Vapaudet ja oikeudet erityisesti katsomusasioissa

Sisällysluettelo

  1. Vapaudet ja oikeudet erityisesti katsomusasioissa
    1. Vapaus
    2. Negatiivinen vapaus
    3. Vapauden rajoitusten perusteluja
    4. Negatiivisen vapauden arvostelua
    5. Positiivinen vapaus (vai oikeus?)
      1. Onko positiivista vapautta olemassa
      2. Onko alkoholisti vapaa
      3. Mielettömiä tekoja vapaasti
      4. Voidaanko vapautta puolustaa panssarivaunuin
    6. Vapauden poistaminen: rangaistus
      1. Rangaistusten puolustaminen
      2. Rangaistus rikoksen sovittamisena
      3. Sovittamisen arvostelua
      4. Rangaistus rikosten ehkäisijänä
      5. Arvostelua rangaistuksen ennalta ehkäisevän vaikutuksen suhteen
      6. Yhteiskunnan suojeleminen
      7. Arvostelua yhteiskunnan suojelemiselle
      8. Rikollisten kasvattaminen
      9. Arvostelua rikollisten kasvattamis käsitykselle
    7. Veljeys
    8. Mitä me teemme
    9. Sukupuolten välinen tasa-arvo
    10. Työ ja toimeentulo
    11. Miksi on kansalais- tottelemattomuutta
    12. On saatu aikaan tuloksia
    13. Lain rikkominen yleisen edun vuoksi
    14. Terroristit vai vapaustaistelijat
    15. Arvostelua: Kansalaistottelemattomuus kansanvallassa on epäkansanvaltaista
      1. Voidaan muuttaa kansan mielipiteitä
      2. Rohkaisee muita lainrikkojia
    16. Mitä uskontojen vapaus ja uskonnottomuuden vapaus ovat?
    17. Uskontokunnasta eroaminen ja uskontokuntaan liittyminen


Vapaus



Kuten kansanvaltalla myös vapaudella on monia merkityksiä.

Poliittisessa keskustelussa erotetaan usein positiivinen vapaus ja negatiivinen vapaus. Nämä käsitteet esitteli Isaiah Berlin (1909-1997) kuuluisassa artikkelissaan Two Senses of Liberty (=kaksi vapauden eri merkitystä).

Toisaalta monet ovat sitä mieltä, että vapaus on aina vapautta jostain eli negatiivista vapautta.

Heidän mielestään vapautta johonkin pitäisi sanoa oikeudeksi johonkin.

Negatiivinen vapaus

Vapaus merkitsee pakon puuttumista. Pakkoa esiintyy, kun muut ihmiset pakottavat sinut käyttäytymään jollakin tavalla tai estävät sinua käyttäytymästä jollakin tavalla.

Jos kukaan ei pakota sinua, sinulla on negatiivinen vapaus.

Jos joku on pannut sinut vankilaan ja pitää sinua siellä, et ole vapaa.

Et ole vapaa, jos sinulla ei ole lupa poistua maasta tai jos haluat elää homoseksuaalisessa tai lesbolaisessa suhteessa sellaisessa maassa, jossa se on kiellettyä

Useimmat hallitukset rajoittavat kansalaistensa vapautta.

Vapauden rajoitusten perusteluja

Usein rajoituksia perustellaan sillä, että ne suojelevat muita kansalaisia.

Jos kaikki saisivat tehdä mitä tahtovat, vahvimmat ja röyhkeimmät syyllistyivät mielivaltaan heikkoja kohtaan.

Jotkut ovat sitä mieltä, että ihminen saa tehdä mitä tahansa, joka ei aiheuta vahinkoa muille.

Negatiivisen vapauden arvostelua

Käytännössä on vaikea ratkaista, mikä aiheuttaa vahinkoa muille.

Lasketaanko mukaan esimerkiksi toisen tunteiden loukkaaminen.

Jos lasketaan, erilaiset elämäntavat pitäisi kieltää, koska ne loukkaavat joidenkin tunteita.

Esimerkiksi nudistipariskunta saattaa esiintyä omalla pihallaan alasti, ja tämä voi loukata naapureiden tunteita.

Positiivinen vapaus (vai oikeus?)

Onko positiivista vapautta olemassa

Joidenkin mielestä positiivista vapautta ei ole olemassa. Heidän mielestään pitäisi puhua oikeuksista.

Seuraavassa esityksessä seurataan kuitenkin yksinkertaisen esityksen kirjoittanutta brittifilosofia.

Joidenkin mielestä negatiivinen vapaus ei ole yhtä arvokas kuin positiivinen vapaus. Positiivinen vapaus on vapautta päättää omasta elämästään.

Olet positiivisesti vapaa, jos voit tosiasiassakin itse toimia, ja et ole positiivisesti vapaa, jos toimintasi on tosiasiassa jollakin tavalla pakotettua.

Monet positiivisen vapauden puolustajat ajattelevat, että todellinen vapaus on vapautta jonkinlaiseen itsensä toteuttamiseen siten, että yksilöt päättävät oman elämänsä valinnoista.

Onko alkoholisti vapaa



Voidaan kysyä, ovatko alkoholistit vapaita, kun he ryyppäävät koko omaisuutensa. Pikemminkin näyttää siltä, että alkoholi harjoittaa pakkoa, ihminen on alkoholin orja. Vaikka alkoholistin elämää ei rajoitettaisi, hän ei ole todellisuudessa vapaa.

Jopa negatiivisen vapauden kannattajat voivat väittää, että alkoholistien elämää pitäisi jollakin tavalla rajoittaa, koska he eivät ole vastuussa teoistaan.

Mielettömiä tekoja vapaasti

Joku voi tehdä elämässään täysin mielettömiä ratkaisuja aivan vapaasti. Positiivisen vapauden kannattajat saattavat sanoa, että sellainen ihminen ei ole todellisuudessa vapaa, koska hän tuhoaa mahdollisuudet toteuttaa itseään.

Voidaanko vapautta puolustaa panssarivaunuin



Isaiah Berlinin mukaan positiivinen vapaus voi olla vaarallinen, vapauden nimissä elämääsi voidaan rajoittaa vahvoinkin pakottein. Vapautta on puolustettu maailmassa napalmpommein, hävittäjin ja panssarivaunuin.

Vapauden poistaminen: rangaistus

Rangaistusten puolustaminen



Rangaistuksia on puolustettu mm. seuraavilla neljällä perusteella:
  1. Rikoksen sovittamisella
  2. Rangaistusten pelotusvaikutuksella
  3. Yhteiskunnan suojaamisella
  4. Rikollisen kasvattamisella.

Rangaistus rikoksen sovittamisena

Yksinkertaisimmassa muodossaan sovittaminen tarkoittaa sitä, että tahallinen lain rikkominen ansaitsee rangaistuksen.

Katsotaan, että lain rikkojien on kärsittävä.

Lievempiä rangaistuksia annetaan usein niille, jotka ovat olleet rikosta tehdessään täyttä ymmärrystä vailla.

Äärimmäisessä tapauksessa rikollinen on mielisairas (lähinnä skitsofreenikko, jonka aivokudos on syystä tai toisesta vaurioitunut).

Usein katsotaan, että rangaistuksen ankaruuden tulee riippua rikoksen vakavuudesta (silmä silmästä, hammas hampaasta).

Joskus vastaavan rangaistuksen löytäminen voi olla vaikeaa.

Kuuden kuukauden kiristäjää ei voida tuomita kuudeksi kuukaudeksi kiristettynä olemiseen.

Tämä ongelma koskee vain periaatetta "silmä silmästä, hammas hampaasta".

Sovittamisen arvostelua

Sovittamisen taustalla on ajatustunne kosto. Takaisin lyöminen on hyvin inhimillinen tapa vastata. Sovituksen kannattajat vetoavat tämän tunteen yleisyyteen.

Kosto ei ole järkevä tapa toimia.

Sovitus ei huomioi rangaistuksen vaikutusta rikolliseen ja yhteiskuntaan. Rikos pitää sovittaa riippumatta siitä, vaikuttaako se rikollisiin myönteisesti vai ei.

Seuraussiveyden kannattajat sanovat tähän, että mikään teko ei ole oikea, jos siitä ei ole myönteisiä seurauksia.

Toiset vastaavat, että mikäli teko on oikein, sen seuraamuksetkin ovat.

Rangaistus rikosten ehkäisijänä

Varsin yleinen rangaistuksen puolustus on se, että rangaistus pelottaa lain rikkomista suunnittelevia.

Jos uskot, että joudut vankilaan, et ryhdy murtovarkaaksi, mutta jos et usko jääväsi kiinni, rangaistus ei vaikuta uran valintaasi.

Tämä ajattelutapa kiinnittää huomiota erityisesti rikoksen seuraamuksiin. Rikollisen kärsimykset korvataan hyödyllisillä vaikutuksilla yhteiskunnalle.

Arvostelua rangaistuksen ennalta ehkäisevän vaikutuksen suhteen



Jos rangaistusta käytetään rikollisten pelotteluun, myös viattomien tuomitseminen voi ehkäistä rikoksia.

Kerrotaan, että jossain päin Villiä Länttä hirtettiin ensimmäinen käsiin saatu mustaihoinen.

Ehkäisyteorian vastustajat sanovat, ettei edes kuolemanrangaistus vähennä murhia puhumattakaan siitä, että pikkuvarkaat pannaan talveksi vankilaan.

Tämä arvostelu perustuu kokeellisiin tutkimuksiin. On ollut vaikeaa löytää yhteyksiä rangaistusten kovuuden ja rikosten välillä.

Yhteiskunnan suojeleminen

Hyvin usein varkaan tai raiskaajan vangitsemisella yritetään estää näiden tekojen jatkuminen.

Yhteiskuntaa pyritään suojaamaan ihmisiltä, joilla on taipumus rikkoa lakeja.

Jos joku on murtautunut taloon, silloin on mahdollista, että hän murtautuu myös toiseen taloon (tai samaan taloon uudestaan).

Yhteiskuntaa pyritään suojelemaan laittamalla murtautuja vankilaan.

Tätä perustelua on käytetty useimmiten väkivaltarikosten kuten murhien, pahoinpitelyjenja raiskausten yhteydessä.

Arvostelua yhteiskunnan suojelemiselle

Suojelemisteoria voi toimia joidenkin rikosten kuten raiskausten suhteen. Sen sijaan, jos nainen myrkyttää pitkäaikaisen aviomiehensä, ei ole silti todennäköistä, että hän toistaisi rikoksensa. On epäilemättä vaikea tutkia, mitkä rikokset ovat viimeksi mainittua tyyppiä.

Toinen vastaväite on, että vankila suojaa yhteiskuntaa vain niin kauan kuin vankeus kestää.

Vankiloita on sanottu rikollisten yliopistoiksi siitä syystä, että he siellä oppivat toisilta rikollisilta lisää rikoksentekotapoja.

Rikollisten kasvattaminen

Tämän käsityksen mukaan rikollisten rankaiseminen kasvattaa heitä niin, etteivät he tee uusia rikoksia.

Tämän ajattelutavan mukaan vapaudenriisto voi olla hoitokeino.

Arvostelua rikollisten kasvattamis käsitykselle

Jotkut rikolliset eivät ole kasvatuksen tarpeessa. Sellaiset rikolliset, joiden ei voida olettaa uusivan rikostaan, eivät tarvitse kasvatusta.

Osaan rikollisista rangaistuksella ei ole mitään kasvattavaa vaikutusta.

Tilastot osoittavat, että rangaistukset parantavat rikollisia vain harvoin.

Veljeys

Solidaarisuus



(viralliselta nimeltään Kansainvälinen solidaarisuussäätiö) on 1970 perustettu suomalainen kansalaisjärjestö.

Solidaarisuus tukee demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia vahvistavaa kehitystä kansainvälisesti sekä herättää Suomessa kiinnostusta kansainvälisyyteen. Solidaarisuus tekee kehitysyhteistyötä tällä hetkellä Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä vuonna 2008 uutena kohteena Intiassa. Lisäksi Solidaarisuus toimii lähialueilla Venäjän Karjalassa.

Solidaarisuuden päätavoite on köyhyyden poistaminen lisäämällä tasa-arvoa. Köyhyyden poistamisen kannalta keskeisimmiksi toiminta-alueiksi on valittu sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen ja köyhimpien ihmisten työmahdollisuuksien kehittäminen kohtuullisen toimeentulon saavuttamiseksi.

Solidaarisuus pyrkii siihen, että sen toiminnassa mukana olevat ihmiset Suomessa ja muissa maissa muodostavat solidaarisen yhteisön, jossa vuorovaikutus on kahdensuuntaista. Yhteistyömaissa teemme pitkäjänteistä työtä vakiintuneiden paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Avun perillemenon varmistaa suomalainen kenttäkoordinaattori.

Solidaarisuus on esimerkiksi Kepan, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen, Vastuulliset Lahjoittajat ry:n (VaLa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n sekä eurooppalaisen kattojärjestön Solidarin jäsen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on Solidaarisuuden kunniapuheenjohtaja.

Mitä me teemme

Tasa-arvoa ja toimeentuloa kaikille, ei huonon omantunnon vaan solidaarisuuden takia.

Tavoitteemme on köyhyyden poistaminen lisäämällä tasa-arvoa. Köyhyyden poistamisessa keskeisintä on sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen ja köyhimpien ihmisten työmahdollisuuksien kehittäminen. Ihmisten on voitava saavuttaa kohtuullinen toimeentulo omalla työllään.

Naisten oikeus tasa-arvoiseen elämään perheessä, työssä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on perustava kysymys. Tasa-arvo ei ole vain sukupuolikysymys, koska naisten aseman edistämisestä hyötyvät usein myös köyhimmät miehet ja köyhien perheiden kaikki lapset.

Aikuisten oikeus ansaita työllään kohtuullista toimeentuloa on paras tapa luoda taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä köyhille. Kun vanhempien tulot riitävät ruuan ja asumiskulujen jälkeen, ne yleensä käytetään lasten koulutukseen ja perheen terveyteen. Samalla ihmisille tulee varmuus, että elämä kantaa ja itseen voi luottaa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo



Kaikilla naisilla on oikeus hyvään elämään. Suomessa molemmat sukupuolet tekevät töitä yhteiskunnan rakentamiseksi. Suomalaiset naiset ovat saavuttaneet itsemääräämisoikeuden: heillä on oikeus omaan päähän, kehoon ja rahoihin. Nyt meillä kaikilla suomalaisilla on varaa olla solidaarisia myös muita maailman naisia kohtaan.

Uskomme, että naisten ja miesten on voitava osallistua samanarvoisesti perheiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien päätöksentekoon. Molemmilla on oltava oikeus omistaa sekä oikeus terveyteen ja inhimilliseen kehitykseen.

Köyhyys ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa. Naisten osuus maailman 1,2 miljardista köyhästä on arviolta 70 prosenttia. Naisilla ja miehillä on oltava samat mahdollisuudet osallistua perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan päätöksentekoon.

Naisten aseman kohentaminen edellyttää naisten seksuaaliterveyden ja -oikeuksien parantamista sekä naisten koulutuksen ja taloudellisen osallistumisen edistämistä. Perheväkivalta on kitkettävä.

Työ ja toimeentulo

Lähes 1,2 miljardia ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Köyhyyttä on vähennettävä naisten ja miesten tekemän työn kautta, ja sekä naisilla että miehillä on oikeus työntekoon, joka takaa heille kohtuullisen toimentulon.

Pyrimme vaikuttamaan kohdemaissamme ihmisten asenteisiin, jotta he pystyisivät oman työnsä kautta nostamaan elintasoaan. Myös ihmisten kykyjä ja mahdollisuuksia hyödyntää taitojaan on parannettava.

Ammatillinen koulutus parantaa naisten ja miesten kykyä ansaita itselleen ja perheelleen säällinen toimeentulo. Maaseudun kehittämisessä pienviljelijöiden ja pienyrittäjien toimintaedellytykset on saatava sellaiselle tasolle, että ne takaavat kohtuullisen toimeentulon.

Miksi on kansalais- tottelemattomuutta



Jotkut ovat sitä mieltä, ettei lakeja saa koskaan rikkoa.

Jos olet lakiin tyytymätön, sinun on pyrittävä vaikuttamaan lainsäätäjiin niin, että lakia muutetaan.

Joissakin tilanteissa sellainen on kuitenkin aivan tehotonta.

Kansalaistottelemattomuutta harjoitetaan perinteisesti juuri tällaisissa tilanteissa.

Kansalaistottelemattomuuden ryhtyvät usein ne, jotka pitävät jotakin olemassa olevaa lakia epäoikeudenmukaisena.

On saatu aikaan tuloksia

Kansalaistottelemattomuus on tuottanut eri maissa merkittäviäkin tuloksia. Esimerkiksi Englannin naiset vaativat äänioikeutta kahlitsemalla itsensä rautatiekiskoihin. Osittain he onnistuivat, kun yli 30-vuotiaille naisille myönnettiin äänioikeus.

Kuuluisimpia kansalaistottelemattomuuden puolesta puhujia olivat Mahatma Gandhi ja Martin Luther King. Mahatma Gandhin kansalaistottelemattomuuskampanja edisti Intian itsenäistymistä ja Martin Luther Kingin kampanja edisti mustien kansalaisoikeuksia Yhdysvaltain etelävaltioissa.

Yhdysvalloissa monet kieltäytyivät lähtemästä Vietnamin sotaan, osa sillä perusteella, että tappaminen on kaikissa olosuhteissa väärin, osa sillä perusteella, että he pitivät Vietnamin sotaa siveettömänä ja järjettömänä. Vietnamin sodan vastainen liike vaikutti Yhdysvaltain vetäytymiseen Vietnamista.

Lain rikkominen yleisen edun vuoksi

Kansalaistottelemattomuusperinne on usein väkivallatonta julkista lain rikkomista. Nämä ihmiset eivät riko lakia henkilökohtaisten päämäärien vaan yleisen edun vuoksi.

Kansalaistottelemattomuus ei suuntaudu kaikkia lakeja vaan jotakin epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia vastaan.

Kansalaistottelemattomuus on usein väkivallatonta siitä syystä, että siihen osallistuvat pitävät väkivaltaa siveettömänä.

Terroristit vai vapaustaistelijat

Terroristit tai vapaustaistelijat (nimitys riippuu suhtautumisesta kyseiseen ryhmään) käyttävät väkivaltaa poliittisten päämäärien toteuttamiseksi.

Arvostelua: Kansalaistottelemattomuus kansanvallassa on epäkansanvaltaista

Jos kansalaistottelemattomuutta esiintyy kansanvaltassa, voidaan väittää, että se on epäkansanvaltaista, "ulkoparlamentaarista". Ajatellaan, että jos kansanvaltaisilla vaaleilla valitut edustajat säätävät lait, on kansanvaltan hengen vastaista rikkoa näitä lakeja.

Jos pienen vähemmistön kansalaistottelemattomuus on tehokasta, se saattaa näyttää kansanvaltan vastaiselta. Toisaalta, jos kansalaistottelemattomuus on tehotonta, siihen ei kannata ryhtyä.

Voidaan muuttaa kansan mielipiteitä

Jos tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaistottelemattomuusliikettä 1960- luvulla nykyään siveettömänä pidetyn mutta laillisen rotuerottelun lopettamiseksi, koko maailma kiinnitti huomionsa mustien epäoikeudenmukaiseen kohteluun.

Näin ymmärrettynä kansalaistottelemattomuus oli keino saada enemmistö tai heidän edustajansa ymmärtämään lain epäoikeudenmukaisuus. Tällöin kansalaistottelemattomuus on kansanvaltaan kuuluva keino vaikuttaa kansalaismielipiteeseen.

Rohkaisee muita lainrikkojia

Toinen vastaväite kansalaistottelemattomuudelle on, että se rohkaisee muitakin lainrikkojia. Jos lainkuuliaisuus vähenee, kansalaistottelemattomuuden kokonaisseuraukset saattavat olla kielteisiä.

Tälle käsitykselle ei ole mitään kokemuksen antamia perusteita. Itse asiassa epäoikeudenmukaisten lakien kaataminen voi edistää yleistä lakien kunnioitusta.

Epäoikeudenmukaisten lakien vastustaminen saattaa merkitä oikeudenmukaisten lakien syvää kunnioitusta.

Mitä uskontojen vapaus ja uskonnottomuuden vapaus ovat?

Uskontojen vapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai uskontoja.

Uskonnottomuuden vapaus on

  • agnostisismin vapautta,
  • ateismin vapautta tai
  • vapautta uskoa korkeampaan voimaan.

Uskonto on järjestäytynyttä jumalauskoa (teismiä).

Teisti on henkilö, jonka mielestä jumala tai jumalat ovat olemassa.

Agnostikko eli jumalaongelmainen on henkilö, joka ei mielestään tiedä, onko ateismi tosi vai onko teismi tosi.

Ateisti on henkilö, jonka mielestä ateismi on tosi.

Usko korkeampaan voimaan on neljäs laji tässä vakaumusten erittelyssä.

Uskonnottomuuden vapaus sisältää oikeuden levittää omaa uskonnotonta vakaumustaa.

Kansainväliset sopimukset ilmentävät näitä vapauksia seuraavasti:

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 18. artiklan mukaan:

Kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vallan uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä vallan uskonnon tai vakaumuksen ilmaisemiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamisella, hartausmenoilla, palvonnalla ja uskonnonmenojen noudattamisella.

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (englanniksi, koska virallinen suomennos on tahallisesti virheellinen, vain englanninkielinen sopimus sitoo Suomea)

Article 18

1. Everyone shall have the right to freedom of thought, conscience and religion. This right shall include freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice, and freedom, either individually or in community with others and in public or private, to manifest his religion or belief in worship, observance, practice and teaching.

2. No one shall be subject to coercion which would impair his freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice.

3. Freedom to manifest one's religion or beliefs may be subject only to such limitations as are prescribed by law and are necessary to protect public safety, order, health, or morals or the fundamental rights and freedoms of others.

4. The States Parties to the present Covenant undertake to have respect for the liberty of parents and, when applicable, legal guardians to ensure the religious and moral education of their children in conformity with their own convictions.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 9 artikla ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaudesta:

1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Sopimuksen 14. artiklan syrjintäkielloissa mainitaan uskontoon perustuva syrjintä.

Ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 2. artiklassa todetaan, että

Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulutukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.

Sopimuksen mukaan lapsen vanhemmilla on oikeus varmistaa lapsilleen uskontonsa ja vakaumuksensa mukainen opetus. Valtion tulee tätä oikeutta kunnioittaa järjestäessään kasvatusta ja opetusta.

Kansallinen lainsäädäntö

Suomen perustuslain (731/1999) 11 §:n mukaan

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Uskonnonvapauslaki 2003. Esimerkkinä uskonnonvapauslain sisällöstä olkoot seuraavat kaksi pykälää:

3 §
Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa

Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä.

Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 9 §:n 3 momentin nojalla päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan kuitenkin tuomioistuimen päätöstä.

Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan.

Evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa koskevassa lainsäädännössä voidaan säätää ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestyksessä määrätä yhdyskunnan jäsenyyden edellytyksistä. Jäsenyyden edellytykseksi voidaan tällöin säätää tai määrätä, ettei henkilö ole samanaikaisesti muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.

Ks. KirkkoL 1054/1993 ja L ortodoksisesta kirkosta 985/2006.

4 §
Liittymis- ja eroamismenettely

Henkilön, joka tahtoo liittyä uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi, tulee ilmoittaa siitä yhdyskunnalle.

Henkilön, joka tahtoo erota uskonnollisesta yhdyskunnasta, tulee ilmoittaa eroamisesta kirjallisesti yhdyskunnalle tai maistraatille. Henkilö katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun yhdyskunta tai maistraatti on saanut eroamisilmoituksen.

Uskonnollisen yhdyskunnan tulee välittömästi ilmoittaa yhdyskunnan jäseneksi otetut ja yhdyskunnalle eroamisilmoituksen tehneet henkilöt väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään. Ilmoituksen tulee sisältää henkilön täydellinen nimi, syntymäaika tai henkilötunnus sekä liittymis- tai eroamispäivä. Ilmoitus väestötietojärjestelmään voidaan tehdä kirjallisesti taikka tietoliikenneyhteyksin tai muutoin konekielisesti.

Maistraatin, jonka toimialueella henkilöllä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta, on viipymättä talletettava väestötietojärjestelmään tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä tai siitä eroamisesta ja toimitettava uskonnollisesta yhdyskunnasta eronneelle vahvistus eroamisesta. Maistraatin on viipymättä ilmoitettava uskonnolliselle yhdyskunnalle henkilöt, jotka ovat tehneet eroamisilmoituksen maistraatille.

Jos eroamisilmoitus on jätetty muulle kuin 4 momentissa tarkoitetulle maistraatille, on ilmoituksen vastaanottaneen maistraatin viipymättä toimitettava ilmoitus 4 momentissa tarkoitetulle maistraatille.

Tässä pykälässä maistraatille säädetyt tehtävät hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirasto. (22.12.2009/1450)

Ks. 30 §, KirkkoL 1054/1993 1 luku 3 § ja L ortodoksisesta kirkosta 985/2006 3 §. VäestötietoL 507/1993 on kumottu L:lla 661/2009, ks. L väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 661/2009 3, 13, 23 ja 42 §.

Uskontokunnasta eroaminen ja uskontokuntaan liittyminen

Uskontokunnasta voi erota helpoimmin käyttämällä palvelua

http://eroakirkosta.fi/

Evankelis-luterilaiseen kirkoon voit liittyä käyttämällä palvelua

Liity kirkkoon