Tieto ja sen postmoderni vastustus, totuuskammo

Sisällysluettelo

  1. Tieto ja sen postmoderni vastustus, totuuskammo
    1. Inhimillinen tiedon jano
    2. Haluamme tietää myös totuuden
    3. Vastakkaiset käsitykset
    4. Totuuskammo

Inhimillinen tiedon jano

Luonnostaan ihminen haluaa tietää (sanoi esimerkiksi Aristoteles). Koko ajan haluamme informaatiota. Kuuntelemme uutisia ja säätiedotuksia, luemme lehtiä jne.

Haluamme vertailla hintoja, mutta myös dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisen syyt kiinnostavat meitä, vaikka viimeksi mainituilla ei luulisi olevan meille enää suurta merkitystä, pääasiahan on, että dinosaurukset ovat kuolleet sukupuuttoon eivätkä enää ole meitä uhkaamassa.


Haluamme tietää myös totuuden

Monista asioista haluamme tietää nimenomaan totuuden, suutumme, jos meille valehdellaan. Ikkunasta ulos katsomalla tarkistamme ennen ulos lähtemistä, sataako. Tosin tämän kirjoittaja tarkistaa säätutkaennusteen tietokoneestaan ennen kuin lähtee päiväkävelylle.

Osa totuuden etsimisestä on sosiaalista, osa yksityistä. Totuuden määritelmiä esitellään toisaalla tässä aineistossa.

Edellisissä kahdessa kappaleessa on kuvattu totuuteen pyrkivää (veritististä) tietokäsitystä.

Vastakkaiset käsitykset



Monet muut tietokäsitykset kuten
  1. sosiaalinen konstruktivismi (fysikaalinen todellisuus on pohjimmiltaan sosiaalinen ja kielellinen konstruktio),
  2. postmodernismi,
  3. pragmatismi (pragmatismi korostaa inhimillistä käytäntöä ja toimintaa ensisijaisena suhteessa teoriaan sekä käytännön seurauksia totuuden tai merkityksen kriteereinä), jne.
ovat tälle käsitykselle vastakkaisia.

Totuuskammo



Alvin I. Goldman sanoo teoksensa ”Knowledge in a Social World” (=tieto yhteisöllisessä maailmassa) sivulla 7, että nämä ajatussuunnat ovat usein totuuskammoisia.

Kun totuuskammoiset puhuvat tiedosta, he eivät pidä sitä totena, kuten tavalliset ihmiset, vaan jonain yhteisöllisenä uskomuksena.

Väitteet eivät ole heille tosia tai epätosia vaan mielipiteitä tai uskomuksia.

Tieto on heidän mielestään pikemminkin hyväksytty uskomus kuin tosi tai epätosi.

Uskomukset vaihtelevat yhteisöstä toiseen.

Alvin I. Goldmanin yllä esitetyn kirjan mukaan kouluissa pitäisi opettaa vain sellaisia asioita, jotka ovat totta. Mistä johtuu, että näin ei menetellä?