Filosofian kysymykset ylioppilaskirjoituksissa
aikajärjestyksessä

Sisällysluettelo
  1. Syksy 2010
    1. 1.
    2. 2.
    3. 4.
    4. 5.
    5. 6.
    6. 7.
    7. 8.
    8. 9*
    9. 10*
  2. Kevät 2010
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. *9.
    10. *10.
  3. Syksy 2009
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. *9.
    10. *10.
  4. Kevät 2009
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. 9*
    10. 10*
  5. Syksy 2008
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. 9*
    10. 10*.
  6. Kevät 2008
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. 9+.
    10. 10+.
  7. Syksy 2007
    1. 1 .
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. 9*.
    10. 10*
  8. Kevät 2007
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. 9*.
    10. 10*.
  9. Syksy 2006
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. +9.
    10. + 10.
  10. Kevät 2006
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
    7. 7.
    8. 8.
    9. +9
    10. +10.
  11. Syksy 2005
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  12. Kevät 2005
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6+.
  13. Syksy 2004
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  14. Kevät 2004
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  15. Syksy 2003
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  16. Kevät 2003
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  17. Tilastoa vastausmääristä k 2003
  18. Syksy 2002
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  19. Kevät 2002
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 5.
    5. +6.
  20. Syksy 2001
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  21. Kevät 2001
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  22. Syksy 2000
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
  23. Kevät 2000
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.
  24. Syksy 1999
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6*
  25. Kevät 1999
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. *6.
  26. Syksy 1998
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. 6.
  27. Kevät 1998
    1. 1.
    2. 2. 
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5. 
    6. * 6.
  28. Syksy 1997
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. * 6.
  29. Kevät 1997
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. * 6.
  30. Syksy 1996
    1. 1.
    2. 2.
    3. 3.
    4. 4.
    5. 5.
    6. +6.

Syksy 2010

1.

Sopimusteoriat ovat eräs yritys määritellä oikeudenmukaisen yhteiskunnan
syntyä.

a. Perustuuko Platonin Valtio sopimusteoriaan? (1 p.)
b. Selitä jonkun sopimusteorian perusteet. (2 p.)
c. Kritisoi sopimusteorioita (3 p.)

Peruspisteet: a) ei, perustuu järjellä tavoitettavaan valtion ideaan, b)
esim Hobbes, Locke, Rousseau, Rawls (yksi riittää) c) sopimukset tuskin historiallisia, liian teoreettisia; miksi juuri minun pitäisi hyväksyä sopimus jota en ole ollut tekemässä.
Lisäp. a - c sopimusteorian perustava analyysi ja useamman sopimusteorian vertailu, c-kohdassa perustavampi kritiikki, mainiten jonkun kriitikon (konservatismi).

2.

Pohdi ja selitä kriittisesti vertaillen totuuden määritelmiä ja totuusteorioita.

3p. Esittää vähintään kaksi totuusteoriaa, esim. korrespondessi-, koherenssi- ja pragmaattisen totuusteorian määritelmän ja niiden erot.
lisäp. Ymmärtää teorioiden erot syvällisesti ja/tai toteaa, että vain korrespondessiteoria on pätevä määritelmä, muut totuusteoriat esittävät vain totuuden kriteereitä, lisänä esim. totuuden eliminoitavuusteoria, konsensusteoria, T-skeeman esittäminen.

4.

Paavi, arkkipiispa, Dalai Lama, presidentti ja muut johtajat antavat neuvojaan oikeasta ja väärästä. Usein myös tieteen edustajat kertovat mielipiteensä toiminnan oikeista päämääristä. Onko olemassa aitoja etiikan auktoriteetteja?

3p. Ymmärtää vaikeuden, joka liittyy auktoriteetteihin; esim. osaa tehdä eron filosofisen ja uskonnollisen etiikan välillä, ymmärtää yksilön oman vastuun vaatimuksen moraalin perustana.
lisäp. Esimerkkejä, joissa ihmiset ovat vetäytyneet moraalisten auktoriteettien taakse huonoin seurauksien (esim. suuret johtajat, totalitaariset poliittiset puolueet, gurut); G.E. Moore ja J.S. Mill sanovat että joillakin on kehittyneempi eettinen kyky ja intuitio ja nämä voivat jossain mielessä olla auktoriteetin asemassa. Erottaa karismaattisen auktoriteetin kysymyksen tarkoittamasta asema-auktoriteetista: asema-auktoriteetti koskee vain lapsia ja holhouksenalaisia.

5.

a) Arvioi metafyysisen realismin perusteita. (3 p)

b) Arvioi metafyysisen antirealismin perusteita? (3 p)

6.

Turingin testiksi kutsutaan seuraavaa tekoälyyn liittyvää koejärjestelyä. Henkilö keskustelee ja tekee kysymyksiä tietämättä, onko vastaaja kone vai ihminen. Jos henkilö ei vastausten perusteella pitkänkään ajan kuluttua pysty erottamaan konetta ihmisestä, kone on läpäissyt Turingin testin. Onko koejärjestely mielestäsi pätevä? Perustele.
3 p. Antaa jonkin perustellun vastauksen esitettyyn kysymykseen. Ymmärtää, että tämä testi määrittelee ihmisyyden kapeasti (kielelliseksi kyvyksi).
Lisäpisteet. Kiinalainen huone (Searle), yhteys behaviorismiin, huomaa että ihmistä voi luulla koneeksi. Ihmisen on helpompi matkia konetta kuin koneen ihmistä. Tuntee tekoälykeskustelua ja robotiikkaa. Tarrautuminen kokemukselliseen minuuteen tai sielun käsitteeseen ei ole eduksi.

7.

Nobel palkittu Amartya Sen kirjoittaa: “Oikeudenmukaisuuden idea vaatii, että vertailemme keskenään sellaisia todellisia elämänkaaria, joita ihmiset voivat elää, mieluummin kuin etsimme etäisiä ideaalisia järjestelmiä. Juuri se tekee oikeudenmukaisuuden ideasta yhtä hyvin merkityksellisen kuin jännittävän käytännöllisessä ajattelussa.” The Guardian 14.7.2009

Mitä oikeudenmukaisuuden idea meiltä vaatii?

3p Avaa Senin esittämän vastakkainasettelun reaalisen ja ideaalisen välillä. Oikeudenmukaisuuden idea vaatii kaikkia koskevaa muutosta parempaan jonkun normatiivisen kriteerin mukaan.
Lisäp. Pohtii, mihin oikeudenmukaisuuden kriteeri perustuu: kriteerin täytyy koskea kaikkia samalla tavalla. Naturalistinen yhteiskuntaetiikka Senin päämääränä, mainitsee joitakin ideaalisia järjestelmiä ja kuvaa niiden vahvuuksia ja heikkouksia esim. Rawls ja marxilaisuus, Popperin pienten muutosten teoria ja avoin yhteiskunta. Oikeudenmukaisuuden merkitykset: laillisuus ja/ tai reilu peli (Rawls). Oikeudenmukaisuus hyveenä.

8.

Arvioi ja arvostele seuraavaa päättelyä.

  • Ihmisellä on moraalinen velvollisuus auttaa kärsiviä.
  • Kärsimys on poistettu maailmasta.
  • Ihmiselle ei ole mahdollista auttaa kärsiviä, joten hän ei pysty toteuttamaan velvollisuuttaan.
  • Ihmisen on kuitenkin toteutettava velvollisuutensa.
  • Siis ihmisen on ensin tuotettava kärsimystä ja sitten autettava.


3p. Ymmärtää, että kyse on paradoksista eli päättely ei voi olla pätevä, pohtii miksi näin on. Huomaa että päättelyn pätevyys on eri asia kuin premissien totuus.
lisäp. Tätä ongelmaa ei pidä yrittää ratkaista muuttamalla premissejä. Ei voi olla absoluuttista velvollisuutta auttaa kärsiviä: 1. premissi on vaativa; ymmärtää paradoksin: kärsimys on pahaa, mutta sitä pitäisi tuottaa (oikein tekemisen vuoksi). Ei voi olla velvollisutta tehdä mitä ei voi tehdä (ought implies can). Pelkkä premissien epätotuuden toistaminen ei ole eduksi.

9*

Mitä luonnonlait ovat ja kuinka niistä saadaan tietoa?

Kuva Tykografi: säännönmukaisia kuvioita rantahiekassa

3p. Määrittelee jollain tavalla luonnonlait. Modernin luonnontieteellisen tiedon perusteet: kokeet ja matematiikka säännönmukaisuuksien taustalla.
Lisäp. Empiirinen tutkimus löytää säännönmukaisuuksia. Pohtii ovatko kaavat laskentamalleja (instrumentalismi) vai kuvaavatko ne todellisuutta (realismi). Pohtii eroa ihmistieteisiin. Berkeley ja Hume (kausaliteetin kritiikki), Galilei ja Newton (mekanistinen maailmankäsitys).
Kuvan tulkinta: matemaattinen kaava, luonnon säännönmukaisuus ja tieteen laki.

10*

Asioiden arvottaminen on monimutkaista. Michael Jacksonin arvostus on noussut hänen kuoltuaan. Sama ilmiö koskee esimerkiksi kuvataitelijoita. Onko poptähti Madonna paras siksi, että hän ansaitsee eniten, vai ansaitseeko hän eniten, koska hän on paras? Kuinka asioita arvotetaan?

3p. Määrittelee arvon käsitteen jollakin mielekkäällä tavalla. Pohtii asioiden arvottamista eri arvoalueilla kuten esim. talous, terveys, estetiikka, valta ja niin edelleen. Avaa eri arvoalueiden sisältöjä ja merkityksiä.
Lisäp. Antaa esimerkkejä, tietoa ja esittää filosofisen arvoteorian. Ymmärtää, että eri arvoalueet voivat olla keskenään ristiriidassa, mutta myös yhteydessä toisiinsa. Pyrkii asettamaan arvoalueet arvojärjestykseen. Subjektivismi, relativismi, objektivismi. Esteettiset, moraaliset ja tiedolliset arvot. Taidefilosofiset pohdinnat.

Kevät 2010

1.

Mihin perustuu kunkin seuraavan väitteen totuus?
a) Kolmiossa on kolme kulmaa. b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat.

a) 1p: käsitteellinen (määritelmään perustuva) totuus, siksi aina tosi (analyyttinen)
b) 1p: empiirinen, useimmiten arkitietoon perustuva havaintolause (synteettinen)
c) 1p: empiirinen, tieteelliseen tutkimukseen perustuva tilastollinen tosiasia (synteettinen)


Lisäpisteet:
+ selittää totuuden varmentamisen ehtoja ja menetelmiä
+ vertaa arkikokemukseen ja tieteeseen perustuvaa empiiristä tietoa
+ selittää tieteellisen tutkimuksen luonnetta
+ ymmärtää tilastollisen ennustamisen idean
+ pohtii todennäköisyyden luonnetta
+ analyyttisen ja synteettisen eron käsitteleminen
+ ymmärtää ja selittää välttämättömän ja kontingentin totuuden eron
+ semantiikan ja epistemologian suhteen pohtiminen


2.

Sanotaan, että teon päämäärät ja seuraukset oikeuttavat käytetyt keinot. Pohdi väitteen perustelujen pätevyyttä.

3p. ymmärtää, että teoilla on seurauksia; huomaa että keinot voivat esim. loukata ihmisoikeuksia, jolloin niitä ei voida käyttää. Osaa ottaa kantaa puolesta tai vastaan tai valaisee asiaa esimerkillä.
Lisäpisteet:
+ osaa antaa osuvia esimerkkejä
+ ihmisen vastuu teoistaan
+ pohdinta teon intention ja toteutuneiden seurausten erosta; tekojen ei-tarkoitetut seuraukset
+ keinojen logiikka: välineellisyyden idea
+ normatiivisen etiikan teorioiden (esim. utilitarismi, velvollisuusetiikka, hyve-etiikka) vertaileminen

3.

Antiikin roomalainen filosofi Seneca sanoo “Tee itsesi onnelliseksi!” Onko tämä kehotus eettisesti oikeutettavissa? Perustele.

3p. Perustelee, että kehotus on oikeutettavissa niiltä osin, kun tavoite voidaan saavuttaa aiheuttamatta muille vahinkoa. Tunnistaa onnellisuuden luonteen eettisenä ideaalina.
Lisäpisteet:
+ tietää että antiikissa onnellisuus ja hyveellisyys kuuluvat yhteen, mikä ratkaisee ongelman
+ stoalaisuuden tuntemus
+ onnellisuuden luonteen pohtiminen, subjektiivisena tai objektiivisena käsitteenä
+ esim. egoistisesti tulkittuna kehotus ei ole kaikissa olosuhteissa oikeutettavissa
+ onnellinen onnellistuttaa ympäristöään
+ osaa suhteuttaa kehotusta itseensä ja toisiin ihmisiin (on altruistista kehottaa toista olemaan onnellinen)

4.

P1. Tutkimusten mukaan ylipaino lisää sairastumisriskiä ja siten lyhentää elinaikaa. P2. Suomessa ylipainoisten ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Johtopäätös: Pitää kiinnittää huomiota ihmisten painonhallintaan.

Miksi tässä päättelyssä tarvitaan kolmas premissi, jotta johtopäätös seuraisi premisseistä? Muotoile tällainen premissi.

3p. Tehtävässä premissit ovat kuvailevia ja johtopäätös on normatiivinen. Ollakseen pätevä normatiivinen johtopäätös vaatii normatiivisen premissin, kuten “ihmisen pitää elää mahdollisimman pitkään” tai “on hyvä elää pitkään”.
Lisäpisteet:
+ käsittelee deskriptiivisyyden ja normatiivisuuden suhdetta (naturalistinen virhepäätelmä)
+ arvojen ja tosiasioiden välinen ero, Humen laki
+ pohtii esim. loogisen seuraamisen luonnetta, praktista syllogismia, arvopremissin perustelua


5.

Naiivin realismin mukaan maailma nähdään täsmälleen sellaisena kuin se on. Havainnon illuusiot osoittavat kuitenkin ettei näin ole, kuten huomaat alla olevasta kuvasta. Mikä näin ollen on havainnon kohde tietoteorian perusteella?

Kuva Eino Kaila: Arkikokemuksen perseptuaalinen ja konseptuaalinen aines. Kirjassa Ajatus ja analyysi (toim. Tauno Nyberg) 1977.

3p. Vastaaja esittelee lyhyesti valitsemansa tietoteorian ja vastaa kysymykseen sen pohjalta. Osaa selittää, miksi naiivi realismi on ongelmallinen. Huomaa, että havaintoon sisältyy käsitteellisiä, jäsentäviä elementtejä.
Lisäpisteet:
+ Esimerkiksi Russellin sense-data teorian mukaan havainnon kohde ei ole itse maailma vaan aistimuksemme (sense datum), joista päätellään millainen maailma on. + Berkeleyn ideat
+ illuusiot ja harhat, tietoteoreettinen realismi ja antirealismi, idealismi
+ pohtii havaintojen käsittellistä ainesta, esim. kategoriat Kantilla
+ testaa esim. kokeilemalla viivottimella; erottaa toisistaan välittömän ja välitetyn havainnon kohteen
+ pohtii fenomenaalisen ja noumenaalisen suhdetta Kantilla (das Ding an sich)

6.

David Hume ja Ludwig Wittgenstein puhuvat metafysiikkaa vastaan. Valitse, haluatko puolustaa vai vastustaa heidän näkemystään. Perustele oma kantasi filosofisesti.

Ludwig Wittgenstein:

“Siitä mistä ei voi puhua on vaiettava.”

Tractatus logico-philosophicus eli loogis-filosofinen tutkielma (Alkuteos 1921), suom. Heikki Nyman, WSOY, Porvoo, 1980

David Hume:

“Kun me näiden periaatteiden valtaamina käymme kirjastojen läpi, minkälaista hävitystä meidän täytyykään siellä tehdä? Ottaessamme käsiimme jonkun nidoksen esim. jumaluusoppia tai koulumetafysiikkaa, tulee meidän kysyä: Sisältääkö se jotain suuretta tai lukua koskevaa loogillista ajattelua? Ei. Sisältääkö se jotain tosiseikkoja ja olemassaoloa koskevaa kokemusajattelua? Ei. Heitettäköön se siis tuleen, sillä se ei voi sisältää muuta kuin viisastelua ja harhaluuloa.”

Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä. (Alkuteos: An Enquiry Concerning Human Understanding, 1748.) Suomentanut Eino Kaila. Porvoo: WSOY, 1938.
3p. Selittää lyhyesti Humen ja Wittgensteinin näkemykset ja osaa esittää jonkun perustelun metafysiikan mielekkyyden puolesta tai sitä vastaan.
Lisäpisteitä

+ oman näkemyksen perusteellinen muotoilu
+ monipuoliset pohdinnat puolesta ja vastaan
+ esittelee erilaisia filosofisia näkemyksiä metafysiikasta, esim. Leibniz, Locke, Kant, loogiset positivistit, Heidegger
+ laajempi Humen ja Wittgensteinin näkemysten erittely

7.

J.S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.

„Samoin kuin muutkin tyranniat enemmistönkin tyrannia tuli heti pelätyksi ja sellainen se on vieläkin, varsinkin sen vaikutus julkisten virastojen toiminnassa. Mutta ajattelevat ihmiset huomasivat, että kun tyrannina on yhteiskunta itse – yhteiskunta kokonaisuudessaan niiden yksilöiden ylitse, jotka sen muodostavat – niin sen sortamiskeinot eivät rajoitu niihin toimiin, joita se harjoittaa virkamiestensä kautta. Yhteiskunta voi panna ja panee toimeen päätöksensä; vain jos se tekee vääriä päätöksiä oikeiden sijasta tai yleensä ollenkaan päättää asioista, joihin se ei saisi ryhtyä, niin se harjoittaa sosiaalista sortoa, joka on kauheampaa kuin moni valtiollisen sorron laji; sillä vaikkei se tavallisesti perustukaan ankariin rangaistuksiin, niin siitä on kuitenkin vaikea pelastua, koska se tunkeutuu syvemmälle elämän erityiskohtiin ja orjuuttaa itse sielunkin. Suojelus esivallan tyranniutta vastaan ei siis ole riittävä: tarvitaan myös suojelusta yleisen mielipiteen ja tunteen tyranniutta vastaan: sitä yhteiskunnan taipumusta vastaan, jolla se pyrkii muilla välikappaleilla kuin siviilirangaistuksilla tyrkyttämään omia käsityksiään ja tapojaan elinohjeeksi niille, jotka niistä poikkeavat.“

J. S. Mill, Vapaudesta

3p. Osaa selittää, miten rajoittamaton enemmistön valta voi loukata vähemmistön arvoja, vapauksia ja oikeuksia. Esittää jonkun ehdotuksen, miten vähemmistöjen oikeuksien loukkaukset voidaan välttää demokratiassa.
Lisäpisteet
+ pohtii toimivan demokratian edellytyksiä, esim. vähemmistönsuojaa, kriittistä julkista keskustelua, väestön koulutustasoa
+ demokratia ei ole vain väline vaan itseisarvo
+ kuvailee ja erittelee äänestysjärjestelmiä, joilla pyritään estämään enemmistön tyranniaa
+ demokraattinen perinne vs. diktatuuri tai perinneyhteiskunta (suku, klaani, vahva johtaja)

8.

Jos laskettelusuksia jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen sukset? Jos leipää jaetaan ilmaiseksi, miksi tehdä työtä ostaakseen leipää? Miten näihin kysymyksiin voidaan vastata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta?

3p. Huomaa, että kysymys liittyy jako-oikeudenmukaisuuteen, ja pohtii jaon perusteita, kuten ansioita ja tarpeita.
Lisäpisteet:

+ filosofisten oikeudenmukaisuusteorioiden esittely
+ pohtii onko perustarpeiden tyydyttäminen oikeudenmukaisuuden vaatimus (vaikka ei tekisi työtä)
+ ymmärtää yksilön vastuun yhteiskunnasta vs. yhteiskunnan vastuun yksilöstä
+ hyvinvointipolitiikan idea, minimalistinen valtio
+ kritiikki: “joka ei työtä tee, se ei leipää syö”, sirkka ja muurahainen
+ tunnistaa ihmisen perustarpeet verrattuna muihin haluihin (ylellisyys, harrastukset, huvit ym). + ihmisen perusoikeudet (ihmisoikeudet)


*9.

UNESCO teki maailmanlaajuisen kyselyn (P-R. Droit, Philosophy and Democracy in the World. UNESCO 1995) siitä, mitä filosofian klassikoita käsitellään eri maiden kouluopetuksessa. Tällä ja seuraavalla sivulla on kymmenen filosofia ylhäältä vasemmalta lähtien suosituimmuusjärjestyksessä . Valitse näistä vähintään kaksi, joiden oppeja selostat vertaillen.

Platon (427 – 317) ja Aristoteles (384 – 322) Kant (1724 – 1804) Descartes (1596 – 1650)Hegel (1770 – 1832) Hume (1711 – 1776) Spinoza (1632 – 1677)
Leibniz (1632 – 1716) Marx (1818 – 1883) Locke (1632 – 1704)

Kuvalähde vasemmalta ylhäältä lähtien: Rafael: Ateenan koulu (1509-1510). Kuva Tykografi (2007); http://www.marxists.org/
glossary/people/k/pics/kant.jpg
http://faculty.uml.edu/enelson/images/Descartes.jpg
http://www2.warwick.ac.uk/fac
/soc/philosophy/news/cps.html/hegel.jpg
http://www.christers.net/philosophy/david-hume.jpg
http://ebooks.adelaide.edu.au/s/
spinoza/benedict/Spinoza.jpg
http://www.math.wisc.edu/
~ellison/m221/7723_Gottfried_Leibniz.jpg
http://www.wesleyan.edu/css/readings/Barber/marx.gif
http://www.malaspina.com/jpg/locke.jpg
(internetkuvien latauspäivä 16.2.2009)


3p. Kahden filosofin oppien kohtuullisen mielekäs vertailu, esim. yhtäläisyyksiä ja eroja osoittamalla. Painopiste filosofisissa opeissa.
Lisäpisteet:

+ osaa esitellä kattavasti valitsemiensa ajattelijoiden filosofian eri osa-alueita: metafysiikka, tietoteoria, etiikka, yhteiskuntafilosofia
+ vertailun laajentaminen ja syventäminen esimerkiksi ottamalla mukaan useampia filosofeja
+ kontekstualisointi koulukuntiin ja filosofian historiaan
+ vaikutushistorialliset huomiot ja analyysit


*10.

Filosofiassa on esitetty useita ruumiin ja mielen suhdetta koskevia teorioita. a) Esittele kartesiolaista dualismia. (1 p)
b) Millä perusteella kartesiolainen dualismi on hylättävissä? (3p)
c) Esittele nykyaikaisia vaihtoehtoja dualistiselle teorialle. (5 p)

3 p. taso
a) kahden substanssin teorian eli mentaalinen (ajattelu) ja materiaalinen (ulottuvainen)
b) kartesiolainen dualismi ei kykene selittämään ruumiin ja mielen keskinäistä vaikutussuhdetta
c) monismi, materialismi, emergentti materialismi tai supervenienssi

Lisäpisteet:
+ tietää että nykyiset teoriat ovat pääosin monistisia
+ tietoisuuden ongelman tutkimuksen tuntemus (esim. Dennett, Nagel, Churchland...)
+ syvällisemmät tiedot esim. b:ssä okkasionalismin ajatus, c:ssä, materialismin muotojen esittely
+ aivotutkimuksen, kognitiotieteen ja psykologian teorioiden tuntemus
+ tuntee ruumis-sielu –ongelman syntyhistoriaa
+ vertailu klassisiin teorioihin, monismi (Spinoza), idealismi (Leibniz, Berkeley)

Syksy 2009

1.

a) Mitä altruismilla tarkoitetaan? (2 p.)
b) Toimivatko ihmiset koskaan aidosti altruistisella tavalla? (4 p.)

a) Selittää, että altruismi on epäitsekkyyttä (ja egoismin vastakohta). (1p)
b) Osaa antaa yhden osuvan esimerkin altruistisesta toiminnasta ja selittää sitä; jos vastaaja kieltää mahdollisuuden altruismiin niin täytyy perustella egoismi. (2p)
Lisäp. (a) Lisäesimerkkejä altruistisista kannoista (verenluovutus, talkoot, itsensä uhraaminen). (b) Vaikka tekijä saa mielihyvää teostaan niin teko voi silti olla altruistinen. Pohtii esim. kultaista sääntöä tai esimerkkejä sosiobiologiasta. Vapaamatkustajan egoismi. Itsekkyys – epäitsekkyys jaottelun kyseenalaistaminen.

2.

Miten filosofia edistää hyvää elämää ja hyvän yhteiskunnan syntymistä? Voit käyttää alla olevaa lainausta hyväksesi.

”Koska UNESCOn tarkoituksena on palvella ihmiskunnan älyllistä ja moraalista yhtenäisyyttä, sen perustehtävänä on edistää tietoa kokonaisuudessaan. Avoimessa, syrjintää vailla olevassa ja moniarvoisessa tietoyhteiskunnassa filosofialla on oma oikeutettu paikkansa. Sen opettaminen yhdessä muiden yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kanssa on olennainen tehtävämme.”

Koichiro Matsuura: Philosophy: A School of Freedom. UNESCO 2007

3p. Filosofinen pohdinta perustuu järkeen ja avoimuuteen ja siksi se vähentää syrjintää sekä lisää moniarvoisuutta. Tämä edellyttää filosofeilta yhteiskunnallista keskustelua (esim. v. Wright). Selittää avainkäsitteet esim. julkinen järjenkäyttö ja luottamus järjen yhtenäisyyteen. Pelkkä Platonin valtion ihannointi ei riitä.
Lisäp. Aristoteles ja hyvä elämä järjen käyttönä, antiikin elämänfilosofit – näkee näihin liittyvät ongelmat. Kyseenalaistaa; esim. viittaa dialektiseen materialismiin ja fasismiin totalitaarisina filosofioina sekä pohtii ideaalin toteutumisen vaikeutta. Poliittisen idealismin ja realismin vastakkainasettelu. Esimerkkejä filosofien vainoista, Platonin valtion kriittinen tarkastelu.

3.

Onko mahdollista, että moraaliväitteet ovat tosia?

3p. Tunnistaa kysymyksen metaeettisen luonteen. Pohtii esim. tosiasioiden ja arvojen eroa, mainitsee jonkun moraalirealistisen teorian tai kieltää moraaliväitteiden totuuden esim. emotivismiin tai relativismiin vedoten.
Lisäp. Tuo esille: moraalirealismin eri muotoja, naturalismin, rationalismin, intuitionismi; johtopäätökset relativismin suuntaan. Humen laki (Ex-giljotiini). Jonkun totuusteorian soveltamisen yrittäminen.

4.

Immanuel Kantin mukaan valehteleminen on aina väärin. Oletetaan, että rosvo vaatii sinua paljastamaan pankkikorttisi turvakoodin. Tuntuu itsestään selvältä, että sinulla on lupa valehdella. Miten valehtelemisen kielto kyettäisiin tässä tapauksessa uskottavasti perustelemaan?

3p. Ymmärtää velvollisuuksien ehdottomuuden ja kaikkien poikkeuksien etiikkaa vesittävän vaikutuksen. Tietää kategorisen imperatiivin.
Lisäp. Ymmärtää etiikan yleisyyden vaatimuksen epärealistisuuden käytännössä. Yrittää esim. utilitarismin avulla kumota Kantin ehdottoman kannan. Osaa avata altruistisia esimerkkejä (kaveri kaapissa ja murhaaja kysyy missä)

Huom. vastaaja ei saa muuttaa alkuasetelmaa, mutta voi keksiä omia esimerkkejään.

5.

a) Mihin perustuu käsitys siitä, että luonnontiede tuottaa aitoa tietoa todellisuudesta? (5p.)
b) Miksi tällaista tieteenfilosofista käsitystä kutsutaan? (1p)

a. Tieteen tulosten toistettavuus ja sovellettavuus sekä käytännöllinen menestys osoittaa tiedon pätevyyden. Tiedon kasvu ja jatkuvuus todentavat tietoa. (2-3p)

Lisäp. Antirealismin haaste: instrumentalismi, konstruktivismi, relativismi, metodologinen anarkismi…

b. tieteellinen realismi, empiirinen realismi, scientia mensura, (naturalismi, materialismi; nämä vaativat lisäselityksen). (1p)

6.

Kuvaile ja arvioi filosofian historian perinteisiä jumalan olemassaolon todistuksia.

3p. Selittää vähintään kaksi todistusta
(ontologinen, kosmologinen, teleologinen)

Lisäp. Useampia todistuksia ja osuvaa kritiikkiä…
- ontologinen sisältää käsitteellisen todistuksen, kosmologinen sisältää kausaalisen ja teleologinen design argumentit
- historiaa, vertailua
- pohtii, kuuluvatko jumalatodistukset teologiaan vai filosofiaan. - Liikkumaton liikuttaja, demiurgi…

7.

Nykytekniikka mahdollistaa ihmisten tarkan valvonnan esimerkiksi kameroiden avulla, puhelinpaikannuksella ja sähköpostia tarkkailemalla. Arvioi seuraavan päättelyn pätevyyttä esimerkiksi hyötynäkökohtien ja yksilöoikeuksien kannalta.

  • ” Valvonta on helppo toteuttaa ja se lisää turvallisuutta yhteiskunnassa.
  • - Vain sellaiset ihmiset, joilla on jotain salattavaa, vastustavat valvonnan lisäämistä.
  • - Valvontaa vastustavia mielipiteitä ei siis tarvitse ottaa huomioon.
  • - Siksi on perusteltua väittää, että valvonnan lisääminen on suotavaa.”

3p. Löytää päättelyn heikon kohdan: premissi 2 on liian yleistävä ja siksi siitä ei seuraa 3 eli puuttuu premissi tyyliin ”salaisuudet heikentävät oleellisesti turvallisuutta”. Riittää, kun pohtii joko premissien totuutta tai niiden loogista sitovuutta; näkökulmana valvonta, turvallisuus, yleinen hyvinvointi ja vapausoikeudet.
Lisäp. Syventelee oikeusetiikan suuntaan. Ymmärtää ihmisoikeuksiin kuuluvan yksityisyyden suojan ja tekniikan mahdollisen väärinkäytön.

8.

Millä tavalla laillisuus lisää yhteiskunnallista vapautta? Voit käyttää alla olevaa lainausta hyväksesi.

”Laillisuus liittyy ilmeisestikin läheisesti vapauteen. Sen voi todeta tarkastelemalla oikeusjärjestyksen käsitettä ja sen läheistä kytkeytymistä säännöllisyydeksi käsitetyn oikeudenmukaisuuden määrääviin sääntöihin. Oikeusjärjestys on julkisten sääntöjen pakottava järjestys, joka on osoitettu rationaalisille ihmisille. Sen tarkoitus on säännellä heidän käyttäytymistään ja tarjota kehys ihmisten yhteistoiminnalle yhteiskunnassa. Silloin kun säännöt ovat oikeudenmukaisia, ne antavat pohjan oikeutetuille odotuksille. Ne luovat perusteen ihmisten keskinäiselle luottamukselle ja vastalauseelle, jos odotukset jäävät toteutumatta. Jos tällaisten vaateiden perustat ovat epävarmat, silloin ovat myös ihmisten vapaudet rajoiltaan epävarmat.”

John Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria 1988 (suom. Terho Pursiainen)


3p. Ymmärtää, että vapaus ei ole mielivaltaa, vaan ihminen on vapaa kun toisen vapaus ei rajoita omaa vapautta, ja tähän tarvitaan lakeja. Lait myös suojelevat yksilön vapautta.
Lisäp. Lait muodostavat vapausoikeuksien rajat. Kantilainen kanta vs. anarkismi, yhteiskuntasopimusteoriat (Hobbes, Locke), oikeusvaltion idea vs. despotian

*9.

Ranskan suuren vallankumouksen tunnus oli vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Pohdi vapauden ja tasa-arvon suhdetta, merkitystä ja arvottamista yhteiskuntaelämässä. Ota huomioon vapauskäsitteen eri merkitykset ja yhteiskuntamuotojen moninaisuus.

3p. Vastaus voi avautua erottelemalla negatiivisen ja positiivisen vapauden alaa. Ymmärtää, että todellinen tasa-arvo vaatii vapautta eli että kaikki ovat yhtä vapaita.
Lisäp. Pohtii perinteistä, sääty-, demokraattista ja totalitaarista yhteiskuntaa. Perusteettomat etuoikeudet rajoittavat muiden vapautta (sääty-yhteiskunta), yhteiskuntaluokkien epäsymmetrisyys, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden suhde, lähtökohtien tasa-arvo ja korjattu distribuutio, pohtii tasa-arvon ja vapauden yhteensopivuutta; esim. positiivinen syrjintä, progressiivinen verotus. On mahdollista kuvitella valtio jossa kaikki ovat tasa-arvoisia mutta eivät vapaita.

*10.

Ajattelun tiedollisiksi hyveiksi sanotaan kriittisyyttä, selkeyttä, johdonmukaisuutta, ristiriidattomuutta, kattavuutta ja järjestelmällisyyttä. Miksi nämä hyveet ovat arvokkaita, ja miten ne toteutuvat tietoyhteiskunnassa?

3p. Selittää käsitteet. Ymmärtää, että ajattelun hyveet mahdollistavat tiedon kasvun ja korjattavuuden, kommunikoitavuuden ja systemaattisen hyödyntämisen. Luonnehtii tietoyhteiskuntaa sekä tiedollisten hyveiden suhdetta siihen jollakin tavoin.
Lisäp. Tiedon ja informaation ero. Erittelee hyveiden välisiä suhteita ja ymmärtää niiden kokonaisuuden. Esimerkkejä tieteen ja tekniikan kehityksestä, myös esimerkkejä virheistä (ajattelun paheet) epätieteissä. Tietoyhteiskunnan tarkempi määritelmä, media, kvartaalitalous. Sir Karl (Popper) ja falsifikationismi (kriittisyys). Toteutuvatko nämä hyveet tieteessä ja/tai tietoyhteiskunnassa
.

Kevät 2009

1.

Hyve ja hyveellinen luonne kuuluvat etiikan peruskäsitteisiin. Mitä hyveitä hyvältä ihmiseltä edellytetään? Pohdi onko hyveellinen ihminen myös onnellinen.

3p. Määrittelee hyveen käsitteen ja mainitsee esim. kardinaalihyveet (viisaus, oikeamielisyys, rohkeus, kohtuullisuus); esittää jonkin järkevän käsityksen hyveen ja onnellisuuden suhteesta.
+ erilaisia hyveitä esim. vain hyveellinen ihminen on onnellinen (Sokrates), Aristoteles: onneellisuus vaatii myös muuta kuin hyveellisyyttä, stoalaisuus ja viisas ihminen

2.

Mitä filosofiassa tarkoitetaan väitteellä “tieto on valtaa”? Miten esimerkiksi alla oleva kuva ilmentää tätä väitettä?

laivahissi, kuva Tykografi

3p. Kuva ohjaa siihen, että tieto on kykyä, eikä tässä yhteydessä yhteiskunnallista valtaa (jos vastaus käsittelee vain yhteiskunnallista valtaa niin max 3p). Ymmärtää ajatuksen tieteellisen tiedon soveltamisesta ihmisen ympäristöön. Tiede auttaa muuttamaan maailmaa ihmisen haluamaan suuntaan.
+ filosofisen perinteen tuntemus kuten Bacon, Marx, vertailu kausaalisen hallinnan (scientia potentia est) ja muun vallan väliltä.

3.

Ihmisillä on selkeitä käsityksiä oikeasta ja väärästä toiminnasta. Nämä käsitykset eivät yleensä perustu mihinkään filosofisen etiikan teoriaan. Mikä on tällaisen arkietiikan pätevyys?

3p. Ymmärtää että arkietiikka on usein epäselvää ja ristiriitaista, toisaalta etiikan teoriat eivät toimi ilman arjen normatiivisia intuitioita. Siksi ne käytännössä nivoutuvat yhteen.
+ Pohdinta etiikan pätevyydestä, esim. moraalin totuudesta. Vertailu filosofisen etiikan teorioiden tai jonkin dogmietiikan ja arkietiikan välillä. Rawlsin harkintatasapainopisteen menetelmä. Muuta syventelyä: suhde oikeuksiin, velvollisuuksiin, hyötyyn, hyveisiin.

4.

Lue alla oleva kolumni ja vastaa kysymyksiin.

a) Pohdi voiko kolumnin kalanostajaa pitää egoistina. b) Mikä ero on psykologisella ja normatiivisella egoistisella teorialla?
c) Kritisoi egoismia eettisenä teoriana.

1-2. a) ei ole puhdas egoisti, koska ostaja ei aja omaa etuaan vaan haluaa vahingoittaa toisen etua. Toisaalta hän ajattelee vain itseään, mitä voi pitää egoistisena. Kontekstina on, että ostaja on ostanut eli omistaa ruodot.
1-2 b) tekee eron psykologisen egoismin (ihminen tavoittelee vain omaa etuaan) ja normatiivisen (eettisen) egoismin (ihmisen tulee tavotella omaa etuaan) välillä

1-2 c) Eettinen kritiikki, esim. normatiivinen egoismi ei pysty ratkaisemaan moraalisia konflikteja. Voi myös kritisoida psykologista egoismia: ihminen ei aina ajattele omaa etuaan, hän pystyy toimimaan altruistisesti.


5.

Thomas S. Kuhn on loogisen positivismin jälkeisen tieteenfilosofian suuria nimiä. Hänen pääteoksensa Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) aloitti uuden aikakauden tieteenfilosofiassa.

a) Mitä Kuhn tarkoittaa tieteellisellä paradigmalla?
b) Miten paradigman käsite auttaa selittämämään tieteen kehitystä?
c) Miten Kuhnin tieteenteoria suhtautuu tiedon kasvun ajatukseen?

1-2p. a) Osaa määritellä.
1-2p. b) Kertoo normaalitieteen ja tieteellisen vallankumoksen vuorottelusta (anomaliat), historiallinen esimerkki paradigman vaihdosta

1-2p. c) Tiedon kasvu ei ole kumulatiivista. Jos paradigmat eivät ole yhteismitallisia, tieto voi kasvaa vain paradigman sisällä.

6.

Millä tavalla välttämättömyyden ongelmaa on käsitelty filosofiassa.

3p. Ymmärtää erilaisten välttämättömyyksien olemassaolon, esittää esimerkkejä. Hyvin esitetty yksi näkökulma riittää 3 pisteeseen.
+ tietää loogisen ja materiaalisen välttämättömyyden käsitteet, yhteys matematiikkaan, esim. Kant: analyyttinen/synteettinen, metafyysinen välttämättömyys (välttämättömät oliot), kausaliteetin ongelmat, vapaa tahto, tulevaisuuden avoimuus, menneen välttämättömyys.

7.

Mitkä ovat yksilön velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan? Mitkä ovat yhteiskunnan velvollisuudet yksilöä kohtaan? Voit käyttää alla olevaa sitaattia lähtökohtana.

“Ei ole olemassa, eikä pidä olla olemassa sovittamatonta ristiriitaa yksilön ja kollektiivin välillä, yksilön pyrkimysten ja kollektiivin pyrkimysten välillä."

J. Stalin, haastattelijana H. G. Wells, 1934. Penguin Books on Interviews.

3p. Ihmisillä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan (lait, verot, maanpuolustus), mutta toisaalta ihmisillä on vapausoikeuksia. Yhteiskunnalla on velvoite huolehtia ainakin turvallisuudesta ja laillisuudesta sekä hyvinvoinnista, jos kyseessä on hyvinvointivaltio.
+ Pohtii näiden velvoitteiden luonnetta, esim. yhteiskuntasopimuksessa, tuntee liberalismin ja sosialismin debatin, anarkismi, tuntee sitaatin historiallista taustaa kuten Rousseau (yleistahto), hyvinvointivaltion ajatus, totalitarismin historia.

8.

Miten parhaassa mahdollisessa valtiossa pitäisi valita valtionjohtajat?

3p. Pohtii mikä on paras mahdollinen valtio ja kertoo miten johtajan valinta pitää tehdä. Esim. diktatuuri, parhaiden valta (Platon), demokratia, perinnöllinen aristokratia, rikkaiden valta, sopimusteoria (Hobbes), arpominen.
+ Syvemmät perustelut, vertailu ja historialliset esimerkit.

9*

Pitääkö luontoa suojella ennen kaikkea ihmisen onnen ja menestyksen vuoksi? Pohdi kysymystä arvofilosofian ja eri tieteenalojen kannalta.

3p. Ymmärtää ongelman arvojen ihmiskeskeisyydestä, yhteys tieteenaloihin esim. biologiaan, ekologiaan, teologiaan, teknisiin tieteisiin.
+ Ihmiskeskeisyyden kritiikin perusteet, sosiobiologia, luonnon itseisarvon ajatus (Linkola), arvofilosofiaa ja syvempää tieteenalapohdintaa, atomistinen vs. holistinen lähestymistapa.

10*

Alla olevassa sitaatissa korostetaan ihmisten keskinäistä riippuvuutta. Pohdi pitäisikö menestyksekkäiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden unohtaa oma kansallinen kulttuurinsa arvoineen ja tavoitella globaalia yhtenäiskulttuuria?

“Me olemme riippuvaisia toisistamme hyvin konkreettisesti – taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti. Mitä kukin meistä – maailmankansalaisista – tekee, sillä on seurauksia muille ympäri koko maailman tänään ja tulevaisuudessa.”

Lars Rydén teoksessa Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives. 2007

3p. Miten menestyneiden toimijoiden pitää ottaa huomioon globaalit kysymykset esim. talous, tiede ja taide, ongelmana globaalivastuu.
+ Ymmärtää arvojen kulttuurirelatiivisuuden mahdollisuuden, kulttuurisen identiteetin merkityksen, globaali / universaali etiikka, hyödyn ja menestyksen tasapaino, oikeudet: yksilön oikeudet, yhteisön oikeudet, mahdolliset “kulttuureiden” oikeudet. Laaja historiallinen ja kulttuurinen perspektiivi perusteluineen ja faktoineen.

Syksy 2008

1.

Selitä mitä filosofiassa tarkoitetaan
a. oikeuksilla,
b. velvollisuuksilla ja
c. hyveillä.

1p. jokaisesta kun tietää perusmääritelmän esim. oikeudet ovat sitä mikä on sallittu ja mahdollista tehdä, velvollisuudet ovat sitovia normeja ja hyveet hyviä luonteenpiirteitä.
Lisäpisteitä lajeista ja perusteluista esim. positiivisen ja negatiivisen oikeuden ero, laillisia oikeuksia, moraalisia oikeuksia, oikeuksien ja velvollisuuksien suhde, omistusoikeus, Locke, Kant, hyveteorioita (Sokrates, Aristoteles, Macchiavelli).

2.

On ilmeistä, että kukaan ei voi olla kirjailija, ellei hän ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Toisaalta ihminen on mies tai nainen riippumatta teoistaan. Jotkut filosofit sanovat, että ihminen on sitä mitä hän valitsee ja tekee. Toiset filosofit korostavat sitä, että ihmisen olemus määrää hänen valintojaan ja tekojaan. Pohdi ja perustele, kumpi kanta on pätevä.

3p. Perusymmärrys siitä mitä olemus on sekä sen suhde valintoihin ja tekoihin sekä eksistentialistinen minuuden rakentuminen valintojen kautta. Esittää perustellun kannanoton.

Lisäp. Pohdinta missä määrin olemus ja valinnat sulkevat pois toisensa, esim. ihmisen potentiaalinen rationaalisuus, joka aktualisoituu teoissa, essentia ja eksistenssi, nimiä kuten Sartre ja de Beauvoir; Aristoteles, naturalistinen olemusajattelu.

3.

Jos ihmisten hoitaminen tulee hyvin kalliiksi, olisiko ihmisiä silti hoidettava? Perustele filosofisesti.

3p. Ymmärtää auttamisvelvollisuuden, joka liittyy ihmisarvoon sekä sen ristiriidan yksinkertaisen utilitarismin välillä, esimerkit hoidon priorisoinnista.
Lisäpisteet: tasa-arvokysymys: kaikilla on oikeus samaan hoitoon mutta entä jos siihen ei ole varaa? ihmisarvoetiikka, auttamisen etiikan yksityiskohtia, ristiriidan ratkaisuehdotuksia.

4.

Jotkut filosofisen etiikan tutkijat, kuten Edvard Westermarck, väittävät, että moraaliväitteet ilmaisevat tunteita. Esimerkiksi väite valehteleminen on väärin tarkoittaa, että valehteleminen on paheksuttavaa, toisin sanoen valehtelemisen paljastuminen aiheuttaa ihmisissä kielteisiä tunteita. Esitä perusteluja, jotka kumoavat tämän emotivistisen väitteen.

"Vaikka kaikki moraaliarvostelmat pohjautuvat viime kädessä tunteisiin, niin se vaikutus, joka älyllisillä tekijöillä on näihin arvostelmiin, on tietysti varsin suuri. Tunteita määräävät havainnot ja ne eroavat luonteeltaan tai voimakkuudeltaan sikäli kuin havainnot eroavat toisistaan."

Edvard Westermarck, Christianity and Morals, 1939
(suomennos Väinö Meltti 1984)


3p. Tunnistaa emotivismin ongelmia, esittää jonkin vaihtoehdon, esim. velvollisuusetiikka.
Lisäpisteet: Metaetiikan pohdintoja esim. moraalin psykologisoinnista, moraalisen kielenkäytön luonteesta ja normatiivisesta etiikasta, emotivistisen etiikan perinteen tunteminen, moraaliväitteiden totuusarvon pohtiminen.

5.

Kuvittele, että vain sinä itse olet olemassa ja kaikki muu on sinun miellettäsi. Kuvaa tällaista kantaa ja miten sen voisi kumota?

3p. Tuntee solipsismin ajatuksen ja vaikeuden kumota se. Huomaa esimerkiksi että kommunikoinnin ajatus edellyttää muiden ihmisten olemassaoloa, havainnot ovat havaintoja jostakin.
Lisäpisteet esim. Berkeley, Descartes ja vierassieluisuuden ongelma, episteeminen realismi, maailmanselityksen uskottavuus (todistamisen taakka).

6.

Ovatko alla olevat päättelyt päteviä? Jos joku niistä ei ole pätevä, niin miksi ei?

a. -Kaikki kalat osaavat uida. - Minä osaan uida. Siis: minä olen kala.

b. - Jos juon kolajuomaa piristyn. - Olen piristynyt. Siis: olen juonut kolajuomaa.

c. - Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. - Minä olen ihminen. Siis: minä olen kuolevainen.

1p. kustakin oikeasta ja perusselitetystä vastauksesta, hyväksytään myös ei-formaalit vastaukset. (Huom. mitkään induktiota koskevat pohdinnat eivät ole relevantteja.)

Lisäpisteet päättelyn formalisoinnista tai tavallisen kielen mukaisesta loogisesta analyysistä; Aristoteleen syllogismit.

7.

Oletetaan, että ihmiset toimivat normin vastaisesti, mutta sinä hyväksyt normin ja haluat noudattaa sitä. Onko sinun tässä tilanteessa irrationaalista noudattaa kyseistä normia? Kuvaa tilannetta esimerkein ja esitä kysymykseen filosofinen vastaus.

Kuva: moskovan liikenneruuhka & orjamarkkinat

3p. Osaa antaa kaksi osuvaa esimerkkiä esim. kuvien perusteella ja esittää vaaditun joko myönteisen tai kielteisen vastauksen.
Lisäpisteet esim. rationaalisuuden / irrationaalisuuden erittelystä (prudentiaalinen / moraalinen rationaalisuus), lisäesimerkit (doping, liikennesäännöt, kulutusvalinnat) filosofointia esim. utilitaristisesti tai kantilaisittain.

8.

Suomessa ajatellaan yleisesti, että hyvinvointi kuuluu kaikille. Millä tavalla jonkun ihmisen tai ihmisryhmän selvästi keskimääräistä korkeampi hyvinvointitaso olisi perusteltavissa?

3p. Ymmärtää että hyvinvointia jaetaan monin eri perustein esim. ansioihin tai motivaatioon vedoten sekä pohtii näiden suhdetta taloudelliseen tasa-arvoon.
Lisäpisteet: Rawls, Nozick, Marx, anarkismi; tarveperustaisen jaon ajatus, ihmisryhmän ja yksittäisen ihmisen korkeamman hyvinvointitason perustelujen erilaisuus, perustelee miksi hyvinvoinnin tasajako ei ole toivottava tai päinvastoin.

9*

Kostaminen koetaan joskus loukatun oikeudeksi. Verikosto on joissakin kulttuureissa loukatun ja hänen sukunsa velvollisuus. Kostonhalua ei kuitenkaan yleensä pidetä hyveenä. Tarkastele koston etiikkaa ja kostamisen suhdetta lain määräämiin rangaistuksiin.

"Kosto on kesyttämätöntä oikeutta, jos niin sanoisimme, jota lain on kitkettävä pois sitä mukaa kuin se pääsee rehottamaan ihmisluonnossa. Sillä mitä tulee ensimmäiseen vääryyteen, on se loukkaus lakia vastaan, mutta tuon pahan kostaminen merkitsee itse lain syrjäyttämistä. Ryhtyessään kostoon ihminen varmasti on vihollisensa tasalla, mutta antaessaan vihansa lauhtua hän on vihollisensa yläpuolella, sillä anteeksi antaminen on ruhtinaallista. ... Siedettävin laji kostoa on se, mikä koskee sellaista vääryyttä, mitä ei voi laillisesti rangaista. Mutta sellaisessa tapauksessa on tarkoin pidettävä silmällä, että se koston muoto, jota käytetään, on sellainen, että laki ei pysty siihen, sillä muuten meidän vihollisemme on yhä vielä paremmalla puolella, ja meillä tulee olemaan vastassamme kaksi yhden sijasta."

Francis Bacon: Totuus ja kuolema. Kustannusosakeyhtiö Kirja 1917


3p. Ymmärtää esim. koston haitallisuuden utilitaristisesti ja osaa selittää millä tavalla kosto voisi olla hyveen vastaista, tietää että rangaistuksia ei nykypäivänä pidetä koston kaltaisina.
Lisäpisteet: erilaisten hyve-käsitysten esitteleminen; tuntee verikoston perinteen idean, kaksintaistelu, mafia ym. moraalipsykologia, rangaistusteoriat, miksi hyveellinen ihminen ei ole kostonhaluinen; kosto-oikeus, rangaistus ja retributiivinen oikeus; moraaliajattelun mahdollisen edistymisen pohdinta; Baconin tekstin analysointi.

10*.

Kuinka tieteet ja filosofia ovat vaikuttaneet toisiinsa?

3p. Määrittelee tieteet ja filosofian jollakin järjellisellä tavalla sekä pohtii niiden välistä suhdetta, antaa relevantteja esimerkkejä.
Lisäpisteet:
- Ymmärtää tieteen ja filosofian suhteen olleen erilainen eri aikoina: kreikkalais-roomalainen antiikki ja arabialainen kulttuuri sekä eurooppalainen keski-aika ja varhaisrenessanssi, joissa filosofia, tiede ja magiikka kietoutuivat toisiinsa. - Tieteellinen vallankumous hylkää filosofian ja magiikan (vrt positivismi, Comte), myöhemmin positivistisesta filosofiasta tulee tieteen looginen ja metodinen apulainen. - Toisaalta filosofia kritisoi tiedettä: Nietzsche, Heidegger. - Tietää merkittäviä tieteilijöitä, jotka ovat myös olleet filosofeja, esim. Newton, Marx, Smith, Westermarck. - Kuhn ja tieteellinen vallankumous, marxilaisuus. - Merkittäviä filosofeja jotka ovat olleet tiedemiehiä: Aristoteles, Bacon, Leibniz, Descartes, Mill, Russell…
- Demokritoksen atomioppi

Kevät 2008

1.

Sanotaan, että yksilön vapaudella on aina rajansa.

a) Pohdi miten väite on perusteltavissa. b) Anna esimerkkejä yksilön vapauksista ja selitä niitä. c) Mitä vapauksia ihminen ei voi itselleen vaatia?

a) Määrittelee, mitä vapaus on yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta (huom. kysymys on kokonaisuus ja ainakaan b- ja c-kohtien muotoilu ei voi koskea pelkästään tahdon vapautta). Mainitsee yhden perustelun, esim. yhteisössä vapaudella on aina rajansa. b) Mainitsee vähintään kaksi esimerkkiä ja selittää niitä. c) Esim. toisten vapauksien loukkaaminen; väkivalta ja vihapuhe.
Lisäpisteet: perustelee vastakkaista näkökantaa, pohtii ihmisen olemusta suhteessa vapauteen, ymmärtää että vapaus on oikeus.

2.

Selvitä kausaliteetin käsitettä tieteessä ja arkielämässä.

3p. Tietää, että kausaliteetti on syy-seuraussuhde ja ymmärtää sen liittyvän
ennustettavuuteen. Tieteessä selittäminen luonnonlakien sekä tilastojen avulla;
arjessa koettu syy-seuraussuhde tässä ja nyt.
Lisäpisteet: pohtii tiede vs. arkikokemus, ajattelijoita kuten Hume ja Kant, ymmärtää kausaliteetin ja välttämättömyyden (metafyysinen determinismi) eron, ero kausaliteetin ja teleologian välillä.

3.

Murtovarkaan teot vaativat rohkeaa luonnetta. Rohkeus on hyve. Murtovaras on siis hyveellinen. Mitä vikaa tässä päättelyssä on, vai ovatko murtovarkaat hyveellisiä ihmisiä?

3p. Rohkeus pelkästään ei tee murtovarkaasta hyveellistä; pohtii päättelyn tai
sen tuloksen ongelmallisuutta.
Lisäpisteet: Aristoteleen mukaan hyveellisyys perustuu kohtuullisuuteen,
Sokrateelle ja Platonille hyve on ykseys, jota viisaus hallitsee; huomaa, että
päättelystä puuttuu yksi premissi. Kantin mukaan hyveellisyyden kriteerinä on
kategorisen imperatiivin noudattaminen, mitä murtovaras ei tee.

4.

Vertaa toisiinsa tekoutilitarismia ja sääntöutilitarismia. Anna erimerkkejä tilanteista, joissa teko- ja sääntöutilitaristi suosittavat eri
tekovaihtoehtoja, ja arvioi suosituksia.

3p. Esittää määritelmän: tekoutilitarismissa teko on oikein kun se maksimoi itseisarvoa X (hyöty) ja sääntöutilitarismissa teko on oikein kun se seuraa sääntöä, joka maksimoi itseisarvoa X. Esittää yhden järkevän esimerkin.
Lisäpisteet: osuvia esimerkkejä ja teräviä arviointeja suositusten
pätevyydestä. Nimiä: Mill, Bentham. Rawlsin utilitarismin kritiikki. Huomaa utilitarismin lajien keskinäisen yhteensopivuuden ongelmallisuuden.

5.

Mihin tekijöihin Krohn mahdollisesti viittaa alla olevassa lainauksessa?
Pohdi tällaisen käsityksen filosofista pätevyyttä.

”Siirtykäämme käsittelemään henkistä ihmiskäsitystä. Vaikka tämäkin käsitys sen edustajissa esittäytyy erilaisissa variaatioissa, voidaan siinä erottaa eräitä keskeisiä ja yhteisiä piirteitä. Yksi tällainen piirre on teesi, että tuntemaamme todellisuuteen ihmisen mukana on tullut tekijöitä, joita ei voida palauttaa meitä ympäröivän luonnon ilmiöihin...”

Sven Krohn, Ydinihminen. 1989

3p. Viittaa joihinkin henkisiin tekijöihin, esimerkiksi tietoisuus ja vapaa
tahto. Ymmärtää että henkinen ihmiskäsitys johtaa materialismin ja naturalismin hylkäämisen sekä tyypillisesti idealistiseen tai dualistiseen ontologiaan.
Lisäpisteet: Tämä kanta on vaikea perustella tieteellisesti. Miten voitaisiin perustella: esim. emergentti materialismi. Krohnin ajattelun tuntemus (sielullisuuden ensisijaisuus). Popperin 3. maailma.

6.

Pohdi onko perusteltua väittää, että nykyajan tiede on
välinerationaliteetin hallitsemaa.

”Tietämisen ja ymmärtämisen välisen eron lisäksi on eräs toinen, ihmisen identiteetin ongelmasta keskustelemisen kannalta tärkeä rationaalisten suhtautumistapojen erotus. Sen teki luultavasti ensimmäisenä Max Weber. Hän erotti kaksi rationaalisuuden päämuotoa, joille hän antoi nimet ” Zweckrationalität” ja ”Wertrationalität”. Edellinen liittyy keinon ja päämäärän käsitteisiin. Keinon rationaalisuus on siinä, että se edistää tehokkaasti annetun päämäärän saavuttamista. Keinon käyttö on osaamista ja tietoon perustuva osaaminen sitä mitä sanomme tekniikaksi. Arvorationaalisuus (”Wertrationalität”) koskee muun ohella päämäärien arviointia: ovatko ne tavoittelemisen arvoisia, ja onko niiden saavuttaminen hyväksi tai pahaksi? Tieteellis-tekniselle kulttuurillemme on luonteenomaista, että ihmisen rationaalisessa suhtautumisessa nimenomaan ”Zweckrationalität” on saanut dominoivan aseman. Tämä liikakasvu eli hypertrofia on sukua sille ylikehittyneisyydelle, jonka aikamme intellektuaalisessa elämässä tietäminen on saanut suhteessa ymmärtämiseen. Me olemme tulleet tietäviksi ja osaaviksi ymmärtäväisyyden ja arvoherkkyyden kustannuksella.

G.H. von Wright, Moderni identiteetti ja eettisyys. Ajatus 63, 2006.

3p. Esittelee lainauksen sisältöä. Ymmärtää että tiede pyrkii arvovapauteen. Usein ajatellaan että tiede on väline, jonka pitäisi edistää hyvinvointia ja luonnon hallintaa teknologian keinoin.
Lisäpisteet: Tuntee ongelman taustaa ja historiaa, esimerkiksi positivismin ja hermeneutiikan jännite, Snown kaksi kulttuuria (humanistinen ja luonnontieteellinen). Pohtii itseisarvojen syntytapaa, arvojen subjektivismia ja objektivismia. Osuvat esimerkit (atomipommi, DDT jne.).

7.

Positiiviset oikeudet hyvinvointivaltion moraalisena perustana.

3p. Ymmärtää keskeiset käsitteet: positiivinen oikeus, hyvinvointivaltio ja moraalinen perustelu. Osaa liittää ne toisiinsa.
Lisäpisteet: Vaadeoikeudet eli subjektiiviset oikeudet. Pohtii positiivisten ja negatiivisten oikeuksien suhdetta. Libertaristinen vaihtoehto. Etiikan teorioiden soveltaminen, esim. altruismi, utilitarismi.

8.

Millaisia vallankäytön muotoja yhteiskunnassa esiintyy ja miten ne
perustellaan oikeudenmukaisuuden kannalta?

3p. Mainitsee keskeisiä yhteiskunnallisen vallankäytön muotoja, kuten pakko, taloudellinen valta, rangaistus, auktoriteetti (esim. asiantuntijavalta), manipulointi (esim. mainokset), paternalismi (lapset) ja pohtii, mitä näistä voidaan perustella oikeudenmukaisesti.
Lisäpisteet: Syventää perusteluja, esim. valta harmonisoi yhteiskuntaa ja takaa sen pysyvyyden ja voidaan oikeuttaa demokraattisesti; anarkismin mukaan valtaa ei voida oikeuttaa oikeudenmukaisesti; Machiavellin poliittinen realismi; Hobbes; Weber; oikeudenmukaisuuden käsitteen analyysi.

9+.

Eri yhteiskuntafilosofiset teoriat kuten liberalismi, konservatismi, anarkismi, sosialismi ja kommunismi suhtautuvat omistamiseen eri tavoin. Esittele omistamisen oikeuttamista ja vertaa kahta valitsemaasi teoriaa toisiinsa.

3p. Esittelee perustasolla omistamisen oikeuttamista ja vertaa kahta teoriaa. Teoria voi liittyä joko mainittuihin "ismeihin" tai johonkin teoreetikkoon, esimerkiksi Locke, Marx, Proudhon, Nozick.
Lisäpisteet: Hyvät esimerkit ja teorioiden syvempi analyysi ja problematisointi. Omistamisen lajit: yksityisomistus, yhteisomistus, pääomaomistus; suuret omistamisen ristiriidat, kuten työ ja pääoma; omistamisen; historiallista taustaa.

10+.

Erittele tietämisen ja ymmärtämisen eroa lähtökohtana tehtävän numero 6 lainaus. Miten tieteellis-tekninen kulttuuri ilmenee nykymaailmassa? Pohdi G.H. von Wrightin näkemyksen uskottavuutta sekä Sven Krohnin kysymyksessä numero 5 ehdottamaa vaihtoehtoa.

3p. Osaa käsitteellistää tietämisen ja ymmärtämisen eron ja ymmärtää, että von Wrightin mukaan tieteellis-teknisessä kulttuurissa tietäminen ylikorostuu. Antaa esimerkkejä tieteellis-teknillisen kulttuurin ilmenemisestä. Arvioi von Wrightin näkemystä.
Lisäpisteet: Huomaa Krohnin näkemyksen yhteensopivuuden arvorationaliteetin ja ymmärtämisen kanssa. Käsittelee syvemmin aihepiirin eri osa-alueita: arvorationaliteetin luonne (subjektivismi ja objektivismi); teknologia väheksyy ymmärtämistä; luonnontieteet vs. ihmistieteet; luontevia teoreetikkoja ovatesimerkiksi Aristoteles, Bacon, Dilthey, Husserl, Heidegger, Kriittinen teoria, Habermas

Syksy 2007

1 .

Ihmisarvon kunnioittamisen vaatimus on etiikan keskeinen periaate. a) Mitä sillä tarkoitetaan?
b) Anna esimerkkejä periaatteen loukkaamisesta. c) Riittääkö tämä periaate yksin etiikan perustaksi?

1p/a. Jokainen ihminen on arvokas, ja yhtä arvokas ikään, sukupuoleen yms katsomatta. Lisäpisteet: ihmisarvon ja ihmisoikeuksien suhde
Ihmisarvo: http://www.ihmisoikeudet.net
/Filosofia/filosofia_1.html

1p/b. Ihmisen välineellistämisen eri muodot: hyväksikäyttö, orjuus, ihmiskauppa, prostituutio. Kiusaaminen ja häväistys ym. arkielämän loukkaukset. Lisäpisteet: esimerkkien tarkkuudesta ja analyyttisyydestä. Orjuus: http://fi.wikipedia.org/wiki/Orjuus

1p/c Perustelee, miksi ei riitä (edes Kantilla). Lisäpisteet: selittää yhden ajattelijan/teorian kohdalla, mitä vaaditaan täydennykseksi. Heinzin moraalidilemma: http://en.wikipedia.org/wiki
/Heinz_dilemma

2.

Monet filosofit ja filosofiset suuntaukset ovat kieltäneet metafysiikan mahdollisuuden.

a) Mainitse filosofi tai suuntaus, joka on tehnyt näin ja selitä perusteluja. b) Vertaa edellä kuvaamaasi näkökantaa johonkin näkökantaan, jossa puolustetaan metafysiikan mahdollisuutta. c) Miksi metafysiikka on vielä nykyisinkin osa filosofiaa?

1p/a. Esim Hume (metafyysiset asiat ei havaittavia), Carnap (metafysiikan lauseet ovat merkityksettömiä), Wittgenstein, Kaila, looginen positivismi. Lisäpisteet: syvällisempi selittäminen. Looginen positivismi: http://www.len.fi/~kmakinen/looginen%20positivismi.htm

1p/b. Esim. Leibniz, Spinoza, Kant (metafysiikan mahdollisuuden ehdoista), uustomismi, Heidegger. http://fi.wikipedia.org/wiki/Leibniz
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spinoza

1p/c. Metafysiikka käsittelee maailman peruskysymyksiä, joita on vaikea välttää. Metafysiikka: http://www.netn.fi/298/netn_298_aristo6.html
Metaetiikka: http://www.helsinki.fi/filosofia/s2006/Siitonen.htm

Lisäpisteet: Historiallisen ulottuvuuden käsittely, metafysiikan mahdollisuuden/mahdottomuuden perusteltu pohdinta.

3.

Selitä normatiivisen etiikan perusteluja ja anna esimerkkejä seuraavia vaihtehtoja kannattaneista filosofeista: sopimusteoria, luonnonoikeudellinen teoria ja kulttuurirelativismi.

3p. Määrittelee normatiivisen etiikan alueen ja mainitsee ainakin kaksi filosofeista jotka ovat kannattaneet mainittuja teorioita. Sopimusteoria esim. Rawls; luonnonoikeudellinen teoria Kant, Akvinolainen; kulttuurirelativismi Westermarck.
Lisäpisteitä kritiikistä ja sen ymmärtämisestä että teoriat sekoittuvat ja sivuavat toisiaan.
Sopimusteoria/Rawls: http://www.netn.fi/301/
netn_301_rawls.html
Luonnonoikeusteoria: http://fi.wikipedia.org/
wiki/Luonnonoikeusteoria
Kulttuurirelativismi: http://www.tieteessatapahtuu.fi/
797/PIETARIN.pdf

Huomautus: Yhteiskuntafilosofiset vastaukset ovat hyväksyttäviä, jos vastaaja ymmärtää etiikan ja yhteiskuntafilosofian eron.

4.

Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvissa matkustetaan aikakoneella menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Esimerkiksi Albert Einstein pohti tätä mahdollisuutta. Aikamatkustamiseen liittyy mielenkiintoisia loogis-filosofisia ongelmia. Pohdi miten nämä ongelmat liittyvät filosofiseen etiikkaan.

3p Kuvaa aikamatkustamisen tilanteen, ymmärtää aikamatkustaja voi aiheuttaa ristiriidan muuttamalla menneisyyttä, ymmärtää, että aikamatkustaja pystyy helposti rikkomaan eettisen vastuun ehtoja.
Lisäpisteet: Determinismin pohtiminen. Osuvia esimerkkejä ja niiden filosofista käsittelyä. esim. Wells ja aikakone, Gygeen sormus ja näkymätön mies (vastuukysymys). Gygneksen sormus: http://www.sparknotes.com/
philosophy/republic/section2.rhtml

5.

Voidaanko kuvitella tiede, joka ennustaa ihmisen valinnat ja teot kaikissa tilanteissa samalla tavalla kuin luonnontiede ennustaa luonnon tapahtumat? Millaisia vaikeuksia tuollaisen tieteen kehittäminen kohtaa?

3p. Esittää luonnontieteen kausaalisen tulkinnan ja ymmärtää että tässä selittäminen on myös ennustamista. Vapaa tahto (ihmisen tietoisuuden intentionaalisuus / refleksiivisyys) tekee ennustamisen vaikeaksi.
Lisäpisteet: Selittää kausaalisten ja päämääräselitysten eron, Kantin vapausantinomia, behaviorismi
http://www.trinity.edu/cbrown
/modern/litrev/Kant-causation.html
http://users.tkk.fi/~tpyrjovu
/determinismi/

6.

Mitä tietoteorettisia perusteita on uskoa, että aistihavaintojen eli ilmiöiden takana on jotain?

3p. Ymmärtää ongelman: jos havaintojen takana ei ole mitään niin mikä aiheuttaa havainnot.
Lisäpisteet: esim. Berkeley (Jumala), Locke (substanssi), Kant (oliot sinänsä), realismin ja idealismin käsitteet, primaaristen ja sekundaaristen ominaisuuksien ero. Platon mahdollinen (ideat/muodot ja ilmiöt) mutta haastava.

7.

Hyvässä yhteiskunnassa yksilölle sallitaan vapauksia. Millaiset vapauden rajoitukset ovat perusteltavissa utilitaristisesti?

3p. Vapauksia arvioidaan niiden aiheuttaman haitan ja hyödyn perusteella. Jos vapaudet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä kokonaisuuden kannalta ne voidaan poistaa, esim. lyhyen ja pitkän tähtäimen hyötyjen erottelu.
Lisäpisteet: Utilitarismin eri muotojen erityispiirteet, kuten teko- ja sääntöutilitarismi. Mill: toiselle ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa, ei saa estää toisen oikeuksia toteutumasta Millin vahinkoperiaate: http://www.philosophyetc.net
/2004/06/on-liberty.html

8.

Oletetaan, että yhteisö koostuu kahdesta ryhmästä A ja B, joiden jäsenten testatut älykkyysosamäärät eroavat ratkaisevasti toisistaan. Miten tämän yhteisön elämä pitäisi järjestää: kummalle ryhmälle pitäisi antaa enemmän koulutusta, päätösvaltaa tai taloudellisia etuisuuksia? Perustele kantasi kriittisesti oikeudenmukaisuusteorioiden avulla ja käytä hyväksesi älykkyysosamäärätesteihin liittyvää tietoasi.

3p. Perustelee vastaustaan jonkin oikeudenmukaisuusteorian avulla. Esim. tasa-arvoteorian mukaan erot on pyrittävä minimoimaan, demokratiassa päätösvalta ei riipu kyvykkyydestä. http://fi.wikipedia.org/wiki/
Oikeudenmukaisuusteoria
http://www.netn.fi/301/netn_301_rawls.html

Lisäpisteet: arvioi eri oikeudenmukaisuusteorioiden vahvuuksia ja heikkouksia. Pohtii, voiko vahvemman ryhmän heikoin olla heikompi kuin heikomman ryhmän vahvin, jolloin yksilöllisyys on otettava huomioon. Älykkyystestien problemaattisuus ja älykkyyden ja yleisen kyvykkyyden ero.
Huom. Vastauksessa voi viitata myös kysymykseen 1.

9*.

Olet syyllistynyt varkauteen. Sinulta kysytään, oletko varastanut. Moraalisesti ajatellen sinun pitää pysyä totuudessa ja myöntää varkaus. Lain mukaan kenenkään ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Moraalisesti on siis otettava vastuu, mutta ei lain periaatteiden mukaan. Kuinka tällainen ero perustellaan? Onko ero ylipäätään pätevästi perusteltavissa?

3p Ymmärtää henkilökohtaisen moraalin ja valtion lakien eron. Pohtii tämän eron luonnetta ja perusteltavuutta. Lain ja moraalin ero: http://www.sparknotes.com/philosophy/republic/section1.html
Rangaistusteoria (utilitaristinen): http://www.valt.helsinki.fi/
blogs/tutsemfi/post-69.htm

Lisäpisteet: Pohtii moraalin ja lain eron perusteltavuutta eri moraaliteorioiden näkökulmista (erityisesti deontologia); ymmärtää ihmisen oikeuden puolustaa itseään oikeudessa syyttäjää vastaan (etiikassa ei ole syyttäjiä); osaa esittää relevantin rangaistusteorian. Moralismi.

10*

Voiko kaikkea tietoa epäillä kuten antiikin skeptikot väittivät? Mitä tällaisesta epäilystä seuraa loogisesti ja käytännössä?

3p. Ymmärtää että radikaali epäily kumoaa itsensä ja tekee toiminnan mahdottomaksi, osaa pohtia varmuuden käsitettä ja ymmärtää sen ongelmallisuuden.
Lisäpisteet: Kertoo skeptikoista, erottelee erilaisia skeptismin lajeja; ymmärtää, että tiedon klassinen määritelmä ei vaadi varmuutta, skeptisismin ja varmuuden toisiinsa liittyminen, Hume skeptikkona, Descartesin varmuuden vaatimus ja metodinen epäily. Epäilyn kumoamattomuus. Mooren terveen järjen saavuttama varmuus.
http://yliopistolehti.helsinki.fi/2003_12/lyhyet.html#Skeptikon%20hupeneva%20minuus

Kevät 2007

1.

Esitä, miten tiedon käsite filosofiassa määritellään, ja selitä määritelmää.

3 p. Vastaaja esittää esimerkiksi klassisen tiedon määritelmän: tieto on tosi oikeutettu uskomus (Platon: Menon, Theaitetos). Vastauksesta näkyy jonkinlainen termien ymmärtäminen.
Lisäpisteet: "Tieto on varmuutta": ihminen tietää silloin kun ei voi
erehtyä (Descartes, Moore); määritelmän rajoitusten ja oikeutuksen ehtojen pohtiminen; totuusteorioilla tai tieteenfilosofialla syventely ei ole virhe.

2.

Jotkut tulkitsevat kaikki ihmisen teot egoistisiksi. Esimerkiksi autan ystävääni hädässä. Tekoni voidaan selittää egoistiseksi sanomalla, että tein sen, jotta minulle tulisi siitä hyvä olo. Arvioi väitettä, että altruismi on mahdollista.

3 p. Osaa määritellä käsitteet ja esittää esimerkin altruismista ja
selittää sen. Hyvä esimerkki on oman hengen uhraaminen toisen hengen pelastamiseksi.
Lisäpisteet: Vaikka teosta seuraa mielihyvää, mielihyvän ei tarvitse olla teon tekemisen motiivi. Useita hyviä esimerkkejä ja niiden liittäminen esim. utilitarismiin ja/tai velvollisuusetiikkaan, itsekkyyden ja altruismin biologinen ja kulttuurinen perusta.

3.

Eri kulttuureissa moraali määritellään eri tavoin. Voiko olla moraalisia totuuksia, ellei ole yksimielisyyttä siitä, mitä moraali on? Anna esimerkkejä eri kulttuureiden toisistaan eroavista moraalikäsityksistä. Käytä hyväksesi uskonnon tai elämänkatsomustiedon ja historian tietojasi.

3 p. Ymmärtää kysymyksen metaeettisen luonteen. Mainitsee erilaisia
moraalikäsityksiä, osoittaa ymmärtävänsä mitä moraalilla tarkoitetaan ja pohtii moraaliväitteiden suhdetta totuuteen.
Lisäpisteet: Käyttää selkeästi metaetiikan käsitteistöä, pohtii moraalin
relativismia ja/tai ylikulttuurista moraalia esim. julmuuden kielto ja
rohkeuden ihailu, perustelee omaa käsitystään, tuntee globaaliin etiikkaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää keskustelua.
(alkuperäisessä tehtävänannossa esiintyy tässä kohtaa valokuva Noam Chomskysta)

4.

Noam Chomsky on kuuluisa kielitieteilijä ja kulttuuriradikaali. Selitä alla olevaan tekstinäytteen pohjalta,

a) mitä Chomsky tarkoittaa edistyksellisellä moraalisella näkökannalla, ja
b) pohdi moraalin perusteita.

"Rationalistinen käsitys otaksuu, että on olemassa tiettyjä ihmisluontoon kuuluvia ominaisuuksia ja, että meidän tulee selvittää mitkä nämä ominaisuudet ovat. Olkoonkin, että me emme tiedä paljoakaan niistä On olemassa perinteisen rationalismin kehityslinja, joka kulkee Descartesista vapaahenkisemmän Rousseaun kautta (Rousseau on monitahoinen hahmo, mutta tarkoitan tässä Tutkielman eriarvoisuudesta kirjoittanutta vapaahenkisempää Rousseauta) joihinkin Humboldtin kaltaisiin kantilaisiin ja muihin 1800-luvun vapausajattelijoihin. Sen mukaan ihmisluontoon kuuluu jonkinlainen luomisen halu, tarve hallita omaa tuottavaa ja luovaa työtään,halu olla vapaa autoritaarisista rajoituksista, jonkinlainen tarve työskennellä itse valitsemiensa ehtojen vallitessa ja vapaassa yhteistyössä muiden kanssa. Joidenkin mukaan ihmisluonto käsittää nimenomaisesti nämä ominaisuudet. Tällöin orjuus, palkkaorjuus, herruus, autoritaarisuus jne. olisivat pahuutta, jotka loukkaavat perimmäisiä inhimillisiä periaatteita ja ihmisen luontoa vastaan, ja ovat siksi sietämättömiä. Meidän velvollisuutemme olisi löytää ja poistaa kaikki autoritaarisen valvonnan muodot, kajoaminen henkilön arvokkuuteen ja vapauteen jne. Empiristinen näkökanta sen sijaan omaksuu täysin toisenlaisen asenteen kaikkeen tähän. Sen mukaan ihmisolennot ovat muokattavissa, vailla nimenomaisesti heille kuuluvia ominaisuuksia ja voivat poiketa kaikilla tavoilla toisistaan ja olla keskenään yhtä erilaisia kuin kissa ja koira. Siten ei olisi mitään moraalista estettä puuttua perimmäisiin ihmisoikeuksiin, koska tällaisia oikeuksia ei ole olemassa; ihmiset ovat vain sekalainen kokoelma ominaisuuksia, muokattavissa ja muutettavissa. Voi tietysti toivoa, että tapahtuu muutosta parempaan, mutta moraalilla ei ole asian kanssa tekemistä."

"Itse asiassa en näe mitään tapaa yhdistää edistyksellistä moraalista näkökantaa empiristisiin otaksumiin ihmisestä. Mielestäni tämä juuri onkin yksi niistä syistä, joiden vuoksi empirismi on ollut niin houkutteleva ideologia modernille älymystölle. On syytä kysyä miksi se on ollut niin puoleensavetävä. Miksi empirismi ilmaantuu yhä uudelleen? Marxismi, konservatismi, mitä erilaisimmat ideologiat ovat syvästi sitoutuneet empiristisiin ideoihin. Näin ei ole siksi, että nämä ideat olisivat osoittautuneet menestyksellisiksi. Näin ei ole siksi, että niille olisi jotakin älyllistä tukea, jotain evidenssiä. Päinvastoin lähes kaikki mitä me tiedämme osoittaa, että nämä ideat ovat joko käsittämättömiä tai vääriä. Tarkoitan nyt empirististä käsitystä ihmisluonnosta, en empirististä käsitystä tieteenharjoituksesta. Empiristisen ihmiskäsityksen puolesta ei voi esittää yhtäkään kunnon perustetta, sitä vastaan moniakin. Miksi se siis hyväksytään kuin jokin opinkappale tai dogmi? No, tässä minusta on paikallaan kysyä miten se palvelee niiden tarpeita, jotka sen hyväksyvät. Ja vastaus tähän kysymykseen on jokseenkin selvä."

Hannu Reimen keskustelu Noam Chomskyn kanssa vuonna 1984 (ilm. 1988 Launguage and Politics, suom. Juha Savolainen 1993)

a (1-2 p): Osaa selvittää mitä Chomsky tarkoittaa: esim. rationalistinen ihmiskäsitys sisältää käsityksen ihmisluonnosta, se takaa vapauden ja oikeudet ja on siten edistyksellinen.
Lisäpisteet: Erittelee tarkemmin lainausta, esim. osoittaa ymmärtävänsä vapauden keskeisyyden. Huomaa, että Chomsky käyttää empirismin ja rationalismin käsitteitä epätavallisesti, mutta näistä perinteistä löytyy yhtymäkohdat myös Chomskyn näkökantaan.
b (1-2 p): Selvittelee moraalin perusteita siten, että esittelee vähintään yhden teoreettisen näkökannan.
Lisäpisteet: Osoittaa ymmärtävänsä syvemmin kysymyksen. Esim. tuo esille moraalipsykologiaa, (super)naturalismia, sopimusteoriaa yms.

5.

Ludwig Wittgenstein ( 1889-1951) pohtii alla olevassa lainauksessa, kuinka värit ovat olemassa. Olioilla, kuten aineellisilla kappaleilla, katsotaan tavallisesti olevan sekundaarisia ja primaarisia ominaisuuksia.

a) Mitä ovat primaariset ominaisuudet?
b) Mitä tarkoitetaan sekundaarisella ominaisuudella? George Berkeleyn (1685-1753) mukaan kaikki kappaleen ominaisuudet ovat sekundaarisia. Mitä hän tarkoittaa?
c) Mitä Wittgenstein tarkoittaa kysymyksellään?

§207. Jos katselen lasin läpi puhdasta punaista ja se näyttää harmaalta, onko lasi todella antanut värille sen harmauden? Ts.: Vai näyttääkö vain siltä?

Ludwig Wittgenstein: Huomautuksia väreistä (Bemerkungen über die Farben 1977; suom. Heikki Nyman, 1982)

a (1-2p.): Selitys: kuuluu kappaleelle havaitsijasta riippumatta esim. massa.
b (1-2p): Selitys: havaitsijasta riippuvaiset ominaisuudet esim. väri ja
maku, B ajattelee, että kaikkien kappaleiden olemassaolo on näennäistä eli havaituksi tulemista.
c (1-2p): Esimerkissä Wittgenstein sotkee tahallisesti em. eron tekemisen ikäänkuin sekundaarinen (punainen) olisi primaaria ja voisi saada sekundaarisen ominaisuuden (harmaa).

6.

Pragmatismin totuuskäsitys korostaa tieteellisen teorian toimivuutta sen totuuden kriteerinä. Voidaanko siis teknologian toimivuudesta päätellä, että sen perustana oleva tiede kuvaa todellisuutta? Mitä toimivuudella tarkoitetaan?

Ptolemaioksen (n. 100-180) maailmankuva

3 p. Esittää valistuneen käsityksen tieteen ja todellisuuden suhteesta sekä pohtii toimivuutta esimerkein. Pelkkä totuusteorioiden tarkastelu ei riitä kolmeen pisteeseen.
Lisäpisteet: Pohtii tieteellisen teorian kykyä ennustaa, vertaa
pragmatismia tieteelliseen realismiin; muita näkökulmia esimerkiksi
instrumentaalinen rationaalisuus, matemaattiset mallit.

7.

"Aineellisen elämän tuotantotapa on ylipäänsä yhteiskunnallisen, poliittisen ja henkisen elämän ehtona. Ihmisen tajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa."

Karl Marx: Poliittisen taloustieteen arvostelua (Ilm. 1859 Zur Kritik der politischen Ökonomie. Suom. Antero Tiusanen 1950)

a) Selitä mitä Marx tarkoittaa edellisellä. b) Valaise asiaa esimerkein. c) Ota perustellusti kantaa Marxin väitteen pätevyyteen.

a (1-2): Tietää Marxin kaksitasoteorian: perusrakenne tuotanto ja talous, päällysrakennetta esim. uskonto ja etiikka.
b (1-2): Esim: uskonto ja filosofia harhauttavat ihmiset todellisesta
maailman muuttamisesta, tottelevaisuutta korostava etiikka palvelee
kapitalistisia tuotantosuhteita.
c (1-2): Ottaa perustellusti kantaa esim. historian pohjalta tai suhteessa liberalismiin.
Lisäpisteet (kaikki osiot): Perustan ja päällysrakenteen dialektinen
yhteys, liberaalit ja konservatiiviset argumentit Marxia vastaan, Hegel.

8.

Sanotaan, että paratiisissa ja helvetissä ei ole oikeudenmukaisuutta. Voidaanko kuvitella sellainen luonnollinen tila, jossa ei vallitse minkäänlainen oikeudenmukaisuus? Miksi oikeudenmukaisuutta tarvitaan yhteiskunnassa?

3 p. Oikeudetonta tilannetta on vaikea kuvitella kun puhutaan ihmisistä, koska oikeudenmukaisuus on yhteistoiminnan ja yhteisön jatkuvuuden edellytys. Eläinten välillä ei vallitse samalla tavalla
oikeudenmukaisuutta.
Lisäpisteet: Oikeudenmukaisuusteoriat, luonnontila Rousseaulla, Lockella ja Hobbesilla, oikeudenmukaisuuden ohentuminen poikkeustilanteissa.

9*.

Yllä olevassa tehtävässä numero 4 on tekstinäyte Noam Chomskyltä. Kerro, millainen on empiristinen käsitys ihmisluonnosta Chomskyn mukaan, ja pohdi, miten ideologia sitoutuu ihmiskäsitykseen.

3 p. Esittää perustelun tulkinnan Chomskyn käsityksestä sekä ideologian ja ihmiskäsityksen suhteesta.
Lisäpisteet: Erittelee tarkemmin lainausta esim. osoittaa ymmärtävänsä, miksi Chomskyn mukaan tietyt ideologiat sitoutuvat empirismiin. Esittelee ja analysoi tarkemmin esimerkiksi poliittisten ideologioiden ja ihmiskäsitysten suhteita. Arvioi kriittisesti Chomskyn näkemystä.

10*.

Käsittele oppi-, kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti naisia tieteen ja filosofian uranuurtajina. Pohdi miksi filosofian ja tieteen historiassa mainitaan enemmän miehiä kuin naisia. Voit käyttää laajasti muissa oppiaineissa saamiasi tietoja.

Hypatia n. 370-415, Annie Besant 1847-1933, Marie Curie 1867-1934, Hannah Arendt 1906-1975, Simone de Beauvoir 1908-1986, Julia Kristeva synt. 1941, Martha Nussbaum synt. 1947 (tehtävänannossa esiintyy yllämainittujen henkilöiden kuvat)

3 p. Antaa vähintään yhden perustellun selityksen miesten ja naisten väliseen historialliseen epätasa-arvoon ja esittelee naisia tieteen ja
filosofian piirissä.
Lisäpisteet: Sukupuolten väliset väitetyt erot, mm. lahjakkuusero, yhteiskunnalliset roolit, naisten sorto, esittelee filosofien naiskäsityksiä, feministiset teoriat, useampien esimerkkien laajempi esittely.

Syksy 2006

1.

Monismi ja dualismi ovat yrityksiä ratkaista maailman perusluonnetta koskeva kysymys.

a. Selitä, mitä metafysiikassa monismilla ja dualismilla tarkoitetaan,
b. kerro, mitä monismin muotoja on olemassa, kuvaile niitä ja
c. mainitse monisteja ja monistisia koulukuntia.
1p/osa . Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä käsitteet
a) monismi on yksi - ja dualismi kaksisubstanssisuus. Lisäpisteet esim. erittelemällä mikä on substanssi. b) Mainitsee materialismin, idealismin, tai hyvillä pisteillä esim. neutraalin monismin; lisäpisteet tarkemmasta määrittelystä
c) Mainitsee kuvaillen esim Marx ja marxilaisuus, antiikin atomistit; idealisti Berkeley, Spinoza, postivistinen neutraali monismi, esim E. Mach; yhteen pisteeseen kaksi mainintaa ilman kuvailua

2.

Pohdi yksilön ja yhteisön suhdetta filosofisena kysymyksenä.
3p hahmottaa yksilön ja yhteisön suhdetta jonkun filosofisen teorian kautta: individualismi, liberalismi, kommunitarismi, sosialismi, yhteiskuntasopimusteoriat etc. ja ymmärtää että teorioissa on kyse jomman kumman etusisijalle asettamisesta.
- Lisäpisteet, kun osoittaa filosofista arvostelukykyä perustellessaan omaa käsitystään tai vertaillessaan eri teorioita.’ Vastaaja voi myös phtia yhteisön määrittelyä ja tyyppejä.

3.

Kuvaa normatiivisen etiikan, metaetiikan ja soveltavan etiikan suhdetta. Voit halutessasi piirtää käsitekartan ja selittää sen.
3p Vastaaja määrittelee käsitteet: filosofinen etiikka: hyvän elämän ja oikean toiminnan periaatteet, metaetiikka: analysoi etiikan käsitteitä ja arvioi teorioita, soveltava etiikka käyttää etiikan teorioita reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseksi, vastaaja antaa esimerkkejä ko. aloista

- lisäpisteet esimerkkien analyysistä ja/tai ko. alueiden keskinäisten suhteiden syvällisemmästä vertailusta esim. miten metaeettiset sitoumukset ohjaavat kantaa normatiivisessä etiikassa. Pohtii yleensä eettisten teorioiden soveltamisen ongelmaa.

4.

Pasin perheenjäsen sairastuu vaikeasti ja pitkäaikaisesti. Jotta sairas ei joutuisi laitoshoitoon, Pasi päättää hoitaa häntä kotona. Tämä haittaa Pasin kouluttautumista ja ystävyyssuhteita eli vaikuttaa huomattavasti hänen tulevaisuuteensa.

a. Onko Pasilla velvollisuus hoitaa perheenjäsentään? Perustele vastauksesi.

b. Onko sairaalla moraalinen oikeus vaatia, että Pasi hoitaa häntä? Perustele vastauksesi.

3p Kysymystä lähestytään oikeuksien ja velvollisuuksien kautta. Metaeettisesti a ja b ovat sama kysymys, ja siksi kysymyksen kummatkin osat voi käsitellä ja pisteyttää yhdessä. Vastaaja ymmärtää, että oikeudet ja velvollisuudet kytkeytyvät toisiinsa. Osaa esittää yhden teorian joka ratkaisee: individualistisesti ei velvollisuutta, kommunitaristisesti ja luonnonoikeudellisesti on velvollisuus, hyve-etiikka soveltuu hyvin

- lisäpisteet useammasta teoriasta ja niiden vertailusta ja/tai pohtii tarkemmin oikeuksien ja vaatimusten perusteita

5.

Kuvaa empiirisen tieteen tutkimusmenetelmää:

a. miten sitä käytetään luonnontieteissä,
b. soveltuuko se yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen,
c. mikä on sen suhde matematiikkaan.

1p/osa . Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä käsitteet
a) empiiris-kokeellinen menetelmä, lisäpisteet induktiivisen ja/tai hypoteettis-deduktiivinen menetelmän esittelystä
b) ongelmana kokeenteon vaikeus, yhteiskuntatieteissä oleellista havainnointi ja pyrkimys ymmärtää ilmiöitä ja arvoja;
c) luonnontieteessä pyritään matemaattiseen mallintamiseen; osin tämä pätee myös yhteiskuntatieteisiin;

- lisäpisteet syvemmästä ymmärryksestä ja esimerkeistä

6.

Filosofia voidaan määritellä monella eri tavalla.

  1. Valitse yksi alla olevista määritelmistä ja selitä sen sisältöä.

  2. Vertaa kahta määritelmää keskenään.

  3. Kerro perustellen, mikä määritelmistä on osuvin.

Filosofian ideana on aloittaa jostain niin yksinkertaisesta, ettei sen sanominen tunnu tarpeelliselta, ja lopettaa johonkin niin paradoksaaliseen, ettei kukaan usko sitä.
Bertrand Russell


Kenenkään ei nuorena pitäisi viivytellä filosofian opinnoissaan, eikä kukaan saisi vanhana väsyä opintoihinsa. Koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä turvata sielunsa terveys.

Epikuros

Filosofia on tieteen kielen looginen syntaksi.

Rudolf Carnap


Filosofiset käsitteet ovat fragmentaarisia kokonaisuuksia, jotka eivät lomitu toisiinsa, sillä niiden rajat eivät käy yksiin. Ne syntyvät pikemminkin noppaa heittämällä kuin muodostavat palapelin. Silti ne resonoivat toisiinsa, ja ne luova filosofia on aina väkevä Kokonaisuus, joka ei ole fragmentaarinen vaikka pysyykin avoimena – rajaton Kaikkeus, Omnitudo, joka sisältää ne kaikki yhdellä ja samalla tasolla. Se on pöytä, tasanko, maljakko. Gilles Deleuze ja Félix Guattari
Filosofia on ajatustyötä, johon ryhdytään aikomuksessa yhdistää arkielämän kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka saattaa tyydyttää sekä järjen tarpeet että tunteen vaatimukset.
Wilhelm Jerusalem

Voimme ehkä sanoa, että filosofia on tutkimusta, jonka kohteena ovat yleisten asioiden väliset yhteydet, kun taas erityistieteiden kohteena ovat erityiset reaaliasiat ja niiden väliset yhteydet. Filosofian erottaa erityistieteistä lähinnä sen yleisyys, ei se, että filosofian teesit olisivat apriorisia ja transsendentaalisia ja erityistieteiden aposteriorisia. Raimo Tuomela
Filosofian voidaan sanoa koostuvan kolmenlaisesta aktiviteetista: terveen järjen mukaisen vastauksen näkeminen, ongelmaan niin syvälle kaivautuminen, että terveen järjen mukainen vastaus on sietämätön, ja tästä tilanteesta takaisin terveen järjen mukaiseen vastaukseen pääseminen.

Wittgenstein

Filosofia on tieteenala, jolla harjoitetaan käsitteellistä tutkimusta, käytetään rationaalisia perusteluja, yritetään antaa syvempi selitys puutteellisesti ymmärretyille asioille vetoamalla ilmiöiden taustalla oleviin periaatteisiin ja pyritään siten systematisointiin ja yleisyyteen.
Leila Haaparanta ja Ilkka Niiniluoto

Minulle on vähitellen selvinnyt, mitä jokainen suuri filosofia on tähän asti ollut: nimittäin tekijänsä itsetunnustus ja eräs laji tahtomatta ja huomaamatta syntyneitä mémoires; samaten, että moraaliset (tai epämoraaliset) tarkoitukset ovat olleet jokaisessa filosofiassa se elämänitu, josta kulloinkin on koko kasvi kasvanut. Friedrich Nietzsche
Filosofia on mahdollisten maailmoiden käsitteellistä tutkimusta.

von Gunzenhausenin mukaan.


1p/osa osoittaa ymmärtävänsä filosofian luonteen, että osaa itse
a) selittää mistä on kyse eli ymmärtää käsitteet
b) vertailla
c) perustella valintansa uskottavasti

- huippupisteet edellyttävät kypsää filosofista otetta

7.

Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhatessa väitetään usein, että poliisin valtuuksia lisäämällä lisääntyy myös kansalaisten turvallisuus. Pohdi poliisin valtuuksien lisäämistä yhteiskuntafilosofisena ongelmana.

Ajankohtaisesimerkit ovat eduksi, mutta olennaista on filosofinen ote, joka ylittää arkipäiväisen journalismin. Jokin teoreettinen kehys on välttämätön: esim. kansalaisilla on perusoikeudet, utilitarismin nimissä voidaan laskea turvallisuuden tuottamia hyötyjä.

- Lisäpisteet: esim. usein vaaditaan oikeuksien rajoittamista turvallisuuden takia, mutta ainakin tietyin osin vapausoikeudet ja turvallisuus ovat ristiriidassa. Vastaus voi avautua myös jostain yhteiskuntafilosofiasta esim. anarkismi, totalitarismi

8.

Äänioikeuden mielivaltainen rajoittaminen poliittisissa vaaleissa on demokratian periaatteiden vastaista. Määrittele demokratia ja pohdi sen yhteiskuntafilosofisia perusteluita.

3p Demokratia on kansalaisten valtaa ja se perustellaan ihmisten tasa-arvoisuudella. Käsittelee vallan jakautumista.

- lisäpisteet: erilaiset demokratiamallit (suora, edustuksellinen). Pohtii yksilön autonomian ja yhteisön välistä suhdetta; esimerkiksi ihminen itse ratkaisee omat intressinsä ja hallitsee omaa itseään. Sijoittaa demokratian yhteiskuntasopimuksen traditioon.
- äänoikeuden rajoituksien perustelut: kansalaiskompetenssi, ikä, kansalaisuus

+9.

Tehtävän 6 määritelmistä muodostuu monipuolinen kuva filosofian alasta, ongelmista, menetelmistä ja päämääristä. Erittele filosofian kokonaiskuvaa määritelmien ja oman tietosi perusteella.

3p Vastaaja käyttää em. filosofian määrittelyjä ja sitoo ne koulukuntiin ja suuntauksiin. Ymmärtää filosofian laajuuden, moninaisuuden ja suuntausten väliset ristiriidat.

- aineiston ylittäminen, kontekstuaalisuus ja filosofian yhtenäisyyden/epäyhtenäisyyden vakuuttava esittäminen. Osaa sijoittaa sitaatit oikeisiin koulukuntiin tai suuntauksiin. Mahdollisesti muiden suuntausten esille tuominen.

+ 10.

Kuvaa DNA-tutkimukseen ja sen soveltamiseen liittyviä filosofisen etiikan ongelmia. Esittele mahdollisia ratkaisuja. Käytä filosofisessa pohdinnassa hyväksesi eri tieteenalojen tietojasi.

3p Osaa liittää erityistieteelliset kysymykset filosofisen etiikan yhteyteen. Esittää yhden ongelmakentän esim:
- perimän kartoitus > ihmisten valikoiminen perimän avulla
- perimän muuntelu, myös geenimuunnellut kasvit
- kantasolututkimus.

lisäpisteet:
- vaaditaan käsiteltävän etiikan teorian eksplikointia ja erityistieteiden tulosten syvällisempää käyttöä

Kevät 2006

1.

Eri koulukunnat määrittelevät filosofian alueen ja tutkimuksen eri tavalla.

a) Kerro lyhyesti, miten filosofia voidaan määritellä,
b) kuvaile jokin toinen tapa määritellä filosofia ja
c) pohdi a- ja b-kohdissa esittämiesi määritelmien osuvuutta.

Pisteytys:

a) perusmääritelmä 1-2p. (Esim. filosofia on viisauden rakastamista –lähtökohdasta edeten.)
b) toinen perusmääritelmä 1-2p. (Esim. filosofian määrittäminen sen osa-alueiden kautta.)
c) perusvertailu 1p.; pohdintaa ja kritiikkiä 2p.

Eri koulukuntia ei tarvitse nimetä.

2.

Metafyysisen monismin mukaan maailma rakentuu yhdenlajisesta substanssista, kuten materiasta tai hengestä. Pohdi, onko nykymaailmassa filosofisesti uskottavaa vaihtoehtoa materialistiselle monismille.

Pisteytys:

3p. Osoittaa ymmärtävänsä käytettyjen käsitteiden (metafysiikka, substanssi, monismi ja esim. idealismi) merkitykset ja päätyy jollain lailla perusteltuun johtopäätökseen.

+ Pohtii, mitä ”filosofisesti uskottava” tarkoittaa, esimerkiksi metafysiikan mahdollisuutta. Lisäansioita: luonnontieteen ja filosofian suhteen välinen pohdinta tai viittaukset historiaan, onko vaihtoehto idealismi, dualismi vai neutraali monismi (esim. Spinoza).

3.

Mihin etiikan suuntaukseen tai koulukuntaan David Hume kuuluu alla olevan lainauksen perusteella? Pohdi arvojen ja tosiasioiden välistä suhdetta.

Oleta mikä tahansa teko, jota pidetään paheellisena, esimerkiksi tahallinen murha. Tutki sitä joka taholta ja mieti, löydätkö siitä sellaisen tosiasian tai olemassa olevan piirteen, jota kutsutaan paheeksi. (…) Pahe kätkeytyy näkyvistä kokonaan niin kauan kuin tarkastelet kohdetta. Et voi milloinkaan löytää sitä niin kauan kuin et tarkastele itseäsi. (...) Se sijaitsee sinussa, ei kohteessa. Kun siis sanot jonkin teon tai luonteen olevan paheellinen, et tarkoita muuta kuin että oman mielesi rakenteen mukaisesti sinulle on paheksunnan tuntemus tai tunne, joka seuraa kohteen miettimisestä.

David Hume, Treatise of Human Nature (1739–1740)

Pisteytys:

3p. Ymmärtää Humen moraalifilosofian ihmislähtöiseksi (emotivismiksi, subjektivismiksi, non-kognitivismiksi). Pohtiessaan arvojen ja tosiasioiden välistä suhdetta viittaa esim. Humen lakiin, eli siitä, mitä on ei voi päätellä, kuinka pitäisi olla.

+ Pohtii muita tapoja nähdä arvojen ja tosiasioiden suhde. Laajentaa keskustelua etiikan luonteeseen, arvofilosofiaan tai esim. tunteiden ja järjen suhteeseen. Osaa yhdistää kysymyksen ensimmäisen ja toisen osan.

4.

Millä eri perustein eläinkokeita on pyritty oikeuttamaan? Arvioi perustelujen pätevyyttä. Käytä hyväksesi esimerkiksi biologian tai psykologian tietojasi.

Pisteytys:

Vaikka kyseessä on oppiainerajat ylittävä tehtävä, vastauksen pääpainon tulee olla filosofiassa.

3p. Antaa vähintään kaksi tapaa pyrkiä oikeuttamaan eläinkokeita. Perustelee oikeutusta esim. hyödyllä (talous / ihmisenkärsimys / (eläin)lääketieteen kehitys / kauneus). Käyttää esim. biologiaa pohtiessaan eläimen ja ihmisen kivun suhdetta, tai psykologiaa pohtiessaan, onko eläimillä tietoisuutta. (Pelkkä eläinkokeiden kuvailu tai voivottelu ei riitä.) Pelkästään filosofiseen analyysiin nojautuvalla vastauksella voi saada maksimissaan 3p.

+ Pohtii ihmisen ja eläimien välistä laatueroa sekä eläinten oikeuksia. Kytkee pohdinnan laajemmin filosofiaan; esim. eläimet koneina. Miten eläinkokeilla voitaisiin parantaa eläinten hyvinvointia? Elämänmuotojen eriarvoisuus, kani / banaanikärpänen / bakteeri. Huippupisteisiin vaaditaan vähintään yhden eri tieteenalan tietojen liittämistä filosofiaan.

5.

Jokainen olio on itsensä kanssa identtinen.

a) Onko lause luonteeltaan empiirinen vai käsitteellinen? Perustele vastauksesi.

b) Ilmaiseeko lause a priori- vai a posteriori -tietoa? Perustele vastauksesi.

c) Onko lause tosi vai epätosi? Soveltuvatko sellaiset totuusteoriat kuin korrespondenssi-teoria lauseen totuusarvon ratkaisemiseen?

Pisteytys:

a) Käsitteellinen, perustelu esim.: sitä, mihin lause viittaa, ei voi havaita, tai määrittely analyyttinen/synteettinen –erottelun avulla. Riippuen perustelun osuvuudesta 1-2p.
b) A priori, perustelu: osaa käyttää käsitteitä oikein; Riippuen perustelun osuvuudesta 1-2p.
c) Lause on loogisesti tosi, totuusteorioita ei tarvita; hyvä vastaaja voi kuitenkin kokeilla totuusteorioiden toimivuutta.

Historian tuntemus (logiikan historia, Leibniz jne.) on ansio, mutta huippupisteisiin riittää ytimekäs perusteltu vastaus kysymyksiin.

6.

Pohdi alla olevan Wittgenstein-lainauksen perusteella tiedon sosiaalista luonnetta.

Ludwig Wittgenstein (1889–1951)

261. Tällä hetkellä en voi kuvitella järkevää epäilyä siitä, onko maa ollut olemassa viimeisten sadan vuoden ajan.

262. Voin kuvitella ihmisen, joka on kasvanut aivan omalaatuisissa olosuhteissa ja jolle on opetettu, että maa syntyi 50 vuotta sitten ja joka sen vuoksi myös uskoo tämän. Voisimme valistaa häntä sanomalla: Maa on ollut jo kauan jne. – Koettaisimme antaa hänelle maailmankuvamme.

Tämä tapahtuisi eräänlaisella suostuttelulla.

263. Oppilas uskoo opettajiaan ja koulukirjojaan.

264. Voisin kuvitella tapauksen, että jokin villi heimo vangitsee Mooren ja heimon ihmiset lausuvat epäilyksen, että hän on tullut jostakin maan ja kuun väliltä. Moore sanoo heille, että hän tietää…, mutta ei voi esittää heille perusteita varmuudestaan, koska heillä on mielikuvituksellisia käsityksiä ihmisen lentokyvystä ja koska he eivät tiedä mitään fysiikasta. Tämä olisi väitteen esittämistilanne.

265. Mutta mitä muuta se sanoisi kuin ”en ole koskaan ollut siellä-ja-siellä ja minulla on pakottavia perusteita uskoa tämä”?

266. Tässä olisi lisäksi sanottava, mitä pakottavat perusteet ovat.

267. ”Minulla ei ole vain puun näkömiellettä, vaan tiedän, että se on puu.”

268. ”Tiedän että tämä on käsi.” – Ja mikä on käsi? – ”No – esimerkiksi tämä.”

269. Olenko varmempi siitä, että en ole koskaan ollut kuussa kuin siitä, että en ole koskaan ollut Bulgariassa? Miksi olen niin varma? Tiedän, että en ole ollut edes missään lähistöllä, en ole koskaan ollut esim. Balkanilla.

270. ”Minulla on pakottavia perusteita varmuudelleni.” Nämä perusteet tekevät varmuudesta objektiivisen.

271. Mikä on pätevä peruste jollekin, sitä minä en ratkaise.

272. Tiedän = tunnen sen varmasti.

273. Mutta milloin jostakin sanotaan, että se on varmaa?

On näet mahdollista kiistellä siitä, onko jokin varmaa. Silloin, kun jokin on objektiivisesti varmaa.

On lukematon joukko yleisiä kokemuslauseita, joita pidämme varmoina.

274. Yksi tällainen lause on, että kenellekään, jonka käsi on hakattu poikki, ei kasva uutta kättä. Toinen, että ihminen, jonka pää on katkaistu, on kuollut eikä tule enää koskaan henkiin.

Voidaan sanoa, että kokemus opettaa meille nämä lauseet. Mutta se ei opeta niitä meille erillisinä, vaan se opettaa meille joukon toisiinsa liittyviä lauseita. Jos lauseet olisivat toisistaan eristettyjä, voisin kenties epäillä niitä, sillä minulla ei ole mitään niitä koskevaa kokemusta.

275. Jos kokemus on tämän varmuutemme peruste, kyseessä on tietenkin menneisyyden kokemus.

Eikä kyseessä ole pelkästään minun kokemukseni, vaan muiden ihmisten kokemus, josta saan tietoja.

Nyt voitaisiin sanoa, että kokemus on taas se, mikä saa meidät uskomaan muita ihmisiä. Mutta mikä kokemus saa minut uskomaan, että anatomian ja fysiologian kirjat eivät sisällä mitään virheellistä? On tosin totta, että tätä luottamusta tukee myös oma kokemukseni.

Ludwig Wittgenstein, Varmuudesta (alkuperäisteos Über Gewissheit julkaistu 1969)

Pisteytys:

3p. Vastaaja ymmärtää, että tieto rakentuu sosiaalisessa kanssakäymisessä. Viittaa esim. lainauksen kohtaan 262, 263 tai 275.

+ Syventely voi laajeta kulttuurisesti (esim. jos opiskelija uskoo aina opettajaa, niin kriittisyys ei kehity). Tiedon horisontti eri kulttuureissa ja lainauksen tarkempi käsittely tiedon rakentumisen näkökulmasta. Viitteet esim. Marxiin, Descartesiin, Mooreen, tai Peirceen ja heidän käsitykseensä tiedon yksilöllisestä tai yhteisöllisestä luonteesta.

7.

Yksi yhteiskuntafilosofian keskeisiä alueita on omaisuus ja sen omistaminen. Vertaa alla olevia Rousseaun ja Youngin ajatuksia. Kumpi on paremmin perusteltu?

Ensimmäinen ihminen, joka aidattuaan pienen maapalan keksi sanoa: ”Tämä on minun”, ja huomasi ihmisten olevan tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen häntä, oli hallintoyhteiskunnan todellinen perustaja. Kuinka monelta rikokselta, sodalta ja murhalta, kuinka paljolta kurjuudelta ja kauhulta ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos joku olisi kiskaissut maasta aidanseipäät ja täyttänyt ojan ja huutanut toverilleen: ”Älkää kuunnelko tätä petkuttajaa. Olette hukassa, jos unohdatte, että maan hedelmät kuuluvat kaikille ja että maa ei kuulu kenellekään!”

Jean-Jacques Rousseau

Antakaa ihmiselle omaksi karu kallionnyppylä, ja hän muuttaa sen puutarhaksi; antakaa hänelle vuokralle puutarha, ja hän muuttaa sen yhdeksässä vuodessa autiomaaksi... Omistamisen taika muuttaa hiekan kullaksi.

Arthur You

Pisteytys:

3p. Löytää molemmista sitaatista ydinasian, eli omistamisen oikeuttamisen. (Rousseau: Omistaminen ei ole hyvä asia -> Yhteisön turmeltuminen. Young: Omistaminen on hyvä asia -> Yhteisön kukoistus.) Valitsee jommankumman ja perustelee valintansa.

Osaa liittää kysymyksen yhteiskuntafilosofian traditioon. Käsittelee syvällisesti; esim. Locke, Marxin historiateoria, anarkistit, Rawls. Tunnistaa Rousseaun sitaatin taustalla olevan yhteiskuntasopimusajattelun, erottaa toden ja vertauskuvan. Jälkimmäisessä on yleistämisen ongelma.

8.

Anja hurjastelee mopolla jalkakäytävällä. Hän pystyy pelkästään hyvällä onnella väistämään jalankulkijan. Jos hän olisi ajanut jalankulkijan päälle, hän olisi saanut rangaistuksen. Aivan samanlaisessa tilanteessa Petterillä ei ole onnea, vaan hän ajaa jalankulkijan päälle ja saa rangaistuksen. Pohdi Anjan ja Petterin syyllisyyttä ja rankaisemisen oikeudenmukaisuutta.

Pisteytys:

3p. Anja onnekas, Petteri yhtä paha, ei onnekas. Vastaaja ymmärtää ongelman rakenteen eli sen, että seuraukset erilaiset, vaikka lähtökohta on sama. Pohtii jotenkin syyllisyyden ja rankaisemisen oikeudenmukaisuutta käyttäen filosofisia käsitteitä.

+ Erottaa moraalisen ja juridisen puolen. Onnistuu hyödyntämään jotain olemassa olevaa moraaliteoriaa: seurausetiikkaa, velvollisuusetiikkaa jne. Käsittelee teon ja seurauksien välistä suhdetta.

+9

Kuvaile ja erittele Wittgensteinin argumentaatiota (ks. tehtävä nro 6). Wittgenstein esittää näkemyksen evidenssin (perusteiden), tiedon ja varmuuden suhteesta. Millainen tämä näkemys on?

Pisteytys:

3p. Kuvailee W:n argumentaation sisältöä ja tyyliä. Esim. epätyypillinen, aforistinen ja ironinen tapa tehdä filosofiaa. Kertoo jotain W:n käsityksestä perusteiden, tiedon ja varmuuden suhteesta.

+ Vertaa tässä esitettyä käsitystä varmuudesta, evidenssistä ja tiedosta muihin filosofisiin käsityksiin (esim. Descartes). Tieto vaatii evidenssiä, varmuus ei välttämättä. Lainauksen tarkempi erittely (esim. 270–275). W ei usko objektiiviseen tietoon sen perinteisessä filosofisessa merkityksessä. W. ei käytä lainauksessa totuus –käsitettä; hän puhuu objektiivisesta varmuudesta; Tietoa ja totuutta ei ole irrallaan ihmisyhteisöstä; lisäpisteitä W:n tuntemisesta (myöhäiskautta) ja näkemyksen suhde filosofian historiaan.

+10.

Filosofi G. E. Moore väittää, että koska etiikan teorioita ei voi soveltaa arjen ongelmiin, on paras toimia yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan. Esittele erilaisia etiikan teorioita ja pohdi niiden soveltuvuutta arjen ongelmien ratkaisemiseen. Esitä oma perusteltu filosofinen mielipiteesi Mooren väitteestä.

G. E. Moore (1873–1958)



Pisteytys:

3p. Esittelee ainakin kaksi etiikan teoriaa ja niiden soveltuvuutta arkeen ja esittää oman jollain tavalla perustellun käsityksen.

+ Useampien etiikan teorioiden käsittely ja kokeileminen arjen ongelmien ratkaisemiseen. Normatiivisen ja metaetiikan erottelu, vertailu ja arviointi. Oman näkemyksen syvällisempi perustelu. Huomaa, että Moore kieltää/minimoi etiikan teorian merkityksen käytännössä. Tuntee Mooren ajattelun/analyyttisen perinteen taustaa, vertaa esim. emotivismiin. Vertaa Mooren näkemystä kommunitarismiin (yleisesti hyväksytyt säännöt). Lisää esimerkkejä arjen ongelmatilanteista, joihin eettisiä teorioita pyritään soveltamaan.

Syksy 2005

1.

Esittele yksi filosofinen totuusteoria.

3p Yhden teorian perusesittely
+ eri teorioiden vertailu
+ korrespondessiteorian erityisaseman ymmärtäminen
+ kritiikki

2.

Arvoja pidetään usein subjektiivisina. Esittele argumentti tämän näkemyksen puolesta ja sitä vastaan. Kerro kumpi kanta on nähdäksesi vahvempi.

3p Ymmärtää mistä on kysymys ja esittää argumentit sekä ottaa kantaa.
+ syvempi pohdinta ja hyvät perustelut
+ esimerkkejä subjektivistisista ja objektivistisista filosofisista eetikoista

3.

Mitä mahdollisuuksia ihmisellä on saada tietoa todellisuuden perimmäisestä luonteesta? Esittele ja punnitse eri mahdollisuuksia.

3p Tietää että kysymys koskee metafysiikkaa, jonka perusjuttu on, että ilmiöiden takana on jotain todellista. Esittelee esim. Platonia, Descartesia, Humea tai Kantia
+ tuoko tiede tässä mielessä tietoa todellisuudesta esim lajien luonne, maailman kausaalirakenne?
+ metafyysisen tiedon mahdollisuuden pohtiminen
(pelkkä rationalismin ja empirismin esittely ilman linkkiä metafysiikkaan ei tuo kolmea pistettä)

4.

Viime vuosina on julkisuudessa käyty keskustelua samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon ja lapsen adoptoimiseen. Miten näitä asioita pohditaan filosofisesti? Millaisia ratkaisuja filosofinen etiikka antaa?

3p Analysoidaan tilannetta esim. oikeuksien, vapauksien tai hyvän käsitteiden avulla. Filosofinen etiikka luo suuntaviivoja muttei anna lopullista vastausta vaikka ylittää pelkät mielipiteet
+ filosofian johdonmukaisuuden vaatimuksen esiintuominen
+ erottaa filosofian perinteestä, tavasta, laista, tieteestä ja uskonnosta

5.

Arvioi väitteitä ”jokainen ihminen on taiteilija” ja ”jokainen ihminen on filosofi”.

3p huomaa puheena on käsitteiden määrittelykysymys; osaa erottaa taiteen ja filosofian autonomisina instituutioina arkikielessä yleisistä näkemyksistä. Osaa kertoa siitä mikä tekee ihmisestä taiteilijan tai filosofin.
+ instituutioiden omalakisuus
+ pohtii kenellä on oikeus määritellä kuka on kuka
(väitteitä voidaan myös puolustaa)

+6.

”Tarkasteltaessa asioita historian valossa lienee kuitenkin pakko myöntää, että perin harvoja käsitteitä on poistettu filosofisten keskustelujen päiväjärjestyksestä sillä perusteella, että olisi päästy yksimielisyyteen käsitteiden sisällöstä. Suurin piirtein on asianlaita niin, etteivät hyvin määritellyt käsitteet ole koskaan olleet (filosofisesti) problemaattisia ja ettei filosofisesti mielenkiintoisia käsitteitä ole koskaan kyetty kunnolla määrittelemään. Eivät kaikki filosofiset probleemat ole ikuisia. Uusia probleemoja syntyy ja vanhoja vaipuu unhoon. Mutta vaihtelut eivät johdu niinkään filosofisen keskustelun sisäisestä luonteesta kuin sen kulttuuriympäristön muuttumisesta, jossa keskustelu käydään.”

(G. H. von Wright, Logiikka, filosofia ja kieli, 1968)


Esittele yllä olevan lainauksen pohjalta von Wrightin näkemystä filosofian luonteesta ja kehittymisestä. Mikä on nähdäksesi filosofian yhteiskunnallinen merkitys? Kuinka se on historiallisesti muuttunut?

3p Erittelee G.H. vW:n ajatusta ja esittää jotain filosofian merkityksestä esim keskustelukulttuurille, tieteelle, uskonnolle, taiteelle tai politiikalle. Osaa antaa jonkin esimerkin filosofian yhteiskunnallisen merkityksen muuttumisesta.
+ G.H. vW:n ajatuksien syvempi analysointi
+ Osaa esittää filosofisia käsitteitä, joilla on pitkä historia.
+ Antaa esimerkkejä mahdollisesti vanhentuneista tai aivan uusista filosofisista kysymyksistä
+ Filosofian kriittisen roolin huomioiminen
+ Kulttuuritaustan ja filosofianhistorian yhteyksien esitteleminen, esim. porvarit ja hyöty, aristokratia ja hyveet, kirkolliuus ja jumalan olemassaolo jne.

Kevät 2005

1.

Hyveet etiikan perustana.

3p. Vastaaja tietää, että hyveet ovat hyvää elämää itselle ja muille tuottavia hankittuja luonteenpiirteitä, sekä käsittää, että hyve-etiikka määritellään hyveiden avulla. Mainitsee esim Aristoteleen keskimääräisteorian tai kertoo kardinaalihyveistä.

- Lisäpisteitä syventävästä analyysistä ja esim. vertailusta velvollisuus- ja seurausetiikkaan. Eri hyveteorioiden, mm. nykyisen hyvekeskustelun tuntemus on plussaa.

2.

Tiukan determinismin mukaan kaikki maailman tapahtumat ovat tiettyjen syiden määräämiä. Pohdi tällaisen tieteenfilosofisen teorian pätevyyttä ja suhdetta tulevaisuuden ennustamiseen.

3 p. Ymmärtää determinismin ongelman eli nostaa esiin sattuman ja vapaa tahdon ongelmat; Liittää determinismin tieteenfilosofiaan ja pohtii jollain tavalla tämän teorian pätevyyttä tulevaisuuden ennustamisessa.

- Lisäpisteitä kausaalisen determinismin syventelystä, sekä episteemisen ja ontologisen determinismin erottamisesta ja syventävästä tieteenfilosofisesta analyysistä. Tieteen ja filosofian historian esimerkit ovat lisäansio.

3.

"Nöyristelyn ja turvallisuuhakuisuudentilalle Wuori ottaisi koska vain terveen kansalaistottelemattomuuden. Sen koko ideahan on juuri lain ja moraalin vastaamattomuudessa. Jos tiukka lain noudattaminen johtaa moraalisesti kestämättömään lopputulokseen, niin silloin jokaisen velvollisuus on olla noudattamatta lakia."

(Matti Wuoren haastattelu, Helsingin Sanomien Nyt -liite, 32/2004)

Pohdi valtion lakien ja moraalin suhdetta filosofisena ongelmana.

3p. Vastaaja hahmottaa lain ja moraalin eron ja suhteen. Ymmärtää, että lain ja moraalin alat eivät lankea yksiin.

- Lisäpisteitä esim. kansalaistottelemattomuuden käsitteen analyysistä, anarkismin näkökulman huomioimisesta, sen oivaltamisesta, että laki on vallankäytön tulosta. Hyvät esimerkit tilanteesta, jossa lakien noudattaminen on “moraalisesti kestämätöntä” ovat plussaa, samoin Wuoren väitteiden kriittinen arvioiminen. Demokraattisesti laadittujen lakien ja muiden yhteiskuntajärjestelmien lakien suhdetta on hyvä pohtia. Luonnonoikeuden ja positiivisen oikeuden erottaminen on plussaa.

4.

Uutislehti 100. 25.3.2004



Pohdi Punasulka -sarjakuvan perusteella arkikokemuksen ja tieteellisten teorioiden välistä suhdetta.

3p. Vastaaja osaa luonnehtia tieteellistä tietoa ja erottaa sen arkitiedosta, osaa luonnehtia tieteellisille teorioille ja arkisille näkemyksille asetettuja erilaisia perusteluvaateita.

Syventely: Tieteen rajojen ja selitysvoiman pohtiminen (esim. subjektiivisen kokemuksen luonne). Uskomuksen ja tiedon käsitteiden analyysi on plussaa. Tieteen luonteen tarkempi esittely, esim. tieteen kriteerit ja totuusteoriat.

5.

Valitse kaksi filosofia ja vertaile heidän teorioitaan maailman rakenteesta.

3p. Vastaaja esittelee perustasolla kahden filosofin (mielellään erilaista) metafyysistä teoriaa , esim. Descartesin ja Platonin

- Lisäpisteitä tarkemmasta ja syvemmästä analyysistä ja vertailusta. Useamman filosofin esittely ei sinällään tuo lisäpisteitä.

6+.

Suomessa on muihin kehittyneisiin maihin verrattuna pienet tuloerot. Usein ajatellaan, että tuloeroja tarvitaan taloudellisen kasvun kannustimeksi. Pitäisikö tuloeroja pyrkiä edelleen kaventamaan tasa-arvon nimissä vaikka taloudellinen kasvu vaarantuisi, vai olisiko perusteltavissa että taloudellisen kasvun takaamiseksi tuloerojen sallitaan kasvaa? Pohdi asiaa filosofisesti.

3p. Vastaaja käyttää filosofisia käsitteitä kuten oikeudet, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, tai jotain filosofista teoriaa, esim. Rawlsia tai utilitarismia.¨’

- Lisäpisteitä esim. useampien teorioiden vertailusta, esitetyn mallin kriittisestä arvioinnista sekä tasa-arvon käsitteen tarkemmasta analyysistä (lähtötilanteen ja lopputuloksen). Lisäpisteitä myös siitä, että opiskelija pohtii analyyttisesti, mitä talouskasvu on, talouskasvun oikeutusta, onko talous luonnonilmiöön rinnastuva, jne.

Syksy 2004

1.

Kerro, mitkä ovat filosofian osa-alueet, ja kuvaa lyhyesti niiden sisältöä.

3 p. esittelee lyhyesti pääjaon metafysiikka, tieto-oppi ja etiikka / vaihtoehtoisesti jokin muu kattava jako eli lähtökohtana esim. käytännöllinen & teoreettinen;

- lisäpisteet oivaltavista esimerkeistä ja syventelevästä tai laajentavasta jaosta: yhteiskuntafilosofia, estetiikka, logiikka, semantiikka, tieteenfilosofa, voidaan mainita filosofian historia ja osa-alueiden jaon historia.

2.

Kuvaa eksistentialistisen eettisen ajattelun pääpiirteitä.

3 p. tietää, että vapaus on peruskäsite ja "ihminen on sitä mitä itsestään tekee" (eksistenssi edeltää essenssiä) sekä kytkee etiikkaan esim huomaamalla että vapaus, valinta, vastuu tai aitous ovat itsessään etiikan käsitteitä;

- lisäpisteet eksistentialistisen etiikan ongelmien näkemisestä ja pohdinnan liittämisellä eksistentialistisen ajatteluun (Kirkegaard, Sartre ym)

3.

Klassisen tiedonmääritelmän mukaan tieto on perusteltu tosi uskomus. Miten uskomuksia voidaan perustella?

3 p. esittelee vähintään kaksi seuraavista: havainto, kokeet, kielelliset perustelut, looginen päättely, käytäntöön perustuvat perustelut sekä kriittisesti asiantuntijuus ja auktoriteetti; kysymykseen voi vastata pohtimalla tieteen väitteiden perusteluita ja tieteen kriteereitä;

- lisäpisteet esim. totuusteorioiden liittämisestä edellisiin, perusteluketjujen pohdinta; lähtökohtana voi olla myös episteeminen skeptisismi

4.

Joskus väitetään, että kaikki filosofiset ongelmat ovat vain kieltä koskevia kysymyksiä. Mitä tällä tarkoitetaan, ja miten tätä väitettä voidaan perustella?

3 p. kuvailee kysytyn ongelman luonnetta ja esimerkiksi kertoo 1900-luvun kielifilosofiasta ja mainitsee esim LWn; esim. pohtii filosofisten ongelmien ja keskustelun luonnetta tai ajattelun ja kielen suhdetta

- lisäpisteet näkee, että filosofinen keskustelu on luonteeltaan käsitteellistä ja ilmaistaan merkeillä; toisaalta kieli, myös filosofien kieli, on suhteessa todellisuuteen; esim. tietää, että kritisoidaan aiempaa tapaa tehdä filosofiaa

5.

Virkamiestä syytetään vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon. Tarkkojen poliisitutkimusten jälkeen vakoilusta ei löydy todisteita. Todisteiden puuttumista pidetään kuitenkin osoituksena siitä, että todisteet hävittänyt salaliitto on olemassa. Tutki tilanteeseen liittyvää päättelyä ja tilanteen rakennetta.

3 p. näkee ettei salaliiton olemassolo ei tule todistettua ja päättely on virheellinen; vastaaja voi eritellä tilanteen rakennetta esim. syyllisyyden kannalta;

- lisäpisteet: näkee väitteen episteemisen tautologian, sitä ei voida falsifioida; todistuksen taakka

+6.

"Kysykääpä neuvoa historioitsijoilta, niin saatte kuulla, että jokaiselle valtiolle on koitunut mitä turmiollisimmaksi sellainen hallitus, jonka ovat muodostaneet filosofipöllöt tai viisaus- ja kaunotieteitä harrastavat ruhtinaat."

Erasmus Rotterdamilainen, 1509

Pohdi valistuneen itsevaltiuden ja demokratian yhteiskuntafilosofisia perusteita.

3 p. osaa lyhyesti määritellä demokratian ja itsevaltiuden sekä tutkia niitä ihmisoikeuksien, vapauden, vallan legitimaation, hyödyn tms. kannalta (yksi näkökulma riittää kolmeen pisteeseen);

- lisäpisteet: perusvastauksen syventely ja yhteiskuntafilosofisten teorioiden tuntemus

Kevät 2004

1.

Hyödyn käsite etiikan perustana

3p. Kokelas tunnistaa, että kysymys koskee utilitarismia. Osaa selittää utilitarismin perusperiaatteen "suurin mahdollinen hyöty mahdollisimman monelle".
Lisäpisteitä: teko- ja sääntöutilitarismi, hyödyn käsitteen määrittelyn ja hyödyn mittaamisen vaikeudet, Bentham ja Mill. Utilitarismin suhdetta egoismiin, altruismiin ja velvollisuusetiikkaan voi käsitellä.

2.

Omistaminen on keskeinen länsimainen oikeus. Filosofit ovat esittäneet omistusoikeuden teorioita ja myös kiistäneet omistamisen oikeutuksen. Pohdi omistusoikeutta filosofisesti.

3p. Opiskelija osaa tarkastella omistusoikeutta filosofisesti esim. jonkin tai joidenkin moraalifilosofisen tai yhteiskuntafilosofisen teorioiden näkökulmasta.
Lisäpisteitä: useampi näkökulma ja niiden arviointi, tuntee omistusoikeutta koskevia filosofisia näkemyksiä (esim. Platon, Locke, Hobbes, Rousseau, Proudhon, Hegel, Marx, Rawls) ja vertailee niitä ansiokkaasti. Oikeuden käsitteen syventävä analyysi on plussaa.

3.

Ihmisen tekojen selittäminen filosofisena ongelmana

3p. Osaa esitellä kausaalisen ja teleologisen (finaalisen) selittämisen ja niiden soveltamisalat. Voi olla myös muita lähestymistapoja (ks. lisäpisteet).

Lisäpisteitä: osaa miettiä ihmisen toiminnan kausaalisuuden ja teleologisuuden suhdetta ja verrata sitä eläinten ja muun luonnon luonteeseen. Pelkän tapahtuman ja intentionaalisen teon erottelu on plussaa. Praktisen syllogismin esittely on myös plussaa, samoin yhteydet mielenfilosofiaan (esim. behaviorismi, vapaan tahdon kysymys).

4.

Sokrateen kerrotaan sanoneen, että hyve on tietoa ja että hän on kaikkein viisain ihminen Ateenassa, koska vain hän tietää ettei tiedä. Selosta Sokrateen väitteitä ja kerro, millainen päätelmä niistä seuraa.

3p.  Opiskelija pystyy analysoimaan lauseita jollakin mielekkäällä tavalla ja pystyy osoittamaan uhkaavan paradoksin.

Lisäpisteet: Vastaaja tekee yhteyksiä esim. valehtelijan paradoksiin ja pohtii, onko kyseessä samanlainen paradoksi. Samoin voi pohtia, onko jälkimmäisen väitteen todellinen sisältö "Viisas tietää tietojensa rajallisuuden". Osaa antaa mielekkään selityksen tai tulkinnan ongelmalle.

5.

"[K]aikki asiat, jotka voivat tulla ihmisten tiedettäviksi, johtuvat toisistaan samalla tavalla ja - - vain varomme pitämästä totena ainoatakaan, joka ei ole tosi, ja noudatamme aina järjestystä, jota on noudatettava toisen johtamiseksi toisesta, ei voi olla niin etäisiä tiedon kohteita, ettemme niitä viimein tavoittaisi, eikä niin salaisia, ettemme niitä löytäisi."

René Descartes, Metodin esitys (suom. J. A. Hollo 1956).

Selitä yllä olevaa lainausta ja vastaa kysymykseen, mitä tieto-oppi eli epistemologia tutkii.

3p. Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä, että sitaatissa on kysepäättelemisestä tiedosta toiseen ja tietää, että tieto-oppi tutkii tiedon määritelmää ja sen saavuttamisen ehtoja.

Lisäpisteitä: Tieto-opin syventelyä, esim. selittää Descartesin systemaattisen epäilyn menetelmää ja pohtii esim. rationalismin ja empirismin käsitteiden avulla, voidaanko kaikki todella päätellä ja miten induktion ja deduktion avulla tietoa voidaan saavuttaa.

+6.

Pohdi Internetin avoimuuden merkitystä.

3p. Pohtii joitakin seuraavista:
  • moraalifilosofinen näkökulma: Internetin avoimuus ja moraaliset kysymykset
  • yhteiskuntafilosofinen näkökulma: Internetin avoimuus ja yhteiskunnallinen avoimuus
  • tieto-opillinen näkökulma: Internetin avoimuus ja tiedon saanti /luotettavuus
  • mitä Internet on? (esim. metafysiikan näkökulmasta)
Lisäpisteitä: filosofisten käsitteiden ja teorioiden käytöstä sekä useampien näkökulmien esittelystä, esittelee joitakin edellisistä syvällisesti.

Syksy 2003

1.

Mistä moraalia koskevat käsityksemme ovat peräisin? Kuvaa moraalin syntyä ja vertaile vähintään kahden eri moraalin lähteen pätevyyttä filosofiselta kannalta.

3p.
- kulttuuri, uskonto, oma kokemus ja oma intuitio, järjen periaatteet, sopimus, sosiobiologinen argumentti - kolmeen pisteeseen tarvitaan esittely kahdesta näistä sekä niiden asettaminen uskottavuusjärjestykseen. Lyhyt esittely, sekä näiden pätevyyden arvioiminen filosofian näkökulmasta.

Lisäpisteet: Kahden tai useamman edellä mainituista syventäminen, useamman moraalilähteen mainitseminen. Syvällisempää pohdintaa on moraalirationalismin ja moraalinaturalismin pätevyyden vertailu. Moraalifilosofinen pätevyys ei suoraan määräydy siitä, mistä moraali on omaksuttu.

2.

Millä perustein voimme luottaa nykyaikaisen luonnontieteen tuloksiin?

3p.
Jokin seuraavista näkökulmista:
  • luonnontiede toimii käytännössä eli pystyy ennustamaan tulevaa
  • sen avulla voidaan rakentaa teknologiaa
  • luonnontieteellä on luotettava menetelmä (tieteen kriteerien esittelyä)
  • luonnontieteen tärkeä kriteeri on toistettavuus.
  • luonnontieteelle ei ole vaihtoehtoa, ei ole mitään vastaavaa tiedonsaannin menetelmää.
lisäpisteet: useampien em. perusteiden kriittinen tarkastelu.

3.

Liberalistisen etiikan mukaan ihminen on vapaa toimimaan kuten haluaa, kunhan hän ei riko tiettyjä rajoja. Määrittele mitkä periaatteet rajoittavat ihmisen toimintavapautta liberalistisen etiikan mukaan.

3p.
Jokin seuraavista näkökulmista:
  • ei saa vahingoittaa toista
  • ei saa estää toista nauttimasta samaa vapautta joka itsellä on
  • ei saa häpäistä toista (Feinberg)
lisäpisteitä filosofien nimistä, heidän teorioidensa tuntemisesta, liberalistisen perinteen kritiikistä, toimintavapauden käsitteen pohtiminen yleensä (positiivinen ja negatiivinen vapaus yms. )

4.

Filosofisen ontologian tutkimuskohteena on se, mitä maailmassa on. Tästä on olemassa monia eri teorioita. Yksi mahdollinen teoria on faktaontologia, jota kannatti esimerkiksi Ludwig Wittgenstein teoksessaan Tractatus Logico Philosophicus 1921 (suom. Heikki Nyman 1970). Wittgenstein sanoi:

1.1. Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus.
1.2. Maailma jakautuu tosiseikkoihin.

Esittele vertaillen kaksi eri teoriaa maailman rakennusaineksista.

3p.
- ruumis/sielu, materialismi, faktat, oliot, tapahtumat, neutraali monismi, idealismi/ spiritualismi. Kahden näkemyksen lyhyt esittely ja vertailu riittää kolmeen pisteeseen

Lisäpisteitä: filosofien nimistä, useamman näkemyksen esittelystä, ontologian arvioimisesta filosofian osa-alana, näkemyksien välisten yhteyksien esittelystä.

5.

Liisalla ja Matilla on yhteinen opiskelutoveri, josta kumpikaan ei pidä. Liisa kirjoittaa tästä toverista häpäisevän kirjoituksen nettiin. Matti tietää että kirjoitus on perätön. Koska Matti ei pidä opiskelutoveristaan, hän ei tee mitään oikaistakseen Liisan väitteet. Kun pohditaan moraalista vastuukysymystä, kumpi on tuomittavampaa, Liisan vai Matin toiminta? Perustele näkemyksesi.

3p.
Osaa tehdä eron tekemisen ja tekemättä jättämisen välillä ja pohtia filosofisesti kumpi tuottaa suuremman vastuun (kolmeen pisteeseen riittää intuitiivinen käsittely).

Lisäpisteet: syventävä käsitteellinen tarkastelutapa (esim. omission ja aktion ero), kysymystä pohditaan yhden tai useamman etiikan teorian valossa.

+6.

Sanotaan, että nykyaikana aseellisilla konflikteilla on taipumus lisääntyä kaikkialla maailmassa. Ne eivät siis näytä vähenevän, mutta ne muuttavat luonnettaan. (Lähde: Exploring Humanitarian Law, International committee of the Red Cross 2002)
Pohdi, kuinka erilaisten konfliktien osapuolet perustelevat osallistumistaan niihin. Arvioi näitä perusteluita ja niiden oikeutusta filosofisesti?

3p.
-osaa esittää esimerkkejä nykyajan aseellisista konflikteista

-vertaa ainakin kahta konfliktin tyyppiä keskenään (esim. ennakolta ehkäisevä sota, terrorismin vastainen taistelu, puolustussota, vapaussota, uskonnon perusteella sotiminen) ja miettii miten kumpaakin voitaisiin perustella filosofisin käsittein esim. oikeus puolustaa itseään, velvollisuus auttaa toista, uskonnollinen velvollisuus (jumalan määräys), filosofisten käsitteiden käyttö (esim. oikeus ja velvollisuus) .

lisäpisteet: syventäminen: sodan oikeutuksen pohtiminen, useamman konfliktityypin vertailu, käsiteanalyysin syventäminen, filosofien nimet, väkivallan käsitteen pohtiminen, sopimuksen luonteen pohtiminen, sotilaan statuksen pohtiminen, yhteiskunnallisten ja moraalisten aspektien esiintuominen, aseiden muuttuminen, sodan muotojen muuttuminen.

Kevät 2003

1.

Immanuel Kantin (1724-1804)kategorinen imperatiivi etiikassa.

3p osaa kategorisen imperatiivin ensimmäisen muotoilun ja tietää, että kyse on velvollisuusetiikasta (tahto eikä tunne)
  • lisäpisteitä: humaniteettiperiaate (ihminen arvona sinänsä) ja sen liittyminen kat. imp. ensimmäiseen muotoiluun
  • kategorisen imperatiivin sovelluksia, sen kriittistä tarkastelua sovellusten tasolla
  • Vertaa kategorista imperatiivia muihin eettisiin näkemyksiin, esim. kymmeneen käskyyn tai seurausetiikkaan (esim. utilitarismiin)

2.

Esittele filosofisia totuusteorioita ja vertaa niitä toisiinsa.

3p Kokelas tietää korrespondenssiteorian sekä jonkin muun, esim., koherenssi tai pragmaattisen teorian perusajatukset ja osaa hiukan vertailla niitä
  • lisäpisteitä: muiden totuusteorioiden esittelyä (esim. semanttinen teoria)
  • syvällistä vertailua (löytää ongelmia/mahdollisuuksia kaikista teorioista, esim. relativistiset näkemykset kritiikkinä näille teorioille)
  • hyvät esimerkit osoittavat asian ymmärtämistä

3.

Karl Popper (1902-1994) syyttää Platonin Valtio-dialogissa esittämää ihannevaltiomallia totalitarismista. Pohdi tällaisen syytöksen oikeutusta.

3p Platonin valtioteorian peruspiirteet, tietää suurin piirtein mitä totalitarismilla tarkoitetaan, löytää totalitaristisia piirteitä Valtiosta

- lisäpisteitä: tuntee Popperin ajatuksia, syventää Valtio-analyysiä, rinnastaa muihin totalitaristisiin järjestelmiin (toteutettavan utopian vaarana aina totalitarismi - vrt. esim. Hitlerin Saksa), omaehtoinen pohdinta syytöksen oikeutuksesta
- vastaaja voi esittää myös hyvin perustellun näkemyksen Popperia vastaan
.

4.

Tieteellisen tiedon luonne luonnontieteissä ja ihmistieteissä.

3p osaa tehdä eron empiirisen selittämisen ja ymmärtävän menetelmän välillä

Lisäpisteitä:

- syventelyä teemasta: empiiristä, kokeellista, tuottaa tietoa lainalaisuuksista - ymmärtävää, tulkitsevaa, selittää ainutkertaisia tapahtumia
- Osaa tehdä eron kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen menetelmän välillä
- Osaa eritellä luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin liittyviä eettisiä ongelmia
- Pelkällä tieteen kriteerien luettelemisella ei yllä kolmeen pisteeseen

5.

Jako-oikeudenmukaisuuteen eli distributiiviseen oikeudenmukaisuuteen yhteiskunnassa liittyy usein priorisointiongelmia. Esimerkiksi paikkakunnalla on tarve urheilukentän katsomon kattamiseen samaan aikaan kun vanhustenhoito kärsii rahapulasta. Voiko perustellusti sanoa, että rahat on ensin suunnattava vanhustenhoitoon? Pohdi tällaisia ongelmia jonkin filosofisen oikeudenmukaisuusnäkemyksen mukaisesti.

3p osaa soveltaa jotakin filosofista oikeudenmukaisuusteoriaa käsillä olevaan ongelmaan (utilitarismi, kantilaisuus, oikeusperustainen teoria, Rawls, sopimusteoria; laadun ja määrän välinen ero)

- lisäpisteitä: osaa vertailla eri näkökulmia ja syventää analyysiä. Priorisoinnin ja distributiivisen oikeudenmukaisuuden eron näkeminen on erinomaista syventelyä. Hyvät omat esimerkit ovat plussaa. Lisäansio on pohtia, mikä on riittävän hyvää vanhusten hoitoa.

+6.

"Rikosoikeudellisessa ajattelussa on kuitenkin viime aikoina otettu vakavasti esille kysymys, onko rikoksen ja rangaistuksen perinteinen kytkentä aiheellista ja onko eettisesti hyväksyttävää valtion toimenpitein tahallisesti aiheuttaa kärsimystä."

(Kaarlo Helasvuo kirjassa Humanistin maailmanetiikka 1997)

Millaisin perustein rangaistuksia voidaan pitää oikeutettuina? Jos rangaistuksia ei voida oikeuttaa, mitä asetettaisiin niiden tilalle?

3p lain ja moraalin eron huomaaminen, osaa esitellä yhden rangaistuksen perustelun ja yhden vaihtoehdon. Perusteluina voivat olla estävä, varottava, kostava, eliminoiva, ja vaihtoehtoina yhteiskuntapalvelu, terapia, nuhtelu, symbolinen rangaistus

Lisäpisteitä useamman kohdan esittelyllä ja vertailulla. Myös ”kärsimisen” käsitteen analyysi on plussaa (vapauden riisto, kiduttaminen, kuolemanrangaistus). On hyvä huomata, että kiduttaminen ja kuolemantuomio eivät ole eettisesti hyväksyttäviä rangaistuksia.
– Esille tulevia filosofeja voivat olla: Foucault, Bentham ja Hobbes.

Tilastoa vastausmääristä k 2003


Kevään 2003 filosofian tuloksia
tehtävä vastauksia
1     	1536
2     	558
3     	573
4     	313
5     	429
6     1 555
Yht.  4 964

reaalikoe kevät 2003

aine        vastauksia yht pisteiden ka
                 pakollinen ylimääräinen    

uskonto evlut  30212   3.26     3.10
uskonto ort      293   3.78     3.10
et              2952   3.35     3.21
filosofia       4964   3.32     3.29
psykologia     32327   3.30     3.18
historia       53450   3.10     2.89
fysiikka       26595   2.72     2.96
kemia           9603   3.45     3.69
bilologia      28785   3.63     3.56
maantiede      34420   3.12     3.01

Syksy 2002

1.

Miten ihmisoikeuksia voidaan filosofisesti perustella?

3p. Esittelee jonkin seuraavista näkökohdista:

a) Intuitionistinen kanta: Osaa määrittää, että ihmisyys on itseisarvo, joka oikeastaan ei muita perusteluita tarvitsekaan.
b) Kantilainen: ihminen on arvo sinänsä.
c) Utilitaristinen: Utilitaristinen peruste: ihmisoikeudet edistävät ihmiskunnan kokonaishyvää. Ihmisillä on tiettyjä tarpeita ja intressejä, ja voimme ajatella, että osa näistä intresseistä (vapaustyyppiset)ovat sen luonteisia, että niitä voidaan puolustaa muita intressejä vastaan.

d) Luonnonoikeusajattelun mukainen: kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaiksi, viittaus esim.YK:n Ihmisoikeusjulistukseen

Lisäpisteitä em. kohtien vertailusta sekä lisänäkökohdista ja oikeuksien luonteen syvemmästä analyysistä, esimerkiksi  ihmisoikeuksien suhteesta muihin oikeuksiin. Etiikan ja oikeuksien sopimusteoriaan voi viitata.

2.

Eräässä vaatealan mainosjulkaisussa on otsikko "Se on todellista -  huomisen totuus jo tänään". Vastaa kysymykseen "Mitä on olemassa?". Perustele vastauksesi.

3p. Osaa perustasolla selvittää jonkin seuraavista keskusteluista

a) Fiktiiviset ja reaaliset oliot
b) Nominalismi; partikularismi vai universalismi
c) Todelliset ja mahdolliset oliot
d) Materialismi ja idealismi

Lisäpisteitä useamman em. kohdan käsittelystä sekä tarkemmasta olemassaolon käsitteen analyysistä, esimerkiksi Popperin kolmen maailman teorian esittelystä. Hyvää syventelyä on myös tulevien mahdollisuuksien ja jo olemassa olevien tekijöiden suhteen pohtiminen. Lisäansiona voidaan pitää mahdollisten maailmojen pohtimista.

3.

Monet filosofit ovat pohtineet ihmisten välistä ystävyyttä. Mihin ystävyyden arvo filosofisesti ja eettisesti perustuu?

3p Lähtökohtana voi olla ystävyyden, rakkauden, tuttavuuden vertailua. Ystävyyteen kuuluu monia keskeisiä eettisiä arvoja kuten tasa-arvoisuus, solidaarisuus, pyyteettömyys ja suhteen vapaaehtoisuus.

Osaa eritellä kysymystä käyttäen jotain seuraavista lähestymistavoista

a) Hyve-etiikka  
Osaa liittää ystävyyden hyve-etiikkaan ja esittelee sitä esim. Aristoteleen hyve-etiikan valossa.
b) Ystävyyden pitäminen itseisarvona. Selittää mitä itseisarvo tarkoittaa tässä yhteydessä.
c) Utilitaristi voisi puolustaa ystävyyttä yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Lisäpisteet: Useampien em. näkökulmien käsittely. Sen huomioiminen että ystävyys on ongelmallinen hyve etiikan ulkopuolella, esimerkiksi kantilaisittain, koska ystävyyden tunnetta ei voi universalisoida. Osaa yhdistellä edellä mainittuja näkökohtia ja antaa osuvia esimerkkejä. Lisäansiona voidaan pitää ystävyyden ja luottamuksen välisen suhteen pohtimista.

4.

Aika ja avaruus filosofisina ongelmina

3p.  
a) Filosofisesti käsitelty luonnontieteellinen näkökulma ajan ja avaruuden problematiikkaan, absoluuttisen ja suhteellisen välisen eron käsitteleminen ja suhteellisuusteorian mainitseminen.
b) esittely Immanuel Kantin teoriasta havainnon muodoista a priorisina kategorioina

Lisäpisteitä: Em. kohtien syventely, ajan subjektiivisuus, ajan ja avaruuden dialektinen ristiriitaisuus, Kantin paralogismit ja Augustinus: ja niiden suhde ajan alkamisen ongelmaan, tyhjän tilan olemassaolon ongelma, Zenon, Leibniz vastaan Newton, Descartes: aineen ulottuvaisuus.

5.

Poliisi on pidättänyt terrorismista epäillyn henkilön, jonka uskotaan pyrkivän hankkimaan sorretulle kansalleen yleistä huomiota räjäyttämällä yhden paikkakunnan monista kouluista. Ei ole luultavaa, että kaikki koulut saataisiin tyhjennettyä ajoissa. Epäilty ei tunnusta, ja siksi häntä haluttaisiin kuulustella käyttämällä riittävää ruumiillista väkivaltaa. Esittele edellisen moraaliongelman rakenne ja esitä ongelmaan filosofisesti perusteltu ratkaisu.

3p. Vastaaja huomaa, että kyseessä on periaatteiden ja seurausten välinen ristiriita ja osaa kuvata dilemmaa tästä näkökulmasta ja esittää jonkin perustellun ratkaisun.

Lisäpisteitä: millaisia periaatteet ovat ja miten seurauksia arvioidaan, osaa filosofisesti eritellä eri periaatteiden ja seurausten tärkeyttä ja mainita asiaan kuuluvia teorioita, pohtii sitä onko olemassa ehdottomia kieltoja. Hyvässä vastauksessa pohditaan myös sitä, onko ratkaisematta jättäminen myös ratkaisu.

Jos epäillyn syyllisyyden pohtiminen vie kohtuuttoman suuren osan vastauksesta, se vähentää vastauksen arvoa. Vastauksen tulee keskittyä olennaiseen: moraaliongelman rakenteeseen ja sen ratkaisuun.

+6.

"Elleivät viime vuosikymmenien keskustelut ole muuta opettaneet, ne ovat ainakin osoittaneet, että järkevyys, rationaalisuus, on paljon moniulotteisempi käsite kuin edistys- ja kehitysuskon täyttämässä länsimaailmassa aikaisemmin tajuttiinkaan."

G. H. von Wright, Tiede ja ihmisjärki, 1987

Esittele 1900-luvun filosofisia koulukuntia ja niiden tärkeimpiä edustajia. Kuvaile koulukuntien välillä esiintyneitä ristiriitoja.

3p. Osaa alustavasti eritellä vähintään kahta 1900-luvun filosofista koulukuntaa. Pääjakona voidaan pitää analyyttistä filosofiaa ja mannermaista suuntausta sekä marxismia. Vastaaja osaa mainita ainakin yhden edustajan jokaisesta esittelemästään koulukunnasta.

6p. Osaa syvällisemmin eritellä eri koulukuntia, ja näiden välillä esiintyneitä ristiriitoja.

7-9p. Edellisten lisäksi huomioi sitaatin esim. esittelemällä järkiperäisyyden luonteesta käytävää filosofista debattia, vaikkapa valistus – postmodernismi-keskustelua.

Kevät 2002

1.

Onnellisuus etiikan päämääränä    

3p. Vastaaja osaa esittää jonkin teorian, jossa onnellisuus on päämäärä, esim. Aristoteleen, tai Epikuroksen, tai utlilitaristien käsityksen, jonka mukaan hyödyllisyys määritellään mielihyvää ja nautintoa, onnellisuutta tuottavaksi.

- lisäpisteitä: vastaaja osaa esim. erotella aristotelisen "aidon" onnellisuuden mielihyvästä, suhteuttaa onnellisuuden joihinkin muihin päämääriin tai pohtii hyvän määrittelyä: onko onnellisuus aina hyvä? Eudaimonia- ja hedonismi-käsitteiden valottaminen on lisäansio.

2.

Teleologinen selittäminen uuden ajan tieteessä

3p. Vastaaja osaa määritellä teleologisen selittämisen päämäärästä lähteväksi ja tietää, että siihen on uudella ajalla suhtauduttu kriittisesti ja että sitä on uudella ajalla käytetty ihmisen toiminnan selittämiseen. Kolmen pisteen vastaus voi rakentua myös yksinkertaisesti esitetystä teleologisuuden ja kausaalisuuden vertailusta uuden ajan tieteessä.

- Lisäpisteitä saa kausaalisen selittämisen vertaamisesta teleologiseen. Vastaaja osaa verrata niiden käyttöä ja tuntee historiallista taustaa. Vanhoissa selityksissä ongelmina olivat supernaturalistiset toimijat, vetoaminen metafyysisiin seikkoihin, viimeisiin syihin, sisäisiin tai vitaalisiin syihin tms. Selviä osoituksia huippupisteistä ovat esim. aristotelisen ja galileisen selittämisen tunteminen tieteen historiassa. Toinen on viimeaikaisen tieteenfilosofisen keskustelun, jossa teleologisuutta on pyritty palauttamaan kausaalisuuteen, esittely ja sen yhdistäminen positivismiin. Positivismin vastakohtana hermeneutiikka taas on painottanut teleologista ymmärtämistä.

3.

Miten etiikan teoriassa perustellaan moraalinormien sitovuutta ja velvoittavuutta?    

3p. Vastaaja esittelee jonkin teorian esittämät perustelut moraalin sitovuudelle ja velvoittavuudelle. Näitä teorioita voivat olla esim. Kantin käsitys, jonka mukaan velvollisuus perustuu järkeen tai moraalin sopimusmalli, jonka mukaan sopimuksen tekeminen sinänsä velvoittaa.

- Lisäpisteitä voi saada näiden näkemysten arvioinnista ja moraalin erityispiirteiden (preskriptiivisyys, ylivertaisuus ja universaalisuus) analysoinnista. Eräs luonteva kritiikin suunta on relativismi. Esim. Tuomas Akvinolaisen Jumalan luomisjärjestykseen perustuva moraaliteoria voi olla lisäesimerkki.


4. Alla oleva sarjakuva käsittelee kielen ja ajattelun suhdetta. Selvitä siinä esitettyä päättelyä, sen rakennetta ja pätevyyttä.  


3p. Vastaaja ymmärtää, että kyseessä on käsitteen ja sen viittauskohteen suhteeseen liittyvä ongelma ja selvittää sen liittymistä päättelyn rakenteeseen. Toinen lähtökohta on esittää, että "MRX" viittaa tyhjään joukkoon, ja mikä tahansa, mikä viittaa siihen on identtinen MRX:n kanssa. Synonymiteetin ongelma on myös luonteva lähtökohta. Jos osoittaa ymmärtäneensä ongelman jollain em. tavoista, saa 3 pistettä.

- Lisäpisteitä saa, jos osaa selvittää miksi päättely menee vikaan, ts. analyysi lauseiden "Se ei tarkoita mitään" ja "Se tarkoittaa ei-mitään" välillä. Lisäansioita saa, jos osaa problematisoida kielen ja ajattelun suhdetta ylipäänsä ja osoittaa, että suhde ei ole niin ongelmaton kuin usein luulemme. Ansio on myös, jos osaa pohtia, onko kyseessä kielen ja ajattelun suhde, vai sanan ja viittauskohteen suhde.

5.

Mikä on filosofinen dilemma? Esitä esimerkki dilemmasta ja selvitä sen avulla, mistä dilemmassa on kysymys.    

3p. Vastaaja tietää, että kyseessä on ristiriita, di-lemma, jossa on kaksi (tai useampia) vaihtoehtoista toisensa pois sulkevaa ratkaisua, jotka ovat perusteltavissa. Hän osaa antaa yhden esimerkin, jossa eri näkökulmia voidaan uskottavasti puolustaa.

- Lisäpisteitä saa, jos osaa erotella esim. eettiset, loogiset ja tieto-opilliset dilemmat ja antaa eri tyyppisiä esimerkkejä. Yhdellä hyvin analysoidulla esimerkillä voi saada täydet pisteet. Lisäansio on analysoida dilemman ja paradoksin suhdetta.

Jos vastaus painottuu paradoksiin, siitä voi saada täydet, jos vastaus on dilemmaattisesti käsitelty.

+6.

Eri kansalaisryhmät ovat arvostelleet globalisaatiota siitä, että se sivuuttaa luonnonarvot ja kehitysmaiden oikeudet. Jotkut ryhmät ovat mielenosoituksissa käyttäneet väkivaltaa valtion edustajia – poliiseja – vastaan. Urho Kekkonen kirjoitti vuonna 1934:

"Milloin valtiossa esiintyy toimintaa, joka julistaa päämääräkseen demokratian tuhoamisen ja ’järjestelmän’ so. voimassaolevan valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen kukistamisen, silloin demokratian tulee siekailematta ja päättäväisesti pakkokeinoillaan estää tuollainen valtionvastainen toiminta, mikäli se uhkaa koitua demokratialle vaaraksi"

(Demokratian itsepuolustus).


Pohdi filosofisesti globalisaation puolustajien ja vastustajien perusteita sekä sitä, mitä eettisiä ongelmia sisältyy väkivaltaisiin mielenosoituksiin ja niiden tukahduttamiseen.

3p.Vastaaja esittää filosofiset argumentit globalisaation puolesta ja sitä vastaan sekä ymmärtää ristiriidan demokratian ei-demokraattisessa puolustamisessa. Filosofinen tarkoittaa tässä filosofisen käsitteistön käyttöä. Oikeudet, utilitaristinen hyötyperiaate tai itseisarvot voivat olla tällaista käsitteistöä.

Lisäpisteitä saa kehittelemällä esim. seuraavanlaisia teemoja:
  • Argumentteja globalisaation puolesta: lisää hyvinvointia, yhteyksiä, kulttuurivaihtoa
  • Argumentteja globalisaatiota vastaan: Kyseessä on tosiasiassa vain taloudellinen yhdentyminen, lisää eriarvoisuutta, siirtää poliittista ja kulttuurista päätäntävaltaa taloudelliselle eliitille
  • Globalisaation eri muotojen erittely : taloudellinen, poliittinen, kulttuurinen …
  • kansalaistottelemattomuuden historiallisen kehityskaaren esittely (esim. Kekkosen lausuman kontekstiin nähden)
  • Poliittisen velvoitteen käsitteen analyysi on plussaa. Demokratiassa meillä on poliittisia velvoitteita. Jos katsomme, että poliittinen velvoite raukeaa, meillä on oikeus toimia valtiovaltaa vastaan silloin kun se ei toimi demokraattisesti.
  • Väkivallan käyttö: missä vaiheessa suuremman pahan voittaminen väkivallalla on oikeutettua? Onko väkivallattomuus aina arvo?
  • Paljastaako läntinen demokratia väkivaltaisen luonteensa, kun sitä vähän raaputetaan?.

Syksy 2001

1.

Moraali sopimuksena

3p. Jos pystyy määrittelemään, millä tavalla käsitys siitä, että moraali on inhimillinen sopimus, eroaa siitä, että moraali voitaisiin löytää luonnosta tai esim. Jumalan ilmoituksesta.
        TAI
3 p. jos esittelee eri sopimusteoreetikoita (esim. Hobbes).

Jos molemmat edelliset, 6p.

Syventelynä voi olla pohdinta sitä, johtaako tällainen käsitys moraalin relativismiin.

2.

John Locke (1632–1704) vertaa tieto-opissaan ihmisen mieltä tyhjään huoneeseen ja tyhjään kirjoitustauluun (lat. tabula rasa). Kuvaa ja arvioi Locken tätä oppia.

3p. peruskuvaus Locken tieto-opista ja sen liittäminen empirismiin.

-lisäpisteitä saa empirismin pätevyyden arvioinnista ja vertailusta rationalismiin.

3.

Vapauttaako tietämättömyys teon tekijän teon seurauksia koskevasta vastuusta?

3p. Vastaaja ymmärtää, että yleensä voidaan olettaa, että teon tekijä tietää tekonsa seuraukset. Yleinen piittaamattomuus ei poista vastuuta. "Pidä maailmankuvasi kunnossa."
       
- syventelynä voidaan tehdä yhteyksiä lakiin, on myös hyvä erotella ne tilanteet, joissa on velvoite tietää ja ne joissa sitä ei ole.

4.

Satunnainen ja välttämätön totuus filosofisina ongelmina

3p. Perusvastauksessa määritellään satunnaisen ja välttämättömän totuuden käsitteet ja annetaan jokin esimerkki. Satunnainen totuus on sellainen, joka voisi olla toisinkin, ilman että syntyy loogista ristiriitaa. Välttämätön totuus taas johtaa kiellettäessä loogiseen ristiriitaan.

Syventelynä voidaan vertailla käsitepareja satunnainen - välttämätön, synteettinen - analyyttinen, a posteriori - a priori.

Jos hallitsee analyyttinen - synteettinen -käsitteistön ja osaa soveltaa sitä tehtävään, voi osuvien esimerkkien avulla saada täydet pisteet.

5.

"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."

(Tuomarin ohjeet, Suomen laki I)

Onko olemassa eettisesti oikeudenmukaisia menetelmiä päättää oikeasta rikoksen ja rangaistuksen suhteesta?

3p. Vastaaja osaa erottaa lain ja moraalin toisistaan ja osaa kohtuullisesti eritellä lainmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden suhdetta ymmärtäen niiden eron.

Syventelynä voi eritellä rangaistuksen tarkoitusta: onko se pelote, kosto tai hyvittäminen, rikollisen kasvattaminen, rikollisen eristäminen muiden turvallisuuden nimissä, yhteisen hyvän maksimointi tms. ja miettiä filosofisesti oikeudenmukaisuutta suhteessa näihin.

Kohtuullisuutta hyveenä voi myös käsitellä.

Lisämateriaalia rikoksen ja rangaistuksen suhteista, ks.

http://www.helsinginsanomat.fi/
arkisto/juttu.asp?id=
20010129TA3&pvm=20010129

+6.

C. G. E. Mannerheim (1867–1951) oli innokas metsästäjä, ja hän kirjoittaa muistelmissaan saksanhirvenmetsästysretkestään Tirolissa:

"Tuollainen muhkea eläin ylhäällä vuoren rinteellä nähtynä oli omiaan panemaan metsästäjän veren kuohumaan, mutta oli parasta valmistautua kohtaamaan monta estettä ja yllätystä ennen kuin saalis oli korjattu."

(Muistelmat, osa 1)

Urheilumetsästys oli joskus tärkeä osa aristokraattista elämäntapaa. Hyötymetsästystäkin on harjoitettu Suomessa laajasti. Onko metsästys Suomessa yhä hyvä ja hyväksyttävä harrastus? Missä oloissa hyötymetsästys on hyväksyttävää? Esitä filosofisia perusteita puolesta ja vastaan.

3p. Vastaaja osaa esittää joitain moraalisesti merkittäviä kriteereitä metsästyksen hyväksyttävyydestä, esim. urheilu- ja hyötymetsästyksen eroista.

Syventelynä voidaan pohtia onko ihmisen ja eläimen välillä riittävä laatuero.


Miksi eläimiä saa metsästää (jos saa metsästää) ja ihmisiä ei?


Pohdintaan voi sisältyä aristokraattisen elämäntavan ja siihen liittyvien hyveiden (esim. urheuden) erittelyä.

       
Hyvää syventelyä on pohtia kumpi lihansyönti on parempaa/huonompaa: riistan vai tehotuotetun broilerin, sian tai naudan.

Yksi näkökulma on haitallisten eläimien määrän vähentäminen.


Hyviin pisteisiin vaaditaan filosofisen käsitteistön käyttöä ja käytännön esimerkkien asettamista filosofiseen kontekstiin.

Kevät 2001

1.

Havainto tietoa perustelevana tekijänä

3p. Vastaaja esittelee empirismin perusteet. Vastausta voi jäsentää klassinen tiedon määritelmä.

Lisäpisteitä antaa joidenkin empiristien nimeäminen, havainnon luotettavuuden ongelmat, induktion käsite ja Kantin yritys synteesiin empirismin ja rationalismin välillä. Huippupisteisiin liittyy tieteenfilosofinen selvitys: tiedon lähtökohta ei ole havainto, vaan hypoteesi, jota testataan havainnolla tai että vertaillen esittelee kolmea empiristiä.

2.

Mitä ovat arvot, ja miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan?

3p. Vastaaja tietää, että arvot ovat hyvänä tai tärkeinä pidettyjä asioita ja osaa antaa esimerkkejä erityppisistä arvoista (itseisarvo/välinearvo-erottelu tai esim. esteettiset, eettiset, poliittiset, taloudelliset arvot) ja huomaa, että arvot näkyvät valintoina ja selittävät toimintaa.

Lisäpisteitä saadakseen voi esittää uskomusten ja arvojen suhde (se miten arvot ohjaavat toimintaa riippuu uskomuksista), selittää itseisarvon ja välinearvon käsitteet. Arvot voivat näkyä elämäntavoissa.

3.

Taj Mahalia on yleisesti sanottu yhdeksi maailman kauneimmista rakennuksista. Miten tällaisia väitteitä perustellaan ja arvioidaan filosofisessa estetiikassa?

3p. Perusvastaukseen on useita vaihtoehtoja. Klassisen estetiikan harmonia-käsitteen esittely ja sen liittäminen esimerkkiin tuo kolme pistettä. Toisaalta vastaaja voi erotella kaksi näkemystä: kauneus on objektiivista tai subjektiivista. Platoninen "osallisena kauneuden ideassa" tai subjektiivinen "kauneus on katsojan silmissä".

Lisäpisteisiin vaaditaan näiden näkemysten kritisointia ja tarkempaa kauneus-käsitteen analysointia.

4.

Esisokraattinen filosofi Herakleitos sanoo: "Kaikki virtaa", ja: "Et voi astua kahta kertaa samaan virtaan." Ei tiedetä, mitä hän oikeastaan tarkoittaa näillä väitteillä. Pohdi, mitä nämä väitteet voisivat filosofisesti merkitä.

3p. Vastaaja tietää, että yleisesti Herakleitoksen tulkitaan tarkoittavan, että ajan virrassa kaikki muuttuu. Perusvastaukseen vaaditaan lisäksi jokin seuraavista lisätiedoista:
  • Erottelu pysyväisyyden (Parmenideen ykseysfilosofia) ja muuttumisen välillä.
  • Kaiken virtaaminen johtaisi myös pysyvän ihmiskäsityksen muuttumiseen, kuten buddhalaisuudessa tai Humella.
  • Olemusajattelu kumoutuu. Platoninen pysyvien ideoiden maailmankuva tuhoutuu
  • Sartrelainen ajattelu jatkuvasta prosessista, valintojen tekemisestä vahvistuu
  • Etiikan kannalta: onko pysyviä sääntöjä, siirrymmekö situationaaliseen etiikkaan?
  • yhteiskuntaakaan ei voisi rakentaa jähmeäksi ja pysyväksi, vaan kulkea jatkuvan muutoksen prosessissa.
  • Tieto-opillisesti merkitys voisi olla skeptinen: jos kaikki on jatkuvassa muutoksessa, emme voi saada mitään pysyvää tietoa.
  • Jatkuva muuttuminen voidaan nähdä myös dialektisena kehityksenä.
Klassisen filosofian piirissä pysyen voi saada täydet pisteet, jos osoittaa tuntevansa esisokraattisen filosofian ristiriitaisia tähän teemaan liittyviä näkemyksiä.

5.

Tieteiskirjailija Arthur C. Clarken tarinaan perustuvassa Stanley Kubrickin elokuvassa "2001: Avaruusseikkailu" esiintyy ajatteleva ja tunteva tietokone HAL, joka kärsii mielenterveyden ongelmista. Voivatko tulevaisuuden tietokoneet ajatella ja tuntea kuin HAL? Millä perusteella?

3p. Vastaaja osaa perustella kantaansa näkökohdilla, jotka perustuvat mielen filosofiaan tai tekoälytutkimukseen. Vastaaja on osannut kohtuullisesti määritellä ajattelua ja tunteita (esim. tietoisuuden kautta) ja toisaalta tietokoneita ja perustanut kannanottonsa näille määritelmille.

Syventelyn suuntia voivat olla:

  • tietokoneen toiminnan tarkempi määrittely,
  • uudenaikaiset hermoverkot,
  • tunteiden analyysi: tunteilla on tärkeä rooli ihmisen käytännöllisessä järkiperäisyydessä, ilman tunteita ei pysty tekemään arvovalintoja ja toimimaan.
  • Miten ihmisten ajattelu ja tunteet ovat syntyneet evoluution myötä, voivatko tietokoneet kehittyä saman tyyppisesti?
  • Ihmisen ja koneen rajan häipyminen voi olla hyvä esimerkki: entä sitten kun saamme nanokoneita, joiden avulla muutumme kyborgeiksi, kun aivoissa on nanopiirejä, joihin tieto tallentuu.
  • Entä shakkikoneet, jotka päihittävät mestarit, ajattelevatko ne, vai ovatko ne vain tehokkaita laskimia?
Koska kysymys suuntautuu niin selvästi nykyiseen tekoälytutkimukseen, hyvät pisteet voi saada hyvällä tekoälyn analyysillä ja osuvilla sci-fi-esimerkeillä tai kognitiotieteellisellä lähestymistavalla.

Filosofisen perinteen selvittely ei ole välttämätöntä.

+6.

Miksi huumeet ovat laissa kiellettyjä? Esittele ja arvioi erilaisia huumeiden vastaisia argumentteja ja niiden taustalla olevia filosofisia näkemyksiä.

  • Vastaus, jossa vain todetaan ilman perusteita, että jokaisen pitäisi saada käyttää itsekseen huumeita, on nolla pistettä, vaikka se todettaisiin parin sivun mittaisessa aineessa.
  • Jos mukaan tulee yksilön päätösvalta ja hyöty/haittanäkökulmia, voi saada 1-2 pistettä.
  • Jos vastauksessa esitellään filosofien ajatuksia tai aatesuuntia (liberalismi, utilitarismi), pisteitä voi saada 3-4.
  • Lisäpisteitä saa syventävästä analyysistä, johon voi kuulua:
  • Lain ja moraalin erottelu: jos jokin on laitonta, se ei välttämättä ole moraalisesti väärin. Huumeiden käytön moraalinen huonous/hyvyys täytyy perustella muutoin kuin lakiin vedoten.
  • Huonoja seurauksia voivat olla riippuvuus, elämän hallinnan menetys, itsetuhoisuus.
  • Hyviä seurauksia voivat olla rentoutuminen, mielihyvä ja lisääntynyt aktiivisuus
  • Periaatepuolella voidaan mainita yksilön vapaus tehdä omalla elämällään mitä haluaa, liberalismi (esim. Mill)
  • Kant: ihmisellä on velvollisuuksia itseään kohtaan.
  • Liberalismi kohtaa negatiiviset seuraukset: oikeus tehdä mitä haluaa, kunhan ei vahingoita muita. Laittomuutta perustellaan sillä, että on niin suuri riski tulla riippuvaiseksi ja joutua rikollisille teille että sitä kautta vahingoittaa muita.
  • Syventävää analyysiä voi olla se, mitä seurauksia olisi huumeiden laillistamisella: lisääntyisikö käyttäjien ja narkomaanien määrä, vai tulisiko huumeista alkoholin kaltainen aine.
  • Hyve-eettinen näkökulma: mikä on pitkällä tähtäimellä hyvän ja onnellisen elämän mahdollisuus, miten istuu hyvän elämän malliin itsensä päihdyttäminen riippuvuutta aiheuttavilla aineilla?
  • Kommunitaristisesti ajatellen huumeet eivät kuulu eurooppalaiseen kulttuuriin kuten alkoholi, tupakka … Sama kanta seuraa kulttuurirelativismista: eri kulttuureissa ovat eri päihdeaineet hyväksyttyjä.

Syksy 2000

1.

Hyödyn näkökohta teon moraalista hyvyyttä arvioitaessa

3p.
Kirjoittaja käsittelee teon todellisia tai oletettuja seurauksia, joita voidaan arvioida hyödyn näkökulmasta ja määrittelee hyödyn jollain tavalla.
Lisäpisteitä saa utilitarismin (Benthamin ja Millin) perusteellisemmalla selvittelyllä. Myös muiden moraaliteorioiden suhteuttaminen hyödyn käsitteeseen voi tuoda täydet pisteet.

2.

Selosta, mitä determinismin käsitteellä metafysiikassa tarkoitetaan. Keitä filosofeja voi pitää deterministeinä, ketkä ovat deterministisen metafysiikan tärkeimmät vastustajat?

3p.
Vastaaja osaa määritellä determinismin: kaikki tapahtuu vääjäämättä. Perusvastauksessa mainitaan yksi deterministi tai sen vastustaja. Filosofien nimien sijaan voidaan kuvailla ajatussuuntausta.

Lisäpisteitä voi saada eri determinististen filosofien teorioiden esittelystä ja kausaalisen ja teleologisen vääjäämättömyyden erottelusta.

Muutamamia esimerkkejä deterministeistä: Demokritos, stoalaiset, Spinoza, Hobbes, 1700-luvun materialistit (Laplace).

Indeterministejä: Aristoteles, Epikuros, Leibniz, Descartes, Kant, James, Popper, Sartre

3.

G. W. F. Hegel (1770-1831) kirjoittaa kirjassaan Historian filosofia: "Maailmanhistoria ei ole muuta kuin vapauden idean kehittymistä." Selvitä Hegelin historiankäsityksen pääpiirteet.

3p.
Oppilas ymmärtää Hegelin perusperiaatteet: maailmanhistoria toteuttaa maailman päämäärää, vapautta ja absoluuttinen henki tulee tietoiseksi itsestään. Joko dialektiikan merkitys tai valtion roolin tärkeys pitää mainita kolme pistettä saadakseen.
Lisäpisteitä saa, jos osaa selittää, että Hegelin mukaan maailma kulkee ristiriitojen kautta kohti parempaa ja valtion merkityksen: yhteisöillä, joilla ei ole valtiota, ei ole historiaakaan. Myös muu Hegelin filosofian tuntemus, esim. järjen viekkaus, oikeuttaa lisäpisteisiin.

4.

Sanotaan, että jos emme kykene kuulemaan yhden jyvän aiheuttamaa ääntä, kun jyvä putoaa laarin pohjalle, emme kykene kuulemaan seuraavaakaan jyvää emmekä sitä seuraavia, joten emme kykene kuulemaan sitäkään, kun 10 000 jyvää putoaa laariin yhtäaikaisesti. Selvitä päättelyn pätevyyttä.

3p.
Ylioppilaskokelas osoittaa, että kyseessä on virheellinen päättely: hypätään yksittäisistä peräkkäisistä pienistä äänistä isoon samanaikaiseen. Lähtökohdaksi voi ottaa myös käsityksen, että kyseessä on aito paradoksi: pätevän tuntuisella päättelyllä päästään irrationaaliseen lopputulokseen. Päättelyssä on sitovuutta, jota kokemusmaailma ei tue (päättelyn ja empirian ristiriita).

Jos käsittelee tapausta paradoksina, lisäpisteitä voi saada esim. analysoimalla jyvien ja äänten kumuloitumista ja ärsytyskynnyksen ylittymistä, uuden tason emergenttien ominaisuuksien ilmaantumisesta (jyvätonni on enemmän kuin osiensa summa).

5.

"Ihmisymmärrys, kun se kerran on omaksunut jonkin mielipiteen (olkoon se toisilta omaksuttu tai sellainen joka miellyttää omaa itseä), etsii kaikista asioista sille tukea ja yhteensopivuutta."

(Francis Bacon, Novum Organum, 1620)

Me tulkitsemme ilmiöitä ennakkokäsitystemme kehikossa. Miksi ennakkokäsityksiä tarvitaan? Pohdi, missä vaiheessa ennakkokäsityksemme muuttuu ennakkoluuloksi, joka vaikeuttaa totuuden tietämistä.

3p.
Vastauksessa todetaan, että kaikki todellisuutta koskeva tiedonhankinta sekä inhmillinen kokemusten jäsentäminen tapahtuu ennakkokäsitysten ja luokittelun varassa. (Esim. hypoteesien keksiminen ja testaaminen) Ennakkokäsitys muuttuu ennakkoluuloksi silloin kun se vaikeuttaa uuden totuuden löytämistä eikä enää auta maailmaan orientoitumista.

Lisäpisteitä voi saada esittelemällä tiettyjen filosofien ajatuksia (Kantin mielen jäsentävät kategoriat, wittgensteinilainen kielideterminismi, kuhnilaiset paradigmat), totuuskäsitteen analyysillä, hermeneuttisen kehän soveltamisella yms.

6.

Kuinka paljon yhteiskunta saa puuttua lapsen ja nuoren kasvatukseen? Kuinka paljon huoltajat saavat pyrkiä kasvattamaan omaa lastaan haluamaansa suuntaan? Mikä on lapsen ja nuoren etu? Kuka sen voi määritellä? Pohdi näitä ongelmia yksilön oikeuksiin liittyvänä filosofisena kysymyksenä, johon annettavat vastaukset perustuvat tunnettuihin yhteiskuntafilosofisiin ja kasvatusfilosofisiin teorioihin.

3p.
Esseessä ymmärretään jännitteet alaikäisen yksilön, vanhempien ja yhteisön oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Kolmen pisteen vastauksessa pitää esitellä jonkun tunnetun filosofin tai -ismin näkemyksiä (Platon, Rousseau, liberalismi jne.)

Lisäpisteitä saa syventävästä analyysistä ja hyvistä esimerkeistä (vaikkapa koulumaailmasta). Hyvät vastaukset perustuvat filosofisiin teorioihin (em.lisäksi esim. Locke, Kant, Marx, Habermas)
 

Kevät 2000

1.

Tarkastele eettisen relativismin vahvuuksia ja heikkouksia.

Perusvastaus ( 3 p) Vastaaja osoittaa ymmärtävänsä, että eettisen relativismin mukaan meillä ei ole mitään objektiivisia mittapuita hyvälle ja pahalle. Vastauksessa pohditaan lyhyesti näkökannan pätevyyttä (eli vahvuuksia ja heikkouksia).

Hyvässä vastauksessa eritellään erilaisia relativismin muotoja (esim. kulttuurirelativismi, subjektivismi, postmodernismi) ja verrataan relativismia näkemyksiin, jotka perustuvat arvojen objektiivisuuden ajatukseen sekä arvioidaan niiden pätevyyttä.

2.

Millaista a priori -tietoa ihmisellä on? Millaista a posteriori -tietoa ihmisellä on? Mitä vaikeuksia filosofit ovat osoittaneet tähän jaotteluun sisältyvän?

Perusvastaus ( 3 p) Tietää mitä a priori- ja a posteriori-tieto tarkoittaa ja osoittaa tiedon osuvilla esimerkeillä. Selvittää lisäksi lyhyesti jaon filosofista merkitystä sekä siihen liittyviä filosofisia ongelmia.

Hyvässä vastauksessa osataan syventää analyysiä, pohtia jaon merkitystä eri filosofisissa suuntauksissa (rationalismi, empirismi, Kant, naturalismi) ja osoittaa asiaan liittyviä vaikeuksia esimerkkien kautta.

3.

Sanotaan, että valta turmelee ja että absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti. Millä tavalla valta oikeutetaan, vai voiko valtaa oikeuttaa lainkaan? Tarkastele kysymystä myös jonkin filosofisen valtateorian näkökulmasta.

Perusvastaus ( 3 p). Osaa analysoida vallan oikeutusta ja esitellä jonkun filosofin käsityksiä vallan käytöstä (esim. Platon, yhteiskuntasopimusteoreetikot, Foucault).

Lisäpisteitä: Osaa syventää taustoja esim. autonomian ja tasa-arvon kannalta ja eritellä eri tyylisiä vallan muotoja ja vallankäyttötilanteita (asiantuntijavalta, väkivalta ym., toisaalta yhteiskunnallinen valta, taloudellinen valta jne.) Osaa vertailla eri filosofien näkemyksiä. Vastauksessa voidaan käsitellä demokratiaa vallan kontrollikeinona.

4.

Selvitä Platonin ideaoppia ratkaisuna yleiskäsitteiden luonteen ongelmaan.

Perusvastaus ( 3 p). Ymmärretään mitä tarkoitetaan yksilökäsitteellä ja yleiskäsitteellä (universaaliongelma) sekä miten Platonin ideaoppi liittyy ongelmaan.

Vastaaja syventää analyysia nominalismin, konseptualismin tai realismin erittelyllä. Lisäpisteitä voi saada esim. Platonin ideaopin ja Aristoteleen muoto-opin vertailulla.

5.

Analogia argumentin muotona

Perusvastaus ( 3 p). Ymmärtää analogian tarkoittavan vastaavuutta (rinnakkaisesimerkkiä) ja antaa jonkin esimerkin analogiasta.

Osaa syventää analyysiään vertailemalla hyviä ja huonoja analogioita ja pohtii miltä kannalta analogiat ovat päteviä argumentteja sekä vertaa analogiaa muihin argumentin muotoihin. Hyvää syventelyä on vertailla analogian retorisia vs. argumentatiivisia merkityksiä.

+6.

Turun yliopiston entinen kansleri Kaarlo Hartiala sanoi syntymä-päivä-haastattelussaan (Turun Sanomat 11.10.1999):

”Huippu-urheilu  on vaipunut syvälle rappion suohon. Rahan valta on urheilun johtotähti. Leikinomaisuus on kadonnut urheilusta jo aikoja sitten.”

Tarkastele urheilun arvoja ja ihanteita ja niiden oikeutusta filosofisena kysymyksenä.

Perusvastaus ( 3 p). Osaa eritellä urheilun voiton ihanteita: nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin… toisaalta terve sielu terveessä ruumiissa, terveet elämäntavat, joukkuepelien sosiaalisuus jne. Kaikki edelliset arvot suhteutetaan
ja toteutuvat reilun pelin kehikossa.

Lisäpisteitä: Syventävää analyysiä urheilun ongelmista (kaupallisuus, korruptio, doping) ja niiden syistä, viittauksia filosofeihin ja filosofisiin koulukuntiin.

Urheilun arvot punnitaan filosofisesti mukaan lukien esteettiset arvot.

Syksy 1999

1.

Esittele Immanuel Kantin teoriaa ihmisarvosta.

1-2 p. jos esittelee Kantin ihmisarvon teorian

3-4 p. jos osaa suhteuttaa ihmisarvon Kantin muuhun moraaliin, esim. kategoriseen imperatiiviin.

5-6p. jos osaa esittää tilanteita, jossa Kantin filosofia tuntuu  toimivalta, esim. verrattuna seurausetiikkaan.

2.

Tarkastele tietoteoreettisen skeptisismin vahvuuksia ja heikkouksia

1-2p. jos osaa esitellä, mitä skeptisismi on.

2 lisäpistettä jos kritisoi skeptisismiä, esim. siitä, että käytännön >elämässä se tuskin vaikuttaa mitenkään, ja äärimuodossa on ristiriitaista: >väittää tietävänsä, että mitään ei voida tietää.

Lisäpisteitä tulee, jos osaa esittelee muiden filosofien näkemyksiä siitä, mitä voimme tietää (Descartes, Platon, Sokrates?) ja käsittelee rationalismin ja empirismin suhdetta.

Hyvä syventelyn aihe on myös se, missä asioissa skeptinen asenne on nykyäänkin hyödyllinen (esim. tieteen demarkaatiokysymys, skeptikkojärjestöt)

3.

Anna esimerkki tilanteista, joissa (1) joku sanoo jotain mitä hän ei tarkoita ja (2) jossa joku tarkoittaa sanoillaan jotain mitä hän ei sano.

Miten nämä puhetilanteet toimivat?

4.

Tiedon merkitys eettisessä pohdinnassa ja päätöksenteossa

1p. Osaa erottaa tiedollisen ja eettisen aspektin.

2p. Ymmärtää, että päätöksenteko tarvitsee faktoja, esim. teon >seurauksista.

3.p. tiedon ja eettisen päätöksen teon hyvä perusesittely tai osuvia >esimerkkejä.

4-6p. Osoittaa ymmärtävänsä tosiasioiden ja arvojen luonteen soveltamalla >kysymykseen filosofisia teorioita, esim. Humen giljotiinia.

5.

Tieteellinen selittäminen

1p. ymmärtää, mitä kausaalinen selittäminen on.

2-3. osaa erottaa kausaalisen ja finaalisen selittämisen

-lisäpisteitä, jos osaa selvittää näiden eroja ja niiden erilaista soveltamista sekä miettiä tieteellisen selittämisen erityisluonnetta. Voi myös vertailla nykyselitystapoja Aristoteleen syihin.

Pelkkä tieteen kriteereiden esittely antaa vain 2 pistettä.

6*

Sanomalahti The Times of India (4.1.1999) julkaisi seuraavan kaltaisen uuden vuoden lupauksen

"Kunnioita eläinten oikeuksia. Älä osta eläintuotteita kuten norsunluuta, turkiksia, krokotiilin- tai käärmeennahasta tehtyjä laukkuja. Hoida lemmikkejäsi rakkaudella. Muista vastuusi. "

Tarkastele filosofisesti eläinten oikeuksien perusteita.

1-3p. Esittää jonkun filosofisen argumentin eläinten oikeuksien puolesta >tai niitä vastaan.

Lisäpisteitä saa esim. seuraavista:
  • Osaa eritellä eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien välistä suhdetta.
  • Pohtii, voiko eläimillä olla oikeuksia, ilman, että ihminen niitä antaa.
  • Pohtii eläinten oikeuksien ja ihmisten velvollisuuksien välistä suhdetta.
  • Pohtii, onko eläimillä myös velvollisuuksia, jos niillä on oikeuksia.
  • Pohtii, ovatko eläimet moraalisia agentteja, ja onko muilla kuin >moraalisilla agenteilla oikeuksia tai velvollisuuksia.
Kulttuuristen erojen huomioiminen ja yhteiskunnallisen keskustelun huomioon ottaminen ei ole välttämätöntä tai painopisteenä, mutta voi olla lisäpisteisiin johtavana syventelynä.

Epäanalyyttisellä ja epäfilosofisella eläinten kärsimysten voivottelulla ei saa pisteitä.

Kevät 1999

1.

Useat filosofit erottavat arvot ja tosiasiat. Mikä filosofinen ongelma liittyy tähän erotteluun?

- 3 p. kun ymmärtää ja selittää, mistä on kyse

Filosofinen ongelma on siinä, että arvot ja tosiasiat tuntuvat olevan riippumattomat toisistaan. Tämä on tärkeä, metaetiikan alaan kuuluva väite. Mitä väite tarkoittaa, selitetään seuraavasti. G.E. Moore esitti 1900-luvun alussa, että käsitettä 'hyvä' ei voi määritellä tosiasialauseiden avulla syyllistymättä "naturalistiseen virhepäätelmään". Esim. hyvä ei voi olla sama kuin onnellisuus. Tämä näkyy siitä, että voimme kysyä edelleen, miksi onnellisuus olisi juuri se ainoa oikea hyvä.

Toinen tärkeä näkemys tässä yhteydessä on ns. Humen laki. Se sanoo, että pelkkiä faktalauseita sisältävistä premisseistä ei voi loogisesti johtaa normatiivista johtopäätöstä. Esim. teon kuvauksesta ei voi päätellä sen hyvyyttä ja suotavuutta. Metaetiikan alaa laajempi filosofinen ongelma syntyy, kun huomataan, että arkielämässä arvot ja tosiasiat aina kietoutuvat yhteen. Silti ne eivät metaetiikan mukaan liity toisiinsa.


Ongelman hyvä esittely ja toisen mainituista filosofeista esittely riittää kuuteen pisteeseen.

2.

Aristoteleen teoria syistä on kuuluisa filosofian historiassa. Esittele se ja vertaa sitä lyhyesti oman vuosisatamme tieteelliseen käsitykseen.

Aristoteles määrittelee neljä syytä, jotka selittävät prosesseja ja tapahtumia: vaikuttava, materiaalinen, formaalinen ja päämäärään liittyvä syy. Ensimmäinen on se, joka panee prosessin liikkeelle. Toinen syyn käsite mainitsee muuttuvan olion tai asian aineksen eli "materiaalisen" puolen muutosta selittävänä tekijänä. Kun raudasta taotaan auraa, rauta ominaisuuksineen määrää mitä siitä voi tulla. Raudasta voi tulla aura, mutta ei tyynyä. Muodollinen syy viittaa, vastaavasti, "muotoon" eli olemukseen, siihen mitä ko. asia todella on. Rauta on raaka-ainetta. Miekka on ase ja aura on maataloustyökalu. Raudasta voidaan tehdä miekka. Päämäärä eli telos määrää tapahtumien suunnan. Sepän toiminnan päämääränä on juuri aura, joten tämä päämäärä ohjaa tapahtuman kulkua.

Nykyaikana puhutaan syystä syy- ja vaikutussuhteen nimenä. Tätä kutsutaan kausaliteetiksi. Ajattelemme että kausaliteetti on A:n vaikuttavan syyn kaltainen asia. Ajattelemme myös, että luonnon tapahtumat ovat luonnonlakien alaisia. Silloin syy panee tapahtumaketjun liikkeelle ja tuottaa vaikutuksen luonnonlain määräämällä tavalla. Nykyaikana ei uskota A:n kolmen muun syyn käsitteen käyttökelpoisuuteen luonnontieteessä. On kuitenkin huomattava, että ihmistieteissä päämäärän käsite on edelleen tärkeä. Tilastollisen kausaliteetin esittely ym. lisätieto on plussaa.

3.

"On sanottu että vaikka tiede pystyy vastaamaan moniin kysymyksiimme, se ei pysty vastaamaan niihin kaikkiin. Mutta on virhe päätellä että koska tiede ei pysty vastamaan, joku muu oppi pystyy."

(R Dawkins Free Inquiry -lehdessä)


Arvioi professori Dawkins'in käsitystä logiikan, epistemologian ja tieteenfilosofian kannalta.

Voi todellakin olla niin, ettei tiede pysty eikä tule pystymaan vastaamaan edes kaikkiin todellisuuden luonnetta koskeviin kysymyksiin, saati ns. merkitys- ja arvokysymyksiin. Siitä väitteestä, että se ei pysty näin tekemään, ei seuraa loogisesti, että jokin muu kuin tiede pystyisi. On mahdollista, että jokin oppi pystyisi ylittämään tieteen rajoitukset, mutta tätä koskeva väite pitää erikseen perustella.

Tieto-opillisessa tarkastelussa tulisi selvittää kysymysten suhdetta vastauksiin, sekä tilannetta, jossa joku tietää kysymyksen mutta ei vastausta siihen. Millaisia erilaisia kysymyksiä on esitetty tai ajateltavissa, ja mitä merkitsee vastauksen antaminen/löytäminen niihin?

Tieteen kehityksessä voidaan havaita vastauksien esittämistä kysymyksiin ja uusien kysymysten nousemista esitettyjen vastausten perusteella. Tiede vastaa kysymyksiin käyttämällä havaintoon ja päättelyyn perustuvia  menetelmiä. Tiede elää siitä, että aina on olemassa sille vielä avoimia kysymyksiä. Erilaiset opit, vakaumukset ja salatieteet väittävät pystyvänsä antamaan näihin parempia vastauksia kuin tiede sekä vastaamaan kaikkiin muihinkin kysymyksiin, mutta onko tästä olemassa pitäviä todisteita? Tieteenfilosofisen kritiikin valossa tällaiset vaatimukset eivät ole uskottavia.

4.

Vertaile ihmis- ja luontokeskeistä ympäristöetiikkaa

Ihminen tai luonto ovat ympäristöetiikan kaksi peruslähtökohtaa. Ihmiskeskeisessä ympäristöetiikassa arvot nähdään lähtökohdiltaan inhimillisenä toimintana: luonnon arvo on aina ihmisen sille antama arvo. Nuo arvot eivät välttämättä ole pelkästään hyvinvointiarvoja (utilismi), vaan ne voivat olla kauneusarvoja ja ihmisen inhimillistymiseen liittyviä arvoja (humanismi).

Luontokeskeinen ajattelu haluaa poistaa ihmisen etuoikeuden muuhun luontoon nähden. Luonnon moninaisuudella, lajirikkaudella, nähdään sinänsä arvoa, ja siten ajatellaan lajeilla olevan oikeuksia.

Syventelyjä tarjoavat esimerkiksi ongelmoinnit eläinten oikeuksista ja riittävästä erosta ihmiseen. Filosofiaa nuorille kirjassa Liisa päähenkilö kysyy: voiko hän yhtäaikaa rakastaa ja syödä eläimiä. Millä ehdoin eläimiä voi syödä? Yleisin vastaus on, että ne/he ovat laadullisesti riittävän erilaisia. Toteamus pätee ainakin kasveihin.

5.

Professori Amartya Sen sai Nobelin palkinnon taloustieteessä vuonna 1998. Hänen suurin saavutuksensa liittyy keskusteluun köyhyydestä, aiheeseen josta hän on puhunut usein ja vaikuttavasti. Hän on sanonut että jotkut nälänhädät eivät ole niinkään seurausta ruoan vähyydestä kuin eräästä yksinkertaisesta taloudellisesta syystä. Nälänhätä voi syntyä vaikka ruokaa on saatavilla runsaasti, mutta ihmiset eivät voi ostaa ruokaa rahan puutteen vuoksi, hän sanoo. Arvioi yhteiskuntafilosofisesti hyvinvoinnin jakautumista. Millä perustein voi sanoa hyvinvoinnin jakautuvan oikeudenmukaisesti?

- 3p. Oikein käsitetyn yhden käyttökelpoisen filosofisen teorian soveltaminen. Lisäpisteitä kriittisestä arvioinnista ja lisänäkökulmista.

Erilaisia oikeudenmukaisuuden lähtökohtia voisivat olla tarpeet - ansiot - kysyntä (markkinat) - tasajako.

Riittävä vastaus muodostuu tulojen ja omaisuuden jakoperusteiden oikeutuksesta. Mielenkiintoisia lisäpolkuja toki löytyy vaikka terveydestä kauneuteen. Omistusoikeus sisältyy liberalistisen aateperinnön ihmisoikeuksiin. Sen perustana on laillinen saanti: rosvous ei tuota oikeutta omaisuuteen. Omistusoikeus on myös kirjattu vuoden 1998 yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen. Yleisen edun nimissä voidaan kuitenkin omistusoikeutta rajoittaa. Radikaalimmin omistusoikeutta on haluttu rajoittaa marxilaisessa yhteiskuntafilosofiassa, joka asettaa tuotantovälineiden omistuksen ja ihmisen vapauden vastakkain.

Tulojakoon pätee omalla tavallaan samat lähestymistavat kuin omaisuuteen. Laillisella saannilla, oli sitten kyse omaisuus- tai työtulosta, saatu tulo on liberalistisen käsityksen mukaan yksilön hallussa, siis hän on siihen oikeutettu, siis se on oikeudenmukaista. Voidaan tietenkin keskustella tulonjaon suurista eroista: vastausta tähän on useimmiten nykyisin etsitty Rawls’in yhteiskuntateoriasta.

Vastaukselle antaa selvää lisäarvoa muiden oikeuksien toteutumisen ottaminen huomioon, mihin itse asiassa A. Sen sitaatti viittaa. Onko ihmisellä sellainen oikeus perushyvinvointiin, että siitä muodostuu muille velvollisuus luovuttaa osa hyvinvointiaan muille. Sen syntyi Santiniketanissa Bengalissa 1933 ja oli yhdeksän vuotta vanha kun hän joutui todistamaan vuoden 1943 nälänhädän tuhoja. Sama ongelma saattaa olla nyt Venäjällä, jossa toisaalta on ruokaa mutta kaikilla ei ole ostovoimaa. Kenen vastuulla ovat ihmisoikeudet?

Kansainvälisen oikeudenmukaisuuden huomioon ottaminen tuo lisäpisteitä

Amartaya Senin videohaastattelulinkki

*6.

Mikä on filosofisen keskustelun ja tutkimuksen luonne? Vertaile eri käsityksiä ja esittele niitä kriittisesti.

Filosofiassa keskustelu ja tutkimus liittyvät läheisesti yhteen. Eri näkökannat törmäävät toisiinsa, ja ongelmat ovat keskustelunvaraisia. Ongelmien systemaattinen tutkimus ottaa huomioon tämän piirteen.

Pelkkä eri filosofien tai -ismien laajakaan luettelo antaa korkeintaan 5 pistettä. Lisäpisteisiin vaaditaan kantavaa yleisperiaatetta vastaukseen ja eri filosofien/-ismien vertailua.

Toisaalta keskusteluissa seurataan tutkimuksen vaiheita ja tuloksia. Eri filosofeilla ja eri filosofisilla perinteillä on toisistaan eroavia näkemyksiä filosofian luonteesta. On filosofeja, jotka pitävät oman alansa ongelmia periaatteessa samanlaisina kuin mitä ovat ongelmat tieteellisen tutkimuksen piirissä. Filosofia tähtää heidän mukaansa yleispätevyyteen. Tästä ajattelutavasta on joskus käytetty nimitystä "tieteellinen filosofia". Sitä lähelle tulee analyysia ja kritiikkiä korostava filosofia. Sen mukaan on selvitettävä erilaisten käsitteiden merkityksiä ja erilaisten käsitysten luonnetta, sekä tarvittaessa korvattava nämä käsitykset uusilla, kriittisen analyysin tuloksiin paremmin soveltuvilla. Todellisuuden ja tiedon luonne, logiikka ja kieli nousevat niin tieteellisen kuin analyyttisen filosofian perusaiheiksi.

Näistä kahdesta läheistä sukua keskenään olevista filosofian harjoituksen tavoista poikkeavat ne suuntaukset, joissa korostetaan filosofian sukulaisuutta pikemmin taiteeseen kuin tieteeseen, kuten eksistentialismi ja elämänfilosofia. Filosofia nähdään elämäntapana, ja merkittävimmiksi kysymyksiksi nousevat ihmisen olemassaoloa, taidetta, kulttuuria, historiaa, ymmärtämistä ja elämän mielekkyyttä koskevat ongelmat. Tämän filosofian harjoittajat arvostelevat edellä mainittujen edustajia yksipuolisuudesta, nämä taas jälkimmäisiä sekavuudesta ja epämääräisyydestä.

Joillekin filosofeille filosofian tärkein tehtävä on julistus. Tämä suuntaus ottaa vaikutteensa uskonnollisten ja poliittisten oppien piiristä. Filosofian tehtävä ei ole vain kuvata maailmaa, vaan muuttaa se paremmaksi, he vaativat. Edellä mainittuja lähestymistapoja arvostellaan siitä, että ne ovat vieraantuneita ja liian yksilökeskeisiä. Julistavaa lähestymistapaa voidaan puolestaan arvostella dogmaattisuudesta.

Kysymys filosofian luonteesta on yksi avoimista filosofisista ongelmista, ja vallalla on useita käsityksiä siitä, kuten edellä mainitut. Lähestymistapojen moninaisuus kuvastaa itse filosofian luonnetta.

Historiallinen näkökulma on myös mahdollinen. Myös nykyajan filosofian eri suuntausten hyvällä esittelyllä voi saada täydet pisteet.
 

Syksy 1998

1.

Selvitä normatiivisen etiikan luonnetta.

- lähtökohta voi olla joko historiallinen tai temaattinen

1-2p. - luonne selvitetty: normatiivinen on kehottavaa, kieltävää: peruslähtökohtana Sokrateen kysymys ”Mitä on hyvä elämä?”

2-4p. - ero deskriptiiviseen (kuvailee etiikoita) ja metaetiikkaan (miettii etiikan luonnetta) ja moraaliarvojen metafysiikkaan ja epistemologiaan
TAI
- esimerkkejä teorioista (esim. Kantin velvollisuusetiikka, utilitarismi, hyve-etiikka, oikeusetiikka)

3-5 p. - molemmat edellisistä
- plussaa:  Osaa analysoida itse kysymyksen metaetiikaksi; muistaa, että normatiivinen etiikka vetoaa järjen käyttöön (ei ilmoitukseen, perinteisiin tai tunteisiin)

2.

Thomas S Kuhn (1922-1966) käyttää kirjassaan Tieteellisten vallankumousten rakenne käsitteitä normaalitiede ja tieteen vallankumous. Selvitä, missä merkityksessä hän näitä käsitteitä käyttää.

1-3p. – Ymmärtää, että normaalisti tieteessä käytetään jotain hyväksyttyä paradigmaa, osoittaa tuntevansa Kuhnin ja hänen ajatuksensa siitä, että tieteessäkin tapahtuu suuria mullistuksia, paradigmamuutoksia.

4-6 p. – Ymmärtää, että Kuhnin mukaan normaalitieteellinen tutkimus ajautuu lopulta anomalioihin, jotka ainoastaan vallankumouksen kautta tullut uusi paradigma voi selittää. Ymmärtää, miksi Kuhnin teoria oli suuri muutos edeltäneeseen ajatteluun, jonka mukaan tieteellinen tieto on kasautuvaa, kumuloituvaa (positivistinen malli) tai popperilaiseen malliin (tiede on pohjimmiltaan yritystä kumota perusteoriat, falsifioida hypoteeseja)

- plussaa: joka tasolla esimerkit paradigman muuttumisesta jonkin konkreettisen tieteellisen läpimurron avulla (esim. Newtonin Principia tai Einsteinin erikoinen suhteellisuusteoria, Darwinin Lajien synty) nostavat pisteitä. Myös Kuhnin periaatteiden laajempien yhteyksien ja seurauksien pohtimisesta (esim. tiedeyhteisön rakenteesta, kilpailevien paradigmojen yhteismitattomuudesta)

3.

Erittele ympäristöetiikan näkökulmasta teknologian arvoa.

- lähtökohta voi olla joko historiallinen tai temaattinen

1-2p. – ymmärtää koko kysymyksen normatiivisen lähtökohdan ja osaa soveltaa sitä teknologian kysymyksiin.

2-4. - osaa lisäksi erotella keinot ja päämäärät (teknologia välineenä tai tutkimuksena välineistä ja keinoista)

3-6.- osaa lisäksi erotella eri ympäristöetiikan lähtökohtia: biosentrinen tai ihmislähtöinen
plussaa: hyvistä esimerkeistä, lyhyen ja pitkän tähtäimen seurauksien, teknologian kehittämiseen liittyvän riskien ja epävarmuuksien hallinnan erittelemisestä ja pohdiskelemisesta.

- kysymystä voi käsitellä myös muilla tavoilla yhtä laadukkaasti.

4.

”Filosofia on ajatustyö, johon ryhdytään tarkoituksessa yhdistää jokapäiväisen elämän kokemukset ja tieteellisen tutkimuksen tulokset yhtenäiseksi ja ristiriidattomaksi maailmankatsomukseksi, joka on omansa tyydyttämään ymmärryksen tarpeet ja järjen vaatimukset.”

– Wilhelm Jerusalem, Filosofian alkeet, alkuperäisteos 1899.

Arvioi määritelmän osuvuutta

1-2p. - ymmärtää mitä sitaatti tarkoittaa (osoittaa ymmärtämisensä esim. esimerkin kautta)

3-4p. – osaa eritellä arkielämän, tieteen, filosofian ja katsomuksellisen ajattelun suhteita

4-6p. – ymmärtää, että kysymys on itsessään visainen filosofinen kysymys (onko filosofialla olemassa jokin tietty olemus, vai onko filosofia sen summa, mitä filosofit tekevät?)

- plussaa: historiallisia esimerkkejä filosofian määrittelystä; omat, reflektiiviset kokemukset filosofian, maailmankatsomuksen ja järjen suhteista; näkemys filosofian roolin muuttumisesta tieteen ja maailman muuttuessa.

- eri asiat voivat olla painottuneina eri vastauksissa, jotka ovat silti yhtä laadukkaita

5.

Erittele utilitaristisen etiikan lähtökohdista eläinaktivistien ja turkistuottajien ristiriitaa.

- utilitarismia pitää käsitellä saadakseen enemmän kuin 1 pistettä

1-2p. - ymmärtää, että utlilitarismi on seurausetiikka, ja kiinnittää huomion mielihyvään/kärsimyksiin

3-4p. – pohtii ongelmaa, kuinka suhteuttaa eläinten ja ihmisten kärsimykset (Benthamhan huomautti jo 1700-luvulla eläinten statuksesta kärsimyksen kokijoina)

5-6p. ymmärtää ongelman, joka sisältyy lyhyen ja pitkän tähtäimen seurausten ennustamiseen.

Plussaa: utilitarismin mukaan pelkät hyvät tarkoitukset eivät riitä, ainoastaan toteutuneet seuraukset lasketaan; sen pohtiminen, johtaako utilitarismi biosentriseen ajatteluun

Miinusta: puutteellinen erottelu tarkoitusten ja todellisten seurausten välillä 

- vastauksen arvoa nostaa, jos pohditaan rauhanomaisten aktivistien ja suoran toiminnan linjan erilaisia seurauksia, samoin työtään tekevän turkistuottajan ja aktivisteja ampuvan tuottajan eroja.

6.

”Ystävyyden täydellinen muoto toteutuu hyvien ja hyveen suhteen samanlaisten välillä, sillä hyvinä he tahtovat samalla tavoin toisilleen hyvää heidän itsensä vuoksi, ovat eniten ystäviä, sillä he tekevät niin oman olemuksensa johdosta eivätkä sattumalta. Näiden ystävyys säilyy niin kauan kuin he ovat hyviä, ja hyve pysyvää. Kumpikin osapuoli on hyvä ilman lisämääreitä ja myös hyvä ystävälle, sillä hyvät ovat yksinkertaisesti hyviä ja myös hyödyllisiä toisilleen. Ja samoin he ovat miellyttäviä, sillä hyvät ovat yksinkertaisesti miellyttäviä ja myös miellyttäviä toisilleen.”

Aristoteles, Nikomakhoksen etiikka, VIII kirja


Mitä Aristoteles edellyttää ystävyydeltä? Millaisia yleisiä määreitä voidaan esittää ystävyydelle, ja mikä on ystävyyden merkitys hyvälle elämälle?

Hyvässä vastauksessa voidaan pohtia esim. seuraavia asioita:
  • Aristoteleen käsityksen mukaan ystävyyden lähtökohtana on hyveellistä elämää viettävä yhteisön jäsen (poliksen kansalainen).
  • hyvän elämän käsitettä ja ystävyyden osan siinä pohtiminen
  • miten ystävyys poikkeaa esim. kollegiaalisista tai rakkaussuhteista
  • millaisia velvollisuuksia suhteeseen sisältyy? Liittyykö tasa-arvoisuus siihen?
  • osaa analysoida eri osia, mistä hyvä elämä koostuu (nykyään usein ajatellaan, että antoisa työ, harrastukset ja ihmissuhteet muodostavat hyvän pohjan)
  • hyveiden roolin ja ihmissuhteiden etiikan pohtiminen
  • ihmisen luonteen (olemuksen) ja toisaalta toteutuneiden tekojen suhteen pohtiminen
  • yli kuuteen pisteeseen edellytetään Aristoteleen hyve-etiikan tuntemusta, esim. että onnellisuus edellyttää hyveen harjoittamista
- Pistytysnäkökulmia:

1-3p. perusasiallinen vastaus molempiin kysymyksen osiin.

4-6p. JOKO
syventävää pohdintaa Aristoteleen hyve-etiikasta
TAI
syventävää filosofista pohdintaa ystävyydestä ja hyvästä elämästä

7-9p. molemmat edellisistä 

Kevät 1998

1.

On sanottu: "Teon moraalisen hyvyyden ja pahuuden ratkaisee teon tarkoitus" Arvioi tuon käsityksen paikkansapitävyyttä.

Etiikan perinteessä on ollut yleitä tarkastella teon hyvyyden/pahuuden kriteereitä teon seurauten suhteen tai teon tekijän tarkoitusten suhteen. Tarkoitusta jyrkästi painottavat teoriat eivät ota huomioon teon seurauksia. Teot, tarkoitukset ja suraukset saattavat olla samoja, mutta eettinen tarkastelukulma on erilainen näissä kahdessa perinteessä.

Teon tarkoitusta korostavat teoriat haluavat tuoda esille ihmisen vastulliisen tahdon uunnan ja moraalin kannalta oleellisen ihmisten kyvyn noudattaa yleisiä periaatteita. Toiaalta hyvin jyrkästi teon tarkoituksesta lähtevän etiikan kritiikkiä lienee helppo kehittää ajatelmista: pyhittääkö tarkoitus keinot tai onko teko todella hyvä, jos tarkoitus on hyvä, vaikka teko on tehty vaillinaisella ymmärryksellä.

2. 

Mitä filosofinen metafysiikka on, ja mitä tietoa se voi meille antaa?

Metafysiikassa tutkitaan olevaisen varsinaista olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.  Se on pyrkimystä vastaamaan mm. kysymyksiin Mitä tosioleva on sinänsä? - Onko fyysisen maailman takana jotain? - Onko olevalla tarkoitus tai päämäärä? Kuvaavia esimerkkejä löytyy Platonilta, Spinozalta  tai Leibnitzilta. Metafysiikan teoriat on tapana jakaa perusaineksen lukumäärien ja laatujen mukaan.

Metafysiikka pyrkii antamaan meille edellä kuvan yleiskäsityksen olemassaolevasta. Ilmeisesti tuo käsitys ei kuitenkaan ole testattavissa kokeellisen tieteen koejärjestelyin. Siksi on usein sanottu, että metafysiikka ei anna mitään tietoa. Tämä on myös hyväksyttävä vastaus. Toisaalta voimme kuvitella hyvin naturalistisen metafysiikan, joka olisi hyvin lähellä tieteiden lähestymistapaa maailmaan.

3.

Tarkastele Leibnizin (1646-1716) käsitettä "paras mahdollinen maailma" filosofisen optimismin näkökulmasta.

Saksalainen filosofi, matemaatikko, juristi, luonnontieteilijä, historioitsija, teologi ja diplomaatti Gottfried Wilhelm Leibniz (1646 - 1716) edusti optimistista käsitystä todellisuuden luonteesta ja ihmisen elämästä. 

Hänen mukaansa todellinen maailma on "paras kaikista mahdollisista maailmoista".  Leibniz perustelee tämän kantansa seuraavasti: Jumala on ehdottoman hyvä ja kaikkivaltias olento.

 Luodessaan maailman hän valitsee toteutettavaksi yhden äärettömän monista mahdollisista maailmoista.  Sen mahdollisuuden, joka toteutuu, on oltava paras, koska ei voida ajatella Jumalan valitsevan toiseksi, kolmanneksi tai jne. parasta maailmaa. 

Olemuksensa mukaisesti Jumala luo parhaan maailman.  Eikö maailma, joka ei sisällä kärsimystä, kuolemaa ja kauhua, olisi parempi kuin todellinen maailma?  Ei, vastaa Leibniz, koska aivan samoin kuin hyvän maalauksen tekevät hyväksi varjot ja sävytykset, myös sellainen maailma jossa esiintyy pimeyttä valon vastakohtana on parempi kuin täysin sävytön maailma.  Kärsimykselläkin on tarkoituksensa.

Leibnizin teoria on hänen ratkaisunsa ns. teodikeaongelmaan.  Se voidaan muotoilla seuraavasti:

Miksi kaikkivaltias, ehdottoman hyvä Jumala sallii kärsimyksen ja vääryyden?  Näyttää siltä, että joko hän ei ole kaikkivaltias tai hän ei ole ehdottoman hyvä.  Kuitenkin olisi vastoin Jumalan käsitettä ja Jumalaan uskomista kieltää Häneltä jompi kumpi näistä ominaisuuksista. 

Leibniz esitti optimistisen näkemyksensä teoksessaan Theodicee (hän julkaisi teoksia jok latinan tai ranskan kielellä).  Leibnizin teoriaa arvosteli Voltaire myrkyllisen pilkallisesti teoksessaan Candide.  Siinä esiintyy naiivi filosofi Pangloss, ilmeinen Leibnizin parodia, joka kaikenlaisten onnettomuuksien sattuessa toteaa, että onneksi me satumme elämään parhaassa mahdollisessa maailmassa.

 Leibnizin teorian arvostelijoihin kuuluu myös Arthur Schopenhauer, joka puolestaan edustaa filosofista pessimismiä ja ajattelee, että tämä maailma on huonoin kaikista mahdollisista. Jos se olisi vielä huonompi, järkeilee Schopenhaer, se ei enää pysyisi koossa.

Filosofinen optimismi ja pessimismi käyvät kamppailua todellisuuden tulkinnasta. Ei voida sanoa, että teodikea-ongelma olisi lopullisesti ratkaistu jomman kumman hyväksi. Nuorena ja terveenä, auringon paistaessa ja ystävien hymyillessä on helppoa olla Leibnizin kannalla
.

4.

Analysoi väitettä "tämä tapahtui sattumalta".

Kun väitetään jonkin asian tapahtuneen sattumalta, ajatuksena on, että annetuissa olosuhteissa yhtä hyvin olisi voinut käydä toisinkin. 

Sattuman vastakohtana on välttämättömyys. 

Jos jonkin sanotaan tapahtuvan välttämättömyydellä, ajatuksena puolestaan on, ettei toisin olisi voinut käydä. 

Esimerkiksi se, että tapaan hyvän ystäväni myöhään iltapäivällä paikassa, jossa kummallakaan meistä ei yleensä ole tapana käydä, on niinsanottu sattuma.  Sattuman käsitteeseen liittyy epätodennäköisyyttä, yllätyksellisyyttä ja odottamattomuutta. 

Heittäessäni arpakuutiolla luvun 6 sanon saaneeni sen sattumalta, todennäköisyydellä 1/6. Jos vielä seuraavakin ja sitä seuraava heittoni tuottavat saman tuloksen, sattumaan liittyvä epätodennäköisyys voimistuu. Perusvastauksessa voidaan olettaa, että näillä käsitteillä on määritelty sattuma.

 Mikäli puolestaan tapaan ystäväni esimerkiksi diskoteekissa, jossa kummallakin meistä on tapana käydä ja vielä sellaisen päivän iltana, jona molemmilla on ollut kokeet koulussa, kumpikaan meistä ei pidä tapaamistamme sattumana. 

Sattuman tapahtumiseen voi liittyä korkeakin epätodennäköisyys, kunhan vain luonnonlait ovat voimassa. 

Mikäli jonkin asian katsotaan tapahtuvan vastoin luonnonlakeja, kysymyksessä ei enää ole sattuma vaan ihme.  

Välttämättömyydellä tapahtuvien asioiden todennäköisyys puolestaan on hyvin korkea. 

Jos kantamani ruukku irtoaa käsistäni, niin se putoaa - toisin ei voisi käydä. 

Sattuma ja välttämättömyys liittyvät kuitenkin läheisesti yhteen.  Voin sattumalta pelästyä ja irrottaa otteeni kantamuksestani, mutta sen putoaminen ei voi tämän jälkeen olla satunnaista. Monet keksinnöt ovat syntyneet sattumalta; esimerkiksi penisilliinin keksiminen. 

Maailmankaikkeuden olemassaoloon voidaan liittää kysymys, onko se syntynyt sattumalta vai ei. 

Samoin voidaan kysyä elämän alkuperästä. Näihin liittyvä maailmankuvallinen determinismi / indeterminismi pohdinta antaa vastaukselle filosofis-asiallista syvyyttä.

5. 

Vastaasi tulee henkilö, joka sanoo: "Se mitä nyt sanon on valetta."

Valehteleeko hän vai puhuuko hän totta.  Millainen pulmatilanne tästä syntyy?

Kysymyksessä on niinsanottu Valehtelijan paradoksi.  Jos valehtelija kerran sanoo valehtelevansa, niin hän puhuu totta; mutta jos hän puhuu totta, niin silloin pitää paikkansa, että hän valehtelee - siis ei puhukaan totta. 

Puhuukoo siis sellainen henkilö totta, joka sanoo valehtelevansa vai valehteleeko hän myöntäessään valehtelevansa? 

Voiko puhua totta valehdellessaan ja valehdella puhuessaan totta?  Valehtelijan paradoksi tunnetaan myöhäisantiikin Kreikasta. 

Sen on keksinyt Eubulides.  Tässä paradoksissa syntyy ristiriitatilanne, koska olettamuksesta, että Valehtelija puhuu totta, seuraa, ettei hän puhu totta ja olettamuksesta, että hän valehtelee, seuraa, että hän puhuu totta. 

Niinsanottu ristiriidattomuusperiaate logiikassa sanoo, että mikään väite ei voi olla sekä tosi että epätosi.  Valehtelijan paradoksi rikkoo tätä periaatetta vastaan.  Se on siis haaste logiikan toimivuudelle. 

Kysymyksessä ei ole mikään saivartelu, koska väite "Tämä väite on epätosi" voidaan aivan hyvin ja ymmärrettävästi esittää.

Kautta historian on yritetty eri tavoin purkaa Valehtelijan paradoksia. 

On mm. ehdotettu, että väitteet puhuvat aina jostakin toisesta asiaintilasta kuin itsestään ja ettei itseensäviittaavia väitteitä saisi ollenkaan yrittää esittää. 

Tämä on kuitenkin kyseenalaista, koska kieli toimii niin että itseensäviittaaminen on mahdollista. 

Ongelmattomasti voidaan sanoa esimerkiksi "Sana 'viisitavuinen' on viisitavuinen". 

Sitä paitsi Valehtelijan paradoksi saadaan syntymään myös silloin, kun tutkittavat väitteet eivät viittaa itseensä.  Voin esimerkiksi kirjoittaa paperille lauseen "Se, mitä kääntöpuolella sanotaan, ei ole totta" ja paperin toiselle puolelle lauseen "Se, mitä kääntöpuolella sanotaan, on totta".

Valehtelijan paradoksi on nerokas ajatussolmu.  Sitä ei ole toistaiseksi onnistuttu yksiselitteisesti ratkaisemaan, mutta sen tutkimus on vienyt logiikkaa, tietoteoriaa, kielen merkitysoppia (semantiikkaa) ja ajattelun tutkimusta eteenpäin.

* 6.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa 1994 sanotaan lukion arvoperustasta:

"Arvoperustan täsmentämisessä keskeistä on eettinen pohdinta. Lähtökohdan arvopohdinnoille antavat sellaiset kulttuurimme perusarviot kuin hyvyys, totuus ja kauneus sekä kristillinen lähimmäisen rakkaus. Nykymaailman arvojen ainekset nousevat erityisesti elämän ja ihmisarvon kunnioittamisesta.  Ihmisten välinen tasa-arvo sukupuolesta, rodusta, terveydentilasta ja varallisuudesta riippumatta voidaan ottaa yhdeksi lähtökohdaksi, samoin elämän säilyttäminen maapallolla kaikessa monimuotoisuudessaan."

Missä kohdin antiikin filosofian vaikutus näkyy yllä olevassa tekstissä. Pohdi antiikin filosofian merkitystä nyky-Suomen kulttuuriperinteelle.

Aluksi vastauksessa on tärkeää, että vastaaja erottaa antiikin vaikutukset esim. kristillisistä ja uuden ajan virtauksista.Tässä selvää lisäarvoa tuovat pohdinnat missä määrin ihmisarvo ja tasa-arvo -käsityksiä esiintyi antiikin filosofiassa (esim. sofisteilla, vaikka muuten niiden olemassaolo oli vierasta antiikille). Voidaan myös ajatella vertailua Platonin tai Arostoteleen ihmis- ja yhteiskuntakäsityksiin.

Eurooppalainen kulttuuriperinne tukeutuu antiikin pyrkimykseen järjen avulla saada tietoa niin luonnosta kuin yhteiskunnasta. Tässä laajassa mielessä suomalainen nykyinen katsomuskulttuuri on antiikin jälkeläinen. Samoin harmionian tavoittelu on antiikin ajattekusta lähtöisin. Antiikin ideoita kuten hybris tai nemesis naturalis putkahtelee aika-ajoin kulttuurikeskusteluun. Vastaajalla on paljon mahdollisuuksia käyttää tietojaan ja taitoaan yhdistellä asioita.

Suppeammassa mielessä antiikin filosofia näkyy esimerkiksi perusarvojen korostamisena: hyvyys, totuus ja kauneus luetaan vieläkin - ainakin juhlapuheissa - tavoiteltaviksi asioiksi. Vielä rajoitetummin antiikin filosofia näkyy esim. Platonin ym teosten kirjallisena harrastamisena ja siten ko teosten siteeraamisena.

Vastaukselle antaa syvyyttä rajankäynti mikä on nyky-Suomen kulttuuriperinteessä antiikin ajattelusta lähtöisin mikä taas muuta. Esimerkiksi työn merkityksen korostaminen olisi ollut antiikissa outoa.
 

Syksy 1997

1.

On sanottu: "Teon moraalisen hyvyyden ja pahuuden ratkaisevat teon seuraukset."  Arvioi tuon
käsityksen paikkansapitävyyttä.

Tätä seurauseettistä periaatetta voi (ja tulee arvioida) sen perusteella ovatko sen loogiset seuraukset (sikäli kun ne ovat yksiselitteisiä) hyväksyttävissä parhaan ymmärryksemme valossa. Velvollisuus- ja oikeusetiikan kannattajat väittäisivät, että se ainakin utilitaarisessa, yleisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä muodossaan, sivuuttaa moraalin kannalta oleellisen ihmisten kyvyn noudattaa yleisiä periaatteita. johtaa vastaavasti persoonien kunnioituksen laiminlyömiseen (ja ihmisten pelkistämiseen yleisen hyödyn maksimoinnin automaateiksi). Peruspohsita esimerkkejä ovat: ovatko vahingot hyviä/pahoja niiden seurauten mukaan: pitäisikö siksi moraalin alue määritellä (kuten Westermarck).

2.

Karl Popper valitsi tieteenfilosofisen pääteoksensa tunnuslauseeksi Novaliksen mietelmän:
"Hypoteesit ovat verkkoja; vain se, joka laskee ne, saa saalista" Miksi tieteellisessä tutkimuksessa
tarvitaan hypoteeseja? Kuinka hypoteeseja käytetään?

Emme näe tietoa suoraan ilmiöistä. Tarvitsemme sytemaattista tutkimusta. Hyp-ded-järjestelmän esittely tuo pisteet.

Popperin tieteenfilosofian lähtökohtana ovat induktivismin kritiikki ja fallibilismi. Tällöin hypoteesien välttämättömyys seuraa siitä, että kaikki tietomme saa alkunsa tietämättömyydestä ja/tai erehdyksestä ja tiedon tie on yrityksen ja erehdyksen tie (vrt. Newtonin "En sommittele hypoteeseja...").

Yleisemmin voimme ajatella, että koska meillä ei ole mitään ehdotonta varman tiedon lähdettä meidän tietomme syntyy aina myöhemmälle testaamiselle ja korjaamiselle alttiina oletuksina.

Tällaiset oletukset ylittävät aina käsilläolevan todistusaineistomme, mutta niiden tietoinen muotoilu on välttämätöntä jotta voisimme oppia kokemuksestamme.

Mikäli hypoteesimme ovat selviytyneet ankarimmista johdonmukaisuuden ja kokemuksellisen koettelun testeistä, niitä voidaan pitää hyvinperusteltuna tietona.

3.

Eräs etiikkaa määrittävä piirre on eettisten arvojen ylivertaisuus muihin arvoihin nähden. Mitä
tämä väite tarkoittaa? Onko tosiaan niin että eettiset arvot ovat aina ylivertaisia, kuten Kant väittää,
vai olisiko sääntöön poikkeuksia?

Eettisten arvojen ylivertaisuus viittaa niiden keskeisyyteen elämämme, toimintamme ja harkintamme kannalta : ne ilmaisevat perustavimmat sitoumuksemme. Tältä kannalta ajatellen
niihin ei voi olla poikkeuksia (jos tietyt arvot ovat tosiaan meille keskeisiä ja ylitsekäymättömiä, ei voi olla mitään me ne sivuuttaisi).

Toisaalta voidaan ajatella, että eettiset arvot ovat yleisiin velvoitteisiimme ja yleiseen hyvinvointiin viittaava "erityinen instituutio" ja siten vain osa hyvää elämäämme. Hume leikki ajatuksella, että mikäli eläisimme kaikki paratiisimaisissa oloissa ei etiikkaa tarvittaisi, ja mikäli taas epätoivoisissa oloissa ei etiikalla olisi merkitystä.

Niinpä esim. ylikuormitetussa pelastusveneessä voisimme asettaa esim. hengissäpysymisen eettisten arvojen edelle tai Nietzschen inspiroimana tavoitella hyvää elämää kaikkien hyväksyttyjen eettisten näkökohtien kustannuksella. (mikä on oikea tapa hahmottaa tilanne - arvostelukyky)

4.

"Jos laadin kosmoksen teorian, niinkuin Newton, niin on selviö, että esiintyypä tämä teoria tai ei,
se ei mitään tähtien liikkeeseen vaikuta. Mutta ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että jos ihmiskunnan elämästä ja siinä tavattavista säännönmukaisuuksista esitetään joitakin väitteitä, niinkuin paljon on tehty, etteikö tämä teoria voisi joissakin tapauksissa jopa merkittävälläkin tavalla vaikuttaa tuleviin vaiheisiin."

(Eino Kaila: Humanistinen elämännäkemys. esitelmä vuodelta 1948)

Tarkastele kysymystä inhimillisen toiminnan ennakoitavuudesta ja ennakoimattomuudesta yllä
esitetyn sitaatin valossa.

Sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuus ei ole kokonaan riippumaton ihmisten ajatuksista, odotuksista, mieltymyksistä ja valinnoista. Tämän vuoksi esim. kansantaloustieteessä tasapainon käsite aina viittaa taloudellisten toimijoiden odotusten yhteensopivuuteen. Koska yhteiskunnallinen todellisuus sisältää aina itsensä toteuttavien/kumoavien odotusten mahdollisuuden ja koska yhteiskunnat ovat (tietääksemme) monimutkaisia järjestelmiä, on melkein varmaa että niiden kehitys on hyvin herkkää pienille muutoksille esim. tietojemme kasvussa. Koska toisaalta tietojemme kasvua ei voi ennalta ennustaa, seuraa väistämättä että inhimillinen toiminta ei kaikessa laajuudessaan ole ennalta ennustettavissa - vaikka se olisikin deterministisesti määräytynyttä.

5.

Tunnettu loogikko Anders Wedberg kertoo esimerkin:

"Eräs elämää kokenut abbé, joka istui
keskustelemassa läheten ystävien kanssa, sattui sanomaan: 'Pappi kokee tosiaan merkillisiä asioita.
Voitteko kuvitella, hyvät ystävät, ensimmäisellä rippilapsellani oli omallatunnollaan murha.' Tuskin
hän oli tämän lausunut, kun paikkakunnan ylhäisin aatelismies tuli huoneeseen ja sisään astuessaan
huudahti: 'Oletteko tekin täällä, rakas abbé! Tiedättekö, hyvät ystävät, että minä olin abbén
ensimmäinen rippilapsi."

(Johdatus nykyiseen logiikkaan. 1947. suom Otso Aalto)

Rikkooko rippi-isä rippisalaisuuden? Pohdi kysymystä loogisesti ja epistemologisesti.

Jos rippisalaisuus velvoittaa papin vaikenemaan täydellisesti kaikesta rippiin liittyvästä, hän tietenkin rikkoi salaisuuden. Mikäli kuitenkin hän on velvoitettu "vain" pitämään salaisena niiden
henkilöiden identiteetin, joiden tunnustamista asioista hän kertoo, hän ei rikkonut rippisalaisuutta.

Papin lausumasta ja aatelismiehen lausumasta tosin loogisesti seuraa, että aatelismies oli syyllinen murhaan, mutta papin lausuma ei lyö lukkoon tämän murhaajan henkilöllisyyttä. Näin on siksi, että rippisalaisuuden säilyttämisessä on ilmeisesti kyse episteemisestä velvoitteesta, ja episteemisessä konteksteissa ei ole rajoituksetta voimassa ekstensionaalisissa yhteyksissä voimmassaoleva ns. identiteetin korvattavuuden periaate.

Jos siis silminnäkijänä tiedän, että lähipankin ryösti mustahuppuinen mies, en tämän nojalla vielä tiedä että ryöstäjä oli hyvämaineinen naapurini - vaikka tämä olisikin sama henkilö.

Samalla tavalla papin kuulijat tietävät vain että kaikissa heidän
parhaan tietonsa kannalta mahdollisissa maailmoissa papin ensimmäinen rippilapsi tunnusti murhan. Vasta kun aatelismies tietämättään (ja tunnustamattaan!) paljastaa että aktuaalisessa
maailmassa juuri hän oli papin ensimmäinen rippilapsi, paljastuu murhan tunnustaneen henkilöllisyys. Pappi ei siis rikkonut rippisalaisuutta.

* 6.

"Olemme harhan vallassa, jos haluaisimme kehittää filosofian opetusta vakuuttuneina siitä,
että se automaattisesti ja luontevasti auttaisi demokraattisten arvojen leviämistä. Joskin on
olemassa toisaalta perustava suhde filosofisen ajatuksen ja puheen vapauden ja toisaalta
demokratialle tyypillisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden välillä, tästä ei voida päätellä, että kaikki
filosofit välttämättä ovat demokraattisia".

(Frederico Mayor kirjassa Philosophy and Democracy.
1995)


Kuinka filosofit voivat vaikuttaa tieteessä, taiteessa ja yhteiskunnassa korjaavasti, parantavasti,
uudistavasti ja tiedostavasti. Vai onko filosofian rooli vain tarkkaileva? Mitä esimerkkejä filosofien
vaikutuksista voit antaa.

- Filosofit ovat vaikuttaneet paljon yht. ajatteluun (Platon...). Filosofien joukossa on paljon myös
ei-demokraatteja (Hegel..) Filosofia perinne on sitoutunut keskusteluun ja järjenkäyttöön, se on
sopusoinnussa avoimen yhteiskunnan periaatteiden kanssa. Kummassa oli riitoja ja filosofiaa :
Ateenassa - Spartassa.  Filosofeissa on ollut tarkkailijoita ( ehkä esim. LW) ja taistelijoita.
 

Kevät 1997

1.

Induktio tiedonhankintamenetelmänä.

Induktio on päättelyä, jossa premissit eivät riitä takaamaan johtopäätöksen totuutta. Tässä suhteessa induktio eroaa deduktiosta. Vaikka siis induktiivisesti pääteltäessä on aina mahdollista päätyä tosista premisseistä epätoteen johtopäätökseen, tämä ei estä käyttämästä induktiota. Induktiossa kysymys ei ole totuuden säilyttämisestä, kuten deduktiossa, vaan mahdollisimman todennäköisten johtopäätösten tekemisestä.

 Induktiivista päättelyä suoritetaan otettaessa lähtökohdaksi jokin nykyisyyden tapahtuma ja johdettaessa sen nojalla jokin menneisyyttä koskeva väite, tai jokin tulevaisuutta koskeva väite. Induktion avulla edetään tapahtumista niiden syihin tai niiden vaikutuksiin. Induktioon turvaudutaan myös yleistettäessä; tapahtumista t1,...,tn päätellään jokin niitä yhteenliittävä lainmukaisuus.

Seuraava esimerkki valaisee asiaa. Kaikissa havaituissa tapauksissa poikkeuksetta metallikappaleet ovat laajenneet lämpötilan noustessa, jolloin tällaisista havainnoista päätellään yleinen lainmukaisuus: "Kaikki metalli laajenee lämmössä". Tätä lainalaisuutta voidaan sittemmin testata yhä uusissa tapauksissa, joissa kohotetaan lämpötilaa ja havainnoidaan metalliesineitä. Mikäli lainalaisuuden ilmaiseva väite voidaan jatkuvasti todentaa eikä koskaan kumota, sen katsotaan lausuvan luonnonlain.

Induktiivisen päättelyn perustapaus on ns. luetteleva induktio, johon turvaudutaan yleistyksiä tehdessä. Induktio toimii tiedonhankintamenetelmänä lainmukaisuuksia etsittäessä, syy-yhteyksiä selvitettäessä, menneisyyden tapahtumia tutkittaessa ja tulevaisuutta ennakoitaessa. Viimeksi mainitussa tapauksessa päätellään vallitsevista asiantiloista tulevaisuuden asiaintiloja tunnettuihin lainmukaisuuksiin nojautuen, esimerkiksi nykyisestä säätilasta lähitulevaisuuden sään muutokset.

Jo Aristoteles tunsi induktion, mutta vasta uuden ajan alussa luonnontieteen kehittyessä sitä alettiin pitää deduktion veroisena tiedonhankintamenetelmänä. Francis Bacon korosti induktion tärkeyttä teoksessaan "Novum Organum" (1620). Hänen mukaansa induktion avulla voidaan selvittää ilmiöiden rakenne tekemällä yleistyksiä, vertaamalla erilaisia tapauksia ja niissä tapahtuvia muutoksia ja varmistamalla, ettei negatiivisia tapauksia esiinny.

Induktion käyttö merkitsee yrityksen ja erehdyksen jatkuvaa vuorottelua. Menetelmällä saavutetut tulokset katsotaan aina toistaiseksi voimassaoleviksi. 1700- luvulla vaikuttanut David Hume kiinnitti huomiota induktiivisen päättelyn loogisten perusteiden ongelmaan: vaikka menetelmä näyttää toimivan, sitä ei voida oikeuttaa. Viime vuosisadalla John Stuart Mill esitti viisi induktiivista menetelmää, joiden avullahän katsoi saatavan selville ilmiöiden keskinäiset syy-yhteydet. Millin menetelmät perustuvat ilmiöiden välillä havaittuihin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Nykyisellä vuosisadalla tieteenfilosofi Karl R. Popper on kiistänyt induktion merkityksen tiedonsaannin menetelmänä, mutta hänen kantansa ei ole saavuttanut yleistä hyväksyntää

2.

Nykytaiteen on sanottu luopuneen kauneuden kuvaamisesta ja tavoittelemisesta. Taiteen roolit ovat nyt monet. Voimmeko sanoa, että yksi taiteen tehtävistä on antaa tietoa tulevaisuudesta? Valaise pohdintaasi esimerkein.

Vastauksen voi aloittaa puhumalla kauniista taiteesta taidehistoriassa, esimerkkejä mainiten, vaikkapa klassinen musiikki tai baletti. Kauneuden ihanne on problematisoitavissa, sillä populaarikulttuurikin voidaan luokitella taiteeksi, vaikka se on hyvin erilaista kuin kaunis taide. Mutta vaikka näin olisi, kannattaa keskittyä varsinaiseen taiteeseen ja sen eri muotoihin, joilla on monia eri tehtäviä. Taide voi aivan ilmeisesti kuvata oivaltavasti elämismaailmamme piirteitä (realismi), valottaa ihmisen alitajuntaa (symbolismi, surrealismi) tai taistella paremman huomisen puolesta (sosialistinen realismi, naturalismi).

Moderni musiikki kuvaa omalla tavallaan yhteiskuntamme kaoottisuutta ja ristiriitaisuutta. Jollakin tasolla me saamme taiteesta tietoa omasta ajastamme ja sen tulevaisuudesta. Tämä tieto on erilaista kuin tieteen ja tutkimuksen antama tieto, sillä se tarjotaan meille valmiina tuloksina ja niistä johdettavina toimintaohjeina. Taiteen antama tieto vaatii tulkintaa ja jää aina subjektiiviseksi ja avoimeksi. Usein taiteen viesti tajutaan vasta jälkikäteen, kun ajat ovat muuttuneet. Voi myös arvostella ajatusta taiteen antamasta tiedosta ja sanoa, että taide on niin tulkinnanvaraista, ettei siitä voi oppia mitään mitä voisi hyödyntää elämässä. Tämän näkemyksen mukaan taide kannattaa pitää esteettisen kokemuksen asiana, ainakin jos esteettinen kokemus ei koske pelkkää kauneutta

3.

"Paha samarialainen" on henkilö, joka jättää auttamatta vaaraan joutunutta ihmistä. Esimerkiksi hän ei pelasta uima-altaaseen vajoavaa lasta, vaikka voisi tehdä sen vaarantamatta itseään. Onko tällainen tekemättä jättäminen eli yhtä paha asia kuin teko joka johtaa samaan tulokseen?

Paha samarialainen (PS) tekee teon jota voi kutsua halveksittavaksi eikä hän varmaankaan ole hyvä tai hyveellinen ihminen. Mutta ei ole lainkaan selvä, että hän toimisi velvollisuuttaan vastaan. Kyse on ensinnäkin siitä, onko tekemättä jättäminen eli omissio lainkaan teko. Filosofien mielipiteet eroavat tässä kysymyksessä. Jos omissio on teko, silloin PS tappaa lapsen, aivan tai melkein samassa mielessä kuin silloin kun hän painaa lapsen pään veden alle. Tämä on moraalisesti väärä teko, joten auttamatta jättäminenkin on moraalisesti väärin. Jos taas omissio ei ole teko, voidaan väittää, ettei PS tee mitään väärää. Hän ei ole kausaalisesti aiheuttanut vaaraa, joten hän ei voi olla vastuussa lapsen tilanteesta. Hän on yhtä ulkopuolinen tilanteessa kuin jos hän olisi sadan kilometrin päässä altaasta. Vaikka PS:n tilanteen arviointi on vaikeaa moraalin kannalta, voi silti huomauttaa, että laki vaatii auttamaan. Hyvässä yhteiskunnassa ihminen velvoitetaan auttamaan sellaisessa tilanteessa missä PS on. Voi myös miettiä, miksi yleinen auttamisvelvollisuus on niin hankala: auttaja joutuu yleensä vaaraan tai vaikeuksiin, päinvastoin kuin PS, joten yleinen auttamisvelvollisuus olisi monesti aivan liian raskas.

4.

Nominalismi on oppi, jonka mukaan reaalimaailmassa ei ole olemassa sukuja eikä lajeja vaan ainoastaan yksilöitä. Toisaalta puhumme eläin- ja kasvilajeista, jotka biologiatieteen mukaan syntyvät ja katoavat. Pohdi lajien asemaa todellisuudessa.

Aluksi kannattaa selittää nominalismin vastakohtaa eli realismia ja sen juuria esimerkiksi Platonin filosofiassa. Voi myös huomauttaa Aristoteleen kannasta, jonka mukaan eläinlajit eivät synny eivätkä kuole, kuten yksilöt. Tätä teemaa voi jatkaa puhumalla Darwinista. Lyhyen johdannon jälkeen täytyy huomauttaa, että laji ei ole suinkaan vain biologinen käsite vaan liittyy kaikkeen ontologiseen pohdintaan. Ihmisen ajattelukoneisto toimii siten, että oletamme yksilöiden muodostavan luokkia jonkun yhteisen ominaisuuden perusteella. Näitä luokkia voidaan kutsua myös lajeiksi. Esimerkiksi ruokapöydässä on useita lajeja atrimia, on veitsiä, haarukoita ja lusikoita. "Veitsi" on siis laji, jonka piiriin kuuluvat kaikki ne esineet jotka ovat veitsiä.

Saman asian voi tietysti esittää biologisen esimerkistön avulla. Lajeja tarvitaan ajattelun apua sillä muuten on yksilöiden moninaisuus ja erilaisuus aiheuttaa kaaoksen. Lajien avulla maailmaa voi ajatuksissaan hallita. Tämä on pragmatistinen oppi. Realistisen opin mukaan lajit eivät ole vain hyödyllisiä ajattelun välineitä, vaan ne kuuluvat itse maailmaan sen osina. On kuitenkin hieman erikoista ajatella, että maailmassa olisi muutakin kuin yksilöitä, nimittäin niitä ominaisuuksia jotka lajittelevat yksilöt.

Yksi lajien olettamisen vaikeus liittyy siihen, että lajeja on niin monia. Sama esine voi kuulua moneen lajiin yhtä aikaa. Miten voimme päättää siitä, mitkä lajit ovat todellisia ja mitkä vain ihmisen keksintöä? Esimerkiksi lusikoiden luokitteleminen murhavälineiksi on outoa, vaikka lusikalla voi murhata. Lusikan luokitteleminen materiaaliseksi esineeksi taas on luonnollista. Korostettakoon vielä, että samat asiat voi esittää biologiaan viitaten, vaikka tehtävän viimeinen virke ei sitä vaadikaan

5.

Paul Karl Feyerabend (1924-1996) kirjoitti kirjansa Against Method (1975) johdannossa:

"Tiede on pohjimmiltaan anarkkinen hanke: teoreettinen anarkismi on humanitaarisempi ja kannustaa todennäköisemmin edistystä kuin sen lakia ja järjestystä vaativat vaihtoehdot. .... Ainoa periaate, joka ei estä edistystä on: anything goes, kaikki käy laatuun."

(suom. Juha Savolainen 1993)

Arvioi väitteen tieteenfilosofista pätevyyttä ja valaise esimerkein.

Kuten Feyerabendin teoksen nimestä käy ilmi, hän vastustaa ajatusta siitä, että ylipäänsä olisi olemassa jonkinlainen tieteellinen menetelmä, jota noudattaen tutkimuksessasaavutetaan tuloksia. "Lakia ja järjestystä vaativat vaihtoehdot" teoreettiselle anarkismille ovat oikeastaan kaikki perinteiset tieteenfilosofiat. Vaikka niissä esiintyykin erilaisia näkemyksiä esimerkiksi deduktion ja induktion välisestä suhteesta, niille on yhteistä se perusoletus, jonka mukaan tieteellinen tutkimus etenee järjestelmällisen menetelmällisesti ja on menestyksellistä juuri tämän vuoksi. Sitä paitsi ne uskovat, että tieteellinen menetelmä tarjoaa yleisen rationaalisuuden mallin myös varsinaisen tieteenharjoituksen ulkopuolella, kuten politiikassa, taloudessa, ihmissuhteissa.

Feyerabend katsoo anarkismin olevan ihmisystävällisempi tieteenfilosofia kuin perinteiset näkemykset ja vaikuttavan tieteen ja yhteiskunnankin edistykseen todennäköisesti suotuisammin kuin nämä. Feyerabendin ajatuksen taustalla on Hans Reichenbachin 1930-luvulla tekemä erottelu kahden erilaisen asiayhteyden välillä: "context of discovery" eli löytämisen viitekehys ja "context of justification" eli oikeuttamisen viitekehys. Reichenbachin mukaan tieteen tulosten oikeuttamisen kannalta on samantekevää, miten nämä tulokset saavutetaan, tarkasti päättelemällä tai puhtaasti arvaamalla.

Tieteen tulosten pätevyys puolestaan määräytyy tiukan loogisen oikeutusmenettelyn kautta. Feyerabend korostaa juuri tieteen "discovery"-puolta, eli sitä, että tieteellisessä tutkimuksessa tehdään uusia keksintöjä ja löytöjä. Näitä tekevät nimenomaan villit, vapaat ja luovat henget. Koska keksintöjen ja löytöjen tekemiseksi ei ole mitään logiikkaa, "kaikki käy laatuun". Jos esimerkiksi Arkhimedes olisi noudattanut jotakin hänen aikanaan tunnettua menetelmäoppia, hän ei olisi ikinä keksinyt ns. Arkhimedeen lakia. Newton oivalsi vetovoimalain merkityksen puhtaan sattuman ansiosta eikä järjestelmällisesti päättelemällä. Penisilliini keksittiin laboratoriossa tapahtuneen virheen ansiosta. Näille tapauksille ei voida jälkikäteenkään laatia mitään selvää säännöstöä; sikäli Feyerabend on oikeassa. Tiede edistyy arvaamattomalla tavalla. Vapaa yhteiskunnallinen ilmapiiri edesauttaa tieteen edistymistä.

Feyerabendin kantaa vastaan voidaan esittää se huomautus, ettei tutkimustulosten oikeuttamiseen tähtäävää järkeilyä ole välttämättä nähtävä "lakia ja järjestystä vaativaksi vaihtoehdoksi", vaan se tähtää viime kädessä ymmärrettävyyteen ja ymmärryksen syvenemiseen ja on sellaisena

* 6.

Kun maailmankylä pienenee, tarvitaan entistä enemmän yhteistä maailmanetiikkaa, globaalia etiikkaa.  Yhdistyneitten kansakuntien entinenpääsihteeri  kirjoittaa:

"Vuoteen 1988 mennessä meille oli jo selvää, ettäkehitys oli paljon monimutkaisempi kysymys kuin oli alunperin ajateltu. Sitä ei enää voitu nähdä yhtenä, yhtenäisenä, suorana polkuna, sillä tämäolisi välttämättä sulkenut pois kulttuurin monimuotoisuuden ja rajoittanutvaarallisesti ihmiskunnan luovaa voimaa  kohdatessamme arvostamammemenneisyyden ja ennakoimattoman tulevaisuuden.

Tämän vaaran estämiseksivoimakas kulttuurin eriytyminen oli jo tapahtunut ympäri maailmaa. Sitäruokki tietoisuus sivistyksestä eri kulttuurien mosaiikkina. Tällaisenajattelun kehittyminen oli tulosta poliittisesta vapautumisesta, kunkansallisaate oli johtanut selkeään tietoisuuteen jokaisen kansanelintavasta arvona, oikeutena, velvoitteena ja mahdollisuutena.

Tämä johti kyseenalaistamaan ne läntisen arvojärjestelmän periaatteet, joita olipidetty yleispätevinä, ja vaatimaan oikeutta toteuttaa muita käsityksiäuudistuksista. Se johti kansat korostamamaan omaa kulttuurista pääomaansa,sen moninaisia piirteitä, joiden arvoa ei voida mitata rahassa, samalla kunkorostettiin globaalisen etiikan kaikille yhteisiä arvoja."

(Our Creative Diversity. Raport of the World Comission on Culture andDevelopment. 1995).

Mitä yhteisiä arvoja maailman (globaaliin) etiikkaan pitäisi sisällyttää?

(Ei pisteytyskriteereitä)

Syksy 1996

1.

Kohtuullisuus hyveenä.

2.

Edistys historian johtolankana Karl Marxin filosofiassa

3.

Pohdi filosofisesti järkevän ajattelun ja toiminnan luonnetta.

4.

Ontologinen todistus jumalan olemassaolosta.

5.

Syllogistinen päättely ja sen pätevä käyttö.

+6.

Immanuel Kant esitti teoksessaan Ikuiseen rauhaan ajatuksen kansakuntien liitosta. Yhdistyneitten kansakuntien perusperiaate muistutta Kantin ajatusta.

Pohdi onko maailmanrauha riittävä perusta sille, että kansallisvaltioiden pitäisi luovuttaa osa itsemääräämisoikeudestaan maailmanhallitukselle.