Vanha aineisto alkaa tästä

Sisällysluettelo
  1. Vanha aineisto alkaa tästä
  2. Elämänvaiheet ja toiveet
    1. Elämänkaari
    2. Elämän päävaiheet
      1. Tehtäviä
    3. Eriksonin käsitys elämänvaiheista
    4. Eriksonin käsitysten arvostelua
      1. Tehtäviä
  3. Murrosikä
    1. Murrosiän ruumiillinen kehitys
    2. Murrosiän kypsymistapahtuma
    3. Murrosiän hormonaaliset muutokset
    4. Kuukautisten alkaminen
      1. Tehtäviä
  4. Harrastukset
    1. Tehtäviä
  5. Samanlaistuminen ja erilaistuminen
    1. Yhteisön olemassaolon ehdot
    2. Erilaisia odotuksia
    3. Samankaltaisuus-  ja erilaisuusodotukset
    4. Pysyvyys ja toistuvuus
    5. Muutokset
      1. Tehtäviä
    6. Yhteenkuuluvuus (solidaarisuus)
    7. Ympäristön vaikutus
    8. Muiden ihmisten vaikutus
    9. Jopa havaintoihin vaikuttavat huhupuheet
    10. Virheiden matkiminen
    11. Samanlaisuuden syitä, yhdenmukaisuus
    12. Pakotettu yhdenmukaisuus
    13. Palkinnot ja rangaistukset
      1. Tehtäviä
    14. Poikkeavuus
      1. Tehtäviä
    15. Työnjako
    16. Valta ja omaisuus arvon mittareina
    17. Työnjaon sitominen yhteiskuntaluokkiin
    18. Yhdenmukaisuus muutoksen jarruna
    19. Yhdenmukaisuuden paine ja ristiriidat
    20. Tehtäviä
    21. Toiminnan hyödyllisyys
    22. Palkitseminen ja niukkuuden laki
    23. Kateus ja rankaiseminen
    24. Tehtäviä
    25. Ryhmän sisäiset ristiriidat
    26. Pienet ryhmät, joilla on paljon valtaa
    27. Samanlaisuuden ja erilaisuuden vaikutuksia pienryhmiin
    28. Ryhmään kuulumisen syitä
    29. Ristiriitojen säätely
    30. Yhtenäistyminen (integraatio)
    31. Tehtäviä
    32. Vapaus ja tasa-arvo
    33. Tasa-arvon edellytyksiä
    34. Tehtäviä
    35. Mekaaninen ja elimellinen yhteenkuuluvuus
    36. Tehokkuus
    37. Vieraantuminen
    38. Virkavaltaisuus (byrokratia)
    39. Eläytyminen toisten ihmisten ongelmiin
      1. Tehtäviä
  6. Onko olemassa perimmäisiä kysymyksiä?
    1. Evankelis-luterilaisten kristittyjen perimmäiset kysymykset
  7. Uskonnottomat vastaukset evankelis-luterilaisten kristittyjen perimmäisiin kysymyksiin
    1. Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?
      1. Maan synty
      2. Tehtäviä:
      3. Elämän synty
      4. Tehtäviä
      5. Ihmisen synty
      6. Tehtäviä
    2. Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?
      1. Tehtäviä:
    3. Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?
      1. Tehtäviä
    4. Miten ihmisen tulisi elää oikein?
      1. Tehtäviä
  8. Erilaisia todellisuuskäsityksiä
    1. Uskonnollisia todellisuuskäsityksiä
      1. Yliluonnollinen
      2. Luonnollinen
      3. Yliluonnollinen on luonnon ulkopuolella ja yläpuolella
      4. Onko yliluonnollista olemassa?
      5. Tehtäviä
      6. Ei loitsu eikä rukous
      7. Tehtäviä
      8. Kolme uskontoa
      9. Todellisuuskäsityksiä
      10. Tehtäviä:
  9. Totuus
    1. Tehtäviä
  10. Rehellisyys,reiluus, lupaus, luottamus ja sopimus
    1. Tehtäviä
  11. Luulo ei ole tiedon väärti
    1. Tehtäviä
  12. Informaatio
    1. Tehtäviä
  13. Inhimillinen ymmärrys
  14. Viisaus
  15. Tyhmyys
    1. Tehtäviä
  16. Usko, uskomus, vakaumus
    1. Tehtäviä
  17. Aika
    1. Kannattaako aikaa tuhlata
      1. Tehtäviä
    2. Aikataulutus
      1. Tehtäviä
    3. Onko ajalla alkua ja loppua?
      1. Tehtäviä
    4. Amazonin sademetsässä asuvan heimon kielestä puuttuu sana "aika"
    5. Mitä aika on?
      1. Tehtäviä
    6. Ajan suunta
      1. Tehtäviä
    7. Aikakone
      1. Hätkähdyttävä tulevaisuus
      2. Onko aikakone mahdollinen?
      3. Tehtäviä
  18. Uni
    1. Käsityksiä unennäkemisen luonteesta
    2. Samat aiheet läpi elämän
    3. Kirjoita unet muistiin
    4. Yön seikkailuille haluttu juoni
    5. Nukkumisohjeita
      1. Tehtäviä:
  19. Siveys ja kieli
    1. Sana ”siveys”
    2. Lauseet
    3. Mielipiteet ja ajattelun vapaus
    4. Mielipidekyselyt
    5. Leikkimieliset tilastot
    6. Kiinalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten mielipiteitä
    7. Myös sinä voit osallistua valittamiseen
      1. Tehtäviä
    8. Hyvä ja paha
      1. Tieto on valtaa
      2. Muutamia yleisiä harhaluuloja
      3. Tehtäviä:
    9. Ymmärtäkäämme siveyttä
      1. Siveys
      2. Tehtäviä
      3. Tehtäviä
      4. Tehtäviä:
      5. Tehtäviä
    10. Epäkohteliaat sanat
      1. Tehtäviä:
    11. Myös huumori saattaa olla arvostelevaa
      1. Tehtävä:
    12. Mitä siveyssanat kertovat ja kuinka ne toimivat
      1. Tehtävä
      2. Tehtävä
    13. Siveyssanojen väärinkäyttöä
      1. Siveyssanat ovat heikkoja ja voivat hämätä meitä
      2. Tehtäviä
      3. Sanan "paha" ymmärtäminen estää sinua tuntemasta itseäsi huonoksi
      4. Tehtäviä
      5. Usein ihmiset eivät edes tiedä, miksi he sanovat jotain tai joitain asioita oikeiksi tai vääriksi
      6. Tehtäviä
      7. On virhe seurata käskyjä tai velvoitteita tietämättä miksi
      8. Tehtäviä
      9. Kuinka voit välttää häpeän tunnetta
      10. Tehtäviä
      11. Älä käsitä siveyssanoja väärin
      12. Tehtäviä
    14. Viisas siveys perustuu järkeen ja tutkimukseen
    15. Kuinka siveysongelmia ratkaistaan
    16. Joitakin siveysongelmia, joista voidaan keskustella
      1. Tehtävä
    17. Onko hyveitä?
      1. Hyveajattelun ongelmia
      2. Onko suvaitsevuus hyve?
      3. Se, mikä on toisissa olosuhteissa hyve, on toisissa olosuhteissa pahe
      4. Tehtäviä
    18. Onko kaikkiin tilanteisiin sopivia siveyssääntöjä?
      1. Teon tarkoitus
      2. Velvollisuussiveys
      3. Seuraussiveys
      4. Onnellisuus ja kärsimys
      5. Tekojen oikeuttaminen
        1. Tehtäviä:
    19. Menestyvätkö suunsoittajat?
      1. Helppoheikit johtajina
      2. Uudet kaikkien alojen asiantuntijat
      3. Kokoustaminen ja pikkumafiat
      4. Opportunistit
      5. Tehtäviä
    20. Pyrkyrit
      1. Tehtäviä
    21. Vastuu elämän säilymisestä maapallolla
      1. Tehtäviä:
    22. Palloistuminen ja tietopääomatalous
      1. (globalisaatio ja informaatiokapitalismi)
      2. Taantumus on edistystä
      3. Taruihin perustuvia vastaliikkeitä
      4. Luontoliikkeet ja kansallissosialismi
      5. Palloistumisen vaiheet
      6. Palloilun synty
      7. Yhdysvallat johtaa palloistumista
      8. Uusjako
      9. Afrikan kohtalo
      10. Lapsityövoiman käyttö
      11. Perinteiset yhteisöt hajoavat
      12. Köyhiä ei tarvita enää mihinkään
      13. Mielten sekasorto
      14. Palloistuminen ja tietojenkäsittely
      15. Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu
      16. Uusoikeisto nousee
      17. Maailma tyhjenee ajatuksista
      18. Uskonsodat eivät ehkä lopu
      19. Suurten kertomusten paluu
      20. Tehtäviä:
  20. Sota ja rauha
    1. Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta
      1. Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus
      2. Pakolaisuus
      3. Kysymyksiä:
      4. Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin
    2. Asekauppa
      1. Tehtävä
      2. Tehtävä
      3. Maailman suurimmat aseviejät vuosina 2001–2005 miljoonissa dollareissa:
      4. Tehtävä
  21. Tulevaisuuden maailma
    1. Tulevaisuus uskonnoissa: Maailmanloppu
      1. Tehtäviä:
    2. Todellisia tulevaisuuden uhkia
      1. Maan ulkopuoliset uhat
      2. Maan sisäiset uhat
    3. Tulevaisuuden mahdollisuuksia
      1. Tehtäviä:
  22. Muinaiset uskonnot
    1. Intian vanhimmat uskonnot
      1. Tehtäviä:
    2. Vanha intialainen sielunvaellusoppi
      1. Tehtäviä:
    3. Maan päälle tulleet jumalat
      1. Tehtäviä:
    4. Muinaisen Intian jumalattomuus (ateismi)
      1. Tehtäviä
    5. Buddhalaisuus
      1. Tehtäviä:
    6. Buddhalainen jälleensyntymisoppi
      1. Käsitteitä
      2. Olemassaolon kiertokulku
      3. Olemassaolon piirit
      4. Ihminen voi vaikuttaa
      5. Tehtäviä:
    7. Buddhalainen yhteisö
      1. Yhteisön merkitys
      2. Buddhalaisuuden arvostelua
      3. Valtionuskonto korruptoi
      4. Totuuspoliittinen arvojärjestys
      5. Kultti vai uskonto
      6. Tehtäviä:
  23. Lisälukemista: Siveysongelmia ennen
    1. Pikalähetys Grisslehamniin>
      1. Kun tuuli nousi
      2. Postin kallis hinta
      3. Tehtäviä:

Elämänvaiheet ja toiveet

Elämänkaari

Koska elämänkaari on suomen kielessä muotisana ja on jopa mahdollista, että ylioppilastutkintolautakunta huomaa sen, todetaan tässä lyhyesti, että käsitteellä elämänkaari tai elämänkäyrä viitataan ihmiselämän vaiheisiin syntymästä kuolemaan.

Jokaisella on oma yksilöllinen elämänkaari, jossa voi olla nousuja, laskuja ja tasaisia vaiheita.

Sana kaari johdattaa ehkä turhan korostuneesti ajattelemaan, että elämän loppupuolisko olisi pelkkää tasaista laskusuuntaa. Jokainen kokee vanhenemisen omalla tavallaan. Joissain maissa vanhenemista pidetään jopa arvokkaana.

Elämän päävaiheet

  • syntymä
  • lapsuus
  • nuoruus
  • aikuisuus
  • vanhuus
  • kuolema

Elämän vaiheita voidaan tarkastella hyvin monelta kannalta, esimerkiksi

  • fyysisen kunnon
  • toimintakyvyn
  • tiedollisten kykyjen
  • ajattelukyvyn ja
  • suvunjatkamiskyvyn kannalta.

Elämän vaiheista on esitetty hyvin monia ja hyvin monenlaisia käsityksiä.

Tehtäviä

  1. Voiko ihminen itse päättää yllä luetelluista elämän vaiheista?
  2. Mistä elämän asioista ihminen ei voi päättää.
  3. Mistä elämän asioista ihminen voi itse päättää?
  4. Voivatko kaikki ihmiset päättää elämänsä asioista yhtä suuressa määrin?
  5. Keillä on parhaat mahdollisuudet päättää elämänsä asioista?
  6. Keillä on heikoimmat mahdollisuudet päättää elämänsä asioista?
  7. Miten tasa-arvoa päättää elämänsä tärkeistä asioista voitasiin lisätä?
  8. Missä asioissa ihminen on etevämpi kuin muut eläimet?
  9. Missä asioissa ihminen on heikompi kuin muut eläimet?
  10. Mitä ominaisuuksia olet perinyt vanhemmiltasi?
  11. Mitä asioita haluat eniten oppia?

Eriksonin käsitys elämänvaiheista

Kuuluisin näistä käsitykseistä on Erik H. Eriksonin (1902-1994) käsitys, jossa on seuraavat kahdeksan vaihetta:

  • 0 – 1 v. vauvaikä: kuinka hyvin hoitaja tyydyttää lapsen tarpeet, kuten nälän, luottamus vs. epäluottamus, myönteisenä tuloksena toiveikas perusluottamus
  • 1 – 3 v. pikkulapsi- eli varhainen leikki-ikä: oppii muun muassa hallitsemaan ruumiinsa toimintoja (käymään potalla), itsenäisyys vs. epäily ja häpeä, myönteisenä tuloksena tunne omasta tahdosta ja itsenäisyydestä
  • 3 – 6 v. myöhäinen leikki-ikä eli kyselyikä: aloitteellisuus vs. syyllisyys myönteisenä kästys, että voi toimia omasta halustaan omia tavoitteita kohti
  • 6 – 12 v. varhainen kouluikä: harjoittelee yhteisössä toimimista, ahkeruus vs. alemmuus myönteisenä tuloksena pystyvyys, aikaansaavuus
  • nuoruus: kykenee tekemään päätöksiä omasta elämästään, kehittyy minuus tai epätietoisuus minuudesta, myönteisenä tuloksena aito minä
  • varhaisaikuisuus: läheisyys vs. eristäytyminen myönteisenä tuloksena onnistunut eläminen muiden kanssa
  • keski-ikä: työ, vanhemmuus, tuottavuus vs. lamaantuminen, myönteisenä tuloksena huolenpitokyky
  • vanhuus: minän eheys vs. epätoivo, myönteisenä tuloksena tyytyväisyys elettyyn elämään

Vuosien myötä vaikutukset saattavat kasaantua. Siirtymävaiheita voi olla moneen suuntaan.

Eriksonin käsitysten arvostelua

Erikson esittää kehityksen vallitsevien arvojen ja sääntöjen puitteissa.

Arvojen muutos vaikuttaa myös ihmiselämän vaiheisiin.

Tätä kirjoitettaessa eläkeikää ollaan monissa maissa nostamassa, vaikka tutkimusten mukaan ikääntyneiden työkyky ei ole ainakaan Suomessa mitenkään merkittävästi parantunut.

Ikääntyneiden ongelma on, että työantajat eivät halua pitää heitä töissä, ja myös he itse haluaisivat eläkkeelle.

Vaikka heti koulusta päästyäsi ryhtyisit säästämään vanhuuden varalle, ei ole varmaa, ettei yhteiskunta ole hävittänyt säästöjäsi siihen mennessä, kun pääset eläkkeelle.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla elämäsi eroaa siitä, miten elettiin sata vuotta sitten?
  2. Millä tavalla kotiseutusi on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana?
  3. Millä tavalla Suomi on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana?
  4. Millä tavalla ihmisten mielipiteet ovat muuttuneet viimeisten sadan vuoden aikana?
  5. Millä tavalla tietämys on muuttunut viimeisten sadan vuoden aikana?
  6. Mitä uusia asioita on keksitty viime aikoina?
  7. Mitä uusia asioita keksitään seuraavan sadan vuoden aikana?

Murrosikä

Tässä aineistossa käsitellään murrosikää ja et6:ssa seksuaalisuutta.

Murrosiän ruumiillinen kehitys

Murrosiän ruumiillinen kehitys alkaa tytöillä keskimäärin 8-13 vuoden iässä ja pojilla vuotta, paria myöhemmin. Tavalliset rajat vaihtelevat ja riippuvat mm. perheen ja suvun kypsymisnopeudesta.

Aineellinen muutos kestää keskimäärin neljä vuotta, ja se tapahtuu tietyssä järjestyksessä.

Kouluterveydenhuollossa varmistetaan, että kasvu ja kehitys ovat tavallisia.

Linkkejä:

http://www.tohtori.fi/seksi/11.html

Tietopaketti murrosiästä. Linkkien päässä lyhyitä tekstejä + kuvia tyttöjen ja poikien murrosiästä.

http://lastenendo.sci.fi/kirja/puberteetti.html

Lastenendokrinologien käsikirjasta osio Puberteetti. Yksityiskohtainen ja lääkäri/erikoislääkäritasoinen teksti.

http://ffp.uku.fi/teens/

Finnish Fitness planin sivusto murrosikäisille.

Murrosiän kypsymistapahtuma

Pituus- ja painokäyrä kertovat paljon lapsen ja nuoren kehityksestä. Niitä seurataan kouluterveydenhuollossa vuosittain, ja selvät poikkeamat ohjataan jatkotutkimuksiin. Monet sairaudet löydetään pituuden ja painon kehityksen seurannan perusteella.

Murrosiän kypsymistapahtumaa, puberteettia, seurataan järjestelmällisesti.

Tietoa:

Artikkeli Kasvu ja fyysinen kehitys (Jorma Toppari, Kirsti Näntö-Salonen) kirjassa Pirjo Terho, Eija-Liisa Ala-Laurila, Juhani Laakso, Hillevi Krogius, Matti Pietikäinen (toim.). 2000. Kouluterveydenhuolto. 1. painos, 464 s. Duodecim.

Artikkeli Normaali ja poikkeava kasvu (Päivi Tapanainen) kirjassa Kari Raivio, Martti A. Siimes (toim.). 2000. Lastentaudit. 2., uudistettu painos. 520 s. Duodecim.

http://lastenendo.sci.fi/kirja/lyhyt_kasvu.html

Kattava ja yksityiskohtainen teksti lyhytkasvuisuudesta. Määritelmiä ja käsitteiden selityksiä sekä tietoa eri sairauksista, jotka voivat johtaa hoitamattomana lyhytkasvuisuuteen. Sivu on osa lastenendokrinologien käsikirjan nettiversiota.

http://lastenendo.sci.fi/kirja/pitka_kasvu.html#0

Murrosiän hormonaaliset muutokset

Sukuhormonijärjestelmä on hyvin aktiivinen sikiökaudella, jolloin sikiö kehittyy joko tytöksi tai pojaksi.

Lapsuudessa tämä järjestelmä on hiljainen. Esimurrosiässä (muutama vuosi ennen murrosiän alkua) lisämunuaiskuoren hormonit saavat aikaan sen, että iho ja hiukset alkavat rasvoittua ja saattaa tulla vähän karvoitusta.

Murrosiän alkaessa sukuhormonijärjestelmä (hypotalamus, aivolisäke ja sukupuolirauhanen) aktivoituu ja saa aikaan sukupuoliominaisuudet.

Samaan aikaan kasvuhormonituotanto lisääntyy, ja ihminen kasvaa perinnöllisten mahdollisuuksiensa rajoissa

Kuukautisten alkaminen

Kuukautisten alkamisikä on suomalaisilla tytöillä keskimäärin 13 vuotta.

Tehtäviä

  1. Mitä tavoitteita asetat elämällesi?
  2. Mitkä ovat niitä asioita, joita erityiseti toivot?
  3. Mitä asioita erityisesti pelkäät?
  4. Mitkä ovat mielestäsi vahvuuksiasi?
  5. Mitkä ovat mielestäsi heikkouksiasi?
  6. Mikä omassa lapsuudessasi oli hyvää?
  7. Mikä omassa lapsuudessasi oli huonosti?
  8. Mitkä asiat ärsyttävät sinua eniten?
  9. Piirrä kuva omasta elämästäsi sellaisena kuin ajattelet sen olevan. Tallenna kuva ja katso sitä uudelleen 65 -vuotiaana. Merkitse 65 -vuotiaana + niihin kohtiin, jotka ovat toteutuneet ja - niihin kohtiin, jotka ovat jääneet toteutumatta.

Harrastukset

Harrastus voi olla mitä tahansa toimintaa. Tavallisesti harrastuksia tehdään vapaa-aikana.

Usein harrastuksia tehdään kiinnostuksen ja nautinnon takia, ei sen takia että niistä saisi rahallista palkkiota. Monet harrastukset ovat jopa kalliita.

Esimerkkejä ovat keräily, rakentelu, askartelu, urheilu ja musiikki. Harrastaminen voi johtaa myös hyödyllisen taidon, tiedon tai kokemuksen hankkimiseen. Usein päätarkoituksena on harrastuksesta saatava tyydytys.

Asiat, jotka ovat toisille harrastuksia, ovat toisille työtä: tietokonepelien testaaja voi nauttia ruuanlaitosta harrastuksena, kun ammattilaiskokki taas voi pitää pelaamisesta.

Usein ihmistä, joka tekee jotain siksi että pitää siitä, ei palkan takia, kutsutaan amatööriksi (tai harrastelijaksi) erotuksena ammattilaisesta. Sana amateur (<lat. amator rakastaja) on peräisin latinan verbistä amare, rakastaa.

Monet harrastukset ovat yhteisöllisiä - yhteisen harrastuksen kautta syntyy  yhteisö, jonka jäsenet usein jakavat tietoa ja auttavat toisiaan melko epäitsekkäästi.

Tärkeä ero harrastuksen ja ammatin välillä on  se, miten helppo sillä on ansaita elantonsa. Harva voi elää postimerkkien keräilyllä, kuitenkin monet pitävät siitä. Siksi se katsotaan yleisesti harrastukseksi.

Tähtitiede on siitä erikoinen harrastus, että harrastajat tekevät joskus merkittäviä havaintoja ammattilaisille. Ei ole täysin epätavallista harrastelijatähtitieteilijälle havaita uutta taivaankappaletta tai tapahtumaa avaruudessa. 

Avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmien tuottamiseen osallistuminen on pääasiassa harrastustyötä, vaikka kaupallisen kehitystyön osuus on kasvanut yritysmaailman kiinnostuttua avoimen lähdekoodin kehitysmallista.

Kuitenkin esim. Gnu/Linux-käyttöjärjestelmä ja monet muut sovellukset ovat varteenotettavia kilpailijoita kaupallisille tuotteille.

Tehtäviä

  1. Tee lista omista harrastuksistasi.
  2. Mitä harrastuksia on ystävilläsi?
  3. Mitä vanhempasi harrastavat?
  4. Miten harrastukset ovat muuttuneet viimeisten sadan vuoden aikana?
  5. Mitä sellaista haluaisit harrastaa, mihin sinulla ei ole mahdollisuuksia?
  6. Kuinka paljon aikaa menee harrastuksiisi?
  7. Onko sinulla harrastuksia liikaa vai liian vähän?

Samanlaistuminen ja erilaistuminen

Yhteisön olemassaolon ehdot

Jotta voitaisiin puhua ihmisyhteisöstä, on edellytettävä, että ihmisten välillä esiintyy kanssakäymistä. Yhteisön yksilöt kohdistavat toisiinsa erilaisia odotuksia. Monet odotukset sisältävät velvoituksia tai ainakin suosituksia.

Esimerkiksi äidit saattavat odottaa kouluikäisiltä lapsiltaan siisteyttä. Tällöin on tapana puhua sääntöodotuksista (normatiivisista odotuksista). Esimerkiksi lait sisältävät määräyksiä, joita yksilöiden odotetaan noudattavan.

Lääkäri saattaa odottaa tai ennustaa, että jalkansa katkaissut potilas toipuu tietyssä ajassa. Tällöin puhutaan kuvailevasta odotuksesta. Kaikki odotukset eivät siis ole sääntöodotuksia (normatiivista).

Jotkut odotukset vaativat tai saavat aikaan samanlaisuutta. Eräät toiset odotukset saavat aikaan tai vaativat erilaisuutta.

Erilaisia odotuksia

On sääntöodotuksia (normatiivista odotuksia), jotka velvoittavat yksilöä käyttäytymään toistuvasti samalla tavalla. Jollekin yksilölle on saatettu antaa jokin tehtävä, jota hänen on säännöllisesti suoritettava.

Yhteisöllisissä (sosiaalisissa) ryhmissä ryhmän jäsenten odotetaan usein käyttäytyvän samalla tavalla. Samoissa olosuhteissa elävillä on muutoinkin taipumus käyttäytyä samalla tavalla.

Monissa yhteisöissä esiintyy kuitenkin odotuksia, jotka velvoittavat tai saavat aikaan erilaisuutta. Ryhmän jäsenelle saatetaan antaa erikoistehtävä, jota vain hän voi hoitaa.

Tällöin puhutaan usein yksilön yhteisöllisestä tehtävästä (sosiaalisesta roolista).

Joissain yhteisöissä samanlaisuutta koskevat odotukset ovat voimakkaita, joissain heikkoja.

Usein samanlaisuutta ja erilaisuutta koskevilla odotuksilla on erilaisia tavoitteita.

Samankaltaisuus-  ja erilaisuusodotukset

Samanlaisuutta koskevien odotusten päämääränä on usein järjestys. On selvää, että ihmisten on vaikea elää, ellei ole olemassa jonkinlaista järjestystä, mutta usein vallitsee erimielisyyttä siitä, kuinka paljon tai vähän järjestystä tulisi olla.

Erilaisuutta koskevien odotusten tavoitteena saattaa olla mm. tehokkuusvaatimus. Työnjaon avulla saatetaan lisätä tuotannon tehokkuutta.

Yhteiskunnassa saattaa vallita esimerkiksi voimakas, vaatimus samanlaiseen käyttäytymiseen sukupuolielämässä samalla kun voimakkaasti yritetään edistää työnjakoa.

Pysyvyys ja toistuvuus

Yhteiskunnissa sekä kanssakäymisellä että odotuksilla on tiettyä pysyvyyttä, jonka vastakohta on yhteiskunnallinen muutos.

Ihmisen viikoittaisessa ja päivittäisessä toiminnassa on paljon toistuvaa, mutta tietyt ilmiöt toistuvat vain tietyissä tilanteissa kuten syntymän, naimisiinmenon ja kuoleman sattuessa.

Muutokset

Muutokset voivat koskea koko yhteisöä, sen rajoja, sen keskeisiä sääntöodotuksia (normatiivisia odotuksia) jne.

Kaikissa yhteisöissä esiintyy sekä pysyvyyttä että muutosta. Tietty määrä pysyvyyttä ja toistuvuutta lisäävät ihmisen turvallisuuden tunnetta, mutta eräiden tutkimusten mukaan myös toistuvuus ja pysyvyys ovat vain tiettyyn rajaan asti kestettävissä.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa oppivelvollisuus?
  2. Onko Suomessa koulupakko?
  3. Mitkä koullaisen elämän rajoitukset ovat mielestäsi tarpeellisia ja mitkä tarpeettomia?
  4. Kannattaako mennä aina joukon mukana? Milloin pitää pidättyä menemästä joukon mukana?
  5. Mitä muutoksia Suomessa on tapahtunut viime aikoina?

Yhteenkuuluvuus (solidaarisuus)

Monet yhteisöt odottavat jäseniltään yhteenkuuluvuutta (solidaarisuutta). Yhteenkuuluvuus voi perustua tunneseikkoihin mutta myös taloudellisiin ja aatteellisiin etuihin.

Yhteenkuuluvuuden (solidaarisuuden) puuttuminen voi aiheuttaa syrjään vetäytymistä tai ristiriitoja. On arkikokemuksen mukaista, että ryhmien väliset ristiriidat saattavat lisätä ryhmien sisäistä yhteenkuuluvuutta (solidaarisuutta).

Ympäristön vaikutus

Eräässä mietelauseessa sanotaan, että on ihmisiä, jotka eivät olisi koskaan rakastaneet, jolleivät he olisi kuulleet puhuttavan rakkaudesta.

Ympäristön vaikutus elämän keskeisiin tapahtumiin on suuri, eikä se rajoitu ihmisiin. Esimerkiksi kukot, jotka pidetään syntymästään asti erillään kanoista, eivät eritä sukupuolihormoneja.

Muiden ihmisten vaikutus

Ihmiseen vaikuttaa suuresti se, mitä toiset ihmiset ovat sanoneet. Eräs kirjailija kertoo elämänkerrassaan, miten yllättynyt hän oli kuullessaan ensimmäisen maailmansodan aikana haavoittuneiden sotilaiden sotakertomuksia: kuvaukset toistivat näet vain sen, mitä sotilaat olivat sodan kauhuista lukeneet.

Jopa havaintoihin vaikuttavat huhupuheet

Eräs kuuluisa koe osoittaa, että ihmiset ovat taipuvaisia kokemaan näköhavainnot yhdenmukaisesti. Kun aivan pimeässä huoneessa tuijotetaan täysin liikkumatonta valopistettä, tuntuu siltä kuin se liikkuisi.

Eri yksilöt arvioivat liikkeen suunnan ja suuruuden eri tavoin. Kun koehenkilöistä muodostetaan ryhmä, arvioinnit pyrkivät samanlaistumaan.

Virheiden matkiminen

Eräässä kokeessa palkatut henkilöt tekivät tahallaan virheitä. Varsinainen koehenkilö mukautui tilanteeseen ja teki myös virheitä. Varsinainen koehenkilö oli tilanteessa, jossa kaikkien muiden aistihavainnot sotivat hänen omia aistihavaintojaan vastaan.

Samanlaisuuden syitä, yhdenmukaisuus

Ihmiset saattavat olla samanlaisia esimerkiksi siksi, että he ovat vanhuksia.

Kun ihmiset tietoisesti valitsevat esimerkiksi samanlaisen käyttäytymisen, puhutaan usein yhdenmukaisuudesta.

Yhdenmukaisuus voi johtua vapaaehtoisesta valinnasta tai painostuksesta. Usein ihmiset teeskentelevät yhdenmukaisuutta, koska he laskevat siitä koituvan itselleen hyötyä.

Yhdenmukaisuus voi johtua myös jonkinlaisesta laiskuudesta, ihminen noudattaa esimerkiksi tottumuksiaan.

Pakotettu yhdenmukaisuus

Usein yhdenmukaisuutta syntyy, koska ryhmä pakottein pakottaa yksilöä käyttäytymään yhdenmukaisesti.

Pakote on rangaistus, jos sen kohde kokee sen epämiellyttävänä, palkinto, jos hän kokee sen miellyttävänä.

Ns. ihannesäännöt (ihannenormit) eivät sisällä rangaistuksen uhkaa vaan suosituksia.

Palkinnot ja rangaistukset

Viime vuosisadalla on varsinkin kasvatustutkimuksen piiriin levinnyt ajatus, että palkinnot ovat tehokkaampia kuin rangaistukset. Viime vuosina rangaistusten puoltajat ovat alkaneet saada lisää vaikutusvaltaa.

Monet niistä, jotka aikaisemmin kannattivat palkkioiden käyttöä, ovat havainneet saavansa suuremman palkinnon, jos he kannattavat rangaistusten käyttöä. Varsin monien maiden (myös Suomen) vankien määrä suhteessa asukaslukuun on kasvussa.

Tehtäviä

  1. Miten huhupuheet voidaan erottaa tositapahtumista?
  2. Kannattaako matkia muita ihmisiä?
  3. Ketkä luokkatovereistasi ovat eniten samanlaisia kuin sinä?
  4. Ketkä luokkatovereistasi ovat erilaisimpia kuin sinä?
  5. Kummat vaikuttavat tehokaammin, palkkiot vai rangaistukset?

Poikkeavuus

Kun ryhmän jäsen ei käyttäydy yhdenmukaisesti, hän on poikkeava. Jos yhdenmukaisuuteen painostavia sääntöjä (normeja) ei ole, yksilö, joka ei käyttäydy yhdenmukaisesti, on tavanmukaisuudesta poikkeava. Jotkut poikkeavat yksilöt haluavat vastustaa julkisesti sääntöjä (normeja), joista he poikkeavat.

Tällöin yksilön poikkeava käytös perustuu itsenäiseen valintaan.

Poikkeava yksilö voi myös pyrkiä salaamaan poikkeavuutensa. Esimerkiksi rikollinen hyväksyy usein yhteiskunnan säännöt (normit), joita vastaan hän rikkoo.

Tehtäviä

  1. Miten luokkatoverisi suhtautuvat oppilaisiin, jotka ovat selvästi erilaisia kuin muut?
  2. Miten luokkatoverisi suhtautuvat oppilaisiin, jotka ovat erilaisia kuin muut?
  3. Miksi joku yrittää salata erilaisuutensa?

Työnjako

Tyypillisin erilaistumisen muoto on yhteiskunnassa vallitseva työnjako. Jokaiselta alkukantaisen heimon jäsenellä vaaditaan lähes samoja asioita, mutta nykyaikaisessa yhteiskunnassa on valtava määrä erilaisia ammatteja.

Valta ja omaisuus arvon mittareina

Monissa yhteiskunnissa on tapahtunut erilaistumista yhteiskunnallisen aseman perusteella. Valta ja omaisuus ovat monissa yhteiskunnissa yksilön arvon mittareita.

Ne, joilla on saavutettuja etuja (esim. omaisuutta, hyvä palkka, valtaa, etuoikeuksia), pyrkivät usein saavutettujen etujen säilyttämiseen. Ne, joilta omasta mielestä puuttuu valtaa ja etuja, saattavat pyrkiä sellaisia saavuttamaan.

Työnjaon sitominen yhteiskuntaluokkiin

Työnjako saattaa jähmettyä siksi, että se sidotaan yhteiskuntaluokkiin, kuten on tehty hinduismissa.

Yhdenmukaisuus muutoksen jarruna

Usein ne, jotka ovat pitäneet tärkeänä yhdenmukaisuutta, ovat vastustaneet yhteiskunnan kehittämistä. Vastaavasti ne, jotka ovat korostaneet erilaisuuden merkitystä, ovat halunneet muuttaa yhteiskuntaa.

Yhdenmukaisuuden paine ja ristiriidat

Toisaalta voimakas paine yhdenmukaisuuteen saattaa aiheuttaa yhteiskunnallisia ristiriitoja. Jotkut ovat sitä mieltä, että erilaisuus ihmisten pyrkimyksissä ja ajatuksissa ovat tärkeitä edellytyksiä sille, ettei hyvin voimakkaita ristiriitoja pääse syntymään.

Eräät toiset ovat sitä mieltä, että ihmisiä, jotka korostavat liikaa yksilöllisyyttä, voidaan helposti johdattaa esimerkiksi suvaitsemattomuuteen.

Tehtäviä

  1. Miksi naiset saavat keskimäärin huonompaa palkkaa kuin miehet?
  2. Kumpia arvostetaan enemmän, rikkaita vai köyhiä?
  3. Kumpia ar5vostetaan enemmän, johtajia vai työntekijöitä?
  4. Haluatko pukeutua samalla tavalla kuin muut koululaiset?
  5. Haluatko kuunnella samanlaista musiikkia kuin muut koululaiset?
  6. Ihailetko samoja julkkiksia kuin muut koululaiset?
  7. Oletko mielestäsi laumaihminen?

Toiminnan hyödyllisyys

Yhteiskunnallisessa käyttäytymisessään ihmiset usein tiedostetusti tai tietämättään kiinnittävät huomionsa siihen, onko toiminnasta hyötyä.

Yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja sivistyksellisesti heikossa asemassa olevat eivät osallistu edes niissä tilanteissa, joissa heillä olisi mahdollisuus osallistua päätösten tekoon (nukkuvien puolueeseen kuuluu paljon heikossa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä).

Palkitseminen ja niukkuuden laki

Sen sijaan ne yksilöt, joita yhteiskunta on palkinnut, käyttäytyvät yhä todennäköisemmin palkintojen viitoittamalla tavalla. Arvokas palkinto saa yksilön varmimmin käyttäytymään toivotulla tavalla.

Toisaalta mitä useammin yksilöä palkitaan, sitä arvottomammaksi palkinto tulee.

Kateus ja rankaiseminen

Ihmisten kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta riippuvat usein siitä, keihin ihmiset itseään vertaavat. Ihmisten on vaikea verrata arvojaan.

Jos ihminen kokee toisen hyötyvän enemmän kuin itse, hän tulee usein vihaiseksi. Mitä vihaisempi ihminen on, sitä tärkeämpää hänelle on toisen henkilön rankaiseminen.

Paras rankaisemisen kohde on se, jonka voitto koetaan liian suureksi, mutta paremman puutteessa rangaistaan myös viattomia.

Tehtäviä

  1. Mistä syystä toiminnaan hyödyllisyyttä arvostetaan?
  2. Mikä on niukiuuden laki?
  3. Mistä syystä monet köyhän maan ihmisistä saattavat olla onnellisia?
  4. Mitä asioita olet kadehtinut viime aikoina?
  5. Onko sinua kadehdittu viime aikoina?
  6. Oletko viime aikoina kokenut epäoikeudenmukaisuutta?
  7. Ketä haluaisit rangaista?

Ryhmän sisäiset ristiriidat

Jos ryhmä on suuri, (esimerkiksi suuri puolue) ryhmän sisällä voi olla suuria ristiriitoja. (On esimerkiksi sanottu, että Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa on ihmisiä marksilaisista marskilaisiin.)

Pienet ryhmät, joilla on paljon valtaa

Jos ryhmä on pieni, sen vaikutusvalta voi olla vähäinen (paitsi jos ryhmällä on esimerkiksi omaisuuden antamaa vaikutusvaltaa).

Samanlaisuuden ja erilaisuuden vaikutuksia pienryhmiin

Samanlaisuuden ja erilaisuuden vaikutusta pienryhmiin on pohdittu runsaasti. On esimerkiksi yritetty tutkia, valitsevatko yksilöt aviopuolisokseen samanlaisia vai erilaisia. Tutkimustulokset ovat vaihdelleet.

Avioliittoa on käsitelty myös vaihtosuhteena. Kauneudella on ajateltu korvattavan köyhyys ja rakkaudella rumuus.

Tällöin sekä samanlaisuudella että erilaisuudella voi asianhaaroista riippuen olla vaikutusta avioliiton syntyyn.

Ryhmään kuulumisen syitä

Ihmiset kuuluvat johonkin ryhmään mm. seuraavista syistä:
  1. niiden etujen vuoksi, joita ryhmään kuulumisesta on,
  2. ryhmän toiminnan kiinnostavuuden takia,
  3. ryhmän jäsenilleen tuottaman arvonannon takia,
  4. yydytystä tuottavien ihmissuhteiden takia,
  5. ammatin takia.

Ristiriitojen säätely

Nykyaikaiselle (modernille, vastakohta postmoderni) yhteiskunnalle on usein ominaista pyrkimys ristiriitojen säätelyyn (esim. tulopolitiikka).

Tällöin
  1. Ristiriidan osapuolet tunnustavat ristiriidan olemassaolon.
  2. Ristiriidan osapuolet järjestäytyvät eturyhmiksi.
  3. Ristiriidan osapuolet hyväksyvät tietyt pelisäännöt.

Yhtenäistyminen (integraatio)

Ristiriitojen säätely johtaa usein ns. yhteiskunnalliseen yhtenäistymiseen (integraatioon). Ristiriidan osapuolet alkavat käyttäytyä samalla tavalla ja lopulta ajatellakin samalla tavalla.

Tehtäviä

  1. Kuulutko johonkin ryhmään?
  2. Jos kuulut johonkin ryhmään, niin miksi kuulut?
  3. Milloin olet viimeksi riidellyt?
  4. Miten riita ratkaistiin -jos ratkaistiin?
  5. Miten riitelyä voitaisiin vähentää?

Vapaus ja tasa-arvo

Yhdenmukaisuudesta ja erilaisuudesta keskusteltaessa törmätään usein vapauden ja tasa-arvon väliseen ristiriitaan.

Periaatteessa voidaan ajatella, että vapaus edellyttäisi tasa-arvoisuutta, ts. ettei pakko kohdistu enempää toisiin ihmisiin kuin toisiinkaan.

Toisaalta on sanottu, että tasa-arvoisuutta voi esiintyä myös voimakkaan pakon alaisuudessa.

Yksityispääomatalouden (yksityiskapitalistisissa) maissa on yleensä kiinnitetty suurta huomiota poliittiseen tasa-arvoisuuteen, kun taas yhteistalousmaissa (sosialistisissa maissa) taloudellista, sivistyksellistä jne. tasa-arvoisuutta on pidetty tärkeinä.

Neuvostoliittolaisen ministerin aikoinaan esittämä kysymys "mikä vapaus on amerikkalaisilla työttömillä?" oli suomalaisen tunnetun suomalaisen yhteiskuntatutkijan, professori Erik Allardtin mielestä asiallinen ja tärkeä.

Tasa-arvon edellytyksiä

Tasa-arvon edellytyksinä on pidetty mm.

  1. Yksilöllisiä ihmisoikeuksia.
  2. Poliittisia oikeuksia (yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, yhtäläinen oikeus tehtäviin ja virkoihin)
  3. Yhteiskunnalliset (sosiaaliset) oikeudet, mm. oikeus kohtuulliseen elintasoon sekä mahdollisuus kouluttaa itseään.

Tehtäviä

  1. Tunnetko olevasi tasa-arvoine luokkatoveriesi kanssa?
  2. Pitävätkö jotkut luokkatoverit itseään muita parempina?
  3. Pitävätko jotkut luokkatoverit itseään muita huonompina?
  4. Miten tasa-aŕvoa voitaisiin lisätä koulussa?
  5. Miten tasa-arvoa voitaisiin lisätä kotiseudullasi?

Mekaaninen ja elimellinen yhteenkuuluvuus

Yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden (solidaarisuuden) alalajeja ovat mekaaninen yhteenkuuluvuus (solidaarisuus) ja elimellinen yhteenkuuluvuus (solidaarisuus).

Mekaanisesti yhteenkuuluvassa (solidaarisessa) yhteiskunnassa vallitsee voimakas sääntöpaine (normipaine), poikkeavia yksilöitä rangaistaan ankarasti, ja lain käytössä rikoslaki on etualalla.

Työnjaon lisääntyessä siviilioikeus, joka säätelee vaihtosuhteita, tulee etusijalle. Poikkeavien yksilöiden rankaiseminen vähenee, ja ihmiset ovat taipuvaisempia antamaan toisilleen vapauksia.

Tehokkuuspyrkimykset astuvat etualalle.

Tehokkuus

Tehokkuutta tavoitellaan mm. seuraavilla keinoilla:
  1. lisäämällä koneiden käyttöä
  2. raaka-aineiden ja hyödykkeiden monipuolistamisella
  3. yhdenmukaistamisella (standardoinnilla)
  4. automaatiolla
  5. töiden järjestelyjä kehittämällä

Vieraantuminen

Tehokkuuspyrkimykset aiheuttavat erilaisia vieraantumisen muotoja.

Karl Marxin mukaan työntekijä, joka on menettänyt mahdollisuuden valvoa sekä työolosuhteita että työn lopputulosta, on vieraantunut itsestään.

Sen ohella hän on vieraantunut muista, sillä hän ei voi harjoittaa omaan työhönsä perustuvaa vaihtoa muiden ihmisten kanssa.

Työntekijä on myös vailla valtaa.

Virkavaltaisuus (byrokratia)

Virkavaltaisuus on kohottanut tehokkuuden keinosta päämääräksi. Virkavaltaisuus edistää vieraantumista, jota kutsutaan tarkoituksettomuudeksi.

Vieraantumista esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta eniten sitä esiintyy niiden keskuudessa, jotka elävät köyhyydessä ja kurjuudessa.

Eläytyminen toisten ihmisten ongelmiin

Uudenaikaistumisen on sanottu lisäävän ihmisen kykyä eläytyä toisen ihmisen ongelmiin (empatiaa). On totta, että esimerkiksi voimakkaasti jonkin uskonnon hallitsema maaseutu saattaa olla uudistusvihamielinen.

Kykyä eläytyä toisen ihmisen ongelmiin on mitattu mm. Kohlbergin siveellistä kehitystä kuvaavana asteikolla, ja uudenaikaiset yhteiskunnat ovat sisältäneet enemmän korkeimmalle kehitystasolle päässeitä yksilöitä.

Toisaalta jo varhaisten esi-isiemme kymmeniä tuhansia vuosia sitten voidaan päätellä pitäneen huolta sairaista, vanhuksista jne.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, miten hyötysiveyden (hyötymoraalin) vaikutusvaltaa voitaisiin Suomessa vähentää.
  2. Pohtikaa, mitä vaikeuksia virkavaltaisuus aiheuttaa esimerkiksi yhteiskunnan vähäosaisille.
  3. Pohtikaa, mitä haittavaikutuksia on tehokkuusajattelun liiallisesta korostamisesta (heikko työsuojelu, työssä viihtymättömyys, luonnon saastuminen jne.).
  4. Pohtikaa mitä vaaroja pyrkimys yhdenmukaistumiseen aiheuttaa nuorisoryhmissä (jengeissä).
  5. Pohtikaa millä tavoin koulu yhdenmukaistaa.
  6. Pohtikaa, millä tavoin suomalainen yhteiskunta käsittelee erilaisuutta.
  7. Pohtikaa, miksi (siveellisestä ja biologisesta) erilaisuudesta on pitkällä tähtäyksellä hyötyä yhteiskunnalle.
  8. Pohtikaa, miten yksilö voi välttää liiallista muiden mukana menemistä.
  9. Pohtikaa palkintojen ja rangaistusten käyttöä suomalaisessa yhteiskunnassa.
  10. Pohtikaa vapauden ja tasa-arvoisuuden ongelmaa.
  11. Pohtikaa mitä tapahtuu, kun koneet tulevaisuudessa tekevät melkein kaikki työt niin, että kaiken tarpeellisen tuottamiseen tarvitaan (kuten on ennustettu) vain noin viidennes ihmisistä. Jäävätkö kaikki muut työttömiksi?

Onko olemassa perimmäisiä kysymyksiä?

Evankelis-luterilaisten kristittyjen perimmäiset kysymykset

Opetushallituksen evankelis-luterilaisen uskonnon oppimateriaalissa sanotaan mm:

Ihmisellä on kuitenkin aina ollut ns. perimmäisiä kysymyksiä, joihin tiede ei pysty vastaamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:

Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?

Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?

Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?

Miten ihmisen tulisi elää oikein?

Uskonnottomat vastaukset evankelis-luterilaisten kristittyjen perimmäisiin kysymyksiin

Miksi maailma ja ihmiset ovat yleensä olemassa?

Maan synty

Maapallo syntyi samoihin aikoihin muiden kiertotähtien (planeettojen) ja Auringon kanssa. Maapallon arvellaan syntyneen noin 4,6 miljardia vuotta sitten, jolloin "lähistöllä" ollut tähti räjähti. Räjähdyksen jälkeen kaasu ja pöly alkoi tiivistyä nykyisen Aurinkokunnan kohdalla, keskelle tiivistyy eniten ainetta ja muualle hieman vähemmän. Keskelle syntyi Aurinko.

Maa oli aiemmin suurten kivikappaleiden (asteroidien) pommituksen kohteena, eli niitä törmäsi maapallolle hyvin paljon. Ne toivat maapallolle lämpöä ja energiaa ja nostivat Maan lämpötilaa. Törmäykset kuitenkin lakkasivat ja Maan lämpötila alkoi laskea ja Maan pinta alkoi kerrostua ja jähmettyä, raskaimmat alkuaineet pohjalle ja keveimmät alkuaineet pinnalle. Maahan syntyi näin kivikehä (litosfääri).

Maan toimiva (aktiivinen) tulivuoritoiminta vapautti runsaasti kaasuja, suurimmaksi osaksi kuitenkin hiilidioksidia ja vesihöyryä. Maalle syntyi kaasukehä, jonka Maa pystyi pitämään itsellään painovoiman ansiosta. Painovoima on se voima, jonka vaikutuksesta omena putoaa.

Kaasukehän ansiosta Maan lämpötilat alkoivat tasaantua. Kaasukehä sisälsi myös typpeä, vetyä, ammoniakkia ja metaania.

Maapallon vesikehän (hydrosfäärin) synnystä ei ole yksimielisyyttä. Maapallon veden arvellaan olevan peräisin pyrstötähdistä (komeetoista). Maapallon alkuaikoina olisi Maahan törmännyt suuri pyrstötähti (komeetta), joka sisälsi runsaasti vesijäätä. Jään kaasuunnuttua suoraan kiinteästä olomuodosta (sublimoiduttua) kaasukehässä, se hiljalleen tiivistyi vedeksi ja satoi Maahan. Maapallon vesikehän (hydrosfäärin) synnystä ei kuitenkaan olla aivan yksimielisiä.

Noin 3 miljardia vuotta sitten meriin syntyi alkeellista elämää, jotka olivat yhteyttämiskykyisiä. Meri oli otollinen elämän muodostumiselle, sillä Auringon ultraviolettisäteily ei päässyt sinne. Eliöt tuottivat sivutuotteenaan happea, joka mahdollisti kehittyneemmän elämän syntymisen mm. maanpinnalle. Salamoinnin vaikutuksesta Maahan syntyi otsonia, joka muodosti välttämättömän otsonikerroksen suojaamaan vaaralliselta Auringon säteilyltä. Maalle syntyi ilmakehä (atmosfääri), mutta sen hapen pitoisuus on vaihdellut historian saatossa 10% ja 30% välillä.

Tehtäviä:

  1. Mistä aurinkokuntamme osat saivat aineensa?
  2. Mistä maapallolle tuli energiaa?
  3. Mistä maapallolle tulee nykyisin energiaa?
  4. Miten Maan kaasukehä syntyi?
  5. Miten maailman meret syntyivät?
  6. Mihin tarvitaan ilmakehän otsonikerrosta?
  7. Mikä nykyään lisää hiilidioksidin määrää?
  8. Miksi hiilioksidin määrä ilmakehässä ei saa enää lisääntyä?
  9. Miksi suuria kivenkappaleita (asteroideja) ei enää putoile Maahan?
  10. Mitä tapahtuu, jos hyvin suuri kivenkappale putoaa Maahan?'

Elämän synty

Opettaja selittää alla olevan tekstin vaikeat asiat:

Kaikki elämä on järjestäytynyt soluiksi. Paljaalla silmällä näkyvä elämä, kuten ihmiset, kasvit, sienet ja muut eliöt koostuvat aitotumaisista soluista, kun taas pienet bakteerit ovat yksisoluisia. Aitotumainen solukoneisto kehittyi 2 - 4 miljardia vuotta sitten, ja se oli yksi suurimmista harppauksista maapallon elämälle.

Eloperäiset oliot eivät ole mitään erikoista ainetta, ne erottuvat ympäristöstään monimutkaisen rakenteensa ansioista. Elävällä oliolla on mm. kyky kasvaa, lisääntyä ja ottaa ravintoa ympäristöstään.

Elämä koostuu suurelta osin alkuaineista, jotka ovat kaikkeudessa yleisiä. Näitä ovat mm. hiili, vety, happi, typpi, rikki ja fosfori. Jotkut eloperäiset yhdisteet (molekyylit), mm. solunvasteita (reaktioita) ohjaavat aineet (entsyymit) voivat vaatia harvinaisempia ns. hivenaineita. Meidän tuntemamme elämä perustuu mm. ketjumaisiin ja rengasmaisiin hiiltä sisältäviin yhdisteisiin (molekyyleihin).

Elämän perusyhdisteitä (pohjamolekyylejä) ovat perintötekijät (geenit) ja valkuaiset. Perintötekijätietoa (geenitietoa) voivat sisältää DNA ja RNA. (Lisätietoa: DNA ja RNA koostuvat nukleotideista, joissa on emäs, sokeri ja fosforihappo.) Valkuaisaineetet (proteiinit) ovat solun rakennusaineita. Toiset valkuaiset ohjaavat solulle elintärkeitä kemiallisia vasteita (reaktioita). 

Valkuaiset koostuvat aminohapoista, joita on 22 erilaista. (Lisätieto: Kolmen nukleotidin pätkä vastaa geneettisessä koodissa yhtä valkuaista.) Elämän käyttämät yhdisteet (molekyylit) ovat valtavia, satojen, jopa miljoonien alkuainehiukkasten (atomien) kokoisia.

On viitteitä siitä, että elottomat yhdisteet (molekyylit) voisivat suotuisissa oloissa monimutkaistua alkeellisiksi eloperäisiksi yhdisteiksi (molekyyleiksi). On tehty monia kokeilta, joissa on onnistuttu tuottamaan mm. yksinkertaisista yhdisteistä (molekyyleistä) vedestä, ammoniakista, metaanista jne. alkeellisia eloperäisten suuryhdisteiden (suurmolekyylien) osasia mm. lämmön, sähköpurkausten ja ultraviolettisäteiden avulla.

Näitä alkeellisia yhdisteitä (molekyylejä) esiintyy mm jättiläisplaneettojen ilmakehissä ja tulivuorten purkauskaasuissa. Todennäköisesti elollisia (orgaanisia) yhdisteitä, joita tarvitaan elämän synnylle, ei voisi nykyisessä happirikkaassa ympäristössä kehittyä.

Yrityksissä mukailla varhaisia maapallon oloja on saatu yhdisteitä (molekyylejä) yhdistymään (reagoimaan) keskenään, muodostaen mm. aminohappoja. Tunnetuin on Stanley Millerin ja Harold Ureyn tekemä koe 1953, jossa ohjattiin lämpöä ja sähköpurkauksia vesi -metaani -vety -ammoniakkiseokseen. 

Tarkoitus oli tutkia venäläisen Oparinin aiemmin esittämiä väitteitä. Kokeessa syntyi 13 22:sta aminohaposta, glysiiniä eniten. Harold Ureyn ja Stanley Millerin koejärjestelmässä 10% hiilestä muuttui elollisiksi (orgaanisiksi) yhdisteiksi ja 4% aminohapoiksi. Samoja aminohappoja löydettiin vuonna 1969 Australiaan pudonneesta meteoriitista. Alkuaan Espanjan Kataloniasta kotoisin oleva Joan Oro tuotti kokeessaan adeniinia vetysyanidista. Oro tuotti myös DNA:n emästä DNA:n osasia, nukleotideja.

Ultraviolettisäteily toisaalta hajottaa eloperäisiä ainehiukkasia (molekyylejä). On onnistuttu tuottamaan mm valkuaisaineiden osia, aminohappoja. Joitain alkeellisia eloperäisiä yhdisteitä (molekyylejä) leijuu tähtienvälisessä pilvessä, mm alkoholia, ja aminohappoja, glysiiniä ja alaniinia. 

On myös kyetty tuottamaan lyhyitä RNA:n pätkiä. RNA:han on valkuaisaineiden tuoton apumolekyyli ja elämälle välttämätön. Millerin koetta muistuttavissa kokeissa on tehty jatkotutkimuksia, joiden perusteella oletetaan, että ensimmäiset elävät oliot sisälsivät nykyistä vähemmän aminohappoja.

Günter Wächtershäuser väitti 1980 vastoin Millerin tutkimuksia, että energia elämän syntyyn olisi tullut rautasulfidien hapettumisesta. Reaktiossa syntyi aminohappoja, ja myös kahden-kolmen aminohapon ryhmiä, mutta nämä hajaantuivat samoissa oloissa nopeasti hydrolyysissa.

1980-luvun puolivälissä Glasgowin yliopiston tutkija Graham Cairns-Smith esitti oletuksen, jonka mukaan liuoksessa olevat pienet savikiteet auttaisivat eloperäisiä molekyylejä järjestymään. Teoria tuli kuuluisaksi, muttei saanut laajaa kannatusta.

Fosfolipidit, fosforia sisältävät rasvat voivat mm aallokossa pisaroitua ja sulkea sisäänsä eloperäisiä yhdisteitä (molekyylejä). Nämä fosfolipidipisarat voivat jakautua solun tavoin. Suotuisissa oloissa fosfolipidipisaraan saattaisi syntyä reaktioketju, joka ylläpitää itseään elämän tavoin. Alkeellinen solua muistuttava fosfolipidipisara vaatii ravinnokseen mm aminohappoja ja RNA:n osasia.

On esitetty erilaisia käsityksiä elämän synty-ympäristöstä. Oletuksina mahdollista alkuelämän syntypaikoista pidetään muun muassa lämpimiä vuorovesilammikoita, rantavyöhykkeitä, kuumia lähteitä, meren pohjan tulivuoriperäisiä (vulkaanisia) saostumia, kuumia maan syvyyksiä ja pyrstötähtiä (komeettoja). Myös pyrstötähden (komeetan) ytimeen voi muodostua vettä ja olosuhteet ovat melko vakaat.

Perinteinen ajatus on ollut matala, lämmin lammikko. Nykyisin on löydetty valtameren keskiselänteistä bakteereja melko kuumista oloista "mustien savuttajien", tulivuorten läheltä. Siellä tulivuoret purkavat hiiltä, rikkiä ym. elämän perusosasia. Energia elämän syntyyn olisi tullut esimerkiksi rauta-rikki-reaktioista.

Maan syvyyksistä löydetyt pienet elävät oliot, nanobit, ovat antaneet aihetta päätelmiin, että elämä olisikin saanut alkunsa Maan syvyyksissä, jossa on monia mineraaliaineita elämän rakennuspalikoiksi.

Perinnöllisyystutkijat (geneetikot) jäljittävät esisoluja perintötekijöiden (geenien) avulla. Molekyylin muodossa "fossiileja" voidaan löytää jokaisen nykyisen eliön soluista. Esimerkiksi RNA:n perintötekijät (geenit) ovat kopioituneet lähes muuttumattomina miljardien vuosien ajan kaikilla eliöillä. Nykyisin samoja geenejä jokaiselta eliöltä on löydetty 60, tosin se ei vielä riitä solulle sen elossa pysymiseen.

Arkkieliöt, bakteerit ja aitotumaiset ovat kaiken elämän päähaarat. Muinoin niiden välillä oli lukuisia eri vaihtoehtoja ristiin rastiin. Aitotumaiset ovat kehittyneet esiaitotumaisten ja bakteerien välisestä yhteiselosta (symbioosista), joten elämän ns. esi-isä muistutti joko bakteereja tai arkkibakteereja, joista todennäköisesti jälkimmäistä, tosin yhteisen esi-isän ominaisuuksia on vaikea selittää.

Varhainen elämä ei tarvinnut happea, eli se oli anaerobista. Hapellinen ilmakehä syntyi maapallolle n. 3 miljardia vuotta sitten, seurauksena ilmakehästä ja merten syanobakteereista, kun ne pilkkoivat vettä ja tuottivat happea sivutuotteena. 

Kehityksen (evoluution) valintapaine johti yhteiseloon (symbioosiin), josta syntyi mitokondrioita. Happi oli aluksi vain myrkyllinen jäteaine, jota syntyi energiantuotannosta. Anaerobinen arkkibakteeria muistuttanut esisolu mahdollisesti siemaisi happea kuluttavan bakteerin sisäänsä ja vältti täten hapen myrkyllisen vaikutuksen. 

Happea kuluttanut bakteeri sai suojaa ja ravintoaineita isäntäsolulta. Sisäeläjä tarjosi anaerobiselle isännälleen energiaa, jota syntyi tehokkaasti hapellisesta hengityksestä. 

Tätä tapahtumaa kutsutaan endosymbioosiksi, jota pidettiin vielä 1920-luvulla huuhaana. Näin happea kuluttavat aitotumaiset eliöt nousivat maapallon valtiaiksi. Symbioosin valintapaine on voinut olla myös vetyyn perustuva energiantuotantoa, jossa toinen olisi tuottanut ja toinen kuluttanut sitä, joten aitotumaiset olisivat voineet kehittyä jo varhaisemmassa vaiheessa.

Tehtäviä

  1. Mistä ilmakehä sai hapen, jota hengitämme?
  2. Onko maapallolla elämää, joka ei tarvitse happea?
  3. Millaista elämää tulivuorenpurkaukset merenpohjassa synnyttävät?
  4. Pohtikaa, onko mahdollista, että maapallolle olisi joskus kulkeutunut elämää muualta kaikkeudesta.
  5. Pohtikaa, onko mahdollista, että maapallon elämä leviää muualle kaikkeuteen.
  6. Millaista elämää ovat virukset?
  7. Pohtikaa, onko maapallolla vieraillut älyllisiä olentoja ulkoavaruudesta?
  8. Pohtikaa, miksi pitkät avaruusmatkat ovat vaikeita.
  9. Millä tavalla pyrstötähdet eroavat Aurikoa kiertävistä kivimöykyistä (asteroideista)

Ihmisen synty

Ihmisen kehitys (evoluutio) keskittyy tarkastelemaan suvun >Homo kehitystä, mutta myös ihmistä edeltävien kädellisten ja ihmisapinoiden historiaa ja kehitystä. Biologisesti ihmiset luokitellaan Homo sapiens sapiens -lajiksi, joka on ainut Homo-suvun elossa oleva laji, muiden suvun jäsenten ja edeltävien apinaihmisten kuoltua sukupuuttoon.

Lähimmät elossa olevat sukulaiset ihmiselle ovat tavallinen simpanssi ja bonobo. Ihmisen perintöaineksen kartoitus päätyi loppupäätelmään: ihmisen ja simpanssin sukulinjojen 6,5 miljoonan vuoden erossa olo on johtanut eroon perimässä, joka on vain kymmenen kertaa suurempi kuin ero toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välillä. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten.

Nykytiedon mukaan ihmiset kehittyivät Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja myöhemmin syrjäyttivät muut kädelliset muualla maapallolla. Toisen, yleisesti vanhentuneeksi katsotun, käsityksen mukaan ihmisiä kehittyi maapallolla samanaikaisesti monella alueella, ainakin osittain. Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin kuitenkin viittaa myöhäisellä pleistoseenikaudella ihmisten määrän olleen erittäin pieni, suurimmillaan 10 000 yksilöä, mikä johti ihmisten pieneen perinnöllisyystekijävarastoon (geenipooliin).

Ihmisten kehityksessä (evoluutiossa) tärkeässä asemassa oli kasvanut aivotilavuus, joka on tyypillisesti aikuisilla noin 1400 cm³. Se on puolet suurempi kuin simpanssin tai gorillan. Kasvanut älykkyys ja kehittyneet viestintätaidot (kommunikointitaidot) johtivat ihmiskunnan nopeaan yhteisölliseen (sosiaaliseen) ja valtarakenteelliseen kehitykseen (kulttuurilliseen evoluutioon).

Tehtäviä

  1. Mikä on ihmisen lähin nykyisin elävä eläinsukulainen?
  2. Miksi professoreita on enemmän kuin simpansseja?
  3. Miten ihmisen lähimpiä sukulaisia voitaisiin suojella?
  4. Tutkikaa, miksi ihmisen on saanut alkunsa Afrikasta?
  5. Keitä olivat Neanderthalin ihmiset ja miksi he kuolivat sukupuuttoon?
  6. Miksi ihmisen aivojen koko ei voi enää juuri kasvaa?
  7. Voiko mustekala olla älykäs?
  8. Onko oikein syödä älykkäitä olentoja?
  9. Kuinka paljon ihmisiä on nykyään?
  10. Kuinka monta ihmistä Maa pystyy pitkällä tähtäyksellä elättämään?

Onko tällä kaikella jokin tarkoitus?

Elämä on luonnonilmiö. Luonnonilmiöitä selitetään syillä eikä tarkoituksilla. Tarkoituksia voi olla vain ihmisillä, ihmisyhteisöillä, eläimillä, eläinyhteisöillä jne. mutta ei elämällä sinänsä.

Eri ihmiset kokevat elämänsä eri tavoin. Joidenkin ihmiset elämä saattaa olla heidän omasta mielestään aivan onnellista, joidenkin toisten mielestä aivan onnetonta.

Koemme onnellisuutta, onnettomuutta, nautintoa, kärsimystä jne. siksi, että kehittyneet elävät oliot tarvitsevat näitä kokemisen kykyjä selviytyäkseen elämässä ja tuottaakseen jälkeläisiä, jotka jatkavat elämää.

Kaikkeus ja sen osat ovat luontoa, jota selitetään syillä eikä tarkoituksilla.

Tehtäviä:

  1. Millä tavalla selitetään luonnonilmiöitä?
  2. Millä tavalla selitetään ihmisten ja muiden eläinten pyrkimyksiä?
  3. Miksi eri ihmiset kokevat elämän eri tavoin?
  4. Kuinka suuri osa ihmisten kärsimyksistä johtuu luonnonolosuhteista ja kuinka suuri osa ihmisistä itsestään?
  5. Mihin ihmiskunnan pitää sinun mielestäsi pyrkiä?
  6. Mitä Sinä aiot tehdä elämälläsi?
  7. Onko ajanviete viisas tapa elää elämäänsä?
  8. Miten turhaa työtä voitaisiin vähentää?
  9. Mitä turhia töitä tehdään a) koulussa b) kotona?
  10. Miksi monilla ihmisillä on kiire? Mihin heillä on kiire, hautaanko?

Miksi on pahuutta, kärsimystä ja kuolemaa?

Pahuus ja hyvyys ovat inhimillisiä kokemuksia. Eri ihmiset saattavat pitää eri asioita pahoina tai hyvinä. Muinaisen kaskun mukaan pantiin kasaan kaikki ihmiset pahoina pitämät asiat ja sitten annettiin heidän ottaa kasasta pois kaikki ihmisten hyvinä pitämät asiat, ja jäljelle ei jäänyt mitään.

Hyvin yleisesti ihmiset pitävät onnellisuutta, iloa, nautintoa jne. hyvinä ja onnettomuuksia, kärsimyksiä, surua jne. pahoina.

Hyvyyden ja pahuuden kokemukset ovat kehittyneet eläimiin ja myös ihmiseen hyvin pitkän ajan kuluessa. Samoin ovat kehittyneet ilon, surun, onnen, kärsimyksen jne. kokemukset. Ne ovat kehittyneet turvaamaan ihmisen säilymistä ja ihmissuvun elämän jatkumista tällä kiertotähdellä (planeetalla).

Kuolema on välttämätön osa kaikkea elämää. Jos kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti maapallon massan, ja tämä on ymmärrettävistä syistä mahdotonta. Kuolema on olemassa, jotta elämä voisi kehittyä ja mukautua uusiin olosuhteisiin.

Jos elämän ei tarvitsisi mukautua uusiin olosuhteisiin, riittäisi, että ihmiset synnyttäisivät itsensä kaltaisia ihmisiä (eli klooneja). Kaksi sukupuolta ovat syntyneet sekä eläimille että kasveille siitä syystä, että näin syntyy uusia perintötekijöiden yhdistelmiä, jotka saattavat menestyä muuttuneessa maailmassa paremmin kuin entisten ihmisten kopiot.

Jos kaikki ihmiset olisivat toistensa kopioita (kuten samanmunaiset eli identtiset kaksoset ovat) maailmassa ei olisi riitoja eikä sotia. Ihmisten, eläinten ja kasvien erilaisuus on ollut välttämätöntä, että nykymuotoinen elämä olisi kehittynyt maapallolle.

Jotkut eläimet ja kasvit elävät vain hyvin lyhyen ajan. Ihmisen rakkaat lemmikit koira ja kissa elävät vain 10–20 vuotta vanhoiksi. Ihmiset elävät näitä vanhemmiksi. On kasveja, jotka ovat eläneet tuhansia vuosia, ja on eläimiä, jotka voivat elää ihmistä paljon pitempään.

Ihmisen ja hänen lemmikkiensä koiran ja kissan perintötekijät ovat sellaiset, että nämä eläimet alkavat vanheta ja kuolevat. On esimerkiksi joitakin kaloja, jotka eivät vanhene ollenkaan. Ne vain jatkavat kasvamistaan. Koska maapallon ruokavarat ovat rajalliset ja elämää uhkaavat toiset eläimet, taudit ja myös luonnononnettomuudet, vanhentumisesta vapaat eläimet eivät elä ikuisesti. Maapallolla ei ole ikuista elämää.

Kokonaan eri asia on, että jos inhimillistä tahtoa löytyy, inhimillisiä kärsimyksiä voidaan vähentää, onnellisuutta lisätä ja elinikää pidentää.

Tehtäviä

1. Milloin olet onnellinen?
2. Milloin olet onneton?
3. Milloin olet iloinen?
4. Milloin olet surullinen?
5. Mitä asioita harrastat?
6. Miksi koira ei elä yhtä vanhaksi kuin ihminen?
7. Miksi ikuinen elämä ei ole mahdollinen?
8. Miksi ihmiset ovat erilaisia?
9. Miksi hirmuliskot ovat kuolleet sukupuuttoon?

Miten ihmisen tulisi elää oikein?

Jos ihmiset olisivat yhtä mieltä siitä, mikä on oikein, ja jos ihmiset pystyisivät elämään tämän yhteisen mielipiteen mukaisesti, kukaan ei esittäisi yllä olevaa kysymystä.

Valitettavasti ihmiset ovat eri mieltä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Valitettavasti ihmiset eivät aina toimi edes sen käsityksen mukaan, joka heillä itsellään on siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Valitettavasti ihmiset eivät edes tunne monia niistä menetelmistä, joilla heidän haaveensa onnesta ja hyvästä elämästä voitaisiin toteuttaa.

Sanoja kuten ”oikein”, ”väärin”, ”hyvä”, paha”, ”saa tehdä”, ”ei saa tehdä” kutsutaan siveyssanoiksi, ja näitä sanoja käsitellään perinpohjaisesti tässä oppikirjassa myöhemmin. Oppimalla ymmärtämään siveyssanojen merkitykset meillä on entistä paremmat mahdollisuudet oppia todellista elämänhallintaa. Sitä käsitellään tämän oppikirjasarjan kuudennessa osassa et6.

Tehtäviä

  1. Miksi ihmiset ovat eri mieltä tosiasioista?
  2. Miksi ihmiset ovat eri mieltä siitä, mikä on oikeaa ja mikä on väärää?
  3. Miksi ihmiset eivät toimi aina sillä tavalla, mitä he itse pitävät oikeana?
  4. Kummista asioista on helpompi päästä yksimielisyyteen, tosiasioista vai makuasioista?
  5. Aiotko sinä yrittää tehdä maailmaa paremmaksi? Millä tavalla?
  6. Miksi on tärkeää ymmärtää oikein sanojen merkitys?
  7. Osaatko sinä hallita omaa elämääsi?
  8. Miksi sinun pitää käydä koulua?
  9. Miksi koulunkäynnistä ei makseta sinulle palkkaa (eräissä Yhdysvaltain kouluissa on ryhdytty vähentämään koulupinnausta maksamalla oppilaille palkkaa).
  10. Mitä aiot tehdä eläkkeellä ollessasi?
  11. Miten vahaksi aiot elää?

Erilaisia todellisuuskäsityksiä

Uskonnollisia todellisuuskäsityksiä

Yliluonnollinen

Yliluonnollinen asia on asia, jota pidetään luonnollisia asioita mahtavampana tarkemmin määrittelemättömällä tavalla.

Supernaturalismi eli supranaturalismi tarkoittaa uskoa yliluonnolliseen, yliluonnollista todellisuuskäsitystä. Yliluonnollisen todellisuuskäsityksen vastakohta on  luontoon perustuva todellisuuskäsitys (naturalismi).

Luonnollinen

Sanalla luonto on monta merkitystä. Se voi tarkoittaa ainakin elollista luontoa, kaikkea sitä, mikä ei ole ihmisen toiminnan aiheuttamaa, tai koko kaikkeutta tai todellisuutta.

Luonnollisella taas tarkoitetaan jotain sellaista, mikä esiintyy tai tapahtuu luonnossa, eli toisin sanoen luonnon osaa. Puhuttaessa yliluonnollisesta käytetään viimeistä luonnon määritelmää. Muutenhan joko aurinko tai ihmiset olisivat yliluonnollisia tai vähintään luonnottomia.

Yliluonnollinen on luonnon ulkopuolella ja yläpuolella

Yliluonnollinen on jotain, joka on luonnollisen eli kaikkeuden tai todellisuuden ylä- ja ulkopuolella. Kaikkeuden yläpuolella olemisella tarkoitetaan, että yliluonnolliset asiat ovat kaikkeutta mahtavampia. Käytännössä tämä tarkoittaa niiden voivan rikkoa luonnon säännönmukaisuuksia (luonnonlakeja) enemmän tai vähemmän.

Toistaiseksi ei tunneta kaikkeudelle selkeitä rajoja, joten emme voi sanoa jonkin olevan tai tulevan sen ulkopuolelta, emmekä tiedä olisiko tällaisia rajoja mahdollista vetää. Luonnon säännönmukaisuudet (luonnonlait) ovat ihmisten havaintoja luonnon säännönmukaisuuksista (lainalaisuuksista, oikeastaan keskiarvoja tai lkarkeistuksia). 

Luonto ei sananmukaisesti "noudata lakeja", vaan yksinkertaisesti toimii jollain tavalla. Olennot tai asiat, jotka saisivat luonnon toimimaan poikkeavasti, osoittaisivat vain, ettemme ymmärrä luonnon toimintaa täysin.

Asiat, joiden havaitaan rikkovan tunnettuja luonnon säännönmukaisuuksia (luonnonlakeja) lakeja, toimivat meidän kannaltamme tuntemattomalla tavalla kunnes niiden toimintaperiaate selviää. 

Se, ettei jonkin toimintaa tunneta tai ymmärretä, ei tee siitä yliluonnollista — jotain, joka on luonnon ja todellisuuden yläpuolella. Todellisuudella ei ole rajoja, joiden ylä- tai alapuolella voisi olla.

Onko yliluonnollista olemassa?

Yliluonnollisen olemassa oloa ei voida todistaa siitäkään syystä, että käsitettä yliluonnollinen ei ole määritelty selkeästi. Vaikka kaikkeuden voisi rajata muusta todellisuudesta samoin kuin maapallon voi mielessään erottaa muusta kaikkeudesta tai edes niin kuin Suomelle voi piirtää rajat kartalla, ei olisi selvää mistä yliluonnollisista asioista puhuvat ihmiset puhuvat.

Suuri palkkio yliluonnollisen löytämisestä on jäänyt lunastamatta

Yhdysvaltalainen taikuri James Randi on luvannut miljoona dollaria sille, joka tekee hänen valvonnassaan jotain yliluonnollista. Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt lunastamaan palkkiota.

Tehtäviä

  1. Ota selvää, mitä asioita uskonnon opetuksessa olevat luokkatoverisi pitävät yliluonnollisina.
  2. Pyydä heitä selittämään, miksi he pitävät niitä asiota yliluonnollisna.
  3. Pohdi, onko heidän käsityksilleen mitään hyviä perusteluja?
  4. Miksi jotkut ihmiset uskovat yliluonnollisiin olioihin ja taoahtumiin?
  5. Pohdi, miksi Randin lupaama miljoonan dollarin palkkio on jäänyt lunastamatta.

Ei loitsu eikä rukous

"Ei loitsu eikä rukous" on eräs edesmenneen kirjailija Mauri Sariolan romaani. Mutta mitä ovat loitsu ja rukous?

Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.

Loitsut luetaan muistista tai loitsukirjoista, ja tätä kutsutaan loihtimiseksi tai manaamiseksi. Myös kiroaminen on loihtimista; sillä pyritään toisen vahingoittamiseen elämässä tai jopa elämän jälkeen (kuolleelle ei voida todellisuudessa vahinkoa).

Loitsut ovat perinteisesti liittyneet moniin uskontoihin. Kristinuskon levittyä Eurooppaan ei-kristillisiä loitsijoita ryhdyttiin vainoamaan noitina. Kristinuskoon kuuluu loitsuja, mm pahojen henkien ulos manaaminen..

Manaaminen on jonkun pahan loihtimista pois. Esimerkiksi paha henki, joka oli tunkeutunut ihmiseen, saatettiin uskomuksen mukaan manata pois. Uusi paavi (kristillisen katolisen kirkon diktaattori) on äskettäin aloittanut uudestaan kristillisen katolisen kirkon manaajakoulutuksen.

Suomalaisia ja Karjalaisia loitsuja tunnetaan muistiinmerkittyinä paljon, useimmat niistä kalevalamittaisia. Alkujaan suomalaiset loitsut on laulettu. Myös Kalevalan sankarit laulavat loitsunsa.

Suomalaisen loitsun eräs perustyyppi perustuu loihdittavan kohteen alkuperän eli synnyn tuntemiseen ja julkilausumiseen. Jos jonkun asian, esimerkiksi vihollisen, raudan, veren tai pedon myyttinen alkuperä ja kehitys nykymuotoonsa asti tunnetaan, sitä voidaan myös tällä tiedolla hallita. Uskottiin, että vihollinen voitettiin tai luonnonvoimaa hallittiin kertomalla sille, miten se oli syntynyt ja kehittynyt.

Tällaiset loitsut ovat samalla syntykertomuksia, ja sisältävät siksi paljon tietoa siitä, mistä muinaiset suomalaiset ovat ajatelleet asioiden ja ilmiöiden johtuvan.

Joitakin loitsukatkelmia on säilynyt elävänä kansanperinteenä näihin päiviin, muun muassa lastenloruina. Oli ennen onnimanni – loru saattaa olla alkujaan loitsu. Lastenloruna on säilynyt myös kivunlievitysloitsun pätkä:

Mene kipu kiven kolohon,
alle paaen paakkuraisen;
ei kivi kipuja itke,
paasi vaivoja valita!

Kivun synty ei tässä katkelmassa ole enää mukana, mutta alkujaan se on loitsuun kuulunut. Kalevalan mukaan:

Kiputyttö, tuonen neiti
joka istut kipukivellä
joen kolmen juoksevassa,
veen kolmen jakaimessa
jauhaen kipukiveä,
kipuvuorta väännätellen,
käy kivut kereämähän
kitahan kiven sinisen...

Alkuperäisen loitsun mukaan Kiputytti on siis luonut kivut raastaen järkälettä. Loitsussa kivun käskettiin palata kiveen, mistä se oli tullutkin.

Osa loitsuista on ns. rukouksia jollekin jumaluudelle tai henkiolennolle. Esimerkiksi loitsua, jolla pyydetään Ukko ylijumalalta tulista miekkaa, on rukous. Joissain loitsuissa on vedottu yhtä aikaa neitsyt Maarian, Ukko ylijumalaan, Jeesukseen ja Ilmariseen.

Rukous on eräs loitsutyyppi. Rukous on jumalalle, jumalille, pyhimyksille tai muille uskontoon liittyville korkeammille voimille tai yliluonnollisille hahmoille osoitettua viestintää, useimmiten puhetta. Rukoilua esiintyy lähes kaikissa uskonnoissa, joissa uskotaan yliluonnollisiin voimiin. Rukoilun harjoittamisesta on kirjallisia todisteita jo 5000 vuoden takaa ja antropologien mukaan varhaiset älylliset nykyihmiset harjoittivat toimintaa, jota me kutsuisimme rukoiluksi.

Koskapa rukoilua tapahtuu niin monessa uskonnossa, tavat harjoitettaessa sitä vaihtelevat. Esimerkiksi luterilaiset kristityt usein ristivät kätensä tai painavat kämmenensä vastakkain, joko omassa yksityisyydessään tai yhdessä muiden kanssa. Ortodoksit (=oikeaoppiset) ja katoliset kristityt tekevät ristinmerkin. Muslimit puolestaan ovat saaneet Koraanissa kehotuksen rukoilla viidesti päivässä kumartaen kohti Mekkaa.

Rukous voi olla aivan tavallista puhetta, laulua, äänetöntä "päässä juttelua" korkeammille voimille tai ennalta määrättyä toimintaa. Esimerkki valmiista rukouksesta on kristittyjen Herran rukous eli Isä meidän.

Tieteellisen tutkimuksen mukaan ei loitsu eikä rukous paranna tai auta missään muodossa.

Tehtäviä

  1. Miksi muinaiset ihmiset lukivat loitsuja?
  2. Miksi monet nykyiset ihmiset lukevat rukouksia?
  3. Mikä on loitsun ja rukouksen ero?
  4. Ennen sairauksien ajateltiin johtuvat pahoista hengistä. Pahoja henkiä manaamalla ajateltiin parannettavan sairauksia. Esimerkiksi kristittyjen tarina Jeesuksesta kertoo, että Jeesus ajoi pahoja henkiä sikoihin, jotka menivät järveen ja hukkuivat?
  5. Osaavatko siat uida? Jos osaavat, miksi ne hukkuivat?
  6. Miksi tarinan Jeesus uskoi parantavansa sairauksia manaamalla?
  7. Tehoavatko manaukset todellisuudessa sairauksiin?
  8. Miksi ennen manattiin paholaisia pois vastasyntyneestä lapsesta?
  9. Miten sairauksia nykyään hoidetaan.

Kolme uskontoa

Lähde: Suomen parhaat vitsit 2006

Kristitty katolinen, muslimi ja juutalainen keskustelivat siitä, miten he kukin olivat tulleet uskoon. Ensimmäisen tarinan kertoi katolinen:

Eräänä talvi-iltana olin tulossa pienkoneella kotiin Alaskasta, kun jouduimme ennen kokemattomaan lumimyrskyyn. Vaivuin polvilleni ja aloin rukoilla jumalaa. Ja hän kuuli rukoukseni. Kilometrin etäisyydellä koneestamme myrsky taukosi ja pystyimme siinä tyynessä silmäkkeessä lentämään turvallisesti kotiin. Siitä asti olen olut tosi uskovainen.

Seuraavaksi uskoon tulemisestaan kertoi muslimi:

Olin kerran matkalla kamelillani läpi Saharan, kun siellä puhkesi ennen näkemätön hiekkamyrsky. En nähnyt mitään ja kamelini alkoi upota hiekkaan. Hyppäsin sen selästä, käännyin Mekkaan ja aloin rukoilla Allahia. Hetken kuluttua myrsky tyyntyi kilometrin säteellä minusta ja pystyin ratsastamaan siinä tyynessä silmäkkeessä kotiin. Siitä olen sen jälkeen ollut ikuisesti kiitollinen Jumalalle.

Viimein tuli juutalaisen vuoro:

Eräänä sapattina tulin synagogasta ja kotimatkalla huomasin ojassa ison säkillisen rahaa. Säkki oli ilmiselvästi hylätty, eikä kuulunut kenellekään ja se oli varmaan tarkoitettu minulle. Mutta sapattina me emme saa tehdä ruumiillista työtä, joten en voinut kantaa sitä kotiin. Sitten vaivuin polvilleni ja rukoilin Jahvea. Ja kas, hetken kuluttua kilometrin säteellä ympärilläni oli maanantai.

Todellisuuskäsityksiä

Kaksi psykiatria käveli illalla puiston läpi huomaten nurmikolla henkihieveriin pahoinpidellyn miehen. Kauhuissaan vanhempi psykiatri huudahti nuoremmalle.

  • Meidän on kiireesti löydettävä se mies joka tämän on tehnyt. Hän tarvitsee apuamme.

Tehtäviä:

  1. Mikä yllä esitetyn uskontojen vertailun opetus oli?
  2. Mitä on psykiatria?
  3. Mikä koulutus psykiatrilla on?
  4. Keitä psykiatrit auttavat?
  5. Onko koulupsykologeista apua?
  6. Mikä yllä esitetyn psykiatrian käsityksen opetus oli?
  7. Vastasivatko yllä olevat todellisuuskäsitykset oikeaa todellisuutta?

Totuus

Opettaja: Mistä tietää, että maapallo on pyöreä?

  • Äiti sanoo niin, isä sanoo niin ja opettaja sanoo niin.

Lähde: Vitsit 2006

Useimmiten puhumme totta. Valehtelemme lähinnä silloin, kun ajattelemme, että valehtelusta on meille enemmän hyötyä kuin totuuden puhumisesta. Jotkut viisausen ystävät (filosofit) ovat sitä mieltä, että sana ”totuus” on täysin tarpeeton sana. 

Jotkut muut viisauden ystävät (filosofit) liittävät totuuden mitä erilaisimpiin muihin asioihin kuten väitteen yhteensopivuuteen muiden väitteiden kanssa, yksimielisyyteen väitteen suhteen ja jopa väitteen hyödyllisyyteen.

Koska valhe voi olla esittäjälleen hyödyllisempi kuin totuus, hyödyllisyyden perusteella on aika vaikeaa erottaa totuutta valheesta. Jos väitteet ovat keskenään yhteen sopimattomia eli ristiriitaisia, jotkut väitteistä ja jopa kaikki saattavat olla valheellisia. Tälläkään keinolla ei päästä kovin pitkälle.

Sanaa ”totuus” käytetään kahdessa toisistaan poikkeavassa merkityksessä. Ensiksi voidaan sanoa, että jokin kokemukseen perustuva lause kuten ”aurinko paistaa kotonani 25.5.2006 klo 15.43 tietokoneeni näyttämää aikaa”, on tosi tai epätosi. Toiseksi voidaan sanoa, että väite ”pallo on nelikulmainen” on aina epätosi, kun taas väite ”pallo on pyöreä” on aina tosi.

Paljolta sekaannukselta vältyttäisiin, jos viimeksi mainitut väitteet eli määritelmän perusteella todet väitteet sijoitettaisiin jonkin muun käsitteen kuin totuuden piiriin. Vallitsevan käytännön muuttaminen saattaa kuitenkin olla mahdotonta.

Ne viisauden ystävät (filosofit), joiden mielestä sana ”totuus” on aivan tarpeeton, joutuvat kuitenkin eräänlaisen ongelman eteen, kun heiltä kysytään, puhuvatko he totta. Jos oikein viisastellaan, voidaan kysyä, puhuvatko he totta, kun he pitävät käsitettä ”totuus” tarpeettomana.

Inhimillinen todellisuuskäsitys on varmasti aina puutteellinen, mutta tähän todellisuuskäsitykseen kuuluu usein melkoinen joukko väitteitä, jotka ovat tosia.

Ihmisen aivot ovat hyvin monimutkainen ohjausjärjestelmä, mutta täydellistä ohjausjärjestelmää ei ole luultavasti ollenkaan olemassa. Mitä enemmän tosia väitteitä ja mitä vähemmän valheellisia väitteitä todellisuuskäsitykseemme kuuluu, sitä todennäköisempää on, että toimimme menestyksekkäästi.

Myöhemmin tässä oppikirjasarjassa kerrotaan perinpohjaisemmin siitä, miten todellisuuskäsitystämme voidaan parantaa.

Hallitsijat, hallitukset, eduskunnat, yläluokka, varakkaat, papit jne. ovat usein hyötyneet siitä, että alamaisille on valehdeltu.

Tätä tilannetta saattaa olla vaikea muuttaa.

Joskus valehteleminen saattaa olla oikein. Tämän kirjoittajan isoisä valehteli vuonna 1918 pyssyn kanssa toista miestä takaa ajaneelle sen, mihin suuntaan mies oli mennyt. Takaa ajettu jäi henkiin ja eli tavallista elämää vielä pitkään.

Tehtäviä

  1. Mitä sananlasku "toden puhujalle ei löydy yösijaa" tarkoittaa?
  2. Miksi totuuden selville saaminen on usein hyvin tärkeää?
  3. Miksi monet ihmiset valehtelevat?
  4. Onko valehteleminen aina väärin?
  5. Mitä keinoja on totuus ja valhe toisistaan?

Rehellisyys,reiluus, lupaus, luottamus ja sopimus

Rehellisyys ja luottamus liittyvät toden puhumiseen. Hyvin usein jatkuva valehteleminen saa aikaan sen, että valehtelijaa aletaan pitää epärehellisenä ja epäluotettavana.

Reiluus on hyvin monimerkityksinen sana. Se voi tarkoittaa esimerkiksi

1. Rehtiyttä
2. Reilua peliä
3. Anteliaisuutta
4. Avoimuutta
5. Tasapuolisuutta
6. Kitsastelemattomuutta
7. Pikkuasioista välittämättä olemista

Lupaus on myös hyvin monimerkityksinen sana. Se voi tarkoittaa esimerkiksi

1. Lupausta avunannosta
2. Lupausta paremmasta tulevaisuudesta
3. Lupausta tehdä jotain
4. Lupausta olla tekemättä jotain
5. Lupausta sallia jonkin teon tekeminen
6. Nunnalupausta
7. Naimattomuuslupausta
8. Uskollisuuslupausta
9. Sitoutumista johonkin

Lupausta voidaan noudattaa tai olla noudattamatta. Ihminen voi luvata mahdottomia, jolloin lupausta ei ole edes teoriassa mahdollista pitää. Tällaisia lupauksia on syytä välttää.

Sopimus voi olla

1. Suullinen
2. Kirjallinen

Esimerkiksi suullinen vuokrasopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen.

Sopimus voi olla myös

1. Julkinen
2. Salainen

Sopimus voi olla

1. Yksipuolinen, jolloin se velvoittaa vain yhtä osapuolta
2. Kahdenkeskinen, jolloin se velvoittaa molempia osapuolia
3. Monenkeskinen kuten esimerkiksi kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat kaikkia maita

Kaikkein tärkeimpiä ovat tietysti kansainväliset yleissopimukset, joita on nykyään hyvin paljon, Sopimukset saattavat koskea esimerkiksi oikeuksia ja velvollisuuksia, taloutta, sotaa ja rauhaa jne.

Tavallinen sopimus kuten vuokrasopimus astuu voimaan sopimuksessa mainittuna aikana, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sen.

Kansainvälinen sopimus astuu voimaan, kun sopimuksessa määrätty määrä maita on ratifioinut sen. Tavallisesti tähän tarvitaan kansanedustuslaitoksen päätös.

Sopimus voi olla

1. Määräaikainen
2. Toistaiseksi voimassaoleva.

Jos sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, sopimuksessa on hyvä mainita, miten sopimuksen voi tarvittaessa irtisanoa.

Sopimus voidaan myös rikkoa. Sopimuksessa on usein mainittu, mitä tehdään, jos jokin osapuoli rikkoo sopimusta.

Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että oikeusistuimet voivat kumota kohtuuttomia tai lainvastaisia sopimuksia.

Näissä oppimateriaaleissa puhutaan paljon kansainvälisistä sopimuksista, jotka takaavat Suomessakin suuren määrän kansalaisoikeuksia.

Tehtäviä

  1. Keitä luokkasi oppilaita pidetään reiluina?
  2. Ovatko he oikeasti reiluja?
  3. Oletko sinä reilu?
  4. Mikä ero on reilulla ja rehdillä?
  5. Milloin on syytä kieltäytyä lipaamasta jotain? Miksi joskus kannattaa kieltäytyä lupaamasta?
  6. Millaisia sopimuksia tavallisella perheellä on?
  7. Mitä kansainvälisiä sopimuksia tiedät?

Luulo ei ole tiedon väärti

Myös sanan ”tieto” merkityksestä viisauden ystävät ovat kiistelleet ainakin 2500 vuotta pääsemättä mihinkään yksimielisyyteen. Tässä oppikirjasarjassa käytetään heikkoa tiedon määritelmää. Inhimillinen tieto on todellisuuskäsityksemme tosien väitteiden joukko. Vahva tiedon määritelmä vaatii, että tiedon pitää olla oikeutettu. Siitä, miten tieto oikeutetaan, ei ole päästy yksimielisyyteen.

Ihminen voi pitää jotain väitettä totena, vaikka se ei ole tosi. Meillä on tapana sanoa, että tämä ihminen luulee, että asiantila on väitteen esittämällä tavalla. Sananlasku sanoo, ettei luulo ole tiedon arvoinen eli väärti (värd = arvoinen). Tätäkin sanaa käytetään hyvin monessa merkityksessä. Voidaan esimerkiksi sanoa, että joku luulee olevansa muita parempi. Esimerkiksi 2/3 ihmisistä luulee olevansa keskimääräistä älykkäämpiä, mutta tämähän on mahdotonta.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla luulo ja tieto eroavat toisistaan?
  2. Mitä on inhimillinet tieto?
  3. Miten tieto sinun mielestäsi voidaan oikeuttaa?

Informaatio

Sanaa ”informaatio” ei ole syystä tai toisesta suomennettu. Julistamme kilpailun tämän tärkeän sanan suomentamiseksi.

Inhimillinen kieli koostuu lauseista ja lauseet sanoista. Sanat koostuvat kirjaimista, numeroista ja muista merkeistä. Puhutaan merkkijonoista. Merkkijono voi olla aivan satunnainen, esimerkiksi

3,14159 26535 89793 23846 26433 83279 50288 41971 69399 37510 58209 74944 59230 78164 06286 20899 86280 34825 34211 70679

Jos merkkijono poikkeaa satunnaisesta, sen sanotaan sisältävän informaatiota, jonka määrälle on matematiikassa kehitetty mitta. Informaation mitta voidaan määritellä lukion matematiikan avulla. Myös esimerkiksi sähkömagneettiset aallot (radioaallot, lämpösäteily, valo, ultravioletti säteily, gammasäteily) ja ääni voivat sisältää informaatiota.

Tietokoneet käsittelevät informaatiota pääasiassa sähkömagneettisten ilmiöiden avulla. Ihminen tulkitsee tätä informaatiota siten, että tietokoneen muistissa on ykkösiä ja nollia. Ykkösten ja nollien jonon informaatiota voidaan mitata edellä mainitulla informaation mitalla. Tällainen yksittäinen ykkönen tai nolla (bitti) on yksinkertaisin muoto informaatiota.

Informaatio voi olla sellaista, että sillä ei ole juuri kenellekään ihmiselle merkitystä. Toisaalta ihmiset saattavat pitää merkityksettömänä myös sellaista informaatiota, jolla oikeastaan olisi merkitystä ihmisille.

Tehtäviä

  1. Millainen kuva sisältää paljon informaatiota?
  2. Millainen uutislähetys sisältää paljon informaatiota.
  3. Mikä ero on tiedolla ja informaatiolla?

Inhimillinen ymmärrys

Joskus on tapana sanoa, että ymmärrys on tiedon taso. Toisaalta ihminen arvelee usein ymmärtäneensä jonkin asian (vaikka hän olisi ymmärtänyt sen väärin). Ymmärrys – sanalla on myös ajatustunteisiin (emootioihin) liittyviä merkityksiä. Puhutaan esimerkiksi siitä, että joitakin virheitä tehnyttä ihmistä pitäisi ymmärtää. On kokonaisia viisauden ystävien (filosofien) koulukuntia, jotka pohtivat ”salattua tietoa” tai pyrkivät ymmärtämään jonkun pötyä puhuvan viisauden ystävän (filosofin) ajatuksia.

Eri ihmiset ymmärtävät eri määriä esimerkiksi matematiikkaa, luonnontutkimusta, tekniikkaa tai tietojenkäsittelyä. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, koska niitä, jotka eivät näitä asioita ymmärrä, voidaan huijata. Esimerkiksi huonon tekniikan, huonojen tietokoneiden, huonojen ohjelmien jne. takia myös teknisesti edistyneet yhteiskunnat ovat menettäneet valtavia summia.

Viisaus

Siitä, mitä viisaus tarkoittaa, ei ole yksimielisyyttä. Voidaan ehkä kuitenkin sanoa, että viisas ihminen tekee pitkällä tähtäyksellä päätöksiä, joista on hyötyä hänelle itselleen ja toivottavasti myös muille. Joskus ajatellaan, että viisaus merkitsee sitä, että ihminen tietää paljon. Yleisradiossa toimi aikoinaan ”viisasten kerho”, joka yritti vastata ulkomuistista kuuntelijain kysymyksiin. Siihen aikaan ns. tietosanakirjaviisaus oli muodikasta. Nykyään viisasten kerholaisten eli erilaisten visailijoiden on luettava sanoma- ja etenkin juorulehdet huolellisesti.

Tyhmyys

Hollantilaisen Matthijs van Boxselin mukaan tyhmyys on mahdollista määritellä vain jonkin toisen ominaisuuden puutteeksi tai vastakohdaksi. Tyhmyyttä ei yksilö itse voi tuntea. Siihen liittyy toimiminen tietämättään vastoin omaa etuaan. Äärimmäisessä tapauksessa seurauksena on kuolema. Älykkyys puolestaan van Boxselin mukaan on tulos jatkuvista myttyyn menneistä yrityksistä saada ote tyhmyydestä.

Lisätietoa: Matthijs van Boxsel: Tyhmyyden ensyklopedia, Atena, Jyväskylä, 2005, ISBN 951-796-392-0.

Tehtäviä

  1. Onko sinua sanottu tyhmäksi?
  2. Miksi sinua on sanottu tyhmäksi?
  3. Oletko tyhmä?
  4. Onko sinua sanottu viisaaksi?
  5. Oletko viisas?
  6. Onko tietokilpailuviisaudesta oikeasti hyötyä?
  7. Millaisesta tiedosta on eniten hyötyä?

Usko, uskomus, vakaumus

Tavallisesti ajatellaan, että usko (engl. faith) on inhimillinen käsitys jonkin väitteen totuudesta tai epätotuudesta. Jos usko ymmärretään totena pitämiseksi, on tarpeetonta sanoa, että ”minä uskon että…”. Riittää sanoa se, mitä kolmen pisteen tilalla on.

Uskomuksella tarkoitetaan usein käsitystä, jolla on jonkin verran perusteluja. Uskomus saattaa olla tosi tai epätosi.

Uskonnollinen usko on hankala käsite. Jotkut uskonnot vaativat uskomaan ilman perusteluja, jotkut toiset uskonnot ovat kehittäneet suuren määrän perusteluja. 

Esimerkiksi maailman suurin uskonto, kristillinen katolinen kirkko, on kehittänyt katolisuudelle Thomas Aquinasin (n. 1225 – 1274, Tuomas Akvinolaisen) ajattelun perusteella valtavan määrän perusteluja katoliselle uskolle. 

Monet Suomen evankelis-luterilaisista papeista ovat sitä mieltä, että kristinuskoon pitää uskoa ilman mitään järjellä käsitettäviä perusteluja.

Voidaan myös sanoa, että ihmisen uskomusten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.

Sanalla ”vakaumus” (engl. belief) on useita merkityksiä. Ensiksi vakaumus on arvostelma (engl. conviction), jonka mukaan tietyt väitteet ovat tosia. Toiseksi vakaumus on esimerkiksi siveellinen vakaumus. Esimerkiksi oppilaan vakaumus voi olla sellainen, ettei hän voi osallistua koulun uskonnollisiin juhliin ja päivänavauksiin. Tällaista vakaumusta koulun on kunnioitettava.

Tehtäviä

  1. Vallitseeko Suomessa uskonnonvapaus?
  2. Vallitseeko Suomessa uskonnottomuuden vapaus?
  3. Vallitseeko Suomessa vakaumuksen vapaus?
  4. Mitä tapahtuisi, jos tyhmyys loppuisi?
  5. Onko olemassa todellisuustutkimuksen mukainen (tieteellinen) todellisuuskäsitys?
  6. Onko jumaluusoppi todellisuustutkimusta (tiedettä)?
  7. Luettele 10 väitettä, jotka ovat mielestäsi tosia.
  8. Luettele 10 väitettä, jotka ovat mielestäsi epätosia.
  9. Mikä ero on uskolla ja uskomuksella?
  10. Mikä ero on uskolla ja tiedolla?
  11. Mikä ero on todellisella ja kuvitellulla?
  12. Onko ajattelun vapaus mielestäsi mahdollinen?
  13. Onko viisasta olla rehellinen?
  14. Miten arvioit luokkatoveriesi luotettavuutta?
  15. Pitääkö koulussa opettaa kaikissa asioissa totuus?
  16. Mikä ero on todellisuuskäsityksellä ja elämänkäsityksellä?
  17. Mitä tyhmyyksiä olet tehnyt viime aikoina?
  18. Miten mitataan tyhmyysosamäärä?
  19. Pitäisikö itsekkäitä ihmisiä ymmärtää?
  20. Millaisia asioita sinä arvostat?
  21. Milloin olet onnellinen?
  22. Millaista on hyvä elämä?
  23. Miksi ihmisillä on niin paljon erimielisyyksiä?
  24. Miten erimielisyyksiä pitäisi mielestäsi ratkoa?
  25. Mitä sellaisia käsityksiä sinulla on ollut, jotka ovat osoittautuneet myöhemmin virheellisiksi?
  26. Miksi todellisuuskäsitys on parempi sana kuin maailmankatsomus?
  27. Mistä löydät informaatiota?
  28. Mistä löydät tietoa?
  29. Miten tieto syntyy?
  30. Kuinka paljon valehtelemista on liikaa?
  31. Saako todenpuhuja yösijan?
  32. Luettele viisi erilaista todellisuuskäsitystä.
  33. Luettele viisi erilaista elämänkatsomusta.
  34. Kumpi sananlasku on parempi: a) rehellisyys maan perii b) totuudenpuhujalla ei ole yösijaa?
  35. Onko pakon edessä annettu lupaus pidettävä?
  36. Keihin luotat? Keihin et luota?

Aika

  • Yksi savuke lyhentää elämääsi 2 minuuttia.
  • Yksi pullollinen olutta lyhentää elämääsi 4 minuuttia.
  • Yksi työpäivä lyhentää elämääsi 8 tuntia.

Lähde: Vitsit 2006

Kannattaako aikaa tuhlata

Ihminen ja myös muut eliöt elävät vain rajoitetun ajan. Periaatteessa eräät pieneliöt ja jopa eräät kalat voivat elää kuinka kauan tahansa. Suolakerrostumien vesipisaroista on herätetty henkiin 250 miljoonaa vuotta vanhoja pieneliöitä. Elämää on Etelä-Afrikan kultakaivoksista löydetty useiden kilometrien syvyydestä, missä elämä on säilynyt jopa veden täydellisen häviämisen jälkeen. Asteroideiksi kutsutut avaruuden kivenmöhkäleet olisivat muuten pystyneet tuhoamaan kaiken elämän.

Tämän Maa - kiertotähden elämä on todennäköisesti syntynyt tällä kiertotähdellä. Kun Aurinko kaukaisessa tulevaisuudessa muuttuu punaiseksi jättiläiseksi, elämä tällä kiertotähdellä todennäköisesti loppuu. Jos Maa ei höyrysty kokonaan elämää voi jonkin aikaa säilyä syvällä kallioperässä, mutta ajan oloon elämän paluun edellytykset loppuvat. On tietysti mahdollista, että Maassa syntynyt elämä jatkuu jollain kaukaisemmalla kiertotähdellä tai muualla avaruudessa.

Nykyinen käsitys kaikkeudesta viittaa siihen, että kaikki elämä häviää aikanaan, niin Maassa alkanut kuin muualla Linnunradassa tai muissa havaittavissa olevissa galakseiksi kutsutuissa tähtijärjestelmissä. Meidän galaksimme on nimeltään Linnunrata. Linnunrataa lähin galaksi on Andromedan galaksi. Kaukaisessa tulevaisuudessa Linnunrata ja Andromeda kulkevat toistensa läpi vaikuttamatta kovin suuresi toisiinsa. Galaksi on tähtien, kiertotähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeän aineen muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta.

Jotkut eläimet ja kasvit voivat elää huomattavasti vanhemmiksi kuin ihmiset. Jotkut kaikille tutut eläimet kuten koirat ja kissat elävät vain murto-osan ihmisen keskimääräisestä elämän pituudesta. Joillekin eläimille ja kasveille on pitkäikäisyydestä hyötyä lajin kilpailukyvyn näkökulmasta. Jotkut toiset lajit korvaavat pitkän iän tuoman edun nopealla lisääntymisellä. Hyvin älykkäätkin eläimet kuten rotat saattavat elää vain keskimäärin muutamia vuosia.

Vanheneminen kuuluu luonnon kiertokulkuun, ja se on ohjelmoitu perintötekijöihimme. Jotkut suvut saattavat olla pitkäikäisempiä kuin toiset. On mahdollista, että ihmisen keskimääräistä elinikää voidaan jonkin verran nostaa tulevaisuudessa, mutta moneksi sadaksi vuodeksi sitä tuskin voidaan jatkaa. Jos kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti Maan massan, ja sehän on mahdotonta. Jos kuolemaa ei olisi, Maassa ei voisi olla ihmisiä, koska alkeellisimmat elävät oliot käyttäisivät kaiken elämän käytettävissä olevan aineen ja energian.

Kun meillä on jäljellä vain rajoitettu aika, kannattaa miettiä, mihin käytämme elämämme. Koska meidän on huomioitava myös muut ihmiset, emme saa tuhlata heidän aikaansa. Joillakin kohteliailla ihmisillä on tapana pyytää anteeksi sitä, että ovat käyttäneet aikaamme.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa Internetin avulla, kuinka kauan elämä on ollut mahdollista Maassa?
  2. Tutkikaa Internetin avulla, kuina kauan elämä vielä voi jatkua Maassa?
  3. Tutkikaa Internetin avulla, kuinka kauan Maassa on ollut ihmisiä?
  4. Miksi kaikki Linnunradan elämä häviää kaukaisessa tulevaisuudessa?
  5. Milloin Linnunrata ja Andromedan galaksi kohtaavat?
  6. Kuinka kauan kaukaisimmat ihmisen havaitsemat galaksit ovat olleet olemassa?
  7. Mitkä ovat kaikkein pitkäikäisimpiä eläimiä ja kasveja?
  8. Mitkä ovat hyvin lyhytikäisiä eläimiä ja kasveja?
  9. Mikä on kuoleman merkitys elämän kiertokulussa?
  10. Mitä aiot tehdä elämässäsi?
  11. Miten koululainen voi välttää ajan tuhlaamista?
  12. Miten koululaisen on mielestäsi viisasta käyttää aikansa?
  13. Mikä on sinusta hauskaa ja mikä epämiellyttävää?
  14. Milloin olet onnellinen ja milloin onneton?
  15. Miten huomioit, että et tuhlaa muiden ihmisten aikaa?
  16. Miten vältät sen, että et tuhlaa muiden koululaisten, vanhempiesi ja opettajien aikaa?
  17. Miksi on viisasta olla kohtelias ja auttavainen vanhoille ihmisille?

Aikataulutus

Menneinä aikoina aikatauluilla ei ollut yhtä suuri merkitys kuin nykyään. Vaikka tämän kirjoittajan oli mentävä aamuisin ensin kansakouluun ja sitten oppikouluun, hän osti ensimmäisen kellonsa vasta opiskellessaan yliopistossa. Köyhien kello ja kerho olivat siihen aikaan torilla. Saattoi käydä niin, että ns. ruokatuntia oli kaksi tuntia, ja takaisin kouluun piti osata mennä kauppahallin ja vesitornin kellojen mukaan.

Vuodenaikojen vaihtelu on tehnyt jo kaukaisille esi-isille ajan mittaamisen tärkeäksi. Aurinko, Kuu ja tähdet ovat olleet kaikkein varhaisimpia ajan näyttäjiä. Maanviljelyksen synty teki vuodenaikojen seuraamisen erityisen tärkeäksi. Oli tärkeää tietää, milloin oli kylvettävä ja milloin oli korjattava sato. Pohjoisessa Suomessa oli varauduttava talveen monin tavoin. Kylmänä vuodenaikana tarvittiin asunto ja polttopuita. Polttopuut tehtiin metsään kuivumaan, ja kun lunta tuli, ne ajettiin esimerkiksi hevosen vetämällä reellä kotiin.

Vuosi jaettiin neljään vuodenaikaan, ja seisaus- ja tasauspäiviä juhlittiin. Vuosi jaettiin myös kuukausiin ja kuukausi neljään viikkoon. Päivä jaettiin aamuun, päivään, iltaan ja yöhön. Myös pienempiä ajan yksiköitä kuten tunti, minuutti ja sekunti otettiin käyttöön. Fysiikassa ajan perusyksikkö on MKSA - järjestelmässä sekunti. M tarkoittaa metriä, K kilogrammaa, S sekuntia ja A ampeeria. Tällä kiertotähdellä aikaa mitataan hyvin monenlaisilla kelloilla. Myös tässä tietokoneessa, jolla tätä kirjoitetaan, on kello.

Jotta koululainen ehtisi kouluun, hänen täytyy aamulla herätä sopivaan aikaan. Kouluun mennään monella tavalla kuten kävelemällä, pyöräilemällä, koulutaksilla, linja-autolla, junalla, raitiovaunulla ja metrolla. Koulupäivä jakaantuu lukujärjestyksen mukaisiin oppitunteihin ja välitunteihin.

Voidaan sanoa, että elämä on aikataulutettu kehdosta hautaan. Kun esimerkiksi vanhus joutuu jonottamaan tuntikausia lääkäriin pääsyä, hänen vähääkin jäljellä olevaa aikaansa tuhlataan. Kun miljardit ihmiset tekevät pitkiä työmatkoja, heidän aikaansa tuhlataan. Kun kehitysmaiden naiset noutavat vettä kilometrien takaa, heidän aikaansa tuhlataan. Kun kokoustetaan tarpeettomasti, osanottajien aikaa tuhlataan. Kun ihmisiä ohjataan virastoissa luukulta luukulle, heidän aikaansa tuhlataan.

Kun aikatauluilla pyritään lisäämään osakkeenomistajien voittoja, monet työntekijät ahdistuvat, ja heidän terveydentilansa voi vaarantua. Jotkut ihmiset aikatauluttavat tarpeettomasti itseään. Esimerkiksi lomamatkalle lähtiessään he saattavat laatia tarkan aikataulun siitä, missä heidän on käytävä ja mitä heidän on nähtävä.

Kiire aiheuttaa tapaturmia ja liikenneonnettomuuksia. Kiireessä työ tehdään huonosti, ja kiireessä tapahtuu vahinkoja, jotka voivat olla hyvinkin vakavia.

Ihmisten satoja vuosia vanha unelma on, että koneet tekevät työt ja ihminen on vapaa päättämään itse siitä, miten hän käyttää rajallisen aikansa. Väestöräjähdys on aiheuttanut sen, että töitä ei kannatakaan siirtää koneiden tehtäväksi, vaan ne kannattaa teettää köyhien maiden ihmisillä. Ihmiset on saatu ajattelemaan, että he tarvitsevat kaikenlaista tavaraa ja viidettä, ja saadakseen niitä, heidän on työskenneltävä aikaisempaa ahkerammin ja tehokkaammin. Ihmisille tuotetun massaviihteen laatu on niin huonoa, että osa ihmisistä ei katso sitä tarvitsevansa ja loput tuhlaavat siihen rajoitettua aikaansa.

Tehtäviä

  1. Haastatelkaa eri-ikäisiä ihmisiä ja selvittäkää, miten ajan käyttö on muuttunut.
  2. Selvittäkää, miten ajan yksikkö sekunti määritellään nykyisin.
  3. Selvittäkää, miten esi-isämme mittasivat aikaa.
  4. Selvittäkää, milloin Suomessa on talvipäivän seisaus, kevätpäivän tasaus, kesäpäivän seisaus ja syyspäivän tasaus. Mitä nämäkäsitteet tarkoittavat?
  5. Selvittäkää, miksi muinaissuomalaiset juhlivat seisauksia ja tasauksia.
  6. Opetushallitus haluaisi pidentää koulujen välitunteja. Ovatko välitunnit mielestäsi hyviä vai ovatko ne ajan tuhlausta. Perustele vastauksesi.
  7. Mikä koulussa on sinun mielestäsi tarpeellista ja mikä tarpeetonta?
  8. Onko koulumatkasi ajallisesti sopiva vai liian pitkä?
  9. Saatko liikuntaa koulumatkallasi? Mitä hyötyä on liikunnasta?
  10. Miten koululaisten ajankäyttöä voitaisiin parantaa?
  11. Miten turhaa liikennettä voitaisiin vähentää? Mitä muuta hyötyä kuin ajansäästö, olisi liikenteen vähentämisestä?
  12. Miten turhaa kulutusta voitaisiin vähentää?
  13. Miten viihteen laatua voitaisiin parantaa?
  14. Miten turhaa virastovaltaisuutta (byrokratiaa) voitaisiin vähentää?
  15. Miten paperin (esimerkiksi koulukirjojen) käyttöä voitaisiin vähentää?
  16. Miten koulujen henkilöstöä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin?
  17. Miten tietotekniikkaa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän opetuksen yksilöllistämiseen ja tehostamiseen?

Onko ajalla alkua ja loppua?

Vaikka monet kansantarut kertovat maailmansyntytarinoita, aika on näissä tarinoissa useimmiten käsitetty molempiin suuntiin äärettömäksi. Tämä käsityksen mukaan aika on ilman alkua ja ilman loppua. Tällainen käsitys on myös säieteorian alkuperäisellä luojalla Gabriele Venezianolla hänen artikkelissaan ”The Myth of the Beginning of Time”, Scientific America, toukokuu 2004 (=Taru ajan alusta). Säikeet eivät voi kutistua pisteiksi joten jos on ollut ”suuri pamaus”, aikaa on ollut myös sitä ennen.

Toinen yleinen ikivanha käsitys on, että ajalla olisi joskus ollut alku mutta tulevaisuudessa aika jatkuu äärettömiin. Tällainen käsitys on ollut mm. brittiläisellä Stephen Hawkingilla teoksessa Ajan lyhyt historia, ISBN 9510248215, WSOY 2002. Hawkingin mukaan aika alkoi ”suuren pamauksen” jälkeen.

Esimerkiksi hindulaisissa ja buddhalaisissa uskonnoissa ajatellaan usein, että aika kiertää kehää. Näissä uskonnoissa ajatellaan myös, että ihmiset ja eläimet saattavat syntyä uudestaan (jälleensyntymä). Tämän kiertokulun ajatellaan ihmisen osalta joskus loppuvan, jos hän elää kyseisen uskonnon oppien mukaan.

On myös mahdollista ajatella, että aika on taaksepäin ikuinen ja laajenee koko ajan. Suomen kielessä ei ole kuin nykyisyyttä ja menneisyyttä kuvaavat aikamuodot. Monissa kielissä on myös tulevaisuutta tarkoittava aikamuoto.

Eräs mahdollisuus on, että aika olisi joskus alkanut ja että se loppuisi joskus.

Muita mahdollisuuksia voi keksiä harjoitustehtävänä.

Jotta voitaisiin ratkaista, mikä näistä ehdotuksista on paras, on tarkasteltava sitä, mitä aika on.

Tehtäviä

  1. Mikä yllä olevista käsityksistä on mielestäsi oikea?
  2. Mitkä ovat suomen kielen aikamuodot? Miten ne määritellään? (Käytä tarvittaessa Internetiä.)
  3. Mitkä ovat englannin kielen aikamuodot? Miten ne määritellään? (Käytä tarvittaessa Internetiä.)
  4. Mitä eroja on menneisyydellä ja nykyisyydellä?
  5. Mitä eroja on nykyisyydellä ja tulevaisuudella?
  6. Mitä eroja on menneisyydellä ja tulevaisuudella?
  7. Keksikää lisää mahdollisuuksia yllä olevien lisäksi.

Amazonin sademetsässä asuvan heimon kielestä puuttuu sana "aika"

20.5.2011 AA Helsingin Sanomat

Amazonin sademetsässä elää heimo, jonka kielessä ei ole aikaa tarkoittavaa sanaa. Amondawa-heimoon kuuluvat ihmiset eivät myöskään puhu vuoden tai kuukauden kaltaisista ajanjaksoista, kertoo BBC.

Heimoon saatiin ensimmäisen kerran yhteys vuonna 1986, ja nyt tutkijat ovat ryhtyneet selvittämään heimon kieleen liittyviä aikakäsityksiä.

"Emme väitä, että he olisivat "ihmisiä vailla aikaa" tai "ajan ulkopuolella". Amondawat voivat muiden ihmisten tavoin puhua tapahtumista ja tapahtumien jaksoista", selitti kielipsykologian professori Chris Sinha Portsmouthin yliopistosta BBC:lle.

"Se, mitä emme löytäneet, on käsitys ajasta tapahtumiin nähden itsenäisenä käsitteenä: heillä ei ole käsitystä ajasta jonakin sellaisena, jossa tapahtumat sattuvat."

Amondawan jäsenet eivät puhu iästään, vaan he omaksuvat erilaisia nimiä elämänsä eri vaiheissa tai saavuttaessaan uuden aseman yhteisössään.

Heimo ei myöskään puhu ajasta jonakin sellaisena, joka liikkuisi tilassa. Näin ollen kielellinen rakenne, jossa jokin tapahtuma on "ohitse" tai "edessäpäin" on heimolle mahdoton. Sinhan mukaan ilmaisut voidaan kuitenkin omaksua, sillä portugalia oppineet heimon jäsenet kykenevät ymmärtämään ja käyttämään niitä.

Tutkimusryhmän hypoteesina on, että ajan käsitteiden puuttuminen johtuu "aikateknologian" kuten kalenterijärjestelmän tai kellojen puutteesta, mihin puolestaan on voinut vaikuttaa se, ettei heimon numerojärjestelmä ole kovin yksityiskohtainen.

Mitä aika on?

Siitä, mitä aika on, ei ole minkäänlaista yksimielisyyttä. Siitäkään ei olla yksimielisiä, onko aikaa ylipäätään olemassa. Tässä ei ole mitään erityisen ihmeellistä. Ihmisethän ovat erimielisiä hyvin monista asioista.

Sana ”aika” esiintyy hyvin monissa sanoissa osana. Pelkällä ”aika” – sanalla saatetaan tarkoittaa monia asioita. Joissakin lauseissa ”aika” ei tarkoita aikaa ollenkaan (esimerkiksi ”Tämä kala on aika iso”.).

Sanalle ”aika” ei ole yleisesti hyväksyttyä. suoraa määritelmää. Suora määritelmä on esimerkiksi seuraava nisäkkään määritelmä: ”Nisäkkäät ovat eläimiä, jotka synnyttävät eläviä poikasia.”

Sanaa ”aika” käytetään hieman eri tavoin fysiikassa, biologiassa ja psykologiassa.

Esimerkiksi fysiikan sisällä aika voidaan määritellä epäsuorasti joukolla lauseita, jotka sisältävät sanan ”aika”. Fysiikan aikaa mitataan kelloiksi kutsutuilla laitteilla.

Se, miten tutkimusalat käyttävät sanaa ”aika” opitaan opiskelemalla alaa.

Lapsi oppi sanan ”aika” eri merkityksiä vähitellen. Kellon opetteleminen liittyy myös aika – käsitteen opetteluun. Käsitteitä voidaan oppia havaitsemalla, miten niitä käytetään. Lopulta sanaa ”aika opitaan käyttämään niin monella tavalla, että kukaan ei enää pysty sanomaan tarkasti, mitä aika on.

Vihje opettajalle: Jos osaat englantia, lue artikkeli Internetin sivulta

http://www.iep.utm.edu/t/time.htm

Tehtäviä

  1. Onko sinun mielestäsi aikaa olemassa?
  2. Vaikka ajalle ei ole yleisesti hyväksyttyä suoraa määritelmää, voi olla hauskaa yrittää keksiä sellainen. Keksikää erilaisia ajan määritelmiä ja vertailkaa niitä keskenään.
  3. Keksikää lauseita, jotka sisältävät sanan ”aika”. Käyttäkää tarvittaessa Internetin hakukoneita (esim. google, yahoo, msn).
  4. Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos kellot pantaisiin käymään takaperin?
  5. Kuvitelkaa, että olisi olemassa kello, joka kertoisi, kuinka paljon ihmisellä on elämää jäljellä. Mitä sellainen kello vaikuttaisi ihmisen elämään?
  6. Miten aika ja liike liittyvät toisiinsa?
  7. Mistä johtuu, että eri kellot saattavat näyttää eri aikaa?

Ajan suunta

Joidenkin mielestä aikaa ei ole olemassakaan, ja joidenkin mielestä on vain nykyisyys. Joidenkin mielestä on nykyisyys ja menneisyys, ja joidenkin mielestä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Joidenkin mielestä ajalla ei ole suuntaa, ja joidenkin mielestä ajan suunta on menneisyydestä nykyisyyteen tai menneisyydestä tulevaisuuteen. Joidenkin mielestä aika kulkee vain yhteen suuntaan, ja joidenkin mielestä aika voi kulkea kahteen suuntaan ja joidenkin mielestä moniin suuntiin.

Tavallisin perustelu sille, että aika kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen, on, että epäjärjestys luonnossa todennäköisesti lisääntyy eli energia todennäköisesti huononee lämmöksi. Tämä perustuu inhimilliseen kokemukseen, erityisesti fysiikan tutkimukseen.

Jos oli aikaa ennen ”suurta pamausta”, mihin suuntaan aika silloin kulki?

Jos elokuvaa pyöritetään takaperin, jokainen huomaa, että aika kulkee takaperin. Jos tarkastellaan tapahtumia alkeishiukkasten kokoa olevissa ympäristöissä, ei havaita mitään eroa, vaikka filmiä pyöritetään takaperin.

Ns. suhteellisuusteorioiden mukaan aika saattaa kulkea eri nopeuksilla eri paikoissa ja eri nopeudella toistensa suhteen liikkuvissa ympäristöissä. Suhteellisuusteorioiden vastaisiin ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi Internetin sivuilla

http://www.saunalahti.fi/suntola/FI/FI%20main.htm

Suhteellisuusteorioissa ja esimerkiksi Tuomo Suntolan dynaamisessa universumissa (universumi = kaikkeus) aika määritellään eri tavoin.

Sanotaan, että aika pysähtyy valtavan suurten mustien aukkojen tapahtumahorisontissa (paikassa, josta ei enää pääse ulos mustasta aukosta). Mihin aikaan aika kulkee mustassa aukossa? Onko musta aukko itse kello, koska sehän saattaa pyöriä, ja esimerkiksi Stephen Hawkingin mukaan se lopulta höyrystyy olemattomiin?

Monet ovat kiinnostuneita näistä kysymyksistä, mutta ihmisten elämään tällä kiertotähdellä niillä ei ole kovin suurta merkitystä.

Tehtäviä

  1. Voitko aina muistaa jälkeenpäin, mitä sattui ensiksi ja mitä seuraavaksi?
  2. Miten voi varmistua siitä, että jälkeenpäin tiedetään tapahtumien järjestys?
  3. Mitä tapahtuu, kun kellot siirretään a) kesäaikaan b) talviaikaan?
  4. Rikot juomalasin. Voiko juomalasi palata itsestään takaisin ehyeksi?
  5. Ottakaa selvää, mitä tarkoitetaan ”suurella pamauksella”?
  6. Ottakaa selvää, mitä ovat alkeishiukkaset?
  7. Ottakaa selvää, miten suhteellisuusteoriat määrittelevät ajan.
  8. Miten karhu ja monet muut eläimet siirtyvät tulevaisuuteen (seuraavan kesään)?
  9. Onko ihmisen mahdollista siirtyä a) omaan tulevaisuuteen b) jonkun toisen tulevaisuuteen c) omaan menneisyyteensä d) jonkun toisen menneisyyteen?

Aikakone

Hätkähdyttävä tulevaisuus

H G Wells: Aikakone (The Time Machine, 1895). Suom. Tero Valkonen Desura 2000 ISBN 952-5339-03-3

1800-luvun jälkipuoliskolla keksinnöt ja kehitys muuttivat todellisuuskäsitystä. Tähtitodellisuustutkimus (entinen tähtitiede) laajensi käsitystä kaikkeudesta. Charles Darwin muutti käsitykset luonnossa tapahtuvasta kehityksestä. Herbert Spencer siirsi Darwinin eliöiden kehitysajatuksen yhteisölliseen toimintaan ja katsoi, että kehitys johti yhteiskunnan suurimpaan täydellisyyteen. Tekniikan jatkuva kehitys loi käsityksen ikuisesta edistyksestä ja ihmisen herruudesta luontoon nähden. Teollistuminen ja kaupungistuminen vahvistivat käsitystä siitä, että maailma oli nopeasti muuttumassa. Ihmiset miettivät, oltiinko menossa parempaan vai huonompaan suuntaan.

H. G. Wells tulkitsi varhaisissa tieteis- ja utopiakirjoissaan aikalaistensa toiveita ja pelkoja. Polkupyörän aikakaudella Wells kirjoitti mm. avaruusmatkoista ja perintötekijöiden muuntelusta. Vuonna 1895 julkaistusta Aikakoneesta tuli menestysteos, joka vaikutti omalta osaltaan ihmisten käsityksiin tulevaisuudesta.

Herbert George Wells (1866–1946) oli kirjailija, lehtimies ja opettaja, joka kirjoitti yli 150 kirjaa ja kirjasta sekä lukemattoman määrän lehtiartikkeleita. Wells suoritti yliopistotutkinnon luonnontutkimuksessa ja niinpä hänen ensimmäinen kirjansa oli Textbook of Biology (1893). Kirjallisen läpimurtonsa hän teki ensimmäisellä romaanillaan Aikakone (The Time Machine, 1895). Wellsin laaja tuotanto käsittää mm. luonnontutkimuksen oppikirjoja, tieteis- ja utopiakirjoja, englantilaista luokkayhteiskuntaa kuvaavia pilkkakirjoituksia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ohjelmajulistuksia sekä tietoa kansantajuistavia tietokirjoja.

Onko aikakone mahdollinen?

Tieteisromaaneissa ihmiset siirtyvät aikakoneella kaukaiseen tulevaisuuteen tai kaukaiseen menneisyyteen. Yleensä ajatellaan, että keskenään ristiriitaiset tapahtumat eivät ole mahdollisia. Jos ihminen siirtyisi sopivan ajanjakson menneisyyteen, hän voisi estää oman syntymänsä, mikä on ristiriitainen tilanne.

Menneisyyttä voidaan tulevaisuuden tekniikalla tallentaa esimerkiksi tietokoneiden muisteihin, ja on periaatteessa mahdollista tallentaa vaikka ihmisen koko elämä tietokoneiden muisteihin. Epäilemättä tämä helpottaisi elämänkertojen kirjoittajien tai historian tutkijain työtä. Menneisyyden muistiin siirtäminen ei kuitenkaan ole aikamatka menneisyyteen.

Karhu ja muut talviunta nukkuvat voivat siirtyä tulevaisuuteen elintoimintojaan hidastamalla. Eräillä hyönteisillä on aivan oikeaa pakkasnestettä, joten ne säilyvät lepotilassa talven yli jäätymättä.

Eräiden suhteellisuusteorioiden mukaan aikaa voitaisiin hidastaa muillakin keinoilla, esimerkiksi suurella painovoimakentällä (jota suhteellisuusteoriat kutsuvat avaruuden kaareutumiseksi) ja valon nopeutta lähentyvillä nopeuksilla.

Nykytekniikalla ihmisen siirtyminen tulevaisuuteen ei ole mahdollista. On mahdollista, että esimerkiksi seuraavaan jääkauteen mennessä suomalaiset oppisivat nukkumaan talviunta ja voisivat siirtyä tulevaisuuteen eli jääkauden jälkeiseen aikaan.

Tieteiskirjallisuus on esittänyt, että kaikki mahdolliset kaikkeudet olisivat olemassa ja että siirtyminen menneisyyteen olisi mahdollista siirtymällä johonkin toiseen mahdolliseen kaikkeuteen. Tällaisten muiden kaikkeuksien olemassaolosta ei kuitenkaan ole minkäänlaisia kokeellisia havaintoja, joten niitä on toistaiseksi pidettävä mielikuvituksen tuotteina.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, mitä Wellsin Aikakone – romaanissa tapahtuu.
  2. Mitä Herbert Spencer ja nykyiset sosiobiologit väittävät?
  3. Tutustukaa Internetin avulla Richard Dawkinsin ajatuksiin.
  4. Haluaisitko siirtyä tulevaisuuteen? Miksi?
  5. Haluaisitko siirtyä menneisyyteen? Miksi?
  6. Onko tulevaisuuteen siirtyminen mielestäsi mahdollista?
  7. Onko menneisyyteen siirtyminen mielestäsi mahdollista?
  8. Tutkikaa millä nopeudella avaruusaluksen liikkuvat.
  9. Mitä tarkoittaa kaksosparadoksi. Mitä siihen on esitettyratkaisuksi?

Uni

Lähde: Dreams- lehti kesäkuu 2006 (Paula Launonen haastattelee Turun yliopiston dosentti Antti Revonsuota)

Turun yliopiston unilaboratoriossa seurataan koehenkilöiden unennäköä herättämällä heitä useita kertoja yön aikana. Välittömästi herätyksen jälkeen unet kirjataan ylös ja niistä tuotetaan selostuksia. Unien muistamista voi harjoitella.

80 prosenttia ihmisistä muistaa näkemänsä unet välittömästi heräämisen jälkeen. Edellytys on tietysti se, että ihminen herätettiin unennäkemisen oikeassa vaiheessa. Muissakin univaiheissa voidaan muistaa lyhyitä unikuvia.

Käsityksiä unennäkemisen luonteesta

Osa unitutkijoista ajattelee, ettei unennäöllä ole merkitystä. Heidän mielestään kyse on samantapaisesta kohinasta, jota tapahtuu tietokoneen sisällä.

Toiset ajattelevat, että uni tukee mielenterveyttä ja tasapainoa. Jos unen tarkoitus olisi toimia sisään rakennettuna mielenhoitona, pitäisi unien olla mukavia, mutta sitähän ne eivät pääsääntöisesti ole.

Kolmas selitys on uhkan jäljittely. Koska uniin sisältyy paljon kielteisiä osia, ne voidaan ymmärtää ihmismielen keinoksi valmistautua tosielämän vaikeisiin tilanteisiin. Unen näön ymmärtäminen vaarojenhallinnan välineenä kumpuaa syvältä ihmiskunnan menneisyydestä. Alkukantainen ihminen, joka eli luonnon armoilla ja kohtasi päivittäin erilaisia vaaroja villieläinten ja vihollisten taholta, tarvitsi menetelmän, jolla valmistautua uhkiin ja voittaa ne. Unennäkö tarjoaa turvallisen jäljittely-ympäristön vaaroihin valmistautumiseksi.

Tyypillisten painajaisuniemme uhkakuvat ovat peräisin ammoisesta maailmasta. Kimppuunne hyökätään, meitä uhataan, me yritämme paeta. Lapset näkevät painajaisissaan kammottavia hirviöitä ja ilkeitä pahiksia. Mitä hirvein painajainen, sitä alkeellisempi se yleensä on."

Unennäkö on nykyihmiselle jäänne - meidän selviytymisemme ei enää ole niin vakavasti uhattuna että henkiin jäämistä pitäisi loka yö jäljitellä. Yöllisistäi seikkailuista voi kuitenkin tehdä jalostaa mielenkiintoisen harrastuksen, jonka avulla ymmärrys omaan elämään lisääntyy.

Samat aiheet läpi elämän

Tutkimuksissa on havaittu, että samat, ihmisen elämänkokemusta heijastavat aiheet toistuvat unissa. jotkin osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin koko loppuelämänsä, miehet palaavat takaisin armeijaan tämän tästä. Morsiamen jännitys heijastuu uneen likaisena hääpukuna tai alttarille ilmestyvänä örvelösulhasena. Opiskelijatytöt näkevät usein myös unia, joissa he huomaavat odottavansa ei-toivottua lasta, eikä heillä ole aavistustakaan, kuka on isä. Miehet, jotka pelaavat paljon taistelupelejä, jatkavat niitä unissaan, joissa he hyppivät ja pomppivat mielin määrin yliluonnollisissa tilanteissa.

Jokainen meistä tuntee unitilanteen, jossa meidän pitäisi nopeasti päästä pakoon. Jalat muuttuvatkin raskaiksi, ja liikkuminen on vaivalloista kuten suoharjoittelua treenaavalla urheilijalla.

Unimaailman tapahtumat ovat enimmäkseen epämiellyttäviä. Kuinka paljon näemme onnellisia unia, siitä ei ole täsmällistä tietoa. Uhkaavia tilanteita on 65 prosentissa aikuisten unia. Sukupuoliaiheiden osuus vaihtelee viidestä kymmeneen prosenttiin. Sukupuolisuuteen liittyvät unet välttämättä ole lainkaan mukavia.

Lentounien osuus on prosentin luokkaa. Joskus ne ovat kivoja; katsellaan maisemia ja nautitaan vapauden tunteesta, usein lentäminen on keino päästä pakoon pahasta tilanteesta.

Synkkien unien valta-asema heijastuu myös kieleen. Ihania unia varten ei ole omaa sanaa kuten pahalle unelle painajainen. Jostain syystä unimaailma ei liity ihmisen miellyttäviin tunteisiin ja tuntemuksiin samalla voimalla kuin kielteisiin kokemuksiin. Kun elämässä sattuu joku onnenpotku, ei se juurikaan uniin heijastu.

Kirjoita unet muistiin

Yleismaailmalliset univertauskuvat ja selityksiä tarjoavat unikirjat ovat silkkaa huuhaata, joita voi verrata horoskooppeihin. Unet ovat ainutlaatuinen ikkuna ihmismieleen, ja niiden tausta löytyy jokaisen omasta kokemusmaailmasta. Vaikka kaksi ihmistä näkisi samantapaista unta, se todennäköisesti merkitsee heille eri asioita.

Säännöllisesti unipäiväkirjaa pitämällä jokainen meistä voi löytää säännöllisyyksiä omista unistaan. Kun kirjoittaa uniaan ylös pitemmän aikaa, voi huomata jatkuvuutta, esimerkiksi johonkin ihmiseen, tilaan tai esineeseen liittyvän tunnetilan.

Entä jos unet eivät jää mieleen? Miten unien ylöskirjaaminen silloin voi onnistua? Jokainen voi harjaantua muistamaan unia. Mieleen palauttaminen edellyttää järjestelmällistä asennetta ja vahvaa vaikutinta. Kun nuoret illalla nukkumaan, sano itsellesi, että haluat muistaa unesi ja olla valppaana niitä katsellessasi. Järjestä aamusi niin, että et nouse heti herättyäsi ylös sängystä, jatkat lepäilyä ja annat yöllisten unikuvien palautua mieleesi. Kun unet alkavat hahmottua, kirjaa ne heti. Pidä sängyn vieressä muistiinpanovälineiti ja kirjoita unesi ylös sellaisina kuin ne mieleen tulevat.

Kun olet jonkin aikaa toiminut näin, ällistyt, miten hyvin alat muistaa uniasi. Tavallisesti ihminen muistaa aamulla ehkä yhden tai kaksi unta, mutta useampienkin unien mieleen palauttaminen on mahdollista."

"Unipäiväkirjastasi sitten voit lukea, millaiset asiat ovat ajankohtaisia sinun elämässäsi. Mikä sinua askarruttaa ja huolestuttaa.

Yön seikkailuille haluttu juoni

Paitsi että unia voi harjoitella muistamaan, niitä voi oppia myös ohjaamaan. Selväunitila aikana ihminen pystyy tahdonalaisesti määräämään, miten uni jatkuu. Selväunitilassa on mahdollista tiedostaa, että "tämähän on vain unta", ja päättää, että "nytpä haluankin tehdä unen aikana jotain huikeaa".

Tutkija kertoo kävelleensä unessa seinän läpi, koska halusi tietää, miltä se tuntuu. Kokemus oli kuulemma jännittävä. Kun hän ensin kosketti seinää, se oli kova, mutta sulautui vähitellen taikinamaiseksi, muuttui sitten pehmeäksi ja antoi periksi.

Voit ohjata untasi vaikka niin, että pääset tapaamaan haluamiasi ihmisiä, vaikkapa nuoruutesi kavereita tai arvostamiasi julkisuuden henkilöitä, joita muuten ei ikinä tapaisi.

Aiemmin oli vallalla Sigmund Freudin käsitys, jonka mukaan unet ovat tunteiden varaventtiili. Nykytutkimus on aika yksimielinen siitä, ettei unennäkeminen ole ihmiselle elintärkeä ominaisuus. Ei kukaan kuole tai sairastu, vaikka ei unia näkisikään. Mutta mielenkiintoinen osa ihmisen elämää unet ovat. Unennäkö on nisäkkäille ominainen kyky, jolla voi laajentaa ymmärrystään, jos niin haluaa.

Nukkumisohjeita

  1. Toimi illalla samalla tavalla joka ilta.
  2. Noudata säännöllisiä aikoja.
  3. Pimennä, hiljennä ja rauhoita makuuhuone.
  4. Tuuleta makuuhuone ja pidä se riittävän viileänä.
  5. Valitse oikein patja ja tyyny sekä vuodevaatemateriaalit.
  6. Vältä kahvin ja teen juontia illalla.
  7. Älä tupakoi.
  8. Vältä illalla raskasta liikuntaa ja ruokaa.
  9. Vältä runsasta nesteiden juomista illalla.
  10. Kokeile lämmintä suihkua.
  11. Mene vuoteeseen vasta, kun olet väsynyt.
  12. Nouse aina ylös suunnilleen samaan aikaan, myös vapaapäivinä.

Tehtäviä:

  1. Millaista unta olet viimeksi nähnyt?
  2. Ovatko unesi olleet pelottavia vai miellyttäviä?
  3. Oletko yrittänyt unessa juosta pakoon? Onnistuiko?
  4. Jos ei halua muistaa ikäviä unia, miten niiden muistamisesta pääsee eroon?
  5. Oletko huomannut koiran tai kissan tai muun kotieläimen näkevän unia? Mistä huomaa, että eläin näkee unta?
  6. Mistä johtuu, että jotkut ihmiset ajattelevat virheellisesti, että unet ennustavat tulevia tapahtumia.
  7. Millä tavalla unet ovat vaikuttaneet uskontoihin? http://www.evl.fi/raamattu/
  8. 1992/1Moos.37.html#o69
  9. Miten voit oppia näkemään hauskoja unia?
  10. Pystyivätkö muinaiset ihmiset erottamaan unen todellisuudesta?
  11. Oletko itse joskus unessa ajatellut, että ”tämä on unta” ja herännyt?
  12. Miksi nukkuminen on tärkeää vaikka unet eivät olekaan?
  13. Onko ihmisiä, jotka eivät nuku?
  14. Mitkä asiat saavat sinut nukkumaan huonosti?
  15. Mitkä asiat saavat sinut nukkumaan liian vähän?
  16. Pitäisikö koulun alkaa vasta klo 9? Miksi se ei ala klo 9?

Siveys ja kieli

Sana ”siveys”

Sana ”siveä” on samaa alkuperää kuin sana ”sivistys”. Sivistys on pellavan riipimistä kahteen kertaan. Kun pellava käsitellään kahdesti, tulos on pehmeä, mutta tukeva ja kestävä.

Siveyssanoja ovat esimerkiksi ”hyvä”, ”paha”, ”oikein”, ”väärin”, ”pitää”, ”ei pidä”, ”saa”, ”ei saa” jne.

Lauseet

Lauseet muodostuvat yhdestä tai useammasta sanasta. Lauseet ovat viestejä. Jotkut lauseet eivät lisää tietoamme. Esimerkiksi lause ”ihminen on eläin” ei lisää tietoamme, sillä se on tosi kokemuksesta riippumatta. Sen sijaan lause ”Pekan poika on taidegraafikko” lisää tietoamme sikäli kuin tiedämme kenestä Pekasta on kysymys. Lauseita, jotka ovat joko tosia tai epätosia, sanomme väitelauseiksi (vieraskielinen sana: propositio).

Väitelauseiden lisäksi on suuri joukko muita lauseita. Niitä käsitellään tarkemmin äidinkielen opetuksessa. Tässä yhteydessä mainitaan esimerkiksi käskyt (ole hiljaa oppitunneilla), kiellot (älä puhu oppitunnilla, jos sinulta ei kysytä), huudahdukset (apua!), arvoarvostelmat (Pekka on hyvä oppilas), kauneusarvostelmat (Moppe on kaunis koira).

Mielipiteet ja ajattelun vapaus

Mielipide on inhimillinen käsitys jostakin. Mielipide ei ole tosiasia, koska mielipidettä ei ole todennettu tai mielipidettä ei voida sanoa epätodeksi. Mielipiteet ovat arvioita, arvosteluja tai arvotuksia. Perinteisesti tieto on eri asia kuin mielipide.

Mielipidekyselyt

Tämän kirjoittaja on toiminut tilastotieteilijänä 9 vuotta, siitä 4 vuotta mielipidekyselyjen käsittelyssä SAS – ohjelmistolla. Mielipidekyselyjä ei kannata ryhtyä suorittamaan huonolla asiantuntemuksella. Kysymysten laatiminen on vaikeaa. On osattava kysyä asioita, joilla on merkitystä, kysymysten määrä on rajoitettu (kukaan ei vastaa kovin pitkiin mielipidekyselyihin), kysymykset eivät saa olla johdattelevia(oletko jo lakannut lyömästä vaimoasi), ja joukko, jolle kysymykset esitetään, on valittava satunnaisesti. Henkilötunnuksia yms. saa käyttää vain tieteelliseen tarkoitukseen tehtävissä kyselyissä tietosuojavaltuutetun luvalla. Aineiston käsittelyyn tarvitaan SAS:sia tai SPPS:ää osaava tilastotieteilijä tai matemaatikko.

Onkin sanottu: valhe, emävalhe, tilasto. Tässä on sen verran perää, että koulutetut tilastotieteilijät ovat vakavasti huolissaan huolimattomasti ja taitamattomasti laadituista tilastoista.

Leikkimieliset tilastot

Lehdissä esiintyy usein leikkimielisiä tilastoja, joiden vastaajajoukko ei edusta koko väestöä. Näihin tilastoihin on syytä suhtautua leikkimielisesti eikä niillä ole juuri todistusvoimaa. Myös näissä oppikirjoissa esiintyy leikkimielisiä tilastoja.

Kiinalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten mielipiteitä

Lähde: Helsingin Sanomat 2006-08-06

Kun eräältä Pekingin asukkaalta kysyttiin, mikä häntä kotikaupungissaan ärsyttää eniten, hän vastasi;

”Hallituksella on tavoite lisätä kirkkaiden päivien määrää, mutta siihen ei päästä tänäkään vuonna.”

Tukholmalaisilla oli niin vähän valitettavaa, että piti pysäyttää monta ohikulkijaa ennen kuin ensimmäinen valitus löytyi.

Helsingissä viisitoista suosituinta valitusta olivat seuraavat:

  1. Roskaaminen ja kaupungin törkyisyys
  2. Juopot ja juopottelu, hörhöt ja narkkarit
  3. Autot, autoilijat ja yksityisautoilu
  4. Helsinkiläisten ärsyttävä asenne ja nousukasmaisuus
  5. Kuseskelu ja kusen haju
  6. Melu
  7. Pyöräilijät jalkakäytävillä. Ihmisten käyttäytyminen julkisissa kulkuneuvoissa
  8. Huonosti toimiva julkinen liikenne
  9. Ihmisten epäystävällisyys ja välinpitämättömyys
  10. Lokit, hanhet ja muut terroristilinnut
  11. Kahviloiden ja ravintoloiden kalleus Kaupungin rumuus
  12. Pyöräteiden vähyys sekä niiden huono kunto ja suunnittelu Viheralueiden nävertäminen
  13. Räkiminen
  14. Töykeä asiakaspalvelu
  15. Maalaiset, yleisövessojen puute, kaikesta valittavat niuhot

Myös sinä voit osallistua valittamiseen

Esimerkiksi Helsingissä voi jättää aloitteita osoitteessa www.hel.fi/osallistuminen Tee aloite - linkin kautta.

Tehtäviä

  1. Lauseiden lisäksi on myös muita tapoja lähettää viestejä. Keksi vähintään kolme muuta tapaa lähettää viestejä.
  2. Keksi kolme lausetta, jotka eivät lisää luokkatovereittesi tietoa.
  3. Keksi kolme lausetta, jotka lisäävät luokkatovereittesi tietoa.
  4. Miten eläimet lähettävät viestejä? Keksi vähintään kolme tapaa, jolla eläimet lähettävät viestejä.
  5. Ota selvää, mitkä eläimet ihmisten lisäksi voivat oppia käyttämään lauseita.
  6. Millaisia lauseita ovat mielipiteet. Keksi vähintään kolme mielipidettä.
  7. Voidaanko mielipiteitä perustella?
  8. Millaisia mielipiteitä pitää mielestäsi suvaita ja millaisia ei pidä suvaita?
  9. Keksikää vähintään kolme lausetta, joiden suhteen olette samaa mieltä.
  10. Jokainen keksii yhden lauseen, josta hän on eri mieltä muiden kanssa.
  11. Miksi olette eri mieltä näistä lauseista?
  12. Saako makuasioista kiistellä?
  13. Pohtikaa sitä, missä menee kohtuullisen suvaitsevuuden raja.
  14. Pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita?
  15. Mistä johtuu, että kaikki ihmiset eivät ajattele samalla tavalla?
  16. Mitä tarkoittaa mielipiteenvapaus?
  17. Mitä tarkoittaa sananvapaus?
  18. Mitä tarkoittaa ajattelun vapaus? Onko se mahdollista?
  19. Pohtikaa mitä haittoja on liiallisesta suvaitsemattomuudesta.
  20. Pohtikaa, mitä haittoja on liiallisesta suvaitsevuudesta.
  21. Voidaanko suvaitsevuutta käyttää väärin?
  22. Ottakaa selvää, mihin paikkakunnallanne voi valittaa
  23. Pohtikaa, olisiko jostain asiasta syytä tehdä valitus
  24. Jos valittamisen aiheita löytyy, tehkää valitus (koulun asioissa valitus voidaan suunnata rehtorille)

Hyvä ja paha

Seuraavat osiot perustuvat monilta osin Wisconsin Whitewaterin yliopiston filosofian professorin Warren Shiblesin lastenkirjoihin. Käyttöön on Shiblesin lupa.

Tieto on valtaa

Sellaisia sanoja kuin HYVÄ, PAHA, PARAS sanotaan siveyssanoiksi. Haluamme tutkia, miten näitä sanoja joskus käytetään väärin.

On siveyskäskyjä kuten

"Älä kiusaa pienempiäsi" tai "Katkaiskaa heidän päänsä". Käsky "Katkaiskaa heidän päänsä" ei tunnu oikealta. "Oikea" on myös siveyssana.

Olet ehkä joskus ajatellut seuraavia kysymyksiä: "Mitä on ajatus?" "Osaavatko sammakot ajatella?" "Mitä kaikkea minun pitäisi tehdä?" "Millä tavalla minun olisi tehtävä päätöksiä?".

Varmasti myös monet muut ovat ajatelleet samoja kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä sanomme arvosteleviksi eli kriittisiksi (kritiikki = arvostelu).

Siveyssanoja käytämme erittäin usein. Tällöin suoritamme siveysarvostelmia. Mutta hyvin harvoin kysymme, mitä nämä siveyssanat merkitsevät. Mitä tarkoitamme, kun sanomme jotain hyväksi.

Monet luulevat, että jotain voidaan sanoa hyväksi aivan samoin kuin jotakin voidaan sanoa vihreäksi. He ovat väärässä.

Usein sanomme asioita tietämättä miksi sanomme niitä. Seuraavassa yritämme oppia ymmärtämään enemmän.

Oletko uskonut johonkin ja myöhemmin muuttanut mieltäsi? Jos olet todennut entisen ajattelutapasi virheelliseksi, et voi palata takaisin ja alkaa ajatella uudestaan selvästi virheellisellä tavalla. Sinusta on tullut erilainen ihminen.

Siveyssanojen ymmärtäminen voi vaikuttaa sinuun juuri tällä tavalla. Sen jälkeen kun olet oppinut, kuinka siveyssanoja käytetään oikein ja väärin, et voi enää koskaan ajatella siveyssanoista samalla tavalla kuin ennen. Sinulla on silloin uusi ajattelun ja ongelmien ratkaisun työväline, joka antaa sinulle lisää mahdollisuuksia. Siitä, miten pitäisi käyttäytyä, vallitsee suuri erimielisyys. Tärkeintä on oppia, miten tällaisia kysymyksiä voidaan ratkaista.

Muutamia yleisiä harhaluuloja

Sananlaskuja: Luulo ei ole tiedon väärti (=arvoinen).

Älä luule luita lihaksi, pässin päitä paistikkaiksi.

Arvoitus:

Kuinka monta suurmiestä on syntynyt Oulussa.

EI YHTÄÄN. KAIKKI OVAT SYNTYNEET VAUVOINA

Monet luulevat, että lihasvoima, pyssyjen voima, ryhmän voima tai kauneuden voima ovat kaikista voimista mahtavimmat.

Todellisuudessa oppiminen ja asioiden huolellinen tutkiminen antavat sinulle paljon enemmän voimaa.

Televisiossa sankarit ovat usein cowboyta (lehmäpaimenia) tai salapoliiseja, jotka osaavat ampua nopeasti ja tarkasti. Mutta todellisuudessa tällainen sankari voidaan helposti ampua kauas kantavana kiväärillä. Jo kansansadut kertovat, kuinka heikko kettu voittaa älykkyydellään voimakkaan karhun. Monilla eläimillä on runsaasti lihasvoimaa, mutta ne eivät ole yhtä älykkäitä kuin ihminen.

On itse asiassa hämmästyttävää, että niin monien mielestä sankarin on oltava lihaksikas. Todellisia sankareita eivät ole elefantit vaan ne, jotka osaavat ajatella selvästi, oikein ja nopeasti.

Kauan sitten, kun ihmiset eivät vielä ymmärtäneet luontoa, he turvautuivat taikuuteen. Nykyihminen luottaa taikuuden sijasta tietoon. Taikavoimia ei ole todellisuudessa olemassa. Taikausko ei ole kuitenkaan kokonaan hävinnyt maailmasta.

Usein taikauskoisia käsityksiä yritetään esittää näennäisen tutkitulla (tieteellisellä) tavalla. Tällaista taikauskoa kutsutaan valetutkimukseksi eli kvasitieteeksi eli valetieteeksi eli näennäistieteeksi. Usko taikavoimiin ei auta sinua ymmärtämään asioita.

Monet ajattelevat, että rocklaulajissa on jonkinlaista taikavoimaa. Monet palvovat heitä sankareina.

Tietysti taitelijat ovat yhtä arvokkaita ihmisiä kuin muutkin, mutta suomalainen sananlasku pitää kuitenkin yhteiskunnan perusarvona työtä sanoessaan "luotu laiska laulajaksi, veltto vetten soutajaksi".

Joukkovoimalla asioita voidaan viedä eteenpäin, mutta ryhmän voima saattaa olla myös haitallista. Menettelemme usein tyhmästi, jotta oma ryhmämme tai jengimme hyväksyisi meidät. Saatamme ajaa polkupyörällä liian kovaa, juoda alkoholia, tupakoida tai seurata muotia tullaksemme hyväksytyiksi.

Yhdessä teemme usein tyhmyyksiä, joita emme tekisi ollessamme yksin. Jengeihin liittyvät usein ne, jotka eivät halua ajatella asioita itse.

Tällainen jengin voima ei ole todellista voimaa. Sekä miehet että naiset tuhlaavat usein paljon rahaa vaatteisiin ja kauneudenhoitoaineisiin näyttääkseen kauniilta. Heidän sankareitaan ovat filmitähdet.

On tietysti mukavaa olla kaunis, mutta kauneus ei korvaa ajattelua. Kauneus ei auta meitä ratkaisemaan ongelmiamme. Kauneus ei neuvo meille, miten meidän pitäisi käyttäytyä. Jos kiinnitämme liikaa huomiota ulkomuotoomme, yritämme olla jotakin sellaista, mitä emme ole. Sellainen ei ole todellista voimaa.

Todellista voimaa eivät anna kauneus, pyssyt, taikuus, lihakset tai jengit. Todellista voimaa antaa rehellinen ja avoin oman itsemme, muiden ihmisten ja ympäristömme tutkiminen. on opittava kysymään kysymyksiä ja keskustelemaan riitakysymyksistä. On opittava tietämään, kuinka meidän kielemme toimii.

Voit olla muita voimakkaampi tutkimalla asioita ja opettelemalla ajattelemaan selkeästi. Tämä on järjen voimaa. Samalla saat voimaa olla onnellisempi, ystävällisempi ja kohteliaampi. Muut voimat saattavat panna sinut loukkaamaan toisia sekä pettämään itseäsi ja muita.

Tieto antaa eniten ja parasta voimaa. Silloin voimme olla omia sankareitamme

Erityisen tärkeää on tietää, miten sellaiset sanat kuin "hyvä" ja "paha" toimivat. Nämä ovat siveyssanoja. Niitä käytetään usein väärin, ja niitä ymmärretään väärin. Tieto siitä, miten näitä sanoja käytetään oikein antaa meille paljon lisää voimaa muuttaa elämäämme entistä paremmaksi.

Tehtäviä:

  1. Mikä on tutkimuksen ja tiedon merkitys?
  2. Ketkä ovat sinun sankareitasi?
  3. Onko järkevää pitää heitä sankareina?
  4. Perustele vastauksesi edelliseen kysymykseen.
  5. Kuinka tärkeitä kosmetiikka ja vaatteet ovat eri ihmisille?
  6. Mitä pitäisi tehdä suurmiesteorioita kannattaville opetushallituksen virkamiehille?

Ymmärtäkäämme siveyttä

Siveys

Siveystutkimus (etiikka) tutkii lauseita, joissa esiintyy siveyssanoja. Seuraavissa lauseissa esiintyy siveyssanoja. Ne on lihavoitu. Kuinka monta seuraavista lauseista olet kuullut aikaisemmin?

Mikä yhdelle on hyvä, se on toiselle paha.

Tee hyvää tai pahaa, edestäsi sen löydät.

Haukkuu paha koira hyvänäkin pidettäessä.

Aina uusi hempeämpi, ehkä vanha parempi.

Hyvä paha joksikin on.

Hyvien työt, pahain puheet.

Paha lehmä kiulunsa kaataa.

Haukkuu koira hyvääkin miestä.

Hyvä koira kuoltuaan, paha eläessään.

Susi oikeassa, lammas väärässä.

Hyvä on toisen housuilla tuleen istua.

Parempi koti koivuinen kuin kylä jalavapuinen.

Muoto parempi kuin vaate.

Kaunis kakku päältä nähden, ei hyvä sisältä syöden.

Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostaankaan.

Yllä olevat lauseet olivat Suomen kansan vanhoja sananlaskuja. Siveyssanoja ovat

oikea,

väärä,

hyvä,

paha,

parempi.

Sananlaskuin ihmiset ennen sanoivat toisilleen, mitä he pitivät hyvänä tai mitä he pitivät pahana. Eri sananlaskuissa on pidetty eri asioita hyvinä kuten sananlasku "Mikä yhdelle on hyvä, se on toiselle paha" sanookin.

Sananlaskuista lapset oppivat aikoinaan Suomen kansan vanhaa elämänviisautta. Sananlaskuissa asia sanottiin usein hieman epäsuorasti. Nykyään lapsille saatetaan sanoa esimerkiksi seuraavia lauseita:

  • On väärin olla itsekäs.
  • On väärin varastaa tai valehdella.
  • On väärin olla epärehellinen.
  • On väärin olla kuuntelematta muita.
  • On väärin vihastua.
  • On väärin laiskotella.
  • On väärin juoruilla.
  • On väärin nimitellä.
  • On väärin jättää kotitehtävät tekemättä.
  • On väärin lyödä ihmisiä.
  • On väärin huutaa.
  • On väärin ärsyttää ihmisiä liikaa.
  • On väärin murjottaa.
  • On väärin olla huolimaton.
  • On väärin aiheuttaa toisille lisätyötä.
  • On väärin jättää puhumatta mieltä vaivaavasta asioista.
  • On väärin pilkata muita.
  • On väärin keskeyttää liian usein toinen puhuja.
  • On väärin heitellä toisia kivillä.

Usein lapset tekevät epätavallisia tai huvittavia tekoja, ja silloin puhutaan esimerkiksi seuraavia siveyslauseita:

  • On väärin kakata keittiön pöydälle.
  • On väärin kaataa kissan päälle limsaa.
  • On väärin syödä kissan ruokaa.
  • On väärin panna sammakoita vanhempien sänkyyn.
  • On väärin syödä matoja.
  • On väärin syödä hammastahnaa.
  • On väärin vetää kissaa hännästä.

Kuinka monia seuraavista lauseista ihmiset ovat sanoneet sinulle?

  • On hyvä (tai oikein) puhua niin kuin ajattelee tai tuntee.
  • On hyvä (tai oikein) olla muille ihmisille ystävällinen.
  • On hyvä (tai oikein) välttää vihastumista.
  • On hyvä koettaa asettua toisen ihmisen asemaan.
  • On hyvä olla kärsivällinen.
  • On hyvä olla ahkera.
  • On hyvä oppia niin paljon kuin mahdollista.
  • On hyvä olla vanhuksille ystävällinen.
  • On hyvä pyrkiä järkeviin tavoitteisiin.
  • On hyvä oppia rakastamaan muita ihmisiä.

Voidaan myös sanoa:

  • On hyvä laiskotella.
  • On hyvä vihastua.
  • On oikein vihata muita ihmisiä.

Nykyään suomalaiset käyttävät usein sanoja väärin ja oikein (tai on hyvä).

Myös seuraavissa lauseissa esiintyy siveyssanoja:

  • On oikein totella lakia.
  • On väärin valehdella.
  • Sinun itää olla ystävällinen muille ihmisille.
  • Sinä et saa tupakoida.
  • Hän oli parempi ihminen kuin sinä.
  • Hän on huono oppilas.
  • Tee niin kuin käsketään.

Lauseita, joissa esiintyy siveyssanoja, kutsutaan siveyslauseiksi. Myös käskyt ovat siveyslauseita.

Siveyslauseissa esiintyvät usein sanat:

  • hyvä, paha
  • oikein, väärin
  • pitää, ei pidä
  • saa, ei saa
  • parempi, huonompi
  • käskyjä ja määräyksiä

Tehtäviä

Keksi useita lauseita, joissa esiintyy siveyssanoja.

On olemassa tuhansia siveyssanoja, mutta ne kaikki palautuvat sanoihin

  • hyvä,
  • paha,
  • oikein,
  • väärin,
  • pitää,
  • ei pidä,
  • saa,
  • ei saa,
  • parempi,
  • huonompi
  • sekä käskyihin ja määräyksiin.

(Joskus siveyssanojen katsotaan palautuvan jopa kahteen sanaan: pitää, ei pidä.)

Nyt tiedämme, mitä ovat siveyssanat ja kuinka voidaan päätellä, onko sana tai lause siveyslause. siveyssanoja voidaan kuitenkin ilmaista myös ilman sanoja. Silloin voidaan menetellä esimerkiksi seuraavasti:

  1. Puhumalla vihaisella äänensävyllä voidaan ilmaista, että jokin on väärin, pahaa, huonompaa kuin jokin toinen tai väärin suoritettu.
  2. Puhumalla hyväksyvällä äänellä voidaan ilmaista, että jokin on oikein, hyvää, parempaa kuin jokin toinen tai oikein suoritettu.
  3. Liikkeellä kuten jalkaa polkaisemalla tai torjuvalla kädenliikkeellä voidaan ilmaista, että jokin on väärin, pahaa, huonompaa kuin jokin toinen tai väärin suoritettu.
  4. Eleillä kuten taputtamalla voidaan ilmaista, että jokin on oikein, hyvää, parempaa kuin jokin toinen tai oikein suoritettu.
  5. Miellyttävällä kasvonilmeellä voidaan ilmaista hyväksymistä, epämiellyttävällä kasvonilmeellä voidaan ilmaista paheksumista.
  6. Erilaisilla sanontatavoilla, jotka yleisesti tunnetaan, voidaan ilmaista hyväksymistä ja paheksumista.

Esimerkkejä:

  • "Mitä sinä luulet tekeväsi?"
  • "Kuinka monta kertaa minä olen sanonut sinulle?"

Tehtäviä

  1. Näytelkää eri tapoja ilmaista siveyslauseita.
  2. Luettele lisää eleitä, joilla voidaan ilmaista hyväksymistä ja paheksumista.
  3. Seuraavassa on lueteltu joukko suomalaisia sananlaskuja. Mieti, miten niiden sanoma voitaisiin ilmaista yksinkertaisemmin esimerkiksiedellisillä sivuilla lueteltuja siveyssanoja käyttäen.
  • "Järki miehen kunnia, terä veitsen kunnia."
  • "Pilkkaa miestä vaan älä miehen lakkia."
  • "Lupa leikkiä puhua vaan ei pakko viisastella."
  • "Oma maa mansikka, muu maa mustikka."
  • "Kattila pataa soimaa, musta kylki kummallakin."

Seuraavassa esitetään, miten muut siveyssanat palautuvat edellä lueteltuihin.

  • Moittia = sanoa, että olet tehnyt jotain pahaa tai väärin.
  • Kehua = sanoa, että olet tehnyt jotakin hyvää tai oikein.
  • Syyllisyys = pahan olon tunne, koska ajattelet tehneesi jotakin väärin.
  • Velvollisuus = mitä sinun pitäisi tehdä.
  • Pakko = mitä sinun on tehtävä.
  • Vastuu = mitä sinun pitäisi tai pitää tehdä.
  • Hirveä = pahempi kuin.
  • Loistava = parempi kuin
  • Erinomainen = parempi kuin.
  • Kiitettävä = parempi kuin.

Melkein mikä tahansa sana voi olla jossakin yhteydessä arvosteleva. Kun sanomme juustoa voimakkaaksi tai kahvia laihaksi, tämä ymmärretään tavallisesti arvostetuksi. Asiayhteys tekee sanasta siveyssanan.

Tehtäviä:

  1. Etsi lisää sanoja, jotka ovat siveyssanoja.
  2. Alleviivaa seuraavista sanoista ne, jotka saattavat esiintyä siveyssanoina:
  • tietämätön,
  • tottelevainen,
  • hieno,
  • kypsä,
  • kypsymätön,
  • kriittinen,
  • vastuuton,
  • mieletön,
  • häpeällinen,
  • arvokas,
  • ansioitunut,
  • alhainen,
  • kauhea,
  • ylivoimainen,
  • hyödyllinen,
  • roskainen,
  • häikäilemätön,
  • halpa,
  • alentava,
  • luotaantyöntävä,
  • soma,
  • arvokas,
  • tärkeä,
  • anteeksiantava,
  • moraaliton,
  • eettinen,
  • moraalinen,
  • puhdas,
  • karkea,
  • rivo,
  • neuvokas,
  • oikeudenmukainen,
  • tarkkaavainen,
  • aito,
  • sopiva,
  • hyväksytty.
Perustele, miksi alleviivaamaasi sanaa voidaan jossakin yhteydessä pitää siveyssanana.

Tehtäviä

  1. Löydätkö muita yhteyksiä, joissa samaa sanaa voidaan pitää siveyssanana.
  2. Voiko sama sana olla joskus hyväksyvä ja joskus paheksuva?

Epäkohteliaat sanat

"Pilkka osuu omaan nilkkaan."

Suomalainen sananlasku

Voimme ottaa melkein minkä sanan tahansa ja sijoittaa sen tilalle epäkohteliaan sanan. Sen sijaan että sanoisimme

"Hän puhuu"

voimme sanoa

"Hän pälpättää".

"Puhuu" kuvaa asiantilan oikein ja täsmällisesti, se ei sisällä arvostelua "Pälpättää" sen sijaan tarkoittaa, että hän puhuu liian paljon ja että se on paha asia.

"Pälpättää" on siis siveyssana. Yleensä tällaiset sanat ovat epäystävällisiä tai ärsyttäviä. Ne saattavat loukata hyvinkin syvästi.

Miltä sinusta tuntuisi, jos joku sanoisi sinua "läskiksi" tai "pingoksi" tai "paskaksi?

Joskus ihmiset käyttävät tällaisia sanoja huvikseen. He saattavat sanoa jotakuta "vihreäksi leskeksi" ilman loukkaamisen tarkoitusta. Tällaiset sanat ovat kuitenkin aina vaarallisia. Ystäväsi voi luulla, että oletkin tosissasi.

Ylipainoista henkilöä saatetaan sanoa "läskiksi". "Läski" on arvosteleva sana, tällainen henkilö on suursyömäri, jolle voidaan nauraa. On kuitenkin julmaa nauraa lihavalle, sillä useimmat lihavat ihmiset eivät voi ylipainoisuudelleen mitään. Ylipainoisuus voi johtua sairaudesta tai aineenvaihduntahäiriöstä, jolle lihava ihminen ei voi mitään.

Seuraavassa on lueteltu asiallisia sanoja ja vastaavia loukkaavia sanoja.

Asiallinen sana: Loukkaava sana:
avioton lapsi äpärä
*neekeri laku,nekru
puhua lörpötellä, lässyttää
lapsi kakara, pentu
rouva muija, akka
venäläinen ryssä
mies jätkä

*Huomautus: Nykyään sanan neekeri sijasta on pakko käyttää sanoja ”mustaihoinen afrikkalainen. Miksi?

Tehtäviä:

  1. Keksi lisää epäkohteliaita sanoja ja vastaavia asiallisia sanoja.
  2. Milloin sinun mielestäsi on oikein käyttää loukkaavia sanoja?
  3. Milloin sellainen ei ole oikein?
  4. Useimmat ihmiset ajattelevat olevansa oikeassa. Mutta mitä on oikeassa oleminen?

Myös huumori saattaa olla arvostelevaa

Usein myös huumori sisältää siveyssanoja tai tekojen arvostelua. Kansan keskuudessa kiertävistä kaskuista voidaan päätellä, mitä asioita kaskujen kertojat pitävät hyvinä ja mitä pahoina.

On myös sellaista huumoria, joka ei sisällä arvostelua.

Huumori perustu usein asioiden epäepätavalliseen yhdistelyyn.

Seuraava kasku ei sisällä arvostelua.

  • En tarvitse vettä, isä selittää pikku pojalleen.
  • Ellei olisi vettä, emme koskaan oppisi uimaan ja kaikki hukkuisivat, vastasi poika.

Esimerkkinä arvostelevasta huumorista olkoon seuraava kasku.

Metsuri oli ostamassa eväitä metsätyömaalle lähtiessään. Vieressä hieno rouva haisteli kinkunpalasta, mutta ei ostanut sitä. Metsuri sanoi:

  • Saisinko tuon valmiiksi nuuskitun?

Ketä tässä kaskussa arvosteltiin?

Saatamme nauraa jonkun omituisille tavoille, mutta saatamme myös suhtautua niihin vakavasti. Saatamme paheksua näitä tapoja. Tapahtuman vakavuudella saattaa olla merkitystä. Jos joku kompastuu banaaninkuoreen, saatamme nauraa, mutta jos hän katkaisee samalla säärensä, emme naura.

Tehtävä:

  1. Etsi jostakin lehdestä tai kirjasta arvosteleva vitsi.

Mitä siveyssanat kertovat ja kuinka ne toimivat

Mitä kerrot itsestäsi, jos sanot:

"Minä olen paha."

Tiedämmekö sinusta enemmän kuin aikaisemmin? Emme varmaankaan.

Mutta jos sanot

"Minä olen pitkä",

tiedämme sinusta jotakin.

"Paha" tai mikä tahansa siveyssana on heikko tiedon välittäjä, koska se voi tarkoittaa tavattoman monia asioita. Tietääksemme, mitä tarkoitat, meidän on kysyttävä sinulta.

Siveyssana voi merkitä aivan toisilleen vastakkaisia asioitakin. Jos esimerkiksi joku sanoo, että sota on huono, hän voi tarkoittaa, että sota on yleensä huono asia. Hän voi myös tarkoittaa, että meidän pitäisi sotia kovemmin voittaaksemme. Sanat voivat puhujasta riippuen tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

  1. Useimmat ihmiset eivät tee niin.
  2. Ystävämme eivät tee niin.
  3. On outoa tehdä niin.
  4. Meitä on kielletty tekemästä niin.
  5. Siitä on harmia.
  6. Minä en pidä siitä.
  7. Se on sääntöjen vastaista.
  8. Se on lain vastaista.
  9. Se on väärin.( Siveyssana on korvattu toisella.)
  10. Me emme saa tehdä niin. (Siveyssana on korvattu toisella).

Tämä osoittaa, että siveyssana ei sano mitään, jos se irrotetaan asiayhteydestään. siveyssanalla ei ole mitään salaperäistä merkitystä sinänsä. Saadaksemme selville, mitä se merkitsee, meidän ori selvitettävä, mitä sen käyttäjä on sillä tarkoittanut.

Siveyssanat

  1. tarkoittavat monia erilaisia asioita
  2. eivät merkitse asiayhteydestä irrotettuina mitään.

Tehtävä

  1. Etsi jokin siveyssanoja sisältävä kirjoitus ja yritä selvittää, mitä siinä esiintyvillä siveyssanoilla on tarkoitettu.

On tärkeää oppia keskustelemaan ja kuvailemaan asioita puolueettomasti (objektiivisesti).

Keskustelkaa jostain sellaisesta kysymyksestä, josta ihmiset ovat usein eri mieltä. Älkää käyttäkö arvostelevia sanoja (siveyssanoja). Älkää korottako ääntänne. Älkääkä suuttuko. Yrittäkää esittää tosiasiat, syyt ja seuraukset. Se on vaikeaa.

Kun sanot

"Sataa",

esität tosiasian, kun sanot

"On hirveää, että sataa",

olet lisännyt siveyssanan lauseeseen.

Keisari Marcus Aurelius sanoi:

Kurkku on karvas - heitä se pois. Tiellä on kellokanervia - siirtäkää ne sivuun. Tämä riittää. Älä lisää: Miksi sellaisia esineitä on maailmassa.

Ihmiset käyttävät usein arvostelevaa puhetta saadakseen toiset vakuuttuneiksi tai pakottaakseen heidät olemaan samaa mieltä.

Tehtävä

  1. Keskustelkaa Marcus Aureliuksen ajatuksista.

Mark Twain on sanonut:

Ihminen on ainoa eläin, joka punastuu.
Tai tarvitsee tehdä niin.

Siveyssanojen väärinkäyttöä

Aikaisemmin huomattiin, että siveyssanat ovat heikkoja, ja asiayhteydestä irrotettuina ne eivät merkitse mitään. Tämä aiheuttaa suuren sekaannuksen vaaran. Siveyssanat voidaan ymmärtää väärin.

Jos sinua sanotaan pahaksi, et vielä tiedä, mitä on tarkoitettu tai miksi sinua on sanottu pahaksi. Ihmiset pettävät usein itseään ja muita käyttämällä siveyssanoja väärin.

Seuraavassa tarkastellaan joitakin esimerkkejä.

Siveyssanat ovat heikkoja ja voivat hämätä meitä

Luokkatoverisi sanoo sinulle:

"Jos äänestät minua luokan puheenjohtajaksi, silloin minä teen sinulle hyviä asioita" .

Tämä saattaa olla hämäystä, koska hän ei ole sanonut, mitä hän aikoo tehdä hyväksesi tai mitä hän tarkoittaa hyvillä asioilla. Hän saattaa ajatella, että on hyvä, jos muut tekevät kuten hän käskee.

Sinun on ehdottomasti kysyttävä:

"Mitä tarkoitat hyvällä?"

Thoreau on sanonut:

Älä ole pelkästään hyvä, vaan ole hyvä jollekin.

Tehtäviä

  1. Keksi jokin temppu, jossa uskottelet antavasi jollekin hyvää, mutta annatkin jotakin outoa, esimerkiksi vanhan porkkanan.
  2. Kysy joltakin, mistä asioista hän pitää. Sano sitten: "Väärin." Keskustelkaa tästä vastauksesta.

Sanan "paha" ymmärtäminen estää sinua tuntemasta itseäsi huonoksi

Jos joku sanoo sinulle,

"Sinä olet paha",

se ei tee sinua mitenkään onnelliseksi. Päinvastoin saatat tulla surulliseksi. Mutta ennen kuin tiedät, miksi hän sanoo sinua pahaksi, sinulla ei ole syytä tulla surulliseksi.

Mitä hän tarkoittaa pahalla? Paha asiayhteydestään irrotettuna ei merkitse mitään. Kukaan ei ole paha sinänsä. Kukaan ei voi tietää, mitä kaikkia asioita sinä teet ja mitä kaikkea sinä ajattelet. Tästä syystä on väärin sanoa sinua pahaksi.

Et voi olla kaikissa asioissa paha. Myös tästä syystä on väärin sanoa sinua pahaksi.

On virheellistä sanoa

"Sinä olet paha".

On harkitumpaa sanoa, että sinä olet joissakin asioissa paha. Sinä saatat esimerkiksi kirkua liian kovaa. Jos teet niin, älä tunne itseäsi pahaksi vaan lopeta kirkuminen. Itsesääli ei tee sinua yhtään paremmaksi.

Ajatellaan, että joku on sanonut sinua pahaksi, koska et ole varovainen ajaessasi polkupyörällä vaan saatat aiheuttaa jonkun loukkaantumisen. Silloin sinä et ole paha vaan tapasi ajaa polkupyörällä. Sinä voit lopettaa polkupyöräilyn tai opetella ajamaan varovaisemmin. Kummassakaan tapauksessa sinun ei tarvitse tuntea itseäsi huonoksi.

Jos joku sanoo sinulle, että olet paha tai huono, kysy ystävällisesti, millä tavalla ja miksi ja mitä hän tarkoittaa pahalla tai huonolla. Jos olet hänen kanssaan samaa mieltä, sinun on syytä muuttaa käyttäytymistäsi kykyjesi mukaan.

Ihmiset osoittavat toisilleen hyvinkin erilaisilla tavoilla, että he pitävät toisia huonoina. Joskus he välttelevät heitä, eivät ole huomaavinaan, eivät kuuntele toisiaan tai yrittävät löytää toisistaan vikoja.

Joku voi alkaa tuntea itsensä huonoksi, mutta ei pidä odottaakaan, että kaikki ihmiset pitäisivät sinusta. Vaikka sinusta ei pitäisi kukaan, sinun ei silti tarvitse tuntea itseäsi huonoksi. Usein ihmiset eivät pidä älykkäistäkään ihmisistä, koska he kadehtivat näitä tai ovat kiinnostuneita täysin eri asioista kuin nämä.

On tietysti mukavaa olla pidetty, mutta kansansuosio on huono ihmisen mitta. Jos joku haluaa tulla pidetyksi, on tietysti keinoja, joilla tähän päämäärään voi päästä.

On siis virheellistä sanoa:

"Sinä olet paha."

Älä tunne itseäsi huonoksi äläkä usko, että olet paha ihminen. Voit tehdä vain sitä mitä on sinun vallassasi tai mihin sinä pystyt.

Kun luet tätä, sinun tietosi ja sinun valtasi lisääntyy. Jos tunnet olevasi paha, et ole ehkä ymmärtänyt sanan "paha" merkitystä. Juuri siveyssanojen merkityksen oppiminen auttaa meitä paremmin ymmärtämään, kuinka tunteet vaikuttavat.

Tehtäviä

  1. Tutki, onko sinulla huonommuuden tunteita.
  2. Miksi et tarvitse tuntea itseäsi muita huonommaksi?
  3. Jos olet yhtä mieltä sinua moittineen henkilön kanssa, mitä sinun on tehtävä?

Usein ihmiset eivät edes tiedä, miksi he sanovat jotain tai joitain asioita oikeiksi tai vääriksi

Kun ihmisiltä kysytään, että miksi he pitävät jotakin vääränä tai oikeana, he saattavat vastata

"Koska se on väärin"

tai

"Se on väärin sinänsä"

tai

"On itsestään selvää, että se on väärin".

Mikään ei ole väärin sinänsä tai ilman syytä. Kyseessä saattaa olla pelkkä ennakkoluulo. On vaikea löytää mitään yksittäistä asiaa, jota aina pidettäisiin hyvänä. Jos maailmassa ei olisi yhtään ihmistä, mitään ei pidettäisi hyvänä tai pahana. Hyvä ja paha ovat inhimillisiä sanoja.

Rooman keisari Marcus Aurelius kirjoitti:

"Jos jokin ulkoinen seikka kiusaa sinua, sinua ei häiritse tämä seikka vaan oma arviointisi siitä."

Meidän on tiedettävä, mitä tarkoitetaan hyvällä ja pahalla ja mitä järkisyitä on pitää jotakin hyvänä tai pahana. Muutoin saatamme tehdä tekoja, jotka ovat haitallisia meille itsellemme tai muille. Jos ymmärrät tämän ja löydät järkisyyt teoillesi, huomaat, että jotkin aikaisemmin oikeina pitämäsi teot ovat haitallisia ja jotkut aikaisemmin väärinä pitämäsi teot ovat hyödyllisiä.

On tärkeää jatkuvasti arvioida omia siveyskäsityksiään.

Tehtäviä

  1. Mieti, voitko löytää jotakin, joka on aina väärin tai väärin sinänsä. (Onko ihmisen tappaminen aina väärin? Onko varastaminen aina väärin? Onko valehteleminen aina väärin?)
  2. Onko oikein tehdä jotain ilman järkisyitä?
  3. Onko yllä oleva Marcus Aureliuksen elämänohje mielestäsi oikea vai sisältääkö se siveyden kieltämistä? Keskustelkaa tästä kysymyksestä.

On virhe seurata käskyjä tai velvoitteita tietämättä miksi

"Minä aina käsken kissani tehdä asioita. Se ei koskaan tee. Joskus minä luulen, ettei se ymmärrä, miksi sen pitäisi totella minua."

Ei riitä, että joku sanoo sinulle

"Sinun pitää tehdä niin"

tai

"Se on sinun velvollisuutesi".

Sinun on syytä kysyä, miksi sinun pitää tehdä niin tai miksi se on sinun velvollisuutesi.

Saattaa olla vaarallista totella sokeasti. Toiset ihmiset saattavat käskeä sinua johonkin, koska he ajattelevat sinun pitävän siitä, tai he saattavat varoittaa sinua jostakin, koska he ajattelevat, että sinä et pitäisi seurauksista. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Sinun on itse mietittävä, mistä sinä pidät ja mistä sinä et pidä.

Kettu sanoi rotalle:

"Jos et käyttäydy hyvin, heitän sinut kanervapensaaseen."

Rotta joutuikin kanervapensaaseen, mutta rotasta oli mukava olla kanervapensaassa. Tällä tavalla rotta sai ketun heittämään itsensä kanervapensaaseen ja pääsi samalla karkuun viholliseltaan.

Ei riitä, että sinulle kerrotaan, että sinun pitää tehdä jotakin tai että se on sinun velvollisuutesi. Sinun on selvitettävä, miksi sinun on tehtävä niin ja mitkä ovat teon seuraukset sinulle itsellesi ja muille ihmisille.

Ei riitä anteeksipyynnöksi sanoa, että tein kuten käskettiin. Joku voi käskeä sinua tekemään hänen kotitehtävänsä. Hän voi perustella käskyään sillä, ettei hän halua tehdä niitä itse tai ettei hän pidä sinusta, jos et tee niitä. Nämä eivät ole riittäviä perusteluja. Et auttaisi häntä oppimaan tekemällä hänen kotitehtävänsä.

Tehtäviä

  1. Tutki, mitä velvollisuuksia sinulla on.
  2. Tutki, miksi sinulla on nämä velvollisuudet.
  3. Auttaako niiden suorittaminen sinua tai muita?
  4. Onko vaimon velvollisuus tehdä, mitä mies käskee?
  5. Onko työläisen tehtävä mitä ikinä hänen työnantajansa käskee hänen tehdä.
  6. Onko sotilaan aina toteltava esimiehiään?

Perustele vastauksesi.

Minusta näyttää siltä, että väärässä on jotakin väärin.

Varo kehäpäätelmiä. Lause

"Pojat ovat poikia"

ei anna meille mitään uutta tietoa. Samanlainen on lause:

"Se on pyöreä ympyrä".

"Pyöreä ympyrä" kuulostaa aivan hassulta, koska kaikki ympyrät ovat pyöreitä. Tällaisia lauseita kutsumme kehäpäätelmiksi.

Monet siveyslauseet ovat kehäpäätelmiä. Jos joku sanoo sinulle,

"Sinun on tehtävä niin, koska se on sinun velvollisuutesi",

hän esittää kehäpäätelmän. "Sinun on tehtävä niin" tarkoittaa aivan samaa kuin "on sinun velvollisuutesi". Jälkimmäistä lausetta ei voida käyttää edellisen perusteluna.

Tällainen erehdys voi maksaa sinulle sinun henkesi. Jos esimerkiksi ajattelet, että sinun on osallistuttava jokaiseen mahdolliseen tappeluun, koska se on sinun velvollisuutesi, elämäsi voi jäädä lyhyeksi.

Meidän on syytä varoa siveyskehäpäätelmiä. Tutki aina tarkasti, miksi sinun on tehtävä juuri aikomallasi tavalla. Kun ihmiset käskevät sinua, pyydä heitä perustelemaan käskynsä. Koeta aina ymmärtää, mitä on sanottu ja mitkä ovat seuraukset.

Kuinka voit välttää häpeän tunnetta

Olemme aikaisemmin kertoneet, miksi ei koskaan tarvitse tuntea itseään pahaksi tai huonoksi. Häpeän tunne on myös huonommuuden tunne. Tästä syystä meidät ei ole syytä hävetä, koska meidän ei tarvitse tuntea itseämme huonoksi.

Jos joku häpäisee sinua tai arvostelee sinua, hän sanoo sinua huonoksi tai pahaksi. Koska siveyssanat ovat heikkoja, pahaksi tai huonoksi sanominen ei sinänsä merkitse mitään. Jos joku sanoo sinulle

"Sinä poltit paahtoleivän",

sinun ei tarvitse tuntea itseäsi huonoksi. Voit vastata:

"Kyllä poltin, ja yritän olla polttamatta seuraavalla kerralla."

Älä tunne häpeää tai huonommuutta vaan yritä korjata käyttäytymistäsi. Kun joku seuraavalla kerralla moittii tai arvostelee sinua, tutki ensin, onko väite tosi

Jos väite on tosi ja jos sinulle on mahdollista muuttaa käytöstäsi, myönnä väite ja yritä muuttaa käytöstäsi. Jos väite ei ole tosi, sinun ei tarvitse välittää siitä. Selitä moittijalle, miksi et hyväksy hänen väitettään.

Joskus ihmiset loukkaavat toisiaan tahallaan. Suomalaiset sananlaskut opettavat meitä suhtautumaan pilkkaajaan oikealla tavalla. Pohdi, mitä esimerkiksi seuraavat sanalaskut tarkoittavat.

  • "Ei haukku haavaa tee"
  • "Ei haukkuva koira jänistä saa."
  • "Jolla on suuri suu, sillä pitää olla leveä selkä."
  • "Mies tulee räkänokasta vaan ei tyhjän naurajasta."
  • "Ei haukkuva koira pure."
  • "Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy."
  • "Se parhaiten nauraa, joka viimeiseksi nauraa."
  • "Hyvien työt, pahain puheet."
  • "Haukkuu koira hyvääkin miestä."
  • "Lupa leikkiä puhua vaan ei viisastella."
  • "Kyllä hakeva syytä saa."

Tehtäviä

  1. Mitä teit, kun sinua viimeksi moitittiin? Myönsitkö menetelleesi virheellisesti? Suutuitko moitteista?
  2. Kirjoita, mikä on oikea tapa suhtautua henkilöihin, jotka pilkkaavat sinua.
  3. Jos teet jotain, joka loukkaa muita, älä ole murheellinen tai tunne itseäsi syylliseksi, vaan mieti mitä voit tehdä asian korjaamiseksi ja miten voit estää sitä toistumasta.

Älä käsitä siveyssanoja väärin

Aikaisemmin olemme kertoneet, että siveyssanat tarkoittavat monia eri asioita. Meidän on aina yritettävä ottaa selvää, mitä jollakin siveyssanalla on tarkoitettu. Usein siveyssanoja käytetään sellaisissa merkityksissä, jotka eivät ole järkeviä. Joku voi esimerkiksi moittia käytöstäsi koska

a) "et tee niin kuin minä teen".

Tämä ei ole hyväksyttävä syy moitteelle. Eri ihmisten ei tarvitse tehdä asioita samalla tavalla, ja eri maissa käytöstavat saattavat olla erilaiset. Käyttäytymisessään ei tarvitse matkia muita. Tärkeintä on pohtia tekojensa seurauksia, onko niistä vahinkoa itselle tai muille.

On virheellistä ajatella, että jos muut eivät tee kuten me, he ovat väärässä.

Joku voi moittia käytöstäsi koska

b) käyttäydyt hänen mielestään oudosti.

Oudosta käytöksestä ei ole välttämättä haittaa kenellekään.

Joku voi sanoa:

"Minulle on aina opetettu, että se on väärin."

Sen, että meille on aina opetettu, että jokin on väärin, ei tarvitse merkitä sitä, että teko olisi väärä. Tarvitsemme parempia perusteluja.

Jos joku uskoo lujasti, että jokin on väärin, mutta hän ei pysty perustelemaan uskoaan, sanomme, että hänellä on ennakkoluulo.

Joku voi moittia käytöstäsi, koska

c) jokin arvovaltainen eli auktoriteetti sanoo toisin.

Arvovaltaisen henkilön tai kirjan mielipide ei ole riittävä perustelu. Arvovaltaiset eli auktoriteetitkin ovat usein eri mieltä. Olivat arvovaltaiset eli auktoriteetit mitä mieltä tahansa, on aina tutkittava itse, onko käytöksestä jotakin vahinkoa. Tarvetta perustella siveeyslauseet ei voida poistaa.

d) (Käytöstä voidaan moittia myös monilla muilla virheellisillä perusteilla.)

Tehtäviä

  1. Tutki siveyssanojen käyttöä mainonnassa.
  2. Tutkikaa jokaista käsitystä siitä, mikä on hyvää ja mikä pahaa.
  3. Mitkä käsitykset osoittautuvat ennakkoluuloiksi?
  4. Yritä löytää jokin oma ennakkoluulosi.
  5. Onko sinulla ennakkoluuloja vanhoja tai nuoria ihmisiä kohtaan?
  6. Onko sinulla ennakkoluuloja eri sukupuolta olevia ihmisiä kohtaan?
  7. Onko sinulla ennakkoluuloja eri rotua (esim. romaaniia tai mustaihoisia afrikkalaisia eli vanhalta nimeltä neekereitä) olevia ihmisiä kohtaan?
  8. Onko sinulla ennakkoluuloja vierasmaalaisia esim. venäläisiä tai saksalaisia kohtaan?
  9. Onko sinulla ennakkoluuloja köyhiä tai rikkaita kohtaan?
  10. Onko sinulla ennakkoluuloja työläisiä tai virkamiehiä kohtaan?
  11. Kerro, mitä ennakkoluuloja ihmisillä on ollut sinun suhteesi

Viisas siveys perustuu järkeen ja tutkimukseen

Siveyslauseisiin liittyy paljon väärinkäsityksiä, koska siveyssanoille annetaan usein sellaisia merkityksiä, joissa ei ole mitään mieltä. Siveyssanoja ei saa määritellä toisten siveyssanojen avulla.

Joku voi sanoa:

"Se on väärin, koska se on pahaa."

Tämä lause ei auta meitä ymmärtämään kummankaan siveyssanan merkitystä.

Jos joku sanoo:

"On väärin laulaa luokassa, koska se on pahaa",

hän ei sano yhtään mitään.

Saatamme myös sanoa, että ystävämme on hyvä, koska hän käyttäytyy moitteettomasti. Mutta "hyvä" ja "moitteeton" tarkoittavat tässä ihan samaa. Emme tiedä tästä henkilöstä yhtään enempää kuin aikaisemmin.

Siveyssanan käyttämistä siveyssanan määrittelemiseen kutsutaan kehäpäätelmäksi. .Jos haluamme tietää, mitä siveyssana merkitsee, meidän on määriteltävä se ei-siveyssanojen avulla.

Esimerkiksi lauseella

"On väärin heitellä kiviä"

voimme tarkoittaa, että jos ihmisiä heittää kivillä, he saattavat loukkaantua ja että en halua ihmisten loukkaantuvan. "Väärin" tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että en halua jotakin tai pidä jostakin.

Valehteleminen esimerkiksi ei ole väärin siksi, että se on pahaa vaan siksi, että emme pidä valehtelemisen seurauksista.

Nämä haluamiset ja pitämiset ovat kertovia eli todellisuutta kuvailevia. Tällä tavalla siveystutkimus eli etiikka liittyy todellisuuteen ja siitä tulee todellisuustutkimusta (tiedettä). Ei ole olemassa mitään salaperäistä etiikan eli siveystutkimuksen maailmaa tai siveyden eli moraalin maailmaa. Ainoa pelkästään siveyteen kuuluva todellisuus on heikot sanat.

Seuraava kaavio auttaa meitä ymmärtämään asiaa.

Siveyssanat (hyvä, paha, huono, oikea, väärä, virheellinen, pitää, ei pidä, saa, ei saa, parempi kuin, huonompi kuin)

  • merkitsevät (tai)
  • palautuvat
  • todellisuuskokemuksiin (uskomuksiin, haluihin, mielipiteisiin, tietoihin, päämääriin jne.)

Miksi tappaminen on väärin? Joku saattaa sanoa, että tappaminen sodassa on oikein. Joku toinen voi sanoa, että tappaminen itsepuolustukseksi on oikein.

Tarkastellaan seuraavaa päätelmien sarjaa. Se osoittaa, että yksi määrittelemätön siveyssana johtaa toiseen. Sanotaan, että tappaminen on pahaa, koska se on pahaa, koska se on pahaa ...

1. Tappaminen on pahaa, koska sinulla ei ole oikeutta riistää toiselta henkeä

Tämä on kehäpäätelmä. Se sanoo vain, että tappaminen on pahaa koska se on väärin, pahaa ja väärin ovat molemmat määrittelemättömiä siveyssanoja. Itse asiassa laki ei sano, että tappaminen on väärin. Laki sanoo, mitä seurauksia tappamisesta on.

2. "Tappaminen on pahaa, koska ei saa tappaa."

Pahaa ja ei saa ovat molemmat määrittelemättömiä sanoja. Jälleen on syyllistytty kehäpäätelmään: määrittelemätöntä selitetään määrittelemättömällä.

3. "Tappaminen on pahaa, koska minä en halua tappaa enkä tulla tapetuksi."

Nyt olemme päässeet kehästä ulos. Olemme palauttaneet pahan haluamiseen, ja haluaminen on todellista kokemusta kuvaava sana, se ei ole siveyssana. Saattaa tuntua kummalliselta, että tappaminen on pahaa siksi, että me emme halua sitä tai pidä siitä. Me emme halua tappamista, koska me emme halua kuolla tai emme pidä tappamisen yhteiskunnallisista seurauksista. Emme halua vahinkoa itsellemme emmekä muille.

On vahvoja todisteita siitä, että tappaminen ei koskaan johda ainakaan täysin toivottuihin tuloksiin. Huomaamme, että siveyssanat lopulta johtavat meidän omiin uskomuksiimme, haluihimme, toiveisiimme ja tekojen seuraamusten tarkasteluun. Teot ovat oikeita tai vääriä sen mukaan mitä niistä seuraa ja mitä me toivomme tapahtuvan.

On väärin varastaa sinulta, koska en halua sinun tai kenenkään muunkaan varastavan minulta.

Haluan sinun olevan onnellisen, ja sinulta varastaminen pahoittaisi mielesi. Se, ettei ole oikein varastaa sinulta, on seurausta siitä, mitä sinä haluat ja mitä minä haluan. Mitä paremmin tiedän, mitä seurauksia varastamisesta on minulle ja muille, sitä varmemmin menettelen tavalla, joka auttaa asioiden sujumista.

Jos en tiedä, että varastamisesta on haittaa minulle itselleni ja muille, saatan todella kulkea tietä, joka vahingoittaa minua. Tavallisesti ei ole ollenkaan järkevää varastaa. Henkilö, joka varastaa, ei tavallisesti ymmärrä, mitä kaikkea tapahtuu. Siveys merkitsee siis asioiden ymmärtämistä. järkevyyttä. Se merkitsee tietoa tekojemme seurauksista. Ollaksemme siveitä meidän on myös tunnettava omat halumme ja päämäärämme.

Mitä enemmän tiedämme itsestämme, sitä siveämpiä meistä tulee. Sokrates sanoi kerran, että ihmiset tekevät pahoja tekoja vain koska he ovat tietämättömiä.

Sivein on se, joka on järkevä, tuntee itsensä ja tietää, mitä seurauksia hänen teoistaan on. Siveys kasvaa meidän omista tarpeistamme ja haluistamme, sillä tavallisesti meillä on myös tarve edistää muiden ihmisten onnellisuutta.

Siveällä henkilöllä on järkevä käsitys todellisuudesta ja järkevät päämäärät, joiden saavuttamiseksi hän toimii. Siveys on jatkuvaa tutkimusta.

Jokainen käsitys ja jokainen usko, joka ei tutki syitään ja vaikutuksiaan, on epäsiveä. Opinkappaleet (dogmit) ja ennakkoluulot ovat epäsiveitä.

Kuinka siveysongelmia ratkaistaan

Siveyskysymysten ratkaisemiseksi on tärkeää tietää, mitä haluaa ja mistä pitää. On tärkeää tutkia mitä seurauksia niistä on. Siveys perustuu tutkimukseen. Siveysongelma syntyy usein siten, että kahta halua ei voida tyydyttää samanaikaisesti. Esimerkiksi haluat valvoa aamuyöhön asti, mutta sinun vanhempasi haluavat sinun menevän nukkumaan paljon aikaisemmin.

Eräs tapa ratkaista kysymys on tutkia, mitä haittoja pitkään valvomisesta on. Mitä enemmän tosiasioita tiedät, sitä helpompi sinun on ratkaista siveysongelmia. Siveystutkimus vertaa joitakin toiveitasi joihinkin toisiin toiveisiisi.

Sanan "paha" ja muiden siveyssanojen merkityksen määräävät periaatteessa seuraavat

a) mitä me haluamme,

b) mistä me pidämme,

c) mitä me tiedämme,

d) kuinka ymmärrämme siveyssanojen toimintaa,

e) kuinka ymmärrämme itseämme ja muita,

f) kuinka ymmärrämme tunteiden toimintaa.

Mitä paremmin olemme selvillä näistä seikoista, sitä ristiriidattomammin voimme tyydyttää halujamme ja toiveitamme ja sitä sivellisempiä voimme olla.

Siveyssanat kuten "paha" voidaan siis palauttaa. meidän haluihimme ja tietoihimme. Jos joku sanoo:

"Et saa huutaa",

hän usein tarkoittaa:

"En pidä siitä, että huudat".

Siveysongelmat edellyttävät usein, että sinulla on tiedot siitä, mikä saattaa haitata tai loukata muita.

Eräs sääntö tutkittaessa tehdäkö jotakin vai jättää tekemättä on:

Mitä tapahtuisi, jos kaikki tekisivät samalla tavalla.

Siveys merkitsee meidän omien halujemme ja toiveittemme sovittamista yhteen muiden ihmisten toiveiden ja halujen kanssa.

Ajattelemme usein, että meidän omat halumme eivät voi muuttua. Saatamme esimerkiksi ajatella, että me emme pidä jostakin ja ettei mitään ole tehtävissä asiantilan korjaamiseksi. Tämä ei ole totta. Pohdiskelemalla ja tutkimalla voimme oppia pitämään asioista, jotka auttavat meitä ja muita. Samalla tavalla voimme oppia olemaan pitämättä asioista, joista on haittaa (esimerkiksi tupakanpoltosta).

Pinaatinsyönnin oppimisessa voi olla mieltä, tupakanpolton oppimisessa ei sitä ole. Siveeys merkitsee jatkuvaa oman käyttäytymisen tutkimista sekä mieltymysten ja tekojen seurausten pohtimista.

Ihmiset huomaavat useinkin pitävänsä asioista, joista he eivät aikaisemmin pitäneet. Vaikka mikään ei ole ehdottoman oikeaa tai väärää sinänsä, on syytä muistaa, että kun joku sanoo jotakin pahaksi, hän ilmaisee silloin oman käsityksensä silloisen vakaumuksensa, tietojensa ja toiveittensa mukaisena.

Siveys alkaa siitä, mitä juuri nyt tiedämme ja toivomme. Aloitamme siitä, missä nyt olemme. Totesimme aikaisemmin, että jos me emme tiedä, miten siveyssanat toimivat, saatamme tehdä monia erehdyksiä, jotka. voivat olla haitallisia.

Mutta siveysristiriitoja voi syntyä muillakin tavoin. Sinä saatat olla paha ja tehdä väärin, koska:

  1. et tiedä, mitä seurauksia teostasi on,
  2. et ole selvillä omista haluistasi tai päämääristäsi,
  3. toiveesi tai päämääräsi ovat ristiriidassa keskenään,
  4. et ymmärrä tilannetta,
  5. et ymmärrä, kuinka käsitellä ongelmia,
  6. et pysty hillitsemään itsesi vaan, tulet vihaiseksi ja loukkaat ihmisiä,
  7. uskot asioihin, jotka eivät vastaa todellisuutta tai joita ei voida mitenkään järkevästi perustella,
  8. vakaumuksesi ei vastaa todellisuutta tai ei ole sovellettavissa käytäntöön,
  9. tekosi ovat ristiriidassa puheittesi tai ymmärryksesi kanssa,
  10. vakaumuksesi ovat keskenään ristiriitaisia,
  11. et tiedä, miten voisit muuttaa omia tapojasi,
  12. voit pettää itseäsi ja muita ollaksesi itsekäs,
  13. tarkastelet tilannetta vain omasta näkökulmastasi yrittämättä ymmärtää sitä kokonaisuutena. Et yritä tietää asiasta enemmän,
  14. loukkaat muita tarkoituksellisesti. Omista ratkaisemattomista ongelmistasi johtuen haluat nähdä muidenkin kärsivän. Myös muut saattavat loukata sinua tarkoituksellisesti, ja sinä suutut, ja yrität kostaa,
  15. et tiedä täsmälleen, mikä ongelmasi on etkä pysty pohtimaan sitä,
  16. sinulla on ennakkoluuloja tai jäljittelet sokeasti jotakin arvovaltaa eli auktoriteettia.

Pääsyy siveysongelmiin on siis tietämättömyys. Epäsiveä henkilö on henkilö, joka on tietämätön tärkeistä kysymyksistä. Myös paljon koulutetut henkilöt saattavat olla elämän peruskysymysten suhteen hyvin tietämättömiä. Tullaksemme siveiksi meidät on jatkuvasti tutkittava, parannettava tietojamme ja jatkuvasti tutkittava omia ajatuksiamme ja omaa käyttäytymistämme.

Emme ole syntyneet siveinä vaan meidän on kasvettava siveiksi. Siveys merkitsee jatkuvaa ajattelua ja tutkimista.

Joitakin siveysongelmia, joista voidaan keskustella

Käytä edellä esitettyjä menetelmiä seuraavaan ongelmien ratkaisemiseksi:

  1. Pitäisikö sinun juoda alkoholia?
  2. Pitäisikö sinun polttaa tupakkaa?
  3. Pitäisikö sinun polttaa marijuanaa?
  4. Onko kuolemanrangaistus sallittava?
  5. Onko aina väärin valehdella?
  6. Onko aina väärin varastaa?
  7. Mitkä ovat parhaat päämääräsi?
  8. Onko väärin puhua karkeasti?
  9. Onko väärin laiskotella?
  10. Onko väärin yrittää olla ajattelematta asioita?
  11. Onko tapasi vihastua oikein?
  12. Onko väärin uskoa väitteitä, joita ei voida järjen ja todellisuustutkimuksen avulla perustella?
  13. Onko väärin laiminlyödä uuden tiedon hankinta.
  14. Onko väärin kertoa ihmisille itsestään paikkansapitämättömiä juttuja oman aseman parantamiseksi?
  15. Onko väärin luntata koulussa?
  16. Onko väärin kiusata muita?
  17. Onko väärin pukeutua tavalla, jota muut pitävät säädyttömänä?
  18. Onko popmusiikin sanoilla siveyttä rappeuttava vaikutus?
  19. Onko väärin kannella tovereista opettajalle?
  20. Onko väärin pilkata muita ihmisiä?
  21. Onko väärin arvostella muita ihmisiä?
  22. Onko niiden, jotka tekevät pahaa tietämättömyyttään, pyrittävä hankkimaan tietoja?
  23. Olisiko koululaisille opetettava yksi ainoa käyttäytymistapa ja kiellettävä kaikki muut?
  24. Oletko mielestäsi turmeltunut? ( Turmeltunut on siveyssana.)
  25. Mitä mieltä olet ns. hyväntekeväisyydestä?
  26. Onko muodista vahinkoa?

Tehtävä

  1. Keksi lisää moraalisia ongelmia.

Onko hyveitä?

Hyveajattelun ongelmia

Hyveajattelun pääongelma on kysymys siitä, mitkä taipumukset ovat hyveitä, mitkä paheita ja mitkä eivät kumpaakaan.

Hyveajattelun kannattaja saattaa vastata, että hyveitä ovat ne taipumukset, jotka saavat ihmiselämän kukoistamaan. 

Tästä vastauksesta on melko vähän apua. Hyveajattelun kannattajat laativat usein listoja hyveistä kuten hyväntahtoisuus, rehellisyys, rohkeus, anteliaisuus, luotettavuus jne. 

Listat kuitenkin eroavat toisistaan, ja on kiistoja siitä, mitkä ovat hyveitä. Usein on epäselvää, millä perusteella jotain piirrettä pidetään hyveenä.

Voidaan väittää, että se, mitä joku pitää hyveenä, heijastaa vain ennakkoluuloja: joku voi pitää hyveenä hyvän viinin juontia ja joku toinen paheena. 

Vielä suurempia eroja voi nähdä yleisten valtarakenteiden (kulttuurien) välillä. 

Hyveajattelijat vastaavat tähän, että on olemassa yleismaailmallisia hyveitä – esimerkiksi totuudellisuus – jotka ovat hyveiden listassa paikallisten hyveiden – esimerkiksi pöytätapojen noudattamisen – yläpuolella.

Uskonnoissa hyveenä pidetään yleensä oman uskonnon jumalaan uskomista ja muiden uskontojen jumaliin uskomista tai jumalattomuutta eli ateismia paheina. Itse asiassa tämä uskontojen piirre on eräs eniten maailmanhistoriassa kärsimystä aiheuttaneita. 

Yksiavioisuuden kannattaja voi pitää yhden sukupuolikumppanin ihmistä hyveellisenä, moniavioisuuden kannattaja voi pitää hyveenä moniavioisuutta.

Hyveajattelu olettaa usein, että on yleinen ihmisluonto johon kuuluu kaikille ihmisille yhteisiä tunneajatuksia (emootioita) ja käyttäytymispiirteitä. Tässä se asettuu moniarvoisen ihmiskäsityksen vastakohdaksi, ja usein hyveajattelu on ihmisiä alistavaa.

Onko suvaitsevuus hyve?

Suvaitsevaisuus on Unescon määritelmän mukaan

"meidän maailmamme kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittamista, hyväksymistä ja arvostamista. – - - 

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. 

Se merkitsee, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan. 

Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että ihmisillä, jotka ovat luonnostaan erilaisia ulkomuotonsa, asemansa, puhetapansa, käyttäytymismuotojensa ja arvojensa puolesta, on oikeus elää rauhassa ja olla sellaisia kuin ovat. 

Se merkitsee myös, ettei kukaan saa väkisin tyrkyttää näkemyksiään toisille." 

(Unescon yleiskokouksen 16.11.1995 hyväksymä Julistus suvaitsevaisuuden periaatteista)

Suvaitsemattomuus on sitä, ettei hyväksy, siedä tai suvaitse tapoja tai uskomuksia, joita muilla ihmisillä on. 

Suvaitsemattomuus ilmenee esimerkiksi siinä, ettei anneta muiden toimia tai ajatella eri tavalla, kuin itse toimii tai ajattelee. 

Suvaitsemattomuus voi johtaa siihen, että ihmisiä kohdellaan epäreilusti heidän ajattelunsa, taipumustensa tai jopa vaatetuksensa takia. 

Suvaitsevaisuus on taas sitä, että kunnioittaa muiden ihmisten mielipiteitä ja tapoja, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omat.

Vaikka suvaitsevuutta ylistetään kansainvälisissä julistuksissa, suvaitsevuus ei ole hyve

Mitä tahansa ei pidä suvaita. Esimerkiksi eräissä islamin maissa tapahtuvaa islamista luopuneiden, avionrikkojien ja Muhammedia pilkanneiden surmaamista ei pidä suvaita. Islamilaisen oikeuden mukaisia varkaiden raajojen katsomisia ei pidä suvaita.

Koulussa esimerkiksi kiusaamista ja tappelemista ei pidä suvaita.

Se, mikä on toisissa olosuhteissa hyve, on toisissa olosuhteissa pahe

Esimerkiksi rehellisyys on usein hyvä asia, mutta joskus on siveämpää olla epärehellinen kuin rehellinen. Kansalaissodan aikaan tämän kirjoittajan isoisän kotiin tuli pyssy kädessä mies, joka etsi toista miestä tappaakseen tämän. Isoisä neuvoi pyssymiehen väärään suuntaan, ja yksi ihmishenki säästyi.

Rohkeutta pidetään yleensä hyvänä asiana, mutta uhkarohkeus on johtanut monen ihmisen kuolemaan. Uhkarohkea voi mennä vaikka heikoille jäille, mutta heikoille jäille on moni hukkunut. Liikenteessä uhkarohkeille käy usein huonosti.

Säästäväisyyttä pidetään usein hyveenä mutta ahneutta paheena. Kuitenkin on kyse saman asian eri asteista.

Tehtäviä

  1. Onko ihmisen kauneus hyve? perustele vastauksesi?
  2. Onko ihmisen älykkyys hyve? Perustele vastauksesi.
  3. Onko ihmisen varakkuus hyve? Perustele vastauksesi.
  4. Onko köyhyys hyve? Perustele vastauksesi.
  5. Luettele kymmenen asiaa, joita pitää sinun mielestäsi suvaita.
  6. Luettele kymmenen asiaa, joita pitää sinun mielestäsi olla suvaitsematta.
  7. Voidaanko a) poikien ympärileikkausta b) tyttöjen ympärileikkausta suvaita (Opettaja selittää, mitä nämä sanat tarkoittavat.).
  8. Luettele kymmenen sellaista asiaa, joita monet pitävät hyveinä. Tutki, missä olosuhteissa ne eivät olekaan hyveitä.
  9. Luettele kymmenen sellaista asiaa, joita monet pitävät paheina. Tutki, missä olosuhteissa ne eivät ole paheita.

Onko kaikkiin tilanteisiin sopivia siveyssääntöjä?

On sanottu, ettei aivan kaikkiin tilanteisiin sopivia siveyssääntöjä ole. Usein tarkastellaan tekojen seurauksia, ihmisten velvollisuuksia tai hyveitä. Kuten edellä huomattiin, ei ole yleispäteviä hyveitä.

Teon tarkoitus

Suomalaisissa oikeusistuimissa (esimerkiksi käräjäoikeuksissa) huomioidaan usein, onko teon tekijällä ollut tarkoitus ja suunnitelma tehdä jotain vai onko hän tehnyt jotain ajattelematta ja pikaistuksissaan. 

Joissain yhteisöissä on suhtauduttu tekoon lievemmin, jos teon tekijä on ollut juovuksissa. Suomessa juovuksissa olo ei ole mikään lieventävä asianhaara, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi juovuksissa autolla ajaminen on Suomessa rikos.

Hyvää tarkoittavat teot ja jopa lait johtavat usein aivan päinvastaiseen tulokseen kuin alun perin ajateltiin. Koska tyhmyys ei ole rikos, tällaisesta ajattelemattomuudesta rangaistaan vain silloin, kun on aiheutettu vahinkoa.

Tavallisessa arkielämässä huomaamme usein, että meidät on ymmärretty väärin. Olemme tarkoittaneet hyvää, mutta joku loukkaantuu. Silloin ei auta muu kuin täytyy pyytää anteeksi ja korvata mahdollinen vahinko.

Velvollisuussiveys

Velvollisuussiveys on ajatus, jonka mukaan tekojen siveellinen arvo määräytyy itse tekojen vaikuttimien perusteella, ei teon itsensä tai sen seurauksien mukaan. 

Tämän ajattelutavan mukaan toivotut seuraukset eivät tee hyväksi tekoa tai käytäntöä, jota ei ole tehty velvollisuudesta. 

Velvollissiveyden rajoituksena pidetään yleisesti sitä, että ei voi olla velvollisuutta tehdä mahdotonta. 

Velvollisuussiveyden mukaan pitää tehdä oikein, vaikka tulos ei olisikaan hyvä. 

Velvollisuussiveys ei siis sovi kaikkiin tilanteisiin, ja myös sen perusperiaatteista voidaan olla eri mieltä. 

Hyvästä tarkoituksesta huolimatta lopputulos on usein huono.

Seuraussiveys

Seuraussiveyden mukaan teon siveellinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien seurausten mukaan. 

Seuraussiveydessä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta pelkkä seuraussiveys ei vastaa kysymykseen siitä, mitä seurauksia pidetään hyvinä ja toivottavina. 

Eri ihmiset pitävät hyvinä ja toivottavani kovasti eri asioita.

Seurausten ennustaminenkin on vaikeaa.

Seuraussiveys on siinä suhteessa muita siveyskäsityksiä laajempi, että myös muut eläimet kuin ihminen pohtivat eri valintojen seurauksia.

Voidaan ajatella, että muilla kiertotähdillä asuu ajattelevia olentoja, jotka ajattelevat valinnoissaan niiden seurauksia.

Onnellisuus ja kärsimys

Vaikka ihmiset ovat eri mieltä siitä, mitä onnellisuus on ja siitä, miten sitä olisi jaettava eri ihmisten kesken, onnellisuutta lisääviä ja kärsimyksiä vähentäviä seurauksia pidetään varsin yleisesti suotavina.

Tekojen oikeuttaminen

On ilmeistä, että tekojen siveellisestä oikeuttamisesta ollaan joka tapauksessa erimielisiä. Vaikka mitä tahansa ei tarvitse suvaita, joudumme aina suvaitsemaan erimielisyyksiä joidenkin tekojen oikeutuksesta.

Tehtäviä:

  1. Milloin sinun hyvä tarkoituksesi viimeksi ymmärrettiin väärin? Mitä teit, kun huomasit, että sinut on ymmärretty väärin?
  2. Kummat sinun mielestäsi ovat tärkeämpiä, teon seuraukset vai teon vaikuttimet?
  3. Milloin olit viimeksi onnellinen? Miksi?
  4. Milloin olit viimeksi onneton? Miksi?
  5. Onko toisen ihmisen tappaminen itsepuolustukseksi mielestäsi oikeutettua?
  6. Mitä seurauksia on kiusaamisesta?
  7. Onko oikein aloittaa tappelu muiden koululaisten kanssa?
  8. Onko sinulla ollut vaikeuksia päättää siitä, mitä pitäisi tehdä? Mitä teit? Mitä seurauksia teostasi oli?
  9. Mitä asioita toivot juuri nyt?
  10. Mitä asioita haluaisit välttää juuri nyt?
  11. Miten eri siveyskäsityksiä voisi mielestäsi sovittaa yhteen?
  12. Millaisia siveysongelmia sinulla on ollut viimeksi. Löysitkö niihin ratkaisun?
  13. Onko siveysongelmien ratkominen mielestäsi vaikeaa vai helppoa?
  14. Mikä siveysongelmien ratkomisessa on vaikeinta?
  15. Mistä ihmisten erimielisyys siveysasioissa mielestäsi johtuu?
  16. Ottakaa (esimerkiksi Internetillä) selvää, mitä tarkoittaa ylioppilastutkintolautakunnan käyttämä sana utilitarismi?

Menestyvätkö suunsoittajat?

Lähdeteksteinä on käytetty tutkimusjohtaja, tohtori Jussi Vähämäen kirjoituksia ja kirjoja

Helppoheikit johtajina

Nykyisin työelämässä menestyvä ihminen on ensisijaisesti suunsoittaja kuten markkinatorien helppoheikit menneisyydessä. Vanha työkulttuuri tuomitsi suunsoittajat. Uudet menestyjät puhuvat ja puhuvat. Ennen heidän kaltaisistaan yritettiin päästä eroon ja sanottiin, että he ovat epäluotettavia muodin mukana menijöitä. Nyt heistä on tullut menestyjiä: työkulttuurin muutoksen myötä suhteiden hoitoa arvostetaan. Entisille pahamaineisille ”hyvät veljet” ja ”hyvät siskot” ryhmittymille on keksitty uusi nimi verkostoituminen.

Työhönsä vakavasti paneutuneelle, koulutuksensa ja taitonsa kehittämiseen keskittyneelle työntekijälle on hätkähdyttävää havaita, kuinka pelkällä suuria odotuksia luovalla puhetaidolla ja hyvin laaditulla ansioluettelolla ohitetaan tiedot, taidot ja työkokemus. Hyvin monet työpaikat täytetään ”suhteilla”.

Suomalaisen työelämän arvot ovat kääntyneet nurin 1990-luvulla. Ennen hyvinä pidetyt ominaisuudet ja arvot kuten keskittyminen, pitkäjänteisyys, asiasta puhuminen ja työnsä huolellinen tekeminen muuttuivat monen ihmisen elämässä hankaliksi rasitteiksi.

Meillä käytetään edelleen julkisissa puheissa näitä hyveitä, mutta jos niistä pitää kiinni ja keskittyy liikaa työhönsä, seuraavassa hetkessä paikalle saattaa ilmestyä sopiva suunsoittaja, joka vie työpaikan.

Uudet kaikkien alojen asiantuntijat

1990-luvulla syntyi esimerkiksi uudenlainen tutkijatyyppi, joka kykenee tutkimaan mitä tahansa, ja uudenlainen toimittaja, joka voi kirjoittaa mistä tahansa. Näiden uusien työnhahmojen tavat ovat levinneet koko yhteiskuntaan.

Tehdas ja tuotantolaitos korvautuivat 1980-luvulla yrityksillä, joihin ei enää kuulu aineellisen tuotannon ajattelutapa tai tiettyyn asiaan keskittyminen. Yrityksen on selviytyäkseen tehtävä mitä vain.

Kokoustaminen ja pikkumafiat

Nykyinen työkulttuuri perustuu kokoustamiselle, lyhyille suunnitelmille, yhteistyölle ja henkilösuhteille. Monet asiat ovat nykyaikana kääntyneet päälaelleen verrattuna entisiin aikoihin. Töitä sivuilleen vilkuilematta tekevä vanhan ajan työntekijä ei tiedä, mitä ympärillä tapahtuu. Yritykselle tulee voittoa odotuksista ja mielikuvista, joiden rakentamiseen tarvitaan puhumistaitoisia. Rahaa voidaan tehdä puhumalla ja uskomalla.

Turha on väittää vastaan. Jos rahaa tehdään uskomalla Internetiin tai Kiinaan, sitä tehdään vaikka se merkilliseltä tuntuukin. Aineellinen tuotanto on hidasta, mutta viestintä nopeaa. Sanat ovat paljon helpompia siirtää kuin koneet. Tiettyyn rajaan asti tämä toimii, kuten nähtiin ns. uuden talouden kuplassa. Talous on yhä enemmän sitä, että odotukset ja tulevaisuus tuodaan nykyisyyteen niin, että sijoittamalla rahansa johonkin, se on tulevaisuudessa arvossaan. Siinä tarvitaan puhetaitoa ja suostuttelukykyä.

Opportunistit

Tällaisen työn maailma on synnyttänyt uudenlaisen ihmistyypin, joka mukautuu oloihin ja käyttää niitä kylmästi hyväkseen (opportunistit).

Tilanteiden hyväksikäyttö ja muiden eduista piittaamattomuus ovat lisääntyneet. Niiden tieltä väistyi suurten ikäluokkien maailmanparannus. Tilanteita hyväksikäyttämällä mihin tahansa oloihin voi mukautua ja käyttää niitä hyväksi siveydestä välittämättä. Piittaamattomuus vapauttaa sitoutumasta mihinkään, koska on jo nähty ennalta mitä tapahtuu.

Mihinkään ei kannata paneutua kunnolla, ei kannata uskaltaa eikä yrittää luoda uutta, jokainen ehdotus voidaan ohittaa, kun tiedetään jo ennalta mitä siitä tulee. Tilanteiden hyväksikäyttäjä on usein aika keskinkertainen eikä yleensä ole luova. Hän ei yleensä pysty keksimään uutta, koska kykenee pelaamaan vain olemassa olevan järjestyksen sisällä. Hänen maailmansa koostuu pelkistä mahdollisuuksista.

Piittaamattomuus ja tilanteiden hyväksi käyttö ovat vain lisääntyneet ja siirtyneet johtamisen teorioista muualle yhteiskuntaan. Niiden tyhjä yksilönpalvonta vaikuttaa paitsi työntekoon myös siihen sitoutumisen asteeseen, joita ihmisillä on perhettään ja ystäviään kohtaan.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa mafia?
  2. Mitä on opportunismi?
  3. Mikä on helppoheikki?
  4. Onko luokassasi suunsoittajia?
  5. Ovatko opettajat suunsoittajia?
  6. Onko rehtori suunsoittaja?
  7. Mitä mieltä luokassasi ollaan tilanteiden hyväksikäyttäjistä?
  8. Mitä mieltä luokassasi ollaan piittaamattomuudesta?
  9. Onko luokkamme suunsoittajilla paljon ystäviä?
  10. Oletko suunsoittaja tai haluaisitko olla sellainen?
  11. Kumpi on tärkeämpää, itsensä kehuminen vai työnsä kunnolla tekeminen?
  12. Ketä ovat luokkamme johtajatyyppejä?
  13. Mitä ominaisuuksia luokkamme johtajatyypeillä on?
  14. Kannattako aikuisena pyrkiä johtajaksi?

Pyrkyrit

Työyhteisöstä löytyy yleensä ainakin yksi pyrkyri. Hän käyttää työtovereitaan hyväkseen kiivetessään ylöspäin työpaikallaan, ottaa omiin nimiinsä yhdessä keksittyjä hyviä ajatuksia ja syyttää omista epäonnistumisistaan muita.

Gloria Elliottin tutkimusten mukaan juuri tällaiset tyypit usein menestyvät työelämässä keskimääräistä paremmin. Pyrkyrit ovat normaali-ihmisiä, vaikka he menevät usein äärimmäisyyksiin. Elliott on auttanut yli 100 yritystä ongelmaihmisten käsittelyssä, mutta hän ei ole juuri ollenkaan tavannut sellaisia pyrkyreitä, jotka itse käsittäisivät olevansa ongelma.

John Hoover sanoo kirjassaan ” How To Work For An Idiot” (2003), että eräässä yrityksessä kokonaiselle osastolle oli jäänyt vain johtaja ja hänen pyrkyrinsä.

Pyrkyreitä tutkittaessa on havaittu, että heitä on kaksi eri lajia, joista toisella on tapana menestyä, toisella ei.

Menestyvät pyrkyrit eivät itse useimmiten tajua käyttävänsä muita hyväkseen. Jos joku sen sijaan yrittää tietoisesti rakentaa uraansa muiden kustannuksella, hän yleensä jossain vaiheessa kompastuu siihen, ettei kukaan enää halua olla hänen kanssaan tekemisissä.

Terävillä kyynärpäillään menestyjät ovat yleensä itsekeskeisiä ihmisiä, käyttäytyvät röyhkeästi muita kohtaan ja pyrkivät jatkuvasti käsittelemään kanssaihmisiään. Heidän mahdollisuuksiaan parantaa se, että he ovat yleensä äärimmäisen urasuuntautuneita.

Näiltä ihmisiltä puuttuu myötäelämisen kyky muita kohtaan. He ovat luonnostaan erittäin taitavia luovimaan työpaikan sisäisessä politiikassa ja tulevat tavallisesti erittäin hyvin toimeen omien esimiestensä kanssa.

Siinä vaiheessa, kun todella hyvät työntekijät lopulta kyllästyvät juonitteluun ja vaihtavat työpaikkaa, pyrkyrit saavat ylennyksen.

Tutkimusten mukaan noin kymmenen prosenttia amerikkalaisten työpaikkojen työntekijöistä on pyrkyreitä.

Ellei näiden ihmisten vältteleminen onnistu, heidän käytökseensä pitäisi puuttua sillä tavalla, että he itse tajuavat, mitä heidän toimintansa on. Tähän tarvitaan työtovereiden yhteistyötä.

Vaikuttaminen ei ole helppoa kahdesta syystä: pyrkyrit ovat esimiestensä suosikkeja ja heitä suojaa oma käyttäytyminen, jonka läpi erilaiset mielipiteet eivät tunkeudu.

Tehtäviä

  1. Onko koulumme rehtori pyrkyri?
  2. Onko sinun äitisi tai isäsi menettänyt työpaikkansa pyrkyrin takia? Entä onko joku tuttavasi?
  3. Esiintyykö pyrkyryyttä oppilaiden keskuudessa?
  4. Onko Tasavallan Presidentti pyrkyri?
  5. Onko pääministeri pyrkyri?
  6. Onko Eduskunnan puhemies pyrkyri?
  7. Miksi pyrkyreitä on olemassa?

Lähteitä opettajalle

John Hoover: How To Work For An Idiot paperback, 251 pages Published Nov 2003 by CAREER PRESS ISBN: 1564147045

Mika Horelli: Pyrkyri tunkee vihreälle oksalle, Tekninen uratie 10.6.2004 (Tietoviikon ym. lehtien liite)

Jeffrey Zaslow: Jerks make work tougher, but they are here to stay, The Wall Street Journal/The Salt Lake Tribune 5.4.2004

Vastuu elämän säilymisestä maapallolla

Tärkein lähdeteos Juhani Kakkuri: Tulevaisuuden uhkakuvat

Ilmaston lämpeneminen on vuosikymmenet käsittävien maailmanlaajuisten mittauksien osoittama tosiasia. Se aiheutuu monesta tekijästä, kuten Auringon toiminnan vilkastumisesta, tulivuorien toiminnasta, suihkeista (aerosoleista) ja kasvihuoneilmiön muutoksesta. Jokainen edellä mainitusta tekijästä on nykyisessä lämpenemisessä mukana, kukin omalla osuudellaan, siis myös kasvihuoneilmiön muutos ja sen aiheuttaja.

Ilmakehässä kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat nousseet, hiilidioksidipitoisuus noin 30 % ja metaanipitoisuus noin 150 %, esiteollisen ajan tasosta. Hiilidioksidipitoisuus on nykyisin noin 300 miljoonasosaa tilavuudesta eli korkeampi kuin kertaakaan satoihin tuhansiin vuosiin. 

Hiilidioksidia pääsee ilmakehään sekä luonnollisista lähteistä että ihmisen toiminnan seurauksena. Luonnollisista lähteistä tärkeimmät ovat haihdunta meristä, kasvien hengittäminen ja metsäpalot. Suurimmat ihmisen aiheuttamat päästöt ovat peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sademetsien hävittämisestä, sementtiteollisuudesta ja liikenteestä.

Ilmakehän metaanipitoisuus on nykyisin noin 1,8 miljoonasosaa tilavuudesta. Päästöistä hieman yli puolet on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä, karjataloudesta, riisin viljelystä ja kaatopaikoilla mätänevistä jätteistä. Metaanipitoisuus lisääntyy väkiluvun kasvun myötä.

Tavanomaisten kasvihuonekaasujen lisäksi ilmakehässä on vaihteleva määrä suiheita (aerosoleja), nestemäisiä ja kiinteitä pienhiukkasia, jotka kulkeutuvat tuulten mukana maapallon jokaiseen paikkaan. Ne ovat sekä luonnon itsensä että ihmisen tuottamia. 

Puhtaassa ilmassa on vain luonnon tuottamia hiukkasia, joiden tärkeimmät lähteet ovat meren pärskeistä eriytyvä suola, yhteyttämisen sivutuotteena muodostuvat ja vapautuvat hiilivedyt, tuulten nostattama pöly, tulivuorten purkaukset ja metsäpalot.

Ihmisen aiheuttamat hiukkaset ovat lähtöisin liikenteestä, energian tuotannosta ja tehtaiden savupiipuista. Illassa leijuvat hiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja aiheuttavat hengitys- ja verenkiertoelimien sairauksia. 

Maailman terveysjärjestö WHO pitää pienhiukkasia vakavimpana ulkoilman terveyshaittojen aiheuttajana, ja hiukkaspitoisuuden kasvun on voitu osoittaa olevan suorassa yhteydessä kuolleisuuden lisääntymiseen.

Liikenne tuottaa myös typpioksidipäästöjä, joista syntyy ilmassa otsonia. Alailmakehässä otsoni on vahingollinen aine. Hengitettynä se ärsyttää limakalvoja ja lamauttaa keuhkojen toimintaa. Voimakkaana hapettimena se hajottaa kasvien solukoita ja heikentää puiden ja viljelyskasvien kasvua.

Kasvihuoneilmiön voimistumista voidaan hidastaa vähentämällä kasvihuonekaasujen ja samalla aerosolien päästöjä. Luonnon toiminnalle sitä vastoin ei voida mitään. Eri asia on, haluaako ihminen ryhtyä voimistumista hidastaviin toimenpiteisiin. Se onnistuu vain teollisuuden ja liikenteen saastepäästöjä vähentämällä. Tästä olisi ihmiskunnalle ennen pitkää monenlaista hyötyä: puhdasta ilmaa, pilaantumattomat pohjavedet, luonnonmukaiset elinolot ja vähemmän saastepäästöjen aiheuttamia terveyshaittoja ja kuolleisuutta.

Vähennyksiin tarvitaan suuria rakennemuutoksia niin energian tuotannossa kuin liikenneratkaisuissa. Ne tulevat kalliiksi ja rasittavat etenkin teollisuusmaiden kansantaloutta ja kilpailukykyä. Nämä ovat siitä syystä haluttomia, mikä milläkin tekosyyllä, ryhtymään päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin. 

Sen sijaan ne lisäävät hiilen, öljyn ja maakaasun polttoa tuottaakseen lisää energiaa elämisen tasonsa parantamiseksi. Myös ilmansaasteiden päästökauppa on tulossa muotiin. Kehitysmaat puolestaan pyrkivät lähemmäksi kehittyneiden maiden tasoa ja suunnittelevat luonnonvarojen ja energian käytön suurta lisäämistä. Tämä johtaa vääjäämättömästi luonnontuhoon (ekokatastrofiin).

Carl von Linnen kertoo Lapinmatkan päiväkirjassa nähneensä Medelbadissa lähellä Dingersjön kievaria suuren ahdaskypäräisen pohjoisen ukonhatuin, josta talonpojat käyttivät nimeä giske eli gisk. Matkan jatkuessa se yleistyi ja tuli sitten yhtä yleiseksi kuin kangaskanerva. Karja ei syönyt myrkyllistä ukonhattua, joten se kasvoi rehevästi, ja kun muu ruoho tuli syödyksi sen tieltä, hyötyi se sitäkin enemmän.

Siitä Linne näki, kuinka ”luonto opettaa viattomat elikotkin erottamaan toisistaan vahingollisen ja hyödyllisen - kenenkään opettamatta - mutta ihmistä ei opeteta.” Ihminen oppii vain ”kantapään kautta”, jos silloinkaan.

Mitkä sitten ovat ihmiskunnan kannalta tulevaisuuden uhkakuvista pahimmat? 

Merenpinnan nousu ei kuulu vakavimpien joukkoon, sitä pahempia ovat saastepäästöjen aiheuttamat luonnontuhot (ekokatastrofit), kuin myös monet kansainväliset ongelmat, kuten ydinsodan uhka, tuleva riita öljystä, taistelu juomakelpoisesta vedestä ja maapallon kantokyvyn ylittävä väkiluvun kasvu. Mikä hyvänsä niistä voi tuottaa ihmiskunnalle suurta tuhoa.

Tehtäviä:

  1. Mitä tarkoittaa aerosoli?
  2. Mikä huonontaa Suomessa kaupunkien kevätilmaa?
  3. Mitä ovat fossiiliset polttoaineet.
  4. Mitä ovat uusiutuvat energialähteet?
  5. Miten fossiilisia polttoaineita voitaisiin korvata uusiutuvilla energialähteillä?
  6. Miten liikennettä voitaisiin vähentää?
  7. Miten selluloosaa voitaisiin tuottaa nykyistä vähemmällä energialla?
  8. Miten merenpinnan nousu vaikuttaisi Suomen rannikoihin?
  9. Miten maapallon jäljellä olevia sademetsiä voitaisiin suojella?
  10. Miten Itämerta voitaisiin suojella?
  11. Miten maapallon väestönkasvua voitaisiin hidastaa?
  12. Miten ihminen voisi hyötyä koneista energiankulutusta lisäämättä?
  13. Miten puhdas vesi voitaisiin turvata kaikille maapallon ihmisille?

Palloistuminen ja tietopääomatalous

(globalisaatio ja informaatiokapitalismi)

Tärkein lähdeteos Tapio Tamminen: Pahan viehätys

Taantumus on edistystä

Ongelmatilanteissa uusia rakennusaineita haetaan usein menneisyydestä, yksilöt hakevat niitä varhaislapsuudestaan, valtarakenteet peruskertomuksistaan. Kertomukset tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat eräänlaisia yhteisöllisiä selviytymiskertomuksia, kertomuksia toivosta, jälleensyntymästä ja paremmasta maailmasta.

Taruihin perustuvat yhteisölliset käyttäytymismallit ovat monissa ihmisissä syvällä. Samanlaiset yhteiskunnalliset tilat synnyttävät toistuvasti samanlaisia vasteita. Yhteisöllisiin mielteisiin on helppo siirtyä ja antaa niiden vaikuttaa elämäämme, menneisyyskäsityksiin ja tulevaisuuteemme.

Syntyy liikkeitä, joiden mielestä palaamalla takaisin valtarakenteen perusarvoihin tai kuviteltuihin perusteisiin, voimme ratkaista nykyiset ongelmamme. Usein nämä liikkeet ovat muuntaneet luovasti uskonnollisia taruja.

Taruihin perustuvia vastaliikkeitä

Kuuluisin intiaanien vastaliikkeistä oli 1800-luvun lopulla syntynyt aavetanssi-liike, jonka mukaan paluu perinteisiin tuhoaisi lopulta valkoisten vallan. Se alkoi ennustamalla intiaanien esi-isien palaavan henkimaailmasta suuressa junassa, jonka saapumista säestäisivät valtavat räjähdykset. Ne olisivat lopun aikojen merkkejä valkoisten katoamisesta maan päältä. 

Osa heidän aineellisesta pääomastaan tulisi kuitenkin säilymään, kuten rakennukset ja koneet. Esi-isien paluuta voitiin nopeuttaa tanssilla, jota kutsuttiin aavetanssiksi.

Melanesian saaristossa levinneen Cargo-liikkeen mukaan uusi aika alkaisi taivaanrantaan ilmestyvän valtavan laivan myötä. Laiva toisi mukanaan sekä kuolleet esi-isät että eurooppalaisia tavaroita. 

Ensimmäisiä merkkejä Cargo-liikkeestä havaittiin 1890-luvulla Uudessa-Guineassa. Saaristossa levisi oppi, jonka mukaan uusi aikakausi alkaisi maanjäristyksillä ja esi-isien laivasta lähtevillä valtavilla hyökyaalloilla. 

Uusi uljas huominen lupasi monien vastaavien liikkeiden tapaan runsaasti aineellista hyvää: saarelaisten perusravintoa, sikoja ja hedelmiä olisi kaikkien saatavilla. Eurooppalaisia kulutustavaroita riittäisi vapaasti jaettavaksi jokaiselle.

Luontoliikkeet ja kansallissosialismi

Periaatteessa samankaltainen tapahtumasarja tapahtui länsimaisissa teollisissa yhteiskunnissa 1800-luvun lopulla. Luontoliikkeet ja kansallissosialismi olivat eräänlaisia vasteita, eivät kuitenkaan paikalliseen ongelmaan, vaan palloistuneen (globaalin) sääntelemättömän pääomatalouden (kapitalismin) ja nopean teollistumisen aiheuttamaan ongelmaan

Palloistumisen vaiheet

Nykyinen maailman tilanne muistuttaa sadan vuoden takaista aikaa. Elämme nyt palloistumisen (globalisaation) kolmatta aaltoa. 

Ensimmäinen aalto tapahtui löytöretkien aikaisessa1500-luvun Euroopassa. 

Palloistumisen toinen aalto ajoittui teollistumisen syntyyn ja sitä seuranneeseen kansainvälisen kaupan voimakkaaseen kasvuun. Se päättyi yleiseen yhteiskunnalliseen murrokseen, ensimmäiseen maailmansotaan, syvään talouslamaan, suojatulleihin ja ääriliikkeiden nousuun. 

Kolmas aalto alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun maailmankaupan yhteisiä pelisääntöjä ruvettiin laatimaan Yhdysvaltojen johdolla. Tietotekniikka on parin viimeisen vuosikymmenen aikana syventänyt palloistumisen kolmatta aaltoa.

Palloilun synty

Kun palloistumista pyritään ohjaamaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä, ilmiötä kutsutaan palloiluksi (globalismiksi). Palloilulla luodaan maailmanlaajuisia yhteisiä pelisääntöjä. 

Toisen aallon palloistumista hallitsi Brittiläinen imperiumi, jonka ei voi kuitenkaan katsoa pyrkineen palloiluun, sillä brittien toimet rajoittuivat joko kansalliselle tai Brittiläisen imperiumin alueelle. 

Kolmannelle aallolle on päinvastoin ollut luonteenomaista yhdysvaltalainen palloilu.

Toisen maailmansodan jälkeen palloistumisen kolmannen aallon ihmiset rakensivat uudelle talousjärjestykselle kansainvälisiä yhteisiä pelisääntöjä. Tämä tapahtui pitkälle yhdysvaltalaisten johtamana. 

Tähän oli syynä yhdysvaltalaisen yhteiskunnan selviytyminen sodasta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti pienin vaurioin muihin teollisuusmaihin verrattuna. 

Yhdysvaltojen bruttokansantuote kasvoi sotavuosina 1939—45 yli kaksinkertaiseksi. Seuraavien neljän vuoden aikana sen henkeä kohden lasketut tulot olivat kaksi kertaa suuremmat kuin Isossa-Britanniassa, kolme kertaa suuremmat kuin Ranskassa ja seitsemän kertaa suuremmat kuin Neuvostoliitossa.

Yhdysvallat johtaa palloistumista

Maailmankaupan vapauttamiseen pyrkivät keskeiset järjestöt, kuten Kauppa- ja tullijärjestö (GATT), Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), perustettiin heti sodan jälkeen. 

Ei ollut suinkaan sattumaa, että niiden pääkonttorit tullijärjestöä lukuun ottamatta sijoitettiin Yhdysvaltoihin. 

Kun Yhdistyneiden Kansakuntienkin päärakennus nousi New Yorkiin, voitiin Washingtonia ja New Yorkia kutsua jo uuden maailmanjärjestyksen kaksoispääkaupungiksi.

Nykyistä talouden uutta tuotantotapaa on nimitetty tietopääomataloudeksi (informaatiokapitalismiksi), koska nykyaikainen jälkiteollinen talous perustuu pitkälle tietotekniikkaan. Sääntelemätön pääomatalous synnyttää kasvavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta. Tämä kuuluu uuteen pääomatalousjärjestelmään

Uusjako

Nykyinen pääomatalous ja palloistuminen eivät muistuta sadan vuoden takaisia edeltäjiään ainoastaan pyrkimyksissään maailmanlaajuisiin markkinoihin, vaan myös yhteiskunnallisen uusjakonsa perusteella. Uuden tuotantotavan ja palloistumisen vaikutuksista kehitysmaiden yhteiskuntarakenteisiin on eniten kokemusta Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista. Uusjako hyödyttää tiettyjä vahvoja keskuksia ja ammattiryhmiä, samalla kun suuri osa alueista ja ihmisistä syrjäytyy kehityksestä.

Uusi talousjärjestys jakaa valtiot ja kansalaiset kaikkialla maailmassa voittajiin ja syrjäytettyihin. 

Laajin uudesta pääomataloudesta syrjäytynyt alue on Saharan eteläpuoleinen Afrikka. 

Huomattava osa Aasian ja Latinalaisen Amerikan köyhtyvää maaseutua on myös jäänyt syrjään tietopääomatalouden kehityksestä. 

Uusi yhteiskunnallisen syrjäytymisen alue ulottuu myös teollisuusmaihin. Se on jo nähtävissä yhdysvaltalaisten suurkaupunkien köyhälistöalueilla, espanjalaisten nuorten työttömien yhteisöissä, pohjoisafrikkalaisten parissa Ranskassa tai Pohjois-Suomen taantuvissa pikkukaupungeissa ja kylissä.

Afrikan kohtalo

Monien Afrikan talouksien romahtamista, poliittista sekasortoa, nälänhätiä tai sisällissotia ei voida ymmärtää ottamatta huomioon tietopääomatalouden nousua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Saharan eteläpuoleinen Afrikka on jäänyt auttamatta syrjään palloistuneen (globaalin) talouden kehityksestä ja tietotekniikan vallankumouksesta. Se ei ole ainoastaan vähiten tietokoneistettu alue maailmassa, vaan sen perusrakenne (tiestöt jne.) tarjoaa heikot mahdollisuudet tietokoneiden hyödyntämiseen.

Lapsityövoiman käyttö

Karl Marx ja Friedrich Engels kuvasivat Pääomassaan koskettavasti lapsityövoiman hyväksikäyttöä Britanniassa teollistumisen alkutaipaleella. 

Nyt voidaan rakentaa lähes samanlaista kuvaa palloistuneen pääomatalouden suhteesta lasten riistoon kehitysmaissa. Ensisijaisesti se johtuu köyhyyden syvenemisestä köyhissä maissa ja toisaalta sääntelemättömän palloistumisen syvenemisestä. 

Kehitysmaiden 5-14-vuotiaista lapsista noin 250 miljoonaa työskentelee palkkatyössä, heistä suurin osa Aasiassa. Koskaan aikaisemmin lasten käsinkudotuilla matoilla ei ole ollut sellaisia maailmanmarkkinoita kuin nyt, kun verkkokauppa mahdollistaa niiden levittämisen.

Perinteiset yhteisöt hajoavat

Palloistumisen edelliseen aaltoon verrattuna uutta on perinteisten yhteisöjen hajoamisen nopeus kaikkialla maailmassa. Se kasvattaa ennen kokemattomalla tavalla kehitysmaiden suurkaupunkien köyhälistöalueita. 

Palloistunut eriarvoisuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana nopeasti. UNCTAD:n (YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön) mukaan maailman seitsemän rikkaimman ja seitsemän köyhimmän maan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen ero on vuosina 1965–95 kasvanut 20-kertaisesta 39-kertaiseksi.

Köyhiä ei tarvita enää mihinkään

Nuo maailmat eroavat niin täydellisesti toisistaan, että rikkaat eivät enää tarvitse köyhiä. Heidän välillään ei ole enää keskusteluyhteyttä, vain railona avautuva kuilu. Maailman köyhät, uudet ja vanhat, ne jotka ovat perineet köyhyytensä ja ne, joiden köyhyys on tietokoneiden tuottamaa, eivät enää voi tunnistaa omaa epätoivoista tilannettaan.

Mielten sekasorto

Palloistunut ja paikallinen kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Siinä yhdistyvät tapahtumasarjan molemmat puolet: yleismaailmallinen ja paikallinen. Tähän viittaa myös puhe maailman jakautumisesta eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin. Ihmiset elävät samanaikaisesti, mutta silti heidän mielensä ja uskomuksensa voivat rakentua syvästi toisistaan eroaviin vyöhykkeisiin. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta, mutta erityisen selvästi sen havaitsee kehitysmaiden kiihkeästi sykkivistä keskuksista.

Samanaikaisuuden eriaikaisuus on nähtävissä esimerkiksi kaikkialla Intian suurkeskuksissa: Mumbaissa, Bangaloressa tai Hyderabadissa tietotekniikan maailma sykkii palloistuneen tietovirran mukana, kun taas suurkeskusten loputtomilla köyhälistöalueilla ja vuokra-asunnoissa aika sykkii menneen esinykyaikaisen maailman tahtiin. 

Suurkaupungit eivät eriydy enää pelkästään alueellisesti hyvin toimeentulevien, niukin naukin toimeen tulevien ja ryysyköyhälistön asuinalueisiin, vaan ihmiset elävät entistä selkeämmin eri maailmoissa ja eri todellisuuksissa.

Palloistuminen ja tietojenkäsittely

Tämä ilmiö vain syvenee palloistumisen edetessä, sillä maailmanlaajuinen talous perustuu entistä tehokkaampaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn hyödyntämiseen. Palloistuva talous tunkeutuu jokaiseen maahan ja valtarakenteeseen. Se tulee koskemaan kaikkia tietovirtoja ja talousverkostoja tarjoten lähes loputtomasti uusia voitonsaantimahdollisuuksia.

'Mutta se tekee sen valikoidusti, liittäen yhteen tuotannon kannalta arvokkaat osat ja syrjäyttäen vähemmän arvokkaat alueet ja ihmiset. Jako koskee kaikkea ja kaikkia. Planeetta eriytyy selkeästi toisistaan eroaviin yhteiskunnallisiin tiloihin, joita määrittävät erilaiset hallintomallit.

Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu

Tämä kehitys voi kuitenkin tulla tiensä päähän nopeasti. Jotkut ovat ennustaneet, että pääomatalousjärjestelmä tulee väistymään muutamassa vuosikymmenessä. Väitteensä perusteluiksi he mainitsevat työvoimakustannusten nousun kaikkialla maailmassa, ympäristökriisin ja yleisen kansanvallan lisääntymisen. 

Kansanvalta johtaa kriisiin, koska kehitysmaiden työläiset vaativat entistä useammin oikeutettua osaansa palloistuneesta hyvinvoinnista. 

Kansalliset valtiot ajautuvat vähitellen taloudelliseen umpikujaan, koska ne eivät pysty vastaamaan kansalaistensa kasvaviin huvinvointiodotuksiin ja lisääntyviin ympäristökustannuksiin. 

Samaan aikaan vahvat yritykset pakottavat valtiot alentamaan verotustaan ja lisäämään yritysten yleistä toimivaltaa. Tämä noidankehä voi romahduttaa pääomatalouden 20–50 vuodessa. Jos näin käy, on mahdotonta sanoa, minllainen talousmuoto seuraa uusliberalistista pääomataloutta. Maailma on ehkä siirtymässä uuteen epävarmuuden ja sekasorron aikaan.

Uusoikeisto nousee

Maailma järjestäytyy uudelleen - ja samalla hajoaa. Uusoikeiston nousu Yhdysvalloissa ja Euroopassa samoin kuin ääriuskovaisten suosio Intiassa kertovat tästä. Kasvava eriarvoisuus ja siihen liittyvä valtarakenteen eriytyminen luovat edellytyksiä ääriliikkeille kaikkialla maailmassa. Tässä ei ole mitään uutta. Tapahtumasarja toistaa 1900-luvun alkupuolella syntyneiden äärikansallisten liikkeiden nousua.

Maailma tyhjenee ajatuksista

Uutta on vain tietopääomatalouden syvyys ja laajuus. Ja uutta on ajatusten tyhjentyminen maailmasta aivan uudella tavalla. 1900-luvun alun eurooppalaisilla oli vielä uskonsa, sukuyhteisönsä ja paikallisyhteisönsä, joiden varaan rakentaa haurastunutta yhteisöllistä minuuttaan.

Uskonsodat eivät ehkä lopu

Taistelevien muslimien keskuudesta on Osama bin Ladenin lisäksi jo noussut muitakin vetovoimaisia johtajia, jotka vannovat pyhää sotaansa lännelle. 

Uusoikeisto järjestäytyy monissa läntisissä teollisuusmaissa. Heidän näkemyksiään myötäili myös Yhdysvaltojen entinen presidentti George W Bush. 

Jos maailman eriytyminen eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin vain syvenee lähitulevaisuudessa, tulemme ehkä näkemään uusia johtajia, jotka ovat valmiit panemaan kaikkensa peliin oman uskonsa ja poliittisen aatteensa puolesta.

Suurten kertomusten paluu

On sukellettava syvään menneisyyteen, jotta valtarakenne puhdistetaan kehityksen mukanaan tuomista kirpuista. 

Kun ihmiset eivät enää ymmärrä, mitä nopeasti muuttuvassa maailmassa tapahtuu, selitykset haetaan sieltä, mistä ne on haettu ennenkin. 

Yhteiskunnalliset mielikuvituskertomukset jäsentävät taas ihmisten todellisuuskäsitystä. 

Tarinaniskijät ilmestyvät jälleen keskuuteemme: osoittavat kuten kansallissosialistit ennen heitä: syylliset, syyttömät ja uhrit.

Tehtäviä:

  1. Mitä tarkoittaa palloistuminen (globalisaatio)?
  2. Mitä tarkoittaa palloilu (globalismi)?
  3. Mitä oli kansallissosialismi?
  4. Mitä tarkoittaa pääomatalous (kapitalismi)?
  5. Mitkä olivat palloistumisen (globalisaation) kolme vaihetta.
  6. Mitä ovat imperiumi ja imperialismi?
  7. Mikä valtio johtaa palloistumista?
  8. Mitä tarkoittaa tietopääomatalous (informaatiokapitalismi)?
  9. Vertaa lapsityövoiman määrää Yhdysvaltojen asukaslukuun.
  10. Mikä on perinteisten yhteisöjen kohtalo?
  11. Tarvitaanko köyhiä mihinkään?
  12. Millä tavalla palloistuminen jakaa a) varallisuuden b) ihmismielet?
  13. Mikä on Afrikan kohtalo? Mitä tarkoittaa HIV? Miksi se leviää erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa?
  14. Mikä on tietotekniikan merkitys palloistumisessa?
  15. Mitä tarkoittaa kriisi?
  16. Ovatko ennustajaeukot mielestäsi tällä kertaa oikeassa?
  17. Mitä tarkoittaa uusoikeisto?
  18. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että maailma tyhjenee ajatuksista?
  19. Keitä ovat Osama bin Laden ja George W. Bush?
  20. Jatkuvatko uskonsodat?
  21. Mitä tarkoittaa suurten kertomusten paluu?
  22. Mitä pitäisi tehdä, jotta mielikuvituskertomukset eivät saisi uudestaan ihmisiä valtaansa?
  23. Mitä ehdotat ratkaisuksi nykymaailman ongelmiin?

Sota ja rauha

Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta

Perustuu tekstiin Martin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen nähdään edellytyksenä rauhalle, demokratialle ja kehitykselle kaikkialla maailmassa.

Ihmisoikeuksien julistuksen laadinnan taustalla oli natsismin ja toisen maailmansodan kokemus. Ihmiskunta oli käynyt läpi historiansa tuhoisimman sodan, jossa oli menetetty kymmeniä miljoonia ihmishenkiä. Natsi-Saksan hallinto oli osoittanut, että tarvittiin kansainvälisiä takeita sitä vastaan, ettei jokin valtio julista sisäistä sotaa jotakin etnistä, kansallista tai uskonnollista kansanryhmää vastaan ja omien lakiensa mukaan täysin laillisesti ja järjestelmällisesti ryhdy tuhoamaan ryhmän jäseniä.

”Ei koskaan enää” oli kantavana ajatuksena uuden maailmanjärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien perustamisessa vuonna 1945. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen mainitaan eräänä järjestön päämääränä heti YK:n peruskirjan 1. artiklassa, ja peruskirjassa YK:n jäsenvaltiot myös sitoutuvat yhteistyöhön, jotta kaikkien oikeudet ja rauhanomainen maailman voisivat toteutua.

Yli viisikymmentä vuotta YK:n perustamisen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamisen jälkeen sodat eivät ole edelleenkään loppuneet maailmasta, kuten valitettavasti tiedämme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei edistystä ja kehitystä olisi tapahtunut kaikilla maailman alueilla. 

Maailmassa, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin, ei olisi myöskään sotia, ja sitä maailmaa kohti kannattaa edelleen pyrkiä.

Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus

Lähde: Suomen Punainen Risti

Jokainen meistä voi lukea päivittäin sanomalehdistä eri puolella maailmaa tapahtuvista aseellisista selkkauksista (konflikteista). Sota koskettaa tuhansia ihmisiä maapallolla tänäänkin. Iltaisin tv-uutiset tuovat silmiemme eteen kuvia pommi-iskuista, pakolaisleireistä ja ihmisistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan takia ja ehkä menettäneet yhteyden perheeseensä.

Kansainvälinen inhimillinen (humanitaarinen) oikeus pyrkii suojelemaan sodan uhreja ja mahdollistamaan avustustyön selkkausalueilla (konfliktialueilla). Humanitaarisen oikeuden sääntöjä sovelletaan, kun alueella on käynnissä sota tai muu aseellinen selkkaus (konflikti).

Humanitaarisen oikeuden historia on kietoutunut maailman sotien historiaan. Humanitaarinen oikeus syntyi 1800-luvun suursotien seurauksena, ja sopimukset ovat kehittyneet ensimmäisen ja toisen maailmansodan seurauksena.

Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat muodostavat humanitaarisen oikeuden perustan.

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean erityisasema on määritelty Geneven sopimuksissa. Kansainvälinen asema antaa Punaiselle Ristille erityismahdollisuudet toimia kaikkialla maailmassa auttaen niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten.

Humanitaarisen oikeuden sääntöjen tuntemus ei kuitenkaan liity ainoastaan sotaan - säännöt ovat avain väkivallattomuuteen ja suvaitsevaisuuteen myös rauhan ajan yhteiskunnassa.

Pakolaisuus

Perustuu Suomen pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan teksteihin.

Mitä on pakolaisuus?

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta. 

Kiintiöpakolainen puolestaan on saanut pakolaisen aseman jo ennen vastaanottavaan maahan saapumistaan.

Miten pakolaisia suojataan?

YK:n pakolaissopimus määrittää kuka on pakolainen ja miten pakolaisia kansainvälisesti suojellaan. Käytännössä työstä vastaa YK:n pakolaisasioiden toimisto UNHCR.

Pakolaisena Suomeen

Mistä ja kuinka paljon Suomeen tulee pakolaisia? Lue Emman tarina siitä, miltä tuntuu jättää kotinsa, mahdollisesti myös perheensä ja ystävänsä tuhansien kilometrien päähän ja hakea turvapaikkaa vieraasta maasta. Tiedätkö muuten, miten turvapaikkaa haetaan? Entä mitä tarkoittavat käännytys ja karkotus?

Maailman pakolaistilanne

Pakolaistilastoissa arvioidaan, että vuoden 2003 alussa maailmassa oli noin 11,5 miljoona pakolaista, valtaosa heistä Aasiassa ja Afrikassa. Vielä enemmän on maan sisäisiä pakolaisia eli evakoita, jotka eivät kuulu YK:n suojelun piiriin. Suurin osa pakolaisista palaisi kotiin heti jos se vain olisi mahdollista. Paluumuutossa auttaa UNHCR.

Kysymyksiä:

  1. Onko Geneven sopimuksia viisi?
  2. Kuuluuko sotavangille kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä?
  3. Onko väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssi tasasivuinen kolmio sinisellä pohjalla?
  4. Onko Punainen Risti on päävastuussa humanitaarisen oikeuden tiedon levittämisestä?
  5. Onko kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista?
  6. Onko Punaisen Ristin merkki yleinen ensiavun merkki?
  7. Nauttivatko aseistetut kodinturvajoukot suojelua osan väestönsuojeluorganisaatiota?
  8. Saako sotavankeja muuten kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin?
  9. Voiko Punainen Risti voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa?
  10. Katsotaanko palkkasotureiksi kaikki henkilöt, jotka taistelevat henkilökohtaisen hyödyn vuoksi ja joille maksetaan tavanomaista suurempi palkkio?
  11. Saavatko konfliktin osapuolet saavat vapaasti valita sodankäyntimenetelmänsä?
  12. Onko laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle kielletty sodankäyntitapa?
  13. Onko sotilas vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka olisi ollut pakotettu siihen?
  14. Saako taisteleva osapuoli teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia?

Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin

  1. EI. Geneven sopimuksia on neljä.
  2. KYLLÄ. Sotavangille kuuluu kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä.
  3. EI. Värit päinvastoin, eli väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.
  4. EI. Geneven sopimusten mukaan valtioiden oikeudellinen velvoite on levittää tietoa humanitaarisen oikeuden sopimuksista.
  5. KYLLÄ. Kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista.
  6. EI. Punaisen Ristin merkki ei ole yleinen ensiavun merkki.
  7. EI. Aseistetut kodinturvajoukot eivät nauti suojelua osana väestönsuojeluorganisaatiota. Suojelua saavat esim. kortteli- tai laitosryhmät, siviilipalokunnat, muut joiden yksinomaisena tehtävänä humanitaarinen toiminta siviiliväestön ja -omaisuuden suojelemiseksi.
  8. KYLLÄ Sotavankeja ei saa muuta kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin. (Geneven III sopimus, artikla 52.) Sotavankeja ei saa myöskään määrätä työhön, jota voidaan pitää nöyryyttävänä pidättäjävallan oman armeijan jäsenelle.
  9. EI. Punainen Risti ei voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa. PR voi hoitaa mandaattiinsa kuuluvia tehtäviä, kuten: henkilötiedustelu, Punaisen Ristin viesti, vankien/kuolleiden tiedon välitys, Family Links nettisivut, radio, ilmoitustaulut, lehdet, mutta ei korvaa tavallista postia.
  10. EI. Palkkasoturiksi katsotaan vain henkilö, joka täyttää kaikki Geneven sopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa (artikla 47) mainitut palkkasoturin tunnusmerkit.
  11. EI. Konfliktin osapuolet eivät saa käyttää menetelmiä jotka voivat tuottaa liiallisia vammoja ja / tai tarpeetonta kärsimystä, tai aiheuttaa laajaa tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  12. KYLLÄ Laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle on kielletty sodankäyntitapa. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  13. KYLLÄ. Sotilas on vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka hänet olisi ollut pakotettu siihen.
  14. KYLLÄ. Taisteleva osapuoli ei saa teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia. Se olisi petollista menettelyä ja voi siten olla sotarikos.

Asekauppa

Ihmiskunta käyttää aseisiin yli biljoona dollaria (885 miljoonaa euroa) vuodessa.

Tehtävä

  1. Kuinka monta nollaa on luvussa yksi biljoona?

Se merkitsee 140 euroa per jokainen ihminen.

Tehtävä

  1. Kuinka monen päivän ruuan kehitysmaiden nälkää näkevät saisivat 140 eurolla?

Asekauppa kasvaa noin 3,4 % vuodessa.

Ainoastaan Euroopan asemenot ovat viime aikoina hieman vähentyneet.

Vuonna 2005 maailmassa oli meneillään 17 vakavaa kriisiä.

Maailman suurimmat aseviejät vuosina 2001–2005 miljoonissa dollareissa:


1. Venäjä 28 982
2. Yhdysvallat 28 236
3. Ranska 8 573
4. Saksa 5 603
5. Britannia 3 933
6. Ukraina 2 226
7. Kanada 1 971
8. Hollanti 1 868
9. Italia 1 858
10. Ruotsi 1 760

Tehtävä

  1. Pohtikaa, miten asevarustelua voitaisiin vähentää.

Tulevaisuuden maailma

Tässä osiossa keskitytään tarkastelemaan tulevaisuuden maailmaa. Siihen, millainen on tulevaisuuden Kuu tai Mars ei puututa.

Tulevaisuus uskonnoissa: Maailmanloppu

Monissa uskonnoissa maailman tulevaisuus kuvataan synkäksi: jumala tai jumalat aiheuttavat maailmanlopun. Esimerkiksi kristittyjen Raamatussa maailmanloppua kuvataan seuraavasti:

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Ilm.16.html

”Jumalan vihan maljat

1. Minä kuulin, kuinka temppelistä sanottiin kovalla äänellä seitsemälle enkelille: "Menkää! Tyhjentäkää Jumalan vihan seitsemän maljaa maan päälle."

2. Ensimmäinen enkeli lähti ja tyhjensi maljansa maan päälle. Silloin tuli pahoja märkiviä haavoja niihin ihmisiin, joilla oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa.

3. Toinen enkeli tyhjensi maljansa mereen. Meri muuttui kuin kuolleen vereksi, ja kaikki meressä elävä kuoli.

4. Kolmas enkeli tyhjensi maljansa virtoihin ja vesien lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi.

5. Minä kuulin, kuinka vesien enkeli sanoi:

– Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, joka annoit nämä tuomiot!

6. He ovat vuodattaneet pyhien ja profeettojen verta, ja verta sinä panit heidät juomaan. He saavat ansionsa mukaan.

7. Sitten kuulin alttarin sanovan:

– Niin, Herra Jumala, Kaikkivaltias! Oikeat ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.

8. Neljäs enkeli tyhjensi maljansa aurinkoon, ja aurinko sai vallan korventaa ihmisiä tulellaan.

9. Ihmiset paahtuivat kovassa helteessä mutta herjasivat Jumalaa, jonka vallassa nämä vitsaukset olivat. He eivät kääntyneet, eivät antaneet kunniaa Jumalalle.

11. Viides enkeli tyhjensi maljansa pedon valtaistuimelle, ja pedon valtakunta pimeni. Ihmiset purivat tuskissaan kielensä verille

12. mutta herjasivat taivaan Jumalaa tuskansa ja haavojensa tähden. He eivät kääntyneet, eivät luopuneet pahoista teoistaan.

13. Kuudes enkeli tyhjensi maljansa suureen Eufratvirtaan. Virran vesi kuivui, ja niin aukeni tie idän kuninkaille.

14. Minä näin, kuinka lohikäärmeen suusta, pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähti kolme saastaista henkeä, jotka olivat sammakon näköisiä.

15. Ne ovat pahoja henkiä, jotka tekevät ihmeitä, ja ne lähtivät kokoamaan maanpiirin kaikki kuninkaat taisteluun, joka käydään Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.

16. "Minä tulen kuin varas. Autuas se, joka valvoo ja pitää huolen vaatteistaan, ettei joutuisi häpeään, kulkemaan alasti kaikkien nähden."

17. Henget kokosivat kuninkaat paikkaan, jonka nimi on hepreaksi Harmageddon*.

18. Seitsemäs enkeli tyhjensi maljansa ilmaan. Silloin kuului temppelin valtaistuimelta mahtava ääni, joka sanoi: "Hetki on tullut."

19. Salamat leimusivat, ukkonen jylisi, ja tuli ankara maanjäristys, niin ankara järistys, ettei sellaista ole ollut koko sinä aikana, jonka ihminen on ollut maan päällä.

20. Suuri kaupunki hajosi kolmeen osaan, ja joka maassa kaupungit sortuivat. Jumala ei ollut unohtanut suurta Babylonia, vaan se joutui juomaan täyden maljan hänen vihansa ja vimmansa viiniä.

21. Kaikki saaret katosivat, eikä vuoria näkynyt enää.

22. Isoja, järkälemäisiä rakeita satoi taivaalta ihmisten päälle, ja ihmiset herjasivat Jumalaa tämän raevitsauksen tähden, sillä vitsaus oli tavattoman ankara.”

Tehtäviä:

  1. Mistä tämän tarun vitsausten määrä 7 mielestäsi johtuu?
  2. Ottakaa Internetillä selvää, mitä Harmageddon tarkoittaa.
  3. Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa ”vanhurskas”.
  4. Ottakaa selvää, mikä on temppeli.
  5. Ottakaa selvää, mitä ovat enkelit.
  6. Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa profeetta.
  7. Ottakaa selvää, mikä on alttari.
  8. Ottakaa selvää, mitä ”peto” tarkoittaa tässä yhteydessä.
  9. Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa autuas.
  10. Missä sijaitsee Eufratjoki?
  11. Missä sijaitsi muinainen Babylonia?
  12. Mitä mieltä alastonkulttuurin kannattajat ovat alasti kulkemisesta?
  13. Miksi kristityt eivät kovin paljon puhu Johanneksen ilmestyskirjasta?

Todellisia tulevaisuuden uhkia

Maan ulkopuoliset uhat

Maan ulkopuolisia uhkatilanteita tulee melko harvoin, ja on aika vähän todennäköistä, että nyt elossa oleva sukupolvi joutuisi niitä kärsimään.

Talvi-iltoina voimme ihailla tähdenlentoja, jotka ovat pienten avaruuden kappaleiden (meteoriittien) törmäyksiä Maan ilmakehään. Törmäyksessä kappaleet kuumenevat ja havaitsemme ne ”tähdenlentoina”. Tällainen kappale voi olla hyvinkin suuri. Aurinkoa kiertävät hajonneen kiertotähden jäännökset (asteroidit) ja erikokoisia kiviä on avaruudessa vaikka kuinka paljon. 

Jos riittävän suuri kivi törmää maahan, tuho saattaa olla ydinpommin räjähdyksen luokkaa ja jopa suurempi. Maailmassa on edelleen tällaisten törmäysten jättämiä jälkiä (kraattereita). Tällaisia on myös Suomessa (eräät järvet).

Jotkut arvelevat, että hirmuliskojen kuolemaan johtanut lajien joukkotuho aiheutui tällaisesta avaruuden kappaleen törmäyksestä Maahan. Suuren kappaleen törmäys Maahan aiheuttaa ydinaseiden mukaan nimetyn ”ydintalven”, kun valtavat pölypilvet estävät Auringon säteiden pääsyä Maahan. Saattaa syntyä myös valtavia hyökyaaltoja ja suuria määriä vesihöyryä.

On käyty keskustelua siitä, voitaisiinko tällainen kappale tulevaisuudessa havaita etukäteen ja voitaisiinko sen liikerataa muuttaa niin, ettei se törmäisi Maahan.

Riittävän suuren kappaleen ei edes tarvitsisi törmätä Maahan aiheuttaakseen joukkotuhon. Jos Maa tämän kappaleen vetovoiman vaikutuksesta suistuisi radaltaan, se voisi lentää kylmään avaruuteen, jolloin ainakin ihmiset kuolisivat kylmyyteen tai joutua niin lähelle aurinkoa, että ainakin ihmiset kuolisivat kuumuuteen.

Myös Auringon purkaukset saattavat olla joskus niin voimakkaita, että ne voisivat tuhota elämän Maassa. Jos Maa menettäisi magneettikenttänsä, kuten on tapahtunut aikaisemminkin, purkaus olisi vielä tuhoisampi. Tällä hetkellä Maan magneettikenttä heikkenee hiljalleen.

Myös avaruudesta saapuva voimakas lyhytaaltoisen säteilyn (gammasäteilyn) purkaus voisi hävittää ihmisen Maasta.

Sikäli kuin mustiksi aukoiksi kutsuttuja pieniä mutta hyvin massiivisia kappaleita on olemassa, sellainen voisi Maahan törmätessään tuhota koko kiertotähden.

Ulkoavaruudesta saapuneilla vierailla olennoilla on aika ajoin peloteltu ihmisiä, mutta tällaisista olennoista ei toistaiseksi ole mitään havaintoja. Douglas Adams laskee kirjassaan Linnunradan käsikirja liftareille (kirja, elokuva, kuunnelma) leikkiä esittämällä, että Maa hävitettäisiin tähtienvälistä oikotietä rakennettaessa.

Pitkällä aikavälillä elämä häviää tältä planeetalta. Aurinko muuttuu aikoinaan punaiseksi jättiläiseksi ja voi jopa nielaista Maan. Jos niin ei tapahdu, olosuhteet muuttuvat joka tapauksessa hyvin ikäviksi. Lopulta Aurinko kutistuu valkoiseksi kääpiöksi ja aivan lopuksi lakkaa säteilemästä valoa ja lämpöä. Sen jälkeen elämä aurinkokunnassamme lienee hyvin lähellä mahdotonta.

Maan sisäiset uhat

Tulivuorenpurkaukset ovat hyvin vakava Maan sisäinen uhka ihmisten säilymiselle. Hyvin suurten tulivuorenpurkausten tai sulan Maan sisässä olevan aineen leviämisen arvellaan aiheuttaneen sen joukkotuhon, jonka seurauksena hirmuliskot nousivat valtaan ja ihmisten esi-isistä säilyi kenties vain yksi laji. 

Tämä tuho vähensi hapen määrää ilmakehässä. Ihmisten esi-isältä vähenivät kylkiluut ja palleahengitys auttoi hapensaantia. Kylkiluiden väheneminen mahdollisti elävien poikasten synnyttämisen. 

Hirmuliskoilla oli muita eläimiä moninkertaisesti tehokkaampi hengitysjärjestelmä, ja tämän hengitysjärjestelmän ansiosta hirmuliskojen jälkeläiset linnut voivat lentää.

Luonnon lisääntyvä ryöstökäyttö kuten metsien hävittäminen, kasvihuonekaasujen vuoksi tapahtuva ilmaston lämpeneminen, vesien saastuminen jne. voivat tehdä tästä kiertotähdestä inhimilliselle elämälle kelvottoman.

Täysimittainen ydinsota aiheuttaisi samaa suuruusluokkaa olevan tuhon kuin valtava tulivuorenpurkaus tai suuren kappaleen törmäys maahan.

Myös erilaiset sairaudet saattavat tuhota ihmiset sukupuuttoon. Perintötekijöiden suhteen muunneltu ectromelia – virus tuhosi äskettäin jokaisen tartunnan saaneen hiiren ilman yhtään poikkeusta. Suurvallat säilyttävät edelleen vanhoja vaarallisten tautien (esimerkiksi isorokko ja pernarutto) aiheuttajia, ja periaatteessa on mahdollista kehittää sellainen perintötekijöiltään muunneltu virus, että se tappaa kaikki ihmiset.

Tulevaisuuden mahdollisuuksia

Väestöräjähdyksestä johtuen ihmiskunnan mahdollisuudet torjua hyvin suuria luonnontuhoja ovat pienet. Väestöräjähdys vähentää myös ihmisen mahdollisuuksia torjua ihmisen itsensä aiheuttamia uhkia.

Vanhat tarut kertovat menneistä kulta-ajoista, joita ei tutkimusten mukaan ole todellisuudessa ollut. Jo tuhansia vuosia on uneksittu yhteiskunnasta, jossa kaikki asiat olisivat hyvin. Sellaistakaan ei ole toistaiseksi ilmaantunut.

Viime vuosisatoina on uneksittu ajasta, jolloin koneet tekevät kaikki työt. Väestöräjähdyksestä johtuen useimpia töitä ei ole kannattanut siirtää koneiden tehtäväksi. Aina löytyy jostakin työntekijöitä, jotka tekevät useimmat työt halvemmalla kuin koneet.

Millennium raportin mukaan neljännesmiljardi alle 14-vuotiasta lasta, jotka välillä käyvät koulua, joutuvat työskentelemään usein vaarallisissa ja epäterveellisissä oloissa turvatakseen perheensä hengissä säilymisen.

Robotti tarkoittaa useimmiten mekaanista laitetta tai konetta, joka osaa jollain tavoin toimia aineellisessa todellisuudessa.

Robotti voi suorittaa monimutkaisia tehtäviä joko suoraan ihmisen käskyttämänä, osittain ihmisen käskyttämänä, ihmisen valvonnan alla tai täysin tietokoneen käskyttämänä

Robotteja käytetään tyypillisesti tekemään tehtäviä jotka ovat liian yksinkertaisia, likaisia, vaarallisia tai tarkkoja ihmisille. Sovelluksia ovat mm. lattioiden siivous, ruohikon leikkuu, myrkkyjen siivous, vedenalainen ja avaruudessa tapahtuva tutkimus, kirurgia, kaivostoiminta, etsintä ja pelastus, räjähteiden paikannus.

Teollisen valmistamisen käytössä olevat robotit edustavat suurinta osaa roboteista, mutta kasvava määrä kuluttajarobotteja on kehityksessä. Robotit ovat nykyään löytämässä tien viihteen ja terveydenhuollon käyttöön, kuten esimerkiksi yhteisöllisiä tarpeita palveleva Aibo

Koska kehitysmaiden köyhien kouluttaminen rikkaiden maiden vanhusten avuksi olisi kieliongelmista johtuen vaikeaa, ollaan kehittämässä vanhuksia avustavia robotteja. Myös Helsingin metrojunat kulkevat tulevaisuudessa ilman kuljettajia – Helsingin metroahan ei voida siirtää Kiinaan.

Keinot väestöräjähdyksen pysäyttämiseksi, ympäristön tuhoamisen lopettamiseksi, nälänhädän lopettamiseksi, köyhissä maissa rehottavien sairauksien parantamiseksi jne. ovat yleisesti tiedossa. 

Kaikkea kärsimystä ei voida inhimillisin keinoin lopettaa, mutta kärsimyksiä voitaisiin maailmanmitassa vähentää hyvin paljon. Voidaan sanoa, että kyse on kehittyneiden valtioiden tahdosta tai sen puutteesta. 

Myös uskontojen kuten Intian kastilaitoksen (virallisesti kielletty, todellisuudessa voimassa), islamin aiheuttaman jälkeenjääneisyyden ja kristinuskon aiheuttaman väestöräjähdyksen aiheuttamiin tuhoihin voitaisiin puuttua, jos poliitikot uskaltaisivat sen tehdä.

Tehtäviä:

  1. Korkea opetusministeriön virkamies sanoi aikoinaan, että koulut ovat halvin tapa säilyttää nuorisoa. Pohtikaa, miten koulua voitaisiin kehittää niin, että se parhaiten vastaisi tulevaisuuden tarpeita.
  2. Millä tavalla tavallinen ihminen voi vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen?
  3. Pohtikaa ovatko Maan ulkoiset uhat vai sisäiset uhat tällä hetkellä ajankohtaisempia?
  4. Miten luonnontuhoihin voitaisiin varautua nykyistä paremmin?
  5. Onko mielestäsi mahdollista, että ihmiset jatkaisivat olemassaoloaan sen jälkeen, kun Aurinko on sammunut?
  6. Ottakaa selvää, mitkä asiat uskonnoissa jarruttavat väestön kasvun hidastamista.
  7. Miten köyhien sairauksien hoitaminen vaikuttaisi maailman väestönkasvuun? Pitäisikö köyhien sairaudet hoitaa, vaikka hoitaminen lisääkin väestön liikakasvua?
  8. Miten elintarvikkeet voitaisiin jakaa oikeudenmukaisemmin?
  9. Miten poliitikkoihin voidaan vaikuttaa?
  10. Miten sotia voitaisiin vähentää?
  11. Miten hallitusten harjoittamaa sortoa voitaisiin vähentää?
  12. Miten lahjontaa voitaisiin vähentää?
  13. Miten lapsityövoiman käyttöä voitaisiin vähentää?
  14. Miten ihmisten työtaakkaa saataisiin oikeasti vähennettyä automaation ja robottien avulla?
  15. Miten voitaisiin vähentää turhaa työtä, jota erilaiset johtajat panevat alaisensa tekemään tietokoneilla?
  16. Tiibetiläiset asuvat korkeassa vuoristossa, ja heille on kehittynyt muita parempi hapenottokyky. Pohtikaa mihin suuntaan maailman ihmiset saattavat kehittyä tulevaisuudessa.
  17. Pohtikaa, miten maailman kulttuuriperintöä voitaisiin vaalia tulevaisuuden uhkia torjumalla.

Muinaiset uskonnot

Intian vanhimmat uskonnot

Lähde: C. Scott Littleton (toimittanut) Idän uskonnot, Gummerus, 2004, ISBN 951-20-6710-2

Intian uskontojen historia on runsassisältöinen ja monivaiheinen. Sen alkujuuret juontuvat niin varhaiselta ajalta kuin kolmannelta vuosituhannelta eaa. jolloin Mohenjo-daron ja Harappan kulttuurit kukoistivat Indusvirran viljavassa jokilaaksossa. 

Aikaisemmin ajateltiin, että vuoden 1500 eaa. vaiheilla ns. arjalaiset paimentolaisheimot saapuivat Persiasta (nykyisestä Iranista) Intiaan ja toivat Induksen laakson maatalousvaltaisiin yhteisöihin uusia uskomuksia, tapoja ja yhteisöllisiä rakenteita. Arjalaisen on sanottu tarkoittavan joko ylevää (sanskritin kielessä) tai orjaa (muinaispersiassa). 

Nykyään ns. arjalaisten tulosta Intiaan ei ole minkäänlaista yksimielisyyttä. Toisen käsityksen mukaan mitään arjalaisia ei saapunut Intiaan, vaan sen valtarakenteet syntyivät Intiassa.

Niistä Intian uskonnollisista perinteistä, jotka hyväksyvät ns. kastilaitoksen, käytetään yhteisnimitystä hindulaisuus. 

Sana "hindu" johtuu Indusvirran persialaisesta nimestä Sindhu, ja alun perin se oli nimitys, jota ulkopuoliset käyttivät puheena olevan seudun asukkaista. Vasta viimeksi kuluneiden vuosisatojen aikana se on ilmentänyt niiden ihmisryhmien tietoista minuutta, jotka uskovat vedojen, hindujen pyhien kirjoitusten ilmoittamaan ikuiseen jumalalliseen maailmanjärjestykseen (sanatana dharma).

Mohenjo-darosta on kaivauksissa tavattu kylpyallas sekä kehittyneitä viemärijärjestelmiä; löydöt viittaavat siihen, että henkilökohtaista tai uskonnollisiin toimituksiin liittyvää pidettiin tärkeänä kuten nykyisessä hindulaisuudessa. 

Induksen laaksosta löydetyistä naisia esittävistä kuvioista on päätelty, että siellä on ehkä palvottu jotain jumalatarta; tällainen palvonta saattaa olla yhteydessä syvään kunnioitukseen, jota Intiassa vieläkin tunnetaan "Suurta jumalatarta" kohtaan.

Vuolukivestä tehdyistä sineteissä taas esiintyy mieshahmo, jota tutkijat nimittävät esi-Shivaksi, koska se muistuttaa silmiinpistävän läheisesti myöhemmän hindulaisuuden Shiva-jumalaa.

Muinaisten yhteisäjen osuutta hindulaisuuden kehitykseen valaisevat lähinnä vedojen tekstit. Silloin kehittyi nykyään kuollut kieli sanskrit, joka on puhdasoppisen hindulaisuuden pääasiallinen pyhä kieli. 

Heimojärjestelmästä kehittyi jäsentyneempi yhteiskunnan luokkajako. Rigvedan mukaan luokkajako palautuu alkuolennon (purusha) maailman luomisen yhteydessä antamaan uhriin. Hänen suustaan tuli arvoltaan ylin pappien luokka (brahmana). Sotilaiden ja hallitsijoiden luokka (kshatriya) tuli purushan käsivarsista, kauppiaiden ja maanviljelijöiden luokka (vaishya) hänen reisistään ja palvelijoiden luokka (shudra) hänen jalkateristään.

Tätä kuvaa on käytetty havainnollistamaan järjestelmän elimellistä luonnetta: kukin yhteiskuntaluokka antaa oman erityispanoksensa yhteisön sujuvan toiminnan hyväksi. Hindulaisuudessa luokkajärjestelmä (luokasta käytetään nimitystä varna) on läheisessä yhteydessä nykyiseen kastijärjestelmään (kastin nimitys on jati), jonka perustana ovat ihmisen syntyperä ja ammatti. Papit ovat korkeimmassa asemassa.

Kastijärjestelmään ja veda – kirjojen mukaisesti toimivan uhrilaitoksen luonteeseen kohdistuva tyytymättömyys johti Intiassa sittemmin buddhalaisuuden ja jainalaisen uskonnon syntyyn. 

Se aiheutti myös pyrkimyksiä hindulaisen ajattelun uudistamiseen; näin syntyi mm. voimakas hartautta ja jumalalle omistautumista korostava liike, joka vastusti kastijärjestelmää ja rituaaleja. Silti arvojärjestys, kullekin kastille kuuluvat omat erityistehtävät (niistä käytetään nimitystä dharma), uskonnolliset toimitukset ja pappien virkatoimet ovat edelleen sangen luonteenomaisia perinteen osia.

Hindulaisuus esiintyy monissa erilaisissa muodoissa, ja sen piiriin kuuluu lukuisia erilaisia uskonnollisesti sävyttyneitä elämäntyylejä ja palvontatapoja. Henkisissä ja siveellisissä kysymyksissä käännytään monenlaisten arvovaltojen puoleen. Hindulaisuus on kestänyt monia haasteita ja sulauttanut itseensä ja muuntanut monia sekä paikallisen yhteisön sisältä että ulkoapäin tulleita ajatuksia. 

Kaakkois-Aasiassa oli aikoinaan voimakkaita hinduvaltakuntia, ja Indonesian Balin saaren asukkaista on nykyäänkin suuri osa hinduja. Hindulaisuus ei kuitenkaan koskaan ole ollut varsinainen lähetysuskonto, ja nykyään se on hyvin voimakkaasti sidoksissa intialaiseen väestöön, asuivatpa sen kannattajat Nepalissa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa.

Tehtäviä:

  1. Ottakaa selvää, mistä juontavat suomalaisten säätyvaltiopäivien (jotka lakkautettiin noin sata vuotta sitten) luokat papisto, aatelisto, porvaristo ja talonpojat.
  2. Ottakaa selvää, mitä tarkoittavat sadan vuoden takaiset nimitykset talonpoika, torppari, mäkitupalainen, loinen ja kerjäläinen.
  3. Perustuslakinsa mukaan Intia on luokaton valtio. Pohtikaa, mistä johtuu, että kastilaitos on edelleen etenkin maaseudulla vahvasti voimassa.
  4. Miten Suomen nykyiset puolueet edustavat eri säätyjä?
  5. Ottakaa selvää, miten Intian Ateistikeskus taistelee kastilaitosta vastaan

Vanha intialainen sielunvaellusoppi

Intialaisten elämää ohjaavat siveyssäännöt, joita heidän perinteensä uskonnollisten johtajien ja sankarien katsotaan noudattaneen esimerkillisesti. 

Uskotaan, että sellaisten hyveiden kuin totuudessa pysymisen, väkivallan välttämisen, puhtauden, anteliaisuuden ja myötätunnon tulisi ohjata kaikkea toimintaa, olivatpa tämän päämääränä henkisen vapautumisen (moksha) saavuttaminen tai sellaiset tavoitteet kuin vauraus, mielihyvä ja onnellisuus. 

Intialaisten siveys rakentuu uskonnon sisäisten periaatteiden (dharman) ja syyn ja seurauksen lain (karman) käsitteiden ympärille. Hindulaisen ajattelun lähtökohtana ei ole tarkoin määritelty oppijärjestelmä, mutta erilaiset hinduperinteen piiriin kuuluvat uskonnolliset koulukunnat hyväksyvät yleensä mainitut kaksi perusajatusta.

Dharma siis tarkoittaa jumaluuden määräämää yhteisöllistä ja siveellistä maailmanjärjestystä, jota ihmisten, jumalien ja pahojen henkien (demonien) teot pitävät yllä tai uhkaavat. Kullakin ihmisyksilöllä on hänen yhteiskunnallisesta asemastaan ja luokastaan riippuvat erityisvelvollisuutensa, joiden täyttämisestä hän on vastuussa. Täyttämällä tehtävänsä yksilö edistää siveyssääntöjen ylläpitämistä ja antaa oman panoksensa maailmanjärjestyksen voimassa pysymisen hyväksi.

Yksilön toiminta on kaikkeuden sopusoinnun säilymisen suhteen avainasemassa, mutta se vaikuttaa myös merkittävästi siihen, missä määrin ihminen on sidoksissa aineelliseen maailmaan ja sen yhteisöihin. Syyn ja seurauksen lain (karman lain) mukaan jokainen teko johtaa seuraukseen, joka joko sitoo ihmisen entistä lujemmin aineelliseen maailmaan tai edistää hänen vetäytymistään aineellisesta maailmasta.

Intialaiseen perinteeseen kuuluu jälleensyntymisten ketju, jonka kiertokulussa yksilön sielu – niminen osa ruumiillistuu yhä uudestaan. Ihmisyksilön elämänsä aikana suorittamat teot vaikuttavat myös hänen kohtaloonsa seuraavassa elämässä. Ihminen tulee hyväksi suorittamalla hyviä tekoja ja pahaksi syyllistymällä pahoihin tekoihin. 

Hindut ajattelevat, että ihminen voi seuraavassa elämässä syntyä eläimeksi, huonossa asemassa olevaksi ihmiseksi tai hyvässä asemassa olevaksi ihmiseksi. Ihminen voi myös saavuttaa lopullisen päämääränsä pääsemällä kokonaan irti sielunvaelluksesta.

Vaikka syyn ja seurauksen laki sitoo ihmisen niin maailman iloihin kuin sen kärsimyksiinkin, intialaiset uskovat, että sielu perimmiltään haluaa irrottautua jälleensyntymisen kiertokulusta. Maan päälle tullut jumala Krishna opettaa, että ihminen ei voi välttää toimintaa, mutta sen sijaan hän voi ponnistella välttääkseen kiintymistä toimintaan ja sen tuloksiin. 

Hyveellisellä elämällä ja luopumalla ajattelemasta oman toimintansa seurauksia - tarkemmin sanoen toimimalla ilman omia pyyteitä ja vapaana itsekkäästä huolehtimisesta ja itsekkäistä toiveista - yksilö voi edetä monen elämän kautta henkiseen täydellisyyteen, jolloin hän tajuaa elämän lopullisen päämäärän ja vapautuu sielunvaelluksesta.

Tehtäviä:

  1. Ottakaa selvää, ovatko hindujumalat kuolemattomia.
  2. Ottakaa selvää, millä tavalla hindujumalat eroavat ihmisistä.
  3. Ottakaa selvää, voivatko hindujumalat itse olla pahoja.
  4. Ottakaa selvää, miten eräät bramiinikastiin kuuluvat pyrkivät eroon omista pyyteistä ja itsekkäästä huolehtimisesta ja itsekkäistä toiveista.
  5. Mikä hindujen mielestä on elämän lopullinen päämäärä?
  6. Pohtikaa, mitä syyn ja seurauksen laki merkitsee nykyihmiselle.
  7. Pohtikaa, mikä merkitys syillä ja seurauksilla on nykysuomalaisten siveydessä.

Maan päälle tulleet jumalat

Hindujumalien kolminaisuus muodostuu luojajumala Brahmasta, säilyttäjäjumala Vishnusta ja hävittäjäjumala Shivasta. New Delhissä olevassa kansallismuseossa on näytteillä patsaita, joissa kaikki kolme jumalaa esiintyvät yhdessä. Patsaita, joissa olisi pelkästään Brahma, tämän kirjoittaja ei muista siellä nähneensä, mutta patsaita, joissa esiintyvät Brahma ja hänen puolisonsa Saraswati, olen nähnyt.

Vishnua kuvataan usein miehen siitintä jäljittelevällä veistoksella (tämän kirjoittaja omistaa sellaisen veistoksen), jolle asetellaan kukkia. Intian jumalat voivat esiintyä monessa muodossa.

Erityisesti kolminaisuuden toinen henkilö eli Vishnu on intialaisten tarustojen mukaan tullut maan päälle eri olioiden hahmossa auttamaan ihmisiä.

Kristityt ja muslimit ajattelevat, että heidän jumalansa auttavat heitä joko suoraan tai herättämällä heidät viimeisenä päivänä kuolleista tai siirtämällä heidän sielunsa suoraan ikuiseen onneen maahan, taivaaseen. Erityisesti muslimien itsemurhaterroristit luulevat kuoltuaan pääsevänsä heti suoraan taivaaseen.

Intialaisten pohjimmaisena tavoitteena on päästä eroon jälleensyntymisen kiertokulusta eli heidän tavoitteensa on aivan päinvastainen kuin kristittyjen ja muslimien tavoite päästä kaikkeuden viimeisenä päivänä taivaaseen.

Vishnu kuuluu suosituimpiin intialaisiin jumaliin. Hän on säilyttäjä, joka suojelee maailmaa ja pitää sitä yllä. Taiteessa hänet kuvataan kauniiksi nelikätiseksi mieheksi, jonka suora ryhti ja kruunu osoittavat hänet oikeamieliseksi kuninkaaksi.

Kaikissa neljässä kädessään hänellä on jokin vertauskuva: yhdessä hänen kuninkuuttaan esittävä sotakirves, toisessa jumalien kuninkaan Indran hänelle lahjoittama kehrä, joka on vastustamaton ase, kolmannessa lootuskukka, joka viittaa hänen osuuteensa luomistyössä, ja neljännessä simpukankuori, joka julistaa hänen voittoaan kaaoksesta.

Kehrä ja simpukankuori ovat tavallisimmat Vishnun vertauskuvat, ja ne esiintyvät aiheina niiden temppelien ja kotien koristelussa, joissa hänen läsnäoloaan rukoillaan.

Maailmankaikkeuden järjestyksen säilyttäjänä Vishnun on usein laskeuduttava maan päälle voittamaan paha, palauttamaan sopusointu ja pelastamaan ihmiset heidän pahuudestaan.

Vishnua käsittelevä tarusto kertoo, että hänellä on kymmenen eri ruumiillistumaa avataraa.

Tunnetuimmat näistä ovat Krishna ja Rama. Vishnun palvonta kohdistuukin useimmiten varsinaisesti jompaankumpaan näistä kahdesta jumalallisesta sankarista sekä Krishnan puolisoon Radhaan tai Raman puolisoon Sitaan.

Neljällä ensimmäisellä kerralla, kun Vishnu laskeutui maan päälle, hän esiintyi kokonaan tai puoliksi eläimen hahmossa. Matsya - nimisenä kalana hän ilmestyi pelastamaan ihmiskunnan sekä vedat suuresta tulvasta, joka sattui pian luomisen jälkeen.

Erään hindujen luomismyytin mukaan Vishnu oli Kurma - nimisenä kilpikonnana mukana kirnuttaessa maidosta muodostunutta valtamerta, josta maailma syntyi.

Varaha
- nimisenä villikarjuna hän taas kerran pelasti maailman vedenpaisumuksesta.

Neljännen kerran Vishnu ruumiillistui päälle Narasimha -nimisenä ihmisleijonana. Tuolloin Shiva oli lahjoittanut eräälle kuninkaalle ehdollisen kuolemattomuuden: tätä ei voinut tappaa sen paremmin ihminen kuin eläinkään, ei päivällä eikä yöllä, ei sisällä hänen palatsissaan eikä sen ulkopuolella. Kuningas luotti kuolemattomuuteensa, ja niin hänestä tuli hirmuvaltias (tyranni) ja hän kielsi poikaansa palvomasta Vishnua.

Jumala Vishnu teki lopun kuninkaan röyhkeydestä esiintymällä ihmisleijonan hahmossa (jolloin hän ei ollut eläin eikä ihminen); hän kävi kuninkaan kimppuun hämärän aikaan (ei siis päivällä eikä yöllä) ja kiskoi tämän sisälmykset ulos kuninkaan palatsin verannalla (ei siis sen sisällä eikä ulkopuolella).

Viidennen ruumiillistumisensä aikana Vishnu tuli maan päälle Vamana - nimisenä kääpiönä. Tuohon aikaan paholaiskuningas Bali oli sekoittanut maailman järjestyksen niin pahoin, etteivät jumalat mahtaneet hänelle mitään. Bali lupasi kääpiölle maata niin suuren alueen kuin tämä pystyisi ylittämään kolmella askeleella. Kääpiö muutti itsensä jättiläiseksi, otti kolmella askeleella valtaansa manalan, maan ja taivaat ja voitti näin demonien kuninkaan.

Kuudes ruumiillistuma Parashurama oli sotasankari, joka kosti brahmanoiden luokkaan kuuluneen isänsä kuoleman. Tämän oli surmannut muuan kshatriya - luokkaan kuuluva soturi. Nyt Parashurama palautti oikeaoppiset brahmanat yhteiskunnan korkeimpaan arvoasemaan.

Seitsemäs ruumiillistuma Rama voitti paholaisen Ravanan, joka edusti maailmaa hallitsevia pahoja voimia.

Kahdeksas ruumiillistuma Krishna korjasi monia vääryyksiä ja toi maailmaan iloa ja rakkautta.

Vishnun yhdeksäs ruumiillistuma Buddha on - toisin kuin edeltäjänsä - verraten vähän aikaa sitten päättyneen historiallisen ajanjakson henkilö. Buddhaa pidetään kuten Vishnuakin pelastajana, joka opetuksellaan ja esimerkillään oli johdattamassa ihmiskuntaa oikealle tielle.

Vishnun
kymmenes ruumiillistuma ei vielä ole ilmestynyt. Ennustusten mukaan Kalki on saapuva valkoisen hevosen selässä (tai esiintyen itse hevosen hahmossa). Tämä on merkkinä siitä, että nykyisen aikakauden, Kaliyugan loppu on käsillä.

Kymmenen ruumiillistuman lisäksi Intian eri seutujen temppeleissä ja taruissa tunnetaan lukuisia muitakin Vishnun ilmentymiä. Intian länsiosassa sijaitsevan Maharashtran osavaltion vaishnavat (Vishnun palvojat) kunnioittavat kaikkein hartaimmin Vithobaa, jonka pääpyhäkkö on Pandharpurissa. Tirupatissa sijaitsevassa Intian vauraimmassa temppelissä - jossa käy myös ehkä eniten vierailijoita - Vishnua palvotaan Venkateshvara-nimisenä olentona.

Melkein kaikissa Vishnua esittävissä kuvissa hänen rinnallaan näkyy hänen puolisonsa Lakshmi. Tämä on vaurauden ja hyvän onnen jumalatar, jota palvotaan hänen omankin asemansa ja ansioittensa nojalla nimellä Mahalakshmi.

Lakshmi on syntynyt kirnutusta valtamerestä, ja hänet kuvataan istumassa lootuskukalla, joka kuvaa luomista ja jumalattaren puhdasta kauneutta. Kuningaspari ilmentää jalomielisyyden ja armeliaisuuden hyveitä sekä valvoo ja suojelee kaikkeuden. Aviopuolisoista käytetään tuttavallisia nimityksiä Shri Vishnu ja Lakshmi-Narayana.

Tehtäviä:

  1. Ottakaa selvää, mitä keskenään kiistelevät kielitieteilijät tarkoittavat Suomen kielen sanalla ”kehrä”.
  2. Mitkä ovat kristittyjen kolminaisuuden osat?
  3. Ottakaa selvää, millä tavalla hindulainen ja kristillinen kolminaisuus eroavat toisistaan.
  4. Ottakaa selvää, millä tavoin kristittyjen Kristus ja intialaisten Krishna eroavat toisistaan.
  5. Ottakaa selvää siitä, mikä on buddhalaisten mielipide siitä, että Buddha olisi pohjimmaltaan Vishnu.
  6. Ottakaa selvää siitä, millainen kaikkeuden kiertokulku on hindujen mielestä.
  7. Kristinuskoa on sanottu pelastususkonnoksi sillä perusteella, että kristityt ajattelevat pelastuvansa helvetin kauhuista ja pääsevänsä taivaaseen. Voidaanko hindulaisuutta mielestäsi sanoa pelastususkonnoksi? Perustele vastauksesi.
  8. Ottakaa selvää, odottavatko kristityt jumalan tuloa maan päälle ihmisen hahmossa.
  9. Pohtikaa, mistä syystä Vishnu ja hänen ruumiillistumansa ovat Intiassa hyvin suosittuja.

Muinaisen Intian jumalattomuus (ateismi)

Muinaisen Intian jumalattomuus (ateismi), jota esiintyi ainakin jo noin 3000 vuotta sitten, on dokumentoitu uskonnollisiin kirjoituksiin harvinaisen perinpohjaisesti. Edes Helsingin yliopiston jumaluusopillinen tiedekunta ei voi väittää, ettei kysymyksessä olisi aivan selvä ateismi. Seuraavassa on esitetty otteita äskettäin kuolleen historian maisteri Joseph Edamarukun kirjoituksesta (suomentanut Erkki Hartikainen):

”Toisin sanoen Intian filosofian historia alkaa samanaikaisesti Intian ateismin historian kanssa. Brihaspathy, joka oli eräs Rigvedan kirjoittajista, oli Intian ensimmäinen kuuluisa ateisti.

Brihaspathy ja hänen oppilaansa kielsivät jumalien olemassaolon, sielun kuolemattomuuden ja kuoleman jälkeisen elämän. Hänen oppilaansa Dhishana selvitti, että vedalaiset rituaalit eivät olleet muuta kuin keino ansaita rahaa. Parameshtin, toinen vedalaisen ajan ajattelija, sanoi, että aine (materia) on äärimmäinen todellisuus. Hän selitti, ettei ollut mitään mahdollisuutta saada tietoa jostakin kaiken alkuna olevan aineen (materian) takana olevasta. Brighu, toinen vedalaisen ajan aineellisen todellisuuskäsityksen edustaja (materialisti) sanoi: “Aine on ikuista, sillä aineesta kaikki oliot saavat alkunsa ja aineeseen ne palaavat.”

Myös Vedat, Upanishadit ja muut tämän ajan kirjoitukset antavat tietoa jumalattomista (ateisteista). Svansnaved Upanishad sisältää pääasiassa aineelliseen todellisuuskäsityksen (materialismi) ja luontoon perustuvat todellisuuskäsityksen (naturalismi) mukaisia opetuksia. Sen mukaan ei ole olemassa muuta kuin ainetta, ja tämän kaikkeuden lisäksi ei ole muuta kaikkeutta. Se selitti:

”Ei ole mitään jälleensyntymistä, ei mitään jumalaa, ei mitään taivasta, ei mitään helvettiä. Kaikki perinteinen kirjallisuus on itserakkaiden hölmöjen työtä, luonto on kaiken luoja, ja aika kaiken hävittäjä, nämä määräävät asioista eivätkä palkitse hyvettä tai pahetta määrätessään ihmisen onnellisuudesta tai kurjuudesta. Kauniiden puheiden pettämät ihmiset turvautuvat jumalien temppeleihin ja pappeihin, kun todellisuudessa ei ole mitään eroa jumalan (Vishnu) ja koiran välillä.”

On tärkeää huomata, että tämä Upanishad kirjoitettiin noin seitsemän tai kahdeksansataa vuotta ennen kristillisen ajanlaskun alkua. Viidennellä vuosisadalla eaa. syntyivät buddhalaisuus ja jainalaisuus. Molemmat näistä uskonnoista perustuivat jumalattomuuteen (ateismiin). Tähän aikaan eli 62 toisinajattelevaa filosofia. Ajitha Kesha Kambaly, heistä kuuluisin, sanoo:

“Jaloista ylöspäin, hiusten latvoista alaspäin, ihon sisällä sijaitsee jiva, joka on tunnettu vanhana atmanina (sieluna). Koko sielu elää. Kun ruumis on kuollut, sielu ei voi enää elää. Se elää yhtä kauan kuin ruumis elää, se ei voi elää ruumiin häviämisen jälkeen. Ne, jotka väittävät, että sielu on jotakin ruumiista erillistä, eivät voi sanoa, onko (ruumiista erotettu sielu) pitkä vai lyhyt, pallomainen, pyöreä vai kolmikulmainen tai neliömäinen, kuusikulmainen vai kahdeksankulmainen tai katkera, kirpeä, kovettava, hapan vai makea tai raskas, kevyt, kylmä, kuuma, sileä vai karkea. Siksi ne, jotka sanovat, että sielu on ruumiista erillinen, ovat väärässä.”

Nykyisen Intian ateismi nousi eri alueilla nykyaikaisen tieteen levitessä Intiaan. Sekä sivistyneiden paineet taikauskon hävittämiseksi että kastilaitoksen vastustajien vapautusliikkeet loivat johtajia, jotka sanoivat suoraan olevansa ateisteja. Tamil Nadun itsekunnioitusliikkeen johtajan E. V. Ramasamin eli Periyarin (1879–1973) patsaissa lukee ”No God” eli ”Ei Jumalaa”. Goparaju Ramachandra Rao (Gora, 1902–1975), myös suomalaisten tunteman Lavanamin (Goparaju Lavanam) isä, perusti Andhra Pradeshiin Intian ateistikeskuksen. Intian rationalistiyhdistyksen pitkäaikainen johtaja Joseph Edamaruku (kuoli äskettäin) on kotoisin Intian katoliselta kristityltä alueelta Keralasta. Nuorempi Edamaruku, Sanal Edamaruku on saanut mainetta apinamieshysterian hillitsijänä New Delhissä. Aikaisemmin hän auttoi ateistikirjailija Taslima Nasrinin ulos Bangladeshista, jossa Nasrin oli vaarassa menettää muslimien vainon takia henkensä.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, miten jumalattomuus (ateismi) Ranskan suuren vallankumouksen aatteiden seurauksena levisi Suomeen.
  2. Ottakaa selvää, miksi säätyvaltiopäivät Suomessa lakkautettiin ja niiden tilalle tuli eduskunta.
  3. Ottakaa selvää, miksi Suomessa on yhä leipäjonoja.
  4. Olisiko Suomessa mahdollista pystyttää hautausmaalle patsas, jossa lukisi ”Ei jumalaa”?
  5. Tutustukaa Sanal Edamarukun toimittamaan suomenkieliseen verkkolehteen ”Rationalist International”.
  6. Taikuritaide on kehitetty Intiassa. Ottakaa selvää, mihin tarkoituksiin se alun perin kehitettiin.
  7. Ottakaa selvä, pystyisivätkö koulumme oppilaat kävelemään muutamia askeleita 500 asteisten hiilten päällä.
  8. Ottakaa selvää, miten kuolleet hindut haudataan.
  9. Ottakaa selvää, miksi polttohautaus aikoinaan hävisi Euroopasta.
  10. Ottakaa selvää, miksi polttohautaus on nykyään voimakkaasti lisääntymässä.
  11. Ottakaa selvää, kuinka monta erinimistä jumalaa esiintyy hinduilla.
  12. Ottakaa selvää, mitkä hindujumalat muodostavat kolminaisuuden, jonka yksi osa luo, toinen osa säilyttää ja kolmas osa hävittää.
  13. Ottakaa selvää, kummatko ovat suvaitsevampia, monijumalaiset vai yksijumalaiset. Perustele vastauksesi.
  14. Miten sinä voit edistää ihmisten tasa-arvoa Suomessa?
  15. Miten sinä voit edistää ihmisten tasa-arvoa Intiassa?

Buddhalaisuus

Lähde: C. Scott Littleton (toimittaja) Idän uskonnot. Gummerus, 2004, ISBN 951-20-6710-2

Buddhalaisuuden arvellaan syntyneen noin 2500 vuotta sitten eli nykyisessä Pohjois-Intiassa. 

Buddhalaisuus on myös paljon muuta kuin uskonto: se on vuosisatojen kuluessa vaikuttanut koko Etelä- ja Kaakkois-Aasian sekä viime aikoina myös länsimaiden ajatteluun. 

Perinne on niin tavattoman laaja ja vaihteleva, että siinä näkyy pinnallisesti tarkastellen enemmän kirjavuutta kuin jatkuvuutta. Monien eroavuuksien takaa on tunnistettavissa yhteinen ydinaines. 

Kaikki buddhalaisuuden haarautumat lähtevät samoista perusajatuksista, ja kaikki ne pyrkivät johtamaan ihmisen kohti henkistä ja siveellistä kehitystä, joka antaa hänelle tyydyttävän elämän ja järkkymättömän rauhan. 

Kaikissa muodoissaan buddhalaisuus palautuu jollakin tavoin ns. valaistumiseen. Tarun mukaan sen koki aikoinaan henkilö, josta käytetään nimeä Buddha.

Buddhalaisuus sai alkunsa Intiassa 400-luvulla eaa., ja kaikki sen toisinnot juontuvat tästä alkuvaiheesta. 

Perinteen historiallisista syntyvaiheista on vaikea saada tarkkoja tietoja. Buddhalaisten mukaan suunnilleen 400-luvulla eaa. ilmaantui poikkeuksellisen vaikuttavalla tavalla esiintyvä henkilö – luultavasti hän kuului Kapilavastussa nykyisen Nepalin alueella elävään Shakyan sukuun - joka alkoi julistaa uutta ratkaisua ikivanhoihin ongelmiin. 

On arveltu, että hän pyrki opetuksellaan vastustamaan siihen aikaan Intiassa vallalla ollutta vanhempaa perinnettä, joka rakentui ihmisryhmien eriarvoisuutteen (kastit) ja pappien toimittamaan uhraamiseen jumalille. 

Buddhalaisuus vaikutti yli 1600 vuoden ajan intialaiseen ajatteluun sekä Intian uskonnolliseen elämään. Se muovasi olennaisesti myös vanhaa perinnettä, ja ensimmäisten vuosisatojen ajan se oli niin kiinteä osa intialaista yhteiskuntaa (muiden uskontojen ohella), että sitä ei tuon ajanjakson osalta voida pitää tietoisesti uskonnolliseen uudistukseen pyrkivänä liikkeenä.

Buddhalaisuus sai vakiintuneen aseman luostarielämää korostavana uskontona, jota kuninkaatkin eräinä aikoina suosivat, mutta 700-luvun aikoihin uudelleen voimistuva hindulaisuus alkoi ahdistella sitä. 

Buddhalaisuuden heikkenemistä nopeuttivat pohjoisesta saapuvien muslimien hyökkäykset, jotka alkoivat 600-luvulla ja voimistuivat vähitellen seuraavien kahdeksan vuosisadan aikana. 

Kun suuret buddhalaiset korkeakoulut 1100-luvun lopulla tuhottiin häikäilemättömällä tavalla, buddhalaisuus miltei hävisi Intiasta.

Buddhalaisuuden opetukset eivät koskaan ole olleet pelkästään yhden yhteiskuntaluokan omaisuutta eivätkä rajoittuneet vain yhdelle maantieteelliselle alueelle. 

Munkit vaeltelivat kuivana vuodenaikana eri puolilla nykyistä Pohjois-Intiaa. Myöhemmät munkit ja muut vaeltajat levittivät heidän uskomuksiaan kaikkialle Aasiaan jo kauan ennen kuin buddhalaisuus hävisi Intiasta. 

Ne juurtuivat Sri Lankaan, Burmaan, Kiinaan, Thaimaahan, Koreaan ja Tiibetiin - tässä vain muutamia esimerkkejä uusista kannatusalueista. 

Buddhalaisuus on ollut helposti levitettävä uskonto nimenomaan opetusten yleisen luonteen vuoksi. Dharma (totuus) on tarkoitettu kaikille ihmisille, olipa heidän yhteiskunnallinen asemansa mikä tahansa. Se kutsuu jokaista lähtemään tielle, joka johtaa valaistumiseen ja kärsimysten lakkaamiseen.

Kun buddhalaisuus ei ole sidoksissa mihinkään nimenomaiseen paikkaan tai vain yhteen yhteisöön, se on yleensä onnistunut sulauttamaan itseensä paikalliset tavat ja uskomukset, jotka se on levitessään kohdannut - etenkin ne, jotka liittyvät perinteiseen yhteiskunnalliseen elämään. 

Tästä syystä se on myös omaksunut varsin monenlaisia vaikutteita, ja näin ollen buddhalainen perinne vaihtelee eri seuduilla huomattavan paljon; silti se on onnistunut säilyttämään oppinsa ydinaineksen.

Tehtäviä:

  1. Ottakaa selvää, missä maissa buddhalaisia on nykyään.
  2. Ottakaa selvää, mikä on luostari.
  3. Ottakaa selvää, mitä ovat munkit.
  4. Ottakaa selvää, kuinka paljon munkkeja on Tiibetissä.
  5. Ottakaa selvää, miten buddhalaiset munkit tulevat toimeen.
  6. Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa buddhalaisuuden valaistuminen.
  7. Ottakaa selvää, mitä tapahtui, kun buddhalaisuus sulatti itseensä paikallisia vanhoja uskontoja?
  8. Haastatelkaa esimerkiksi internetillä jotain suomalaista buddhalaisuuden asiantuntijaa buddhalaisuuden hyvistä ja huonoista puolista (esimerkiksi janne.vainio@helsinki.fi ).

Buddhalainen jälleensyntymisoppi

Käsitteitä

Jälleensyntymisoppi on käsitys, jonka mukaan ihminen syntyy kuolemansa jälkeen uudelleen joko ihmiseksi tai joksikin muuksi olennoksi. Jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen, jainalaisuuteen sekä muutamiin muihin uskontoihin

Buddhalaisuuden mukaan ei ole olemassa sielua, joka voisi siirtyä uuteen ruumiiseen. Buddhalaisuuden mukaan kuoleman jälkeiseen uuteen ruumiiseen ei siirrykään sielu, vaan syyn ja seurauksen lain (karman) mukainen taakka eli kasat (skandhat).

Jainalaisuuden (pieni intialainen uskonto) ja buddhalaisuuden keskeisin opillinen ero on se, että jainalaisuus uskoo pysyvään sieluytimeen.

Buddhalaisuuden mukaan taas sielu on pelkkä tapahtumaketju, kuten myös ruumis ja aineelliset kappaleet. Tämä jälkimmäinen buddhalainen näkökanta on usein länsimaissa ymmärretty väärin. Se ei tarkoita sitä, että buddhalaiset kieltäisivät "henkisen todellisuuden" olemassaolon siinä mielessä kuin aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajat (substanssimaterialistit) yleensä kieltävät sen. 

Buddhalaiset uskovat "henkisen ulottuvuuden" olemassaoloon suurin piirtein yhtä vahvasti kuin kaikki muutkin uskonnolliset henkisen todellisuuskäsityksen kannattajat (spiritualistit). 

Buddhalainen "sieluttomuus-oppi" (anatma - oppi) tarkoittaa paremmin käännettynä "ytimettömyysoppia" eli sitä käsitystä, että millään oliolla ei ole itsenäistä olemusta eikä itsenäistä olemassaoloa riippumatta niistä äärettömän monista tapahtumaketjuista, joiden risteyksenä kyseinen olio koostuu.

Kun havaitsemme kohteen, viisi osatekijää eli kasaa meissä ryhtyy toimintaan: muoto, aistimus, havainto, ajatus ja tajunta. 

Näistä viidestä kasasta muoto sisältää näkyvän muodon lisäksi äänet, hajut, maut ja tuntoaistimukset - yleensä ottaen kaiken sen, minkä ajattelemme olevan mielemme ulkopuolella. Kohteeseen liittyvät havainnot (joilla aistimukset tunnistetaan) voivat olla myönteisiä, kielteisiä tai puolueettomia. Ajatukset ovat mielen liikkeitä ja ne sisältävät myös aistimukset ja havainnot. Tajunta sisältää tavallisen tajunnan tekijät kuten aistitajunnat ja ajatustajunnan.

Buddhalaisuuden mukaan kaikki olennot ovat syyn ja seurauksen lain ulottuvissa, ja siksi millään jumalaolennoilla ei ole tässä suhteessa merkitystä.

Tarujen Buddhan itsensä kerrotaan saavuttaneen sammumisen synnyttyään lukuisia kertoja maan päälle, ja kirjoitusten mukaan hän muisti valaistumisyönään yli 100 000 aikaisempaa elämäänsä.

Yksilöt elävät olemassaolon kiertokulussa (samsarassa) ja voivat henkisten harjoitusten avulla saavuttaa valaistumisen tilan, jossa väärät käsitykset ja ristiriitaiset tunteet loppuvat. Sitä kutsutaan sammumiseksi (nirvanaksi). 

Pienen vaunun (hinayanan) harjoittajan sammuminen (nirvana) on vapautuminen jälleensyntymien kiertokulusta (arhatin tila). 

Suuren vaunun (mahayanan) harjoittajan sammuminen on vapaus olemassaolon kiertokulun ja sammumisen äärimmäisyyksistä (buddhuus). 

Pieni vaunu (hinayana) ja suuri vaunu (mahaysana) ovat kaksi tunnetuinta tapaa jakaa buddhalaiset kahteen ryhmään.

Olemassaolon kiertokulku

Tavallisen elämän ehdollinen olemassaolo on kärsimystä siksi, että siihen liittyy halua, vihaa ja tietämättömyyttä. Sen vastakohta on sammuminen. Halun, vihan ja tietämättömyyden takia syntyvän syyn ja seurauksen lain voimasta on pakotettu sitoutumaan elämän osatekijöihin ja kiertämään olemassaolon kiertokulussa kunnes vapautuu.

Kaikki elävät olennot syntyvät yhä uudelleen, ja syntymän ja kuoleman kiertokulku näyttää loputtomalta. Ihmisen kohtalot eivät siis ala hänen syntymästään, eikä kuolemakaan merkitse niiden loppua, sillä kaikki elävät olennot "kulkevat" toisiaan seuraavien ruumiillistumisten tietä. 

Jumalista voi tulla ihmisiä, ihmisistä jumalia, eläimiä tai helvettien asukkaita, eläimistä ihmisiä tai "nälkäisiä" henkiä ja niin edelleen. Uskonnoissa helvetit ovat pahoja paikkoja ja taivaat hyviä paikkoja.

Henkisessä kehityksessään pitkälle päässeet ihmiset kuten valaistuneet (bodhisattvat) pystyvät välttymään syntymästä epäsuotuisiin olomuotoihin, mutta ainoastaan täydellisesti valaistuneet (buddhat) ja neljästä kiusauksesta vapaat (arhatit) ovat täysin vapautuneet olemassaolon kiertokulusta: heidän ei tarvitse syntyä uudelleen.

Neljä kiusausta ovat: väärä näkemys itsestä, kielteisten tunteiden valtaan joutuminen, kuolema, koska se keskeyttää harjoituksen ja takertuva kiintymys autuudentunteeseen.

Ne lukemattomat olennot, jotka eivät ole vielä saavuttaneet sammumista (nirvanaa) ja joilla siis on tunteita, sijoittuvat olemassaolon kiertokulussa toisiaan seuraaviin maailmoihin, "joita on yhtä paljon kuin hiekanjyviä Gangesin rannoilla". Jokainen maailma jakautuu kolmeen "olemassaolon piiriin".

Olemassaolon piirit

Kehittymättömintä olemassaolo on aistien ja halujen maailmassa, jossa elävät vähäiset jumalolennot (joista käytetään nimitystä deva, valo-olento), ihmiset, eläimet ja erilaisten helvettien asukkaat.

Jalostuneemman piirin muodostaa puhtaan muodon maailma, jossa elävät suuret jumalat. Tämä piiri vastaa neljää syventymisen astetta (dhyana), eikä sen asukkailla ole tunto-, maku- eikä hajuaistia.

Jalostunein olemassaolon piiri on maailma jossa ei ole muotoja. Se on puhtaasti henkinen maailma, jossa ei ole mitään aineellista. Siellä syntyy täysinoppineita suuria jumalia, mutta heidänkin elämänsä päättyy aikanaan, sillä he eivät ole saavuttaneet sammumista, vaikka ovat päässeet "olemassaolon huipulle". Kunkin maailman olemassaoloa kestää lukemattomien maailmankausien ajan.

Tarujen Buddhan pitämissä puheissa, puhutaan seitsemän mailin korkuisesta graniittivuoresta. Vaikka sitä siveltäisiin vain kerran vuosisadassa silkinpalasella, vuori kuluisi olemattomiin ennen suuren maailmankauden päättymistä.

Kaikki buddhalaisuuden suuntaukset eivät yhdy tällaiseen tarkkaan oppiin kaikkeudesta, mutta ne ovat yksimielisiä siitä, että jälleensyntyminen ei ole sattumanvarainen tapahtumasarja. Niin kuin esinemaailmaa hallitsevat syyhyn ja seuraukseen perustuvat aineen lait, samoin ihmisen "henkistä" kehitystä hallitsee kaikkeuden olemukseen kuuluva "luonnonlaki". Tämän luonnonlain mukaan jokainen teko ja toimi "kantaa hedelmänään" tietyn tuloksen. 

Laki ei sinänsä ole luonteeltaan siveellinen eikä siinä ole kysymys rangaistuksesta, vaan se on ainoastaan olemassaolon kiertokulun perusosien ilmentymä.

Ihminen voi vaikuttaa

Ilman syyn ja seurauksen lakia olisi järjetöntä puhua valaistumisesta: ihminen ei voisi pyrkiä valaistumiseen, jos hän ei pystyisi millään tavoin vaikuttamaan omaan kehitykseensä.

Syyn ja seurauksen laki luo ihmisen tarkoituksellisesti suorittamien tekojen pohjalta seurauksia - tai suuntaa kehityksen kohti niitä - jotka kantavat hedelmää tai "kypsyvät” ajan mittaan. Syyn ja seurauksen lain vaikutus ei rajoitu siihen elämään, jota ihminen parhaillaan viettää, vaan kattaa pitempiä ajanjaksoja, koska syyn ja seurauksen laki määrää ihmisen syntymään uudelleen joko suotuisiin tai epäsuotuisiin olomuotoihin.

Ajanlaskumme ensimmäisen tai toisen vuosisadan vaiheilla syntyneessä teoksessa munkki ja kuningas käyvät keskustelun, jossa munkki selittää, että tekojen ja niiden seurausten välillä on samanlainen yhteys kuin mangopuun siementen ja sen hedelmien välillä. Ihminen, joka varastaa hedelmiä toisen omistamasta puusta, ansaitsee selkäsaunan, vaikka hän ei varastanutkaan puun siemeniä, sillä varastetut hedelmät eivät olisi kasvaneet, ellei siemeniä olisi kylvetty.

Syyn ja seurauksen lain kulkuun voivat vaikuttaa hyvät tai pahat teot, jotka johtavat myönteisiin tai kielteisiin tuloksiin. Tästä juuri juontuvat syyn ja seurauksen lain henkiset ja siveelliset ulottuvuudet. Kuhunkin tarkoitukselliseen tekoon liittyy jokin mielentila. Jos mielentila perustuu myötätuntoon, viisauteen ja pyyteettömyyteen, sitä pidetään siveellisesti terveenä ja syyn ja seurauksen laki palkitsee sen. Jos sen sijaan teon saa aikaan mielentila, joka perustuu vihaan, harhaluuloihin ja pyyteisiin, teko on siveellisesti epäterve ja saattaa johtaa syyn ja seurauksen lain kulussa kielteisiin seurauksiin.

Vaikka esimerkiksi anteliaisuus merkitsee siveellisesti tervettä toimintaa, "syyn ja seurauksen lain siemen", josta kasvavat toiminnan "hedelmät", määräytyy nimenomaan toiminnan takana olevan suhtautumistavan mukaan - siinähän voi olla kyseessä pelkkä ystävällisyys tai toisaalta syvä myötätunto. 

Buddhalaisuudessa on perimmäisenä tavoitteena opettaa vähitellen ihmiset, joilla on tunteita, sammuttamaan vihan, harhaluulojen ja pyyteiden liekit, jotta he näin lakkaavat kylvämästä pahoja "syyn ja seurauksen lain siemeniä" ja pystyvät viimein - saavuttaessaan sammumisen - sammuttamaan nuo liekit kokonaan.

Syyn ja seurauksen lakia koskeva ajatus tähdentää ihmiselämän merkitystä, koska hyvät tai pahat teot suoritetaan enimmäkseen ihmiselämän puitteissa. Jumalat nauttivat aikaisempien hyvien tekojensa hedelmiä, kun taas niillä olennoilla, jotka ovat jälleensyntymässä joutuneet alempaan asemaan kuin ihmiset, ei ole paljonkaan mahdollisuuksia hyviin tai pahoihin tekoihin. Syyn ja seurauksen lain kulkiessa rataansa tällaiset onnettomat olennot saattavat lopulta päästä syntymään entistä suotuisampiin olomuotoihin.

Tehtäviä:

  1. Vaikuttavatko jumalat buddhalaisten mielestä ihmisten elämään?
  2. Ovatko jumalat buddhalaisuuden mukaan täydellisesti valistunutta ihmistä ylempiä vai alempia olentoja.
  3. Tarujen Buddha ei puhunut kovin paljoa jumalista. Pohtikaa, mistä johtuu, että buddhalaisuuteen on ilmaantunut jumalia.
  4. Mitä yllä esitettyjä buddhalaisuuden väitteitä nykyiset luonnontieteet eivät tue.
  5. Pohtikaa, missä määrin buddhalainen siveys (jota käsitellään 6-9 luokilla perinpohjaisesti) on edellä esitetyn perusteella seuraussiveyttä, missä määrin velvollisuussiveyttä ja missä määrin hyvesiveyttä.
  6. Muinaiskreikkalaisen Protagoraan (481 – 420) eaa. kerrotaan sanoneen, "Kaikkien arjen asioiden tarpeen mitta on ihminen, sellaisina kuin asiat ollessaan ovat, ja kun niitä ei ole, myös silloin". Missä suhteessa buddhalaisuus eroaa tästä käsityksestä?
  7. Missä suhteessa buddhalaisuus on aineellisen todellisuuskäsityksen vastainen?
  8. Missä suhteessa buddhalaisuus on mielestäsi a) oikeudenmukainen b) epäoikeudenmukainen.
  9. Pohtikaa, onko buddhalaisuudella ollut vaikutusta eurooppalaiseen (esimerkiksi muinaiskreikkalaiseen) ajatteluun.
  10. Miten buddhalaiset suhtautuvat inhimillisiin tunteisiin?
  11. Ottakaa selvää, millä tavalla buddhalaisuus vaikuttaa nykyisten kansojen elämään.
  12. Ottakaa selvää, uskooko Dalai Lama sielunvaellukseen.

Buddhalainen yhteisö

Yhteisön merkitys

Se, että ihminen on buddhalainen, on vanhastaan merkinnyt sitä, että hän turvautuu "kolmeen jalokiveen" (triratna):

  1. täydellinen valaistuminen (Buddha),
  2. mikä tahansa totuus (esim. että taivas on sininen) tai Buddhan opetus (dharma) ja
  3. pyhien yhteisöön (ariya-sangha). Siihen kuuluvat ne ihmiset, jotka ovat toteuttaneet elämässään Buddhan opetukset.

Sangha merkitsee myös luostariyhteisöä, jonka jäsenet noudattavat elämässään munkki- ja sisarkuntien ohjesäännöstöä (vinaya). Laajimmassa merkityksessään sangha tarkoittaa suuryhteisöä, johon kuuluvat myös maallikot, jotka lahjoituksillaan huolehtivat munkkien ja nunnien toimeentulosta ja joita nämä opettavat.

Yhteisö on säilynyt - sekä kasvaen että eriytyen - nykyaikaan asti. Monet ovat pyrkineet pääsemään harjoitusten tietä aina valaistumiseen asti, kun he ovat omistautuneet pyhään elämään. Tällaista pyrkimystä buddhalaiset eivät pidä itsekkäänä. Yhteisö (sangha) vaalii Buddhan poismenon jälkeen totuutta ja Buddhan opetuksia (dharmaa).

Yhteisöllä (sanghalla) ei alkuaikoinakaan ollut ylijohtoa. Tarujen Buddha ei luonut virallista arvojärjestystä eikä nimennyt itselleen seuraajaa. Asioista päätetään yhdessä, ja erityistä arvovaltaa tuo ainoastaan ikä. Tarujen Buddha oli sitä mieltä, että totuuden kannattajan vakaumuksen tulee perustua omakohtaiseen ajatteluun ja kokemukseen eikä pelkästään hänen saamaansa opetukseen. Oppilas saa opetusta täysinoppineelta, joka on puolestaan saanut koulutuksensa toiselta opettajalta, ja ketju jatkuu näin - ainakin teoriassa - itseensä tarujen Buddhaan saakka. 

Ajatus opetuksesta, joka näin periytyy yksilöltä ja sukupolvelta toiselle, on yhteisön (sanghan) piirissä varsin keskeinen: oppilas-opettajasuhteen vallitseva asema korvaa keskusjohdon puuttumisen, koska se merkitsee, että opillinen arvovalta ja vastuu opin oikeellisuudesta kuuluvat kullekin yksilölle henkilökohtaisesti.

Alkuaikoina oppilas kelpuutettiin yhteisöön (sanghaan) pelkästään yksinkertaisin sanoin eli "tule, munkki" (bhikku), mutta kun munkkien ja nunnien määrä kasvoi ja yhteisö (sangha) levisi eri puolille Aasiaa, otettiin käyttöön ohjesäännöstö. 

Jokainen buddhalainen pyrkii elämään siveellisesti hyväksyttävää elämää (shila) noudattamalla "viittä sääntöä", mutta munkit ja nunnat noudattavat myös viittä harjoitusohjeiksi kehitettyä lisäsääntöä, joiden yhteisnimityksenä on luostarisäännöstö (pratimoksha). 

Viiden lisäsäännön mukaan munkki tai nunna ei saa syödä keskipäivän jälkeen, ei tanssia eikä laulaa, ei käyttää henkilökohtaisia koruja eikä koristeita, ei käyttää korkeita tuoleja tai vuoteita eikä käyttää tai ottaa vastaan kultaa tai hopeaa. 

Luostarisääntöjen lukumäärä vaihtelee eri perinteissä, mutta niiden yhteinen ydinaines käsittää osapuilleen 150 sääntöä. Theravada - perinteessä munkkeja varten on 227 sääntöä ja nunnia varten 311. Joka neljästoista päivä harjoitusohjeet luetaan yhdessä, ja tällöin yhteisön jäsenillä on tilaisuus tunnustaa mahdolliset rikkomuksensa.

Munkit luopuvat kaikesta omaisuudestaan, ja heillä on käytössään ainoastaan kaikkein välttämättömimmät henkilökohtaiset tavarat: almukulho, kolme kaapua, vyö, veitsi hiusten ja parran ajamiseen sekä neula. Vanhan perinteen mukaisesti he viettävät vaeltavan kerjäläisen elämää eivätkä viivy kauan samassa paikassa, paitsi kolme kuukautta kestävän sadekauden aikana. 

Munkkien ruoka ja muu elatus - esimerkiksi vaatetus, majoitus ja lääkintä - ovat maallikkojen harjoittaman hyväntekeväisyyden varassa. Munkkeja ja nunnia erotetaan yhteisön jäsenyydestä harvoin ja vain erittäin raskaiden rikkomusten johdosta; sen sijaan munkki tai nunna voi itse milloin tahansa erota yhteisöstä, jos haluaa.

Yhteisöllä on buddhalaisuudessa tavattoman tärkeä rooli totuuden ja Buddhan opetusten vaalijana ja säilyttäjänä. Jo niin varhain kuin ensimmäisellä vuosisadalla eaa. theravada - perinnettä noudattava yhteisön haarauma jakoi omiksi erillisiksi ryhmikseen ne munkit, joiden palvelutehtävänä oli mietiskely, ja ne, joiden tehtävänä oli pyhien kirjoitusten säilyttäminen.

Theravada - buddhalaisuus on buddhalaisuuden muoto, joka on levinnyt Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan. Se on Sri Lankan, Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan ja Laosin valtauskonto. Lisäksi Intiassa ja Vietnamissa on theravada - buddhalaisia. Maailmanlaajuisesti theravadabuddhalaisia on yli 100 miljoonaa.

Theravada eli "Vanhimpien opetukset" pitäytyy tiukemmin perinteisiin, ja luostarilaitos on korostetummassa asemassa. Tämän takia jotkut muut buddhalaisuuden haarat puhuvat hinayana - buddhalaisuudesta (pieni vaunu, johon maallikot eivät mahdu), ja nimittävät itseään mahayana - buddhalaisuudeksi (suuri, so. kaikille tarkoitettu, vaunu).

Theravada korostaa alkuperäisten sääntöjen usein pikkutarkkaa noudattamista.

Mikäli buddhalaisuudesta halutaan puhua laitoksena, on sanottava, että se - ainakin theravada - suuntaus - on miltei aina pyrkinyt säilyttämään totuuden ja Buddhan opetukset pikemmin velvollisuudentuntoisen yhteisön säilyttämän perinteen kuin poliittisten valtarakenteiden avulla. 

Tämä on niitä peruspiirteitä, joiden nojalla buddhalaisuus poikkeaa uskonnoista, jotka osallistuvat elämän kulkuun - ja itse asiassa hallitsevat sitä – uskonnollisten toimitusten välityksellä. 

Buddhalaisuuden perusteisiin ei kuulu sitoutuminen mihinkään nimenomaiseen paikkaan tai yhteisöön, ja juuri tästä syystä se on yleensä pystynyt niissä maissa, joihin se on levinnyt, sopeutumaan rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kohtaamiensa paikallisten tapojen ja uskomusten kanssa - etenkin sellaisten, jotka ovat liittyneet perinteiseen yhteisölliseen. Sanotaan, että esimerkiksi Japanissa ihminen syntyy shintolaisena ja kuolee buddhalaisena.

Yhteisön ja ulkopuolisten väliset suhteet vaihtelevat eri perinteissä suuresti. Theravada -koulukuntaan kuuluvat munkit eivät käytä lainkaan rahaa eivätkä hanki elatustaan mitään ammattia harjoittamalla, vaan ovat mieluummin aineellisten tarpeittensa suhteen täysin ulkopuolisten antaman avun varassa. 

Toisaalta muun muassa Kiinassa ja Japanissa, missä mahayana -buddhalaisuus on valtasuuntauksena, jotkut luostarit ovat tunnetusti koonneet suuria rikkauksia ja hankkineet myös poliittista valtaa.

Buddhalaisuuden arvostelua

Lähde: Janne Vainion kirjoitus Vapaa Ajattelija – lehdessä 2/2002

Buddhalaisuuden kannattajien arvostelu on yleensä harvinaista ja buddhalaisuutta pidetään jollakin tavalla "parempana" (vähemmän väkivaltaisena, vähemmän käännytysintoisena, vähemmän kaupallistuneena jnpp.) uskontona kuin esimerkiksi kristinuskoa ja islamia. Joskus buddhalaisuutta ei pidetä lainkaan uskontona (Jumalaa ei ole, Buddha on opettaja ja henkinen inspiraationlähde jne.), vaan filosofiana tai elämäntapana. Oli miten oli, buddhalaisuutta voidaan pitää ainakin uskonnonomaisia piirteitä omaavana kulttina, jonka sisäiset valtasuhteet ovat uskontoon verrattavia.

Epäilemättä buddhalaisuus poikkeaa esimerkiksi kristinuskosta tai islamista sikäli, että kynnyskysymyksenä ei ole uskominen tiettyihin yliluonnollisia olentoja koskeviin väittämiin, vaan pikemminkin tietty kultille tunnusomainen asennoituminen Buddhaan henkisenä opetuksen ja innoituksen lähteenä. Tämä ei kuitenkaan estä löytämästä buddhalaisuudesta samankaltaisia kaitselmuksellisen vallankäytön ja siihen liittyvän tekopyhyyden piirteitä, jotka ovat tunnusomaisia myös kristinuskolle.

Björn Ådahl kirjoittaa Turun Sanomissa 6.1.2002, miten "buddhalaismunkkien rötökset kuohuttavat Thaimaassa." Viime aikoina monet ryöstöihin, huumerikoksiin, korruptioon, raiskauksiin ja jopa murhiin liittyneet skandaalit ovat rokottaneet munkkien mainetta. Nähtävästi on uutta, että tiedotusvälineet ovat alkaneet kertoa tällaisista asioista yleisölle.

Em. jutussa kerrotaan tunnetun luostarin johtajasta, jonka poliisi pidätti. Everstin univormussa (lahjoitus upseereilta) esiintynyt johtaja vastusti väkivaltaisesti poliiseja. Johtaja kutsui säännöllisesti ilotyttöjä kotiinsa ja joi paljon viskiä. Viskistä pitäviä luostarien johtajia kutsutaankin Chivas Regal -liigaksi. Johtaja myös kavalsi luostarille annettuja lahjoituksia. Eräs toinen johtaja oli poikennut henkisyyden tieltä kunnon tavaramaterialistiksi hankkimalla itselleen 20 eurooppalaista loistoautoa.

Buddhalaismunkkeja on tuomittu myös törkeistä väkivaltarikoksista kuten raiskauksista ja murhista. Jutussa mainitaan nuoren englantilaisen matkailijan murha.

Valtionuskonto korruptoi

Munkkeja on Thaimaassa jopa 400 000. Olisihan kai tilastollinen mahdottomuus, ettei rikollisiakin olisi joukossa - mutta oleellista on munkiston pyhänä pidetty virallinen erityisasema, joka voi mahdollistaa rikollisuuden katsomisen läpi sormien.

Entisen Tiibetin tavoin Thaimaa on siitä poikkeuksellinen valtio, että buddhalaisuus on täällä valtionuskonto ja luostarilaitoksella on virallinen erityisasema. Munkeilla on kirjoittamattoman lain mukaan eräänlainen diplomaattinen suoja, joka estää vangitsemasta heitä, jollei heitä ensin eroteta luostariyhteisöstä. Munkkia herjannut henkilö voidaan tuomita jopa vankilaan. On myös asevelvollisuuteen verrattavana mieskuntoisuuden mittana, että jokainen thaimies on munkkina väliaikaisesti.

Thaimaalaisista 95 prosenttia mieltää olevansa jossain määrin buddhalaisia. Maallikoilla ei ole varsinaista yhdyskunnan jäsenyyttä, vaan buddhalaisuutena pidetään Buddhan opetuksiin turvautumisen tuomista julki luostariyhteisölle.

Toisinaan buddhalaiset ovat arvostelleet mm. Thaimaan ja Tiibetin buddhalaisuuden valtionuskontoasemaa vedoten siihen, että historiallisesti buddhalaisuudessa on esitetty yhteiskuntasopimusidean mukainen käsitys uskonnosta riippumattomasta valtiosta ja kansalaisyhteiskunnasta - ja tällä perusteella kiistetty muun muassa hindulaisen arvojärjestyksen (kastijärjestelmän) oikeutus. Munkit on kuitenkin kultinomaisesti ymmärretty vaatimattomien elämäntapojen ja pyyteettömyyden kannattajiksi ja esikuviksi.

Totuuspoliittinen arvojärjestys

Lahjoitusten tekeminen munkeille ja luostareille on tärkeää, koska thaimaalaiset arvelevat sen hyödyttävän heitä tulevassa elämässä. Vaikka buddhalaisiin opetuksiin teoriassa kuuluukin, että kenenkään ei pitäisi toivoa jatkavansa elämää kuoleman jälkeen, niin käytännössä tämä ei ajatuksena viehätä montakaan herkkäuskoisia tavallisia ihmisiä, jotka odottavat vain parempaa jälleensyntymää.

Kristinuskossa totuuspoliittinen valtajärjestys ei ole niin korostunut, sillä ollakseen kristitty jopa katolisen kristinuskon johtajan (paavin) on ainakin periaatteessa esiinnyttävä vähintään yhtä herkkäuskoisena kuin muut uskovat (ja herkkäuskoisuus nähdään hyveenä). Buddhalaisuudessa sen sijaan kaikki ohjeet vaikkapa siitä, miten ja mitä pitäisi uskoa, esitetään kaksiportaisen mallin mukaan: "tavallisille" uskoville ja omistautuneelle yläluokalle.

Tällä tavoin buddhalaisuus voi samanaikaisesti esiintyä tieteellisen todellisuuskäsityksen kannalta toisinaan miltei salonkikelpoisena elämänkatsomuksena - ja toimia surutta sellaisena järjestelmänä, jossa monien ihmisten herkkäuskoisuutta käytetään toiminnallisesti hyväksi. Tietylle verraten pienelle osalle buddhalaisuuden harjoittajista buddhalaisuus jopa kaikkine uskonnollisine rituaaleineen on perinteisestikin voinut hyväksytysti näyttäytyä joukkona rituaalisia mielenmuokkausmenetelmiä, joiden ”takana” ei välttämättä tarvitse ajatella olevan mitään olemassa olevaa - jopa niin, että kaikki pohdiskelut tulevista ja menneistä elämistä ja monista erilaisista maailmoista voidaan käsittää menetelmällisenä kuvitteluna.

Näiden seikkojen ymmärtäminen saattaa olla oleellista sen pohtimisessa, miksi buddhalaisuuden kaltainen oppi saa nykyisin yhä enemmän suosiota myös "maallistuneissa" länsimaissa kristinuskon menettäessä vähin äänin vaikutusvaltaansa. Kriittinen näkökulma buddhalaisuuteen edellyttää myös sen ymmärtämistä, että uskonnollinen (tai sitä muistuttavaan kulttiin pohjautuva) valta ei välttämättä edellytä, että maailmankatsomuksessa vaadittaisiin avoimesti sellaista "uskomista" perustelemattomiin väitteisiin, jonka voimme helposti tunnistaa kristinuskon ja islamin kaltaisista opeista.

Kultti vai uskonto

Kuten totesimme, kysymys buddhalaisuuden asemasta "uskontona" on usein asetettu kiistanalaiseksi. Buddhalaisuutta voitaisiin tällöinkin pitää eräänlaisena todellisuuskäsityksellisenä jumalattomana kulttina, jossa on uskonnonomaisia aineksia (kulttihahmojen harrasta rituaalista palvontaa valaistumisen ruumiillistumina sekä usein myös oletuksia sellaisista yliluonnollisista tapahtumista, jotka eivät ole luojajumalan aiheuttamia). Antiikin historiassa esimerkiksi epikurolaisuutta voitaisiin luonnehtia uskonnonomaiseksi kultiksi; kyse ei ollut puhtaasti filosofisesta katsomuksesta, vaan kulttihahmon palvomisesta pyhänä innoittajana totuuden löytämiseen.

Buddhalaisuudesta näemme elävillä tavoilla, miten "ateistisen kultin" ja uskonnon välinen raja voi pohjimmiltaan olla kuin veteen piirretty viiva. Maolaisuuden tai leninismin tavoin kultti voi olla nimellisesti jopa puhtaasti uskonnosta riippumaton (jota buddhalaisuus ei sentään juuri koskaan väitä olevansa), mutta sen koossapysyminen kulttina ei silti yleensä ole mahdollista ilman että käytetään hyväksi myös sellaista järjenvastaisuutta, johon ei välttämättä suoraan kehoteta, mutta johon kultin jäsenellä on taipumusta tulla vietellyksi.

Tehtäviä:

  1. Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa sana ”kultti”.
  2. Ottakaa selvää, mitä tarkoittaa sana ”korruptio”.
  3. Mitä mieltä olet valtionuskonnosta?
  4. Onko Suomessa valtionuskontoja?
  5. Millä tavalla buddhalaisten munkkien ajattelu eroaa tavallisten thaimaalaisten ajattelusta?
  6. Mitä ovat maolaisuus ja leninismi?
  7. Mitä tarkoittaa sana ”rituaali”?
  8. Onko uskonnottomia rituaaleja? Jos on, millaisia?
  9. Voiko uskonnon herjaamisesta joutua Suomessa vankilaan?
  10. Voisiko Suomessa olla 400000 munkkia?
  11. Millä uskonnoilla on Suomessa munkkeja ja nunnia?
  12. Ottakaa selvää, paljonko Suomessa on munkkeja ja nunnia.
  13. Miksi luotarilaitosta ei sallittu Suomessa sata vuotta sitten.
  14. Miksi luostarilaitos on nykyään Suomessa sallittu?

Lisälukemista: Siveysongelmia ennen

Pikalähetys Grisslehamniin>

Tarina on lyhennetty kertomus Postimuseon Vaarallinen meri -tarinasta ja kuultavissa museossa.

Oli myöhäinen maaliskuun ilta vuonna 1832, kun talonpoika Axel Johansson ymmärsi, ettei hänellä olisi enää mahdollisuuksia selviytyä hengissä keskellä kylmää ja myrskyävää merta. Pelkällä tahdonvoimalla Axel tarrautui kelluvaan postitynnyriin ja puristautui sitä vasten.

Vuosina 1600-luvun puolivälistä vuoteen 1911 postiliikenne Suomen ja Ruotsin välillä hoidettiin talonpojista muodostettujen postiruotujen toimesta. Varsinkin Ahvenanmeren ylitys Ahvenanmaan Eckeröstä Ruotsin Grisslehamniin oli erityisen vaativa, sillä osuudella ei ollut turvaa tarjoavia saaria. Se oli Euroopan vaarallisin posti reitti. Postinkuljetus oli erityisen vaikeaa kelirikon aikaan ja talvisin, sillä meri jäätyi harvoin kokonaan. Niinpä matkaa oli tehtävä kevyillä postiveneillä, joita työnnettiin, aina kun jää kantoi. Avovesiosuuksilla soudettiin ja purjehdittiin.

Oli 12. maaliskuuta vuonna 1832. Eckerön kolmannen postiruodun jäsenet, nuori Axel Johansson ja viisi muuta Storbyn kylän talonpoikaa, heräsivät varhain. Syötyään aamiaisen he hakeutuivat postitalolle odottamaan idästä saapuvaa lähetystä. Frebbenbyläinen postitalonpoika toi arvopostin hyvissä ajoin ennen puoltapäivää. Posti siirrettiin tammiseen tynnyriin postimestarin tarkan katseen alla.

Postimestari saattoi miehet rantaan ja muistutti tiukasta aikataulusta. Postin oli määrä olla perillä Ruotsin Grisslehamnissa vielä saman päivän iltana. Tavoite oli vaativa, mutta ei mahdoton, sillä miehet olivat kulkeneet reitin lukuisia kertoja. Parhaimmillaan he olivat selviytyneet matkasta kahdeksassa tunnissa, mutta olosuhteet olivat olleet tyystin toiset.

Matkalle oli varattu hieman normaalia enemmän evästä - kuivattua leipää ja juustoa. Miehet sulloivat eväät vaatteiden alle suojaan. Juomavettä he eivät kuljettaneet mukanaan, sillä sitä sai sulatettua lumesta.

Alkumatka sujui leppoisasti. Storbyn miehet työnsivät viisimetristä jalaksin varustettua postipurtta edellään tottunein ottein. Heikko tuuli oli myötäinen, joten raakapurje teki osan työstä. Muutaman railon yli jouduttiin hyppäämään, mutta sehän oli pelkkää piristystä tylsään tarpomiseen. Keskipäivän aurinko paistoi ja lumesta heijastuva valo taittui pakkasusvassa, niin että välillä horisonttia ei erottanut laisinkaan. Axelista tuntui, että matkaa tehtiin pilven eikä jäätyneen meren päällä. Ukko Nils Holmströmin kompassi kertoi kuitenkin oikean suunnan.

Nelisen tuntia taivallettuaan storbyläiset pysähtyivät hetkeksi tauolle. Turistiin niitä näitä. Matias Jakobson kertoi nähneensä unta, jossa suuri kala oli nielaissut hänet kuin valas Joonan. Valaan vatsassa oli ollut varsin kuivaa ja siistiä, olipa siellä ollut pieni pöytä ja muutama tuolikin ja pöydällä viinaa enemmän kuin yksi mies viikon aikana joisi! Perillä Grisslehamnissa nostettaisiin eräskin malja - se olisi varmaa. Kaikki muut paitsi Axel yhtyivät ajatukseen, sillä hän ei vielä ymmärtänyt maljojen päälle. Mieluummin hän joisi vaikka merivettä! Tansseihin hän kyllä lähtisi, jos sellaiset Grisslehamnista löytyisivät.

Kun tuuli nousi

Taivallus jatkui joutuisana niin kauan kuin myötätuulta riitti. Kun saavuttiin Signilskärin kalliosaarelle, edessä aukeni varsin huolestuttava näkymä. Yltyneen selkätuulen ja virtauksien johdosta jää oli ohenemaan päin. Se alkoi muodostaa lauttoja, joiden välissä velloi avovesi. Piti tehdä päätös, yritetäänkö sukkuloida pitkin ehjää jäätä vai mennäänkö härkäpäisesti suoraan ja soudetaan yli sulien. Normaalisti miehet olisivat jääneet kalliosaarelle yöksi, mutta tällä kertaa vaatimukset postinkulusta olivat niin ankarat, ettei sellainen tullut kyseeseen. Aikansa maisemaa tiirailtuaan miehet olivat erottavinaan yhtenäisen styyrpuuriin kiertävän jääreitin ja päättivät lähteä työntämään venettä sitä pitkin.

Ensimmäisenä jalkansa kasteli Matias, joka ei huomannut railon reunaa. Pian kaikki olivat polvia myöten sohjossa. Axel asettui kevyimpänä istumaan veneen keulaan ja koetteli sauvalla jään kestävyyttä. Näin edettiin kunnon tovi, kunnes äkisti tuuli nousi voimakkaaksi puuskaksi ja kallisti venettä, niin että kaikki sitä työntäneet miehet kaatuivat jäälle. Vene jatkoi matkaansa pysähtyen lopulta avoveteen. Vain Axelin onnistui pysytellä veneessä. Paniikin hellittäessä hän veti purjeen alas ja souti purren jään reunaan.

Miehet kapusivat pystyyn, mutta ukko Nils Holmström makasi edelleen liikkumattomana. Vanhus oli lyönyt päänsä ja menettänyt tajuntansa. Miehet ottivat vastaan Axelin heittämän köyden ja nostivat ukon veneeseen.

Svante Eriksson otti kompassin vastuulleen ja kehotti miehiä rauhoittumaan. Vene päätettiin vetää takaisin jäälle ja jatkaa eteenpäin, sillä Signilskäriin oli jo matkaa. Edessäpäin alkaisi pian sula, jota riittäisi aina Ruotsin Grisslehamniin saakka. Osa miehistä halusi seurata etelään aukeavaa railoa, ehkä avovesi löytyisi pikemmin sieltä. Svante piti tätä kuitenkin liian vaarallisena.

Postin kallis hinta

Alkoi hämärtyä. Pakkanen oli hellittänyt viimeisen tunnin aikana ja lunta vihmoi suurina hiutaleina. Miehet olivat edenneet hitaasti kuulostellen, sillä jää heikkeni koko ajan. Svante oli ollut oikeassa: edessä häämötti jotakin tummaa. Jos he vain pääsisivät veneellä avoveteen ja soutamaan, niin kaikki päättyisi hyvin. Loukkaantunut ukko Holmström saataisiin lämpimään ja miehet kantakievariin. Posti käytäisiin nakkaamassa mitä kohteliaimmin Grisslehamnin postikonttoriin. Ruotsin rannikko ei voinut olla enää niin kaukana, etteikö sinne soutaisi vaikka puolikkaalla miehellä!

Miehet kiiruhtivat kohti ohenevan jään reunaa ja kiipesivät toisiaan tuuppien veneeseen jään pettäessä alta. Vene liukui eteenpäin. Miehet makasivat veneen pohjalla ja kuuntelivat jäähileen vaimeaa sointia veneen kylkiä vasten. Tuuli oli tauonnut kokonaan ja oli tullut kummallisen hiljaista. Axel tarkkaili ilmeitä ympärillään ja pelkäsi tietävänsä, mitä ne merkitsivät. Hän huomasi ukko Holmströmin ilmeettömät kasvot ja sai vaivoin tukahdutettua huudon. Sitten, kuin yhteisestä sopimuksesta miehet tarttuivat airoihin ja alkoivat soutaa...

Myrskytuuli lähestyi luoteesta, ja jos nyt asettuisimme sen silmään, niin erottaisimme pienen purren keskellä tummaa ja myrskyävää merta. Pian puhuri tarttuisi veneeseen, punnitsisi sitä hetken kämmenellään ja heittäisi sen kumoon kuin lastun.

Viikkoa myöhemmin Axel Johanssonia hänen viimeisinä hetkinään kannatellut postitynnyri löytyi ja sen kuljettama arvoposti pelastui. Päivää myöhemmin tukholmalainen kruunun virkamies vastaanotti kirjeen venäläiseltä kollegaltaan ja luettuaan rypisti sen tulisijaan. Hän tuskin arvasi, minkä hinnan tuo viesti oli maksanut. Seuraavana sunnuntaina kuusi Storbyn postitalonpoikaa kirjattiin Eckerön väestörekisteriin kuolleiksi vailla löydettyä ruumista.

Kului vielä seitsemänkymmentäkahdeksan vuotta, ennen kuin kehitys toi mukanaan jääkelpoiset höyryalukset. Vuoden 1910 lopulla lihasvoimin suoritetusta postinkuljetuksesta vaarallisella Ahvenanmeren reitillä luovuttiin kokonaan. Sukupolvesta toiseen meri oli vaatinut raskaan veronsa. Kaikkiaan Ahvenen maan ja Ruotsin välisellä posti reitillä arvioidaan menehtyneen jopa 200 postia kuljettanutta talonpoikaa.

Tehtäviä:

  1. Jos jokin työ olisi yhtä vaarallista kuin edellä olevan kertomuksen postinkuljettajien työ, voitaisiinko sitä teettää nykyään.
  2. Ottakaa selvää, kuinka paljon työntekijöitä nykyään kuolee Suomessa vuosittain työtapaturmissa.
  3. Ottakaa selvää, kuinka moni suomalainen tekee nykyään vuosittain Suomessa itsemurhan.
  4. Ottakaa selvää, kuinka monta suomalaista kuolee nykyään vuosittain Suomessa liikenneonnettomuuksissa.
  5. Olisivatko kertomuksen postinkuljettajat voineen pelastua, jos he olisivat jossakin kohden menetelleet toisin?
  6. Onko mielestäsi oikein, että postia kuljetettiin näin vaarallisin menetelmin?