Vanhat aineistot

Sisällysluettelo
  1. Vanhat aineistot
  2. Tietoisuuden vapaus ja todellisuuskäsitys
    1. Tehtäviä
  3. Elämän onnellisuus
    1. Kesä kaikilla
    2. Tehtäviä
    3. Ilot, surut, onni
    4. Tehtäviä
    5. Kysymyksiä
    6. Tehtäviä
  4. Kärsimys
    1. Tehtäviä
    2. Kovat kärsimykset: Kipu
    3. Tehtäviä
    4. Väinämöisen laulu
    5. Tehtävä
  5. Tytöt ja pojat yhdessä
    1. Tehtäviä
  6. Tyttöjen ja poikien ystävyys
    1. Tehtäviä
  7. Työn merkitys yhteiskunnassa
    1. Tehtäviä
  8. Tiedotusvälineiden merkitys
    1. Kysymyksiä
    2. Huhut
    3. Propaganda
    4. Mainonta
    5. Tiedotusvälineet elämänkäsitykseen vaikuttajina
    6. Tiedotusvälineet osana elämäämme
    7. Tehtäviä
  9. Taistelu ihmis- ja kansalaisoikeuksista
    1. Ihmisoikeudet
    2. Tehtäviä
    3. Ihmisoikeuksien puolustaminen
    4. Tehtäviä
    5. Kansalaisoikeudet
    6. Tehtäviä
  10. Uskonnot Suomessa
    1. Lähiseudun pyhäkköjä
    2. Nimityksiä
    3. Kysymyksiä
  11. Perinteet
    1. Muinaissuomalaiset perinteet
    2. Yhteiselämää maaseudulla
    3. Tehtäviä
    4. Seuratoiminta
    5. Tehtäviä
    6. Työväenperinne
    7. Tehtäviä
    8. Maailmanperintö
    9. Suomen maailmanperintökohteet
    10. Tehtäviä
  12. Kansainvälisiä ja suomalaisia juhlapäiviä ja vuosittaisia teemoja
    1. Vuodenaikoihin liittyvät juhlat
    2. Tehtäviä
    3. Uusi vuosi
    4. Tehtäviä
    5. Runebergin päivä 5.2
    6. Tehtäviä
    7. Saamelaisten kansallispäivä 6.2
    8. Tehtäviä
    9. Laskiainen
    10. Tehtäviä
    11. Ystävän päivä 14.2
    12. Tehtäviä
    13. Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2
    14. Tehtäviä
    15. Karkauspäivä
    16. Tehtäviä
    17. Kansainvälinen naisten päivä 8.3
    18. Tehtäviä
    19. Pääsiäinen
    20. Tehtäviä
    21. Aprillipäivä 1.4
    22. Tehtäviä
    23. Kansallinen veteraanipäivä 27.4
    24. Tehtäviä
    25. Suomen kielen päivä 9.4
    26. Tehtäviä
    27. Kirjan ja ruusun päivä 23.4
    28. Tehtäviä
    29. Vappu (toukokuun 1. päivä)
    30. Tehtäviä
    31. Toisen maailmansodan päättymisen muistopäivä 9.5
    32. Eurooppa-päivä 9.5
    33. Tehtäviä
    34. Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
    35. Tehtäviä
    36. Suomalaisuuden päivä 12.5
    37. Tehtäviä
    38. Kukan päivä (Floran päivä) 13.5
    39. Tehtäviä
    40. Helatorstai
    41. Tehtäviä
    42. Helluntai
    43. Tehtäviä
    44. Kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmas sunnuntai
    45. Tehtäviä
    46. Juhannus, Suomen lipun päivä
    47. Tehtäviä
    48. Eino Leinon päivä 6.7
    49. Tehtäviä
    50. Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10
    51. Tehtäviä
    52. Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24.10
    53. Tehtäviä
    54. YK:n teemapäivät
    55. Tehtäviä
    56. Pyhäinpäivä
      1. Vanha elonkorjuujuhla kekri
      2. Halloween
    57. Tehtäviä
    58. Isänpäivä
    59. Tehtäviä
    60. Svenska dagen 6.11.
    61. Övningar
    62. Lapsen oikeuksien päivä 20.11
    63. Tehtäviä
    64. Itsenäisyyspäivä 6.12
    65. Tehtäviä
    66. Luciadagen
    67. Övningar
    68. Pikkujoulu ja talvipäivän seisaus
    69. Tehtäviä
    70. Joulu
      1. Joulun alkuperä
      2. Kristillinen juhla
    71. Tehtäviä
    72. Loppiainen ja poikien ympärilus
    73. Vuosittaisia teemoja
    74. Tehtäviä
    75. Kuukalenterin aikaan
      1. Kuukauden merkkipäivät (noin 700 eaa.)
    76. Tehtäviä
  13. Uskonnot: Pyhäkköjä eri maissa
    1. Moskeijat
    2. Hindujen pyhäköt
    3. Buddhalaiset pyhäköt
    4. Kysymyksiä
  14. Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen ja jäsenmaat
    1. Tehtäviä


Tietoisuuden vapaus ja todellisuuskäsitys

Tietoisuuden vapaus on perusedellytys sille, että ihminen voi muodostaa toden todellisuuskäsityksen.

Tosi todellisuuskäsitys vastaa todellisuutta eli on oikea karkeistus todellisuudesta.

Sanaa "karkeistus" on käytetty siksi, että ihminen käsittää todellisuuden usein vain likimääräisesti.

Jotkut luonnontieteilijät (esimerkiksi Gordon Kane teoksessaan Supersymmetria, Art House, 2001, ISBN 951-884-310-4) ajattelevat, että todellisuuskäsitys on uusi nimitys sanalle teoria. Perinteisemmät ajattelijat ovat sitä mieltä, että teoria :“ sanan paras suomennos on todellisuuskuvitelma.

Todellisuuskuvitelma saattaa olla kokonaan inhimillisen mielikuvituksen tuotetta, mutta siihen saattaa kuulua myös väitteitä, jotka ovat perusteltuja. Ihminen saattaa joskus osoittaa todellisuuskuvitelman oikeaksi karkeistukseksi (Kari Enqvistin luoma käsite), ja todellisuuskuvitelma saattaa osoittautua kokonaan mielikuvituksen tuotteeksi.

Esimerkiksi Gordon Kanen edellä mainittu kirja on todellisuuskuvitelma, jossa on mukana sekä oikeita karkeistuksia että väitteitä, joiden totuudesta meillä ei ole toistaiseksi tietoa.

Todelle todellisuuskäsitykselle voidaan asettaa suuri joukko ehtoja. Ehtojen määrästä ja laadusta ei varmaan päästä koskaan yksimielisyyteen, mutta seuraavassa on muutamia sellaisia oikealle todellisuuskäsitykselle asetettavia ehtoja, jotka pitäisi ottaa huomioon.

  1. Todellisuuskäsityksen pitää perustua tosiasioihin eikä toiveisiin, tunteisiin ja kuvitelmiin.
  2. Todellisuuskäsityksen käyttämien peruskäsitteiden pitää olla tosiasioita vastaavia, selkeitä, ymmärrettäviä ja vailla tunnemerkityksiä.
  3. Havainnot voivat olla virheellisiä, puutteellisia ja ristiriitaisiakin, mutta joka tapauksessa todellisuuskäsityksen pitää perustua havaintoihin.
  4. Todellisuuskäsityksen tulee olla sisäisesti ristiriidaton.
  5. Todellisuuskäsityksen perusteella pitää pystyä ainakin joillakin todennäköisyyksillä ennustamaan tulevia tapahtumia.
  6. Todellisuuskäsityksen pitää pystyä aidosti selittämään tapahtumia ja ilmiöitä (syysuhdeselityksiä on oltava mukana).
  7. Todellisuuskäsitys ei saa olla ristiriidassa todellisuudesta tehtyjen havaintojen kanssa.
  8. Todellisuuskäsityksen pitää selittää ilmiöt mahdollisimman pienellä määrällä käsitteitä ja peruslauseita (Occamin partaveitsi, yksinkertaisuusperiaate).
  9. Käytetty matematiikka on vain eräs kieli. Todellisuuskäsityksen matemaattinen kauneus tai viehättävyys ei ole perustelu todellisuuskäsitykselle. Tosin monille matematiikan lauseille on aivan yksinkertaisia ja jokaiselle käsitettäviä tulkintoja (esimerkiksi lukujen käyttö maitokaupan ostoksia maksettaessa). On myös sellaisia matematiikan osia, joille ei ole keksitty mitään käyttöä todellisuuden kuvaamisessa. Joitakin matematiikan osia ihmiset ovat kehittäneet yleistämällä todellisuuden ilmiöistä
  10. Todellisuuskäsitys ei saa perustua virheelliseen logiikkaan tai virheelliseen mate­ma­tiikkaa

Tehtäviä

  1. Miksi ei kannata pitää jotain väitettä totena pelkästään siksi, että toivoo sen olevan totta?
  2. Miksi vihastunut ihminen valehtelee helposti?
  3. Miksi sivistyssanoja ja mutkikkaita lauserakenteita on syytä välttää?
  4. Miksi selitykseksi ei kelpaa esimerkiksi se, että ukkonen johtuu ukkosenjumalasta?
  5. Miksi ristiriitaista selitystä ei pidä hyväksyä?
  6. Miksi havainnot ovat hyvin usein välttämättömiä totuuden selvittämiseksi?
  7. Miksi yksinkertainen selitys on yleensä luotettavampi kuin monimutkainen?
  8. Miksi ei kannata pitää totena väitteitä, jotka ovat ristiriidassa havaintojen kanssa.
  9. Miten voit erottaa tosiasiat mielikuvituksen tuotteista?
  10. Miksi tulevaisuuden ennakoiminen on tärkeää?

Elämän onnellisuus

Kesä kaikilla

On kesä. Koululaisilla on kesäloma. Ulkona on lämmintä ja sää on aurinkoinen. Joukko lapsia lähtee uimaan. Vesi on lämmintä ja lapsilla on hauskaa. He ovat unohtaneet kaikki ikävät asiat. He ovat onnellisia.

Tehtäviä

  1. Milloin olet onnellinen?
  2. Mistä nautit?
  3. Millaisia tunteita sinulla on silloin, kun olet onnellinen?
  4. Kirjoita lyhyt kertomus aiheesta "Kun olin onnellinen".
  5. Piirrä kuva onnellisesta ihmisestä.
  6. Piirrä kuva onnettomasta ihmisestä.

Ilot, surut, onni

Laulut kertovat usein onnesta, ilosta ja surusta.

Tehtäviä

  1. Etsikää laulukirjoista laulu, joka kertoo onnesta. Millaisia tunteita tämä laulu synnyttää sinussa?
  2. Etsikää laulukirjoista laulu, joka kertoo onnettomista ihmisistä. Millaisia tunteita tämä laulu synnyttää sinussa?
Sairaudet, sodat, nälkä ja monet muut asiat estävät ihmisiä olemasta onnellisia. Eniten näitä onnellisuuden esteitä on köyhien maiden lapsilla. Vaikka monilla Suomen lapsilla asiat ovat paremmin, he saattavat olla onnettomia ja kiukutella pikku asioista.

Kysymyksiä

  1. Oletko itse suuttunut aiheettomasti?
  2. Miten aiheetonta suuttumista voisi väittää?
  3. Mitkä tunteet ovat mielestäsi hyödyllisiä ja mitkä haitallisia?
  4. Mitä onni on?

Tehtäviä

  1. Onko onnea se, että naurattaa, vai naurattaako silloinkin, kun on onneton?
  2. Jotkut ovat vahingoniloisia. Onko totta, että se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa? Voiko vahingoniloinen ihminen olla onnellinen?
  3. Onko onnea se, ettei ole onneton?
  4. Kun toiveemme tulevat tyydytetyiksi, löydämme uusia toiveita. Ihmiset, joilla on lähes kaikkea mitä saattaa toivoa, voivat olla tyytymättömiä. Tätä kutsutaan niukkuuden laiksi: toiveita lisätään sitä mukaa, kun entiset toteutuvat. Pohtikaa niukkuuden lain vaikutusta onnellisuuteen.

Kärsimys

Ennen vanhaan suuri osa kärsimyksistä johtui siitä, ettei ihminen hallinnut luontoa. Esimerkiksi tavallisia bakteerien aiheuttamia sairauksia ei osattu parantaa. Bakteerit ovat erilaisia pieneliöitä, joista toiset voivat aiheuttaa sairauksia. Nykyään tällaiset sairaudet voidaan yleensä hoitaa uudenaikaisilla lääkkeillä.

Nykyään suurin osa kärsimyksistä johtuu ihmisistä itsestään. Usein vielä esim. ravinto ja vaatteet jaetaan liian epätasaisesti. Sodat ovat aiheuttaneet paljon kärsimyksiä, ja sotavarusteluun uhratuilla rahoilla voitaisiin nopeasti poistaa nälkä maailmasta.

Oikeudenmukaisuuden puute ja ihmisten välinen eriarvoisuus aiheuttavat monissa paikoissa paljon kärsimyksiä.

Kärsimysten vähentäminen on onnellisuuden lisäämisen edellytys. Auttaessamme muita ihmisiä pääsemään eroon kärsimyksistä lisäämme myös omaa onnellisuuttamme.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa mitkä kärsimykset johtuvat meistä itsestämme, esimerkiksi kyvyttömyydestämme suhtautua oikein muihin ihmisiin.

Kovat kärsimykset: Kipu

Useimmilla ihmisillä ja eläimillä on jossain elämän vaiheessa kipuja. Kipuja aiheuttavat mm. loukkaantuminen, synnytys ja sairaudet.

Sekä ihmisten että muiden eläinten kivuilla on ja on ollut merkitystä henkiin jäämisen kannalta. Kipu saa meidät vetämään kätemme pois tulesta, välttämään astumista terävien esineiden päälle ja soittamaan sairasauton, jos meillä on esimerkiksi voimakkaita rintakipuja. Viisaasti toimimalla vältymme kivun ilmaannuttua vielä vakavammilta vaurioilta.

Ihmiset, jotka ovat syntyneet ilman kykyä tuntea ilman kipua, ovat osoittaneet, kuinka hyödylliset kivut ovat. Jo lapsena heidän on vaikeaa elää loukkaamatta itseään vakavasti. Eräs mies oli kuolla, kun hän ei tuntenut minkäänlaista kipua umpilisäkkeensä puhjettua.

Pitkäaikainen kipu on tuhoisaa, eikä sillä ole yhtään hyvää puolta. Kovaa kipua esiintyy monissa sairauksissa, erityisesti syöpäsairauksissa ja nivelreumassa. Myös sydänkudoksen riittämätön verensaanti ja selkärangan viat (välilevyjen pullistuminen selkäydinkanavaan, selkäydinkanavan ahtaumat ja selkärangan rappeutumat) aiheuttavat usein hyvin kovaa kipua.

Lähes koko ihmiskunnan historian ajan kipua on pidetty jumalallisena rangaistuksena tai osana asiain luonnollista järjestystä. Kivun sietämistä on pidetty jopa hyveenä. Paavi Johannes Paavali II (edesmennyt kristillisen katolisen kirkon yksinvaltainen johtaja) ylisti puheissaan kärsimystä. Tämän seurauksena eräiden katolisenemmistöisten maiden katoliset lääkärit empivät lievittää potilaiden kipuja.

1800 - luvulla kipujen lievittämistä vastustettiin myös muista syistä. Kipulääkkeet olivat aivan oikeasti vaarallisia. Kun synnytyksissä käytettiin kivun lievitykseen kloroformia, kristityt papit lainasivat Raamatun lausetta Naiselle hän (jumala) sanoi: - Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi. Kuitenkin tunnet halua mieheesi, ja hän pitää sinua vallassaan.

http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.3.html#o4

Yhdistyneen kuningaskunnan (Englannin) kuningatar Viktoria suostui ottamaan kloroformia synnyttäessään prinssi Leopoldin. Kuninkaallinen ratkaisu lievensi kipujen lievittämisen vastustusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englannissa).

Ihmisellä on myös omia sisäisiä kivunsäätelyjärjestelmiä. Elimistö erittää morfiinin sukuista endorfiinia, joka hidastaa kivun alkamista eräissä vaikeissa tilanteissa. Endorfiinin vaikutuksen voi lähes kuka tahansa havaita kuntoilemalla pitkään ja hikisesti.

Eri ihmiset kokevat kivun eri tavoin. Aivojen omat viestit voivat heikentää kipuviestejä. Tätä on opittu hyödyntämään laajemmalti vasta äskettäin. Eräät masennuksen hoitoon aikaisemmin käytetyt lääkkeet kuten amitriptyliini nostavat pieninä annoksina kipukynnystä. Suurina annoksina masennuslääkkeillä ja kipulääkkeillä voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia.

Ensimmäinen tehokas kipulääke oli oopiumi. Vaikka oopiumi ja siitä jalostetut morfiini ja heroiini ovat maailman pahimpiin kuuluvia huumeita, oopiumin sukuisia aineita on pakko käyttää keskivoimakkaiden ja hyvin voimakkaiden kipujen hillitsemiseen.

Kodeiini on keskivahva opiaatti. Se vähentää myös yskänärsytystä, mutta kun yskälääkettä alettiin käyttää huumeena, kodeiini on lähes poistettu yskänlääkkeistä. Yhdessä tulehduskipulääke parasetamolin kanssa sitä käytetään yhä keskivaikeiden kipujen hillitsemiseen.

Tulehduskipulääkkeistä ensimmäinen oli asetosalisyylihappo (aspiriini). Sitä käytetään nykyään pieninä annoksina lähinnä veren ohentamiseen. Tällä lääkkeellä on ruuansulatusta ärsyttäviä vaikutuksia, ja siksi sen käyttö kipulääkkeenä on vähentynyt. Tulehduskipulääkkeillä on myös kuumetta alentavia vaikutuksia. Tulehduskipulääkkeet rasittavat suolistokanavan lisäksi maksaa ja munuaisia, joiden kautta ne poistuvat. Niillä on yhteisvaikutuksia esimerkiksi masennuslääkkeiden kanssa.

Kipupumppu on uusi tapa annostella vaikeista kivuista kärsivien kipulääkitystä.

Keskivahvoista opiaateista eniten käytettäneen tramadolia, joka ei aiheuta kovin herkästi riippuvuutta ja joka kohottaa myös kipukynnystä. Tramadoli toimii myös masennuslääkkeenä, ja sillä on yhteisvaikutuksia masennuslääkkeiden kanssa. Tätä lääkettä voi määrätä vain lääkäri, ja reseptikin otetaan pois ostettaessa lääkettä apteekista. Noin 15 % ei siedä tramadolia, joten kivun lääkitys tällä lääkkeellä on edelleen melko ongelmallista.

Uusimmat tulehduskipulääkkeet koksibit eivät tehoa kaikkiin, ja eräs niistä jouduttiin vetämään markkinoilta pois vakavien sivuvaikutusten takia. Jäljellä olevilla koksibeilla on vähemmän haitallisia sivu- ja yhteisvaikutuksia kuin vanhoilla tulehduskipulääkkeillä. Ääreishermokipuja on voitu lievittää myös eräillä epilepsian hoitoon käytetyillä lääkkeillä, mutta nekään eivät tehoa kaikkiin potilaisiin.

Vaikeimmassa asemassa ovat ne, joiden särky liittyy esimerkiksi johonkin poistettuun elimeen. Tällöin koskee esimerkiksi jalkaan, jota ei enää ole.

Tietämys aivoista, keskushermostosta yleensä ja särkylääkkeistä on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti. Useimpiin kipuihin löytyy lääkkeitä. Jos lääkkeet tehoavat, kipua ei tarvitse sietää. Kun kipulääkkeitä käytetään pitkään, on aina selvitettävä niiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa. Vahvoja kipulääkkeitä ja alkoholia ei saa käyttää yhtä aikaa. Pahimmillaan yhteiskäytöstä seuraa kuolema.

Tehtäviä

  1. Millaisia kipuja sinulla on ollut? Mitä kipulääkkeitä olet käyttänyt?
  2. Ottakaa selville, miten sairaaloissa tehdään luksia niin, ettei potilaaseen koske.
  3. Miten kipulääkkeitä voidaan käyttää väärin?
  4. Miten voitaisiin vähentää eräiden kipulääkkeiden (esimerkiksi opiaattien kuten oopiumin, morfiinin ja heroiinin) väärinkäyttöä?
  5. Ottakaa selvää, miten selkävaurioita kuten välilevyjen pullistumia ja selkäydinkanavan tukkeutumista hoidetaan nykyään?
  6. Mitä tapahtuu, jos selkäydinkanava kokonaan tukkeutuu?
  7. Jos olisit kuolemassa syöpään, kumpi olisi mielestäsi parempi vaihtoehto, tehokas kipulääkitys vai itsemurha?

Väinämöisen laulu

Eino Leino kirjoitti Väinämöisen laulussaan vuonna 1902 mm.:

"Ei iloja monta ihmislapselle suotu: yks kevään riemu
ja toinen kesän
ja kolmansi korkean,
selkeän syksyn riemu;
kyntää, kylvää,
korjata kokoon,
levätä rauhassa raatamisestaan.

Ei suruja monta ihmislapselle suotu: yks sydämen suru,
elon huoli toinen
ja kolmansi korkean,
ankaran kuoleman suru; ystävä pettää,
elämä jättää, taika on ainoa sankarin työ sekä tarmo."

Tehtävä

  1. Keskustelkaa yllä olevien säkeistöjen herättämistä ajatuksista. Mikä oli runoilijan käsitys onnesta?

Tytöt ja pojat yhdessä

Ihmisiä on kahta sukupuolta, miehiä ja naisia. Pikkulapset muistuttavat vielä suuresti toisiaan. Poikien sukupuolielimet ovat kuitenkin ruumiin ulkopuolella, tyttöjen ruumiin sisässä. Myöhemmin tyttö kehittyy erinäköiseksi kuin poika. Tytön vartalo muuttuu eri tavalla kuin pojan, ja hänen puheäänensä jää korkeaksi ja kirkkaaksi nuorukaisen puheääneen verrattuna. Poika kasvaa tavallisesti voimakkaammaksi kuin tyttö. Äänenmurroksen jälkeen pojalle kehittyy matala puheääni. Parta alkaa kasvaa. Pojasta tulee mies ja tytöstä nainen.

Kaikkialla luonnossa voidaan tavata tällainen jakautuminen kahteen sukupuoleen. Se on tärkeä eläinten ja kasvien lisääntymisen ja säilymisen takia. Siihen perustuu myös ihmisten lisääntyminen eli ihmisten kyky saada lapsia.

Keräilijä-metsästäjäyhteiskunnassa miehet ensisijassa metsästivät ja naiset keräilivät kasveja. Koska molemmat sukupuolet osallistuivat tasaveroisesti ravinnon hankintaan, sukupuolten välillä vallitsi melko suuri tasa-arvo.

Myös muinaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa miehet ja naiset osallistuivat samoihin töihin. Kaskea kaadettiin yhdessä, viljaa puitiin yhdessä ja heinää karjan rehuksi tehtiin yhdessä. Naiset osallistuivat myös kalastukseen.

Olaus Magnus kertoo Pohjoisten kansojen historiassa, että napapiirin laajoilla metsäseuduilla asuville on tarjolla sellainen villieläinten lajirunsaus ja sikiävyys, että miehet yksin eivät ehdi niitä metsästämään. Sen vuoksi myös naiset metsästävät - jopa taitavammin kuin miehet.

Vähitellen yhteiskunta jakautui eri ammatteihin, ja samalla työt jakaantuivat naisten töihin ja miesten töihin.

Mm. uskonnollisista käsityksistä johtuen alettiin ajatella, että mies on vaimon pää. Miesten töitä alettiin pitää arvokkaampina kuin naisten töitä. Miehet eivät enää suostuneet tekemään naisten töitä, ja naisia estettiin tekemästä miesten töitä.

Teollisuuden kehittyessä miehet ottivat haltuunsa johtavat asemat, ja yhä suurin osa johtajista on miehiä.

Nykyään monilla tärkeillä aloilla kuten terveydenhoidossa, sosiaalityössä ja opetuksessa enemmistö työntekijöistä on naisia. Useilla naisvaltaisilla aloilla maksetaan kuitenkin heikompia palkkoja kuin miesvaltaisilla aloilla.

Sukupuolten välillä on ulkonaisia eroja ja se ero, että vain nainen voi synnyttää lapsia. Sen sijaan selviä henkisiä eroja sukupuolten välillä ei ole voitu näyttää toteen. Vaikka miehiä pidetään monissa maissa arvokkaampina kuin naisia, kyseessä on ennakkoluulo, jonka puolesta ei ole voitu esittää todisteita.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mistä johtuu, että tytöt ja pojat ovat kiinnostuneita eri asioista.
  2. Kaipaisiko tämä asiaintila muutosta? Jos kaipaisi, niin minkälaisia?
  3. Pohtikaa, onko olemassa sellaisia töitä, joita kumpi tahansa sukupuoli ei voisi suorittaa.
  4. Pohtikaa kuinka esim. sairaanhoitajiksi voitaisiin saada lisää miehiä. Voitaisiinko ajatella, että esim. autonkuljettajiksi saataisiin lisää naisia?
  5. Mitä ennakkoluuloja olet tavannut ihmisten suhtautumisessa a) tyttöihin b) poikiin?

Tyttöjen ja poikien ystävyys

Tyttöjen ja poikien yhdessäolo sekä tyttöjen ja poikien yhteiset harrastukset saattaisivat olla omiaan vähentämään sukupuolten välisiä tarpeettomia raja-aitoja. Pienet tytöt ja pienet pojat leikkivät usein yhdessä, mutta vähän isommat pojat leikkivät usein keskenään ja vähän isommat tytöt leikkivät usein keskenään. Tyttöjen ja poikien koko lapsuuden ja nuoruuden läpi jatkuva ystävyys saattaisi auttaa miehiä ja naisia ymmärtämään toisiaan nykyistä paremmin myös aikuisilla.

Tehtäviä

  1. Lisäävätkö koulun juhlat tyttöjen ja poikien välistä ystävyyttä?
  2. Miettikää minkälaiset harrastukset sopisivat sekä pojille että tytöille ja joista molemmat pitäisivät.
  3. Miten olet aiheuttamatta toiselle pahaa mieltä?

Työn merkitys yhteiskunnassa

Ihminen on työtä tekevä eläin, halusi hän sitä tai ei. Inhimillisen työn mahdollistaa ennen kaikkea ihmisen käsi. Kädellä ihminen voi tarttua erilaisiin esineisiin ja valmistaa työvälineitä. Kivikirveet ja yksinkertaiset jousipyssyt tai puhallusputket olivat esi-isiemme ensimmäisiä työvälineitä.

Esi-isämme elivät pienissä yhteisöissä. He oppivat valmistamaan työvälineensä yhdessä, ja yhdessä he keräilivät ja metsästivät ravintoa. Yhdessä tehty työ ja puhekieli kehittyivät ihmiselle rinta rinnan.

Yhdessä tehty työ mahdollisti yhteiskunnan kehityksen. Yhteiskunnan kehitys mahdollisti työnjaon, erilaisten ammattien kehityksen. Työ ja yhteiskunta kehittyivät koko ajan toisiinsa vaikuttaen.

Muinaissuomalaiset esi-isämme eivät vielä jakaneet töitä naisten töihin ja miesten töihin. Kalevalan runot osoittavat, että naiset saattoivat olla hyvin määräävässä asemassa sen ajan yhteisöissä. Esimerkiksi Pohjolan emäntä näyttää johtavan koko Pohjolaa ja Pohjolan isäntä on toisarvoisessa asemassa. Sankareita neuvovat äidit, isistä ei juuri kerrota.

Jo satoja vuosia sitten alkoi työnjako vakiintua Suomessakin. Vähitellen työt jaettiin miesten töihin ja naisten töihin. Samalla kaupungeissakin alkoi kehittyä työnjako.

Syntyi seppiä, räätäleitä, suutareita, kankaan kutojia jne. Vanhimpia miesten töitä lienevät puutyöt, sepän työt, nahkatyöt, tervatyöt, tuohityöt, köysityöt ja tiilten teko. Vanhimpia naisten töitä lienevät villa- ja pellavatyöt, kehruu- ja kudontatyöt, tekstiilityöt ja pyykinpesu. Karjanhoito jakaantui usein miesten ja naisten kesken siten, että miehet hoitivat vetohärät ja hevoset, naiset taas muun karjan.

Muinaissuomalaisilla oli riittävästi maata ja metsästysmaita. Palkattua työvoimaa ei juuri ollut. Ryöstöretkiltä saatuja orjia sen sijaan oli. Tämä voidaan päätellä mm. siitä, että Ruotsin kuninkaat kielsivät suomalaisilta orjien pidon. Myös Kalevala kertoo orjista.

Omalla maatilalla ja oman kodin hyväksi tehtyä työtä ei koettu samalla tavalla pakonomaiseksi kuin palkkatyö. Itselle, omassa kodissa tai omalla maatilalla tehty työ koettiin pikemmin harrastukseksi kuin työksi. Maanviljelijät arvostavat yhä itsenäistä päätäntävaltaa työssään.

Kun maata ei riittänyt kaikille, jotkut jäivät ilman maata ja joutuivat palvelijoiksi. Miesmaatyöläisiä kutsuttiin rengeiksi, naismaatyöläisiä piioiksi. Renkien ja piikojen työpäivä oli pitkä ja palkka pieni. Isännät ja emännät komentelivat palvelusväkeä mielensä mukaan, ja joskus kohtelu oli suorastaan epäinhimillistä.

Kun teollisuutta syntyi, maatyöväkeä alkoi siirtyä kaupunkeihin. Olot olivat aluksi huonot myös kaupungeissa. Työpäivä tehtaalla oli pitkä, palkka pieni ja asunnot ahtaita. Toisaalla kerrotaan työväenliikkeen toiminnasta työväestön olojen parantamiseksi.

Kova työnteko ja teollisuus ovat luoneet luonnonvaroiltaan köyhään Suomeen rikkauksia. Kaikki rikkaudet on luotu isiemme ja esi-isiemme uupumattomalla työllä. Vain tekemällä työtä voimme säilyttää Suomen rikkaana. Jokapäiväisen elannon saamiseksi ei nykyisin kuitenkaan tarvitse tehdä niin paljon työtä kuin joskus aiemmin.

Nykyisin inhimillistä työtä on voitu yhä enemmän ja enemmän korvata koneilla. Automaation sivuvaikutuksena suuri määrä ihmisiä on monissa maissa joutunut työttömiksi. Yhteiskunta ei ole toistaiseksi halunnut jakaa työtä ja automaation hedelmiä tasaisemmin.

Työttömyys ei ole vakava ongelma vain siksi, että työttömät menettävät vähitellen asuntonsa ja muun omaisuutensa ja joutuvat elämään varsin niukasti. Työ oli esi-isillemme harrastus, elämän sisältö, ja työ oikein ymmärrettynä on yhä inhimillisen elämän pääsisältö.

Tietokoneiden mikroprosessorien ohjaamana työtä voidaan siirtää yhä enemmän ja enemmän itsenäisesti työtä tekevien koneiden, ns. robottien suoritettavaksi. Erityisen hyvin robotit sopivat yksitoikkoisiin töihin. Ihmiset vapautuvat yksitoikkoisista töistä ja jäljelle jäävät suunnittelutehtävät. Myös yksitoikkoiset konttorityöt voidaan antaa tietokoneiden suoritettaviksi. Tietokoneet voivat tehdä jopa opetustyötä.

Työläiset pelkäävät, että robotit ja tietokoneet lisäävät tulevaisuudessa työttömyyttä entisestään. Jos Suomeen ei hankita robotteja, työläiset menettävät työpaikkoja joka tapauksessa myöhemmin, sillä ne maat, jotka hankkivat robotteja, pystyvät tuottamaan halvemmalla, ja Suomi menettää kilpailukykynsä.

Jos ajattelemme, että tulevaisuudessa työläisiä ei enää tarvita tehtaissa, niin mitä silloin tapahtuu.

Vaikka koneet tuottaisivat hyödykkeitä, ei ihmisillä kuitenkaan olisi- varaa niitä ostaa. Teollisuus taas ei voi toimia, ellei se saa tuotteitaan myydyksi. Työttömien olisi- saatava rahat jostain esim. avustuksilla ostaakseen ainakin välttämättömimmät tarvikkeensa. Mutta kuka maksaisi verot? Yhdysvalloissa rikkaat ihmiset ovat ryhtyneet verokapinoihin, koska heidän mielestään rikkaiden verot ovat liian korkeita.

Ihminen on jo satoja vuosia uneksinut ajasta, jolloin koneet tekisivät epämieluisat työt. Tämä unelma voidaan toteuttaa tekemättä suurta osaa ihmisistä tarpeettomiksi.
Ratkaisu edellä oleviin kysymyksiin on si8veellinen. Itsekkäästä oman edun tavoittelusta ja mielettömästä kilpailukyvyn palvonnasta voidaan luopua.

Työ voidaan jakaa tasaisemmin kaikkien kesken ja näin kaikille jää myös enemmän vapaa-aikaa.

Koulunkäynti on lapsen työtä. Tekemällä tämän työn hyvin hän varmistaa edellytykset siirtyä aikuisena työelämään.

Tehtäviä

  1. Jos rikkaudet on luotu ihmisten työllä, ovatko rikkaat ihmiset tehneet enemmän työtä kuin köyhät?
  2. Usein kuulee sanottavan, että työttömät ovat työtä vieroksuvia tai laiskoja. Usein väitetään, että kyllä työtä löytää, jos sitä haluaa tehdä. Tutkikaa työttömiä haastattelemalla tai muilla tavoin, pitävätkö nämä väitteet paikkansa.
  3. Ajatellaan, että olisit lääkäri. Jatkaisitko työtäsi, jos saisit palkkasi suuruisen työttömyyskorvauksen jäämällä pois työstäsi?
  4. Jos joutuu työttömäksi, miten voi kuluttaa aikansa?
  5. Miksi työläiset usein kieltäytyvät ylitöistä, työstä joka tehdään normaalin työajan päälle?
  6. Millaisia turhia tavaroita ja palveluksia tuotetaan?

Tiedotusvälineiden merkitys

Noin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten käydyssä taistelussa krlaiset voittivat persialaiset. Kerrotaan, että taistelupaikalta lähetettiin sanansaattaja viemään tapahtumasta tietoa pääkaupunkiin, jonne oli matkaa 42 km. Hän juoksi koko matkan, mutta päästyään perille ja ilmoitettuaan voitosta hän kaatui kuolleena maahan.

Nykyään tietoja voidaan välittää huomattavasti helpommin. Tietoja levitetään mm. puhelimella, sähkeillä, radiolla ja televisiolla. Tietoliikennesatelliiteilla näiden viestintävälineiden toimintatehoa voidaan huomattavasti parantaa. Radiosanoma lähetetään ensin maasta satelliittiin ja satelliitista se voidaan edelleen lähettää vaikka toiselle puolelle maapalloa.

Jokainen meistä osallistuu tietoliikenteeseen. Saamme postia tai lähetämme sitä, käytämme puhelinta, luemme lehtiä, katselemme televisiota tai kuuntelemme radiota. Kouluissa uusi tulokas on internet, jota varten tämä oppimateriaali on muokattu.

Kysymyksiä

  1. Millä tavalla koululaiset voivat tiedottaa toisilleen?
  2. Miten voit tarkistaa, että toverisi antama tieto on tosi?
  3. Mistä syystä valehteleminen on vahingollista?
  4. Levittävätkö tiedotusvälineet valheellisia tietoja? Jos levittävät, niin mistä arvelet tämän johtuvan?
  5. Onko sinulla kännykkä? Mihin käytät sitä?
  6. Oletko käyttänyt sähköpostia?
  7. Oletko käyttänyt Internetiä tiedon etsimiseen?
  8. Miten paljon katsot televisiota? Oletko oppinut uusia asioita televisiota katsomalla?

Huhut

Uutisen sisältö muuttuu kulkiessaan suusta suuhun ihmiseltä toiselle. Tämä voidaan todeta koulussa huhukokeen avulla. Opettaja kuiskaa lyhyen uutisen yhdelle oppilaalle. Tämä painaa sen mieleensä. Sitten hän kuiskaa sen toiselle oppilaalle. Tämä vuorostaan kuiskaa sen kolmannelle oppilaalle jne. Viimeinen oppilas kertoo sen lopuksi ääneen kaikille muille. Lopputulosta verrataan alkuperäiseen uutiseen.

Propaganda

Kaksi oppilasta tappeli välitunnilla. Tunnin alussa kumpikin syytti toistaan tappelun aloittamisesta. Muiden oli hyvin vaikea saada selvää siitä, kumpi todella oli aloittanut tappelun. Erään tarinan mukaan syyllinen selvisi, kun toinen pojista sanoi: Tuo se aloitti, kun se löi takaisin.

Samalla tavalla keskenään ristiriitaisia tietoja tarjotaan myös tiedotusvälineissä. Jos jollakin puolella maapalloa syntyy selkkaus, molemmat osapuolet syyttävät siitä toisiaan. He pyrkivät saamaan muut puolelleen. Tässä tarkoituksessa he levittävät tietoja, jotka ovat heille itselleen edullisia. Tällaista tarkoituksellista itselleen edullisten tietojen valintaa ja tietojen muuntamista itselle edullisiksi kutsutaan propagandaksi.

Propagandaa käytetään paljon myös kotimaassa. Varsinkin ennen vaaleja puolueet yrittävät vaikuttaa ihmisiin saadakseen mahdollisimman paljon äänestäjiä. Ne julkaisevat lehtiä, jakavat esineitä, pystyttävät mainostauluja ja pyrkivät esiintymään radiossa, televisiossa ja lehdistössä.

Kun tiedot ovat ristiriitaisia, kaikki tiedot eivät voi olla tosia. Ei kannata tehdä ratkaisua olettamalla, että joku tietty puolue puhuu aina totta ja muut valehtelevat. On pyrittävä itse tutkimaan, kuka valehtelee. On mahdollista, että kaikki osapuolet valehtelevat tai että jokaisen puheessa on osa totuutta.

Ennakkoluuloton suhtautuminen on vaikeaa. Jos haluat päästä selville totuudesta, sinun on pystyttävä voittamaan omat ennakkoluulosi.

Mainonta

Myös tuotteiden mainostajat jakavat tietoja tuotteistaan. Valitettavasti mainostajat kertovat tuotteistaan vain sellaisia tietoja, jotka ovat tuotteen kannalta edullisia. Epäedulliset tiedot jätetään kertomatta. Joskus mainoksissa yritetään suorastaan valehdella.

Sanomalehdet julkaisevat mielellään mainoksia. Lehdet saavat mainoksista tuloja. Mainostajat voivat vapaasti valita ne lehdet, joissa he mainostavat. Mainostajat ovat tavallisesti varakasta väkeä. Tästä syystä he mainostavat mieluiten sellaisissa lehdissä, jotka myötäilevät varakkaiden ihmisten mielipiteitä. Näin mainonta suosii joidenkin mielipiteiden esittämistä lehdissä ja vaikeuttaa toisten mielipiteiden esittämistä.

Kuluttajan on itse yritettävä saada selville tuotteen huonot puolet. Niitä kannattaa kysellä tuotteen entisiltä käyttäjiltä. Jos itse löytää tuotteesta huonoja puolia niistä kannattaa kertoa tuttavilleen. Suusanallinen tieto tuotteen heikkouksista on usein ainoa mahdollinen, sillä lehdet eivät useinkaan julkaise juttuja joissa moititaan tuotteita. Joskus tuotteista levitetään tahallaan vääriä huhuja.

Tiedotusvälineet elämänkäsitykseen vaikuttajina


Tiedotusvälineitä ei käytetä ainoastaan uutisiin, propagandaan ja mainontaan, vaan tiedotusvälineiden avulla pyritään usein muokkaamaan ihmisten elämänkäsityksiä. Esimerkiksi television sarjafilmit saattavat antaa todellisuudesta virheellisen kuvan. Aikakauslehdet paisuttelevat joitakin todellisuuden ilmiöitä ja unohtavat todella tärkeät asiat. Näin ihmisten käsitys siitä, mikä on elämässä tärkeää, vinoutuu.

Suomalaisessa yhteiskunnassa uskontokuntiin kuulumattomat ovat niin pieni vähemmistö, että heidän on vaikea saada tiedotusvälineissä kuuluviin omaa ääntään. Tiedotusvälineet toimivat liiaksi enemmistön ehdoilla.

Tiedotusvälineet osana elämäämme

Ennen kaikkea televisiosta on tullut osa ihmisen elämää. Sen sijaan, että ihmiset eläisivät iltaisin omaa elämäänsä, he saattavat istua television ääressä ja seurata joidenkin televisiosankareiden kuviteltua elämää. Kuviteltu elämä voi syrjäyttää todellisen.

Toisaalta monet tiedotusvälineet helpottavat elämäämme. Meidän ei tarvitse menetellä krlaisen Maratonin sankarin tavoin tiedottaaksemme tärkeistä tapahtumista. Voimme vain tarttua puhelimeen ja soittaa. Puhelimen avulla voimme tarvittaessa kutsua palokunnan, lääkärin, poliisin jne.

Sanomalehdet vaikuttavat paitsi mielipiteisiimme myös siihen, mitä ostamme päivittäin kaupoista. Erilaisten tarjousten avulla jokainen kauppias yrittää houkutella lisää asiakkaita. Monet juoksevat tarjousten perässä kaupasta kauppaan. Tietysti vähävaraisten eläkeläisten tai työttömien on ostettava tuotteet sieltä, mistä ne saa halvimmalla, mutta yleensä ei kannata tuhlata elämäänsä tarjousten perässä juoksemiseen.

Ennen ihmiset kävivät kylässä naapureiden ja sukulaisten luona, ja tällöin keskusteltiin monista kysymyksistä.

Ihmisten välillä oli inhimillistä vuorovaikutusta. Nykyään isännät ja vieraat saattavat istua mykkinä ja katsoa televisiota. Kun seuraavana päivänä vaihdetaan naapurin rouvan kanssa mielipiteitä, aiheena on edellisen illan televisio-ohjelma, missikilpailut, euroviisut tai jokin muu omalle elämällemme kaukainen tiedotusvälineiden levittämä asia.

Toisaalta tiedotusvälineet voivat kertoa sodasta ja hädästä toisella puolella maapalloa. Keräyksiä katastrofin uhrien auttamiseksi voidaan panna nopeasti toimeen, ja apua löytyy niin nopeasti, että toisella puolella maapalloa olevia ihmisiä ehditään auttaa ajoissa.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa päivän sanomalehtiä ja etsikää niistä uutisia, jotka ovat selvästi propagandaa.
  2. Tutkikaa, millä tavalla mainokset yrittävät epäsuorasti herättää katsojassa myönteisiä tunteita.
  3. Valitkaa umpimähkään yhden arkipäivän sanomalehti. Tutkikaa kuinka monta kirkollisia tai uskonnollisia asioita käsittelevää uutista tai juttua lehdessä on. Tutkikaa tämän jälkeen onko lehdessä yhtään uutista uskonnottomien ihmisten elämästä tai tapahtumista.
  4. Millä tavalla televisio vaikuttaa omaan elämääsi? Mitä mielenkiintoisia asioita voisit tehdä television katsomisen sijasta?
  5. Millä tavalla sähköposti ja kännykkä vaikuttavat huhujen leviämiseen?

Taistelu ihmis- ja kansalaisoikeuksista

Ihmisoikeudet

Metsästystä ja keräilyä harjoittavien esi-isiemme määrä pysyi koko ajan niin vähäisenä, että kaikille riitti elintilaa. Ei tarvittu sotia naapuriheimoja vastaan elintilan turvaamiseksi.

Maanviljelykseen siirtymisen jälkeen syntyi omaisuutta, joka houkutteli naapuriheimot ryöstöretkille. Keräily oli rajoittanut lasten hankkimista, mutta maanviljely taas suosi sitä. Näin väestö kasvoi ja elintilasta tuli puutetta.

Arvellaan, että aluksi viholliset surmattiin. Sitten heitä ryhdyttiin ottamaan sotavangeiksi. Vankeja ajettiin käyttää orjina.

Vihollisia ja orjia ei aluksi pidetty ihmisen veroisilla. Suurena viisaana pidetty muinaiskrlainen Aristoteles nimitti orjaa puhuvaksi työkaluksi. Vähitellen hallitsijat alkoivat kuitenkin säätää lakeja, joiden mukaan orjia ei saanut kohdella huonosti. Lopulta orjuus tuli taloudellisesti kannattamattomaksi, ja niin se hävisi Euroopasta.

Uudella ajalla orjuus keksittiin uudestaan Yhdysvalloissa. Neekereitä alettiin ryöstää Afrikasta ja kuljettaa orjiksi puuvillapelloille.

Valistusajattelijat vastustivat orjuutta jyrkästi. Heidän mielestään ihmisiä ei voinut mielivaltaisesti ja muiden ihmisten tekemillä sopimuksilla saattaa mihin asemaan tahansa. Valistusajattelijain mielestä ihmiset syntyivät maailmaan vapaina ja tasa-arvoisina, ja heillä oli näin ollen luonnostaan yhtäläiset oikeudet.

Nykyaikaisen ihmisoikeusajattelun lähtökohtina pidetään Amerikan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta sekä Yhdysvaltain perustuslain lisäyksen luetteloa ihmisoikeuksista. Toinen perustavaa laatua oleva ihmisoikeusasiakirja on Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistus.

Yllä luetellut asiakirjat sisältävät paljon yksilön oikeuksia koskevia säädöksiä. Niissä ei kuitenkaan määrätä, miten oikeudet on toteutettava käytännössä.

Ranskan vallankumouksen Ihmisoikeuksien julistuksessa sanottiin mm.:

"Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja heillä on samanlaiset oikeudet ...

Kaikkien yhteiskuntien tarkoituksena on ihmisen luonnollisten ja pysyvien oikeuksien suojeleminen. Näitä ovat oikeus vapauteen, omistukseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sorron vastustamiseen...

Vapaus merkitsee valtaa tehdä mitä tahansa sellaista, mikä ei vahingoita muita ihmisiä.

Lailla on oikeus kieltää vain sellaiset teot, jotka vahingoittavat yhteiskuntaa.

Ketään älköön ahdistettako hänen mielipiteittensä tähden, ei edes uskon asioissa, elleivät ne ilmene tavalla, joka häiritsee laissa säädettyä yleistä järjestystä ...

Vapaa ajatusten ja mielipiteiden vaihto kuuluu ihmisen kalleimpiin oikeuksiin. Jokainen kansalainen saakoon siis vapaasti ilmaista ajatuksiaan puhuttuina, kirjoitettuina tai painettuina..."

Tehtäviä

  1. Tutustukaa opettajan johdolla yllä mainittuihin asiakirjoihin. Pohtikaa, miksi vanhemmat ihmisoikeusasiakirjat eivät riitä ihmisoikeuksien takaamiseen käytännössä.

Ihmisoikeuksien puolustaminen

Kun jotakin ihmisryhmää, esimerkiksi orjia, vierasrotuisia, vierasuskoisia, naisia jne. sorretaan voimakkaasti, tämä on omiaan synnyttämään taistelua sorretun ryhmän oikeuksien puolesta. Esimerkiksi muinaisen Rooman orjat nousivat kapinaan Spartacuksen johdolla. Tämä kapina kukistui, mutta nykyään orjuus on hävinnyt miltei täydellisesti.

Valistusajattelijain voimakkaasti esiin nostama ihmisoikeusajattelu on saanut laajaa hyväksymistä, ja Yhdistyneet Kansakunnat -järjestö on asettunut voimakkaasti tukemaan esimerkiksi orjuuden, rotusorron, lapsityövoiman käytön, naisten sorron jne. vastaista taistelua.

Kuitenkin ihmisoikeustaistelu jatkuu kaikkialla maailmassa. Monet sotilasdiktaattorit ja uskonnolliset johtajat eivät kunnioita edes ihmisen oikeutta henkeen, vaan ihmisiä surmataan raa'asti eri puolilla maailmaa.

Toisinajattelevia voidaan sulkea mielisairaaloihin tai heidät voidaan karkottaa maasta. Ruotsissa ja Suomessakin on pakolaisia monista maista.

Ihmisoikeustaistelu jatkuu myös Suomessa. Toisella tavalla ajattelevien ihmisten oikeuksien kunnioittaminen on vaikeaa myös suomalaisille. Yleensä katsotaan, että muut Pohjoismaat ovat ihmisoikeusajattelussa Suomea edellä.

Tehtäviä

  1. Kootkaa lehdistä ja uutisista tietoja eri puolilla maailmaa tapahtuneista joukkomurhasta ja kidutuksista. Pohtikaa, mistä syystä tällaista tapahtuu.
  2. Tutkikaa, mitä parantamista Suomessa on ihmisoikeuksien suhteen.

Kansalaisoikeudet

Vasta viime vuosisadan alussa kaikki suomalaiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Äänioikeuden saantiin tarvittiin ns. suurlakko. Sitä ennen vain rikkailla, aatelisilla, papeilla, porvareilla (kauppiaat) ja varakkailla maanviljelijöillä oli äänioikeus. Eduskunnan tilalla olivat säätyvaltiopäivät, joilla edellä mainitut säädyt olivat edustettuina. Entinen säätytalo sijaitsee Helsingissä vastapäätä Suomen Pankkia.

Monissa maissa kansalaisilla ei ole äänioikeutta eikä juuri muitakaan oikeuksia. Sotilashallitukset hallitsevat ilman minkäänlaista valtakirjaa kansalta. Diktaattorit ( sanelijat ) ja sotilasjuntat säätävät mieleisiään lakeja.

Kansalaisoikeustaistelu jatkuu. Myös Suomessa on eräiden kansalaisryhmien oikeuksissa vielä parantamisen varaa.

Joidenkin ihmisten mielestä kansalaisvapauksia rajoittaa se, ettei voi vapaasti perustaa poliittisia puolueita. Toisaalta jokainen yhteiskunta sääntelee jollakin tavoin sitä minkälaisia puolueita saa perustaa.

Jotta kannattaisi perustaa puolue, sillä täytyy olla jotain sanottavaa ja kansalaismielipiteitä vastaava ohjelma.

Kansalaismielipiteisiin vaikuttavat hyvin paljon tiedotusvälineet. On sanottu, että Suomen tasavallan presidentin valintaan vaikuttaa eniten Helsingin Sanomat.

Suuri joukko puolueita johtaa joskus poliittiseen sekasortoon. Näin kävi Saksassa ennen kuin diktaattori Adolf Hitler otti vallan.

Tehtäviä

  1. Kootkaa lehdistä uutisia sotilashallitusten hallitsemista maista. Miten kansalaisoikeuksia loukataan ja rajoitetaan?
  2. Mitä parantamista löydät Suomen kansalaisoikeuksista?
  3. Onko Suomessa mielestäsi liikaa puolueita?
  4. Onko suurilla tiedostusvälineillä liikaa valtaa?
  5. Miten voit saada selville, ketä sinun pitää äänestää?

Uskonnot Suomessa

Lähiseudun pyhäkköjä

Sana pyhäkkö tulee sanasta pyhä. Muinaissuomalaisilla oli monia paikkoja, joissa he uskoivat jumalien tai henkien asuvan. Tällaisia paikkoja he sanoivat pyhiksi. Yhä monia paikkoja kutsutaan niiden vanhoilla nimillä. On pyhäjärviä, pyhätuntureita, pyhäjokia, pyhämaita, pyhärantoja, pyhäselkiä, pyhävuoria jne.

Muinaissuomalaiset eivät rakentaneet jumaliensa ja henkiensä kunniaksi suuria rakennuksia. Kun kristinusko levisi Suomeen, tännekin alettiin rakentaa suuria pyhäkköjä, joita kutsutaan kirkoiksi. Kotiseudullasi on varmasti yksi tai useampia kirkkoja.

Eniten Suomessa on evankelis-luterilaisten kristittyjen omistamia kirkkoja. Kristinusko on eräs uskonto. Kristityt muodostavat yhteisön, jota kutsutaan seurakunnaksi. Seurakunnan johtajana toimii kirkkoherra, jonka ammatista käytetään nimitystä pappi.

Seurakunnan kirkossa järjestetään sunnuntaiaamuna kokouksia, joita kutsutaan jumalanpalveluksiksi. Jumalanpalveluksissa lauletaan uskonnollisia lauluja, joita kutsutaan virsiksi, ja joku seurakunnan pappi puhuu uskonnosta. Tällaista puhetta kutsutaan saarnaksi.

Evankelis-luterilaisten kirkossa on erityinen puhujan pönttö, saarnastuoli, jossa pappi puhuu. Usein kirkossa on urut, joilla säestetään laulua. Laulua johtaa kanttori, jota sanotaan myös lukkariksi. Evankelis-luterilaisten kirkossa on erityinen koroke, alttari, jonka äärellä pappi esittää yksinlaulua, jota kutsutaan messuamiseksi. Alttari on ollut alun perin paikka, jolla jumalille on uhrattu eläimiä.

Suomessa useiden uskontokuntien papeilla on oikeus vihkiä seurakunnan jäseniä avioliittoon, ja tämä vihkiminen suoritetaan alttarin edessä. Alttarilla suoritetaan myös muita uskonnollisia toimituksia.

Toiseksi eniten Suomessa on ortodoksisten kristittyjen kirkkoja. Ortodoksien kirkon tuntee siitä, että ristissä on ylimääräinen, vinossa oleva poikkipuu. Ortodoksien kirkoissa suoritetaan paljolti samoja toimituksia kuin evankelisluterilaisten kirkoissakin. Ortodoksit suosivat koristeltuja kirkkoja ja pappien juhlapukuja.

Kolmanneksi eniten Suomessa on helluntailaisten kirkkoja. Myös helluntailaiset kuuluvat kristittyihin uskovaisiin. Muita uskontokuntia ovat Suomessa mm.:

Jehovan todistajat
Suomen Vapaakirkko
Suomen adventtikirkko
Katolinen kirkko Suomessa
Suomen baptistiyhdyskunta
Suomen metodistikirkko
Helsingin juutalainen seurakunta
Suomen Islam-seurakunta
Suomen Bahai - yhdyskunta
Suomen anglikaaninen kirkko
Totuuden Ystävät

Lähes kaikilla suomalaisilla uskontokunnilla on myös kirkkoja. Jotkut uskontokunnat eivät ollenkaan hyväksy kirkkoja (Totuuden Ystävät). Lisäksi Suomessa vaikuttaa ns. uususkontoja, joita ei ole merkitty uskontokuntarekisteriin.

Suomalaisia pyhäkköjä uskonnot käyttävät monenlaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi evankelisluterilaisen seurakunnan kirkossa luetaan ns. uskontunnustus. Kaikki kirkossa olijat ilmoittavat yhteen ääneen uskovansa kristinuskon jumalaan, kristinuskon jumalan poikaan Jeesukseen ja Pyhään henkeen, joka on kristinuskon jumalan kolmas osapuoli. Lisäksi kirkossa esitetään pyyntöjä Jumalalle tai jumalille. Tällaisia pyyntöjä kutsutaan rukouksiksi.

Usein pyhäkön lähellä on seurakunnan omistama hautausmaa. Uskonnollisiin hautajaisiin kuuluvia toimituksia voidaan pitää kirkossa tai sen lähellä olevassa pienemmässä rakennuksessa, jota usein kutsutaan kappeliksi.

Papin puheen ja musiikin tarkoituksena on mm. vahvistaa seurakunnan jäsenten uskoa seurakunnan oppeihin.

Usein pyhäkköä pidetään erityisen pyhänä paikkana. Seurakunnan jäsenet uskovat usein jumalan tai jumalien olevan jossain muodossa (näkymättöminä) läsnä jumalanpalveluksessa. Usein jumalanpalveluksen katsotaan tuottavan menestystä niille, jotka siihen osallistuvat. Jumalan tai jumalien ajatellaan palkitsevan uskollisia palvelijoitaan.

Nimityksiä

Suomalaisia pyhäkköjä kutsutaan yleensä kirkoiksi. Suomessa kirkko tarkoittaa usein myös koko uskontokuntaa. Esimerkiksi evankelis-luterilaisten uskontokuntaa sanotaan usein evankelis-luterilaiseksi kirkoksi ja ortodoksista uskontokuntaa ortodoksiseksi kirkoksi.

Piispat ovat korkeita kristittyjen hengellisiä johtajia, vaikka ovatkin usein olleet Suomessa valtion virkamiehiä. Evankelis-luterilaisen kirkon johtaja on nimellään arkkipiispa. Ortodokseilla on piispojen lisäksi metropoliittoja ja patriarkkoja.

Pyhäkköjä kutsutaan usein myös temppeleiksi. Pyhäkkö on suomenkielinen sana ja temppeli vierasperäinen.

Diasarja maailman kirkoista löytyy osoitteesta

http://flickr.com/groups/churches_
of_the_world/pool/show/


Kysymyksiä

  1. Mihin tarkoituksiin Suomen kirkkoja käytetään?
  2. Mitä tarkoittavat seurakunta pappi saarna, kanttori, alttari, rukous ja kappeli?
  3. Minkälainen kirkko kotiseudullasi on? Onko se rakennettu puusta vai kivestä?
  4. Onko kotiseudullasi muita pyhäkköjä kuin luterilaisten kirkkoja?
  5. Suomalaisista vain muutama prosentti käy kuuntelemassa jumalanpalvelusta kirkoissa. Mistä arvelet tämän johtuvan?
  6. Minkä ikäiset ihmiset useimmiten ryhtyvät ns. uususkontojen kannattajiksi?

Perinteet

Muinaissuomalaiset perinteet

Maaseudun perinteiden juuret ulottuvat kauas muinaisuuteen, ja Kalevalan runoista voidaan löytää vanhojen perinteiden piirteitä.

Kalevalan runoissa Väinämöinen on tietäjä, taikojen ja laulujen tuntija. Hän laulaa ja soittaa kannelta, mutta naisväki ei hänestä erityisemmin välitä, koska hän on vanha. Kylän väki kokoontuu kuitenkin kuulemaan Väinämöisen laulua ja soittoa.

Ilmarinen on taitaja ja seppä. Myös Ilmarisella on epäonnea elämässään, ja  hänen elämäntyönsä, Sampo, vajoaa mereen.

Lemminkäinen on naisten mieleen, mutta hän ei osaa elää oikein, ja hänelle tulee suuria vaikeuksia vihamiesten takia.

Kalevalan Kalevan kansa harjoittaa metsästystä, kalastusta, maanviljelyä ja karjanhoitoa.

Häät ovat Kalevalan suurin juhlatapahtuma. Maalaishäät ovatkin olleet kautta aikojen paikkakunnan merkkitapahtumia. Rikkaissa taloissa häitä vietettiin monta päivää ja häävieraita oli paljon.

Yhteiselämää maaseudulla

Nykyisin Suomessa on vain vähän karhuja

Pohjois-Suomessa ja itärajan tuntumassa. Aikaisemmin karhut olivat yleisiä koko maassa. Karhuja metsästettiin. Kun karhu saatiin, vietettiin karhunpeijaisia.

Lohi oli aikaisemmin yleinen monissa joissa. Kerrotaan, että Pohjanmaalla palvelusväki vaati merkittäväksi työsopimukseen, ettei joka päivä saa tarjota aterialla lohta. Voimalaitosten rakentaminen ja saastuminen ovat hävittäneet lohet useimmista joista. Kun Tornionjoen ja Kemijoen lohenpyytäjät ennen saivat lohipadon valmiiksi, he kokoontuivat lohijuhliin syömään lohta ja pitämään hauskaa.

Kun kalaa oli järvissä runsaasti, sitä pyydettiin kylän yhteisvoimin nuotalla. Nuottapyyntiin liittyi monenlaisia juhlia.

Hyvin vanha maatalousjuhla oli Ukon maljojen juonti. Kristittyjen piispa Mikael Agricola ei näistä juhlista pitänyt vaan kirjoitti:

Ja kuin kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin. Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka. Sitte paljon häpiää tehtiin, kuin sekä kuultiin että nähtiin.

Juomana oli olut, ja juhlilla pyrittiin varmistamaan sadetta ja hyvää satoa.

Talven aikana tunkiolle kerääntyi paljon karjanlantaa. Lantaa ajettiin yhteistuumin talkoilla, ja kun lanta oli ajettu, järjestettiin pidot, joissa syötiin mm. varta vasten vilja-aitassa talven ajan säilytettyä tunkiomakkaraa.

Heinänteko saatettiin aloittaa madontappajaisryypyillä, mutta heinänteon loppumista ei yleensä erityisemmin juhlittu. Sen sijaan elonkorjuun päättymistä juhlittiin monin tavoin. Myös riihenpuinnin päätteeksi juhlittiin.

Talon harjahirren paikoilleen nostaminen vaati monien miesten voimaa, ja tapana oli juhlia harjannostajaisia. Vaikka nykyajan taloissa ei enää ole koko harjahirttä, harjannostajaisperinne on säilynyt.

Talkootanssit ovat vanhan auttamishalun vertauskuva. Ne merkitsivät sekä työtä että ilonpitoa. Elonkorjuutalkoot olivat kaikkein yleisin talkoiden muoto. Kylän väen yhteisvoimin tehtiin kuitenkin kaikkia sellaisia töitä, joissa apua tarvittiin. Järjestettiin puutalkoita, hirsitalkoita, kattotalkoita jne. Esimerkiksi pärekaton tekeminen oli suuritöistä, ja tästä syystä se suoritettiin usein talkoilla.

Kyläkeinulla laulettiin, tanssittiin ja leikittiin piirileikkejä. Nuoret tutustuivat siellä toisiinsa. Kyläkeinuja alettiin vastustaa noin sata vuotta sitten, koska keinujen ympäristössä esiintyi rähinöintiä, juopottelua, tappelua ja kortinpeluuta.

Kansanmusiikissa kanteleen syrjäytti vähitellen viulu. Myöhemmin käsiharmonikka eli hanuri tuli suosituksi kylätanssien soittimeksi.

Tehtäviä

  1. Nykyaikanakin järjestetään vielä talkoita. Kootkaa tietoja nykyajan talkoista.
  2. Millaisia talkoita voitaisiin pitää koulussa?
  3. Tutustukaa tallenteiden avulla kansanmusiikkiin ja kansantansseihin.

Seuratoiminta

Yhdistystoiminta on myös eräs talkoohengen ilmentymä. Noin sata vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla alettiin perustaa nuorisoseuroja maaseudun nuorten sivistysharrastusten lisäämiseksi. Nuorisoseuraliike levisi myöhemmin koko maahan. Talkoilla rakennettiin nuorisoseurantaloja, joista tuli maaseudun nuorten vapaa-ajan toiminnan keskuksia. Taloilla järjestettiin monenlaisia juhlia, iltamia ja tansseja.

Kun sodan jälkeen tansseja verotettiin ankarammin kuin iltamia, järjestettiin iltamia, joissa oli ensin pari tuntia ohjelmaa kuten

Tervehdyspuhe
Laulua tai soittoa
Runonlausuntaa
Juhlapuhe
Kansantansseja tai tanhuja
Runonlausuntaa
Näytelmä.

Näytelmäkirjailijat kirjoittivat seuranäytelmiä, jotka olivat tavallisesti maalaiselämää kuvaavia huvinäytelmiä. Ohjelman jälkeen iltamissa oli puolitoista tuntia tanssia. Tansseissa soitti joskus pari viulua, joskus harmonikka, joskus viuluja ja harmonikka, joskus peräti orkesteri.

Maanviljelijät perustivat maamiesseuroja, jotka rakensivat myös seuraintaloja.

Suojeluskuntajärjestö oli sotien välillä toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestö. Suojeluskunnat suosivat liikuntaharrastuksia ja ampumista. Myös suojeluskunnat rakensivat taloja, joissa pidettiin juhlia.

Tehtäviä

  1. Millaista seuratoimintaa on nykyään kotiseudullasi.
  2. Suunnitelkaa koulussa järjestettävien juhlien ohjelma kansanperinteen pohjalta
  3. Tutustukaa opettajan johdolla suomalaisiin kansallispukuihin.

Työväenperinne

Muinaissuomalaisille riitti Suomessa tilaa. Vielä Ruotsin vallan aikaan Suomessa oli lähes asumattomia seutuja, ja uudisasukkaita muutti Savoon ja Pohjois-Suomeen. Kun kuninkaat määräsivät maat jaettaviksi, ja maaomaisuus aluksi periytyi vanhimmalle pojalle, alkoi muodostua maatonta väestöä. Vaikka perintölakeja myöhemmin korjattiin, maatilat jakautuivat usein liian pieniin osiin.

Aluksi tilaton väestö saattoi parantaa toimeentuloaan kaskiviljelyksellä, mutta kun puutavarayhtiöt alkoivat maksaa puusta hyvää hintaa, maanomistajat kielsivät kaskenkaadon. Maaseudun väestö jakautui lopullisesti rikkaisiin ja köyhiin.

Miespuolisia maatyöläisiä kutsuttiin rengeiksi ja naispuolisia piioiksi. Renkien ja piikojen asema oli erittäin heikko. Palkat olivat pienet ja työpäivät pitkiä.

Maaton väestö saattoi myös vuokrata maata ja rakentaa sille torpan. Torpan vuokrasta torpparin piti tehdä paljon työtä maanomistajalle, ja yleensä torpparin elämä oli hyvin köyhää. Vielä torppareita huonommassa asemassa olivat mäkitupalaiset sekä loiset ja kestit, jotka asuivat pienissä mäkituvissa, talollisen saunassa tai tuvan nurkassa.

Kun kaupunkeihin alkoi syntyä teollisuutta, maatonta väestöä alkoi muuttaa teollisuustyöläisiksi. Myös teollisuustyöläisten asunnot olivat ahtaita, työpäivät pitkiä ja palkat pieniä.

Lähes parisataa vuotta sitten suurteollisuuden syntymaissa alkoi sosialistinen liike, joka pyrki työväestön elinolosuhteiden parantamiseen ja tuotantovälineiden yksityisomistuksen lakkauttamiseen. Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoittama Kommunistisen puolueen manifesti ( manifesti = julistus ) merkitsi järjestäytyneen työväenliikkeen alkua.

Suomessa työväenyhdistyksiä alettiin perustaa viime vuosisadan lopulla. Aluksi työväenliikettä johti vapaamielinen teollisuudenharjoittaja, mutta vuosisatamme alussa työväenliike muuttui sosialistiseksi (Forssan ohjelma 1903)

Siihen aikaan työväenyhdistysten ei sallittu pitää kokouksia kouluilla tai muissa yhteiskunnan omistamassa tiloissa. Vaikka monet työläiset olivat erittäin köyhiä, ja vaikka työpäivä ja työviikko olivat pitkiä, työläiset rakensivat talkoovoimin työväentaloja. Työväentaloilla pidettiin kokouksia ja juhlia. Työläiset opettelivat laulamaan, soittamaan, puhumaan ja näyttelemään. Syntyi suuri määrä työväenlauluja.

Kaikkein kuuluisin työväenlaulu on nimeltään Internationaali eli Kansainvälinen. Se alkaa seuraavasti:

"Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus. Nyt ryskyin murtuu pakkovalta, tää on viime ponnistus.

Pohja vanhan järjestelmän horjuu. Orjajoukko taistohon!

Alas lyökää koko vanha maailma, ja valta teidän silloin on. Tää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää, niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään..."

Työläiskirjailijat alkoivat kirjoittaa runoja, kertomuksia, näytelmiä ja romaaneja, jotka kertoivat työläisten asemasta. Ulkomaisten työväenliikkeen johtajien kirjoja käännettiin suomeksi ja painettiin työväenliikkeen omissa kirjapainoissa. Perustettiin työväenlehtiä kuten Työmies, joka on nykyiseltä nimeltään Demari (välillä sen nimi oli Suomen Sosialidemokraatti).

Vappumarssi oli lähes jokaisessa maalaiskylässä merkkitapahtuma. Työväenyhdistyksen torvisoittokunnan soittaessa marssittiin työväentalolle tai muulle kokouspaikalle, jossa pidettiin puheita.

Raskaista työpäivistä huolimatta työläiset alkoivat opiskella. Monet silloiset työväenliikkeen johtajat olivat itseoppineita.

Työväentalolle mentiin koko perheen voimin. Näin lapset omaksuivat työväenliikkeen omaksi aatteekseen. Myös työväenyhdistyksen jäsenten perhejuhlia pidettiin työväentalolla.

1900 - luvulla sosialistisissa maissa on toteutettiin tuotantovälineiden yhteisomistus. Kapitalistisissa maissa kuten Suomessa tuotantovälineiden yksityisomistus on säilytetty. Mutta myös monissa kapitalistisissa maissa työväenliikkeen toiminta on johtanut työväen elinolosuhteiden huomattavaan parantumiseen. Esimerkiksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen Forssan puoluekokouksen ohjelman vaatimukset ovat monilta osin toteutuneet. 1900- luvun lopulla vaikutusvaltaisin sosialistinen maa Neuvostoliitto ja sen tärkeimmät liittolaiset muuttuivat kapitalistisiksi ja suurin osa yhteisomistusta purettiin eli omaisuutta yksityistettiin.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa yhdessä opettajan kanssa, mitkä Forssan puoluekokouksen ohjelman kohdat ovat myöhemmin toteutuneet Suomessa.
  2. Mitkä kohdat taas eivät ole toteutuneet?
  3. Miksi ne eivät ole toteutuneet?
  4. Kuunnelkaa tallenteilta vanhoja työväenlauluja. Millaisista epäkohdista laulut kertovat?
  5. Jos kotiseudun työväentaloa ei ole vielä purettu, ottakaa selvää, millaista toimintaa siellä harjoitetaan.
  6. Lukekaa joitakin vanhoja työväenrunoja. Miten ne eroavat nykyisistä runoista.
  7. Lukekaa joku työväestön oloista vuosisadan alussa kertova kertomus tai ote romaanista. Mistä epäkohdista kertomus puhuu?
  8. Ota selvää, mitä tekevät tai tekivät a) Nuoret kotkat b) Pioneerit.

Maailmanperintö

Lähde: http://www.minedu.fi/opm/unesco/
maailmanperinto.html

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi on Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansainvälinen sopimus. Sen keskeisenä lähtökohtana on huoli maailman uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville.

Sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen. Sen pohjalta tuetaan kansainvälisessä yhteistyössä toteutettavaa kulttuuriperinnön pelastamista, vaalimista ja kunnostamista silloin, kun kansalliset voimavarat eivät riitä.

Maailmanperintöluettelo karttuu vuosittain
Uusia ehdotuksia maailmanperintökohteiksi käsitellään maailmanperintökomiteassa, johon jäsenmaat valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että se on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista.

Kohde voi olla merkittävää historiallista aikakautta edustava rakennustyyppi tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Se voi myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.

Luonnonperintökohde voi kertoa maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai olla esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta. Se voi edustaa poikkeuksellisen kaunista maisemaa tai olla uhanalaisen eläinlajin tyyssija.

Luettelossa on 628 kulttuuriperintökohdetta, 160 luonnonperintökohdetta ja 24 yhdistelmäkohdetta eli yhteensä 812 kohdetta (tilanne vuodelta 2005). Ne sijaitsevat 137 maailmanperintösopimuksen allekirjoittaneen valtion alueella. Suomessa maailmanperintökohteita on tällä hetkellä kuusi.

Tilaa tietoa maailmanperinnöstä:

The World Heritage newsletterin voi tilata sähköisessä muodossa lähettämällä sähköpostiviestin osoitteeseen majordomo@world.std.com. Kirjoita viestin otsikkokenttään "subscribe whnews".

Suomen maailmanperintökohteet

Suomen maailmanperintäkohteiden esittely löytyy osoitteesta:

http://www.nba.fi/fi/maailmanperintokohteet

Suomen maailmanperintökohteet ovat:

Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991)
Vanha Rauma (1991)
Petäjäveden vanha kirkko (1994)
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996)
Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999)
Struven ketju (2005)

Aiheeseen liittyvää:

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi

Linkit:

Unescon maailmanperintö [Unesco]
http://www.unesco.org/whc

Suomen maailmaperintökohteet [Museovirasto]

Luonnonperintöön liittyviä asioita hoidetaan ympäristöministeriössä [YM]

http://www.ymparisto.fi/


Suomen Tammi on Opetushallituksen, Museoviraston ja Ympäristöministeriön yhteinen kulttuuriperintöopetuksen kehittämisprojekti

[OPH/edu.fi] http://www.edu.fi/projektit/tammi/

Tehtäviä

  1. Tutkikaa Internetin avulla, mitä uusia perintökohteita on viime aikoina liitetty mukaan Suomessa.
  2. Miten yleissopimusta maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi noudatetaan mielestäsi Suomessa?
  3. Mitä kulttuuri- ja luonnonperintöön kuuluvia kohteita on hävitetty kotipaikkakunnallasi?
  4. Mistä johtuu, että kulttuuri- ja luonnonperintöä hävitetään Suomessa?
  5. Miten voisit toimia kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseksi Suomessa?
  6. Miten voisit toimia maailman luonnonperinnön säilyttämiseksi?

Kansainvälisiä ja suomalaisia juhlapäiviä ja vuosittaisia teemoja

Vuodenaikoihin liittyvät juhlat

Arjalaisten jumalaa tarkoittava sana "dyaus" merkitsi alun perin samaa kuin taivaankansi. Aurinko, kuu ja planeetat olivat jumalia tai jumalien vertauskuvia. Jumalat olivat muinaisille kansoille tavallista mahtavampia olentoja, joiden uskottiin vaikuttavan ihmisten elämään. Erityisen mahtava oli ukkosenjumala (suomalaisilla Ukko, myöhemmin Perkele), jonka oletettiin aiheuttavan ukonilman.

Alun perin kuulla on ollut suurempi merkitys kuin auringolta. Kuun säännölliset muodon vaihtelut, sen syntyminen, kasvaminen, väheneminen samoin kuin kuussa nähdyt kuviot ovat salaperäisyydellään suuresti kiinnostaneet ihmismieliä.

Kuulla on kaikkialla ollut myös ajankulun osoittajana tärkeä merkitys, ja vielä nykyäänkin muslimit käyttävät kuukalenteria. Kuu ja aurinko olivat Arabiassa tärkeitä jumaluuksia vielä islamin synnyn aikoihin.

Kuun eri vaiheiden on uskottu ulottavan vaikutuksensa myös maanpäälliseen elämään. Varsinkin uusi kuu on kaikkien kansojen keskuudessa näytellyt tärkeää osaa. Kuun kasvun aikaa on jo varhaiskantaisissa oloissa pidetty onnekkaampana kuin sen vähenemisen aikaa. Kuun kasvun on ajateltu vaikuttavan edullisesti kaikkeen, mikä syntyy ja pannaan alulle.

Avioliiton solmiminenkin on edellyttänyt uuden kuun aikaa. Uuden kuun tervehtiminen on ollut yleinen tapa.

"Terve, terve uusi kuu, sinä täydeksi, minä terveeksi", sanottiin ennen Töysässä.

Kun luonnollinen kuukausi jaettiin kuun vaiheiden mukaan neljään osaan, syntyi seitsenpäiväinen viikko. Joka seitsemättä päivää pidettiin muinaisessa Babyloniassa huonoa onnea tuttavana päivänä, silloin ei sopinut ryhtyä mihinkään tärkeisiin puuhiin. Myöhemmin viikonpäivät nimettiin eri jumalille, ja suomenkielen sunnuntai tulee sanasta "sunday", auringon päivä. Maanantai on taas kuun päivä, jolloin sopi ryhtyä töihin.

Naisen hedelmällisyysjaksoihin läheisesti liittyvä kuukautiskierto on myös likimain luonnollisen kuukauden pituinen, hedelmällisin aika on noin kolme päivää kuukautiskierron neljännestätoista päivästä, kun kuukautiskierto lasketaan kuukautisten alkamisesta.

Myös auringon kierto jaettiin neljään osaan, ja auringon vertauskuva Suomessakin on ennen ollut ympyrällä ympäröity risti. Sama vertauskuva esiintyi myöhemmin auringonjumalien vertauskuvana. Risti puolestaan on ikivanha valon symboli: jos siristät silmiäsi katsoessasi kaukaisen tähden valoa, näet sen ristin muotoisena.

Mithralaiset, jotka odottivat Mithran palaavan tähden valon voimalla jouluyönä, piirsivät ristejä otsaansa jo kauan ennen kristittyjä.

Auringonjumala tuli tärkeäksi, kun maanviljelys alkoi kehittyä. Pohjoisessa oli neljä vuodenaikaa ja maanviljelys oli mahdollista vain osan vuotta.

Kauan sitten muinaiset ihmiset näkivät Pohjolan yössä auringon voiman heikkenevän. Jumalattaren (joka oli siihen aikaan vielä nainen mutta sukupuoleton, siis eräässä mielessä neitsyt) tuli synnyttää aurinko. Auringon syntymä tapahtui siihen aikaan neitsyen tähtikuviossa.

Muinaiset druidit polttivat joulupölkkyjä (Yule logs), jotta aurinko saisi lisää voimaa. Suomenkielen sana "joulu" tulee muinaisgermaanisesta sanasta "hjul", pyörä, joka oli auringon vertauskuva. Varsinaisesti talvipäivän seisaus on joulukuun 21. tai 22. pnä, mutta juliaanisen kalenterin jäänteenä joulu on edelleen joulukuun 25. pnä.

Aurinkokalenterissa talvipäivän seisaus vastasi kuukalenterin uuden kuun aikaa, ja näin auringon syntymäpäivästä muodostui esimerkiksi muinaisessa Roomassa mahtava juhla. Vanhalla hedelmällisyyden Jumalalla Saturnuksella, joka kuoli ja korvattiin ylijumala Juppiterillä, oli loistava temppeli Capitoliumilla. Juhlat alkoivat joulukuun 17. pnä, kestivät viikon ja päättyivät lahjojen antamiseen, koska aurinko on antanut ihmisille suurimman lahjan, lämmön. Auringon kuolemattomuutta symboloivat joulukuusi ja ikivihreät kasvit.

Kuten aurinko syntyi neitsyen tähtikuviosta, Buddha syntyi neitsyt Maijasta joulukuun 25. pnä, Krishna syntyi neitsyt Devakista joulukuun 25. pnä, ja Mithra syntyi joulutähden valosta joulukuun 25 . pnä. Kristityt katselivat tätä pakanallista juhlintaa muutamia satoja vuosia, ja lopulta neljännellä vuosisadalla paavi Julius määräsi joulukuun 25. päivä Jeesuksen syntymäpäiväksi.

Uskonnottomien suhtautuminen vanhoihin valon juhliin vaihtelee. Useimmat eivät erityisemmin juhli talvipäivän seisausta tai joulua, jotkut juhlivat sitä vanhana luonnon juhlana, talven selän taittumisena.

Neuvostoliitossa ei juhlittu joulua vaan uutta vuotta. Suomalaiset kristityt ovat joskus huomauttaneet hieman ivallisesti, että tämä johtui ortodoksien vanhentuneesta kalenterista, jonka mukaan joulu on uudenvuoden aikaan. Venäläisen kansanperinteen tutkijat ovat osoittaneet tämän käsityksen vääräksi. Uusi vuosi on vanha venäläinen pakanallinen juhla, jota on juhlittu uudenvuodenkokoin ja hedelmällisyysriitein.

Vuosineljänneksen kuluttua talvipäivän seisauksesta on kevätpäivän tasaus. Välimeren ympäristössä tähän aikaan on kevät, erityisesti viinirypäle herää silloin uuteen elämään.

Kuoleman ja ylösnousemuksen teema on ollut muinaisissa uskonnoissa niin yleinen, että löydämme sen myös suomalaisesta Kalevalasta Lemminkäisen kuolemaa ja ylösnousemusta kuvaavana kertomuksella. Lemminkäisen kuolemaa ja henkiinheräämistä kuvaava kertomus on eräs muinaisegyptiläisen Osiris - jumalan kuolemaa ja henkiinheräämistä kuvaavan tarinan muunnos. Kun Niili tulvii, Osiris voittaa aavikon jumalan Sethin, ja Egypti herää henkiin.

Paitsi että kevätpäiväntasauksesta muodostui antiikin Kreikassa viininjumala Dionysoksen ylösnousemuksen juhla, tämä juhla oli myös ikivanha hedelmällisyysjuhla. Jumalattaret, jotka synnyttivät auringonjumalia, hedelmöittyivät tuolloin neitseellisesti, ja yhdeksän kuukauden kuluttua, jouluna, jumala sitten syntyi.

Kevätjuhlaan tietysti liittyivät monet hedelmällisyyttä edistävät taiat. Ehkä tämän kaukaista kaikua ovat myös suomalaiset pääsiäistaiat. Juutalaisten pääsiäisen ajankohta liittyy juutalaisten "Egyptin orjuudesta vapautumisen" juhlaan, mutta esimerkiksi englannin kielen pääsiäistä tarkoittava sana "easter" viittaa kevään jumalattareen Eostreen, jota juhlittiin kevätpäivän tasauksen aikaan.

Uskonnottomat juhlivat joskus myös kevätpäiväntasausta, mutta paljon yleisemmin vapusta (toukokuun ensimmäinen) on muodostunut uskonnottomien kevätjuhla. Esimerkiksi Neuvostoliiton virallisessa kalenterissa vapun juhlintaan oli varattu kolme päivää.

Kesäpäivänseisaukseen, mittumaariin (midsommar = keskikesä), kristilliseltä nimeltä juhannukseen (nimi viittaa kristilliseen hahmoon Johannes Kastajaan) on liitetty samanlaisia menoja kuin jouluun. Juhannuskokkoja on poltettu, juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti, oli käytössä. Juhannuskoivut ja juhannussalko liittyvät myös suomalaiseen juhannukseen.

Kesäpäivänseisauksen aikaan aurinko on voimakkaimmillaan. Juhannuksena myös taika tehoaa vahvimmin, erityisesti näin on laita juhannusyönä. Juhannustulilla auringolle on annettu lisävoimaa, mutta niillä arvellaan karkotetun myös pahoja henkiä.

Pohjoismaiden ulkopuolelta juhannuksen juhlinta on hävinnyt, mutta eihän etelän ihmisillä olekaan yötöntä yötä valon ja hedelmällisyyden juhlimiseen.

Koska juhannus on Suomessa kadottanut kirkollisen juhlan luonteensa ja siitä on tullut suuri kansanjuhla, juhannusta juhlivat kaikki, yhtä hyvin uskonnottomat kuin uskovaisetkin. Erityisesti juhannusyö on suurta kansanjuhlaa ohjelmineen ja tanssiaisineen. Napapiirin pohjoispuolelle kokoontuu meidän aikamme "auringonpalvojia" todistamaan keskiyön aurinkoa.

Syksyllä viinirypäle pudottaa lehtensä, luonto kuolee, joten kuolema on eräs syyspäivän tasauksen juhliin liittyvistä teemoista. Uskonnot ovat sijoittaneet vainajien päivän näihin aikoihin (Suomessa pyhäin miesten päivä). Lokakuu oli esimerkiksi eestiläisessä kansanperinteessä hingekuu eli henkien aika.

Toisaalta oli satojuhlan aika. Suomalaisilla kekrijuhla oli satojuhla. Aikaisemmin kekrijuhlan sijainti vaihteli jonkin verran sadonkorjuun päättymisestä riippuen, mutta nykyään kekrijuhla on vakiintunut kristittyjen pyhäinmiestenpäiväksi. Sana "kekri" on tuottanut suomalaisille tutkijoille suurta päänvaivaa, koska kekri oikeastaan tarkoittaa vuoden päättymistä. Tähän aikaan liittyi ns. jakoaika, jonka avulla sovitettiin yhteen vanhaa kuukalenteria ja uutta aurinkokalenteria.

Tehtäviä

  1. Mistä on peräisin kuukauden jako viikkoihin?
  2. Mistä vuoden neljä suurta kalenterijuhlaa johtuvat?
  3. Miten kalenterijuhlien merkitys on muuttunut uskontojen kehittyessä?
  4. Miten uskonnottomat suhtautuvat kalenterijuhliin?
  5. Miten uskonnottomat suhtautuvat jouluun?
  6. Miten uskonnottomat suhtautuvat pääsiäiseen?

Uusi vuosi

Vuosi on se ajanjakso, jonka kuluessa maa kiertää kerran auringon ympäri. Koska maapallolla vallitsevat vuodenajat, vuodella on merkitystä myös sadon saannin ja käytön suhteen. Monissa kulttuureissa vuosi on aloitettu satovuoden päättyessä. Meidän kulttuurissamme uusi vuosi on pyritty sijoittamaan talvipäivän seisauksen ajankohtaan, mutta vähitellen todellinen talvipäivän seisaus on siirtynyt aikaisemmaksi.

Uuden vuoden alkaessa kaikkialla on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle. Uudenvuodenyönä tanssitaan ja pidetään ilotulituksia.

Erityisen tärkeä juhla uusi vuosi oli monissa sosialistisissa maissa. Sosialistisissa maissa suosittiin usein suunnitelmataloutta, ja suunnitelman voimaanastuminen ja vanhan suunnitelman toteutumisen tarkastelu olivat tärkeitä asioita.

Venäjällä uusi vuosi vastaa pitkälti suomalaisten joulua. Pakkasukko tuo uudenvuodenlahjoja, ja ennen uutta vuotta tavarataloissa on samanlainen tungos kuin Suomessa ennen joulua.

Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku aloitettiin 16. heinäkuuta 622. Islamilaisen taruston mukaan profeetta Muhammed pakeni tuona päivänä Medinasta.

Kiinalainen vuodenvaihe on silloin, kun aurinko on siirtynyt vesimiehen tähtikuvioon. Tämä tapahtuma on talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen välillä. Vuosilukua ei lasketa tietystä tapahtumasta, vaan vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuosien nimet määräytyvät "taivaallisen kannan" ja "maallisen haaran" merkkien yhdistelmistä.

Juutalainen vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Juutalaisen taruston mukaan maailma luotiin 7. lokakuuta vuonna 3761 eaa. (juliaanisen kalenterin mukaan).

Tehtäviä

  1. Mitä uudenvuodenjuhlan perinteitä tunnet?
  2. Miten uutta vuotta juhlitaan?
  3. Millaisia vahinkoja uudenvuoden juhlinta aiheuttaa Suomessa?
  4. Missä uutta vuotta on tapana vastaanottaa?
  5. Mikä on uuden vuoden vertauskuva?

Runebergin päivä 5.2

Suomenruotsalaisen runoilijan Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) syntymäpäivää alettiin juhlia runoilijan täyttäessä 50 vuotta. Maamme laulu perustuu Vänrikki Stoolin tarinain johdantorunoon, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius.

Nykyään Runebergin päivä on liputuspäivä ja silloin syödään Runebergin torttuja.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, mikä on Runebergin torttujen alkuperä.
  2. Millä suomenkielisellä runoilijalla on oma liputuspäivä?
  3. Mitä mieltä olet kansallissankareiden juhlinnasta?

Saamelaisten kansallispäivä 6.2

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansa on kansa, joka on asunut alueella ennen valloittajien ja uudisasukkaiden tuloa. Päivä on saamelaisten liputuspäivä mutta ei ole Suomen yleinen liputuspäivä. Kansallispäivän lisäksi saamelaisilla on yhdeksän muuta omaa liputuspäivää. Saamelaisilla on myös oma lippu ja oma kansallislaulu.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, millainen saamelaisten lippu on.
  2. Ottakaa selvää, mistä saamelaisten kansallislaulu kertoo.
  3. Miksi saamelaisten kansallispäivä ei ole liputuspäivä, mutta suomalaisuuden päivä ja ruotsalaisuuden päivä ovat liputuspäiviä.

Laskiainen

Laskiainen tunnetaan Suomessa mäenlaskupäivänä ja laskiaispullista. Laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisen ajankohta on peräisin katolisesta kristinuskosta, jossa laskiainen on karnevaali eli juhlapäivä, jonka jälkeen alkaa seitsemän viikon paasto eli ei syödä lihaa eikä huvitella.

Vastaavanlaisia paastoja esiintyy monissa uskonnoissa. Erityisen tunnettu on islamin ramadan - kuukausi, jonka aikana ei saa syödä auringonnousun ja auringonlaskun välisenä aikana. Joskus ramadan - kuukausi osuu keskelle kesää, jolloin Lapin pohjoisosissa oleskelevat muslimit eivät saa syödä ollenkaan.

Suomalaisille laskiainen on lähinnä mäenlaskupäivä ja päivä, jolloin syödään laskiaispullia.

Tehtäviä

  1. Millaisia laskiaisperinteitä esiintyi menneinä aikoina?
  2. Miten sinä juhlit laskiaista?
  3. Miten arvelet Pohjois-Lapissa oleskelleiden muslimien selviytyneen hengissä, kun paastokuukausi oli keskellä kesää?

Ystävän päivä 14.2

Suomen kalenteriin ystävänpäivä on merkitty vuonna 1987. Ystävänpäivä lienee saanut alkunsa muinaisen Rooman lupercalia - juhlista. Nuoret miehen kokoontuvat Palatinus - kukkulalla olevaan luolaan ja uhrasivat vuohia ja koiran. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.

Kristityt yrittivät lopettaa tämän juhlan 400 - luvun lopussa, mutta kun se ei onnistunut, he omaksuivat sen itse. Kristityillä juhla on ollut Valentinus - nimisen pyhimyksen päivä, mutta kun Valentinuksia on ollut kaksi, ei tiedetä tarkkaan, kumpaa Valentinusta on tarkoitettu.

Suomessa ystävänpäivää vietetään pääasiassa lähettelemällä ystävänpäivänkortteja.

Tehtäviä

1. Millainen ihminen on ystävä?
2. Mihin ihminen tarvitsee ystäviä?
3. Laulakaa "Ystävän laulu" (se löytyy toisaalta tästä aineistosta).

Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2

Elias Lönnrot kirjoitti Kalevalan esipuheen 28.2.1835. Suomalaisen kulttuurin päivää eli Kalevalan päivää vietetään tällöin. Nykyään tämä päivä huomataan lähinnä liputuspäivänä.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, miten Lönnrot kehitti Suomen kieltä.
  2. Onko Kalevala kansanrunoja vai onko Lönnrot lisännyt sinne omiaan. Mitä eroja on Kalevalan ja kansanrunojen välillä?
  3. Miksi virolaisten kansalliseepos Kalevipoeg on paljon sotaisempi kuin Kalevala?

Karkauspäivä

Perinteisesti on ajateltu, että avioliiton ehdottaminen eli kosiminen kuuluu miehille. Joinakin vuosina helmikuussa on normaalin 28 päivän sijasta 29 päivää. Tätä helmikuun 29. päivää sanotaan karkauspäiväksi. Perinteen mukaan silloin naisetkin saavat kosia.

Nykyään karkauspäivällä ei ole juuri muuta merkitystä kuin se, että karkauspäivänä syntyneet voivat juhlia syntymäpäiväänsä vain joka neljäs vuosi. Luultavasti 50, 70, 70 ja 80 vuotuispäiviä juhlitaan kaikesta huolimatta oikeana vuonna.

Tehtäviä

  1. Milla tavalla karkauspäivä vaikuttaa elämääsi?
  2. Saavatko naiset nykyään ehdottaa avioliittoa?
  3. Ottakaa selvää, kumpi ehdotti avioliittoa, kun presidentti Tarja Halonen meni avioliittoon.

Kansainvälinen naisten päivä 8.3

Kansainvälistä naisten päivää vietetään maaliskuun 8. pnä. Suomessa naisasialiike järjestää kansainvälisenä naisten päivänä marsseja ja juhlia.

Sosialistisissa maissa kansainvälinen naisten päivä oli kansallinen vapaapäivä. Sosialistisissa maissa naisten ja miesten tasa-arvoiseen kohteluun työelämässä oli kiinnitetty erittäin suurta huomiota. Toisaalta naiset joutuvat edelleen tekemään suuren osan kotitöistä miesten viettäessä vapaa-aikaa.

Kansainvälisen naisten päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että monissa maissa naiset ovat alistetussa tai huonossa asemassa miehiin verrattuina.

Tehtäviä

  1. Milloin YK vahvisti naistenpäivän yleiseksi juhlapäiväksi?
  2. Miksi ei ole miesten päivää?
  3. Miten sinä juhlit naisten päivää?

Pääsiäinen

Amerikan Ateistit ja Kansainvälinen ateistiliitto (Atheist Alliance International) ovat usein pitäneet vuosikokouksensa pääsiäisenä. Tällä tavalla he pystyvät hyödyntämään sen hankaluuden, että tämä kristillinen juhla sotkee myös ateistien elämää.

Pääsiäisen tilalla on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota täällä pohjolassa on vietetty hieman myöhemmin.

Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen mukaan.

Tarun mukaan juutalaiset lähtivät koko kansana Mooses- nimisen johtajan johdolla pois Egyptin orjuudesta.

Historiantutkimus ei tue tätä tarua, mutta onhan kansoilla lupa juhlia myös tarusankareita. Kalevalan päivän lisäksi Suomessa voitaisiin alkaa juhlia Väinön päivänä Väinämöistä, Ilmarisin päivänä Ilmarista, Ainon päivänä Kalevalan Ainoa (Voitaisiinko kansainvälinen naisten päivä muuttaa Ainon päiväksi?).

Sana pääsiäinen on suomalaisen kristillisen papiston keksimä. Pääsiäinen on hepreaksi pesah, ruotsiksi påsk ja kreikaksi paskha, joten (koska Uusi testamentti on kirjoitettu kreikaksi) nimeksi tulisi suomen kielessä paska.

Kristillisen tarun mukaan Jeesus ristiinnaulittiin pitkäperjantaina ja nousi kuolleista kolmen päivän kuluttua ja astui kristittyjen taivaaseen.

Koska kukaan ei oikeasti nouse kuolleista ja astu kristittyjen taivaaseen, ainakin kaksi pääsiäispäivää voitaisiin poistaa valtioiden kalentereista.

Jeesuksen olemassaolosta ei ole todisteita puhumattakaan siitä, että hänen ristiinnaulitsemisestaan olisi todisteita.

Ristiinnaulitseminenkin on huono sana, koska roomalaiset tavallisesti sitoivat rikolliset ristiin ja antoivat heidän nääntyä janoon. Näin ollen on kummallista, että ei-kristityille aiheutetaan haittaa pitämällä kaupat kiinni jne. pitkäperjantaina.

Mitä tulee vanhoihin lasten taikamenoihin kuten virpominen (sillä ansaitsee karkkeja), pääsiäismuniin, mämmiin, pääsiäiskananpoikiin jne., ne voidaan säilyttää siinä missä Runebergin tortutkin. Lammaspaistia voi toki syödä muulloinkin, mutta sitä on parhaiten saatavissa pääsiäisen aikaan.

Pääsiäiseen liittyy myös ikäviä piirteitä. Noitien ajateltiin siihen aikaan tekevän tuhoja. Useimpien suomalaisten mielestä noitia ei ole olemassa. Menneinä aikoina ajateltiin toisin. Varsin kattava esitys Suomen noitavainoista löytyy osoitteesta:

http://www.chronicon.com/noita/

Tehtäviä

  1. Millä tavalla uskonnolliset arkipyhät haittaavat uskonnottomien elämää?
  2. Miksi uskonnollisten arkipyhien aikana poliisi joudutaan hälyttämään moniin perheisiin?
  3. Miksi Suomen kaupat toisin kuin eräiden suurvaltojen kaupat eivät voi olla auki aina silloin, kun niihin olisi odotettavissa asiakkaita? Tämän kysymyksen laatija on ollut mukana ostamassa elintarvikkeita aamuyöstä Texasin Austinissa. Kassa laittoi tavarat kohteliaasti suuriin paperipusseihin.

Aprillipäivä 1.4

Aprillipäivän nimi tulee huhtikuun vierasperäisestä nimityksestä (esimerkiksi englannin kielessä april). Päivän perinteeseen kuuluu toisten narraaminen. Yritetään joku muu saada uskomaan perätön juttu ja sitten sanotaan "aprillia syö silliä juo kuravettä päälle". Vahinkoa ei saisi aiheuttaa eikä narraamisesta saisi suuttua. Aprillaaminen on kuitenkin eräs muoto kiusaamista, ja kaikki eivät pidä aprillaamisesta. Aprillipäivä ei ole kansallinen juhlapäivä eikä aprillipäivänä liputeta. Jos joku väittäisi, että vappu on siirretty toukokuun 1. päivästä huhtikuun 1. päiväksi, se olisi aprillia.

Keväinen hassutteluperinne tunnetaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen.

Euroopassa hullutteluperinne alkoi levitä ajanlaskun muutosten takia. On luultavaa, että hullutteluperinteen alku ei ole ajanlaskun muutoksissa 1500- ja 1700-luvuilla, vaan ne antoivat vain hyviä tekosyitä ilmaista kevään tulemiseen liittyvää ikiaikaista hulluttelumieltä.

Tehtäviä

  1. Onko sinua huijattu aprillipäivänä?
  2. Jos on huijattu, pahoititko mielesi?
  3. Oletko sinä huijannut jotakuta aprillipäivänä?
  4. Jos olet huijannut, pahastuiko huijattu?
  5. Onko aprillaus mielestäsi tarpeellinen vai tarpeeton?

Kansallinen veteraanipäivä 27.4

Veteraaneiksi voidaan sanoa keitä tahansa kokeneita ihmisiä, mutta pääasiassa veteraanilla tarkoitetaan sotiin osallistuneita suomalaisia. Veteraanipäivä on liputuspäivä, ja eri puolueiden veteraanijärjestöt järjestävät silloin juhlia.

Tehtäviä

  1. Tunnetko sinä sotaveteraaneja?
  2. Miksi sotaveteraanit ovat Suomessa häviämässä?
  3. Missä maissa on enemmän sotaveteraaneja kuin Suomessa?
  4. Mistä tämä johtuu?
  5. Missä maissa ei ole ollenkaan sotaveteraaneja?

Suomen kielen päivä 9.4

Suomen kielen päivää sanotaan myös Agricolan päiväksi, koska se on sijoitettu kristillisen piispa Agricolan kuolinpäivään.

Piispa Agricola laati kristillisen aapisen ja käänsi kristillistä kirjallisuutta suomeksi. Agricola oli kotoisin umpiruotsinkieliseltä alueelta, mutta lienee oppinut suomen kielen kohtuullisen hyvin.

Tavallinen ihminen huomaa päivän lähinnä liputtamisesta. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaetaan suomen kielen päivänä.

Tehtäviä

  1. Millainen oli Suomen kielen asema Suomessa menneinä aikoina?
  2. Mistä johtuu, että Suomen kouluissa opiskellaan yhä ruotsin kieltä?
  3. Mistä johtuu, että saamen kieli oli vähällä hävitä?

Kirjan ja ruusun päivä 23.4

Kirjan ja ruusun päivä on peräisin Kataloniasta Espanjasta. Tarun mukaan Pyhä Yrjö tappoi lohikäärmeen, pelasti prinsessan ja ojensi prinsessalle ruusun. Katalonialainen kirjakauppias keksi, että jos vastalahjaksi ryhdyttäisiin antamaan kirja, kirjojen myynti kasvaisi.

UNESCO on julistanut kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi vuonna 1995. Huhtikuun 23. päivänä on sattumalta syntynyt suuri joukko kuuluisia kirjailijoita.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla kirjan ja ruusun päivää vietetään kotipaikkakunnallasi?
  2. Miten kirjan ja ruusun päivä huomioidaan koulussasi?
  3. Miksi kirjan ja ruusun päivä ei ole liputuspäivä?

Vappu (toukokuun 1. päivä)

Virallisesti vappu on suomalaisen työn juhla, joka lisättiin kalentereihin 1978. Vappua juhlivat mm. nuoriso, ammattijärjestöt ja ylioppilaat.

Vappu on työväenliikkeen kansainvälinen juhlapäivä. Neuvostoliitossa vappua juhlittiin erityisen innokkaasti, ja myös vappua seuraava päivä oli Neuvostoliitossa vapaapäivä.

Vapusta kerrottiin tarkasteltaessa Suomen kansallisia juhlapäiviä kolmannen luokan kurssissa.

Tehtäviä

  1. Miten sinä vietät vappua?
  2. Mitä vappuun liittyviä tapoja on kotiseudullasi?
  3. Mitä juomia liittyy vappuun?
  4. Mistä vappujuomaperinne on peräisin?
  5. Mitä haittoja vapusta on?

Toisen maailmansodan päättymisen muistopäivä 9.5

Eurooppa-päivä 9.5


Toukokuun 9. päivää, jolloin liittoutuneet saavuttivat lopullisen voiton Hitlerin sotajoukoista, juhlittiin Neuvostoliitossa kansallisena juhlapäivänä.

Rauhanliike järjestää tänä päivänä juhlia eri puolilla maailmaa.

Suomessa tähän juhlapäivään suhtaudutaan hieman vaisusti, sillä toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto voitti ja Suomi tuli vasta toiseksi.

Euroopan unionissa Eurooppa-päivää on vietetty vuodesta 1985.

Tehtäviä

  1. Miksi toisen maailmansodan päättymispäivää juhlitaan, mutta ei alkamispäivää?
  2. Mistä sana "Eurooppa" johtuu?
  3. Mikä maa on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa?

Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai

Äitienpäivää vietetään noin viidessäkymmenessä maassa. Suomessa se on ollut liputuspäivä vuodesta 1947. Äitienpäivä sai alkunsa Yhdysvalloista noin sata vuotta sitten.

Tehtäviä

  1. Miten kodissasi vietetään äitienpäivää?
  2. Miten koulusi osallistuu äitienpäivään?
  3. Millaisia äitienpäivätapoja kotipaikkakunnallasi on?

Suomalaisuuden päivä 12.5

Suomalaisuuden päivää vietetään Johan Vilhelm Snellmanin syntymäpäivänä. Kun koulussa Snellmanin ansiot eivät pääse unohtumaan, seuraavassa tarkastellaan erästä asiaa, jonka Snellman halusi unohtaa.

Suuret nälkävuodet Wikipediassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/
Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet


Suuret nälkävuodet vuosina 1866-1868 oli Suomen viimeisin laajamittainen nälänhätä. Se oli tuhoisin väestökatastrofi, sillä se tappoi jopa 15 % väestöstä. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan.

Jo vuonna 1862 oli Pohjois-Suomessa huono sato. Kesä 1866 oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin: peruna ja juurekset mätänivät peltoon, ja syysviljat jäivät kylvämättä. Kun ruokavarastot loppuivat, oli suurien väkijoukkojen lähdettävä kerjuulle pysyäkseen hengissä. Seuraava talvi oli ankara ja kevät tuli myöhässä.

Esimerkiksi Helsingin toukokuun keskilämpötila oli +1.8 astetta, kun se oli normaalisti kymmenen asteen vaiheilla. Jäiden lähtö viivästyi monissa paikoin kesäkuulle. Vaikka keskikesä oli melko lämmin, syyskuun alun ankara halla koetteli satoa, joka jäi puoleen normaalista.

Syksyllä 1867 ihmisiä alkoi kuolla tuhansittain. Satakunta, Häme, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala kärsivät pahiten - jopa 20 % väestöstä menehtyi. Kuolema ei useimmissa tapauksissa tullut nälän kautta vaan kuolleet olivat usein niitä, jotka olivat menneet kaupunkeihin etsimään ruokaa ja sairastuivat siellä tilapäismajoituksessa tauteihin.

Suomen hallitus hoiti nälänhätää heikosti. Sillä ei ollut varoja ruuan tuomiseen ulkomailta, ja tilanteen vakavuuden tajuamiseen kului paljon arvokasta aikaa.

Erityisesti valtiovarainministeri Johan Vilhelm Snellman vastusti velan ottoa, ettei Suomen valuutta heikentyisi. Kun velkaa lopulta otettiin, oli nälänhätä jo paisunut ja viljojen hinnat Euroopassa nousseet.

Myös viljan rahtaus Suomeen oli ongelmallista heikoista liikenneyhteyksistä johtuen. Järjestettiin useita hätäaputöitä, joista tunnetuin on nälkäradan, Riihimäen ja Pietarin välisen junaradan, rakentaminen.

Kesän 1868 sää ja sitä myöten myös sato oli parempi, mutta kerjäläisten levittämät kulkutaudit surmasivat yhä ihmisiä. Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta monipuolistettiin ja infrastruktuuria sekä teollisuutta kehitettiin, jotta vastaavanlaiset nälänhädät voitaisiin tulevaisuudessa torjua tehokkaammin.

Tehtäviä

  1. Miksi Suomessa juhlitaan Snellmanin päivää mutta ei nälänhädän uhrien muistopäivää (nälänhädässä kuoli enemmän ihmisiä kuin itsenäisyyden ajan sodissamme).
  2. Mitkä myöhemmän Suomen valtiovarainministerit ovat aiheuttaneet hätää markan arvon takia?
  3. Onko euro parempi kuin markka?

Kukan päivä (Floran päivä) 13.5

Helsingin yliopiston ylioppilaat ovat vuodesta 1840 lähtien juhlineet kevätjuhlaa Kumtähden kentällä Helsingissä. Tällä päivällä on kansallista merkitystä siinä suhteessa, että Maamme laulu esitettiin ensimmäisen kerran kukan päivänä Kumtähden kentällä vuonna 1848.

Flora oli muinaisten roomalaisten kukkien ja kevään jumalatar. Keisari Augustuksen aikoihin nämä juhlat kestivät viikon.

Maamme laulun on säveltänyt Fredrik Pacius, sanat kirjoittanut J. L. Runeberg ja sanat on suomentanut Paavo Kajander:

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.

On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret
ne meist on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht´yömme, kesät kirkkahat,
kaikk´kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.

Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kum päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?

Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.

Tääll´olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kallimpaa?

Ja tässä, täss´ on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss´ on se,
maa armas isäimme.

Jos loistoon meitä saatettais
vaikk´ kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
haluamme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss´ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.

Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, miksi Maamme laulusta lauletaan yleensä vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.
  2. Miltä osin Maamme laulun sanat ovat vanhentuneet?
  3. Maamme laulun tilalle on ehdotettu mm. Jean Sibeliuksen Finlandiaa, jonka V. A. Koskenniemen tekemät sanat ovat
Finlandia

Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa.

ja keskustapuolueen kansallislaulua, Oskari Merikannon nälkämaan laulua, jonka Ilmari Kiannon tekemät sanat ovat

Nälkämaan laulu

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa.
Meidänpä mainetta mainivat nuo,
koskien ärjyt ja surkeat suot.
Meidänpä vapautta vaarat on nää,
meidän on laulua lahtien pää.
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.

Taival lie hankala - olkoon vaan.
Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan.
Kolkasssa synkeän syntymämaan
pirttimme piilköhöt paikoillaan.
Vainojen virmat, oi vaietkaa.
Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa!
Miekkaa ei tarvis, tarmoa vaan,
puolesta hengen ja heimon ja maan.

Nouskoon rintaamme uskomus uus,
taantukoon taika ja vanhoillisuus.
Maamies, muista, miss' onnesi on,
riihesi rikkaus riippumaton
Kainuhun kansa, ah, arpasi lyö,
missä on ryhtisi, kunnia, työ?
Meidän on uudesta luotava maa,
raukat vaan menköhöt merten taa!

Pohtikaa, mikä näistä tai mikä muu olisi paras kansallislaulu.

Helatorstai

Helatorstai on kristillinen juhla, joka on 40 päivää pääsiäisestä. Kun pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaan, myös helatorstai muuttuu.

Helatorstai siirrettiin jo työmarkkinajärjestöjen sopimuksella ja eduskunnan päätöksellä lauantaihin. Sitten eduskunta evankelis-luterilaisen kirkon vaatimuksesta siirsi sen takaisin torstaiksi.

Kristitty tasavallan presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi allekirjoittamasta lakia, mutta kun vahvasti evankelis-luterilainen eduskunta ei antanut periksi, helatorstai siirtyi takaisin torstaiksi.

Työpaikoilla joudutaan tekemään helatorstain työt ylitöinä erityisjärjestelyillä (ainakin tämän kirjoittaja on kunnan virkamiehenä joutunut tekemään niin).

Tehtäviä

  1. Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Mitä mieltä olet tällaisesta juhlan syystä?
  2. Pohtikaa miten kalenteri saataisiin sellaiseksi, ettei siitä olisi kenellekään haittaa.
  3. Joinakin vuoden päivinä Suomessa on samanaikaisesti monta juhlaa. Arvioi minä vuonna jokainen päivä on vähintään yksi juhlapäivä.

Helluntai

Helluntai on kristillinen juhla, Helluntain ajankohta riippuu pääsiäisen ajankohdasta, mutta helluntai on nykyään sunnuntaina, joten se ei häiritse uskonnottomia yhtä paljon kuin esimerkiksi helatorstai. Kristityt viettävät helluntaita seuraavan tapahtuman muistojuhlana

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Apt.2.html#o6

1 Kun sitten koitti helluntaipäivä*, he olivat kaikki yhdessä koolla.
2 Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat.
3 He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle.
4 He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
5 Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on.
6 Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään.
7 He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia?
8 Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä?
9 Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta,
10 Fryygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta,
11 toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia - ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
12 He eivät tienneet, mitä ajatella. Ihmeissään he kyselivät toinen toiseltaan: "Mitä tämä oikein on?"
13 Mutta jotkut pilkkasivat: "He ovat juovuksissa, makeaa viiniä täynnä."

Tehtäviä

  1. Helluntailaisten tilaisuuksissa "puhutaan kielillä". Mitä kieltä "kielillä puhujat" puhuvat?
  2. Mitä tarkoittaa "jos ei heiliä helluntaina, niin ei koko kesänä"?
  3. Mitä tarkoittaa "kun olisi kesä ja helluntai eikä milloinkaan talvi ja maanantai".

Kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmas sunnuntai

Sodissa kaatuneiden muistopäivänä liputetaan siten, että aamulla liput nostetaan salkoon, mutta ne lasketaan puolitankoon klo 10 ja 14 väliseksi ajaksi. Päivää viettävät lähinnä ne, joilla on sodissa kaatuneita omaisia.

Alun perin 1918 sisällissodan valkoiset voittajat juhlivat toukokuun 16. päivänä, mutta 1940 päivä siirrettiin nykyiselle paikalle ja C. G. E. Mannerheim määräsi sen kaatuneiden muistopäiväksi.

Tehtäviä

  1. Keitä sukulaisiasi on kaatunut sodissa?
  2. Tunnetko joitakin sotaorpoja?
  3. Miten isän kaatuminen vaikutti perheen elämään?

Juhannus, Suomen lipun päivä

Alun perin juhannusta vietettiin suomalaisten ylijumalan Ukon kunniaksi, mutta sitten kristityt omivat sen kristillisten tarujen Johannes Kastajalle. Juopottelu kuului jo Ukon juhlintaan eikä liene vähentynyt siitä, että kristityt julistivat juhannuksen kristilliseksi juhlaksi. Agricola kuvaa Ukon juhlintaa seuraavasti:

"Ja kun kevät kylvö kynnettiin,
silloin Ukon malja juotiin.
Siihen haettiin Ukon vakka,
niin juopui piika että akka.
Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin,
niin kuin sekä kuultiin että nähtiin."

Juhannus oli pitkään kesäkuun 25 päivänä eli puoli vuotta joulun jälkeen. Kesäpäivän seisaus on jo siirtynyt 21. päivään kesäkuuta.

Nyt juhannus on aina lauantaina. Suomessa suurin juhla on jo juhannusaattona. Tämän kirjoittaja on syntynyt juhannusaattona, mutta vain harvoin juhannusaatto osuu enää oikean syntymäpäivän kohdalle.

Työelämän kannalta on hyvä, että juhla siirrettiin lauantaiksi, joka on monille muutenkin vapaapäivä.

Juhannustaiat ovat ikivanha perinne. Juhannuskokkoja poltetaan paljon. Alun perin juhannuskokkojen kuten talvipäivän seisauksen tulienkin tarkoitus on ollut antaa voimaa auringolle. Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai on myös Suomen lipun päivä. Liputus aloitetaan juhannusaattona klo 18 ja lasketaan juhannuspäivänä klo 21.

Tehtäviä

  1. Miten kotiseudullasi juhlitaan juhannusaattoa.
  2. Mitä juhannustaikoja tiedät?
  3. Miten juhannuksena koristellaan?

Eino Leinon päivä 6.7

Kalenteriin Eino Leinon (1878-1926) päivä tuli vuonna 1994. Eino Leino on yhä Suomen kaikkien aikojen tunnetuin runoilija. Eino Leinon kunniaksi liputetaan, ja Kainuun Eino Leino - seura järjestää juhlat.

Eino Leinon tunnetuin runo lienee

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun 1aaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,

puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika, seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa, milloin ja miksi Eino Leino kirjoitti runonsa Nocturne.
  2. Etsikää Internetistä muita Eino Leinon runoja.
  3. Etsikää Internetistä joku Eino Leinon sanoihin sävelletty laulu ja laulakaa se (myös Nocturne on sävelletty).

Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10

Suomalaisen kirjallisuuden päivää eli Aleksis Kiven päivä on liputuspäivä. Tämä päivä huomioidaan erityisesti kirjastoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Suomen kirjailijaliitto viettää silloin vuosijuhlaansa ja runotunnustuspalkintoja jaetaan Aleksis Kiven rahastosta. Aleksis Kiven patsaille tehdään kunniakäyntejä.

Tehtäviä

  1. Mitkä ovat Aleksis Kiven tunnetuimmat kirjat (näytelmät)?
  2. Miten koulussasi huomioidaan suomalaisen kirjallisuuden päivä?
  3. Mikä on Eskon puumerkki?

Yhdistyneiden kansakuntien päivä 24.10

YK:n peruskirjan allekirjoittamispäivää lokakuun 24. päivää vietetään eri puolilla maailmaa YK:n päivänä. YK:n päivänä kiinnitetään erityisesti huomiota ihmisoikeuksien toteutumiseen. Suomessakin on joskus järjestetty YK:n päivänä ihmisoikeusmarsseja.

Tehtäviä

  1. Koulussa on uuden vuoden aikaan loma, joten koulu ei järjestä uuden vuoden juhlia. Suunnitelkaa kuviteltu uuden vuoden juhla koulua varten.
  2. Suunnitelkaa kansainvälisen naisten päivän juhla koulua varten.
  3. Suunnitelkaa rauhan päivän juhla.

YK:n teemapäivät

8.3. Kansainvälinen naisten päivä

7.4. Maailman terveyspäivä

15.5. Kansainvälinen perheen päivä

31.5. Kansainvälinen tupakaton päivä

26.6. Kansainvälinen huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamisen päivä

11.7. Maailman väestöpäivä

1.10 Kansainvälinen ikääntyneiden henkilöiden päivä

16.10 Maailman ravintopäivä

17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi

24.10. YK:n päivä

1.12. Kansainvälinen AIDS - päivä

3.12. Kansainvälinen vammaisten päivä

10.12. Ihmisoikeuksien päivä

Tehtäviä

  1. Suunnitelkaa päivän avaus jokaiselle yllä luetelluista päivistä.
  2. Asettakaa yllä olevat teemapäivät tärkeysjärjestykseen.
  3. Pohtikaa, mitä päiviä tähän luetteloon pitäisi vielä lisätä.

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä on kristillinen juhla, joka on onnistuttu siirtämään lauantaiksi. Pyhäinpäivä on lauantai, joka osuu lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliin.

Muinaiset suomalaiset viettivät syksyllä vuoden alkajaisia. Vuoden alkuun tarvittiin 12 päivän jatkoaika, joka tarvittiin kuun vaiheiden mukaisten kuukausien sovittamiseksi aurinkovuoteen.

Jatkoaikaa pidettiin erityisen vaarallisena, ja silloin vältettiin työntekoa ja pyrittiin ennustamaan tulevia tapahtumia. Palvelussopimukset uusittiin tämän viikon aikana.

Vanha elonkorjuujuhla kekri

Kekrijuhlan tapoja on siirtynyt jouluun ja uuteen vuoteen. Isäntien piti olla kekrinä humalassa, jotta vilja ei olisi seuraavana kesänä kasvanut pyörteisiin tai mennyt lakoon. Kuitenkaan ei saanut juoda itseään kumoon. Suomessa syötiin kekrilammas, jonka syöntiin myös vainajien ajateltiin osallistuvan. Vähitellen vanhat tavat unohtuivat ja kristillinen vainajien muistopäivä tuli tilalle.

Halloween

Amerikasta tänne kulkeutunut Halloween perustuu vanhaan kelttiläisten juhlaan, johon edellisenä vuonna kuolleiden ajateltiin osallistuvan. Pelottavilla naamioilla yritettiin häätää vainajat.

Tehtäviä

  1. Miten syksy liittyy kuolemaan?
  2. Vietetäänkö kotiseudullasi kekrijuhlaa?
  3. Vietetäänkö koulussasi syyslomaa?

Isänpäivä

Isänpäivä on marraskuun toinen sunnuntai. Suomalaiseen kalenteriin isänpäivä liitettiin 1970, ja liputuspäivä siitä tehtiin 1979. Isänpäivän merkitys on jäänyt Suomessa vähäisemmäksi kuin äitienpäivän. Lähinnä lapset tekevät isänpäiväkortteja ja ostavat isälle lahjan, jos sattuu olemaan omaa rahaa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, miksi isänpäivän merkitys on jäänyt vähäisemmäksi kuin äitienpäivän.
  2. Piirtäkää isänpäivän kortti.
  3. Pohtikaa, miten isää voitaisiin ilahduttaa isänpäivänä.
  4. Suunnitelkaa isänpäiväjuhla koko kotiseudun isille.
  5. Suunnitelkaa isänpäiväjuhlan juhlapuhe.

Svenska dagen 6.11.

Svenska dagen, som firas den 6.11 är finlandssvenskarnas egen dag. Den upplevs av finlandssvenskarna som en symbol för rätten att tala sitt eget svenska modersmål i Finland. Men den uppfattas också som en nationell festdag då man vill hylla ett tvåspråkigt gemensamt fosterland.

Svenska dagen firas med en huvudfest som sänds i den svenska radiokanalen och vars festtal brukar få stort utrymme i tidningar och TV, dessutom ordnas flera små lokala fester runt om i det svenskspråkiga Finland. De lokala festernas program är ofta traditionellt, med folkmusik, körsång och högstämda festtal.

Festerna samlar varje år stora publikskaror. Också i skolorna ordnas program kring Svenska dagen där modersmålets sång ljuder.

Modersmålets sång

Text och musik av Johan Fridolf Hagfors

Hur härligt sången klingar på älskat modersmål!
Han tröst i sorgen bringar, han skärper sinnets stål.
Vi hört den sången ljuda i ljuvlig barndomstid,
och en gång skall han bjuda åt oss i graven frid!
Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!

Vad ädelt fädren tänkte, vad skönt de drömt en gång,
det allt de åt oss skänkte i modersmålets sång.
Hur våra öden randas den sången är oss kär.
Vår själ i honom andas, vår rikedom han är!
Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!

Övningar

  1. Vad är Svenska dagen på finska?
  2. Varför 6 september?
  3. Behövs det då en speciell svensk dag?

Lapsen oikeuksien päivä 20.11


Ylempänä tässä tekstissä on käsitelty Lapsen oikeuksien julistusta, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1959. Siinä on kaikkiaan kymmenen periaatetta. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1979. Tämä sopimus on valtioita sitova ja sen noudattamista valvoo kansainvälinen komitea. Lapsen oikeuksien päivä otettiin kalenteriin vuonna 1979.

Tehtäviä

  1. Etsikää Internetistä Lapsen oikeuksien sopimus ja verratkaa sitä yllä esitettyyn lapsen oikeuksien julistukseen.
  2. Miten lapsen oikeuksia rikottiin Suomessa ennen vanhaan?
  3. Miten lapsen oikeuksia rikotaan nykyään Suomessa?
  4. Miten lapsen oikeuksia rikotaan muissa maissa?

Itsenäisyyspäivä 6.12

Suomessa itsenäisyyspäivä on se päivä, jolloin eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen. Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä ja siitä puhutaan muissa oppiaineissa niin paljon, että tässä yhteydessä päivä vain mainitaan. Itsenäisyyspäivä on myös valtakunnallinen vapaapäivä.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, millä perusteella eri maiden itsenäisyyspäivät määräytyvät.
  2. Mitä muita ajankohtia on ehdotettu Suomen itsenäisyyspäiväksi ja miksi?
  3. Mitä mieltä olet Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotosta?

Luciadagen

Firandet av Luciadagen den 13 december är i Finland en tämligen ny sed, som först för några decennier sedan började spira sig bland den finska befolkningen.

Numera väljer många finskspråkiga städer sin egen Lucia. Den första nationella tävlingen för att välja ut en Lucia och ett Luciatåg arrangerade Stockholms Dagblad 1928. Ett likadant evenemang arrangerades för första gången i Finland år 1930.

Ljusets fest som infaller på den mörkaste tiden före julen, enligt den juliansa kalendern på årets mörkaste natt, har naturligtvis sysselsatt forskares sinnen. I Sverige och Finland fanns förr i tiden stjärngossar, lussegossar, men Lucias förebild torde dock ha varit tyska orters Christkindl - Kristusbarnet, som lär ha kommit till landet med tyska hantverkare. Lucias ljuskrona är en symbol för en ängels gloria.

Heliga Lucia var en jungfru av hög börd och hennes mor var allvarligt sjuk. Modern kryade på sig dock efter ett besök på S. Agathas grav i Catania. Tacksam därav lovade Lucia förbli ogift i hela sitt liv. På grund av detta blev hennes förlovade arg och angav henne som kristen hos myndigheterna. Lucia hamnade inför domstolen och efter ett förhör beslöt domaren att skicka Lucia till en bordell.

Detta misslyckades, fastän man försökte göra detta med ett tusen man, dragoxar och häxor. Därefter häldeman beck och olja på henne och tände eld på henne, men Lucia förblev oskadad.

Slutligen dödades Lucia med ett svärd. Berättelsen som fattas i Legenda aurea säger att en hedning som ville gifta sig med Lucia, hade blivit förtjust i Lucias vackra ögon. Därför skildras Lucia ofta bärande ett fat med ett par ögon. Det bör nämnas, att saracener rövade bort Lucias ben från Siracusa domkyrka. Då benen returnerandes på 1920-talet, sändes de till Venedig till stort förtret för Siracusabor. På S. Lucias altare i domkyrkan finns bara ett fotografi.

Fastän det finns olika Lucia-gestalter och Lucia-föreställningar på olika håll i Europa, var Lucia under medeltiden inte ett speciellt vördat helgon. Den första uppgiften i Norden om firandet av Luciadagen är från Västergötland i Sverige från år 1746. Då hade Lucia inte ännu en ljuskrona utan vingar. Alla uppgifter om allmogens Luciatåg härstammar från Vänern-området i Sverige.

Till Luciadagen förknippades många arbetsföröböud. De gällde framför allt bakning, bryggning av öl samt på många ställen även spånad och vävande. Det var en allmän sed att de största arbetena var redan gjorda, då Luciadagen kom.

På 1700-talet spred Luciadagen sig till Västra Sveriges herrgårdar och universitetskretsar och förknippades då med festtåg och vilda spratt. I Norden torde Lussegubbar, maskerade gubbar som man skrämde barn med, ha varit gestalter som tillkommit eller blandats ihop under senmedeltiden eller i början av den nya tiden. "Lussen" kunde t.o.m. föra bort genom skorstenen en person, som uträttade förbjudna arbeten, bakade e.d. Den långa och mörka Lussenatten var fåsansväckande för många. Det är inget under att man ansåg att Erik XIV hade inlett sitt liv under dåliga auspicier, ty han föddes på lussenatten.

Dagens Lucia väljs med en läsaromröstning i Hufvudstadsbladet. Den 13 december tågar en fager Lucia med sina tärnor nedför Helsingfors domkyrkas trappor och vidare till Finlandia-huset följda av otaliga sagogestalter och reklamskyltar. Det är inte många som vet att den i detta sammanhang viktiga sången "Sankta Lucia" ursprungligen är en Neapels barcarole, som berättar om Neapels hamn vid namn - Santa Lucia!

Övningar

  1. Vad är Luciadagen på finska?
  2. Varför 13.12?
  3. Behöver du Luciadagen?

Pikkujoulu ja talvipäivän seisaus

Joulu juhlista jaloin, pikkujoulusta nelinkontin
Liikunnanopettaja ja kuoromies (papin poika)Tauno Noponen 1950 - luvulla

1930 - luvulla opiskelijat ryhtyivät viettämään puurojuhlaa, josta ajan oloon muodostui yritysten ja järjestöjen nykyinen pikkujoulu. Kommunistisen esikuvan mukaan Helsingin vapaa-ajattelijat viettävät pikkujouluaikaan pakkasjuhlaa. Säästötoimet ja kilpailun kiristäminen ovat vähentäneet ja pienentäneet pikkujouluja. Tämän kirjoittaja joutui raittiina ihmisenä nuorempana kuljettamaan ja joskus kantamaankin pikkujoulun viettäjiä kotiin. Sellainenkin kummallisuus kuin huomattavan juopunut ortodoksipappi tuli pikkujouluissa nähtyä.

Monet ulkomaiset uskonnottomien järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia ja lähettävät talvipäivän seisauksen kortteja. Tämän kirjoittaja lähetti kerran sellaisen kortin Suomen silloiselle Suomen pääministerille, joka vastasi syntyneensä talvipäivän seisauksen aikaan. Monet uskontojen taruhahmot viettävät syntymäpäiviä talvipäivän seisauksen aikaan, joka oli aikaisemmin 25. joulukuuta, mutta on nyt liukunut 22. joulukuuta.

Tehtäviä

  1. Oletko joskus osallistunut pikkujouluun? Millaista siellä oli?
  2. Ovatko vanhempasi osallistuneet pikkujouluihin? Jos ovat, pyydä heitä kertomaan pikkujoulun ohjelmasta.
  3. Suunnitelkaa elämänkatsomistiedon pikkujoulu, joka vietetään samaan aikaan koulun joulujuhlan kanssa.

Joulu

Joulun alkuperä

Joulun arvellaan syntyneen maanviljelyskulttuurin mukana, ja joulu on ainakin 4000 vuotta vanha juhla. Ennen maanviljelyskulttuuria kuu oli kalenterin perustana ja uudenkuun aika oli tärkein aika kuukaudessa.

Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon eikä kuun mukaan, talvipäivän seisauksesta (vuoden pimein päivä pohjoisella pallonpuoliskolla) tuli vuoden tärkein juhla. Suomessa talvipäivän seisaus on joulukuun 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla.

Sana "joulu" tulee ruotsinkielen sanasta "hjul", joka tarkoittaa pyörää. Pyörä oli muinaiskandinaaveilla ja monilla muillakin kansoilla auringon vertauskuva. Muinainen joulu oli pääasiassa perhejuhlaa sekä iloista ja rauhallista joulunviettoa kuten nykyisinkin. Esimerkiksi muinaisilla roomalaisilla oli Saturnalian vietossa vain lyhyt uskonnollinen alkuosa. Roomalaisten lasten juhla Juvenalia osui myös talvipäivän seisauksen aikoihin.

Kun joulu oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen jouluna. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen jouluna, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa. Vuonna 274 keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän, voittamattoman auringon päivän, roomalaiseksi juhlaksi.

Erityisesti Rooman armeijan suosiossa ollut muinaispersialainen jumala Mithra vietti syntymäpäiväänsä jouluna, ja Mithran papit kokoontuivat Vatikaanin kallioille odottamaan vapahtajajumala Mithran paluuta. Taru tähdestä ja tietäjistä on peräisin mithralaisuudesta. Tietäjät toivat syntyneelle kuninkaalle kolme kruunua, mikä nyt annetaan tiedoksi ruotsalaisille. Vuonna 350 Rooman paavi Julius I julisti joulun kristittyjen Jeesuksen syntymäpäiväksi. Mithran papit olivat jo siihen aikaan hävinneet Vatikaanin kukkulalta.

Muinaisroomalaiseen Saturnalia - perinteeseen kuuluivat leivonnaiset, kinkku, kynttilät ja lahjojen antaminen. Pahojen henkien pois häätäminen liittyi monien muinaisten kansojen jouluun. Joillakin kansoilla (esimerkiksi muinaisessa Kaksoisvirranmaassa) esiintyi syntipukki, kuninkaan sijainen, jolle kävi huonosti joulun jälkeen (Zagmuk - juhla). Joulua saatettiin pitää alun perin jopa paholaisen päivänä.

Joulu oli myös muinaisen Pohjolan suurten jumalien kuten Odinin, Thorin ja Väinämöisen juhla. Pohjolassa poltettiin joulupölkky eli koko kuusi ja syötiin joulukinkkua (luultavasti Odinin porsas). Odinin pyhä juoma oli sima, ja sen on myöhemmin korvannut ruotsalaisperäinen glögi. Oluttahan Pohjolassa juotiin aina, kun sitä oli saatavana.

Joulupölkky antoi auringolle lisää voimaa ja kipinöistä voitiin ennustaa, saadaanko seuraavana vuonna paljon porsaita ja vasikoita. Ikivihreät koristeet olivat hedelmällisyyden ja talven jälkeen henkiin heräävän elämän vertauskuvia.

Pohjoisen 4000 vuotta vanhasta maanviljelyskulttuurista ja auringonpalvonnasta on saatu vankkoja todisteita, sillä Tanskasta on löydetty aurinkolaivan jäänteet ja Saksasta auringon vuotuisia liikkeitä esittävä pronssikiekko.

Kristityt ovat eri aikoina yrittäneet hillitä joulun juhlintaa. Esimerkiksi Britanniassa joulun juhlinta tuli yleisesti hyväksytyksi vasta suositun kuningatar Viktorian aikana. Yhdysvalloissa, joka on nykyään melkein joulunvieton päämaa, juhlinta alkoi vieläkin myöhemmin.

Mitä muuten tarkoittavat pallot joulukuusessa? Ne ovat auringon vertauskuvia. Mistä on saanut nimensä Balderin sali? Tietysti se on saanut nimensä auringonjumala Balderista. Kuka nuuskii, ovatko lapset kilttejä? Tietysti saksalainen jumala Oden (Woden), joka tekee joulun aikaan yöllisiä lentoja. Silloin on varminta olla sisällä.

Mitkä ovat joulun hyvät uutiset? Muinaiset kaamosajan ihmiset kiipesivät vuorille todistaakseen auringon paluun ja palasivat alas vuorilta hyvä sanoma mukanaan: aurinko on palannut.

Kristillinen juhla

Suomessa joulu on nykyään kaksipäiväinen kristillinen juhla, joka mm. pysäyttää julkisen liikenteen niin, että autottomat ihmiset ovat vaikeuksissa. Tämän kirjoittaja joutui ostamaan auton, jotta pääsee viettämään uskonnotonta joulua tyttären perheen luo. Sen jälkeen autoa tarvittiin, kun piti mennä tyttärenpojan uskonnottomiin nimiäisiin.

Kristityt viettävät joulua tarusankarinsa Jeesuksen syntymäjuhlana. Huomattava osa jumaluustieteilijöistä on sitä mieltä, että ns. jouluevankeliumilla ei ole mitään tekemistä historiallisten tapahtumien kanssa. Heidän väitteelleen on hyvät perustelut, mutta ne eivät kuulu tämän oppikirjan piiriin.

Koska lapsille opetetaan jeesustaruja tosina, monet loukkaantuvat siitä, että niitä sanotaan taruiksi.

Tehtäviä

  1. Miten sinun kotonasi vietetään joulua?
  2. Pohtikaa mitä haittoja on jokavuotisesta jouluhulinasta.
  3. Millä tavalla joululahjat eriarvoistavat ihmisiä?

Loppiainen ja poikien ympärilus

Loppiainen on kristillinen juhla ja sitä vietetään tammikuun 6. päivänä. Loppiainen saatiin jo siirrettyä lauantaiksi, mutta Suomen eduskunta palautti sen tammikuun 6. päiväksi niin, että syntyi taas työmarkkinoita ja ihmisten elämää haittaava arkipyhä. Useimmat suomalaiset juhlivat loppiaista vain viemällä joulukuusen roskikseen tai johonkin käytettyjen kuusten vastaanottopaikkaan. Eri maiden kristityt antavat loppiaiselle eri merkityksiä. Työväki keksi 1800 - luvun lopulla käyttää loppiaista loppiaisiltamien järjestämiseen.

Kristitut viettävät loppiaista taruhahmonsa Jeesuksen ympäriluksen muistopäivänä.

Poikien ympärilus on juutalaisten ja eräisen afrikkalaisten vanha tapa. Ympäriluksessa pojan siittimen esinahka poistetaan.

Suomen lääkärien enemmistön mielestä poikien ympärilus on pahoinpitely ja elinikäisen vamman aiheuttaminen lapselle.

Vuosittaisia teemoja

Yhdistyneet Kansakunnat -järjestö on julistanut teemavuosia, jotta ihmiset kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota maailmassa ilmenevään epätasa-arvoon ja syrjintään. On vietetty esimerkiksi naisten vuotta, vammaisten vuotta, lasten vuotta jne.

Tehtäviä

  1. Ottakaa opettajan avustuksella selvää siitä, mikä teemavuosi nyt on meneillään.
  2. Pohtikaa, miten teemavuoden asiaa voitaisiin parhaiten edistää Suomessa.
  3. Keksikää jokin uusi teemavuoden aihe. Suunnitelkaa, miten teeman asiaa voitaisiin edistää.

Kuukalenterin aikaan

Nykyinen vuosi perustuu siihen, että Maa kiertää kerran vuodessa Auringon ympäri. Aurinkokalenteriin on yleensä siirrytty siitä syystä, että Aurinko on maanviljelyn tärkeä tarkkailtava. Kuu on itse asiassa maanviljelyn kannalta jokseenkin merkityksetön.

Vielä viime vuosisadalla Suomessa asui torppareita ja myöhemmin pienviljelijöitä, jotka olivat sitä mieltä, että kylvötöihin ei pidä ryhtyä vähenevän kuun aikaan. Seuraavassa on esitetty muinaiskrlaisen Hesiodoksen (n. 700 eaa.) ohjeita maanviljelijöille. Muinaiset krlaiset jakoivat kuukauden 30 päivää kolmeen kymmenen päivän jaksoon.

Lähde: Hesiodos: Työt ja päivät, Tammi, 2004, suomentanut Paavo Castren, ISBN 951-31-2746-X

Kuukauden merkkipäivät (noin 700 eaa.)

Ota tarkoin ja asianmukaisesti huomioon Zeuksen määräämät päivät ja kerro niistä palveluskunnallesi.

Kuukauden kolmaskymmenes on paras päivä tarkastella heidän tehtäviään ja jakaa ruoka-annoksia, silloin kun ihmiset pitävät oikeana viettää kolmattakymmenettä päivää.

Nämä näet ovat viisaan Zeuksen säätämät merkkipäivät:

Ensinnäkin kuukauden ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs ovat pyhiä päiviä (sillä seitsemäntenä Leto synnytti kultamiekkaisen Apollonin), samoin kahdeksas ja yhdeksäs. Nämä kaksi kasvavan kuun päivää ovat kuitenkin erinomaisia ihmisille erilaisten tehtävien suorittamiseen.

Yhdestoista ja kahdestoista ovat molemmat sopivia lampaiden keritsemiseen ja iloa tuottavan sadon korjaamiseen.

Kahdestoista. on kuitenkin paljon parempi kuin yhdestoista päivä. Sillä juuri sinä päivänä ilmassa leijuva hämähäkki kutoo verkkoaan keskellä päivää, ja viisas muurahainen rakentaa kekoaan. Silloin nainen pystyttäköön kangaspuunsa ja ryhtyköön työhön.

Kuun alkuosan kolmantenatoista päivänä vältä alkamasta kylvötyötä, se on paras taimien koulutuspäivä.

Kuudes päivä kuukauden keskimmäisistä on hyvin sopimaton kasveille. Se on sitä vastoin sopiva poikien syntymäpäivä. Tytölle se ei ole sopiva syntyä eikä myöskään mennä naimisiin.

Kuukauden alkuosan kuudes päiväkään ei ole tytölle sopiva syntymäpäivä, mutta pukkien ja pässien kuohitsemiseen ja karja-aitauksen rakentamiseen se on mainio päivä. Se on myös erinomainen poikien syntymäpäivä: silloin syntynyt kylläkin harrastaa pisteliästä jutustelua, valehtelemista, ovelia puheita ja salaista juoruilua.

Kuukauden kahdeksantena kuohitse karju ja mylvivä sonni, Kahdentenatoista ahkerat muulit.

Suurena kahdentenakymmenentenä päivänä keskellä päivää siitä viisas poika: silloin siitetty mies on hyvin harkitsevainen.

Kuukauden kymmenes on suotuisa poikien syntyä, tyttöjen taas keskiosan neljäs; sinä päivänä kesytä lampaat, huojuvakäyntiset käyräsarviset härät, terävähampainen koira ja uutterat muulit silittäen niiden päätä.

Muista välttää kuormittamasta huolillasi kuun neljättä päivää alusta tai lopusta lukien. Ne ovat jumalten suuresti suosimia päiviä.

Kuun neljäntenä tuo kotiisi vaimo tarkkaillen lintuenteitä, jotka sopivat siihen toimeen parhaiten. Vältä kuukauden kaikkien jaksojen viidensiä päiviä, koska ne ovat vaarallisia ja kauheita.

Sillä kuukauden viidentenä päivänä kerrotaan Kostottarien avustaneen Valan jumalattaren syntymisessä. Hänethän Eris synnytti rangaistukseksi valapatoille.

Kuun keskijakson seitsemäntenä heitä Demeterin pyhät tähkät hyvin poljetulle puimatantereelle silmä tarkkana käske puunhakkaajan kaataa talosi rakennuspuut ja paljon laivapuita, sellaisia jotka ovat sopivia laivanrakennukseen.

Keskijakson neljäntenä ala rakentaa kapeita laivoja. Keskijakson yhdeksäs paranee iltaa kohti. Alkukuun yhdeksäs on kokonaan vaaraton ihmisille, sillä se on erinomainen istutuspäivä ja syntymäpäivä sekä miehelle että naiselle, eikä se ole koskaan täysin huono päivä.

Harvat sitä vastoin tietävät, että kuukauden kahdeskymmenesseitsemäs päivä on paras päivä avata viiniruukku, sovittaa ikeet härkien, muulien ja nopeajalkaisten hevosten niskaan ja laskea vesille monisoutuinen nopea laiva. Vain harvat kutsuvat sitä päivää oikealla nimellä.

Keskijakson neljäntenä päivänä avaa viiniruukku - se on kaiken kaikkiaan pyhä päivä.

Harvat taas tietävät kuukauden kahdennenkymmenennenensimmäisen päivän olevan parhaimmillaan heti aamusta, iltaa vasten se on huonompi.

Nämä päivät ovat maan asukkaille suureksi avuksi, muut ovat luonteeltaan vaihtelevia, joko harmittomia tai mitäänsanomattomia.

Joku kiittää niistä yhtä, toinen toista, mutta vain harvat tietävät, että jokin niistä päivistä on äitipuoli, toinen äiti.

Onnekas ja menestyvä on se mies, joka tämän kaiken tietää ja tekee työtään loukkaamatta kuolemattomia jumalia, tarkkailee lintuenteitä ja välttää kaikkea turhaa.

Tehtäviä

  1. Mikä merkitys Auringolla on maanviljelykselle?
  2. Onko Kuulla oikeasti jotain merkitystä maanviljelylle?
  3. Pohtikaa, mistä johtuu, että muinaiset ihmiset antoivat Kuulle suuremman merkityksen kuin Auringolle.
  4. Pohtikaa, mistä johtuu, että muslimit käyttävät edelleen kuukalenteria.
  5. Pohtikaa, mistä johtuu, että monet suomalaiset uskovat tähdistä ennustamiseen (horoskooppeihin)?
  6. Kuka oli Zeus?
  7. Keitä olivat Leto, Apollo, Eris ja Demeter?
  8. Voiko ihminen valita syntymäpäivänsä?
  9. Ottakaa selvää, mistä on peräisin kristittyjen "huonon onnen" päivä, kuukauden 13. päivä (vielä pahempi, jos se on perjantai)? Oletko havainnut tämän päivän muita merkillisemmäksi?

Uskonnot: Pyhäkköjä eri maissa

Muutamia sivuja aiemmin kerrottiin kirjassa lähiseudun pyhäköistä. Suomessa on hyvin vähän muita kuin kristillisten uskontokuntien pyhäkköjä. Nyt katsomme, minkälaisia pyhäkköjä on muualla maailmassa.

Moskeijat

Kuvia moskeijoista löytyy osoitteesta:

http://images.google.fi/images?q=mosque&
hl=fi&lr=lang_fi&sa=X&oi=images&ct=title


Arabimaiden yleisin uskonto on nimeltään islam. Islamiin uskovia kutsutaan muslimeiksi. Muslimien pyhäkkö on nimeltään moskeija.

Moskeijalle on tyypillistä korkea ja kapea torni, jonka nimi on minareetti. Minareetista ilmoitetaan huutamalla, että muslimien rukoushetki lähestyy.

Moskeijassa ei ole kuvia, koska islam kieltää kuvien tekemisen. Sen sijaan moskeija on koristeltu abstrakteilla kuvioilla, arabeskeilla.

Perjantaisin muslimit kokoontuvat moskeijaan, jossa luetaan Koraani- nimistä kirjaa. Tavallisesti moskeijaan saavat tulla vain miehet. Joissakin moskeijoissa on erillinen naisille tarkoitettu osasto tai lehteri.

Moskeijassa ylistetään jumalaa, ja rukoiltaessa painetaan usein otsa maahan.. Tästä syystä joillakin muslimeilla on läikkä otsassa.

Ennen moskeijaan menoa muslimin on suoritettava uskonnon määräämä peseytyminen. Moskeijaan ei saa mennä kengät jalassa. Useimpiin moskeijoihin ei päästetä vääräuskoisia eli muita kuin muslimeja.

Hindujen pyhäköt

Kuvia hindutemppeleistä löytyy osoitteesta:

http://www.templenet.com/

Hinduismi on yleisnimitys suurelle joukolle intialaisia uskontoja. Hindujen pyhäköt ja uskonnolliset toimitukset ovat paljolti samankaltaisia kuin kristittyjen ja islamilaistenkin. Hinduismi on kuitenkin näistä vanhin uskonto ja muut nuoremmat uskonnot ovat saaneet siitä vaikutteita.

Jotkut hindut uskovat yhteen jumalaan, jolla on monia muotoja, jotkut toiset hindut uskovat moniin jumaliin. Tästä syystä hinduilla on monenlaisia pyhäkköjä.

Hindujumaluuden eri ilmenemismuodoista uuden luojana pidetty Brahma, säilyttäjänä pidetty Vishnu ja hävittäjänä pidetty Shiva ovat kuuluisimmat. Brahmalle ei kovin usein rakenneta pyhäkköjä. Sen sijaan Vishnulle ja Shivalle sekä näiden jumalien muille ilmenemismuodoille on rakennettu lukuisia pyhäkköjä.

Hindujen pyhäkköjä ei käytetä vain juhlapäivinä, vaan pyhäkköihin voi mennä silloin, kun ne ovat auki. Kengät riisutaan ensin pois. Hindupyhäkön alttari on omistettu jollekin jumalalle tai useille jumalille. Jompikumpi jumalista Vishnu tai Shiva esiintyy alttarin kuvassa tai patsaassa usein kyseisen pyhäkön jumaluuden kanssa.

Hindupyhäkköjen alttarin ääressä hindut usein rukoilevat hiljaa. Alttarilla on usein lipas, johon voi panna rahaa. Kyseessä on uhri jumalille, mutta näin kertyneitä varoja käytetään käytännössä pyhäkön ja papiston ylläpitoon.

Hindupyhäköissä esitetään usein myös uskonnollisia näytelmiä. Erityisen suosittuja ovat Vishnu -jumalan olomuotojen Raman ja Krishnan siluihin liittyvät näytelmät. Vishnu- jumalan ajatellaan ottaneen ihmisen tai eläimen olomuodon ja tulleen ihmisten keskuuteen.

Erityisen kuuluisia ovat hindujen tanssit, joiden avulla esitetään uskonnollisia näytelmiä. Ilmeillä ja liikkeillä ilmaistaan tunteita ja tapahtumia ilman sanoja.

Hindupyhäköissä voidaan harrastaa myös mietiskelyä, joka on Intialle tyypillinen uskonnon harjoittamismuoto. Mietiskelyn avulla hindut ajattelevat saavansa yhteyden jumalaansa.

Hindupyhäköt saattavat olla myös ulkopuolelta veistoksin koristeltuja. Myös temppelien pihoilla on jumalien ja pyhien eläinten (lehmä, apina, käärme jne. patsaita).

Shiva -jumalan pyhäköissä tanssitaan mm. lapsettomuuden parantamiseksi.

Suosittuja jumalia ovat mm. äitijumalatar sekä apinajumala ja norsupäinen jumala.

Hindupyhäkköihin ei liity hautausmaita, vaan Intiassa ruumiit poltetaan ja tuhka ripotellaan pyhään jokeen (tai köyhempien ihmisten kohdalla muuhun jokeen).

Buddhalaiset pyhäköt

Kuvia buddhalaisista temppeleistä löytyy osoitteesta:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Buddhist_temples

Buddhalaisuutta esiintyy Intiasta itään olevilla alueilla Aasiassa. Buddhalaisuus on Intiassa syntynyt uskonto, ja monet hindut päin vastoin kuin buddhalaiset itse pitävät buddhalaisuutta eräänä hindulaisena uskontona.

Buddhalaisuuden perustajan Buddhan kerrotaan opettaneen, että jumalien palveleminen on aivan turhaa ja haitallista. Sen sijaan Buddha korosti elämäntapojen ja mietiskelyn merkitystä. Osa buddhalaisista on noudattanut Buddhan opetuksia ja pidättynyt, jumalien palvelemisesta. Osa buddhalaisista on alkanut palvella paikallisia jumalia.

Alkuperäistä buddhalaisuutta edustavissa pyhäköissä ei ole jumalankuvia. Sen sijaan niissä on Buddhaa esittävä veistos, jolle osoitetaan kunnioitusta. Myös buddhalaiseen pyhäkköön sisälle mentäessä riisutaan kengät.

Buddhalaisen pyhäkön seinillä on kuvia Buddhan elämästä. Buddhalaisessa pyhäkössä harjoitetaan mietiskelyä, ja siellä suoritetaan myös uskonnollisia toimituksia.

Buddhalaisilla ei ole pappeja, mutta osa buddhalaisista on kokonaan omistautunut mietiskelylle ja uskonnon harjoittamiselle. Sellaisia miehiä kutsutaan munkeiksi ja naisia nunniksi. Buddhalaiset munkit erottaa heidän yksinkertaisesta säkkimäisestä oranssinvärisestä kaavustaan.

Ne buddhalaiset, jotka uskovat jumaliin, palvelevat myös jumalia ja rukoilevat.

Myös muissa uskonnoissa esiintyy munkkeja ja nunnia. Buddhalaisuudessa heidän tehtävänsä ovat kuitenkin tärkeämmät kuin muissa, sillä he huolehtivat pyhäköistä. Munkkien ja nunnien asunto-alueita kutsutaan luostareiksi.

Kysymyksiä

  1. Mitä tehtäviä on muslimien, hindujen ja buddhalaisten pyhäköillä?
  2. Miksi uskontokuntiin kuulumattomat eivät rakenna pyhäkköjä?
  3. Miten uskontokuntiin kuulumattomat hoitavat avioliittoon vihkimisen ja hautajaiset?

Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen ja jäsenmaat

Ennen toista maailmansotaa Kansainliitto- niminen järjestö yritti toimia rauhan puolesta. Kansallissosialistit (natsit) ja fasistit eivät kuitenkaan välittäneet Kansainliiton periaatteista vaan aloittivat maailmansodan.

Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet Kansakunnat -järjestö, jonka päätehtävä on toimia rauhan puolesta. Vuonna 1945 perustamisasiakirjan kirjoitti alle 51 valtiota, ja allekirjoituspäivää, lokakuun 24. päivää vietetään kaikkialla maailmassa Yhdistyneiden Kansakuntien ( YK:n päivänä. Nykyään YK:hon kuuluu yli 150 valtiota. Eniten asukkaita jäsenvaltioista on Kiinassa.

YK:n ensimmäinen yleiskokous pidettiin Lontoossa, mutta nykyään YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa USA:ssa. Jäsenmaat maksavat yhdessä YK:n kustannukset, ja jokaisella jäsenellä on edustaja YK:n päämajassa.

Tärkeimmät YK:n toimielimet ovat yleiskokous ja turvallisuusneuvosto. Yleiskokouksen päätökset ovat suosituksia, Turvallisuusneuvos- turvallisuusneuvoston päätökset sitovia.

Turvallisuusneuvostoon kuuluu 15 jäsentä, joista viisi, Kiina, Ranska, Venäjä, Englanti ja Yhdysvallat ovat pysyviä. Muut jäsenet yleiskokous valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Pysyvillä jäsenillä on oikeus jokaisella yksin kaataa neuvoston päätös. Tällaista oikeutta kutsutaan veto-oikeudeksi. YK:n pääsihteeri, joka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan, kutsuu tarvittaessa turvallisuusneuvoston koolle.

Yleiskokouksen alaisena toimii talous- ja sosiaalineuvosto, johon kuuluu 54 jäsenmaata.

Paitsi rauhan hyväksi YK pyrkii edistämään myös oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallista kehitystä.

YK on useita kertoja osallistunut rauhan turvaamiseen lähettämällä rauhanturvajoukkoja rauhoittamaan tilannetta sodan jälkeen.

Oikeudenmukaisuutta YK on pyrkinyt edistämään lukuisilla julistuksilla ja sopimuksilla. Tärkeimmät näistä ovat YK:n Ihmisoikeuksien julistus ja YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus.

YK on perustanut erilaisia komissioita ja komiteoita valvomaan sopimusten noudattamista. Jos Suomessa rikotaan jonkun ihmisoikeuksia eivätkä valitukset kotimaassa johda asiantilan parannukseen, asiasta voidaan valittaa YK:n Genevessä toimivalle Ihmisoikeuskomitealle. Suomessa valituksia Ihmisoikeuskomitealle ovat tehneet mm. uskontokuntiin kuulumattomat sekä sukupuoliset vähemmistöt.

YK toimii myös rotuerottelua vastaan. Erityisen räikeää rotuerottelu oli vielä äskettäin Etelä-Afrikassa. Neekerit pyrittiin Etelä-Afrikassa eristämään erillisille asuntoalueille ja heille annettiin heikompia ja huonoimmin palkattuja töitä. Samasta työstä valkoihoiselle saatettiin maksaa monta kertaa enemmän kuin neekerille. YK vaikutti merkittävässä määrin Etelä-Afrikan rotusorron lopettamiseen, ja valkoisten hallituksen vuosikymmeniä vankilassa pitämästä Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti.

YK:n toiminta köyhien maiden ja erityisesti köyhien maiden lasten auttamiseksi on mittavaa. Tunnetuin näistä järjestöistä on YK:n lastenapu eli UNICEF.

Naisen asema YK toimii myös naisten aseman parantamiseksi sekä ympäristön saastumisen estämiseksi.

Kansainvälisen kehitysavun piirissä YK:lla on tärkeitä tehtäviä. YK on antanut suosituksia kehitysavun määrästä, mutta valitettavasti Suomi ei ole toistaiseksi antanut kehitysapua niin paljon kuin YK:n suositus edellyttäisi.

Kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin alueella tekee työtään YK:n erityisjärjestä UNESCO.

Tehtäviä

  1. Suunnitelkaa juhla YK:n päivän kunniaksi.
  2. Pohtikaa, miksi Suomi ei ole antanut kehitysapua siinä määrin kuin YK suosittaa.
  3. Pohtikaa miten suomalaiset lapset voivat toimia rauhan hyväksi.
  4. Kootkaa lehdistä YK:ta koskevia uutisia ja tutkikaa niitä.
  5. Mitä köyhiä maita Suomi auttaa YK:n välityksellä?