Hyvä elämä (et10)

Lukion elämänkatsomustieto 1

Opetussuunnitelmat

Johdanto: Kuuluvatko ateistit suomalaiseen yhteiskuntaan

Eurooppalaiset arvot

Mikä tekee onnelliseksi

Elämänkatsomustietoa on vain Suomessa

Uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu oppiaine

Uskonnottomilla on oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään

Luonnontutkimus ja uskonnottomat elämänkäsitykset

Jumalat eivät kuulu uskonnottomaan elämänkäsitykseen

Uskonnottomilla on oikeus tuntea jumalatodistusten paikkansapitämättömyys

Uskonnottomien arvokäsitykset

Kysymys elämän tarkoituksesta tai mielekkyydestä

Tämä oppimateriaali ei ota kantaa arvokäsityksiin

Tässä oppimateriaalissa ei ole minkään uskonnon propagandaa

Nimiä, vuosilukuja ja sivistyssanoja ei tarvitse muistaa

Historiaa

Uskontojen historia ja siveysoppi

YK:n ihmisoikeustoimikunta puuttui peruskoulun opetukseen

Uskonnottomien oikeuksia on jälleen vähennetty

Vasemmistoliitto (SKDL) ja suomenruotsalaiset vähentämässä uskonnottomien oikeuksia

Uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien välistä eroa on käytetty uskonnottomien syrjimiseen

Elämänkatsomustieto tuli lukioon evankelis-luterilaisen kirkon painostuksesta

FETO:n jäsenten enemmistö on kristittyjä

Painetut oppikirjat ovat evankelis-luterilaisen kirkon tahdon mukaisia

Neekeri on poistettu sanastosta

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon

Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120.000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830.000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60.000, helluntailiikkeeseen yli 50.000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70.000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Vasta silloin kirjallinen ja sähköinen kirkosta eroaminen tulivat Suomessa mahdollisiksi. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Suomessa voi erota kirkosta käyttämällä palvelua

http://eroakirkosta.fi/

Tehtäviä

1. Kenellä on todistuksen taakka?
2. Onko olemassa kumoamisen taakka?
3. Kannattaako pikkuasioista kiistellä ollenkaan?
4. Pitäisikö uskonnottimien kohtelua kouluissa parantaa?
5. Miksi ortodokseja (pieni ryhmä) kohdellaan kouluissa paremmin kuin uskonnottomia (suuri ryhmä).
6. Miksi muslimeja kohdellaan kouluissa paremmin kuin ateisteja?
7. Miksi agnostikot vastustavat ateistien oikeuksia?
   

Peruskäsitteitä

Mitä elämänkäsitykseen kuuluu

• oikea ja väärä,
• poliittiset käsitykset,
• todellisuuden luonne, erityisesti ihmismielen luonne
  
• todellisuustutkimuksen tulokset ja luonne
• taiteen luonne

Elämänkatsomus

Todellisuuskäsitys

Maailmankuva

Elämänkäsitykset voivat esittää arvoarvostelmia toisistaan

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Ratkaise itse

Elämänasenne

Professori Harry Stopes-Roe.

Filosofian professori Harry Stopes-Roe patentoi aikoinaan käsitteen "life stance" eli elämänasenna.

Professori G. H. v. Wright (1916 – 2003).

Suomalainen professori G. H. v. Wright käytti sanaa elämänasenna.

Miltä tuntuisi oppiaine, jonka nimi olisi "elämänasennetieto"?

Hyvä elämä

Tehtäviä

1. Laadi luettelo niistä asioista, jotka mielestäsi kuuluvat hyvään elämään.
2. Tee tilasto näin saatujen listojen perusteella.
3. Jos opetusryhmä on liian pieni tilaston tekemiseen, haastattele ryhmän ulkopuolisia ihmisiä.
4. Haastattele joitain vanhempia ihmisiä ja tiedustele heiltä, millaisen elämän he olivat ajatelleet elää ja mitä nuoruuden toiveista toteutui.
5. Mikä on rahan merkitys hyvälle elämälle?

Minuus, identiteetti, käsitteistä ei ole yksimielisyyttä

Persoonallisuus, luonne, minuus ja identiteetti ovat arkikielen käsitteitä.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä nämä käsitteet merkitsevät.

Henkilöys eli persoonallisuus

Henkilöydestä eli persoonallisuudesta puhuttaessa korostetaan usein yksilöiden välisisiä eroja.

Luonne

Luonne eli luonto tarkoittaa jollekin asialle tai ilmiölle ominaisia merkittäviä toiminnallisia piirteitä, jotka pysyvät eri tilanteissa. Usein luonteella tarkoitetaan tietoisen tai tuntevan olennon, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja mielentilan yksilöllisiä piirteitä.

Minuus

Kun puhutaan minuudesta, huomion kohteena ovat ne käsitykset, joita meillä on itsestämme. Minuuden käsitteessä yksilö viittaa itse itseensä.

Vuorovaikutuksessa saamme vauvasta lähtien palautetta, josta tulee osa minäkäsitystämme. Siihen jättävät jälkensä lähi-ihmiset ja ne tavat ja odotukset, joita omaksumme.

Samalla omaksumme käsityksemme siitä, mitä "yksilönä oleminen" tarkoittaa. Minä on suhteellisen johdonmukainen ja suhteellisen pysyvä.

Minään kohdistuvia arvostuksia kutsutaan usein itsetunnoksi.

Pyrkimys säilyttää myönteinen minäkuva selittää usein käyttäytymistämme.

Samaistuminen eli identiteetti

Samaistuminen liittyy elämään yhteisöissä. Kun ihminen puhuu samaistumisistaan, hän sanoo usein "me".

Kyseessä ovat usein ne ryhmäjäsenyydet, joita yksilöllä on. Tällöin yhteisöllinen samaistuminen kuvaa sitä, mikä meitä yhdistää muihin ihmisiin.

Henkilökohtainen minuus on se, mikä erottaa meitä muista.

Sama ominaisuus voi tietenkin joissain tilanteissa yhdistää, toisissa taas erottaa.

Jonkin kirkon jäsenyys on ehkä koulussa henkilökohtaisen minuuden lähde, seurakunnan kesäleirillä olo on yhteisöllisen samaistumisen lähde.

On myös vaikea sanoa, ovatko sellaiset ominaisuudet kuin vaikkapa vaaleatukkaisuus tai hyvä kielipää todella henkilökohtaisia ominaisuuksia vai kuulumista blondien tai "kielipäitten" (kuvitteelliseen) ryhmään. Aina tätä eroa ei tehdä, vaan ajatellaan, että samaistuminen on kaikki se, mitä voimme itsestämme sanoa.

Onko aito minuus olemassa

Minuutta esitetään ja rakennetaan vuorovaikutuksessa. Kieli ja sen käyttö kietoutuvat siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme olemusta.

Minuus ja samaistuminen riippuvat vahvasti yhteisöistä, joissa elämme. Yhteiskunnan laitokset kuten koulut, sairaalat, vankilat jne. riistävät minuuttamme (Erving Goffman Minuuden riistäjät)

Nykyaikainen ja minuus

Hajanainen minuus

Vaikka nämä jatkuvat valinnat saattavat tuntua pinnallisilta, ne liittyvät minuuteen. Tämä ilmenee esimerkiksi ajanvietelehdistössä, joka esittää lukijansa tietyn ryhmän jäsenenä: "Cosmo-nainen", "Miehille jotka tietävät mitä tahtovat" jne.

Ajatus yhtenäisestä ja sisäisesti sopusointuisesta, pysyvästä ja yksilöllisestä minuudesta ei ole yleinen inhimillisyyden ehto vaan tietyn ajan ja yhteiskunnan tuote.

Pysyvä minuus

On sanottu, että hajanainen minuus koskee ehkä vain pientä, hyvinvoivaa ja länsimaista, joukkoa ihmisiä.

Myös länsimaissa suurin osa ihmisistä pitää itseään ja muita ihmisiä yhtenäisinä henkilöinä. Monet pitävät lujasti kiinni minuutensa pysyvistä osista, kuten kansallisuudestaan ja kotona omaksutuista arvoista.

Työttömän minäkuva on erilainen kuin joukkoirtisanomisia toteuttavan johtajan.

Tehtäviä

1. Mihin ryhmiin sinä kuulut? Miten vahvasti olet sitoutunut kuhunkin ryhmään?
2. Mihin ryhmiin et voi tai et halua kuulua?
3. Haastatelkaa joitain työttömiä siitä, mitä he ajattelevat itsestään ja muista.
4. Pohtikaa, vaikuttaako ihmisen sukupuoli hänen minuuskäsitykseensä.
5. Pohtikaa vaikuttaako varakkuus ja yhteiskunnallinen asema ihmisen minuuskäsitykseen.
6. Miten ihmisen käsitys itsestä kehittyy iän mukana? Haastatelkaa joitain itseänne vanhempia ihmisiä (hätätilassa opettajakin kelpaa haastateltavaksi).
7. Pohtikaa ihmisten samaistumista erilaisiin poliittisiin puolueisiin.

Hyvä elämä: ihmisen perustarpeita

Tärkein lähde

Abraham Harold Maslow

Maslowin tarvejärjestyskäsitys

• ilma,
• vesi,
• ruoka ja
• seksi.

• fysiologiset perustarpeet,
• turvallisuuden tarpeet,
• rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet,
• itsensä kunnioittamisen tarpeet ja
• itsensä toteuttamisen tarpeet.

Neuroosi (lääketiede) , (psykologia) lievähköjä psyykkisiä häiriötiloja, joihin ei yleensä liity todellisuudentajun vääristymiä. esim. Pakko-, luonneneuroosi.

Fysiologiset perustarpeet

Turvallisuuden tarpeet (the safety and security needs)

Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet

Itsensä kunnioittamisen ja arvostuksen tarpeet

Puutetarpeet

Tasapaino

Perinnöllinen valmius

Kehitys etenee tasojen läpi portaittain

Aikaisemmat kokemukset

Itsensä toteuttamisen tarpeet

Millainen on itseään toteuttava ihminen

Itseään toteuttavat suhtautuvat muihin ihmisiin eri tavoin

• Heillä on tarve erillisyyteen ja yksityisyyteen (viihtyvät yksin).
• He ovat suhteellisen riippumattomia yhteisöstä ja ympäristöstä (luottavat omaan kokemukseen ja arvioon).
• Vastustavat yhteisön ylivaltaa (eivät alttiita yhteisöpainostukselle).
• Ovat luonteeltaan kansanvaltaisia ihanteita arvostavia (hyväksyvät kansalliset vähemmistöt ja yksilöllisyyden).
• Läheiset suhteet vain muutamiin ystäviin ja perheeseen (usein itsensä kaltaisia).
• Omaa huumorintajun, joka ei ole vihamielinen.
• Hyväksyy muut ja itsensä sellaisina kuin ovat.
• On aloitekykyinen ja luonnollinen oma itsensä.
• Arvostaa muita, on luova.
• Hänellä on huippukokemuksia.

• totuus,
• hyvyys,
• kauneus,
• sopusointu,
• vireys,
• erilaisuus,
• loppuunsaattaminen,
• yksinkertaisuus,
• ponnistelemattomuus,
• rikkaus,
• riippumattomuus,
• tarkoituksellisuus ja
• leikkimielisyys.

Maslowin arvostelua

• Menetelmät: pieni kohdejoukko, jota Maslow itse arvioi, haastatteli sekä teki johtopäätökset siitä, mitä itsensä toteuttaminen on.
• Itsensä toteuttaminen koskee vain 2 % väestöstä. Koskeeko itsensä toteuttaminen myös lapsia? (Maslowin mukaan koskee vain harvoin nuoria.)
• Tarpeiden voimakkuus vaihtelee yksilöittäin ja muuttuu elämänkaaren aikana, mutta myös ulkoiset tekijät (esim. aineellinen hyvinvointi) voivat määrätä tarpeet.
• Kertooko tarpeiden ja vaikuttimien nimeäminen sitä, mitä tapahtuu ihmisen mielessä? Miten selitetään samanaikainen eri tasojen tarpeentyydytys?

Tehtäviä

1. Mitkä sinun perustarpeistasi ovat tyydytettyjä ja mitkä tyydyttämättömiä.
2. Tehkää tilasto opetusryhmän perustarpeiden täyttymisestä (opettaja opastaa tilaston laadinnassa).
3. Mitkä perustarpeet ovat Suomessa huonosti tyydytettyjä?
4. Mitkä perustarpeet ovat Suomessa hyvin tyydytettyjä?
5. Mitä voisit tehdä, että suomalaisten perustarpeet tyydytettäisiin entistä paremmin?
6. Haastatelkaa muita koulun oppilaita siitä, miten heidän perustarpeensa on tyydytetty. Tehkää haastatteluista tilasto.
7. Tutkikaa Internetin avulla, miten muiden maiden asukkaiden perustarpeet on tyydytetty.
8. Miten eri puolueet suhtautuvat ihmisten tarpeisiin?
9. Missä määrin tarpeiden tyydytys riippyy varallisuudesta ja tuloista?
   

Elämän tarkoitus (ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)

• Kuinkahan monta taksia tarvitaan, kolme kai?
• Ei, kyllä kaksi riittää ja muut saavat kävellä.
• No sittenhän on sama vaikka kaikki kävelisivät.

• Matti on oikias, tuokaapa minun housuni, niin kävellään kaikki.

Selityksen selityksiä

Savossa ei selitellä

Joskus savolainen sanoo "Mitä varten".
Joskus savolainen sanoo "Minkä takia".

Kuirt Baier selittämisen lajeista

Ei ole niin, että kaikelle olisi kaksi selitystä, ensimmäinen osittainen, ei todella selittävä, ja toinen täydellinen, lopullinen, valaistuksen antava. Totuus on se, että nämä kaksi selitystapaa ovat yhtä selittäviä, yhtä valaisevia, yhtä täydellisiä ja yhtä lopullisia, mutta ne sopivat eri ilmiöiden selittämiseen.

Kun löydämme metsän keskeltä rakennusten raunioita, voimme olettaa, että ne ovat ihmisten rakentamien talojen jäännöksiä, jotain ihmisen tekemää, hänen omaa tarkoitustaan varten valmistamaa. Rakennukset voidaan selittää vetoamalla rakentajien tarkoitukseen.

Komeetta.

Toisaalta, jos pyrstötähti eli komeetta lähestyy Maata, on luultavaa, ettei tämä taivaankappale ole järkevien olentojen rakentama. Emme voi käyttää sitä selittämisen tapaa, joka vetoaa tarkoitukseen. Nyt meidän on käytettävä toista selittämisen mallia, sitä, joka vetoaa luonnonilmiön luonnollisiin syihin.

Tarkoitusta voidaan kysyä vain, jos on voitu osoittaa, että jotain tarkoituksellisesti tehdään. On siis ensin osoitettava tarkoituksellisen toiminnan olemassaolo, ja vasta sitten tarkoitusta voidaan käyttää selittäjänä.

Kysymykseen “miksi olet lakannut lyömästä vaimoasi?” voidaan vastata tarkoitukseen viittaamalla, mutta jos ei ole ollenkaan lyönyt vaimoaan, kysymys on väärin asetettu.

Pohdittaessa kysymystä siitä, “onko elämällä tarkoitus?” on ensin huomioitava sanan “tarkoitus” eri merkitykset.

Ensiksi joku voi kysyä jonkin arkipäiväisen teon tarkoitusta, esimerkiksi “miksi jätit auton valot palamaan?” Toiseksi voidaan kysyä “mikä on tämän työkalun tarkoitus?”

Joku voi toimia erittäin tarkoituksenmukaisesti, joku toinen vallan hullusti, hedelmättömästi tai jonkin arvojen järjestelmän kannalta arvottomasti.

Luonnontieteen elämänkäsityksen hyväksyminen ei suinkaan johda tässä mielessä arvottomaan elämään. Päin vastoin yhteisö on varustanut meidät lukuisilla työvälineillä, joilla voimme toteuttaa omia tarkoituksiamme. Kun muinainen ihminen rukoili sadetta jumalilta, nykyaikainen ihminen käyttää sadettajia.

Uskonnollinen ja uskonnoton elämänkäsitys eroavat useimmiten perinpohjaisesti vastauksessa kysymykseen siitä, mikä on ihmisen tarkoitus.

Luonnontieteen mukaan ihmisellä ei ole ainakaan nykyisen tietämyksen valossa mitään ihmiskunnan ulkopuolista tarkoitusta. Tähän on esitetty vastaesimerkkinä, että vieraan planeetan asukkaat voivat vallata Maan ja ottaa ihmisen lemmikikseen.

Uskonnot eivät pohjimmaltaan ollenkaan vastaa kysymykseen siitä, mikä on elämän tarkoitus. Kun uskontojen edustajilta kysytään, mikä on se jumalan suunnitelma, jossa ihmisen elämällä on oma tarkoituksensa, heiltä saa usein vastaukseksi joko sellaisia pyhien kirjojen lauseita, jotka eivät vastaa kysymykseen, tai sitten he kieltäytyvät vastaamasta kysymykseen ja sanovat, että jumala yksin tietää.

Sen sijaan lopullisella, biologisella kuolemalla on luonnossa lajin säilymisen ja kehittymisen kannalta selvä merkitys.

Kuolema on elämän jatkumisen edellytys, sillä jos kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti maapallon massan, ja tämähän on tietysti käytännössä mahdotonta.

Jos muinaiset eläimet eivät olisi koskaan kuolleet, ihmistä ei olisi koskaan ilmaantunut maapallolle, sillä ihmiselle ei olisi ollut elintilaa. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että kuolemalla olisi jokin tarkoitus.

Arvioitaessa ns. maallista elämää kristityt usein vertaavat sitä ns. iankaikkisen elämän riemuihin.

Voidaan huomauttaa, että he tekevät saman virheen kuin ne, jotka sanovat, että Pekka on pieni, koska hän on pienempi kuin puu.

Ihmiselämän mielekkyyttä ei tule verrata johonkin ihmiselämän ulkopuoliseen vaan ihmisten elämään keskimäärin.

Näin arvioituna jotkut ihmiset elävät erittäin mielekästä, onnellista ja täysipainoista elämää, ja heidän elämällään yhteiskunnassa on selvä päämäärä ja tarkoitus.

Jotkut toiset elävät surkeaa ja sekä omasta että muiden mielestä tarkoituksetonta elämää.

Sen sijaan, että ollaan huolissaan iankaikkisesta elämästä, pitää kehittää elämää ja yhteiskuntaa maapallolla siten, että lopulta kaikki ihmiset voisivat tuntea elävänsä mielekästä ja tarkoituksenmukaista elämää.

Viinan syytä

• On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää.
• On viinan syy, että lyötte aviopuolisoanne.
• On viinan syy, että ammutte anoppianne.
• Ja on viinan syy, että ammutte ohi…

Elämä on elämisen arvoista

Tahto elää

Onnellisuus tavoitteena

Tasa-arvo ja demokratia elämän tarkoitukseen

What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life, kirjoittanut Julian Baggini, Granta Books, Suffolk, 2004,ISBN 1 86207 661 8, 204 sivua, kovakantisena £9.82 + tilauskulut

Tehtäviä

1. Mitä tarkoituksia on taiteella?
2. Voiko kärsimyksellä olla jokin tarkoitus?
3. Onko kehityksellä (evoluutiolla) jokin yleisempi tarkoitus?
4. Voiko luonnontiede ratkaista elämän tarkoituksen?
5. Mitä tarkoituksia on sodilla?
6. Voiko luonnon säännönmukaisuuksien alaisuudessa elävä ihminen olla vapaa?
7. Mitä muutoksia ihmisten elämän tavoitteissa on tapahtunut viimeisten sadan vuoden aikana?
8. Mistä johtuu, että yliopistojen professorit eivät osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta?
9. Pitäisikö ylioppilaskirjoituksissa kysyä elämän tarkoitusta?
   

Ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: Vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi ja pessimismi, realismi

Vapaa tahto ja valinnat

Siveyttä, lakeja ja jopa politiikkaa koskevissa keskusteluissa tulee yhä uudelleen ja uudelleen esille kysymys vapaasta tahdosta.

Monilla ihmistä alemmilla eläimillä (mutta ei kaikilla) vietit ja vaistot määräävät käyttäytymistä. Eläimet voivat oppia uusia käyttäytymismuotoja, mutta nämä uudet tavat ovat usein konemaisia, eikä vapaasta tahdosta voida useimmilla eläimillä puhua.

Ihmisen (ja eräiden älykkäiden eläinten) vapaa tahto perustuu kykyyn ajatella. Ajatteleva olento voi verrata erilaisia valintamahdollisuuksia ja valita niistä tuntien tehneensä vapaan valinnan.

Käytännön elämässä eri ihmisten valintamahdollisuudet saattavat olla hyvin erilaiset. Sotilasdiktatuurin vankilassa viruvalla henkilöllä saattaa olla varsin vähän valintamahdollisuuksia. Huvipurrella matkustavalla miljonäärillä voi olla runsaasti valintamahdollisuuksia.

Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että ihmisellä on vapaa tahto, jota hän myös käyttää, jos hänelle annetaan mahdollisuus valita.

Mistä sitten vuosituhansia jatkunut keskustelu vapaasta tahdosta johtuu?

Säännön mukaisuus ja satunnaisuus

Pohjimmaltaan kyse on kahden kilpailevan ajatussuunnan, säännönmukaisuusopin (determinismin) ja satunnaisuusopin (indeterminismin) välisestä kiistasta.

Sana determinismi johtuu latinankielen sanasta "determinare", joka tarkoittaa määräämistä tai rajoittamista. Säännönmukaisuusoppi (determinismi) on ajatussuunta, jonka mukaan kaikki tapahtumat ovat luonnon sääntöjen määräämiä. Usein tähän liitetään myös ajatus, jonka mukaan kaikella on syynsä.

Satunnaisuusoppi (indeterminismi) on determinismin vastakohta, se väittää, että on myös sellaisia tapahtumia, jotka eivät ole luonnon säännönmuakisuuksien alaisia tai joilla ei ole luonnollista syytä.

Poikkeuksia luonnon säännönmukaisuuksiin haluavat tietysti ne, jotka uskovat yliluonnolliseen. Satunnaisopin ja säännönmukaisuusopin välinen kiista on siis alkuperältään uskonnon ja ateistisen todellisuuskäsityksen välinen.

Jos kaikki tapahtuu ankarasti luonnon sääntöjen mukaan, esimerkiksi jumalien rukoileminen on turhaa, mikään jumala ei muuta tapahtumien kulkua. Ihminen ei ole vastuussa jumalan tahdon rikkomisesta (synnistä) koska hän ei olisi voinut toimia toisin, luonnon sääntöjen vastaisesti.

Luonnon säännönmukaisuus on inhimillinen käsite

Päteekö satunnaisoppi fysiikassa?

Karkeistus

Karkeistuskäsitteen puolestapuhuja professori Kari Enqvist

On väitetty, että alkeishiukkasia tutkiva fysiikka olisi todistanut satunnaisuusopin oikeaksi.

Satunnaisuusopin kannattajat sotkevat ennustettavuuden (joka on inhimillistä ennustettavuutta) ja luonnon säännönmukaisuuden (joka on todellisuutta, josta ihmisellä on vain karkeistettu käsitys).

Satunnaisopin kannattajat ovat joslus väittäneet, että alkeishiukkasfysiikan eräiden ilmiöiden ennustettavuuden puuttumisesta seuraisi vapaa tahto. Myös tämä on virhepäätelmä.

Ajattelu ei ole kvanttimekaanista vaan sähkökemiallista

Ajattelu ei ole alkeishiukkasten pomppimista vaan sähkökemiallista toimintaa. Kemiallinen toiminta tapahtuu alkeishiukkasia paljon suurempien hiukkasten, molekyylien, piirissä, eikä yksittäisen alkeishiukkasen pomppiminen vaikuta kemiallisten tapahtumien säännönmukaisuuteen.

Toisaalta satunnaisopin kannattajat ovat väittäneet, että tahdon vapaudesta seuraisi satunnaisoppi. Myös tämän käsitys on virhepäätelmä.

Vapaa valinta

Yhteiskuntafilosofiassa sanotaan, että teko perustuu vapaaseen tahtoon, jos

Yksityiskohtaisemmin vapaata tahtoa käsitellään portaalin

http://www.dlc.fi/~etkirja/

filosofian oppikirjoissa.

Kun esimerkiksi äänestäjä suljetussa lippuäänestyksessä antaa äänensä, hänen voidaan sanoa valitsevansa vapaasti ehdokaslistan puitteissa, vaikka olisikin odotettavissa ja ennustettavissa, sen perusteella, mitä äänestäjästä tiedetään, ketä hän äänestää. Vaikka äänestäjä on luonnon säännönmukaisuuksien alainen, hän valitsee vapaasti.

Satunnaisopin kannattajat tarkoittavat tahdon vapaudella jotain muuta kuin tällä käsitteeltä yleensä ymmärretään. Satunnaisopin kannattajien mukaan tahto on vapaa vain silloin, kun se on vapaa luonnon säännönmukaisuuksista.

Siveyden kannalta voisi olla mielenkiintoista tutkia, mitä seurauksia luonnon säännönmukaisuudesta vapaalla tahdolla olisi siveyden suhteen, mutta tässä meidän on tyydyttävä aivan tavalliseen tahdonvapauteen, siis sellaiseen tahdonvapauteen, joka on vapautta valita tavallisten luonnon säännönmukaisuuksien vallitessa.

Säännönmukaisuus ja inhimillinen vapaus

Ihmiskunnalle säännönmukaisuuden keksiminen merkitsi vapauden alkua. Sen tietäminen, miten tapahtuma sattuu, merkitsee herruutta tapahtuman suhteen. Voima, joka käskee, voidaan muuttaa voimaksi, joka palvelee inhimillisiä tarkoitusperiä.

Menestyvä ihmisyhteiskunta käyttää tutkimuksen tuloksia sellaisten päämäärien saavuttamiseksi, jotka ovat syntyneet yksilön tai ryhmän valinnan vapauden tuloksena. Jokainen kone, mutkikkaimmat tietokoneet mukaan lukien, on ihmisen luomaa säännönmukaisuutta.

Tietysti luonnon säännöt asettavat valinnan vapaudelle myös rajoituksia. Esimerkiksi tuli on "hyvä renki mutta huono isäntä" kuten vanha sananlasku sanoo. Mutta nämä rajoitukset on pakko myöntää yhtä hyvin satunnaisopin kannattajan kuin säännönmukaisuuden kannattajan.

Siveellinen vastuunalaisuus

Jotta määrätty teko voisi herättää sitä siveellistä paheksumista tai hyväksymistä, joka kuuluu tähän arvostamiseen, on tarpeen, että kyseessä olevaa henkilöä pidetään siveellisesti vastuunalaisena teostaan.

Rikos tuomitaan yleensä vain silloin, kun rikollista voidaan pitää täysin syyntakeisena.

Arkikieltä käyttäen tämä tarkoittaa, että hän on tehnyt rikoksen vapaalla tahdolla. Jollei sellaista vapaata tahtoa oleteta, on vaikea leimata häntä siveellisesti vastuunalaiseksi teostaan.

Syyllisyys, ympäristö ja perintötekijät

Miksi ihmiset ovat välillä pahoja

Voidaan väittää, että pahat luonteenominaisuudet ovat seurausta ympäröivästä yhteiskunnasta ja perintötekijöistä.

Jos ihminen on perinyt vanhemmiltaan hyviä taipumuksia, hänellä on paremmat mahdollisuudet kehittyä hyväksi ihmiseksi kuin sillä, joka on perinyt huonoja taipumuksia.

Se kasvatus, jota lapsi saa kodissaan, saattaa olla omiaan tekemään hänet rikolliseksi tai huonoksi ihmiseksi.

Samoin se ympäristö, jossa hän joutuu elämään, voi vaikuttaa hänen kehittymiseensä rikolliseksi.

Varsinkin suurkaupunkien yhteiskunnalliset olot ovat olleet omiaan tekemään vähävaraisten ihmisten lapsista rikollisia.

Voimmeko tällaisia ihmisiä moittia siitä, että he ovat pahoja?

Pahuus on suhteellista ja arvoista riippuvaa

Rankaisunhalu

Kun rikollisia arvostellaan, syyllistytään varmasti usein epäoikeudenmukaisuuksiin. Usein rikollisten ankarasta tuomitsemisesta tehdään poliittinen kysymys, ja jos kansan mieliala kannattaa rikollisten ankaraa rankaisemista, ne puolueet menestyvät, jotka ovat olleet ankaran lainsäädännön kannalla.

Esimerkiksi Suomessa rikollisten rankaiseminen on ollut paljon ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa. Meidän sekä suhteellinen että todellinen vankimäärämme on usein ylittänyt muiden pohjoismaiden vastaavat.

Sekaannus syyn ja seurauksen kanssa

Toisaalta voidaan todeta, että usein näissä tarkasteluissa pakko on sekoitettu syyn ja seurauksen sääntöön. Siveellinen arvostaminen kohdistuu usein yksilön tahtoon, johon ulkoinen toiminta viittaa.

Siveellinen hyväksyminen tai paheksuminen syntyy yleensä silloin, kun tekoa pidetään todellisen tahdon ilmauksena, siis sellaisen tahdon, johon ulkoinen tai sisäinen pakko ei ole vaikuttanut.

Esimerkiksi mielisairaan teot eivät herätä samanlaista siveellistä paheksumista kuin vastaavat terveen ihmisen teot.

Ei väliä sillä, miten ihminen on tullut pahaksi

Jos rikos on normaali-ihmisen vapaan harkinnan tulos, se aiheuttaa siveellistä paheksumista aivan riippumatta siitä, miten tekijän tahto on tullut pahaksi.

Tästä voidaan päätellä, että siveellistä suuttumusta tuntee yhtä hyvin säännönmukaisuuden kannattaja kuin satunnaisuusopin kannattajakin.

Tässä kysymyksessä on usein sekoitettu säännönmukaisuus ja kohtalonusko.

Tämä käsitteiden hämmennys on ollut ominainen, ei ainoastaan kansanomaiselle käsitykselle vaan myös filosofeille.

Tehtäviä:

1. Mikä on järjen ja mikä on tunteiden vaikutus siveellisiin ratkaisuihin.
2. Pitäisikö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä?
3. Missä olosuhteissa moraalikäskyn "älä varasta" rikkominen olisi mielestäsi oikeutettua.
4. Mitä normaalissa arkipuheessa tarkoitetaan vapaalla tahdolla?
5. Mitä tarkoittaa rikollisen syyntakeisuus?
6. Milloin rikos herättää siveellistä paheksumista ja milloin se ei herätä sitä?
7. Miksi pikkurikollisia tuomitaan eräissä maissa hyvin ankariin rangaistuksiin?
8. Mitä pikkurikollisten pitäminen vankiloissa maksaa?
   
9. Onko se kannattavaa yhteiskunnan kannalta?
10. Mikä olisi hyvä vaihtoehto pikkurikollisten vankilassa pitämiselle?
    

Syntymä ja kuolema

Mitä elämä on

Elämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole yksinkertaista määritelmää.

Luonnon järjestelmätasot

Avoimet järjestelmät

Elämän ominaisuuksia

• itsesäätelykyky,
• ärtyvyys,
• liikkuvuus,
• lisääntyminen,
• kasvaminen ja
• sen perustana erityinen kemiallinen rakenne.

Rajatapaus: virukset

Onko Maan elämä syntynyt Maassa vai Kuussa

Onko elämän synty todennäköinen vai epätodennäköinen tapahtuma

Missä elämä syntyi

Etelämantereen ikijää ei itke verta, vaikka kuva siltä näyttääkin. Australialainen geologi Griffith Taylor löysi vuonna 1911 erikoisen vesiputouksen, joka ristittiin Blood Fallsiksi. Se virtaa löytäjänsä mukaan nimetyllä Taylorin jäätiköllä.

"Veriputous" saa värinsä rautaoksidista. Vesi virtaa maanalaisesta järvestä, joka on niin suolapitoinen, ettei se jäädy vielä viidessä pakkasasteessakaan. Järvi on täysin hapeton ja pimeä.

Harvardin yliopiston tutkijat löysivät kaksi vuotta sitten tästä ulkomaailmalta täysin suljetusta järvestä bakteerilajin, joka kykenee käyttämään rautaa ja rikkihapon suoloja eli sulfaatteja ravinnokseen.

Näiden bakteerien harvinainen selviytymiskyky auttaa tutkijoita ymmärtämään sitä, kuinka elämä pärjäisi muuallakin vastaavissa olosuhteissa. Samankaltaisia mikrobeja voisi elää esimerkiksi Jupiterin jäisen Europa-kuun pinnan alla.

Tehtäviä

1. Pohtikaa yllä olevan valossa, onko todennäköisempää, että elämä on syntynyt maapallolla vai että elämä on syntynyt pyrstötähdillä ja muilla planeetoilla ja sitten kulkeutunut maapallolle.
2. Erään käsityksen mukaan ihminen ei ole syntynyt savanneilla vaan merien rannoilla. Yrittäkää keksiä todisteita merien rannalla syntymisen puolesta.
3. Pohtikaa esimerkiksi Nils Mustelinin teosten valossa elämän todennäköisyyttä muualla kaikkeudessa.
4. Jos heitä noppaa tuhat kertaa, millä todennäköisyydellä saat elämäsi aikana vähintyään yhden saman tulokset.
5. Miten on mahdollista, että jotkut voittavat lotossa useita miljoonia euroja?

Ihmisyksilön elämän alku

Seksuaalisuuden filosofia

• Seksin metafysiikka   
• Seksuaalinen optimismi   
• Seksuaalinen pessimismi   
• Siveelliset arvioinnit   
• Ei-siveelliset arvioinnit   
• Seksin vaarat   
• Seksuaaliset perversiot   
• Seksuaaliset perversiot ja siveys   
• Tuomas Akvinolaisen mielipide  
• Maallinen seksin filosofia   
• Fetisismi   
• Naisten seksuaalisuus ja uskonto   
• Seksin siveyttä koskevat kiistat   
• Uskonnollinen / vapaamielinen siveys
• Seksin riittävyys / riittämättömyys   
• Yksimielisyys on seksissä välttämätöntä
• Mikä on vapaaehtoista   
• Seksikäsitteet   
• Seksin harrastaminen  
• Seksin harrastaminen ja mielihyvä   
• Seksin harrastaminen ilman mielihyvää      

Normaalisuus

• normaali, matematiikassa pintaa tai janaa vastaan kohtisuorassa oleva suora tai vektori
• keskinormaali, suora, joka leikkaa annetun janan sen keskipisteessä
• normaalijakauma tilastotieteessä
• normaali, tavallinen, tavanomainen, erityisesti:
• tilastollisessa mielessä tavanomainen, yleinen
• lääketieteessä: tila tai kokeen tulos, joka ei viittaa sairauteen
• yhteiskuntatieteissä: arvojen mukainen käyttäytyminen.
• Normaali, Jane Andersonin ohjaama elokuva

Tehtäviä

• Pohtikaa sitä, millaista on normaali sukupuolisuus.

Sukupuolia on useita

Tehtäviä

• Ottakaa selvää siitä, mitä muita sukupuolisia suuntauksia on olemassa.

Heteronormatiivisuus

Tehtäviä

• Mistä johtuu, että et ole ennen kuullut heteronormatiivisuudesta?
• Mitä mieltä olet itse heteronormatiivisuudesta?
• Miksi Venäjällä säädetään homoseksuaalisuuden vastaisia lakeja?
  

Ihmisen hedelmöitys

Tehtäviä

1. Aiotki hankkia lapsia?
2. Miten lapsia hankitaan?
3. Mitä ovat hedelmöityshoidot?
4. Pitääkö sukupuoliyhdynnässä riisua vaatteet?
5. Voiko sukupuoliyhdyntää harjoittaa pimeässä?
   

Opettaja Pia Suvivuo väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita

Eka kerta.

Tehtäviä

1. Hallitsetko seksuaaliset tilanteesi?
2. Onko sinulle tapahtunut epäonnistumisia seksuaalisten tilanteiden hallinnassa?
3. Mitä ovat kaikkein vaikeimpia tilanteita seksuaalisuuden hallinnassa?

Tutkimus: Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään

Itsetyydytyksessä eli masturbaatiossa ei ole mitään pahaa.

Tehtäviä

1. Oletko tuntenut seksuaalista syyllisyyttä?
2. Mistä asioista olet tuntenut syyllisyyttä?
3. Vieläkö tunnet syyllisyyttä?
4. Oletko koskaan masturboinut?
5. Pidätö masturboinnista?
   

Mikä on sukupuoliyhdyntä

Miehen siemensyöksy ilman naista.

Tehtäviä

• Kuinka kauan yhdynnän pitää kestää, että on todennäköistä, että molemmat saavat orgasmin?

Sukupuoliyhdyntään perehtyminen

Suomen vanhin pornolehti on Kalle. Se on välillä ollut julkaisukiellossa mutta nykyään sitä myydään vapaasti kaikista lehdenmyyntipaikoista.

Pornografia (kr. πόρνη (pornē) 'prostituoitu' + γραφή (grafē) 'kirjoitus', puhekielessä porno, on seksuaaliseen kiihotukseen tarkoitettua kuvallista tai kirjallista aineistoa.

Pornografian keskeisimmät muodot ovat pornokuvat sekä pornoelokuvat. Valtion elokuvatarkastamo määrittelee pornografiseksi aineistoksi kuvauksen, jossa ”ihmisiä käsitellään vain ja ainoastaan seksuaalisina olentoina”.

Eräs tapa jaotella kuvallinen pornografia on jaottelu pehmeään ja kovaan pornografiaan. Kovassa pornografiassa yhdyntä näytetään, pehmeässä pornografiassa seksi on näyteltyä tai kuvakulmien ja leikkauksen takia yhdyntää ei näy.

Suomessa kuvallisen pornografian tuottaminen, levittäminen ja hallussapito on laillista, pois lukien lapsipornografia, eläinpornografia ja väkivaltapornografia.

Pornoelokuvien luovuttamista tai myyntiä rajoittaa yleensä korkea ikäraja, Suomessa 18 ja Ruotsissa 15 vuotta. Pornolehtien ikäraja Suomessa on 15 vuotta, Ruotsissa ikärajaa ei ole.

Huomaa, että tavalliset ihmiset eivät yleensä aja häpykarvoja, mutta nykyään on vaikea löytää kuvia, joissa häpykarvoja ei ole ajeltu.

Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään yllä olevan kuvan mukaisesti naisen emättimeen.

Tavallisesti siitin jäykistyy itsestään, mutta nainen voi hyväillä sitä kädellä jäykistymisen edistämiseksi.

Naisen emättimen pitää olla kostunut, jotta siitin menee hyvin emättimeen. Mies voi auttaa naisen emättimen kostumista koskettelemalla häpykieltä eli klitorista. Häpykieli on emättimen aukon etuosassa oleva nipukka. Nainen voi itse kosketella häpykieltääön tullakseen liukkaaksi. Ongelman voi ratkaista myös liukuvoiteilla.

Yhdynnässä miehen siitintä liikutellaan emättimessä edestakaisin. Kun miehen siemenneste valuu emättimeen, siitin alkaa vähitellen veltostua.

Siemensyöksy emättimeen on miehen sukupuolinautinnon huippu.

Ennen yhdyntää kannattaa sopia siitä, että mies ei anna siemensyäksyn tulla ennen kuin nainen on saavuttanut yhdynnän huipun. Varminta on sopia etukäteen, että nainen kertoo miehelle, kun hänen yhdynnän huippunsa tulee. Päin vastoin kuin jotkut miehet väittävät, mies voi pidättää siemensyöksyä niin kauan kuin haluaa. Jos miehen siemensyöksy on myöhässä, miehen on viisasta pyytää lupaa jatkaa yhdyntää.

On syytä olla loukkaantumatta, jos toinen osapuoli välillä tai lopuksi masturboi.

Jos ehkäisy on laiminlyöty, siittimen vetäminen pois ennen siemensyöksyä voi vaikuttaa lievänä ehkäisynä. Jos ehkäisy unohtuu, naisen pitää ottaa jälkiehkäisytabletti lääkerasiassa ilmoitetun ajan kuluessa yhdynnästä. 

Jälkiehkäisytabletteja on markkinoilla kaksi. Norlevo -valmisteen saa yli 15-vuotias ilman reseptiä apteekista, tätä nuoremmat tarvitsevat lääkäriltä reseptin. Norlevo pitää ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Jälkiehkäisypillerin hinta on noin 17 euroa (maaliskuu 2010).

Syksyllä 2009 tuli markkinoille toinen jälkiehkäisyvalmiste, EllaOne. Valmisteen saaminen edellyttää lääkärin kirjoittamaa reseptiä iästä riippumatta. EllaOne tulee ottaa viimeistaan 120 tuntia (5 päivää) yhdynnästä. EllaOne maksaa noin 33 euroa (maaliskuu 2010).

Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi ehkäisyteho sillä on. Jälkiehkäisypilleri ei koskaan vastaa ehkäisyteholtaan oikein käytettyä kondomia tai säännöllistä hormonaalista ehkäisyä, kuten e-pillereitä. 

Mies voi toki naisen luvalla jatkaa yhdyntää vielä sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.

Nuoret ihmisen voivat kohtuullisen helposti kokea molemmat useita yhdynnän huippuja samassa yhdynnässä.

Nainen ratsastaa miehellä -asento.

Tavallisin yhdyntäasento on ns. "lähetyssaarnaajan asento, jossa mies on naisen päällä ja nainen on levittänyt reitensä. Tavallisesti nainen kietoo säärensä miehen takamuksen ympärille tai joka tapauksessa ns. yläasentoon.

Jos nainen on väsynyt, yhdyntää voi toki harjoittaa myös niin, että nainen on pelkästään levittänyt reitensä.

Tasa-arvon mukaista on, että yhdynnässä myös nainen saa olla päällimmäisenä.

Työntämällä siittimen emättimeen takaa päin mies voi laueta helposti.

Yhdyntä-asentoja on lukuisia. Eräs asento, jossa mies laukeaa aika helposti, on, että nainen on vatsallaan ja mies tunkeutuu emättimeen takapuolelta. Tätä asentoa voi käyttää esimerkiksi sen jälkeen, kun nainen on jo saanut orgasmin ja miehen pitäisi laueta.

Tehtäviä

1. Mistä olet saanut tietosi sukupuoliyhdynnästä?
2. Onko koulun seksuaaliopetus ollut riittävää?
3. Missä tilanteissa kondomi tahtoo mennä väärin päin niin, että se ei rullaudu siittimen päälle?
   

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä löydät napauttamalla tästä.

Linkkejä yhdyntäasennoista

Takaa päin -yhdyntäasento on suosittu seksielokuvissa. Takaa voi yhtyä sekä emättimeen että peräsuoleen. Peräsuoleen yhdyttäessä on syytä käyttää yhdyntavoidetta.

Joitain yhdysntäasentoja

• Man-on-top (missionary position)
• Woman-on-top
• Side-by-side
• Rear-entry
• Spread-eagle
• Leapfrog Position
• Cross Position
• Cuissade Position
• Armchair Position
• Furniture Position
• Head to toe
• Lap Dance
• Split level Position
• Spoon Position
• Standing Position
• Standing and Carrying Position
• Swimming Position
• Spontaneous

Mitä on itsetyydytys

Tehtäviä

1. Mitä mieltä olet itsetyydytyksestä?
2. Jos harrastat sitä, uskallatko tunnustaa sen harrastamisen muille?
3. Onko itsetyydytys mielestäsi puutteellista oikeaan sukupuoliyhdýntään verrattuna?

Miesten itsetyydytys

Tehtäviä

1. Onko sinulla ollut virtsatietulehduksia?
2. Jos on, miten niitä on hoidettu?
3. Voiko virtsatietulehdus tarttua sukupuoliyhdynnässä?

Naisten itsetyydytys

Tehtäviä

• Millä tavalla miehen ja naisen orgasmi eroavat toisistaan?

Yhdyntäsiveyttä

Jos haluat tulla raskaaksi, siemennesteen on annettava mennä emättimeen. Jotta siemenneste olisi riittävän vahvaa, saman miehen ei pidä harjoittaa yhdyntää aivan joka päivä.

Tehtäviä

1. Jos olet mies, oletko harjoitellut siemensyöksyn pidättämistä?
2. Jos olet nainen, vaaditko kumppaniltasi, että hän jatkaa yhdyntää kunnes olet saanut orgasmin?
3. Jos olet mies, onko sinulla siittimen jäykistymisvaikeuksia?
4. Jos olet nainen, onko sinulla vaikeuksia saada orgasmi?

Yhdynnän esileikit

Tehtäviä

1. Mitkä yhdynnän esileikit saattavat edistää aivan tavallisten sairauksien leviämistä?
2. Pitääkö kädet pestä ennen sukupuoliyhdyntää?
3. Pitääkö sukupuolielimet puhdistaa ennen yhdyntää ja sen jälkeen?

Supupuolielinten koot

Kaikki naiset eivät anna työntää suurta penistä peräaukkoon. Se voi tehdä kipeää jopa hyvän voiteen kanssa.

Tehtäviä

1. Jos olet nainen, haaveiletko miehestä, jolla on suuri siitin?
2. Jos olet mies, haaveiletko naisesta, jolla on tiukka emätin?
3. Mistä voi tietää, että tulevalla kumppanilla on oikean kokoinen sukupuolielin?

Useita yhdynnän huippuja

Tehtäviä

• Olet kenties kuullut ihmisten puhuvan siitä, kuinka monta orgasmia he saivat samalla kerralla? Kannattako yrittää noudattaa näitä huhupuheita omassa elämässä?

Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään

Tehtäviä

• Mitä mieltä olet siitä, että kumppani yrittää pakottaa seksiin?

Seurustelu

Tehtäviä

• Millaista on järkevä sukupuolirakkaus?

Seksiin kuuluu ehkäisy

Yleisohje

Laita kondomi näin päin siittimen yläpäähän, niin että se rullautuu mukavasti siittimen päälle.

Tehtäviä

1. Jos olet mies, onko sinulla mukana kondomeja?
2. Jos olet nainen, onko sinulla mukana kondomeja?
3. Miksi kondomeja tarvitaan, vaikka käyttäisi ehkäisytabletteja?

Raskauden todennäköisyys

Nykyaikaiset ehkäisykeinot

Naisen kondomi asetetaan paikalleen siten. että toinen rengas menee emättimen siään ja toinen jää ulkopuolelle. 

Seuraavassa on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat ehkäisymenetelmät, joka suojaavat sukupuolitaudeilta ovat kondomi ja naisten kondomi eli femidomi.

Hormonaaliset ehkäisimet

• ehkäisypilleri eli ehkäisytabletti (yleensä yhdistelmäpilleri)
• minipillerit
• ehkäisyrengas
• ehkäisylaastari
• ehkäisyruiske eli injektio
• ehkäisyimplantaatti
• hormonikierukka

Kemialliset ehkäisimet

• emättimeen asetettavat spermisidit
  • ehkäisypuikko
  • ehkäisyvaahto
  • ehkäisyvoide
  • ehkäisygeeli
  • emätintabletti

Mekaaniset ehkäisimet

• miehen kondomi
• naisen kondomi (femidomi)
• kuparikierukka
• pessaari

Muita ehkäisymenetelmiä

• sterilisaatio
• rytmitysmenetelmä
• keskeytetty yhdyntä (kyseenalainen ehkäisymenetelmänä)
• jälkiehkäisy (ei varsinainen ehkäisymenetelmä)

Luota itseesi

Tervettä järkeä on

1. käyttää omaa harkintaa,
2. suunnitella asioita etukäteen,
3. kertoa vanhemmille ja suunnitella missä liikkuu, miten ja kenen kanssa,
4. olla käyttämättä päihteitä ja
5. pitää avaimet, kännykkä ja vähän rahaa mukanaan kotimatkaa varten.

Pilkettä silmäkulmaan

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet - omana itsenäsi!

Tehtäviä

1. Mitä harkitsematon yhdyntä voi aiheuttaa?
2. Miten sukupuolitaudeilta suojaudutaan?
3. Mikä on sukupuoliyhdynnän laillinen ikäraja?
4. Millaisia riippuvuuksia sukupuolielämään liittyy?
5. Voiko seurustelu häiritä koulunkäyntiä? Miten?

Kestääkö seksikemia

Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot

Tehtäviä

1. Tutkikaa miten yleisiä avioerot ovat Suomessa.
2. Tutkikaa avioliittojen pituuksien jakaumaa Suomessa?
3. Verratkaa Suomen avioerojen yleisyyttä muiden maiden avioerojen yleisyyteen.
4. Pohtikaa avioerojen syitä Suomessa.
5. Aiotko joskus solmia avioliiton?
6. Aiotko joskus hankkia lapsia?
7. Miten voit vaikuttaa parhaiten ihmissuhteisiisi?

Jo ei seiso tai luista

Tämä ei ole spermaa vaan voidetta.

Tehtäviä

1. Milloin siittimesi alkaa seista?
2. Milloin emättimesi alkaa liukastua?
3. Miten voit auttaa asiaa, jos sinulla on ongelmia?

Harrasta seksiä myös raskaana

Kirjailija Leena Lehtolaisen rikosromaanissa päähenkilö pitää kovasti raskauden aikaisesta seksistä.

Mikäli nainen pitää raskauden aikaisesta sukupuoliyhdynnästä, hänen kannattaa sitä harrastaa.

Mikä on ihmisen syntymä

Miten syntyminen tapahtuu

Yhteydenotto äitiysneuvolaan heti raskauden alussa

Synnytyksen jälkeen

Jälkitarkastus

Ehkäisy synnytyksen jälkeen

Tehtäviä

1. Aiotko hankkia lapsia?
2. Missä iässä aiot hankkia lapsia?
3. Kuinka monta lasta aiot hankkia?
4. Miten aiot sovittaa yhteen lasten hankkimisen ja ansiotyön?
5. Aiotko hankkia lapsia avoliitossa vai avioliitossa?
   

Vanhusten seksi

Tehtäviä

1. Miten sinun suvussasi suhtaudutaan vanhusten seksiin?
2. Tiedätkö, harrastavatko sinulle läheiset vanhukset seksiä?

Esimerkki sukupuolielmän ongelmista: abortti

Miksi tämä esimerkki on valittu tähän oppiaineistoon

Sosialismin kaatuminen ja abortti

Raskauden keskeytys Suomessa

Laki raskauden keskeyttämisestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1§

Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:

1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen hänen sairautensa, ruumiinvikansa tai heikkoutensa vuoksi vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä;

2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus;



kun hänet on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 §:ssä sekä 20 luvun 1, 3, 3 ja 9 §:ssä tai saman luvun 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos teko on sisältänyt naisen toimintavapauden törkeän loukkauksen;

3) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut täyttänyt seitsemäätoista vuotta tai oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta taikka kun hän on jo synnyttänyt neljä lasta;

4) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen tai että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika; tai

5) kun jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus, häiriytynyt sieluntoiminta tai muu niihin verrattava syy vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta.

Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko vastustaa raskauden keskeyttämistä

Vanhoillisten käsitys

1. on väärin tappaa syytön ihminen
2. sikiö on syytön ihminen.

Asenteet tappamiseen

”Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"

Kuolemantuomio

Syntymä

Elinkykyisyys

Elonmerkkien osoittaminen

Onko sikiön tappaminen väärin

Kieltävien lakien seuraukset

Lait ja yksityiselämä

Naisnäkökulma

Sikiön elämän arvo

Monet abortin vastustajat syövät tapettuja eläimiä

Sikiö mahdollisena tulevana ihmisenä

1. On väärin tappaa mahdollinen tuleva ihminen.
2. Sikiö on mahdollinen tuleva ihminen.

Vastasyntyneiden tappaminen

Eri maissa eri asenteita

Raskauden keskeytyksen vaihtoehdot

Tehtäviä

1. Pitäisikö ehkäisykierukkaa arvioida samoilla perusteilla kuin aborttia?
2. Pitäisikö ns. katumuspilleriä arvioida samoilla perusteilla kuin aborttia?
3. Tutkikaa mitkä raskauden ehkäisymenetelmät sopivat lukiolaisille.
4. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä, kuinka paljon raskauden keskeytyksiä on viime vuosina tehty Suomessa. Missä ikäryhmissä raskauden keskeytykset ovat yleisimpiä?
5. Pohtikaa miksi raskauden keskeytyksiä tehdään Suomessa. Voitaisiinko niitä vähentää esimerkiksi ehkäisyvalistuksella?

Harjoitustyö

Tehtäviä

1. Selvittäkää mitä perusteluja Alankomaissa on esitetty eutanasian laillistamisen puolesta.
2. Mitä vaaroja eutanasian laillistamiseen liittyy?
3. On ehdotettu, että jokainen voisi kuolla huvikseen ns. itsemurhataloissa (Michel Foucault (1926 - 1984)). Miten tähän tulisi suhtautua.

Onnellisuus

Jo muinaiset ihmiset

Onnellisuus ei käsitteenä ole uusi. Muinaiset kirjoittajat pohtivat ihmisen onnen ehtoja. Noissa kirjoituksissa korostettiin ihmisen hyveellistä elämää onnen lähteenä. Nykyajan pohdinnoissa sen sijaan korostuu kysymys siitä, voiko yksilö löytää oman onnensa. Tähän liittyy muun muassa sanonta "Jokainen on oman onnensa seppä".

On myös epäonnea jolloin tapahtuu monia epämukavia asioita. Esimerkiksi suolan läikyttäminen, peilin rikkoutuminen ja kuun varjoon astuminen aiheuttavat uskomusten mukaan huonoa onnea.

Tehtäviä

1. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokainen on oman onnensa sepppä?
2. Pitääkö väitteenä paikkansa, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos olette asiasta eri mieltä, väitelkää asiasta.
3. Milloin näit viimeksi mustan kissan kulkevan tien yli? (Kirjoittajan kotona on kaksi mustaa kissaa ja melkein musta koira.)
   
4. Ottakaa selvää siitä, mistä johtuu se, että täysin mustia kissoja on aika vähän?
5. Montako peiliä olet rikkonut?
6. Voiko rikkoontuneen peilin viedä kierrätykseen?
7. Oletko yhtään taikauskoinen?
   

Onnen voi periä vanhemmiltaan

Nykyään tutkijat etsivät asioita, jotka saavat ihmiset nauttimaan elämästään ja tuntemaan tyytyväisyyttä. Silloin tällöin ilmestyy listoja, joissa kerrotaan, minkä maiden asukkaat ovat kaikkein onnellisimpia.

Onnellisuus syntyy hyvin monista aineksista. Taipumus onnellisuuteen on jossain määrin perityvää.

Onnellisuuteen taipuvainen ihminen on kuin kissa, joka aina putoaa jaloilleen.

Myös varallisuus ja hyvät tulot lisäävät tiettyyn rajaan asti onnellisuutta.

Tärkein ohje onnellisuuden tavoittelussa on: Synny oikeaan perheeseen.

Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten on havaittu elävän pitempään ja olevan terveempiä ja tuotteliaampia. Toisaalta voidaan väittää, että onnellisuus kenties johtuu hyvästä terveydestä ja työkyvystä.

Tehtäviä

1. Tiettyyn rajaan asti varallisuuden lisääntyminen lisää onnellisuutta, mutta oikein rikkaat eivät ole sen onnellisempia kuin tavalliset rikkaat. Mistä tämä johtuu?
2. Ottakaa selvää siitä, mikä on niukkuuden laki.
3. Millä tavalla varakkuus voi pidentää ihmisen elinikää?
   

Onnellisuustutkimus

Tärkein yksittäinen onnellistava tekijä on perimä. Erossa kasvaneita identtisiä kaksosia tutkimalla on havaittu, että perimä selittää noin puolet ihmisen onnellisuudesta.

Toiseksi merkittävin elämänlaatua parantava tekijä on avioliitto.Tiedot osoittavat naimisissa olevien ihmisten olevan naimattomia onnellisempia. Parisuhde sinänsä ei näytä riittävän myönteisen vaikutuksen syntymiseen.

Vertailun mukaan avoliitossa elävät eivät ole yhtä onnellisia kuin yhdessä asuvat avopuolisot. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että avioliitto on monissa maissa lainsäädäntösyistä turvallisempi yhteiselämän muoto kuin avoliitto.

Myös muut ihmissuhteet vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi. Kun tutkittiin Intian köyhiä, vähäosaiset pitivät itseään lähes yhtä onnellisina kuin vertailuryhmäksi valitut selvästi paremmin toimeentulevat keskiluokan jäsenet.

Alimpaan sosiaaliryhmään kuuluneet intialaiset pitivät ystäviään ja sukulaisiaan suuressa arvossa. Hyvät ihmissuhteet tekivät heidän elämästään mielekästä ja auttoivat kestämään äärimmäistä köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä.

Intian aivan alinta ryhmää, kastittomia, ei liene tutkittu yllä mainituissa tutkimuksissa. Sikäli kuin kastittomille annetaan töitä, heille annetaan sellaisia töitä, joita muut eivät suostu esimerkiksi epäterveellisten työolosuhteiden takia tekemään.

Tehtäviä

1. Oletko mielestäsi useimmiten onnellinen vai onneton?
2. Mistä tämä johtuu?
3. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
4. Miten voit tehdä ystäväsi onnelliseksi?
5. Miten voit tehdä vihollisesi onnettomaksi?
6. Kannattaako tehdä vihollisensa onnettomaksi?
   
7. Voidaanko onnellisuutta lisätä masennusta poistavilla lääkkeillä?

Onneton rikas

Onneton rikas on onnellisempi kuin onneton köyhä. Varakkaat ihmiset ovat joka tapauksessa keskimäärin varattomia onnellisempia. Sitä vastoin ahneus heikentää elämänlaatua. Ne, jotka haluavat jatkuvasti lisää hyvää, eivät aina nauti elämästään.

Myös selkeä todellisuuskäsitys lisää onnellisuutta. Ei siis pidä paikkaansa, että tieto lisäisi onnettomuutta.

Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä. Itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät keskimääräistä enemmän vapaaehtoistyötä. (Tämän oppikirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan tee onnelliseksi.)

Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoisista tuntui myös, että muiden auttaminen teki heistä entistä onnellisempia, mikä taas auttoi heitä tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa olevien hyväksi.

Tehtäviä

1. Millainen on ahne ihminen?
2. Onko ahneudesta todellista hyötyä?
3. Tunnetko itsesi tyytyväiseksi, kun olet auttanut jotain toveriasi?

Ole kaunis

Ulkoinen viehättävyys ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan on ilmennyt, että ne, jotka hyväksyvät oman ulkonäkönsä eivätkä vertaile itseään koko ajan muihin, ovat keskimääräistä onnellisempia.

Kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä omalla keholla voi tehdä, kuin siihen, mitä sille voi tehdä.

Nuoruuden ihannointi on yhtä turhaa. Laaja tutkimus osoitti kielteisten emootioiden vähenevän ihmisen vanhetessa.

Tehtäviä

1. Mihin seikkoihin ulkonäössäsi voit vaikuttaa itse?
2. Mihin asioihin ulkonäössäsi et voi vaikuttaa?
3. Ihminen voi olla kaunis, mutta siitä huolimatta hänellä voi olla huono pärstäkerroin. Mikä ero on kauneudella ja pärstäkertoimella?

Onni suosii rohkeaa

Maalaus ravintola Kairossa.

Laulun mukaan onni suosii rohkeaa. Elämä alkaa hymyillä, jos uskaltaa tarttua tilaisuuteen eikä vähättele onnistumismahdollisuuksiaan.

Menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten tähtien alla, vaan he ovat omaksuneet asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka palkitsevat heidät myönteisillä kokemuksilla.

Onni näyttää potkivan osaa ihmisistä kaikilla elämän aloilla. Nämä ihmiset nauttivat silmin nähden olemassaolostaan.

Tehtäviä

1. Suosiiko onni rohkeaa?
2. Miksi monet hyvin älykkäät ihmiset eivät menesty?
3. Eräs mies oli huijannut muilta melkoisen määrän rahaa. Kun häneltä kysyttiin, millä hän on rikastunut, hän vastasi: "Pitää käydä ulkona siihen aikaan yöstä, kun rahaa sataa". Voiko tavallinen ihminen tietää, milloin hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

Avoimin mielin kohti uutta

Eräässä tutkimuksessa oli mukana 42-vuotias oikeuslääkäri, joka kertoi elämän hymyilleen hänelle kaikessa. Hän oli naimisissa rakastamansa miehen kanssa ja hänellä oli kaksi suloista lasta. Hän myös viihtyi mainiosti työssään.

Hänen vastakohtansa oli 34-vuotias lähihoitaja, joka mielestään tapasi aina vääriä miehiä ja jolle sattui jatkuvasti vastoinkäymisiä. Viikon aikana hän oli nyrjäyttänyt nilkkansa, telonut selkänsä ja kolhinut autonsa peruuttamalla päin puuta.

Onnekkaat eivät kuitenkaan erottuneet ulkonäöltään, älykkyydeltään tai vaikkapa anteliaisuudeltaan keskiarvoihmisestä.

Sen sijaan he olivat tavallista ulospäin suuntautuneempia, uteliaampia ja avoimempia. Heidän kykynsä tajuta asioita vaistonvaraisesti oli hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet luottaa siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Lisäksi heidän ihmistuntemuksensa ei pettänyt, vaan se loi edellytykset monin tavoin antoisille suhteille.

Onnekkaiden ryhmän jäseniä yhdisti panostaminen ihmissuhteisiin. Mitä laajemmaksi verkosto kasvoi, sitä enemmän heille tarjoutui tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, jotka voivat auttaa heitä esimerkiksi työpaikan tai asunnon vaihtamisessa.

Tehtäviä

1. Millä eri keinoilla tavallinen ihminen voi parantaa elämänsä laatua?
2. Mitä sinun pitää tehdä, jos haluat mieluiten olla yksiksesi?
3. Miten voit tulla onnelliseksi, jos olet hyvin köyhä?
4. Luettele kolme tärkeintä asiaa, jotka ovat onnellisuutesi edellytyksenä?
5. Uskallatko kertoa listasi julkisesti?
   

Pelko ja huolet sokaisevat

Erittäin mielenkiintoinen oli koe, jossa tutkimukseen osallistuneita pyydettiin laskemaan lehdessä olevien kuvien määrä. Epäonniset selviytyivät kokeesta keskimäärin kahdessa minuutissa, kun taas onnekkaat saattoivat laskea lehden käsistään jo muutaman sekunnin kuluttua.

Lehden toiselle sivulle oli asetettu puolen sivun kokoinen laatikko, jossa luki viiden senttimetrin korkuisin lihavoiduin kirjaimin, että kuvia on 43. Teksti hyppäsi suorastaan silmille. Onnekkaat havaitsivat sen heti, kun taas epäonnisilta se jäi huomaamatta.

Toisessa kokeessa keskelle lehteä oli pantu yhtä selkeä viesti: Lopeta laskeminen. Kun sanot kokeen valvojalle, että olet huomannut tämän viestin, saat 250 puntaa. Tämäkin viesti meni epäonnisten silmien ohi, sillä he olivat keskittyneet pelkästään laskemaan kuvia.

Epäonnisiksi itsensä kokevat ihmiset olivat yleensä jännittyneempiä ja hermostuneempia kuin onnekkaina itseään pitävät. Näytti siltä, että juuri huolestuneisuus ja pelokkuus sumensivat epäonnisten tilanteentajun: he eivät pystyneet hahmottamaan kokonaisuutta ja sen suomia mahdollisuuksia, koska he suuntasivat kaiken huomionsa yhteen ainoaan asiaan kerrallaan.

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että on vaikeaa kiinnittää huomio moneen asiaan kerrallaan? Esimerkiksi tämän kirjoittaja ei pidä siitä, että häntä häiritään, kun hän kirjoittaa.
2. Eikö kaiken tarkkaileminen lisää jännittyneisyyttä, kun kokeen mukaan se alensi sitä? Jos et keksi vastausta, kysy opettajalta, joka tarkkailee teitä kaikkia.
3. Kumpi auttaa ajattelussa enemmän, tunnin miettiminen vai viidentoista minuutin nokkaunet?
   

Hyvä itseluottamus palkitaan

Epäonnisilla on taipumus rajata ajattelunsa ja toimintansa onnekkaita jyrkemmin: kun he ovat etsimässä täydellistä elämänkumppania, he eivät näe uutta tuttavuutta mahdollisena ystävänä. Sama pätee työpaikkailmoituksiin. He hakevat vain työpaikkoja, jotka vaikuttavat ilmoituksen perusteella juuri heille sopivilta eivätkä ilmaise kiinnostustaan tehtäviin, jotka vaatisivat heiltä esimerkiksi lisäkoulutusta.

Brittiläistutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että onni ei ole vain sattumaa vaan pitkälti myönteisen elämänasenteen ja avoimen mielen ansiota. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein tiedostamattaankin toimineeksi menestyksen hyväksi. Usko omiin selviytymismahdollisuuksiin parantaa myös kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja toipua niistä. Parhaassa tapauksessa koettelemukset koetaan hyödyllisiksi oppitunneiksi.

Vasteaikaa mittaavassa kokeessa saatiin viitteitä siitä, että myönteiset odotukset parantavat suorituksia. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin yksinkertaisesti painamaan nappia valon syttyessä. Toiseen ryhmään kuuluneita kehotettiin eläytymään ensin nopeasti reagoivan hävittäjälentäjän rooliin ja sitten toimimaan samalla tavalla kuin vertailuryhmän jäsenten. Lopputulos osoitti, että lentäjät olivat selvästi vikkelämpiä.

Tehtäviä

1. Miten omaa itseluottamustaan voi parantaa?
2. Miten voi parantaa jonkun toverinsa itseluottamusta?
3. Mitä mieltä olet niistä ihmisistä, jotka ovat omasta mielestään erehtymättömiä?
4. Tämän kirjoittaja teki aikanaan vasteaikaennätyksen. Ensin piti painaa toista nappia ja sitten toista. Painoin molempia yhtä aikaa, eikä kukaan huomannut mitään. Mikä koejärjestelyssä oli vikana?
5. Oletko koskaan saanut kiinni katosta putoavan lampun?
   

Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa

Kun myöhemmin palaat menneisiin tapahtumiin, huomaat, että ihan kaikki ei olekaan sittenkään mennyt pieleen. Yksikin ilonaihe voi vahvistaa itsetuntoa ja antaa sysäyksen myönteiseen ajatteluun silloin, kun maailma näyttää murjovan.

Älä kuitenkaan kirjoita päiväkirjaasi asioita, joilla joku voi vahingoittaa sinua.

Tehtäviä

1. Muistelkaa, milloin kukin oli viimeksi onnellinen. Kirjoitakaa kulunut aika nimettömänä paperilapuille. Kootkaa paperilaput ja laskekaa aikojen keskiarvo.
2. Onko sijoituksesti tässä kilpailussa satunnainen?
3. Miksi monet poliitikot pitävät päiväkirjaa?
   

Mikä ohjaa elämääni

Tehtäviä

• Mitkä kirjoittajan elämänohjeista ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?

Mitä aiot tehdä elämälläsi

Terveellinen elämäntapa

Tehtäviä

1. Miten koulusta voisi tehdä nykyistä terveellisemmän?
2. Mitkä omista elintavoistasi ovat terveellisiä ja mitkä epäterveellisiä?
3. Mistä saat luotettavaa tietoa terveellisyydestä?
   

Ei opettajakaan aina ymmärrä sitä, mitä hän puhuu

Tehtäviä

1. Mitä asioita pidät tärkeinä?
2. Mitä asioita pidät yhdentekevinä?
3. Mitä koulun haittojen poistaminen maksaisi?
   

Valintamahdollisuuksien säilyttäminen

Tehtäviä

1. Miten koululainen voi vaikuttaa siihen, että hänen valintamahdollisuutensa elämässä säilyvät?
2. Onko valintamahdollisuuksia lisättävissä?
3. Tekeekö valintamahdollisuuksien lisääminen ratkaisut vaikeiksi?
4. Onko sellainen elämä, jossa valintamahdollisuuksia on melkein kaikissa tilanteissa vain yksi, hyvää elämää?
5. Miksi joillain on paljon valintamahdollisuuksia ja joillain toisilla ei ollenkaan?
   

Ympäristö, josta saa apua

Tehtäviä

1. Millaisessa ympäristössä haluat asua aikuisena?
2. Millaisessa ympäristössä et halua asua aikuisena?
3. Kuinka suuressa asunnossa haluat asua aikuisena?
4. Miksi kerrostaloasunto Helsingin keskustassa voi maksaa neljä kertaa niin paljon kuin omakotitalo Helsingin laidalla?
5. Mistä johtuu, että harvaan asuttujen seutujen omakotitalot ovat hyvin halpoja?
   

Elämänsuunnitelma

Tehtäviä

1. Miksi aiot isona? Arveletko pääseväsi siihen asemaan, johon haluat?
2. Miksi ei aina kannata valita sitä ammattia, jossa tuntisi viihtyvänsä?
3. Miksi niihin ammatteihin, joissa ansaitsee eniten, on myös eniten pyrkijöitä?
4. Kun tämän kirjoittaja meni oppikouluun, kylällä sanottiin, että siitä tehdään ministeri. Miksi minusta ei tullut ministeriä?
5. Kylällä myös sanottiin, että siitä tehdään filosofian tohtori. Miksi minusta ei tullut filosofian tohtoria?
   

Vastoinkäymiset

Tehtäviä

1. Mitä vastoinkäymisiä sinulla on ollut?
   
2. Oletko saanut niihin apua?
3. Oletko auttanut muita heidän vastoinkäymisissään?

Emootioiden hallinta

Tehtäviä

1. Onko sinulla vastustajia?
   
2. Jos ei ole, mistä tämä johtuu?
3. Suututko helposti?
4. Mitä vahinkoa on suuttumisesta?
5. Mitä vahinkoa on siitä, että sietää jotain ihmistä liian kauan suuttumatta hänelle?

Vapaa-aika

Tehtäviä

• Koulupäivä lyhentää elämääsi yhdellä päivällä. Samoin tekee yksi työpäivä. Yritykset ja poliitikot ovat lyhentämässä ihmisten vapaa-aikaa ja korottamassa ihmisten eläkeikää? Mistä syystä ihmiset myyvät elämäänsä entistä halvemmalla?

Todenmukainen todellisuuskäsitys

Tehtäviä

1. Miten nykyisestä valtavasta informaatiotulvasta voi poimia kaikkein tärkeimmän?
2. Miksi koulussa opetetaan ja vaaditaan oppimaan paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka unohtuvat lähitulevaisuudessa?
3. Mitä tietokoneella kannattaa tehdä ja mitä ei (ts. mihin käytät rajallista elämääsi).
   

Propagandan torjuminen

Propaganda on väitteitä, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista.

Esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen kaikille pakollinen uskontotiedon opetus on todellisuutdessa uskontojen propagandaa.

Tehtäviä

1. Miksi on propagandaa?
   
2. Miten voit suojautua propagandalta?
3. Mistä johtuu, että kaksi kolmasosaa ihmisistä kuvittelee olevansa muita älykkäämpiä, vaikka puolet on muita tyhmempiä?
   

Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa

Tehtäviä

1. Ovatko toverisi yrittäneen käyttää sinua hyväksi jossain asiassa? Ovatko he onnistuneet?
2. Miten hyväksikäytöltä voi suojautua?
3. Mistä voit saada apua, jos sinua hyväksikäytetään?

Elämänkaarijuhlat

Syntymän juhliminen

Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.

Taikuuden tavoitteet ovat usein tavallisia, kuten sairauksien parantaminen, vihollisten vahingoittaminen ja tiedon hankinta. Taikuudella tavoiteltavaa tietoa on esimerkiksi tieto tulevaisuudesta. Tärkeä osa taikuutta ovat myös suojautumiskeinot vihamielistä taikuutta vastaan. Taikuus voidaan jakaa useaan eri ryhmään käytettyjen menetelmien mukaan. Taikuus voidaan jakaa myös toimintatapojensa mukaan mustaan ja valkoiseen
taikuuteen, joista ensin mainittuun liitetään yleensä noituus.

Vanhaan katoliseen ja luterilaiseen kastejärjestykseen kuului niin sanottu luopuminen paholaisesta eli abrenuntiatio diaboli.

Kastettavalta kysyttiin: "Luovutko Perkeleestä? Luovutko kaikista hänen teoistaan? Luovutko kaikista hänen petoksistaan?"

Lapsikasteen ollessa kyseessä yleensä näihin kysymyksiin vastasivat lapsen kummit.

Tarkoituksena oli ilmeisesti opettaa läsnäolijoita kasteen tarkoituksesta, jottei kastetta pidettäisi ainoastaan nimenantona, sillä ainakin luterilaisessa opissa lasten sanotaan uskovan itse.

Kaste siirtää vanhojen kirkkojen opetuksen mukaan uskovan ihmisen saatanan valtakunnasta Jumalan valtakuntaan ja edellyttää myös uutta uskonkuuliaisuutta, eli se ei ole vain nimenantoseremonia.

Vielä 1800-luvulla Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kasteen yhteydessä toimitettiin abrenuntiatio. Tästä käytännöstä luovuttiin vuonna 1886.

Jäänteenä abrenuntiatiosta luetaan nykyäänkin ristinmerkin tekemisen yhteydessä rukous, jossa rukoillaan vapautumista "pahan vallasta" tai vaihtoehtoisesti voimaa "kuolla pois synnistä".

Ortodoksisessa kirkossa abrenuntiatio kuuluu edelleen kasteeseen. Abrenuntiatio on eri asia kuin paholaisen häätäminen eli eksorkismi.

Aikuiseksi tulo

Avioliiton solmiminen

Hautajaiset

Hautausmaamonopoli

Erilaisia hautajaisia

Uskonnot ovat vaikuttaneet tapoihin

Tehtäviä

1. Mitä rajoja luonto nykyään asettaa elämäntavoillemme ja siveydellemme?
2. Millaisia erilaisia sukupuolimoraaleja voi esiintyä?
3. Millä tavalla suomalaisen uskonnottoman ja suomalaisen kristityn elämäntavat poikkeavat toisistaan?
4. Vertailkaa muslimien ja kristittyjen elämäntapoja..
5. Laatikaa uskonnoton a. nimiäispuhe b. aikuistumisjuhlan puhe c. hääpuhe d. hautauspuhe.

Kuolema

Kuoleman käsittelystä oppitunneilla

Mitä kuolema on

Satunnainen kuolema ja luonnollinen kuolema

Yksisoluisten eliöiden kuolema

Monisoluiset eliöt

Mistä vanheneminen johtuu

• "Fysiikka opettaa meille, että mikään mikroskooppinen kokonaisuus ei voi jäädä osattomaksi kvanttitason häiriöistä, joiden kasaantuminen makroskooppiseen systeemiin muuttaa tämän systeemin rakennetta vähitellen mutta väistämättömästi.
• Vaikka eliöillä on hallussaan verraton säilyttävä koneisto, nekään eivät pysty väistämään tätä lakia. Monisoluisten eliöiden vanheneminen ja kuolema saavat ainakin osittaisen selityksen siitä, että niihin kasautuu satunnaisia käännösvirheitä, jotka muuttavat nimenomaan joitakin itse käännöksen uskollisuudesta vastaavan koneiston osatekijöitä ja lisäävät täten virheiden taajuutta, niin että näiden eliöiden rakenne väistämättä rappeutuu."

Vanheneminen on perintötekijöiden määräämää

Elinikä ja jälkeläistuotanto

Kuolema on elämän kehitykselle välttämätöntä

Jos kuolemaa ei olisi, ei olisi ihmisiä

Kuolema mahdollistaa kehityksen

Myös lajit katoavat

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, miksi ihmisen elinikä on sellainen kuin se on. Pohtikaa myös sitä, missä määrin arvelette tutkimuksen pystyvän jatkamaan ihmisen elinikää tulevaisuudessa.
2. Pohtikaa sitä, mitä hyötyä ja haittaa yhteiskunnalle koituisi, jos ihmisen elinikä olisi huomattavasti nykyistä pitempi.
3. Pohtikaa sitä, missä iässä ihmisen on edullisinta tuottaa jälkeläisiä.

Ihmisen kuolema luonnonilmiönä

Milloin ihminen on kuollut

Kyky tietoisuuteen

Aivokuolema

Tavalliset kuoleman merkit

Tehtäviä

1. Viime vuosikymmeniä on keskusteltu runsaasti armomurhasta eli eutanasiasta (kreikan kielen sanasta eu = hyvä, thanatos = kuolema) eli parantumattomasti sairaan ja kärsivän potilaan auttamisesta omasta pyynnöstä kuolemaan. Mitä mieltä olet armomurhasta eli eutanasiasta?
2. On keskusteltu myös siitä, onko oikein käyttää suuria määriä yhteiskunnan varoja hengissä pitämiseen. Mitä mieltä olet asiasta?

Suhtautuminen kuolemaan

Tietoisuus kuolemasta

Kuolemaan liittyvät ajatustunteet

Jälkeenjääneiden ajatustunteet

Kaavamainen ajattelu

Kuolemanpelko

Kuoleman hyväksyminen

Surutyö

Suru ja murehtiminen

Omaisten ajatustunteita

Onko surun avoin purkaminen hyödyllistä

Ajattelu ja tunteet

Ajatustunteiden hallinta

Suru ja onnellisuus

Varautuminen kuoleman kohtaamiseen

Auttaako vakaumus kuoleman kohtaamisessa

Tehtäviä

1. Pohtikaa pitääkö surua purkaa vai voidaanko sitä lievittää.
2. Pohtikaa mistä johtuu, että useimpien ihmisten on vaikea hallita emootioitaan.
3. Pohtikaa mitä usko kuoleman jälkeiseen rangaistukseen (helvettiin) saattaa vaikuttaa kuolemaa kohdattaessa.

Käsityksiä kuolemasta

Suomalaisyten käsityksiä

Suomalaisten käsityksiä kuoleman jälkeisestä elämästä

Hautaus on kallista

Kristityillä on vaikutusvaltaa myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa

Aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta

Luontoon perustuva todellisuuskäsitys (naturalismi)

Perusaines

Luonnollinen ja yliluonnollinen

Naturalismi: Ihminen on luonnon osa

Kuolema on osa luonnon kiertokulkua

Kuolemanpelko

Pitäisikö meidän pelät aikaa ennen syntymäämme

Uskonnottomia käsityksiä kuolemasta

"Uskon, että kuollessani ruumiini muuttuu tomuksi ja persoonallisuuteni katoaa. Uskon, että meille ei ole annettu enempää kuin 70 vuotta elääksemme tässä ihanassa maailmassa, ja että kun elämä on lopussa, me katoamme jälleen siihen ikuiseen hämärään, josta olemme tulleetkin. En tiedä mitään salatuista asioista ja kieltäydyn keksimästä myyttejä niistä."

Tehtävä

1. Etsikää (esimerkiksi internetistä) ateistinen hautauspuhe.
2. Kirjoittakaa hautauspuhe (= muistosanat vainajalle). Esittäkää joitain puheita luokalle.

Kristillinen käsitys kuolemasta

Lähde: Opetushallituksen sivustot.

Kristittyjen Uusi testamentti ei anna selvää vastausta siihen, mitä tapahtuu kuolemassa.

On kaksi kristillistä käsitystä kuolemasta:

1. Ruumis kuolee, mutta sielu jää odottamaan viimeistä tuomiota eräänlaiseen välitilaan.
   
2. Koko ihminen kuolee, koska ruumis ja sielu ovat yhtä. Maailman lopun aikaan koko ihminen herätetään kuolleista.
   

Sielu on nimitys, jota käytetään ihmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon väitetystä tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

Kristillisen aikakäsityksen mukaan kaikella elämällä on alku ja loppu.

Aikojen lopussa kristityt ajattelevat Jeesuksen tulevan maan päälle ja valitsevan osan ihmisistä Taivaaksi nimitettyyn paikkaan ja loput ihmisistä Helvetiksi kutsuttuun paikkaan. Tätä valikointia kristityt kutsuvat viimeiseksi tuomioksi.

Kristinuskon mukaan sielut elävät ikuisesti viimeisen tuomion jälkeen.

Kristityt perustelevat viimeistä tuomiota seuraavasti:

Kun maailmassa usein valitsee epäoikeudenmukaisuus, eikä paha saakaan palkkaansa, ajatellaan, että viimeisellä tuomiolla paha lopulta tuomitaan ja oikeus toteutuu. Silloin kaikki kuolleet herätetään, toiset pääsevät taivaaseen, toiset tuomitaan helvettiin.

Uuden testementin mukaan viimeinen tuomio on monelle suuri yllätys. Tätä kuvaa Matteuksen evankeliumi 25:31–46.

Viimeinen tuomio

31 "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32 Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. 36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'

37 "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? 39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' 40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

41 "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. 42 Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. 43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'

44 "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' 45 Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'

46 "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Ns. lopun aikoja käsittelee Raamatussa erityisesti Johanneksen ilmestys. Kuuluisa kuvaus neljästä ratsastajasta löytyy Ilmestyskirjasta 6:1–17.

Karitsa avaa kuusi sinettiä

1 Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen tavoin jylisevällä äänellä: "Tule!" 2 Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti.

3 Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: "Tule!" 4 Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen. Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka.

5 Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. 6 [i] Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: "Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa.* Öljyyn ja viiniin älä koske."

7 Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon sanovan: "Tule!" 8 Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajille annettiin valta neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin.

9 Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. 10 Ne huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauan kestää, Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat meidän veremme maan asukkaille?" 11 Silloin niille kullekin annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä.

12 Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. 13 Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa. 14 Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan. 15 Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin 16 ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! 17 Heidän vihansa suuri päivä on tullut -- kuka voi sen kestää?"

Lopun ajan odotukset ovat korostuneet aina ihmiskunnan suurten murrosten ja taitekohtien yhteydessä.

   
Gustave Dorén näkemys viimeisestä tuomiosta.

Kristittyjen Taivas

Vanha testamentti kuvaa taivasta jumalan asuntona. Uusi testamentti kuvaa sitä kultakaupunkina, juhlapaikkana, missä ei ole enää mitään pahaa. Näiden värikkäiden kuvausten sanoma on siinä, että taivaassa ihminen saa olla ikuisesti hyvän jumalan lähellä.

Kristittyjen Helvetti

Kristittyjen Kiirastuli

Katolinen kirkko julistaa pyhimyksiksi vainajia, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todisteilla.

Kristittyjen 1000-vuotinen valtakunta

Tuhatvuotinen valtakunta

1 Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. 2 Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, 3 syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa.

4 Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. 5 Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt.

Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. 6 Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

Saatanan lopullinen tappio

7 Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan, 8 ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan, ja joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa. 9 Ne nousevat maan tasangolle ja saartavat pyhien leirin ja rakastetun kaupungin. Mutta taivaasta iskee tuli, ja se tuhoaa ne kaikki. 10 Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja siellä niitä kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti.

Viimeinen tuomio

11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. 12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. 13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. 14 Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. 15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.

Kuolema hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa

Jälleensyntyminen  tarkoittaa ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.

Jälleensyntymisoppi kuuluu moniin uskontoihin. Itämaisista uskonnoista jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja jainalaisuuteen. World Values 2000 -tutkimuksen mukaan suomalaisista jälleensyntymiseen uskoo noin 15 prosenttia.

Jälleensyntymä ei ole sama asia kuin sielunvaellus, vaikka ne usein käsitetään samaksi. Hindulaisuuteen kuuluu sekä jälleensyntyminen että sielinvaellus, kun taas buddhalaisuus kiistää jälkimmäisen

Kuolema Kiinan uskonnoissa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa.

Kuolema juutalaisuudessa

Kuolema islamissa

Tehtäviä

1. Vertaa eri tapoja suhtautua kuolemaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät?
2. Miten käsitys kuolemasta ja  vaikuttaa tapaan suhtautua elämään?

Kuolemattomuuden tavoittelu

Kuolema ongelmana

Tarve kieltää ahdistavat ajatukset

Elämisen halu

Ruumiis, mieli, sielu jne.

Jako ruumiiseen ja sieluun

1. Ruumis ja sielu ovat erillisiä, mutta elämässä ne ovat kiinteästi yhtyneinä toisiinsa ja kuolemassa sielu eroaa ruumiista elääkseen jatkuvasti;
2. vain ruumis on olemassa, sielu on käsitteellinen yleistys, kuvitelma;
3. ruumis ja sielu muodostavat kokonaisuuden, erottamattoman yhteyden; kun aivot lakkaavat toimimasta, sielua ei ole enää olemassa.

Aineellinen todellisuuskäsitys: Mieli

Kakseuskäsityksen (dualismin) arvostelua

Jos hylkäämme harhan (illuusion), joka näkee hengen "aineettomana aineena", emme silti kiellä sitä vaan päinvastoin alamme tajuta mikä mutkikkuus, rikkaus ja luotaamaton syvyys sisältyy perinnölliseen perintöömme samoin kuin tietoiseen ja tiedottomaan persoonalliseen kokemukseemme, jotka kaikki yhdessä muodostavat tämän olennon, meidät, oman itsensä ainutkertaisen ja jäävittömän todistajana

Kaikki osoittaa, että henkiset toiminnat ovat sidotut fysiologisiin ja kemiallisiin tapahtumasarjoihin aivoissa ja keskushermostossa. Lisäksi on huomattava, että mieli on synnyltään yhteiskuntahistoriallinen.

Ihmisestä tulee ihminen hänen omaksuessaan inhimillisen todellisuuskäsityksen. Tämä tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Yhteiskunnan ulkopuolella ihminen ei ole ihminen.

Lukuisat niin sanottuja susilapsia koskevat huomiot osoittavat, että ihmisen ja inhimillisen käytännön erityispiirteet eivät toteudu yhteiskunnan ulkopuolella. Ihmisen minuus on yhteiskunnallis-historiallisen ja yksilökehityksen tuote.

Ajatus siitä, että olisi olemassa joku erotettavissa oleva olemus eli "sielu", joka olisi jollakin tavoin liittyneenä kehoon ja joka voisi jäädä sen kuoltua eloon, nähdä ilman silmiä, kuulla ilman korvia, tuntea ilman hermoja ja ajatella ilman aivoja, on ristiriidassa kaikkien psykologisten ja fysiologisten havaintojen kanssa.

Hengen ja aineen kahtiajakoa ei ole voitu perustella, eikä tällainen oletus ole koeteltavissa. Se on lisäksi jyrkässä ristiriidassa kaiken sen tiedon kanssa, mitä meillä on ihmisen lajikehityksestä, yksilökehityksestä, fysiologiasta ja psykologiasta.

Tehtäviä

1. Ihmisen sikiötä yhdistää hänen äitiinsä vain verivirta, joka kulkee napanuoran välityksellä. Kuvitellaan, että jollakin muulla planeetalla sikiötä ja äitiä yhdistäisi myös hermosäikeistö siten, että äidin sen aistien tietoisuus jakautuisi äidin ja lapsen kesken samaan tapaan kuin yksisoluisten elimistö kokonaisuudessaan. Pohtikaa mitä etuja ja haittoja tästä olisi esimerkiksi olosuhteiden jyrkästi muuttuessa.
2. Pohtikaa mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia niin sanotuilla pelastususkonnoilla (pelastus = kuoleman jälkeinen elämä) oli a) antiikin Roomassa b) meidän aikanamme.
3. Ihmisen aivojen vioittuminen saattaa heikentää tai muuttaa hänen kykyään ajatella. Aivojen perinnöllisyystekijäin määräämä rakenne vaikuttaa myös merkittävästi ihmisen kykyyn ajatella. Kyky ajatella vaikuttaa puolestaan kykyyn tehdä siveellisiä valintoja. Keskustelkaa siitä, toteutuisiko oikeudenmukaisuus, jos a) oletettaisiin, että hindulainen sielunvaellusoppi, jonka mukaan kärsimykset tässä elämässä ovat seurauksia edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä, b) kristillinen helvettioppi olisi tosi.

Optimismi ja pessimismi

Kaupunkitarina

• Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
• Se on puolityhjä.

• Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
• Se on puoliksi täysi.

• Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
• Näyttää siltä, kuin sinulla olisi kaksi kertaa niin paljon lasia, kuin sinä tarvitset.

• Ai, he! professori sanoi. Minä unohdin varoittaa sinua insinööreistä! Heillä ei ole persoonallisuutta.

Martin E. P. Seligman ja optimismi

Martin E. P. Seligman ja aito onnellisuus

Pessimismi

Tehtäviä

1. Mitä hyötyä optimismista saattaa olla?
2. Mitä haittaa optimistista saattaa olla?
3. Kuinka monta opitimstia tunnet?
4. Miten he ovat menestyneet?
5. Onko optimismi sama asia kuin itseluottamus?

Realismi

Sivistyssanan alkuperä

Todellismi taiteissa

• Kohde esitetään sellaisena, kuin se esiintyy tavallisessa elämässä.
• Teatterissa pyritään yhdenmukaisuuteen todellisen elämän kanssa.
• Maalaustyyli jossa kuva esittää kaksiulotteisena näkymiä, joista voi tunnistaa olioita ja tapahtumia.
• Perinteinen todellismi arvostaa kauneutta ja taiteilijan taitoja (esimerkiksi piirustustaito).
• Tarkkatodellistinen maalaus muistuttaa yksityiskohtaista valokuvaa.
• Kaatopaikkatodellismi keskittyy yhteiskunnalliseen todellisuuteen.
• Kirjallinen todellismi pyrkii esittämään tapahtumat sellaisina, kuin ne esiintyvät tavallisessa elämässä.
• Taikatodellismissa todellisen elämän tapahtumiin on lisätty yliluonnollisia tapahtumia.
• Kansallissosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin kansallissosialistista propagandaa.
• Runollinen todellismi korosti elokuvan kauneusarvoja.
• Valokuvatodellismi oli maalaustaidetta, joka jäljitteli valokuvia.
• Romanttinen todellismi oli Ayn Rand'in käsitys kauniista taiteesta.
• Yhteiskunnallinen todellismi kuvasi työläisiä.
• Sosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin kommunistipuolueen propagandaa.

Kansainvälinen politiikka

• Puolustustodellismin mukaan sekasorto saa valtiot parantamaan turvallisuuttaan. Tämä lisää epävakaisuutta.
• Vapaustodellismin mukaan on olemassa valtioiden yhteisö.
• Rakenteellisen todellismin mukaan kansainväliset rakenteet rajoittavat valtioiden käyttäytymistä.
• Hyökkäävän todellismin mukaan valtiot käyttävät laajentumismahdollisuuksiaan.
• Poliittisen todellismin mukaan valtiot tavoittelevat pikemmin valtaa ja turvallisuutta kuin siveellisten ihanteiden mukaista tilaa.
• Alikehitystodellismi väittää, että kolmannen maailman valtiot ovat erityisen kiinnostuneita lyhyen aikavälin menetyksistä.

Lainsäädäntö

• Lakitodellismi sanoo, että lait ovat ihmisten tekemiä ja että niissä on inhimillisiä puutteita.
• Vasemmistotodellismi väittää, että rikollisuus vaikuttaa kohtuuttomasti työväenluokkaan.
• Oikeistotodellismin mukaan rikoksia on pyrittävä estämään ja hallitsemaan.

Filosofia

• Kauneustodellisuus (Eli Siegel)
• Austraalialainen materialismi
• Kristillinen todellismi (Reinhold Niebuhr)
• Konstruktiivinen todellismi
• Cornellin yliopiston todellismi (Richard Boyd)
• Arvosteleva todellismi käsittelee aistitiedon tarkkuutta.
• Suora todellismi on käsitys havaitsemisesta
• Tosioleva todellismi
• Tietotodellismi
• Alitodellismin mukaan tietoisuus ei pysty erottamaan todellista mielikuvituksellisesta.
• Matemaattinen todellismi
• Kohtuullinen todellismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään todellisuutta, jossa yleiskäsitteet olisivat olemassa.
• Mahdollisuustodellismi (David Lewis) väittää, että mahdolliset todellisuudet ovat yhtä todellisia kuin todellinen todellisuus.
• Siveellinen todellismi (hyvesiveys), on käsitys, jonka mukaan on olemassa tosia siveellisiä arvoja.
• Taikatodellismi on Nikolai Berdjajevin käsitys jumalallisen olemuksesta.
• Lapsellinen todellismi on tavallisen ihmisen käsitys todellisuudesta.
• Uusi todellismi väittää, että ihminen tietää todellisuudesta vain epäsuorasti päättelemällä.
• Elimellinen todellismi (Alfred North Whitehead)
• Reliasmi eli todellismi on käsitys, jonka mukaan on olemassa havaitsijasta riippumaton todellisuus.
• Platonin todellismi, jonka mukaan yleiskäsitteet ovat olemassa
• Puolitodellismi väittää, että vaikka siveelliset käsitykset ovat heijastuksia meidän ajatustunteistamme, niistä voidaan puhua todellisuuskäsittein.
• Esittävä todellismi väittää, että emme voi havaita todellisuutta suoraan.
• Tieteellinen todellismi väittää, että todellisuus on sellainen kuin tiede sen kuvaa.
• Ulottumattmuustodellismin mukaan ihmiset ymmärtävät käsityskykynsä rajallisuuden.
• Totuusarvoyhteystodellismi

Muita aloja

• Masennustodellismi on käsitys, jonka mukaan masentuneilla on todellisuudesta parempi käsitys kuin muilla.
• Kansatieteellinen todellismi on tapa kirjoittaa omista kokemuksistaan ikään kuin ne olisivat ensi käden tietoja.
• Taktinen todellismi on eräs laji tietokonepelejä.
• Todellistinen kirjasinlaji

Siveellinen todellismi ja vastatodellismi

• Olemassaolo - totuus/epätotuus
• Moraaliväitteet - muut väitteet
• Moraaliväitteet - todellisuus
• Arvot - totuus/epätotuus
• Arvot - moraaliväitteet
• arvot - todellisuus

Opiskele varmuuden vuoksi

Onko opetussuunnitelmassa tarkoitettu realismia optimismin ja pessimismin välimuotona

Jos näin on, lue tästä aineistosta uudestaan osio Onnellisuus.

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, mitä voi tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa kysytään opetushallituksen opetussuunnitelmaehdotuksen otsikkoa "realismi".
2. Pohtikaa sitä, mitä voi tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa kysytään moraalista realismia ja moraalista antirealismia.
3. Olisiko jumaluustieteilijän syytä kysyä neuvoja "yläkerran ukolta"?

Elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

Kertausta

Yksilön elämä

Mitä elämänhallinta on

Elämänhallinta on joukko menetelmiä, joilla uskonnot ja yhteiskunnat valvovat yhteisöjen ja yksilöiden elämää.

Yksilön pyrkimukset vaikuttaa omaan elämäänsä ovat myös elämänhallintaa.

Yksilöiden elämää hallitsevat erityisesti perhe, koulut, työnantajat, verottaja jne.

Kolme kovaa komentajaa

• Koti
• Uskonto
• Isänmaa

Pandoran lipas

• Toivo

Uskonnollinen elämänhallinta Suomessa

Evankelis-luterilainen kirkko hallitsee yksilöiden elämää mm. seuraavilla menetelmillä:

• Kristillisen siveyden noudattaminen on Taivaaseen pääsyn ehto (2. Piet. 1:6-8).
• Pappi kastaa vastasyntyneen lapsen pään vedellä ja pitää uskonnolliset juhlamenot.
• Päivähoidossa evankelis-luterilainen uskonto vaikuttaa ainakin jouluna ja pääsiäisenä, mutta eräillä paikkakunnillla jopa ruokarukouksilla.
• Kouluissa evankelis-luterilaiset vaikuttavat muutoin samaan tapaan kuin päivähoidossa, mutta lisäksi kouluissa esikoulusta lukioon on suuri tuntimäärä oman uskonnon opetusta.
• Viisitoistavuotiaat kirkon jäsenet käyvät evankelis-luterilaisen rippikoulun, jonka tarkoitus on saada välinpitämättömät nuoret uskoon.
• Asevelvollisuuteen liittyy monenlaista hartaudenahrjoitusta papin johdolla.
• Kirkolliset häät ja avioliiton siunaaminen (jos toinen puoliso ei kuulu kirkkoon) ovat uskonnollinen tilaisuus.
• Sairaaloissa, vankiloissa ja jopa korkeakouluissa on evankelis-luterilaista uskonnollista toimintaa.
• Usein jopa ateisteja haudataan evankelis-luterilaisin kirkonmenoin.

Eräitä lakeja, joilla hallitaan Suomen kansalaisten elämää

Elämänhallinta on tavoitteena neljässä, viidessä laissa.

• Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) 3 § 1 mom. (Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut) "Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa."

• Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 2 § (Määritelmät) "1) aktivointisuunnitelmalla tarkoitetaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittavaa suunnitelmaa, jonka työvoimatoimisto ja kunta laativat yhdessä henkilön kanssa; 2) kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille."

• Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohteluista ja säilöönottoyksiköstä (116/2002) 14 § Toimintakyvyn tukeminen) "Ulkomaalaiselle järjestetään säilöönottoyksikön oloihin soveltuvaa elämänhallintaa tukevaa toimintaa sekä mahdollisuus tiedotusvälineiden seuraamiseen ja kirjastopalvelujen käyttöön."

• Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004) 3 § (Nuorisorangaistuksen tukitoimet) "Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävät tukitoimet on sovitettava yhteen."

• Vankeuslaki (767/2005) 2 § (Vankeuden täytäntöönpanon tavoite) "Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana."

Yksilöiden elämänhallinta

Sikojen elämänhallinta

Ihmisten itsehallinta

Yhdysvallat

Itä-Aasia

Voidaanko itsehallintaa kehittää

Itsehallinnalla on myönteisiä vaikutuksia

Itsehallintaon rajallista

Yllykkeiden hallinta

Itsehallinnan menetelmiä

• aineellisten tapahtumien hallinta
• yllykkeiden hallinta
• tyydyttyneisyyden hallinta
• ajatustunteiden (emootioiden) hallinta
• vastenmielisyyksien hallinta
• lääkkeet (esim. mielialalääkkeet)
• toimintojen ehdollistaminen
• itserangaistukset
• jotain muuta tekeminen

Suomalaisia tutkimuksia

Tehtäviä

1. Selvitä, missä iässä naiset tavallisesti synyttävät.
2. Kuinka monta lasta suomalaisella naisella on nykyään keskimäärin?
3. Kuinka suuri osa lapsista syntyy avioliitossa, avoliitossa ja näiden kahden ulkopuolella?
4. Kuinka suuri osa naisista saa lapsia yhden miehen, kahden miehen tai usemamman miehen kanssa?
5. Kuinka suuri osa miehistä saa lapsia yhden naisen, kahden naisen, useamman naisen kanssa?
6. Kuinka suuri osa naisista ei saa lapsia ollenkaan?
7. Kuinka suuri osa miehistä ei saa lapsia ollenkaan?
8. Onko kaksosilla aina sama isä?
9. Kuinka suuri osa lapsista syntyy kuolleena?
10. Pohdi, mitä elämäsi asioita hallitset hyvin ja mitä asioita hallitset huonosti.
11. Voiko raha auttaa yksilön elämänhallinnassa?
12. Missä asioissa aiot parantaa elämänhallintaasi?
13. Onko sinua joskus kaduttanut se, että teit jotain?
14. Onko sinua joskus kaduttanut se, että jätit tekemättä jotain?
15. Milla tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa sinun elämääsi?
16. Millä tavalla koulu vaikuttaa sinun elämääsi?
17. Millä tavalla ystäväsi vaikuttavat sinun elämääsi?
18. Millä tavalla vihollisesti vaikuttavat sinun elämääsi? Älä yritä valehdella ettei sinulla ole vihollisia!
    
19. Millä tavalla perheesi vaikuttaa sinun elämääsi.
20. Mitä ovat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä a) Suomessa b) Iranissa?
21. Millä tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa ateistien elämänhallintaan?
    

Perimän merkitys

Ohjaako ihmistä perinnöllisyys vai kasvatus

Kysymyksiä

1. Syntyykö ihminen ilman pe­rinnöllisiä taipumuksia vai onko hänellä runsaasti perinnöllisiä taipumuksia?
2. Jos ihmisellä on perinnöllisiä taipumuksia, voiko kasvatus muuttaa niitä, ja jos voi, missä määrin?
3. Vapauttavatko perintötekijät ihmisen tekojensa vastuusta?
4. Mitä seurauksia on siitä, jos lapsi kasvaa ilman ohjausta (eli vapaasti)?

Perinnöllinen vaihtelu

Identtiset kaksoset

Vaikutusmallit

• älykkyystesteillä arvioidut tiedolliset kyvyt,
• testeillä arvioidut luon­teenpiirteet,
• yhteisölliset asenteet,
• kiinnostuksen kohteet ja
• henkisen toiminnan häiriöt.

Perintötekijöillä on huomattava vaikutus

Yleisälykkyys

Henkilökohtaiset luonteenpiirteet

Yhteisölliset asenteet

Kiinnostuksen kohteet

Alttius mielialahäiriöihin

Mistä yksilön ominaisuudet riippuvat

Teot eivät periydy, taipumukset periytyvät

Tarkkaavaisuushäiriö

Eduskunnan ihmiskäsityksen pitäisi olla tosi

Onko ihmisellä synnynnäisiä oppimisvalmiuksia

Tehtäviä

1. Miten toveripiirin mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
2. Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet tovereihisi?
3. Ovatko vanhempiesi mielipiteet vaikuttaneet sinuun?
4. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja tunnistat vanhempiesi ja itsesi luonteenpiirteiden välillä?
5. Miten opettajien mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
6. Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet opettajiisi?
7. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa autoritaarisuus. Miten sitä mitataan?

Lisälukemista: Aivojen välittäjäaineet

Miksi ihminen ajattelee hitaasti

Välittäjäaineen toiminta

Millaisia välittäjäaineet ovat

1. Ainetta tuotetaan ja varastoidaan hermosolussa.
2. Sopiva heräte vapauttaa sitä hermosolujen välisestä liitoksesta.
3. Aineen suora lisäys hermosolun kalvolle aiheuttaa saman vaikutuksen kuin hermosolun heräte.
4. Käsittely, joka kohdistuu joko suoraan aineen vaikutuksiin tai hermosolun ärsytyksen vaikutuksiin, aiheuttaa vastaavat seuraukset.

Välitys on yksisuuntaista

• natrium ja kloori (ruokasuola),
• kalium (välttämätön, mutta suurina määrinä tappava, käytetty Texasissa teloituksiin)
• kalsium (jota on kalkissa ja luustossa) ja
• magnesium (hyvin kevyt mutta paloherkkä metalli),

Muisti ja oppiminen

Biologiset muuntajat

Sama hermosolu voi tuottaa useita välittäjäaineita

Välittäjä-aineiden pitoisuudet riippuvat niiden takaisinotosta

Masennuslääkkeet perustuvat mm. serotoniinin takaisinoton estoon

Asetyylikoliini

Noradrenaliini ja adrenaliini

Dopamiini

Serotoniini

Täsmälääkkeet

Monityydyttämättömät kalahapot

Tasapaino

Alkoholistien hoito

Histamiini

Allergia ja matkapahoinvointi

Mahahaava

Glutamaatti

Alkoholi ja muistihäiriöt

Liikkeiden säätely ja oppiminen

Negatiivinen ja tiedollinen skitsofrenia

GABA

Epilepsian hoito

Lihasjännityksen laukaiseminen

Aminohappoketjut

Liikunta ja mielihyvä

Opioidien aiheuttama riippuvuus

Tehtäviä

1. Pohtikaa voiko eläimillä esiintyä mielenterveysongelmia? Jos niitä esiintyy, miten niitä hoidetaan?
2. Mitä vaikutuksia alkoholilla on ihmisen toimintakykyyn? Mistä nämä vaikutukset johtuvat
3. Mihin huumeriippuvuus perustuu? Voivatko lääkkeet aiheuttaa riippuvuutta?
4. Mihin perustuu voimakas riippuvuus tupakasta? Mitä terveysvaikutuksia tupakan polttamisella on?
5. Pohtikaa ravitsemuksen vaikutusta ihmisen mielenterveyteen. Pitävätkö vanhat ravitsemusneuvot nykyään paikkaansa?

Ympäristön merkitys

Yksilö mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä

Toiveet ja todellisuus

Toimintaympäristö ja tilakäyttäytyminen

Ympäristön vaikutus ihmiseen

• määrää suoraan käyttäytymistä,
• tarjoaa mahdollisuuksia ja rajoituksia, joiden pohjalta ihmiset tekevät valintansa toiminnassaan ja
• toimii näyttämönä ihmisen toiminnalle, estäen tai edistäen tätä.

Ihmisen käyttäytyminen on ympäristösidonnaista

Lähiympäristön merkitys

Ympäristö on voimavara

Yksityisyys

Luonnon merkitys kaupunkilaiselle

Henkilökohtainen tila

Ihminen ympäristönsä muokkaajana

Oma jälki ympäristöön

Ilkivalta

Keinoja ilkivallan vähentämiseen