Hyvä elämä (et10)

Lukion elämänkatsomustieto 1

Versio 1.1

Viimeksi päivitetty  8.2.2013

Elämänkatsomustiedon sanasto.

Tekstin alkuun pääset napauttamalla tästä.
Kaikki etkirjat löydät napauttamalla tästä

Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Sisällysluettelo

Opetussuunnitelmat

Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä

Opetushallituksen ohjeen opetussuunnitelmaksi löydät tästä

Miljoonat petetyt eivät voi olla väärässä.
Sanoi suurmies

auto

Rekka lähestyi tunnelia, jota edelsi liikennemerkki: Korkeus 3,50 metriä.


Apumies tuumasi: Meidän rekkahan on 3,80.

Kuljettaja katseli ympärilleen: Ei näy poliisia. Ajetaan nopeasti läpi.

Sisällysluettelo

  1. Hyvä elämä (et10)
    1. Lukion elämänkatsomustieto 1
    2. Opetussuunnitelmat
  2. Johdanto: Kuuluvatko ateistit suomalaiseen yhteiskuntaan
    1. Eurooppalaiset arvot
    2. Mikä tekee onnelliseksi
    3. Elämänkatsomustietoa on vain Suomessa
    4. Uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu oppiaine
    5. Uskonnottomilla on oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään
    6. Luonnontutkimus ja uskonnottomat elämänkäsitykset
    7. Jumalat eivät kuulu uskonnottomaan elämänkäsitykseen
    8. Uskonnottomilla on oikeus tuntea jumalatodistusten paikkansapitämättömyys
    9. Uskonnottomien arvokäsitykset
    10. Kysymys elämän tarkoituksesta tai mielekkyydestä
    11. Tämä oppimateriaali ei ota kantaa arvokäsityksiin
    12. Tässä oppimateriaalissa ei ole minkään uskonnon propagandaa
    13. Nimiä, vuosilukuja ja sivistyssanoja ei tarvitse muistaa
  3. Historiaa
    1. Uskontojen historia ja siveysoppi
    2. YK:n ihmisoikeustoimikunta puuttui peruskoulun opetukseen
    3. Uskonnottomien oikeuksia on jälleen vähennetty
    4. Vasemmistoliitto (SKDL) ja suomenruotsalaiset vähentämässä uskonnottomien oikeuksia
    5. Uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien välistä eroa on käytetty uskonnottomien syrjimiseen
    6. Elämänkatsomustieto tuli lukioon evankelis-luterilaisen kirkon painostuksesta
    7. FETO:n jäsenten enemmistö on kristittyjä
    8. Painetut oppikirjat ovat evankelis-luterilaisen kirkon tahdon mukaisia
    9. Neekeri on poistettu sanastosta
    10. Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon
    11. Tehtäviä
  4. Peruskäsitteitä
    1. Mitä elämänkäsitykseen kuuluu
    2. Elämänkatsomus
    3. Todellisuuskäsitys
    4. Maailmankuva
    5. Elämänkäsitykset voivat esittää arvoarvostelmia toisistaan
    6. Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Ratkaise itse
    7. Elämänasenne
    8. Hyvä elämä
    9. Tehtäviä
    10. Minuus, identiteetti, käsitteistä ei ole yksimielisyyttä
    11. Henkilöys eli persoonallisuus
    12. Luonne
    13. Minuus
    14. Samaistuminen eli identiteetti
    15. Onko aito minuus olemassa
    16. Nykyaikainen ja minuus
    17. Hajanainen minuus
    18. Pysyvä minuus
    19. Tehtäviä
  5. Hyvä elämä: ihmisen perustarpeita
    1. Tärkein lähde
    2. Abraham Harold Maslow
    3. Maslowin tarvejärjestyskäsitys
    4. Fysiologiset perustarpeet
    5. Turvallisuuden tarpeet (the safety and security needs)
    6. Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet
    7. Itsensä kunnioittamisen ja arvostuksen tarpeet
    8. Puutetarpeet
    9. Tasapaino
    10. Perinnöllinen valmius
    11. Kehitys etenee tasojen läpi portaittain
    12. Aikaisemmat kokemukset
    13. Itsensä toteuttamisen tarpeet
    14. Millainen on itseään toteuttava ihminen
    15. Itseään toteuttavat suhtautuvat muihin ihmisiin eri tavoin
    16. Maslowin arvostelua
    17. Tehtäviä
  6. Elämän tarkoitus (ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)
    1. Selityksen selityksiä
    2. Savossa ei selitellä
    3. Kuirt Baier selittämisen lajeista
    4. Viinan syytä
    5. Elämä on elämisen arvoista
    6. Tahto elää
    7. Onnellisuus tavoitteena
    8. Tasa-arvo ja demokratia elämän tarkoitukseen
    9. Tehtäviä
  7. Ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: Vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi ja pessimismi, realismi
    1. Vapaa tahto ja valinnat
    2. Säännön mukaisuus ja satunnaisuus
    3. Luonnon säännönmukaisuus on inhimillinen käsite
    4. Päteekö satunnaisoppi fysiikassa?
    5. Karkeistus
    6. Ajattelu ei ole kvanttimekaanista vaan sähkökemiallista
    7. Vapaa valinta
    8. Säännönmukaisuus ja inhimillinen vapaus
    9. Siveellinen vastuunalaisuus
  8. Syyllisyys, ympäristö ja perintötekijät
    1. Miksi ihmiset ovat välillä pahoja
    2. Pahuus on suhteellista ja arvoista riippuvaa
    3. Rankaisunhalu
    4. Sekaannus syyn ja seurauksen kanssa
    5. Ei väliä sillä, miten ihminen on tullut pahaksi
    6. Tehtäviä:
  9. Syntymä ja kuolema
    1. Mitä elämä on
    2. Luonnon järjestelmätasot
    3. Avoimet järjestelmät
    4. Elämän ominaisuuksia
    5. Rajatapaus: virukset
    6. Onko Maan elämä syntynyt Maassa vai Kuussa
    7. Onko elämän synty todennäköinen vai epätodennäköinen tapahtuma
    8. Missä elämä syntyi
    9. Tehtäviä
  10. Ihmisyksilön elämän alku
    1. Seksuaalisuuden filosofia
    2. Normaalisuus
    3. Tehtäviä
    4. Sukupuolia on useita
    5. Tehtäviä
    6. Heteronormatiivisuus
    7. Tehtäviä
    8. Ihmisen hedelmöitys
    9. Tehtäviä
    10. Opettaja Pia Suvivuo väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita
    11. Tehtäviä
    12. Tutkimus: Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään
    13. Tehtäviä
    14. Mikä on sukupuoliyhdyntä
    15. Tehtäviä
    16. Sukupuoliyhdyntään perehtyminen
    17. Tehtäviä
    18. Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä
    19. Linkkejä yhdyntäasennoista
    20. Mitä on itsetyydytys
    21. Tehtäviä
    22. Miesten itsetyydytys
    23. Tehtäviä
    24. Naisten itsetyydytys
    25. Tehtäviä
    26. Yhdyntäsiveyttä
    27. Tehtäviä
    28. Yhdynnän esileikit
    29. Tehtäviä
    30. Supupuolielinten koot
    31. Tehtäviä
    32. Useita yhdynnän huippuja
    33. Tehtäviä
    34. Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään
    35. Tehtäviä
    36. Seurustelu
    37. Tehtäviä
    38. Seksiin kuuluu ehkäisy
    39. Yleisohje
    40. Tehtäviä
    41. Raskauden todennäköisyys
    42. Nykyaikaiset ehkäisykeinot
    43. Hormonaaliset ehkäisimet
    44. Kemialliset ehkäisimet
    45. Mekaaniset ehkäisimet
    46. Muita ehkäisymenetelmiä
    47. Luota itseesi
    48. Tervettä järkeä on
    49. Pilkettä silmäkulmaan
    50. Tehtäviä
    51. Kestääkö seksikemia
    52. Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot
    53. Tehtäviä
    54. Jo ei seiso tai luista
    55. Tehtäviä
    56. Harrasta seksiä myös raskaana
    57. Mikä on ihmisen syntymä
    58. Miten syntyminen tapahtuu
    59. Yhteydenotto äitiysneuvolaan heti raskauden alussa
    60. Synnytyksen jälkeen
    61. Jälkitarkastus
    62. Ehkäisy synnytyksen jälkeen
    63. Tehtäviä
    64. Vanhusten seksi
    65. Tehtäviä
  11. Esimerkki sukupuolielmän ongelmista: abortti
    1. Miksi tämä esimerkki on valittu tähän oppiaineistoon
    2. Sosialismin kaatuminen ja abortti
    3. Raskauden keskeytys Suomessa
    4. Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko vastustaa raskauden keskeyttämistä
    5. Vanhoillisten käsitys
    6. Asenteet tappamiseen
    7. Kuolemantuomio
    8. Syntymä
    9. Elinkykyisyys
    10. Elonmerkkien osoittaminen
    11. Onko sikiön tappaminen väärin
    12. Kieltävien lakien seuraukset
    13. Lait ja yksityiselämä
    14. Naisnäkökulma
    15. Sikiön elämän arvo
    16. Monet abortin vastustajat syövät tapettuja eläimiä
    17. Sikiö mahdollisena tulevana ihmisenä
    18. Vastasyntyneiden tappaminen
    19. Eri maissa eri asenteita
    20. Raskauden keskeytyksen vaihtoehdot
    21. Tehtäviä
  12. Harjoitustyö
    1. Tehtäviä
  13. Onnellisuus
    1. Jo muinaiset ihmiset
    2. Tehtäviä
    3. Onnen voi periä vanhemmiltaan
    4. Tehtäviä
    5. Onnellisuustutkimus
    6. Tehtäviä
    7. Onneton rikas
    8. Tehtäviä
    9. Ole kaunis
    10. Tehtäviä
    11. Onni suosii rohkeaa
    12. Tehtäviä
    13. Avoimin mielin kohti uutta
    14. Tehtäviä
    15. Pelko ja huolet sokaisevat
    16. Tehtäviä
    17. Hyvä itseluottamus palkitaan
    18. Tehtäviä
    19. Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa
    20. Tehtäviä
  14. Mikä ohjaa elämääni
    1. Elämänohjeita
    2. Tehtäviä
  15. Mitä aiot tehdä elämälläsi
    1. Terveellinen elämäntapa
    2. Tehtäviä
    3. Ei opettajakaan aina ymmärrä sitä, mitä hän puhuu
    4. Tehtäviä
    5. Valintamahdollisuuksien säilyttäminen
    6. Tehtäviä
    7. Ympäristö, josta saa apua
    8. Tehtäviä
    9. Elämänsuunnitelma
    10. Tehtäviä
    11. Vastoinkäymiset
    12. Tehtäviä
    13. Emootioiden hallinta
    14. Tehtäviä
    15. Vapaa-aika
    16. Tehtäviä
    17. Todenmukainen todellisuuskäsitys
    18. Tehtäviä
    19. Propagandan torjuminen
    20. Tehtäviä
    21. Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa
    22. Tehtäviä
  16. Elämänkaarijuhlat
    1. Syntymän juhliminen
    2. Aikuiseksi tulo
    3. Avioliiton solmiminen
    4. Hautajaiset
    5. Hautausmaamonopoli
    6. Erilaisia hautajaisia
    7. Uskonnot ovat vaikuttaneet tapoihin
    8. Tehtäviä
  17. Kuolema
    1. Kuoleman käsittelystä oppitunneilla
    2. Mitä kuolema on
    3. Satunnainen kuolema ja luonnollinen kuolema
    4. Yksisoluisten eliöiden kuolema
    5. Monisoluiset eliöt
    6. Mistä vanheneminen johtuu
    7. Vanheneminen on perintötekijöiden määräämää
    8. Elinikä ja jälkeläistuotanto
    9. Kuolema on elämän kehitykselle välttämätöntä
    10. Jos kuolemaa ei olisi, ei olisi ihmisiä
    11. Kuolema mahdollistaa kehityksen
    12. Myös lajit katoavat
    13. Tehtäviä
    14. Ihmisen kuolema luonnonilmiönä
    15. Milloin ihminen on kuollut
    16. Kyky tietoisuuteen
    17. Aivokuolema
    18. Tavalliset kuoleman merkit
    19. Tehtäviä
  18. Suhtautuminen kuolemaan
    1. Tietoisuus kuolemasta
    2. Kuolemaan liittyvät ajatustunteet
    3. Jälkeenjääneiden ajatustunteet
    4. Kaavamainen ajattelu
    5. Kuolemanpelko
    6. Kuoleman hyväksyminen
    7. Surutyö
    8. Suru ja murehtiminen
    9. Omaisten ajatustunteita
    10. Onko surun avoin purkaminen hyödyllistä
    11. Ajattelu ja tunteet
    12. Ajatustunteiden hallinta
    13. Suru ja onnellisuus
    14. Varautuminen kuoleman kohtaamiseen
    15. Auttaako vakaumus kuoleman kohtaamisessa
    16. Tehtäviä
  19. Käsityksiä kuolemasta
    1. Suomalaisyten käsityksiä
    2. Suomalaisten käsityksiä kuoleman jälkeisestä elämästä
    3. Hautaus on kallista
    4. Kristityillä on vaikutusvaltaa myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa
    5. Aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta
    6. Luontoon perustuva todellisuuskäsitys (naturalismi)
    7. Perusaines
    8. Luonnollinen ja yliluonnollinen
    9. Naturalismi: Ihminen on luonnon osa
    10. Kuolema on osa luonnon kiertokulkua
    11. Kuolemanpelko
    12. Pitäisikö meidän pelät aikaa ennen syntymäämme
    13. Uskonnottomia käsityksiä kuolemasta
    14. Tehtävä
    15. Kristillinen käsitys kuolemasta
    16. Kristittyjen Taivas
    17. Kristittyjen Helvetti
    18. Kristittyjen Kiirastuli
    19. Kristittyjen 1000-vuotinen valtakunta
    20. Kuolema hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa
    21. Kuolema Kiinan uskonnoissa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa.
    22. Kuolema juutalaisuudessa
    23. Kuolema islamissa
    24. Tehtäviä
  20. Kuolemattomuuden tavoittelu
    1. Kuolema ongelmana
    2. Tarve kieltää ahdistavat ajatukset
    3. Elämisen halu
  21. Ruumiis, mieli, sielu jne.
    1. Jako ruumiiseen ja sieluun
    2. Aineellinen todellisuuskäsitys: Mieli
    3. Kakseuskäsityksen (dualismin) arvostelua
    4. Tehtäviä
  22. Optimismi ja pessimismi
    1. Kaupunkitarina
    2. Martin E. P. Seligman ja optimismi
    3. Martin E. P. Seligman ja aito onnellisuus
    4. Pessimismi
    5. Tehtäviä
  23. Realismi
    1. Sivistyssanan alkuperä
    2. Todellismi taiteissa
    3. Kansainvälinen politiikka
    4. Lainsäädäntö
    5. Filosofia
    6. Muita aloja
    7. Siveellinen todellismi ja vastatodellismi
    8. Opiskele varmuuden vuoksi
    9. Onko opetussuunnitelmassa tarkoitettu realismia optimismin ja pessimismin välimuotona
    10. Tehtäviä
  24. Elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
    1. Kertausta
    2. Yksilön elämä
    3. Mitä elämänhallinta on
    4. Kolme kovaa komentajaa
    5. Pandoran lipas
    6. Uskonnollinen elämänhallinta Suomessa
    7. Eräitä lakeja, joilla hallitaan Suomen kansalaisten elämää
    8. Yksilöiden elämänhallinta
    9. Sikojen elämänhallinta
    10. Ihmisten itsehallinta
    11. Yhdysvallat
    12. Itä-Aasia
    13. Voidaanko itsehallintaa kehittää
    14. Itsehallinnalla on myönteisiä vaikutuksia
    15. Itsehallintaon rajallista
    16. Yllykkeiden hallinta
    17. Itsehallinnan menetelmiä
    18. Suomalaisia tutkimuksia
    19. Tehtäviä
  25. Perimän merkitys
    1. Ohjaako ihmistä perinnöllisyys vai kasvatus
    2. Kysymyksiä
    3. Perinnöllinen vaihtelu
    4. Identtiset kaksoset
    5. Vaikutusmallit
    6. Perintötekijöillä on huomattava vaikutus
    7. Yleisälykkyys
    8. Henkilökohtaiset luonteenpiirteet
    9. Yhteisölliset asenteet
    10. Kiinnostuksen kohteet
    11. Alttius mielialahäiriöihin
    12. Mistä yksilön ominaisuudet riippuvat
    13. Teot eivät periydy, taipumukset periytyvät
    14. Tarkkaavaisuushäiriö
    15. Eduskunnan ihmiskäsityksen pitäisi olla tosi
    16. Onko ihmisellä synnynnäisiä oppimisvalmiuksia
    17. Tehtäviä
  26. Lisälukemista: Aivojen välittäjäaineet
    1. Miksi ihminen ajattelee hitaasti
    2. Välittäjäaineen toiminta
    3. Millaisia välittäjäaineet ovat
    4. Välitys on yksisuuntaista
    5. Muisti ja oppiminen
    6. Biologiset muuntajat
    7. Sama hermosolu voi tuottaa useita välittäjäaineita
    8. Välittäjä-aineiden pitoisuudet riippuvat niiden takaisinotosta
    9. Masennuslääkkeet perustuvat mm. serotoniinin takaisinoton estoon
    10. Asetyylikoliini
    11. Noradrenaliini ja adrenaliini
    12. Dopamiini
    13. Serotoniini
    14. Täsmälääkkeet
    15. Monityydyttämättömät kalahapot
    16. Tasapaino
    17. Alkoholistien hoito
    18. Histamiini
    19. Allergia ja matkapahoinvointi
    20. Mahahaava
    21. Glutamaatti
    22. Alkoholi ja muistihäiriöt
    23. Liikkeiden säätely ja oppiminen
    24. Negatiivinen ja tiedollinen skitsofrenia
    25. GABA
    26. Epilepsian hoito
    27. Lihasjännityksen laukaiseminen
    28. Aminohappoketjut
    29. Liikunta ja mielihyvä
    30. Opioidien aiheuttama riippuvuus
    31. Tehtäviä
  27. Ympäristön merkitys
    1. Yksilö mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä
    2. Toiveet ja todellisuus
    3. Toimintaympäristö ja tilakäyttäytyminen
    4. Ympäristön vaikutus ihmiseen
    5. Ihmisen käyttäytyminen on ympäristösidonnaista
    6. Lähiympäristön merkitys
    7. Ympäristö on voimavara
    8. Yksityisyys
    9. Luonnon merkitys kaupunkilaiselle
    10. Henkilökohtainen tila
    11. Ihminen ympäristönsä muokkaajana
    12. Oma jälki ympäristöön
    13. Ilkivalta
    14. Keinoja ilkivallan vähentämiseen
    15. Toimintaympäristö
    16. Tehtäviä
  28. Inhimillinen pahuus
    1. Elokuva Pahuus
    2. Mitä pahuus tarkoittaa
    3. Asteikoista
    4. Amerikkalaisen professoritietieteen mukaan voidaan
    5. Omakohtaiset kokemukset
    6. Synnynnäinen rikollinen
    7. Yläluokan oppilaitokseen
    8. Toverikuri
    9. Väkivaltaan vastaaminen
    10. Kivunsietokykyä voidaan kehittää
    11. Aatelisto johti väkivaltakoneistoa
    12. Ainoa oppilas, josta tuli kansainvälinen vaikuttaja
    13. Vankilassa
    14. Suosittu rikoskirjailija
    15. Inhimillinen pahuus
    16. Mitä pahuudelle voidaan tehdä
    17. Tunnistatko psykopaatin
    18. Tehtäviä
  29. Identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
    1. Mitä siveys ja siveystutkimus ovat
    2. Onko siveys opittua vai perinnöllistä
    3. Yksilön siveellinen kehitys jakaantuu kolmeen päävaiheeseen
    4. I Esisiveellinen taso
    5. II Sovinnainen taso
    6. III Itsenäi-periaatteellinen taso
    7. Jokainen päävaihe voidaan lisäksi jakaa kahteen alavaiheeseen
    8. 1. Itsekeskeis-aineellinen taso
    9. 2. Välineellinen vaihe
    10. 3. Myötätunto ja rakkaus
    11. 4. Laki ja järjestys
    12. 5. siveys on sopimusvaraista, ja lait vapaiden kansalaisten välisiä sopimuksia
    13. 6. Yleispätevät periaatteet
    14. Yksilöt jäävät eri tasoille
    15. Esimerkkejä
    16. Esimerkki 1
    17. Esimerkki 2
    18. Esimerkki 1
    19. Periaatteet ovat oleellisia
    20. Milgramin koe
    21. Koejärjestely
    22. Kokeen tulos
    23. Yhdistetty koe
    24. Tutkijoilla vaikeuksia
    25. Sovellukset koululaitokseen
    26. Kohlberg ja Kant
    27. Voidaanko tosiasioista johtaa siveyssääntöjä
    28. Tehtäviä
  30. Miten evankelisluterilaiset vaikuttavat uskonnottomien elämään
    1. Mihin uskonnottomien ihmisoikeudet perustuvat
    2. Kansainväliset sopimukset ylittävät perustuslain ja perustuslaki tavalliset lait
    3. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus
    4. Alkuteksti
    5. Englanninkielen sanakirjan selitys sanalle belief
    6. Korjattu suomennos
    7. Yleissopimus lapsen oikeuksista
    8. Otteita perustuslaista
    9. 6 § Yhdenvertaisuus
    10. 11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus
    11. 107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
    12. Ote perusopetuslaista
    13. 13 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
    14. Ote lukiolaista
    15. 9 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
    16. Ote perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 1982
    17. Ote Vapaa-ajattelijain liiton lausunnosta
    18. Huomautus
    19. Ote yleisperusteluista
    20. Ote yksityiskohtaisista perusteluista
    21. Tehtäviä
  31. Mitä ihmisen pitäisi tehdä elämällään
    1. Tehtäviä
  32. Uskonnottomia (maallisia) hyvän elämän malleja
    1. Vierasperäiset sanat
    2. Posthumanismin ja humanismin määritelmistä
    3. IHEU:n päätös vuodelta 1996
    4. Määritelmien ongelmia
    5. Sanan "humanismi" monet merkitykset
    6. Paha sekaannus käsitteessä "vapaa-ajattelu"
    7. Vapaus jostakin
    8. Oikeus tietää totuus
    9. Ovatko julkilausumat määritelmiä
    10. Posthumanismi
    11. Luonnon ja ihmisen tasa-arvo
    12. Jumalattomuus ja luonnollisuus (naturalismi)
    13. Oikeuksien laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle
    14. Luonnon tuhoutuminen
    15. Kristillinen käsitys
    16. Humanistien käsitys
    17. Posthumanistinen käsitys
    18. Järkiperäisyyden yleistys
    19. Inhimilliset käsitteet ovat karkeistuksia
    20. Ihmisestä riippumaton siveys
    21. Seurausten arvottaminen
    22. Erilaisuus on viisasta hyväksyä
    23. Eläinten asema ja oikeudet
    24. Kultaisen säännön todellinen keksijä
    25. Mitä tavoitteita siveys edistää
    26. Peter Singerin seuraussiveys
    27. Tulevaisuuden teknologiaan on varauduttava
    28. Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia
    29. Posthumanismin lajeja: Transhumanismi
    30. Posthumanistinen aineellinen todellisuuskäsitys
    31. Mikä on aineellinen todellisuuskäsitys
    32. Tarkoituksenmukainen kieli
    33. Oliot, ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä
    34. Erräitä aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseita
    35. Tehtäviä
  33. Uskonnollisia hyvän elämän malleja
    1. Taustaa
    2. Onko uskonnosta siveyden perustaksi
    3. Uskontojen todellisuuskäsityksiä
    4. Jälleensyntyminen ja sielunvalleusoppi
    5. Viimeinen tuomio
    6. Uskominen hyveenä
    7. Taivas uskonnon siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti noudattamatta jättämisen rangaistuksena
    8. Voiko ihminen itse päättää, mihin hän uskoo
    9. Millainen kristinuskon jumala on
    10. Islamin jumala
    11. Tehtäviä
  34. Jumalatodistusten kritiikki
    1. Jumalatodistusten kritiikin osaaminen kuuluu kulttuuriperintöön
    2. Ammattifilosofin esitys jumalatodistuksista
  35. Luonnon järjestyksen todistus ja sen arvostelua
    1. Todistus
    2. Samankaltaisuuden heikkous
    3. Kehitysoppi
    4. Muita virheitä luonnon järjestyksen todistuksessa
    5. Paha
    6. Johtopäätös
    7. Tehtäviä
  36. Ensimmäisen syyn todistus ja sen arvostelua
    1. Todistus
    2. Ristiriitaisuus
    3. Ensimmäisen syyn todistus ei ole todistus
    4. Muita virheitä ensimmäisen syyn todistuksessa
    5. Tehtäviä
  37. Olemassaolo-opillinen (ontologinen) todistus ja sen arvostelua
    1. Eityhjä olemassaolo perustuu kokemukseen
    2. Käsitteistä
    3. Todistus
    4. Tehtäviä
    5. Käsitteiden olemassaolo
    6. Pahan olemassaolo
    7. Tehtäviä
  38. Tieto, todistus ja jumalan olemassaolo
    1. Määritelmistä
    2. Pahan ongelma, sen ratkaisuyrityksiä ja niiden arvostelua
    3. Paha suuremman hyvän saavuttamiseksi
    4. Samankaltaisuus taiteen kanssa
    5. Tehtäviä
  39. Vapaa tahto pahan ongelman ratkaisuna ja sen arvostelua
    1. Vapaan tahdon jumalatodistus
    2. Kaksi kyseenalaista oletusta
    3. Vapaa tahto ja ei pahaa
    4. Jumalan väliintulo
    5. Luonnollinen paha
    6. Luonnonlakien hyväntahtoisuus
    7. Tehtäviä
  40. Ihmeet todisteina
    1. Mikä ihme on
    2. Ihmeet todisteina
    3. Mikä on suurempi ihme
    4. Ihmeet ovat aina epätodennäköisiä
    5. Miksi ihmeisiin uskotaan
    6. Eri jumalien väitetään tekevän ihmeitä
    7. Tehtäviä
  41. Pelurin todistus
    1. Taustaa
    2. Halpa hinta lisää myyntiä
    3. Tehtäviä
    4. Kuoleman jälkeisiä palkintoja on helppo luvata
    5. Tehtäviä
    6. Onko jumalaan uskominen peliteoreettisesti kannattavaa
    7. Voimmeko päättää siitä, mihin uskomme
    8. Todistuksen siveys
    9. Tehtäviä
    10. Todistus voidaan kääntää
    11. Mikä on todennäköisyys sille, että jokin jumala heittää helvettiin ne, jotka eivän hänen olemassaoloonsa usko?
    12. Nolla kertaa ääretön ei ole nolla eikä ääretön
    13. Ääretön palkinto on teknisesti mahdoton
    14. Tehtäviä
  42. Ei-realistinen käsitys jumalasta
    1. Uskonto pelkkänä välineenä
    2. Peiteltyä jumalattomuutta (ateismia)
    3. Ei-realismin muut seuraukset uskontojen suhteen
    4. Tehtäviä
  43. Muita uskon ja ateismin väliin sijoittuvia ajattelutapoja
    1. Ei tietoa eli agnostisismi eli jumalaongelmaisuus
    2. Tehtäviä
  44. Usko ja sen vaarat
    1. Kuoleman jälkeinen onnellisuus terroritekojen ehtona
    2. Uskontojen aiheuttamien kärsimysten kiistäminen
    3. Tehtäviä
  45. Eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
    1. Millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty
    2. Nietzshe: Professorit todistelevat omia toiveitaan
    3. Siveyskäsityksiä voidaan johdonmukaistaa
    4. Tehtäviä
    5. Siveyskäsitteisiin liittyviä kysymyksiä
    6. Merkitys, olemassaolo ja tieto
    7. Mihin todellisuuteen arvot kuuluvat
    8. Mistä arvot tulevat
    9. Tunteet ja käskyt / kiellot
    10. Tehtäviä
    11. Hyvän määrittelemisestä
    12. Hyvän epäsuora määrittely
    13. Tehtäviä
    14. Hyvän asteet
    15. Tehtäviä
  46. Siveyden epäilijöitä
    1. Niccolò Machiavelli
    2. Karl Marx
    3. On syytä epäillä
    4. Tehtäviä
  47. Siveysajattelun luonne ja sisältö
    1. Mitä siveysajattelu tutkii
    2. Siveysarvot ja muut arvot
    3. Itseisarvot ja välinearvot
    4. Arvoarvostelmat
    5. Totuusarvostelmat (propositiot)
    6. Velvoitteet ja arvot
    7. Siveyssääntö
    8. Velvoite
    9. Valtarakenteiden arvot
    10. Sisäinen oivallus (intuitio)
    11. Keiden hyväksi
    12. Tehtäviä
    13. Arvottaminen, tunne ja järki
    14. Tehtäviä
    15. Miesten siveys ja naisten siveys
    16. Tehtäviä
    17. Arvojärjestykset, teot ja säännöt
    18. Arvojen esiintyminen eri valtarakenteissa
    19. Tehtäviä
    20. Siveyssääntöjen historiaa
    21. Voidaanko siveysväitteet palauttaa pelkkiin tosiasiaväitteisiin (propositioihin)
    22. Tehtäviä
    23. Mikä on hyvää ja mikä on pahaa
    24. Tehtäviä
  48. Siveyden erityispiirteitä
    1. Sivistyssanojen "moraali" ja "etiikka" alkuperä
    2. Siveyskieli ja siveysarvostelmat
    3. Siveysilmaisut ilman kieltä
    4. Siveyssanojen avulla voidaan hämätä
    5. Tehtäviä
  49. Siveys ja yhteiskunta
    1. Miksi ihminen ryhtyy arvostelemaan
    2. Mielihyvä ja mielipaha
    3. Mistä lapsi saa siveyskäsityksensä
    4. Sisäistäminen, yliminä, omatunto
    5. Tehtäviä
  50. Tavat ja lait
    1. Luonnollinen kehitys (evoluutio)
    2. Perityt tavat
    3. Mielenlaatu ja siveys
    4. Mielenlaatu ja tavat
    5. Tapa ja laki
    6. Siveys vaikuttaa lakeihin
    7. Tehtäviä
  51. Siveys käyttäytymisen määrääjänä
    1. Yhteisön olemassaoloon vaikuttavat tavat
    2. Antropologiaa
    3. Myötätunto
    4. Velvollisuudentunnon syitä
    5. Jumalien ja esi-isien edustama siveys
    6. Siveystajunnan alkumuoto
    7. Tehtäviä
  52. Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys
    1. Käsitteitä
    2. Eri käsityksiä
    3. Jumalanlakinen siveys
    4. Oman lapsen uhraaminen jumalille
    5. Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä
    6. Raiskauksen uhreja on teloitettu
    7. Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa
    8. Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt siveydestä
    9. Pelagiuksen käsitys
    10. Tuomas Akvinolainen
  53. Ihmiskeskeisen siveyden historiaa
    1. Vanhimmat jumalattomat (ateistiset) liikkeet
    2. Muinainen Kreikka
    3. Renessanssi ja valistus
    4. Tehtäviä
    5. Ihmiskeskeisen siveyden loppu
    6. Tehtäviä
    7. Siveyden vaativuus
    8. Tehtäviä
    9. Moniehtoiset toimintamallit
    10. Tehtäviä
  54. Arvottava ja säännöttävä siveys (normatiivinen etiikka)
    1. Luokittelu
    2. Aineiston rakenteesta
    3. Kaikki säännöt eivät ole siveellisiä
    4. Tehtäviä
    5. Normatiivinen etiikka
  55. Sukupuolisiveys
  56. Mihin erilaiset siveyskäsitykset perustuvat
    1. Johdantoa
    2. Siveyden perustelemisesta
    3. Tehtäviä
    4. Uskonnottomat ja siveys
    5. Uskoon perustuva siveys tulee ihmisen ulkopuolelta
    6. Bertand Russell taivaan portilla
    7. Järkeä on sallittua käyttää
    8. Tehtäviä
  57. Seuraavatko siveyslauseet ihmisluonnosta ja tosiasioista
    1. Arvot ja tosiasiat
    2. Avoimen kysymyksen todistus
    3. Onko ihmisluonto olemassa
    4. Tehtäviä
    5. Yli-ihmissiveys
    6. Tehtäviä
    7. John Stuart Mill ja mitä ihmiset toivovat
    8. David Hume, Immanuel Kant ja G. E. Moore Milliä vastaan
    9. Tehtäviä
    10. Ovatko arvot suhteellisia
    11. Orjuus
    12. Ehdottomasti kielletyt teot
    13. Onko puolueetonta lähtökohtaa
    14. Johtaako arvojen suhteellisuus ristiriitaan
    15. Tehtäviä
  58. Estetiikkaa: Taide
    1. Mitä taide on?
    2. Voidaanko taide määritellä
    3. Yhteiset piirteet
    4. Tehtäviä
    5. Erilaisia käsityksiä taiteesta
    6. Merkityksellinen muoto
    7. Kehäpäätelmä
    8. Periaatteessa kumoamaton
    9. Tehtäviä
    10. Taide ajatuksena tai tunteena taiteilijan päässä
    11. Ovatko taideteokset vain jälkiä siitä, mitä oli taiteilijan päässä
    12. Kaventaa taiteen aluetta
    13. Tehtäviä
    14. Taide laitoksena
    15. Mikä erottaa hyvän taiteen huonosta?
    16. Kehäpäätelmä
    17. Mistä syystä jotakin pidetään taiteena
    18. Tehtäviä
    19. Taidearvostelu
    20. Voidaanko taiteilijan tarkoitukset ja työ erottaa toisistaan
    21. Teoksen alkuperää ei pidä sekoittaa teoksen merkitykseen
    22. Iva
    23. Rajoittaa liikaa taidearvostelua
    24. Tehtäviä
    25. Esitys, tulkinta ja alkuperäisyys
    26. Suorituksen historiallinen alkuperäisyys
    27. Arvostelua esityksen alkuperäisyyden vaatimukselle
    28. Hyvää voi olla myös muu kuin alkuperäinen musiikki
    29. Historiallinen tulkinta ei tee oikeutta taiteilijan työlle
    30. Tehtäviä
    31. Taide ja huijaus
    32. Onko alkuperäinen arvokkaampi kuin väärennös
    33. Hinta, itsekorostus, jäänteet menneisyydestä
    34. Täydelliset väärennökset
    35. Väärentäjän arvo taiteilijana
    36. Taideväärennösten siveys
    37. Tehtäviä
  59. Lisälukemista:
    1. Yhteisöt ja siveys
    2. Keitä yhteisöön kuuluu
    3. Saako yhteisöön kuuluva arvostella yhteisön arvoja
  60. Lisälukemista: Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys
    1. Mitä kommunitarismi on
    2. Oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua
    3. Vain yhteisön sisäisiä parannuksia
    4. Läpeensä yhteisöllisiä olentoja
    5. Islamin laki on oikein muslimien joukossa
    6. Kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua paikallisiin julmuuksiin
    7. Kansalaisyhteiskunta
    8. Tehtäviä
    9. Arvojen erilaisuus
    10. Yleisinhimilliset arvot
    11. Tehtäviä
    12. Ehdottomat siveyssäännöt
    13. Tehtäviä
    14. Ehdoton siveys
    15. Uskonnolllinen siveys
    16. Uskonnollisen siveyden arvostelua
    17. Osaavatko jumalat sanoa, mikä on hyvää
    18. Tuonpuoleinen todellisuus
    19. Itseisrarvot ja välinearvot Aristoteleellä
    20. Tehtäviä
    21. Sosialismi ja siveys
    22. Tehtäviä
    23. Karl Marx siveydestä
    24. Uskonto on kansan oopiumi
    25. Uskonto on poliisivoima
    26. Marxin vaikutus kommunismiin
    27. Siveys sosialismin romahdettua
    28. Tehtäviä
    29. Tunne siveyden perustana
    30. Siveellinen todistelu mahdotonta
    31. Vaarallisia seurauksia
    32. Tehtäviä
    33. Ajatustunnesiveys ja siveyden arvon kieltäminen (nihilismi)
    34. Siveyden arvon kieltäminen (nihilismi)
    35. Tehtäviä
    36. Looginen empirismi ja siveyssäännöt
    37. Tehtäviä
  61. Lisälukemista: Albert Ellisin ja Warren Shiblesin käsitys ajatustunteista
    1. Tunne (feeling)
    2. Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme
    3. Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja
    4. Tehtäviä
    5. Mitä ajatustunteet ovat
    6. Esimerkki: Vihastuminen
    7. Ajatus ja ajatustunne
    8. Pelkkä tunne
    9. Mitä ajatustunteet sisältävät
    10. Tehtäviä
    11. Ajatustunteiden tunnistaminen
    12. Tehtäviä
    13. Ajatustunteet ovat ainutkertaisia
    14. Tehtäviä
    15. Ajatustunteen osatekijöitä
    16. Tehtäviä
    17. Ajatustunteet ja järki
    18. Tehtäviä
    19. Ajatustunteiden ymmärtäminen
    20. Rauhoittava lääke vai suklaata
    21. Me olemme mukana
    22. Ajatustunteiden ymmärtäminen
    23. Tehtäviä
    24. Ihminen voi muuttaa ajatuksiaan
    25. Tehtäviä
    26. Ajatustunteisiin vaikuttaminen
    27. Tehtäviä
    28. Tieto, ajatustunteet ja siveys
    29. Yhteisölliset ajatustunteet
    30. Siveysaisti
    31. Pyytettömyys
    32. Myötätunto
    33. Sisäiset vaikuttimet
    34. Edvard Westermarck
    35. Thomas Hobbes
    36. John Locke
    37. Jeremy Bentham
    38. Kielenkäyttö
    39. Purkaminen vai hillitseminen
    40. Tehtäviä
  62. Lisälukemista: Siveyden kolme tutkimusotetta
    1. Kuvaileva siveys: Mitä kuvaileva siveys on
    2. Kaikki mahdolliset siveydet ovat käytössä
    3. Omakeskeisyys (etnosentrisyys)
    4. Paikalliset julmuudet
    5. Tehtäviä
    6. Arvottava siveys
    7. Siveellinen ehdottomuus
    8. Uskontoihin on yleensä liitetty myös siveyssääntöjä
    9. Arvottavan siveyden suuntia
    10. Tehtäviä
  63. Lisälukemista: siveyskäsitystutkimus (metaetiikka)
    1. Mitä siveyskäsitystutkimus on
    2. Tosiasialauseet ja pitämislauseet
    3. Esimerkkejä
    4. Tehtäviä
    5. Siveystutkimuksen suuntia
    6. Arvototuussiveys
    7. Siveys uskonnoissa
    8. Siveys uskonnottomilla
    9. Suhteellisuussiveys
    10. Keskusteltavaa
  64. Lisälukemista: Ihmissuhteet ja elämäntapa
    1. Siveyskäsityksiä
    2. Useimmat ajattelevat olevansa siveellisiä
    3. Sosiopaatit ja psykopaatit
    4. Ahdasmieliset
    5. Merkitystä elämälle
    6. Millainen siveys on hyvä
    7. Osapuolten etujen tasapuolinen huomioiminen
    8. Kurt Baierin hyväksyttävyysehdot
    9. Tehtäviä
    10. Kultainen sääntö
    11. Vastavuoroisuus ihmissuhteissa
    12. Arvostelua
    13. Tehtäviä
    14. Ihmissuhteen välineellisyys
    15. Nainen kodin yleiskoneena
    16. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo
    17. Lapset välineinä
    18. Yksityinen ja yleinen etu
    19. Jumalien työkalut
    20. Nainen on miehen omaisuutta, mies naisen elättäjä
    21. Naisten ympärileikkaus
    22. Lasten, sairaiden ja vanhusten murhaaminen
    23. Verot
    24. Arvottomat
    25. Tehtäviä
    26. Ystävyys
    27. Ihmisten välinen vuorovaikutus
    28. Ystävyys ja rakkaus ovat ajatustunteita
    29. Myötätunto
    30. Hyvänsuopuus ja myötäelämisen kyky
    31. Ystävyys on vuorovaikutusta
    32. Hyöty vastavuoroista
    33. Ystävyyden kestävyys
    34. Ystävyyden syvyys
    35. Ystävien saanti ja tarve
    36. Yhteistyökykyisyys ja riidanhaluisuus
    37. Ei kannata uhrautua toisten hyväksi
    38. Ystävyyden arvo
    39. Ystävyys ja rakkaus
    40. Tehtäviä
    41. Rakkaus
    42. Rakkauden määritteleminen
    43. Rakkauden merkitys
    44. Rakkaus, viha ja mustasukkaisuus
    45. Romanttinen rakkaus
    46. Rakkauden harhat
    47. Rakkaus, ajatustunne, seksi
    48. Ihastuminen
    49. Ensisilmäyksellä rakastuminen
    50. Arki on kova
    51. Järkevä rakkaus
    52. Joustavuus
    53. Yksinäisyys
    54. Laajennettu rakkauskäsite
    55. Ymmärtämisen taito
    56. Vihollisten rakastaminen
    57. Tehtäviä
    58. Ihmissuhderistiriidat
    59. Riitojen syyt
    60. Ulkoiset paineet
    61. Parisuhde
    62. Tasapainottelu
    63. Tehtäviä
    64. Virheitä siveysongelmien ratkaisemisessa
    65. Tehtäviä
    66. Joitain siveysongelmia keskusteltaviksi
  65. Lisälukemista: Elämänkäsitys ja käyttäytyminen
    1. Albert Ellis (1913-2007)
    2. Järkiperäinen ajatustunnehoito
    3. Peruskäsitykset ja asenteet
    4. Tulkinta aiheuttaa enemmän ongelmia kuin tilanne
    5. Järjettömien ajatusten poistaminen
    6. Potilasta kannustetaan ja autetaan
    7. Haitalliset käsitykset
    8. Tekeminen, yrittäminen ja työskentely ovat tärkeämpiä kuin onnistuminen
    9. Irti itsetuhoisuudesta
    10. Myönteisiä selviytymismenetelmiä
    11. Esimerkki: Nainen ajattelee, että on ruma eikä rumasta voi kukaan välittää
    12. Esimerkki: Seksuaaliongelma
    13. Itseluottamus
    14. Tehtäviä
  66. Lisälukemista: Elämänkäsitys ja elämäntapa
    1. Luonnon asettamat rajoitukset
    2. Luonnonvoimat henkinä
    3. Kuu ja aurinko elämän jaksottajina
    4. Huonon onnen päivät
    5. Ajanlasku
    6. Juhlat ja vuodenajat
    7. Uskontosidonnainen kalenteri
  67. Lisälukemista: Äiti Teresan suuri huijaus
    1. Kirja-arvio
    2. Kirjoittaja
    3. Propaganda ja totuus
    4. Koulutus
    5. Miksi ihmiset uskovat tähän taruun
    6. Sivuraiteella
    7. Itsensä toteuttavat kuvaukset
    8. Katolisen kirkon esittämä arvostelu
  68. Lisälukemista: sanasto


Alku

Johdanto: Kuuluvatko ateistit suomalaiseen yhteiskuntaan

Päivitetty 30.1.2013

Eurooppalaiset arvot

Eurobarometri 2008

Rauha 45%
Ihmisoikeudet 42%
Ihmiselämän kunnioitus 41%
Kansanvalta 27%
Laillisuus 21%
Yksilönvapaus 21%
Tasa-arvo 19%
Suvaitsevuus 16%
Yhteisvastuu 13%
Itsensä toteuttaminen 11%
Muiden valtarakenteiden kunnioitus 9%
Uskonto 7%
Muut 2%

Mikä tekee onnelliseksi



Eurobarometri 2008

Terveys 73%
Rakkaus 44%
Työ 37%
Rauha35%
Raha 32%
Ystävyys 27%
Vapaus 24%
Oikeudenmukaisuus22%
Sivistys 11%
Nautinto 10%
Usko 9%
Perinne 7%
Järjestys 7%
Yhteisvastuu 6%
Kansa 2%
Muut 2%

Elämänkatsomustietoa on vain Suomessa

Elämänkatsomustieto- nimistä oppiainetta ei ole muualla kuin Suomessa.

Alun perin elämänkatsomustietoa oli Norjassa, mutta sikäläisen humanistijärjestön vaatimuksesta oppiaine muutettiin Ruotsin mallin mukaiseksi oppiaineeksi.

Käsitykset siitä, mitä elämänkatsomustiedon pitäisi sisältää, eroavat toisistaan hyvinkin jyrkästi. Käsitteitä "elämänkatsomus" ja "elämänkäsitys" on käsitelty alempana perinpohjaisesti.

Uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu oppiaine

Suomessa elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu oppiaine. Koska melkein kaikki uskontokuntiin kuulumattomat ovat uskonnottomia, tästä syystä tässä aineistossa esitetään korostetusti sitä tietoa, jota erityisesti uskonnottomat tarvitsevat suomalaisessa yhteiskunnassa.

Uskonnottomilla on oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään

Uskonnottomilla on oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään. Tämä oikeus perustuu Suomea sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18. artiklaan.

Tätä sopimusta on käsitelty yksityiskohtaisesti aineistossa et12.htm.

Luonnontutkimus ja uskonnottomat elämänkäsitykset

Uskonnottomat elämänkäsitykset nojaavat usein vahvasti luonnontkimukseen.

Jumalat eivät kuulu uskonnottomaan elämänkäsitykseen



Aineistossa annetaan eväitä uskonnottoman elämänkäsityksen puolustamiseen. Tähän elämänkäsitykseen ei kuulu yliluonnollista tai jumalia.

Tässä kirjassa uskonto määritellään seuraavasti:
Uskonto on järjestäytynyttä jumalauskoa.

Muita määritelmiä löytyy esimerkiksi näihin aineistoihin kuuluvista lukion filosofian oppikirjoista:

FI1
FI2
FI3
FI4

Uskonnottomilla on oikeus tuntea jumalatodistusten paikkansapitämättömyys

Uskonnotonta elämänkäsitystä puolustettaessa ns. jumalatodistusten arvostelu on osoittautunut Suomessa hyvin tarpeelliseksi, ja sitä on sisällytetty tähän oppikirjaan. Laajempi esitys löytyy toisaalta tästä aineistosta: et14.

Ulkomailla jumalatodistusten kumoaminen kuuluu myös filosofian alkeiskurseihin. Suomessa niitä opetti viimeisenä filosofian professori Oiva Ketonen. Hän luki suomeksi amerikkalaista alkeisoppikirjaa.

Kuten aineistossa et14.htm kerrotaan, uskonnollinen usko perustuu Suomessa edelleen siihen, että muutamia jumalatodistuksia pidetään tosina.

Uskonnottomien arvokäsitykset

Jumalatodistusten arvostelu luo pohjaa myös uskonnottomien arvokäsitysten puolustamiselle.

On syytä huomata, että uskonnottomilla on hyvin monia erilaisia arvokäsityksiä.

Kysymys elämän tarkoituksesta tai mielekkyydestä

Kysymys elämän tarkoituksesta tai mielekkyydestä on peräisin jumalatodistuksista.

Kysymykseen on kuitenkin olemassa hyvin selkeä luonnontutkimuksen vastaus:

Luonnonilmiönä elämällä ei ole tarkoitusta.

Luonnonilmiöitä selitetään syillä eikä tarkoitusilla.


Kysymystä elämän mielekkyydestä tai tarkoituksesta on tarkasteltu tässä kirjassa omassa luvussaan.

Siinä esitettyjä käsityksiä ei löydy tämän aineiston kanssa kilpailevista oppikirjoista.

Emme pane pahaksemme, jos muut aineistojen tuottajat kopioivat nämä tiedot tästä aineistosta.

Tämä oppimateriaali ei ota kantaa arvokäsityksiin

Tässä aineistossa ei oteta kantaa minkään elämänkäsityksen puolesta eikä mitään elämänkäsitystä vastaan.

Sellaisia tosiasioita, joista jotkut eivät pidä, saatetaan esittää.

Tässä oppimateriaalissa ei ole minkään uskonnon propagandaa

Toisin kuin kilpailevissa oppikirjoissa, tässä aineistossa ei ole propagandaa minkään uskonnon puolesta.

Nimiä, vuosilukuja ja sivistyssanoja ei tarvitse muistaa

Erityisen hyödyllistä on oppia se, millaisia ajatteluvirheitä eri aikakausina ja eri valtarakenteissa on tehty. Seuraavassa ei aiota rasittaa muistia liian monilla nimillä, vuosiluvuilla ja sivistyssanoilla.

Yleissääntö on, että nimiä, vuosilukuja ja sivistyssanoja ei tarvitse osata.

Esitettyjä nimiä tai sivistyssanoja ei ole tarkoitettu osattaviksi ylioppilaskirjoituksissa.

Niille, jotka haluavat varautua sivistyssanojen esiintymiseen ylioppilaskirjoituksissa, on laadittu erillinen laaja sanasto.

Historiaa

Päivitetty 30.1.2013



Tätä oppikirjasarjaa on kehitetty 1980-luvun alkupuolelta asti. Tämä aineisto on vuosina 2008-2013 kokonaan ja perinpohjaiseti uusittu.

Vuonna 2013 aineisto uusitaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin mennessä.

Uskontojen historia ja siveysoppi

Vuodesta 1923 lähtien peruskoulun elämänkatsomustietoa vastaavan sen ajan koulujen oppiaineen nimi oli uskontojen historia ja siveysoppi.

Oppiainetta oli ennen elämänkatsomustietoa vain peruskoulussa.

YK:n ihmisoikeustoimikunta puuttui peruskoulun opetukseen



Alkuperäinen peruskoulun opetussuunnitelmakomitea laati 1972 oppiaineeseen opetussuunnitelman, jonka YK:n ihmisoikeustoimikunta (Geneve) noin kymmenen vuotta myöhemmin tämän tekstin kirjoittan valituksen seurauksena totesi osittain kristilliseksi ja siitä syystä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen vastaiseksi.

Suomen valtio perääntyi vain hetkeksi. Uskontojen historian ja siveysopin opetussuunnitelma muutettiin yllättäen yhdessä yössä melkein uskonnottomien ihmisoikeuksia vastaavaksi.

Samaan aikaan poistettiin asetuksella uskonnottomien opettajien ja oppilaiden koulujen uskonnollisiin tilaisuuksiin ja päivänavauksiin osallistumispakko.

Uskonnottomien oikeuksia on jälleen vähennetty



Olli-Pekka Heinonen.

Myöhemmin ministeri Olli-Pekka Heinonen muutatti asetusta niin, ettei asetuksessa enää mainita opettajien ja oppilaiden oikeutta kieltäytyä koulujen uskonnollisista tilaisuuksista.

Vaikka perustuslaki takaa kaikille oikeuden kieltäytyä uskonnon harjoittamisesta, koulujen valtava enemmistö loukkaa koko ajan uskonnottomien opettajien ja oppilaiden ihmisoikeuksia.

Vasemmistoliitto (SKDL) ja suomenruotsalaiset vähentämässä uskonnottomien oikeuksia



Kalevi Kivistö

Ihmisoikeudet parantuivat vain hetkeksi.

Opetusministerit Per Stenbäck (rkp) ja Kalevi Kivistö (vas) esittelivät varsin pian eduskunnalle lakiehdotuksen, jonka mukaan kaikille vähemmistöuskonnoille ja uskonnottomille opetettaisiin uskontotietoa ja etiikkaa.

Esimerkiksi ortodoksit olisivat menettäneet oikeutensa saada omaa uskonnonopetusta. Tämän kirjoittaja joutui lähes yksin torjumaan hallituksen esityksen. Oppiaineen nimeksi tuli elämänkatsomustieto, ja oppiainetta opetetaan uskontokuntiin kuulumattomille.

Uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien välistä eroa on käytetty uskonnottomien syrjimiseen

Olisi ollut parempi, että oppiaineen oppilasryhmä olisi silloin rajattu selkeästi uskonnottomiin.

Runsaasti kristittyjä sisältävä työryhmä laati elämänkatsomustietoon uskonnottomien ihmisoikeuksien kannalta uskontojen historian ja siveysopin viimeistä opetussuunnitelmaa huonomman opetussuunnitelman.

Lisäksi vahvasti evankelisluterilaisen kirkon vaikutusvallan alainen virkamies ryhtyi työryhmineen vielä heikentämään opetussuunnitelmaa opettajan oppailla.

Elämänkatsomustieto tuli lukioon evankelis-luterilaisen kirkon painostuksesta

Uutena oppiaine tuli lukioon. Lukion opetussuunnitelmaa laatimassa ei enää ollut yhtään uskonnottomien edustajaa, vaan opetussuunnitelman laati virkamies ystäviensä kanssa.

FETO:n jäsenten enemmistö on kristittyjä

Virkamies perusti tuekseen ateistien oikeuksia halveksivan opettajajärjestön, ja se perusti ateistien oikeuksia halveksivan nuorisoleirijärjestön, joka on evankelis - luterilaisen kirkon tilastojen mukaan kilpailullaan lisännyt rippikoulun suosiota (rippikoulun käyneiden osuus ikäluokasta kasvoi kaksi prosenttiyksikköä) uskonnottomien perheiden lasten keskuudessa (lähes kaksituhatta uskonnotonta nuorta tulee vuosittain uskoon rippikoululeireillä).

Painetut oppikirjat ovat evankelis-luterilaisen kirkon tahdon mukaisia



Samojen piirien tukemana Tammi (omistaja Bonniers) on julkaissut jumaluusoppineen johdolla tehdyn elämänkatsomustiedon oppikirjan. Koska elämänkatsomustiedon opettajista enemmistö lienee evankelis-luterilaisia, uskonnottomien oikeuksia puolustavan painetun oppikirjan menestymismahdollisuudet markkinoilla ovat rajalliset.

Neekeri on poistettu sanastosta



Erään negro spiritualin nuotti

Huomaa: Tässä kirjassa ei enää käytetä sanaa ”neekeri”, koska Word XP:n oikolukuohjelma on todennut sen tyyliin sopimattomaksi. Sanan tilalla käytetään sanoja ”mustaihoinen afrikkalainen”

Huomaa, että "neekeri" ei ole ollenkaan halventava sana. Suomen kielen sana "neekeri" tulee espanjan kielen sanasta "negro", mikä tarkoittaa väriä musta.

Sanan "neekeri" käytön lopettaminen johtuu väärinkäsityksestä. On luultu, että sana "neekeri" tarkoittaa sanaa "nigger", joka on herjasana.

Et siis voi enää käyttää sanaa "negrospirituaali", koska sana "negro" on kielletty Suomessa. Jopa kansanediustajat ovat saaneet moitteita sanan "neekeri" käytöstä.

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon



Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120.000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830.000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60.000, helluntailiikkeeseen yli 50.000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70.000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Vasta silloin kirjallinen ja sähköinen kirkosta eroaminen tulivat Suomessa mahdollisiksi. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Suomessa voi erota kirkosta käyttämällä palvelua

http://eroakirkosta.fi/

Tehtäviä

  1. Kenellä on todistuksen taakka?
  2. Onko olemassa kumoamisen taakka?
  3. Kannattaako pikkuasioista kiistellä ollenkaan?
  4. Pitäisikö uskonnottimien kohtelua kouluissa parantaa?
  5. Miksi ortodokseja (pieni ryhmä) kohdellaan kouluissa paremmin kuin uskonnottomia (suuri ryhmä).
  6. Miksi muslimeja kohdellaan kouluissa paremmin kuin ateisteja?
  7. Miksi agnostikot vastustavat ateistien oikeuksia?

Peruskäsitteitä

Päivitetty 30.1.2013

Mitä elämänkäsitykseen kuuluu

Käsitykset mm. seuraavista asioista kuuluvat elämänkäsitykseen:
  • oikea ja väärä,
  • poliittiset käsitykset,
  • todellisuuden luonne, erityisesti ihmismielen luonne
  • todellisuustutkimuksen tulokset ja luonne
  • taiteen luonne
Näitä asioita tarkastellaan aineiston eri osissa.

Usein sanotaan esimerkiksi, että tappaminen on väärin. Miksi sanotaan, että se on väärin? Onko se mielestäsi väärin kaikissa olosuhteissa? Mitä tarkoitan, kun sanon ”väärin”?

Vaikka emme olisi valmiita muuttamaan ennakkokäsityksiämme, on hyödyllistä tutkia, mitä niihin sisältyy ja mitä perusteluja ja vastaväitteitä niille voidaan esittää.

Lähes jokaisella on elämänkäsitys lukuunottamatta ehkä vauvoja.

Elämänkäsitykset saattavat olla niin erilaisia, että on vaikeaa sanoa, mikä niille on yhteistä, jos sellaista ylipäätään on.

Elämänkäsitys sisältyy todellisuuskäsitykseen.

Elämänkatsomus



Ylioppilastutkintolautakunta ei hyväksy käsitettä "elämänkäsitys". Ylioppilaskirjoituksissa sinun on syytä käyttää Ilkka Niiniluodon käyttämää käsitettä "elämänkatsomus".

Kansleri Niiniluodon mukaan elämänkatsomus sisältää maailmankuvan lisäksi kaikki muut katsomukset kuten katsomukset arvoista, politiikasta jne.

Todellisuuskäsitys

Todellisuuskäsitystä voidaan tarkastella lähes pelkästään todellisuustutkimuksen (vanha sana: tieteen) kannalta, sillä todellisuustutkimus tutkii ja esittää käsityksiä siitä, millainen todellisuus on.

Arvojärjestelmiä voidaan tarkastella ainakin siitä lähtökohdasta, että onko se ristiriidaton. Johtopäätösten tekoon voidaan käyttää johdonmukaista ajattelua (logiikkaa).

Tämän käsitteen käyttö perustellaan alempana.

Maailmankuva



Ylioppilaskutkintolautakunta ei hyväksy käsitettä "todellisuuskäsitys". Ylioppilaskirjoituksissa sinun on syytä käyttää Ilkka Niiniluodon käsitettä "maailmankuva".

Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankuvalla tarkoitetaan  maailmaa koskevien katsomusten joukkoa. Nämä katsomukset tyypillisesti koskevat sitä, millaisista olioista tai aineksista maailma muodostuu, miten maailma on syntynyt ja kehittynyt ja millaisia säännönmukaisuuksia ja lakeja siinä vallitsee.

Huomaa, että Ilkka Niiniluodon mielestä maailmankuva on osa elämänkatsomusta.

Sen sijaan elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä, koska elämä on osa todellisuutta.

Tästä kummallisuudesta johtuen emme suosittele käsitteiden "elämänkäsitys" ja "todellisuuskäsitys" käyttöä ylioppilaskirjoituksissa. Ilkka Niiniluodon vastustajilta viedään reaalikokeessa pisteitä.

Elämänkäsitykset voivat esittää arvoarvostelmia toisistaan

Erilaisia elämänkäsityksiä edustavat yksilöt voivat omien arvojärjestelmiensä puitteissa esittää muiden elämäkäsitysten arvostelua. Ristiriitaisuutta voi arvostella myös sitoutumatta mihinkään käsitykseen.

Kannattaa väittää paljon. Pysyt aina edellä. Kolme virheellistä väitettä vielä joku kumoaakin, mutta kukaan ei kolmea tuhatta.

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Ratkaise itse

Kun alat puhua, aloitatko ”Minun katsomukseni on…
vai "Minun käsitykseni on…"?

Elämänasenne



Professori Harry Stopes-Roe.

Filosofian professori Harry Stopes-Roe patentoi aikoinaan käsitteen "life stance" eli elämänasenna.



Professori G. H. v. Wright (1916 – 2003).

Suomalainen professori G. H. v. Wright käytti sanaa elämänasenna.

Miltä tuntuisi oppiaine, jonka nimi olisi "elämänasennetieto"?

Hyvä elämä

Hyvä elämä on moniselitteinen käsite sellaiselle elämälle, jota yksilö haluasi elää (englanninkielinen Wikipedia).

Tehtäviä

  1. Laadi luettelo niistä asioista, jotka mielestäsi kuuluvat hyvään elämään.
  2. Tee tilasto näin saatujen listojen perusteella.
  3. Jos opetusryhmä on liian pieni tilaston tekemiseen, haastattele ryhmän ulkopuolisia ihmisiä.
  4. Haastattele joitain vanhempia ihmisiä ja tiedustele heiltä, millaisen elämän he olivat ajatelleet elää ja mitä nuoruuden toiveista toteutui.
  5. Mikä on rahan merkitys hyvälle elämälle?

Minuus, identiteetti, käsitteistä ei ole yksimielisyyttä

Persoonallisuus, luonne, minuus ja identiteetti ovat arkikielen käsitteitä.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä nämä käsitteet merkitsevät.

Henkilöys eli persoonallisuus

Henkilöydestä eli persoonallisuudesta puhuttaessa korostetaan usein yksilöiden välisisiä eroja.

Luonne



Luonne eli luonto tarkoittaa jollekin asialle tai ilmiölle ominaisia merkittäviä toiminnallisia piirteitä, jotka pysyvät eri tilanteissa. Usein luonteella tarkoitetaan tietoisen tai tuntevan olennon, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja mielentilan yksilöllisiä piirteitä.

Minuus

Kun puhutaan minuudesta, huomion kohteena ovat ne käsitykset, joita meillä on itsestämme. Minuuden käsitteessä yksilö viittaa itse itseensä.

Vuorovaikutuksessa saamme vauvasta lähtien palautetta, josta tulee osa minäkäsitystämme. Siihen jättävät jälkensä lähi-ihmiset ja ne tavat ja odotukset, joita omaksumme.

Samalla omaksumme käsityksemme siitä, mitä "yksilönä oleminen" tarkoittaa. Minä on suhteellisen johdonmukainen ja suhteellisen pysyvä.

Minään kohdistuvia arvostuksia kutsutaan usein itsetunnoksi.

Pyrkimys säilyttää myönteinen minäkuva selittää usein käyttäytymistämme.

Samaistuminen eli identiteetti

Samaistuminen liittyy elämään yhteisöissä. Kun ihminen puhuu samaistumisistaan, hän sanoo usein "me".

Kyseessä ovat usein ne ryhmäjäsenyydet, joita yksilöllä on. Tällöin yhteisöllinen samaistuminen kuvaa sitä, mikä meitä yhdistää muihin ihmisiin.

Henkilökohtainen minuus on se, mikä erottaa meitä muista.

Sama ominaisuus voi tietenkin joissain tilanteissa yhdistää, toisissa taas erottaa.

Jonkin kirkon jäsenyys on ehkä koulussa henkilökohtaisen minuuden lähde, seurakunnan kesäleirillä olo on yhteisöllisen samaistumisen lähde.

On myös vaikea sanoa, ovatko sellaiset ominaisuudet kuin vaikkapa vaaleatukkaisuus tai hyvä kielipää todella henkilökohtaisia ominaisuuksia vai kuulumista blondien tai "kielipäitten" (kuvitteelliseen) ryhmään. Aina tätä eroa ei tehdä, vaan ajatellaan, että samaistuminen on kaikki se, mitä voimme itsestämme sanoa.

Onko aito minuus olemassa

Minuutta esitetään ja rakennetaan vuorovaikutuksessa. Kieli ja sen käyttö kietoutuvat siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme olemusta.


Minuus ja samaistuminen riippuvat vahvasti yhteisöistä, joissa elämme. Yhteiskunnan laitokset kuten koulut, sairaalat, vankilat jne. riistävät minuuttamme (Erving Goffman Minuuden riistäjät)

Nykyaikainen ja minuus

Sellaiset minuuden piirteet kuin pysyvä samaistuminen ryhmiin, sitoutuminen ja itsen ominaisuuksien kokeminen omiksi ja aidoiksi liittyvät nimenomaan nykyaikaiseen käsitykseen minuudesta ja samaistumisesta.

Hajanainen minuus

Viime aikoina ihmisten elämää leimaavat epäjatkuvuus ja hajanaisuus. Voimme "leikata ja liimata" itsellemme minuuden osia - esimerkiksi kulutustuotteiden ja niiden markkinointiin liittyvien elämäntapojen tarjonnasta mutta myös ammatti- ja harrastusryhmistä jne.


Vaikka nämä jatkuvat valinnat saattavat tuntua pinnallisilta, ne liittyvät minuuteen. Tämä ilmenee esimerkiksi ajanvietelehdistössä, joka esittää lukijansa tietyn ryhmän jäsenenä: "Cosmo-nainen", "Miehille jotka tietävät mitä tahtovat" jne.

Ajatus yhtenäisestä ja sisäisesti sopusointuisesta, pysyvästä ja yksilöllisestä minuudesta ei ole yleinen inhimillisyyden ehto vaan tietyn ajan ja yhteiskunnan tuote.

Pysyvä minuus

On sanottu, että hajanainen minuus koskee ehkä vain pientä, hyvinvoivaa ja länsimaista, joukkoa ihmisiä.

Myös länsimaissa suurin osa ihmisistä pitää itseään ja muita ihmisiä yhtenäisinä henkilöinä. Monet pitävät lujasti kiinni minuutensa pysyvistä osista, kuten kansallisuudestaan ja kotona omaksutuista arvoista.


Työttömän minäkuva on erilainen kuin joukkoirtisanomisia toteuttavan johtajan.

Tehtäviä

  1. Mihin ryhmiin sinä kuulut? Miten vahvasti olet sitoutunut kuhunkin ryhmään?
  2. Mihin ryhmiin et voi tai et halua kuulua?
  3. Haastatelkaa joitain työttömiä siitä, mitä he ajattelevat itsestään ja muista.
  4. Pohtikaa, vaikuttaako ihmisen sukupuoli hänen minuuskäsitykseensä.
  5. Pohtikaa vaikuttaako varakkuus ja yhteiskunnallinen asema ihmisen minuuskäsitykseen.
  6. Miten ihmisen käsitys itsestä kehittyy iän mukana? Haastatelkaa joitain itseänne vanhempia ihmisiä (hätätilassa opettajakin kelpaa haastateltavaksi).
  7. Pohtikaa ihmisten samaistumista erilaisiin poliittisiin puolueisiin.

Hyvä elämä: ihmisen perustarpeita

Päivitetty 30.1.2013

Saat yllä olevan kuvan teräväksi valitsemalla selaimessasi vaihtoehdon "Näytä kuva".

Tärkein lähde

Tärkein lähde: Internet, kirjoittajat
Paula Härkönen
Kirsi Rannisto
Pirjo Risteli
Päivämäärä 31.01.2003

Abraham Harold Maslow



Professori Abraham Harold Maslow 1908-1970.

Abraham Harold Maslow syntyi huhtikuun ensimmäisenä päivänä 1908 Brooklynissä, New Yorkissa. Hän oli vanhin seitsemästä lapsesta. Hänen vanhempansa olivat kouluttamattomia juutalaisia siirtolaisia Venäjältä, ja he halusivat antaa lapsilleen paremmat mahdollisuudet ja kehottivat lapsia kouluttautumaan. Maslow oli yksinäinen lapsena ja luki paljon kirjoja.

Vanhempiensa mieliksi Abraham aloitti opintonsa lukien lakia. Vanhempien toiveiden vastaisesti hän avioitui serkkunsa Bertha Goodmanin kanssa ja heillä oli kaksi tytärtä.

He muuttivat Wisconsiin, missä hän opiskeli yliopistossa. Siellä hän kiinnostui psykologiasta, ja hänen työnsä muuttui. Hän työskenteli Harry Harlowin kanssa. Harlow oli tunnettu eläinkokeistaan rhesusapinoilla, apinanpoikasten kiintymyssuhteista. Hän valmistui vuonna 1930 ja vuonna 1934 tohtoriksi.

Hän oli peruskoulutukseltaan lääkäri mutta hän kiinnostui psykologiasta ja hän työskenteli psykoterapeuttina.



Professori E. L. Thorndike (1874 – 1949).

Vuoden päästä valmistumisestaan hän palasi New Yorkiin työskennelläkseen E. L. Thorndiken kanssa Columbian yliopistossa. Tällöin hän kiinnostui ihmisen sukupuolisuuteen liittyvistä tutkimuksista.

Hän opetti Brooklynin Collegessa päätoimisesti. Tällöin hän loi yhteyksiä moniin eurooppalaisiin, jotka olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin.

Vuodesta 1951 Maslow hoiti 10 vuotta psykologian oppituolia Brandeissa. Siellä hän tapasi Kurt Golsteinin ja tutustui hänen ajatuksiinsa ja loi samalla oman käsityksensä, josta käytetään nimitystä vaikutin- eli tarvejärjestys.

Maslow vietti viimeiset vuotensa Kaliforniassa syrjään vetäytyneenä, kunnes kesäkuun kahdeksantena päivänä vuonna 1970 hän kuoli sydänkohtaukseen sairastettuaan useita vuosia.

Maslowin tarvejärjestyskäsitys



Kun Maslow työskenteli apinoiden kanssa uransa alkuaikoina, hän huomasi, että jotkin tarpeet ovat muita tärkeämpiä.

Esimerkiksi janoisena ja nälkäisenä on taipumus huolehtia ensin janon sammuttamisesta. Ilman ruokaa ihminen voi selvitä viikkoja, mutta ilman vettä vain muutamia päiviä.

Jano on siis voimakkaampi tarve kuin nälkä. Kun on janoinen ja samalla kuristetaan niin, ettei voi hengittää, herää kysymys, kumpi on tärkeäpää, juominen vai hengittäminen. Tietenkin hengittäminen.

Toisaalta seksi häviää tärkeydessä sekä janolle että hengittämiselle, joten ilman seksiä kukaan ei kuole.

Ihmisen vaikuttimet muodostavat Maslowin mukaan tarpeiden järjestelmän, jota voidaan kuvata pyramidilla.

Maslow loi kuuluisan käsitteensä tarvejärjestys 1950-luvulla käyttämällä osia:
  • ilma,
  • vesi,
  • ruoka ja
  • seksi.
Hän johti näistä viisi tarvetasoa:


  • fysiologiset perustarpeet,
  • turvallisuuden tarpeet,
  • rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet,
  • itsensä kunnioittamisen tarpeet ja
  • itsensä toteuttamisen tarpeet.
Tarpeiden toteutuminen tapahtuu juuri em. järjestyksessä, koska pyramidin ylemmillä tasoilla ei voi toimia, elleivät alemmat tarpeet ole tyydytettyjä.

Alemmat tasot koostuvat tarpeista tai vaikuttimista, joiden puute voi estää henkilökohtaisten kasvuvaikuttimien tyydyttämistä sekä kehitystä.

Itsensä toteuttaminen ja henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen ovat päämääriä, joihon yksilön tulisi pyrkiä, mikä on myös itsetunnon kannalta tärkeää.

Tarpeet edustavat ylemmillä tasoilla pikemmin henkisiä tarpeita.

Maslowin mukaan neuroosit, sosiaalinen sopeutumattomuus ja huono työssä viihtyminen ovat usein seurausta 2. –4. tason tarpeiden tyydyttämättömyydellä.
Neuroosi (lääketiede) , (psykologia) lievähköjä psyykkisiä häiriötiloja, joihin ei yleensä liity todellisuudentajun vääristymiä. esim. Pakko-, luonneneuroosi.
Tarveasteikon kukin taso voidaan jakaa myös tiedollisiin, kauneudellisiin ja viettitarpeisiin, kun tutkitaan ihmisen käyttäytymistä.

Edellisen jaottelun mukaan voidaan muodostaa pyramidi  jossa A = viettitarpeet, B = esteettiset tarpeet ja C = tiedolliset tarpeet (käytännössä ne kuitenkin sekoittuvat ja yhdistyvät keskenään). Klikkaa alla olevaa linkkiä!

http://www.sampo2002.oulu.fi/
surkeat/tarveh.jpg

Kuvio 1. Maslowin tarvehierarkia. (Lähde: mukaellen Lehtovaara, 1986)

Fysiologiset perustarpeet



Happi, vesi, valkuaisaineet, suola, sokeri, kalsium, muut mineraalit ja vitamiinit ovat elämälle välttämättömiä aineita ja siten tarpeellisia ihmiselle.

Perustarpeet sisältävät myös elämälle oleellisen pH-tason (happamuus) ja lämpötilan säilyttämisen.

Toimeliaisuus, lepääminen, nukkuminen, aineenvaihdunta (mm. hikoilu, virtsaneritys) ja seksuaalisuus kuuluvat tähän luokkaan.

Maslow ajatteli (tutkimukset tukivat myös), että fysiologiset perustarpeet ovat yksilöllisiä ja niiden puute johtaa niiden etsimiseen.

Esimerkiksi aikoinaan ihmiset ryhtyivät juomaan appelsiinimehua, koska elimistö tarvitsi sitä toimiakseen.

Myös raskaana olevien naisten himo johonkin tiettyyn ruokaan tai aineeseen voisi tukea väitettä.

Turvallisuuden tarpeet (the safety and security needs)


security

Kun fysiologisista tarpeista on pääosiltaan huolehdittu, täytyy huomioida turvallisuuden tarpeet.

Ihmisen kiinnostus turvallisten, vakaiden ja suojattujen olosuhteiden takaamiseksi kehittyy.

Ihminen voi kehittää jopa tarpeen järjestelmällisyyteen ja määräysvaltaan.

Toisin sanoen ihmiset pelkäävät ja huolestuvat.

He haluavat turvallisen elinpiirin, johon kuuluvat mm. varma työ, eläkesuunnitelma ja hyvät vakuutukset.

Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet

love

Kun ensimmäisen ja toisen tason tarpeista on huolehdittu, esiin tulevat kolmannen tason tarpeet.

Ihminen tarvitsee ystäviä, lämminhenkisyyttä, lapsia, yleensäkin ihmissuhteita ja jopa yhteisöllisyyttä.

Kielteisesti ajateltuna ihminen kärsii yksinäisyydestä ja yhteiskunnallisista huolista.

Arkielämässä sosiaalisen arvostuksen tarpeet ilmenevät haluna avioitua, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa.

Ihmiset kuuluvat yhdistyksiin, perustavat jengejä ja harrastavat monin eri tavoin.

Itsensä kunnioittamisen ja arvostuksen tarpeet

reputable

Maslow havaitsi neljännen tason kaksitasoiseksi.

Alemmalle tasolle kuuluu muiden antama arvostus, joka näkyy mm. yksilön asemana yhteiskunnassa, suosiona, maineena, tunnustuksena, arvostuksena tai valta-asemana.

Korkeampi taso käsittää itse kunnioittamisen tarpeen, johon sisältyy itsevarmuus, pätevyys, saavutukset sekä itsenäisyys ja vapaus.

Itsekunnioituksen menettäminen on vaikeampaa kuin muiden arvostuksen menettäminen, joten se asetetaan korkeammalle.

Tason savuttamattomuus ilmenee mm. huonona itsetuntona ja alemmuudentunteena.

Nyky-yhteiskunnassa fysiologiset ja turvallisuuden tarpeet saavutetaan usein, mutta ihmiset kärsivät rakkauden ja yhteenkuulumisen puutteesta. Pientäkin arvostusta on joskus hyvin vaikea saada.

Puutetarpeet



Maslow kutsuu neljää ensimmäistä tarvetasoa puutetarpeiksi.

Jos jokin niistä puuttuu, ihminen tuntee niihin tarvetta.

Mikäli kaikki neljä tarvetasoa on tyydytetty, emme tunne mitään.

Toisin sanoen ne lakkaavat vaikuttamasta meihin.

Tarvetasot toimivat kuten lämmönsäätimet:

Kun kylmenee, lämmönsäädin käynnistyy ja kun on liian kuuma, se menee pois päältä.

Samoin kehossa syntyy tarve johonkin, kun siitä puuttuu jotain.

Tasapaino

yhdyntä

Maslow laajentaa tasapainon (eli homeostaasin) periaatteen turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen arvostuksen tarpeisiin.

Maslow näkee neljän ensimmäisen tason tarpeet olennaisiksi ihmisen selviytymisen kannalta.

Jopa rakkaus ja sosiaalinen arvostus ovat välttämättömiä terveyden ylläpitämisen kannalta.

Perinnöllinen valmius

Maslowin mukaan kaikki nämä tarpeet ovat ihmisissä valmiina perinnöllisesti, kuten vaistot, ja hän kutsuukin niitä vaistonvaraisiksi tarpeiksi.

Vastasyntynyt on riippuvainen ensin fysiologisten perustarpeiden tyydyttämisestä ja pian hän kaipaa turvallisuutta, huomiota sekä kiintymystä, mutta hiukan myöhemmin myös arvostusta.

Kehitys etenee tasojen läpi portaittain

portaat

Rasittavien olosuhteiden aikana tai kun selviytyminen on uhattuna, ihminen voi taantua alemmalle tasolle.

Kun urasuunnitelmat epäonnistuvat, etsimme ehkä huomiota, tai kun läheisemme jättävät meidät, haluamme vain rakkautta, ja vararikon kohdatessa ajattelemme vain rahaa.

Sama pätee myös yhteiskunnassa. Esimerkiksi sodan uhka saa toivomaan rauhaa tai epävarmuus elintarvikkeiden tuotannossa saa ihmiset hamstraamaan eli tarpeet tulevat entistä voimakkaammiksi.

Aikaisemmat kokemukset

Jos kehityksen aikana on ollut ongelmia mm. merkittävää turvattomuuden tunnetta, nälänhätää lapsena tai perheenjäsenen menetys kuoleman tai avioeron kautta, ihminen voi korjata tätä tarvetta koko loppuelämänsä ajan.

Maslow selittää neuroosien syntymisen tällä tavoin. Lapsena puutteessa elänyt voi kerätä vielä aikuisena pakonomaisesti tavaraa, vaikka hänellä on jo kaikkea tai avioeroperheen lapsi ei luota koskaan puolisoonsa.

Sairauden aikana itsensä toteuttaminen ei ole välttämättä ensisijaista vaan huomio kiinnittyy mm. sairauteen, hoitoon ja paranemiseen, joten ihminen pyrkii tyydyttämään niitä tarpeita, joilla hän pääsee tavoitteisiinsa.

Itsensä toteuttamisen tarpeet



Viimeinen taso eroaa muista, ja Maslow käyttää siitä monta eri nimitystä kuten kehittymisvaikutteet, (vastakohta puutevaikutteille), olemisen tarpeet ja itsensä toteuttamisen vaikuttimet.

Nämä tarpeet eivät koske tasapainoa (homeostaasia).

Kun niihin sitoutuu, ne tulevat aina vain voimakkaammiksi.

Ne sisältävät jatkuvaa halua toteuttaa unelmiaan, tulla mahdollisimman täydelliseksi omaksi itseksi.

Nälkäinen taistelee ruuastaan, turvaton on varuillaan, eristäytynyt ja yksinäinen kaipaa rakkautta, huonon itsetunnon omaava on puolustava tai hyvittävä.

Kun alempia tarpeita ei tyydytetä, ihminen ei voi antautua omien mahdollisuuksiensa toteuttamiseen. Ei ole siten yllättävää, että vain pieni osa (Maslowin mukaan n. 2 %) maailman väestöstä pystyy toteuttamaan itseään.

Millainen on itseään toteuttava ihminen

Maslow loi käsitystään itseään toteuttavista henkilöistä havainnoimalla ihmisiä, joista osa oli hänen tuttaviaan. Hän tutustui heidän henkilöhistoriaansa, kirjoituksiinsa, toimintoihinsa ja haastatteli heitä. Lähteiden avulla hän kehitti listan ominaisuuksista, jotka olivat tyypillisiä näille ihmisille (vastakohta muulle väestölle).

Itseään toteuttavat ihmiset olivat todellisuutteen keskittyviä (huomaavat vilpin ja epärehellisyyden), ongelmiin keskittyviä (elämän ongelmat ratkaistavissa, henkilökohtaiset ongelmat eivät häiritse) ja heillä oli erilainen käsitys tarkoituksista ja päämääristä.

Tarkoitus ei oikeuta keinoja vaan tärkeämpää on se, mitä matkan aikana tapahtuu, ei päämäärä.

Itseään toteuttavat suhtautuvat muihin ihmisiin eri tavoin


obama

Heidän tyypillisiä piirteitä Maslowin mukaan:
  • Heillä on tarve erillisyyteen ja yksityisyyteen (viihtyvät yksin).
  • He ovat suhteellisen riippumattomia yhteisöstä ja ympäristöstä (luottavat omaan kokemukseen ja arvioon).
  • Vastustavat yhteisön ylivaltaa (eivät alttiita yhteisöpainostukselle).
  • Ovat luonteeltaan kansanvaltaisia ihanteita arvostavia (hyväksyvät kansalliset vähemmistöt ja yksilöllisyyden).
  • Läheiset suhteet vain muutamiin ystäviin ja perheeseen (usein itsensä kaltaisia).
  • Omaa huumorintajun, joka ei ole vihamielinen.
  • Hyväksyy muut ja itsensä sellaisina kuin ovat.
  • On aloitekykyinen ja luonnollinen oma itsensä.
  • Arvostaa muita, on luova.
  • Hänellä on huippukokemuksia.
Itseään toteuttavat ihmiset eivät olle täydellisiä, vaan heissäkin Maslow havaitsi puutteellisuuksia.

He kärsivät mm. huolista ja syyllisyydestä, joka kuitenkin on todellisuuspohjaista.

Jotkut heistä ovat poissaolevia, liian ystävällisiä sekä hetkellisesti levottomia, kylmiä tai huumorintajuttomia.

Maslowin mukaan itseään toteuttava ihminen tarvitsee tiettyjä piirteitä elämäänsä ollakseen onnellinen.

black

Black is beautiful.

Niitä ovat mm.
  • totuus,
  • hyvyys,
  • kauneus,
  • sopusointu,
  • vireys,
  • erilaisuus,
  • loppuunsaattaminen,
  • yksinkertaisuus,
  • ponnistelemattomuus,
  • rikkaus,
  • riippumattomuus,
  • tarkoituksellisuus ja
  • leikkimielisyys.
Elleivät nämä tarpeet toteudu, itseään toteuttava ihminen voi masentua, joutua epätoivoon, vieraantua ja muuttua ivalliseksi.

Maslow toivoi luokittelunsa olevan avuksi ihmisluonteen selvittämisessä. Myöhemmin hän kiinnitti huomiota inhimilliseen psykologiaan ja sen tutkimiseen.

Maslowin arvostelua

  • Menetelmät: pieni kohdejoukko, jota Maslow itse arvioi, haastatteli sekä teki johtopäätökset siitä, mitä itsensä toteuttaminen on.
  • Itsensä toteuttaminen koskee vain 2 % väestöstä. Koskeeko itsensä toteuttaminen myös lapsia? (Maslowin mukaan koskee vain harvoin nuoria.)
  • Tarpeiden voimakkuus vaihtelee yksilöittäin ja muuttuu elämänkaaren aikana, mutta myös ulkoiset tekijät (esim. aineellinen hyvinvointi) voivat määrätä tarpeet.
  • Kertooko tarpeiden ja vaikuttimien nimeäminen sitä, mitä tapahtuu ihmisen mielessä? Miten selitetään samanaikainen eri tasojen tarpeentyydytys?
Maslowin mukaan ihminen huolehtii ensin rakkaimmistaan ja vasta sitten toteuttaa itseään.



Miten selitetään niiden ilotyttöjen ratkaisu, jotka kauppasivat lastaan kadulla rahan himossa?

Mielenkiintoista on myös, miten masennuksesta, köyhyydestä ja neurooseista kärsineet taiteilijat ja kirjailijat ovat pystyneet toteuttamaan itseään.

Tehtäviä

  1. Mitkä sinun perustarpeistasi ovat tyydytettyjä ja mitkä tyydyttämättömiä.
  2. Tehkää tilasto opetusryhmän perustarpeiden täyttymisestä (opettaja opastaa tilaston laadinnassa).
  3. Mitkä perustarpeet ovat Suomessa huonosti tyydytettyjä?
  4. Mitkä perustarpeet ovat Suomessa hyvin tyydytettyjä?
  5. Mitä voisit tehdä, että suomalaisten perustarpeet tyydytettäisiin entistä paremmin?
  6. Haastatelkaa muita koulun oppilaita siitä, miten heidän perustarpeensa on tyydytetty. Tehkää haastatteluista tilasto.
  7. Tutkikaa Internetin avulla, miten muiden maiden asukkaiden perustarpeet on tyydytetty.
  8. Miten eri puolueet suhtautuvat ihmisten tarpeisiin?
  9. Missä määrin tarpeiden tyydytys riippyy varallisuudesta ja tuloista?

Elämän tarkoitus (ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)

Päivitetty 30.1.2013



Laihian profeetta Santeri Alkio

Laihialaisisäntä teki kuolemaa, suvun kolme miestä seisoivat siinä vierellä ja juttelivat hautajaisten järjestämisestä.
  • Kuinkahan monta taksia tarvitaan, kolme kai?
  • Ei, kyllä kaksi riittää ja muut saavat kävellä.
  • No sittenhän on sama vaikka kaikki kävelisivät.
Isäntä viimeisillään nousi pystyyn ja sanoi:
  • Matti on oikias, tuokaapa minun housuni, niin kävellään kaikki.

Selityksen selityksiä

Selitykset ovat niiden olosuhteiden kuvauksia, joiden vallitessa selitettävät tapahtumat suurella todennäköisyydellä tapahtuvat (esim. Ernest Nagel (1901–85)).

Monet muinaiskreikkalaiset (esim. Platon (427 - 347 eaa.)) olivat sitä mieltä, että ainoa todellinen selitys on vastaus kysymykseen miksi, mikä on tapahtuman tarkoitus.

Lisää selittämisen lajeja löydät osoitteesta:

http://suomisanakirja.fi/selitt%C3%A4minen

Savossa ei selitellä

Savon kielessä ei ole sanaa "miksi".
Joskus savolainen sanoo "Mitä varten".
Joskus savolainen sanoo "Minkä takia".
Edellisessä savolainen viittaa tarkoitukseen ja jälkimmäisessä savolainen viittaa syyhyn.

Kuirt Baier selittämisen lajeista



Professori Kurt Baier (1917 – 2010).

Näistä kahdesta selittämisen lajista on sanottu mm. (esim. Kurt Baier):

Ei ole niin, että kaikelle olisi kaksi selitystä, ensimmäinen osittainen, ei todella selittävä, ja toinen täydellinen, lopullinen, valaistuksen antava. Totuus on se, että nämä kaksi selitystapaa ovat yhtä selittäviä, yhtä valaisevia, yhtä täydellisiä ja yhtä lopullisia, mutta ne sopivat eri ilmiöiden selittämiseen.



Kun löydämme metsän keskeltä rakennusten raunioita, voimme olettaa, että ne ovat ihmisten rakentamien talojen jäännöksiä, jotain ihmisen tekemää, hänen omaa tarkoitustaan varten valmistamaa. Rakennukset voidaan selittää vetoamalla rakentajien tarkoitukseen.



Komeetta.

Toisaalta, jos pyrstötähti eli komeetta lähestyy Maata, on luultavaa, ettei tämä taivaankappale ole järkevien olentojen rakentama. Emme voi käyttää sitä selittämisen tapaa, joka vetoaa tarkoitukseen. Nyt meidän on käytettävä toista selittämisen mallia, sitä, joka vetoaa luonnonilmiön luonnollisiin syihin.

meteori

Meteoriitti.

Joskus voi olla vaikeaa ratkaista se, mitä selitystapoja on käytettävä. Esimerkiksi Maata kiertävä kappale saattaa olla meteoriitti tai ihmisen valmistama tekokuu.

Tarkoitusta voidaan kysyä vain, jos on voitu osoittaa, että jotain tarkoituksellisesti tehdään. On siis ensin osoitettava tarkoituksellisen toiminnan olemassaolo, ja vasta sitten tarkoitusta voidaan käyttää selittäjänä.



Fjodor Dostojevski (1821 - 1881).

Joskus on ajateltu (esim. Fjodor Dostojevski ) täsmälleen päinvastoin. On esitetty kysymys tarkoituksesta ja väitetty, että tarkoituksen olemassaolo edellyttää jumalan olemassaoloa. Tällöin olisi ensin todistettava jumalallisen toiminnan olemassaolo, ja vasta sitten voitaisiin puhua jumalan tarkoituksen olemassaolosta.

Kysymykseen “miksi olet lakannut lyömästä vaimoasi?” voidaan vastata tarkoitukseen viittaamalla, mutta jos ei ole ollenkaan lyönyt vaimoaan, kysymys on väärin asetettu.

Pohdittaessa kysymystä siitä, “onko elämällä tarkoitus?” on ensin huomioitava sanan “tarkoitus” eri merkitykset.

Ensiksi joku voi kysyä jonkin arkipäiväisen teon tarkoitusta, esimerkiksi “miksi jätit auton valot palamaan?” Toiseksi voidaan kysyä “mikä on tämän työkalun tarkoitus?”

Joku voi toimia erittäin tarkoituksenmukaisesti, joku toinen vallan hullusti, hedelmättömästi tai jonkin arvojen järjestelmän kannalta arvottomasti.

Luonnontieteen elämänkäsityksen hyväksyminen ei suinkaan johda tässä mielessä arvottomaan elämään. Päin vastoin yhteisö on varustanut meidät lukuisilla työvälineillä, joilla voimme toteuttaa omia tarkoituksiamme. Kun muinainen ihminen rukoili sadetta jumalilta, nykyaikainen ihminen käyttää sadettajia.



Luonnonesineiden tarkoituksellisuudesta tai tarkoituksettomuudesta voidaan usein puhua liittämättä mukaan arvoja. Talon lähellä olevalla puulla saattaa olla tai olla olematta tarkoitus. Emme kuitenkaan hakkaa sitä pois siksi, että se olisi tarkoitukseton.

Kun tarkoituksia liitetään ihmisten toimiin, tämä saattaa olla hyvinkin arvojen värittämää. Jos kysyt kutsuilla joltain vieraalta “miksi olet täällä, mikä on tarkoituksesi?”, hän saattaa loukkaantua.

Vaatimus siitä, että asioilla pitäisi olla tarkoitus, on sinällään siveellinen kannanotto. On mahdollista, että koko puhe tarkoituksen löytymisestä on yksinomaan siveyspuhetta eikä liity ollenkaan totuuskysymyksiin.

Uskonnollinen ja uskonnoton elämänkäsitys eroavat useimmiten perinpohjaisesti vastauksessa kysymykseen siitä, mikä on ihmisen tarkoitus.

Luonnontieteen mukaan ihmisellä ei ole ainakaan nykyisen tietämyksen valossa mitään ihmiskunnan ulkopuolista tarkoitusta. Tähän on esitetty vastaesimerkkinä, että vieraan planeetan asukkaat voivat vallata Maan ja ottaa ihmisen lemmikikseen.



Lapin porokoira.

Ihminen ajattelee esimerkiksi, että metsästyskoiran tarkoitus on palvella metsästystä (koira on varmaan asiasta eri mieltä EH). Ihminen on tässä suhteessa tarkoitukseton. Nykyään ei ole olemassa isäntää tai isäntiä, joiden koiria ihmiset olisivat (orjanomistusyhteiskunnassa orjilla oli isännät).

Tarkoituksen puuttuminen edellä esitetyssä mielessä ei millään tavoin alenna inhimillisen elämän arvoa. Ihmisen itsenäisyys päin vastoin lisää hänen arvoaan.

Ne, jotka hylkäävät luonnontieteellisen elämänkäsityksen siksi, että se muka riistää elämältä mielekkyyden, sekoittavat sanan “tarkoitus” eri merkitykset.

He luulevat, että koska elämällä ei ole tarkoitusta, elämässä ei olisi tarkoitusta. He luulevat, että jos ihmisellä ei ole isäntää, ihminen itse ei voi antaa elämälleen tarkoitusta.

Aivan kuten lapselle saattaa merkitä järkytystä se havainto, että hän pystyy seisomaan omilla jaloillaan, ihmiselle voi merkitä järkytystä määrätä itse omasta elämästään.

Uskonnot eivät pohjimmaltaan ollenkaan vastaa kysymykseen siitä, mikä on elämän tarkoitus. Kun uskontojen edustajilta kysytään, mikä on se jumalan suunnitelma, jossa ihmisen elämällä on oma tarkoituksensa, heiltä saa usein vastaukseksi joko sellaisia pyhien kirjojen lauseita, jotka eivät vastaa kysymykseen, tai sitten he kieltäytyvät vastaamasta kysymykseen ja sanovat, että jumala yksin tietää.



Esimerkiksi kristinusko väittää, että “maallisen” elämän tarkoitus on kuolemanjälkeisen “iankaikkisen” elämän saavuttaminen. Jos olisi olemassa ns. iankaikkinen elämä, mikä sen tarkoitus olisi?

Sen sijaan lopullisella, biologisella kuolemalla on luonnossa lajin säilymisen ja kehittymisen kannalta selvä merkitys.

Kuolema on elämän jatkumisen edellytys, sillä jos kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti maapallon massan, ja tämähän on tietysti käytännössä mahdotonta.

dinosaur

Jos muinaiset eläimet eivät olisi koskaan kuolleet, ihmistä ei olisi koskaan ilmaantunut maapallolle, sillä ihmiselle ei olisi ollut elintilaa. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että kuolemalla olisi jokin tarkoitus.

Kristillinen ajattelu perustuu kahteen olettamukseen, joista kumpaakaan ei voida todistaa paikkansapitäviksi.

Ensiksi ajatellaan, että maallinen elämä olisi arvotonta ja kärsimystä, joka vain valmistaa ihmistä iankaikkiseen iloon.

Toiseksi ajatellaan, että maalliset kärsimykset korvattaisiin iankaikkisilla iloilla.

Ensiksi voidaan todeta, että tällaisesta ajattelutavasta saattaa olla vakavia siveysseurauksia. Esimerkiksi kristillisellä keskiajalla ihmiselämää ei pidetty yhtä suuressa arvossa kuin nykyään. Toisaalta voidaan väittää, että maallinen elämä voi olla täysin mielekästä ja antoisaakin.

Arvioitaessa ns. maallista elämää kristityt usein vertaavat sitä ns. iankaikkisen elämän riemuihin.



Voidaan huomauttaa, että he tekevät saman virheen kuin ne, jotka sanovat, että Pekka on pieni, koska hän on pienempi kuin puu.

Ihmiselämän mielekkyyttä ei tule verrata johonkin ihmiselämän ulkopuoliseen vaan ihmisten elämään keskimäärin.

Näin arvioituna jotkut ihmiset elävät erittäin mielekästä, onnellista ja täysipainoista elämää, ja heidän elämällään yhteiskunnassa on selvä päämäärä ja tarkoitus.

Jotkut toiset elävät surkeaa ja sekä omasta että muiden mielestä tarkoituksetonta elämää.

Sen sijaan, että ollaan huolissaan iankaikkisesta elämästä, pitää kehittää elämää ja yhteiskuntaa maapallolla siten, että lopulta kaikki ihmiset voisivat tuntea elävänsä mielekästä ja tarkoituksenmukaista elämää.

evolution
Edellä suoritetuista tarkasteluista voidaan päätellä, että luonnonilmiö elämä kuuluu luonnossa vallitsevan syyn ja seurauksen suhteen avulla selitettäviin ilmiöihin eikä tarkoituksen avulla selitettäviin. Tämän selityksen tarjoaa kehitysoppi.

Mutta vaikka luonnonilmiöllä elämä ei olisi tarkoitusta, ihmisyksilöllä tai yksilöiden muodostamalla yhteiskunnalla voi olla moniakin päämääriä, aikomuksia ja tarkoituksia.

Tarkoitusten avulla selittäminen on keksitty, koska ihmisillä on tarkoituksia, ei siksi, että ihmisiltä puuttuisivat tarkoitukset.

Viinan syytä



Syy ja seuraus tämäkin: Saarnamies varoitteli viinan kiroista:
  • On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää.
  • On viinan syy, että lyötte aviopuolisoanne.
  • On viinan syy, että ammutte anoppianne.
  • Ja on viinan syy, että ammutte ohi…

Elämä on elämisen arvoista



Professori Paul Kurtz (1925-2012).

Uskonnottoman siveyden ensimmäinen sääntö on (Paul Kurtzin mukaan), että elämä on elämisen arvoista. Toinen sääntö on, että siveys on puhtaasti inhimillistä alkuperää.

Tahto elää

Tahto elää on ihmisen perustavinta laatua olevia pyrkimyksiä. Alun perin iankaikkisen elämän kaipuukin on syntynyt voimakkaasta tahdosta elää.

Joissain uskonnoissa tämä alkuperäinen pyrkimys on pitkällisen kehityksen tuloksena kääntynyt päälaelleen, on alettu kuvitella, että “maanpäällinen” elämä olisi jollain tavalla arvotonta.

Onnellisuus tavoitteena

Paitsi että ihminen haluaa elää, hän haluaa onnellista, täyteläistä elämää. Eri aikoina ihmisillä on ollut erilaisia mielipiteitä siitä, mitä sellainen elämä on. Joka tapauksessa onnellinen elämä tuottaa ihmiselle tyydytystä.

Tasa-arvo ja demokratia elämän tarkoitukseen



The Philosophers' Magazinen toimittaja JUlian Baggini.

What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life, kirjoittanut Julian Baggini, Granta Books, Suffolk, 2004,ISBN 1 86207 661 8, 204 sivua, kovakantisena £9.82 + tilauskulut

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab on julkaissut Julian Bagginin teoksen ”Ateismi: lyhyt johdatus”. Eräs julkaistun teoksen luvuista käsittelee elämän tarkoitusta. Tämän luvun Baggini onlaajentanut kokonaiseksi kirjaksi.

Mitä tahansa mieltä elämän tarkoituksesta ollaankin, Bagginin kirjalla on selvä tarkoitus. Kirjan tarkoitus on siirtää jumaluusoppineet, gurut, esasaariset ja keittiöpsykologit syrjään ja antaa ihmisille kehys, jonka puitteissa he voivat itse pohtia elämänsä tarkoitusta ja mielekkyyttä.

Baggini haluaa asettaa tasa-arvon ja demokratian takaisin niille kuuluvalle paikalle ihmiselämän peruskysymysten pohdinnassa. Gurut ja ”kaikkien alojen diletantit” hän haluaa siirtää syrjään.



Vaikka Baggini on koulutukseltaan filosofi, hän ajattelee harvinaisen paljon itse. Bagginin mielestä filosofien määrää ei ole tarpeen lisätä, pikemmin päin vastoin. Sen sijaan elämän perusasioiden ajattelemisen lisäämistä hän pitää suorastaan suotavana.

Bagginin kirja käsittelee tunnetuimpia merkityksiä sanoille ”elämän tarkoitus”. Erilaisia vastauksia kysymykseen siitä, onko mielekästä puhua elämän tarkoituksesta ollenkaan, ja jos on, missä mielessä, Baggini tarkastelee hyväntahtoisesti mutta avostelevasti.

Uskontojen vastaukset kysymykseen elämän tarkoituksesta Baggini määrätietoisesti torjuu.

Aluksi Baggini esittelee Morris Cohenin ja Ernest Nagelin teoksessa ”An Introduction to Logic and Scientific Method” (Johdatus logiikkaan ja tieteelliseen menetelmään, 1934) esitetyn geneettisen virhepäätelmän. Syyllistymme geneettiseen virhepäätelmään, jos pidämme väitteen alkuperää sitovana todisteena väitteen oikeutuksesta.



Elämän tarkoitusta ei siis voida päätellä elämän alkuperää tarkastelemalla. Sen enempää uskontojen kuin tieteen selitykset elämän alkuperästä eivät anna vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta.

Vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta ei liioin löydy uskontojen väittämästä kuoleman jälkeisestä elämästä tai eräiden ennustamasta tulevaisuuden onnelasta. Mikä olisi iankaikkisen elämän tarkoitus?

Opiskeluaikoinaan Baggini meni mukaan hyväntekeväisyysjärjestöön. Siellä hän ihmetteli sitä, että yliopistoon oli otettu ihmisiä, jotka eivät olleet itse älynneet, että köyhät ja kodittomat ihmiset ovat itse asiassa samanlaisia ihmisiä kuin he itse.

Monet hyväntekeväisyysihmisistä olivat itse asiassa mukana pikemminkin lääkitäkseen omaa omaatuntoaan kuin köyhiä ja sairaita. Vaikka Baggini jäi hyväntekeväisyydestä pois, hän myöntää, että sillä on merkitystä, vaikka elämän tarkoitukseksi siitä ei ole.



Professori Richard Dawkins

Ihmislajin hyväksi toimiminen ei liioin kelpaa elämän tarkoitukseksi. Kuten Richard Dawkins on teoksessaan ”Sokea kelloseppä” perinpohjaisesti esittänyt, evoluutiolla ei ole mitään päämäärää tai tarkoitusta (Richard Dawkins: Sokea kelloseppä WSOY 1989).

Itsessään hyvät asiat kuten onnellisuus eivät liioin paljasta elämän tarkoitusta. Onnellisuusasiat Baggini ottaisi pois filosofeilta ja siirtäisi ne psykologeille. Onnellisuus vähentää tarvetta kysellä elämän tarkoitusta ja on muutenkin hyödyllinen.

Kaikki eivät voi olla menestyjiä tai voittajia. Menestyksen tai voiton tavoittelu eivät paljasta elämän tarkoitusta, vaikka osalle ihmisistä niillä on merkitystä.



Vaikka Baggini vierastaa filosofien harrastamaa latinan kieltä, hän on omistanut yhden kirjan luvun muotisanonnalle ”carpe diem” (= tartu hetkeen). Vaikka nykyhetkessä elämisellä on hyvät puolensa, Baggini muistuttaa seurausten ja tulevaisuuden ajattelemisen tarpeellisuudesta.

Itämaisten uskontojen ja mietiskelygurujen ihmisen oman minän häivyttämien ei saa Bagginilta taputuksia. Oman minän täydellisestä katoamisesta käytetään yleisesti nimitystä kuolema.

Kaikkia muitakaan oppeja ei tarvitse opetella koko ikäänsä ymmärtääkseen niiden virheellisyyden.

Suomalaisten ”kulttuurien tutkijain” vaatimaa kauan kestävää ja syvällistä eläytymistä kaiken maailman oppeihin Baggini ei pidä tarpeellisena.

Sen sijaan järjen käyttö on sitäkin hyödyllisempää. Tietysti mieli on syytä pitää avoimena eli kuten Kari Enqvist Väinö Voipio – palkinnon luovutustilaisuudessa totesi, jos aurinko huomenna alkaa kiertää neliön muotoista rataa, käsityksiä on muutettava.

Kärsimykset eivät Bagginin mielestä mitenkään ”jalosta” ihmistä. Viisaampaa on oppia muiden kuin itsensä kärsimyksistä. Lisäksi hän huomauttaa, että osa ihmisistä ei kärsimyksistään mitään opi, osa selviää kokonaan ilman kärsimyksiä.



Sian halventaminen (J. S. Mill: parempi onneton Sokrates kuin onnellinen sika) ei saa Bagginin kannatusta, ei liioin Sokrateen väite ”tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoinen”.

Eri ihmiset tarvitsevat eri asioita, esimerkiksi mainoslause ”kaikki tarvitsevat oopperaa” ei voi pitää paikkaansa. Tarpeettoman laajamittainen elämän tarkoituksen tai minkään muun asian etsiminen ei saa Bagginin kannatusta.

Bagginin mukaan useimmat vastaukset kysymykseen elämän tarkoituksesta ovat virheellisiä, koska ne käyttävät sanoja ”elämän tarkoitus” sellaisessa asiayhteydessä, jossa elämällä ei ole tarkoitusta. Esimerkiksi luonnonilmiöllä elämä ei ole tarkoitusta.

Elämän tarkoituksella on kuitenkin myös järkeviä merkityksiä, eikä niiden ymmärtäminen Bagginin mielestä vaadi suurta viisautta.

Järkevä vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta palautuu joukkoon erityiskysymyksiä siitä, mitkä asiat tekevät elämästä tarkoituksellisen ja arvokkaan.

Bagginin mielestä on kansanvaltaista ja tasa-arvoista, että meillä jokaisella on kyky ja vastuu keksiä ja ainakin osittain määrätä oman elämämme tarkoitus.

Antiikin ajattelijain tavoin Baggini korostaa tasapainoa elämän aitouden ja onnellisuuden, muiden ihmisten huomioon ottamisen, ajan hallinnan, elämän hallinnan jne. välillä.

Yksinkertaista ohjetta täyteen ja tyytyväiseen elämään ei ole, väittivätpä gurut ja keittiöpsykologit mitä tahansa.

Kirjan voi tilata kätevästi esimerkiksi osoitteesta http://www.amazon.co.uk, sen voi maksaa suoraan luottokortilla ja ainakin näin pienet kirjat tulevat kotiin postiluukusta.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoituksia on taiteella?
  2. Voiko kärsimyksellä olla jokin tarkoitus?
  3. Onko kehityksellä (evoluutiolla) jokin yleisempi tarkoitus?
  4. Voiko luonnontiede ratkaista elämän tarkoituksen?
  5. Mitä tarkoituksia on sodilla?
  6. Voiko luonnon säännönmukaisuuksien alaisuudessa elävä ihminen olla vapaa?
  7. Mitä muutoksia ihmisten elämän tavoitteissa on tapahtunut viimeisten sadan vuoden aikana?
  8. Mistä johtuu, että yliopistojen professorit eivät osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta?
  9. Pitäisikö ylioppilaskirjoituksissa kysyä elämän tarkoitusta?

Ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: Vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi ja pessimismi, realismi

Vapaa tahto ja valinnat

Päivitetty 30.1.2013

Siveyttä, lakeja ja jopa politiikkaa koskevissa keskusteluissa tulee yhä uudelleen ja uudelleen esille kysymys vapaasta tahdosta.

Monilla ihmistä alemmilla eläimillä (mutta ei kaikilla) vietit ja vaistot määräävät käyttäytymistä. Eläimet voivat oppia uusia käyttäytymismuotoja, mutta nämä uudet tavat ovat usein konemaisia, eikä vapaasta tahdosta voida useimmilla eläimillä puhua.

Ihmisen (ja eräiden älykkäiden eläinten) vapaa tahto perustuu kykyyn ajatella. Ajatteleva olento voi verrata erilaisia valintamahdollisuuksia ja valita niistä tuntien tehneensä vapaan valinnan.


Käytännön elämässä eri ihmisten valintamahdollisuudet saattavat olla hyvin erilaiset. Sotilasdiktatuurin vankilassa viruvalla henkilöllä saattaa olla varsin vähän valintamahdollisuuksia. Huvipurrella matkustavalla miljonäärillä voi olla runsaasti valintamahdollisuuksia.

Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että ihmisellä on vapaa tahto, jota hän myös käyttää, jos hänelle annetaan mahdollisuus valita.

Mistä sitten vuosituhansia jatkunut keskustelu vapaasta tahdosta johtuu?

Säännön mukaisuus ja satunnaisuus



Pohjimmaltaan kyse on kahden kilpailevan ajatussuunnan, säännönmukaisuusopin (determinismin) ja satunnaisuusopin (indeterminismin) välisestä kiistasta.

Sana determinismi johtuu latinankielen sanasta "determinare", joka tarkoittaa määräämistä tai rajoittamista. Säännönmukaisuusoppi (determinismi) on ajatussuunta, jonka mukaan kaikki tapahtumat ovat luonnon sääntöjen määräämiä. Usein tähän liitetään myös ajatus, jonka mukaan kaikella on syynsä.

Satunnaisuusoppi (indeterminismi) on determinismin vastakohta, se väittää, että on myös sellaisia tapahtumia, jotka eivät ole luonnon säännönmuakisuuksien alaisia tai joilla ei ole luonnollista syytä.

Poikkeuksia luonnon säännönmukaisuuksiin haluavat tietysti ne, jotka uskovat yliluonnolliseen. Satunnaisopin ja säännönmukaisuusopin välinen kiista on siis alkuperältään uskonnon ja ateistisen todellisuuskäsityksen välinen.

Jos kaikki tapahtuu ankarasti luonnon sääntöjen mukaan, esimerkiksi jumalien rukoileminen on turhaa, mikään jumala ei muuta tapahtumien kulkua. Ihminen ei ole vastuussa jumalan tahdon rikkomisesta (synnistä) koska hän ei olisi voinut toimia toisin, luonnon sääntöjen vastaisesti.

Luonnon säännönmukaisuus on inhimillinen käsite

Kun ihminen on kehittynyt luonnonvalinnas seurauksena elämään luonnossa, hänelle on kehittynyt kyky olla luonnon kanssa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikuus edellyttää, että ihminen muistaa ja osaa ajattella luonnonilmiöitä.

Jos ihminen siirrettäisiin toisenlaiseen todellisuusteen, esimerkiksi sellaiseen, jossa tapahtumat ovat paljon satunnaisempia kuin meidän todellisuudessamme, ihminen ei kenties pystyisi löytämään siitä todellisuudesta mitään säännönmukaisuuksia.

Toisaalta joku ihmisestä eroava olio voisi löytää säännönmukaisuuksia paljon nykyistä satunnaisemmasta todellisuudesta.

Tilasto-ohjelmistoilla (esim. SAS ja SPSS) hyvinkin satunnaisesta informaatiosta löydetään nykyään säännönmukaisuuksia.

Itse asiassa täysin satunnaisten lukujen luominen on vaikeaa jos ei mahdotonta. Esimerkiksi jokainen noppa puoltaa joidenkin tulosten hyväksi.

Päteekö satunnaisoppi fysiikassa?

Karkeistus

enqvist

Karkeistuskäsitteen puolestapuhuja professori Kari Enqvist

On väitetty, että alkeishiukkasia tutkiva fysiikka olisi todistanut satunnaisuusopin oikeaksi.

Satunnaisuusopin kannattajat sotkevat ennustettavuuden (joka on inhimillistä ennustettavuutta) ja luonnon säännönmukaisuuden (joka on todellisuutta, josta ihmisellä on vain karkeistettu käsitys).

Satunnaisopin kannattajat ovat joslus väittäneet, että alkeishiukkasfysiikan eräiden ilmiöiden ennustettavuuden puuttumisesta seuraisi vapaa tahto. Myös tämä on virhepäätelmä.

Ajattelu ei ole kvanttimekaanista vaan sähkökemiallista

Ajattelu ei ole alkeishiukkasten pomppimista vaan sähkökemiallista toimintaa. Kemiallinen toiminta tapahtuu alkeishiukkasia paljon suurempien hiukkasten, molekyylien, piirissä, eikä yksittäisen alkeishiukkasen pomppiminen vaikuta kemiallisten tapahtumien säännönmukaisuuteen.

Toisaalta satunnaisopin kannattajat ovat väittäneet, että tahdon vapaudesta seuraisi satunnaisoppi. Myös tämän käsitys on virhepäätelmä.

Vapaa valinta



Yhteiskuntafilosofiassa sanotaan, että teko perustuu vapaaseen tahtoon, jos

a) suorittaja olisi voinut jättää teon tekemättä, jos hän olisi niin halunnut ja
b) tekoa ei ole tehty "suuremman pahan välttämiseksi", ts. painostuksen alaisena.

Yksityiskohtaisemmin vapaata tahtoa käsitellään portaalin

http://www.dlc.fi/~etkirja/

filosofian oppikirjoissa.

Kun esimerkiksi äänestäjä suljetussa lippuäänestyksessä antaa äänensä, hänen voidaan sanoa valitsevansa vapaasti ehdokaslistan puitteissa, vaikka olisikin odotettavissa ja ennustettavissa, sen perusteella, mitä äänestäjästä tiedetään, ketä hän äänestää. Vaikka äänestäjä on luonnon säännönmukaisuuksien alainen, hän valitsee vapaasti.

Satunnaisopin kannattajat tarkoittavat tahdon vapaudella jotain muuta kuin tällä käsitteeltä yleensä ymmärretään. Satunnaisopin kannattajien mukaan tahto on vapaa vain silloin, kun se on vapaa luonnon säännönmukaisuuksista.

Siveyden kannalta voisi olla mielenkiintoista tutkia, mitä seurauksia luonnon säännönmukaisuudesta vapaalla tahdolla olisi siveyden suhteen, mutta tässä meidän on tyydyttävä aivan tavalliseen tahdonvapauteen, siis sellaiseen tahdonvapauteen, joka on vapautta valita tavallisten luonnon säännönmukaisuuksien vallitessa.

Säännönmukaisuus ja inhimillinen vapaus

Ihmiskunnalle säännönmukaisuuden keksiminen merkitsi vapauden alkua. Sen tietäminen, miten tapahtuma sattuu, merkitsee herruutta tapahtuman suhteen. Voima, joka käskee, voidaan muuttaa voimaksi, joka palvelee inhimillisiä tarkoitusperiä.

Menestyvä ihmisyhteiskunta käyttää tutkimuksen tuloksia sellaisten päämäärien saavuttamiseksi, jotka ovat syntyneet yksilön tai ryhmän valinnan vapauden tuloksena. Jokainen kone, mutkikkaimmat tietokoneet mukaan lukien, on ihmisen luomaa säännönmukaisuutta.

fire

Tietysti luonnon säännöt asettavat valinnan vapaudelle myös rajoituksia. Esimerkiksi tuli on "hyvä renki mutta huono isäntä" kuten vanha sananlasku sanoo. Mutta nämä rajoitukset on pakko myöntää yhtä hyvin satunnaisopin kannattajan kuin säännönmukaisuuden kannattajan.

Siveellinen vastuunalaisuus

Jotta määrätty teko voisi herättää sitä siveellistä paheksumista tai hyväksymistä, joka kuuluu tähän arvostamiseen, on tarpeen, että kyseessä olevaa henkilöä pidetään siveellisesti vastuunalaisena teostaan.

Rikos tuomitaan yleensä vain silloin, kun rikollista voidaan pitää täysin syyntakeisena.

Arkikieltä käyttäen tämä tarkoittaa, että hän on tehnyt rikoksen vapaalla tahdolla. Jollei sellaista vapaata tahtoa oleteta, on vaikea leimata häntä siveellisesti vastuunalaiseksi teostaan.

Syyllisyys, ympäristö ja perintötekijät



Miksi ihmiset ovat välillä pahoja

Voidaan väittää, että pahat luonteenominaisuudet ovat seurausta ympäröivästä yhteiskunnasta ja perintötekijöistä.

Jos ihminen on perinyt vanhemmiltaan hyviä taipumuksia, hänellä on paremmat mahdollisuudet kehittyä hyväksi ihmiseksi kuin sillä, joka on perinyt huonoja taipumuksia.

Se kasvatus, jota lapsi saa kodissaan, saattaa olla omiaan tekemään hänet rikolliseksi tai huonoksi ihmiseksi.

Samoin se ympäristö, jossa hän joutuu elämään, voi vaikuttaa hänen kehittymiseensä rikolliseksi.

Varsinkin suurkaupunkien yhteiskunnalliset olot ovat olleet omiaan tekemään vähävaraisten ihmisten lapsista rikollisia.

Voimmeko tällaisia ihmisiä moittia siitä, että he ovat pahoja?

Pahuus on suhteellista ja arvoista riippuvaa

evil-inside

Eri ihmiset pitävät eri asioita pahoina. Tämä johtuu sekä siitä, että ihmiset ovat perinnöllisesti erilaisia että siitä, että he ovat eläneet erilaisissa ymäristöissä.

Mitään yleispätevää hyvän ja pahan mittaa ei ole.

Perintötekijöitämme emme voi muuttaa, luonnonlakeja emme voi muuttaa, mutta yhteisöjämme me voimme muuttaa, jos meillä on siihen tahtoa.

Rankaisunhalu

Kun rikollisia arvostellaan, syyllistytään varmasti usein epäoikeudenmukaisuuksiin. Usein rikollisten ankarasta tuomitsemisesta tehdään poliittinen kysymys, ja jos kansan mieliala kannattaa rikollisten ankaraa rankaisemista, ne puolueet menestyvät, jotka ovat olleet ankaran lainsäädännön kannalla.

vankila

Esimerkiksi Suomessa rikollisten rankaiseminen on ollut paljon ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa. Meidän sekä suhteellinen että todellinen vankimäärämme on usein ylittänyt muiden pohjoismaiden vastaavat.

Sekaannus syyn ja seurauksen kanssa

Toisaalta voidaan todeta, että usein näissä tarkasteluissa pakko on sekoitettu syyn ja seurauksen sääntöön. Siveellinen arvostaminen kohdistuu usein yksilön tahtoon, johon ulkoinen toiminta viittaa.

Siveellinen hyväksyminen tai paheksuminen syntyy yleensä silloin, kun tekoa pidetään todellisen tahdon ilmauksena, siis sellaisen tahdon, johon ulkoinen tai sisäinen pakko ei ole vaikuttanut.

Esimerkiksi mielisairaan teot eivät herätä samanlaista siveellistä paheksumista kuin vastaavat terveen ihmisen teot.

Ei väliä sillä, miten ihminen on tullut pahaksi

criminal

Jos rikos on normaali-ihmisen vapaan harkinnan tulos, se aiheuttaa siveellistä paheksumista aivan riippumatta siitä, miten tekijän tahto on tullut pahaksi.

Tästä voidaan päätellä, että siveellistä suuttumusta tuntee yhtä hyvin säännönmukaisuuden kannattaja kuin satunnaisuusopin kannattajakin.

Tässä kysymyksessä on usein sekoitettu säännönmukaisuus ja kohtalonusko.

Tämä käsitteiden hämmennys on ollut ominainen, ei ainoastaan kansanomaiselle käsitykselle vaan myös filosofeille.

Tehtäviä:

  1. Mikä on järjen ja mikä on tunteiden vaikutus siveellisiin ratkaisuihin.
  2. Pitäisikö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä?
  3. Missä olosuhteissa moraalikäskyn "älä varasta" rikkominen olisi mielestäsi oikeutettua.
  4. Mitä normaalissa arkipuheessa tarkoitetaan vapaalla tahdolla?
  5. Mitä tarkoittaa rikollisen syyntakeisuus?
  6. Milloin rikos herättää siveellistä paheksumista ja milloin se ei herätä sitä?
  7. Miksi pikkurikollisia tuomitaan eräissä maissa hyvin ankariin rangaistuksiin?
  8. Mitä pikkurikollisten pitäminen vankiloissa maksaa?
  9. Onko se kannattavaa yhteiskunnan kannalta?
  10. Mikä olisi hyvä vaihtoehto pikkurikollisten vankilassa pitämiselle?

Syntymä ja kuolema

Päivitetty 30.1.2013

Mitä elämä on

life-nature

Elämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole yksinkertaista määritelmää.
Nimitämme määrättyjä yksilöllisiä ajallis-paikallisia sekä rajallisena elinaikanaan itsenäisesti ympäristössään säilyviä järjestelmiä "eläviksi".

Kutsumme niitä eliöiksi, koska niillä on eräitä ominaisuuksia ja koska ne eroavat elottomista luonnonolioista.

Elämä voidaan määritellä eliöiden aineellis-kemiallisen koostumuksen perusteella tai elämäntoimintojen perusteella.

Määritelmät voidaan myös yhdistää. Elämä maan päällä on sitoutunut joukkoon kemiallisia yhdisteitä. Elämänilmiöitä ei kannata yrittää kuvata fysiikan ja kemian avulla. Ihmisen tai hänen tietokoneittensa laskentakyky ei riitä elämän kuvaamiseen pelkästään fysiikan ja kemian avulla. Tarvitaan karkeistusta (suodattimia eli malleja).

Tästä syystä elämän ilmiöitä kuvataan omalla käsitteistöllään.

Luonnon järjestelmätasot

Ihmisen on viisasta kuvata luontoa erilaisilla järjestelmätasoilla.

Yksinkertaisemman järjestelmätason käsitteitä voidaan käyttää mutkikkaammalla tasolla, mutta siellä ne ovat kokonaisuuden osia.

Mutkikkaammalla järjestelmätasolla käytetään uusia käsitteitä, jotka eivät sovellu edellisen tason ilmiöiden esittämiseen.

Avoimet järjestelmät



Professori Kari Lagerspetz (1931 – 2012).

Elämän määritelmässä otetaan huomioon elämäntoiminnot. Kari Lagerspetz määrittelee eliöt avoimiksi järjestelmiksi eli sellaisiksi järjestelmiksi, jotka ovat sekä energian- että aineenvaihdunnassa ympäristönsä kanssa.

Eliöt saavat ympäristöstään sekä energiaa että ainetta ja myös luovuttavat niitä siihen.

Elämän ominaisuuksia

Aineen- ja energianvaihdunta on kaikkien muiden elämäntoimintojen perusta. Elämä voidaan määritellä biologiseksi tapahtumasarjaksi, jossa on havaittavissa aineen- ja energianvaihdunnan lisäksi
  • itsesäätelykyky,
  • ärtyvyys,
  • liikkuvuus,
  • lisääntyminen,
  • kasvaminen ja
  • sen perustana erityinen kemiallinen rakenne.

Rajatapaus: virukset

virus-2

Virukset ovat ongelma elämän määritelmässä: viruksilla on sekä elollisen että elottoman aineen ominaisuuksia.

Virukset pystyvät lisääntymään eli tuottamaan kaltaisiaan jälkeläisiä, mikä on tärkeä elämän tuntomerkki.

Toisaalta virukset voivat esimerkiksi kiteytyä, mikä on elottomalle aineelle tunnusomaista.

Elävän ja elottoman raja ei ole täsmällinen, vaan se on osoittautunut liukuvaksi.

Onko Maan elämä syntynyt Maassa vai Kuussa

Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että elämä on syntynyt tällä kiertotähdellä.

On mahdollista, että elämä on siirtynyt tälle planeetalle muualta. Elämä voi säilyä jopa tähtienvälisessä avaruudessa.



Esimerkiksi karhukaiset ovat säilyneet hengissä tekokuilla (satelliiteillä), joissa ei ole juuri mitään suojaa elämälle. Polveudummeko karhukaisista emmekä isoista apinoista?

Elämän mahdollinen synty Maassa on osa laajaa kaikkeuden kehitystä, joka johti aurinkokuntamme sekä myös Maa -kiertotähden syntyyn.

Tähän kehitykseen puolestaan liittyy elämän synty ja kehitys.

Elämä on tulosta molekyylitason kehityksestä (evoluutiosta).

Onko elämän synty todennäköinen vai epätodennäköinen tapahtuma

Siitä, onko elämän synty epätavallinen tapahtuma vai suotuisissa edellytyksissä tapahtuva välttämättömyys, kiistelevät pääasiassa uskovaiset ja uskonnottomat.

Uskontojen käsityksiä elämän synnystä on käsitelty toisaalla tässä aineistossa.

Elämä ei ole syntynyt arpanoppaa heittämällä vaan fysiikan ja kemian tapahtumasarjoina. Kun vety ja happi saatetaan yhteen riittävän korkeassa lämpötilassa syntyy vettä ja vain vettä. Kun lämpötilaa korotetaan riittävästi, vesi hajoaa takaisin vedyksi ja hapeksi.

Missä elämä syntyi



Mustat savuttajat?

Löytöjen perusteella ensimmäisten elävien eliöiden ajatellaan olleen bakteerien tyyppisiä yksisoluisia pieneliöitä, jotka elivät noin 3,5 miljardia vuotta sitten hapettomissa oloissa.

Ensimmäiset paljain silmin nähtävät varmat elämän merkit ovat kivettyneitä bakteerimattojen kerrostumia (stromatoliitteja), jotka ilmestyivät noin 2,7 miljoonaa vuotta sitten.

On mahdollista, että tulivuorten purkausten ja muiden energianlähteiden synnyttäneen lämmöllä elottoman luonnon yksinkertaisista yhdisteistä, vesi, ammoniakki, vetysyanidi, hiilimonoksidi ja niin edelleen, mutkikkaampia orgaanisia yhdisteitä.



Professori Alexander Oparin (1894 – 1980).

Tämä on kokeellisesti varmistettu Oparinin-Millerin kokeen tyyppisissä kokeissa keittämällä yhdisteitä ja antamalla sähköiskuja, säteilyä tai muuta energiaa yhdisteseoksiin.



Professori Joan Oró (1923 – 2004)

On saatu aikaan aminohappoja ja lyhyitä aminohappoketjujakin. Myöhemmin biokemisti Joan Oró tuotti adeniinia ja nukleotidejakin.

Elämälle sopivia yhdisteitä syntyy niin kuumassa kuin kylmässäkin.

Syvällä meressä on tuliperäisiä purkausaukkoja, mustia savuttajia, jotka purkavat veden, hiiliyhdisteiden, rikkiyhdisteiden, fosforiyhdisteiden, metallien ja monien muiden kemikaalien seosta mereen.

Näiden lähellä elää savuttajien purkamista yhdisteistä riippuvaisia eliöitä (termofiilejä), joista monet elävät kemiallisten aineiden välisissä tapahtumasarjoissa (kemosynteesillä); ne eivät yhteytä kuten kasvit.

Mustat savuttajat saattavat olla sopiva paikka elämän synnylle. Suurissa lämpötiloissa ja paineissa pystyy syntymään monenlaisia yhdisteitä, jotka säilyvät alemmissa lämpötiloissa. Silloin muinaisten savuttajien lähelle saattoi muinoin syntyä kemiallisesti kehittyvä rauta-rikkimaailma.



Etelämantereen ikijää ei itke verta, vaikka kuva siltä näyttääkin. Australialainen geologi Griffith Taylor löysi vuonna 1911 erikoisen vesiputouksen, joka ristittiin Blood Fallsiksi. Se virtaa löytäjänsä mukaan nimetyllä Taylorin jäätiköllä.

"Veriputous" saa värinsä rautaoksidista. Vesi virtaa maanalaisesta järvestä, joka on niin suolapitoinen, ettei se jäädy vielä viidessä pakkasasteessakaan. Järvi on täysin hapeton ja pimeä.

Harvardin yliopiston tutkijat löysivät kaksi vuotta sitten tästä ulkomaailmalta täysin suljetusta järvestä bakteerilajin, joka kykenee käyttämään rautaa ja rikkihapon suoloja eli sulfaatteja ravinnokseen.

Näiden bakteerien harvinainen selviytymiskyky auttaa tutkijoita ymmärtämään sitä, kuinka elämä pärjäisi muuallakin vastaavissa olosuhteissa. Samankaltaisia mikrobeja voisi elää esimerkiksi Jupiterin jäisen Europa-kuun pinnan alla.

On mahdollista, että soluja edelsi esisolu, joka on fosfolipidistä koostuva öljypisara, jonka pinnassa ja sisällä tapahtui kemiallisia reaktioita. Alussa pisarat olivat epävakaita, ja vakaimmat pisarat selvisivät pisimpään hengissä, ja muuttuivat lopulta muutosten (mutaatioiden) ja luonnonvalinnan kautta kemiallisessa kehityksessä (evoluutiossa) soluiksi.

Solut elivät aluksi pitkään hapettomassa maapallossa. Mutta hieman yli miljardin vuoden kuluttua elämän synnyn jälkeen alkoi yhteyttäminen syanobakteerien tapaisissa eliöissä. Tämän jälkeen syntyivät tumalliset ja monisoluiset.

Elämän synnyn on väitetty rikkovan lämpöopin toista pääsääntöä, jonka mukaan epäjärjestys (entropia) ei voi pienetä luonnossa suljetussa systeemissä.

Todellisuudessa suuri osa luonnon järjestelmistä on avoimia, ja ne vaihtavat ainetta ja energiaa ympäristönsä kanssa. Elämän tekee erikoiseksi se, että se on erittäin mutkikas järjestelmä.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa yllä olevan valossa, onko todennäköisempää, että elämä on syntynyt maapallolla vai että elämä on syntynyt pyrstötähdillä ja muilla planeetoilla ja sitten kulkeutunut maapallolle.
  2. Erään käsityksen mukaan ihminen ei ole syntynyt savanneilla vaan merien rannoilla. Yrittäkää keksiä todisteita merien rannalla syntymisen puolesta.
  3. Pohtikaa esimerkiksi Nils Mustelinin teosten valossa elämän todennäköisyyttä muualla kaikkeudessa.
  4. Jos heitä noppaa tuhat kertaa, millä todennäköisyydellä saat elämäsi aikana vähintyään yhden saman tulokset.
  5. Miten on mahdollista, että jotkut voittavat lotossa useita miljoonia euroja?

Ihmisyksilön elämän alku

Seksuaalisuuden filosofia



Seksuaalisuuden filosofiaan kuuluvat seuraavat osa-alueet. On ilman muuta selvää, että yhdessä lukion kurssissa voidaan käsitellä vain pientä osaa näistä alueista. Filosofien olisi syytä tehdä opetusministerille esitys seksin filosofian lisäämisestä lukion pakollisiin kursseihin.   
  • Seksin metafysiikka   
  • Seksuaalinen optimismi   
  • Seksuaalinen pessimismi   
  • Siveelliset arvioinnit   
  • Ei-siveelliset arvioinnit   
  • Seksin vaarat   
  • Seksuaaliset perversiot   
  • Seksuaaliset perversiot ja siveys   
  • Tuomas Akvinolaisen mielipide  
  • Maallinen seksin filosofia   
  • Fetisismi   
  • Naisten seksuaalisuus ja uskonto   
  • Seksin siveyttä koskevat kiistat   
  • Uskonnollinen / vapaamielinen siveys
  • Seksin riittävyys / riittämättömyys   
  • Yksimielisyys on seksissä välttämätöntä
  • Mikä on vapaaehtoista   
  • Seksikäsitteet   
  • Seksin harrastaminen  
  • Seksin harrastaminen ja mielihyvä   
  • Seksin harrastaminen ilman mielihyvää      

Normaalisuus



Normaali seksiasento.

Normaali tarkoittaa seuraavia asioita:
  • normaali, matematiikassa pintaa tai janaa vastaan kohtisuorassa oleva suora tai vektori
  • keskinormaali, suora, joka leikkaa annetun janan sen keskipisteessä
  • normaalijakauma tilastotieteessä
  • normaali, tavallinen, tavanomainen, erityisesti:
    • tilastollisessa mielessä tavanomainen, yleinen
    • lääketieteessä: tila tai kokeen tulos, joka ei viittaa sairauteen
    • yhteiskuntatieteissä: arvojen mukainen käyttäytyminen.
  • Normaali, Jane Andersonin ohjaama elokuva

Tehtäviä

  • Pohtikaa sitä, millaista on normaali sukupuolisuus.

Sukupuolia on useita



Tavallisimmat ihmisen sukupuolet ovat nainen ja mies. Lisäksi on ihmisiä, joilla on molemmat sukupuolet (hermafrodiitit). Sukupuolisia suuntauksia ovat mm.kuten heteroseksuaalisus ja biseksuaalisuus.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mitä muita sukupuolisia suuntauksia on olemassa.

Heteronormatiivisuus

Heteronormatiivisuus tarkoittaa oletusta kahdesta luonnollisesta sukupuolesta, joka otetaan havainnon lähtökohdaksi. Yhteiskunnassamme on tarve määritellä yksiselitteinen sukupuoli korostamalla sukupuolten eroja, esimerkiksi pukeutumalla tietyllä tavalla.

Toisaalta heteronormatiivisuudella tarkoitetaan myös yhteiskunnassa vallitsevaa oletusta, jonka mukaan heteroseksuaalinen suuntaus on arvokas. Koska ihmisten ylivoimainen enemmistö on heteroseksuaaleja, jokaista kohdellaan ja ajatellaan heteroseksuaalina oletusarvoisesti. 



Harrastavatko nämä identtiset kaksoset seksiä? Kuinka suuren tuomion he voisivat saada Suomessa?

Miesten heteroseksuaalisen miehisyyden ja naisten heteroseksuaalisen naisellisuuden ajatellaan johtuvan biologiasta tai luonnosta. Muunlaisten seksuaalisuuksien tai sukupuolten olemassaolo kielletään, tai niitä pidetään heteroseksuaalisuutta ja kaksinapaista sukupuolijärjestystä huonompina.

Queer-tutkimuksena tunnettu tutkimusala pyrkii tutkimaan sitä, kuinka heteronormatiivisuus jäsentää erilaisia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja historiallisia ilmiöitä, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus ovat kietoutuneet yhteen yhteiskunnassa.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että et ole ennen kuullut heteronormatiivisuudesta?
  • Mitä mieltä olet itse heteronormatiivisuudesta?
  • Miksi Venäjällä säädetään homoseksuaalisuuden vastaisia lakeja?

Ihmisen hedelmöitys

Koska ihminen on isoihin apinoihin kuuluva eläinlaji, eläinlajin säilyminen vaatii ihmisten lisääntymistä. 



Sukupuoliyhdyntä lähetyssaarnaajan asennossa.

Tavallisesti yksilön elämä saa alkunsa sukupuoliyhdynnässä, jonka suorittavat nainen ja mies.

Koska muista naisen raskaaksi tulon keinoista saa tarvittaessa neuvoja terveyskeskuslääkäriltä, tässä oppiaineistossa voidaan rajoittua kuvaamaan raskauden aikaansaamista sukupuoliyhdynnällä.

Tehtäviä

  1. Aiotki hankkia lapsia?
  2. Miten lapsia hankitaan?
  3. Mitä ovat hedelmöityshoidot?
  4. Pitääkö sukupuoliyhdynnässä riisua vaatteet?
  5. Voiko sukupuoliyhdyntää harjoittaa pimeässä?

Opettaja Pia Suvivuo väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita



Pia Suvivuo.

Terveystieteiden maisteri Pia Suvivuo väitteli 20.5.2011 Itä-Suomen yliopistossa aiheesta  Nuorten tyttöjen kyky seksuaalisesti latautuneiden tilanteiden hallintaan. Narratiivinen tutkimus seksuaaliterveyden edistämiseksi. Väitös kuuluu hoitotieteen alaan. Pia Suvivuo toimii päätoimisena tuntiopettajana Turun AMK:n Terveysala-tulosalueella.

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, miten peruskoulun 9-luokkalaisten suomalaisten tyttöjen itsehallinta toteutuu seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa ja miten erilaiset kulttuuriset, psykososiaaliset ja tilannekohtaiset tekijät muovaavat seksuaalisesti latautuneita tilanteita. 

Tutkimusaineisto koostui tyttöjen 234 kirjoituksesta, jotka käsittelivät heidän kokemiaan seksuaalisesti kiinnostavia tilanteita. Tutkimus käsitti neljä erilaista osajulkaisua, joissa tarkasteltiin alkoholin osuutta, ehkäisyn käyttöä, neuvottelustrategioita ja intentioiden toteutumista seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa sekä tyttöjen omaksumia seksuaalisia käsikirjoituksia (seksuaaliskriptejä). 



Onko näillä nuorilla homma hanskassa?

Tyttöjen kirjoitusten erittely narratiivista analyysiä ja sisällön analyysiä käyttäen tuotti uutta tilannekohtaista tietoa tyttöjen itsehallinnasta ja heidän omista kokemuksistaan seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa.

Useimmilla nuorilla "homma hanskassa", mutta seksuaalikasvatus on tärkeää

Useimmilla suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla (14 - 15-vuotiailla) tytöillä on seksuaalisesti latautuneet tilanteet hallinnassa: monilla heillä on taitoja hallita näitä tilanteita ja toteuttaa niissä omia intressejään.

Seksuaalikasvatuksen tulisi auttaa tyttöjä lisäämään itsetuntemustaan opettamalla heitä tunnistamaan omia tarpeitaan, halujaan ja tunteitaan ja tarjota mahdollisuuksia harjoitella sekä omien tarpeiden ja toiveiden esille tuomista että kumppanin taholta mahdollisesti tulevan paineen tai painostuksen sietämistä - tarvittaessa myös vastustamista.  

Seksuaaliopetusta ja -neuvontaa tarvitsevat edelleen kaikki lapset ja nuoret, mutta lisätuen tarjoaminen ja toiminnan eriyttäminen nuorten tarpeiden mukaisesti tulisi olla mahdollista myös seksuaalikasvatuksessa.



Eka kerta.

Tehtäviä

  1. Hallitsetko seksuaaliset tilanteesi?
  2. Onko sinulle tapahtunut epäonnistumisia seksuaalisten tilanteiden hallinnassa?
  3. Mitä ovat kaikkein vaikeimpia tilanteita seksuaalisuuden hallinnassa?

Tutkimus: Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään

Lähde: Kotimaa24.fi 22.05.2011



Pappi hyvksikäyttää tyttöä.

Uskonnollisissa yhteyksissä seksuaalisuuteen ja sen harjoittamiseen liittyy useammin syyllisyyttä kuin uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomilla tai niistä irtautuneilla, väittää tuore yhdysvaltalaistutkimus. 

Tutkimuksen on toteuttanut Kansasin yliopiston tukemana psykologit Darrel Ray ja Amanda Brown ja siitä kertoo Daily Mail.

Tutkimusta varten haastateltiin 14 500 henkilöä. Kävi ilmi, että uskonnolla ei ole vaikutusta seksuaalisuuden toteuttamisen muotoihin tai esimerkiksi siihen, missä iässä henkilö tulee seksuaalisesti aktiiviseksi. Sitä vastoin tutkimus osoittaa, että uskonnolliset tai muut elämänasenteet vaikuttavat siihen, miten henkilö seksuaalisuutensa kokee ja kuinka avoimesti hän kokee voivansa puhua seksuaalisuudestaan.

Kysely mittasi eri kysymysten kautta seksuaalisuuteen liittyviä syyllisyyden kokemuksia asteikolla nollasta kymmeneen. Voimakkaimmin syyllisyyttä koettiin mormoniyhteisöissä, jossa keskiarvo oli yli kahdeksan. Mormonien ohella jehovan todistajat, helluntailaiset, adventistit ja baptistit sijoittuvat indeksiluvulla mitattuna korkealle. Katolisten keskuudessa keskiarvo oli 6,3. Luterilaisilla luku oli 5,9.

Itsensä agnostikoiksi ja ateisteiksi määrittelevillä kyselyssä vastaavat keskiarvot olivat 4,7 ja 4,8 välillä.



Itsetyydytyksessä eli masturbaatiossa ei ole mitään pahaa.

Tehtäviä

  1. Oletko tuntenut seksuaalista syyllisyyttä?
  2. Mistä asioista olet tuntenut syyllisyyttä?
  3. Vieläkö tunnet syyllisyyttä?
  4. Oletko koskaan masturboinut?
  5. Pidätö masturboinnista?

Mikä on sukupuoliyhdyntä

Tämä kohta perustuu pääasiassa Wikipedian arkikkeliin "Yhdyntä".

Suomen laki kieltää sukupuoyhdynnän, jossa toisena osapuolena on alle 16 -vuotias ja toisena osapuolena on yli 16 -vuotias. Vanhempi osapuoli tuomitaan ankaraan rangaistukseen pedofiliasta.

Sukupuoliyhdyntä on sukupuolisen kanssakäymisen muoto, jonka biologisena tarkoituksena on mahdollistaa uroksen sukusolujen siirtyminen naaraan elimistöön ja tehdä naaras raskaaksi. 

Monille ihmisille yhdynnällä on paljon pelkkää mielihyvämerkitystä ilman lisääntymisaikomusta. 



Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään naisen kostuneeseen emättimeen.

Siitintä liikutellaan edestakaisin naisen emättimessä, jolloin terskan hankautuminen emättimen seinämiin voimistaa seksuaalista kiihottumista, jonka päämääränä on useimmiten kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi), johon sukukypsällä miehellä liittyy siemensyöksy. 

Miehen on usein melko helppoa saada aikaan siemensyöksy. Miehen on syytä opetella pidättämään siemensyöksyä esimerkiksi hiljentämällä tahtia, sillä naisen kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi) tulee yleensä hitaammin kuin miehen yhdynnän huippu (ns. orgasmi).

Vastaavasti naisen on huomattava, että jotkut miehet saavat siemensyöksyn vasta sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.



Miehen siemensyöksy ilman naista.

Tehtäviä

  • Kuinka kauan yhdynnän pitää kestää, että on todennäköistä, että molemmat saavat orgasmin?

Sukupuoliyhdyntään perehtyminen

Sukupuoliyhdyntään voi perehtyä harrastamatta sitä itse. Sukupuoliyhdyntää kuvaavia elokuvia voi ostaa samalla tavalla kuin muitakin elokuvia esimerkiksi CD:llä ja DVD:llä.

Internetissä esitettävät ilmaiset pätkät eivät usein esitä sitä, miten sukupuoliyhdyntä aloitetaan ja miten ehkäisy suoritetaan. Itse sukupuoliyhdyntää Internetistä löytyy vaikka kuinka paljon ilmaiseksi.

On viisasta katsoa elokuva sukupuoliyhdynnästä ennen kuin ryhtyy yhdyntää itse harjoittelemaan.

On sanottu, että sukupuoliyhdyntä on vaikeinta 16 -vuotiaille ja 70 -vuotiaille ja helpointa 30-50 -vuotiaille. Harjoittelu tekee tässäkin asiassa mestarin.

Tutkimusten mukaan uskovaiset opettelevat sukupuoliyhdyntää Internetin pornografisten sivujen avulla ja uskonnottomat pikemmin käytännössä.

kalle

Suomen vanhin pornolehti on Kalle. Se on välillä ollut julkaisukiellossa mutta nykyään sitä myydään vapaasti kaikista lehdenmyyntipaikoista.

Pornografia
(kr. πόρνη (pornē) 'prostituoitu' + γραφή (grafē) 'kirjoitus', puhekielessä porno, on seksuaaliseen kiihotukseen tarkoitettua kuvallista tai kirjallista aineistoa.

Pornografian keskeisimmät muodot ovat pornokuvat sekä pornoelokuvat. Valtion elokuvatarkastamo määrittelee pornografiseksi aineistoksi kuvauksen, jossa ”ihmisiä käsitellään vain ja ainoastaan seksuaalisina olentoina”.

Eräs tapa jaotella kuvallinen pornografia on jaottelu pehmeään ja kovaan pornografiaan. Kovassa pornografiassa yhdyntä näytetään, pehmeässä pornografiassa seksi on näyteltyä tai kuvakulmien ja leikkauksen takia yhdyntää ei näy.

Suomessa kuvallisen pornografian tuottaminen, levittäminen ja hallussapito on laillista, pois lukien lapsipornografia, eläinpornografia ja väkivaltapornografia.

Pornoelokuvien luovuttamista tai myyntiä rajoittaa yleensä korkea ikäraja, Suomessa 18 ja Ruotsissa 15 vuotta. Pornolehtien ikäraja Suomessa on 15 vuotta, Ruotsissa ikärajaa ei ole.



Huomaa, että tavalliset ihmiset eivät yleensä aja häpykarvoja, mutta nykyään on vaikea löytää kuvia, joissa häpykarvoja ei ole ajeltu.

Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään yllä olevan kuvan mukaisesti naisen emättimeen.

Tavallisesti siitin jäykistyy itsestään, mutta nainen voi hyväillä sitä kädellä jäykistymisen edistämiseksi.

Naisen emättimen pitää olla kostunut, jotta siitin menee hyvin emättimeen. Mies voi auttaa naisen emättimen kostumista koskettelemalla häpykieltä eli klitorista. Häpykieli on emättimen aukon etuosassa oleva nipukka. Nainen voi itse kosketella häpykieltääön tullakseen liukkaaksi. Ongelman voi ratkaista myös liukuvoiteilla.

Yhdynnässä miehen siitintä liikutellaan emättimessä edestakaisin. Kun miehen siemenneste valuu emättimeen, siitin alkaa vähitellen veltostua.

Siemensyöksy emättimeen on miehen sukupuolinautinnon huippu.

Ennen yhdyntää kannattaa sopia siitä, että mies ei anna siemensyäksyn tulla ennen kuin nainen on saavuttanut yhdynnän huipun. Varminta on sopia etukäteen, että nainen kertoo miehelle, kun hänen yhdynnän huippunsa tulee. Päin vastoin kuin jotkut miehet väittävät, mies voi pidättää siemensyöksyä niin kauan kuin haluaa. Jos miehen siemensyöksy on myöhässä, miehen on viisasta pyytää lupaa jatkaa yhdyntää.

On syytä olla loukkaantumatta, jos toinen osapuoli välillä tai lopuksi masturboi.

Jos ehkäisy on laiminlyöty, siittimen vetäminen pois ennen siemensyöksyä voi vaikuttaa lievänä ehkäisynä. Jos ehkäisy unohtuu, naisen pitää ottaa jälkiehkäisytabletti lääkerasiassa ilmoitetun ajan kuluessa yhdynnästä. 



Jälkiehkäisytabletteja on markkinoilla kaksi. Norlevo -valmisteen saa yli 15-vuotias ilman reseptiä apteekista, tätä nuoremmat tarvitsevat lääkäriltä reseptin. Norlevo pitää ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Jälkiehkäisypillerin hinta on noin 17 euroa (maaliskuu 2010).

Syksyllä 2009 tuli markkinoille toinen jälkiehkäisyvalmiste, EllaOne. Valmisteen saaminen edellyttää lääkärin kirjoittamaa reseptiä iästä riippumatta. EllaOne tulee ottaa viimeistaan 120 tuntia (5 päivää) yhdynnästä. EllaOne maksaa noin 33 euroa (maaliskuu 2010).

Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi ehkäisyteho sillä on. Jälkiehkäisypilleri ei koskaan vastaa ehkäisyteholtaan oikein käytettyä kondomia tai säännöllistä hormonaalista ehkäisyä, kuten e-pillereitä.
 

Mies voi toki naisen luvalla jatkaa yhdyntää vielä sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.

Nuoret ihmisen voivat kohtuullisen helposti kokea molemmat useita yhdynnän huippuja samassa yhdynnässä.



Nainen ratsastaa miehellä -asento.

Tavallisin yhdyntäasento on ns. "lähetyssaarnaajan asento, jossa mies on naisen päällä ja nainen on levittänyt reitensä. Tavallisesti nainen kietoo säärensä miehen takamuksen ympärille tai joka tapauksessa ns. yläasentoon.

Jos nainen on väsynyt, yhdyntää voi toki harjoittaa myös niin, että nainen on pelkästään levittänyt reitensä.

Tasa-arvon mukaista on, että yhdynnässä myös nainen saa olla päällimmäisenä.

takaa

Työntämällä siittimen emättimeen takaa päin mies voi laueta helposti.

Yhdyntä-asentoja on lukuisia. Eräs asento, jossa mies laukeaa aika helposti, on, että nainen on vatsallaan ja mies tunkeutuu emättimeen takapuolelta. Tätä asentoa voi käyttää esimerkiksi sen jälkeen, kun nainen on jo saanut orgasmin ja miehen pitäisi laueta.

Tehtäviä

  1. Mistä olet saanut tietosi sukupuoliyhdynnästä?
  2. Onko koulun seksuaaliopetus ollut riittävää?
  3. Missä tilanteissa kondomi tahtoo mennä väärin päin niin, että se ei rullaudu siittimen päälle?

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä löydät napauttamalla tästä.

Linkkejä yhdyntäasennoista



Takaa päin -yhdyntäasento on suosittu seksielokuvissa. Takaa voi yhtyä sekä emättimeen että peräsuoleen. Peräsuoleen yhdyttäessä on syytä käyttää yhdyntavoidetta.

Joitain yhdysntäasentoja

Mitä on itsetyydytys

Yleisesti itsetyydytyksen katsotaan olevan mitä normaalein ja turvallisin seksuaalisen toiminnan muoto. Sitä esiintyy aina varhaislapsuudesta vanhuuteen saakka, niin ihmisillä kuin kaikilla muillakin nisäkkäillä. 



Jotkut naiset saavat orgasmin vain vibraattorin eli värähtelijän avulla. Vibraattori on kätevä tapaa suorittaa itsetyydytys.

Pienet lapset saattavat harrastaa itsetyydytystä, vaikka he eivät tietoisesti tiedä sitä, mistä on kysymys. Yleensä se on sattumalta opittua. 

Ei ole mitään todisteita itsetyydytyksen minkäänlaisesta lääketieteellisestä haitallisuudesta muille kuin Peyronien sairaudesta kärsiville. 

Kielteinen vaikutus on kiihotuksen huipun (ns. orgasmin) yhteydessä koettu väsymyksen tunne, joka johtuu endorfiinien vaikutuksesta ja ns. parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta. 

Samoin runsaasta tai kovakouraisesta itsetyydytyksestä miehillä nahka voi rasittua tai iho voi verestyä.

Periaatteessa myös rasitusvamman saaminen käteen on mahdollista. 

Tyypillisin virhe itsetyydytyksessä on käyttää liukasteena jatkuvasti saippuaa tai muuta pesuainetta: se johtaa nopeasti ihovaurioihin, tulehduksiin ja jopa allergian puhkeamiseen. Vaihtoehtoina kosteusvoide tai varsinainen liukastusvoide ovat parempia.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä olet itsetyydytyksestä?
  2. Jos harrastat sitä, uskallatko tunnustaa sen harrastamisen muille?
  3. Onko itsetyydytys mielestäsi puutteellista oikeaan sukupuoliyhdýntään verrattuna?

Miesten itsetyydytys



Miesten itsetyydytys on usein käden avulla esinahan liikuttamista terskan yli ja takaisin siittimen ollessa erektiossa. 

Terskaa voi hyväillä suoraan kädelläkin. Kivespussien hyväily on tavallista, samoin peräaukon seutu. Toiset pitävät siittimen puristelusta ja esinahan tai kivespussien vetämisestä kireälle sekä kivesten puristelusta. 

Toimintaa yleensä jatketaan, kunnes kiihottumisen huippu (ns. orgasmi) saavutetaan. Kiihottumisen huipussa (orgasmissa) sukukypsillä miehillä purkautuu siittimen päästä vaaleaa siemennestettä. 

Kiihottumisen huippuun (orgasmiin) liittyy voimakas, miellyttävä tunne. Monet miehet pitävät siemennesteen purkautumisen aiheuttamasta tunteesta. Itsetyydytyksessä voidaan käyttää myös seksivälineitä lisäämässä mielihyvän tunnetta.

Eturauhasen tulehduksen ehkäisyssä ja hoidossa säännöllinen itsetyydystys (masturbointi) on jopa suositeltavaa. Graham Gilesin johtama australialainen tutkimusryhmä julkisti 16. heinäkuuta 2003 lääketieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan jatkuva itsetyydytys (masturbointi) vähentää eturauhassyövän riskiä.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla ollut virtsatietulehduksia?
  2. Jos on, miten niitä on hoidettu?
  3. Voiko virtsatietulehdus tarttua sukupuoliyhdynnässä?

Naisten itsetyydytys



Naisen itsetyydytys sormilla.

Naiset pitävät usein häpyhuulten ja häpykielen (klitoriksen) pään hyväilystä. Klitoriksen pää on elimistön herkin paikka, sillä siinä on tuhansia hermopäätteitä. 



1. Häpykielen esinahka.
2. Häpykieli.
3. Pienet häpyhuulet.
4. Emättimen eteinen.
5. Isot häpyhuulet.

(Lähde: Wikipedia)

Emättimeen voidaan työntää sormia ja kiihottaa G-pistettä ja emättimen aukkoa. G-piste on emättimen etupuolella, noin 4 senttimetrin syvyydessä oleva kohta, joka on erityisen herkkä. 

Peräaukon seutua voidaan myös hyväillä, samoin rintoja. Jotkut naiset pitävät hävyn hieromisesta suihkulla. 



Hieromasauvan käyttö

Seksivälineitä, kuten hieromasauvoja käytetään yleisesti. 

Itsetyydytystä jatketaan yleensä kiihottumisen huippuun (orgasmiin) asti niiden naisten kohdalla, jotka saavat kiihottumisen huippuja (orgasmeja)

Kiihottumisen huippu (orgasmi) on naisilla samankaltainen tuntemus kuin miehillä. Joidenkin naisten virtsaputkesta tulee kiihottumisen huipussa nestettä, joka ei kuitenkaan ole virtsaa. 

Normaalisti häpy ja emätin kostuvat kiihottumisen vuoksi.

Tehtäviä

  • Millä tavalla miehen ja naisen orgasmi eroavat toisistaan?

Yhdyntäsiveyttä



On väärin antaa siemensyöksyn tulla ennen kuin nainen on saanut saanut kiihottuman huipun (ns. orgasmin) tai ilmoittanut, että jo riittää. 

Siemensyöksyn pidättämistä mies voi harjoitella etukäteen itsetyydytyksen avulla. Jokainen mies oppii pidättämään siemensyöksyä.

Jos nainen saa yhdynnän huipun (orgasmin) itsetyydytyksellä, hän todennäköisesti saa sen myös sukupuoliyhdynnässä.

Koska miehen ei ole välttämättä helppoa tunnistaa naisen yhdynnän huippua (ns. orgasmia), kannattaa sopia etukäteen, että nainen ilmoittaa omasta kiihottumisen huipustaan (nainen sanoo esimerkiksi "laske" tai "saat lopettaa").



Jos haluat tulla raskaaksi, siemennesteen on annettava mennä emättimeen. Jotta siemenneste olisi riittävän vahvaa, saman miehen ei pidä harjoittaa yhdyntää aivan joka päivä.

Yhdynnässä saadussa siemensyöksyssä siemenneste purkautuu emättimeen, jolloin siittiöillä on kohdunkaulan kautta pääsy kohtuun ja munanjohtimiin, irronneen munasolun luokse, mikä mahdollistaa hedelmöittymisen ja raskauden.

Ehkäisyn avulla voidaan harjoittaa yhdyntää siten, ettei raskaaksi tuleminen ole todennäköistä.

Peräaukkoon suoritettua yhdyntää kutsutaan anaaliyhdynnäksi. Se vaatii usein liukastusvoidetta.

Sukupuoliyhdynnän huipentuma on useimmille ihmisille suuri nautinto, mutta ihminen kokee mielihyvää vielä pitkään sukupuoliyhdynnän jälkeen. 

Yhdynnän huipentuma vapauttaa endorfiineja (opiaatteihin kuuluvia aineita), jotka aiheuttavat mielihyvää. Samaa mielihyvän tunnetta voi saada esimerkiksi liikunnasta.

Tehtäviä

  1. Jos olet mies, oletko harjoitellut siemensyöksyn pidättämistä?
  2. Jos olet nainen, vaaditko kumppaniltasi, että hän jatkaa yhdyntää kunnes olet saanut orgasmin?
  3. Jos olet mies, onko sinulla siittimen jäykistymisvaikeuksia?
  4. Jos olet nainen, onko sinulla vaikeuksia saada orgasmi?

Yhdynnän esileikit



Meidän maassamme on tapana, että yhdyntää edeltävät esileikit, esimerkiksi mies hyväilee naisen rintoja ja emättimen suulla olevia häpyhuulia ja kltoris -nipukkaa. 

Myös nainen voi kiihottaa itseään hyväilemällä näitä paikkoja. Nainen voi auttaa miestä siittimen jäykistymisessä hyväilemällä miehen siitintä.

Uusimpien tutkimusten mukaan esileikit ovat hyödyllisiä siinä suhteessa, että miehen siitin jäykistyy ja naisen emätin kostuu.

Vanha käsitys siitä, että esileikit auttaisivat naista saamaan yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin), pidä paikkaansa.

Tärkein naisen yhdynnän huipentumaa auttava toimenpide on riittävän pitkä yhdyntä.

Silloin, kun nainen haluaa seksiä oikein kovasti, hän saattaa saada yhdynnän huipentuman myös esileikeissä. 

Tehtäviä

  1. Mitkä yhdynnän esileikit saattavat edistää aivan tavallisten sairauksien leviämistä?
  2. Pitääkö kädet pestä ennen sukupuoliyhdyntää?
  3. Pitääkö sukupuolielimet puhdistaa ennen yhdyntää ja sen jälkeen?

Supupuolielinten koot



Kaikki naiset eivät anna työntää suurta penistä peräaukkoon. Se voi tehdä kipeää jopa hyvän voiteen kanssa.


Myös siittimen pituudella ja paksuudella on merkitystä. Pitkä siitin ulottuu helpommin emättimen pohjaan ja auttaa naista saamaan yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin). 

Paksu siitin hankaa klitorista ja häpyhuulia tehokkaasti ja auttaa naista saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin).

Koska siittimiä ja emättimiä on erikokoisia, jokaiselle löytyy se oikea, joka auttaa molemmat saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin eli orkun).

Tehtäviä

  1. Jos olet nainen, haaveiletko miehestä, jolla on suuri siitin?
  2. Jos olet mies, haaveiletko naisesta, jolla on tiukka emätin?
  3. Mistä voi tietää, että tulevalla kumppanilla on oikean kokoinen sukupuolielin?

Useita yhdynnän huippuja



Kun yhdynnän suorittaa neljän seinä sisällä voi vapaasti kiljua saadessaan orgasmin.

Varsinkin nuoret ihmiset voivat saavuttaa saman yhdynnän aikana useita huippuja. Useimmiten useita huippuja saa nainen, koska useimpien miesten siitin veltostuu siemensyöksyn jälkeen. Kuitenkin myös miehen on syytä yrittää jatkaa yhdyntää naisen suostumuksella vielä siemensyöksyn jälkeen.

Tehtäviä

  • Olet kenties kuullut ihmisten puhuvan siitä, kuinka monta orgasmia he saivat samalla kerralla? Kannattako yrittää noudattaa näitä huhupuheita omassa elämässä?

Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään

Seksuaalisuus on mielihyvän kokemista. Sitä tuovat läheisyys, yhdessäolo, hellyys ja hyvän olon tuottaminen itselle ja toiselle. 

Se on kokonaisuus, johon kuuluvat ajatustunteet (emootiot), vastuu ja ruumiillinen nautinto. 

Yhdyntä ei aina liity seksiin. Seksiin kannattaa ryhtyä vasta sitten, kun itse kokee olevansa siihen valmis, ei muiden painostuksesta tai luulosta, että kaikki muutkin. 



Seksiä voi harrastaa, vaikka ei olisi rakastunut.

Jokainen päättää itse - kuka, miten ja milloin omaan kehoon saa koskettaa.

Tehtäviä

  • Mitä mieltä olet siitä, että kumppani yrittää pakottaa seksiin?

Seurustelu



Tytön ensimmäisessä yhdynnässä puhkeaa immenkalvo ja silloin voi tulla hieman verta.

Seurusteluaika on tutustumista omiin ja toisen tunteisiin ja vasteisiin. Se on ihastumista, rakastumista, mutta myös usein pettymistä. 

Seurustella voi minkä ikäisenä tahansa. Joskus ihastuksesta on vaikea kertoa tai seurustelukumppania ei tunnu löytyvän. Kuitenkaan n. 75 % peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei vielä seurustele.



Kiireetön seksi on parasta.

Ihminen on sukupuolinen olento koko elämänsä ajan. Murrosiässä hormonitoiminnan herääminen vaikuttaa kehoon ja mieleen. 

Seksuaaliset ajatukset ja tunteet alkavat korostua aiheuttaen hämmennystä. Vähitellen käsitys omasta itsestä ja omasta seksuaalisuudesta muodostuu. Omaan kehoon tutustuminen auttaa löytämään omaa seksuaalisuutta. Jokainen etenee omaa tahtiansa.

Seksi ei kuulu itsestään selvänä asiana seurusteluun. Elämässä sattuu ja tapahtuu. Kukaan meistä ei välty mokilta tai pettymyksiltä. Niistä voi kuitenkin oppia, ne voi antaa itselleen anteeksi.

Tehtäviä

  • Millaista on järkevä sukupuolirakkaus?

Seksiin kuuluu ehkäisy

Yleisohje



Laita kondomi näin päin siittimen yläpäähän, niin että se rullautuu mukavasti siittimen päälle.

Nuorille ehdottomasti paras ehkäisytapa on kondomi, joka suojaa sekä raskaudelta että sukupuolitaudeilta. 



Kondomin asettaminen.

Kondomin käyttö-ohjeen löydät napauttamallatästä

Sitä kannattaa käyttää, vaikka tyttö käyttäisikin ehkäisypillereitä.

Kondomi työnnetään miehen siittimen päälle ennen siittimen työntämistä emättimeen. Siemenneste jää siemensyöksyssä kondomiin. 

Kondomi suojaa myös sukupuolitaudeilta, joista pahin lienee AIDS.



Jos ehkäisy unohtui. vedä siitin ulos juuri ennen siemensyöksyä ja anna siemennesteen tulla vaikka naisesi vatsalle.

Jos sukupuoliyhdyntä on aloitettu eikä parilla ole mitään ehkäisyä, raskauden todennäköisyyttä voi huomattavasti alentaa, jos mies vetää siittimensä ulos emättimestä juuri ennen siemensyöksyä (ns. keskeytetty yhdyntä, molemmat voivat saavuttaa tästä huolimatta kiihottumisen huipun). Myös tämän jokainen mies oppii tekemään.



Jos siemensyöksy on jo mennyt emättimeen, siemennestettä voi poistaa emätintä huuhtomalla. Tällöin on varminta hakea mahdollisimman pian apteekista jälkiehkäisytabletteja, jotka ehkäisevät mahdollisen raskauden alkamisen (katumuspilleri, niitä saa apteekista ilman reseptiä).

Tehtäviä

  1. Jos olet mies, onko sinulla mukana kondomeja?
  2. Jos olet nainen, onko sinulla mukana kondomeja?
  3. Miksi kondomeja tarvitaan, vaikka käyttäisi ehkäisytabletteja?

Raskauden todennäköisyys



Jos haluat tulla raskaaksi, anna siemennesteen mennää emättimeen.

Raskauden todennäköisyys on suurin kuukautiskierron keskivaiheessa eli noin kahden viikon päästä kuukautisten alkamisesta. Varsin monet naiset haluavat sukupuoliyhdyntää juuri silloin, kun raskaaksi tulemisen todennäköisyys on suurin.

Raskauden todennäköisyys on pienimmillään viikkoa ennen kuukautisten alkamista ja viikon kuukautisten alkamisen jälkeen.

Kuukautiset eivät ole mikään este sukupuoliyhdynnän harjoittamiselle. 

Ehkäysykeinona yhdynnän rajoittaminen kahteen viikkoon kuukaudesta ei ole mitenkään luotettava, vaan raskaus voi alkaa myös "varmoina päivinä".

Nykyaikaiset ehkäisykeinot



Naisten kondomi. Alaosan rengas työnnetään emättimeen ja ylempi rengas jää ulos.



Naisen kondomi asetetaan paikalleen siten. että toinen rengas menee emättimen siään ja toinen jää ulkopuolelle. 

Seuraavassa on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat ehkäisymenetelmät, joka suojaavat sukupuolitaudeilta ovat kondomi ja naisten kondomi eli femidomi.

Hormonaaliset ehkäisimet

Kemialliset ehkäisimet

Mekaaniset ehkäisimet

Muita ehkäisymenetelmiä

Luota itseesi



Näytelty joukkoraiskaus.

Omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin kannattaa luottaa ja edetä sen mukaan kuin itsestä tuntuu - omaan tahtiin, mitään kiirettä ei ole.

Sinua ei koskaan saa painostaa tai pakottaa mihinkään, mitä et halua. Jos sinulle on tapahtunut jotain ikävää, väkivaltaista tai olet vaikeassa tilanteessa, kerro siitä heti luotettavalle aikuiselle henkilölle. 

Tarvittaessa hakeudu terveydenhoitajan luo tai omaan terveyskeskukseen.

Tervettä järkeä on

  1. käyttää omaa harkintaa,
  2. suunnitella asioita etukäteen,
  3. kertoa vanhemmille ja suunnitella missä liikkuu, miten ja kenen kanssa,
  4. olla käyttämättä päihteitä ja
  5. pitää avaimet, kännykkä ja vähän rahaa mukanaan kotimatkaa varten.

Pilkettä silmäkulmaan

Seksuaalisuus on hauskuutta, iloa ja pilkettä silmäkulmassa. 

Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista voit halutessasi keskustella mm. kavereiden, kouluterveydenhoitajan tai muiden aikuisten kanssa. 

Asiallista tietoa löytyy myös lehtisistä, kirjoista ja netistä

www.seksuaaliterveys.org/




Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet - omana itsenäsi!

Tehtäviä

  1. Mitä harkitsematon yhdyntä voi aiheuttaa?
  2. Miten sukupuolitaudeilta suojaudutaan?
  3. Mikä on sukupuoliyhdynnän laillinen ikäraja?
  4. Millaisia riippuvuuksia sukupuolielämään liittyy?
  5. Voiko seurustelu häiritä koulunkäyntiä? Miten?

Kestääkö seksikemia

Italialaisten tutkijoiden mukaan ne muutokset kehon kemiassa, jotka saavat ihmiset kokemaan uudet sukupuolikumppanit seksuaalisesti haluttavina, kestävät parhaimmillaan kaksi vuotta.



Avioseksiä kannattaa harrastaa, vaikka se ei aina maistuisikaan.

Kahden vuoden jälkeen siirrytään viimeistään vakiintuneeseen suhteeseen, ja toiset hormonit alkavat hallita. 

Neutrofinihormoneja erottuu suurempia määriä suhteen alkuvaiheessa. Siinä vaiheessa myös naisten testosteronin (miessukupuolihormonin) määrä on lisääntynyt ja miesten vähentynyt. 

Tilanne muuttuu, kun suhde on kestänyt vuodesta kahteen, sen jälkeen hallitsevaksi hormoniksi nousee oksitosiini, niin kutsuttu “hellimishormoni”.

Oksitosiini on hormoni, jota erittyy aivolisäkkeen takalohkosta äidin synnyttäessä. Se saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitorauhasia ympäröivät pienet lihakset. Oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä

Muutamat tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset saattavat tuntea tarvetta hormonilääkkeisiin, jotta voisivat uudelleen kokea tuon alkuperäisen rakastumisen huuman. (Lähde: BBC News 1.2.2006) 


Jopa 75 -vuotiaat harrastavat seksiä.

Kommentti: Tuon ei tarvitse olla totta. Aivot ovat ihmisen tärkein sukupuolielin. Jos aivot saavat jatkuvasti viestiä siitä, että partneri on haluttava, kyllä sen hormonitkin uskovat. Ja aivoillehan, siis alitajunnalleen, voi viestittää mitä tahtoo. Intohimon säilymiseen parisuhteessa ei tarvita hormonipillereitä, vaan välittämistä, viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta.

Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot

Silloin, kun seksi ei maistu parille, lääkäri saattaa suositella erilaisia yhdyntäasentoja. Näistä asennoista on tehty kirjoja ja tietoa saa myös Internetistä. 

Jotkut naiset nauttivat esimerkiksi siitä, että nainen on yhdynnässä päällimmäisenä tai siitä, että mies työntää siittimen emättimeen takakautta naisen olessa sängyssä vatsallaan. 



Monet naiset haluavat myös yhdyntää peräaukkoon. Sitä on syytä harjoittaa ennen kuin saa peräpukamia.

Erikoisten asentojen vaarana on, että mies saa siemensyöksyn liian aikaisin. 

Sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut koohottumisen huipun (orgasmin) ja mies on onnistunut pidättämään omaa siemensyöksyään, voi harjoitella uusia asentoja.

Joitakin pareja kiihottaa myös se, että toinen tai molemmat kiljahtelevat mielihyvästä.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa miten yleisiä avioerot ovat Suomessa.
  2. Tutkikaa avioliittojen pituuksien jakaumaa Suomessa?
  3. Verratkaa Suomen avioerojen yleisyyttä muiden maiden avioerojen yleisyyteen.
  4. Pohtikaa avioerojen syitä Suomessa.
  5. Aiotko joskus solmia avioliiton?
  6. Aiotko joskus hankkia lapsia?
  7. Miten voit vaikuttaa parhaiten ihmissuhteisiisi?

Jo ei seiso tai luista



Siittimen vois saada jäykistumään siten, että nainen nuolee sitä.

Siittimen jäykistuminen eli "seisominen" ei aina 
onnistu. Eniten vaikeuksia on vanhoilla miehillä, mutta niitä voi tulla kenellelle tahansa.

Jos poikaystäväsi "runkkaa" penistään, sinun ei kannata loukkaantua, sillä silloin saat emättimeesi kovettuneen siittimen.

Jos poikaystäväsi työntää emättimeesi siittimen, joka ei ole vielä kovettunut, älä loukkaannu, sillä usein siitin kovettuu sen jälkeen, kun se on varovasti työnnetty valmiiksi liukkaaseen emättimeen.



Jos ei ole tarvetta käyttää kondomia, tällä luistaa aina. Ainetta myydään apteekeissa.

Jos emättimen liukkaus on huono, kannattaa käyttää liukuvoiteita ja myös intiimihygieniaan tarkoitetut suihkeet ovat hyviä. Viimeksi mainitut saattavat heikentää  kondomia.

Tavallinen oliiviöljy käy, jos ei ole muuta saatavilla.

Lääkäriltä voi saada resptin suun kautta syötävään lääkkeeseen, joka saa melkein kenen tahansa siittimen seisomaan.



Kaksi tunnetuinta ovat Cialis ja Viagra.

Jos haluaa nopean erektion, joka kestää esimerkiksi koko viikonlopun, kannattaa valita Cialis, jos haluaa hyvää yhden kerran erektiota, Viagra autaa joitain.

Jos yllä olevista neuvoista ei ole apua, lääkäri voi neuvoa muita keinoja.



Tämä ei ole spermaa vaan voidetta.

Tehtäviä

  1. Milloin siittimesi alkaa seista?
  2. Milloin emättimesi alkaa liukastua?
  3. Miten voit auttaa asiaa, jos sinulla on ongelmia?

Harrasta seksiä myös raskaana

pregnant

Kirjailija Leena Lehtolaisen rikosromaanissa päähenkilö pitää kovasti raskauden aikaisesta seksistä.

Mikäli nainen pitää raskauden aikaisesta sukupuoliyhdynnästä, hänen kannattaa sitä harrastaa.

Mikä on ihmisen syntymä

Ihmisen syntymä on tapahtumasarja, jossa naisen raskaus päättyy siten, että se tuottaa lapsen.

Miten syntyminen tapahtuu



Luonnollisessa syntymässä ammattiapu on vähäistä. Lapsi tulee ulos kohdusta naisen emättimen kautta.

Keisarileikkaus on kirurginen toimepide, jossa lapsi tulee ulos kohdusta leikkauksen avulla.

Lapsi voi syntyä ennenaikaisesti eli keskosena, jolloin lapsi tarvitsee syntymän jälkeen sairaalahoitoa.

Koska syntymä tapahtuu Suomessa sairaalaolosuhteissa, syntymää ei selosteta tässä aineistossa tämän laajemmin.

Yhteydenotto äitiysneuvolaan heti raskauden alussa

Raskaana olevan kannattaa olla yhteydessä neuvolaan heti raskauden alussa, kun kuukautiset ovat jääneet pois. Ensimmäinen käynti terveydenhoitajan vastaanotolle ajoittuu 7 - 10 raskausviikoille.Kun tulee ensimmäiselle käynnille neuvolaan, kannattaa etukäteen täyttää ja ottaa mukaan internetistä saatava lomake.

Synnytyksen jälkeen

Kun vauva on syntynyt ja perhe on ilmoittanut siitä neuvolaan, terveydenhoitaja tulee kotikäynnille. Molempien vanhempien kanssa keskustellaan synnytyskokemuksista, vauvan ensitapaamisesta ja siitä, minllaista on olla vauvaperheenä kotona.

Vauvan vointi tarkistetaan ja hänet punnitaan. Imetykseen ja siinä mahdollisesti ilmenneisiin pulmiin annetaan ohjeita. Kaikkiin vanhempien mielissä heränneisiin asioihin pyritään vastaamaan ja ohjaamaan muutoinkin vauvan hoidossa.

Äidin vointi ja toipuminen synnytyksestä tarkistetaan. Jaksamisesta ja mielialoista keskustellaan.

Jälkitarkastus

Jälkitarkastus tehdään 5-12 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan luona tarkistetaan äidin paino, verenpaine, hemoglobiini ja tehdään virtsan liuskatesti. Jaksamisesta, voinnista, mielialoista ja imetyksestä keskustellaan, samoin raskauden ehkäisystä.

Noin kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä, äiti täyttää vastaanotolla mielialaa kuvaavan EPDS-kyselyn.

Lääkärin vastaanotolla joko neuvolassa tai omalla gynekologilla tehdään gynekologinen tutkimus ja keskustellaan ehkäisystä ja muista esiin nousevista asioista sekä annetaan jälkitarkastustodistus, joka toimitetaan Kelaan vanhempainrahan maksua varten.

Ehkäisy synnytyksen jälkeen

Täysimetykseen (eli siihen, että vauva saa pelkästään rintamaitoa ympäri vuorokauden myös öisin vähintään neljän tunnin välein eivätkä äidin kuukautiset ole vielä alkaneet) ei voi luottaa kuin kuuden ensimmäisen kuukauden ajan 98 %:sti. Imetys ei suojaa uudelta raskaudelta.

Kondomi suojaa oikein käytettynä uudelta raskaudelta imetyksen aikana 98 %:n varmuudella. Kierukka voidaan laittaa äidille aikaisintaan jälkitarkastuksessa.

Keltarauhashormonia sisältävät ehkäisyvalmisteet kuten ehkäisypillerit ns. minipillerit, hormonikierukka ja ihonalainen ehkäisykapseli ovat turvallisia ehkäisyvaihtoehtoja imetysaikana, samoin kuparikierukka.

Ehkäisypuikon käyttö on epävarma ehkäisykeino yksinään käytettynä, ja sen vaikutusta äidinmaitoon ei tunneta.

Miehen tai naisen sterilisaatio on pysyvä ehkäisymuoto. Sitä pitää harkita yhdessä oman puolison tai kumppanin kanssa.

Tehtäviä

  1. Aiotko hankkia lapsia?
  2. Missä iässä aiot hankkia lapsia?
  3. Kuinka monta lasta aiot hankkia?
  4. Miten aiot sovittaa yhteen lasten hankkimisen ja ansiotyön?
  5. Aiotko hankkia lapsia avoliitossa vai avioliitossa?

Vanhusten seksi

Periaatteessa vanhusten seksille ei ole mitään yläikärajaa.


90%:lla naisista kuukautiset loppuvat 45 - 55-vuotiaana. Viisi prosenttia on niitä, joilla ne loppuvat jo alle neljävitosena ja samoin viisi prosenttia niitä, joilla ne kestävät yli tuon 55 vuoden.

Kun kuukautiset ovat loppuneet, nainen ei yleensä tule enää raskaaksi ja hän voi harrastaa seksiä esimerkiksi vakituisen kumppaninsa kanssa ilman minkäänlaista ehkäisyä.

Tuntemattomien ihmisten kanssa seksin harrastamiseen liittyy AIDSin ja muiden sukupuolitautien riski.



Cialis on potenssilääke, jonka vaikutus kestää koko viikonlopun.

Miehillä vaikeuksia saattaa aiheuttaa vaikeus saada siitin jäykäksi (erektiohäiriä), mutta tähän on lääkkeitä, joita saa lääkärin reseptillä.



Ceridal intime on apteekeissa myytävä liukastusvoide, joka liukastaa erittäin hyvin. Se ei kuitenkaan sovi nuorisolle, koska se saattaa haurastaa kondomia.

Naisilla emätin (vagina) saattaa olla kuiva, mutta tähän on koko joukko liukastusvoiteita, joita saa apteekeista ja seksitarvikekaupoista ilman reseptiä.

Kotoa löytyvistä tuotteista voidaan käyttää oliiviöljyä, oliiviöljyä käytetään myös korvien pohdistuksee, joten se on ehdottoman vaaratonta. Jotkut käyttävät myös rypsiöljyä.

Emättimen kautta tapahtuvaan yhdyntään ei nuorilla suositella näitä öljyjä, koska ne saattavat haurastuttaa kondomeja.

Peräaukon kautta tapahtuvassa yhdynnässä on käytettävä liukasteita, ja tavallist ruokaöljytkin sopivat siihen, hätätilassa vaikka saippua.

Jos nuori ihminen haluaa saada lapsen, kannattaa tutkia sitä, mitkä liukasteet tappavat siittiöitä.

Mies voi saada siemensyöksyn hyvinkin vanhana.



Miehen siemensyöksy. Tavallisesti siemensyöksy tapahtuu, kun siitin on emättimen sisässä. Siittimen poistaminen emättimestä juuri ennen siemensyöksyä on huono ehkäisymenetelmä.

Nainen, joka on nuorena kokenut yhdynnän huippuja (orgasmeja), kokee niitä myös vanhana, mutta iän mukana yhdynnän huipun todennäköisyys vähenee.

Vanhusten seksiin ei pidä suhtautua kielteisesti, vaan myös vanhusten pitää sallia seksistä nauttiminen.

Tehtäviä

  1. Miten sinun suvussasi suhtaudutaan vanhusten seksiin?
  2. Tiedätkö, harrastavatko sinulle läheiset vanhukset seksiä?

Esimerkki sukupuolielmän ongelmista: abortti

Miksi tämä esimerkki on valittu tähän oppiaineistoon

Yhteiskuntaan sovellettua siveyttä tarkastellaan laajasti tämän oppikirjasarjan osassa ”Hyvä yhteiskunta”.

Kaikista sovelletun siveyden kysymyksistä aborttikysymys erottaa selvimmin kristityt ja uskonnottomat.

Myös koululainen voi joutua päättämään oman raskautensa keskeyttämisestä.

Sosialismin kaatuminen ja abortti

Perinteisesti raskauden keskeytys (abortti) on ollut sallittu ns. sosialistisissa maissa, joissa yhteiskunta on perustuslain mukaan puolueeton suhtautumisessaan uskontoihin ja uskonnottomuuteen.

poland

Kun yhteiskunta on monissa maissa vaihtunut sosialistisesta kapitalistiseksi, myös suhtautuminen raskauden keskeytykseen on eräissä näistä maista (esimerkiksi voimakkaasti katolisen kristinuskon hallitsemassa Puolassa) muuttunut.

Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti 1973, että naisella on perustuslaillinen oikeus raskauden keskeytykseen kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana.

Suomessa oikeutta raskauden keskeytykseen on yhä rajoitettu.

Raskauden keskeytys Suomessa

räsänen

N:o 239/ 1970
Annettu Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 1970

Laki raskauden keskeyttämisestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:



Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:

1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen hänen sairautensa, ruumiinvikansa tai heikkoutensa vuoksi vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä;

2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus;

raiskaus

kun hänet on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 §:ssä sekä 20 luvun 1, 3, 3 ja 9 §:ssä tai saman luvun 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos teko on sisältänyt naisen toimintavapauden törkeän loukkauksen;

3) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut täyttänyt seitsemäätoista vuotta tai oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta taikka kun hän on jo synnyttänyt neljä lasta;

4) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen tai että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika; tai

5) kun jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus, häiriytynyt sieluntoiminta tai muu niihin verrattava syy vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta.

Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko vastustaa raskauden keskeyttämistä

Maailman suurin uskonto, yleinen (katolinen) kristinusko vastustaa raskauden keskeytystä.

Raskauden keskeytyksen oikeutusta ovat puolustaneet voimakkaimmin uskonnottomat.

Koska ihminen kehittyy hedelmöitetystä munasolusta ihmiseksi vähitellen, raskauden, keskeytyksen viimeinen ajankohta on aiheuttanut erimielisyyksiä.

pope

Katolisen kirkon johtaja paavi.

Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko vastustaa raskauden keskeytystä kaikissa olosuhteissa, myös silloin, kun äidin henki on vaarassa.

Tämä kirkko vastustaa myös kaikkia raskauden ehkäisykeinoja lukuun ottamatta keskeytettyä yhdyntää.

Vanhoillisten käsitys

Uskonnolliset raskauden keskeytyksen vastustajat vetoavat useimmiten siihen, että
  1. on väärin tappaa syytön ihminen
  2. sikiö on syytön ihminen.

Asenteet tappamiseen

Asenteet tappamiseen yleensä vaihtelevat eri uskontojen välillä ja sisällä.

Jotkut jainalaiset (intialainen uskonto) munkit lakaisevat edessään olevaa tietä jotta eivät tappaisi hyönteisiä.

Juutalaisten ja kristittyjen Raamatussa asenteet tappamisen vaihtelevat.

Erissä kohdissa Raamattua laajamittainen tappaminen on juutalaisten ja kristittyjen jumalan antama käsky:
”Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"
(Ensimmäinen Samuelin kirja, luku 15).

Kuolemantuomio



Hyvin monet raskauden keskeytystä vastustavat kristityt kannattavat kuolemantuomioita.

Kuolemantuomion vastustajat ovat usein uskonnottomia, mutta tässä asiassa rajat kulkevat käsitysten sisällä.

Keskiajalla kristityt tappoivat suuren määrän ihmisiä, koska noituudesta määrätään Raamatussa kuolemantuomio.

Jyrkästi islamilaisissa maissa teloitetaan edelleen esimerkiksi jumalattomia (ateisteja) ja aviottoman lapsen synnyttäneitä naisia.

Äskettäin islamilaisessa Pakistanissa on teloitettu kivittämällä raiskauksen uhriksi joutunut nainen.

Myös kristityt ovat menneinä aikoina teloittaneet ihmisiä näistä syistä.

Raskauden keskeytyksen kannattajat vetoavat usein siihen, että kohta b) ei pidä paikkaansa, sillä sikiö ei ole ihminen.

Raskauden keskeytyksen vastustajat vastaavat, ettei voida vetää rajaa sille, mistä alkaen sikiö on ihminen.

Syntymä

Vapaamieliset pitävät usein lapsen syntymää sinä rajana, jolloin hänestä tulee ihminen.

Tämä ajattelu näyttää olevan sopusoinnussa tunteidemme kanssa.

Vanhoilliset vastaavat tähän, että pitkälle kehittyneet sikiöt voisivat säilyä kohdun ulkopuolella.

Jos joskus pystytään rakentamaan keinokohtuja, miten tähän sitten pitäisi suhtautua?

Elinkykyisyys

evolution

Missä on ihmisyyden raja.

Ihmisyyden rajaa on yritetty vetää myös siihen ajankohtaan, jolloin sikiö on elinkykyinen kohdun ulkopuolella.

Esimerkiksi Yhdysvaltain korkein oikeus päätti v. 1973, että tällainen raja sikiöllä on kuudennen raskauskuukauden lopussa.

Tässä on vaikeutena mm. se, että sikiön mahdollisuus selviytyä kohdun ulkopuolella riippuu lääketutkimuksen tasosta.

Esimerkiksi Suomessa kuuden kuukauden ikäinen sikiö voi selviytyä kohdun ulkopuolella, mutta tilanne on aivan toinen kehitysmaissa.

Elonmerkkien osoittaminen

Ihmisyyden rajaa on yritetty vetää myös siihen ajankohtaan, jolloin sikiö alkaa liikkua.

Kykyä liikkua ei kuitenkaan voida pitää rajana, koska sikiö on elävä olento jo ennen kuin se alkaa liikkua.

Onko sikiön tappaminen väärin

Jotkut vapaamieliset myöntävät, että sikiö on syytön ihmisolento mutta kiistävät sen, että sikiön tappaminen on väärin.

Kieltävien lakien seuraukset

aborttikuolemat

Aborttikuolemat Yhdysvalloissa.

Raskauden keskeytysten kieltäminen ei lopeta niitä vaan siirtää ne salaisiksi.

Raskauden keskeytystä toivovat naiset ovat usein epätoivoisia ja teettävät raskauden keskeytyksiä puoskareilla.

Valvotuissa olosuhteissa raskauden keskeytys voidaan suorittaa naisen terveyttä vaarantamatta, mutta ilman asiantuntemusta suoritettu raskauden keskeytys voi johtaa naisen vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan.

Tämä on pikemminkin perustelu raskauden keskeytystä kieltäviä lakeja vastaan kuin siveellinen kannanotto raskauden keskeytykseen.

On mahdollista vastustaa raskauden keskeytystä siveysperustein mutta vastustaa myös raskauden keskeytystä rajoittavia lakeja.

Lait ja yksityiselämä

Vapaamieliset ovat usein esittäneet, että lakien tehtävä on estää ihmisiä aiheuttamasta vahinkoa toisille, sen sijaan lakien tehtävä ei ole puuttua asioihin, jotka ovat yksityisasioita ja joista on mahdollisesti vahinkoa vain ihmiselle itselleen.

lesbot

Lait voivat luoda ns. uhrittomia rikoksia. Esimerkiksi aikuisten ihmisten välinen homoseksuaalisuus, prostituutio ja pelaaminen kuuluvat tähän ryhmään. Usein raskauden keskeytys katsotaan tähän ryhmään kuuluvaksi.

Tähän on vastattu, että on kiistanalaista, onko raskaudenkeskeytyksessä uhri. Raskauden keskeytyksen vastustajien mielestä sikiö on raskauden keskeytyksen uhri.

Naisnäkökulma

Ns. naisnäkökulman mukaan naisella on oikeus päättää, mitä hänen omassa ruumissaan tapahtuu.

Kuvitellaan, että nainen herää sairaalassa ja huomaa, että hänen verenkiertonsa on kytketty tuntemattomaan mieheen.

Tämä mies on kuuluisa taiteilija joka sairastaa munuaissairautta.

Ainoa keino pelastaa mies on kytkeä hänen verenkiertonsa samaa verityyppiä olevaan ihmiseen.

Taiteen ystävät ovat kaapanneet naisen ja kytkeneet hänet taiteilijaan.

Naiselle kerrotaan, että jos hän haluaa, hänet voidaan irrottaa mutta mies kuolee.

Jos nainen pidetään kytkettynä yhdeksän kuukautta, mies pelastuu.

Tässä tapauksessa taiteilija on syytön ihminen, ja hänen irrottamisensa naisesta tappaa hänet.

Esimerkkiä voidaan parantaa siten, että nainen ei joudu kaapatuksi vaan että häntä luullaan vapaaehtoiseksi ja hänet laitetaan vahingossa mukaan.

Esimerkiksi onneellisuutta kannattavan seuraussiveyden mukaan yhteen kytkettynä pitämistä voidaan puolustaa. Luultavasti sitä voidaan puolustaa myös jonkin velvollisuussiveyden mukaan.

Sikiön elämän arvo

Sikiö kuuluu ihmislajiin, mutta onko se henkilö?

Vastaava kysymys voidaan asettaa ihmisestä, joka esimerkiksi onnettomuuden jäljiltä elää sydänkeuhkokoneessa mutta on aivokuollut.

Vanhoillisten todistelu asettaa ihmislajiin kuulumisen kaikkien muiden ominaisuuksien edelle.

Sikiö ja aivokuollut ihminen eivät ole tietoisia edes olemassaolostaan.

Monet abortin vastustajat syövät tapettuja eläimiä

killed-swine

Sen sijaan eläimet, kuten siat ja naudat, joita tapetaan ihmisen ravinnoksi, ovat olemassaolostaan tietoisia olentoja.

Monet abortin jyrkät vastustajat syövät tapettuja eläimiä hyvällä ruokahalulla.

Jopa kala on pitemmälle kehittynyt kuin kolmen kuukauden ikäinen sikiö.

Myöhäisissä raskauden keskeytyksissä lisäongelma on se, että väärin tehty raskauden keskeytys voi aiheuttaa sikiölle tuskaa.

Sikiö mahdollisena tulevana ihmisenä


Vanhoillisten päättely voidaan muotoilla myös seuraavasti:
  1. On väärin tappaa mahdollinen tuleva ihminen.
  2. Sikiö on mahdollinen tuleva ihminen.
Tässä päättelyssä on heikennetty aikaisemmasta ehtoa 1.

victoria-2

Kruununprinsessa on mahdollinen tuleva kuningatar, mutta hänellä ei ole kuninkaan oikeuksia.

Aivan vastaavalla tavalla voidaan väittää, ettei mahdollisella tulevalla ihmisellä ole vielä ihmisen oikeuksia.

Tässä tapauksessa voidaan väittää, että jos halutaan varjella tulevia ihmisiä, pitäisi kieltää myös kaikki syntyvyyden säännöstely katolisten pappien naimattomuuskielto mukaan lukien.

Koska ylikansoitus on jo nyt maailman suurin ongelma, sen ratkaiseminen pitäisi kieltää samoilla perusteilla kuin raskauden keskeytystä vaaditaan kiellettäväksi.

Vastasyntyneiden tappaminen

killing-baby-bible

Edellä esitetyssä Raamatun kohdassa juutalaisten ja kristinuskon jumala käski tappaa amalekilaisten vastasyntyneetkin.

Niin vastenmieliseltä kuin ajatus tuntuukin, vastasyntyneiden tappamista on käytetty monissa kulttuureissa, myös muinaissuomalaisessa, väestönkasvun rajoittamiseen.

Muinaiskreikkalaiset Platon ja Aristoteles vaativat, että valtion on tapettava epämuodostuneet vastasyntyneet.

Tässä kohden voidaan väittää, että pitkälle kehittynyt sikiö ja vastasyntynyt lapsi eivät eroa paljon toisistaan ja että samat näkökohdat, jotka soveltuvat sikiöön, soveltuvat juuri syntyneeseen ihmiseen.

Eri maissa eri asenteita

aborttiklinikka

Aborttiklinikka Yhdysvalloissa.

Suomessa on nykyään äärimmäisen harvinaista, että vastasyntyneen lapsen äiti tai edes kumpikaan vanhemmista haluaisi lapsensa kuolemaa.

Suhtautumien raskauden alkuvaiheessa olevaan sikiöön on toisenlainen, koska raskauden keskeyttäminen on myös Suomessa tietyin ehdoin sallittu.

Useissa maissa raskauden keskeytykselle ei ole samanlaisia rajoittavia ehtoja kuin Suomessa.

Yhdysvalloissa, jossa oikeus raskauden keskeytykseen raskauden alkuvaiheessa on perustuslain takaama oikeus, kristityt ovat polttaneet raskauden keskeytyksiä suorittavia laitoksia ja syyllistyneet niitä vastaan myös muihin terroritekoihin.

Raskauden keskeytyksen vaihtoehdot

Raskauden keskeytys on tarpeellinen esimerkiksi naisen hengen pelastamiseksi. Myös monissa muissa tapauksissa raskauden keskeytys on perusteltu.

Raskauden keskeytys on naiselle usein raskas valinta.

airplane

On mahdollista, että joissakin tapauksissa raskauden keskeytystä ei myönnetä Suomessa vaan sen saamiseksi on matkustettava ulkomaille.

Raskauden keskeytys ei sovi ehkäisymenetelmäksi.

Voidaan sanoa, että lapsella on oikeus syntyä toivottuna.

Nykyaikaisilla ehkäisymenetelmillä ei-toivottu raskaus voidaan välttää.

Tehtäviä

  1. Pitäisikö ehkäisykierukkaa arvioida samoilla perusteilla kuin aborttia?
  2. Pitäisikö ns. katumuspilleriä arvioida samoilla perusteilla kuin aborttia?
  3. Tutkikaa mitkä raskauden ehkäisymenetelmät sopivat lukiolaisille.
  4. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä, kuinka paljon raskauden keskeytyksiä on viime vuosina tehty Suomessa. Missä ikäryhmissä raskauden keskeytykset ovat yleisimpiä?
  5. Pohtikaa miksi raskauden keskeytyksiä tehdään Suomessa. Voitaisiinko niitä vähentää esimerkiksi ehkäisyvalistuksella?

Harjoitustyö

Laatikaa yllä esitettyä vastaava esitys armomurhasta eli eutanasiasta.

Tehtäviä

Alankomaissa eutanasia on laillistettu.
  1. Selvittäkää mitä perusteluja Alankomaissa on esitetty eutanasian laillistamisen puolesta.
  2. Mitä vaaroja eutanasian laillistamiseen liittyy?
  3. On ehdotettu, että jokainen voisi kuolla huvikseen ns. itsemurhataloissa (Michel Foucault (1926 - 1984)). Miten tähän tulisi suhtautua.

Onnellisuus

Jo muinaiset ihmiset



Onnellisuus ei käsitteenä ole uusi. Muinaiset kirjoittajat pohtivat ihmisen onnen ehtoja. Noissa kirjoituksissa korostettiin ihmisen hyveellistä elämää onnen lähteenä. Nykyajan pohdinnoissa sen sijaan korostuu kysymys siitä, voiko yksilö löytää oman onnensa. Tähän liittyy muun muassa sanonta "Jokainen on oman onnensa seppä".

On myös epäonnea jolloin tapahtuu monia epämukavia asioita. Esimerkiksi suolan läikyttäminen, peilin rikkoutuminen ja kuun varjoon astuminen aiheuttavat uskomusten mukaan huonoa onnea.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokainen on oman onnensa sepppä?
  2. Pitääkö väitteenä paikkansa, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos olette asiasta eri mieltä, väitelkää asiasta.
  3. Milloin näit viimeksi mustan kissan kulkevan tien yli? (Kirjoittajan kotona on kaksi mustaa kissaa ja melkein musta koira.)
  4. Ottakaa selvää siitä, mistä johtuu se, että täysin mustia kissoja on aika vähän?
  5. Montako peiliä olet rikkonut?
  6. Voiko rikkoontuneen peilin viedä kierrätykseen?
  7. Oletko yhtään taikauskoinen?

Onnen voi periä vanhemmiltaan

Nykyään tutkijat etsivät asioita, jotka saavat ihmiset nauttimaan elämästään ja tuntemaan tyytyväisyyttä. Silloin tällöin ilmestyy listoja, joissa kerrotaan, minkä maiden asukkaat ovat kaikkein onnellisimpia.

Onnellisuus syntyy hyvin monista aineksista. Taipumus onnellisuuteen on jossain määrin perityvää.

Onnellisuuteen taipuvainen ihminen on kuin kissa, joka aina putoaa jaloilleen.

Myös varallisuus ja hyvät tulot lisäävät tiettyyn rajaan asti onnellisuutta.


Tärkein ohje onnellisuuden tavoittelussa on: Synny oikeaan perheeseen.

Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten on havaittu elävän pitempään ja olevan terveempiä ja tuotteliaampia. Toisaalta voidaan väittää, että onnellisuus kenties johtuu hyvästä terveydestä ja työkyvystä.

Tehtäviä

  1. Tiettyyn rajaan asti varallisuuden lisääntyminen lisää onnellisuutta, mutta oikein rikkaat eivät ole sen onnellisempia kuin tavalliset rikkaat. Mistä tämä johtuu?
  2. Ottakaa selvää siitä, mikä on niukkuuden laki.
  3. Millä tavalla varakkuus voi pidentää ihmisen elinikää?

Onnellisuustutkimus



Tärkein yksittäinen onnellistava tekijä on perimä. Erossa kasvaneita identtisiä kaksosia tutkimalla on havaittu, että perimä selittää noin puolet ihmisen onnellisuudesta.

Toiseksi merkittävin elämänlaatua parantava tekijä on avioliitto.Tiedot osoittavat naimisissa olevien ihmisten olevan naimattomia onnellisempia. Parisuhde sinänsä ei näytä riittävän myönteisen vaikutuksen syntymiseen.

Vertailun mukaan avoliitossa elävät eivät ole yhtä onnellisia kuin yhdessä asuvat avopuolisot. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että avioliitto on monissa maissa lainsäädäntösyistä turvallisempi yhteiselämän muoto kuin avoliitto.

Myös muut ihmissuhteet vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi. Kun tutkittiin Intian köyhiä, vähäosaiset pitivät itseään lähes yhtä onnellisina kuin vertailuryhmäksi valitut selvästi paremmin toimeentulevat keskiluokan jäsenet.

Alimpaan sosiaaliryhmään kuuluneet intialaiset pitivät ystäviään ja sukulaisiaan suuressa arvossa. Hyvät ihmissuhteet tekivät heidän elämästään mielekästä ja auttoivat kestämään äärimmäistä köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä.

Intian aivan alinta ryhmää, kastittomia, ei liene tutkittu yllä mainituissa tutkimuksissa. Sikäli kuin kastittomille annetaan töitä, heille annetaan sellaisia töitä, joita muut eivät suostu esimerkiksi epäterveellisten työolosuhteiden takia tekemään.

Tehtäviä

  1. Oletko mielestäsi useimmiten onnellinen vai onneton?
  2. Mistä tämä johtuu?
  3. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
  4. Miten voit tehdä ystäväsi onnelliseksi?
  5. Miten voit tehdä vihollisesi onnettomaksi?
  6. Kannattaako tehdä vihollisensa onnettomaksi?
  7. Voidaanko onnellisuutta lisätä masennusta poistavilla lääkkeillä?

Onneton rikas



Onneton rikas on onnellisempi kuin onneton köyhä. Varakkaat ihmiset ovat joka tapauksessa keskimäärin varattomia onnellisempia. Sitä vastoin ahneus heikentää elämänlaatua. Ne, jotka haluavat jatkuvasti lisää hyvää, eivät aina nauti elämästään.

Myös selkeä todellisuuskäsitys lisää onnellisuutta. Ei siis pidä paikkaansa, että tieto lisäisi onnettomuutta.

Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä. Itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät keskimääräistä enemmän vapaaehtoistyötä. (Tämän oppikirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan tee onnelliseksi.)

Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoisista tuntui myös, että muiden auttaminen teki heistä entistä onnellisempia, mikä taas auttoi heitä tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa olevien hyväksi.

Tehtäviä

  1. Millainen on ahne ihminen?
  2. Onko ahneudesta todellista hyötyä?
  3. Tunnetko itsesi tyytyväiseksi, kun olet auttanut jotain toveriasi?

Ole kaunis




Ulkoinen viehättävyys ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan on ilmennyt, että ne, jotka hyväksyvät oman ulkonäkönsä eivätkä vertaile itseään koko ajan muihin, ovat keskimääräistä onnellisempia.

Kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä omalla keholla voi tehdä, kuin siihen, mitä sille voi tehdä.

Nuoruuden ihannointi on yhtä turhaa. Laaja tutkimus osoitti kielteisten emootioiden vähenevän ihmisen vanhetessa.

Tehtäviä

  1. Mihin seikkoihin ulkonäössäsi voit vaikuttaa itse?
  2. Mihin asioihin ulkonäössäsi et voi vaikuttaa?
  3. Ihminen voi olla kaunis, mutta siitä huolimatta hänellä voi olla huono pärstäkerroin. Mikä ero on kauneudella ja pärstäkertoimella?

Onni suosii rohkeaa


Maalaus ravintola Kairossa.

Laulun mukaan onni suosii rohkeaa. Elämä alkaa hymyillä, jos uskaltaa tarttua tilaisuuteen eikä vähättele onnistumismahdollisuuksiaan.

Menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten tähtien alla, vaan he ovat omaksuneet asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka palkitsevat heidät myönteisillä kokemuksilla.

Onni näyttää potkivan osaa ihmisistä kaikilla elämän aloilla. Nämä ihmiset nauttivat silmin nähden olemassaolostaan.

Hyvinvointi ei ole välttämättä tulosta ahkeruudesta tai poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Hyvinvoijat erottaa muista pikemminkin kyky olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tehtäviä

  1. Suosiiko onni rohkeaa?
  2. Miksi monet hyvin älykkäät ihmiset eivät menesty?
  3. Eräs mies oli huijannut muilta melkoisen määrän rahaa. Kun häneltä kysyttiin, millä hän on rikastunut, hän vastasi: "Pitää käydä ulkona siihen aikaan yöstä, kun rahaa sataa". Voiko tavallinen ihminen tietää, milloin hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

Avoimin mielin kohti uutta

Eräässä tutkimuksessa oli mukana 42-vuotias oikeuslääkäri, joka kertoi elämän hymyilleen hänelle kaikessa. Hän oli naimisissa rakastamansa miehen kanssa ja hänellä oli kaksi suloista lasta. Hän myös viihtyi mainiosti työssään.

Hänen vastakohtansa oli 34-vuotias lähihoitaja, joka mielestään tapasi aina vääriä miehiä ja jolle sattui jatkuvasti vastoinkäymisiä. Viikon aikana hän oli nyrjäyttänyt nilkkansa, telonut selkänsä ja kolhinut autonsa peruuttamalla päin puuta.



Onnekkaat eivät kuitenkaan erottuneet ulkonäöltään, älykkyydeltään tai vaikkapa anteliaisuudeltaan keskiarvoihmisestä.

Sen sijaan he olivat tavallista ulospäin suuntautuneempia, uteliaampia ja avoimempia. Heidän kykynsä tajuta asioita vaistonvaraisesti oli hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet luottaa siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Lisäksi heidän ihmistuntemuksensa ei pettänyt, vaan se loi edellytykset monin tavoin antoisille suhteille.

Onnekkaiden ryhmän jäseniä yhdisti panostaminen ihmissuhteisiin. Mitä laajemmaksi verkosto kasvoi, sitä enemmän heille tarjoutui tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, jotka voivat auttaa heitä esimerkiksi työpaikan tai asunnon vaihtamisessa.

Epäonnisten joukkoon kuuluneet olivat jatkuvasti kuin puoliunessa. Heidän huomionsa oli siinä määrin keskittynyt omaan itseen ja ongelmiin, että he eivät havainnoineet aloitteelisesti ympäristöään ja tajunneet sen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa elämänlaatua.

Tehtäviä

  1. Millä eri keinoilla tavallinen ihminen voi parantaa elämänsä laatua?
  2. Mitä sinun pitää tehdä, jos haluat mieluiten olla yksiksesi?
  3. Miten voit tulla onnelliseksi, jos olet hyvin köyhä?
  4. Luettele kolme tärkeintä asiaa, jotka ovat onnellisuutesi edellytyksenä?
  5. Uskallatko kertoa listasi julkisesti?

Pelko ja huolet sokaisevat




Erittäin mielenkiintoinen oli koe, jossa tutkimukseen osallistuneita pyydettiin laskemaan lehdessä olevien kuvien määrä. Epäonniset selviytyivät kokeesta keskimäärin kahdessa minuutissa, kun taas onnekkaat saattoivat laskea lehden käsistään jo muutaman sekunnin kuluttua.

Lehden toiselle sivulle oli asetettu puolen sivun kokoinen laatikko, jossa luki viiden senttimetrin korkuisin lihavoiduin kirjaimin, että kuvia on 43. Teksti hyppäsi suorastaan silmille. Onnekkaat havaitsivat sen heti, kun taas epäonnisilta se jäi huomaamatta.

Toisessa kokeessa keskelle lehteä oli pantu yhtä selkeä viesti: Lopeta laskeminen. Kun sanot kokeen valvojalle, että olet huomannut tämän viestin, saat 250 puntaa. Tämäkin viesti meni epäonnisten silmien ohi, sillä he olivat keskittyneet pelkästään laskemaan kuvia.

Epäonnisiksi itsensä kokevat ihmiset olivat yleensä jännittyneempiä ja hermostuneempia kuin onnekkaina itseään pitävät. Näytti siltä, että juuri huolestuneisuus ja pelokkuus sumensivat epäonnisten tilanteentajun: he eivät pystyneet hahmottamaan kokonaisuutta ja sen suomia mahdollisuuksia, koska he suuntasivat kaiken huomionsa yhteen ainoaan asiaan kerrallaan.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että on vaikeaa kiinnittää huomio moneen asiaan kerrallaan? Esimerkiksi tämän kirjoittaja ei pidä siitä, että häntä häiritään, kun hän kirjoittaa.
  2. Eikö kaiken tarkkaileminen lisää jännittyneisyyttä, kun kokeen mukaan se alensi sitä? Jos et keksi vastausta, kysy opettajalta, joka tarkkailee teitä kaikkia.
  3. Kumpi auttaa ajattelussa enemmän, tunnin miettiminen vai viidentoista minuutin nokkaunet?

Hyvä itseluottamus palkitaan



Epäonnisilla on taipumus rajata ajattelunsa ja toimintansa onnekkaita jyrkemmin: kun he ovat etsimässä täydellistä elämänkumppania, he eivät näe uutta tuttavuutta mahdollisena ystävänä. Sama pätee työpaikkailmoituksiin. He hakevat vain työpaikkoja, jotka vaikuttavat ilmoituksen perusteella juuri heille sopivilta eivätkä ilmaise kiinnostustaan tehtäviin, jotka vaatisivat heiltä esimerkiksi lisäkoulutusta.

Brittiläistutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että onni ei ole vain sattumaa vaan pitkälti myönteisen elämänasenteen ja avoimen mielen ansiota. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein tiedostamattaankin toimineeksi menestyksen hyväksi. Usko omiin selviytymismahdollisuuksiin parantaa myös kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja toipua niistä. Parhaassa tapauksessa koettelemukset koetaan hyödyllisiksi oppitunneiksi.


Vasteaikaa mittaavassa kokeessa saatiin viitteitä siitä, että myönteiset odotukset parantavat suorituksia. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin yksinkertaisesti painamaan nappia valon syttyessä. Toiseen ryhmään kuuluneita kehotettiin eläytymään ensin nopeasti reagoivan hävittäjälentäjän rooliin ja sitten toimimaan samalla tavalla kuin vertailuryhmän jäsenten. Lopputulos osoitti, että lentäjät olivat selvästi vikkelämpiä.

Tehtäviä

  1. Miten omaa itseluottamustaan voi parantaa?
  2. Miten voi parantaa jonkun toverinsa itseluottamusta?
  3. Mitä mieltä olet niistä ihmisistä, jotka ovat omasta mielestään erehtymättömiä?
  4. Tämän kirjoittaja teki aikanaan vasteaikaennätyksen. Ensin piti painaa toista nappia ja sitten toista. Painoin molempia yhtä aikaa, eikä kukaan huomannut mitään. Mikä koejärjestelyssä oli vikana?
  5. Oletko koskaan saanut kiinni katosta putoavan lampun?

Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa



Kun myöhemmin palaat menneisiin tapahtumiin, huomaat, että ihan kaikki ei olekaan sittenkään mennyt pieleen. Yksikin ilonaihe voi vahvistaa itsetuntoa ja antaa sysäyksen myönteiseen ajatteluun silloin, kun maailma näyttää murjovan.

Älä kuitenkaan kirjoita päiväkirjaasi asioita, joilla joku voi vahingoittaa sinua.

Tehtäviä

  1. Muistelkaa, milloin kukin oli viimeksi onnellinen. Kirjoitakaa kulunut aika nimettömänä paperilapuille. Kootkaa paperilaput ja laskekaa aikojen keskiarvo.
  2. Onko sijoituksesti tässä kilpailussa satunnainen?
  3. Miksi monet poliitikot pitävät päiväkirjaa?

Mikä ohjaa elämääni

Elämänohjeita

(Olavi Rytkönen)

Liian paljon hyvvee on ihanoo.
Anna kaekkes, vua elä periks.
Kompastelu voep estee kuatumisen.
Joka ihteesä luottaa, se kykysä tuploo.
Elämän tarkotus on murheen karkotus.
Naara itelles ennen ku muut kerkijää.
Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla.
Huominen on monesti viikon kiireisin päevä.
Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.
Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.
Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö.
Koppoo kiinni tästä päevästä -- huomisessa on omat kahvasa.
Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta, jos siulla ee oo paljo töetä.
Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo kerran vielä.
Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta vihollisia.
Leoka pystyyn ku tulloo kova paekka -- pyssyypähän aenae suu kiinni.
Kaks syytä olla tekemättä mittään:
- Oot yrittännä ennenkii.
- Et oo ennenkään yrittännä sitä.
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin!

Tehtäviä

  • Mitkä kirjoittajan elämänohjeista ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?

Mitä aiot tehdä elämälläsi

Terveellinen elämäntapa

Terveellinen elämäntapa ei ole kaikille ihmisille mahdollinen, ei edes Suomessa. Koulussa opetetaan terveelllisiä elämäntapoja, ja tämä opetus on syytä ottaa todesta. Valitettavasti koulussa istuminen ei ole terveellinen elämäntapa, mutta sille et voi mitään. Koulutuksen puute tuhoaisi lopun elämäsi.


Tehtäviä

  1. Miten koulusta voisi tehdä nykyistä terveellisemmän?
  2. Mitkä omista elintavoistasi ovat terveellisiä ja mitkä epäterveellisiä?
  3. Mistä saat luotettavaa tietoa terveellisyydestä?

Ei opettajakaan aina ymmärrä sitä, mitä hän puhuu

Et aina ymmärrä sitä, mitä koulussa puhutaan. Se ei ole sinun vikasi. Älä masennu. Ei opettaja itse läheskään aina ymmärrä, mistä hän puhuu. Ei opettaja ole vastuussa siitä, että meillä on sellainen koululaitos kuin meillä on.

Itsensä muita huonommaksi tuntemiselle ei aina mahda mitään, mutta joka kerta on syytä miettiä sitä, onko jollain suorituksella todellista merkitystä.

Tehtäviä

  1. Mitä asioita pidät tärkeinä?
  2. Mitä asioita pidät yhdentekevinä?
  3. Mitä koulun haittojen poistaminen maksaisi?

Valintamahdollisuuksien säilyttäminen

Valtiovalta on ryhtynyt rajoittamaan ihmisten valintamahdollisuuksia. Sen aloitti valtiovarainministeri Sauli Niinistö rajoittamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa. Muistan tämän siksi, että ehdin kaksi kertaa vaihtaa alaa opiskelemalla ennen Niinistön ministerikautta.

Nykyinen ja seuraava Suomen hallitus jatkavat samalla linjalla. Kaikesta huolimatta sinun on syytä pyrkiä opiskelemaan niin pitkälle kuin mahdollista.

On mahdollista, että myös koulutettujen ihmisten työt Suomessa loppuvat, mutta hanki hyvä englannin kielen taito. Sillä saat töitä jostain päin maailmaa.



Jos sinulla on varallisuutta tai tulet perimään sellaista, sitä ei kannata tuhlata. Sillä, jolla on rahaa, on aina enemmän valintamahdollisuuksia kuin sillä, jolla rahaa ei ole.

Älä kiirehdi avioliiton ja muiden vastaavien asioiden kanssa. Valintamahdollisuutesi loppuelämän suhteen voivat lakata jo nuorena.

Tehtäviä

  1. Miten koululainen voi vaikuttaa siihen, että hänen valintamahdollisuutensa elämässä säilyvät?
  2. Onko valintamahdollisuuksia lisättävissä?
  3. Tekeekö valintamahdollisuuksien lisääminen ratkaisut vaikeiksi?
  4. Onko sellainen elämä, jossa valintamahdollisuuksia on melkein kaikissa tilanteissa vain yksi, hyvää elämää?
  5. Miksi joillain on paljon valintamahdollisuuksia ja joillain toisilla ei ollenkaan?

Ympäristö, josta saa apua

Jotkut haluavat elää yksin ja vaatimattomasti, mutta nykyään on syytä olla ystäviä tai ainakin tuttavia, jotka voivat auttaa koko ajan monimutkaistuvan arjen ongelmissa.



Autojen korjaaja, putkimies ja sähköasentaja ovat tarpeellisia tuttavuuksia melkein kenelle tahansa. Jos sukulaisissa on sellaisia, heihin on syytä pitää hyvät suhteet. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta rahaa on paljon vain harvoilla ja hevosia vielä harvemmilla.

On kenties viihtyisää asua maalla tai kaupungin lähiössä, mutta jos tarvitaan ambulanssia (joka voi mennä väärään osoitteeseenkin), on syytä pyrkiä valitsemaan sellainen asuinpaikka, josta myös sellaista apua helposti löytyy. Vaikka asuinpaikan valinta on vapaa Suomen perustuslain mukaan, ilman rahaa sitä ei voi juuri valita.

Tehtäviä

  1. Millaisessa ympäristössä haluat asua aikuisena?
  2. Millaisessa ympäristössä et halua asua aikuisena?
  3. Kuinka suuressa asunnossa haluat asua aikuisena?
  4. Miksi kerrostaloasunto Helsingin keskustassa voi maksaa neljä kertaa niin paljon kuin omakotitalo Helsingin laidalla?
  5. Mistä johtuu, että harvaan asuttujen seutujen omakotitalot ovat hyvin halpoja?

Elämänsuunnitelma

Sinun on syytä pohtia jo nyt sitä, mitä aiot tehdä elämälläsi. Jopa koululaisen aika voi tuntua joskus kuluvan hitaasti, mutta silloin, kun sinusta tuntuu siltä, muista, että sinulla on käytettävissä elämä, jonka pituus on rajallinen.

Unelmia hyvästä elämästä sinulla saa olla, mutta on syytä olla myös varasuunnitelmia, jotta elämästäsi ei tule ajopuuta.

Menneinä aikoina ihmisen elämän vaiheet olivat melko hyvin ennakoitavissa, mutta nykyään sattumalla on hyvin suuri merkitys. Jos vanhana istut kirjoittamassa jotain tällaista, elämäsi meni pieleen, ja takaisin et mennyttä saa.



Tulevaisuudessa kaksi asiaa ratkaisevat hyvin paljon: vanhempiesi varallisuus ja koulumenestyksesi. Lisäksi on sellaisia asioita kuin pärstäkerroin, joille et voi mitään.

Koulussa opetetaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa, mutta parasta on opetella tulemaan sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotain yhteistä sinun kanssasi. Silloin ei pärstäkerroin ratkaise.

Tehtäviä

  1. Miksi aiot isona? Arveletko pääseväsi siihen asemaan, johon haluat?
  2. Miksi ei aina kannata valita sitä ammattia, jossa tuntisi viihtyvänsä?
  3. Miksi niihin ammatteihin, joissa ansaitsee eniten, on myös eniten pyrkijöitä?
  4. Kun tämän kirjoittaja meni oppikouluun, kylällä sanottiin, että siitä tehdään ministeri. Miksi minusta ei tullut ministeriä?
  5. Kylällä myös sanottiin, että siitä tehdään filosofian tohtori. Miksi minusta ei tullut filosofian tohtoria?

Vastoinkäymiset

Vastoinkäymisiä on kaikilla. Osaan vastoinkäymisistä voi varautua ennakolta, osaan ei.

Erityisen tärkeää on pystyä ottamaan selvää siitä, miten kasautuneista vastoinkäymisistä voi selviytyä.

Viranomaisapua on saatavilla, mutta avun tarvitsijan tiedoista ja taidoista riippuu paljon se, saako hän sellaista apua, johon hänellä on esimerkiksi Suomessa oikeus.

Tehtäviä

  1. Mitä vastoinkäymisiä sinulla on ollut?
  2. Oletko saanut niihin apua?
  3. Oletko auttanut muita heidän vastoinkäymisissään?

Emootioiden hallinta



Toisaalla tässä aineistossa kerrotaan siitä, miten ajatustunteita (emootioita) voidaan yrittää hallita. Aina ajatustunteita (emootioitaanan) ei voi hallita, mutta jos niitä pystyy hallitsemaan, ei ainakaan tässä suhteessa anna aseita vastustajilleen. Vastustajia on kenellä tahansa, joten kyllä niitä on sinullakin, ainakin tulevaisuudessa.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla vastustajia?
  2. Jos ei ole, mistä tämä johtuu?
  3. Suututko helposti?
  4. Mitä vahinkoa on suuttumisesta?
  5. Mitä vahinkoa on siitä, että sietää jotain ihmistä liian kauan suuttumatta hänelle?

Vapaa-aika



Jos koululainen ottaa koulunkäynnin tosissaan, hänellä ei ole lukukausien aikana kovin paljon vapaa-aikaa. Jos taloudellinen tilanne vaatii opiskelijalta kesällä ja lukukausien aikana työssä käyntiä, jopa uni voi käydä vähiin.

Myös pienten lasten hoito kotona voi viedä kaiken ajan.

Tulevaisuudessa kesälomat ja eläkkeelläoloikä supistuvat. Voi olla, että lisäksi joudut muuttamaan johonkin vieraaseen maahan saadaksesi työtä.

Vapaa-aikaa on kuitenkin pyrittävä itselleen järjestämään. Vapaa-ajan viettoa ei pidä ryhtyä järjestämään liian voimaperäisesti, sillä silloinhan kyse on työstä.

Jos saat elämässäsi tilaisuuden tehdä pitempiä aikoja jotain, jonka tekemisestä pidät, olet harvinaisen onnekas.

Tehtäviä

  • Koulupäivä lyhentää elämääsi yhdellä päivällä. Samoin tekee yksi työpäivä. Yritykset ja poliitikot ovat lyhentämässä ihmisten vapaa-aikaa ja korottamassa ihmisten eläkeikää? Mistä syystä ihmiset myyvät elämäänsä entistä halvemmalla?

Todenmukainen todellisuuskäsitys

Jos koulujen opetus olisi kunnollista, saisit todenmukaisen todellisuuskäsityksen. Kun näin ei ole, sinun on syytä pyrkiä löytämään tosiasioita muualta.

Melkein kaikki, mitä Internetissä puhutaan, on pötyä. Sikäli kuin Internetin valvontaa ei lähivuosina kovenneta kohtuuttomasti, sinun sukupolvellasi on mahdollisuus löytää myös tosiasioita Internetistä.

Tehtäviä

  1. Miten nykyisestä valtavasta informaatiotulvasta voi poimia kaikkein tärkeimmän?
  2. Miksi koulussa opetetaan ja vaaditaan oppimaan paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka unohtuvat lähitulevaisuudessa?
  3. Mitä tietokoneella kannattaa tehdä ja mitä ei (ts. mihin käytät rajallista elämääsi).

Propagandan torjuminen



Melkein kaikki, mitä ihmiset normaalisti omaksuvat ulkomaailmasta, on propagandaa. Nykyään pahinta propagandaa ovat television uutiset, toiseksi pahinta propagandaa ovat Helsingin Sanomien uutiset, ja STT:n uutiset eivät ole enää propagandaa ollenkaan.

Toisaalla näissä aineistoissa on varoitettu suostuttelusta ja psykopaateista. Pysy kaukana niistä paikoista, joissa tiedät olevan suostuttelijoita ja psykopaatteja. Tee näin senkin uhalla, että menetät jotain muuta.

Tätä kirjoitettaessa eräs vanha ystäväni kertoi minulle, kuinka narsisti oli tuhonnut hänen tyttärensä elämää. Varo myös narsisteja (narsismi on psykopatian laji).
Propaganda on väitteitä, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista.

Esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen kaikille pakollinen uskontotiedon opetus on todellisuutdessa uskontojen propagandaa.

Tehtäviä

  1. Miksi on propagandaa?
  2. Miten voit suojautua propagandalta?
  3. Mistä johtuu, että kaksi kolmasosaa ihmisistä kuvittelee olevansa muita älykkäämpiä, vaikka puolet on muita tyhmempiä?

Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa



Jos et osaa sanoa "ei", sinun saattaa käydä huonosti. Tilaisuuksia ei pidä jättää käyttämättä, mutta toisten ei pidä antaa päättää siitä, mitä teet elämälläsi.

Tehtäviä

  1. Ovatko toverisi yrittäneen käyttää sinua hyväksi jossain asiassa? Ovatko he onnistuneet?
  2. Miten hyväksikäytöltä voi suojautua?
  3. Mistä voit saada apua, jos sinua hyväksikäytetään?

Elämänkaarijuhlat

Syntymän juhliminen

Syntymän jälkeen lapsi otettiin usein juhlamenoin yhteisön jäseneksi. Myös nimellä ajateltiin olevan maaginen merkitys, ja nimenantojuhla oli merkkitapahtuma.
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi. Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi tekojen ja toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.

Taikuuden tavoitteet ovat usein tavallisia, kuten sairauksien parantaminen, vihollisten vahingoittaminen ja tiedon hankinta. Taikuudella tavoiteltavaa tietoa on esimerkiksi tieto tulevaisuudesta. Tärkeä osa taikuutta ovat myös suojautumiskeinot vihamielistä taikuutta vastaan. Taikuus voidaan jakaa useaan eri ryhmään käytettyjen menetelmien mukaan. Taikuus voidaan jakaa myös toimintatapojensa mukaan mustaan ja valkoiseen
taikuuteen, joista ensin mainittuun liitetään yleensä noituus.
Kristillinen kaste paholaisesta luopumisena

baptizing
Vanhaan katoliseen ja luterilaiseen kastejärjestykseen kuului niin sanottu luopuminen paholaisesta eli abrenuntiatio diaboli.

Kastettavalta kysyttiin: "Luovutko Perkeleestä? Luovutko kaikista hänen teoistaan? Luovutko kaikista hänen petoksistaan?"

Lapsikasteen ollessa kyseessä yleensä näihin kysymyksiin vastasivat lapsen kummit.

Tarkoituksena oli ilmeisesti opettaa läsnäolijoita kasteen tarkoituksesta, jottei kastetta pidettäisi ainoastaan nimenantona, sillä ainakin luterilaisessa opissa lasten sanotaan uskovan itse.

Kaste siirtää vanhojen kirkkojen opetuksen mukaan uskovan ihmisen saatanan valtakunnasta Jumalan valtakuntaan ja edellyttää myös uutta uskonkuuliaisuutta, eli se ei ole vain nimenantoseremonia.

Vielä 1800-luvulla Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kasteen yhteydessä toimitettiin abrenuntiatio. Tästä käytännöstä luovuttiin vuonna 1886.

Jäänteenä abrenuntiatiosta luetaan nykyäänkin ristinmerkin tekemisen yhteydessä rukous, jossa rukoillaan vapautumista "pahan vallasta" tai vaihtoehtoisesti voimaa "kuolla pois synnistä".

Ortodoksisessa kirkossa abrenuntiatio kuuluu edelleen kasteeseen. Abrenuntiatio on eri asia kuin paholaisen häätäminen eli eksorkismi.
Uskonnottomat nimiäisjuhlat

nimiäiset

Suomalaiset uskonnottomat eivät välttämättä juhli lapsen nimenantoa ollenkaan, mutta myös nimenantojuhlia (nimiäisiä) järjestetään.

Tieto lapsen syntymästä menee rekisteriviranomaisille nykyään suoraan synnytyssairaalasta, ja vanhempien tarvitsee vain vastata rekisteriviranomaisten nimitiedusteluun.

Uskonnottomia juhlapuhujia järjestää yhdistys

http://www.ateistit.fi/uj/puhujat.htm


Suomessa uskonnottomia nimiäisiä järjestää mm. kaupallinen yritys

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml

Aikuiseksi tulo

Toinen tärkeä elämänvaihe on aikuiseksi tulo. Monissa kulttuureissa aikuisten joukkoon ottaminen on tapahtunut taidonnäyttein ja juhlin.

rippikoulu

Suomalaiset kristityt järjestävät uskonnollista opetusta, jota kutsutaan rippikouluksi. Rippikoulu päättyy ns. ehtoolliseen, jossa juodaan viiniä, joka on vertauskuvallisesti Jeesuksen verta ja syödään öylätti, joka on veratauskuvallisesti Jeesuksen ruumis.

Uskonnottomat ovat järjestäneet vastaavasti uskonnottomille aikuistumiskouluja ja aikuistumisjuhlia.

protuleiri

Aikuistumiskoulu.

Nykyään erityisesti uskonnottomille tarkoitettua aikuistumiskoulua ei ole, mutta neutraaleja aikuistumiskouluja järjestää yhdistys

http://www.protu.fi/

Avioliiton solmiminen

häät

Kolmas tärkeä elämänvaihe on avioliiton solmiminen. Juhlan muodossa avioliitolle on monissa kulttuureissa hankittu yhteisön hyväksyminen.

Myöhemmin yhteiskunnat ovat säätäneet erilaisia avioliiton muotoja sääteleviä lakeja. Muinaisessa Roomassa avioliitto oli puhtaasti yhteiskunnallinen eivätkä kristityt papit osallistuneet avioliittojen solmimiseen.

Myöhemmin kristityt pyrkivät tekemään avioliitosta uskonnollisen, ja Suomessa kristityillä papeilla on monista muista maista poiketen edelleen oikeus toimia myös avioliittoviranomaisina oman seurakuntansa jäsenten suhteen.

siviilihäät

Taustalla Pro-Seremoniain toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalainen.

Eräissä muissa maissa siviilivihkiminen on pakollinen kaikille.

Suomessa siviilivihkimistä käyttävät lähinnä uskontokuntiin kuulumattomat. Myös uskontokuntiin kuulumattomat järjestävät usein hääjuhlia.

Uskonnottomia juhlapuhujia järjestää yhdistys

http://www.ateistit.fi/uj/puhujat.htm


Uskonnottomia hääjuhlia järjestää mm. yksityinen yritys

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/haat.phtml

Hautajaiset

Neljäs tärkeä elämäntapahtuma on kuolema.

Hautaustavat ovat vaihdelleet kulttuurista toiseen.

Esimerkiksi hindulaisessa valtarakenteessa polttohautaus on uskonnollinen tapa.

Aikaisemmin polttohautaus on ollut myös Euroopassa varsin yleinen, mutta kristinuskon levitessä yleistyi maahan hautaaminen. Hitleriä edeltäneessä Saksassa (ns. Weimarin tasavallassa) kristityt vastustivat polttohautausta, ja polttohautausta kannattaneisiin vapaa-ajattelijoihin liittyi n. 750 000 jäsentä.

Toisen maailmansodan jälkeen myös kristityt ovat alkaneet suosia polttohautausta.

sea

Vainajan tuhka voidaan sirotella maanomistajan luvalla maahan tai vesialueen omistajan luvalla veteen.

Uskonnottomia juhlapuhujia järjestää yhdistys

http://www.ateistit.fi/uj/puhujat.htm


Uskonnottomia hautajaisia järjestää mm. yksityinen yhtiö

http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/hautajaiset.phtml

Hautausmaamonopoli

Suomessa evankelisluterilainen kirkko omistaa melkein kaikki hautausmaat.

saattola

Kemin vapaa-ajattelijain hautausmaa.

Maassamme on jonkin verran myös uskontokuntiin kuulumattomien, mm. vapaa-ajattelijain yhdistysten ja erilaisten säätiöiden omistamia hautausmaita.

Lain mukaan myös uskontokuntiin kuulumaton voidaan haudata evankelisluterilaisen kirkon hautausmaahan.

Erilaisia hautajaisia

kristilliset-hautajaiset

Kristillisissä hautajaisissa pappi sanoo, että vainaja herätetään henkiin viimeisenä päivänä.

Koska uskovaiset ja ateistit ajattelevat kuolemasta eri tavoin, myös hautajaiset ovat erilaiset. Kristillisissä hautajaisissa pappi puhuu aina kuoleman jälkeisestä elämästä. Hautajaisten muodot seuraavat ikivanhoja kaavioita.

Uskonnottomissa hautajaisissa ei puhuta mitään yliluonnollisista tapahtumista. Tavallisesti uskonnottomat hautajaiset sisältävät yksinkertaista musiikkia, puheita, muistelua, kukkia jne.

Uskonnot ovat vaikuttaneet tapoihin

martin-luther

Professori Martin Luther (1483 – 1546).

Kuten edellä on kerrottu uskonnot ovat usein pyrkineet voimakkaasti vaikuttamaan ihmisten tapoihin ja siveyteen. Esimerkkeinä voidaan tarkastella vaikkapa Martti Lutherin “Katekismusta” ja teosta “Ajatollahin ajatuksia”.

Uskonnoissa esiintyy usein ajatus, jonka mukaan jumala tai jumalat haluavat määrätä ihmisten siveydestä ja tavoista.

Useimpien uskonnottomien mielestä siveys ja tavat ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää. Luonto, yhteisön etu ja jokaisen yksilön loukkaamattomat ihmisoikeudet asettavat siveydelle rajoja, mutta näiden rajojen puitteissa ihmisillä on valinnan vapaus.

Tehtäviä

  1. Mitä rajoja luonto nykyään asettaa elämäntavoillemme ja siveydellemme?
  2. Millaisia erilaisia sukupuolimoraaleja voi esiintyä?
  3. Millä tavalla suomalaisen uskonnottoman ja suomalaisen kristityn elämäntavat poikkeavat toisistaan?
  4. Vertailkaa muslimien ja kristittyjen elämäntapoja..
  5. Laatikaa uskonnoton a. nimiäispuhe b. aikuistumisjuhlan puhe c. hääpuhe d. hautauspuhe.

Kuolema

Kuoleman käsittelystä oppitunneilla

Kuolemaa ei ole tarpeen käsitellä alla olevassa laajuudessa, vaan opettaja voi käyttää vapaasti omaa harkintaansa. Oppilaiden mielipide on syytä ottaa huomioon.

Opettajan ei ole syytä esitelmöidä kuolemasta, vaan oppilaat voivat vaikka kotitehtävänä lukea kuolemaa käsittelevän tekstin ennen sen varsinaista käsittelyä.

Varsinaisessa käsittelyssä opettaja tarkistaa sen, että oppilaat ovat lukeneet tekstin.

Mitä kuolema on

Kuolema on eliön elämäntoimintojen lopullinen sammuminen. Kuolema on tapahtumasarja, joka johtaa elollisen toiminnan ja aineenvaihdunnan täydelliseen lakkaamiseen. Eliön kaikki elintoiminnat pysähtyvät lopullisesti ja sen rakenne alkaa hajota.

Kuolemista ei ole esimerkiksi siementen ja sammalten lähes täydellinen kuivuminen, koska ne virkoavat vedessä jälleen täyteen elämään.

Myös kasveilla on usein täysin luonnollista, että osa niiden ruumiista kuolee (vanhat lehdet putoavat syksyllä pois).

Useilla monivuotisilla kasveilla vain juurakko jää talven yli eloon ja kasvattaa keväällä uuden varren ja lehdet (esimerkiksi peruna).

Yksivuotiset kasvit kuolevat kokonaan, ja niiden siemenistä syntyy seuraavana keväänä uusia kasveja (esimerkiksi porkkana). Kuolema esiintyy kaikkialla kasvi- ja eläinkunnassa. Vaikka on eliöitä, jotka periaatteessa voisivat elää ikuisesti, ne kuolevat todellisessa kaikkeudessa.

Satunnainen kuolema ja luonnollinen kuolema

accident

Satunnaisen kuoleman aiheuttaa välittömästi ulkoinen vaikutus tai joka on sairauden päätepiste, ja luonnollinen kuolema, joka sisäisellä välttämättömyydellä muodostaa monisoluisten eliöiden yksilökehityksen laskevan vaiheen, vanhuuden, päätepisteen.

Vain harvat kasvi- ja eläinyksilöt elävät aikuis- ja lisääntymisikään saakka. Suurin osa niistä kuolee ravinnon puutteeseen, kylmään, kuivuuteen, tauteihin tai joutuu toisten saaliiksi.

Vielä harvinaisempaa kuin aikuisiän saavuttaminen on vanhuuteen kuoleminen luonnollisissa oloissa. Vanhuuteen kuoleminen on siis lähinnä vain ihmisen ja hänen hoitamiensa eläinten "ongelma".

Yksisoluisten eliöiden kuolema

Yksisoluisten eliöiden kuolema on aina satunnainen; vanheneminen ei koske niitä.

bacteria

Bakteerit ja muut jakautumalla lisääntyvät eliöt voisivat jakautua rajattomasti. Joka kerta, kun tällainen yksisoluinen eliö jakautuu, se lakkaa olemasta yksilönä, koska se kirjaimellisesti kokonaisuudessaan elää omissa tytärsoluissaan, sen tuskin voidaan sanoa kuolevan.

Yksisoluisten eliöiden maailmassa kuolema esiintyy ainoastaan "onnettomuuden" muodossa esimerkiksi päätymisenä parempiin suihin tai nälkäkuolemana. Tilaa ja ravinteita ei ole luonnossa rajattomasti.

Monisoluiset eliöt

Luonnollinen kuolema on vanhenemisen päätepiste monisoluisilla eläimillä, joiden normaalisolujen jakautumiskyky on rajallinen.

Monisoluisten eliöiden mutkikkaassa ja monitoimisessa elimistössä tapahtuu jatkuvasti samanaikaisia elämän ja kuoleman tapahtumasarjoja.

Esimerkiksi meidän ruumiimme solukko uusiutuu jatkuvasti. Uusiutumisen ja hajoamisen tasapaino on aina suhteellinen, nuoruudessa uutta rakentuu nopeammin kuin vanhaa tuhoutuu, vanhuudessa tapahtumasarja on päinvastainen.

Mistä vanheneminen johtuu



  Nobelin palkinnon saanut Jaques Monod (1910 – 1976).

Jacques Monod
(nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) kirjoittaa:
  • "Fysiikka opettaa meille, että mikään mikroskooppinen kokonaisuus ei voi jäädä osattomaksi kvanttitason häiriöistä, joiden kasaantuminen makroskooppiseen systeemiin muuttaa tämän systeemin rakennetta vähitellen mutta väistämättömästi.
  • Vaikka eliöillä on hallussaan verraton säilyttävä koneisto, nekään eivät pysty väistämään tätä lakia. Monisoluisten eliöiden vanheneminen ja kuolema saavat ainakin osittaisen selityksen siitä, että niihin kasautuu satunnaisia käännösvirheitä, jotka muuttavat nimenomaan joitakin itse käännöksen uskollisuudesta vastaavan koneiston osatekijöitä ja lisäävät täten virheiden taajuutta, niin että näiden eliöiden rakenne väistämättä rappeutuu."
orgel

Professori Leslie Orgel (1927 – 2007).

Tätä käsitystä vanhenemisesta kutsutaan virhekatastrofikäsitykseksi ja sen on ensimmäisenä esittänyt L. E. Orgel v. 1963 (nimeä ja vuosilukua ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa).

Vanheneminen on kulumisilmiö, joka johtuu makromolekyylien synteesissä iän kuluessa tapahtuvista kasautuvista virheistä. Solussa on mekanismeja, jotka korjaavat tapahtuneita virheitä.

Korjausmekanismit pitävät virheiden määrän soluissa tasapainoisissa rajoissa riittävän kauan aikaa, jotta yksilö pysyy lisääntymiskelpoisena ja ehtii toteuttaa normaalin elinkiertonsa.

Lopulta korjausmekanismien vaikutus kuitenkin heikkenee, ja virheet yksilön soluissa alkavat kasautua. Yksilö vanhenee, lopulta seuraa virhekatastrofi ja kuolema.

Vanheneminen on perintötekijöiden määräämää



Vanhenemisen on perinnöllisesti määräytyvää, koska eri eläinlajit vanhenevat eri nopeudella.

Esimerkiksi kissat ja koirat elävät vain noin 10-20 vuotta.

Varsinaisia vanhenemisen perintötekijöitä ei kuitenkaan tarvitse olla olemassa, vaan vanhenemista säätelevät välillisesti perintötekijät, jotka ohjaavat makromolekyylien virheiden korjaamista.

Kun näiden perintötekijöiden vaikutus heikkenee seuraa vanheneminen ja lopulta kuolema.

Elinikä ja jälkeläistuotanto

Se, että eri eläinlajien ikä on erilainen, johtuu niiden erilaisesta asemasta elinympäristössä. Elinikä muodostaa muiden jälkeläistuottoon vaikuttavien tekijöiden kuten pesuekoon, kantoajan ja poikasten hoitoajan kanssa kullekin lajille tyypillisen sopeutumistaktiikan, joka auttaa lajia säilymään.

Vanheneminen ja kuolema ovat lajin kannalta edullisia tapahtumia, kuolema tarjoaa elintilaa uusille, paremmin sopeutuneille yksilöille.

Vanhenemme ja kuolemme siksi, että luonnon ei enää kannata tuhlata energiaa ruumiimme ylläpitämiseen lisääntymisiän ja jälkeläisten aikuiseksi kasvattamisen jälkeen.



leikola

Professori Anto Leikola.

Professori Anto Leikola (nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) kirjoittaa:

"Kun eläin on huoltanut poikueensa aikuiseksi, on lajin kannalta yhdentekevää miten sen käy, kuoleeko jo tänään vai elääkö huomiseen."

Kuolema on elämän kehitykselle välttämätöntä

Elämä ei voisi jatkua maapallolla ilman kuolemaa. Ainepula olisi jo aikoja sitten asettanut esteen eliöiden syntymiselle, jollei aineen kiertokulku olisi kuoleman kautta päässyt jatkumaan.

Kuolema on syvimmässä ja laajimmassa mielessä osa ravinteiden biokemiallisesta - elollisen ja elottoman luonnon kautta tapahtuvasta - kierrosta.

Tällaisen kierron varassa ovat muun muassa typpi, hiili, happi, rikki ja fosfori.

plants

Kasvit yhteyttävät auringon valon avulla eli muodostavat auringon energian avulla hiilidioksidista ja vedestä sokeria. Samalla ilmaan vapautuu happea.

Ne tarvitsevat myös ravintosuoloja (esimerkiksi typpiyhdisteet) ja näitä joutuu maaperään kasvien, eläinten ja eläinten jätteiden hajotessa.

Eläimet saavat näitä välttämättömiä ravintoaineita syömällä kasveja ja toisia eläimiä. Näin tapahtuu kiertokulku luonnossa.

Jos kuolemaa ei olisi, ei olisi ihmisiä

Kehitys ei olisi koskaan synnyttänyt ihmistä, ellei kuolemaa olisi. Elollinen luonto olisi tuhoutunut omaan mahdottomuuteensa. Esimerkiksi pieneliöiden massa ylittäisi muutamassa hetkessä maapallon massan, jollei niitä tuhoutuisi jatkuvasti.

Kuolema mahdollistaa kehityksen

Kehitysbiologian mukaan kuolema mahdollistaa kehityksen: kuolleiden sukupolvien tilalle tulee uusia, entistä pitemmälle kehittyneitä.

Kehitys merkitsee aitoa kehitystä, syntyy monimutkaisuutta ja elinympäristönlokerot täyttyvät uusilla eliömuodoilla.

Yksilöt ovat katoavaista, ja siksi elämä on jatkuva ilmiö. Se koostuu osailmiöistä, joita kutsutaan eliöyksilöiksi.



Professori Kari Lagerspetz (1931 –  2012).

Professori Kari Lagerspetz kirjoittaa:

"Näin koko elämä on jaksottunut monien yksilöiden elämiksi, joihin kuuluu niiden alku, kehitys ja loppu, yksilöllisiksi elämänkierroiksi eli -sykleiksi. Näiden kestoajat vaihtelevat sekä lajista, yksilöstä että ympäristöstä riippuen".

Myös lajit katoavat

Pitkällä tähtäyksellä lajit ovat katoavaista. Kehitys on johtanut useimpien lajien sammumiseen. On arveltu, että kaikista maapallolla eläneistä eläinlajeista on nykyisin olemassa vain yksi prosentti.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa sitä, miksi ihmisen elinikä on sellainen kuin se on. Pohtikaa myös sitä, missä määrin arvelette tutkimuksen pystyvän jatkamaan ihmisen elinikää tulevaisuudessa.
  2. Pohtikaa sitä, mitä hyötyä ja haittaa yhteiskunnalle koituisi, jos ihmisen elinikä olisi huomattavasti nykyistä pitempi.
  3. Pohtikaa sitä, missä iässä ihmisen on edullisinta tuottaa jälkeläisiä.

Ihmisen kuolema luonnonilmiönä



Milloin ihminen on kuollut

Kysymys siitä, milloin ihmisen kuoleman katsotaan tapahtuneen, on merkitysopillinen. Kuoleman määrittely pohjautuu siihen, mitä ymmärrämme ihmisellä.

Kuolema määritellään Suomessa aivojen kuolemana.

Lääkintöhallituksen yleiskirjeessä 1508/1971 todetaan, että

"henkilö on kuollut silloin kun aivokudos on tuhoutunut niin, että elintärkeät aivotoiminnot ovat sammuneet riippumatta siitä, onko sydämen toiminta pysähtynyt vai ei".

Muutama toimiva aivosolu ei tee ihmistä eläväksi, elintärkeiden aivotoimintojen palautumaton sammuminen merkitsee aivokuolemaa ja aivojen - minuuden elimen - kuolema merkitsee yksilön kuolemaa.

Kyky tietoisuuteen

Elävällä ihmisellä on kyky tietoisuuteen, elämykseen, tunteeseen, ajatukseen jne.

Elävä ihminen voi olla tiedoton ja tiedoton elävä niin kauan kuin hänen aivoissaan on edellytykset mielen toiminnan palautumiselle.

Jos mielen toiminta on pysyvästi lakannut - koska aivot ovat kuolleet - ei ihminen enää elä.

Vaikka ruumista pidettäisiin elossa tietoisuuden lopullisen katoamisen jälkeen, kysymyksessä  ei ole enää ihminen.

Aivokuolema

kardio

Aivokuollut ihminen ei voi toipua, koska hän on kuollut. Se johtuu siitä, että aivojen tuhoutuessa lakkaavat peruuttamattomasti myös muut elintoiminnot, ja tuhoutunut aivokudos aikaa hajota.

Aivokuolema todetaan tutkimuksin, ja sen voivat todeta vain eräät siihen toimintaan erikseen oikeutetut lääkärit asianmukaisten aivotoimintatutkimusten ja muiden tutkimusten osoitettua aivojen peruuttamatonta tuhoutumista.

Sairaaloiden pitkäaikaisesti tajuttomia potilaita on virheellisesti kutsuttu tiedotusvälineissä ja kansan suussa "aivokuolleiksi".

Esim. Keväällä 1984 kerrottiin, että oululainen kymmenen viikon ajan aivokuolleena ollut nainen synnytti keisarinleikkauksella lapsen.

Naisen tilaa ei missään vaiheessa oltu määritelty aivokuolemaksi. Pitkäaikaistajuttomia potilaita kutsutaan pysyvässä vegetatiivisessa tilassa oleviksi.

Tällainen potilas on vaurioitunut niin vaikeasti, ettei aivotoiminta enää yllä sosiaaliselle tasolle. Hän ei ole kuollut, mutta pysyvästi tajuttomana kykenemätön kaikenlaiseen inhimilliseen elämään.

Professori Jyrki Raekallio toteaa, että tällainen potilas on usein aivotoiminnaltaan verrattavissa alle neljän kuukauden ikäiseen sikiöön, jonka aivosähkökäyrä alkaa olla toiminnallinen.

Tavalliset kuoleman merkit



Tavallisissa oloissa lääkärit arvioivat kuoleman ensisijaisten ja toissijaistenkuoleman merkkien perusteella.

Ensisijaisia merkkejä ovat hengitystoiminnan loppuminen, sydämen toiminnan lakkaaminen, heijasteiden sammuminen, lihasten veltostuminen ja tunnottomuus.

Toissijaisia merkkejä ovat kuolonkankeus, ruumiiseen ilmaantuvat tummahkot alueet (lautumat), kudosjännityksen laskeminen ja jäähtyminen.

Ensisijaiset kuoleman merkit eivät yksin riitä, tarvitaan myös toissijaiset. Viimekädessä kysymys on aina aivotoiminnan loppumisesta.

Kuolema erotetaan ihmisen kudosten kuolemasta. Ihminen, kuolee hänen aivojensa kuollessa.

Hänen elimistönsä kuolee asteittain hapen puutteen sanelemassa aikajärjestyksessä.

Herkimmin kuolevat aivojen hermosolut, jotka normaalilämmössä sietävät täydellistä hapenpuutetta vain 4-5 minuuttia, kun taas esimerkiksi lihassolut sietävät hapenpuutetta useita tunteja.

Oleellista on muistaa, että mielen toiminnan pysyvä lakkaaminen - koska aivot ovat kuolleet - merkitsee oikeudellisesti Suomessa ihmisyksilön kuolemaa.

Tehtäviä

  1. Viime vuosikymmeniä on keskusteltu runsaasti armomurhasta eli eutanasiasta (kreikan kielen sanasta eu = hyvä, thanatos = kuolema) eli parantumattomasti sairaan ja kärsivän potilaan auttamisesta omasta pyynnöstä kuolemaan. Mitä mieltä olet armomurhasta eli eutanasiasta?
  2. On keskusteltu myös siitä, onko oikein käyttää suuria määriä yhteiskunnan varoja hengissä pitämiseen. Mitä mieltä olet asiasta?

Suhtautuminen kuolemaan

Tietoisuus kuolemasta

funeral

Se, millaisen merkityksen, millaisen nimen tai kuvan kuoleman tosiasia saa ihmisen todellisuuskäsityksessä, vaihtelee suuresti yhteiskunnallisista olosuhteista riippuen.

Ihminen kykenee itsensä pohdintaan, tietoisuuteen itsestään, ajattelemaan itseään kohteena. Ihminen on tietoinen itsestään, menneisyydestään, tulevaisuudestaan.

Tietoisuus kuolemasta on itsetietoisuuden "synkkä seuralainen". Se on osa inhimillisten ominaispiirteiden kokonaisuudesta, jonka perustana on tietoisuus itsestään, kyky käsitteelliseen ajatteluun, merkkien muodostus ja puhekieli.

Jo 60.000 vuotta sitten eläneet Neanderthalin ihmiset lieneet pohtineen kuolemaa. On löydetty todisteita hautauksesta, joka on suoritettu juhlamenoin. Vainajan haudasta on löydetty kukkien siitepölyä, vieläpä sellaisten kukkien, joita paikalliset asukkaat yhä käyttävät lääkeyrtteinä.

Kuolemantietoisuus on yleismaailmallinen, kuolema on syntymän jälkeen elämän merkittävin tapahtuma.

Kuolemaan liittyvät ajatustunteet

sorrow

Kuolemaan liittyvät ajatustunteet ovat monimutkaisia ja ristiriitaisia.

Hautajaismenot ja surun ilmaisutavat ovat monimuotoisia ja vaihtelevat yhteisöstä sekä aikakaudesta toiseen.

Jälkeenjääneiden ajatustunteet

Kuolemaan suhtautumista voidaan ajatella kuolevan tai jälkeenjääneiden kannalta. On mm. esitetty, että sekä kuoleva että kuolevan omaiset kävisivät läpi niin sanotun surutyön tiettyjen vaiheiden kautta.

On esimerkiksi esitetty, että kuoleva käy surutyönsä läpi viiden eri vaiheen kautta. Nämä ovat kieltäminen ja eristäytyminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen. Tällaiset vaiheet eivät ole mahdollisia, jos kuolema on äkillinen.

Kaavamainen ajattelu

Tällainen kaava-ajattelu ei jätä sijaa yksilölliselle kokemukselle, vaan se heijastaa yhteiskunnan kaavoittunutta ajattelua. Kuoleman kohtaamista ei ajatella kokonaisvaltaisena ja yksilöllisenä tapahtumana vaan sarjana tietyn kaavan mukaan eteneviä vaiheita.

Kuolemanpelko



Kuolemaa pelätään, koska se merkitsee eroamista, yksinäisyyttä ja luopumisen pelkoa. Ihminen pystyy hyväksymään kuolemisensa ajattelemisen.

Jos kuolemaa pidetään tarkoituksenmukaisena, siinä ei ole mitään pelättävää. Ihmisen elettyä oman aikansa hänen voimansa ehtyvät ja elintoimintojen alati lisääntyvä rappeutuminen osoittaa lopultakin, että on tullut aika kuolla

Kuoleman hyväksyminen

Ihminen voi hyväksyä kuoleman myös eräissä erityistilanteissa kuten uhraamalla itsensä esimerkiksi yhteiskunnallisen kriisin, suuronnettomuuden tai sodan aikana.

Kuoleman hyväksyminen omalla kohdallaan on vaikeinta nuorilla ja keski-ikäisillä ihmisillä, varsinkin jos heillä on pieniä lapsia.

Surutyö



Suru ei rajoitu vain tunteisiimme, vaan se etsii ilmauksensa monilla, sekä fyysisillä että psyykkisillä tavoilla. Kuoleva käy läpi koko tunneasteikkonsa pitkin ja poikin.

Kuoleman kokemiseen vaikuttavat lisäksi potilaan oma käsitys kuolemasta, koulutus, vakaumus ja yleensä koko elämäntilanne ja -asenne.

Yksilöllisyys toteutuu myös kuolemassa: yhtä ainutlaatuinen, kuin on yksilön elämä, on myös hänen kuolemansa.

Suru ja murehtiminen

Suru ja murehtiminen ovat tyypillisimmät kuoleman yhteydessä mainitut ajatustunteet. Surulla tarkoitetaan sellaisten vasteiden sarjaa, joka johtuu yhden tai useamman arvostetun ja tärkeän kohteen menettämisestä, menettämisen pelosta tai menettämisen tajuamisesta.

Murehtimisella tarkoitetaan mielen kehitystä, joka seuraa arvostetun kohteen menetystä tai kun tajutaan menetyksen todennäköisesti olevan edessä.

Omaisten ajatustunteita

elephants

Myös norsut kokoontuvat suremaan vainajiaan.

Näin määriteltyinä näillä käsitteillä tarkoitetaan omaisten tunnetiloja. Yleisin käsitys omaistensa menettäneiden tunteita tulkittaessa lienee se, että suru, murehtiminen ja siihen liittyvä tunnemaailman myllerrys kuuluvat elämään yhtä varmasti kuin syntymä ja kuolema. Jotkut pitävät surua jopa myönteisenä asiana jolla voi olla kasvattava vaikutus.

Onko surun avoin purkaminen hyödyllistä

Näihin käsityksiin liittyy usein se käsitys, että surun avoin purkaminen on hyödyllistä, surun on annettava tulla ulos niin voimakkaasti kuin se on tullakseen, sitä ei saa ehkäistä, hillitä tai peitellä.



George L. Engel (1913-1999)


George L. Engel
(nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) ja häneen tukeutuen professori Warren Shibles (nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) edustavat toisenlaista kästystä.

Heidän mukaansa suru on sairaus, ja siksi sitä tulisi hoitaa olemassa olevin keinoin.

Engel kuvaa surua sairaustilaksi ja vertaa sitä haavaan. Suru ja haava ovat molemmat seurauksia; edellinen läheisen henkilön menetyksestä ja jälkimmäinen fyysisestä vammasta.

Käsitykseen, jonka mukaan suru on ihmiselle välttämätön tai terve sopeutumiskeino tilanteeseen, Engel huomauttaa, että tämä käsitys on sama kuin vertaisi surua haavaan, jonka katsottaisiin helpottavan ihmisen sopeutumista kokemastaan haaverista.

Engel pitää kaikkea surua kielteisenä ja haitallisena terveydelle.

Ajattelu ja tunteet



Professori Warren Shibles.

Warren Shibles
jatkaa Engelin ajatusten syventämistä ja toteaa, että ihmisen ajatustunteiden liikkeelle panevana voimana on ajattelu.

Ajatustunteet ovat ajattelun ja tunteen yhteistuloksia. Ajatustunteisiin, esimerkiksi rakkaus, viha, pelko, suru, liittyy tietty tilanne, tietyt ajatukset, tiettyjä tunteita, jotka ovat seurausta ajatuksista sekä toimintaa.

Tästä seuraa, että ajatustunteita voidaan kehittää ajattelua kehittämällä; tunnetiloja voidaan muuttaa ajattelua muuttamalla.

Shibles korostaa, että asennoitumisemme kuolemaan ja siihen liittyviin asioihin riippuu siitä, millaisia mielikuvia meillä niistä on. Katsomme kuolemaa omien "mielikuvalasien" läpi, elämme ja kuolemme omien mielikuviemme mukaan.

Ajatustunteiden hallinta

Shibles ajattelee, että ihminen, joka selvittää itselleen täydellisesti kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät ajatuksensa, selvittää itselleen sen,  mitä kuolema on.

Hän ymmärtää voivansa järjellisesti hallita tunnetilojaan ajattelun avulla ja kykenee välttämään kielteiset tunne-elämykset kokonaan tai ainakin suuresti vähentämään niitä.

Shibles sanoo, ettemme auta suremalla ketään. Sureminen tekee meidät itsemme vain entistä surullisemmiksi ja hidastaa toipumista menetyksestämme.

Ehkä Warren Shibles on oikeassa siinä, että suru on sairauden kaltainen tila. Toisaalta lienee totta, että kuoleman hyväksyminen ja ajatustunteiden hallinta ovat useimmille hyvin vaikeita.

Suru ja onnellisuus



Russllin 3. jaarli Bertand Russell (1872 – 1970).

Bertrand Russell kirjoittaa:

"Onnellisuuden salaisuus on tämä: avartakaa harrastuksenne niin laajalle kuin voitte…

Henkilö, joka ei tee mitään kääntääkseen ajatuksiaan toisaalle vaan antautuu täydellisesti huolensa valtaan, menettelee epäviisaasti ja kykenee huonommin selviytymään huolistaan, kun tulee aika toimia.

Samaa on sanottava suruista, joille emme mahda mitään, esimerkiksi niistä, joita joudumme kokemaan hellästi rakastamamme henkilön kuoltua.

Kenellekään ei koidu mitään hyvää siitä, että ihminen vaipuu tällaisessa tapauksessa syvään murheeseen. Murhe on väistämätön ja siihen täytyy varautua, mutta on tehtävä mitä suinkin voidaan sen lievittämiseksi. ...

Voidakseen hyvin kestää onnettomuuden sen tullessa on viisasta viljellä onnellisimpina aikoina laajaa harrastusten aluetta, niin että mielessä on jäljellä jokin häiriytymätön paikka, joka virittää toisenlaisia ajatusyhtymiä ja tunteita kuin ne, joita on nykyhetkellä vaikea kestää."

Russellin ajatus on se, ettei elämä saa kaventua ahtaan keskittyneeksi, ja että elämänpiirin tulisi olla laaja.

Varautuminen kuoleman kohtaamiseen

Jos meillä on paljon läheisiä ihmisiä, harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita itsemme ulkopuolella, meillä on paljon paremmat mahdollisuudet murheemme lievittämiseen. Meillä on jotain, mikä voi korvata menetystämme, antaa uutta sisältöä elämään.

Auttaako vakaumus kuoleman kohtaamisessa

holbein

On esitetty, että tietyt vakaumukset auttaisivat ihmistä kuoleman kohtaamisessa (sekä oman että omaisten).

Varsinkin uuden ajan alussa katoliset ja luterilaiset keksivät kauhutarinoita siitä, kuinka hirveä on vääräoppisen kuolema ja kuinka autuas oikeaoppisen.

Molemmat kristinuskon haarat sepittelivät kauhutarinoita ateististen merkkihenkilöiden kuolemista.

Kun nuo kauhutarinat osoitettiin virheellisiksi ja kun ennen kaikkea osoitettiin, että merkittävätateistit ovat kohdanneet kuoleman samalla tyyneydellä kuin he ovat eläneet elämänsäkin, uskonnot ovat joutuneet puolustuskannalle.

Tällä hetkellä kuolemaa käsittelevissä kirjoissa sanotaan yleensä, että mikä tahansa selkeä vakaumus auttaa kuoleman kohtaamisessa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa pitääkö surua purkaa vai voidaanko sitä lievittää.
  2. Pohtikaa mistä johtuu, että useimpien ihmisten on vaikea hallita emootioitaan.
  3. Pohtikaa mitä usko kuoleman jälkeiseen rangaistukseen (helvettiin) saattaa vaikuttaa kuolemaa kohdattaessa.

Käsityksiä kuolemasta

Suomalaisyten käsityksiä

angels

Suomalaisten valtaenemmistö kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja luterilaiset käsitykset kuolemasta tulevat esiin ainakin evankelis-luterilaisen hautajaisissa.

Ateistin käsitys kuolemasta on usein aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva. Sen mukaan ei ole kuoleman jälkeistä tai syntymää edeltävää elämää.

Myös itämaisista uskonnoista peräisin olevat käsitykset kuolemasta ovat vaikuttaneet suomalaisten käsityksiin.

Ei ole harvinaista, että kristityksi tunnustautuva henkilö ilmoittaa uskovansa hindulaiseen oppiin jälleensyntymisestä.

Monet ovat valinneet elämänkäsitykseensä käsityksiä sekä kristillisestä että aineellisesta todellisuuskäsityksestä.

Suomalaisten käsityksiä kuoleman jälkeisestä elämästä

Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa 2011 teettämän sähköisen kyselyn mukaan yli kolmasosa suomalaisista ajattelee, että kuoleman jälkeen kaikki elämä loppuu. Yli kaksi viidestä suomalaismiehestä ajattelee näin ja naisista joka neljäs.

Epätietoisia kuolemanjälkeisestä elämästä on kyselyn mukaan noin neljäsosa, he eivät tiedä mitä asiasta tulisi ajatella.

Kaikkiaan noin kaksi viidesosaa suomalaisista uskoo elämän jatkumiseen jossakin muodossa kuoleman jälkeen.

Kymmenesosa vastaajista kannattaa jälleensyntymisuskoa ja suunnilleen saman verran ajatusta kaikkien ihmisten pelastumisesta.

Kuutisen prosenttia kannattaa jotakin muuta käsitystä.

Hautaus on kallista



Suomalaisessa kulttuurissa evankelis-luterilainen kirkko omistaa melkein kaikki hautausmaat.

Tästä syystä uskonnottomia haudataan usein evankelis-luterilaisille hautausmaille ja usein vainajan vakaumusta häpäisevin kristillisin menoin.

Valtio kustantaa evankelis-luterilaiset hautausmaat jakamalla osan yhteisöveron tuotosta evankelis-luterilaisille seurakunnille, mutta evankelis-luterilaiset seurakunnat perivät tästä huolimatta hautauksesta maksuja.

Nykyään hautausmaksu evankelis-luterilaisilla hautausmailla on riippumaton siitä, kuuluuko vainaja kirkkoon vai ei.

Kristityillä on vaikutusvaltaa myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa

Kristillisten kirkkojen vaikutusvalta on voimakas myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Tästä syystä ateisteilla on ollut vaikeuksia toimia vakaumuksensa mukaisesti.

Aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta

Seuraavassa esitellään ensin aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva ja sitten kristillinen käsitys kuolemasta.

Aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta ei oleta mitään enempää kuin mitä voidaan näyttää toteen. Kristillinen käsitys sisältää myös todistamattomia uskonnollisia käsityksiä.

Luontoon perustuva todellisuuskäsitys (naturalismi)



Sellaisia kieltä koskevia todellisuuskäsityksiä, jotka eivät hyväksy kaikkeuden jakamista luonnolliseen ja yliluonnolliseen, vaan ajattelevat, että vain luonnollisia tapahtumia on olemassa, kutsutaan luontoon perustuviksi todellisuuskäsityksiksi (naturalistisiksi maailmankatsomuksiksi, latinan kielen sanasta natura = luonto).

Luontoon perustuvan todellisuuskäsityksen kannattajille on olemassa vain yksi todellisuus, ja kokeellinen tutkimus on sen kuvaamisen ja selittämisen ainoa luotettava väline.

Perusaines

Aineellisen todellisuuskäsityksenmukaan kaikkeus koostuu yhdestä ainoasta perusaineksesta, aineesta. Aineen lisäksi kaikkeudessa on tyhjiötä.

Aineellisia ilmiöitä ovat muun muassa kaikki ihmistä ympäröivät oliot sekä niissä tapahtuvat mekaaniset, fysikaaliset, kemialliset ja fysiologiset tapahtumasarjat.

Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajille todellisuus ei ole pelkkien esineiden todellisuus, vaan aineella ymmärretään kaikkien kaikkeudessa esiintyvien ilmiöiden, olioiden ja järjestelmien äärellistä tai ääretöntä paljoutta.

Luonnollinen ja yliluonnollinen

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan kaikkeudessa ei ole mitään salaperäistä tai yliluonnollista. On vain luonnollisia olioita ja ilmiöitä, ja todellisuus on periaatteessa tiedostettavissa.

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan todellisuuden jako luonnolliseen ja yliluonnolliseen ei ole perusteltua. Kyse on myös siitä, mitä tarkoitamme luonnollisella ja mitä tarkoitamme yliluonnollisella.

Jotkin tapahtumat voivat olla harvinaisia, mutta harvinaisuus ei ole syy tapahtumien luokittelemiseen yliluonnollisiksi.

Ihmisen käsityskyky on rajallinen, mutta tämä ei oikeuta ihmistä luokittelemaan yliluonnollisiksi sellaisia tapahtumia, joita hän ei satu juuri nyt käsittämään.
Aineellinen todellisuuskäsitys pitää elämää luonnonilmiönä joka on syntynyt ja kehittynyt hyvin pitkän ajanjakson kuluessa.

Naturalismi: Ihminen on luonnon osa

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan kuolema on luonnontapahtuma. Ihmisen ja kaikkien muiden eliöiden elämä on  tapahtumasarja, jossa on alku ja loppu.

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan ihminen on luonnon osa eikä sen herra. Ihmisen kohtalo on sidoksissa muun elävän luonnon kohtaloon, ja käsitys ihmisen erikoisasemasta luonnossa ja eläinkunnassa on taru.

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan ihminen on perusrakenteeltaan ja sen mukaisilta perustarpeiltaan muiden eläinlajien kaltainen.

Siitä huolimatta, että ihminen on "aivo-olento" ja "kaikkein kyvykkäin aineellinen järjestelmä" hänen kohtalonsa on sama kuin muilla eliöillä: kaikki elämä päättyy joskus.

Kuolema on osa luonnon kiertokulkua

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan elämä, kuolema ja eliöt voidaan ymmärtää vaiheina luonnon ikimuutoksessa.



  Professori J. B. S. Haldane ( 1892 – 1964).

Inhimilliseltä elämällä ei ole mitään ajatonta ja lopullista tarkoitusta. J. B. S. Haldane (nimeä ai tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) on ilmaissut lyhyesti tämän ihmiskäsittyksen (koskien ihmisen asemaa luonnossa):

"Olen osa luonnosta, ja kuten muut luonnon oliot, leimahtavasta satamasta vuorijonoon, kestän aikani ja sitten häviän."

Kuolemanpelko

Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan kuolemaan on viisasta suhtautua ilman harhakuvitelmia. Viisas ei väheksy eikä pelkää kuolemaa. Kuolemaan suhtautumista pohdiskelivat syvällisellä tavalla jo muinaisen Kreikan Demokritos ja Epikuros.



Epikuros (341–270 eaa).

He pitivät kuolemaa välttämättömyytenä, jota pelot ja toiveet eivät voi poistaa. Siksi viisas ei anna kuoleman häiritä mielenrauhaa. Epikuros kiteytti käsityksensä oikeasta suhtautumisesta kuolemaan seuraaviin toteamuksiin:

"Kuolema ei ole meille mitään; sillä silloin, kun me olemme olemassa, kuolemaa ei ole; ja kun kuolema on, meitä ei ole." " ... Elämässä ei ole mitään hirvittävää sille, joka todella tajuaa, ettei se, ettei eletä, ole mitään hirvittävää."

Pitäisikö meidän pelät aikaa ennen syntymäämme



Arthur Schopenhauer (1788 – 1860).

Arthur Schopenhauer (nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) sanoi:

"tuleva iäisyys ilman minua on yhtä vähän pelottava, kuin mennyt iäisyys ilman minua".

Hän lisäsi:

"Jos meitä kuolemassa pelottaa olemattomuuden ajatus, niin pitäisikö meidän silloin kauhulla ajatella sitä aikaa, jolloin meitä ei ollut."

Uskonnottomia käsityksiä kuolemasta



Sir Harold Nicolsonin (nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) sanoi:

"Uskon, että kuollessani ruumiini muuttuu tomuksi ja persoonallisuuteni katoaa. Uskon, että meille ei ole annettu enempää kuin 70 vuotta elääksemme tässä ihanassa maailmassa, ja että kun elämä on lopussa, me katoamme jälleen siihen ikuiseen hämärään, josta olemme tulleetkin. En tiedä mitään salatuista asioista ja kieltäydyn keksimästä myyttejä niistä."

eussell

Bertrand Russell.

Bertrand Russell sanoo:

"ei saa käsittää melodraamaksi, jossa sankari ja sankaritar joutuivat kokemaan uskomattomia kärsimyksiä, mutta saavat niistä korvauksen onnellisessa lopussa. Minä elän aikani, poikani seuraa minua ja elää aikansa, ja sitten tulee hänen poikansa vuoro. Miksi siitä tehtäisiin murhenäytelmä."

Kari Lagerspetzsanoo kirjassaan "Eläin ja kone", että yksilön elämän hinta on yksilön kuolema. Lagerspetzin mukaan tätä hintaa ei voi pitää kohtuuttomana kaikista niistä elämän iloista ja suruista, joihin elämä tarjoaa tilaisuuden. Hän kirjoittaa:

"Elämä on tehtävä niin arvokkaaksi, että kuolema on siitä halpa hinta."

Täysin vakaumuksestaan riippumatta ihminen tuntee syvää kaipuuta (ei ehkä välttämättä surua ja murhetta) menettäessään läheisen ihmisen.

Jälkeenjääneiden kaipaukseen kiteytyykuoleman ongelma. Epikuros on sanonut:

"Kuolema ei ole mikään onnettomuus sille, joka kuolee, vaan sille, joka jää henkiin."

Tehtävä

  1. Etsikää (esimerkiksi internetistä) ateistinen hautauspuhe.
  2. Kirjoittakaa hautauspuhe (= muistosanat vainajalle). Esittäkää joitain puheita luokalle.

Kristillinen käsitys kuolemasta

Lähde: Opetushallituksen sivustot.

Kristittyjen Uusi testamentti ei anna selvää vastausta siihen, mitä tapahtuu kuolemassa.

On kaksi kristillistä käsitystä kuolemasta:

  1. Ruumis kuolee, mutta sielu jää odottamaan viimeistä tuomiota eräänlaiseen välitilaan.
  2. Koko ihminen kuolee, koska ruumis ja sielu ovat yhtä. Maailman lopun aikaan koko ihminen herätetään kuolleista.

Sielu on nimitys, jota käytetään ihmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon väitetystä tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.

Kristillisen aikakäsityksen mukaan kaikella elämällä on alku ja loppu.

Aikojen lopussa kristityt ajattelevat Jeesuksen tulevan maan päälle ja valitsevan osan ihmisistä Taivaaksi nimitettyyn paikkaan ja loput ihmisistä Helvetiksi kutsuttuun paikkaan. Tätä valikointia kristityt kutsuvat viimeiseksi tuomioksi.

Kristinuskon mukaan sielut elävät ikuisesti viimeisen tuomion jälkeen.

Kristityt perustelevat viimeistä tuomiota seuraavasti:

Kun maailmassa usein valitsee epäoikeudenmukaisuus, eikä paha saakaan palkkaansa, ajatellaan, että viimeisellä tuomiolla paha lopulta tuomitaan ja oikeus toteutuu. Silloin kaikki kuolleet herätetään, toiset pääsevät taivaaseen, toiset tuomitaan helvettiin.

Uuden testementin mukaan viimeinen tuomio on monelle suuri yllätys. Tätä kuvaa Matteuksen evankeliumi 25:31–46.

Viimeinen tuomio

31 "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32 Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34 Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. 36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'

37 "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38 Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? 39 Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' 40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

41 "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. 42 Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. 43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'

44 "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' 45 Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'

46 "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Ns. lopun aikoja käsittelee Raamatussa erityisesti Johanneksen ilmestys. Kuuluisa kuvaus neljästä ratsastajasta löytyy Ilmestyskirjasta 6:1–17.

Karitsa avaa kuusi sinettiä

1 Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen tavoin jylisevällä äänellä: "Tule!" 2 Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti.

3 Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: "Tule!" 4 Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen. Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka.

5 Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. 6 [i] Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: "Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa.* Öljyyn ja viiniin älä koske."

7 Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon sanovan: "Tule!" 8 Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajille annettiin valta neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin.

9 Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. 10 Ne huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauan kestää, Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat meidän veremme maan asukkaille?" 11 Silloin niille kullekin annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä.

12 Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. 13 Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa. 14 Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan. 15 Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin 16 ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! 17 Heidän vihansa suuri päivä on tullut -- kuka voi sen kestää?"

Lopun ajan odotukset ovat korostuneet aina ihmiskunnan suurten murrosten ja taitekohtien yhteydessä.

last-judegement

   
Gustave Dorén näkemys viimeisestä tuomiosta.

Kristittyjen Taivas

Vanha testamentti kuvaa taivasta jumalan asuntona. Uusi testamentti kuvaa sitä kultakaupunkina, juhlapaikkana, missä ei ole enää mitään pahaa. Näiden värikkäiden kuvausten sanoma on siinä, että taivaassa ihminen saa olla ikuisesti hyvän jumalan lähellä.

taivas

Yllä olevassa italialaisessa 1500-luvulta peräisin olevassa kuvassa taivas esitetään paikkana, jossa taivaaseen päässeet ovat kristinuskon perushahmojen Jahven, Jeesuksen ja Neitsyt Marian ympärillä.  

Kristittyjen Helvetti

hell

Oppi Helvetistä, jota kristityt kutsuvat myös kadotukseksi on nuorempi kuin kristillinen käsitys taivaasta. Raamattu liittää tähän paikkaan kuvan tulesta, savusta ja ihmisen piinasta. Kristittyjen mukaan jumala ei ole koskaan Helvetissä.

Joidenkin kristittyjen käsitystä, jonka mukaan kaikki pääsevät Taivaaseen, ei esiinny Raamatussa.

Kristittyjen Kiirastuli

kiirastuli

1,1 miljardin kannattajan Katolisessa kirkossa oppi kuolemaa seuraavasta kiirastulesta tarkoittaa aikaa ennen viimeistä tuomiota, jolloin puhdistutaan pahasta. Pyhimykset pääsevät suoraan taivaaseen, katumattomat joutuvat helvettiin.
Katolinen kirkko julistaa pyhimyksiksi vainajia, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todisteilla.

Kristittyjen 1000-vuotinen valtakunta

Oppi tuhatvuotisesta valtakunnasta perustuu eräiden Raamatun kohtien tulkinnoille. Varsinkin Ilm. 20:1–6 on antanut aihetta olettaa erityistä vaihetta maailmanhistoriassa, jolloin Jeesus  hallitsee yhdessä pyhiensä kanssa.

tausend-years

Tuhatvuotinen valtakunta

1 Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. 2 Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, 3 syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa.

4 Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. 5 Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt.

Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. 6 Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

Saatanan lopullinen tappio

7 Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan, 8 ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan, ja joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa. 9 Ne nousevat maan tasangolle ja saartavat pyhien leirin ja rakastetun kaupungin. Mutta taivaasta iskee tuli, ja se tuhoaa ne kaikki. 10 Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja siellä niitä kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti.

Viimeinen tuomio

11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. 12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. 13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. 14 Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. 15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.

Raamatun Vanha testamentti sisältää lukuisia ennustuksia Israelille tulevaisuudessa koittavasta rauhan ja harmonian ajasta.( Esim. Jes. 65:17–25 ja 66:19–22  ja  Dan. 2:44 jne.)

Kristityille ajatus tuhatvuotisesta valtakunnasta liittyi siten, että Jeesuksen odotettiin tulevan pian takaisin. Silloin hän ottaa maallisen vallan ja perustaa rauhan ja yltäkylläisyyden valtakunnan.
 
Kristinuskon piispat Origenes (185–254) ja Augustinus (354–430)  kannattivat vertauskuvallista tulkintaa, jonka mukaan kirkko itse edustaa hengellisesti tuhatvuotista valtakuntaa.

augustinus

Augustinus (354 – 430).

Augustinuksen opetuksesta tuli katolisen kirkon virallinen kanta.

Reformaation johtajat tuomitsevat opin maanpäällisestä tuhatvuotisesta valtakunnasta juutalaisena harhaoppina.

Ensimmäisen vuosituhannen päättyessä Euroopassa odotettiin tuhatvuotisen valtakunnan alkua.

Hieman samanlaisia tunnelmia maailmanlopun läheisyydestä syntyi uskonnollisissa ääriryhmissä myös toisen vuosituhannen täyttyessä.

Kuolema hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa

reincarnation

Jälleensyntymisen kiertokulku koetaan kärsimyksenä.

Jälleensyntyminen  tarkoittaa ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.

Jälleensyntymisoppi kuuluu moniin uskontoihin. Itämaisista uskonnoista jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja jainalaisuuteen. World Values 2000 -tutkimuksen mukaan suomalaisista jälleensyntymiseen uskoo noin 15 prosenttia.

Jälleensyntymä ei ole sama asia kuin sielunvaellus, vaikka ne usein käsitetään samaksi. Hindulaisuuteen kuuluu sekä jälleensyntyminen että sielinvaellus, kun taas buddhalaisuus kiistää jälkimmäisen
Hindulaisuudessa sen ajatellaan loppuvan kun ihmisen sielu sulautuu maailmansieluun.

Buddhalainen pyrkii elämänjanon sammuttamiseen ja sen seurauksena vapautumiseen.

Kuolema Kiinan uskonnoissa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa.

china
   
Yhteisöön kuuluvat sekä elävät että kuolleet. Kuoleman jälkeen vainaja siirtyy eräänlaiseen henkien maailmaan, jossa hänellä on samantapaisia tarpeita kuin eläessään. Tärkeää on esi-isien palvonta ja uhrilahjat, jotta vainajan henki olisi tyytyväinen.

Kiinan uskonnot korostavat enemmän tämänpuoleista elämää kuin tuonpuoleista ja pyrkivät ennen muuta antamaan siveellisiä ohjeita hyvään elämään.

Kuolema juutalaisuudessa

Toorassa on kaiken kaikkiaan 613 erilaista käskyä, joita noudattaen juutalaisen tulee elää. Lakien noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä ei määritellä mitään palkkiota tai rangaistusta kuten Taivasta tai Helvettiä. Sen sijaan Toorassa muistutetaan tekojen ajallisista seurauksista.

toora

Toora.

Ajanlakun alussa saddukealaiset (hallitsevat papit) ajattelivat yllä olevan Tooran käsityksen mukaisesti.

Farisealaiset ja essealaiset olivat saaneet vaikutteita muinaisen Kreikan uskonnoista, ja he uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään.

Meidän aikamme juutalaisuus on lähinnä farisealaisuutta.

Sen mukaan, kun Messiaskuningas tulee, oikeudenmukaisuus palautuu. Hyvät pääsevät Taivaaseen jumalattomien joutuessa Helvettiin. Viime kädessä Jahve vastaa kuoleman jälkeisestä elämästä.

Kuolema islamissa

Ihmisen kuollessa sielu jättää ruumiin ja liittyy siihen jälleen, kun ruumiit herätetään henkiin. Vain profeetat ja islamin puolesta kuolleet pääsevät heti kuoltuaan Taivaaseen.

Muslimien mukaan viimeinen profeetta oli Muhammed. Muita profeettoja olivat Mooses ja Jeesus.    

Tehtäviä

  1. Vertaa eri tapoja suhtautua kuolemaan. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät?
  2. Miten käsitys kuolemasta ja  vaikuttaa tapaan suhtautua elämään?

Kuolemattomuuden tavoittelu

Kuolema ongelmana

dob

Professori Theodosius Dobzhansky (1900 - 1975)

Theodosius Dobzhansky on sanonut:

"On tehtävä täysin selväksi, että ihmisen katoavaisuuden ongelma ei askarruta yhtään vähemmän niitä, jotka uskovat jossain muodossa sielun kuolemattomuuteen tai kuolleiden ylösnousemukseen joskus tulevaisuudessa kuin niitä, jotka pitävät kuolemaa täydellisenä ja lopullisena häviämisenä ....

Erästä peruseroa ei voida kuitenkaan kieltää. Niille, jotka uskovat ylösnousemukseen ja kuolemattomuuteen maallinen olemassaolo on vain valmistautumista tulevaan olemassaoloon, kun taas niille, jotka pitävät kuolemaa lopullisena häviämisenä on löydettävä elämän merkitys syntymän ja kuoleman väliltä, tai muuten merkitystä ei voida ensinkään löytää."

Ihmiset ovat uskoneet kuolemattomuuteen milloin missäkin muodossa jo ainakin niistä ajoista lähtien, joista meillä on historiallista tietoa. Hyvin harva alkuperäisyhteisö on ajatellut kuoleman merkitsevän täydellistä loppua. Ajatus ihmisen täydellisestä kuolemasta on ollut ihmiselle vieras.

Muista eläimistä ihminen eroaa siinä suhteessa, että monet muut eläimet eivät edes pysty ajattelemaan, että ne joskus kuolisivat.

Tarve kieltää ahdistavat ajatukset



Professori Bronislav Malinowski (1884–1942).

Bronislav Malinowski
sanoo, että vakaumus kuoleman epätodellisuudesta, vakaumus, että ihmisellä on sielu ja että tämä sielu on kuolematon, syntyy syvästä tarpeesta kiistää henkilökohtainen tuhoutuminen.

Hän kirjoittaa:

"Myytti, joka todistaa kuolemattomuususkon, ikuisen nuoruuden ja haudantakaisen elämän puolesta, ei ole älyllinen vastearvoitukseen, vaan ehdoton uskon asia, joka on syntynyt syvimmästä vaistomaisesta ja emotionaalisesta vasteesta mitä kauhistuttavinta ja ahdistavinta ajatusta kohtaan."

Kuolema on pelottava sen vuoksi, että se hävittää meille rakkaita olentoja tehden tyhjäksi toiveemme ja onnemme.

Elämisen halu

Perussyynä tähän uskoon on elämisen halu. Emme halua kuolla. Lisäksi ihmisen on vaikea kestää ajatusta, ettemme enää koskaan tapaisi kuollutta rakasta omastamme tai ystäväämme.



Robert G. Ingersoll (1833 – 1899).

Elämisen halu ja voimakkaiden henkilökohtaisten kiintymysten esiintyminen lienevät kuolemattomuususkon tärkeimmät lähtökohdat. Robert G. Ingersoll (nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) on sanonut kauniisti, että kuolemattomuuden unelma on syntynyt ihmisrakkaudesta ihmissydämessä.

Hän on sitä mieltä, että tämä kuolemattomuuden toivo on myös uskontojen lähtökohta:

"Se on ollut se suuri tammi, jonka ympäri taikauskon myrkylliset köynnöskasvit ovat kavunneet - tuo kuolemattomuuden toivo on ollut se suuri tammi."

demokritos

Demokritos (n. 460–370 eaa.).

Demokritos tuo esille yhteiskunnallisen tarkastelun kuolemattomuususkon vaikuttimena. Hän kirjoittaa:

"Monet ihmiset, jotka eivät tiedä mitään ihmisluonnon hajoamisesta, mutta jotka ovat tietoisia inhimillisestä kurjuudesta, rasittavat itseään elinaikanaan rauhattomuudessa ja ahdistuksissa samalla kun he keksivät valheellisia taruja ajasta lopun (=kuoleman) jälkeen."

Ruumiis, mieli, sielu jne.

Jako ruumiiseen ja sieluun



Tarkasteltaessa kuolemattomuususkoa peruskysymys on ruumiin ja sielun suhde toisiinsa. Tämä suhde on aikojen kuluessa käsitetty monin eri tavoin, mutta pääasiassa kolmella tavalla:
  1. Ruumis ja sielu ovat erillisiä, mutta elämässä ne ovat kiinteästi yhtyneinä toisiinsa ja kuolemassa sielu eroaa ruumiista elääkseen jatkuvasti;
  2. vain ruumis on olemassa, sielu on käsitteellinen yleistys, kuvitelma;
  3. ruumis ja sielu muodostavat kokonaisuuden, erottamattoman yhteyden; kun aivot lakkaavat toimimasta, sielua ei ole enää olemassa.

Aineellinen todellisuuskäsitys: Mieli

Mieli ("henki", "sielu") on aineessa tapahtuvaa eli ominaisuus, joka ilmenee aineen tietyllä järjestäytymistasolla.

Ei ole olemassa "sielua" vaan sieluntoimintaa. Tietoisuuden, ajattelun ja tunteiden esiintymisen välttämättömänä ehtona on eliö aivoineen. Kaikki, mitä meissä on, on biologista siinä yleisessä mielessä, että se on tullut kehityksen mukana. Hermosto ja aivot ovat kehittyneet yhdessä muun ruumiin kanssa.

Mielen toteuttaa aineellinen elin, aivot, ja sen merkitys on siinä, että sen avulla eliö suuntautuu ongelmatilanteessa ympäristössään ja ohjaa toimintaansa.

Tähän toimintaan sisältyy hermoston toiminnan lisäksi myös eliön ja sen ympäristön välinen vuorovaikutus. Voidaan sanoa, että "sielu" eli koettu minuus ja aivotoiminta ovat saman elävän kokonaisuuden eri puolia.

Kakseuskäsityksen (dualismin) arvostelua



Nobelisti Jaques Monod (1910 – 1976).

Jacques Monod sanoo:

Jos hylkäämme harhan (illuusion), joka näkee hengen "aineettomana aineena", emme silti kiellä sitä vaan päinvastoin alamme tajuta mikä mutkikkuus, rikkaus ja luotaamaton syvyys sisältyy perinnölliseen perintöömme samoin kuin tietoiseen ja tiedottomaan persoonalliseen kokemukseemme, jotka kaikki yhdessä muodostavat tämän olennon, meidät, oman itsensä ainutkertaisen ja jäävittömän todistajana

Kaikki osoittaa, että henkiset toiminnat ovat sidotut fysiologisiin ja kemiallisiin tapahtumasarjoihin aivoissa ja keskushermostossa. Lisäksi on huomattava, että mieli on synnyltään yhteiskuntahistoriallinen.

Ihmisestä tulee ihminen hänen omaksuessaan inhimillisen todellisuuskäsityksen. Tämä tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Yhteiskunnan ulkopuolella ihminen ei ole ihminen.

Lukuisat niin sanottuja susilapsia koskevat huomiot osoittavat, että ihmisen ja inhimillisen käytännön erityispiirteet eivät toteudu yhteiskunnan ulkopuolella. Ihmisen minuus on yhteiskunnallis-historiallisen ja yksilökehityksen tuote.

Ajatus siitä, että olisi olemassa joku erotettavissa oleva olemus eli "sielu", joka olisi jollakin tavoin liittyneenä kehoon ja joka voisi jäädä sen kuoltua eloon, nähdä ilman silmiä, kuulla ilman korvia, tuntea ilman hermoja ja ajatella ilman aivoja, on ristiriidassa kaikkien psykologisten ja fysiologisten havaintojen kanssa.

Hengen ja aineen kahtiajakoa ei ole voitu perustella, eikä tällainen oletus ole koeteltavissa. Se on lisäksi jyrkässä ristiriidassa kaiken sen tiedon kanssa, mitä meillä on ihmisen lajikehityksestä, yksilökehityksestä, fysiologiasta ja psykologiasta.
simpson

Professori George Gaylord Simpson (1902 – 1984).

George Gaylord Simpson kirjoittaa:

"Inhimillisen elämän merkitystä ja ihmisen kohtaloa ei voida erottaa koko elämän merkityksestä ja kohtalosta. 'Mitä ihminen on?' on erikoistapaus kysymyksestä 'Mitä elämä on?'.

...Nykyhetki on, huolimatta tavattomasta merkityksestään meille, jotka satumme asustamaan siinä, vain sattumanvarainen piste ajan pitkässä virrassa

Tehtäviä

  1. Ihmisen sikiötä yhdistää hänen äitiinsä vain verivirta, joka kulkee napanuoran välityksellä. Kuvitellaan, että jollakin muulla planeetalla sikiötä ja äitiä yhdistäisi myös hermosäikeistö siten, että äidin sen aistien tietoisuus jakautuisi äidin ja lapsen kesken samaan tapaan kuin yksisoluisten elimistö kokonaisuudessaan. Pohtikaa mitä etuja ja haittoja tästä olisi esimerkiksi olosuhteiden jyrkästi muuttuessa.
  2. Pohtikaa mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia niin sanotuilla pelastususkonnoilla (pelastus = kuoleman jälkeinen elämä) oli a) antiikin Roomassa b) meidän aikanamme.
  3. Ihmisen aivojen vioittuminen saattaa heikentää tai muuttaa hänen kykyään ajatella. Aivojen perinnöllisyystekijäin määräämä rakenne vaikuttaa myös merkittävästi ihmisen kykyyn ajatella. Kyky ajatella vaikuttaa puolestaan kykyyn tehdä siveellisiä valintoja. Keskustelkaa siitä, toteutuisiko oikeudenmukaisuus, jos a) oletettaisiin, että hindulainen sielunvaellusoppi, jonka mukaan kärsimykset tässä elämässä ovat seurauksia edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä, b) kristillinen helvettioppi olisi tosi.

Optimismi ja pessimismi



Vasemmanpuoleinen lasi on puoliksi täysy ja oikeanpuoleinen lasi on puoliksi tyhjä

Päivitetty 1.2.2013

Kaupunkitarina

Psykologian opiskelija auttoi professoria hoitamaan persoonallisuustestiä. Huoneeseen oli suunniteltlavastustau erilaista  järjestykseen arvioinnin nopeaa suorittamista varten. Ensimmäinen henkilö astui sisään aloittaakseen testin.
  • Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
  • Se on puolityhjä.
Opiskelija kirjoitti raporttiin pessimisti. Toinen henkilö saapui sisään huoneeseen.
  • Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
  • Se on puoliksi täysi.
Opiskelija kirjoitti raporttiin optimisti. Kolmas henkilö saapui sisään huoneeseen.
  • Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
  • Näyttää siltä, kuin sinulla olisi kaksi kertaa niin paljon lasia, kuin sinä tarvitset.
Opiskelija näytti täysin ilmeettömältä ja meni kysymään neuvoa professorilta.
  • Ai, he! professori sanoi. Minä unohdin varoittaa sinua insinööreistä! Heillä ei ole persoonallisuutta.

Martin E. P. Seligman ja optimismi



Professori Martin E. P. Seligman.

Martin E. P. Seligman
on Pennsylvanian yliopiston psykologian professori, positiivisen psykologian verkoston (Positive Psychology Network) johtaja.

Martin E.P. Seligman on väittänyt optimistien elävän terveemmän ja paremman elämän kuin pessimistien. Jos suhtautuu myönteisesti, ajattelutapana tehdä se mitä voi tehdä sen sijaan, että aina kiinnittäisi huomion siihen mitä ei voi tehdä, asiat etenevät. Jos suhtautuu kielteisesti kaikki junnaa ja oma henkinen ja fyysinen pahoinvointi sen kun lisääntyy ja ystävät kaikkoavat ympäriltä.

Seligman puhuu opitusta avuttomuudesta. Joillekin on tyypillistä luovuttaa ja lakata yrittämästä heti, kun vaikeuksia tai vastoinkäymisiä ilmaantuu. Hän havaitsi omissa asiakkaissaan selkeän mallin. Toistuvasta masennuksesta kärsivien puheesta tuli aina uudelleen ilmoille: “Ei siitä kuitenkaan mitään tule.” “Ei se ole ennenkään onnistunut.” “Ei kannata yrittää.”

Jos tuohon asenteeseen lisää torjuvan pessimistisen ajattelutavan, eli sen, että henkilö etsii automaattisesti kaikesta huonot puolet eikä tee elettäkään olojen parantamiseksi, hän kaivaa omaa hautaansa, koska kaikille kielteisille tuntemuksille ihmisen mielessä on toiminnallinen tuntemus kehossa. Ihminen voi siis ajatuksen voimalla tehdä itselleen haittaa.

Seligman kertoi asiakkaastaan joka kärsi hyvin lamaannuttavasta masennuksesta mutta oli suunnattomasta jokapäiväisestä uupumustilastaan huolimatta jaksanut tapetoida kotonaan. Masentuneesti hän totesi että työ oli epäonnistunut. Muut ihailivat tapetteja ja ihmettelivät, mitä hän tarkoitti. Hän osoitti yhtä pientä kohtaa jossa kuviot eivät osuneet aivan kohdakkain kahden tapetin liitoksessa.

Millaista tuollaisen ihmisen elämä on? Kuvitelkaa että joutuu elämään pessimistin kanssa. Hänhän vetää muutkin synkkiin tunnelmiin.

Myönteisesti suhtautuva valoisa ihminen sen sijaan tekee elämästä kevyempää, miellyttävämpää ja tuottoisampaa. Hän levittää hyvää tahtoa ympäristöönsäkin.

Optimismi parantaa elämän laatua.

Martin E. P. Seligman ja aito onnellisuus

Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin heikkouksien sijaan.

Seligmanin mukaan onnellisuutta voidaan viljellä tunnistamalla ja käyttämällä hyväksi ihmisissä jo valmiina olevia tunnusomaisia vahvuuksia ja luonteenpiirteitä, kuten ystävällisyyttä, itsenäisyyttä, huumoria, optimismia ja anteliaisuutta.

Kääntymällä jatkuvasti näiden vahvuuksien puoleen elämän ratkaisevilla alueilla ihmiset oppivat rakentamaan luonnollista puskuria vastoinkäymisiä ja keln tunteiden kokemista varten.

Samalla he oppivat siirtämään elämänsä uudelle myönteisemmälle tasolle.Kullekin ihmiselle tunnusomaisia vahvuuksia voidaan kasvattaa läpi koko elämän, ja tällä toiminnalla on suoria hyödyllisiä seurauksia terveyteen, ihmissuhteisiin ja työuraan.

Aidon onnellisuuden keskeinen elämänmuutokseen houkutteleva opetus on se, että tunnistamalla parhaat puolet itsessämme voimme parantaa maailmaa ympärillämme ja saavuttaa uuden ja kestävän tason aidossa tyytyväisyydessä ja ilossa.

Pessimismi

Pessimismiä ei esitellä tässä aineistossa. Mehän olemme kaikki pessimistejä.

Tehtäviä

  1. Mitä hyötyä optimismista saattaa olla?
  2. Mitä haittaa optimistista saattaa olla?
  3. Kuinka monta opitimstia tunnet?
  4. Miten he ovat menestyneet?
  5. Onko optimismi sama asia kuin itseluottamus?

Realismi

Viimeksi päivitetty 2.2.2013

Sivistyssanan alkuperä

Tämä sivistyssana tulee sanasta realis. Sana "reality" tarkoittaa englannin kielessä todellisuutta. Suomennos olisi on todellismi. Seuraavassa on käytetty suomenkielistä sanaa "todellismi".

Todellismi taiteissa



  • Kohde esitetään sellaisena, kuin se esiintyy tavallisessa elämässä.
  • Teatterissa pyritään yhdenmukaisuuteen todellisen elämän kanssa.
  • Maalaustyyli jossa kuva esittää kaksiulotteisena näkymiä, joista voi tunnistaa olioita ja tapahtumia.
  • Perinteinen todellismi arvostaa kauneutta ja taiteilijan taitoja (esimerkiksi piirustustaito).
  • Tarkkatodellistinen maalaus muistuttaa yksityiskohtaista valokuvaa.
  • Kaatopaikkatodellismi keskittyy yhteiskunnalliseen todellisuuteen.
  • Kirjallinen todellismi pyrkii esittämään tapahtumat sellaisina, kuin ne esiintyvät tavallisessa elämässä.
  • Taikatodellismissa todellisen elämän tapahtumiin on lisätty yliluonnollisia tapahtumia.
  • Kansallissosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin kansallissosialistista propagandaa.
  • Runollinen todellismi korosti elokuvan kauneusarvoja.
  • Valokuvatodellismi oli maalaustaidetta, joka jäljitteli valokuvia.
  • Romanttinen todellismi oli Ayn Rand'in käsitys kauniista taiteesta.
  • Yhteiskunnallinen todellismi kuvasi työläisiä.
  • Sosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin kommunistipuolueen propagandaa.

Kansainvälinen politiikka



  • Puolustustodellismin mukaan sekasorto saa valtiot parantamaan turvallisuuttaan. Tämä lisää epävakaisuutta.
  • Vapaustodellismin mukaan on olemassa valtioiden yhteisö.
  • Rakenteellisen todellismin mukaan kansainväliset rakenteet rajoittavat valtioiden käyttäytymistä.
  • Hyökkäävän todellismin mukaan valtiot käyttävät laajentumismahdollisuuksiaan.
  • Poliittisen todellismin mukaan valtiot tavoittelevat pikemmin valtaa ja turvallisuutta kuin siveellisten ihanteiden mukaista tilaa.
  • Alikehitystodellismi väittää, että kolmannen maailman valtiot ovat erityisen kiinnostuneita lyhyen aikavälin menetyksistä.

Lainsäädäntö



  • Lakitodellismi sanoo, että lait ovat ihmisten tekemiä ja että niissä on inhimillisiä puutteita.
  • Vasemmistotodellismi väittää, että rikollisuus vaikuttaa kohtuuttomasti työväenluokkaan.
  • Oikeistotodellismin mukaan rikoksia on pyrittävä estämään ja hallitsemaan.

Filosofia



  • Kauneustodellisuus (Eli Siegel)
  • Austraalialainen materialismi
  • Kristillinen todellismi (Reinhold Niebuhr)
  • Konstruktiivinen todellismi
  • Cornellin yliopiston todellismi (Richard Boyd)
  • Arvosteleva todellismi käsittelee aistitiedon tarkkuutta.
  • Suora todellismi on käsitys havaitsemisesta
  • Tosioleva todellismi
  • Tietotodellismi
  • Alitodellismin mukaan tietoisuus ei pysty erottamaan todellista mielikuvituksellisesta.
  • Matemaattinen todellismi
  • Kohtuullinen todellismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään todellisuutta, jossa yleiskäsitteet olisivat olemassa.
  • Mahdollisuustodellismi (David Lewis) väittää, että mahdolliset todellisuudet ovat yhtä todellisia kuin todellinen todellisuus.
  • Siveellinen todellismi (hyvesiveys), on käsitys, jonka mukaan on olemassa tosia siveellisiä arvoja.
  • Taikatodellismi on Nikolai Berdjajevin käsitys jumalallisen olemuksesta.
  • Lapsellinen todellismi on tavallisen ihmisen käsitys todellisuudesta.
  • Uusi todellismi väittää, että ihminen tietää todellisuudesta vain epäsuorasti päättelemällä.
  • Elimellinen todellismi (Alfred North Whitehead)
  • Reliasmi eli todellismi on käsitys, jonka mukaan on olemassa havaitsijasta riippumaton todellisuus.
  • Platonin todellismi, jonka mukaan yleiskäsitteet ovat olemassa
  • Puolitodellismi väittää, että vaikka siveelliset käsitykset ovat heijastuksia meidän ajatustunteistamme, niistä voidaan puhua todellisuuskäsittein.
  • Esittävä todellismi väittää, että emme voi havaita todellisuutta suoraan.
  • Tieteellinen todellismi väittää, että todellisuus on sellainen kuin tiede sen kuvaa.
  • Ulottumattmuustodellismin mukaan ihmiset ymmärtävät käsityskykynsä rajallisuuden.
  • Totuusarvoyhteystodellismi

Muita aloja

  • Masennustodellismi on käsitys, jonka mukaan masentuneilla on todellisuudesta parempi käsitys kuin muilla.
  • Kansatieteellinen todellismi on tapa kirjoittaa omista kokemuksistaan ikään kuin ne olisivat ensi käden tietoja.
  • Taktinen todellismi on eräs laji tietokonepelejä.
  • Todellistinen kirjasinlaji

Siveellinen todellismi ja vastatodellismi

(Filosofien käyttämät nimitykset: realismi ja antirealismi)

Eräästä lukion oppikirjasta löytyy jaottelu:

Realismi Arvoja on olemassa ja niihin viittavat väitteet ovat tosia tai epätosia.

Antirealismi Todellisuuteen ei kuulu arvoja, joten moraaliväitteet eivät voi olla totta.

Kolme kirjoittajista on edennyt professoreiksi ja yksi FETOn puheenjohtajaksi. Yksi kirjoittajista on peräti jumaluustieteen professori. Viides kirjoittajista on pantu kouluttamaan elämänkatsomustiedon opettajia.

Tämän kirjoittaja on kauan sitten laittanut tähän kohtaan kirjaa kysymysmerkin, mutta kun kirjoittaja ei siihen aikaan tiennyt, mitä väkeä kirjoittajat olivat, hän ei ryhtynyt korjaamaan asiaa missään.

Lauseista löytyvät esimerkiksi seuraavat jaottelut:
  • Olemassaolo - totuus/epätotuus
  • Moraaliväitteet - muut väitteet
  • Moraaliväitteet - todellisuus
  • Arvot - totuus/epätotuus
  • Arvot - moraaliväitteet
  • arvot - todellisuus
Kaikkia mahdollisia merkityksiä ei ole syytä edes yrittää listata.

Olemassa on kaikenlaisia muitakin lauseita kuin väitelauseita eli propositioita. Kuten toisaalla tässä aineistossa on esitetty, arvoja, käskyjä, kieltoja, velvoitteita jne. koskevia lauseita ei ole viisasta pitää tosina tai epätosina. Olemassaololla ja totuudella on tekemistä toistensa kanssa vain silloin, kun väitetään jotain olevan olemassa.

Siitä, että esimerkiksi arvoja on olemassa, ei voida päätellä mitään sen suhteen, ovatko arvoja sisältävät lauseet sisällöltään tosia tai epätosia.

Tämän kirjoittaja ei ole kuullut muualla kirjan väitettä, että arvoja ei ole olemassa.

Vaikka arvot eivät ole tosia tai epätosia, niin jokainen kadunmies tietää, että ne kuuluvat todellisuuteen.

Tämän kardinaalivirheen taustalla on varmaan virheellinen käsitys vanhoista käsitteistä maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus.

Opiskele varmuuden vuoksi

Realismin lajeja löytyy linkkeineen suomenkielisenä osoitteesta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi

Onko opetussuunnitelmassa tarkoitettu realismia optimismin ja pessimismin välimuotona

Jos näin on, lue tästä aineistosta uudestaan osio Onnellisuus.

Tehtäviä



Yläkerran Ukko puhuu
  1. Pohtikaa sitä, mitä voi tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa kysytään opetushallituksen opetussuunnitelmaehdotuksen otsikkoa "realismi".
  2. Pohtikaa sitä, mitä voi tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa kysytään moraalista realismia ja moraalista antirealismia.
  3. Olisiko jumaluustieteilijän syytä kysyä neuvoja "yläkerran ukolta"?

Elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

Päivitetty 2.2.2013

Kertausta

Lue uudestaan ylempänä esitetty osio Onnellisuus.

Yksilön elämä

Yksilön elämä on tila, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella.

Mitä elämänhallinta on

Elämänhallinta on joukko menetelmiä, joilla uskonnot ja yhteiskunnat valvovat yhteisöjen ja yksilöiden elämää.

Yksilön pyrkimukset vaikuttaa omaan elämäänsä ovat myös elämänhallintaa.


Suomessa elämänhallinnasta päättävät evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi mm. valtioneuvosto, eduskunta, ministeriöt, ylihallitukset ja kunnat.

Yksilöiden elämää hallitsevat erityisesti perhe, koulut, työnantajat, verottaja jne.

Kolme kovaa komentajaa



  • Koti
  • Uskonto
  • Isänmaa

Pandoran lipas



  • Toivo

Uskonnollinen elämänhallinta Suomessa

Evankelis-luterilainen kirkko hallitsee yksilöiden elämää mm. seuraavilla menetelmillä:


  • Kristillisen siveyden noudattaminen on Taivaaseen pääsyn ehto (2. Piet. 1:6-8).
  • Pappi kastaa vastasyntyneen lapsen pään vedellä ja pitää uskonnolliset juhlamenot.
  • Päivähoidossa evankelis-luterilainen uskonto vaikuttaa ainakin jouluna ja pääsiäisenä, mutta eräillä paikkakunnillla jopa ruokarukouksilla.
  • Kouluissa evankelis-luterilaiset vaikuttavat muutoin samaan tapaan kuin päivähoidossa, mutta lisäksi kouluissa esikoulusta lukioon on suuri tuntimäärä oman uskonnon opetusta.
  • Viisitoistavuotiaat kirkon jäsenet käyvät evankelis-luterilaisen rippikoulun, jonka tarkoitus on saada välinpitämättömät nuoret uskoon.
  • Asevelvollisuuteen liittyy monenlaista hartaudenahrjoitusta papin johdolla.
  • Kirkolliset häät ja avioliiton siunaaminen (jos toinen puoliso ei kuulu kirkkoon) ovat uskonnollinen tilaisuus.
  • Sairaaloissa, vankiloissa ja jopa korkeakouluissa on evankelis-luterilaista uskonnollista toimintaa.
  • Usein jopa ateisteja haudataan evankelis-luterilaisin kirkonmenoin.
Edellä oleva lista sisälsi tilan puutten vuoksi vain joitakin niistä lukuisista menetelmistä, joilla evankelis-luterilainen kirkko hallitsee Suomen kansalaisten elämää.

Eräitä lakeja, joilla hallitaan Suomen kansalaisten elämää

Elämänhallinta on tavoitteena neljässä, viidessä laissa.

  • Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) 3 § 1 mom. (Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut) "Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa."
  • Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 2 § (Määritelmät) "1) aktivointisuunnitelmalla tarkoitetaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittavaa suunnitelmaa, jonka työvoimatoimisto ja kunta laativat yhdessä henkilön kanssa; 2) kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille."
  • Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohteluista ja säilöönottoyksiköstä (116/2002) 14 § Toimintakyvyn tukeminen) "Ulkomaalaiselle järjestetään säilöönottoyksikön oloihin soveltuvaa elämänhallintaa tukevaa toimintaa sekä mahdollisuus tiedotusvälineiden seuraamiseen ja kirjastopalvelujen käyttöön."
  • Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004) 3 § (Nuorisorangaistuksen tukitoimet) "Nuorisorangaistuksen täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävät tukitoimet on sovitettava yhteen."
  • Vankeuslaki (767/2005) 2 § (Vankeuden täytäntöönpanon tavoite) "Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana."

Yksilöiden elämänhallinta



Sikojen elämänhallinta

Koska ihmisten, varsinkin pienten lasten, käyttäminen elämänhallintaa koskevissa tutkimuksissa ei ole nykyään mahdollista entisessä laajuudessa (esimerkiksi ns. ruumiillinen kuritus on kielletty lailla), koe-eläiminä on hyvällä menestyksellä käytetty sikoja.

Pienten lasten ja sikojen käytös on elämänhallintatilanteissa niin samanlaista, että sikoja tutkimalla on saatu selville merkittäviä tuloksia.

Ihmisten itsehallinta

Ihmislasten itsehallinta on vähäisempää kuin aikuisten, koska lapsi ei ole vielä sisäistänyt yhteisönsä vaatimuksia ja arvoja.

Toisaalla tässä aineistossa on käsitelty Lawrence Kohlbergin käsitystä ihmisyksilön siveellisestä kasvusta. Kohlbergin käsityksen mukaan yksiön oma harkinta itse asiassa vähenee lapsen kasvaessa nuoreksi ja palaa jossain määrin aikuisiällä.

Suurin osa ihmisistä jää siveellisessä kehityksessä alemille kehitysasteille.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa itsehallinta suuntautuu erityisesti päämäärähakuiseen tuottavuuteen, ja itsevarmuuteen. Viime aikoina amerikkalaisten säästäväisyys on laskenut ja itsehallinta on suuntautunut ulkoisiin asioihin kuten painonhallintaan.

Itä-Aasia

Itä-Aasiassa itsehallinta suuntautuu erityisesti joustavuuteen, inostumiseen, luottamukseen ja sitoutumattomuuteen.

Japanissa panostetaan ryhmän menestykseen. Yhteisön pitkän aikavälin menstys asetetaan yksilön menestyksen edelle. Kolututuksessa keskitytään pikemmin arvosanoihin kuin itse koulutustapahtumaan.

Voidaanko itsehallintaa kehittää



Harjoituksen aikana itsehallinta paranee, mutta myöhemmin itsehallinta saattaa laskea jopa sellaisilla alueilla, joita ei ole harjoiteltu.

Taipumus itsehallintaan on varmasti periytyvä, mutta useimmat ihmiset pystyvät kehittämään itsehallintaa kaikkein välttämättömimmissä asioissa.

Itsehallinnalla on myönteisiä vaikutuksia

Itsehallintalla on myönteisä vaikutuksia esimerkiksi onnellisuuteen, sopeutumiskykyyn jne.

Itsehallintaon rajallista

On erittäin harvinaista, että ihminen pystyy hallitsemaan itsensä kaikissa tilanteissa.

Yllykkeiden hallinta

Erityisesti erilaisten yllykkeiden hallintaa lapsi oppii aikuistuessaan, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.

Yllykkeiden hallinta saattaa olla heikentynyt erilaisista sairauksista, perinnöllisistä luonteenpiirteistä (esimerkiksi sosiopatia), riippuvuuksista (tupakka, alkoholi, huumeet, seksi jne.), syömishäiriöistä yms. johtuen.

Itsehallinnan menetelmiä



Harvardin yliopiston professori B. F Skinner (1904 – 1990).

Skinner pyrki muokkaamaan koe-eläinten jo olemassa olevia käyttäytymismuotoja ehdollistamisen avulla. Keskeisellä sijalla Skinnerin ehdollistumiskäsityksessä on vasteen vahvistaminen myönteisesti (palkitseminen) ja kielteisesti (rankaiseminen).

Hänen mukaansa myös ihmisen toivottuja käyttäytymismuotoja tuli palkita, ja ei-toivotuista käyttäytymismuodoista tuli seurata rangaistus. Vahvistamisen välittömyyden periaatteen mukaan palautteen käyttäytymisestä tuli seurata välittömästi.

Ihminen voi pyrkiä hallitsemaan mm. seuraavia asioita:
  • aineellisten tapahtumien hallinta
  • yllykkeiden hallinta
  • tyydyttyneisyyden hallinta
  • ajatustunteiden (emootioiden) hallinta
  • vastenmielisyyksien hallinta
  • lääkkeet (esim. mielialalääkkeet)
  • toimintojen ehdollistaminen
  • itserangaistukset
  • jotain muuta tekeminen

Suomalaisia tutkimuksia

Elämänhallintaa kuntoutuksessa ja sosiaali- ja terveyspolitiikassa pohtivat Raimo Raitasalon Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena ja Aila Järvikosken väitöskirja Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten ja toimintamallien tarkastelu.

Tehtäviä

  1. Selvitä, missä iässä naiset tavallisesti synyttävät.
  2. Kuinka monta lasta suomalaisella naisella on nykyään keskimäärin?
  3. Kuinka suuri osa lapsista syntyy avioliitossa, avoliitossa ja näiden kahden ulkopuolella?
  4. Kuinka suuri osa naisista saa lapsia yhden miehen, kahden miehen tai usemamman miehen kanssa?
  5. Kuinka suuri osa miehistä saa lapsia yhden naisen, kahden naisen, useamman naisen kanssa?
  6. Kuinka suuri osa naisista ei saa lapsia ollenkaan?
  7. Kuinka suuri osa miehistä ei saa lapsia ollenkaan?
  8. Onko kaksosilla aina sama isä?
  9. Kuinka suuri osa lapsista syntyy kuolleena?
  10. Pohdi, mitä elämäsi asioita hallitset hyvin ja mitä asioita hallitset huonosti.
  11. Voiko raha auttaa yksilön elämänhallinnassa?
  12. Missä asioissa aiot parantaa elämänhallintaasi?
  13. Onko sinua joskus kaduttanut se, että teit jotain?
  14. Onko sinua joskus kaduttanut se, että jätit tekemättä jotain?
  15. Milla tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa sinun elämääsi?
  16. Millä tavalla koulu vaikuttaa sinun elämääsi?
  17. Millä tavalla ystäväsi vaikuttavat sinun elämääsi?
  18. Millä tavalla vihollisesti vaikuttavat sinun elämääsi? Älä yritä valehdella ettei sinulla ole vihollisia!
  19. Millä tavalla perheesi vaikuttaa sinun elämääsi.
  20. Mitä ovat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä a) Suomessa b) Iranissa?
  21. Millä tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa ateistien elämänhallintaan?

Perimän merkitys

Päivitetty 2.2.2013

Ohjaako ihmistä perinnöllisyys vai kasvatus

Kysymyksiä

  1. Syntyykö ihminen ilman pe­rinnöllisiä taipumuksia vai onko hänellä runsaasti perinnöllisiä taipumuksia?
  2. Jos ihmisellä on perinnöllisiä taipumuksia, voiko kasvatus muuttaa niitä, ja jos voi, missä määrin?
  3. Vapauttavatko perintötekijät ihmisen tekojensa vastuusta?
  4. Mitä seurauksia on siitä, jos lapsi kasvaa ilman ohjausta (eli vapaasti)?
On sanottu, että näistä kysymyksistä on paljon uskomuksia ja vähän tietoa.

Perintötekijöiden ja niiden määrän tarkastelu ei auta vastaamaan näihin kysymyksiin.

Kemian ilmiöistä ei voida ihmisen nykytietämyksellä päätellä ihmisen henkisiä ominaisuuksia ja niiden kehitystä.

Ominaisuudet eivät sellaisenaan periydy, koska ta­pa, millä ne ilmenevät, riippuu kasvatuksesta ja muista ympä­ristötekijöistä.

Omalta osaltaan perinnöllisyys määrää henkisiä ja yhteisöllisiä ominaisuuksia.

Perinnöllinen vaihtelu



Perin­nöllinen vaihtelu on luon­nonvalinnan toteutumisehto.

Perin­nöllisyyden merkitystä on ar­vioitava tutkimalla, missä mää­rin yksilöiden välinen vaihtelu väestössä ja yhteisössä riip­puu eritellysti ympäristö- ja perintötekijöistä.

Identtiset kaksoset



Periytyvyys on vaihtelusta se osa, joka riip­puu perintötekijöistä. Saman­munaisilla (eli identtisillä) erilleen adoptoi­duilla kaksosilla perinnöllisyy­den osuus on suurimmillaan. Vastaavasti vanhempien kanssa yhteisen ympäristövaikutuk­sen osuus on silloin pienim­millään.

Vaikutusmallit

Usein tarkastellaan vai­kutusmalleja, joissa havaitun kokonaisvaihtelun osatekijöinä ovat erilaiset ympäristö- ja pe­rintötekijät, erilaiset sukulai­suussuhteet ja eri tutkimusten tulokset.

Ympäristötekijöitä ovat erikseen yhteiset tekijät, kuten vertailtujen yhteinen koti sekä vastaava kasvatus ja tulotaso, ja jakamattomat teki­jät, kuten adoptiokoti ja -van­hemmat sekä onnettomuudet ja toveruussuhteet

T. J. Bouchard ja M. McGue (Journal of Neurobiology 54: 4-45, 2003, nimiä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) ovat koonneet yhteen suuren mää­rän käyttäytymisen perinnöllisyyttä koskevia tutkimustuloksia. He tarkaste­levat viittä henkisten omi­naisuuksien ryhmää:
  • älykkyystesteillä arvioidut tiedolliset kyvyt,
  • testeillä arvioidut luon­teenpiirteet,
  • yhteisölliset asenteet,
  • kiinnostuksen kohteet ja
  • henkisen toiminnan häiriöt.

Perintötekijöillä on huomattava vaikutus

Tutkimuksen mukaan perinnöllisyydellä on huomat­tava vaikutus kaikkien mainit­tujen henkisten ominaisuuk­sien vaihteluun. Vanhempien ja kodin osuus ympäristövai­kutuksista on huomattava vain lapsilla eikä nuorilla ja aikuisil­la.

Yleisälykkyys

Testattavan yleisälykkyyden periytyvyy­destä on julkaistu jo ainakin useita satoja tutkimuksia, joten iän vaikutus saadaan niistä luotettavasti esille.

Useat tutkimukset osoit­tavat, että alle 5 -vuotiaalla van­hempien kanssa jaettu ympä­ristövaikutus (kotiympäristö) voi selittää koko vaihtelusta 60 prosenttia.

Vaikutus vähenee kuitenkin iän mukana, ja se on enää 0-5 prosentin luokkaa yli 12-vuotiailla.

Samalla perinnöllisyyden osuus vaih­telusta nousee 20 prosentista 70-80 prosenttiin, jolle tasolle se jää.

Jakamattoman ympäris­tön osuudeksi jää 20-30 pro­senttia

Henkilökohtaiset luonteenpiirteet

Eri persoonallisuustekijöi­den (esimerkiksi ulospäin suuntautuneisuus, ahdistuneisuus, omantunnontark­kuus) periytyvyys on 40-55 prosenttia.

Yhteisölliset asenteet

Yhteisöllisissä asen­teissa (esimerkiksi asenteiden jyrkkyys eli radikalismi ja ko­vuus eli autoritaarisuus) perinnöllisyyden osuus vaihtelusta on 55-­70 prosenttia.

Kiinnostuksen kohteet

Kiinnostuksen kohteissa (esimerkiksi yrittäminen, sosiaalityö, ihmiset - esineet, asiat - ajatukset) perinnällisyyden osuus vaihtelusta on 25-50 prosenttia.

Alttius mielialahäiriöihin

Alttius henkisten toimin­tojen häiriöille periytyy voi­makkaasti.

Vakavien mieliala­häiriöiden (esimerkiksi skitsofrenian, tark­kaavaisuushäiriön, autismin ja Touretten syndrooman, näitä käsitteitä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) alttiu­den periytyvyys on jopa 80 prosenttia, alkoholismin 50-60 prosenttia ja kannabisriippu­vuuden sekä lievempien mielialahäiriöiden 40 prosenttia.

Mistä yksilön ominaisuudet riippuvat



Eräs vastaus alun kysymyksiin on, että ihmisen ominaisuudet riippuvat sekä perintötekijöistä että ympäristöstä. Esimerkiksi kasvatus ja elinolosuhteet vaikuttavat ihmisen ominaisuuksiin.

Yksilöllä voi syntyessään ol­la huonot elinolosuhteet, mutta lopputuloksiin voidaan vaikut­taa kasvatuksella ja muilla ym­päristötekijöillä.

Ikätoverien arvostuksella ja sosiaalisilla vaatimuksilla saattaa olla suuri ympäristövaikutus ihmisen ominai­suuksiin ja niiden ilmenemi­seen aikuisiässä.

Teot eivät periydy, taipumukset periytyvät

Teot eivät periydy, taipu­mukset ja alttiudet periytyvät.

Tekoihin voidaan vaikuttaa tiedoilla, palkkioilla ja rangaistuksilla.

Tarkkaavaisuushäiriö



On mm. todettu, että puolella rikoksen tehneistä vangeista on tarkkaavaisuus­häiriö.

Monet ovat sitä mieltä, että tarkkaavaisuushäiriön vahva perinnöllisyys ei kuiten­kaan vapauta rikollista ainakaan kokonaan tekojensa vas­tuusta

Yleisen käsityksen mukaan häntä on rangais­tu teosta eikä tarkkaavaisuus­häiriöstä, joka on voinut osal­taan ajaa hänet rikoksiin.

Eduskunnan ihmiskäsityksen pitäisi olla tosi

Jot­ta lait, säännöt ja toimenpiteet olisivat tavoitteitaan vastaavia, laatijoiden ja toimeenpanijoiden ihmiskäsityksen pitäisi olla mahdollisim­man tosi. Tällöin osataan par­haiten ennakoida, miten epä­toivottuja tekoja ja käyttäyty­mistä pitäisi ehkäistä ja epätoivottuja poik­keavuuksia kuntouttaa.

Onko ihmisellä synnynnäisiä oppimisvalmiuksia

Siitä, mitkä ovat ihmisen synnynnäiset valmiudet oppia kieli, on suuria erimielisyyksiä.

chomsky

Professori Noam Chomsky.

Professori Noam Chomsky on väittänyt, että ihmisellä on muista eläimistä eroava synnynnäinen kyky oppia kieltä. Chomskyn koulukunnan mukaan kielikyky on luonteltaan
samankaltainen kuin näkökyky.

Chomskyn ajatuksia kannattaa Suomessa dosentti Pauli Brattico. Professori Esa Itkosen mukaan Chomskyn ajatukset eivät pidä paikkaansa, vaan päin vastoin kuin Chomsky väittää, kielet ovat erilaisia myös rakenteiltaan.

Käsitykset tässä asiassa vaihtelevat maittain. Yhdysvalloissa Chomskyn ajatusten vastaisia tutkimustuloksia esittäneet luonnonkansojen kielten tutkijat ovat joutuneet vakaviin vaikeuksiin.

Yhdysvalloissa ei tiedetä, että suomen kielessä ei ole esimerkiksi futuuria, ja että on merkittäviä aasialaisia kieliä, joissa ei ole esimerkiksi aikamuotoja.

simpanssi

Chomskyn malli on ihastuttanut monia matemaatikoita (ei minua), mutta eläinten uudet oppimiskokeet ovat minun mielestäni muuttaneet tilannetta. Simpanssien kielen käytön maailmanennätys on jo ylittänyt tuhannen sanan rajan, ja eräiden simpanssien matemaattiset kyvyt ylittävät eräissä asioissa kaikkien ihmismatemaatikoiden kyvyt.

Kun simpansseilla ainakin oletetaan olevan valokuvamuistin, magneettikuvauslaitteet olisi syytä käynnistää ihmisen ja simpanssin ajattelun todellisten ja kuviteltujen erojen tutkimiseen.

Meidän koiramme oppii asioita - jopa ymmärtämään sanoja - yhden kokemuksen perusteella (koira on alkuperäisiä suomalaisia koiria eli Lapin porokoira).

Meidän lapsenlapsemme ovat osoittaneet hämmästyttäviä taitoja, mutta läheskään kaikkea he eivät opi yhden kerran nähtyään ja kuultuaan (vaikka oppivatkin kaiken helpommin kuin minä).

Tehtäviä

  1. Miten toveripiirin mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
  2. Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet tovereihisi?
  3. Ovatko vanhempiesi mielipiteet vaikuttaneet sinuun?
  4. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja tunnistat vanhempiesi ja itsesi luonteenpiirteiden välillä?
  5. Miten opettajien mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
  6. Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet opettajiisi?
  7. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa autoritaarisuus. Miten sitä mitataan?

Lisälukemista: Aivojen välittäjäaineet

Miksi ihminen ajattelee hitaasti

Sähköinen johtuminen on varsin hidasta, ja nopeat heijasteet (refleksit) eivät voisi toimia pelkästään siihen perustuen. Hermosolujen välinen tiedon siirto on usein kemiallista.

Informaatio kulkee hermosolusta toiseen (tai rauhas- / lihassoluun) hermosolujen välisen raon ylittävien välittäjäaineiden avulla. Välittäjäaineet ovat solun ulkoisia viestejä, ja ne vastaavat muiden järjestelmien hormoneja.

Välittäjäaineen toiminta

Hermosolun rakenteesta johtuen välittäjäaineen vaikutus ei leviä merkittävästi hermosolun ulkopuolelle. Välittäjä vapautuu hermosolujen välisen liitoksen kalvolta, kulkee hermosolujen välisen raon yli ja sitoutuu erikoistuneeseen vastaanottajaan.

Ns. sähköisissä hermosoluissa virta kulkee suoraan solusta toiseen liitosten kautta.

Millaisia välittäjäaineet ovat

Välittäjien kemiallinen rakenne on kirjava, se ulottuu yksinkertaisista aineista (esimerkiksi katekoliamiinit), mutkikkaisiin (esimerkiksi aminohappoihin kuten GABA ja aminohappoketjuihin kuten takykiniinit tai opioidit).

Jotta aine luokiteltaisiin välittäjäaineeksi sen tulee täyttää seuraavat ehdot:
  1. Ainetta tuotetaan ja varastoidaan hermosolussa.
  2. Sopiva heräte vapauttaa sitä hermosolujen välisestä liitoksesta.
  3. Aineen suora lisäys hermosolun kalvolle aiheuttaa saman vaikutuksen kuin hermosolun heräte.
  4. Käsittely, joka kohdistuu joko suoraan aineen vaikutuksiin tai hermosolun ärsytyksen vaikutuksiin, aiheuttaa vastaavat seuraukset.

Välitys on yksisuuntaista

Välitys on yksisuuntaista: välittäjäaine vapautuu hermosolujen välisestä liitoksesta ja vaikuttaa vastaanottajaan.

Ihmiselle elintärkeistä alkuaineista näissä tapahtumissa ovat mukana mm.
  • natrium ja kloori (ruokasuola),
  • kalium (välttämätön, mutta suurina määrinä tappava, käytetty Texasissa teloituksiin)
  • kalsium (jota on kalkissa ja luustossa) ja
  • magnesium (hyvin kevyt mutta paloherkkä metalli),
joiden varatut hiukkaset (ionit, anioni on negatiivisesti varautunut ioni, kationi on positiivisesti varautunut ioni) johtavat nesteessä sähköä.

Muisti ja oppiminen

Muistin ja oppimisen keskeisiin mekanismeihin kuuluva pitkäkestoinen tilan muutos perustuu tiettyjen aivojen hermosolujen korkeajaksoisiin herätteisiin.

Se johtaa hermosolujen välisten liitosten tiedonvälityksen tehostumiseen, joka kestää päivistä viikkoihin.

Solun toiminta ja rakenne voivat tällöin muuttua.

Biologiset muuntajat

Hermosolujen välisiä liitoksia on kutsuttu biologisiksi muuntajiksi.

Ne muuntavat hermosolujen sähköisen energian niiden kemialliseksi energiaksi.

Tämä käsittää välittäjäaineen tuoton, varastoinnin, vapautumisen hermosolujen väliseen rakoon ja sitoutumisen vastaanottajiin.

Vaikutuksen lyhytkestoisuus varmistetaan poistamalla välittäjäaine nopeasti hermosolujen välisten liitosten raosta hajottamalla, muuntamalla tai takaisinotolla.

Kaikkia näitä vaiheita voidaan käsitellä lääkkeillä.

Sama hermosolu voi tuottaa useita välittäjäaineita

Välittäjäaineiden kemiallinen rakenne on vaihteleva.

Toiset niistä osallistuvat vain hermosolujen välisten liitosten väliseen toimintaan.

Moni on myös hormoni. Käsityksestä että kukin hermosolu tuottaa vain yhtä välittäjäainetta on jouduttu luopumaan.

Useimmat elleivät kaikki hermosolut näyttävät tuottavan ainakin kahta välittäjäainetta.

Välittäjä-aineiden pitoisuudet riippuvat niiden takaisinotosta

Välittäjäaineiden vaikutuksen keston tärkeimpiä määrääjiä on niiden takaisinotto.

Tähän mekanismiin osallistuu suurikokoisia välittäjävalkuaisaineita, joita on tähän mennessä tunnistettu ainakin kaksi perhettä.

Toinen perustuu samanaikaiseen siirtoon natrium- ja kloridi-ionien kanssa, toinen natrium- ja kaliumionien vaihtoon.

Katekoliamiinien, GABAn, serotoniinin ja glysiinin takaisinotto perustuu edelliseen.

Glutamaatin takaisinotto perustuu jälkimmäiseen.

Masennuslääkkeet perustuvat mm. serotoniinin takaisinoton estoon

Takaisinoton muuntelu on tärkeä lääkkeiden vaikutuskohde. Mm. nykyään yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet perustuvat serotoniinin takaisinoton estoon.

Lähes kaikille välittäjäaineille on löydetty useita vastaanottajia, joiden rakenne, esiintyminen ja viestintämekanismit eroavat toisistaan. Tämä moninkertaistaa välittäjäaineiden mahdollisten soluvaikutusten määrän. Se myös antaa suuremman mahdollisuuden vaikutusten valikoituvuuteen.

Vastaanottajia on lisäksi löydetty paitsi vastaanottajasoluista myös lähettäjäsoluista. Nämä näyttävät osallistuvan palautesäätelyyn (negatiiviseen takaisinkytkentään, kybernetiikan käsite), joka estää välittäjän vapautumista. Vastaanottajat ovat jaoteltavissa toimintamekanisminsa mukaan.

Asetyylikoliini

Asetyylikoliini on pitkään tunnettu ja ehkä eniten tutkittu hermoston välittäjäaine.

Se muodostuu koliinista ja asetaatista.

Vastaanottajat on totutusti jaettu kahteen päätyyppiin, nikotiini- ja muskariinivastaanottajiin.

Sekä muskariini- että nikotiinivastaanottajia esiintyy runsaasti aivoissa.

Noradrenaliini ja adrenaliini

Aivoissa on sekä noradrenaliini- että adrenaliinihermosoluja.

Adrenaliini on myös lisämunuaisen ytimen erittämä hormoni.

Noradrenaliini syntyy dopamiinin avulla tyrosiinista, ja adrenaliini on noradrenaliinin johdannainen.

Noradrenaliini poistetaan hermosolujen raosta kolmella mekanismilla: vastaanotolla, takaisinotolla ja muuntamalla.

Takaisinotto on näistä tärkein. Adrenaliini ja noradrenaliini muunnetaan kahdella entsyymillä, monoamiinioksidaasilla (MAO) ja katekoliometyylitransferaasilla (COMT).

MAO - estäjiä käytetään masennuslääkkeinä.

Vastaanottajiin vaikuttavia aineita käytetään lääkkeinä.

Dopamiini

Dopamiini on välittäjäaine aivoissa ja myös muualla.

Se muodostuu tyrosiinista samaan tapaan kuin noradrenaliini ja adrenaliini.

Sitä hajottavat myös samat entsyymit, MAO ja COMT.

Dopamiinilla on erityinen natrium- ja kloridi-ioneista riippuvainen takaisinotto hermosolujen raosta lähettäviin hermosoluihin.

Dopamiinilla on runsaasti vastaanottajia, joista voidaan erottaa alatyyppejä.

Ei siis ole kumma, että dopamiinin puute ilmenee Parkinsonin tautina ja sen ylimäärä esimerkiksi positiivisena skitsofreniana (eli positiivisena jakomielitautina, positiiviselle skitsofrenialle ovat ominaisia levottomuus, vainoharhaisuus ja harha-aistimukset) tai taipumuksena uskonnollisuuteen.

Serotoniini

Serotoniinia (5-hydroksitryptamiinia, 5-HT) esiintyy kohtalaisia määriä aivoissa ja runsaasti ruuansulatuskanavassa ja verihiutaleissa.

Se muodostuu tryptofaanista.

Erityksen jälkeen se poistetaan nopeasti hermosolujen välisestä raosta tehokkaalla takaisinotolla ja muuntamalla 5-hydroksi-indolietikkahapoksi (5-HIAA).

Reaktion katalysaattorina (katalysaattori on aine joka edistää kemiallista reaktiota osallistumatta siihen) toimii MAO.

Serotoniini vaikuttaa hermosolujen toimintaan joko lähettäjänä tai vastaanottajana. Tähän mennessä on tunnistettu ainakin seitsemän serotoniinin vastaanottajaa, joista suurin osa on kytketty erääseen valkuaisaineeseen (G-proteiiniin). Vastaanottajat jakautuvat vielä alaluokkiin, joten ei ole ihme, että serotoniinin määrällä aivoissa on hyvin monenlaisia vaikutuksia.

Serotoniini vaikuttaa esimerkiksi uni-valverytmin, kivuntunnon, ajatustuntueiden (emootioiden), mielialan ja umpirauhasten toimintojen säätelyyn.

Alentunutta aivojen serotoniinitoimintaa pidetään yhtenä masennuksen keskeisistä syistä.

Serotoniinin takaisinoton estäjät ovat tehokkaita masennuslääkkeitä. Uudet tehokkaat (ja kalliit) migreenilääkkeet vaikuttavat serotoniinin vastaanottajiin.

Kipukynnystä nostetaan vanhalla masennuslääkkeellä (amitriptyliini, joka vaikuttaa sekä serotoniinin että dopamiinin määrään).

Täsmälääkkeet

Täsmälääkkeiden kehitys äkkipikaiseen väkivaltaisuuteen on myös pitkällä.

Ensi sijassa käyttöön ovat tulossa serotoniinin vastaanottajiin liittyvät valmisteet, jotka ovat eläinkokeissa osoittautuneet tehokkaiksi ja joita on alustavasti kokeiltu myös ihmisillä.

Tällä hetkellä parhaat käytössä olevat lääkkeet äkkipikaiseen väkivaltaisuuteen ovat masennuslääkkeinä käytettyjä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

Monityydyttämättömät kalahapot

Myös tietyt ravintotekijät (monityydyttämättömät kalahapot, erityisesti muunneltu muoto E-EPA, EPA = eikosapentaeenihappo, joka on melko kallista, mutta jota voi ostaa luontaistuotekaupoista), joita on hermosolujen kalvoissa ja veressä, voivat auttaa väkivaltaisuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Ne vaikuttavat serotoniinin vapautumiseen aivojen hermosolujen pinnalta, jossa niitä yleensä on samassa suhteessa kuin veressäkin.

Tätä selvitetään tapaväkivaltaisiin miehiin suuntautuvalla hoidollisilla kaksoissokkotutkimiksella Yhdysvalloissa.

Tasapaino

Kun serotoniinin takaisinoton estäjät saattavat vaikuttaa dopamiinitasapainoon, monityydyttämättömät kalahapot (erityisesti muunnettu muoto E-EPA, EPA = eikosapentaeenihappo) muuttavat serotoniinin ja dopamiinin määriä tasapainoisemmin.

Kokeita E-EPAN:n vaikutuksistaaivojen välittäjäaineiden toimintahäiriöihin tehdään eri puolilla maailmaa.

Alkoholistien hoito

Serotoniinin takaisinoton estäjillä on merkitystä myös alkoholistien hoidossa. Viime aikoina on arvosteltu serotoniinin takaisinoton estäjien käyttöä vanhusten hoidossa. On sanottu, että monet vanhukset ovat pikemmin yksinäisiä kuin masentuneita.

Histamiini

Histamiini muodostuu ns. dekarboksylaatiolla histidiinista. Aivoissa histamiinivaikutteisten hermosolujen runko-osat sijaitsevat hypotalamuksessa, josta hermosolujen haarakkeet leviävät eri puolille aivoja.

Histamiinille tunnetaan kolme vastaanottajaa, jotka kaikki on kytketty valkuaisaineisiin (G-proteiineihin).

Ensimmäistä vastaanottajatyyppiä esiintyy runsaasti aivokuorella, tyvitumakkeissa ja hippokampuksessa. Ne liittyvät mm. vireystilan säätelyyn.

Allergia ja matkapahoinvointi

Allergiassa käytetyt perinteiset antihistamiinit ovat ensimmäisen vastaanottajatyypin salpaajia, ja niille on ominaista väsyttävä vaikutus. Niitä on käytetty myös matkapahoinvoinnin hoitoon.

Mahahaava

Toisen tyypin vastaanottajien salpaajat ovat tärkeimpiä maha- ja pohjukkaissuolihaavalääkkei­tä, koska ne vähentävät tehokkaasti mahahapon muodostumista ja eritystä. Näitä vastaanottajia esiintyy aivoissa mm. tyvitumakkeissa.

Kolmannen vastaanottajan toiminta säätelee histamiinin muodostumista ja eritystä.

Glutamaatti

Glutamaatti on keskushermoston merkittävin ärsyttävä (eksitoiva) välittäjäaine (vastaa 75 %:sta aivojen ärsyttävästä välityksestä). Glutamaatti muodostuu ketoglutaraatista. Sille on todettu toimivaa takaisinottoa sekä lähettäviin hermosoluihin että hermotukikudossoluihin.

Glutamaattivastaanottajia on kahta tyyppiä: ionikanavavastaanottajat ja valkuaisainekytkentäiset (G-proteiinikytkentäiset). Nämä jakautuvat lukuisiin alatyyppeihin.

Ionikanavavastaanottajat jaetaan N-metyyli-D-aspartaatti- (NMDA), amino-hydroksimetyyli-iso­ksat­soli-propionihappo ja kainaattivastaanottajiin niitä aktivoivien glutamaattiyhdisteiden mukaan.

Kukin vastaanottaja koostuu viidestä alayksiköstä. Järjestelmän monimutkaisuutta lisää vielä alayksiköissä todettu moninaisuus, joka perustuu useisiin perintötekijöihin.

Tavallisimmin N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) - vastaanottajat ovat kationikanavia (ionit ovat kationeja tai anioneja, anioni on negatiivisesti varautunut ioni, kationi on positiivisesti varautunut ioni), jotka läpäisevät natrium, kalium ja kalsium -ioneja.

Aktivoituminen edellyttää glysiinin sitoutumisen (eri paikkaan kuin glutamaatti).

Magnesium puolestaan tukkii kanavan. N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) - vastaanottajien salpaus johtaa usein vaikeisiin sivuvaikutuksiin. Esimerkiksi nukutuksessa käytetty ketamiini saattaa aiheuttaa jopa aistiharhoja.

Alkoholi ja muistihäiriöt

Alkoholi estää erityisesti N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) - vastaanottajien toimintaa. Hippokampuksen N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) -vastaanottajien salpaus häiritsee muistille keskeisen pitkäaikaisen muutoksen muodostumista.

Nämä vastaanottajat näyttävät olevan keskeisiä muistin mekanismissa.

Amino-hydroksimetyyli-isoksatsoli-propionihappo- ja kainaattivastaanottajat ovat pääasiassa kationien kanavia (natriumioni sisään ja kaliumioni ulos). Niiden toimintaa tunnetaan vielä puutteellisesti.

Liikkeiden säätely ja oppiminen

Ns. metabotrooppisia vastaanottajia on tunnistettu ainakin 11 tyyppiä. Niitä esiintyy sekä lähettävinä että vastaanottajina kaikkialla keskushermostossa. Niillä on tärkeä tehtävä hermosolujen muotoutumisessa, erityisesti hippokampuksessa ja pikkuaivoissa. Niiden arvellaan osallistuvan liikkeiden säätelyyn ja oppimisen mekanismeihin.

Negatiivinen ja tiedollinen skitsofrenia

Glutamiina pidetään nykyään tärkeimpänä välittäjäaineena negatiivisessa ja tiedollisessa (kognitiivisessa) skitsofreniassa (jakomielitaudissa, Science 1 / 2004).

Negatiivisen ja tiedollisen skitsofrenian tyypillisiä piirteitä ovat piittaamattomuus ympäristöstä (autismi), emotionaalinen syrjään vetäytyminen (ambivalenssi), tylsä naaman ilme, asiasta toiseen hyppiminen, aloitekyvyn puute, sekava puhe, vaikeus kertoa tapahtumista ja liikkeiden hitaus.

Kyseessä on glutamiinin vajaus, ja sen parantamiseen etsitään uusia lääkkeitä.

Myös kalaöljyjen rasvahappojen (erityisesti E-EPA, ethyl-eicosapentaenoate) merkitystä tutkitaan.

GABA

Gamma-aminovoihappo (gamma-aminobutyric acid, GABA) on keskushermoston tärkein estävä välittäjäaine. Keskushermoston hermopäätteistä n. 20 % on GABA -vaikutteisia. GABA muodostuu glutamaatin dekarboksylaatiolla.

Sen vaikutus hermosolun päätteessä loppuu natriumioneista riippuvaisten kuljetusjärjestelmien välittämään takaisinottoon lähettäviin hermosoluihin ja hermotukikudossoluihin.

Epilepsian hoito

GABA hajoaa solun sisällä (mitokondrioissa) GABA - ketoglutaraattitransaminaasin (GABA-T) katalysoimana meripihkahapon aldehydiksi. Kyseisen entsyymin estoa (mm. vigabatriinilla) käytetään epilepsian hoidossa aivojen GABA- pitoisuuden nostamiseksi.

GABA- vastaanottajat muistuttavat rakenteeltaan glutamaattivastaanottajia. Ne voidaan luokitella kolmeen päätyyppiin: GABAA- ja GABAC (ionotrooppiset) ja GABAB- (metabotrooppiset) vastaanottajat. GABAA ja GABAC- vastaanottajat ovat viidestä alayksiköstä koostuvia anionikanavia, joiden aktivoituminen lisää kloridi-ionin läpäisevyyttä.

Lihasjännityksen laukaiseminen

Bentsodiatsepiinit (tunnetuin niistä on diatsepamiini eli diapam, jota käytetään lihasjännityksen laukaisemiseen, mutta jota käytetään myös väärin huumeena) tehostavat GABA:n vaikutuksia sitoutumalla GABAA-reseptorin alfa-alayksikköön.

Barbituraateilla ja alkoholilla on ilmeisesti samanlaisia vaikutuksia.

GABAC- vastaanottajia esiintyy vain silmän verkkokalvolla.

GABAB- vastaanottajat ovat G-proteiineihin kytkettyjä, ja niiden toiminta lisää varsinkin kalsium- ja kaliumionien läpäisevyyttä hitaammalla, välillisellä mekanismilla.

Aminohappoketjut

Nykyään tunnetaan runsaasti aminohappoketjuja, joilla on hermostovaikutuksia.

Vain osalle niistä on kuitenkin osoitettu selkeä välittäjätehtävä. Varsinkin amiini- ja aminohappovälittäjien kanssa samoissa hermosoluissa tuotetaan myös aminohappoketjuja. Esimerkkinä aminohappoketjuvälittäjistä ovat opioidiaminaohappoketjuvälittäjät.

Opioidiaminohappoketjuja muodostuu kolmesta esiasteesta: pro-opiomelanokortiini (POMC), josta on peräisin beetaendorfiini; proenkefaliini, josta pilkkoutuvat enkefaliinit; ja prodynorfiini, josta ovat peräisin dynorfiini ja neoendorfiinit.

Liikunta ja mielihyvä

Neljännen tärkeän opioidiaminohappoketju, endomorfiinien, muodostumista ei vielä tunneta. Endorfiinit ovat oopiumin sukuisia aineita, jotka aiheuttavat mielihyvää esimerkiksi runsaan liikunnan yhteydessä sekä nostavat kipukynnystä.

Opioidien aiheuttama riippuvuus

Opioidiaiminohappoketjuille on tunnistettu kolme valkuaisaineisiin (G-proteiineihin) kytkettyä vastaanottajaa. Ne kaikki estävät adenyylisyklaasia. Myyvastaanottajan toiminta lisää kaliumionien johtavuutta.

Se välittää beetaendorfiinin kipua lievittävät ja mielihyväää aiheuttavat sekä hengitystä ja ruuansulatuskanavaa hillitsevät vaikutukset.

Se on myös pääasiassa vastuussa opioidien (mm. morfiinin) riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista.

Neljän aminohapon muodostamat endomorfiini 1 ja 2 saattavat olla myyvastaanottajan varsinaisia sisäsyntyisiä sitoutuvia aineita (ligandeja), sillä niiden liittymisherkkyys ko. vastaanottajaan on suurin.

Kappavastaanottajan aktivaatio sulkee kalsiumkanavia. Sen sisäsyntyinen sitoutuva aine (ligandi) on dynorfiini.

Kappavastaanottaja välittää osan kipua lievittävistä ja rauhoittavista vaikutuksista. Sen ärsytys aiheuttaa yllättäen myös huonovointisuutta, mikä on haitannut sinänsä lupaavien kappaestagonistien kehittämistä lääkeaineiksi.

Deltavastaanottajien ärsyttäminen niin ikään vähentää solukalvon kalsiumioniläpäisevyyttä. Sen merkitys on huonommin tunnettu, mutta se saattaa myös välittää opioidien kipua lievittäviä vaikutuksia. Enkefaliinit ovat ilmeisesti deltareseptorin sisäsyntyisiä sitoutuvia aineita (ligandeja)

Tehtäviä

  1. Pohtikaa voiko eläimillä esiintyä mielenterveysongelmia? Jos niitä esiintyy, miten niitä hoidetaan?
  2. Mitä vaikutuksia alkoholilla on ihmisen toimintakykyyn? Mistä nämä vaikutukset johtuvat
  3. Mihin huumeriippuvuus perustuu? Voivatko lääkkeet aiheuttaa riippuvuutta?
  4. Mihin perustuu voimakas riippuvuus tupakasta? Mitä terveysvaikutuksia tupakan polttamisella on?
  5. Pohtikaa ravitsemuksen vaikutusta ihmisen mielenterveyteen. Pitävätkö vanhat ravitsemusneuvot nykyään paikkaansa?

Ympäristön merkitys

Yksilö mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä

Yksiön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ovat rajalliset.

Toiveet ja todellisuus



Ihminen on aina vaikuttanut ympäristöönsä. Aina ihmisen vaikutus ympäristöön ei ole ollut viisasta.

Ympäristöongelmat, saastuminen ja ympäristön laadun rappeutuminen ovat tästä esimerkkejä.

Aiemmin ihmisellä oli mahdollisuus muokata ympäristöään arvojaan vastaavaksi rakentaen taloja ja maata muokaten.

Miten on nykyisin? Kenen arvoja heijastavat saastunut luonto, taivasta halkovat kerrostalot ja asvaltoidut pihat?

Nykyisin ihmisellä ei aina ole mahdollista elää mielikuviaan vastaavassa hyvässä ympäristössä. Kuinka luotaisiin ympäristöjä, jossa ihmisen olisi hyvä elää?

Toimintaympäristö ja tilakäyttäytyminen

savanni

Ympäristöön kuuluvat aineellisen ympäristön lisäksi myös ihmisistä ja yhteisöistä koostuva sosiaalinen ympäristö sekä kielestä, tavoista ja säännöistä koostuva ympäristö.

Ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristön osien kanssa, vaikuttamalla toiminnallaan niihin ja samalla olemalla niiden vaikutuksen alainen.

Tilakäyttäytymisessä ihminen ontavoitteellisesti toimiva omine mielikuvineen, elämänkokemuksineen ja biologisine ominaisuuksineen. Millä tavoin ympäristön ominaisuudet vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen?

Ihmisen toiminnan elämyksellistä puolta kuvaavat mm. ympäristön havaitseminen sekä ympäristöön liittyvät arvot ja asenteet. Ympäristön ominaisuudet vaikuttavat käyttäytymiseen.

Ympäristön vaikutus ihmiseen

Aineellinen ympäristö
  • määrää suoraan käyttäytymistä,
  • tarjoaa mahdollisuuksia ja rajoituksia, joiden pohjalta ihmiset tekevät valintansa toiminnassaan ja
  • toimii näyttämönä ihmisen toiminnalle, estäen tai edistäen tätä.
Suoraan ympäristöstä ihmiseen vaikuttavat vain aineellisett tekijät kuten ympäristömyrkyt, kylmyys, liikenneonnettomuudet tai melu.

Ihmisen käyttäytyminen on ympäristösidonnaista



Ihmiset ikään kuin siirtyvät käyttäytymiskehyksestä toiseen ja mukautuvat kunkin käyttäytymiskehyksen sääntöihin; ihmiset ovat oppineet käyttäytymään tietyissä käyttäytymisympäristöissä tietyllä tavalla.

Ympäristösuunnittelussa tulisi tiedostaa, että aineellista ympäristöä muutettaessa vaikutetaan aina myös ympäristön yhteisöllisiin ja toiminnallisiin puoliin. Siksi ympäristön parantamiseen pyrkivien toimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa ihmisten elämäntapojen kanssa.

Ympäristön luonne käyttäytymistä estävänä tai edistävänä näyttämönä korostuu niisä elämänvaiheissa, joissa ihmisen mahdollisuus toimia on rajoitettu.

Lähiympäristön merkitys

Lähiympäristön merkitys ihmisille eri ikäkausista on suuri, eteenkin lapsuudessa ja vanhuudessa.

Lähiympäristön merkitys on suuri myös niille ihmisille, jotka viettävät paljon aikaa lähiympäristössään kuten liikuntarajoitteisille, pienten lasten äideille tai työttömille.

Ympäristö on voimavara

tori

Ihmisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänen toimintaympäristönsä on sisällöllisesti rikas ja valintamahdollisuuksia tarjoava. Näin ihmisen ympäristöstä ei muodostuisi vain näyttämö toiminnalle, vaan voimavara, jota kukin voisi käyttää haluamallaan tavalla.

Ihmisten välinen kanssakäyminen tapahtuu aina jossain tilassa. Tässä vuorovaikutuksessa tilan ominaisuudet ja rakenne ovat tärkeitä. Yksityisyyttä, henkilökohtaista tilaa, ja ahtautta tutkimalla etsitään keinoja siihen, kuinka rakennetussa ympäristössä saavutettaisiin tasapaino yhteyksien ja eristyneisyyden sekä yksityisyyden ja yhtenäisyyden välille.

Yksityisyys

Ihminen tarvitsee yksityisyyttä säädelläkseen omaa suhdettaan muihin ja jäsentääkseen omia kokemuksiaan. Yksityisyyden voidaan ajatella olevan itsensä avaamista ja sulkemista vuorovaikutukseen toisten kanssa, sekä vapautta valita milloin haluaa olla yksin ja milloin toisten kanssa.

Silloin kun toivottu ja saavutettu yksityisyys ovat yhtenevät, voidaan puhua ihannetilasta. Mikäli yksityisyyttä on liikaa on kyseessä eristäytyminen tai yksinäisyys, kun taas yksityisyyden puute on ahtautta.

Luonnon merkitys kaupunkilaiselle



Ihmisten kasautuessa kaupunkeihin muodostuu luonnosta monille rauhoittava mielipaikka. Luontoon mennään, kun halutaan olla yksin, selvittää ajatuksia ja palautua arjen kiireistä.

Yksityisyyttä toteuttavan paikan ohella luonnolla on todettu olevan myös elvyttävä vaikutus fysiologisiin toimintoihin, tuntemuksiin ja keskittymiskykyyn.

Henkilökohtainen tila

Ihminen pyrkii sosiaalisissa tilanteissa pitämään mukavalta tuntuvaa, henkilökohtaisen tilan vaativaa, etäisyyttä toisiin ihmisiin.

Toisinaan ihmisen luomat tilaratkaisut tai kalustejärjestelyt määrittävät etäisyyden luonnollisista etäisyyksistä poikkeaviksi, mikä heikentää etenkin omaehtoista sosiaalista käyttäytymistä.

Esimerkiksi seinustoille riviin asetetut penkit estävät normaalin vuorovaikutuksen syntymistä ja toimivat sosiaalisesti loitontavina.

Toisaalta taas penkkien asettaminen vuorovaikutusta tukevaksi toimii sosiaalisesti yhdistävästi. Aineellisten järjestelyjen tulisi tukea ihmisten luontaista toimintaa, eikä estää sitä.

avokonttori

Toidsaalta maisemakonttori saattaa haitata työntekoa.

Ihminen ympäristönsä muokkaajana

Ihmisen alueellinen tila (reviiri) tarkoittaa omistamista tai tilan hallintaa. Keskeisenä tekijänä on tilan ja tilanteen hallinta ja ympäristösuhteen säätely.

Henkilökohtainen tila kulkee ihmisen mukana aina, kun taas alueellinen tila on sidottu maantieteelliseen alueeseen. Se voi liittyä ryhmään kuten perheeseen.

Alueellinen tila näkyy yhteisöllisen elämän helpottumisena. Tämä tarkoittaa jokapäiväisessä elämässä arkipäiväisten toimintojen helpottumista, kun esimerkiksi perheenjäsenillä on omat paikkansa ruokapöydässä.

Oma jälki ympäristöön

Ihminen jättää oman jälkensä ympäristöön. Ihminen kokee tämän ympäristön itselleen merkitykselliseksi.

Vaikutusvaltaisilla ihmisillä on taipumus jättää ympäristöön suuria jälkiä, joista on haittaa myös tuleville sukupolville.

Ilkivalta



Ympäristöön kohdistuu myös törkeää ilkivaltaa. Ilkivaltaa voidaan kuvata asteikolla, jonka toisessa päässä on hyväksytty hävittäminen, toisessa päässä hävittäminen, jota pidetään rangaistavana tekona.

Ilkivallalla on monia syitä kosto-, leikki- ja saalistusilkivallasta häijyilkivaltaan. Eniten ilkivaltaa esiintyy sellaisilla alueilla jotka tulkitaan ”ei kenenkään” maaksi. Suurella mittakaavalla ja koolla sekä kylmillä ja teräksisillä rakennusaineilla on todettu olevan ilkivaltaa kiihottava vaikutus.

Lapsille ja nuorille yksitoikkoinen ympäristö puhtautta, siisteyttä ja pelkistettyjä järjestelyjä korostavana ei tarjoa paljoa toimintamahdollisuuksia. Kun nuori ei saa vaikuttaa ympäristöönsä, hän purkaa energiaansa rikkomalla tai kohtelemalla ympäristöään välinpitämättömästi.

Keinoja ilkivallan vähentämiseen

Ensimmäinen on valvottavuuden lisääminen, mikä on toteutettavissa asumisen ja muiden toimintojen yhteensovittamisella.

Toinen keino on asuinympäristöjen jäsentäminen puolijulkisiksi ulkotiloiksi, jotta ihmiset kokisivat ne omikseen.

Kolmanneksi asuinalueista pitäisi tehdä omaleimaisia, jotta asukkaat voisivat samaistua niihin.

Neljänneksi alueellinen rakenne on jäsennettävä niin, että vierekkäisten asuinalueiden väliin jää riittävästi vapaata tilaa.

Toimintaympäristö



Emme vain koe kaupunkia vaan myös muutamme sitä. Tämä muuttunut kaupunki puolestaan muuttaa kokemustamme siitä. Toiminta ympäristön ja kokemuksen välillä on jatkuva, molemminpuolinen suhde.

Tavalliselle menevälle ihmiselle ympäristön vaikutus toimintaan saattaa jäädä pieneksi tai ainakin huomaamattomaksi. Ympäristön merkitys korostuu tietyissä elämänvaiheissa ja -tilanteissa, kun ihmisen toimintapiiri on rajoittunut lähiympäristöön.

Ympäristön merkitys toimintaan vaikuttavana tekijänä huomataan yleensä vasta silloin kun ympäristö synnyttää ei-toivottua käyttäytymistä.

Ympäristösuunnittelussa tulisi ottaa huomioon se, että suunniteltaessa aineellista ympäristöä suunnitellaan samalla myös yhteisöllistä ja toiminnallista ympäristöä.

Toisaalta tulisi ottaa huomioon se, että otettaessa asukkaat mukaan aineellisen ympäristön suunnitteluun pystytään luomaan ympäristöjä, joihin asukkaat voivat samaistua ja joita he voivat kokea omakseen.

koulutappelu

Tehtäviä

  1. Mitä parannuksia toivoisit kouluympäristöösi?
  2. Mitä parannuksia toivoisit kotiympäristöösi?
  3. Millaisessa ympäristössä haluaisit viettää loppuelämäsi?
  4. Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä asuinympäristössäsi?
  5. Millaista ilkivaltaa sinun omassa ympäristössäsi esiintyy?
  6. Miten tätä ilkivaltaa voitaisiin vähentää?
  7. Mitkä asiat omassa ympäristössäsi häiritsevät sinua eniten?
  8. Miten voit vaikuttaa omaan ympäristöösi?
  9. Mitä hyviä ja huonoja puolia on a) kaupunkiympäristössä b) maaseutuympäristössä?
  10. Miten voisit vähentää omaa "jalanjälkeäsi" ympäristöön?
  11. Miten tarpeetonta liikennettä voitaisiin vähentää?
  12. Miten tarpeetonta kulutusta voitaisiin vähentää?
  13. Miten jätteitä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä tehokkaammin?
  14. Mistä maailmanlaajuisen ympäristöongelmat johtuvat?
  15. Miksi ympäristöongelmien syntyä ei ole estetty?
  16. Mikä on maailman suurin ympäristöongelma?
  17. Miten se voitaisiin ratkaista?

Inhimillinen pahuus

Elokuva Pahuus



Tämä on lyhennelmä Vapaa Ajattelijassa 4 / 2004 julkaistusta kirja- ja elokuva-arvostelusta. Arvostelun tekijänoikeudet ovat oppimateriaalin toimittajalla Erkki Hartikaisella.

Suomenkielinen nimi: Pahuus
Alkuperäinen nimi: Ondskan
Ohjaaja: Mikael Håfström
Pääosissa: Andreas Wilson, Linda Zilliacus, Henrik Lundström, Marie Richardson, Johan Rabeus, Kjell Bergqvist
Valmistusvuosi: 2003
Valmistusmaa: Ruotsi
Kesto: 113 min

Saatavana myös DVD:nä, jossa on Jan Guilloun laaja haastettelu, poisleikatut pätkät ja erilaista muuta aineostoa.

Guillou, Jan
Pahuus / Jan Guillou ; suomentanut Veijo Kiuru. - 2.p.
Helsinki: Loisto: WSOY, 2003. - 338 s. ; 18 cm.
Alkuteos: Ondskan
ISBN 952-459-336-X (nid.) : 7,99 EUR

Mitä pahuus tarkoittaa

Pahuus tarkoittaa eri ihmisille, eri puolueille ja esimerkiksi uskovaisille ja ateisteille eri asioita. Tässä ei ryhdytä määrittelemään pahuutta.

Jos käsitettä ”pahuus” halutaan käyttää, on kohtuullista vaatia, ettei määritelmässä julisteta kaikkia pahoiksi, pahuutta olemattomaksi tai meikäläisiä hyviksi ja teikäläisiä pahoiksi.

man-tree

Asteikoista

Ei pidä sanoa, että Pekka on pieni, koska Pekka on pienempi kuin puu.

Ihmisiä on syytä verrata lähinnä ihmisiin keskimäärin. Tosin tämä saattaa olla käytännössä vaikeaa.

Kaksi kolmasosaa ihmisistä ajattelee olevansa keskimääräistä älykkäämpiä, mikä on tilastotieteen mukaan mahdotonta.

Amerikkalaisen professoritietieteen mukaan voidaan

  1. yrittää poistaa pahuus
  2. olla välittämättä pahuudesta
  3. lisätä tuloeroja niin, että mahdollisen monella on varaa henkilökohtaiseen pahuusterapeuttiin, joka pystyy vakuuttamaan jopa psykopaatille, että hän on hyvä.
Ensimmäisen vaihtoehdon amerikkalainen professoritiede torjuu kommunistisena pohtimatta juuri ollenkaan, onko olemassa ei-kommunistisia vaihtohehtoja vähentää pahuutta. (Amerikkalaisen professoritieteen mukaan myös sosialidemokratia on kommunismia.)

Vapaan markkinatalouden mukaan kakkosvaihtoehto on luonnollinen tila, mutta tietysti niillä, jotka ovat erityisesti ansioituneet niin, että heillä on varallisuutta, on oikeus kolmanteen vaihtoehtoon.



Pahuuteen amerikkalainen professoritiede on perehtynyt nuoruudessaan katsomalla villin lännen elokuvia, keski-iässä lukemalla metreittäin aatehistoriaa ja vanhuudessaan käymällä kirkossa ja republikaanien vaalitilaisuuksissa.

Omakohtaiset kokemukset



Ruotsalainen menestyskirjailija Jan Guillou (s.1944) sen sijaan on perehtynyt pahuuteen omakohtaisesti.

Jan Guillou ei ole uskovainen eikä republikaani vaan ateisti ja peruskoulun kannattaja.

Guilloun isä kuoli varhain, ja isäpuoli hakkasi häntä päivittäin.

Tukholmalaisessa toisen maailmansodan jälkeisessä oppikoulussa Guillou itse oli väkivaltainen.

Synnynnäinen rikollinen

Koulun rehtori päätteli omatekoisilla testeillä, että Guillou on synnynnäinen rikollinen.

Rehtori soitti muihin Tukholman oppikouluihin, ettei Guillouta saa ottaa oppilaaksi, koska hän on synnynnäinen rikollinen.

Yläluokan oppilaitokseen

Guilloun äiti myi perintöjään ja lähetti pojan aateliston ja rikkaiden sisäoppilaitokseen Solhemiin, jotta poika saisi keskikoulun käytyä ja pääsisi lukioon.

Solhem oli hirvittävä paikka (Guillou sai oppilaitoksen iltapäivälehtien avulla myöhemmin lakkautettua).

Toverikuri

school-violence

Solhemissä opettajat eivät puuttuneet järjestyksenpitoon vaan se oli jätetty oppilaskunnan hoidettavaksi.

Tästä syntyi hirvittävä väkivallan ja simputuksen kierre.

Väkivaltaan vastaaminen

Guillou oli päättänyt, ettei hän täällä vastaa väkivaltaan väkivallalla.

Kivunsietokykyä voidaan kehittää

Hän oli oppinut vihan avulla poistamaan kivun isäpuolen hakatessa häntä.

Guillouta hakattiin armottomasti, ja kun se ei tehonnut, hänen ainoaa ystäväänsä alettiin hakata ja kiusata niin, että ystävä lähti oppilaitoksesta.

Aatelisto johti väkivaltakoneistoa

Muutamassa vuodessa Guillou kasvoi Lawrence Kohlbergin moraalisen kehityksen asteikolla korkeimmalle eli kuudennelle asteelle.

Hän alkoi toimia johdonmukaisesti hyvin yleisten inhimillisten periaatteiden mukaan ja onnistui panemaan oppilaitoksessa asioita järjestykseen lakimiehen avulla ja myöhemmin laitoksesta päästyään saamaan aikaan sen lakkauttamisen.

Ainoa oppilas, josta tuli kansainvälinen vaikuttaja

Haastattelussa Guillou sanoo virnistäen, että hän on Solhemin sen aikaisista oppilaista ainoa, josta tuli merkittävä ruotsalainen ja kansainvälinen vaikuttaja. (Suomessa Guillouta on kristillisoikeistolaisissa kustannusyhtiöissä syrjitty.)

Vankilassa



Guillou on istunut vankilassa, mutta ei rikoksista. Hän paljasti Ruotsin salaisen palvelun olemassaolon ja tuomittiin vankilaan vakoilusta syytettynä.

Vankilassa hän keksi Carl Hamilton - kirjasarjan (11 kirjaa).

Suosittu rikoskirjailija

Guillou on Ruotsissa myös erittäin suosittu rikoskirjailija. Viime vuosina hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan keskiajasta. Kirjasarjan keskeinen aihe on pahuus.

Inhimillinen pahuus

Toisin kuin amerikkalainen professoritiede Guillou on ymmärtänyt, mitä inhimillinen pahuus on.

On ilmeistä, että Guillou on pahuuden suhteen oikeassa ja amerikkalainen professoritiede väärässä.

Pahuus on ihmisten perintötekijöissä, pahuus on inhimillisissä hallintojärjestelmissä, ihmisyhteisöissä ja uskonnoissa.

Mitä pahuudelle voidaan tehdä

Pahuutta ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää ja estää hyvinvointiyhteiskunnan avulla.

Pahuutta vastaan voidaan taistella.

Guilloun parikymmentä vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta Pahuus on tullut nuorisoromaani.

Ruotsalaiset äidinkielenopettajat ovat ihastuneita kirjaan: sen avulla saadaan myös pojat lukemaan.

Pojat samaistuvat kirjan päähenkilöön, mikä ei liene pahasta, vaikka kaikista pahoista pojista ei hyviä tulekaan.

Tunnistatko psykopaatin

robert-hare


Professori Robert D. Hare.

Professori Robert D. Hare on tehnyt 20 kysymyksen tarkistuslistan, jonka avulla voi tunnistaa mahdollisen psykopaatin. Jos vastaus kysymykseen on "kyllä", siitä saa 3 pistettä ja jos se on "ei", tulos on nolla pistettä. Suurin arvo on siis 60 pistettä. Yli 30 pistettä kuvastaa selvää sosiopaattia.

Kuten tiedetään, tällaiset testit eivät ole täysin luotettavia, mutta testin avulla saa käsityksen psykopaatin luonteenpiirteistä. Ehkä testi auttaa sinuakin tarkastelemaan muita ihmisiä uusin silmin.

Onko henkilöllä
  • charmikkuutta
  • rajaton luottamus omiin kykyihinsä
  • tarvetta ja kykyä johtaa (manipuloida) muita ihmisiä
  • innostumista erilaisista herätteistä (impulsiivisuutta)
  • jatkuva uusien kokemusten tarve
  • taipumus loukkaantua esitettäessä vaatimuksia (hänelle)
  • kostonhalua
  • vastuun puutetta
  • taipumus elää muiden kustannuksella
  • epäluotettava
  • puutteellinen syyllisyyden tunne
  • köyhä tunne-elämä
  • huono itsekuri
  • lyhytjännitteisyyttä
  • useita lyhytkestoisia ihmissuhteita
  • useita seksikumppaneita
  • käytöshäiriöitä lapsuudesta alkaen
  • taipumusta jatkuvaan (patologiseen) valehteluun
  • rikollisuutta nuoruudessa
  • taipumus suunnata energiaansa rikolliseen toimintaan
Tila on periytyvä, ja siihen ei tunneta tehokasta hoitoa.

Ravitsemushoidon vaikutuksesta ei ole vielä julkaistu yhtään tutkimusta, joten emme tiedä varmuudella, voisiko siihen vaikuttaa lisäravinteiden avulla.

Tehtäviä

  1. Mitä psykopaatin piirteitä tunnistat itsestäsi?
  2. Onko luokallasi oppilaita, joilla on monia psykopaatin piirteitä?
  3. Onko opettajillasi monia psykopaatin piirteitä? Entä rehtorilla?
  4. Miten psykopaattiin pitäisi suhtautua?
  5. Vertaa psykopaattia autoritaariseen ihmistyyppiin. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä havaitset?

Identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

Päivitetty 4.2.2013

Mitä siveys ja siveystutkimus ovat

Siveys (moraali) on yhteisöllinen arvo-, sääntö ja käyttäytymisjärjestelmä.

Siveystutkimus (etiikka) on siveyden käsitteellistä (teoreettista) tarkastelemista.

Onko siveys opittua vai perinnöllistä



Jotkut ovat sitä mieltä, että siveys on puhtaasti opittua.

Toiset ovat löytäneet yksilön siveyskehityksestä selviä vaiheita (esim. amerikkalainen Lawrence Kohlberg (1927-1987), jonka käsitys siveyden kehityksen tasoista on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta).

Muutamia vuosikymmeniä sitten naisasialiike (feminismi) vastusti Kohlbergin käsitystä. Uuden tutkimukset ovat osoittaneet, että miesten ja naisten välillä ei ole aikoinaan väitettyjä eroja siveyden kehityksessä.

Yksilön siveellinen kehitys jakaantuu kolmeen päävaiheeseen

I Esisiveellinen taso

Tällä tasolla lapsi käsittää sellaiset sanat kuin kiltti ja tuhma, saa ja ei saa, hyvä ja paha, oikein ja väärin. Hän käsittää nämä sanat aina toiminnan mukaan mielihyvän tai mielipahan sävyisiksi.

II Sovinnainen taso

Hyviä ja huonoja toimintoja arvioidaan sen mukaan, miten toiset tekevät riippumatta niiden seurauksista itselle. Puolustetaan oman ryhmän arvostuksia

III Itsenäi-periaatteellinen taso

Tällä tasolla koetetaan muotoilla siveysarvostukset ja toimintaperiaatteet yleispäteviksi aivan riippumatta virallisista laeista, säännöistä ja sovinnaisesta siveydestä.

Jokainen päävaihe voidaan lisäksi jakaa kahteen alavaiheeseen

Näin saadaan seuraavat kuusi vaihetta:

I Esisiveellinen taso

aggressive-child

1. Itsekeskeis-aineellinen taso

Toiminnan ulkonaiset seuraukset ratkaisevat, pidetäänkö toimintaa hyvänä vai pahana. Pyritään välttämään rankaisua (koska se on epämiellyttävää) ja alistumaan niiden määräyksiin, joilla on valtaa.

2. Välineellinen vaihe

Suoritetaan tekoja, tavoitteen saavuttamiseksi. Toisia autetaan, koska toivotaan apua myös itselle. Vältetään toisten vahingoittamista tai loukkaamista, jottei tultaisi itse vahingoitetuksi tai loukatuksi.

II Sovinnainen taso

3. Myötätunto ja rakkaus

Hyvällä käytöksellä voidaan auttaa toisia ja tuottaa heille iloa. Kun tekee toisten mielen mukaan, on hyvä poika tai kiltti tyttö. On jo sinänsä riittävää, jos tarkoittaa hyvää.

4. Laki ja järjestys

Toiminnasta tulee siveellinen, kun se on määrätyn yhteiskunta- tai maailmanjärjestyksen mukainen. Velvollisuus on täytetty kun toimii yhteiskunnan tai uskonnon lakien mukaisesti seurauksista riippumatta.

III Itsenäis -periaatteellinen taso

5. siveys on sopimusvaraista, ja lait vapaiden kansalaisten välisiä sopimuksia

Tässä vaiheessa siveyssäännöt käsitetään vapaiden ihmisten tekemiksi sopimuksiksi. Periaatteet perustuvat ihmisyksilön ehdottomaan arvoon ja oikeusturvan vaatimukseen. On sanottu, että tällainen on johtavien kapitalistimaiden virallinen siveys

6. Yleispätevät periaatteet

Siveys perustuu seuraavan tyyppisiin sääntöihin: “Tehkää toisille sitä, mitä toivoisitte tehtävän itsellenne” (kultainen sääntö). Yksilö tekee päätöksensä muutamien ylimpien periaatteiden mukaan, jotka perustuvat ajatuksiin oikeudesta, vastavuoroisuudesta, tasa-arvoista sekä ihmisyksilöiden arvosta yksilöllisinä ihmisinä.

Yksilöt jäävät eri tasoille

general-pronciples
Yksilön siveyskehitystä on tutkittu tämän käsityksen valossa eri valtarakenteiden ja eri elämänkäsitysten piirissä.

Pääpiirteissään kehitys tapahtuu tämän kaavion mukaisesti siten, että kukin yksilö etenee aiemmalta vaiheelta ylemmälle. Ihmisten suuri enemmistö ei kuitenkaan koskaan saavuta 5. tai 6. vaihetta.

Esimerkkejä

Esimerkki 1

Eräässä tutkimuksessa testattiin 10 - 28 -vuotiaita amerikkalaisia poikia. Noin joka kolmas vuosi heidän annettiin pohtia vaikeita siveysongelmia.

Eräs koehenkilö vastasi kymmenvuotiaana suunnilleen seuraavasti, kun häneltä kysyttiin, onko parempi pelastaa merkittävän miehen henki kuin useiden merkityksettömien.

small-house

“Merkityksettömillä on vain yksi talo kullakin ja vähän huonekaluja, mutta monilla tavallisilla ihmisillä on yhteensä paljon rahaa, vaikkei sitä huomaa.”

Vastauksessa ihmisarvo sekoitetaan aineellisiin arvoihin, ja järkeily tapahtuu alhaisella siveystasolla.

Kolme vuotta myöhemmin poika oli uudelleen testattavana tehtävillä, jotka sopivat hänen ikäänsä. Hänen piti vastata mm. kysymykseen, pitääkö lääkärin auttaa vaikeasta, parantumattomasta sairaudesta kärsivää naista kuolemaan, kun tämä itse sitä pyytää päästäkseen vaikeista tuskistaan.

koirat

Poika vastasi suurin piirtein näin:

“Hänen olisi varmaan hyvä päästä kärsimyksistään. Mutta hänen miehensä ei tahtoisi sitä. Eihän nainen ole eläin. Mies voi kyllä saada uuden vaimon, mutta se ei ole sama asia.”

Nyt poika arvostaa ihmishenkeä sen mukaan, mitä hyötyä siitä on itselle tai muille. Poika on kuitenkin siirtynyt ensimmäisestä itsekeskeis-aineellisesta vaiheesta toiseen, välineelliseen vaiheeseen.

Kolmen vuoden kuluttua eli 16-vuotiaana äskeinen poika vastaa kysymykseen suunnilleen näin:

“Ehkäpä se olisi hänelle parasta. Mutta entä hänen miehensä? Eihän nainen ole eläin, joka ei merkitse perheelle samaa kuin ihminen. Koiraan voi kiintyä, muttei samalla tavoin kuin tuntemaansa ihmiseen.”

Vaikka poika oli teini-iässä, hän ei yltänyt siveysajattelussa kuin kolmanteen eli sovinnaiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa ihmishengen arvostus perustuu sääliin ja rakkauteen. Poika oli muutoin älykäs, hänen älykkyysosamääränsä testissä, jossa keskiarvo on 100, oli 120.

Esimerkki 2

Eräs toinen henkilö vastasi kuolinapua koskevaan kysymykseen seuraavasti:

bible

“Yksittäisellä ihmisellä ei ole oikeutta ratkaista, kenen pitää elää ja kuolla. Mikäli näin tehdään, kosketaan johonkin pyhään, sillä kaikki ovat saaneet elämänsä Jumalalta.”

Tämä järkeily kuuluu neljänteen vaiheeseen: ihmishengen pyhyys perustuu ihmisen asemaan siveellisessä tai uskonnollisessa järjestelmässä oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Tämä näkemys painottaa “lakia ja järjestystä”. Ehkäpä tällaisen käsityksen vallassa oleva tappaisi naisen, jos jumala käskisi. Tämä on sovinnaisen tason toinen vaihe, josta käytetään nimitystä “1aki ja järjestys”.

Esimerkki 1

Aikaisempi 16-vuotias vastasi 20-vuotiaana kuolinapua koskevaan kysymykseen seuraavasti:

“Hengityskoneen tai keinomunuaisen varassa elävä potilas on usein kuin vihannes. Tämän naisen pitää saada itse päättää. Ihmisinähän meillä on tiettyjä oikeuksia. Jokainen haluaa elää - ja tavallaan elääkin olemassaolon keskustassa. Tällä tavoin me kaikki olemme samanlaisia.”

Tämä vastaus kuuluu viidenteen vaiheeseen, joka on ensimmäinen vaihe kolmannella eli korkeimmalla tasolla. Oikeus elämään käsitetään 5. vaiheessa joksikin sellaiseksi, josta oikeusvaltiossa ollaan yksimielisiä.

Se on vähän niin kuin tehty sopimus, joka pätee kunnes osapuolet muuttavat sitä yksimielisesti. Tämä on monien nykyaikaisten valtioiden virallinen siveys, joka ei kuitenkaan välttämättä toteudu käytännössä.

justice

Sama koehenkilö järkeili 24-vuotiaana seuraavasti:

“Ihmishenki on kaikkien siveys- ja laillisten arvojen yläpuolella, olivatpa ne sitten millaisia tahansa. Ihmiselämällä on oma sisäinen arvonsa, arvostakoon joku muu tai olkoon arvostamatta tätä ihmistä. Ihmisyksilön arvo on kaikkein tärkein. Oikeuden ja rakkauden periaatteet koskevat myös ihmisten yhteiselämää.”

Tämä vastaus on hyvin juhlallinen, mutta tällainen juhlallisuus on ominaista kuudenteen vaiheeseen kuuluville vastauksille.

Tässä vaiheessa siveys ei koostu joukosta käskyjä tai kieltoja, vaan yleispätevästä oikeudenmukaisuuden periaatteesta, joka perustuu tasa-arvon ja yksilön kunnioituksen periaatteisiin.

Periaatteet ovat oleellisia

On huomattava, ettei edellä esitetyissä vastauksissa ole siveyskehityksen suhteen niinkään oleellista se, kumpaan tulokseen vastaaja on päätynyt, kuin se, mitä periaatteita hän käyttää perustellessaan vastauksiaan.

On väitetty (esim. Sokrates), että se, joka tietää mikä on oikein, myös tekee niin. Oliko hän oikeassa? Monet ovat taipuvaisia sanomaan: “Ei tietenkään.” Voidaan hyvinkin olla sitä mieltä, ettei tarvitse tehdä kokeita, jotta voidaan osoittaa näin kummallinen mielipide vääräksi. Mutta varmuuden vuoksi kerromme eräästä hyvin kuuluisasta kokeesta.

Milgramin koe



Stanley Milgram (1933 – 1984) oli yhdysvaltalainen professori ja sosiaalipsykologi, joka kiinnostui 1960-luvun alussa nuorena tutkijana tottelevaisuudesta.



Professori Stanley Milgram (1933 – 1984).

Kansallissosialistien toiminta keskitysleireillä oli johtanut monet kysymään sitä, miksi ihmiset ovat valmiita tottelemaan johtajiaan silloinkin, kun käskyt tuntuvat heistä itsestään siveettömiltä.

Koejärjestely

Vuonna 1961 suoritettiin seuraava koe.

Opiskelijoita pyydettiin tulemaan valekoehenkilöiksi kokeeseen, jolla näennäisesti tutkittiin oppimista. Heidän piti olla kärsivinään kauheasti silloin, kun aidot koehenkilöt luulivat antavansa heille sähköshokkeja.

Aidot koehenkilöt asetettiin suuren kojelaudan ääreen, mistä he saattoivat säädellä shokkeja, ensin heikkoja ja sitten yhä voimakkaampia aina 450-volttisiin, tappaviin shokkeihin asti.

Väärä koehenkilö oli tuntevinaan yhä voimakkaampaa kipua ja jo 200 voltin kohdalla lähes sietämätöntä tuskaa.

Todellinen kysymys olikin, miten pitkälle aidot koehenkilöt jatkoivat koetta.

Kokeen tulos

Pahinta ja tyrmistyttävää oli, että 70 % jatkoi koetta katkeraan loppuun asti, 450-voltin shokkeihin.

Miten he saattoivat? He tiesivät, mikä on oikein, mutta he eivät tehneet niin kuin Sokrates väitti.

Ehkä heidän tietonsa ei ollutkaan oikeanlaista. Sokrateen mielestä ihminen, joka todella ymmärtää oikean myös tekee oikein.

Siveyskehityksen kuudennessa vaiheessa olevan ihmisen pitäisi Sokrateen mukaan toimia oikein. Tällainen henkilöhän oivaltaa syvällisesti ne siveyskäsitteet, joita Sokrates sisällytti sanaan “tietää”.

Yhdistetty koe

Eräässä testissä koehenkilöt testattiin Kohlbergin testillä. Tuloksista ilmeni, että kuudennessa vaiheessa olevista kokonaista 75 % kieltäytyi jatkamasta koetta loppuun. Viidennessä tai sitä varhaisemmassa vaiheessa olevista ainoastaan 13 % kieltäytyi jatkamasta.

Tämän kokeen tuloksista on sanottu, etteivät ne ole ollenkaan huonoja lukuja Sokrateelle ja Kohlbergille.

golligan

Sen sijaan Carol Gilliganille (1936-), joka arvosteli Kohlbergin asteikkoa naisnäkökulmasta, nämä ovat huonoja lukuja.

Tutkijoilla vaikeuksia

Milgramin kokeen tulokset eivät olleet amerikkalaisille mieleisiä. Milgramilla oli vaikeuksia saada töitä.

Sovellukset koululaitokseen

Koululaitoksen suhteen ajatusten perusteella on tehty monenlaisia johtopäätöksiä. Joskus nämä johtopäätökset ovat olleet vastakkaissuuntaisia.

Useimmat ovat katsoneet, että ajatukset tukevat ns. oppilaskeskeisiä työtapoja. On ajateltu, että ihminen pystyy itse kehittymään, kun hän saa oikeita virikkeitä.

Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei ihmistä voida väkisin siirtää siveyskehityksen vaiheesta seuraavaan.

Tämän aineiston hyvää yhteiskuntaa käsittelevässä osassa tarkastellaan ja torjutaan feministien (Carol Gilligan) Kohlbergiä vastaan esittämää arvostelua.

Mainittakoon tässä, että tällä vuosituhannella toistetuissa kokeissa naiset ovat saaneet Kohlbergin asteikolla täsmälleen yhtä hyviä tuloksia kuin miehet.

Kohlberg ja Kant

kant

Professori Immanuel Kant (1724 – 1804).

Joskus on ajateltu, että Kohlbergin teoria tukee Immanuel Kantin siveyttä, koska siinä on eräitä hyvin yleisiä periaatteita. Sähköshokkikoe viitannee pikemmin jonkinlaiseen seuraussiveyteen.

Voidaanko tosiasioista johtaa siveyssääntöjä

Jos halutaan välttää sitä virhepäätelmää, että tosiasioista johdetaan siveyssääntöjä, kokeiden tuloksista, ei pidä päätellä yhtään mitään.

Tehtäviä

  1. Millä eri vaiheisiin kuuluvilla perusteilla henkilö saattaa ryhtyä aseistakieltäytyjäksi?
  2. Mitä sanotte erään seitsenvuotiaan lauseesta “Älä nimittele toisia, senkin torvi!”
  3. Toteutuuko kuudenteen vaiheeseen kuuluva oikeudenmukaisuus Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien osalta.

Miten evankelisluterilaiset vaikuttavat uskonnottomien elämään

Mihin uskonnottomien ihmisoikeudet perustuvat



Tässä artikkelissa on esitelty uskonnottomien ihmisoikeuksia Suomen koululaitoksessa voimassa olevien kansainvälisten sopimusten, Suomen perustuslain, Suomen nykyisten lakien ja muiden asiakirjojen avulla. Arikkelissa esitetään myös, millä tavoin evankelis-luterilaiset vaikuttavat uskonnottomien ihmisoikeuksiin.

Suomen kansainvälisiä sopimuksia on seuraavassa pidetty siveellisesti velvoittavina.

Kansainväliset sopimukset ylittävät perustuslain ja perustuslaki tavalliset lait

Kannattaa huomata, että alla mainitut kansainväliset sopimukset ylittävät Suomen perustuslain. Perustuslaki ylittää tavalliset lait. Tavalliset lait ylittävät hallinnolliset määräykset. Lakien perusteluilla ei ole mitään sitovaa merkitystä.

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

Alkuteksti

Article 18
  1. Everyone shall have the right to freedom of thought, conscience and religion. This right shall include freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice, and freedom, either individually or in community with others and in public or private, to manifest his religion or belief in worship, observance, practice and teaching.
  2. No one shall be subject to coercion which would impair his freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice.
  3. Freedom to manifest one's religion or beliefs may be subject only to such limitations as are prescribed by law and are necessary to protect public safety, order, health, or morals or the fundamental rights and freedoms of others.
  4. The States Parties to the present Covenant undertake to have respect for the liberty of parents and, when applicable, legal guardians to ensure the religious and moral education of their children in conformity with their own convictions.

Englanninkielen sanakirjan selitys sanalle belief

  1. usko (in God; the Christian ~); vakaumus
  2. usko, luottamus (he had no great ~ in doctors)
  3. käsitys, mielipide, ajatus, luulo
Kun artikla alkaa puheella ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaudesta, on Suomen hallitukselta täysin mielivaltaista ja kannanotto uskontojen puolesta suomentaa seuraavassa lauseessa esiintyvä sana ”belief” uskoksi.

aamuhartaus

Uskonnollinen päivänavaus koulussa.

Korjattu suomennos

Artikla 18
  1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden tunnustaa omavalintaista uskontoa tai vakaumusta (hallituksen suomennos: uskoa) taikka omaksua se sekä vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan tai vakaumustaan (hallituksen suomennos: uskoaan) jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa, hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa.
  2. Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa mukainen uskonto tai vakaumus (hallituksen suomennos: usko).
  3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumuksiaan (hallituksen suomennos: uskoaan) voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.
  4. Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan.

Yleissopimus lapsen oikeuksista



Lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen suomennoksessa ”belief” on suomennettu oikein vakaumukseksi.

Artikla 14
  1. Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.
  2. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.
  3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Otteita perustuslaista



6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Ote perusopetuslaista

gustafsson

Opetusministeri Jukka Gustafsson ei hyväksy ateistien ihmisoikeuksia.

13 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.

Vähintään kolmelle evankelisluterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.

Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.

Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu.

pupil

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.

Mitä 13 §:ssä säädetään uskonnollisesta yhdyskunnasta, sovelletaan sellaiseen tämän lain voimaan tullessa toimivaan uskonnolliseen yhdistykseen, jota perusopetuksen järjestäjä on pitänyt tuolloin voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuna uskontokuntana.

Ote lukiolaista



9 § Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.

Vähintään kolmelle evankelisluterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.

Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät. Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.

Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.

uskonnonopetus

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja opiskelijoita on vähintään kolme.

Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskelija voi osallistua myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.

Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Mitä 9 §:ssä säädetään uskonnollisesta yhdyskunnasta, sovelletaan sellaiseen tämän lain voimaan tullessa toimivaan uskonnolliseen yhdistykseen, jota koulutuksen järjestäjä on pitänyt tuolloin voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuna uskontokuntana.

Ote perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 1982



Vaikka hallitusmuodon 8 §:ssä puhutaan vain oikeudesta harjoittaa uskontoa eikä lainkaan oikeudesta olla sitä harjoittamatta, on hallitus muodon 8 ja 9§: n nojalla epäilyksetöntä, etsi perustuslain turvaa nauttivaan uskonnonvapauteen kuuluu, ettei ketään voida ilman perustus lain säätämisjärjestyksessä annetun säännöksen tukea velvoittaa vasten tahtoaan osallistumaan uskonnonharjoitukseen.

Uskonnonharjoitukseen on pääsääntöisesti katsottava kuuluvan uskonnollisten menojen lisäksi myös uskonnolliset opetuksen, koska uskonnonvapauteen on katsottava sisältyvän myös vapauden uskonnosta.

Tämä vapaus uskonnosta koskee kaikkia kansalaisia ja on periaatteessa riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä, koska uskonnolliseen yhdyskuntaankaan kuuluvia henkilöitä ei voida pakottaa osallistumaan uskonnollisiin menoihin.

Hallitusmuodon säännösten nojalla on myös selvää, että uskonnonvapautta ei voida käsittää sillä tavoin ehdolliseksi, että esim. johonkin julkisen vallan ylläpitämään laitokseen kuten kouluun tai päiväkotiin tulevan henkilön voitaisiin katsoa tällä laitokseen tulemisellaan, vaikka se olisi vapaaehtoista, suostuneet osallistumaan laitoksessa toimitettavaan uskonnonharjoitukseen.

ruokarukous

Uskonnonvapaus on myös kansalaisen iästä riippumaton, mutta käytännössä nuorten alaikäisten kohdalla tätä vapautta ei käytä yksilö itse vaan hänen vanhempansa tai holhoojansa.

Vaikka uskonnonvapautta voidaankin pitää perussisällöltään selvänä, on vielä erikseen tarkasteltava, mitä sisältää hallitusmuodon 9 §:n tarkoittama oikeuksien ja velvollisuuksien riippumattomuus uskonnollisesta järjestäytymisestä eli voiko julkinen valta etuja antaessaan tai velvoitteita asettaessaan tehdä eroja eri uskontokuntiin kuuluvien kansalaisten tai uskonnonharjoittamisen suhteen eri asemassa olevien kansalaisryhmien välillä.

koululaisjum

Hallitusmuodon 5 §:n huomioon ottaen on selvää, että hallitusmuodon 9 §:n säännös edellyttää, siinä mainituin varauksin, julkiselta vallalta täyttä tasapuolisuutta oikeuksien antamisessa tai velvollisuuksien asettamisessa, milloin oikeudet ja velvollisuudet eivät koske tai liity uskonnonharjoittamiseen.

Uskonnonharjoittamisen perusteella ei voida tehdä eroja esim. terveys- tai kulttuuripalvelujen, sosiaalietujen tai vaaleihin liittyvien oikeuksien järjestelyssä.

Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, voiko julkinen valta tehdä eroja sellaisten palvelujen osalta, jotka itsessään sisältävät uskonnollisia piirteitä tai jotka liittyvät uskonnonharjoittamiseen, näyttää siltä, että hallitusmuodon 9 §:n säännös edellyttäisi tältä osin julkiselta vallalta täyttä tasapuolisuutta.

Tällainen tasapuolinen kohtelu voisi toteutua esim. siten, että julkinen valta pidättyisi täysin sellaisten palveluiden antamisesta, joihin sisältyy uskonnollisia aineksia, ja jättäisi niistä huolehtimisen asianomaisille uskontokunnille.

Vaikka hallitusmuodon 9 § ei sitä osoitakaan, on säännöksen syntyvaiheiden valossa kuitenkin ilmeistä, ettei säännöksellä pyritty muuttamaan evankelis-luterilaisella kirkolla ollutta erityisasemaa, joka perustuslakien tasolla ilmenee muun muassa hallitusmuodon 83 ja valtiopäiväjärjestyksen 31 §:ssä.

church-state

Tämä evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema on perustuslakien säätämisen jälkeenkin kiistattomasti otettu huomioon monissa lainsäädäntötoimissa.

Julkisen vallan ja evankelis-luterilaisen kirkon perustuslaeissa tarkoitettua suhdetta voidaan kuvata siten, ettei julkinen valta eli valtio ole tunnustuksellinen siinä mielessä, että se olisi sidottu evankelis-luterilaiseen tai muuhun uskonnolliseen oppiin.

Julkinen valta ei valtiosäännön mukaan ole tunnustuksellinen siinäkään mielessä, että se olisi nimenomaisesti velvollinen järjestämään palveluksia jollekin uskonnolliselle yhdyskunnalle tai johonkin tunnustukseen kuuluville.

Toisaalta julkinen valta ei valtiosäännön mukaan ole myöskään tunnustukseton. Lainsäätäjä voi tavallisella lainsäädännöllä tukea evankelis-luterilaista kirkkoa tai muutakin uskonnollista yhdyskuntaa.

Tämä merkitsee sitä, että tavallisella lainsäädännöllä voidaan järjestää tai olla järjestämättä esim. julkisen vallan ylläpitämiin kouluihin tai päiväkoteihin evankelis-luterilaista uskonnonopetusta tai uskonnollista kasvatusta tukevaa toimintaa edellyttäen, että näillä järjestelyillä ei loukata kansalaisen oikeutta pysyä erillään uskonnonharjoituksesta en uskonnonvapautta.

Ote Vapaa-ajattelijain liiton lausunnosta

vapaa-ajattelijat

Huomautus

Vapaa-ajattelijain liitto ei kannata enää alla olevaa lausuntoa vaan on luopunut siitä syksyllä 2010.

Ote yleisperusteluista

Mietinnön sivulla 7 sanotaan mm.:

Perustuslain 11 §:ssä tarkoitettuun uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen on katsottu kuuluvan myös tunnustuksellinen uskonnon opetus.

Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnonvapauskomitean ja perustuslakikomitean kanssa samaa mieltä siitä, että tunnustuksellinen uskonnonopetus on perustuslain 11 §:n mukaista uskonnon harjoittamista.

Täsmennämme asiaa vielä siten, että mielestämme kaikki uskonnonopetus sisältää uskonnon harjoittamista. Erityisesti uskonnon harjoittamista on osa koulujen päivänavauksista.

Uskontokuntiin kuulumattomien vakaumuksen vapauden loukkaaminen on entistä todennäköisempää, kun asetuksesta on poistettu uskonnonopetuksesta vapautettujen oikeus saada automaattinen vapautus myös päivänavauksista.

Evankelis-luterilainen kirkko on jopa laatinut jokaiseen virteensä sopivan päivänavauksen.

Kun uskonnonopetus sisältää uskonnon harjoittamista, uskonnonopetuksen häiritseminen olisi nykyisen uskontorikoslain mukaan rikos, josta voisi saada rangaistukseksi jopa vankeutta. Va­paa-ajattelijain liiton mielestä uskontorikoslaki voitaisiin kumota. Häiritseminen ja vahingonteko ovat rangaistavia muidenkin lakien perusteella, ja pilkkapykälät ovat perusteettomia.

bible

Erityisesti Vapaa-ajattelijain liitto vastustaa Ruotsin mallin mukaista uskonnonopetusta. Kokemustemme mukaan Ruotsin mallin mukainen uskonnonopetus on käytännöllisesti katsoen evankelis-luterilaista uskonnonopetusta, joka on naamioitu väärän nimikkeen alle.

Vapaa-ajattelijain liitto katsoo, että kaikki uskonnonopetus on poistettava yhteiskunnan ylläpitämistä ja tukemista oppilaitoksista. Useat johtavat teollisuusvaltiot tulevat toimeen ilman yhteiskunnan ylläpitämää tai tukemaa uskonnon opetusta. Oppilaitostemme uskonnonopetus on se tekijä, joka käytännöllisesti katsoen romuttaa oppilaitoksissa opiskelevien ja niissä työskentelevien katsomusvapauden (uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapauden).

Vapaa-ajattelijain liitto pahoittelee sitä, että evankelis-luterilaisen kirkon painostuksesta johtuen Suomessa puhutaan mieluummin omantunnon kuin vakaumuksen tai katsomuksen vapaudesta. Omatunto on evankelis-luterilainen käsite. Kaikki uskonnottomat eivät käytä sitä. Tunnetuin esimerkki Suomessa oli Kimmo Kevätsalon siviilipalvelushakemus, joka aikoinaan hylättiin sillä perusteella, ettei hakija katsonut itsellään olevan omaatuntoa. Vakaumus hänellä varmaan oli.

imaginary

Ateistien ihmisoikeudet ovat Suomen suurin uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapauteen liittyvä ongelma. Mielestämme tämä komitea olisi voinut käsitellä myös ateistien ihmisoikeuksia. Ateismi on määriteltävissä paljon helpommin kuin uskonto. Ateistinen elämänkatsomus on yhtä laaja ja kattava kuin uskonnollinen elämänkatsomus. Jos kouluissa opetetaan uskontoja, eri vakaumusten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että ateisteilla on oikeus oman vakaumuksensa mukaiseen elämänkatsomuksen opetukseen.

Elämänkatsomustieto on kaatoluokalle suunnattuna oppiaineena kompromissi, eikä se täysin tyydytä vapaa-ajattelijoita.

Evankelis-luterilainen kirkko korostaa uskonnonvapauskomitean välimietintöön antamassaan lausunnossa, että eri uskontojen uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksen tulee olla yhteiskunnan ylläpitämää, järjestämää ja määrittelemää.

Eräs kirkkohistorian professori esitti aikoinaan, että elämänkatsomustiedon opetus olisi pitänyt antaa vapaa-ajattelijoiden hoidettavaksi, koska silloisen pääsihteerin Erkki Hartikaisen YK:n Ihmisoikeuskomiteaan tekemä valitus ja muut ponnistelut asian korjaamiseksi ovat jääneet turhiksi.

Evankelis-luterilainen kirkko pystyy Suomessa valvomaan kaikkea yhteiskunnan hoitamaa elämänkatsomuskoulutusta.

opetushallitus

Opetushallitus.

Tästä syystä Vapaa-ajattelijain liitto katsoo, että elämänkatsomusopetuksen sisällön ja opettajien pätevyyden määritteleminen pitäisi antaa uskontokunnille ja uskonnottomille itselleen.

Opetuksen sisällön voisivat määritellä etujärjestöt kuten Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto vastustaa pyrkimystä laajentaa elämänkatsomistiedon opetus valinnaiseksi myös uskontokuntiin kuuluville.

Sivulla 7 sanotaan lisäksi:

Uskonnonvapauden on toisaalta katsottu edellyttävän myös yksilön mahdollisuutta saada uskonnollista tai elämänkatsomuksellista opetusta.

Tässä suhteessa vapaa-ajattelijat ovat jyrkästi eri mieltä komitean kanssa. Lainsäädännöltään täydellinen eli perustuslakiin perustuva uskonnon- ja omantunnonvapaus nimenomaan kieltää valtion tukeman uskonnonopetuksen.

Selkein esimerkki tästä on edellä esitetty Yhdysvaltain perustuslain ensimmäinen lisäys, joka kieltää valtion sekaantumisen uskontojen asioihin, myös uskonnon opetukseen.

Ote yksityiskohtaisista perusteluista

malta

Oppilaan oikeus saada uskonnonopetusta tuntuu oudolta komitealta, joka toki tietää, että tällainen oikeus on esimerkiksi Yhdysvalloissa perustuslain ensimmäisen lisäyksen vastainen. Vielä omituisempaa on, että komitea perustelee uskonnonopetuksella uskontokuntien rekisteröintiä.

Kansainvälisten sopimusten mukaan oikeus määrätä lasten uskonnollisen ja moraalisen kasvatuksen laadusta on vanhemmilla tai laillisilla holhoojilla, ei uskontokunnilla.

Komitean perustelu on outo myös siksi, että se unohtaa kokonaan uskontokuntiin kuulumattomat. Saman periaatteen mukaan kai uskontokuntiin kuulumattomien pitäisi rekisteröityä ateisteiksi, agnostikoiksi jne. saadakseen samat oikeudet kuin uskontokuntiin kuuluvat. Agnostikoiksi rekisteröidyille opetettaisiin siis tulevaisuudessa agnostisismia.

Peruskouluissa ja lukioissa annetaan pääsääntöisesti evankelis-luterilaista uskonnonopetusta, joka on tunnustuksellista.

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä uskonnonopetus ei kuulu julkisen viranomaisen tehtäviin. Siksi uskonnonopetus pitäisi lakkauttaa.

Jos uskonnonopetusta ei lakkauteta, kaikille koululaisille olisi taattava samanlaiset mahdollisuudet saada oman katsomuksensa mukaista katsomusopetusta. Nykyisin vain uskonnottomat eivät voi saada katsomuksensa mukaista opetusta.

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä vallitseva tilanne on perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Erityisen valitettavaksi tilanteen tekee se, että syrjintä kohdistuu lapsiin. Koska uskonnonopetus on, kuten edellä on mainittu, uskonnon harjoitusta, hallintojärjestelmä, joka käytännössä tekee koulusta kristillisen, rikkoo uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapautta.

komitea

Lukion elämänkatsomustiedon opetus syntyi aikoinaan siksi, että lukioiden oppilaita erosi runsaasti kirkosta uskonnonopetuksesta vapautuakseen. Peruskoulun uskontojen historian ja siveysopin opetus oli, kuten YK:n Ihmisoikeuskomitea on lausunnossaan todennut, alun perin osittain kristillistä.

Jos Vapaa-ajattelijain liiton silloinen pääsihteeri ei olisi ryhtynyt puolustamaan uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia, muille kuin evankelis-luterilaisille opetettaisiin Suomen kouluissa puolikristillistä uskontotietoa ja etiikkaa.

Sellainen oli ministerien Per Stenbäck ja Kalevi Kivistö alkuperäinen lakiesitys. Vapaa-ajattelijat hyväksyivät silloisen elämänkatsomustiedon vähemmän huonona vaihtoehtona. Nyt tilanteeseen olisi saatava todellinen korjaus.

Uskontokuntiin kuulumattomilla on mahdollisuus saada elämänkatsomustiedon opetusta, jos oppilaan huoltajat ovat ilmoittaneet oppilaan vapautettavaksi uskonnon opetuksesta.

Komitean ehdotus, jonka mukaan uskonnon opetuksesta vapauttaminen on uskontokuntiin kuulumattomien kohdalla automaattista, on kannatettava. He saavat ilman eri ilmoitusta elämänkatsomustiedon opetusta.

prayer

Liitto ei kannata sitä, että uskontokuntiin (komitea: uskonnollisiin yhdyskuntiin) kuuluvat oppilaat voisivat osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen lukuun ottamatta edellä mainitsemaamme tapausta, jossa se oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella vastaa hänen uskonnotonta katsomustaan.

Perustelemme kantaamme sillä, että uskontokuntien jäsenten osallistuessa opetukseen elämänkatsomustiedon oppisisältö ei säilyisi nykyisellään, vaan muuttuisi nykyistäkin enemmän uskonnon oppisisällön kaltaiseksi.

Erityisesti suuret uskonnolliset yhdyskunnat vaatisivat elämänkatsomustiedon oppisisältöjen muutosta, jos uskontokuntien jäsenet osallistuisivat oppiaineen opetukseen. Kokemukset vanhasta uskontojen historian ja siveysopin opetuksesta pelottavat.

Kouluja tarkasteltaessa Vapaa-ajattelijain liitto kiinnittää erityistä huomiota uskonnottomien opettajien ihmisarvoa alentavaan asemaan kouluissa.

Pienissä kouluissa uskonnottomat ovat joutuneet salaamaan vakaumuksensa ja kuulumaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, koska evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen järjestämisestä johtuvat vaikeudet olisivat estäneet heidän pääsynsä opettajanvirkaan tai aiheuttaisivat vakavia vaikeuksia opettajien viran hoitamiselle. Toisaalta on hämmästyttävää, että ortodoksiset opettajat eivät ole joutuneet samanlaisen syrjinnän kohteiksi.

virsikirja

Kouluissa järjestetään päivänavauksia, koska ne ovat evankelis-luterilaisen kirkon keino näyttää mahtiaan ja pakottaa uskonnottomat kuuntelemaan hartaustilaisuuksia. Tarvetta päivänavauksiin ei ole, ja ne puuttuvat maista, joissa ei ole aamuhartausperinnettä. Jos aiotaan tehdä jotain opettajien ja oppilaiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi, koulujen päivänavaukset on poistettava. Niillä ei ole nykyään enää muuta tehtävää kuin katsomusvapauden rikkominen.

Uskontoa opetetaan kouluissa myös muissa oppiaineissa kuin uskontotunneilla. Ainakin Oulun yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta antaa tällaiseen tähtäävää opettajakoulutusta. Koska uskonnonopetus on uskonnon harjoittamista, uskonnon opettaminen muilla kuin uskontotunneilla on perustuslain vastaista.

Koulun juhlilla on usein uskonnollinen luonne. Kevätjuhlakin päättyy Suvivirteen, vaikka on itsestään selvää, että virren veisaaminen ja jopa sen kuunteleminen on uskonnon harjoittamista.



Uskonnottomia opettajia pakotetaan yleisesti valvomaan koulun päivänavauksia, koulujen uskonnollisia tilaisuuksia ja koululaisjumalanpalveluksia. Jopa opettajan pakottaminen viemään oppilaat kirkon ovelle on uskonnottoman ihmisarvoa loukkaavaa.

Silloisen pääsihteerin Erkki Hartikaisen YK:n Ihmisoikeuskomiteaan valittamisen jälkeen annettiin asetus, jonka mukaan opettaja ja oppilas voitiin vapauttaa tällaisista tilaisuuksista.

heinonen

Entinen ministeri Olli-Pekka Heinonen.

On erityisesti ministeri Olli-Pekka Heinosen syy, että tämä asetus on kumottu. Väite, että Suomen perustuslaista automaattisesti seuraisi opettajien vapautus uskonnonopetukseksi katsotusta toiminnasta, ei ainakaan evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen lausunnon mukaan pidä paikkaansa.

Vapaa-ajattelijat toivovat, että Eduskunta tekisi selvät esitykset päivänavausten lopettamisesta, koulujen yhteisten tilaisuuksien uskonnottomasta luonteesta ja koululaisjumalanpalvelusten lopettamisesta. Tämä kohentaisi keskinäistä sopua koulumaailmassa.

Lisäksi toivomme yhteiskunnan tukijärjestelmää niille uskonnottomille opettajille, jotka joutuvat vaikeuksiin (etenkin pienissä kouluissa) siksi, että he eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Uskonnottomia opettajia on kohdeltava tuntijärjestelyissä tasa-arvoisesti esimerkiksi verrattua ortodoksisiin opettajiin.

Vapaa-ajattelijat ovat ehdottaneet erityisen näitä asioita käsittelevän tasa-arvovaltuutetun viran perustamista. Tasa-arvovaltuutettu olisi tarpeellinen, asiantuntijalautakunta perustuslain vastainen.

Tehtäviä

  1. Onko ateisteilla kansainvälisten sopimusten perusteella oman vakaumuksen mukaiseen opetukseen Suomen kouluissa?
  2. Tutkikaa, miten katsomusopetus on järjestetty Ranskan yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa.
  3. Tutkikaa, miten katsomusopetus on järjestetty Yhdysvaltain yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa.
  4. Tutkikaa, mitä mieltä Suomen Ateistiyhdistys ry on Suomen katsomusopetuksesta.
  5. Miten Suomen katsomusopetus olisi sinun mielestäsi järjestettävä?

Mitä ihmisen pitäisi tehdä elämällään



Ratsastamaan aikova kipuaa satulaan väärin päin.
  • Taitaisi olla parempi kääntyä satulassa toisin päin, evästi ratsastuksenopettaja.
  • Älä sinä rupea minua neuvomaan. Ethän edes tiedä, mihin suunaan aion ratsastaa.
Teot jakautuvat kahteen luokkaan, niihin, jotka suoritamme jonkin muun takia, ja niihin, jotka suoritamme niiden itsensä takia.

Toisia asioita toivomme joidenkin muiden asioiden takia ja toisia niiden itsensä takia.

Saatamme esimerkiksi mennä lukioon päästäksemme opiskelemaan korkeakouluun.

Miksi menemme korkeakouluun?

Suorittaaksemme loppututkinnon.

Miksi haluamme suorittaa loppututkinnon?

Saadaksemme hyvän työpaikan.

Miksi haluamme saada hyvän työpaikan?

Ansaitaksemme rahaa.

Miksi haluamme ansaita rahaa?

Viettääksemme mukavaa ja miellyttävää elämää. Haluamme tulla onnellisiksi.

Voimme vielä kysyä, miksi haluamme tulla onnellisiksi.

Onnellisuus on päämäärä sinänsä, lopullinen päämäärä.

Tehtäviä

  1. Tarkastelkaa jotain päämäärää ja yrittäkää löytää sen taustalta muita päämääriä. Löytyykö pohjimmainen päämäärä?
  2. Keksikää kolme pohjimmaista päämäärää.
  3. Keksikää keinoja näiden päämäärien saavuttamiseksi.

Uskonnottomia (maallisia) hyvän elämän malleja

Päivitetty 5.2.21013

Vierasperäiset sanat




Yhdysvaltain presidentin George W Bushin kerrotaan kehuneen Iso-Britannian pääministeriä Tony Blairia siitä, että viimeksi mainittu puolustaa demokratiaa kansansa vastustuksesta huolimatta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten vierasperäisiä sanoja kuten ”demokratia” käytetään väärin. Jos Bushin lausuma suomennettaisiin myös sanan ”demokratia” osalta, siitä tulisi seuraavaa: Tony Blair puolustaa kansanvaltaa kansansa vastustuksesta huolimatta.

Seuraavassa on kuitenkin käytetty sanoja "humanismi" ja "posthumanismi".

Posthumanismin ja humanismin määritelmistä

Juuri mitään ei pitäisi yrittää esittää yhdellä ainoalla sanalla. Yhdestä sanasta ei liioin pitäisi vetää johtopäätöksiä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan.

Posthumanismi on se, mikä tulee humanismin jälkeen.

Virallisen humanismin määritelmän on laatinut Kansainvälinen humanistinen ja eettinen liitto IHEU (International Humanist and Ethical Union).

Seuraavassa esitetään sekä alkuperäinen englanninkielisen määritelmä että suomennos siitä:

IHEU:n päätös vuodelta 1996

”IHEU member organisations have resolved in 1996 that:
Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.''
Suomennos (EH):

”IHEU:n jäsenjärjestöt ovat vuonna 1996 päättäneet, että:
”Humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”

Määritelmien ongelmia

Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota englannin kielen kohtuuttomaan valta-asemaan.

Englannin kieli ei ole millään tavoin niin selkeä kuin sen nykyisen tutkimuksen tarpeita silmällä pitäen pitäisi olla.

Meillä kaikilla on oikeus vaikuttaa sanojen merkityksiin, ja meillä on oikeus määritellä niitä nykyistä selkeämmin ja tarkoituksenmukaisemmin.

Vaikka olemme suomalaisia, meillä on oikeus tehdä parannuksia myös englannin kieleen.

Sanan "humanismi" monet merkitykset

Sanaa ”humanismi” käytetään melko usein myös muussa kuin yllä esitetyssä merkityksessä.

Sanan ”humanismi” käyttö uskonnottomien ihmisten järjestöjen nimissä, aiheuttaa koko ajan sekaannuksia sanan muiden merkitysten vuoksi.

Esimerkiksi ns. humanististen tieteiden oppineita ja opiskelijoita sanotaan usein humanisteiksi.

Paha sekaannus käsitteessä "vapaa-ajattelu"

vapaa-ajattelijat

Valitettavasti sama sekaannus vallitsee käsitteen ”vapaa-ajattelu” ympärillä. ”Ajatuksen vapaus” olisi paljon parempi ilmaisu.

Vapaus jostakin



Kokonaan eri asia on, vaaditaanko ”uskonnonvapautta”, ”uskonnottomuuden vapautta”, ”katsomusvapautta”, ”käsitysvapautta” vai ”ajatuksen vapautta”. Tietysti on viisasta vaatia nimenomaan ajatuksen vapautta, koska ajatuksen vapaus on näistä käsitteistä vähiten sekava.

Oikeus tietää totuus

Ajatuksen vapauden lisäksi ihmisillä on oikeus tietää totuus kaikista olennaisen tärkeistä asioista, ja se on lukion toisen kurssin aihe.

goldman

Professori Alvin Goldman.

Professori Alvin Goldman esittää teoksessaan Knowledge in a Social World (1999), että kouluissa on opetettava tosia väitteitä.

Ovatko julkilausumat määritelmiä

On hyvin laajoja julkilausumia kuten Humanistinen julkilausuma 2000 (Humanist Manifefesto 2000), jonka on laatinut uskonnottoman humanismin johtohahmo Paul Kurtz. Vaikka julkilausuma ei ole IHEU:n laatima, esimerkiksi IHEU:n entinen puheenjohtaja Roy Brownin on puolustanut sitä puheenjohtajakaudellaan innokkaasti.

Kun laaditaan laajoja julkilausuma kuten Humanistinen julkilausuma 2000 tai Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma, ei ole todennäköistä, että kovin monet olisivat yhtä mieltä asiakirjan koko sisällöstä.

Tästä syystä on syntynyt yllä esitetty humanismin vähimmäismääritelmä.

Eräs kristillisen katolisen kirkon johtaja, paavi, joka aikoinaan väitti olevansa humanisti, oli varmaan IHEU:n kanssa eri mieltä humanismin vähimmäismääritelmästä.

Posthumanismi

Kun aika monet suomalaiset humanistit harjoittavat suurmiesten, ”nerojen” ja jopa tavallisten filosofian professorien palvontaa, seuraavassa esitellään humanismia kehittyneempi ajattelutapa, jossa ei esiinny henkilöpalvontaa ainakaan yhtä silmiinpistävästi kuin tavallisessa humanismissa.

Jos nimitystä ”posthumanismi” käytetään tulevaisuudessa pahasti väärin, siitä on sitten syytä luopua.

Posthumanismilla ei seuraavassa tarkoiteta ihmislajia seuraavaa ihmisestä periytyvää eläinlajia (post - human = ihmisen jälkeen), ihmisen toiminnan tehostamista lääkkeillä tai uudella tekniikalla (tietokone aivoissa ym.) tai muuta vastaavaa.

Posthumanismilla tarkoitetaan seuraavassa todellisuuskäsitystä, joka on perinteistä humanistista todellisuuskäsitystä oikeampi.

Kun käsitettä ”posthumanismi” ei ole Suomessa juuri esitelty, seuraavassa on esitelty yleiskuvaus posthumanismille.

Yleisimmillään posthumanismi on jotain, joka tulee humanismin jälkeen.

Posthumanistien on perusteltava se, miksi humanismi ei riitä sekä missä kohdin humanismi on väärässä.

Luonnon ja ihmisen tasa-arvo

Jos pitäisi laatia posthumanistinen julkilausuma, sen alku voisi olla esimerkiksi:

”Ihmiset eivät ole kaikkeuden tärkeimpiä olioita.”

Käsite ”tärkeä” on tietysti hyvin inhimillinen, mutta meidän ihmisten on vaikea ilmaista tällaista tasa-arvo­vaatimusta millään muullakaan sanalla.

Jumalattomuus ja luonnollisuus (naturalismi)

Edellä sanottu ei tarkoita, että posthumanistien pitäisi uskoa yliluonnollisiin olioihin, jumaliin, ufoihin jne. Posthumanisteille ja humanisteille on yhteistä se, että he eivät ole jumalauskoisia eivätkä he hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.

Oikeuksien laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle



Luonnon tuhoutuminen

Kun ihmiset lisääntyvät ja Raamatun sanoin ”täyttävät maan”, sukulaisillamme nisäkkäillä, kaukaisemmilla sukulaisillemme eläimillä ja vielä kaukaisemmilla sukulaisillamme kasveilla menee entistä huonommin.

Ihmisen toiminnan seurauksena eläimiä ja kasveja on kuollut sukupuuttoon, ja niitä kuolee sukupuuttoon myös tästä eteenpäin teimmepä mitä tahansa.

Posthumanistien mielestä ihmisten rajoittamaton oikeus lisääntyä ei kuulu ihmisoikeuksiin.

Ihmisten rajoittamaton lisääntyminen loukkaa muiden elollisten olentojen oikeuksia.

Ihmisillä ei ole oikeutta hävittää edes elotonta luontoa.

Kristillinen käsitys



Kristillisen käsityksen mukaan kristinuskon jumala on korkein olento, ja ihminen, joka on kristinuskon mukaan tämän jumalan kuva, on toiseksi korkein olento.

Sitten tulee muu luonto, jota ihminen Raamatun sanoin ”hallitsee”. Raamatun luomiskertomus (1. Moos. 1) ilmaisee tämän seuraavasti:

26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." 27 Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 28 Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." 29 Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. 30 Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit." Niin tapahtui. 31 Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.

Humanistien käsitys



On sanottu, että humanismi pudotti tästä pois jumalat ja jätti ihmisen yksin hallitsemaan luontoa.

Posthumanistinen käsitys



On sanottu, että posthumanistit pudottivat ihmisen osaksi luontoa, joka ihmisen on kaikissa toimissaan huomioitava.

Järkiperäisyyden yleistys



Posthumanistit ovat humanistien kanssa yhtä mieltä siitä, että ihmisten on käytettävä järkeä ja tutkimusta, mutta posthumanismi tunnustaa sen, että inhimillinen tieto, luovuus ja äly ovat erittäin rajoittuneita.

On mahdollista, että kadulla kävelee vastaan hyvin toimeentulevia kansalai­sia, jotka puhekyvystään huoli­matta ovat testin mukaan lah­jattomampia kuin gorilla, sim­panssi tai delfiini.

Posthumanistien mielestä inhimillisiä kykyjä voidaan jo nyt täydentää esimerkiksi tietokoneilla, tietokoneohjelmilla, mielialaa parantavilla lääkkeillä, terveellisellä ravitsemuksella jne.

Tätä kirjoitusta ei olisi koskaan kirjoitettu ilman noita täydennyksiä.

Inhimilliset käsitteet ovat karkeistuksia

coarsening

Posthumanistien mielestä monet inhimilliset uskomukset ovat haitallisia.

Erityisesti inhimillinen kieli ja virheelliset käsitykset kielen luonteesta ja merkityksestä aiheuttavat posthumanistien mielestä paljon sekaannuksia.

Siitä, että ihminen käyttää nimeä tai käsitettä ei voida päätellä vastaavan olion tai asiantilan olemassaoloa todellisuudessa.

enqvist

Professori Kari Enqvist.

Monet posthumanistit korostavat, että inhimillinen tieto on usein karkeistuksia. Professori Kari Enqvistin sanoin:

”Ihmisen todellisuus on karkeistettu todellisuus ja sen seurauksena laadullisesti erilainen kuin atomaarinen todellisuus. Se ilmentää hiukkasten vuorovaikutuksia, mutta karkeistuksen vuoksi ei ole yksikäsitteisesti palautettavissa niihin (siitä ehkä liiankin monissa yhteyksissä käyttämäni iskulause, "kokonaisuus on vähemmän kuin osiensa summa").
Oletus, että kaikki ihmisen tajunnan ominaisuudet ovat seurausta karkeistuksesta, kuuluu tällä hetkellä todellisuuskäsityksen pikemmin kuin tieteen karsinaan. Kun muistamme, että karkeistusta joka tapauksessa on olemassa ja että jo pelkästään sen vuoksi elämysmaailmamme poikkeaa laadullisesti atomien maailmasta, kyseessä on yksinkertaisin mahdollinen olettamus.

Voimme lisäksi toivoa, että tulevaisuudessa sen oikeellisuutta voidaan tutkia tieteen keinoin. Siksi tämän oletuksen tulisi sijaita kaiken filosofoinnin lähtöruudussa. Fysikalismi on minimalistin elämänasenne."

Ihmisestä riippumaton siveys

fairytale

Kansansaduissa eläimillä on hyveitä ja paheita kuten ihmisillä.

Posthumanistinen siveys ei voi perustua ihmisen hyveinä tai paheina pitämiin asioihin, vaan sen on perustuttava paljon yleisempiin periaatteisiin.

Varsin monet eläimet ottavat huomioon tekojen seuraukset. Seuraussiveys, kun sitä sovelletaan riittävän pitkällä tähtäyksellä, on muita inhimillisen siveyden muotoja yleisempi, ja jos kaikkeuden muilla planeetoilla on elämää, se voi menestyä ensisijaisesti seuraussiveyttä noudattamalla.

Seuraussiveys ei ota kantaa siihen, mitkä seuraukset ovat toivottavia, hyviä tai huonoja.

Seurausten arvottaminen

Tämä ei merkitse sitä, etteivät elolliset olennot voisi hyödyntää yleisiä periaatteita, joiden seuraukset ovat useimmiten olion kannalta toivottavia.

Eläimillä ihminen mukaan lukien esiintyy jopa perintötekijäin määräämiä periaatteita kuten vaistoja.

Eräät filosofian professorit ovat tehneet siveydestä ja jopa totuudesta muodin piiriin kuuluvan asian.

Tällaista posthumanismit eivät voi hyväksyä.

Vaatemuodeista saattaa olla harmia, mutta vaatemuotien kanssa voi elää.

Totuusmuotien ja arvomuotien kanssa eläminen voi osoittautua vaikeaksi tai mahdottomaksi.

Tässä suhteessa posthumanistit ovat valistusajattelun seuraajia.

Erilaisuus on viisasta hyväksyä

susi

Posthumanistit korostavat ihmisten, eläinten, mahdollisten muiden planeettojen elävien olentojen sekä mahdollisten tulevaisuuden olioiden erilaisuuden hyväksymistä ja pyrkivät luomaan edellytyksiä nykyistä tasa-arvoisemmalle ja paremmalle elämälle.

Eläinten asema ja oikeudet

Ihmis­ten ja muiden eläinten välillä ei ole laadullisia eroja. Erot ovat määrällisiä, vaikka eräät ominaisuu­det ovat kehittyneet ihmi­sessä pitemmälle. Vaikka ihmisen ai­nutlaa­tuisuutta ei kiistetä, jokai­nen muu eläinlaji on erilai­nen ja ainutlaatuinen täsmäl­leen samassa merkityksessä.

On miljoonia eläinlajeja, monet kaltaisiamme, joille humanis­mi ja sosiologismi ovat olleet kuolemanoppeja. Jos puhutaan ihmisyydestä, puhuttakoon myös eläimyydestä.

Ihmisiä ne ovat eläimetkin, sanotaan joskus. Monien nisäkkäiden yhteisöllisessä toiminnassa esiintyy huo­mattavaa älykkyyttä.

On mahdollista, ettei kansanvalta (sikäli kuin sitä on aidosti edes olemassa) ole kokonaan ihmisen keksintöä. Kädelliset hankkivat liittolaisia ja toteut­tavat pitkäjänteistä politiikkaa

Kultaisen säännön todellinen keksijä



Simpanssit ovat oivaltaneet vastavuoroisuuden: Tee ensin muille sitä, mitä toivoisit teh­tävän itsellesi.

Tätä ns. kul­taista sääntöä ei siis ensimmäisenä keksinyt Kungfutse, Buddha tai Platon. Sen kehitti historiassa nimettömäksi jäänyt simpanssi.

Eläinten samalla mitalla mittaamisen periaate avaa siveyden kehitykseen näkökulman, joka ulot­tuu miljoonia vuosia ihmislajin syntyä kauemmaksi. Sitä voi havainnoida monilla lajeilla kaloista al­kaen.

Mitä tavoitteita siveys edistää

Käyttäytymisen biologian tunteminen auttaa ta­juamaan ihmistä yhteiskunnallisena eläimenä, joka ei lopullisesti pääse eroon hyökkäävyydestä ja kilpailusta. Juuri siksi yhteisö hyötyy siveydestä.


Peter Singerin seuraussiveys

Kun monet posthumanistit laajentavat inhimillistä käsitystä ajattelevien koneiden ja ehkä mahdollisten ihmisen ja koneen yhdistelmien (kyborgien) suuntaan, Peter Singer on laajentanut näkökulmaa tietoisten eläinten suuntaan, ja monet eläinten oikeuksien puolustajat kannattavat Singerin edustamaa seuraussiveyttä.

Tulevaisuuden teknologiaan on varauduttava

Posthumanistien mielestä on selvää, että ihmislaji muuttuu myös tulevaisuudessa, ja on myös selvää, että ihminen voi toimia nykyistä älykkäämmin ja tehokkaammin yhdessä koneiden, erityisesti tietokoneiden kanssa.

Inhimillistä ajattelua voidaan tehostaa myös oppimalla nykyistä paremmin ymmärtämään aivojen toimintaa.

Aivoihin voidaan vaikuttaa sekä kemiallisesti että sähköisesti. Esimerkiksi liian paljon dopamiinia eräissä osissa aivoja voi aiheuttaa uskonnollisia kokemuksia tai olla osoitus erään tyypin skitsofreniasta.

titan

Titan -supertietokone, 2012, 18.688 suoritinta.

On arvioitu, että tulevaisuudessa viidesosa maailman ihmisistä pystyy tuottamaan kaiken tarpeellisen.

On päätettävä, mitä jäljellejääneet neljä viidesosaa tekevät.

Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä on muutettava, jotta tulevaisuuden maailmassa selviydytään.

Entistä mutkikkaampia ongelmia ei voida ratkaista äänestämällä, kokoustamalla tai jonkun ammattijohtajan tiedoilla ja taidoilla.

Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia



Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia.

Ihmisyhteiskuntien kehitystä ei voida ainakaan nykyisillä tiedoilla ennustaa kovin pitkälle eteenpäin.

Optimismi tarkoittaa sitä, että joku uskoo tapahtuvan sitä, mitä toivomme tapahtuvan. Pessimismi tarkoittaa sitä, että joku uskoo tapahtuvan sitä, mitä emme toivo.

Näitä kaksi käsitystä voivat olla myös kaikilla jonkin ihmisjoukon ediustajilla.

Jotkut posthumanistit kuten transhumanistit, ovat optimisteja: teknologian avulla maailmaa voidaan parantaa. ”Trans” tarkoittaa tuolle puolelle menemistä tai ylittämistä, transhumanismi on siis humanismin ylittämistä. Transhumanistit ovat myös Suomessa järjestäytyneet.

Posthumanismin lajeja: Transhumanismi

futire

Transhumanismi on ihmiskunnan tulevaisuutta pohtiva ja siihen vaikuttamaan pyrkivä ajattelutapa, jonka mukaan ihminen nykyisessä muodossaan ei edusta kehityksemme päätepistettä vaan pikemmin verrattain varhaista vaihetta siinä.

Transhumanismin piirissä pyritään ymmärtämään ja arvioimaan teknologisen kehityksen tarjoamia lisääntyviä mahdollisuuksia nykyihmisyyden perustavan laatuisimpienkin rajoitusten ylittämiseen.

Esimerkiksi vanhenemisen muuttamisen vapaaehtoiseksi transhumanistit näkevät tavoitteena, joka voitaneen aikanaan saavuttaa, ja useat katsovat joihinkin mahdollisesti kehitettäviin teknologioihin sisältyvän tätäkin olennaisempia tilaisuuksia muuttaa maailmaa tuntuvasti paremmaksi.

Suomeen on vuonna 2003 perustettu Suomen Transhumanistiliitto, joka peruskirjassaan asettaa toiminnalleen seuraavat lähtökohdat:
  1. Ihmiskunnan muuttuminen teknologian vaikutuksesta tulee jatkumaan. Muutoksen suunta voi olla toivottava tai ei-toivottava.
  2. Tulevaisuutta koskevia valintoja tehtäessä on välttämätöntä ottaa huomioon ihmiskunnan teknologisten valmiuksien todennäköinen dramaattinen kasvu. Realistisesti mahdollista on peräti, että tulevaisuudessa materiaalinen puute, vanheneminen ja jopa kuolema onnistutaan muuttamaan vapaaehtoisiksi, eivätkä ihmiset enää ole sidottuja moniinkaan nykyisiin perustavanlaatuisiin rajoituksiinsa. Toisaalta mahdollista on myös, että ihmiskunta tuhoutuu teknologiaa epäviisaasti käyttäessään.
  3. On erittäin tärkeää suunnata tutkimusresursseja ja tehdä yhteiskunnallisia ratkaisuja siten, että edistetään positiivista teknologista kehitystä ja otetaan huomioon myös vakavat riskit.
  4. Transhumanistien mielestä kannattaa suhtautua avoimesti, hyväksyvästi ja osallistuvasti teknologiseen kehitykseen, koska tällaisen asenteen myötä pystymme ohjaamaan kehitystä eettisesti kestävään suuntaan todennäköisemmin kuin siinä tapauksessa, missä yleinen suhtautuminen teknologiaan rakentuu liiallisten tutkimuskieltojen ja/tai välinpitämättömyyden ja passiivisuuden varaan.
  5. On syytä tukea ja luoda rationaalista keskustelua siitä, miten saavutettavissa oleviin teknologisiin valmiuksiin on viisainta edetä, ja minkälaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta kyseisiä valmiuksia on viisainta soveltaa, jotta tulokset ovat tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.
  6. Transhumanistit puolustavat yksilöiden oikeutta käyttää teknologiaa vastuullisesti itsensä psyykkiseen ja fyysiseen kehittämiseen ja muokkaamiseen nykyisten perustavanlaatuisten biologisten rajoitustensa yli.
  7. Transhumanismiin sisältyy kaikkien olentojen hyvinvoinnin kunnioitus riippumatta siitä, ovatko kyseiset olennot ihmisiä, muita biologispohjaisia olentoja vai enemmän tai vähemmän teknologiapohjaisia olentoja.
  8. Transhumanismi on modernin humanismin laajentuma. Humanismin tavoin transhumanismikaan ei tue mitään tiettyä poliittista puoluetta, poliitikkoa tai poliittisen yhteiskuntajärjestyksen mallia.

Posthumanistinen aineellinen todellisuuskäsitys

Mikä on aineellinen todellisuuskäsitys

Eläimillä ja nykyisillä roboteilla on mitä ilmeisimmin aineellinen todellisuuskäsitys.



Vanhan sanonnan mukaan sika ei ymmärrä mitään pyhäpäivästä.

Ei ole syytä olettaa, että joidenkin muiden planeettojen asukkailla olisi aineellisesta todellisuuskäsityksestä poikkeava (esimerkiksi kristillinen) todellisuuskäsitys.

Muiden planeettojen Myöhempien aikojen pyhien kirkko on vielä perustamatta (Free Inquiry’n toimittaja Tom Flynn on kirjoittanut tieteisromaanin, jossa sellainen on perustettu, Tom Flynn: Nothing Sacred, Prometheus Books, 2004).

Aineellinen todellisuuskäsitys (materialismi) on olemassaolo-opillinen (ontologinen) käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu aineesta ja tyhjiöstä.

Tarkoituksenmukainen kieli

Ihmisten on tarkoituksenmukaista käyttää sanaa ”aine”.

Inhimillisistä ajatustunteista vapaan sanaston luominen todellisuuden esittämiseen on tarpeellinen, ja sen luomiseen olisi ryhdyttävä välittömästi.

Oliot, ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä

object-oriented

Olio-ohjelmoidun robotin ohjelmassa on olioita, joilla on ominaisuuksia.

Oliot lähettävät viestejä toisilleen ja koneen osille.

Oliot saavat viestejä toisiltaan ja koneen osilta (kuten koneen aisteilta, esimerkiksi videokameralta, radiolta, lämpömittarilta jne.).

Erräitä aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseita

lindfors

Dosentti Pertti Lindfors (1927-2007).

Dosentti Pertti Lindfors on väitöskirjassaan esittänyt mm. seuraavat aineellisen todellisuuskäsityksen (materialismin) peruslauseet (mukaan on valittu hieman uudelleen muotoillen kuudestatoista väitteestä kymmenen yleisimmin hyväksyttyä):
  1. Ristiriidattomasti voidaan puhua myös sellaisista tapahtumista, joita kukaan ei ole havainnut. Olemassaolo ei ole pelkkää havaituksi tulemista.
  2. Todellisuus on aineellinen.
  3. Tietoisuus on aineellinen.
  4. Ajatus ja ajatuksen kohde ovat eri asioita.
  5. Havaitsija ja havainnon kohde ovat eri asioita.
  6. Nimi ja nimetty kohde ovat eri asioita.
  7. Kieli on eri asia kuin se kohde, josta kieli puhuu.
  8. Luonnossa vallitseva järjestys ja syysuhde ovat inhimilliseen kokemukseen ja vain inhimilliseen kokemukseen perustuvia.
  9. Pohjimmaltaan kokemustutkimus (kokemustiede) nojaa havaintolauseisiin. Havaintolauseiden totuutta arvioitaessa tarvitaan kybernetiikkaan perustuvaa tietoteoriaa (kybernetiikka tutkii järjestelmiä, jotka sisältävät ns. takaisinkytkentöjä eli itsesäätelyä).
  10. Ateismi on tosi.
Yllä olevissa lauseissa mahdollisesti esiintyvät ristiriidat Lindfors on ratkaissut ns. tyyppiteorialla. Jaakko Hintikan ja Gabriel Sandun mukaan ristiriitojen ratkaisuun ei nykyään tarvita edes tyyppiteorioita.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla posthumanismi eroaa humanismista?
  2. Selvittäkää mitä tarkoittaa transhumanismi.
  3. Millä tavalla transhumanismi eroaa posthumanismista?

Uskonnollisia hyvän elämän malleja

Päivitetty 6.2.2013

Taustaa

Tämä luku on kirjoitettu vastaamaan opetushallituksen opetussuunnitelmaehdotuksen kohtaa ”oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkäsityksiä koskevia väitteitä”.

Onko uskonnosta siveyden perustaksi



Paholainen

Useimmissa uskonnoissa väitetään, että on olemassa jumaliksi tai paholaisiksi kutsuttuja olentoja, jotka vaikuttavat maailman menoon ja ihmisten elämään.

Tunnetuimissa uskonnoissa on myös siveyssääntöjä (moraalinormeja) ja käyttäytymissääntöjä.

Usein uskontojen siveyssäännöt perustuvat väitettyjen jumalien määräyksiin.

Uskonnottoman siveyden kannalta on syytä myös tutkia, mitä perusteluja uskonnot ovat esittäneen jumalien olemassaololle.

Myöhemmin tarkastellaan erikseen sitä, miten siveyskäsityksiä on perusteltu ja mitä arvostelua eri siveyskäsityksiävastaan on esitetty. Jos jumalia ei ole olemassa, niiden antamiksi väitettyjä siveyssääntöjä ei tarvitse ottaa huomioon.

Uskontojen todellisuuskäsityksiä

Jälleensyntyminen ja sielunvalleusoppi

Jälleensyntyminen eli reinkarnaatio tarkoittaa ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.

Jälleensyntymisoppi kuuluu moniin uskontoihin. Itämaisista uskonnoista jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja jainalaisuuteen. Suomalaisista jälleensyntymiseen uskoo noin 10 prosenttia.

Jälleensyntymä ei ole sama asia kuin sielunvaellus (metempsykoosi), vaikka ne usein käsitetään samaksi. Hindulaisuuteen kuuluu sekä jälleensyntyminen että sielunvaellus, kun taas buddhalaisuus kiistää jälkimmäisen.

Viimeinen tuomio



Viimeinen tuomio. Rubensin maalaus

Tuomiopäivä tai viimeinen tuomio on monissa uskonnoissa esiintyvä maailmanlopun käsite. Eräissä uskonnoissa maailmanloppuun liittyy jumalan tai jumalien tuomio vastustajilleen.

Suomalaisista yli kolmasosa ei usko kuolemanjälkeiseen elämään, kertoo Kotimaa-lehden Suola-aikakauskirja.

Miehistä enemmän kuin kaksi viidestä ja naisista joka neljäs ajattelee näin, ilmenee TNS-gallupin tutkimuksesta, jonka on teettänyt Kirkon tutkimuskeskus.

Tutkijan mukaan usko kuolemanjälkeiseen elämään on laskenut monissa pitkälle teollistuneissa maissa.

Uskominen hyveenä

Kolme kristillistä hyvettä ovat Raamatun mukaan (1. Kor. 13.13):

13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

Erityisesti uskonnottomat ovat olleet huolissaan siitä, että kristinuskon mukaan uskomista uskontoon pidetään hyveenä.

Taivas uskonnon siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti noudattamatta jättämisen rangaistuksena



Kuva kristillisestä Taivaasta

Uskonnollinen pelastus tarkoittaa toimintoa tai tapahtumaa, jossa ihminen pelastuu rangaistuksesta, joka on langetettu hänelle jumalan tai jumalien asettamien sääntöjen rikkomisen tähden. Siten pelastus antaa pääsyn Taivaaseen.

Uskonnosta ja sen tulkinnasta riippuen pelastusta voidaan pitää ihmisen omana aikaansaannoksena tai ihmisen ulkopuolelta tulleena asiana tai näiden yhdistelmänä.

gelvetti

Kuva kristillisestä Helvetistä.

Kristillisen opin mukaan ihminen on synnistä johtuen nykyisessä luonnollisessa olotilassaan matkalla kohti ikuista tuhoa tai kärsimystä, jota nimitetään Helvetiksi, mutta hän voi pelastua Helvetistä ja päästä Taivaaseen uskomalla.
Synti (muinaiskreikaksi ἁμαρτία, hamartía, "harhaanosuminen") on Raamatussa ja antiikin kreikkalaisessa filosofiassa käytetty käsite, joka arkikielessä tarkoittaa siveellisesti pahoja ja kielletyiksi luokiteltuja tekoja. Uskonnollisessa yhteydessä synnillä tarkoitetaan nimenomaan jumalien tahtoa vastaan rikkomista ja toisaalta tämän rikkomisen aiheuttamaa jumalatonta olotilaa.

Voiko ihminen itse päättää, mihin hän uskoo

Käsitystä, jonka mukaan usko on hyve, voidaan arvostella siveellisesti mm. sillä perusteella, että ei ihminen voi päättää, mitä hän uskoo (tätä käsitystä on tarkasteltu myös kohdassa Pelurin todistus).

Jos jokin käsitys ei tunnu uskottavalta, ihminen ei voi uskoa siihen.

Toisaalla tässä oppimateriaalissa on tarkasteltu sitä, miten ihminen voidaan saada uskomaan asioihin, joihin hänet painostetaan osallistumaan.

Väitteitä pelastuksesta ja viimeisestä tuomiosta  voidaan arvostella sillä perusteella, että uskonto yrittää houkutella kannattajia katteettomilla lupauksilla ja aiheettomalla pelottelulla.

Millainen kristinuskon jumala on

god

Michelangelon maalaus, jossa kristinuskon jumala luo miehen.

Seuraavassa on tarkasteltu uskoa sellaiseen kristinuskon jumalaan, jonka oletetaan olevan
  • kaikkivaltias,
  • kaikkitietävä ja
  • täydellisen hyvä (kaikkihyvä).
Koska tällainen jumala on, kuten myöhemmin osoitetaan, loogisesti ristiriitainen, monet kristinuskon koulukunnat eli lahkot ovat tinkineet jostain yllä mainituista kolmesta kristinuskon jumalan ominaisuudesta. Osa kristityistä pitää kiinni kaikista kolmesta ominaisuudesta esimerkiksi väittämällä, että paha ei ole todellista.

Islamin jumala

islam

Islamin jumala muistuttaa kristinuskon jumalaa, mutta hän voi olla hyvä tai paha. Tällöin ei välttämättä synny yllämainittua ristiriitaa. Sen sijaan syntyy kysymys siitä, mikä erottaa jumalan paholaisesta.

Tehtäviä

  1. Mitä haittoja syntyy, jos pelkkä uskominen johonkin palkitaan?
  2. Missä kristityt ovat eri aikoina uskoneet Taivaan ja Helvetin sijaitsevan?
  3. Onko a) kaikkivaltius b) kaikkitietävyys nykyisen fysiikan lakien mukaan mahdollista? Tarkastelkaa asiaa erityisesti suurimman signaalinopeuden (valon nopeus) ja pienimmän energiamäärän (kvanttimekaniikan mukaan) kannalta.

Jumalatodistusten kritiikki

Jumalatodistusten kritiikin osaaminen kuuluu kulttuuriperintöön

Tässä esitettyä yksityiskohtaisempi jumalatodistusten kritiikki on esitetty oppimateriaalissa et14.

Siellä esitetty uskontokritiikki on peräisin amerikkalaisilta filosofian professoreilta.

Alla esistetty suppea uskontokritiikki on peräisin Iso-Britannian yliopistojen filosofian alkeiskursseiksi tarkoitetuista oppikirjoista. 

ketonen

Akateemikko Oiva Ketonen (1913 - 2000).

Mainittakoon, että kun akateemikko Oiva Ketonen oli Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina, hän luennoi suurin piirtein alla olevan uskontokritiikin pitämissään alkeiskurseissa.

Ammattifilosofin esitys jumalatodistuksista

http://legacy.lclark.edu/~ndsmith
/god_arguments.htm

Luonnon järjestyksen todistus ja sen arvostelua

Todistus



Tämä jumalatodistus väittää, että kaikkialla luonnossa esiintyy tarkoituksenmukaisuutta ja järjestystä.

Tästä jumalatodistus päättelee, että tällä järjestyksellä ja tarkoituksenmukaisuu­della täytyy olla luoja ja että tämä luoja on jumala.
Tämä päättely etenee väitetystä vaikutuksesta väitettyyn syyhyn. Päättely vaikutuksesta syyhyn ei ole loogisesti sitova.

Luonnon ilmiöitä verrataan ihmisten tekemiin. Kellon olemassaolosta voidaan päätellä kellon rakentajan olemassaolo.

Nyt väitetään, että vastaavalla tavalla silmän olemassaolosta voidaan päätellä silmän suunnit­telijan olemassaolo.

Tällöin vedotaan kellon ja silmän samankaltaisuuteen (analogiaan).

Sa­mankaltaisuuteen vetoavat todistukset olettavat, että jos oliot ovat jossakin suhteessa saman­kaltaisia, ne ovat samankaltaisia myös jossain toisessa suhteessa.

Kun kello on ihmisen suunnittelema, päätellään, että myös silmä on jonkun, esimerkiksi jumalan, suunnittelema.

Samankaltaisuuden heikkous



Ensiksi voidaan huomauttaa, että taskukello ja herätyskello ovat vahvasti samankaltaisia, ja saattaa olla aiheellista ajatella, että ne ovat jonkun tekemiä.

Kello ja silmä eivät ole vahvasti samankaltaisia.

Kun samankaltaisuus on heikko, myös johtopäätökset ovat heikkoja.

Luon­nossa esiintyy joskus vahvaa samankaltaisuutta ihmisen tekemän ja luonnossa esiintyvän vä­lillä.

Esimerkiksi muinaiset suomalaiset ajattelivat, että hiidenkirnut, joita esiintyy kallioissa ja jotka ovat kivien ja virtaavan veden aikaansaamia, ovat ihmisen kaltaisten olentojen teke­miä.

Myöhemmin on mm. väitetty, että maapallolla olisi jälkiä, jotka ovat avaruusolentojen tekemiä.

Näyttöä tällaisesta ei ole.

Kehitysoppi



Luonnon järjestyksen todistusta ei olisi ehkä koskaan keksitty, jos ihmiset olisivat aina tunte­neet kehitysopin nimellä kulkevan käsityksen elämän kehityksestä luonnonvalinnan seurauksena.

Kasvit, eläimet ja myös alkeellisemmat elävät oliot ovat ympäristöönsä hyvin sopeutuneita, koska vain ne eliöt, jotka sopivat johonkin ympäristöön, jäävät henkiin ja jatka­vat sukuaan.

Perintötekijät ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, joissa tapahtuu satunnaisia muutok­sia monista ulkoisista tekijöistä (esimerkiksi radioaktiivinen säteily ja muut kemialliset yh­disteet perintötekijöiden ympäristössä) johtuen.



Useimmat perintötekijöiden muutokset ovat eliöille haitallisia, mutta joskus tapahtuu myös sellaisia muutoksia, jotka auttavat eliötä so­peutumaan ympäristöönsä.

Viimeksi mainitut muutokset jäävät henkiin, koska ne auttavat eliötä sopeutumaan ympäristöönsä entistä paremmin. Tätä ilmiötä kutsutaan luonnonvalin­naksi.

Luonnon järjestyksen selittämiseen ei siis tarvita jumalia.

Monet kristityt esimerkiksi Yhdys­valloissa uskovat mieluummin luonnon järjestyksen todistukseen kuin kehitysoppiin.

Jotkut kristityt uskovat, että kristinuskon jumala on luonut kehitysmekanismin. Kuitenkin kehitys­oppi selittää luonnossa tapahtuneen kehityksen ilman oletusta minkäänlaisesta jumalasta.

god-playing-dice

Jotkut väittävät, että kristinuskon jumalalla on osuutensa perinnöllisyystekijäin satunnaisten muutosten synnyssä. Useimmiten satunnaisuutta selittää ilmiöiden monimutkaisuus, ja jos on todella satunnaisia ilmiöitä, ne eivät ole satunnaisia, jos mukana on jokin jumala.

Eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa on ollut lakeja, joilla on joko kielletty opettamasta kou­luissa kehitysoppia tai on vaadittu kehitysopin rinnalle kristillisen luomisopin opetusta.

Raamattuun kirjaimellisesti uskovat kristityt saattavat jopa väittää, että jumala on luonut elämän kehityksestä todistavat fossiilit ihmisten uskoa koetellakseen.

Fossiili eli kivettymä (lat. fossus, kirjaimellisesti ”kaivettu ylös”) on maakerroksessa säilynyt kivettynyt jäännös joskus elossa olleesta muinaisaikaisesta eläimestä tai kasvista. Fossiili voi olla myös niiden jättämä merkki, esimerkiksi eliön kiveen jättämä jälki (kuten jalanjälki) tai jäännös.



Monet kristityt pitävät hyveenä sitä, että ihminen uskoo Raamattua varauksettomasti.

Useimmat Suomen suurimman kristinuskon lahkon evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet hy­väksyvät kehitysopin.

Siitä huolimatta Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää propagandassaan luonnon järjestyksen todistusta.

Muita virheitä luonnon järjestyksen todistuksessa

Vaikka hyväksyttäisiin se, että luonnossa on todisteita suunnittelijan olemassaolosta, tämä ei to­dista, että suunnittelija olisi ollut kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala.

Ensiksi voidaan todeta, että vaikka olisi olemassa suunnittelija, suunnittelijan ei tarvitse olla yksi jumala.

Suunnittelijoina voisi olla joukko vähemmän kaikkivaltiaita jumalia, jotka muodostaisivat projektiryhmän.



Kun ihmiset suunnittelevat tietokoneita tai avaruusaluksia, suunnittelijoina on usein hyvin suuri joukko ih­misiä.

Itse asiassa tarkastellessamme esimerkiksi pyramideja, olemme vakuuttuneita, että nii­den rakentamiseen on tarvittu paljon ihmisiä.

Toiseksi mistään ei voida päätellä, että suunnittelija olisi ollut kaikkivaltias.

On hyviä syitä väittää, että kaikkeudessa on monia puutteita.

Esimerkiksi tämän kirjoittajan silmät olivat likinäköiset, ja on minun on vaikea kuvitella, että kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala olisi tehnyt tällaisen suunnitteluvirheen. Onneksi taitava kirurgi laittoi silmiin uudet mykiöt (harmaakaihileikkaus).

Vaikka tällainen suunnittelija olisi ollut olemassa, hän saattaisi olla aikoja sitten kuollut.

Paha



Kaikkitietävä, kaikkivaltiaan ja täydellisen hyvän (kaikkihyvän) jumalan olemassaoloa vastaan puhuu myös maa­ilmassa oleva paha, jonka olemassaolon useimmat kristityt myöntävät.

Yleisesti ajatellaan, että paha vaihtelee ihmisten julmuuksista kuten murhista ja kidutuksesta ih­misestä riippumattomiin sairauksiin ja luonnonmullistuksiin.

Kaikkitietävä jumala tietäisi, että pahaa on olemassa, kaikkivaltias jumala pystyisi poistamaan pahan ja (minun normieni mukaan) täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala poistaisi pahan.

Raamattuun kirjaimellisesti uskovat kristityt sanovat joskus, että kärsimykset ovat jumalan hyvyyttä ja että kärsimysten avulla ihmisiä kasvatetaan uskoon. Hyvin harvat suomalaiset ajattelevat nykyään näin.

Johtopäätös

Luonnon järjestyksen todistuksessa vedotaan havaintoihin luonnosta. Näille havainnoille on luonnontutkimuksen selitys, jota kutsutaan kehitysopiksi. Näistä havainnoista ei voida muutoinkaan päätellä kristinuskon jumalan olemassaoloa. Pahan olemassaolo todistaa mielestäni päinvastaista.

Tehtäviä

  1. Miksi nimitys ”luonnonlaki” on harhaanjohtava?
  2. Mitä ”epäjärjestystä” luonnossa esiintyy?
  3. Mainitkaa joitakin äärimmäisen epätodennäköisiä tapahtumia, joita kuitenkin sattuu.
  4. Mitä ihmisen lannalta pahaa ja epätarkoituksenmukaista esiintyy luonnossa?
  5. Miten voidaan päätellä, onko jokin ihmisten tekemä vai ei?
  6. Miten kehitysoppi selittää sen, että luonto on ihmisen toiminnalle sopiva?
  7. Pohtikaa olisiko mahdollista, että luonnonvalinta muuttaisi tulevaisuudessa ihmistä niin, että ihmisen toisiin ihmisiin kohdistama paha vähenisi?

Ensimmäisen syyn todistus ja sen arvostelua




Todistus

Toisin kuin luonnon järjestyksen todistus ensimmäisen syyn todistus ei vetoa erityisiin ha­vaintoihin vaan pelkästään siihen, että kaikkeus on olemassa.

Ensimmäisen syyn to­distus väittää, että kaikella olemassa olevalla on syynsä. Koska kaikkeus on ole­massa, sillä on syynsä, ja tämä ensimmäinen syy on jumala.

Ristiriitaisuus

Ensin todistuksessa vedotaan siihen, että kaikella on syynsä.

Tämän kanssa ristiriidassa on kuitenkin se, ettei ensimmäinen syy, jumala, tarvitse mitään syytä.

Todistuksen puolustaja voi väittää, että kaikki muu paitsi jumala tarvitsee syyn. Miksi pysähtyä tähän?

Väite, että jumala on itsensä syy (Baruch Spinoza 1632-1677) ei sovi yhteen sen kanssa, että syy on ajallisesti ennen seurausta.

Ensimmäisen syyn todistus ei ole todistus

Ei ole mitään perusteita väittää, etteivät syyt ja seuraukset voisi jatkua äärettömän kauas taak­sepäin.

Yhtä hyvin voitaisiin kuvitella, että on olemassa viimeinen tapahtuma, jonka jälkeen ei ole mitään.

Tällaiselle käsitykselle ei ole perusteita.

Juuri kukaan ei usko ikuiseen elämään ennen syntymää ilman että uskoisi samalla kuoleman jälkeiseen elämään. Päinvastainen uskomus on yleinen.

Muita virheitä ensimmäisen syyn todistuksessa



Vaikka myönnettäisiin, että ensimmäinen syy olisi olemassa, mistään ei voida päätellä, että ensimmäinen syy olisi esimerkiksi kristinuskon jumala.

Vaikka ajateltaisiin, että ensimmäisen syyn täytyy olla hyvin mahtava, siitä ei voida päätellä, että tämä syy olisi kaikkitietävä, kaikkivaltias ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) eli kristinuskon jumala.

Vaikka tämä syy kuvi­teltaisiin kaikkitietäväksi, se ei voi olla mielestäni täydellisen hyvä (kaikkihyvä), koska maailmassa on niin paljon pahaa.

Itse asiassa maailmassa on ollut paljon kärsimystä jo ennen ihmisen ilmaantumista maapal­lolle. Pidän, kuten useimmat ihmiset, kärsimystä pahana asiana.

Hindulaisuudessa jälleensyntymisopin katsotaan saavan aikaan sen, että hyvä palkitaan ja paha rangaistaan.

Tämä on yhtä merkillisen ajatus kuin se pikkulasten silloin käyttämä ajatus, että pitää hajoittaa ja rikkoa jotain, jotta sen voisi taas korjata. Äskettäin tämän kirjoittajan tyttären poika kiskoi sähkömoottorista johdot irti ja ilmoitti, että minun on juotettava ne uudestaan kiinni.

Sellaiset jumalat, jotka panevat ihmiset ja eläimet kärsimään, eivät kuitenkaan voi olla tavallisten ihnhimillisten noprmien mukaan täydellisen hyviä.

Hindujumalista on myös sanottu (kuten islamin jumalastakin), että ne voivat olla sekä hyviä että pahoja.

Muinaiset jumalat olivat varsin usein sekä hyviä että pahoja, ja jotta ne eivät olisi pahoja, ihmisten piti lepytellä niitä. Vasta varsin äskettäin (muutamia tuhansia vuosia sitten) jumalat jaettiin hyviin ja pahoihin ja pahoja alettiin kutsua paholaisiksi.

Tehtäviä

  • Mitä sana "syy" tarkoittaa?
  • Mikä yhteinen virhe esiintyy luonnon järjestyksen todistuksessa ja ensimmäisen syyn todistuksessa.
  • Mikä ristiriita esiintyy ensimmäisen syyn todistuksessa?
  • Mikä virhe on oletuksessa, että olemassaololla on aina syy?
  • Miksi edes ensimmäisen syyn olemassaolo ei todistaisi mitään kristinuskon jumalan olemassaolosta?
  • Olemassaolo-opillinen (ontologinen) todistus ja sen arvostelua





    Miksi tällä hevosella ei ole vaatteita?

    Eityhjä olemassaolo perustuu kokemukseen

    Non-empty existence is an empirical question
    Erkki Hartikainen 04/04/2011

    We have written:

    Olemme kirjoittaneet:

    In mathematics we use apriori (or empty) existence, for example

    Matematiikassa me käytämme apriori (eli tyhjää) olemassaoloa, esimerkiksi

    ∀(ε>0) ∃(δ>0)[(0 < | x − x0 | < δ) ⇒ | f(x) − L | < ε].

    This is the definition of the real limit L of the real funtion f at the point xo.

    Tämä on määritelmä funktion f reaalilukuraja-arvon olemassaololle reaaliluvulle xo.

    In empirical science we use synthetic existence, for example

    Kokemustieteessä käytämme synteettistä olemassaoloa, esimerkiksi

    ∃(x∈W)[T(x)],

    W is the set of all things in the world and T is the property "is table".

    W on kaikkien kaikkeuden olioiden joukko ja T on ominaisuus "on taulu".

    Mathematical and the logical existentence is empty existence.

    Matemaattinen ja looginen olemassaolo ovat tyhjää olemassaoloa.

    Epirical existence is non-empty existence.

    Kokemukseen perustuva olemassaolo on eityhjää olemassaoloa.

    This division makes all ontological proofs for the existence of god or gods invalid.

    Tämä jaottelu tekee kaikki ontologiset todistukset jumalan olemassaolon puolesta pätemättömiksi.

    Käsitteistä

    Ontologia voidaan suomentaa opiksi olemassaolosta, mutta inhimillisen ajattelun historiassa on pikemminkin oppiriitoja siitä, mitä olemassaolo tarkoittaa kuin jotain selkiintynyttä oppia olemassaolosta.

    Todistus

    Alla oleva teksti oli alun perin käännös Nigel Warburtonin teoksen Philosophy: The Basics, ISBN 0-415-1306-5, 1996 jumalatodistuksia käsittelevästä
    osiosta.


    Tämän kirjoittaja on käsitellyt tätä aihetta laajasti elämänkatsomustiedon oppikirjoissa, mutta ne tekstit ovat puolestaan peräisin monta kymmentä vuotta sitten kirjoitetuista amerikkalaisten filosofian professoreiden kirjoista.



    Koska keskustelu asiasta ei näytä päättyvän, olen katsonyt aiheelliseksi täydentää sitä ontologisen todistuksen osalta Cambridgen yliopiston professori Simon Blackburnin kirjassa Think: A compelling introduction to philosophy (ISBN 978-0-19-285425-4, 2001) esitetyillä selvennyksillä.

    Olemassaolo-opillinen todistus eroaa edellä mainituista siinä suhteessa, että todistuksessa ei vedota ol­lenkaan tosiasioihin.

    Luonnon järjestyksen todistuksessa vedottiin kaikkeuden luonteeseen ja ensimmäisen syyn todistuksessa vedottiin kaikkeuden olemassaoloon.

    Ontologisesta todistuksesta voidaan käyttää myös nimitystä a priori -todistus (a priori =ennen kokemusta).

    Olemassaolo-opillinen todistus yrittää osoittaa, että jumalan olemassaolo on pääteltävissä jumalan määritelmästä.

    Simon Blackburn kertoo kaskun opettajasta (sanskritiksi Gurusta), joka kokosi suuren joukon ihmisiä tilaisuuteen, jossa hän ilmoitti todistavansa jumalan olemassaolon.



    Tilaisuudessa hän ilmoitti, että jumala on olemassa, koska se mainitaan Oxfordin englannin sanakirjassa (Oxford English Dictionary).

    Tämä kirja mainitsee myös joulupukin ja keijut, jotka se tosin luokittelee mielikuvitusolennoiksi.

    Blackburnin mukaan on mielenkiintoista ajatella kuinka voi olla sanoja, jotka ovat aivan ymmärrettäviä, vaikka mitään niitä vastaavaa ei ole olemassa.

    On helppoa määritellä periaatteessa aivan tarpeellisia olioita, joita ei ole olemassa.

    valentino

    Eräässä kotimaisessa seuranhakuilmoituksessa sanotaan:

    Missä olet loppuelämäni Prinssi-tumma? Sinua etsin huumorintajuinen, valoisa, yh-nainen. Sinusta toivon löytäväni itselleni sielunkumppanin ja rakastetun, joka osaa lennättää minua taivaisiin niin arjessa kuin tanssiparketillakin. Olet huolehtinut itsestäsi ja terveydestäsi. Olet mieluummin liikunnallinen kuin sohvaperuna. Olet ajatuksiltasi ja käytöstavoiltasi ns fiksutyyppi, jolle hyvä elämä ja parisuhde on arvokas ja riemullinen asia. Osaat/osaan tehdä/löytää arjesta pieniä juhlahetkiä, joista ammennamme voimaa ja iloa arkiseen puurtamiseen. Varsinaiset teholisäpisteet saat jos osaat puhua, pussata ja mikseipä myös kokata. Vastalahjaksi et saa satujen Prinsessaa, mutta jos aistikas, tunteikas ja edelliset kriteerit täyttävä nainen olisi haaveissasi, niin laitapa viestiä tähän ja katsotaan miten lähellä ajatuksemme ja kemiat ovat toisiaan.

    Tässä määritellään unelmien seuralainen, josta käytetään seuraavassa nimitystä Satuprinssi.

    Satuprinssi on hyvin määritelty, ja ymmärrämme sen, mitä se tarkoittaa. On kuitenkin mahdollista, että Satuprinssiä ei ole olemassa.

    Blackburn sanoo, että sanalla "Satuprinssi" on merkitys (meaning) mutta ei kohdetta (reference).

    Ilmoitukseen voitaisiin lisätä "joka on olemassa".

    Viimeksi mainittu lisäys olisi kuitenkin rahan tuhlaamista, se ei toisi ilmoitukseen vastaajia yhtään lisää.



    Anselm Canterburylainen

    Olemassaolo-opillisella todistuksella on pitkä historia. Kristillisessä katolisessa perinteessä sen alkuun panijana pidetään Anselm Canterburylaista (1033-1109).

    Ontologisen todistuksen hän esitti Proslogionissa.

    Todistuksen mukaan Jumala oli se, mitä suurempaa ei voida kuvitella. Jos tämä, mitä suurempaa ei voida kuvitella, olisi vain ajatuksissa, se ei voisi olla kaikkein suurin, koska siihen voitaisiin lisätä myös olemassaolo, jolloin se tulisi vielä suuremmaksi. Tästä seuraa, että olennolla jota suurempaa ei voida käsittää, eli Jumalalla, on todellinen olemassaolo.

    Tämän tyyppisestä todistuksesta käytetään nimitystä epäsuora todistus. Oletuksista väitetään seuraavan ristiriidan (ei voisi olla suurin).



    Rene Descartes.

    Rene Descartes
    korvaa suuruuden täydellisyydellä.

    Täydellinen jumala olisi tietysti sellainen jumala, josta ei puutu mitään jumalan osaa. Siitä, millaisia osia jumaliin kuuluu, ei ole mitään yksimielisyyttä. Näin ollen ei ole mitään keinoa tutkia, onko täydellisiä jumalia olemassa.



    Gaunilo Marmoutierlainen.

    Gaunilo Marmoutierlainen
    (1000-luku) oli Anselm Canterburylaisen aikalainen. Hänet tunnetaan ennen kaikkea arvostelusta Anselmin esittämää ontologista jumalatodistusta vastaan.



    Gaunilo arvosteli todistusta käyttämällä täsmälleen samaa päättelyä todistaakseen suurimman ajateltavissa olevan saaren olemassaolon.

    Hän pyysi lukijoitaan ajattelemaan suurinta, tai täydellisintä, ajateltavissa olevaa saarta. On todennäköistä, ettei sellaista ole todella olemassa. Tällöin emme kuitenkaan ajattelisi todella suurinta ajateltavissa olevaa saarta, koska suurin ajateltavissa oleva saari olisi myös olemassa, sen lisäksi että sillä olisi kaikki muut halutut ominaisuudet.

    Gaunilon argumentti siis hyödynsi Anselmin todistuksen loogista muotoa suoraan sellaisenaan. Koska voimme ajatella suurinta tai täydellisintä saarta, sen täytyy olla olemassa. Jos todistus vaikuttaa mielettömältä, Gaunilo ajatteli, ettei se ole sitä sen enempää kuin Anselmin esittämä todistus.

    Gaunilon todistus ei varsinaisesti pyri kumoamaan Anselmin todistusta, vaan se osoittaa, että jos Anselmin todistus hyväksytään, samalla tulee hyväksyä monia muita samanlaisia todistuksia.



    Jos Satuprinssin ominaisuuksiin lisätään, että hänen pitää olla kaikkein suurin kuviteltavissa oleva rakastaja, voidaan edellä kuvatulla tavalla päätellä, että Satuprinssi on olemassa.

    Samalla tavalla voitaisiin todistaa paholaisen olemassaolo.

    Jos ajatellaan olemassaoloa logiikan antamassa merkityksessä, voidaan väittää, ettei olemassaolo ole ominaisuus. Toisaalta voidaan väittää, ette logiikan olemassolo ole samaa kuin muu olemassaolo.

    Jos olemassaolo olisi ominaisuus, voitaisiin tietysti määritellä olio, jolla ei ole mitään muuta ominaisuutta kuin olemassaolo. Olisiko sellainen olio olemassa?

    (Tiibetin buddhalaisuudessa olemassaolo on ominaisuus, mutta se on sellainen ominaisuus, joka tekee olennon epätäydelliseksi. Tässä kirjassa käytetään eurooppalaista olemassaolokäsitettä (ruotsin ”det finns” = saksan ”es gibt” = löytyy, englannin ”there is” = tuolla on)).

    Blackburnin mukaan virhe on siinä, että "todellisuutta" ja "käsitystä" (määritelmiä, kuvitelmia ja unelmia) vertaillaan sellaisten ominaisuuksien kuin "suuruus" ja "täydellisyys" suhteen.



    Blackburn esittää seuraavan esimerkin:

    Todelliset kalkkunat ovat painavampia kuin kuvitellut kalkkunat.

    Väite näyttää todelta, koska kuvitellut kalkkunat eivät paina mitään (et voi ainakaan syödä kuviteltuja kalkkunoita).

    Voit kuitenkin kuvitella kalkkunan, joka on painavampi kuin mikään todellinen kalkkuna.

    Kuviteltua jumalaa verrataan todelliseen jumalaan, kuviteltua kalkkunaa verrataan todelliseen kalkkunaan, ja kuviteltua rakastajaa verrataan todelliseen rakastajaan.

    Blackburnin mukaan mikä tahansa rakastaja on parempi kuin kuviteltu rakastaja.

    Oletuksista ei seuraa ristiriitaa eli epäsuora todistus ei ole pätevä.

    Jos jumala on vain mielikuvitusolento, tästä ei voida päätellä, ettei suurempaa voida kuvitella.

    Ontologinen todistus vakuuttaa vain harvoja tavallisia ihmisiä, vaikka on suoralta kädeltä vaikea nähdä, mikä siinä on vikana.

    Tehtäviä

    • Ottakaa selvää siitä, mitä epäsuora todistus merkitsee logiikassa.

    Käsitteiden olemassaolo



    Erään käsityksen (ns. nominalismi = käsitys, jonka mukaan yleiskäsitteet eli universaalit ovat vain nimiä) mukaan vain yksittäiset oliot ovat olemassa, eivät luokat ja käsitteet.

    Toisen käsityksen mukaan (ns. realismi nominalismin vastakohtana = yleiskäsitteet ovat olemassa riippumatta siitä, ajatellaanko niitä), myös luokat ja käsitteet ovat olemassa.

    Jos hyväksytään viimeksi mainittu käsitys ja myönnetään, että jumalan käsite on olemassa, tästä ei seuraa, että jumala on todellisuudessa olemassa.

    Eihän kentaurin käsitteen olemassaolosta seuraa kentaurin olemassaolo.

    Käsitteen olemassaolo (existence)  ja olemassaolo todellisuudessa (subsistence), jossa elämme, ovat eri asioita. Käsitteen olemassaolosta ei seuraa mitään sen suhteen, onko jotain käsitettä vastaavaa oliota olemassa todellisuudessa.

    Pahan olemassaolo

    Vaikka olemassaolo-opillinen todistus muilta osin hyväksyttäisiin, pahan olemassaolo osoittaa, ettei täydellisen hyvää (kaikkihyvää), kaikkitietävää ja kaikkivaltiasta olentoa eli kristinuskon jumalaa ole olemassa. Tietysti on muistettava, ettei pahaa eräiden kristittyjen oppineiden mukaan ole olemassa.

    Tehtäviä

    1. Miksi olemassaoloa ei meidän kielessämme pidetä ominaisuutena?
    2. Miten voidaan ratkaista, onko joku olento olemassa vai ei?
    3. Onko joulupukki kaikkihyvä ja kaikkitietävä?
    4. Jakaantukaa kahteen ryhmään, joista toinen yrittää todistaa, että täydellinen joulupukki on oikeasti todellisessa maailmassa olemassa ja toinen yrittää kumota keksityt todisteet.

    Tieto, todistus ja jumalan olemassaolo

    Määritelmistä



    Miksi jumalalla on vaatteet mutta Aatamilla ei ole?

    Jumalatodistusten on ajateltu antavan tietoa jumalan olemassaolosta.

    Tässä yhteydessä voi­daan käyttää perinteistä tiedon määritelmää, jonka mukaan väite on tietoa, jos se on sekä tosi että perusteltu.

    Tämä tiedon määritelmä on osoittautunut yhteisöriippuvaiseksi, mutta se riittää tässä (muualla oppimateriaalissa paneudutaan tähän ongelmaan perinpohjaisemmin).

    Jos tietäisimme, että jumala on olemassa, olisi totta, että jumala on olemassa. Li­säksi meillä pitäisi olla perustelut jumalan olemassaololle.

    On myös mahdollista, että olen sattumalta oikeassa. Olen esimerkiksi katsonut viime viikon lehdestä, että on sunnuntai, luul­len, että kyseessä on uusi lehti. On totta, että on sunnuntai, mutta perustelu, eli viime viikon lehti, on virheellinen. En siis tiedä, että on sunnuntai.

    Edellä olevat jumalatodistukset ovat osoittautuneet virheellisiksi. Mutta tiedänkö, ettei juma­laa ole olemassa? Kaikkivaltiaan, kaikkitietävän ja täydellisen hyvän (kaikkihyvän) jumalan olemassaoloa vas­taan puhuu pahan olemassaolo.

    Pahan ongelma, sen ratkaisuyrityksiä ja niiden arvostelua



    Maailmassa on mm. kahdenlaista pahaa,
    • ihmisten aiheuttamaa ja
    • luonnossa esiintyvää.
    So­dat, massamurhat kidutus jne. ovat yleisen käsityksen mukaan ihmisten aiheuttamaa pahaa.

    Lisäksi luonnossa esiintyy maanjäristyksiä, tulvia, hirmumyrskyjä jne., jotka yleisen käsityksen mukaan aiheuttavat paljon pahaa.

    Myös eläimet voivat kiduttaa toisia eläimiä.

    Kun maailmassa on yleisen käsityksen mukaan niin paljon pahaa, kuinka kukaan voi uskoa, että on olemassa kaikkival­tias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala?

    Kristityt ovat yrittäneet selittää tätä ns. pahan ongel­maa mm. seuraavilla tavoilla.

    Paha suuremman hyvän saavuttamiseksi

    Jotkut väittävät, että vaikka maailmassa esiintyvä paha ei ole hyvä asia, paha on tarpeen, koska se johtaa suurempaan siveelliseen hyvyyteen.

    Ilman sairauksia, sotia ja julmuuksia ei olisi sankareita.

    Ensiksi voidaan väittää, että pahan määrä ylittää sen, mitä tarvittaisiin sankareiden olemassa­ololle.

    Miljoonien ihmisten massamurhat ovat tältä kannalta tarpeettomia.

    Suurin osa tällaisesta pahasta ei vaikuta mihinkään muuhun asiaan.

    Paha ei välttämättä edes tule muiden ihmisten tietoon.

    Toiseksi, maailma, jossa olisi vähemmän sankareita ja vähemmän pahaa, ei olisi ainakaan minun mielestäni välttämättä mitenkään huonompi kuin nykyinen.



    Kun pieni lapsi kuolee parantumattomaan sairauteen, useimpien ihmisten on vaikea ajatella, millä tavalla tämä tekisi joistain muista ihmisistä parempia. Käyttäisikö täydellisen hyvä (kaik­kihyvä) jumala tällaisia menetelmiä ihmisten siveelliseen kasvattamiseen?

    Tulisiko perheenisän sahata nuorimmalta käsi poikki, jotta vanhemmat sisarukset voitaisiin kasvattaa sankarillisesti kutsumaan ambulanssi niin että kirurgi voisi sitten sankarillisesti pelastaa tilanteen liittämällä käden takaisin?

    Samankaltaisuus taiteen kanssa

    On väitetty, että maailman ja taideteosten välillä vallitsee samankaltaisuutta. Sävellyksissä tarvitaan myös riitasointuja, ja maalauksissa on tummia ja vaaleita alueita. Samalla tavalla lisää  paha  maailman kokonaisuuden kauneutta ja sopusointuisuutta. Tätä käsitystä vastaan voidaan esittää mm. seuraavia vastaväitteitä.

    wounded

    Ensiksi tämä käsitys ei ole uskottava. On vaikea käsittää, kuinka haavoittunut ihminen, joka on jäänyt rintamalinjojen väliin sodassa, voisi lisätä maailman sopusointuisuutta. Jos tällai­nen on sopusointuisuutta jumalan näkökulmasta, ei mielestäni voida väittää, että kyseessä olisi täydellisen hyvä (kaikki­hyvä) jumala. (Tietysti ihmisissä on myös niitä, joiden mielestä sota on kaunista.)

    Toiseksi jumala, joka sallii taiteellisista syistä sellaisia kärsimyksiä, on inhimillisten mittapuiden mukaan lähinnä sadisti (=henkilö, joka nauttii toisten kidutuksesta). Tämä jumalatodistus on mielestäni pikemmin todistus jumalan olemassaoloa vastaan tai se todistaa että jumala on paholainen.

    Tehtäviä

    1. Etsikää esimerkkejä ihmisten aiheuttamasta pahasta ja tutkikaa pahojen tapahtumien syitä.
    2. Pohtikaa voidaanko ihmisten aiheuttamaa pahaa vähentää. Keksikää joitain keinoja vähentää ihmisten aiheuttamaa pahaa.
    3. Millä tavoin ihmiset ovat oppineet menneitä aikoja paremmin hallitsemaan luonnossa esiintyvää pahaa?
    4. Pohtikaa, miksi jotkut saattavat pitää sotaa kauniina ja muutenkin hyvänä asiana?
    5. Mitä ajattelisit, jos jäisit haavoittuneena rintamalinjojen väliin?

    Vapaa tahto pahan ongelman ratkaisuna ja sen arvostelua

    Vapaan tahdon jumalatodistus

    will

    Oppikirjasarjan muissa osissa seuraavaa asiaa käsitellään perinpohjaisemmin.

    On väitetty, että jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon, kyvyn valita itse, mitä tehdä.

    On myös sanottu, että jos meillä ei olisi vapaata tahtoa, olisimme kuin robotteja tai automaatteja ilman omaa päätäntävaltaa.

    Ne, jotka hyväksyvät ns. vapaan tahdon jumalatodistuksen, väit­tävät, että vapaan tahdon olemassaolon edellytys on mahdollisuus tehdä pahaa, muutoin meillä ei olisi vapaata tahtoa.

    Heidän mielestään on hyvä, että meillä on vapaa tahto, vaikka se johtaa joskus pahoihin tekoihin.

    Lisäksi he väittävät, että teko ei ole ollenkaan siveellisesti arvioitavissa, jos se ei ole vapaan tahdon aikaansaama.

    Kaksi kyseenalaista oletusta

    Vapaan tahdon jumalatodistuksen kannattajat katsovat ensiksi, että maailma, jossa sekä vapaa tahto ja paha ovat olemassa, on parempi kuin maailma, jossa ihmiset ovat automaatteja mutta eivät tee koskaan pahaa.

    Kärsimykset voivat olla niin valtavia, että monet toivoisivat olevansa automaatteja ja ilman kärsimystä.

    Automaatit voisivat olla jopa niin ohjelmoituja, että he itse uskoisivat olevansa vapaita. Tällöin ihmiset uskoisivat olevansa vapaita mutta ei­vät tekisi pahaa.

    Toiseksi voidaan kysyä, onko meillä vapaa tahto vai vain harhakuva siitä. Esimerkiksi psy­kologit selittävät usein valintojamme niitä edeltävillä elämäntapahtumilla. Emme siis voi olla var­moja, että meillä on vapaa tahto. Kuitenkin useimmat meistä ajattelevat, että meillä on vapaa tahto.

    Kokemus vapaasta tahdosta perustuu siihen, että ihminen kokee voivansa tehdä päätöksiä, jotka tekevät hänen elämästään ennustettavaa.



    Silloin, kun ihminen ei kykene tekemään ennustettavia valintoja, hän ei yleensä kykene tekemään valintoja lainkaan.

    Ajatus, että tahto olisi ennustamaton, ei siis vastaa edes sitä, mitä me yleensä ymmärrämme vapaalla tahdolla eli kyvyllä tehdä merkityksellisiä päätöksiä.

    Vapaa tahto ja ei pahaa

    Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän kaiketi pystyisi luomaan maailman, jossa olisi vapaa tahto mutta ei pahaa.

    Sellaista maailmaa ei ole edes vaikea kuvitella.

    Vaikka ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä pahaa, tämän ei tarvitsisi koskaan käytännössä toteutua.

    On loogi­sesti mahdollista, että kaikilla on vapaa tahto mutta siitä huolimatta kaikki valitsevat hyvän.

    Erityisesti kristityt ajattelevat, että kristinuskon jumalaan uskovat ihmiset pääsevät kuoleman jälkeen Taivaaseen, jossa ei ole pahaa.

    Jos Taivaassa olevat ihmiset eivät tee pahaa, onko heillä vapaa tahto?

    Miksi jumala ei jättänyt maailman luomista väliin ja luonut pelkästään taivaan sinne sopivine ihmisineen?

    Jumalan väliintulo

    Monet uskontojen kannattajat uskovat, että jumalat voivat puuttua ja tosiasiallisesti puuttu­vatkin maailman menoon esimerkiksi suorittamalla ihmeitä. Itse asiassa taikuritaide on ollut alun perin ja on vieläkin intialaisten pappien keino todistaa kannattajilleen, että ihmeitä ta­pahtuu.



    Jos jumala puuttuu maailmanmenoon vähäisissä asioissa, miksi hän ei puutu massamurhiin tai AIDS -epidemiaan?

    Monet kristityt vastaavat tähän, että jos jumala puuttuisi maailmanmenoon, silloin meillä ei olisi vapaata tahtoa. Tällöin heidän olisi myönnettävä, että puheet jumalan puuttumi­sesta asioihin joskus eivät pidä paikkaansa.

    Joidenkin uskontojen (esim. eräät intialaiset uskonnot) jumalat eivät mitenkään jatkuvasti puutu maailmanmenoon. Vain harvoin ne saapuvat jossain muodossa Maan päälle auttamaan ihmisiä.

    Luonnollinen paha



    Vaikka vapaan tahdon todistus selittäisi ihmisten aiheuttaman pahan, se ei selitä ihmisistä riippumatonta, luonnossa esiintyvää pahaa.

    Vapaan tahdon ja maanjäristysten, tulivuorenpur­kausten sekä sairauksien välillä ei ole mitään yhteyttä.

    Muinaiset ihmiset pitivät joskus luonnon mullistuksia jumalien tapana rankaista ihmisiä, mutta nykyään vain harva suomalainen ajattelee enää niin.

    Luonnollisen pahan olemassaolo selittyy nykyisen luonnontutkimuksen avulla. Luonnollinen paha aiheuttaa kärsimyksiä myös eläimille, ja se on aiheuttanut niitä jo paljon ennen ihmisen kehitystä maapallolle.

    Luonnonlakien hyväntahtoisuus

    Jos luonnossa ei esiintyisi riittävästi säännönmukaisuutta, elämä olisi mahdotonta. Sekä joka­päiväinen elämä että todellisuustutkimus (tiede) edellyttävät, että samoilla syillä on samoja seurauksia (kyseessä on usein tilastollinen säännönmukaisuus, samoilla syillä on melkein aina melkein samoja seurauksia).

    Joskus väitetään, että koska tämä säännönmukaisuus on useimmiten meille suotuisaa, luon­nollinen paha on vain luonnon säännönmukaisuuksien onneton sivuvaikutus.

    Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän olisi voinut tehdä luonnon säännönmukaisuudet sellaisiksi, että luonnolliselta pahalta säästyttäisiin.

    Jos väitetään, että jumala on sidottu luonnon säännönmukaisuuksiin, hän ei ole oikeasti kaikkivaltias (tämä ei sido niitä, jotka katsovat, että jumala on sama asia kuin luonnon säännönmukaisuudet, tällöin jumala ei ole kaikkivaltias).

    Jos luonnon säännönmukaisuuksien katsotaan olevan aivan hyviä, ihminen voi syyttää omaa itseään siitä, että asiat menevät huonosti.

    Toiseksi voidaan kysyä, miksi jumala ei puutu luonnolliseen pahaan tekemällä riittävästi ih­meitä.

    Tehtäviä

    1. Missä mielessä ihmisen tahto on vapaa ja missä mielessä se ei ole vapaa.
    2. Mitkä tekijät rajoittavat yksilön tahdon vapautta?
    3. Missä määrin tulevia tapahtumia voidaan ennustaa.
    4. Miten ihmistä pitäisi täydentää jotta luonnollinen paha vaikuttaisi nykyistä vähemmän (esimerkiksi ihminen ei vanhentuisi, ihmisellä olisi kaksi sydäntä, rikkoutuneet elimet uudistuisivat kuten eräillä liskoilla jne.).
    5. Mitä seurauksia olisi siitä, että ihminen olisi perinnöllisesti kyvytön tappamaan toisia ihmisiä muutoin kuin vahingossa?
    6. Tuhoaako uskonto vapaan tahdon?
    7. Mithin todellisuuden tasoon inhimillinen ajattelu kuuluu?

    Ihmeet todisteina

    Mikä ihme on



    Allah-kaktus

    Uskonnollisissa taruissa (myyteissä) puhutaan paljon ihmeistä. Monet uskovaiset väittävät ihmeitä edel­leen tapahtuvan.

    Mytologia on jumalaistarusto.

    Sanalla ”ihme” on monia merkityksiä.

    Tavallisesti uskovaiset tarkoittavat ihmeellä jumalien puuttumista tapahtumien kulkuun luonnon säännönmukaisuuksien vastaisella tavalla. Ihmisten löytämät luonnon säännönmukaisuudet ovat yleis­tyksiä siitä, miten asiat tapahtuvat, esimerkiksi kappaleet putoavat maata kohti, tosissaan kuollut ei herää henkiin jne.

    Tutkijat hyväksyvät säännönmukaisuuden vain, jos se perustuu hyvin suu­reen määrään havaintoja.

    Ihmeeksi sanotaan myös harvinaisia tapahtumia. Esimerkiksi ihminen voi pudota korkealta ja selvitä monien suotuisien tekijöiden vuoksi hengissä.

    Tällainen ihme ei ole ihme uskonnolli­sessa mielessä vaan sille on olemassa luonnontutkimuksen selitys. Oikeampi ihme olisi, jos joku putoaisi korkealta ja kimpoaisi takaisin.

    Edesmennyt intialainen jumalanmies Sai Baba haastetiin taikomaan suurempia kultakimpaleita kuin hänen hihaansa mahtui, mutta hän ei pystynyt sellaista ihmettä tekemään.

    Ihmeet todisteina



    Monet uskonnot väittävät, että kertomuksia jumalien suorittamista ihmeistä on pidettävä to­disteena jumalien olemassaolosta. Tätä käsitystä vastaan voidaan esittää seuraavaa arvostelua.

    Mikä on suurempi ihme

    On sanottu (esim. David Hume), että ihmeeseen ei pidä uskoa paitsi silloin, jos olisi suurempi ihme, että ihmeestä kertova on erehtynyt tai ei valehtele.

    Tässä ihmettä on käytetty useassa eri merkityksessä. Vaikka ihmeitä olisi, ei ole perusteita pitää niitä todisteina jumalien olemassa­olosta.

    Ihmeet ovat aina epätodennäköisiä

    Vaikka ihmeet ovat loogisesti mahdollisia (on esimerkiksi loogisesti mahdollista, että täysin kuollut heräisi eloon) ei ole todisteita siitä, että niitä olisi kos­kaan tapahtunut. On viisasta perustaa käsityksensä käytettävissä olevaan näyttöön.

    Miksi ihmeisiin uskotaan

    Osalla ihmisistä on hämmästyttävä kyky uskoa epätodennäköisiin asioihin kuten vieraisiin ava­ruudesta, kuoleman jälkeiseen elämään jne.

    Monet saavat tyydytystä mielikuvituksellisista uskomuksista.

    Monet haluaisivat, että ihmeitä tapahtuisi, siksi monet uskovat niitä tapahtu­van.

    On upeaa ajatella, että on päässyt ihmeen todistajaksi. Tämä saa ihmiset tulkitsemaan tavalli­sia tapahtumia ihmeiksi.

    Lisäksi ihmiset helpommin muistavat epätavallisia kuin tavallisia ta­pahtumia.

    Monet pelkäävät ihmeitä tapahtuvan ja uskovat kauhukuvitelmiinsa. Esimerkiksi jälleensyntyminen ei ole lainkaan toiveajattelua vaan kauhukuva.

    Eri jumalien väitetään tekevän ihmeitä



    Intialainen Sai Baba taikoi kultaa tyhjästä mutta ei koskaan enempää kuin mitä hänen hihaansa mahtui.

    Monet uskonnot väittävät jumaliensa tekevän ihmeitä. Jos ihmeitä tapahtuisi, niitä ei voitaisi pitää todisteina esimerkiksi kristinuskon jumalan olemassaolosta.

    Vaikka jotkin tapahtumat vaikuttavat meistä ihmeellisiltä ja selittämättömiltä, luonnollinen selitys on aina todennäköisempi kuin vetoaminen jumaliin tai muihin yliluonnollisiin voimiin.

    Näemme unia, muistamme asioita väärin ja luulemme nähneemme jotain, mitä emme ole näh­neet. On todennäköisempää, että aistimme ovat pettäneet meitä tai että olemme tulkinneet aistimuksiamme väärin kuin että olisi tapahtunut ihmeitä.

    Tehtäviä

    1. Mitä ihmeitä Suomen tiedotusvälineet ovat viime aikoina esitelleet. Mistä näissä jutuissa on todellisuudessa kysymys.
    2. Miksi monet ihmiset haluavat uskoa ihmeisiin.
    3. Mitä ihmeitä esiintyy esimerkiksi Harry Potter -kirjoissa? Miksi näissä kirjoissa esitetään ihmeitä?
    4. Mikä saa ihmiset soittamaan radion tai television luontoiltaan ja kysymään, onko hänen näkemänsä tapahtuma hyvin harvinainen?
    5. Mistä käsite "ihme" on peräisin?

    Pelurin todistus

    Taustaa



    Blaise Pascal
    Pelurin todistuksen puolustaja
    .

    Monet palaavat pienin panoksin esimerkiksi lottoa. Vaikka on hyvin epätodennäköistä, että lotossa voittaa päävoiton, hyvinkin vähävaraiset pelaavat lottoa paremman elämän toivossa.

    Myös uskonnot ovat kautta aikojen käyttäneet ihmisten toiveita hyväksi.

    Vaikka monet menneiden aikojen ihmiset eivät tosissaan uskoneet taikojen, jumalille uhrauksen tai jumalilta pyytämisen (rukoilemisen) mitään auttavan, he katsoivat usein, etteivät taikamenot tai jumalien lepyttäminen ole suuremmin haitaksikaan.



    Suuret johtajat halusivat usein enem­män kuin on mahdollista. Esimerkiksi he halusivat jatkaa elämäänsä jossain muodossa kuo­leman jälkeen. Egyptin pyramidit ovat esimerkki siitä, mihin mahtavien johtajien toiveajattelu on johtanut.

    Jossain historian vaiheessa uskonnolliset johtajat alkoivat luvata kannattajilleen kuoleman jälkeistä elämää.

    Halpa hinta lisää myyntiä

    Usein kuoleman jälkeisen elämän saavuttaminen vaati kalliita uhreja (esi­merkiksi verta, joka on aikojen kuluessa laimentunut viiniksi).

    Kun uskontojen välinen tais­telu kannattajista kiihtyi, kuoleman jälkeistä elämää alettiin luvata yhä pienemmin panoksin.

    Lopulta pelkkä usko kyseisen uskonnon jumaliin tai jumalaan riitti pappien mielestä kuole­man jälkeisen elämän takeeksi.

    Tehtäviä

    • Mistä johtui, että lopulta pelkkä usko riitti? Ota huomioon mm. kirkollisverot.

    Kuoleman jälkeisiä palkintoja on helppo luvata

    Kun pelkkä kuoleman jälkeinen elämä ei houkutellut kaikkia, uskonnot alkoivat tarjota usko­ville nautinnollista tai hyvää elämää kuoleman jälkeen ja ikuisia kärsimyksiä vääräuskoisille tai ainakin niille, jotka eivät uskoneet ollenkaan.

    wtc

    World Trade Centerin syyskuun 11. päivänä 2001 tapahtunut tuhoaminen itsemurhaiskulla johtui mm. tällaisesta uskosta kuoleman jälkeiseen hyvään elämään.

    Tehtäviä

    • Olisivatko muslimilentäjät lentäneet kohti varmaa kuolemaa, jos he eivät olisi uskoneet, että he heti kuoltuaan pääsevät paratiisiin?

    Onko jumalaan uskominen peliteoreettisesti kannattavaa



    Pelurin todistus ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa.

    Sen sijaan se pyrkii osoitta­maan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa.

    Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saa­vutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangais­tus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri.

    Pelurin todistus (Pascalin vaaka), sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos uskomme, saavu­tamme suuren palkinnon, iankaikkisen elämän.

    Jos jumalaa ei ole olemassa, menetämme ken­ties jotakin elämässämme uskoessamme, mutta se on vähäistä verrattuna siihen, että saavu­tamme iankaikkisen onnen.

    Jos jumalaa ei ole olemassa ja emme usko hänen olemassaoloonsa, voitamme kenties jotakin pientä elämässämme.

    Mutta jos jumala on olemassa ja emme usko, joudumme iankaikkisiin kärsimyksiin. Pelurin mukaan kannattaa lyödä vetoa sen puolesta, että jumala on olemassa.

    Voimmeko päättää siitä, mihin uskomme

    Jos pelurin todistus hyväksytään, voidaan kuitenkin väittää, että emme noin vain voi päättää siitä, mihin uskomme.

    En voi päättää huomenna uskoa, että siat lentävät tai että Helsinki on Kii­nassa tai että on olemassa kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala.

    Pelurin todistus ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä, se vain sanoo, että pelurina minun olisi hyvä us­koa niin.

    On sanottu (esim. Pascal), että jos jumalaan uskominen on meidän tunteittemme vastaista, meidän pitää ryhtyä elämään ikään kuin uskoisimme jumalaan.



    Pitää ryhtyä käymään usko­vaisten tilaisuuksissa (esim. kirkoissa) ja pitää ryhtyä pyytämään jumalilta jotain (rukoile­maan).

    On sanottu, että jos ryhdymme käyttäytymään kuten uskovainen, alamme pian myös uskoa kuten uskovainen.

    On viitteitä siitä, että ihmiset todella alkavat uskoa siihen, mitä heidät esimerkiksi pakotetaan tekemään.

    On mahdollista, että ihminen saattaa alkaa uskoa ajan oloon jopa omiin valhei­siinsa.

    Englannin kuninkaan, joka ei ollut mukana merkittävässä taistelussa, mutta joka oli vuosikymmeniä valehdellut olleensa siellä, kerrotaan vanhoilla päivillään uskoneen omaan valheeseensa.

    Todistuksen siveys

    james

    William James (1842 – 1910).

    On sanottu (esim. William James), että jos olisimme jumalan asemassa, meidän pitäisi tehdä kaikkemme estääksemme ihmisiä uskomasta jumalaan valheellisesti ja itsekkäästi palkkion toivossa. (Buddhalaisuudessa on väärin tehdä hyviä tekoja saadakseen paremman jälleensyntymän.)

    Tehtäviä

    • Mistä syistä Pascalin vaakaa on pidetty siveettömänä?

    Todistus voidaan kääntää

    Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä palkinnolla ja uskovainen tuo­mitaan äärettömiin kärsimyksiin kuoleman jälkeen.

    Tämän väitteen todennäköisyys lienee sama kuin Pascalin alkuperäisen väitteen.

    Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan.

    Tällaista käsitystä esitetään harvoin, sillä ateistit eivät yleensä usko kuoleman jälkeiseen tai kuolemaa edeltävään elämään.

    Tärkein poikkeus ovat ne ateistibuddhalaiset, jotka uskovat jälleensyntymiseen.

    Uskomalla hindujumalaan joutuu taivaaseen, jossa ollaan kyseisen olennon orjina. Lisäksi taivaat hajoavat joskus, koska jumalat ovat luonnon säännönmukaisuuksien alaisia kuten ihminen.

    Perusväite on, että hindujumalat ovat olemassa mutta ne eivät ole todellisia jumalia vaan kuolevaisia olentoja, jotka luulevat olevansa ikuisia.

    Sokeat jumalat sitten johtavat monia ihmisiä harhaan. Näitä jumalia voidaan verrata hulluihin diktaattoreihin, jotka loistavat ikuisesti.



    Kannattaa muistaa, että uskontoja on vähintään tuhansia. Yhden uskonnon jumaliin uskominen voi viedä toisen uskonnon jumaliin uskovat helvettiin.

    Mikä on todennäköisyys sille, että jokin jumala heittää helvettiin ne, jotka eivän hänen olemassaoloonsa usko?

    Pascalin vaa'asta keskusteltaessa unodetaan tavallisesti kokonaan se, ettei jumalan olemassaolon todennäköisyydellä ole itse asiassa kerrassaan mitään merkitystä.

    Pikemminkin olisi kysyttävä sitä, että jos on olemassa jumala, niin mikä on todennäköisyys sille, että hän heittää Helvettiin kaikki ne. jotka eivät usko johonkin epämääräiseen jumalaan.

    Joku voi väittää, että pelurina hän uskoo jumalaan, mutta hänen ei ole tarpeen tietää, millainen jumala on.

    Millaista uskoa on se, että uskoo jonkin sanan nimeämään olioon tietämättä sitä, mitä sana tarkoittaa?

    Neuvostoliiton jouduttua vararikkoon eräs virolainen liittyi johonkin kirkkoon, mutta hän ei edes muistanut sitä, mihin kirkkoon hän liittyi puhumattakaan siitä, että hän olisi tiennyt millaiseen jumalaan se kirkko uskoo jos uskoo ollenkaan.

    Nolla kertaa ääretön ei ole nolla eikä ääretön

    Matematiikassa lukualuetta on teknisistä syistä laajennetty niin, että reaalilukuihin katsotaan kuuluvan myös olioiden ∞ ja - ∞.

    Lisäksi 0 x ∞ ei ole ∞ vaan määrittelemätön.

    Ääretön palkinto on teknisesti mahdoton

    Fysiikassa ei ole ääretöntä.

    Näin ollen ei voi olla olemassa ääretöntä palkintoa.

    gold

    Jos kaikki tunnetun kaikkeuden atomit muuttuisivat kullaksi ja ne lahjoitettaisiin sinulle, mitä sinä tällä palkinnolla tekisit?

    Ote eräästä keskustelusta:
    Uskonsa puolesta kuollutta muslimia odottaa välittömästi seitsemänkymmentä neitsyttä paratiisissa.

    Mutta kuinkas on naisten laita? Odottaako seitsemänkymmentä nuorta miestä ?
    Kysyn vain uteliaisuuttani.
    ebony

    Muslimien paratiisissa perussuomalaisten kansanedustaja voisi saada eebenpuun väristä neitsyttä satasia tyrkyttämättä.

    Jos vielä vähän laajennettaisiin paratiisin porttia ja luvattaisiin jokaiselle miehelle seitsemänkymmentä neitsyttä ja jokaiselle naiselle seitsemänkymmentä vielä poikuutensa säilyttänytä, olisiko palkinto ääretön?

    Tehtäviä

    1. Pohtikaa mistä syystä uskonnot ovat kehittäneet opin ikuisesta onnesta Taivaassa ja ikuisesta rangaistuksesta Helvetissä?
    2. Voisiko ihminen tuomita toisen ihmisen ikuiseen rangaistukseen?
    3. Voiko maailma olla todella niin paha, että jokin mielenvikainen jumala toimittaa vastustajansa ikuiseen helvettiin?
    4. Pohtikaa miksi pelurin todistusta ei yleensä käytetä niissä valtarakenteissa (kulttuureissa), joissa uskotaan monien jumalien olemassaoloon?
    5. Miten vaatimusta uskoa jumalien olemassaoloon on perusteltu antiikin valtarakenteessa (kulttuurissa)?

    Ei-realistinen käsitys jumalasta

    Uskonto pelkkänä välineenä



    Ns. ei-realistista käsitystä jumalista levittävät tavallisesti ne, jotka itse uskovat jumalaan tai jumaliin.

    Tavallisesti nämä ei-realismin levittäjät eivät kuitenkaan itse usko tähän ajatus­suuntaan.
    Ei-realismi väittää, että on virhe ajatella jumalia ihmisistä riippumatta olemassa olevina.
    Tämän käsityksen mukaan uskonnollisen kielen tarkoitus ei ole kuvata jotain todellisuu­dessa olemassa olevaa olentoa vaan esitellä siveellisten ja henkisten arvojen kokonaisuutta ja niiden merkitystä ihmisille.

    Kun tämän lajin ei-realisti sanoo uskovansa jumalaan, hän ei väitä uskovansa olentoon, joka on olemassa oikeasti. Sen sijaan hän väittää, että uskonnollinen kieli on tehokas tapa esittää henkisiä ja siveellisiä arvoja.

    Ei-realistien mielestä ne, jotka uskovat jumalaan jonkinlaisena erillisenä olentona ovat taruajattelun vallassa. Eri uskonnot ovat syntyneet erilaisissa valtarakenteissa ja ovat siksi erilaisia.

    Peiteltyä jumalattomuutta (ateismia)

    Jotkut ei-realistit ovat avoimesti jumalattomia (ateisteja). Usein kyse on peitellystä ateismista. Väite, että ju­malat ovat olemassa vain inhimillisten arvojen summana, on itse asiassa sama asia kuin väit­tää, että perinteisten uskontojen jumalia ei ole niiden varsinaisessa merkityksessä olemassa.

    Ei-realismin muut seuraukset uskontojen suhteen

    Jos jumalia ei ole olemassa, on luultavaa, ettei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää tai ihmeitä.

    Kääntäen voidaan sanoa, että vaikka kuolemanjälkeinen elämä olisi olemassa, se ei todista, että jumalia olisi olemassa.



    Epikuros  (341?-270 eaa.).

    Eräät muinaisen Kreikan aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajat (materialistit, kuten Epikuros) ajattelivat, että jumalat ovat kyllä olemassa ja ovat tavallista hienommasta aineesta tehtyjä, mutta kuolemanjälkeistä elämää ei ole olemassa.

    Tehtäviä

    1. Tutkikaa Epikuroksen käsitystä jumalista Lucretius Caruksen teoksen ”Maailmankaikkeudesta” avulla. Teos löytyy melkein kaikista kirjastoista.
    2. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä mistä syistä muinaiset ihmiset ovat kehittäneet taruja jumalista.
    3. Tutkikaa millä tavoin eri uskontojen siveyskäsitykset ovat ristiriidassa keskenään. Mistä syistä uskonnottoman siveyden ja jonkin uskonnon siveyden välille syntyy helposti ristiriitoja?

    Muita uskon ja ateismin väliin sijoittuvia ajattelutapoja

    Ei tietoa eli agnostisismi eli jumalaongelmaisuus



    Thomas Henry Huxley (1825 – 1895)

    (a = ei, gnostis = tieto)

    Kun esimerkiksi yliopiston professori ei usko jumalien olemassaoloon mutta uskovaisten johtamassa yhteiskunnassa pelkää julkiateismin vaarantavan hänen virkauransa, hän sanoo olevansa agnostikko eikä ateisti.

    Agnostisismia on käsitelty perusteellisemmin toisaalla näissä aineistossa.

    http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm

    Agnostikoiksi kutsutaan niitä, joiden mielestä ei ole edes periaatteessa mahdollista tietää, onko jumalia olemassa vai ei.

    Joissain yliopistoissa koulutetaan ns. dogmaattisia agnostikkoja, jotka uskovat dogmaattisesti, ettei jumalien olemassaolosta voi saada tietoa (esimerkiksi Helsingin yliopisto).

    Agnostikon saattaa olla vaikeaa torjua edellä olevaa pelurin todistusta. Kun monet agnostikot kuuluvat uskontokuntiin ja osallistuvat uskonnollisiin menoihin sen kummemmin asiaa ajat­telematta, on mahdollista, että heistä tulee vähitellen oikeasti uskovaisia.

    Jotkut itseään ag­nostikoiksi kutsuvat ovat puolustaneet uskonnottomien oikeuksia, mutta tiukan paikan tulleen useimmat agnostikot ovat asettuneet uskovaisten puolelle uskonnottomien ihmisoikeuksia vastaan.

    Agnostisismi on suomeksi jumalaongelmaisuus. Tämä nimitys ei ole halventava, sillä ongelmien ratkominenhan on muodikasta.

    Tehtäviä

    1. Ottakaa selvää siitä, kuka on keksinyt käsitteen agnostisismi.
    2. Voidaanko agnostisismi osoittaa todeksi tai epätodeksi?
    3. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa filosofinen agnostisismi.

    Usko ja sen vaarat

    Kuoleman jälkeinen onnellisuus terroritekojen ehtona

    World Trade Centerin syyskuun 11. päivänä 2001 tuhonneet muslimit uskoivat itsemurhansa jälkeen saavuttavansa kuoleman jälkeisen ikuisesti jatkuvan onnellisen elämän. Nuorten mus­limien itsemurhaiskut Palestiinassa olisivat luultavasti jääneet paljon harvalukuisem­miksi, jos iskujen tekijät eivät olisi uskoneet samalla tavalla.

    Uskontojen aiheuttamien kärsimysten kiistäminen



    Noitavainot

    Voidaan sanoa, että maailman tiedotusvälineitä valvovat kristityt.

    Luultavasti juuri tästä syystä tiedotusvälineet ja poliitikot koko ajan yrittävät selittää, ettei uskonto olekaan luke­mattomien uskonsotien syy (paitsi ehkä silloin, kun on kyse muslimien uskonnosta).

    Vaikka sodilla on monenlaisia syitä, lienee kuitenkin vaikea kiis­tää sitä, että uskonto on ollut ja on edelleen tärkeä syy useimpiin ihmiskunnan historian sotiin.

    Uskonto on ollut ja on tärkeä tai pääasiallinen syy myös moniin muihin julmuuksiin (esimer­kiksi noitavainot, joissa poltettiin elävältä miljoonia ihmisiä).

    Kun Saudi-Arabian siveyspolii­sit antoivat kymmenien koululaisten kuolla tulipalossa siitä syystä, että koululaiset eivät olleet ankarien islamin säädösten mukaan pukeutuneita, tälle epäinhimillisyydelle on vaikea keksiä muuta syytä kuin uskonto.

    On kiistatonta, että uskonnot ovat estäneet tai pahasti hidastaneet ja hidastavat edelleen todellisuustutkimuksen, valtarakenteiden (kulttuurin) ja ihmisoikeuksien kehitystä.

    Esimerkiksi monet islamilaiset maat eivät hy­väksy YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, koska sopimus kieltää myös sellaisen syrjinnän, joka on esimerkiksi Koraanin mukaista.



    Huomattava osa Yhdysval­tain kansalaisista kieltää uskonnollisista syistä kehitysopin.

    Merkittävä osa maailman uskovaisista ei itse aiheuta harmia muille ihmisille, ja osa uskovai­sista elää hyvin samanlaista elämää kuin uskonnottomat.

    Ne harmittomat uskovaiset, jotka rahoittavat us­kontojen toimintaa, osallistuvat kuitenkin välillisesti uskontojen aiheuttamaan pahaan.

    Tehtäviä

    1. Tehkää lista ihmisoikeusrikoksista, joihin jokin uskonto on ollut ainakin osasyynä.
    2. Millä tavoin uskonnot ovat jarruttaneet todellisuustutkimuksen (tieteellistä) ja teknistä kehitystä?
    3. Miksi agnostikot saattavat vastustaa ateistien ihmisoikeuksia?

    Eettiset valinnat eri elämänvaiheissa

    Päivitetty 6.2.2013



    Millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty

    Miksi kutsumme tekoa oikeaksi tai vääräksi

    Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotakin tai että emme saisi tehdä jotakin? Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka meidän pitäisi kohdella muita ihmisiä?

    Jos emme pysty sanomaan, miksi kidutus, murhat, orjuus, raiskaukset ja varkaudet ovat vää­rin, millä perusteilla voimme estää ihmisiä tekemästä niitä? Onko siveys (moraali) makuasia vai onko meillä perusteluja siveyskäsityksillemme?

    Professori Alexander Miller on kirjassaan An Introduction to Contemporary Metaethics (Polity, 2003-2008)  löytänyt filosofisesta metaetiikasta kymmenen koulukuntaa.

    Saman määrän on löytänyt myös suomenkielinen Wikipedia:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Metaetiikka

    Metaetiikka on etiikan osa-alue, joka tutkii siveellisten arvostelmien ja käsitysten luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä siveellisten käsitteiden alkuperää ja merkitystä. Metaetiikka tutkii moraalifilosofian kysymyksiä ja mahdollisuutta ennen kaikkea olemassaolo-opin, tieto-opin sekä filosofisen ja kokeellisen siveyspsykologian kannalta.

    Nietzshe: Professorit todistelevat omia toiveitaan

    nietzcshe
    Professori Friedrich Nietzsche (1844 – 1900).

    Epäilijät (esim. Friedrich Nietzsche) saattavat sanoa, että useimmat professorit päätyvät todistelemaan omia toiveitaan, joita on siistitty ja yleistetty.

    Toisin sanoen nämä professorit te­kevät mutkikkaita tarkasteluja jotka näyttävät sisältävän paljon loogisia päättelyitä, mutta he päätyvät lopuksi väittämään sitä, että heidän ennakkokäsityksensä olivat oikeita.

    Siveyskäsityksiä voidaan johdonmukaistaa

    Vaikka logiikan avulla ei päästäisi siveyskysymyksistä yksimielisyyteen, sen avulla voidaan johdonmukaistaa niitä ja auttaa ymmärtämään siveyskäsitysten käytännön seurauksia.

    Tehtäviä

    1. Pohdi sitä, mistä johtuu, että professorit ovat usein pyrkineet perustelemaan oman aikansa muotiajatuksia.
    2. Pohdi sitä, mistä johtuu, että professorit jakautuvat satoihin eri koulukuntiin, jotka väittelevät kiivaasti keskenään siitä, mikä siveyskäsitys on oikea?
    3. Pohdi sitä, mistä johtuu, että siveyden perusteista on vaikea päästä yksimielisyyteen.

    Siveyskäsitteisiin liittyviä kysymyksiä

    Merkitys, olemassaolo ja tieto

    Siveyskäsitysten merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, ja sitä käsitellään alempana perusteellisesti.

    Sen sijaan ei ole mieltä pohtia sitä, onko arvoja olemassa. Tavalliselle ihmiselle niitä on olemassa. Arkikäytössä sanaa "olemassaolo" käytetään suomen kielessä näin.

    On myös selvää, että meillä on tietoa ainakin ympäristömme arvoista ja siveyssäännöistä.

    hume

    David Hume (1711 – 1776).

    Kysymykseen siitä, ovatko arvot tosia tai epätosia, tavallinen ihmisen vastaa, että ne eivät ole. Tavallisen ihmisen käsitys vastaa Humen giljotiinia, jonka mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja.

    Sen sijaan filosofeilla on hyvin monenlaisia käsityksiä tästä asiasta. Kymmenestä koulukunnasta noin kuusi ajatelee, että arvot voivat joskus olla tosia.

    Huolimatta siitä, että pelkistä tosiasioista ei voi johtaa arvoja, tavallinen ihminen saattaa olla varsin ehdoton käsityksisssään siitä, että jokin on (siveellisesti tai muuten) hyvää.

    Vähän viisaammat saattavat vastata, että makuasioista ei pidä kiistellä.

    Melkein kaikki ihmiset saattavat olla yhtä mieltä siitä, että murha on paha, mutta aina löytyy pieni vähemmistö sellaisia. jotka ovat tästäkin asiasta eri mieltä.

    murder

    Lisäksi löytyy erikoistapauksia, joissa ihmiset ovat melkein yksimielisiä siitä, että murha oli tässä tapauksessa hyväksyttävissä. Jos toiselta maailmansodalta olisi vältytty siten, että joku olisi murhannut Adolf Hitlerin, monet olisivat olleet valmiit hyväksymään teon.

    Mihin todellisuuteen arvot kuuluvat

    Jos kysyt tämän kysymyksen satunnaiselta kadunnaiselta, hän meko varmasti vastaa, että juuri tähän todellisuuteen, missä me juuri nyt elämme.

    Jos haastateltava sattuu olemaan vanhauskoinen pappi, hän saattaa vastata toisin. Hän saattaa vastata, että arvot tulevat jumalalta tai jumalilta. Tällöin arvot kuuluvat yliluonnolliseen todellisuuteen.

    Eräässä lukion oppikirjassa, josta puhutaan toisaalla, esitetään väite, jonka mukaan arvot eivät kuulu kuulu sen enempää luonnollisen kuin yliluonnoliseen todellisuuteen.

    popper

    Professori Karl Popper (1902 – 1994).

    Tässä kirjoittajat ovat lukeneet liikaa Karl Popperin filosofiaa ja ryhtyneet jakamaan todellisuutta.

    Vaikka filosofi ei pystyisi suorin määritelmin määrittelemään jotain seiveyskäsitettä, tästä ei voida päätellä, ettei tämä käsite (esimerkiksi "hyvä") kuulu juuri siihen todellisuuteen, jossa elämme.

    Käsitteellä "määritteleminen" on suuri joukko eri merkityksiä kuten toisaalla tässä aineistossa kerrotaan. Osoittelukin on määrittelyä. Ei määritelmistä tarvitse olla (eikä olla) yksimielisiä. Epäsuora eli aksiomaattinen määritteleminen on myös mahdollista.
    Aksioomat ovat jonkin kalkyylin peruskuvioita, joista kalkyylin säännöillä johdetaan kalkyyliin kuuluvia muita kuvioita.

    Tämä kummallinen määritelmä annettiin tässä siitä syystä, ettei kukaan ryhdy katsomaan tietosanakirjojen virheellisiä väitteitä siitä, että aksioomat ovat jonkin lajin itsestäänselvyyksiä. Aksioomat eivät ole itsestään selvyyksiä vaan ne voi vapasti valita, mieluoten siten, etteivät ne ole keskenään ristiriitaisia.

    Mistä arvot tulevat



    Se, mikä arvot aiheuttaa, on mutkikas kysymys, eikä siitä ole koskaan oltu yhtä mieltä.
    Harras vanhauskoinen voi vakuuttaa, että arvot tulevat jumalilta.

    Humanismin mukaan arvot ovat inhimillistä alkuperää.

    Posthumanismin mukaan arvot ovat evoluution ja yhteisöissä elämisen vuorovaikutuksessa syntyneitä ja niitä voi olla myös kehittyneimmillä eläimillä.

    Sitten on vielä niitä, joiden mielestä arvot tulevat ihmisen päästä mutta eivät kuulu mihinkään todellisuuteen.
    Voidaan sanoa, että arvot ovat aineellisten aivojen rakenteittensa ja saamiensa syötteiden perusteella muodostamia inhimillisen tajunnan tiloja.

    Tunteet ja käskyt / kiellot

    emootiot

    Siveellisiin mielteisiin ja viesteihin vaikuttavat ajatustunteet (emootiot), ja joskus on yksinkertaistettu asiaa yrittämällä määritellä siveyskäsitteet ajatustunteiden (emootioiden) avulla.

    Toisaalta joskus on yksinkertaistetty tilannetta kiinnittämällä huomio siihen, että siveyskieli sisältää kehotusten ja kieltojen tapaisia viestejä.

    Jos siveysasioista olisi nykyistä suurempi yksimielisyys, voitaisiin varmaan rakentaa malleja, jotka likipitäen kuvaisivat inhimillistä siveysajattelua.

    Yksimielisyyttä ei ole eikä todennäköisesti tule, koska sekä ihmiset että heidän ympäristönsä ovat hyvin erilaisia. Erimielisyys on aivan tarpeellinen osa inhimillistä todellisuutta.

    Tehtäviä

    ismit

    Täällä puhutaan ismeistä.

    Ottakaa tähän aineistoon kuuluvan sanaston avulla selvää, mitä seuraavat sivistyssanat tarkoittavat. Jos aiotte vastata ylioppilaskirjoitusten etiikan kysymyksiin, opetelkaa nämä sivistyssanat.
    1. intressi
    2. agentti
    3. kulttuuri
    4. tabu
    5. eksistentialismi (ylitarkastajan ylioppilasaineen aihe)
    6. etiikka
    7. moraaliteoria
    8. normatiivinen etiikka
    9. metaetiikka
    10. realismi
    11. antirealismi
    12. normi
    13. normatiivinen
    14. deskriptiivinen
    15. preskriptiivinen
    16. ontologia