Hyvä elämä (et10)
Lukion
elämänkatsomustieto 1
Versio 1.1
Viimeksi päivitetty 8.2.2013
Elämänkatsomustiedon sanasto.
Tekstin alkuun pääset napauttamalla tästä.
Kaikki etkirjat löydät napauttamalla tästä
Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä
kuva.
Sisällysluettelo
Opetussuunnitelmat
Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi löydät tästä
Opetushallituksen ohjeen opetussuunnitelmaksi löydät tästä
Miljoonat petetyt eivät voi olla
väärässä.
Sanoi suurmies
Rekka lähestyi tunnelia, jota edelsi liikennemerkki: Korkeus 3,50
metriä.
Apumies tuumasi: Meidän rekkahan
on 3,80.
Kuljettaja katseli ympärilleen: Ei
näy poliisia. Ajetaan nopeasti läpi.
Sisällysluettelo
- Hyvä elämä (et10)
- Lukion
elämänkatsomustieto 1
- Opetussuunnitelmat
- Johdanto: Kuuluvatko ateistit
suomalaiseen yhteiskuntaan
- Eurooppalaiset arvot
- Mikä tekee onnelliseksi
- Elämänkatsomustietoa on
vain Suomessa
- Uskontokuntiin
kuulumattomille tarkoitettu oppiaine
- Uskonnottomilla on
oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään
- Luonnontutkimus ja
uskonnottomat elämänkäsitykset
- Jumalat eivät kuulu
uskonnottomaan elämänkäsitykseen
- Uskonnottomilla on
oikeus tuntea jumalatodistusten
paikkansapitämättömyys
- Uskonnottomien
arvokäsitykset
- Kysymys elämän
tarkoituksesta tai mielekkyydestä
- Tämä oppimateriaali ei
ota kantaa arvokäsityksiin
- Tässä oppimateriaalissa
ei ole minkään uskonnon propagandaa
- Nimiä, vuosilukuja ja
sivistyssanoja ei tarvitse muistaa
- Historiaa
- Uskontojen historia ja
siveysoppi
- YK:n
ihmisoikeustoimikunta puuttui peruskoulun
opetukseen
- Uskonnottomien oikeuksia
on jälleen vähennetty
- Vasemmistoliitto (SKDL)
ja suomenruotsalaiset vähentämässä uskonnottomien
oikeuksia
- Uskonnottomien ja
uskontokuntiin kuulumattomien välistä eroa on
käytetty uskonnottomien syrjimiseen
- Elämänkatsomustieto tuli
lukioon evankelis-luterilaisen kirkon
painostuksesta
- FETO:n jäsenten
enemmistö on kristittyjä
- Painetut oppikirjat ovat
evankelis-luterilaisen kirkon tahdon mukaisia
- Neekeri on poistettu
sanastosta
- Miljoona suomalaista ei
kuulu kirkkoon
- Tehtäviä
- Peruskäsitteitä
- Mitä elämänkäsitykseen
kuuluu
- Elämänkatsomus
- Todellisuuskäsitys
- Maailmankuva
- Elämänkäsitykset voivat
esittää arvoarvostelmia toisistaan
- Elämänkäsitystieto vai
elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Ratkaise
itse
- Elämänasenne
- Hyvä elämä
- Tehtäviä
- Minuus, identiteetti,
käsitteistä ei ole yksimielisyyttä
- Henkilöys eli
persoonallisuus
- Luonne
- Minuus
- Samaistuminen eli
identiteetti
- Onko aito minuus
olemassa
- Nykyaikainen ja minuus
- Hajanainen minuus
- Pysyvä minuus
- Tehtäviä
- Hyvä elämä: ihmisen
perustarpeita
- Tärkein lähde
- Abraham Harold Maslow
- Maslowin
tarvejärjestyskäsitys
- Fysiologiset
perustarpeet
- Turvallisuuden tarpeet
(the safety and security needs)
- Rakkauden ja
yhteenkuuluvuuden tarpeet
- Itsensä kunnioittamisen
ja arvostuksen tarpeet
- Puutetarpeet
- Tasapaino
- Perinnöllinen valmius
- Kehitys etenee tasojen
läpi portaittain
- Aikaisemmat kokemukset
- Itsensä toteuttamisen
tarpeet
- Millainen on itseään
toteuttava ihminen
- Itseään toteuttavat
suhtautuvat muihin ihmisiin eri tavoin
- Maslowin arvostelua
- Tehtäviä
- Elämän tarkoitus (ei kysytä
ylioppilaskirjoituksissa)
- Selityksen selityksiä
- Savossa ei selitellä
- Kuirt Baier selittämisen
lajeista
- Viinan syytä
- Elämä on elämisen
arvoista
- Tahto elää
- Onnellisuus tavoitteena
- Tasa-arvo ja demokratia
elämän tarkoitukseen
- Tehtäviä
- Ihmisen yksilöllisen
olemassaolon peruskysymykset: Vapaa tahto ja valinnat,
syntymä ja kuolema, optimismi ja pessimismi, realismi
- Vapaa tahto ja valinnat
- Säännön mukaisuus ja
satunnaisuus
- Luonnon säännönmukaisuus
on inhimillinen käsite
- Päteekö satunnaisoppi
fysiikassa?
- Karkeistus
- Ajattelu ei ole
kvanttimekaanista vaan sähkökemiallista
- Vapaa valinta
- Säännönmukaisuus ja
inhimillinen vapaus
- Siveellinen
vastuunalaisuus
- Syyllisyys, ympäristö ja
perintötekijät
- Miksi ihmiset ovat
välillä pahoja
- Pahuus on suhteellista
ja arvoista riippuvaa
- Rankaisunhalu
- Sekaannus syyn ja
seurauksen kanssa
- Ei väliä sillä, miten
ihminen on tullut pahaksi
- Tehtäviä:
- Syntymä ja kuolema
- Mitä elämä on
- Luonnon järjestelmätasot
- Avoimet järjestelmät
- Elämän ominaisuuksia
- Rajatapaus: virukset
- Onko Maan elämä syntynyt
Maassa vai Kuussa
- Onko elämän synty
todennäköinen vai epätodennäköinen tapahtuma
- Missä elämä syntyi
- Tehtäviä
- Ihmisyksilön elämän alku
- Seksuaalisuuden
filosofia
- Normaalisuus
- Tehtäviä
- Sukupuolia on useita
- Tehtäviä
- Heteronormatiivisuus
- Tehtäviä
- Ihmisen hedelmöitys
- Tehtäviä
- Opettaja Pia Suvivuo
väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti
latautuneita tilanteita
- Tehtäviä
- Tutkimus: Elämänasemme
vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään
- Tehtäviä
- Mikä on sukupuoliyhdyntä
- Tehtäviä
- Sukupuoliyhdyntään
perehtyminen
- Tehtäviä
- Kokemuksia ensimmäisestä
yhdynnästä
- Linkkejä
yhdyntäasennoista
- Mitä on itsetyydytys
- Tehtäviä
- Miesten itsetyydytys
- Tehtäviä
- Naisten itsetyydytys
- Tehtäviä
- Yhdyntäsiveyttä
- Tehtäviä
- Yhdynnän esileikit
- Tehtäviä
- Supupuolielinten koot
- Tehtäviä
- Useita yhdynnän huippuja
- Tehtäviä
- Seksi ei aina liity
sukupuoliyhdyntään
- Tehtäviä
- Seurustelu
- Tehtäviä
- Seksiin kuuluu ehkäisy
- Yleisohje
- Tehtäviä
- Raskauden todennäköisyys
- Nykyaikaiset
ehkäisykeinot
- Hormonaaliset ehkäisimet
- Kemialliset ehkäisimet
- Mekaaniset ehkäisimet
- Muita ehkäisymenetelmiä
- Luota itseesi
- Tervettä järkeä on
- Pilkettä silmäkulmaan
- Tehtäviä
- Kestääkö seksikemia
- Auttavatko erikoiset
yhdyntäasennot
- Tehtäviä
- Jo ei seiso tai luista
- Tehtäviä
- Harrasta seksiä myös
raskaana
- Mikä on ihmisen syntymä
- Miten syntyminen
tapahtuu
- Yhteydenotto
äitiysneuvolaan heti raskauden alussa
- Synnytyksen jälkeen
- Jälkitarkastus
- Ehkäisy synnytyksen
jälkeen
- Tehtäviä
- Vanhusten seksi
- Tehtäviä
- Esimerkki sukupuolielmän
ongelmista: abortti
- Miksi tämä esimerkki on
valittu tähän oppiaineistoon
- Sosialismin kaatuminen ja
abortti
- Raskauden keskeytys
Suomessa
- Yleinen (katolinen)
kristillinen kirkko vastustaa raskauden
keskeyttämistä
- Vanhoillisten käsitys
- Asenteet tappamiseen
- Kuolemantuomio
- Syntymä
- Elinkykyisyys
- Elonmerkkien osoittaminen
- Onko sikiön tappaminen
väärin
- Kieltävien lakien
seuraukset
- Lait ja yksityiselämä
- Naisnäkökulma
- Sikiön elämän arvo
- Monet abortin
vastustajat syövät tapettuja eläimiä
- Sikiö mahdollisena
tulevana ihmisenä
- Vastasyntyneiden
tappaminen
- Eri maissa eri asenteita
- Raskauden keskeytyksen
vaihtoehdot
- Tehtäviä
- Harjoitustyö
- Tehtäviä
- Onnellisuus
- Jo muinaiset ihmiset
- Tehtäviä
- Onnen voi periä
vanhemmiltaan
- Tehtäviä
- Onnellisuustutkimus
- Tehtäviä
- Onneton rikas
- Tehtäviä
- Ole kaunis
- Tehtäviä
- Onni suosii rohkeaa
- Tehtäviä
- Avoimin mielin kohti uutta
- Tehtäviä
- Pelko ja huolet
sokaisevat
- Tehtäviä
- Hyvä itseluottamus
palkitaan
- Tehtäviä
- Jos tunnet itsesi
epäonniseksi, pidä päiväkirjaa
- Tehtäviä
- Mikä ohjaa elämääni
- Elämänohjeita
- Tehtäviä
- Mitä aiot tehdä elämälläsi
- Terveellinen elämäntapa
- Tehtäviä
- Ei opettajakaan aina
ymmärrä sitä, mitä hän puhuu
- Tehtäviä
- Valintamahdollisuuksien
säilyttäminen
- Tehtäviä
- Ympäristö, josta saa
apua
- Tehtäviä
- Elämänsuunnitelma
- Tehtäviä
- Vastoinkäymiset
- Tehtäviä
- Emootioiden hallinta
- Tehtäviä
- Vapaa-aika
- Tehtäviä
- Todenmukainen
todellisuuskäsitys
- Tehtäviä
- Propagandan torjuminen
- Tehtäviä
- Ole tiukkapipoinen
oikeissa paikoissa
- Tehtäviä
- Elämänkaarijuhlat
- Syntymän juhliminen
- Aikuiseksi tulo
- Avioliiton solmiminen
- Hautajaiset
- Hautausmaamonopoli
- Erilaisia hautajaisia
- Uskonnot ovat
vaikuttaneet tapoihin
- Tehtäviä
- Kuolema
- Kuoleman käsittelystä
oppitunneilla
- Mitä kuolema on
- Satunnainen kuolema ja
luonnollinen kuolema
- Yksisoluisten eliöiden
kuolema
- Monisoluiset eliöt
- Mistä vanheneminen
johtuu
- Vanheneminen on
perintötekijöiden määräämää
- Elinikä ja
jälkeläistuotanto
- Kuolema on elämän
kehitykselle välttämätöntä
- Jos kuolemaa ei olisi,
ei olisi ihmisiä
- Kuolema mahdollistaa
kehityksen
- Myös lajit katoavat
- Tehtäviä
- Ihmisen kuolema
luonnonilmiönä
- Milloin ihminen on
kuollut
- Kyky tietoisuuteen
- Aivokuolema
- Tavalliset kuoleman
merkit
- Tehtäviä
- Suhtautuminen kuolemaan
- Tietoisuus kuolemasta
- Kuolemaan liittyvät
ajatustunteet
- Jälkeenjääneiden
ajatustunteet
- Kaavamainen ajattelu
- Kuolemanpelko
- Kuoleman hyväksyminen
- Surutyö
- Suru ja murehtiminen
- Omaisten ajatustunteita
- Onko surun avoin
purkaminen hyödyllistä
- Ajattelu ja tunteet
- Ajatustunteiden hallinta
- Suru ja onnellisuus
- Varautuminen kuoleman
kohtaamiseen
- Auttaako vakaumus
kuoleman kohtaamisessa
- Tehtäviä
- Käsityksiä kuolemasta
- Suomalaisyten käsityksiä
- Suomalaisten käsityksiä
kuoleman jälkeisestä elämästä
- Hautaus on kallista
- Kristityillä on
vaikutusvaltaa myös vanhainkodeissa ja
sairaaloissa
- Aineelliseen
todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys
kuolemasta
- Luontoon perustuva
todellisuuskäsitys (naturalismi)
- Perusaines
- Luonnollinen ja
yliluonnollinen
- Naturalismi: Ihminen on
luonnon osa
- Kuolema on osa luonnon
kiertokulkua
- Kuolemanpelko
- Pitäisikö meidän pelät
aikaa ennen syntymäämme
- Uskonnottomia käsityksiä
kuolemasta
- Tehtävä
- Kristillinen käsitys
kuolemasta
- Kristittyjen Taivas
- Kristittyjen Helvetti
- Kristittyjen Kiirastuli
- Kristittyjen
1000-vuotinen valtakunta
- Kuolema hindulaisuudessa
ja buddhalaisuudessa
- Kuolema Kiinan
uskonnoissa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa.
- Kuolema juutalaisuudessa
- Kuolema islamissa
- Tehtäviä
- Kuolemattomuuden tavoittelu
- Kuolema ongelmana
- Tarve kieltää ahdistavat
ajatukset
- Elämisen halu
- Ruumiis, mieli, sielu jne.
- Jako ruumiiseen ja
sieluun
- Aineellinen
todellisuuskäsitys: Mieli
- Kakseuskäsityksen
(dualismin) arvostelua
- Tehtäviä
- Optimismi ja pessimismi
- Kaupunkitarina
- Martin E. P. Seligman ja
optimismi
- Martin E. P. Seligman ja
aito onnellisuus
- Pessimismi
- Tehtäviä
- Realismi
- Sivistyssanan alkuperä
- Todellismi taiteissa
- Kansainvälinen
politiikka
- Lainsäädäntö
- Filosofia
- Muita aloja
- Siveellinen todellismi
ja vastatodellismi
- Opiskele varmuuden vuoksi
- Onko
opetussuunnitelmassa tarkoitettu realismia
optimismin ja pessimismin välimuotona
- Tehtäviä
- Elämänhallinnan keinot:
yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä,
perimän ja ympäristön merkitys
- Kertausta
- Yksilön elämä
- Mitä elämänhallinta on
- Kolme kovaa komentajaa
- Pandoran lipas
- Uskonnollinen
elämänhallinta Suomessa
- Eräitä lakeja, joilla
hallitaan Suomen kansalaisten elämää
- Yksilöiden
elämänhallinta
- Sikojen elämänhallinta
- Ihmisten itsehallinta
- Yhdysvallat
- Itä-Aasia
- Voidaanko itsehallintaa
kehittää
- Itsehallinnalla on
myönteisiä vaikutuksia
- Itsehallintaon
rajallista
- Yllykkeiden hallinta
- Itsehallinnan menetelmiä
- Suomalaisia tutkimuksia
- Tehtäviä
- Perimän merkitys
- Ohjaako ihmistä
perinnöllisyys vai kasvatus
- Kysymyksiä
- Perinnöllinen vaihtelu
- Identtiset kaksoset
- Vaikutusmallit
- Perintötekijöillä on
huomattava vaikutus
- Yleisälykkyys
- Henkilökohtaiset
luonteenpiirteet
- Yhteisölliset asenteet
- Kiinnostuksen kohteet
- Alttius
mielialahäiriöihin
- Mistä yksilön
ominaisuudet riippuvat
- Teot eivät periydy,
taipumukset periytyvät
- Tarkkaavaisuushäiriö
- Eduskunnan
ihmiskäsityksen pitäisi olla tosi
- Onko ihmisellä
synnynnäisiä oppimisvalmiuksia
- Tehtäviä
- Lisälukemista: Aivojen
välittäjäaineet
- Miksi ihminen ajattelee
hitaasti
- Välittäjäaineen toiminta
- Millaisia
välittäjäaineet ovat
- Välitys on
yksisuuntaista
- Muisti ja oppiminen
- Biologiset muuntajat
- Sama hermosolu voi
tuottaa useita välittäjäaineita
- Välittäjä-aineiden
pitoisuudet riippuvat niiden takaisinotosta
- Masennuslääkkeet
perustuvat mm. serotoniinin takaisinoton estoon
- Asetyylikoliini
- Noradrenaliini ja
adrenaliini
- Dopamiini
- Serotoniini
- Täsmälääkkeet
- Monityydyttämättömät
kalahapot
- Tasapaino
- Alkoholistien hoito
- Histamiini
- Allergia ja
matkapahoinvointi
- Mahahaava
- Glutamaatti
- Alkoholi ja
muistihäiriöt
- Liikkeiden säätely ja
oppiminen
- Negatiivinen ja
tiedollinen skitsofrenia
- GABA
- Epilepsian hoito
- Lihasjännityksen
laukaiseminen
- Aminohappoketjut
- Liikunta ja mielihyvä
- Opioidien aiheuttama
riippuvuus
- Tehtäviä
- Ympäristön merkitys
- Yksilö mahdollisuudet
vaikuttaa omaan elämäänsä
- Toiveet ja todellisuus
- Toimintaympäristö ja
tilakäyttäytyminen
- Ympäristön vaikutus
ihmiseen
- Ihmisen käyttäytyminen on
ympäristösidonnaista
- Lähiympäristön merkitys
- Ympäristö on voimavara
- Yksityisyys
- Luonnon merkitys
kaupunkilaiselle
- Henkilökohtainen tila
- Ihminen ympäristönsä
muokkaajana
- Oma jälki ympäristöön
- Ilkivalta
- Keinoja ilkivallan
vähentämiseen
- Toimintaympäristö
- Tehtäviä
- Inhimillinen pahuus
- Elokuva Pahuus
- Mitä pahuus tarkoittaa
- Asteikoista
- Amerikkalaisen
professoritietieteen mukaan voidaan
- Omakohtaiset kokemukset
- Synnynnäinen rikollinen
- Yläluokan oppilaitokseen
- Toverikuri
- Väkivaltaan vastaaminen
- Kivunsietokykyä voidaan
kehittää
- Aatelisto johti
väkivaltakoneistoa
- Ainoa oppilas, josta tuli
kansainvälinen vaikuttaja
- Vankilassa
- Suosittu rikoskirjailija
- Inhimillinen pahuus
- Mitä pahuudelle voidaan
tehdä
- Tunnistatko psykopaatin
- Tehtäviä
- Identiteetin muodostaminen
ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa
- Mitä siveys ja
siveystutkimus ovat
- Onko siveys opittua vai
perinnöllistä
- Yksilön siveellinen
kehitys jakaantuu kolmeen päävaiheeseen
- I Esisiveellinen taso
- II Sovinnainen taso
- III
Itsenäi-periaatteellinen taso
- Jokainen päävaihe
voidaan lisäksi jakaa kahteen alavaiheeseen
- 1.
Itsekeskeis-aineellinen taso
- 2. Välineellinen vaihe
- 3. Myötätunto ja rakkaus
- 4. Laki ja järjestys
- 5. siveys on
sopimusvaraista, ja lait vapaiden kansalaisten
välisiä sopimuksia
- 6. Yleispätevät
periaatteet
- Yksilöt jäävät eri
tasoille
- Esimerkkejä
- Esimerkki 1
- Esimerkki 2
- Esimerkki 1
- Periaatteet ovat
oleellisia
- Milgramin koe
- Koejärjestely
- Kokeen tulos
- Yhdistetty koe
- Tutkijoilla vaikeuksia
- Sovellukset
koululaitokseen
- Kohlberg ja Kant
- Voidaanko tosiasioista
johtaa siveyssääntöjä
- Tehtäviä
- Miten evankelisluterilaiset
vaikuttavat uskonnottomien elämään
- Mihin uskonnottomien
ihmisoikeudet perustuvat
- Kansainväliset
sopimukset ylittävät perustuslain ja perustuslaki
tavalliset lait
- Kansalais- ja
poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen
yleissopimus
- Alkuteksti
- Englanninkielen
sanakirjan selitys sanalle belief
- Korjattu suomennos
- Yleissopimus lapsen
oikeuksista
- Otteita perustuslaista
- 6 § Yhdenvertaisuus
- 11 § Uskonnon ja
omantunnon vapaus
- 107 § Lakia
alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
- Ote perusopetuslaista
- 13 § Uskonnon ja
elämänkatsomustiedon opetus
- Ote lukiolaista
- 9 § Uskonnon ja
elämänkatsomustiedon opetus
- Ote
perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 1982
- Ote Vapaa-ajattelijain
liiton lausunnosta
- Huomautus
- Ote yleisperusteluista
- Ote yksityiskohtaisista
perusteluista
- Tehtäviä
- Mitä ihmisen pitäisi tehdä
elämällään
- Tehtäviä
- Uskonnottomia (maallisia)
hyvän elämän malleja
- Vierasperäiset sanat
- Posthumanismin ja
humanismin määritelmistä
- IHEU:n päätös vuodelta
1996
- Määritelmien ongelmia
- Sanan "humanismi" monet
merkitykset
- Paha sekaannus
käsitteessä "vapaa-ajattelu"
- Vapaus jostakin
- Oikeus tietää totuus
- Ovatko julkilausumat
määritelmiä
- Posthumanismi
- Luonnon ja ihmisen
tasa-arvo
- Jumalattomuus ja
luonnollisuus (naturalismi)
- Oikeuksien laajentaminen
ihmiskunnan ulkopuolelle
- Luonnon tuhoutuminen
- Kristillinen käsitys
- Humanistien käsitys
- Posthumanistinen käsitys
- Järkiperäisyyden
yleistys
- Inhimilliset käsitteet
ovat karkeistuksia
- Ihmisestä riippumaton
siveys
- Seurausten arvottaminen
- Erilaisuus on viisasta
hyväksyä
- Eläinten asema ja
oikeudet
- Kultaisen säännön
todellinen keksijä
- Mitä tavoitteita siveys
edistää
- Peter Singerin
seuraussiveys
- Tulevaisuuden
teknologiaan on varauduttava
- Posthumanistit eivät ole
edistysuskoisia
- Posthumanismin lajeja:
Transhumanismi
- Posthumanistinen
aineellinen todellisuuskäsitys
- Mikä on aineellinen
todellisuuskäsitys
- Tarkoituksenmukainen
kieli
- Oliot, ominaisuudet ja
viestit tietojenkäsittelyssä
- Erräitä aineelllisen
todellisuuskäsityksen peruslauseita
- Tehtäviä
- Uskonnollisia hyvän elämän
malleja
- Taustaa
- Onko uskonnosta siveyden
perustaksi
- Uskontojen
todellisuuskäsityksiä
- Jälleensyntyminen ja
sielunvalleusoppi
- Viimeinen tuomio
- Uskominen hyveenä
- Taivas uskonnon
siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti
noudattamatta jättämisen rangaistuksena
- Voiko ihminen itse päättää,
mihin hän uskoo
- Millainen kristinuskon
jumala on
- Islamin jumala
- Tehtäviä
- Jumalatodistusten kritiikki
- Jumalatodistusten
kritiikin osaaminen kuuluu kulttuuriperintöön
- Ammattifilosofin esitys
jumalatodistuksista
- Luonnon järjestyksen
todistus ja sen arvostelua
- Todistus
- Samankaltaisuuden
heikkous
- Kehitysoppi
- Muita virheitä luonnon
järjestyksen todistuksessa
- Paha
- Johtopäätös
- Tehtäviä
- Ensimmäisen syyn todistus ja
sen arvostelua
- Todistus
- Ristiriitaisuus
- Ensimmäisen syyn
todistus ei ole todistus
- Muita virheitä
ensimmäisen syyn todistuksessa
- Tehtäviä
- Olemassaolo-opillinen
(ontologinen) todistus ja sen arvostelua
- Eityhjä olemassaolo
perustuu kokemukseen
- Käsitteistä
- Todistus
- Tehtäviä
- Käsitteiden olemassaolo
- Pahan olemassaolo
- Tehtäviä
- Tieto, todistus ja jumalan
olemassaolo
- Määritelmistä
- Pahan ongelma, sen
ratkaisuyrityksiä ja niiden arvostelua
- Paha suuremman hyvän
saavuttamiseksi
- Samankaltaisuus taiteen
kanssa
- Tehtäviä
- Vapaa tahto pahan ongelman
ratkaisuna ja sen arvostelua
- Vapaan tahdon
jumalatodistus
- Kaksi kyseenalaista
oletusta
- Vapaa tahto ja ei pahaa
- Jumalan väliintulo
- Luonnollinen paha
- Luonnonlakien
hyväntahtoisuus
- Tehtäviä
- Ihmeet todisteina
- Mikä ihme on
- Ihmeet todisteina
- Mikä on suurempi ihme
- Ihmeet ovat aina
epätodennäköisiä
- Miksi ihmeisiin uskotaan
- Eri jumalien väitetään
tekevän ihmeitä
- Tehtäviä
- Pelurin todistus
- Taustaa
- Halpa hinta lisää
myyntiä
- Tehtäviä
- Kuoleman jälkeisiä
palkintoja on helppo luvata
- Tehtäviä
- Onko jumalaan uskominen
peliteoreettisesti kannattavaa
- Voimmeko päättää siitä,
mihin uskomme
- Todistuksen siveys
- Tehtäviä
- Todistus voidaan kääntää
- Mikä on todennäköisyys
sille, että jokin jumala heittää helvettiin ne,
jotka eivän hänen olemassaoloonsa usko?
- Nolla kertaa ääretön ei
ole nolla eikä ääretön
- Ääretön palkinto on
teknisesti mahdoton
- Tehtäviä
- Ei-realistinen käsitys
jumalasta
- Uskonto pelkkänä
välineenä
- Peiteltyä jumalattomuutta
(ateismia)
- Ei-realismin muut
seuraukset uskontojen suhteen
- Tehtäviä
- Muita uskon ja ateismin
väliin sijoittuvia ajattelutapoja
- Ei tietoa eli
agnostisismi eli jumalaongelmaisuus
- Tehtäviä
- Usko ja sen vaarat
- Kuoleman jälkeinen
onnellisuus terroritekojen ehtona
- Uskontojen aiheuttamien
kärsimysten kiistäminen
- Tehtäviä
- Eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa
- Millaisia
siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty
- Nietzshe: Professorit
todistelevat omia toiveitaan
- Siveyskäsityksiä voidaan
johdonmukaistaa
- Tehtäviä
- Siveyskäsitteisiin
liittyviä kysymyksiä
- Merkitys, olemassaolo ja
tieto
- Mihin todellisuuteen
arvot kuuluvat
- Mistä arvot tulevat
- Tunteet ja käskyt /
kiellot
- Tehtäviä
- Hyvän määrittelemisestä
- Hyvän epäsuora
määrittely
- Tehtäviä
- Hyvän asteet
- Tehtäviä
- Siveyden epäilijöitä
- Niccolò Machiavelli
- Karl Marx
- On syytä epäillä
- Tehtäviä
- Siveysajattelun luonne ja
sisältö
- Mitä siveysajattelu
tutkii
- Siveysarvot ja muut
arvot
- Itseisarvot ja
välinearvot
- Arvoarvostelmat
- Totuusarvostelmat
(propositiot)
- Velvoitteet ja arvot
- Siveyssääntö
- Velvoite
- Valtarakenteiden arvot
- Sisäinen oivallus
(intuitio)
- Keiden hyväksi
- Tehtäviä
- Arvottaminen, tunne ja
järki
- Tehtäviä
- Miesten siveys ja
naisten siveys
- Tehtäviä
- Arvojärjestykset, teot ja
säännöt
- Arvojen esiintyminen eri
valtarakenteissa
- Tehtäviä
- Siveyssääntöjen historiaa
- Voidaanko siveysväitteet
palauttaa pelkkiin tosiasiaväitteisiin
(propositioihin)
- Tehtäviä
- Mikä on hyvää ja mikä on
pahaa
- Tehtäviä
- Siveyden erityispiirteitä
- Sivistyssanojen
"moraali" ja "etiikka" alkuperä
- Siveyskieli ja
siveysarvostelmat
- Siveysilmaisut ilman
kieltä
- Siveyssanojen avulla
voidaan hämätä
- Tehtäviä
- Siveys ja yhteiskunta
- Miksi ihminen ryhtyy
arvostelemaan
- Mielihyvä ja mielipaha
- Mistä lapsi saa
siveyskäsityksensä
- Sisäistäminen, yliminä,
omatunto
- Tehtäviä
- Tavat ja lait
- Luonnollinen kehitys
(evoluutio)
- Perityt tavat
- Mielenlaatu ja siveys
- Mielenlaatu ja tavat
- Tapa ja laki
- Siveys vaikuttaa
lakeihin
- Tehtäviä
- Siveys käyttäytymisen
määrääjänä
- Yhteisön olemassaoloon
vaikuttavat tavat
- Antropologiaa
- Myötätunto
- Velvollisuudentunnon
syitä
- Jumalien ja esi-isien
edustama siveys
- Siveystajunnan alkumuoto
- Tehtäviä
- Toislakinen, omavastuinen ja
yleinen siveys
- Käsitteitä
- Eri käsityksiä
- Jumalanlakinen siveys
- Oman lapsen uhraaminen
jumalille
- Islam esimerkkinä
jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä
- Raiskauksen uhreja on
teloitettu
- Väite, ettei voi olla
siveyttä ilman uskontoa
- Latinalaiset ja
bysanttilaiset kristityt siveydestä
- Pelagiuksen käsitys
- Tuomas Akvinolainen
- Ihmiskeskeisen siveyden
historiaa
- Vanhimmat jumalattomat
(ateistiset) liikkeet
- Muinainen Kreikka
- Renessanssi ja valistus
- Tehtäviä
- Ihmiskeskeisen siveyden
loppu
- Tehtäviä
- Siveyden vaativuus
- Tehtäviä
- Moniehtoiset
toimintamallit
- Tehtäviä
- Arvottava ja säännöttävä
siveys (normatiivinen etiikka)
- Luokittelu
- Aineiston rakenteesta
- Kaikki säännöt eivät ole
siveellisiä
- Tehtäviä
- Normatiivinen etiikka
- Sukupuolisiveys
- Mihin erilaiset
siveyskäsitykset perustuvat
- Johdantoa
- Siveyden
perustelemisesta
- Tehtäviä
- Uskonnottomat ja siveys
- Uskoon perustuva siveys
tulee ihmisen ulkopuolelta
- Bertand Russell taivaan
portilla
- Järkeä on sallittua
käyttää
- Tehtäviä
- Seuraavatko siveyslauseet
ihmisluonnosta ja tosiasioista
- Arvot ja tosiasiat
- Avoimen kysymyksen
todistus
- Onko ihmisluonto
olemassa
- Tehtäviä
- Yli-ihmissiveys
- Tehtäviä
- John Stuart Mill ja mitä
ihmiset toivovat
- David Hume, Immanuel
Kant ja G. E. Moore Milliä vastaan
- Tehtäviä
- Ovatko arvot
suhteellisia
- Orjuus
- Ehdottomasti kielletyt
teot
- Onko puolueetonta
lähtökohtaa
- Johtaako arvojen
suhteellisuus ristiriitaan
- Tehtäviä
- Estetiikkaa: Taide
- Mitä taide on?
- Voidaanko taide
määritellä
- Yhteiset piirteet
- Tehtäviä
- Erilaisia käsityksiä
taiteesta
- Merkityksellinen muoto
- Kehäpäätelmä
- Periaatteessa kumoamaton
- Tehtäviä
- Taide ajatuksena tai
tunteena taiteilijan päässä
- Ovatko taideteokset vain
jälkiä siitä, mitä oli taiteilijan päässä
- Kaventaa taiteen aluetta
- Tehtäviä
- Taide laitoksena
- Mikä erottaa hyvän
taiteen huonosta?
- Kehäpäätelmä
- Mistä syystä jotakin
pidetään taiteena
- Tehtäviä
- Taidearvostelu
- Voidaanko taiteilijan
tarkoitukset ja työ erottaa toisistaan
- Teoksen alkuperää ei
pidä sekoittaa teoksen merkitykseen
- Iva
- Rajoittaa liikaa
taidearvostelua
- Tehtäviä
- Esitys, tulkinta ja
alkuperäisyys
- Suorituksen
historiallinen alkuperäisyys
- Arvostelua esityksen
alkuperäisyyden vaatimukselle
- Hyvää voi olla myös muu
kuin alkuperäinen musiikki
- Historiallinen tulkinta
ei tee oikeutta taiteilijan työlle
- Tehtäviä
- Taide ja huijaus
- Onko alkuperäinen
arvokkaampi kuin väärennös
- Hinta, itsekorostus,
jäänteet menneisyydestä
- Täydelliset väärennökset
- Väärentäjän arvo
taiteilijana
- Taideväärennösten siveys
- Tehtäviä
- Lisälukemista:
- Yhteisöt ja siveys
- Keitä yhteisöön kuuluu
- Saako yhteisöön kuuluva
arvostella yhteisön arvoja
- Lisälukemista: Kommunitarismi
eli yhteisöllinen arvokäsitys
- Mitä kommunitarismi on
- Oikeudenmukaisuus ei ole
perustavaa laatua
- Vain yhteisön sisäisiä
parannuksia
- Läpeensä yhteisöllisiä
olentoja
- Islamin laki on oikein
muslimien joukossa
- Kansainvälinen yhteisö
ei voi puuttua paikallisiin julmuuksiin
- Kansalaisyhteiskunta
- Tehtäviä
- Arvojen erilaisuus
- Yleisinhimilliset arvot
- Tehtäviä
- Ehdottomat siveyssäännöt
- Tehtäviä
- Ehdoton siveys
- Uskonnolllinen siveys
- Uskonnollisen siveyden
arvostelua
- Osaavatko jumalat sanoa,
mikä on hyvää
- Tuonpuoleinen
todellisuus
- Itseisrarvot ja
välinearvot Aristoteleellä
- Tehtäviä
- Sosialismi ja siveys
- Tehtäviä
- Karl Marx siveydestä
- Uskonto on kansan
oopiumi
- Uskonto on poliisivoima
- Marxin vaikutus
kommunismiin
- Siveys sosialismin
romahdettua
- Tehtäviä
- Tunne siveyden perustana
- Siveellinen todistelu
mahdotonta
- Vaarallisia seurauksia
- Tehtäviä
- Ajatustunnesiveys ja
siveyden arvon kieltäminen (nihilismi)
- Siveyden arvon
kieltäminen (nihilismi)
- Tehtäviä
- Looginen empirismi ja
siveyssäännöt
- Tehtäviä
- Lisälukemista: Albert
Ellisin ja Warren Shiblesin käsitys ajatustunteista
- Tunne (feeling)
- Ajatustunteet ovat
tärkeä osa elämäämme
- Ihmisestä voi tulla
ajatustunteittensa orja
- Tehtäviä
- Mitä ajatustunteet ovat
- Esimerkki: Vihastuminen
- Ajatus ja ajatustunne
- Pelkkä tunne
- Mitä ajatustunteet
sisältävät
- Tehtäviä
- Ajatustunteiden
tunnistaminen
- Tehtäviä
- Ajatustunteet ovat
ainutkertaisia
- Tehtäviä
- Ajatustunteen
osatekijöitä
- Tehtäviä
- Ajatustunteet ja järki
- Tehtäviä
- Ajatustunteiden
ymmärtäminen
- Rauhoittava lääke vai
suklaata
- Me olemme mukana
- Ajatustunteiden
ymmärtäminen
- Tehtäviä
- Ihminen voi muuttaa
ajatuksiaan
- Tehtäviä
- Ajatustunteisiin
vaikuttaminen
- Tehtäviä
- Tieto, ajatustunteet ja
siveys
- Yhteisölliset
ajatustunteet
- Siveysaisti
- Pyytettömyys
- Myötätunto
- Sisäiset vaikuttimet
- Edvard Westermarck
- Thomas Hobbes
- John Locke
- Jeremy Bentham
- Kielenkäyttö
- Purkaminen vai
hillitseminen
- Tehtäviä
- Lisälukemista: Siveyden
kolme tutkimusotetta
- Kuvaileva siveys: Mitä
kuvaileva siveys on
- Kaikki mahdolliset
siveydet ovat käytössä
- Omakeskeisyys
(etnosentrisyys)
- Paikalliset julmuudet
- Tehtäviä
- Arvottava siveys
- Siveellinen ehdottomuus
- Uskontoihin on yleensä
liitetty myös siveyssääntöjä
- Arvottavan siveyden
suuntia
- Tehtäviä
- Lisälukemista:
siveyskäsitystutkimus (metaetiikka)
- Mitä
siveyskäsitystutkimus on
- Tosiasialauseet ja
pitämislauseet
- Esimerkkejä
- Tehtäviä
- Siveystutkimuksen
suuntia
- Arvototuussiveys
- Siveys uskonnoissa
- Siveys uskonnottomilla
- Suhteellisuussiveys
- Keskusteltavaa
- Lisälukemista: Ihmissuhteet
ja elämäntapa
- Siveyskäsityksiä
- Useimmat ajattelevat
olevansa siveellisiä
- Sosiopaatit ja
psykopaatit
- Ahdasmieliset
- Merkitystä elämälle
- Millainen siveys on hyvä
- Osapuolten etujen
tasapuolinen huomioiminen
- Kurt Baierin
hyväksyttävyysehdot
- Tehtäviä
- Kultainen sääntö
- Vastavuoroisuus
ihmissuhteissa
- Arvostelua
- Tehtäviä
- Ihmissuhteen
välineellisyys
- Nainen kodin yleiskoneena
- Vapaus, veljeys ja
tasa-arvo
- Lapset välineinä
- Yksityinen ja yleinen
etu
- Jumalien työkalut
- Nainen on miehen
omaisuutta, mies naisen elättäjä
- Naisten ympärileikkaus
- Lasten, sairaiden ja
vanhusten murhaaminen
- Verot
- Arvottomat
- Tehtäviä
- Ystävyys
- Ihmisten välinen
vuorovaikutus
- Ystävyys ja rakkaus ovat
ajatustunteita
- Myötätunto
- Hyvänsuopuus ja
myötäelämisen kyky
- Ystävyys on
vuorovaikutusta
- Hyöty vastavuoroista
- Ystävyyden kestävyys
- Ystävyyden syvyys
- Ystävien saanti ja tarve
- Yhteistyökykyisyys ja
riidanhaluisuus
- Ei kannata uhrautua
toisten hyväksi
- Ystävyyden arvo
- Ystävyys ja rakkaus
- Tehtäviä
- Rakkaus
- Rakkauden
määritteleminen
- Rakkauden merkitys
- Rakkaus, viha ja
mustasukkaisuus
- Romanttinen rakkaus
- Rakkauden harhat
- Rakkaus, ajatustunne,
seksi
- Ihastuminen
- Ensisilmäyksellä
rakastuminen
- Arki on kova
- Järkevä rakkaus
- Joustavuus
- Yksinäisyys
- Laajennettu rakkauskäsite
- Ymmärtämisen taito
- Vihollisten rakastaminen
- Tehtäviä
- Ihmissuhderistiriidat
- Riitojen syyt
- Ulkoiset paineet
- Parisuhde
- Tasapainottelu
- Tehtäviä
- Virheitä siveysongelmien
ratkaisemisessa
- Tehtäviä
- Joitain siveysongelmia
keskusteltaviksi
- Lisälukemista: Elämänkäsitys
ja käyttäytyminen
- Albert Ellis (1913-2007)
- Järkiperäinen
ajatustunnehoito
- Peruskäsitykset ja
asenteet
- Tulkinta aiheuttaa
enemmän ongelmia kuin tilanne
- Järjettömien ajatusten
poistaminen
- Potilasta kannustetaan
ja autetaan
- Haitalliset käsitykset
- Tekeminen, yrittäminen
ja työskentely ovat tärkeämpiä kuin onnistuminen
- Irti itsetuhoisuudesta
- Myönteisiä
selviytymismenetelmiä
- Esimerkki: Nainen
ajattelee, että on ruma eikä rumasta voi kukaan
välittää
- Esimerkki:
Seksuaaliongelma
- Itseluottamus
- Tehtäviä
- Lisälukemista: Elämänkäsitys
ja elämäntapa
- Luonnon asettamat
rajoitukset
- Luonnonvoimat henkinä
- Kuu ja aurinko elämän
jaksottajina
- Huonon onnen päivät
- Ajanlasku
- Juhlat ja vuodenajat
- Uskontosidonnainen
kalenteri
- Lisälukemista: Äiti Teresan
suuri huijaus
- Kirja-arvio
- Kirjoittaja
- Propaganda ja totuus
- Koulutus
- Miksi ihmiset uskovat
tähän taruun
- Sivuraiteella
- Itsensä toteuttavat
kuvaukset
- Katolisen kirkon
esittämä arvostelu
- Lisälukemista: sanasto
|
Alku
Johdanto: Kuuluvatko
ateistit suomalaiseen yhteiskuntaan
Päivitetty
30.1.2013
Eurooppalaiset
arvot
Eurobarometri 2008
Rauha
45%
Ihmisoikeudet 42%
Ihmiselämän
kunnioitus 41%
Kansanvalta 27%
Laillisuus
21%
Yksilönvapaus 21%
Tasa-arvo
19%
Suvaitsevuus 16%
Yhteisvastuu
13%
Itsensä toteuttaminen 11%
Muiden valtarakenteiden kunnioitus 9%
Uskonto 7%
Muut 2%
Mikä tekee
onnelliseksi

Eurobarometri 2008
Terveys
73%
Rakkaus 44%
Työ 37%
Rauha35%
Raha 32%
Ystävyys 27%
Vapaus
24%
Oikeudenmukaisuus22%
Sivistys
11%
Nautinto 10%
Usko 9%
Perinne 7%
Järjestys
7%
Yhteisvastuu 6%
Kansa 2%
Muut 2%
Elämänkatsomustietoa
on
vain
Suomessa
Elämänkatsomustieto- nimistä oppiainetta ei ole muualla kuin
Suomessa.
Alun perin elämänkatsomustietoa oli Norjassa, mutta sikäläisen
humanistijärjestön vaatimuksesta oppiaine muutettiin Ruotsin mallin
mukaiseksi oppiaineeksi.
Käsitykset siitä, mitä elämänkatsomustiedon pitäisi sisältää,
eroavat toisistaan hyvinkin jyrkästi. Käsitteitä "elämänkatsomus" ja
"elämänkäsitys" on käsitelty alempana perinpohjaisesti.
Uskontokuntiin
kuulumattomille tarkoitettu oppiaine
Suomessa elämänkatsomustieto on uskontokuntiin kuulumattomille
tarkoitettu oppiaine. Koska melkein kaikki uskontokuntiin
kuulumattomat ovat uskonnottomia, tästä syystä tässä
aineistossa esitetään korostetusti sitä tietoa, jota erityisesti uskonnottomat tarvitsevat
suomalaisessa yhteiskunnassa.
Uskonnottomilla on
oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään
Uskonnottomilla on oikeus osata puolustaa omaa elämänkäsitystään.
Tämä oikeus perustuu Suomea sitovan kansalais- ja poliittisia
oikeuksia koskevan yleissopimuksen 18. artiklaan.
Tätä sopimusta on käsitelty
yksityiskohtaisesti aineistossa et12.htm.
Luonnontutkimus ja
uskonnottomat elämänkäsitykset
Uskonnottomat elämänkäsitykset nojaavat usein vahvasti
luonnontkimukseen.
Jumalat eivät
kuulu uskonnottomaan elämänkäsitykseen
Aineistossa annetaan eväitä uskonnottoman elämänkäsityksen
puolustamiseen. Tähän elämänkäsitykseen ei kuulu yliluonnollista tai
jumalia.
Tässä kirjassa uskonto määritellään seuraavasti:
Uskonto on järjestäytynyttä
jumalauskoa.
Muita määritelmiä löytyy esimerkiksi näihin aineistoihin kuuluvista
lukion filosofian oppikirjoista:
Uskonnottomilla on
oikeus tuntea jumalatodistusten paikkansapitämättömyys
Uskonnotonta elämänkäsitystä puolustettaessa ns. jumalatodistusten
arvostelu on osoittautunut Suomessa hyvin tarpeelliseksi, ja sitä on
sisällytetty tähän oppikirjaan. Laajempi esitys löytyy toisaalta
tästä aineistosta: et14.
Ulkomailla jumalatodistusten kumoaminen kuuluu myös filosofian
alkeiskurseihin. Suomessa niitä opetti viimeisenä filosofian
professori Oiva Ketonen. Hän luki suomeksi amerikkalaista
alkeisoppikirjaa.
Kuten aineistossa et14.htm
kerrotaan, uskonnollinen usko perustuu Suomessa edelleen siihen,
että muutamia jumalatodistuksia pidetään tosina.
Uskonnottomien
arvokäsitykset
Jumalatodistusten arvostelu luo pohjaa myös uskonnottomien
arvokäsitysten puolustamiselle.
On syytä huomata, että
uskonnottomilla on hyvin monia erilaisia arvokäsityksiä.
Kysymys elämän
tarkoituksesta tai mielekkyydestä
Kysymys elämän tarkoituksesta tai mielekkyydestä on peräisin
jumalatodistuksista.
Kysymykseen on kuitenkin olemassa hyvin selkeä luonnontutkimuksen
vastaus:
Luonnonilmiönä elämällä ei ole
tarkoitusta.
Luonnonilmiöitä selitetään syillä eikä tarkoitusilla.
Kysymystä elämän mielekkyydestä tai tarkoituksesta on tarkasteltu
tässä kirjassa omassa luvussaan.
Siinä esitettyjä käsityksiä ei löydy tämän aineiston kanssa
kilpailevista oppikirjoista.
Emme pane pahaksemme, jos muut
aineistojen tuottajat kopioivat nämä tiedot tästä aineistosta.
Tämä
oppimateriaali ei ota kantaa arvokäsityksiin
Tässä aineistossa ei oteta kantaa minkään elämänkäsityksen puolesta
eikä mitään elämänkäsitystä vastaan.
Sellaisia tosiasioita, joista jotkut eivät pidä, saatetaan
esittää.
Tässä
oppimateriaalissa ei ole minkään uskonnon propagandaa
Toisin kuin kilpailevissa oppikirjoissa, tässä aineistossa ei ole
propagandaa minkään uskonnon puolesta.
Nimiä, vuosilukuja
ja sivistyssanoja ei tarvitse muistaa
Erityisen hyödyllistä on oppia se, millaisia ajatteluvirheitä eri
aikakausina ja eri valtarakenteissa on tehty. Seuraavassa ei aiota
rasittaa muistia liian monilla nimillä, vuosiluvuilla ja
sivistyssanoilla.
Yleissääntö on, että nimiä,
vuosilukuja ja sivistyssanoja ei tarvitse osata.
Esitettyjä nimiä tai sivistyssanoja ei ole tarkoitettu osattaviksi
ylioppilaskirjoituksissa.
Niille, jotka haluavat varautua
sivistyssanojen esiintymiseen ylioppilaskirjoituksissa, on
laadittu erillinen laaja sanasto.
Historiaa
Päivitetty 30.1.2013
Tätä oppikirjasarjaa on kehitetty 1980-luvun alkupuolelta asti. Tämä
aineisto on vuosina 2008-2013 kokonaan ja perinpohjaiseti uusittu.
Vuonna 2013 aineisto uusitaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin
mennessä.
Uskontojen
historia ja siveysoppi
Vuodesta 1923 lähtien peruskoulun elämänkatsomustietoa vastaavan sen
ajan koulujen oppiaineen nimi oli uskontojen historia ja siveysoppi.
Oppiainetta oli ennen
elämänkatsomustietoa vain peruskoulussa.
YK:n
ihmisoikeustoimikunta puuttui peruskoulun opetukseen
Alkuperäinen peruskoulun opetussuunnitelmakomitea laati 1972
oppiaineeseen opetussuunnitelman, jonka YK:n ihmisoikeustoimikunta
(Geneve) noin kymmenen vuotta myöhemmin tämän tekstin kirjoittan
valituksen seurauksena totesi osittain kristilliseksi ja siitä
syystä kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen
vastaiseksi.
Suomen valtio perääntyi vain hetkeksi. Uskontojen historian ja
siveysopin opetussuunnitelma muutettiin yllättäen yhdessä yössä
melkein uskonnottomien ihmisoikeuksia vastaavaksi.
Samaan aikaan poistettiin asetuksella uskonnottomien opettajien ja
oppilaiden koulujen uskonnollisiin tilaisuuksiin ja päivänavauksiin
osallistumispakko.
Uskonnottomien
oikeuksia on jälleen vähennetty
Olli-Pekka Heinonen.
Myöhemmin ministeri Olli-Pekka Heinonen muutatti asetusta niin,
ettei asetuksessa enää mainita opettajien ja oppilaiden oikeutta
kieltäytyä koulujen uskonnollisista tilaisuuksista.
Vaikka perustuslaki takaa kaikille oikeuden kieltäytyä uskonnon
harjoittamisesta, koulujen valtava enemmistö loukkaa koko ajan
uskonnottomien opettajien ja oppilaiden ihmisoikeuksia.
Vasemmistoliitto
(SKDL) ja suomenruotsalaiset vähentämässä uskonnottomien oikeuksia
Kalevi Kivistö
Ihmisoikeudet parantuivat vain hetkeksi.
Opetusministerit Per Stenbäck (rkp) ja Kalevi Kivistö (vas)
esittelivät varsin pian eduskunnalle lakiehdotuksen, jonka mukaan
kaikille vähemmistöuskonnoille ja uskonnottomille opetettaisiin
uskontotietoa ja etiikkaa.
Esimerkiksi ortodoksit olisivat menettäneet oikeutensa saada omaa
uskonnonopetusta. Tämän kirjoittaja joutui lähes yksin torjumaan
hallituksen esityksen. Oppiaineen nimeksi tuli elämänkatsomustieto,
ja oppiainetta opetetaan uskontokuntiin kuulumattomille.
Uskonnottomien ja
uskontokuntiin kuulumattomien välistä eroa on käytetty
uskonnottomien syrjimiseen
Olisi ollut parempi, että oppiaineen oppilasryhmä olisi silloin
rajattu selkeästi uskonnottomiin.
Runsaasti kristittyjä sisältävä työryhmä laati elämänkatsomustietoon
uskonnottomien ihmisoikeuksien kannalta uskontojen historian ja
siveysopin viimeistä opetussuunnitelmaa huonomman
opetussuunnitelman.
Lisäksi vahvasti evankelisluterilaisen kirkon vaikutusvallan alainen
virkamies ryhtyi työryhmineen vielä heikentämään opetussuunnitelmaa
opettajan oppailla.
Elämänkatsomustieto
tuli
lukioon
evankelis-luterilaisen
kirkon
painostuksesta
Uutena oppiaine tuli lukioon. Lukion opetussuunnitelmaa
laatimassa ei enää ollut yhtään uskonnottomien edustajaa, vaan
opetussuunnitelman laati virkamies ystäviensä kanssa.
FETO:n jäsenten
enemmistö on kristittyjä
Virkamies perusti tuekseen ateistien oikeuksia halveksivan
opettajajärjestön, ja se perusti ateistien oikeuksia halveksivan
nuorisoleirijärjestön, joka on evankelis - luterilaisen kirkon
tilastojen mukaan kilpailullaan lisännyt rippikoulun suosiota
(rippikoulun käyneiden osuus ikäluokasta kasvoi kaksi
prosenttiyksikköä) uskonnottomien perheiden lasten keskuudessa
(lähes kaksituhatta uskonnotonta nuorta tulee vuosittain uskoon
rippikoululeireillä).
Painetut oppikirjat
ovat evankelis-luterilaisen kirkon tahdon mukaisia
Samojen piirien tukemana Tammi (omistaja Bonniers) on julkaissut
jumaluusoppineen johdolla tehdyn elämänkatsomustiedon oppikirjan.
Koska elämänkatsomustiedon opettajista enemmistö lienee
evankelis-luterilaisia, uskonnottomien oikeuksia puolustavan
painetun oppikirjan menestymismahdollisuudet markkinoilla ovat
rajalliset.
Neekeri on
poistettu sanastosta
Erään negro spiritualin nuotti
Huomaa: Tässä kirjassa ei enää käytetä sanaa ”neekeri”, koska Word
XP:n oikolukuohjelma on todennut sen tyyliin sopimattomaksi. Sanan
tilalla käytetään sanoja ”mustaihoinen afrikkalainen”
Huomaa, että "neekeri" ei ole ollenkaan halventava sana. Suomen
kielen sana "neekeri" tulee espanjan kielen sanasta "negro", mikä
tarkoittaa väriä musta.
Sanan "neekeri" käytön lopettaminen johtuu väärinkäsityksestä. On
luultu, että sana "neekeri" tarkoittaa sanaa "nigger", joka on
herjasana.
Et siis voi enää käyttää sanaa "negrospirituaali", koska sana
"negro" on kielletty Suomessa. Jopa kansanediustajat ovat saaneet
moitteita sanan "neekeri" käytöstä.
Miljoona
suomalaista ei kuulu kirkkoon
Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon
kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120.000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.
Suurin osa miljoonasta, noin 830.000 henkilöä, ei kuulu mihinkään
uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60.000,
helluntailiikkeeseen yli 50.000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin
yhteensä noin 70.000.
Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna
2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Vasta
silloin kirjallinen ja sähköinen kirkosta eroaminen tulivat
Suomessa mahdollisiksi. Valtaosa kirkosta eroavista ei
liity mihinkään uskontokuntaan.
Suomessa voi erota kirkosta käyttämällä palvelua
http://eroakirkosta.fi/
Tehtäviä
- Kenellä on todistuksen taakka?
- Onko olemassa kumoamisen taakka?
- Kannattaako pikkuasioista kiistellä ollenkaan?
- Pitäisikö uskonnottimien kohtelua kouluissa parantaa?
- Miksi ortodokseja (pieni ryhmä) kohdellaan kouluissa paremmin
kuin uskonnottomia (suuri ryhmä).
- Miksi muslimeja kohdellaan kouluissa paremmin kuin ateisteja?
- Miksi agnostikot vastustavat ateistien oikeuksia?
Peruskäsitteitä
Päivitetty 30.1.2013
Mitä
elämänkäsitykseen kuuluu
Käsitykset mm. seuraavista asioista kuuluvat elämänkäsitykseen:
- oikea ja väärä,
- poliittiset käsitykset,
- todellisuuden luonne, erityisesti ihmismielen luonne
- todellisuustutkimuksen tulokset ja luonne
- taiteen luonne
Näitä asioita tarkastellaan aineiston eri osissa.
Usein sanotaan esimerkiksi, että tappaminen on väärin. Miksi
sanotaan, että se on väärin? Onko se mielestäsi väärin kaikissa
olosuhteissa? Mitä tarkoitan, kun sanon ”väärin”?
Vaikka emme olisi valmiita muuttamaan ennakkokäsityksiämme, on
hyödyllistä tutkia, mitä niihin sisältyy ja mitä perusteluja ja
vastaväitteitä niille voidaan esittää.
Lähes jokaisella on elämänkäsitys lukuunottamatta ehkä vauvoja.
Elämänkäsitykset saattavat olla niin erilaisia, että on vaikeaa
sanoa, mikä niille on yhteistä, jos sellaista ylipäätään on.
Elämänkäsitys sisältyy todellisuuskäsitykseen.
Elämänkatsomus
Ylioppilastutkintolautakunta ei hyväksy käsitettä "elämänkäsitys".
Ylioppilaskirjoituksissa sinun on syytä käyttää Ilkka
Niiniluodon käyttämää käsitettä "elämänkatsomus".
Kansleri Niiniluodon mukaan elämänkatsomus sisältää maailmankuvan
lisäksi kaikki muut katsomukset kuten katsomukset arvoista,
politiikasta jne.
Todellisuuskäsitys
Todellisuuskäsitystä voidaan tarkastella lähes pelkästään
todellisuustutkimuksen (vanha sana: tieteen) kannalta, sillä
todellisuustutkimus tutkii ja esittää käsityksiä siitä, millainen
todellisuus on.
Arvojärjestelmiä voidaan tarkastella ainakin siitä lähtökohdasta,
että onko se ristiriidaton. Johtopäätösten tekoon voidaan käyttää
johdonmukaista ajattelua (logiikkaa).
Tämän käsitteen käyttö perustellaan
alempana.
Maailmankuva
Ylioppilaskutkintolautakunta ei hyväksy käsitettä
"todellisuuskäsitys". Ylioppilaskirjoituksissa sinun on syytä
käyttää Ilkka Niiniluodon
käsitettä "maailmankuva".
Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankuvalla tarkoitetaan
maailmaa koskevien katsomusten joukkoa. Nämä katsomukset
tyypillisesti koskevat sitä, millaisista olioista tai aineksista
maailma muodostuu, miten maailma on syntynyt ja kehittynyt ja
millaisia säännönmukaisuuksia ja lakeja siinä vallitsee.
Huomaa, että Ilkka Niiniluodon mielestä maailmankuva on osa
elämänkatsomusta.
Sen sijaan elämänkäsitys on osa todellisuuskäsitystä, koska elämä on
osa todellisuutta.
Tästä kummallisuudesta johtuen emme suosittele käsitteiden
"elämänkäsitys" ja "todellisuuskäsitys" käyttöä
ylioppilaskirjoituksissa. Ilkka Niiniluodon vastustajilta viedään
reaalikokeessa pisteitä.
Elämänkäsitykset
voivat esittää arvoarvostelmia toisistaan
Erilaisia elämänkäsityksiä edustavat yksilöt voivat omien
arvojärjestelmiensä puitteissa esittää muiden elämäkäsitysten
arvostelua. Ristiriitaisuutta voi arvostella myös sitoutumatta
mihinkään käsitykseen.
Kannattaa väittää paljon. Pysyt
aina edellä. Kolme virheellistä väitettä vielä joku kumoaakin,
mutta kukaan ei kolmea tuhatta.
Elämänkäsitystieto
vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi? Ratkaise itse
Kun alat puhua, aloitatko ”Minun katsomukseni on…
vai "Minun käsitykseni on…"?
Elämänasenne
Professori Harry Stopes-Roe.
Filosofian professori Harry
Stopes-Roe patentoi aikoinaan käsitteen "life stance"
eli elämänasenna.
Professori G. H. v. Wright (1916 – 2003).
Suomalainen professori G. H.
v. Wright käytti sanaa elämänasenna.
Miltä tuntuisi oppiaine, jonka nimi olisi "elämänasennetieto"?
Hyvä elämä
Hyvä elämä on moniselitteinen
käsite sellaiselle elämälle, jota yksilö haluasi elää
(englanninkielinen Wikipedia).
Tehtäviä
- Laadi luettelo niistä asioista, jotka mielestäsi kuuluvat
hyvään elämään.
- Tee tilasto näin saatujen listojen perusteella.
- Jos opetusryhmä on liian pieni tilaston tekemiseen,
haastattele ryhmän ulkopuolisia ihmisiä.
- Haastattele joitain vanhempia ihmisiä ja tiedustele heiltä,
millaisen elämän he olivat ajatelleet elää ja mitä nuoruuden
toiveista toteutui.
- Mikä on rahan merkitys hyvälle elämälle?
Minuus,
identiteetti, käsitteistä ei ole yksimielisyyttä
Persoonallisuus, luonne, minuus
ja identiteetti ovat arkikielen käsitteitä.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, mitä nämä käsitteet
merkitsevät.
Henkilöys eli
persoonallisuus
Henkilöydestä eli persoonallisuudesta puhuttaessa korostetaan
usein yksilöiden välisisiä eroja.
Luonne
Luonne eli luonto tarkoittaa jollekin asialle tai ilmiölle
ominaisia merkittäviä toiminnallisia piirteitä, jotka pysyvät eri
tilanteissa. Usein luonteella tarkoitetaan tietoisen tai tuntevan
olennon, kuten ihmisen tai eläimen käytöksen ja mielentilan
yksilöllisiä piirteitä.
Minuus
Kun puhutaan minuudesta, huomion kohteena ovat ne käsitykset,
joita meillä on itsestämme. Minuuden käsitteessä yksilö viittaa
itse itseensä.
Vuorovaikutuksessa saamme vauvasta lähtien palautetta, josta
tulee osa minäkäsitystämme. Siihen jättävät jälkensä lähi-ihmiset
ja ne tavat ja odotukset, joita omaksumme.
Samalla omaksumme käsityksemme siitä, mitä "yksilönä oleminen"
tarkoittaa. Minä on suhteellisen johdonmukainen ja suhteellisen
pysyvä.
Minään kohdistuvia arvostuksia kutsutaan usein itsetunnoksi.
Pyrkimys säilyttää myönteinen minäkuva selittää usein
käyttäytymistämme.
Samaistuminen eli
identiteetti
Samaistuminen liittyy elämään yhteisöissä. Kun ihminen puhuu
samaistumisistaan, hän sanoo usein "me".
Kyseessä ovat usein ne ryhmäjäsenyydet, joita yksilöllä on.
Tällöin yhteisöllinen samaistuminen kuvaa sitä, mikä meitä
yhdistää muihin ihmisiin.
Henkilökohtainen minuus on se, mikä erottaa meitä muista.
Sama ominaisuus voi tietenkin joissain tilanteissa yhdistää,
toisissa taas erottaa.
Jonkin kirkon jäsenyys on ehkä koulussa henkilökohtaisen minuuden
lähde, seurakunnan kesäleirillä olo on yhteisöllisen samaistumisen
lähde.
On myös vaikea sanoa, ovatko sellaiset ominaisuudet kuin vaikkapa
vaaleatukkaisuus tai hyvä kielipää todella henkilökohtaisia
ominaisuuksia vai kuulumista blondien tai "kielipäitten"
(kuvitteelliseen) ryhmään. Aina tätä eroa ei tehdä, vaan
ajatellaan, että samaistuminen on kaikki se, mitä voimme
itsestämme sanoa.
Onko aito minuus
olemassa
Minuutta esitetään ja rakennetaan vuorovaikutuksessa. Kieli ja
sen käyttö kietoutuvat siihen, miten ymmärrämme omaa ja toistemme
olemusta.

Minuus ja samaistuminen riippuvat vahvasti yhteisöistä, joissa
elämme. Yhteiskunnan laitokset kuten koulut, sairaalat, vankilat
jne. riistävät minuuttamme (Erving Goffman Minuuden
riistäjät)
Nykyaikainen ja
minuus
Sellaiset minuuden piirteet kuin pysyvä samaistuminen ryhmiin,
sitoutuminen ja itsen ominaisuuksien kokeminen omiksi ja aidoiksi
liittyvät nimenomaan nykyaikaiseen käsitykseen minuudesta ja
samaistumisesta.
Hajanainen minuus
Viime aikoina ihmisten elämää leimaavat epäjatkuvuus ja hajanaisuus.
Voimme "leikata ja liimata" itsellemme minuuden osia - esimerkiksi
kulutustuotteiden ja niiden markkinointiin liittyvien elämäntapojen
tarjonnasta mutta myös ammatti- ja harrastusryhmistä jne.
Vaikka nämä jatkuvat valinnat saattavat tuntua pinnallisilta, ne
liittyvät minuuteen. Tämä ilmenee esimerkiksi
ajanvietelehdistössä, joka esittää lukijansa tietyn ryhmän
jäsenenä: "Cosmo-nainen", "Miehille jotka tietävät mitä tahtovat"
jne.
Ajatus yhtenäisestä ja sisäisesti sopusointuisesta, pysyvästä ja
yksilöllisestä minuudesta ei ole yleinen inhimillisyyden ehto
vaan tietyn ajan ja yhteiskunnan tuote.
Pysyvä minuus
On sanottu, että hajanainen minuus koskee ehkä vain pientä,
hyvinvoivaa ja länsimaista, joukkoa ihmisiä.
Myös länsimaissa suurin osa ihmisistä pitää itseään ja muita
ihmisiä yhtenäisinä henkilöinä. Monet pitävät lujasti kiinni
minuutensa pysyvistä osista, kuten kansallisuudestaan ja kotona
omaksutuista arvoista.

Työttömän minäkuva on erilainen kuin joukkoirtisanomisia
toteuttavan johtajan.
Tehtäviä
- Mihin ryhmiin sinä kuulut? Miten vahvasti olet sitoutunut
kuhunkin ryhmään?
- Mihin ryhmiin et voi tai et halua kuulua?
- Haastatelkaa joitain työttömiä siitä, mitä he ajattelevat
itsestään ja muista.
- Pohtikaa, vaikuttaako ihmisen sukupuoli hänen
minuuskäsitykseensä.
- Pohtikaa vaikuttaako varakkuus ja yhteiskunnallinen asema
ihmisen minuuskäsitykseen.
- Miten ihmisen käsitys itsestä kehittyy iän mukana?
Haastatelkaa joitain itseänne vanhempia ihmisiä (hätätilassa
opettajakin kelpaa haastateltavaksi).
- Pohtikaa ihmisten samaistumista erilaisiin poliittisiin
puolueisiin.
Hyvä elämä:
ihmisen perustarpeita
Päivitetty 30.1.2013
Saat yllä olevan kuvan teräväksi valitsemalla
selaimessasi vaihtoehdon "Näytä kuva".
Tärkein lähde
Tärkein lähde: Internet, kirjoittajat
Paula Härkönen
Kirsi Rannisto
Pirjo Risteli
Päivämäärä 31.01.2003
Abraham Harold
Maslow
Professori Abraham Harold Maslow 1908-1970.
Abraham Harold Maslow syntyi huhtikuun ensimmäisenä päivänä 1908
Brooklynissä, New Yorkissa. Hän oli vanhin seitsemästä lapsesta.
Hänen vanhempansa olivat kouluttamattomia juutalaisia siirtolaisia
Venäjältä, ja he halusivat antaa lapsilleen paremmat mahdollisuudet
ja kehottivat lapsia kouluttautumaan. Maslow oli yksinäinen lapsena
ja luki paljon kirjoja.
Vanhempiensa mieliksi Abraham aloitti opintonsa lukien lakia.
Vanhempien toiveiden vastaisesti hän avioitui serkkunsa Bertha
Goodmanin kanssa ja heillä oli kaksi tytärtä.
He muuttivat Wisconsiin, missä hän opiskeli yliopistossa. Siellä hän
kiinnostui psykologiasta, ja hänen työnsä muuttui. Hän työskenteli
Harry Harlowin kanssa. Harlow oli tunnettu eläinkokeistaan
rhesusapinoilla, apinanpoikasten kiintymyssuhteista. Hän valmistui
vuonna 1930 ja vuonna 1934 tohtoriksi.
Hän oli peruskoulutukseltaan lääkäri mutta hän kiinnostui
psykologiasta ja hän työskenteli psykoterapeuttina.
Professori E. L. Thorndike (1874 – 1949).
Vuoden päästä valmistumisestaan hän palasi New Yorkiin
työskennelläkseen E. L. Thorndiken
kanssa Columbian yliopistossa. Tällöin hän kiinnostui ihmisen
sukupuolisuuteen liittyvistä tutkimuksista.
Hän opetti Brooklynin Collegessa päätoimisesti. Tällöin hän loi
yhteyksiä moniin eurooppalaisiin, jotka olivat muuttaneet
Yhdysvaltoihin.
Vuodesta 1951 Maslow hoiti 10 vuotta psykologian oppituolia
Brandeissa. Siellä hän tapasi Kurt Golsteinin ja tutustui hänen
ajatuksiinsa ja loi samalla oman käsityksensä, josta käytetään
nimitystä vaikutin- eli tarvejärjestys.
Maslow vietti viimeiset vuotensa Kaliforniassa syrjään vetäytyneenä,
kunnes kesäkuun kahdeksantena päivänä vuonna 1970 hän kuoli
sydänkohtaukseen sairastettuaan useita vuosia.
Maslowin
tarvejärjestyskäsitys
Kun Maslow työskenteli apinoiden kanssa uransa alkuaikoina, hän
huomasi, että jotkin tarpeet ovat muita tärkeämpiä.
Esimerkiksi janoisena ja nälkäisenä on taipumus huolehtia ensin
janon sammuttamisesta. Ilman ruokaa ihminen voi selvitä viikkoja,
mutta ilman vettä vain muutamia päiviä.
Jano on siis voimakkaampi tarve kuin nälkä. Kun on janoinen ja
samalla kuristetaan niin, ettei voi hengittää, herää kysymys, kumpi
on tärkeäpää, juominen vai hengittäminen. Tietenkin hengittäminen.
Toisaalta seksi häviää tärkeydessä sekä janolle että
hengittämiselle, joten ilman seksiä kukaan ei kuole.
Ihmisen vaikuttimet muodostavat Maslowin mukaan tarpeiden
järjestelmän, jota voidaan kuvata pyramidilla.
Maslow loi kuuluisan käsitteensä tarvejärjestys 1950-luvulla
käyttämällä osia:
- ilma,
- vesi,
- ruoka ja
- seksi.
Hän johti näistä viisi tarvetasoa:
- fysiologiset perustarpeet,
- turvallisuuden tarpeet,
- rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet,
- itsensä kunnioittamisen tarpeet ja
- itsensä toteuttamisen tarpeet.
Tarpeiden toteutuminen tapahtuu juuri em. järjestyksessä, koska
pyramidin ylemmillä tasoilla ei voi toimia, elleivät alemmat tarpeet
ole tyydytettyjä.
Alemmat tasot koostuvat tarpeista tai vaikuttimista, joiden puute
voi estää henkilökohtaisten kasvuvaikuttimien tyydyttämistä sekä
kehitystä.
Itsensä toteuttaminen ja henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttäminen
ovat päämääriä, joihon yksilön tulisi pyrkiä, mikä on myös
itsetunnon kannalta tärkeää.
Tarpeet edustavat ylemmillä tasoilla pikemmin henkisiä tarpeita.
Maslowin mukaan neuroosit, sosiaalinen sopeutumattomuus ja huono
työssä viihtyminen ovat usein seurausta 2. –4. tason tarpeiden
tyydyttämättömyydellä.
Neuroosi (lääketiede) , (psykologia) lievähköjä
psyykkisiä häiriötiloja, joihin ei yleensä liity
todellisuudentajun vääristymiä. esim. Pakko-, luonneneuroosi.
Tarveasteikon kukin taso voidaan jakaa myös tiedollisiin,
kauneudellisiin ja viettitarpeisiin, kun tutkitaan ihmisen
käyttäytymistä.
Edellisen jaottelun mukaan voidaan muodostaa pyramidi jossa A
= viettitarpeet, B = esteettiset tarpeet ja C = tiedolliset tarpeet
(käytännössä ne kuitenkin sekoittuvat ja yhdistyvät keskenään). Klikkaa alla olevaa linkkiä!
http://www.sampo2002.oulu.fi/
surkeat/tarveh.jpg
Kuvio 1. Maslowin tarvehierarkia. (Lähde: mukaellen Lehtovaara,
1986)
Fysiologiset
perustarpeet
Happi, vesi, valkuaisaineet, suola, sokeri, kalsium, muut mineraalit
ja vitamiinit ovat elämälle välttämättömiä aineita ja siten
tarpeellisia ihmiselle.
Perustarpeet sisältävät myös elämälle oleellisen pH-tason
(happamuus) ja lämpötilan säilyttämisen.
Toimeliaisuus, lepääminen, nukkuminen, aineenvaihdunta (mm. hikoilu,
virtsaneritys) ja seksuaalisuus kuuluvat tähän luokkaan.
Maslow ajatteli (tutkimukset tukivat myös), että fysiologiset
perustarpeet ovat yksilöllisiä ja niiden puute johtaa niiden
etsimiseen.
Esimerkiksi aikoinaan ihmiset ryhtyivät juomaan appelsiinimehua,
koska elimistö tarvitsi sitä toimiakseen.
Myös raskaana olevien naisten himo johonkin tiettyyn ruokaan tai
aineeseen voisi tukea väitettä.
Turvallisuuden
tarpeet (the safety and security needs)
Kun fysiologisista tarpeista on pääosiltaan huolehdittu, täytyy
huomioida turvallisuuden tarpeet.
Ihmisen kiinnostus turvallisten, vakaiden ja suojattujen
olosuhteiden takaamiseksi kehittyy.
Ihminen voi kehittää jopa tarpeen järjestelmällisyyteen ja
määräysvaltaan.
Toisin sanoen ihmiset pelkäävät ja huolestuvat.
He haluavat turvallisen elinpiirin, johon kuuluvat mm. varma työ,
eläkesuunnitelma ja hyvät vakuutukset.
Rakkauden ja
yhteenkuuluvuuden tarpeet
Kun ensimmäisen ja toisen tason tarpeista on huolehdittu, esiin
tulevat kolmannen tason tarpeet.
Ihminen tarvitsee ystäviä, lämminhenkisyyttä, lapsia, yleensäkin
ihmissuhteita ja jopa yhteisöllisyyttä.
Kielteisesti ajateltuna ihminen kärsii yksinäisyydestä ja
yhteiskunnallisista huolista.
Arkielämässä sosiaalisen arvostuksen tarpeet ilmenevät haluna
avioitua, perustaa perhe ja olla osa yhteiskuntaa.
Ihmiset kuuluvat yhdistyksiin, perustavat jengejä ja harrastavat
monin eri tavoin.
Itsensä
kunnioittamisen ja arvostuksen tarpeet
Maslow havaitsi neljännen tason kaksitasoiseksi.
Alemmalle tasolle kuuluu muiden antama arvostus, joka näkyy mm.
yksilön asemana yhteiskunnassa, suosiona, maineena, tunnustuksena,
arvostuksena tai valta-asemana.
Korkeampi taso käsittää itse kunnioittamisen tarpeen, johon sisältyy
itsevarmuus, pätevyys, saavutukset sekä itsenäisyys ja vapaus.
Itsekunnioituksen menettäminen on vaikeampaa kuin muiden arvostuksen
menettäminen, joten se asetetaan korkeammalle.
Tason savuttamattomuus ilmenee mm. huonona itsetuntona ja
alemmuudentunteena.
Nyky-yhteiskunnassa fysiologiset ja turvallisuuden tarpeet
saavutetaan usein, mutta ihmiset kärsivät rakkauden ja
yhteenkuulumisen puutteesta. Pientäkin arvostusta on joskus hyvin
vaikea saada.
Puutetarpeet
Maslow kutsuu neljää ensimmäistä tarvetasoa puutetarpeiksi.
Jos jokin niistä puuttuu, ihminen tuntee niihin tarvetta.
Mikäli kaikki neljä tarvetasoa on tyydytetty, emme tunne mitään.
Toisin sanoen ne lakkaavat vaikuttamasta meihin.
Tarvetasot toimivat kuten lämmönsäätimet:
Kun kylmenee, lämmönsäädin käynnistyy ja kun on liian kuuma, se
menee pois päältä.
Samoin kehossa syntyy tarve johonkin, kun siitä puuttuu jotain.
Tasapaino
Maslow laajentaa tasapainon (eli homeostaasin) periaatteen
turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen arvostuksen
tarpeisiin.
Maslow näkee neljän ensimmäisen tason tarpeet olennaisiksi ihmisen
selviytymisen kannalta.
Jopa rakkaus ja sosiaalinen arvostus ovat välttämättömiä terveyden
ylläpitämisen kannalta.
Perinnöllinen
valmius
Maslowin mukaan kaikki nämä tarpeet ovat ihmisissä valmiina
perinnöllisesti, kuten vaistot, ja hän kutsuukin niitä
vaistonvaraisiksi tarpeiksi.
Vastasyntynyt on riippuvainen ensin fysiologisten perustarpeiden
tyydyttämisestä ja pian hän kaipaa turvallisuutta, huomiota sekä
kiintymystä, mutta hiukan myöhemmin myös arvostusta.
Kehitys etenee
tasojen läpi portaittain
Rasittavien olosuhteiden aikana tai kun selviytyminen on uhattuna,
ihminen voi taantua alemmalle tasolle.
Kun urasuunnitelmat epäonnistuvat, etsimme ehkä huomiota, tai kun
läheisemme jättävät meidät, haluamme vain rakkautta, ja vararikon
kohdatessa ajattelemme vain rahaa.
Sama pätee myös yhteiskunnassa. Esimerkiksi sodan uhka saa toivomaan
rauhaa tai epävarmuus elintarvikkeiden tuotannossa saa ihmiset
hamstraamaan eli tarpeet tulevat entistä voimakkaammiksi.
Aikaisemmat
kokemukset
Jos kehityksen aikana on ollut ongelmia mm. merkittävää
turvattomuuden tunnetta, nälänhätää lapsena tai perheenjäsenen
menetys kuoleman tai avioeron kautta, ihminen voi korjata tätä
tarvetta koko loppuelämänsä ajan.
Maslow selittää neuroosien syntymisen tällä tavoin. Lapsena
puutteessa elänyt voi kerätä vielä aikuisena pakonomaisesti tavaraa,
vaikka hänellä on jo kaikkea tai avioeroperheen lapsi ei luota
koskaan puolisoonsa.
Sairauden aikana itsensä toteuttaminen ei ole välttämättä
ensisijaista vaan huomio kiinnittyy mm. sairauteen, hoitoon ja
paranemiseen, joten ihminen pyrkii tyydyttämään niitä tarpeita,
joilla hän pääsee tavoitteisiinsa.
Itsensä
toteuttamisen tarpeet
Viimeinen taso eroaa muista, ja Maslow käyttää siitä monta eri
nimitystä kuten kehittymisvaikutteet, (vastakohta
puutevaikutteille), olemisen tarpeet ja itsensä toteuttamisen
vaikuttimet.
Nämä tarpeet eivät koske tasapainoa (homeostaasia).
Kun niihin sitoutuu, ne tulevat aina vain voimakkaammiksi.
Ne sisältävät jatkuvaa halua toteuttaa unelmiaan, tulla
mahdollisimman täydelliseksi omaksi itseksi.
Nälkäinen taistelee ruuastaan, turvaton on varuillaan, eristäytynyt
ja yksinäinen kaipaa rakkautta, huonon itsetunnon omaava on
puolustava tai hyvittävä.
Kun alempia tarpeita ei tyydytetä, ihminen ei voi antautua omien
mahdollisuuksiensa toteuttamiseen. Ei ole siten yllättävää, että
vain pieni osa (Maslowin mukaan n. 2 %) maailman väestöstä pystyy
toteuttamaan itseään.
Millainen on
itseään toteuttava ihminen
Maslow loi käsitystään itseään toteuttavista henkilöistä
havainnoimalla ihmisiä, joista osa oli hänen tuttaviaan. Hän
tutustui heidän henkilöhistoriaansa, kirjoituksiinsa, toimintoihinsa
ja haastatteli heitä. Lähteiden avulla hän kehitti listan
ominaisuuksista, jotka olivat tyypillisiä näille ihmisille
(vastakohta muulle väestölle).
Itseään toteuttavat ihmiset olivat todellisuutteen keskittyviä
(huomaavat vilpin ja epärehellisyyden), ongelmiin keskittyviä
(elämän ongelmat ratkaistavissa, henkilökohtaiset ongelmat eivät
häiritse) ja heillä oli erilainen käsitys tarkoituksista ja
päämääristä.
Tarkoitus ei oikeuta keinoja vaan tärkeämpää on se, mitä matkan
aikana tapahtuu, ei päämäärä.
Itseään toteuttavat
suhtautuvat muihin ihmisiin eri tavoin
Heidän tyypillisiä piirteitä Maslowin mukaan:
- Heillä on tarve erillisyyteen ja yksityisyyteen (viihtyvät
yksin).
- He ovat suhteellisen riippumattomia yhteisöstä ja ympäristöstä
(luottavat omaan kokemukseen ja arvioon).
- Vastustavat yhteisön ylivaltaa (eivät alttiita
yhteisöpainostukselle).
- Ovat luonteeltaan kansanvaltaisia ihanteita arvostavia
(hyväksyvät kansalliset vähemmistöt ja yksilöllisyyden).
- Läheiset suhteet vain muutamiin ystäviin ja perheeseen (usein
itsensä kaltaisia).
- Omaa huumorintajun, joka ei ole vihamielinen.
- Hyväksyy muut ja itsensä sellaisina kuin ovat.
- On aloitekykyinen ja luonnollinen oma itsensä.
- Arvostaa muita, on luova.
- Hänellä on huippukokemuksia.
Itseään toteuttavat ihmiset eivät olle täydellisiä, vaan heissäkin
Maslow havaitsi puutteellisuuksia.
He kärsivät mm. huolista ja syyllisyydestä, joka kuitenkin on
todellisuuspohjaista.
Jotkut heistä ovat poissaolevia, liian ystävällisiä sekä
hetkellisesti levottomia, kylmiä tai huumorintajuttomia.
Maslowin mukaan itseään toteuttava ihminen tarvitsee tiettyjä
piirteitä elämäänsä ollakseen onnellinen.
Black is beautiful.
Niitä ovat mm.
- totuus,
- hyvyys,
- kauneus,
- sopusointu,
- vireys,
- erilaisuus,
- loppuunsaattaminen,
- yksinkertaisuus,
- ponnistelemattomuus,
- rikkaus,
- riippumattomuus,
- tarkoituksellisuus ja
- leikkimielisyys.
Elleivät nämä tarpeet toteudu, itseään toteuttava ihminen voi
masentua, joutua epätoivoon, vieraantua ja muuttua ivalliseksi.
Maslow toivoi luokittelunsa olevan avuksi ihmisluonteen
selvittämisessä. Myöhemmin hän kiinnitti huomiota inhimilliseen
psykologiaan ja sen tutkimiseen.
Maslowin arvostelua
- Menetelmät: pieni kohdejoukko, jota Maslow itse arvioi,
haastatteli sekä teki johtopäätökset siitä, mitä itsensä
toteuttaminen on.
- Itsensä toteuttaminen koskee vain 2 % väestöstä. Koskeeko
itsensä toteuttaminen myös lapsia? (Maslowin mukaan koskee vain
harvoin nuoria.)
- Tarpeiden voimakkuus vaihtelee yksilöittäin ja muuttuu
elämänkaaren aikana, mutta myös ulkoiset tekijät (esim.
aineellinen hyvinvointi) voivat määrätä tarpeet.
- Kertooko tarpeiden ja vaikuttimien nimeäminen sitä, mitä
tapahtuu ihmisen mielessä? Miten selitetään samanaikainen eri
tasojen tarpeentyydytys?
Maslowin mukaan ihminen huolehtii ensin rakkaimmistaan ja vasta
sitten toteuttaa itseään.
Miten selitetään niiden ilotyttöjen ratkaisu, jotka kauppasivat
lastaan kadulla rahan himossa?
Mielenkiintoista on myös, miten masennuksesta, köyhyydestä ja
neurooseista kärsineet taiteilijat ja kirjailijat ovat pystyneet
toteuttamaan itseään.
Tehtäviä
- Mitkä sinun perustarpeistasi ovat tyydytettyjä ja mitkä
tyydyttämättömiä.
- Tehkää tilasto opetusryhmän perustarpeiden täyttymisestä
(opettaja opastaa tilaston laadinnassa).
- Mitkä perustarpeet ovat Suomessa huonosti tyydytettyjä?
- Mitkä perustarpeet ovat Suomessa hyvin tyydytettyjä?
- Mitä voisit tehdä, että suomalaisten perustarpeet
tyydytettäisiin entistä paremmin?
- Haastatelkaa muita koulun oppilaita siitä, miten heidän
perustarpeensa on tyydytetty. Tehkää haastatteluista tilasto.
- Tutkikaa Internetin avulla, miten muiden maiden asukkaiden
perustarpeet on tyydytetty.
- Miten eri puolueet suhtautuvat ihmisten tarpeisiin?
- Missä määrin tarpeiden tyydytys riippyy varallisuudesta ja
tuloista?
Elämän tarkoitus
(ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)
Päivitetty 30.1.2013
Laihian
profeetta Santeri Alkio
Laihialaisisäntä teki kuolemaa, suvun kolme miestä seisoivat siinä
vierellä ja juttelivat hautajaisten järjestämisestä.
- Kuinkahan monta taksia tarvitaan, kolme kai?
- Ei, kyllä kaksi riittää ja muut saavat kävellä.
- No sittenhän on sama vaikka kaikki kävelisivät.
Isäntä viimeisillään nousi pystyyn ja sanoi:
- Matti on oikias, tuokaapa minun housuni, niin kävellään
kaikki.
Selityksen
selityksiä
Selitykset ovat niiden olosuhteiden kuvauksia, joiden vallitessa
selitettävät tapahtumat suurella todennäköisyydellä tapahtuvat
(esim. Ernest Nagel (1901–85)).
Monet muinaiskreikkalaiset (esim. Platon (427 - 347 eaa.)) olivat
sitä mieltä, että ainoa todellinen selitys on vastaus kysymykseen
miksi, mikä on tapahtuman tarkoitus.
Lisää selittämisen lajeja löydät osoitteesta:
http://suomisanakirja.fi/selitt%C3%A4minen
Savossa ei
selitellä
Savon kielessä ei ole sanaa "miksi".
Joskus savolainen sanoo "Mitä varten".
Joskus savolainen sanoo "Minkä takia".
Edellisessä savolainen viittaa tarkoitukseen ja jälkimmäisessä
savolainen viittaa syyhyn.
Kuirt Baier
selittämisen lajeista
Professori Kurt Baier (1917 – 2010).
Näistä kahdesta selittämisen lajista on sanottu mm. (esim. Kurt
Baier):
Ei ole niin, että kaikelle olisi
kaksi selitystä, ensimmäinen osittainen, ei todella selittävä, ja
toinen täydellinen, lopullinen, valaistuksen antava. Totuus on se,
että nämä kaksi selitystapaa ovat yhtä selittäviä, yhtä
valaisevia, yhtä täydellisiä ja yhtä lopullisia, mutta ne sopivat
eri ilmiöiden selittämiseen.
Kun löydämme metsän keskeltä
rakennusten raunioita, voimme olettaa, että ne ovat ihmisten
rakentamien talojen jäännöksiä, jotain ihmisen tekemää, hänen omaa
tarkoitustaan varten valmistamaa. Rakennukset voidaan selittää
vetoamalla rakentajien tarkoitukseen.
Komeetta.
Toisaalta, jos pyrstötähti eli komeetta lähestyy Maata, on
luultavaa, ettei tämä taivaankappale ole järkevien olentojen
rakentama. Emme voi käyttää sitä selittämisen tapaa, joka vetoaa
tarkoitukseen. Nyt meidän on käytettävä toista selittämisen
mallia, sitä, joka vetoaa luonnonilmiön luonnollisiin syihin.
Meteoriitti.
Joskus voi olla vaikeaa ratkaista se, mitä selitystapoja on
käytettävä. Esimerkiksi Maata kiertävä kappale saattaa olla
meteoriitti tai ihmisen valmistama tekokuu.
Tarkoitusta voidaan kysyä vain, jos
on voitu osoittaa, että jotain tarkoituksellisesti tehdään. On
siis ensin osoitettava tarkoituksellisen toiminnan olemassaolo, ja
vasta sitten tarkoitusta voidaan käyttää selittäjänä.
Fjodor Dostojevski (1821 - 1881).
Joskus on ajateltu (esim. Fjodor
Dostojevski ) täsmälleen päinvastoin. On esitetty kysymys
tarkoituksesta ja väitetty, että tarkoituksen olemassaolo
edellyttää jumalan olemassaoloa. Tällöin olisi ensin todistettava
jumalallisen toiminnan olemassaolo, ja vasta sitten voitaisiin
puhua jumalan tarkoituksen olemassaolosta.
Kysymykseen “miksi olet lakannut
lyömästä vaimoasi?” voidaan vastata tarkoitukseen viittaamalla,
mutta jos ei ole ollenkaan lyönyt vaimoaan, kysymys on väärin
asetettu.
Pohdittaessa kysymystä siitä, “onko elämällä tarkoitus?” on ensin
huomioitava sanan “tarkoitus” eri merkitykset.
Ensiksi joku voi kysyä jonkin arkipäiväisen teon tarkoitusta,
esimerkiksi “miksi jätit auton valot palamaan?” Toiseksi voidaan
kysyä “mikä on tämän työkalun tarkoitus?”
Joku voi toimia erittäin tarkoituksenmukaisesti, joku toinen
vallan hullusti, hedelmättömästi tai jonkin arvojen järjestelmän
kannalta arvottomasti.
Luonnontieteen elämänkäsityksen hyväksyminen ei suinkaan johda
tässä mielessä arvottomaan elämään. Päin vastoin yhteisö on
varustanut meidät lukuisilla työvälineillä, joilla voimme
toteuttaa omia tarkoituksiamme. Kun muinainen ihminen rukoili
sadetta jumalilta, nykyaikainen ihminen käyttää sadettajia.
Luonnonesineiden
tarkoituksellisuudesta tai tarkoituksettomuudesta voidaan usein
puhua liittämättä mukaan arvoja. Talon lähellä olevalla puulla
saattaa olla tai olla olematta tarkoitus. Emme kuitenkaan hakkaa
sitä pois siksi, että se olisi tarkoitukseton.
Kun tarkoituksia liitetään ihmisten toimiin, tämä saattaa olla
hyvinkin arvojen värittämää. Jos kysyt kutsuilla joltain vieraalta
“miksi olet täällä, mikä on tarkoituksesi?”, hän saattaa
loukkaantua.
Vaatimus siitä, että asioilla
pitäisi olla tarkoitus, on sinällään siveellinen kannanotto. On
mahdollista, että koko puhe tarkoituksen löytymisestä on
yksinomaan siveyspuhetta eikä liity ollenkaan totuuskysymyksiin.
Uskonnollinen ja uskonnoton
elämänkäsitys eroavat useimmiten perinpohjaisesti vastauksessa
kysymykseen siitä, mikä on ihmisen tarkoitus.
Luonnontieteen mukaan ihmisellä ei ole ainakaan nykyisen
tietämyksen valossa mitään ihmiskunnan ulkopuolista tarkoitusta.
Tähän on esitetty vastaesimerkkinä, että vieraan planeetan
asukkaat voivat vallata Maan ja ottaa ihmisen lemmikikseen.
Lapin porokoira.
Ihminen ajattelee esimerkiksi, että metsästyskoiran tarkoitus on
palvella metsästystä (koira on varmaan asiasta eri mieltä EH).
Ihminen on tässä suhteessa tarkoitukseton. Nykyään ei ole olemassa
isäntää tai isäntiä, joiden koiria ihmiset olisivat
(orjanomistusyhteiskunnassa orjilla oli isännät).
Tarkoituksen puuttuminen edellä
esitetyssä mielessä ei millään tavoin alenna inhimillisen elämän
arvoa. Ihmisen itsenäisyys päin vastoin lisää hänen arvoaan.
Ne, jotka hylkäävät luonnontieteellisen elämänkäsityksen siksi,
että se muka riistää elämältä mielekkyyden, sekoittavat sanan
“tarkoitus” eri merkitykset.
He luulevat, että koska elämällä ei ole tarkoitusta, elämässä ei
olisi tarkoitusta. He luulevat, että jos ihmisellä ei ole isäntää,
ihminen itse ei voi antaa elämälleen tarkoitusta.
Aivan kuten lapselle saattaa merkitä järkytystä se havainto, että
hän pystyy seisomaan omilla jaloillaan, ihmiselle voi merkitä
järkytystä määrätä itse omasta elämästään.
Uskonnot eivät pohjimmaltaan
ollenkaan vastaa kysymykseen siitä, mikä on elämän tarkoitus. Kun
uskontojen edustajilta kysytään, mikä on se jumalan suunnitelma,
jossa ihmisen elämällä on oma tarkoituksensa, heiltä saa usein
vastaukseksi joko sellaisia pyhien kirjojen lauseita, jotka eivät
vastaa kysymykseen, tai sitten he kieltäytyvät vastaamasta
kysymykseen ja sanovat, että jumala yksin tietää.
Esimerkiksi kristinusko väittää,
että “maallisen” elämän tarkoitus on kuolemanjälkeisen
“iankaikkisen” elämän saavuttaminen. Jos olisi olemassa ns.
iankaikkinen elämä, mikä sen tarkoitus olisi?
Sen sijaan lopullisella,
biologisella kuolemalla on luonnossa lajin säilymisen ja
kehittymisen kannalta selvä merkitys.
Kuolema on elämän jatkumisen edellytys, sillä jos kuolemaa ei
olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti maapallon massan, ja
tämähän on tietysti käytännössä mahdotonta.
Jos muinaiset eläimet eivät olisi koskaan kuolleet, ihmistä ei
olisi koskaan ilmaantunut maapallolle, sillä ihmiselle ei olisi
ollut elintilaa. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että kuolemalla
olisi jokin tarkoitus.
Kristillinen ajattelu perustuu
kahteen olettamukseen, joista kumpaakaan ei voida todistaa
paikkansapitäviksi.
Ensiksi ajatellaan, että maallinen elämä olisi arvotonta ja
kärsimystä, joka vain valmistaa ihmistä iankaikkiseen iloon.
Toiseksi ajatellaan, että maalliset kärsimykset korvattaisiin
iankaikkisilla iloilla.
Ensiksi voidaan todeta, että
tällaisesta ajattelutavasta saattaa olla vakavia siveysseurauksia.
Esimerkiksi kristillisellä keskiajalla ihmiselämää ei pidetty yhtä
suuressa arvossa kuin nykyään. Toisaalta voidaan väittää, että
maallinen elämä voi olla täysin mielekästä ja antoisaakin.
Arvioitaessa ns. maallista elämää
kristityt usein vertaavat sitä ns. iankaikkisen elämän riemuihin.
Voidaan huomauttaa, että he tekevät saman virheen kuin ne, jotka
sanovat, että Pekka on pieni, koska hän on pienempi kuin puu.
Ihmiselämän mielekkyyttä ei tule
verrata johonkin ihmiselämän ulkopuoliseen vaan ihmisten elämään
keskimäärin.
Näin arvioituna jotkut ihmiset elävät erittäin mielekästä,
onnellista ja täysipainoista elämää, ja heidän elämällään
yhteiskunnassa on selvä päämäärä ja tarkoitus.
Jotkut toiset elävät surkeaa ja sekä omasta että muiden mielestä
tarkoituksetonta elämää.
Sen sijaan, että ollaan huolissaan iankaikkisesta elämästä, pitää
kehittää elämää ja yhteiskuntaa maapallolla siten, että lopulta
kaikki ihmiset voisivat tuntea elävänsä mielekästä ja
tarkoituksenmukaista elämää.
Edellä suoritetuista tarkasteluista
voidaan päätellä, että luonnonilmiö elämä kuuluu luonnossa
vallitsevan syyn ja seurauksen suhteen avulla selitettäviin
ilmiöihin eikä tarkoituksen avulla selitettäviin. Tämän selityksen
tarjoaa kehitysoppi.
Mutta vaikka luonnonilmiöllä elämä
ei olisi tarkoitusta, ihmisyksilöllä tai yksilöiden muodostamalla
yhteiskunnalla voi olla moniakin päämääriä, aikomuksia ja
tarkoituksia.
Tarkoitusten avulla selittäminen on keksitty, koska ihmisillä on
tarkoituksia, ei siksi, että ihmisiltä puuttuisivat tarkoitukset.
Viinan syytä
Syy ja seuraus tämäkin: Saarnamies varoitteli viinan kiroista:
- On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää.
- On viinan syy, että lyötte aviopuolisoanne.
- On viinan syy, että ammutte anoppianne.
- Ja on viinan syy, että ammutte ohi…
Elämä on elämisen
arvoista
Professori Paul Kurtz (1925-2012).
Uskonnottoman siveyden ensimmäinen sääntö on (Paul
Kurtzin mukaan), että elämä on elämisen arvoista. Toinen
sääntö on, että siveys on puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Tahto elää
Tahto elää on ihmisen perustavinta laatua olevia pyrkimyksiä. Alun
perin iankaikkisen elämän kaipuukin on syntynyt voimakkaasta
tahdosta elää.
Joissain uskonnoissa tämä alkuperäinen pyrkimys on pitkällisen
kehityksen tuloksena kääntynyt päälaelleen, on alettu kuvitella,
että “maanpäällinen” elämä olisi jollain tavalla arvotonta.
Onnellisuus
tavoitteena
Paitsi että ihminen haluaa elää, hän haluaa onnellista, täyteläistä
elämää. Eri aikoina ihmisillä on ollut erilaisia mielipiteitä siitä,
mitä sellainen elämä on. Joka tapauksessa onnellinen elämä tuottaa
ihmiselle tyydytystä.
Tasa-arvo ja
demokratia elämän tarkoitukseen
The Philosophers' Magazinen toimittaja JUlian
Baggini.
What’s It All About? Philosophy and the Meaning of Life,
kirjoittanut Julian Baggini, Granta Books, Suffolk, 2004,ISBN 1
86207 661 8, 204 sivua, kovakantisena £9.82 + tilauskulut
Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab on julkaissut Julian Bagginin
teoksen ”Ateismi: lyhyt johdatus”. Eräs julkaistun teoksen luvuista
käsittelee elämän tarkoitusta. Tämän luvun Baggini onlaajentanut
kokonaiseksi kirjaksi.
Mitä tahansa mieltä elämän tarkoituksesta ollaankin, Bagginin
kirjalla on selvä tarkoitus. Kirjan tarkoitus on siirtää
jumaluusoppineet, gurut, esasaariset ja keittiöpsykologit syrjään ja
antaa ihmisille kehys, jonka puitteissa he voivat itse pohtia
elämänsä tarkoitusta ja mielekkyyttä.
Baggini haluaa asettaa tasa-arvon ja demokratian takaisin niille
kuuluvalle paikalle ihmiselämän peruskysymysten pohdinnassa. Gurut
ja ”kaikkien alojen diletantit” hän haluaa siirtää syrjään.
Vaikka Baggini on koulutukseltaan filosofi, hän ajattelee
harvinaisen paljon itse. Bagginin mielestä filosofien määrää ei ole
tarpeen lisätä, pikemmin päin vastoin. Sen sijaan elämän
perusasioiden ajattelemisen lisäämistä hän pitää suorastaan
suotavana.
Bagginin kirja käsittelee tunnetuimpia merkityksiä sanoille ”elämän
tarkoitus”. Erilaisia vastauksia kysymykseen siitä, onko mielekästä
puhua elämän tarkoituksesta ollenkaan, ja jos on, missä mielessä,
Baggini tarkastelee hyväntahtoisesti mutta avostelevasti.
Uskontojen vastaukset kysymykseen elämän tarkoituksesta Baggini
määrätietoisesti torjuu.
Aluksi Baggini esittelee Morris Cohenin ja Ernest Nagelin teoksessa
”An Introduction to Logic and Scientific Method” (Johdatus
logiikkaan ja tieteelliseen menetelmään, 1934) esitetyn geneettisen
virhepäätelmän. Syyllistymme geneettiseen virhepäätelmään, jos
pidämme väitteen alkuperää sitovana todisteena väitteen
oikeutuksesta.
Elämän tarkoitusta ei siis voida päätellä elämän alkuperää
tarkastelemalla. Sen enempää uskontojen kuin tieteen selitykset
elämän alkuperästä eivät anna vastausta kysymykseen elämän
tarkoituksesta.
Vastausta kysymykseen elämän tarkoituksesta ei liioin löydy
uskontojen väittämästä kuoleman jälkeisestä elämästä tai eräiden
ennustamasta tulevaisuuden onnelasta. Mikä olisi iankaikkisen elämän
tarkoitus?
Opiskeluaikoinaan Baggini meni mukaan hyväntekeväisyysjärjestöön.
Siellä hän ihmetteli sitä, että yliopistoon oli otettu ihmisiä,
jotka eivät olleet itse älynneet, että köyhät ja kodittomat ihmiset
ovat itse asiassa samanlaisia ihmisiä kuin he itse.
Monet hyväntekeväisyysihmisistä olivat itse asiassa mukana
pikemminkin lääkitäkseen omaa omaatuntoaan kuin köyhiä ja sairaita.
Vaikka Baggini jäi hyväntekeväisyydestä pois, hän myöntää, että
sillä on merkitystä, vaikka elämän tarkoitukseksi siitä ei ole.
Professori Richard Dawkins
Ihmislajin hyväksi toimiminen ei liioin kelpaa elämän
tarkoitukseksi. Kuten Richard
Dawkins on teoksessaan ”Sokea kelloseppä” perinpohjaisesti
esittänyt, evoluutiolla ei ole mitään päämäärää tai tarkoitusta
(Richard Dawkins: Sokea kelloseppä WSOY 1989).
Itsessään hyvät asiat kuten onnellisuus eivät liioin paljasta elämän
tarkoitusta. Onnellisuusasiat Baggini ottaisi pois filosofeilta ja
siirtäisi ne psykologeille. Onnellisuus vähentää tarvetta kysellä
elämän tarkoitusta ja on muutenkin hyödyllinen.
Kaikki eivät voi olla menestyjiä tai voittajia. Menestyksen tai
voiton tavoittelu eivät paljasta elämän tarkoitusta, vaikka osalle
ihmisistä niillä on merkitystä.
Vaikka Baggini vierastaa filosofien harrastamaa latinan kieltä, hän
on omistanut yhden kirjan luvun muotisanonnalle ”carpe diem” (=
tartu hetkeen). Vaikka nykyhetkessä elämisellä on hyvät puolensa,
Baggini muistuttaa seurausten ja tulevaisuuden ajattelemisen
tarpeellisuudesta.
Itämaisten uskontojen ja mietiskelygurujen ihmisen oman minän
häivyttämien ei saa Bagginilta taputuksia. Oman minän täydellisestä
katoamisesta käytetään yleisesti nimitystä kuolema.
Kaikkia muitakaan oppeja ei tarvitse opetella koko ikäänsä
ymmärtääkseen niiden virheellisyyden.
Suomalaisten ”kulttuurien tutkijain” vaatimaa kauan kestävää ja
syvällistä eläytymistä kaiken maailman oppeihin Baggini ei pidä
tarpeellisena.
Sen sijaan järjen käyttö on sitäkin hyödyllisempää. Tietysti mieli
on syytä pitää avoimena eli kuten Kari Enqvist Väinö Voipio –
palkinnon luovutustilaisuudessa totesi, jos aurinko huomenna alkaa
kiertää neliön muotoista rataa, käsityksiä on muutettava.
Kärsimykset eivät Bagginin mielestä mitenkään ”jalosta” ihmistä.
Viisaampaa on oppia muiden kuin itsensä kärsimyksistä. Lisäksi hän
huomauttaa, että osa ihmisistä ei kärsimyksistään mitään opi, osa
selviää kokonaan ilman kärsimyksiä.
Sian halventaminen (J. S. Mill: parempi onneton Sokrates kuin
onnellinen sika) ei saa Bagginin kannatusta, ei liioin Sokrateen
väite ”tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoinen”.
Eri ihmiset tarvitsevat eri asioita, esimerkiksi mainoslause ”kaikki
tarvitsevat oopperaa” ei voi pitää paikkaansa. Tarpeettoman
laajamittainen elämän tarkoituksen tai minkään muun asian etsiminen
ei saa Bagginin kannatusta.
Bagginin mukaan useimmat vastaukset kysymykseen elämän
tarkoituksesta ovat virheellisiä, koska ne käyttävät sanoja ”elämän
tarkoitus” sellaisessa asiayhteydessä, jossa elämällä ei ole
tarkoitusta. Esimerkiksi luonnonilmiöllä elämä ei ole tarkoitusta.
Elämän tarkoituksella on kuitenkin myös järkeviä merkityksiä, eikä
niiden ymmärtäminen Bagginin mielestä vaadi suurta viisautta.
Järkevä vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta palautuu joukkoon
erityiskysymyksiä siitä, mitkä asiat tekevät elämästä
tarkoituksellisen ja arvokkaan.
Bagginin mielestä on kansanvaltaista ja tasa-arvoista, että meillä
jokaisella on kyky ja vastuu keksiä ja ainakin osittain määrätä oman
elämämme tarkoitus.
Antiikin ajattelijain tavoin Baggini korostaa tasapainoa elämän
aitouden ja onnellisuuden, muiden ihmisten huomioon ottamisen, ajan
hallinnan, elämän hallinnan jne. välillä.
Yksinkertaista ohjetta täyteen ja tyytyväiseen elämään ei ole,
väittivätpä gurut ja keittiöpsykologit mitä tahansa.
Kirjan voi tilata kätevästi esimerkiksi osoitteesta http://www.amazon.co.uk,
sen voi maksaa suoraan luottokortilla ja ainakin näin pienet kirjat
tulevat kotiin postiluukusta.
Tehtäviä
- Mitä tarkoituksia on taiteella?
- Voiko kärsimyksellä olla jokin tarkoitus?
- Onko kehityksellä (evoluutiolla) jokin yleisempi tarkoitus?
- Voiko luonnontiede ratkaista elämän tarkoituksen?
- Mitä tarkoituksia on sodilla?
- Voiko luonnon säännönmukaisuuksien alaisuudessa elävä ihminen
olla vapaa?
- Mitä muutoksia ihmisten elämän tavoitteissa on tapahtunut
viimeisten sadan vuoden aikana?
- Mistä johtuu, että yliopistojen professorit eivät osaa vastata
kysymykseen elämän tarkoituksesta?
- Pitäisikö ylioppilaskirjoituksissa kysyä elämän tarkoitusta?
Ihmisen
yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: Vapaa tahto ja
valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi ja pessimismi, realismi
Vapaa tahto
ja valinnat
Päivitetty 30.1.2013
Siveyttä, lakeja ja jopa politiikkaa koskevissa keskusteluissa
tulee yhä uudelleen ja uudelleen esille kysymys vapaasta tahdosta.
Monilla ihmistä alemmilla eläimillä (mutta ei kaikilla) vietit ja
vaistot määräävät käyttäytymistä. Eläimet voivat oppia uusia
käyttäytymismuotoja, mutta nämä uudet tavat ovat usein konemaisia,
eikä vapaasta tahdosta voida useimmilla eläimillä puhua.
Ihmisen (ja eräiden älykkäiden eläinten) vapaa tahto perustuu
kykyyn ajatella. Ajatteleva olento voi verrata erilaisia
valintamahdollisuuksia ja valita niistä tuntien tehneensä vapaan
valinnan.

Käytännön elämässä eri ihmisten valintamahdollisuudet saattavat
olla hyvin erilaiset. Sotilasdiktatuurin vankilassa viruvalla
henkilöllä saattaa olla varsin vähän valintamahdollisuuksia.
Huvipurrella matkustavalla miljonäärillä voi olla runsaasti
valintamahdollisuuksia.
Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että ihmisellä on vapaa tahto,
jota hän myös käyttää, jos hänelle annetaan mahdollisuus valita.
Mistä sitten vuosituhansia jatkunut keskustelu vapaasta tahdosta
johtuu?
Säännön mukaisuus
ja satunnaisuus
Pohjimmaltaan kyse on kahden kilpailevan ajatussuunnan,
säännönmukaisuusopin (determinismin) ja satunnaisuusopin
(indeterminismin) välisestä kiistasta.
Sana determinismi johtuu latinankielen sanasta "determinare",
joka tarkoittaa määräämistä tai rajoittamista.
Säännönmukaisuusoppi (determinismi) on ajatussuunta, jonka mukaan
kaikki tapahtumat ovat luonnon sääntöjen määräämiä. Usein tähän
liitetään myös ajatus, jonka mukaan kaikella on syynsä.
Satunnaisuusoppi (indeterminismi) on determinismin vastakohta, se
väittää, että on myös sellaisia tapahtumia, jotka eivät ole
luonnon säännönmuakisuuksien alaisia tai joilla ei ole
luonnollista syytä.
Poikkeuksia luonnon säännönmukaisuuksiin haluavat tietysti ne,
jotka uskovat yliluonnolliseen. Satunnaisopin ja
säännönmukaisuusopin välinen kiista on siis alkuperältään uskonnon
ja ateistisen todellisuuskäsityksen välinen.
Jos kaikki tapahtuu ankarasti luonnon sääntöjen mukaan,
esimerkiksi jumalien rukoileminen on turhaa, mikään jumala ei
muuta tapahtumien kulkua. Ihminen ei ole vastuussa jumalan tahdon
rikkomisesta (synnistä) koska hän ei olisi voinut toimia toisin,
luonnon sääntöjen vastaisesti.
Luonnon
säännönmukaisuus on inhimillinen käsite
Kun ihminen on kehittynyt luonnonvalinnas seurauksena elämään
luonnossa, hänelle on kehittynyt kyky olla luonnon kanssa
vuorovaikutuksessa. Vuorovaikuus edellyttää, että ihminen muistaa ja
osaa ajattella luonnonilmiöitä.
Jos ihminen siirrettäisiin toisenlaiseen todellisuusteen,
esimerkiksi sellaiseen, jossa tapahtumat ovat paljon satunnaisempia
kuin meidän todellisuudessamme, ihminen ei kenties pystyisi
löytämään siitä todellisuudesta mitään säännönmukaisuuksia.
Toisaalta joku ihmisestä eroava olio voisi löytää
säännönmukaisuuksia paljon nykyistä satunnaisemmasta
todellisuudesta.
Tilasto-ohjelmistoilla (esim. SAS ja SPSS) hyvinkin satunnaisesta
informaatiosta löydetään nykyään säännönmukaisuuksia.
Itse asiassa täysin satunnaisten lukujen luominen on vaikeaa jos ei
mahdotonta. Esimerkiksi jokainen noppa puoltaa joidenkin tulosten
hyväksi.
Päteekö
satunnaisoppi fysiikassa?
Karkeistus
Karkeistuskäsitteen puolestapuhuja professori Kari
Enqvist
On väitetty, että alkeishiukkasia tutkiva fysiikka olisi
todistanut satunnaisuusopin oikeaksi.
Satunnaisuusopin kannattajat sotkevat ennustettavuuden (joka on
inhimillistä ennustettavuutta) ja luonnon säännönmukaisuuden (joka
on todellisuutta, josta ihmisellä on vain karkeistettu käsitys).
Satunnaisopin kannattajat ovat joslus väittäneet, että
alkeishiukkasfysiikan eräiden ilmiöiden ennustettavuuden
puuttumisesta seuraisi vapaa tahto. Myös tämä on virhepäätelmä.
Ajattelu ei ole
kvanttimekaanista vaan sähkökemiallista
Ajattelu ei ole alkeishiukkasten pomppimista vaan
sähkökemiallista toimintaa. Kemiallinen toiminta tapahtuu
alkeishiukkasia paljon suurempien hiukkasten, molekyylien,
piirissä, eikä yksittäisen alkeishiukkasen pomppiminen vaikuta
kemiallisten tapahtumien säännönmukaisuuteen.
Toisaalta satunnaisopin kannattajat ovat väittäneet, että tahdon
vapaudesta seuraisi satunnaisoppi. Myös tämän käsitys on
virhepäätelmä.
Vapaa valinta
Yhteiskuntafilosofiassa sanotaan, että teko perustuu vapaaseen
tahtoon, jos
a) suorittaja olisi voinut jättää
teon tekemättä, jos hän olisi niin halunnut ja
b) tekoa ei ole tehty "suuremman pahan välttämiseksi", ts.
painostuksen alaisena.
Yksityiskohtaisemmin vapaata tahtoa käsitellään portaalin
http://www.dlc.fi/~etkirja/
filosofian oppikirjoissa.
Kun esimerkiksi äänestäjä suljetussa lippuäänestyksessä antaa
äänensä, hänen voidaan sanoa valitsevansa vapaasti ehdokaslistan
puitteissa, vaikka olisikin odotettavissa ja ennustettavissa, sen
perusteella, mitä äänestäjästä tiedetään, ketä hän äänestää.
Vaikka äänestäjä on luonnon säännönmukaisuuksien alainen, hän
valitsee vapaasti.
Satunnaisopin kannattajat tarkoittavat tahdon vapaudella jotain
muuta kuin tällä käsitteeltä yleensä ymmärretään. Satunnaisopin
kannattajien mukaan tahto on vapaa vain silloin, kun se on vapaa
luonnon säännönmukaisuuksista.
Siveyden kannalta voisi olla mielenkiintoista tutkia, mitä
seurauksia luonnon säännönmukaisuudesta vapaalla tahdolla olisi
siveyden suhteen, mutta tässä meidän on tyydyttävä aivan
tavalliseen tahdonvapauteen, siis sellaiseen tahdonvapauteen, joka
on vapautta valita tavallisten luonnon säännönmukaisuuksien
vallitessa.
Säännönmukaisuus
ja inhimillinen vapaus
Ihmiskunnalle säännönmukaisuuden keksiminen merkitsi vapauden
alkua. Sen tietäminen, miten tapahtuma sattuu, merkitsee herruutta
tapahtuman suhteen. Voima, joka käskee, voidaan muuttaa voimaksi,
joka palvelee inhimillisiä tarkoitusperiä.
Menestyvä ihmisyhteiskunta käyttää tutkimuksen tuloksia
sellaisten päämäärien saavuttamiseksi, jotka ovat syntyneet
yksilön tai ryhmän valinnan vapauden tuloksena. Jokainen kone,
mutkikkaimmat tietokoneet mukaan lukien, on ihmisen luomaa
säännönmukaisuutta.

Tietysti luonnon säännöt asettavat valinnan vapaudelle myös
rajoituksia. Esimerkiksi tuli on "hyvä renki mutta huono isäntä"
kuten vanha sananlasku sanoo. Mutta nämä rajoitukset on pakko
myöntää yhtä hyvin satunnaisopin kannattajan kuin
säännönmukaisuuden kannattajan.
Siveellinen
vastuunalaisuus
Jotta määrätty teko voisi herättää sitä siveellistä paheksumista
tai hyväksymistä, joka kuuluu tähän arvostamiseen, on tarpeen,
että kyseessä olevaa henkilöä pidetään siveellisesti
vastuunalaisena teostaan.
Rikos tuomitaan yleensä vain silloin, kun rikollista voidaan
pitää täysin syyntakeisena.
Arkikieltä käyttäen tämä tarkoittaa, että hän on tehnyt rikoksen
vapaalla tahdolla. Jollei sellaista vapaata tahtoa oleteta, on
vaikea leimata häntä siveellisesti vastuunalaiseksi teostaan.
Syyllisyys,
ympäristö ja perintötekijät
Miksi ihmiset ovat
välillä pahoja
Voidaan väittää, että pahat luonteenominaisuudet ovat seurausta
ympäröivästä yhteiskunnasta ja perintötekijöistä.
Jos ihminen on perinyt vanhemmiltaan hyviä taipumuksia, hänellä
on paremmat mahdollisuudet kehittyä hyväksi ihmiseksi kuin sillä,
joka on perinyt huonoja taipumuksia.
Se kasvatus, jota lapsi saa kodissaan, saattaa olla omiaan
tekemään hänet rikolliseksi tai huonoksi ihmiseksi.
Samoin se ympäristö, jossa hän joutuu elämään, voi vaikuttaa
hänen kehittymiseensä rikolliseksi.
Varsinkin suurkaupunkien yhteiskunnalliset olot ovat olleet
omiaan tekemään vähävaraisten ihmisten lapsista rikollisia.
Voimmeko tällaisia ihmisiä moittia siitä, että he ovat pahoja?
Pahuus on
suhteellista ja arvoista riippuvaa
Eri ihmiset pitävät eri asioita pahoina. Tämä johtuu sekä siitä,
että ihmiset ovat perinnöllisesti erilaisia että siitä, että he ovat
eläneet erilaisissa ymäristöissä.
Mitään yleispätevää hyvän ja pahan mittaa ei ole.
Perintötekijöitämme emme voi muuttaa, luonnonlakeja emme voi
muuttaa, mutta yhteisöjämme me voimme muuttaa, jos meillä on siihen
tahtoa.
Rankaisunhalu
Kun rikollisia arvostellaan, syyllistytään varmasti usein
epäoikeudenmukaisuuksiin. Usein rikollisten ankarasta
tuomitsemisesta tehdään poliittinen kysymys, ja jos kansan
mieliala kannattaa rikollisten ankaraa rankaisemista, ne puolueet
menestyvät, jotka ovat olleet ankaran lainsäädännön kannalla.

Esimerkiksi Suomessa rikollisten rankaiseminen on ollut paljon
ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa. Meidän sekä suhteellinen
että todellinen vankimäärämme on usein ylittänyt muiden
pohjoismaiden vastaavat.
Sekaannus syyn ja
seurauksen kanssa
Toisaalta voidaan todeta, että usein näissä tarkasteluissa pakko
on sekoitettu syyn ja seurauksen sääntöön. Siveellinen
arvostaminen kohdistuu usein yksilön tahtoon, johon ulkoinen
toiminta viittaa.
Siveellinen hyväksyminen tai paheksuminen syntyy yleensä silloin,
kun tekoa pidetään todellisen tahdon ilmauksena, siis sellaisen
tahdon, johon ulkoinen tai sisäinen pakko ei ole vaikuttanut.
Esimerkiksi mielisairaan teot eivät herätä samanlaista
siveellistä paheksumista kuin vastaavat terveen ihmisen teot.
Ei väliä sillä, miten
ihminen on tullut pahaksi

Jos rikos on normaali-ihmisen vapaan harkinnan tulos, se
aiheuttaa siveellistä paheksumista aivan riippumatta siitä, miten
tekijän tahto on tullut pahaksi.
Tästä voidaan päätellä, että siveellistä suuttumusta tuntee yhtä
hyvin säännönmukaisuuden kannattaja kuin satunnaisuusopin
kannattajakin.
Tässä kysymyksessä on usein sekoitettu säännönmukaisuus ja
kohtalonusko.
Tämä käsitteiden hämmennys on ollut ominainen, ei ainoastaan
kansanomaiselle käsitykselle vaan myös filosofeille.
Tehtäviä:
- Mikä on järjen ja mikä on tunteiden vaikutus siveellisiin
ratkaisuihin.
- Pitäisikö ajatustunteita (emootioita) purkaa vai hillitä?
- Missä olosuhteissa moraalikäskyn "älä varasta" rikkominen
olisi mielestäsi oikeutettua.
- Mitä normaalissa arkipuheessa tarkoitetaan vapaalla tahdolla?
- Mitä tarkoittaa rikollisen syyntakeisuus?
- Milloin rikos herättää siveellistä paheksumista ja milloin se
ei herätä sitä?
- Miksi pikkurikollisia tuomitaan eräissä maissa hyvin ankariin
rangaistuksiin?
- Mitä pikkurikollisten pitäminen vankiloissa maksaa?
- Onko se kannattavaa yhteiskunnan kannalta?
- Mikä olisi hyvä vaihtoehto pikkurikollisten vankilassa
pitämiselle?
Syntymä ja kuolema
Päivitetty 30.1.2013
Mitä elämä on
Elämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole
yksinkertaista määritelmää.
Nimitämme määrättyjä yksilöllisiä ajallis-paikallisia sekä
rajallisena elinaikanaan itsenäisesti ympäristössään säilyviä
järjestelmiä "eläviksi".
Kutsumme niitä eliöiksi, koska niillä on eräitä ominaisuuksia ja
koska ne eroavat elottomista luonnonolioista.
Elämä voidaan määritellä eliöiden aineellis-kemiallisen koostumuksen
perusteella tai elämäntoimintojen perusteella.
Määritelmät voidaan myös yhdistää. Elämä maan päällä on sitoutunut
joukkoon kemiallisia yhdisteitä. Elämänilmiöitä ei kannata yrittää
kuvata fysiikan ja kemian avulla. Ihmisen tai hänen tietokoneittensa
laskentakyky ei riitä elämän kuvaamiseen pelkästään fysiikan ja
kemian avulla. Tarvitaan karkeistusta (suodattimia eli malleja).
Tästä syystä elämän ilmiöitä kuvataan omalla käsitteistöllään.
Luonnon
järjestelmätasot
Ihmisen on viisasta kuvata luontoa erilaisilla järjestelmätasoilla.
Yksinkertaisemman järjestelmätason käsitteitä voidaan käyttää
mutkikkaammalla tasolla, mutta siellä ne ovat kokonaisuuden osia.
Mutkikkaammalla järjestelmätasolla käytetään uusia käsitteitä, jotka
eivät sovellu edellisen tason ilmiöiden esittämiseen.
Avoimet
järjestelmät
Professori Kari Lagerspetz (1931 – 2012).
Elämän määritelmässä otetaan huomioon elämäntoiminnot. Kari
Lagerspetz määrittelee eliöt avoimiksi järjestelmiksi eli
sellaisiksi järjestelmiksi, jotka ovat sekä energian- että
aineenvaihdunnassa ympäristönsä kanssa.
Eliöt saavat ympäristöstään sekä energiaa että ainetta ja myös
luovuttavat niitä siihen.
Elämän
ominaisuuksia
Aineen- ja energianvaihdunta on kaikkien muiden elämäntoimintojen
perusta. Elämä voidaan määritellä biologiseksi tapahtumasarjaksi,
jossa on havaittavissa aineen- ja
energianvaihdunnan lisäksi
- itsesäätelykyky,
- ärtyvyys,
- liikkuvuus,
- lisääntyminen,
- kasvaminen ja
- sen perustana erityinen kemiallinen rakenne.
Rajatapaus:
virukset
Virukset ovat ongelma elämän määritelmässä: viruksilla on sekä
elollisen että elottoman aineen ominaisuuksia.
Virukset pystyvät lisääntymään eli tuottamaan kaltaisiaan
jälkeläisiä, mikä on tärkeä elämän tuntomerkki.
Toisaalta virukset voivat esimerkiksi kiteytyä, mikä on elottomalle
aineelle tunnusomaista.
Elävän ja elottoman raja ei ole
täsmällinen, vaan se on osoittautunut liukuvaksi.
Onko Maan elämä
syntynyt Maassa vai Kuussa
Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että elämä on syntynyt tällä
kiertotähdellä.
On mahdollista, että elämä on siirtynyt tälle planeetalle muualta.
Elämä voi säilyä jopa tähtienvälisessä avaruudessa.
Esimerkiksi karhukaiset
ovat säilyneet hengissä tekokuilla (satelliiteillä), joissa ei ole
juuri mitään suojaa elämälle. Polveudummeko karhukaisista emmekä
isoista apinoista?
Elämän mahdollinen synty Maassa on osa laajaa kaikkeuden kehitystä,
joka johti aurinkokuntamme sekä myös Maa -kiertotähden syntyyn.
Tähän kehitykseen puolestaan liittyy elämän synty ja kehitys.
Elämä on tulosta molekyylitason kehityksestä (evoluutiosta).
Onko elämän synty
todennäköinen vai epätodennäköinen tapahtuma
Siitä, onko elämän synty epätavallinen tapahtuma vai suotuisissa
edellytyksissä tapahtuva välttämättömyys, kiistelevät pääasiassa
uskovaiset ja uskonnottomat.
Uskontojen käsityksiä elämän synnystä on käsitelty toisaalla tässä
aineistossa.
Elämä ei ole syntynyt arpanoppaa heittämällä vaan fysiikan ja kemian
tapahtumasarjoina. Kun vety ja happi saatetaan yhteen riittävän
korkeassa lämpötilassa syntyy vettä ja vain vettä. Kun lämpötilaa
korotetaan riittävästi, vesi hajoaa takaisin vedyksi ja hapeksi.
Missä elämä syntyi
Mustat
savuttajat?
Löytöjen perusteella ensimmäisten elävien eliöiden ajatellaan olleen
bakteerien tyyppisiä yksisoluisia pieneliöitä, jotka elivät noin 3,5
miljardia vuotta sitten hapettomissa oloissa.
Ensimmäiset paljain silmin nähtävät varmat elämän merkit ovat
kivettyneitä bakteerimattojen kerrostumia (stromatoliitteja), jotka
ilmestyivät noin 2,7 miljoonaa vuotta sitten.
On mahdollista, että tulivuorten purkausten ja muiden
energianlähteiden synnyttäneen lämmöllä elottoman luonnon
yksinkertaisista yhdisteistä, vesi, ammoniakki, vetysyanidi,
hiilimonoksidi ja niin edelleen, mutkikkaampia orgaanisia
yhdisteitä.
Professori Alexander Oparin (1894 – 1980).
Tämä on kokeellisesti varmistettu Oparinin-Millerin kokeen
tyyppisissä kokeissa keittämällä yhdisteitä ja antamalla
sähköiskuja, säteilyä tai muuta energiaa yhdisteseoksiin.
Professori Joan
Oró (1923 – 2004)
On saatu aikaan aminohappoja ja lyhyitä aminohappoketjujakin.
Myöhemmin biokemisti Joan Oró tuotti adeniinia ja nukleotidejakin.
Elämälle sopivia yhdisteitä syntyy niin kuumassa kuin kylmässäkin.
Syvällä meressä on tuliperäisiä purkausaukkoja, mustia savuttajia,
jotka purkavat veden, hiiliyhdisteiden, rikkiyhdisteiden,
fosforiyhdisteiden, metallien ja monien muiden kemikaalien seosta
mereen.
Näiden lähellä elää savuttajien purkamista yhdisteistä riippuvaisia
eliöitä (termofiilejä), joista monet elävät kemiallisten aineiden
välisissä tapahtumasarjoissa (kemosynteesillä); ne eivät yhteytä
kuten kasvit.
Mustat savuttajat saattavat olla sopiva paikka elämän synnylle.
Suurissa lämpötiloissa ja paineissa pystyy syntymään monenlaisia
yhdisteitä, jotka säilyvät alemmissa lämpötiloissa. Silloin
muinaisten savuttajien lähelle saattoi muinoin syntyä kemiallisesti
kehittyvä rauta-rikkimaailma.
Etelämantereen
ikijää
ei
itke
verta,
vaikka
kuva
siltä
näyttääkin.
Australialainen
geologi
Griffith
Taylor löysi vuonna 1911 erikoisen vesiputouksen, joka
ristittiin Blood Fallsiksi. Se virtaa löytäjänsä mukaan nimetyllä
Taylorin jäätiköllä.
"Veriputous"
saa värinsä rautaoksidista. Vesi virtaa maanalaisesta järvestä,
joka on niin suolapitoinen, ettei se jäädy vielä viidessä
pakkasasteessakaan. Järvi on täysin hapeton ja pimeä.
Harvardin
yliopiston tutkijat löysivät kaksi vuotta sitten tästä
ulkomaailmalta täysin suljetusta järvestä bakteerilajin, joka
kykenee käyttämään rautaa ja rikkihapon suoloja eli sulfaatteja
ravinnokseen.
Näiden
bakteerien harvinainen selviytymiskyky auttaa tutkijoita
ymmärtämään sitä, kuinka elämä pärjäisi muuallakin vastaavissa
olosuhteissa. Samankaltaisia mikrobeja voisi elää esimerkiksi
Jupiterin jäisen Europa-kuun pinnan alla.
On mahdollista, että soluja edelsi esisolu, joka on fosfolipidistä
koostuva öljypisara, jonka pinnassa ja sisällä tapahtui kemiallisia
reaktioita. Alussa pisarat olivat epävakaita, ja vakaimmat pisarat
selvisivät pisimpään hengissä, ja muuttuivat lopulta muutosten
(mutaatioiden) ja luonnonvalinnan kautta kemiallisessa kehityksessä
(evoluutiossa) soluiksi.
Solut elivät aluksi pitkään hapettomassa maapallossa. Mutta hieman
yli miljardin vuoden kuluttua elämän synnyn jälkeen alkoi
yhteyttäminen syanobakteerien tapaisissa eliöissä. Tämän jälkeen
syntyivät tumalliset ja monisoluiset.
Elämän synnyn on väitetty rikkovan lämpöopin toista pääsääntöä,
jonka mukaan epäjärjestys (entropia) ei voi pienetä luonnossa
suljetussa systeemissä.
Todellisuudessa suuri osa luonnon järjestelmistä on avoimia, ja ne
vaihtavat ainetta ja energiaa ympäristönsä kanssa. Elämän tekee
erikoiseksi se, että se on erittäin mutkikas järjestelmä.
Tehtäviä
- Pohtikaa yllä olevan valossa, onko todennäköisempää, että
elämä on syntynyt maapallolla vai että elämä on syntynyt
pyrstötähdillä ja muilla planeetoilla ja sitten kulkeutunut
maapallolle.
- Erään käsityksen mukaan ihminen ei ole syntynyt savanneilla
vaan merien rannoilla. Yrittäkää keksiä todisteita merien
rannalla syntymisen puolesta.
- Pohtikaa esimerkiksi Nils Mustelinin teosten valossa elämän
todennäköisyyttä muualla kaikkeudessa.
- Jos heitä noppaa tuhat kertaa, millä todennäköisyydellä saat
elämäsi aikana vähintyään yhden saman tulokset.
- Miten on mahdollista, että jotkut voittavat lotossa useita
miljoonia euroja?
Ihmisyksilön elämän
alku
Seksuaalisuuden
filosofia
Seksuaalisuuden
filosofiaan kuuluvat seuraavat osa-alueet. On ilman muuta selvää,
että yhdessä lukion kurssissa voidaan käsitellä vain pientä osaa
näistä alueista. Filosofien olisi syytä tehdä opetusministerille
esitys seksin filosofian lisäämisestä lukion pakollisiin
kursseihin.
- Seksin
metafysiikka
- Seksuaalinen
optimismi
- Seksuaalinen
pessimismi
- Siveelliset
arvioinnit
- Ei-siveelliset
arvioinnit
- Seksin vaarat
- Seksuaaliset
perversiot
- Seksuaaliset perversiot ja siveys
- Tuomas Akvinolaisen
mielipide
- Maallinen seksin
filosofia
- Fetisismi
- Naisten seksuaalisuus ja
uskonto
- Seksin siveyttä koskevat
kiistat
- Uskonnollinen / vapaamielinen siveys
- Seksin riittävyys /
riittämättömyys
- Yksimielisyys on seksissä
välttämätöntä
- Mikä on
vapaaehtoista
- Seksikäsitteet
- Seksin harrastaminen
- Seksin harrastaminen ja
mielihyvä
- Seksin harrastaminen ilman
mielihyvää
Normaalisuus
Normaali
seksiasento.
Normaali tarkoittaa seuraavia
asioita:
- normaali, matematiikassa pintaa tai
janaa vastaan kohtisuorassa oleva suora tai vektori
- keskinormaali, suora, joka leikkaa
annetun janan sen keskipisteessä
- normaalijakauma tilastotieteessä
- normaali, tavallinen, tavanomainen,
erityisesti:
- tilastollisessa mielessä
tavanomainen, yleinen
- lääketieteessä: tila tai kokeen
tulos, joka ei viittaa sairauteen
- yhteiskuntatieteissä: arvojen
mukainen käyttäytyminen.
- Normaali, Jane Andersonin ohjaama
elokuva
Tehtäviä
- Pohtikaa sitä, millaista on normaali
sukupuolisuus.
Sukupuolia on useita
Tavallisimmat
ihmisen sukupuolet ovat nainen ja mies. Lisäksi on ihmisiä, joilla
on molemmat sukupuolet (hermafrodiitit). Sukupuolisia suuntauksia
ovat mm.kuten heteroseksuaalisus ja biseksuaalisuus.
Tehtäviä
- Ottakaa selvää siitä, mitä muita
sukupuolisia suuntauksia on olemassa.
Heteronormatiivisuus
Heteronormatiivisuus tarkoittaa oletusta
kahdesta luonnollisesta sukupuolesta, joka otetaan havainnon
lähtökohdaksi. Yhteiskunnassamme on tarve määritellä
yksiselitteinen sukupuoli korostamalla sukupuolten eroja,
esimerkiksi pukeutumalla tietyllä tavalla.
Toisaalta
heteronormatiivisuudella tarkoitetaan myös yhteiskunnassa
vallitsevaa oletusta, jonka mukaan heteroseksuaalinen suuntaus on
arvokas. Koska ihmisten ylivoimainen enemmistö on
heteroseksuaaleja, jokaista kohdellaan ja ajatellaan
heteroseksuaalina oletusarvoisesti.
Harrastavatko nämä identtiset
kaksoset seksiä? Kuinka suuren tuomion he voisivat saada
Suomessa?
Miesten
heteroseksuaalisen miehisyyden ja naisten heteroseksuaalisen
naisellisuuden ajatellaan johtuvan biologiasta tai luonnosta.
Muunlaisten seksuaalisuuksien tai sukupuolten olemassaolo
kielletään, tai niitä pidetään heteroseksuaalisuutta ja
kaksinapaista sukupuolijärjestystä huonompina.
Queer-tutkimuksena
tunnettu tutkimusala pyrkii tutkimaan sitä, kuinka
heteronormatiivisuus jäsentää erilaisia yhteiskunnallisia,
kulttuurisia ja historiallisia ilmiöitä, kuinka sukupuoli ja
seksuaalisuus ovat kietoutuneet yhteen yhteiskunnassa.
Tehtäviä
- Mistä johtuu, että et ole ennen
kuullut heteronormatiivisuudesta?
- Mitä mieltä olet itse
heteronormatiivisuudesta?
- Miksi Venäjällä säädetään
homoseksuaalisuuden vastaisia lakeja?
Ihmisen hedelmöitys
Koska
ihminen on isoihin apinoihin kuuluva eläinlaji, eläinlajin
säilyminen vaatii ihmisten lisääntymistä.
Sukupuoliyhdyntä
lähetyssaarnaajan asennossa.
Tavallisesti
yksilön elämä saa alkunsa sukupuoliyhdynnässä, jonka suorittavat
nainen ja mies.
Koska
muista naisen raskaaksi tulon keinoista saa tarvittaessa neuvoja
terveyskeskuslääkäriltä, tässä oppiaineistossa voidaan rajoittua
kuvaamaan raskauden aikaansaamista sukupuoliyhdynnällä.
Tehtäviä
- Aiotki hankkia lapsia?
- Miten lapsia hankitaan?
- Mitä ovat hedelmöityshoidot?
- Pitääkö sukupuoliyhdynnässä riisua
vaatteet?
- Voiko sukupuoliyhdyntää harjoittaa
pimeässä?
Opettaja Pia Suvivuo
väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita
tilanteita
Pia
Suvivuo.
Terveystieteiden
maisteri Pia
Suvivuo väitteli 20.5.2011
Itä-Suomen yliopistossa aiheesta Nuorten tyttöjen kyky
seksuaalisesti latautuneiden tilanteiden hallintaan. Narratiivinen
tutkimus seksuaaliterveyden edistämiseksi. Väitös kuuluu
hoitotieteen alaan. Pia Suvivuo toimii päätoimisena
tuntiopettajana Turun AMK:n Terveysala-tulosalueella.
Väitöstutkimuksen
tarkoituksena oli kuvata sitä, miten peruskoulun 9-luokkalaisten
suomalaisten tyttöjen itsehallinta toteutuu seksuaalisesti
latautuneissa tilanteissa ja miten erilaiset kulttuuriset,
psykososiaaliset ja tilannekohtaiset tekijät muovaavat
seksuaalisesti latautuneita tilanteita.
Tutkimusaineisto
koostui tyttöjen 234 kirjoituksesta, jotka käsittelivät heidän
kokemiaan seksuaalisesti kiinnostavia tilanteita. Tutkimus käsitti
neljä erilaista osajulkaisua, joissa tarkasteltiin alkoholin
osuutta, ehkäisyn käyttöä, neuvottelustrategioita ja intentioiden
toteutumista seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa sekä
tyttöjen omaksumia seksuaalisia käsikirjoituksia
(seksuaaliskriptejä).
Onko
näillä nuorilla homma hanskassa?
Tyttöjen
kirjoitusten erittely narratiivista
analyysiä ja sisällön analyysiä käyttäen tuotti uutta
tilannekohtaista tietoa tyttöjen itsehallinnasta ja heidän omista
kokemuksistaan seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa.
Useimmilla
nuorilla "homma hanskassa", mutta seksuaalikasvatus on tärkeää
Useimmilla
suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla (14 - 15-vuotiailla) tytöillä
on seksuaalisesti latautuneet tilanteet hallinnassa: monilla
heillä on taitoja hallita näitä tilanteita ja toteuttaa niissä
omia intressejään.
Seksuaalikasvatuksen
tulisi auttaa tyttöjä lisäämään itsetuntemustaan opettamalla heitä
tunnistamaan omia tarpeitaan, halujaan ja tunteitaan ja tarjota
mahdollisuuksia harjoitella sekä omien tarpeiden ja toiveiden
esille tuomista että kumppanin taholta mahdollisesti tulevan
paineen tai painostuksen sietämistä - tarvittaessa myös
vastustamista.
Seksuaaliopetusta
ja -neuvontaa tarvitsevat edelleen kaikki lapset ja nuoret, mutta
lisätuen tarjoaminen ja toiminnan eriyttäminen nuorten tarpeiden
mukaisesti tulisi olla mahdollista myös seksuaalikasvatuksessa.
Eka kerta.
Tehtäviä
- Hallitsetko seksuaaliset tilanteesi?
- Onko sinulle tapahtunut
epäonnistumisia seksuaalisten tilanteiden hallinnassa?
- Mitä ovat kaikkein vaikeimpia
tilanteita seksuaalisuuden hallinnassa?
Tutkimus:
Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään
Lähde:
Kotimaa24.fi 22.05.2011
Pappi
hyvksikäyttää tyttöä.
Uskonnollisissa
yhteyksissä seksuaalisuuteen ja sen harjoittamiseen liittyy
useammin syyllisyyttä kuin uskonnollisiin yhteisöihin
kuulumattomilla tai niistä irtautuneilla, väittää tuore
yhdysvaltalaistutkimus.
Tutkimuksen
on toteuttanut Kansasin yliopiston tukemana psykologit Darrel Ray
ja Amanda Brown ja siitä kertoo Daily Mail.
Tutkimusta
varten haastateltiin 14 500 henkilöä. Kävi ilmi, että uskonnolla
ei ole vaikutusta seksuaalisuuden toteuttamisen muotoihin tai
esimerkiksi siihen, missä iässä henkilö tulee seksuaalisesti
aktiiviseksi. Sitä vastoin tutkimus osoittaa, että uskonnolliset
tai muut elämänasenteet vaikuttavat siihen, miten henkilö
seksuaalisuutensa kokee ja kuinka avoimesti hän kokee voivansa
puhua seksuaalisuudestaan.
Kysely
mittasi eri kysymysten kautta seksuaalisuuteen liittyviä
syyllisyyden kokemuksia asteikolla nollasta kymmeneen.
Voimakkaimmin syyllisyyttä koettiin mormoniyhteisöissä, jossa
keskiarvo oli yli kahdeksan. Mormonien ohella jehovan todistajat,
helluntailaiset, adventistit ja baptistit sijoittuvat
indeksiluvulla mitattuna korkealle. Katolisten keskuudessa
keskiarvo oli 6,3. Luterilaisilla luku oli 5,9.
Itsensä
agnostikoiksi ja ateisteiksi määrittelevillä kyselyssä vastaavat
keskiarvot olivat 4,7 ja 4,8 välillä.
Itsetyydytyksessä eli
masturbaatiossa ei ole mitään pahaa.
Tehtäviä
- Oletko tuntenut seksuaalista
syyllisyyttä?
- Mistä asioista olet tuntenut
syyllisyyttä?
- Vieläkö tunnet syyllisyyttä?
- Oletko koskaan masturboinut?
- Pidätö masturboinnista?
Mikä on
sukupuoliyhdyntä
Tämä
kohta perustuu pääasiassa Wikipedian arkikkeliin "Yhdyntä".
Suomen
laki kieltää sukupuoyhdynnän, jossa toisena osapuolena on alle 16
-vuotias ja toisena osapuolena on yli 16 -vuotias. Vanhempi
osapuoli tuomitaan ankaraan rangaistukseen pedofiliasta.
Sukupuoliyhdyntä
on sukupuolisen kanssakäymisen muoto, jonka biologisena
tarkoituksena on mahdollistaa uroksen sukusolujen siirtyminen
naaraan elimistöön ja tehdä naaras raskaaksi.
Monille
ihmisille yhdynnällä on paljon pelkkää mielihyvämerkitystä ilman
lisääntymisaikomusta.
Sukupuoliyhdynnässä miehen
jäykistynyt siitin työnnetään naisen kostuneeseen emättimeen.
Siitintä
liikutellaan edestakaisin naisen emättimessä, jolloin terskan
hankautuminen emättimen seinämiin voimistaa seksuaalista
kiihottumista, jonka päämääränä on useimmiten kiihottumisen
huipentuma (ns. orgasmi),
johon sukukypsällä miehellä liittyy siemensyöksy.
Miehen
on usein melko helppoa saada aikaan siemensyöksy. Miehen on syytä
opetella pidättämään siemensyöksyä esimerkiksi hiljentämällä
tahtia, sillä naisen kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi)
tulee yleensä hitaammin kuin miehen yhdynnän huippu (ns. orgasmi).
Vastaavasti
naisen on huomattava, että jotkut miehet saavat siemensyöksyn
vasta sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.
Miehen siemensyöksy ilman
naista.
Tehtäviä
- Kuinka kauan yhdynnän pitää kestää,
että on todennäköistä, että molemmat saavat orgasmin?
Sukupuoliyhdyntään
perehtyminen
Sukupuoliyhdyntään
voi perehtyä harrastamatta sitä itse. Sukupuoliyhdyntää kuvaavia
elokuvia voi ostaa samalla tavalla kuin muitakin elokuvia
esimerkiksi CD:llä ja DVD:llä.
Internetissä
esitettävät ilmaiset pätkät eivät usein esitä sitä, miten
sukupuoliyhdyntä aloitetaan ja miten ehkäisy suoritetaan. Itse
sukupuoliyhdyntää Internetistä löytyy vaikka kuinka paljon
ilmaiseksi.
On
viisasta katsoa elokuva sukupuoliyhdynnästä ennen kuin ryhtyy
yhdyntää itse harjoittelemaan.
On
sanottu, että sukupuoliyhdyntä on vaikeinta 16 -vuotiaille ja 70
-vuotiaille ja helpointa 30-50 -vuotiaille. Harjoittelu tekee
tässäkin asiassa mestarin.
Tutkimusten
mukaan uskovaiset opettelevat sukupuoliyhdyntää Internetin pornografisten
sivujen avulla ja uskonnottomat pikemmin käytännössä.
Suomen vanhin pornolehti on Kalle. Se on välillä
ollut julkaisukiellossa mutta nykyään sitä myydään vapaasti
kaikista lehdenmyyntipaikoista.
Pornografia (kr. πόρνη (pornē) 'prostituoitu' + γραφή
(grafē) 'kirjoitus', puhekielessä porno, on seksuaaliseen
kiihotukseen tarkoitettua kuvallista tai kirjallista aineistoa.
Pornografian keskeisimmät muodot ovat pornokuvat sekä
pornoelokuvat. Valtion elokuvatarkastamo määrittelee
pornografiseksi aineistoksi kuvauksen, jossa ”ihmisiä käsitellään
vain ja ainoastaan seksuaalisina olentoina”.
Eräs tapa jaotella kuvallinen pornografia on jaottelu pehmeään ja
kovaan pornografiaan. Kovassa pornografiassa yhdyntä näytetään,
pehmeässä pornografiassa seksi on näyteltyä tai kuvakulmien ja
leikkauksen takia yhdyntää ei näy.
Suomessa kuvallisen pornografian tuottaminen, levittäminen ja
hallussapito on laillista, pois lukien lapsipornografia,
eläinpornografia ja väkivaltapornografia.
Pornoelokuvien luovuttamista tai myyntiä rajoittaa yleensä korkea
ikäraja, Suomessa 18 ja Ruotsissa 15 vuotta. Pornolehtien
ikäraja Suomessa on 15 vuotta, Ruotsissa ikärajaa ei ole.
Huomaa, että tavalliset ihmiset eivät
yleensä aja häpykarvoja, mutta nykyään on vaikea löytää
kuvia, joissa häpykarvoja ei ole ajeltu.
Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään yllä
olevan kuvan mukaisesti naisen emättimeen.
Tavallisesti siitin jäykistyy itsestään, mutta nainen voi
hyväillä sitä kädellä jäykistymisen edistämiseksi.
Naisen emättimen pitää olla kostunut, jotta siitin menee hyvin
emättimeen. Mies voi auttaa naisen emättimen kostumista
koskettelemalla häpykieltä eli klitorista. Häpykieli on
emättimen aukon etuosassa oleva nipukka. Nainen voi itse
kosketella häpykieltääön tullakseen liukkaaksi. Ongelman voi
ratkaista myös liukuvoiteilla.
Yhdynnässä miehen siitintä liikutellaan emättimessä
edestakaisin. Kun miehen siemenneste valuu emättimeen, siitin
alkaa vähitellen veltostua.
Siemensyöksy emättimeen on miehen sukupuolinautinnon huippu.
Ennen yhdyntää kannattaa sopia siitä, että mies ei anna
siemensyäksyn tulla ennen kuin nainen on saavuttanut yhdynnän
huipun. Varminta on sopia etukäteen, että nainen kertoo
miehelle, kun hänen yhdynnän huippunsa tulee. Päin vastoin kuin
jotkut miehet väittävät, mies voi pidättää siemensyöksyä niin
kauan kuin haluaa. Jos miehen siemensyöksy on myöhässä, miehen
on viisasta pyytää lupaa jatkaa yhdyntää.
On syytä olla loukkaantumatta, jos toinen osapuoli välillä tai
lopuksi masturboi.
Jos ehkäisy on laiminlyöty, siittimen vetäminen pois ennen
siemensyöksyä voi vaikuttaa lievänä ehkäisynä. Jos ehkäisy
unohtuu, naisen pitää ottaa jälkiehkäisytabletti lääkerasiassa
ilmoitetun ajan kuluessa yhdynnästä.
Jälkiehkäisytabletteja
on markkinoilla kaksi. Norlevo -valmisteen saa yli
15-vuotias ilman reseptiä apteekista, tätä nuoremmat
tarvitsevat lääkäriltä reseptin. Norlevo pitää ottaa
viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Jälkiehkäisypillerin hinta
on noin 17 euroa (maaliskuu 2010).
Syksyllä 2009 tuli markkinoille toinen jälkiehkäisyvalmiste,
EllaOne. Valmisteen saaminen edellyttää lääkärin
kirjoittamaa reseptiä iästä riippumatta. EllaOne tulee ottaa
viimeistaan 120 tuntia (5 päivää) yhdynnästä. EllaOne maksaa
noin 33 euroa (maaliskuu 2010).
Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän
jälkeen. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi
ehkäisyteho sillä on. Jälkiehkäisypilleri ei koskaan vastaa
ehkäisyteholtaan oikein käytettyä kondomia tai säännöllistä
hormonaalista ehkäisyä, kuten e-pillereitä.
Mies voi toki naisen luvalla jatkaa yhdyntää vielä sen jälkeen,
kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.
Nuoret ihmisen voivat kohtuullisen helposti kokea molemmat
useita yhdynnän huippuja samassa yhdynnässä.
Nainen ratsastaa
miehellä -asento.
Tavallisin yhdyntäasento on ns. "lähetyssaarnaajan asento, jossa
mies on naisen päällä ja nainen on levittänyt reitensä.
Tavallisesti nainen kietoo säärensä miehen takamuksen ympärille
tai joka tapauksessa ns. yläasentoon.
Jos nainen on väsynyt, yhdyntää voi toki harjoittaa myös niin,
että nainen on pelkästään levittänyt reitensä.
Tasa-arvon mukaista on, että yhdynnässä myös nainen saa olla
päällimmäisenä.
Työntämällä siittimen emättimeen takaa
päin mies voi laueta helposti.
Yhdyntä-asentoja on lukuisia. Eräs asento, jossa mies laukeaa
aika helposti, on, että nainen on vatsallaan ja mies tunkeutuu
emättimeen takapuolelta. Tätä asentoa voi käyttää esimerkiksi
sen jälkeen, kun nainen on jo saanut orgasmin ja miehen pitäisi
laueta.
Tehtäviä
- Mistä olet saanut tietosi
sukupuoliyhdynnästä?
- Onko koulun seksuaaliopetus
ollut riittävää?
- Missä tilanteissa kondomi tahtoo
mennä väärin päin niin, että se ei rullaudu siittimen
päälle?
Kokemuksia
ensimmäisestä yhdynnästä
Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä löydät napauttamalla tästä.
Linkkejä
yhdyntäasennoista
Takaa päin
-yhdyntäasento on suosittu seksielokuvissa. Takaa voi
yhtyä sekä emättimeen että peräsuoleen. Peräsuoleen
yhdyttäessä on syytä käyttää yhdyntavoidetta.
Joitain yhdysntäasentoja
Mitä on itsetyydytys
Yleisesti
itsetyydytyksen katsotaan olevan mitä normaalein ja turvallisin
seksuaalisen toiminnan muoto. Sitä esiintyy aina
varhaislapsuudesta vanhuuteen saakka, niin ihmisillä kuin kaikilla
muillakin nisäkkäillä.
Jotkut naiset saavat orgasmin vain
vibraattorin eli värähtelijän avulla. Vibraattori on kätevä
tapaa suorittaa itsetyydytys.
Pienet
lapset saattavat harrastaa itsetyydytystä, vaikka he eivät
tietoisesti tiedä sitä, mistä on kysymys. Yleensä se on sattumalta
opittua.
Ei
ole mitään todisteita itsetyydytyksen minkäänlaisesta
lääketieteellisestä haitallisuudesta muille kuin Peyronien
sairaudesta kärsiville.
Kielteinen
vaikutus on kiihotuksen huipun (ns. orgasmin) yhteydessä koettu
väsymyksen tunne, joka johtuu endorfiinien vaikutuksesta ja ns.
parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta.
Samoin
runsaasta tai kovakouraisesta itsetyydytyksestä miehillä nahka voi
rasittua tai iho voi verestyä.
Periaatteessa
myös rasitusvamman saaminen käteen on mahdollista.
Tyypillisin
virhe itsetyydytyksessä on käyttää liukasteena jatkuvasti saippuaa
tai muuta pesuainetta: se johtaa nopeasti ihovaurioihin,
tulehduksiin ja jopa allergian puhkeamiseen. Vaihtoehtoina
kosteusvoide tai varsinainen liukastusvoide ovat parempia.
Tehtäviä
- Mitä mieltä olet itsetyydytyksestä?
- Jos harrastat sitä, uskallatko
tunnustaa sen harrastamisen muille?
- Onko itsetyydytys mielestäsi
puutteellista oikeaan sukupuoliyhdýntään verrattuna?
Miesten itsetyydytys
Miesten itsetyydytys on usein
käden avulla esinahan liikuttamista terskan yli ja takaisin
siittimen ollessa erektiossa.
Terskaa
voi hyväillä suoraan kädelläkin. Kivespussien hyväily on
tavallista, samoin peräaukon seutu. Toiset pitävät siittimen
puristelusta ja esinahan tai kivespussien vetämisestä kireälle
sekä kivesten puristelusta.
Toimintaa
yleensä jatketaan, kunnes kiihottumisen huippu (ns. orgasmi)
saavutetaan. Kiihottumisen huipussa (orgasmissa) sukukypsillä
miehillä purkautuu siittimen päästä vaaleaa siemennestettä.
Kiihottumisen
huippuun (orgasmiin) liittyy voimakas, miellyttävä tunne. Monet
miehet pitävät siemennesteen purkautumisen aiheuttamasta
tunteesta. Itsetyydytyksessä voidaan käyttää myös seksivälineitä
lisäämässä mielihyvän tunnetta.
Eturauhasen
tulehduksen ehkäisyssä ja hoidossa säännöllinen itsetyydystys
(masturbointi) on jopa suositeltavaa. Graham Gilesin johtama
australialainen tutkimusryhmä julkisti 16. heinäkuuta 2003
lääketieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan jatkuva itsetyydytys
(masturbointi) vähentää eturauhassyövän riskiä.
Tehtäviä
- Onko sinulla ollut
virtsatietulehduksia?
- Jos on, miten niitä on hoidettu?
- Voiko virtsatietulehdus tarttua
sukupuoliyhdynnässä?
Naisten itsetyydytys
Naisen itsetyydytys sormilla.
Naiset
pitävät usein häpyhuulten ja häpykielen (klitoriksen) pään
hyväilystä. Klitoriksen pää on elimistön herkin paikka, sillä
siinä on tuhansia hermopäätteitä.
1. Häpykielen esinahka.
2. Häpykieli.
3. Pienet häpyhuulet.
4. Emättimen eteinen.
5. Isot häpyhuulet.
(Lähde: Wikipedia)
Emättimeen
voidaan työntää sormia ja kiihottaa G-pistettä ja emättimen
aukkoa. G-piste on emättimen etupuolella, noin 4 senttimetrin
syvyydessä oleva kohta, joka on erityisen herkkä.
Peräaukon
seutua voidaan myös hyväillä, samoin rintoja. Jotkut naiset
pitävät hävyn hieromisesta suihkulla.
Hieromasauvan käyttö
Seksivälineitä,
kuten hieromasauvoja käytetään yleisesti.
Itsetyydytystä
jatketaan yleensä kiihottumisen huippuun (orgasmiin) asti niiden
naisten kohdalla, jotka saavat kiihottumisen huippuja (orgasmeja)
Kiihottumisen
huippu (orgasmi) on naisilla samankaltainen tuntemus kuin
miehillä. Joidenkin naisten virtsaputkesta tulee kiihottumisen
huipussa nestettä, joka ei kuitenkaan ole virtsaa.
Normaalisti
häpy ja emätin kostuvat kiihottumisen vuoksi.
Tehtäviä
- Millä tavalla miehen ja naisen
orgasmi eroavat toisistaan?
Yhdyntäsiveyttä
On
väärin antaa siemensyöksyn tulla ennen kuin nainen on saanut
saanut kiihottuman huipun (ns. orgasmin) tai ilmoittanut, että jo
riittää.
Siemensyöksyn
pidättämistä mies voi harjoitella etukäteen itsetyydytyksen
avulla. Jokainen mies oppii pidättämään siemensyöksyä.
Jos
nainen saa yhdynnän huipun (orgasmin) itsetyydytyksellä, hän
todennäköisesti saa sen myös sukupuoliyhdynnässä.
Koska
miehen ei ole välttämättä helppoa tunnistaa naisen yhdynnän
huippua (ns. orgasmia), kannattaa sopia etukäteen, että nainen
ilmoittaa omasta kiihottumisen huipustaan (nainen sanoo
esimerkiksi "laske" tai "saat lopettaa").
Jos haluat tulla
raskaaksi, siemennesteen on annettava mennä emättimeen. Jotta
siemenneste olisi riittävän vahvaa, saman miehen ei pidä
harjoittaa yhdyntää aivan joka päivä.
Yhdynnässä
saadussa siemensyöksyssä siemenneste purkautuu emättimeen, jolloin
siittiöillä on kohdunkaulan kautta pääsy kohtuun ja
munanjohtimiin, irronneen munasolun luokse, mikä mahdollistaa
hedelmöittymisen ja raskauden.
Ehkäisyn
avulla voidaan harjoittaa yhdyntää siten, ettei raskaaksi
tuleminen ole todennäköistä.
Peräaukkoon
suoritettua yhdyntää kutsutaan anaaliyhdynnäksi. Se vaatii usein
liukastusvoidetta.
Sukupuoliyhdynnän
huipentuma on useimmille ihmisille suuri nautinto, mutta ihminen
kokee mielihyvää vielä pitkään sukupuoliyhdynnän jälkeen.
Yhdynnän
huipentuma vapauttaa endorfiineja (opiaatteihin kuuluvia aineita),
jotka aiheuttavat mielihyvää. Samaa mielihyvän tunnetta voi saada
esimerkiksi liikunnasta.
Tehtäviä
- Jos olet mies, oletko harjoitellut
siemensyöksyn pidättämistä?
- Jos olet nainen, vaaditko
kumppaniltasi, että hän jatkaa yhdyntää kunnes olet saanut
orgasmin?
- Jos olet mies, onko sinulla
siittimen jäykistymisvaikeuksia?
- Jos olet nainen, onko sinulla
vaikeuksia saada orgasmi?
Yhdynnän esileikit
Meidän
maassamme on tapana, että yhdyntää edeltävät esileikit,
esimerkiksi mies hyväilee naisen rintoja ja emättimen suulla
olevia häpyhuulia ja kltoris -nipukkaa.
Myös
nainen voi kiihottaa itseään hyväilemällä näitä paikkoja. Nainen
voi auttaa miestä siittimen jäykistymisessä hyväilemällä miehen
siitintä.
Uusimpien
tutkimusten mukaan esileikit ovat hyödyllisiä siinä suhteessa,
että miehen siitin jäykistyy ja naisen emätin kostuu.
Vanha
käsitys siitä, että esileikit auttaisivat naista saamaan yhdynnän
huipentuman (ns. orgasmin), pidä paikkaansa.
Tärkein
naisen yhdynnän huipentumaa auttava toimenpide on riittävän pitkä
yhdyntä.
Silloin,
kun nainen haluaa seksiä oikein kovasti, hän saattaa saada
yhdynnän huipentuman myös esileikeissä.
Tehtäviä
- Mitkä yhdynnän esileikit saattavat
edistää aivan tavallisten sairauksien leviämistä?
- Pitääkö kädet pestä ennen
sukupuoliyhdyntää?
- Pitääkö sukupuolielimet puhdistaa
ennen yhdyntää ja sen jälkeen?
Supupuolielinten koot
Kaikki naiset eivät anna työntää suurta penistä
peräaukkoon. Se voi tehdä kipeää jopa hyvän voiteen kanssa.
Myös
siittimen pituudella ja paksuudella on merkitystä. Pitkä siitin
ulottuu helpommin emättimen pohjaan ja auttaa naista saamaan
yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin).
Paksu
siitin hankaa klitorista ja häpyhuulia tehokkaasti ja auttaa
naista saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin).
Koska
siittimiä ja emättimiä on erikokoisia, jokaiselle löytyy se oikea,
joka auttaa molemmat saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin
eli orkun).
Tehtäviä
- Jos olet nainen, haaveiletko
miehestä, jolla on suuri siitin?
- Jos olet mies, haaveiletko naisesta,
jolla on tiukka emätin?
- Mistä voi tietää, että tulevalla
kumppanilla on oikean kokoinen sukupuolielin?
Useita yhdynnän
huippuja
Kun
yhdynnän suorittaa neljän seinä sisällä voi vapaasti kiljua
saadessaan orgasmin.
Varsinkin
nuoret ihmiset voivat saavuttaa saman yhdynnän aikana useita
huippuja. Useimmiten useita huippuja saa nainen, koska useimpien
miesten siitin veltostuu siemensyöksyn jälkeen. Kuitenkin myös
miehen on syytä yrittää jatkaa yhdyntää naisen suostumuksella
vielä siemensyöksyn jälkeen.
Tehtäviä
- Olet kenties kuullut ihmisten
puhuvan siitä, kuinka monta orgasmia he saivat samalla kerralla?
Kannattako yrittää noudattaa näitä huhupuheita omassa elämässä?
Seksi ei aina liity
sukupuoliyhdyntään
Seksuaalisuus
on mielihyvän kokemista. Sitä tuovat läheisyys, yhdessäolo,
hellyys ja hyvän olon tuottaminen itselle ja toiselle.
Se
on kokonaisuus, johon kuuluvat ajatustunteet (emootiot), vastuu ja
ruumiillinen nautinto.
Yhdyntä
ei aina liity seksiin. Seksiin kannattaa ryhtyä vasta sitten, kun
itse kokee olevansa siihen valmis, ei muiden painostuksesta tai
luulosta, että kaikki muutkin.
Seksiä
voi harrastaa, vaikka ei olisi rakastunut.
Jokainen
päättää itse - kuka, miten ja milloin omaan kehoon saa koskettaa.
Tehtäviä
- Mitä mieltä olet siitä, että
kumppani yrittää pakottaa seksiin?
Seurustelu
Tytön
ensimmäisessä yhdynnässä puhkeaa immenkalvo ja silloin voi tulla
hieman verta.
Seurusteluaika
on tutustumista omiin ja toisen tunteisiin ja vasteisiin. Se on
ihastumista, rakastumista, mutta myös usein pettymistä.
Seurustella
voi minkä ikäisenä tahansa. Joskus ihastuksesta on vaikea kertoa
tai seurustelukumppania ei tunnu löytyvän. Kuitenkaan n. 75 %
peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei vielä seurustele.
Kiireetön
seksi on parasta.
Ihminen
on sukupuolinen olento koko elämänsä ajan. Murrosiässä
hormonitoiminnan herääminen vaikuttaa kehoon ja mieleen.
Seksuaaliset
ajatukset ja tunteet alkavat korostua aiheuttaen hämmennystä.
Vähitellen käsitys omasta itsestä ja omasta seksuaalisuudesta
muodostuu. Omaan kehoon tutustuminen auttaa löytämään omaa
seksuaalisuutta. Jokainen etenee omaa tahtiansa.
Seksi
ei kuulu itsestään selvänä asiana seurusteluun. Elämässä sattuu ja
tapahtuu. Kukaan meistä ei välty mokilta tai pettymyksiltä. Niistä
voi kuitenkin oppia, ne voi antaa itselleen anteeksi.
Tehtäviä
- Millaista on järkevä
sukupuolirakkaus?
Seksiin kuuluu
ehkäisy
Yleisohje
Laita kondomi näin päin
siittimen yläpäähän, niin että se rullautuu mukavasti
siittimen päälle.
Nuorille
ehdottomasti paras ehkäisytapa on kondomi, joka suojaa sekä
raskaudelta että sukupuolitaudeilta.
Kondomin asettaminen.
Kondomin
käyttö-ohjeen löydät napauttamallatästä
Sitä
kannattaa käyttää, vaikka tyttö käyttäisikin ehkäisypillereitä.
Kondomi
työnnetään miehen siittimen päälle ennen siittimen työntämistä
emättimeen. Siemenneste jää siemensyöksyssä kondomiin.
Kondomi
suojaa myös sukupuolitaudeilta, joista pahin lienee AIDS.
Jos
ehkäisy unohtui. vedä siitin ulos juuri ennen siemensyöksyä ja
anna siemennesteen tulla vaikka naisesi vatsalle.
Jos
sukupuoliyhdyntä on aloitettu eikä parilla ole mitään ehkäisyä,
raskauden todennäköisyyttä voi huomattavasti alentaa, jos mies
vetää siittimensä ulos emättimestä juuri ennen siemensyöksyä (ns.
keskeytetty yhdyntä, molemmat voivat saavuttaa tästä huolimatta
kiihottumisen huipun). Myös tämän jokainen mies oppii tekemään.
Jos siemensyöksy on jo mennyt
emättimeen, siemennestettä voi poistaa emätintä huuhtomalla.
Tällöin on varminta hakea mahdollisimman pian apteekista
jälkiehkäisytabletteja, jotka ehkäisevät mahdollisen raskauden
alkamisen (katumuspilleri, niitä saa apteekista ilman reseptiä).
Tehtäviä
- Jos olet mies, onko sinulla mukana
kondomeja?
- Jos olet nainen, onko sinulla mukana
kondomeja?
- Miksi kondomeja tarvitaan, vaikka
käyttäisi ehkäisytabletteja?
Raskauden
todennäköisyys
Jos
haluat tulla raskaaksi, anna siemennesteen mennää emättimeen.
Raskauden
todennäköisyys on suurin kuukautiskierron keskivaiheessa eli noin
kahden viikon päästä kuukautisten alkamisesta. Varsin monet naiset
haluavat sukupuoliyhdyntää juuri silloin, kun raskaaksi tulemisen
todennäköisyys on suurin.
Raskauden
todennäköisyys on pienimmillään viikkoa ennen kuukautisten
alkamista ja viikon kuukautisten alkamisen jälkeen.
Kuukautiset
eivät ole mikään este sukupuoliyhdynnän harjoittamiselle.
Ehkäysykeinona
yhdynnän rajoittaminen kahteen viikkoon kuukaudesta ei ole
mitenkään luotettava, vaan raskaus voi alkaa myös "varmoina
päivinä".
Nykyaikaiset
ehkäisykeinot
Naisten
kondomi. Alaosan rengas työnnetään emättimeen ja ylempi rengas jää
ulos.
Naisen kondomi asetetaan
paikalleen siten. että toinen rengas menee emättimen siään ja
toinen jää ulkopuolelle.
Seuraavassa
on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista
suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat
ehkäisymenetelmät, joka suojaavat sukupuolitaudeilta ovat kondomi
ja naisten kondomi eli femidomi.
Hormonaaliset
ehkäisimet
Kemialliset
ehkäisimet
Mekaaniset ehkäisimet
Muita
ehkäisymenetelmiä
Luota itseesi
Näytelty
joukkoraiskaus.
Omiin
ajatuksiin ja tuntemuksiin kannattaa luottaa ja edetä sen mukaan
kuin itsestä tuntuu - omaan tahtiin, mitään kiirettä ei ole.
Sinua
ei koskaan saa painostaa tai pakottaa mihinkään, mitä et halua.
Jos sinulle on tapahtunut jotain ikävää, väkivaltaista tai olet
vaikeassa tilanteessa, kerro siitä heti luotettavalle aikuiselle
henkilölle.
Tarvittaessa
hakeudu terveydenhoitajan luo tai omaan terveyskeskukseen.
Tervettä järkeä on
- käyttää omaa harkintaa,
- suunnitella asioita etukäteen,
- kertoa vanhemmille ja suunnitella
missä liikkuu, miten ja kenen kanssa,
- olla käyttämättä päihteitä ja
- pitää avaimet, kännykkä ja vähän
rahaa mukanaan kotimatkaa varten.
Pilkettä silmäkulmaan
Seksuaalisuus
on hauskuutta, iloa ja pilkettä silmäkulmassa.
Seksuaalisuuteen
liittyvistä asioista voit halutessasi keskustella mm. kavereiden,
kouluterveydenhoitajan tai muiden aikuisten kanssa.
Asiallista
tietoa löytyy myös lehtisistä, kirjoista ja netistä
www.seksuaaliterveys.org/
Olet arvokas juuri
sellaisena kuin olet - omana itsenäsi!
Tehtäviä
- Mitä harkitsematon yhdyntä voi
aiheuttaa?
- Miten sukupuolitaudeilta
suojaudutaan?
- Mikä on sukupuoliyhdynnän laillinen
ikäraja?
- Millaisia riippuvuuksia
sukupuolielämään liittyy?
- Voiko seurustelu häiritä
koulunkäyntiä? Miten?
Kestääkö seksikemia
Italialaisten
tutkijoiden mukaan ne muutokset kehon kemiassa, jotka saavat
ihmiset kokemaan uudet sukupuolikumppanit seksuaalisesti
haluttavina, kestävät parhaimmillaan kaksi vuotta.
Avioseksiä
kannattaa harrastaa, vaikka se ei aina maistuisikaan.
Kahden
vuoden jälkeen siirrytään viimeistään vakiintuneeseen suhteeseen,
ja toiset hormonit alkavat hallita.
Neutrofinihormoneja
erottuu suurempia määriä suhteen alkuvaiheessa. Siinä vaiheessa
myös naisten testosteronin (miessukupuolihormonin) määrä on
lisääntynyt ja miesten vähentynyt.
Tilanne
muuttuu, kun suhde on kestänyt vuodesta kahteen, sen jälkeen
hallitsevaksi hormoniksi nousee oksitosiini, niin kutsuttu
“hellimishormoni”.
Oksitosiini
on hormoni, jota erittyy aivolisäkkeen takalohkosta äidin
synnyttäessä. Se saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön
liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada
maito poistumaan rinnoista supistamalla maitorauhasia ympäröivät
pienet lihakset. Oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen
mielihyvän yhteydessä
Muutamat
tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset saattavat tuntea
tarvetta hormonilääkkeisiin, jotta voisivat uudelleen kokea tuon
alkuperäisen rakastumisen huuman. (Lähde: BBC News 1.2.2006)
Jopa
75 -vuotiaat harrastavat seksiä.
Kommentti:
Tuon ei tarvitse olla totta. Aivot ovat ihmisen tärkein
sukupuolielin. Jos aivot saavat jatkuvasti viestiä siitä, että
partneri on haluttava, kyllä sen hormonitkin uskovat. Ja
aivoillehan, siis alitajunnalleen, voi viestittää mitä tahtoo.
Intohimon säilymiseen parisuhteessa ei tarvita hormonipillereitä,
vaan välittämistä, viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta.
Auttavatko erikoiset
yhdyntäasennot
Silloin,
kun seksi ei maistu parille, lääkäri saattaa suositella erilaisia
yhdyntäasentoja. Näistä asennoista on tehty kirjoja ja tietoa saa
myös Internetistä.
Jotkut
naiset nauttivat esimerkiksi siitä, että nainen on yhdynnässä
päällimmäisenä tai siitä, että mies työntää siittimen emättimeen
takakautta naisen olessa sängyssä vatsallaan.
Monet
naiset haluavat myös yhdyntää peräaukkoon. Sitä on syytä
harjoittaa ennen kuin saa peräpukamia.
Erikoisten
asentojen vaarana on, että mies saa siemensyöksyn liian aikaisin.
Sen
jälkeen, kun nainen on saavuttanut koohottumisen huipun (orgasmin)
ja mies on onnistunut pidättämään omaa siemensyöksyään, voi
harjoitella uusia asentoja.
Joitakin
pareja kiihottaa myös se, että toinen tai molemmat kiljahtelevat
mielihyvästä.
Tehtäviä
- Tutkikaa miten yleisiä avioerot ovat
Suomessa.
- Tutkikaa avioliittojen pituuksien
jakaumaa Suomessa?
- Verratkaa Suomen avioerojen
yleisyyttä muiden maiden avioerojen yleisyyteen.
- Pohtikaa avioerojen syitä Suomessa.
- Aiotko joskus solmia avioliiton?
- Aiotko joskus hankkia lapsia?
- Miten voit vaikuttaa parhaiten
ihmissuhteisiisi?
Jo ei seiso tai
luista
Siittimen
vois saada jäykistumään siten, että nainen nuolee sitä.
Siittimen
jäykistuminen eli "seisominen" ei aina
onnistu.
Eniten vaikeuksia on vanhoilla miehillä, mutta niitä voi tulla
kenellelle tahansa.
Jos
poikaystäväsi "runkkaa" penistään, sinun ei kannata loukkaantua,
sillä silloin saat emättimeesi kovettuneen siittimen.
Jos
poikaystäväsi työntää emättimeesi siittimen, joka ei ole vielä
kovettunut, älä loukkaannu, sillä usein siitin kovettuu sen
jälkeen, kun se on varovasti työnnetty valmiiksi liukkaaseen
emättimeen.
Jos
ei ole tarvetta käyttää kondomia, tällä luistaa aina. Ainetta
myydään apteekeissa.
Jos
emättimen liukkaus on huono, kannattaa käyttää liukuvoiteita ja
myös intiimihygieniaan tarkoitetut suihkeet ovat hyviä. Viimeksi
mainitut saattavat heikentää kondomia.
Tavallinen
oliiviöljy käy, jos ei ole muuta saatavilla.
Lääkäriltä
voi saada resptin suun kautta syötävään lääkkeeseen, joka saa
melkein kenen tahansa siittimen seisomaan.
Kaksi
tunnetuinta ovat Cialis ja Viagra.
Jos
haluaa nopean erektion, joka kestää esimerkiksi koko viikonlopun,
kannattaa valita Cialis, jos haluaa hyvää yhden kerran erektiota,
Viagra autaa joitain.
Jos
yllä olevista neuvoista ei ole apua, lääkäri voi neuvoa muita
keinoja.
Tämä ei ole spermaa vaan
voidetta.
Tehtäviä
- Milloin siittimesi alkaa seista?
- Milloin emättimesi alkaa liukastua?
- Miten voit auttaa asiaa, jos sinulla
on ongelmia?
Harrasta seksiä myös
raskaana

Kirjailija Leena Lehtolaisen rikosromaanissa
päähenkilö pitää kovasti raskauden aikaisesta seksistä.
Mikäli nainen pitää raskauden aikaisesta
sukupuoliyhdynnästä, hänen kannattaa sitä harrastaa.
Mikä on ihmisen
syntymä
Ihmisen syntymä on tapahtumasarja, jossa naisen raskaus päättyy
siten, että se tuottaa lapsen.
Miten syntyminen
tapahtuu
Luonnollisessa syntymässä ammattiapu on vähäistä. Lapsi tulee ulos
kohdusta naisen emättimen kautta.
Keisarileikkaus on kirurginen toimepide, jossa lapsi tulee ulos
kohdusta leikkauksen avulla.
Lapsi voi syntyä ennenaikaisesti eli keskosena, jolloin lapsi
tarvitsee syntymän jälkeen sairaalahoitoa.
Koska syntymä tapahtuu Suomessa sairaalaolosuhteissa, syntymää ei
selosteta tässä aineistossa tämän laajemmin.
Yhteydenotto
äitiysneuvolaan heti raskauden alussa
Raskaana olevan kannattaa olla yhteydessä neuvolaan heti raskauden
alussa, kun kuukautiset ovat jääneet pois. Ensimmäinen käynti
terveydenhoitajan vastaanotolle ajoittuu 7 - 10 raskausviikoille.Kun
tulee ensimmäiselle käynnille neuvolaan, kannattaa etukäteen täyttää
ja ottaa mukaan internetistä saatava lomake.
Synnytyksen
jälkeen
Kun vauva on syntynyt ja perhe on ilmoittanut siitä neuvolaan,
terveydenhoitaja tulee kotikäynnille. Molempien vanhempien kanssa
keskustellaan synnytyskokemuksista, vauvan ensitapaamisesta ja
siitä, minllaista on olla vauvaperheenä kotona.
Vauvan vointi tarkistetaan ja hänet punnitaan. Imetykseen ja siinä
mahdollisesti ilmenneisiin pulmiin annetaan ohjeita. Kaikkiin
vanhempien mielissä heränneisiin asioihin pyritään vastaamaan ja
ohjaamaan muutoinkin vauvan hoidossa.
Äidin vointi ja toipuminen synnytyksestä tarkistetaan. Jaksamisesta
ja mielialoista keskustellaan.
Jälkitarkastus
Jälkitarkastus tehdään 5-12 viikkoa synnytyksestä. Terveydenhoitajan
luona tarkistetaan äidin paino, verenpaine, hemoglobiini ja tehdään
virtsan liuskatesti. Jaksamisesta, voinnista, mielialoista ja
imetyksestä keskustellaan, samoin raskauden ehkäisystä.
Noin kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä, äiti täyttää
vastaanotolla mielialaa kuvaavan EPDS-kyselyn.
Lääkärin vastaanotolla joko neuvolassa tai omalla gynekologilla
tehdään gynekologinen tutkimus ja keskustellaan ehkäisystä ja muista
esiin nousevista asioista sekä annetaan jälkitarkastustodistus, joka
toimitetaan Kelaan vanhempainrahan maksua varten.
Ehkäisy
synnytyksen jälkeen
Täysimetykseen (eli siihen, että vauva saa pelkästään rintamaitoa
ympäri vuorokauden myös öisin vähintään neljän tunnin välein eivätkä
äidin kuukautiset ole vielä alkaneet) ei voi luottaa kuin kuuden
ensimmäisen kuukauden ajan 98 %:sti. Imetys ei suojaa uudelta
raskaudelta.
Kondomi suojaa oikein käytettynä uudelta raskaudelta imetyksen
aikana 98 %:n varmuudella. Kierukka voidaan laittaa äidille
aikaisintaan jälkitarkastuksessa.
Keltarauhashormonia sisältävät ehkäisyvalmisteet kuten
ehkäisypillerit ns. minipillerit, hormonikierukka ja ihonalainen
ehkäisykapseli ovat turvallisia ehkäisyvaihtoehtoja imetysaikana,
samoin kuparikierukka.
Ehkäisypuikon käyttö on epävarma ehkäisykeino yksinään käytettynä,
ja sen vaikutusta äidinmaitoon ei tunneta.
Miehen tai naisen sterilisaatio on pysyvä ehkäisymuoto. Sitä pitää
harkita yhdessä oman puolison tai kumppanin kanssa.
Tehtäviä
- Aiotko hankkia lapsia?
- Missä iässä aiot hankkia lapsia?
- Kuinka monta lasta aiot hankkia?
- Miten aiot sovittaa yhteen lasten hankkimisen ja ansiotyön?
- Aiotko hankkia lapsia avoliitossa vai avioliitossa?
Vanhusten seksi
Periaatteessa vanhusten seksille ei ole mitään yläikärajaa.

90%:lla naisista kuukautiset loppuvat 45 - 55-vuotiaana. Viisi
prosenttia on niitä, joilla ne loppuvat jo alle neljävitosena ja
samoin viisi prosenttia niitä, joilla ne kestävät yli tuon 55
vuoden.
Kun kuukautiset ovat loppuneet, nainen ei yleensä tule enää
raskaaksi ja hän voi harrastaa seksiä esimerkiksi vakituisen
kumppaninsa kanssa ilman minkäänlaista ehkäisyä.
Tuntemattomien ihmisten kanssa seksin harrastamiseen liittyy AIDSin
ja muiden sukupuolitautien riski.

Cialis on
potenssilääke, jonka vaikutus kestää koko viikonlopun.
Miehillä vaikeuksia saattaa aiheuttaa vaikeus saada siitin jäykäksi
(erektiohäiriä), mutta tähän on lääkkeitä, joita saa lääkärin
reseptillä.
Ceridal intime
on apteekeissa myytävä liukastusvoide, joka liukastaa erittäin
hyvin. Se ei kuitenkaan sovi nuorisolle, koska se saattaa
haurastaa kondomia.
Naisilla emätin (vagina) saattaa olla kuiva, mutta tähän on koko
joukko liukastusvoiteita, joita saa apteekeista ja
seksitarvikekaupoista ilman reseptiä.
Kotoa löytyvistä tuotteista voidaan käyttää oliiviöljyä, oliiviöljyä
käytetään myös korvien pohdistuksee, joten se on ehdottoman
vaaratonta. Jotkut käyttävät myös rypsiöljyä.
Emättimen kautta tapahtuvaan yhdyntään ei nuorilla suositella näitä
öljyjä, koska ne saattavat haurastuttaa kondomeja.
Peräaukon kautta tapahtuvassa yhdynnässä on käytettävä liukasteita,
ja tavallist ruokaöljytkin sopivat siihen, hätätilassa vaikka
saippua.
Jos nuori ihminen haluaa saada lapsen, kannattaa tutkia sitä, mitkä
liukasteet tappavat siittiöitä.
Mies voi saada siemensyöksyn hyvinkin vanhana.
Miehen
siemensyöksy. Tavallisesti siemensyöksy tapahtuu, kun siitin on
emättimen sisässä. Siittimen poistaminen emättimestä juuri ennen
siemensyöksyä on huono ehkäisymenetelmä.
Nainen, joka on nuorena kokenut yhdynnän huippuja (orgasmeja), kokee
niitä myös vanhana, mutta iän mukana yhdynnän huipun todennäköisyys
vähenee.
Vanhusten seksiin ei pidä suhtautua kielteisesti, vaan myös
vanhusten pitää sallia seksistä nauttiminen.
Tehtäviä
- Miten sinun suvussasi suhtaudutaan vanhusten seksiin?
- Tiedätkö, harrastavatko sinulle läheiset vanhukset seksiä?
Esimerkki
sukupuolielmän ongelmista: abortti
Miksi tämä
esimerkki on valittu tähän oppiaineistoon
Yhteiskuntaan sovellettua siveyttä tarkastellaan laajasti tämän
oppikirjasarjan osassa ”Hyvä yhteiskunta”.
Kaikista sovelletun siveyden kysymyksistä aborttikysymys erottaa
selvimmin kristityt ja uskonnottomat.
Myös koululainen voi joutua päättämään oman raskautensa
keskeyttämisestä.
Sosialismin
kaatuminen ja abortti
Perinteisesti raskauden keskeytys (abortti) on ollut sallittu ns.
sosialistisissa maissa, joissa yhteiskunta on perustuslain mukaan
puolueeton suhtautumisessaan uskontoihin ja uskonnottomuuteen.
Kun yhteiskunta on monissa maissa vaihtunut sosialistisesta
kapitalistiseksi, myös suhtautuminen raskauden keskeytykseen on
eräissä näistä maista (esimerkiksi voimakkaasti katolisen
kristinuskon hallitsemassa Puolassa) muuttunut.
Yhdysvalloissa korkein oikeus päätti 1973, että naisella on
perustuslaillinen oikeus raskauden keskeytykseen kuuden ensimmäisen
raskauskuukauden aikana.
Suomessa oikeutta raskauden keskeytykseen on yhä rajoitettu.
Raskauden
keskeytys Suomessa
N:o 239/ 1970
Annettu Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 1970
Laki raskauden
keskeyttämisestä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1§
Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä
keskeyttää:
1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen hänen
sairautensa, ruumiinvikansa tai heikkoutensa vuoksi vaarantaisi
hänen henkensä tai terveytensä;
2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet
huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle
huomattava rasitus;

kun hänet on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita tarkoitetaan
rikoslain 25 luvun 4 ja 5 §:ssä sekä 20 luvun 1, 3, 3 ja 9 §:ssä
tai saman luvun 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos teko on
sisältänyt naisen toimintavapauden törkeän loukkauksen;
3) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut täyttänyt
seitsemäätoista vuotta tai oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta
taikka kun hän on jo synnyttänyt neljä lasta;
4) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen tai että
lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai
ruumiinvika; tai
5) kun jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus, häiriytynyt
sieluntoiminta tai muu niihin verrattava syy vakavasti rajoittaa
heidän kykyään hoitaa lasta.
Yleinen
(katolinen) kristillinen kirkko vastustaa raskauden keskeyttämistä
Maailman suurin uskonto, yleinen (katolinen) kristinusko vastustaa
raskauden keskeytystä.
Raskauden keskeytyksen oikeutusta ovat puolustaneet voimakkaimmin
uskonnottomat.
Koska ihminen kehittyy hedelmöitetystä munasolusta ihmiseksi
vähitellen, raskauden, keskeytyksen viimeinen ajankohta on
aiheuttanut erimielisyyksiä.
Katolisen kirkon johtaja paavi.
Yleinen (katolinen) kristillinen kirkko vastustaa raskauden
keskeytystä kaikissa olosuhteissa, myös silloin, kun äidin henki
on vaarassa.
Tämä kirkko vastustaa myös kaikkia raskauden ehkäisykeinoja lukuun
ottamatta keskeytettyä yhdyntää.
Vanhoillisten
käsitys
Uskonnolliset raskauden keskeytyksen vastustajat vetoavat useimmiten
siihen, että
- on väärin tappaa syytön ihminen
- sikiö on syytön ihminen.
Asenteet
tappamiseen
Asenteet tappamiseen yleensä vaihtelevat eri uskontojen välillä ja
sisällä.
Jotkut jainalaiset (intialainen uskonto) munkit lakaisevat edessään
olevaa tietä jotta eivät tappaisi hyönteisiä.
Juutalaisten ja kristittyjen Raamatussa asenteet tappamisen
vaihtelevat.
Erissä kohdissa Raamattua laajamittainen tappaminen on juutalaisten
ja kristittyjen jumalan antama käsky:
”Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät
ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli
heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset,
härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"
(Ensimmäinen Samuelin kirja, luku 15).
Kuolemantuomio
Hyvin monet raskauden keskeytystä vastustavat kristityt kannattavat
kuolemantuomioita.
Kuolemantuomion vastustajat ovat usein uskonnottomia, mutta tässä
asiassa rajat kulkevat käsitysten sisällä.
Keskiajalla kristityt tappoivat suuren määrän ihmisiä, koska
noituudesta määrätään Raamatussa kuolemantuomio.
Jyrkästi islamilaisissa maissa teloitetaan edelleen esimerkiksi
jumalattomia (ateisteja) ja aviottoman lapsen synnyttäneitä naisia.
Äskettäin islamilaisessa Pakistanissa on teloitettu kivittämällä
raiskauksen uhriksi joutunut nainen.
Myös kristityt ovat menneinä aikoina teloittaneet ihmisiä näistä
syistä.
Raskauden keskeytyksen kannattajat vetoavat usein siihen, että kohta
b) ei pidä paikkaansa, sillä sikiö ei ole ihminen.
Raskauden keskeytyksen vastustajat vastaavat, ettei voida vetää
rajaa sille, mistä alkaen sikiö on ihminen.
Syntymä
Vapaamieliset pitävät usein lapsen syntymää sinä rajana, jolloin
hänestä tulee ihminen.
Tämä ajattelu näyttää olevan sopusoinnussa tunteidemme kanssa.
Vanhoilliset vastaavat tähän, että pitkälle kehittyneet sikiöt
voisivat säilyä kohdun ulkopuolella.
Jos joskus pystytään rakentamaan keinokohtuja, miten tähän sitten
pitäisi suhtautua?
Elinkykyisyys
Missä on ihmisyyden raja.
Ihmisyyden rajaa on yritetty vetää myös siihen ajankohtaan, jolloin
sikiö on elinkykyinen kohdun ulkopuolella.
Esimerkiksi Yhdysvaltain korkein oikeus päätti v. 1973, että
tällainen raja sikiöllä on kuudennen raskauskuukauden lopussa.
Tässä on vaikeutena mm. se, että sikiön mahdollisuus selviytyä
kohdun ulkopuolella riippuu lääketutkimuksen tasosta.
Esimerkiksi Suomessa kuuden kuukauden ikäinen sikiö voi selviytyä
kohdun ulkopuolella, mutta tilanne on aivan toinen kehitysmaissa.
Elonmerkkien
osoittaminen
Ihmisyyden rajaa on yritetty vetää myös siihen ajankohtaan, jolloin
sikiö alkaa liikkua.
Kykyä liikkua ei kuitenkaan voida pitää rajana, koska sikiö on elävä
olento jo ennen kuin se alkaa liikkua.
Onko sikiön
tappaminen väärin
Jotkut vapaamieliset myöntävät, että sikiö on syytön ihmisolento
mutta kiistävät sen, että sikiön tappaminen on väärin.
Kieltävien lakien
seuraukset
Aborttikuolemat Yhdysvalloissa.
Raskauden keskeytysten kieltäminen ei lopeta niitä vaan siirtää ne
salaisiksi.
Raskauden keskeytystä toivovat naiset ovat usein epätoivoisia ja
teettävät raskauden keskeytyksiä puoskareilla.
Valvotuissa olosuhteissa raskauden keskeytys voidaan suorittaa
naisen terveyttä vaarantamatta, mutta ilman asiantuntemusta
suoritettu raskauden keskeytys voi johtaa naisen vakavaan
sairastumiseen tai kuolemaan.
Tämä on pikemminkin perustelu raskauden keskeytystä kieltäviä lakeja
vastaan kuin siveellinen kannanotto raskauden keskeytykseen.
On mahdollista vastustaa raskauden keskeytystä siveysperustein mutta
vastustaa myös raskauden keskeytystä rajoittavia lakeja.
Lait ja
yksityiselämä
Vapaamieliset ovat usein esittäneet, että lakien tehtävä on estää
ihmisiä aiheuttamasta vahinkoa toisille, sen sijaan lakien tehtävä
ei ole puuttua asioihin, jotka ovat yksityisasioita ja joista on
mahdollisesti vahinkoa vain ihmiselle itselleen.
Lait voivat luoda ns. uhrittomia rikoksia. Esimerkiksi aikuisten
ihmisten välinen homoseksuaalisuus, prostituutio ja pelaaminen
kuuluvat tähän ryhmään. Usein raskauden keskeytys katsotaan tähän
ryhmään kuuluvaksi.
Tähän on vastattu, että on kiistanalaista, onko
raskaudenkeskeytyksessä uhri. Raskauden keskeytyksen vastustajien
mielestä sikiö on raskauden keskeytyksen uhri.
Naisnäkökulma
Ns. naisnäkökulman mukaan naisella on oikeus päättää, mitä hänen
omassa ruumissaan tapahtuu.
Kuvitellaan, että nainen herää sairaalassa ja huomaa, että hänen
verenkiertonsa on kytketty tuntemattomaan mieheen.
Tämä mies on kuuluisa taiteilija joka sairastaa munuaissairautta.
Ainoa keino pelastaa mies on kytkeä hänen verenkiertonsa samaa
verityyppiä olevaan ihmiseen.
Taiteen ystävät ovat kaapanneet naisen ja kytkeneet hänet
taiteilijaan.
Naiselle kerrotaan, että jos hän haluaa, hänet voidaan irrottaa
mutta mies kuolee.
Jos nainen pidetään kytkettynä yhdeksän kuukautta, mies pelastuu.
Tässä tapauksessa taiteilija on syytön ihminen, ja hänen
irrottamisensa naisesta tappaa hänet.
Esimerkkiä voidaan parantaa siten, että nainen ei joudu kaapatuksi
vaan että häntä luullaan vapaaehtoiseksi ja hänet laitetaan
vahingossa mukaan.
Esimerkiksi onneellisuutta kannattavan seuraussiveyden mukaan yhteen
kytkettynä pitämistä voidaan puolustaa. Luultavasti sitä voidaan
puolustaa myös jonkin velvollisuussiveyden mukaan.
Sikiön elämän arvo
Sikiö kuuluu ihmislajiin, mutta onko se henkilö?
Vastaava kysymys voidaan asettaa ihmisestä, joka esimerkiksi
onnettomuuden jäljiltä elää sydänkeuhkokoneessa mutta on
aivokuollut.
Vanhoillisten todistelu asettaa ihmislajiin kuulumisen kaikkien
muiden ominaisuuksien edelle.
Sikiö ja aivokuollut ihminen eivät ole tietoisia edes
olemassaolostaan.
Monet abortin
vastustajat syövät tapettuja eläimiä
Sen sijaan eläimet, kuten siat ja naudat, joita tapetaan ihmisen
ravinnoksi, ovat olemassaolostaan tietoisia olentoja.
Monet abortin jyrkät vastustajat syövät tapettuja eläimiä hyvällä
ruokahalulla.
Jopa kala on pitemmälle kehittynyt kuin kolmen kuukauden ikäinen
sikiö.
Myöhäisissä raskauden keskeytyksissä lisäongelma on se, että väärin
tehty raskauden keskeytys voi aiheuttaa sikiölle tuskaa.
Sikiö mahdollisena
tulevana ihmisenä
Vanhoillisten päättely voidaan muotoilla myös seuraavasti:
- On väärin tappaa mahdollinen tuleva ihminen.
- Sikiö on mahdollinen tuleva ihminen.
Tässä päättelyssä on heikennetty aikaisemmasta ehtoa 1.
Kruununprinsessa on mahdollinen tuleva
kuningatar, mutta hänellä ei ole kuninkaan oikeuksia.
Aivan vastaavalla tavalla voidaan väittää, ettei mahdollisella
tulevalla ihmisellä ole vielä ihmisen oikeuksia.
Tässä tapauksessa voidaan väittää, että jos halutaan varjella
tulevia ihmisiä, pitäisi kieltää myös kaikki syntyvyyden säännöstely
katolisten pappien naimattomuuskielto mukaan lukien.
Koska ylikansoitus on jo nyt maailman suurin ongelma, sen
ratkaiseminen pitäisi kieltää samoilla perusteilla kuin raskauden
keskeytystä vaaditaan kiellettäväksi.
Vastasyntyneiden
tappaminen
Edellä esitetyssä Raamatun kohdassa juutalaisten ja kristinuskon
jumala käski tappaa amalekilaisten vastasyntyneetkin.
Niin vastenmieliseltä kuin ajatus tuntuukin, vastasyntyneiden
tappamista on käytetty monissa kulttuureissa, myös
muinaissuomalaisessa, väestönkasvun rajoittamiseen.
Muinaiskreikkalaiset Platon ja Aristoteles vaativat, että valtion on
tapettava epämuodostuneet vastasyntyneet.
Tässä kohden voidaan väittää, että pitkälle kehittynyt sikiö ja
vastasyntynyt lapsi eivät eroa paljon toisistaan ja että samat
näkökohdat, jotka soveltuvat sikiöön, soveltuvat juuri syntyneeseen
ihmiseen.
Eri maissa eri
asenteita
Aborttiklinikka Yhdysvalloissa.
Suomessa on nykyään äärimmäisen harvinaista, että vastasyntyneen
lapsen äiti tai edes kumpikaan vanhemmista haluaisi lapsensa
kuolemaa.
Suhtautumien raskauden alkuvaiheessa olevaan sikiöön on
toisenlainen, koska raskauden keskeyttäminen on myös Suomessa
tietyin ehdoin sallittu.
Useissa maissa raskauden keskeytykselle ei ole samanlaisia
rajoittavia ehtoja kuin Suomessa.
Yhdysvalloissa, jossa oikeus raskauden keskeytykseen raskauden
alkuvaiheessa on perustuslain takaama oikeus, kristityt ovat
polttaneet raskauden keskeytyksiä suorittavia laitoksia ja
syyllistyneet niitä vastaan myös muihin terroritekoihin.
Raskauden
keskeytyksen vaihtoehdot
Raskauden keskeytys on tarpeellinen esimerkiksi naisen hengen
pelastamiseksi. Myös monissa muissa tapauksissa raskauden keskeytys
on perusteltu.
Raskauden keskeytys on naiselle usein raskas valinta.
On mahdollista, että joissakin tapauksissa raskauden keskeytystä ei
myönnetä Suomessa vaan sen saamiseksi on matkustettava ulkomaille.
Raskauden keskeytys ei sovi ehkäisymenetelmäksi.
Voidaan sanoa, että lapsella on oikeus syntyä toivottuna.
Nykyaikaisilla ehkäisymenetelmillä ei-toivottu raskaus voidaan
välttää.
Tehtäviä
- Pitäisikö ehkäisykierukkaa arvioida samoilla perusteilla kuin
aborttia?
- Pitäisikö ns. katumuspilleriä arvioida samoilla perusteilla
kuin aborttia?
- Tutkikaa mitkä raskauden ehkäisymenetelmät sopivat
lukiolaisille.
- Tutkikaa esimerkiksi Internetillä, kuinka paljon raskauden
keskeytyksiä on viime vuosina tehty Suomessa. Missä ikäryhmissä
raskauden keskeytykset ovat yleisimpiä?
- Pohtikaa miksi raskauden keskeytyksiä tehdään Suomessa.
Voitaisiinko niitä vähentää esimerkiksi ehkäisyvalistuksella?
Harjoitustyö
Laatikaa yllä esitettyä vastaava esitys armomurhasta eli
eutanasiasta.
Tehtäviä
Alankomaissa eutanasia on laillistettu.
- Selvittäkää mitä perusteluja Alankomaissa on esitetty
eutanasian laillistamisen puolesta.
- Mitä vaaroja eutanasian laillistamiseen liittyy?
- On ehdotettu, että jokainen voisi kuolla huvikseen ns.
itsemurhataloissa (Michel Foucault (1926 - 1984)). Miten tähän
tulisi suhtautua.
Jo
muinaiset ihmiset
Onnellisuus ei käsitteenä ole uusi. Muinaiset kirjoittajat
pohtivat ihmisen onnen ehtoja. Noissa kirjoituksissa korostettiin
ihmisen hyveellistä elämää onnen lähteenä. Nykyajan pohdinnoissa
sen sijaan korostuu kysymys siitä, voiko yksilö löytää oman
onnensa. Tähän liittyy muun muassa sanonta "Jokainen on oman
onnensa seppä".
On myös epäonnea jolloin tapahtuu monia epämukavia asioita.
Esimerkiksi suolan läikyttäminen, peilin rikkoutuminen ja kuun
varjoon astuminen aiheuttavat uskomusten mukaan huonoa onnea.
Tehtäviä
- Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokainen on oman onnensa
sepppä?
- Pitääkö väitteenä paikkansa, että jokainen on oman onnensa
seppä. Jos olette asiasta eri mieltä, väitelkää asiasta.
- Milloin näit viimeksi mustan kissan kulkevan tien yli?
(Kirjoittajan kotona on kaksi mustaa kissaa ja melkein musta
koira.)
- Ottakaa selvää siitä, mistä johtuu se, että täysin mustia
kissoja on aika vähän?
- Montako peiliä olet rikkonut?
- Voiko rikkoontuneen peilin viedä kierrätykseen?
- Oletko yhtään taikauskoinen?
Onnen
voi periä vanhemmiltaan
Nykyään tutkijat etsivät asioita, jotka saavat ihmiset
nauttimaan elämästään ja tuntemaan tyytyväisyyttä. Silloin tällöin
ilmestyy listoja, joissa kerrotaan, minkä maiden asukkaat ovat
kaikkein onnellisimpia.
Onnellisuus syntyy hyvin monista aineksista. Taipumus
onnellisuuteen on jossain määrin perityvää.
Onnellisuuteen taipuvainen ihminen on kuin kissa, joka aina
putoaa jaloilleen.
Myös varallisuus ja hyvät tulot lisäävät tiettyyn rajaan asti
onnellisuutta.

Tärkein
ohje onnellisuuden tavoittelussa on: Synny oikeaan perheeseen.
Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten on havaittu elävän
pitempään ja olevan terveempiä ja tuotteliaampia. Toisaalta
voidaan väittää, että onnellisuus kenties johtuu hyvästä
terveydestä ja työkyvystä.
Tehtäviä
- Tiettyyn rajaan asti varallisuuden lisääntyminen lisää
onnellisuutta, mutta oikein rikkaat eivät ole sen onnellisempia
kuin tavalliset rikkaat. Mistä tämä johtuu?
- Ottakaa selvää siitä, mikä on niukkuuden laki.
- Millä tavalla varakkuus voi pidentää ihmisen elinikää?
Onnellisuustutkimus
Tärkein yksittäinen onnellistava tekijä on perimä. Erossa
kasvaneita identtisiä kaksosia
tutkimalla on havaittu, että perimä selittää noin puolet ihmisen
onnellisuudesta.
Toiseksi merkittävin elämänlaatua parantava tekijä on
avioliitto.Tiedot osoittavat naimisissa olevien ihmisten olevan
naimattomia onnellisempia. Parisuhde sinänsä ei näytä riittävän
myönteisen vaikutuksen syntymiseen.
Vertailun mukaan avoliitossa elävät eivät ole yhtä onnellisia kuin
yhdessä asuvat avopuolisot. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että
avioliitto on monissa maissa lainsäädäntösyistä turvallisempi
yhteiselämän muoto kuin avoliitto.
Myös muut ihmissuhteet vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi.
Kun tutkittiin Intian köyhiä, vähäosaiset pitivät itseään lähes
yhtä onnellisina kuin vertailuryhmäksi valitut selvästi paremmin
toimeentulevat keskiluokan jäsenet.
Alimpaan sosiaaliryhmään kuuluneet intialaiset pitivät ystäviään
ja sukulaisiaan suuressa arvossa. Hyvät ihmissuhteet tekivät
heidän elämästään mielekästä ja auttoivat kestämään äärimmäistä
köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä.
Intian aivan alinta ryhmää, kastittomia, ei liene tutkittu yllä
mainituissa tutkimuksissa. Sikäli
kuin kastittomille annetaan töitä, heille annetaan sellaisia
töitä, joita muut eivät suostu esimerkiksi epäterveellisten
työolosuhteiden takia tekemään.
Tehtäviä
- Oletko mielestäsi useimmiten onnellinen vai onneton?
- Mistä tämä johtuu?
- Mikä tekee sinut onnelliseksi?
- Miten voit tehdä ystäväsi onnelliseksi?
- Miten voit tehdä vihollisesi onnettomaksi?
- Kannattaako tehdä vihollisensa onnettomaksi?
- Voidaanko onnellisuutta lisätä masennusta poistavilla
lääkkeillä?
Onneton rikas
Onneton rikas on onnellisempi kuin onneton köyhä. Varakkaat
ihmiset ovat joka tapauksessa keskimäärin varattomia
onnellisempia. Sitä vastoin ahneus heikentää elämänlaatua. Ne,
jotka haluavat jatkuvasti lisää hyvää, eivät aina nauti
elämästään.
Myös selkeä todellisuuskäsitys lisää onnellisuutta. Ei siis pidä
paikkaansa, että tieto lisäisi onnettomuutta.
Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä. Itsensä
onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät keskimääräistä enemmän
vapaaehtoistyötä. (Tämän oppikirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan
tee onnelliseksi.)
Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoisista tuntui myös,
että muiden auttaminen teki heistä entistä onnellisempia, mikä
taas auttoi heitä tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa
olevien hyväksi.
Tehtäviä
- Millainen on ahne ihminen?
- Onko ahneudesta todellista hyötyä?
- Tunnetko itsesi tyytyväiseksi, kun olet auttanut jotain
toveriasi?
Ole kaunis
Ulkoinen viehättävyys ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan on
ilmennyt, että ne, jotka hyväksyvät oman ulkonäkönsä eivätkä
vertaile itseään koko ajan muihin, ovat keskimääräistä
onnellisempia.
Kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä omalla keholla
voi tehdä, kuin siihen, mitä sille voi tehdä.
Nuoruuden ihannointi on yhtä turhaa. Laaja tutkimus osoitti
kielteisten emootioiden vähenevän ihmisen vanhetessa.
Tehtäviä
- Mihin seikkoihin ulkonäössäsi voit vaikuttaa itse?
- Mihin asioihin ulkonäössäsi et voi vaikuttaa?
- Ihminen voi olla kaunis, mutta siitä huolimatta hänellä voi
olla huono pärstäkerroin. Mikä ero on kauneudella ja
pärstäkertoimella?
Onni
suosii rohkeaa
Maalaus
ravintola Kairossa.
Laulun mukaan onni suosii rohkeaa. Elämä alkaa hymyillä, jos
uskaltaa tarttua tilaisuuteen eikä vähättele
onnistumismahdollisuuksiaan.
Menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten tähtien
alla, vaan he ovat omaksuneet asenteita ja käyttäytymismalleja,
jotka palkitsevat heidät myönteisillä kokemuksilla.
Onni näyttää potkivan osaa ihmisistä kaikilla elämän aloilla.
Nämä ihmiset nauttivat silmin nähden olemassaolostaan.
Hyvinvointi ei ole välttämättä tulosta ahkeruudesta tai
poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Hyvinvoijat erottaa muista
pikemminkin kyky olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Tehtäviä
- Suosiiko onni rohkeaa?
- Miksi monet hyvin älykkäät ihmiset eivät menesty?
- Eräs mies oli huijannut muilta melkoisen määrän rahaa. Kun
häneltä kysyttiin, millä hän on rikastunut, hän vastasi: "Pitää
käydä ulkona siihen aikaan yöstä, kun rahaa sataa". Voiko
tavallinen ihminen tietää, milloin hän on oikeassa paikassa
oikeaan aikaan?
Avoimin
mielin kohti uutta
Eräässä tutkimuksessa oli mukana 42-vuotias oikeuslääkäri, joka
kertoi elämän hymyilleen hänelle kaikessa. Hän oli naimisissa
rakastamansa miehen kanssa ja hänellä oli kaksi suloista lasta.
Hän myös viihtyi mainiosti työssään.
Hänen vastakohtansa oli 34-vuotias lähihoitaja, joka mielestään
tapasi aina vääriä miehiä ja jolle sattui jatkuvasti
vastoinkäymisiä. Viikon aikana hän oli nyrjäyttänyt nilkkansa,
telonut selkänsä ja kolhinut autonsa peruuttamalla päin puuta.
Onnekkaat eivät kuitenkaan erottuneet ulkonäöltään, älykkyydeltään
tai vaikkapa anteliaisuudeltaan keskiarvoihmisestä.
Sen sijaan he olivat tavallista ulospäin suuntautuneempia,
uteliaampia ja avoimempia. Heidän kykynsä tajuta asioita
vaistonvaraisesti oli hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet
luottaa siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä
tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Lisäksi heidän
ihmistuntemuksensa ei pettänyt, vaan se loi edellytykset monin
tavoin antoisille suhteille.
Onnekkaiden ryhmän jäseniä yhdisti panostaminen ihmissuhteisiin.
Mitä laajemmaksi verkosto kasvoi, sitä enemmän heille tarjoutui
tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, jotka voivat auttaa heitä
esimerkiksi työpaikan tai asunnon vaihtamisessa.
Epäonnisten joukkoon kuuluneet olivat jatkuvasti kuin puoliunessa.
Heidän huomionsa oli siinä määrin keskittynyt omaan itseen ja
ongelmiin, että he eivät havainnoineet aloitteelisesti ympäristöään
ja tajunneet sen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa elämänlaatua.
Tehtäviä
- Millä eri keinoilla tavallinen ihminen voi parantaa elämänsä
laatua?
- Mitä sinun pitää tehdä, jos haluat mieluiten olla yksiksesi?
- Miten voit tulla onnelliseksi, jos olet hyvin köyhä?
- Luettele kolme tärkeintä asiaa, jotka ovat onnellisuutesi
edellytyksenä?
- Uskallatko kertoa listasi julkisesti?
Pelko ja
huolet sokaisevat
Erittäin mielenkiintoinen oli koe, jossa tutkimukseen
osallistuneita pyydettiin laskemaan lehdessä olevien kuvien määrä.
Epäonniset selviytyivät kokeesta keskimäärin kahdessa minuutissa,
kun taas onnekkaat saattoivat laskea lehden käsistään jo muutaman
sekunnin kuluttua.
Lehden toiselle sivulle oli asetettu puolen sivun kokoinen
laatikko, jossa luki viiden senttimetrin korkuisin lihavoiduin
kirjaimin, että kuvia on 43. Teksti hyppäsi suorastaan silmille.
Onnekkaat havaitsivat sen heti, kun taas epäonnisilta se jäi
huomaamatta.
Toisessa kokeessa keskelle lehteä oli pantu yhtä selkeä viesti:
Lopeta laskeminen. Kun sanot kokeen valvojalle, että olet
huomannut tämän viestin, saat 250 puntaa. Tämäkin viesti meni
epäonnisten silmien ohi, sillä he olivat keskittyneet pelkästään
laskemaan kuvia.
Epäonnisiksi itsensä kokevat ihmiset olivat yleensä
jännittyneempiä ja hermostuneempia kuin onnekkaina itseään
pitävät. Näytti siltä, että juuri huolestuneisuus ja pelokkuus
sumensivat epäonnisten tilanteentajun: he eivät pystyneet
hahmottamaan kokonaisuutta ja sen suomia mahdollisuuksia, koska he
suuntasivat kaiken huomionsa yhteen ainoaan asiaan kerrallaan.
Tehtäviä
- Mistä johtuu, että on vaikeaa kiinnittää huomio moneen asiaan
kerrallaan? Esimerkiksi tämän kirjoittaja ei pidä siitä, että
häntä häiritään, kun hän kirjoittaa.
- Eikö kaiken tarkkaileminen lisää jännittyneisyyttä, kun kokeen
mukaan se alensi sitä? Jos et keksi vastausta, kysy opettajalta,
joka tarkkailee teitä kaikkia.
- Kumpi auttaa ajattelussa enemmän, tunnin miettiminen vai
viidentoista minuutin nokkaunet?
Hyvä
itseluottamus palkitaan
Epäonnisilla on taipumus rajata ajattelunsa ja toimintansa
onnekkaita jyrkemmin: kun he ovat etsimässä täydellistä
elämänkumppania, he eivät näe uutta tuttavuutta mahdollisena
ystävänä. Sama pätee työpaikkailmoituksiin. He hakevat vain
työpaikkoja, jotka vaikuttavat ilmoituksen perusteella juuri
heille sopivilta eivätkä ilmaise kiinnostustaan tehtäviin, jotka
vaatisivat heiltä esimerkiksi lisäkoulutusta.
Brittiläistutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä, että onni ei
ole vain sattumaa vaan pitkälti myönteisen elämänasenteen ja
avoimen mielen ansiota. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein
tiedostamattaankin toimineeksi menestyksen hyväksi. Usko omiin
selviytymismahdollisuuksiin parantaa myös kykyä kohdata
vastoinkäymisiä ja toipua niistä. Parhaassa tapauksessa
koettelemukset koetaan hyödyllisiksi oppitunneiksi.

Vasteaikaa mittaavassa kokeessa saatiin viitteitä siitä, että
myönteiset odotukset parantavat suorituksia. Koehenkilöt jaettiin
kahteen ryhmään. Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin yksinkertaisesti
painamaan nappia valon syttyessä. Toiseen ryhmään kuuluneita
kehotettiin eläytymään ensin nopeasti reagoivan hävittäjälentäjän
rooliin ja sitten toimimaan samalla tavalla kuin vertailuryhmän
jäsenten. Lopputulos osoitti, että lentäjät olivat selvästi
vikkelämpiä.
Tehtäviä
- Miten omaa itseluottamustaan voi parantaa?
- Miten voi parantaa jonkun toverinsa itseluottamusta?
- Mitä mieltä olet niistä ihmisistä, jotka ovat omasta
mielestään erehtymättömiä?
- Tämän kirjoittaja teki aikanaan
vasteaikaennätyksen. Ensin piti painaa toista nappia ja
sitten toista. Painoin molempia yhtä aikaa, eikä kukaan
huomannut mitään. Mikä koejärjestelyssä oli vikana?
- Oletko koskaan saanut kiinni katosta putoavan
lampun?
Jos
tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa
Kun myöhemmin palaat menneisiin tapahtumiin, huomaat, että ihan
kaikki ei olekaan sittenkään mennyt pieleen. Yksikin ilonaihe voi
vahvistaa itsetuntoa ja antaa sysäyksen myönteiseen ajatteluun
silloin, kun maailma näyttää murjovan.
Älä kuitenkaan kirjoita päiväkirjaasi asioita, joilla joku voi
vahingoittaa sinua.
Tehtäviä
- Muistelkaa, milloin kukin oli viimeksi onnellinen. Kirjoitakaa
kulunut aika nimettömänä paperilapuille. Kootkaa paperilaput ja
laskekaa aikojen keskiarvo.
- Onko sijoituksesti tässä kilpailussa satunnainen?
- Miksi monet poliitikot pitävät päiväkirjaa?
Mikä
ohjaa elämääni
Elämänohjeita
(Olavi Rytkönen)
Liian paljon hyvvee on ihanoo.
Anna kaekkes, vua elä periks.
Kompastelu voep estee kuatumisen.
Joka ihteesä luottaa, se kykysä tuploo.
Elämän tarkotus on murheen karkotus.
Naara itelles ennen ku muut kerkijää.
Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla.
Huominen on monesti viikon kiireisin päevä.
Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.
Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.
Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö.
Koppoo kiinni tästä päevästä -- huomisessa on omat kahvasa.
Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta, jos siulla ee oo paljo
töetä.
Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo kerran
vielä.
Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta
vihollisia.
Leoka pystyyn ku tulloo kova paekka -- pyssyypähän aenae suu
kiinni.
Kaks syytä olla tekemättä mittään:
- Oot yrittännä ennenkii.
- Et oo ennenkään yrittännä sitä.
Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin!
Tehtäviä
- Mitkä kirjoittajan elämänohjeista ovat mielestäsi hyviä ja
mitkä huonoja?
Mitä aiot
tehdä elämälläsi
Terveellinen
elämäntapa
Terveellinen elämäntapa ei ole kaikille ihmisille mahdollinen, ei
edes Suomessa. Koulussa opetetaan terveelllisiä elämäntapoja, ja
tämä opetus on syytä ottaa todesta. Valitettavasti koulussa
istuminen ei ole terveellinen elämäntapa, mutta sille et voi mitään.
Koulutuksen puute tuhoaisi lopun elämäsi.
Tehtäviä
- Miten koulusta voisi tehdä nykyistä terveellisemmän?
- Mitkä omista elintavoistasi ovat terveellisiä ja mitkä
epäterveellisiä?
- Mistä saat luotettavaa tietoa terveellisyydestä?
Ei opettajakaan
aina ymmärrä sitä, mitä hän puhuu
Et aina ymmärrä sitä, mitä koulussa puhutaan. Se ei ole sinun
vikasi. Älä masennu. Ei opettaja itse läheskään aina ymmärrä, mistä
hän puhuu. Ei opettaja ole vastuussa siitä, että meillä on sellainen
koululaitos kuin meillä on.
Itsensä muita huonommaksi tuntemiselle ei aina mahda mitään, mutta
joka kerta on syytä miettiä sitä, onko jollain suorituksella
todellista merkitystä.
Tehtäviä
- Mitä asioita pidät tärkeinä?
- Mitä asioita pidät yhdentekevinä?
- Mitä koulun haittojen poistaminen maksaisi?
Valintamahdollisuuksien
säilyttäminen
Valtiovalta on ryhtynyt rajoittamaan ihmisten
valintamahdollisuuksia. Sen aloitti valtiovarainministeri Sauli
Niinistö rajoittamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden
mahdollisuuksia vaihtaa alaa. Muistan tämän siksi, että ehdin kaksi
kertaa vaihtaa alaa opiskelemalla ennen Niinistön ministerikautta.
Nykyinen ja seuraava Suomen hallitus jatkavat samalla linjalla.
Kaikesta huolimatta sinun on syytä pyrkiä opiskelemaan niin pitkälle
kuin mahdollista.
On mahdollista, että myös koulutettujen ihmisten työt Suomessa
loppuvat, mutta hanki hyvä englannin kielen taito. Sillä saat töitä
jostain päin maailmaa.
Jos sinulla on varallisuutta tai tulet perimään sellaista, sitä ei
kannata tuhlata. Sillä, jolla on rahaa, on aina enemmän
valintamahdollisuuksia kuin sillä, jolla rahaa ei ole.
Älä kiirehdi avioliiton ja muiden vastaavien asioiden kanssa.
Valintamahdollisuutesi loppuelämän suhteen voivat lakata jo nuorena.
Tehtäviä
- Miten koululainen voi vaikuttaa siihen, että hänen
valintamahdollisuutensa elämässä säilyvät?
- Onko valintamahdollisuuksia lisättävissä?
- Tekeekö valintamahdollisuuksien lisääminen ratkaisut
vaikeiksi?
- Onko sellainen elämä, jossa valintamahdollisuuksia on melkein
kaikissa tilanteissa vain yksi, hyvää elämää?
- Miksi joillain on paljon valintamahdollisuuksia ja joillain
toisilla ei ollenkaan?
Ympäristö,
josta saa apua
Jotkut haluavat elää yksin ja vaatimattomasti, mutta nykyään on
syytä olla ystäviä tai ainakin tuttavia, jotka voivat auttaa koko
ajan monimutkaistuvan arjen ongelmissa.
Autojen korjaaja, putkimies ja sähköasentaja ovat tarpeellisia
tuttavuuksia melkein kenelle tahansa. Jos sukulaisissa on sellaisia,
heihin on syytä pitää hyvät suhteet. Rahalla saa ja hevosella
pääsee, mutta rahaa on paljon vain harvoilla ja hevosia vielä
harvemmilla.
On kenties viihtyisää asua maalla tai kaupungin lähiössä, mutta jos
tarvitaan ambulanssia (joka voi mennä väärään osoitteeseenkin), on
syytä pyrkiä valitsemaan sellainen asuinpaikka, josta myös sellaista
apua helposti löytyy. Vaikka asuinpaikan valinta on vapaa Suomen
perustuslain mukaan, ilman rahaa sitä ei voi juuri valita.
Tehtäviä
- Millaisessa ympäristössä haluat asua aikuisena?
- Millaisessa ympäristössä et halua asua aikuisena?
- Kuinka suuressa asunnossa haluat asua aikuisena?
- Miksi kerrostaloasunto Helsingin keskustassa voi maksaa neljä
kertaa niin paljon kuin omakotitalo Helsingin laidalla?
- Mistä johtuu, että harvaan asuttujen seutujen omakotitalot
ovat hyvin halpoja?
Elämänsuunnitelma
Sinun on syytä pohtia jo nyt sitä, mitä aiot tehdä elämälläsi. Jopa
koululaisen aika voi tuntua joskus kuluvan hitaasti, mutta silloin,
kun sinusta tuntuu siltä, muista, että sinulla on käytettävissä
elämä, jonka pituus on rajallinen.
Unelmia hyvästä elämästä sinulla saa olla, mutta on syytä olla myös
varasuunnitelmia, jotta elämästäsi ei tule ajopuuta.
Menneinä aikoina ihmisen elämän vaiheet olivat melko hyvin
ennakoitavissa, mutta nykyään sattumalla on hyvin suuri merkitys.
Jos vanhana istut kirjoittamassa jotain tällaista, elämäsi meni
pieleen, ja takaisin et mennyttä saa.
Tulevaisuudessa kaksi asiaa ratkaisevat hyvin paljon: vanhempiesi
varallisuus ja koulumenestyksesi. Lisäksi on sellaisia asioita kuin
pärstäkerroin, joille et voi mitään.
Koulussa opetetaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa, mutta parasta
on opetella tulemaan sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotain
yhteistä sinun kanssasi. Silloin ei pärstäkerroin ratkaise.
Tehtäviä
- Miksi aiot isona? Arveletko pääseväsi siihen asemaan, johon
haluat?
- Miksi ei aina kannata valita sitä ammattia, jossa tuntisi
viihtyvänsä?
- Miksi niihin ammatteihin, joissa ansaitsee eniten, on myös
eniten pyrkijöitä?
- Kun tämän kirjoittaja meni oppikouluun, kylällä sanottiin,
että siitä tehdään ministeri. Miksi minusta ei tullut
ministeriä?
- Kylällä myös sanottiin, että siitä tehdään filosofian tohtori.
Miksi minusta ei tullut filosofian tohtoria?
Vastoinkäymiset
Vastoinkäymisiä on kaikilla. Osaan vastoinkäymisistä voi varautua
ennakolta, osaan ei.
Erityisen tärkeää on pystyä ottamaan selvää siitä, miten
kasautuneista vastoinkäymisistä voi selviytyä.
Viranomaisapua on saatavilla, mutta avun tarvitsijan tiedoista ja
taidoista riippuu paljon se, saako hän sellaista apua, johon hänellä
on esimerkiksi Suomessa oikeus.
Tehtäviä
- Mitä vastoinkäymisiä sinulla on ollut?
- Oletko saanut niihin apua?
- Oletko auttanut muita heidän vastoinkäymisissään?
Emootioiden
hallinta
Toisaalla tässä aineistossa kerrotaan siitä, miten ajatustunteita
(emootioita) voidaan yrittää hallita. Aina ajatustunteita
(emootioitaanan) ei voi hallita, mutta jos niitä pystyy
hallitsemaan, ei ainakaan tässä suhteessa anna aseita
vastustajilleen. Vastustajia on kenellä tahansa, joten kyllä niitä
on sinullakin, ainakin tulevaisuudessa.
Tehtäviä
- Onko sinulla vastustajia?
- Jos ei ole, mistä tämä johtuu?
- Suututko helposti?
- Mitä vahinkoa on suuttumisesta?
- Mitä vahinkoa on siitä, että sietää jotain ihmistä liian kauan
suuttumatta hänelle?
Vapaa-aika
Jos koululainen ottaa koulunkäynnin tosissaan, hänellä ei ole
lukukausien aikana kovin paljon vapaa-aikaa. Jos taloudellinen
tilanne vaatii opiskelijalta kesällä ja lukukausien aikana työssä
käyntiä, jopa uni voi käydä vähiin.
Myös pienten lasten hoito kotona voi viedä kaiken ajan.
Tulevaisuudessa kesälomat ja eläkkeelläoloikä supistuvat. Voi olla,
että lisäksi joudut muuttamaan johonkin vieraaseen maahan saadaksesi
työtä.
Vapaa-aikaa on kuitenkin pyrittävä itselleen järjestämään.
Vapaa-ajan viettoa ei pidä ryhtyä järjestämään liian
voimaperäisesti, sillä silloinhan kyse on työstä.
Jos saat elämässäsi tilaisuuden tehdä pitempiä aikoja jotain, jonka
tekemisestä pidät, olet harvinaisen onnekas.
Tehtäviä
- Koulupäivä lyhentää elämääsi yhdellä päivällä. Samoin tekee
yksi työpäivä. Yritykset ja poliitikot ovat lyhentämässä
ihmisten vapaa-aikaa ja korottamassa ihmisten eläkeikää? Mistä
syystä ihmiset myyvät elämäänsä entistä halvemmalla?
Todenmukainen
todellisuuskäsitys
Jos koulujen opetus olisi kunnollista, saisit todenmukaisen
todellisuuskäsityksen. Kun näin ei ole, sinun on syytä pyrkiä
löytämään tosiasioita muualta.
Melkein kaikki, mitä Internetissä puhutaan, on pötyä. Sikäli kuin
Internetin valvontaa ei lähivuosina kovenneta kohtuuttomasti, sinun
sukupolvellasi on mahdollisuus löytää myös tosiasioita Internetistä.
Tehtäviä
- Miten nykyisestä valtavasta informaatiotulvasta voi poimia
kaikkein tärkeimmän?
- Miksi koulussa opetetaan ja vaaditaan oppimaan paljon
sellaisia yksityiskohtia, jotka unohtuvat lähitulevaisuudessa?
- Mitä tietokoneella kannattaa tehdä ja mitä ei (ts. mihin
käytät rajallista elämääsi).
Propagandan
torjuminen
Melkein kaikki, mitä ihmiset normaalisti omaksuvat ulkomaailmasta,
on propagandaa. Nykyään pahinta propagandaa ovat television uutiset,
toiseksi pahinta propagandaa ovat Helsingin Sanomien uutiset, ja
STT:n uutiset eivät ole enää propagandaa ollenkaan.
Toisaalla näissä aineistoissa on varoitettu suostuttelusta ja
psykopaateista. Pysy kaukana niistä paikoista, joissa tiedät olevan
suostuttelijoita ja psykopaatteja. Tee näin senkin uhalla, että
menetät jotain muuta.
Tätä kirjoitettaessa eräs vanha ystäväni kertoi minulle, kuinka
narsisti oli tuhonnut hänen tyttärensä elämää. Varo myös narsisteja
(narsismi on psykopatian laji).
Propaganda on väitteitä, jota levitetään
tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä. Propaganda saattaa
olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista
ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle
hyödyllisistä puolista.
Esimerkiksi Ruotsin mallin mukainen kaikille pakollinen
uskontotiedon opetus on todellisuutdessa uskontojen propagandaa.
Tehtäviä
- Miksi on propagandaa?
- Miten voit suojautua propagandalta?
- Mistä johtuu, että kaksi kolmasosaa ihmisistä kuvittelee
olevansa muita älykkäämpiä, vaikka puolet on muita tyhmempiä?
Ole
tiukkapipoinen
oikeissa paikoissa
Jos et osaa sanoa "ei", sinun saattaa käydä huonosti. Tilaisuuksia
ei pidä jättää käyttämättä, mutta toisten ei pidä antaa päättää
siitä, mitä teet elämälläsi.
Tehtäviä
- Ovatko toverisi yrittäneen käyttää sinua hyväksi jossain
asiassa? Ovatko he onnistuneet?
- Miten hyväksikäytöltä voi suojautua?
- Mistä voit saada apua, jos sinua hyväksikäytetään?
Elämänkaarijuhlat
Syntymän
juhliminen
Syntymän jälkeen lapsi otettiin usein juhlamenoin yhteisön
jäseneksi. Myös nimellä ajateltiin olevan maaginen merkitys, ja
nimenantojuhla oli merkkitapahtuma.
Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen
käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.
Yliluonnollisen hallintaan pyritään esimerkiksi tekojen ja
toimitusten eli taikojen, erityisten taikaesineiden, ja
kielenkäytön eli loitsujen avulla. Joskus taikuuden
harjoittamiseen tarvitaan myös erityinen paikka.
Taikuuden tavoitteet ovat usein tavallisia, kuten sairauksien
parantaminen, vihollisten vahingoittaminen ja tiedon hankinta.
Taikuudella tavoiteltavaa tietoa on esimerkiksi tieto
tulevaisuudesta. Tärkeä osa taikuutta ovat myös suojautumiskeinot
vihamielistä taikuutta vastaan. Taikuus voidaan jakaa useaan eri
ryhmään käytettyjen menetelmien mukaan. Taikuus voidaan jakaa myös
toimintatapojensa mukaan mustaan ja valkoiseen
taikuuteen, joista ensin mainittuun liitetään yleensä noituus.
Kristillinen kaste paholaisesta luopumisena
Vanhaan katoliseen ja luterilaiseen kastejärjestykseen
kuului niin sanottu luopuminen paholaisesta eli abrenuntiatio
diaboli.
Kastettavalta kysyttiin: "Luovutko Perkeleestä? Luovutko kaikista
hänen teoistaan? Luovutko kaikista hänen petoksistaan?"
Lapsikasteen ollessa kyseessä yleensä näihin kysymyksiin
vastasivat lapsen kummit.
Tarkoituksena oli ilmeisesti opettaa läsnäolijoita kasteen
tarkoituksesta, jottei kastetta pidettäisi ainoastaan nimenantona,
sillä ainakin luterilaisessa opissa lasten sanotaan uskovan itse.
Kaste siirtää vanhojen kirkkojen opetuksen mukaan uskovan ihmisen
saatanan valtakunnasta Jumalan valtakuntaan ja edellyttää myös
uutta uskonkuuliaisuutta, eli se ei ole vain nimenantoseremonia.
Vielä 1800-luvulla Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa
kasteen yhteydessä toimitettiin abrenuntiatio. Tästä käytännöstä
luovuttiin vuonna 1886.
Jäänteenä abrenuntiatiosta luetaan nykyäänkin ristinmerkin
tekemisen yhteydessä rukous, jossa rukoillaan vapautumista "pahan
vallasta" tai vaihtoehtoisesti voimaa "kuolla pois synnistä".
Ortodoksisessa kirkossa abrenuntiatio kuuluu edelleen kasteeseen.
Abrenuntiatio on eri asia kuin paholaisen häätäminen eli
eksorkismi.
Uskonnottomat nimiäisjuhlat
Suomalaiset uskonnottomat eivät välttämättä juhli lapsen nimenantoa
ollenkaan, mutta myös nimenantojuhlia (nimiäisiä) järjestetään.
Tieto lapsen syntymästä menee rekisteriviranomaisille nykyään
suoraan synnytyssairaalasta, ja vanhempien tarvitsee vain vastata
rekisteriviranomaisten nimitiedusteluun.
Uskonnottomia juhlapuhujia järjestää yhdistys
http://www.ateistit.fi/uj/puhujat.htm
Suomessa uskonnottomia nimiäisiä järjestää mm. kaupallinen yritys
http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml
Aikuiseksi tulo
Toinen tärkeä elämänvaihe on aikuiseksi tulo. Monissa kulttuureissa
aikuisten joukkoon ottaminen on tapahtunut taidonnäyttein ja juhlin.
Suomalaiset kristityt järjestävät uskonnollista opetusta, jota
kutsutaan rippikouluksi. Rippikoulu päättyy ns. ehtoolliseen, jossa
juodaan viiniä, joka on vertauskuvallisesti Jeesuksen verta ja
syödään öylätti, joka on veratauskuvallisesti Jeesuksen ruumis.
Uskonnottomat ovat järjestäneet vastaavasti uskonnottomille
aikuistumiskouluja ja aikuistumisjuhlia.
Aikuistumiskoulu.
Nykyään erityisesti uskonnottomille tarkoitettua aikuistumiskoulua
ei ole, mutta neutraaleja aikuistumiskouluja järjestää yhdistys
http://www.protu.fi/
Avioliiton
solmiminen
Kolmas tärkeä elämänvaihe on avioliiton solmiminen. Juhlan muodossa
avioliitolle on monissa kulttuureissa hankittu yhteisön
hyväksyminen.
Myöhemmin yhteiskunnat ovat säätäneet erilaisia avioliiton muotoja
sääteleviä lakeja. Muinaisessa Roomassa avioliitto oli puhtaasti
yhteiskunnallinen eivätkä kristityt papit osallistuneet
avioliittojen solmimiseen.
Myöhemmin kristityt pyrkivät tekemään avioliitosta uskonnollisen, ja
Suomessa kristityillä papeilla on monista muista maista poiketen
edelleen oikeus toimia myös avioliittoviranomaisina oman
seurakuntansa jäsenten suhteen.
Taustalla Pro-Seremoniain toimitusjohtaja
Anneli Aurejärvi-Karjalainen.
Eräissä muissa maissa siviilivihkiminen on pakollinen kaikille.
Suomessa siviilivihkimistä käyttävät lähinnä uskontokuntiin
kuulumattomat. Myös uskontokuntiin kuulumattomat järjestävät usein
hääjuhlia.
Uskonnottomia juhlapuhujia järjestää yhdistys
http://www.ateistit.fi/uj/puhujat.htm
Uskonnottomia hääjuhlia järjestää mm. yksityinen yritys
http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/haat.phtml
Hautajaiset
Neljäs tärkeä elämäntapahtuma on kuolema.
Hautaustavat ovat vaihdelleet kulttuurista toiseen.
Esimerkiksi hindulaisessa valtarakenteessa polttohautaus on
uskonnollinen tapa.
Aikaisemmin polttohautaus on ollut myös Euroopassa varsin yleinen,
mutta kristinuskon levitessä yleistyi maahan hautaaminen. Hitleriä
edeltäneessä Saksassa (ns. Weimarin tasavallassa) kristityt
vastustivat polttohautausta, ja polttohautausta kannattaneisiin
vapaa-ajattelijoihin liittyi n. 750 000 jäsentä.
Toisen maailmansodan jälkeen myös kristityt ovat alkaneet suosia
polttohautausta.
Vainajan tuhka voidaan sirotella
maanomistajan luvalla maahan tai vesialueen omistajan luvalla
veteen.
Uskonnottomia juhlapuhujia järjestää yhdistys
http://www.ateistit.fi/uj/puhujat.htm
Uskonnottomia hautajaisia järjestää mm. yksityinen yhtiö
http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/hautajaiset.phtml
Hautausmaamonopoli
Suomessa evankelisluterilainen kirkko omistaa melkein kaikki
hautausmaat.
Kemin vapaa-ajattelijain hautausmaa.
Maassamme on jonkin verran myös uskontokuntiin kuulumattomien, mm.
vapaa-ajattelijain yhdistysten ja erilaisten säätiöiden omistamia
hautausmaita.
Lain mukaan myös uskontokuntiin kuulumaton voidaan haudata
evankelisluterilaisen kirkon hautausmaahan.
Erilaisia
hautajaisia
Kristillisissä hautajaisissa pappi sanoo,
että vainaja herätetään henkiin viimeisenä päivänä.
Koska uskovaiset ja ateistit ajattelevat kuolemasta eri tavoin, myös
hautajaiset ovat erilaiset. Kristillisissä hautajaisissa pappi puhuu
aina kuoleman jälkeisestä elämästä. Hautajaisten muodot seuraavat
ikivanhoja kaavioita.
Uskonnottomissa hautajaisissa ei puhuta mitään yliluonnollisista
tapahtumista. Tavallisesti uskonnottomat hautajaiset sisältävät
yksinkertaista musiikkia, puheita, muistelua, kukkia jne.
Uskonnot ovat
vaikuttaneet tapoihin
Professori Martin Luther (1483 – 1546).
Kuten edellä on kerrottu uskonnot ovat usein pyrkineet voimakkaasti
vaikuttamaan ihmisten tapoihin ja siveyteen. Esimerkkeinä voidaan
tarkastella vaikkapa Martti Lutherin “Katekismusta” ja teosta
“Ajatollahin ajatuksia”.
Uskonnoissa esiintyy usein ajatus, jonka mukaan jumala tai jumalat
haluavat määrätä ihmisten siveydestä ja tavoista.
Useimpien uskonnottomien mielestä siveys ja tavat ovat puhtaasti
inhimillistä alkuperää. Luonto, yhteisön etu ja jokaisen yksilön
loukkaamattomat ihmisoikeudet asettavat siveydelle rajoja, mutta
näiden rajojen puitteissa ihmisillä on valinnan vapaus.
Tehtäviä
- Mitä rajoja luonto nykyään asettaa elämäntavoillemme ja
siveydellemme?
- Millaisia erilaisia sukupuolimoraaleja voi esiintyä?
- Millä tavalla suomalaisen uskonnottoman ja suomalaisen
kristityn elämäntavat poikkeavat toisistaan?
- Vertailkaa muslimien ja kristittyjen elämäntapoja..
- Laatikaa uskonnoton a. nimiäispuhe b. aikuistumisjuhlan puhe
c. hääpuhe d. hautauspuhe.
Kuolema
Kuoleman
käsittelystä oppitunneilla
Kuolemaa ei ole tarpeen käsitellä alla olevassa laajuudessa, vaan
opettaja voi käyttää vapaasti omaa harkintaansa. Oppilaiden
mielipide on syytä ottaa huomioon.
Opettajan ei ole syytä esitelmöidä kuolemasta, vaan oppilaat voivat
vaikka kotitehtävänä lukea kuolemaa käsittelevän tekstin ennen sen
varsinaista käsittelyä.
Varsinaisessa käsittelyssä opettaja tarkistaa sen, että oppilaat
ovat lukeneet tekstin.
Mitä kuolema on
Kuolema on eliön elämäntoimintojen lopullinen sammuminen. Kuolema on
tapahtumasarja, joka johtaa elollisen toiminnan ja aineenvaihdunnan
täydelliseen lakkaamiseen. Eliön kaikki elintoiminnat pysähtyvät
lopullisesti ja sen rakenne alkaa hajota.
Kuolemista ei ole esimerkiksi siementen ja sammalten lähes
täydellinen kuivuminen, koska ne virkoavat vedessä jälleen täyteen
elämään.
Myös kasveilla on usein täysin luonnollista, että osa niiden
ruumiista kuolee (vanhat lehdet putoavat syksyllä pois).
Useilla monivuotisilla kasveilla vain juurakko jää talven yli eloon
ja kasvattaa keväällä uuden varren ja lehdet (esimerkiksi peruna).
Yksivuotiset kasvit kuolevat kokonaan, ja niiden siemenistä syntyy
seuraavana keväänä uusia kasveja (esimerkiksi porkkana). Kuolema
esiintyy kaikkialla kasvi- ja eläinkunnassa. Vaikka on eliöitä,
jotka periaatteessa voisivat elää ikuisesti, ne kuolevat
todellisessa kaikkeudessa.
Satunnainen kuolema
ja luonnollinen kuolema
Satunnaisen kuoleman aiheuttaa välittömästi ulkoinen vaikutus tai
joka on sairauden päätepiste, ja luonnollinen kuolema, joka
sisäisellä välttämättömyydellä muodostaa monisoluisten eliöiden
yksilökehityksen laskevan vaiheen, vanhuuden, päätepisteen.
Vain harvat kasvi- ja eläinyksilöt elävät aikuis- ja
lisääntymisikään saakka. Suurin osa niistä kuolee ravinnon
puutteeseen, kylmään, kuivuuteen, tauteihin tai joutuu toisten
saaliiksi.
Vielä harvinaisempaa kuin aikuisiän saavuttaminen on vanhuuteen
kuoleminen luonnollisissa oloissa. Vanhuuteen kuoleminen on siis
lähinnä vain ihmisen ja hänen hoitamiensa eläinten "ongelma".
Yksisoluisten
eliöiden kuolema
Yksisoluisten eliöiden kuolema on aina satunnainen; vanheneminen ei
koske niitä.
Bakteerit ja muut jakautumalla lisääntyvät eliöt voisivat jakautua
rajattomasti. Joka kerta, kun tällainen yksisoluinen eliö jakautuu,
se lakkaa olemasta yksilönä, koska se kirjaimellisesti
kokonaisuudessaan elää omissa tytärsoluissaan, sen tuskin voidaan
sanoa kuolevan.
Yksisoluisten eliöiden maailmassa kuolema esiintyy ainoastaan
"onnettomuuden" muodossa esimerkiksi päätymisenä parempiin suihin
tai nälkäkuolemana. Tilaa ja ravinteita ei ole luonnossa
rajattomasti.
Monisoluiset eliöt
Luonnollinen kuolema on vanhenemisen päätepiste monisoluisilla
eläimillä, joiden normaalisolujen jakautumiskyky on rajallinen.
Monisoluisten eliöiden mutkikkaassa ja monitoimisessa elimistössä
tapahtuu jatkuvasti samanaikaisia elämän ja kuoleman
tapahtumasarjoja.
Esimerkiksi meidän ruumiimme solukko uusiutuu jatkuvasti.
Uusiutumisen ja hajoamisen tasapaino on aina suhteellinen,
nuoruudessa uutta rakentuu nopeammin kuin vanhaa tuhoutuu,
vanhuudessa tapahtumasarja on päinvastainen.
Mistä vanheneminen
johtuu
Nobelin palkinnon saanut Jaques
Monod (1910 – 1976).
Jacques Monod (nimeä ei tarvitse osata
ylioppilaskirjoituksissa) kirjoittaa:
- "Fysiikka opettaa meille, että mikään mikroskooppinen
kokonaisuus ei voi jäädä osattomaksi kvanttitason häiriöistä,
joiden kasaantuminen makroskooppiseen systeemiin muuttaa tämän
systeemin rakennetta vähitellen mutta väistämättömästi.
- Vaikka eliöillä on hallussaan verraton säilyttävä koneisto,
nekään eivät pysty väistämään tätä lakia. Monisoluisten eliöiden
vanheneminen ja kuolema saavat ainakin osittaisen selityksen
siitä, että niihin kasautuu satunnaisia käännösvirheitä, jotka
muuttavat nimenomaan joitakin itse käännöksen uskollisuudesta
vastaavan koneiston osatekijöitä ja lisäävät täten virheiden
taajuutta, niin että näiden eliöiden rakenne väistämättä
rappeutuu."
Professori Leslie Orgel (1927 – 2007).
Tätä käsitystä vanhenemisesta kutsutaan virhekatastrofikäsitykseksi
ja sen on ensimmäisenä esittänyt L. E. Orgel v. 1963 (nimeä ja
vuosilukua ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa).
Vanheneminen on kulumisilmiö, joka johtuu makromolekyylien synteesissä iän kuluessa
tapahtuvista kasautuvista virheistä. Solussa on mekanismeja, jotka
korjaavat tapahtuneita virheitä.
Korjausmekanismit pitävät virheiden määrän soluissa tasapainoisissa
rajoissa riittävän kauan aikaa, jotta yksilö pysyy
lisääntymiskelpoisena ja ehtii toteuttaa normaalin elinkiertonsa.
Lopulta korjausmekanismien vaikutus kuitenkin heikkenee, ja virheet
yksilön soluissa alkavat kasautua. Yksilö vanhenee, lopulta seuraa
virhekatastrofi ja kuolema.
Vanheneminen on
perintötekijöiden määräämää
Vanhenemisen on perinnöllisesti määräytyvää, koska eri eläinlajit
vanhenevat eri nopeudella.
Esimerkiksi kissat ja koirat elävät vain noin 10-20 vuotta.
Varsinaisia vanhenemisen perintötekijöitä ei kuitenkaan tarvitse
olla olemassa, vaan vanhenemista säätelevät välillisesti
perintötekijät, jotka ohjaavat makromolekyylien virheiden
korjaamista.
Kun näiden perintötekijöiden vaikutus heikkenee seuraa vanheneminen
ja lopulta kuolema.
Elinikä ja
jälkeläistuotanto
Se, että eri eläinlajien ikä on erilainen, johtuu niiden erilaisesta
asemasta elinympäristössä. Elinikä muodostaa muiden
jälkeläistuottoon vaikuttavien tekijöiden kuten pesuekoon, kantoajan
ja poikasten hoitoajan kanssa kullekin lajille tyypillisen
sopeutumistaktiikan, joka auttaa lajia säilymään.
Vanheneminen ja kuolema ovat lajin kannalta edullisia tapahtumia,
kuolema tarjoaa elintilaa uusille, paremmin sopeutuneille
yksilöille.
Vanhenemme ja kuolemme siksi, että luonnon ei enää kannata tuhlata
energiaa ruumiimme ylläpitämiseen lisääntymisiän ja jälkeläisten
aikuiseksi kasvattamisen jälkeen.
Professori Anto Leikola.
Professori Anto Leikola (nimeä ei tarvitse osata
ylioppilaskirjoituksissa) kirjoittaa:
"Kun eläin on huoltanut poikueensa aikuiseksi, on lajin kannalta
yhdentekevää miten sen käy, kuoleeko jo tänään vai elääkö
huomiseen."
Kuolema on elämän
kehitykselle välttämätöntä
Elämä ei voisi jatkua maapallolla ilman kuolemaa. Ainepula olisi jo
aikoja sitten asettanut esteen eliöiden syntymiselle, jollei aineen
kiertokulku olisi kuoleman kautta päässyt jatkumaan.
Kuolema on syvimmässä ja laajimmassa mielessä osa ravinteiden
biokemiallisesta - elollisen ja elottoman luonnon kautta
tapahtuvasta - kierrosta.
Tällaisen kierron varassa ovat muun muassa typpi, hiili, happi,
rikki ja fosfori.
Kasvit yhteyttävät auringon valon avulla eli muodostavat auringon
energian avulla hiilidioksidista ja vedestä sokeria. Samalla ilmaan
vapautuu happea.
Ne tarvitsevat myös ravintosuoloja (esimerkiksi typpiyhdisteet) ja
näitä joutuu maaperään kasvien, eläinten ja eläinten jätteiden
hajotessa.
Eläimet saavat näitä välttämättömiä ravintoaineita syömällä kasveja
ja toisia eläimiä. Näin tapahtuu kiertokulku luonnossa.
Jos kuolemaa ei
olisi, ei olisi ihmisiä
Kehitys ei olisi koskaan synnyttänyt ihmistä, ellei kuolemaa olisi.
Elollinen luonto olisi tuhoutunut omaan mahdottomuuteensa.
Esimerkiksi pieneliöiden massa ylittäisi muutamassa hetkessä
maapallon massan, jollei niitä tuhoutuisi jatkuvasti.
Kuolema
mahdollistaa kehityksen
Kehitysbiologian mukaan kuolema mahdollistaa kehityksen: kuolleiden
sukupolvien tilalle tulee uusia, entistä pitemmälle kehittyneitä.
Kehitys merkitsee aitoa kehitystä, syntyy monimutkaisuutta ja
elinympäristönlokerot täyttyvät uusilla eliömuodoilla.
Yksilöt ovat katoavaista, ja siksi elämä on jatkuva ilmiö. Se
koostuu osailmiöistä, joita kutsutaan eliöyksilöiksi.
Professori Kari Lagerspetz (1931 –
2012).
Professori Kari Lagerspetz
kirjoittaa:
"Näin koko elämä on jaksottunut
monien yksilöiden elämiksi, joihin kuuluu niiden alku, kehitys ja
loppu, yksilöllisiksi elämänkierroiksi eli -sykleiksi. Näiden
kestoajat vaihtelevat sekä lajista, yksilöstä että ympäristöstä
riippuen".
Myös lajit
katoavat
Pitkällä tähtäyksellä lajit ovat katoavaista. Kehitys on johtanut
useimpien lajien sammumiseen. On arveltu, että kaikista maapallolla
eläneistä eläinlajeista on nykyisin olemassa vain yksi prosentti.
Tehtäviä
- Pohtikaa sitä, miksi ihmisen elinikä on sellainen kuin se on.
Pohtikaa myös sitä, missä määrin arvelette tutkimuksen pystyvän
jatkamaan ihmisen elinikää tulevaisuudessa.
- Pohtikaa sitä, mitä hyötyä ja haittaa yhteiskunnalle koituisi,
jos ihmisen elinikä olisi huomattavasti nykyistä pitempi.
- Pohtikaa sitä, missä iässä ihmisen on edullisinta tuottaa
jälkeläisiä.
Ihmisen kuolema
luonnonilmiönä
Milloin ihminen on
kuollut
Kysymys siitä, milloin ihmisen kuoleman katsotaan tapahtuneen, on
merkitysopillinen. Kuoleman määrittely pohjautuu siihen, mitä
ymmärrämme ihmisellä.
Kuolema määritellään Suomessa
aivojen kuolemana.
Lääkintöhallituksen yleiskirjeessä 1508/1971 todetaan, että
"henkilö on kuollut silloin kun
aivokudos on tuhoutunut niin, että elintärkeät aivotoiminnot ovat
sammuneet riippumatta siitä, onko sydämen toiminta pysähtynyt vai
ei".
Muutama toimiva aivosolu ei tee ihmistä eläväksi, elintärkeiden
aivotoimintojen palautumaton sammuminen merkitsee aivokuolemaa ja
aivojen - minuuden elimen - kuolema merkitsee yksilön kuolemaa.
Kyky tietoisuuteen
Elävällä ihmisellä on kyky tietoisuuteen, elämykseen, tunteeseen,
ajatukseen jne.
Elävä ihminen voi olla tiedoton ja tiedoton elävä niin kauan kuin
hänen aivoissaan on edellytykset mielen toiminnan palautumiselle.
Jos mielen toiminta on pysyvästi lakannut - koska aivot ovat
kuolleet - ei ihminen enää elä.
Vaikka ruumista pidettäisiin elossa tietoisuuden lopullisen
katoamisen jälkeen, kysymyksessä ei ole enää ihminen.
Aivokuolema
Aivokuollut ihminen ei voi toipua, koska hän on kuollut. Se johtuu
siitä, että aivojen tuhoutuessa lakkaavat peruuttamattomasti myös
muut elintoiminnot, ja tuhoutunut aivokudos aikaa hajota.
Aivokuolema todetaan tutkimuksin, ja sen voivat todeta vain eräät
siihen toimintaan erikseen oikeutetut lääkärit asianmukaisten
aivotoimintatutkimusten ja muiden tutkimusten osoitettua aivojen
peruuttamatonta tuhoutumista.
Sairaaloiden pitkäaikaisesti tajuttomia potilaita on virheellisesti
kutsuttu tiedotusvälineissä ja kansan suussa "aivokuolleiksi".
Esim. Keväällä 1984 kerrottiin, että oululainen kymmenen viikon ajan
aivokuolleena ollut nainen synnytti keisarinleikkauksella lapsen.
Naisen tilaa ei missään vaiheessa oltu määritelty aivokuolemaksi.
Pitkäaikaistajuttomia potilaita kutsutaan pysyvässä vegetatiivisessa
tilassa oleviksi.
Tällainen potilas on vaurioitunut niin vaikeasti, ettei aivotoiminta
enää yllä sosiaaliselle tasolle. Hän ei ole kuollut, mutta pysyvästi
tajuttomana kykenemätön kaikenlaiseen inhimilliseen elämään.
Professori Jyrki Raekallio toteaa, että tällainen potilas on usein
aivotoiminnaltaan verrattavissa alle neljän kuukauden ikäiseen
sikiöön, jonka aivosähkökäyrä alkaa olla toiminnallinen.
Tavalliset
kuoleman merkit
Tavallisissa oloissa lääkärit arvioivat kuoleman ensisijaisten ja
toissijaistenkuoleman merkkien perusteella.
Ensisijaisia merkkejä ovat hengitystoiminnan loppuminen, sydämen
toiminnan lakkaaminen, heijasteiden sammuminen, lihasten
veltostuminen ja tunnottomuus.
Toissijaisia merkkejä ovat kuolonkankeus, ruumiiseen ilmaantuvat
tummahkot alueet (lautumat), kudosjännityksen laskeminen ja
jäähtyminen.
Ensisijaiset kuoleman merkit eivät yksin riitä, tarvitaan myös
toissijaiset. Viimekädessä kysymys on aina aivotoiminnan
loppumisesta.
Kuolema erotetaan ihmisen kudosten kuolemasta. Ihminen, kuolee hänen
aivojensa kuollessa.
Hänen elimistönsä kuolee asteittain hapen puutteen sanelemassa
aikajärjestyksessä.
Herkimmin kuolevat aivojen hermosolut, jotka normaalilämmössä
sietävät täydellistä hapenpuutetta vain 4-5 minuuttia, kun taas
esimerkiksi lihassolut sietävät hapenpuutetta useita tunteja.
Oleellista on muistaa, että mielen toiminnan pysyvä lakkaaminen -
koska aivot ovat kuolleet - merkitsee oikeudellisesti Suomessa
ihmisyksilön kuolemaa.
Tehtäviä
- Viime vuosikymmeniä on keskusteltu runsaasti armomurhasta eli
eutanasiasta (kreikan kielen sanasta eu = hyvä, thanatos =
kuolema) eli parantumattomasti sairaan ja kärsivän potilaan
auttamisesta omasta pyynnöstä kuolemaan. Mitä mieltä olet
armomurhasta eli eutanasiasta?
- On keskusteltu myös siitä, onko oikein käyttää suuria määriä
yhteiskunnan varoja hengissä pitämiseen. Mitä mieltä olet
asiasta?
Suhtautuminen
kuolemaan
Tietoisuus
kuolemasta
Se, millaisen merkityksen, millaisen nimen tai kuvan kuoleman
tosiasia saa ihmisen todellisuuskäsityksessä, vaihtelee suuresti
yhteiskunnallisista olosuhteista riippuen.
Ihminen kykenee itsensä pohdintaan, tietoisuuteen itsestään,
ajattelemaan itseään kohteena. Ihminen on tietoinen itsestään,
menneisyydestään, tulevaisuudestaan.
Tietoisuus kuolemasta on itsetietoisuuden "synkkä seuralainen". Se
on osa inhimillisten ominaispiirteiden kokonaisuudesta, jonka
perustana on tietoisuus itsestään, kyky käsitteelliseen ajatteluun,
merkkien muodostus ja puhekieli.
Jo 60.000 vuotta
sitten eläneet Neanderthalin ihmiset lieneet pohtineen kuolemaa. On
löydetty todisteita hautauksesta, joka on suoritettu juhlamenoin.
Vainajan haudasta on löydetty kukkien siitepölyä, vieläpä sellaisten
kukkien, joita paikalliset asukkaat yhä käyttävät lääkeyrtteinä.
Kuolemantietoisuus on yleismaailmallinen, kuolema on syntymän
jälkeen elämän merkittävin tapahtuma.
Kuolemaan liittyvät
ajatustunteet
Kuolemaan liittyvät ajatustunteet ovat monimutkaisia ja
ristiriitaisia.
Hautajaismenot ja surun ilmaisutavat ovat monimuotoisia ja
vaihtelevat yhteisöstä sekä aikakaudesta toiseen.
Jälkeenjääneiden
ajatustunteet
Kuolemaan suhtautumista voidaan ajatella kuolevan tai
jälkeenjääneiden kannalta. On mm. esitetty, että sekä kuoleva että
kuolevan omaiset kävisivät läpi niin sanotun surutyön tiettyjen
vaiheiden kautta.
On esimerkiksi esitetty, että kuoleva käy surutyönsä läpi viiden eri
vaiheen kautta. Nämä ovat kieltäminen ja eristäytyminen, viha,
kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen. Tällaiset vaiheet eivät ole
mahdollisia, jos kuolema on äkillinen.
Kaavamainen
ajattelu
Tällainen kaava-ajattelu ei jätä sijaa yksilölliselle kokemukselle,
vaan se heijastaa yhteiskunnan kaavoittunutta ajattelua. Kuoleman
kohtaamista ei ajatella kokonaisvaltaisena ja yksilöllisenä
tapahtumana vaan sarjana tietyn kaavan mukaan eteneviä vaiheita.
Kuolemanpelko
Kuolemaa pelätään, koska se merkitsee eroamista, yksinäisyyttä ja
luopumisen pelkoa. Ihminen pystyy hyväksymään kuolemisensa
ajattelemisen.
Jos kuolemaa pidetään
tarkoituksenmukaisena, siinä ei ole mitään pelättävää. Ihmisen
elettyä oman aikansa hänen voimansa ehtyvät ja elintoimintojen
alati lisääntyvä rappeutuminen osoittaa lopultakin, että on tullut
aika kuolla
Kuoleman
hyväksyminen
Ihminen voi hyväksyä kuoleman myös eräissä erityistilanteissa kuten
uhraamalla itsensä esimerkiksi yhteiskunnallisen kriisin,
suuronnettomuuden tai sodan aikana.
Kuoleman hyväksyminen omalla kohdallaan on vaikeinta nuorilla ja
keski-ikäisillä ihmisillä, varsinkin jos heillä on pieniä lapsia.
Surutyö
Suru ei rajoitu vain tunteisiimme, vaan se etsii ilmauksensa
monilla, sekä fyysisillä että psyykkisillä tavoilla. Kuoleva käy
läpi koko tunneasteikkonsa pitkin ja poikin.
Kuoleman kokemiseen vaikuttavat lisäksi potilaan oma käsitys
kuolemasta, koulutus, vakaumus ja yleensä koko elämäntilanne ja
-asenne.
Yksilöllisyys toteutuu myös kuolemassa: yhtä ainutlaatuinen, kuin on
yksilön elämä, on myös hänen kuolemansa.
Suru ja
murehtiminen
Suru ja murehtiminen ovat tyypillisimmät kuoleman yhteydessä
mainitut ajatustunteet. Surulla tarkoitetaan sellaisten vasteiden
sarjaa, joka johtuu yhden tai useamman arvostetun ja tärkeän kohteen
menettämisestä, menettämisen pelosta tai menettämisen tajuamisesta.
Murehtimisella tarkoitetaan mielen kehitystä, joka seuraa arvostetun
kohteen menetystä tai kun tajutaan menetyksen todennäköisesti olevan
edessä.
Omaisten
ajatustunteita
Myös norsut kokoontuvat suremaan vainajiaan.
Näin määriteltyinä näillä käsitteillä tarkoitetaan omaisten
tunnetiloja. Yleisin käsitys omaistensa menettäneiden tunteita
tulkittaessa lienee se, että suru, murehtiminen ja siihen liittyvä
tunnemaailman myllerrys kuuluvat elämään yhtä varmasti kuin syntymä
ja kuolema. Jotkut pitävät surua jopa myönteisenä asiana jolla voi
olla kasvattava vaikutus.
Onko surun avoin
purkaminen hyödyllistä
Näihin käsityksiin liittyy usein se käsitys, että surun avoin
purkaminen on hyödyllistä, surun on annettava tulla ulos niin
voimakkaasti kuin se on tullakseen, sitä ei saa ehkäistä, hillitä
tai peitellä.
George L. Engel (1913-1999)
George L. Engel (nimeä ei tarvitse osata
ylioppilaskirjoituksissa) ja häneen tukeutuen professori Warren
Shibles (nimeä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) edustavat
toisenlaista kästystä.
Heidän mukaansa suru on sairaus, ja siksi sitä tulisi hoitaa
olemassa olevin keinoin.
Engel kuvaa surua sairaustilaksi ja vertaa sitä haavaan. Suru ja
haava ovat molemmat seurauksia; edellinen läheisen henkilön
menetyksestä ja jälkimmäinen fyysisestä vammasta.
Käsitykseen, jonka mukaan suru on ihmiselle välttämätön tai terve
sopeutumiskeino tilanteeseen, Engel huomauttaa, että tämä käsitys on
sama kuin vertaisi surua haavaan, jonka katsottaisiin helpottavan
ihmisen sopeutumista kokemastaan haaverista.
Engel pitää kaikkea surua kielteisenä ja haitallisena terveydelle.
Ajattelu ja
tunteet
Professori Warren Shibles.
Warren Shibles jatkaa Engelin ajatusten syventämistä ja
toteaa, että ihmisen ajatustunteiden liikkeelle panevana voimana on
ajattelu.
Ajatustunteet ovat ajattelun ja tunteen yhteistuloksia.
Ajatustunteisiin, esimerkiksi rakkaus, viha, pelko, suru, liittyy
tietty tilanne, tietyt ajatukset, tiettyjä tunteita, jotka ovat
seurausta ajatuksista sekä toimintaa.
Tästä seuraa, että ajatustunteita voidaan kehittää ajattelua
kehittämällä; tunnetiloja voidaan muuttaa ajattelua muuttamalla.
Shibles korostaa, että asennoitumisemme kuolemaan ja siihen
liittyviin asioihin riippuu siitä, millaisia mielikuvia meillä
niistä on. Katsomme kuolemaa omien "mielikuvalasien" läpi, elämme ja
kuolemme omien mielikuviemme mukaan.
Ajatustunteiden
hallinta
Shibles ajattelee, että ihminen, joka selvittää itselleen
täydellisesti kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät ajatuksensa,
selvittää itselleen sen, mitä kuolema on.
Hän ymmärtää voivansa järjellisesti hallita tunnetilojaan ajattelun
avulla ja kykenee välttämään kielteiset tunne-elämykset kokonaan tai
ainakin suuresti vähentämään niitä.
Shibles sanoo, ettemme auta suremalla ketään. Sureminen tekee meidät
itsemme vain entistä surullisemmiksi ja hidastaa toipumista
menetyksestämme.
Ehkä Warren Shibles on oikeassa siinä, että suru on sairauden
kaltainen tila. Toisaalta lienee totta, että kuoleman hyväksyminen
ja ajatustunteiden hallinta ovat useimmille hyvin vaikeita.
Suru ja
onnellisuus
Russllin 3. jaarli Bertand Russell (1872 –
1970).
Bertrand Russell kirjoittaa:
"Onnellisuuden salaisuus on tämä:
avartakaa harrastuksenne niin laajalle kuin voitte…
Henkilö, joka ei tee mitään kääntääkseen ajatuksiaan toisaalle
vaan antautuu täydellisesti huolensa valtaan, menettelee
epäviisaasti ja kykenee huonommin selviytymään huolistaan, kun
tulee aika toimia.
Samaa on sanottava suruista, joille emme mahda mitään, esimerkiksi
niistä, joita joudumme kokemaan hellästi rakastamamme henkilön
kuoltua.
Kenellekään ei koidu mitään hyvää siitä, että ihminen vaipuu
tällaisessa tapauksessa syvään murheeseen. Murhe on väistämätön ja
siihen täytyy varautua, mutta on tehtävä mitä suinkin voidaan sen
lievittämiseksi. ...
Voidakseen hyvin kestää onnettomuuden sen tullessa on viisasta
viljellä onnellisimpina aikoina laajaa harrastusten aluetta, niin
että mielessä on jäljellä jokin häiriytymätön paikka, joka
virittää toisenlaisia ajatusyhtymiä ja tunteita kuin ne, joita on
nykyhetkellä vaikea kestää."
Russellin ajatus on se, ettei elämä saa kaventua ahtaan
keskittyneeksi, ja että elämänpiirin tulisi olla laaja.
Varautuminen
kuoleman kohtaamiseen
Jos meillä on paljon läheisiä ihmisiä, harrastuksia ja mielenkiinnon
kohteita itsemme ulkopuolella, meillä on paljon paremmat
mahdollisuudet murheemme lievittämiseen. Meillä on jotain, mikä voi
korvata menetystämme, antaa uutta sisältöä elämään.
Auttaako vakaumus
kuoleman kohtaamisessa

On esitetty, että tietyt vakaumukset auttaisivat ihmistä kuoleman
kohtaamisessa (sekä oman että omaisten).
Varsinkin uuden ajan alussa katoliset ja luterilaiset keksivät
kauhutarinoita siitä, kuinka hirveä on vääräoppisen kuolema ja
kuinka autuas oikeaoppisen.
Molemmat kristinuskon haarat sepittelivät kauhutarinoita ateististen
merkkihenkilöiden kuolemista.
Kun nuo kauhutarinat osoitettiin virheellisiksi ja kun ennen kaikkea
osoitettiin, että merkittävätateistit ovat kohdanneet kuoleman
samalla tyyneydellä kuin he ovat eläneet elämänsäkin, uskonnot ovat
joutuneet puolustuskannalle.
Tällä hetkellä kuolemaa käsittelevissä kirjoissa sanotaan yleensä,
että mikä tahansa selkeä vakaumus auttaa kuoleman kohtaamisessa.
Tehtäviä
- Pohtikaa pitääkö surua purkaa vai voidaanko sitä lievittää.
- Pohtikaa mistä johtuu, että useimpien ihmisten on vaikea
hallita emootioitaan.
- Pohtikaa mitä usko kuoleman jälkeiseen rangaistukseen
(helvettiin) saattaa vaikuttaa kuolemaa kohdattaessa.
Käsityksiä
kuolemasta
Suomalaisyten
käsityksiä
Suomalaisten valtaenemmistö kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon,
ja luterilaiset käsitykset kuolemasta tulevat esiin ainakin
evankelis-luterilaisen hautajaisissa.
Ateistin käsitys kuolemasta on usein aineelliseen
todellisuuskäsitykseen perustuva. Sen mukaan ei ole kuoleman
jälkeistä tai syntymää edeltävää elämää.
Myös itämaisista uskonnoista peräisin olevat käsitykset kuolemasta
ovat vaikuttaneet suomalaisten käsityksiin.
Ei ole harvinaista, että kristityksi tunnustautuva henkilö ilmoittaa
uskovansa hindulaiseen oppiin jälleensyntymisestä.
Monet ovat valinneet elämänkäsitykseensä käsityksiä sekä
kristillisestä että aineellisesta todellisuuskäsityksestä.
Suomalaisten
käsityksiä kuoleman jälkeisestä elämästä
Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa 2011 teettämän sähköisen
kyselyn mukaan yli kolmasosa suomalaisista ajattelee, että kuoleman
jälkeen kaikki elämä loppuu. Yli kaksi viidestä suomalaismiehestä
ajattelee näin ja naisista joka neljäs.
Epätietoisia kuolemanjälkeisestä elämästä on kyselyn mukaan noin
neljäsosa, he eivät tiedä mitä asiasta tulisi ajatella.
Kaikkiaan noin kaksi viidesosaa suomalaisista uskoo elämän
jatkumiseen jossakin muodossa kuoleman jälkeen.
Kymmenesosa vastaajista kannattaa jälleensyntymisuskoa ja
suunnilleen saman verran ajatusta kaikkien ihmisten pelastumisesta.
Kuutisen prosenttia kannattaa jotakin muuta käsitystä.
Hautaus on
kallista
Suomalaisessa kulttuurissa evankelis-luterilainen kirkko omistaa
melkein kaikki hautausmaat.
Tästä syystä uskonnottomia haudataan usein evankelis-luterilaisille
hautausmaille ja usein vainajan vakaumusta häpäisevin kristillisin
menoin.
Valtio kustantaa evankelis-luterilaiset hautausmaat jakamalla osan
yhteisöveron tuotosta evankelis-luterilaisille seurakunnille, mutta
evankelis-luterilaiset seurakunnat perivät tästä huolimatta
hautauksesta maksuja.
Nykyään hautausmaksu evankelis-luterilaisilla hautausmailla on
riippumaton siitä, kuuluuko vainaja kirkkoon vai ei.
Kristityillä on
vaikutusvaltaa myös vanhainkodeissa ja sairaaloissa
Kristillisten kirkkojen vaikutusvalta on voimakas myös
vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Tästä syystä ateisteilla on ollut
vaikeuksia toimia vakaumuksensa mukaisesti.
Aineelliseen
todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta
Seuraavassa esitellään ensin aineelliseen todellisuuskäsitykseen
perustuva ja sitten kristillinen käsitys kuolemasta.
Aineelliseen todellisuuskäsitykseen perustuva käsitys kuolemasta ei
oleta mitään enempää kuin mitä voidaan näyttää toteen. Kristillinen
käsitys sisältää myös todistamattomia uskonnollisia käsityksiä.
Luontoon perustuva
todellisuuskäsitys (naturalismi)
Sellaisia kieltä koskevia todellisuuskäsityksiä, jotka eivät hyväksy
kaikkeuden jakamista luonnolliseen ja yliluonnolliseen, vaan
ajattelevat, että vain luonnollisia tapahtumia on olemassa,
kutsutaan luontoon perustuviksi todellisuuskäsityksiksi
(naturalistisiksi maailmankatsomuksiksi, latinan kielen sanasta
natura = luonto).
Luontoon perustuvan todellisuuskäsityksen kannattajille on olemassa
vain yksi todellisuus, ja kokeellinen tutkimus on sen kuvaamisen ja
selittämisen ainoa luotettava väline.
Perusaines
Aineellisen todellisuuskäsityksenmukaan kaikkeus koostuu yhdestä
ainoasta perusaineksesta, aineesta. Aineen lisäksi kaikkeudessa on
tyhjiötä.
Aineellisia ilmiöitä ovat muun muassa kaikki ihmistä ympäröivät
oliot sekä niissä tapahtuvat mekaaniset, fysikaaliset, kemialliset
ja fysiologiset tapahtumasarjat.
Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajille todellisuus ei ole
pelkkien esineiden todellisuus, vaan aineella ymmärretään kaikkien
kaikkeudessa esiintyvien ilmiöiden, olioiden ja järjestelmien
äärellistä tai ääretöntä paljoutta.
Luonnollinen ja
yliluonnollinen
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan kaikkeudessa ei ole mitään
salaperäistä tai yliluonnollista. On vain luonnollisia olioita ja
ilmiöitä, ja todellisuus on periaatteessa tiedostettavissa.
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan todellisuuden jako
luonnolliseen ja yliluonnolliseen ei ole perusteltua. Kyse on myös
siitä, mitä tarkoitamme luonnollisella ja mitä tarkoitamme
yliluonnollisella.
Jotkin tapahtumat voivat olla harvinaisia, mutta harvinaisuus ei ole
syy tapahtumien luokittelemiseen yliluonnollisiksi.
Ihmisen käsityskyky on rajallinen, mutta tämä ei oikeuta ihmistä
luokittelemaan yliluonnollisiksi sellaisia tapahtumia, joita hän ei
satu juuri nyt käsittämään.
Aineellinen todellisuuskäsitys pitää elämää luonnonilmiönä joka on
syntynyt ja kehittynyt hyvin pitkän ajanjakson kuluessa.
Naturalismi:
Ihminen on luonnon osa
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan kuolema on
luonnontapahtuma. Ihmisen ja kaikkien muiden eliöiden elämä on
tapahtumasarja, jossa on alku ja loppu.
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan ihminen on luonnon osa eikä
sen herra. Ihmisen kohtalo on sidoksissa muun elävän luonnon
kohtaloon, ja käsitys ihmisen erikoisasemasta luonnossa ja
eläinkunnassa on taru.
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan ihminen on
perusrakenteeltaan ja sen mukaisilta perustarpeiltaan muiden
eläinlajien kaltainen.
Siitä huolimatta, että ihminen on "aivo-olento" ja "kaikkein
kyvykkäin aineellinen järjestelmä" hänen kohtalonsa on sama kuin
muilla eliöillä: kaikki elämä päättyy joskus.
Kuolema on osa
luonnon kiertokulkua
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan elämä, kuolema ja eliöt
voidaan ymmärtää vaiheina luonnon ikimuutoksessa.
Professori J. B. S. Haldane ( 1892 – 1964).
Inhimilliseltä elämällä ei ole mitään ajatonta ja lopullista
tarkoitusta. J. B. S. Haldane
(nimeä ai tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) on ilmaissut
lyhyesti tämän ihmiskäsittyksen (koskien ihmisen asemaa luonnossa):
"Olen osa luonnosta, ja kuten muut
luonnon oliot, leimahtavasta satamasta vuorijonoon, kestän aikani
ja sitten häviän."
Kuolemanpelko
Aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan kuolemaan on viisasta
suhtautua ilman harhakuvitelmia. Viisas ei väheksy eikä pelkää
kuolemaa. Kuolemaan suhtautumista pohdiskelivat syvällisellä tavalla
jo muinaisen Kreikan Demokritos ja Epikuros.
Epikuros (341–270 eaa).
He pitivät kuolemaa välttämättömyytenä, jota pelot ja toiveet eivät
voi poistaa. Siksi viisas ei anna kuoleman häiritä mielenrauhaa.
Epikuros kiteytti käsityksensä oikeasta suhtautumisesta kuolemaan
seuraaviin toteamuksiin:
"Kuolema ei ole meille mitään; sillä
silloin, kun me olemme olemassa, kuolemaa ei ole; ja kun kuolema
on, meitä ei ole." " ... Elämässä ei ole mitään hirvittävää sille,
joka todella tajuaa, ettei se, ettei eletä, ole mitään
hirvittävää."
Pitäisikö meidän
pelät aikaa ennen syntymäämme
Arthur Schopenhauer (1788 – 1860).
Arthur Schopenhauer (nimeä
ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) sanoi:
"tuleva iäisyys ilman minua on yhtä
vähän pelottava, kuin mennyt iäisyys ilman minua".
Hän lisäsi:
"Jos meitä kuolemassa pelottaa
olemattomuuden ajatus, niin pitäisikö meidän silloin kauhulla
ajatella sitä aikaa, jolloin meitä ei ollut."
Uskonnottomia
käsityksiä kuolemasta
Sir Harold Nicolsonin (nimeä ei tarvitse osata
ylioppilaskirjoituksissa) sanoi:
"Uskon, että kuollessani ruumiini
muuttuu tomuksi ja persoonallisuuteni katoaa. Uskon, että meille
ei ole annettu enempää kuin 70 vuotta elääksemme tässä ihanassa
maailmassa, ja että kun elämä on lopussa, me katoamme jälleen
siihen ikuiseen hämärään, josta olemme tulleetkin. En tiedä mitään
salatuista asioista ja kieltäydyn keksimästä myyttejä niistä."
Bertrand Russell.
Bertrand Russell sanoo:
"ei saa käsittää melodraamaksi,
jossa sankari ja sankaritar joutuivat kokemaan uskomattomia
kärsimyksiä, mutta saavat niistä korvauksen onnellisessa lopussa.
Minä elän aikani, poikani seuraa minua ja elää aikansa, ja sitten
tulee hänen poikansa vuoro. Miksi siitä tehtäisiin murhenäytelmä."
Kari Lagerspetzsanoo kirjassaan "Eläin ja kone", että yksilön elämän
hinta on yksilön kuolema. Lagerspetzin mukaan tätä hintaa ei voi
pitää kohtuuttomana kaikista niistä elämän iloista ja suruista,
joihin elämä tarjoaa tilaisuuden. Hän kirjoittaa:
"Elämä on tehtävä niin arvokkaaksi,
että kuolema on siitä halpa hinta."
Täysin vakaumuksestaan riippumatta ihminen tuntee syvää kaipuuta (ei
ehkä välttämättä surua ja murhetta) menettäessään läheisen ihmisen.
Jälkeenjääneiden kaipaukseen kiteytyykuoleman ongelma. Epikuros on
sanonut:
"Kuolema ei ole mikään onnettomuus
sille, joka kuolee, vaan sille, joka jää henkiin."
Tehtävä
- Etsikää (esimerkiksi internetistä) ateistinen hautauspuhe.
- Kirjoittakaa hautauspuhe (= muistosanat vainajalle). Esittäkää
joitain puheita luokalle.
Kristillinen
käsitys kuolemasta
Lähde: Opetushallituksen sivustot.
Kristittyjen Uusi testamentti ei anna selvää vastausta
siihen, mitä tapahtuu kuolemassa.
On kaksi kristillistä käsitystä kuolemasta:
- Ruumis kuolee, mutta sielu jää odottamaan viimeistä tuomiota
eräänlaiseen välitilaan.
- Koko ihminen kuolee, koska ruumis ja sielu ovat yhtä. Maailman
lopun aikaan koko ihminen herätetään kuolleista.
Sielu on nimitys, jota käytetään ihmisen ja joskus
muunkin (elollisen) olennon väitetystä tajuisesta, henkisten
toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta
puolesta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka
monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja
jatkavan olemassaoloaan.
Kristillisen aikakäsityksen mukaan kaikella elämällä on alku ja
loppu.
Aikojen lopussa kristityt ajattelevat Jeesuksen tulevan maan
päälle ja valitsevan osan ihmisistä Taivaaksi nimitettyyn paikkaan
ja loput ihmisistä Helvetiksi kutsuttuun paikkaan. Tätä
valikointia kristityt kutsuvat viimeiseksi tuomioksi.
Kristinuskon mukaan sielut elävät ikuisesti viimeisen tuomion
jälkeen.
Kristityt perustelevat viimeistä tuomiota seuraavasti:
Kun maailmassa usein valitsee epäoikeudenmukaisuus, eikä paha
saakaan palkkaansa, ajatellaan, että viimeisellä tuomiolla paha
lopulta tuomitaan ja oikeus toteutuu. Silloin kaikki kuolleet
herätetään, toiset pääsevät taivaaseen, toiset tuomitaan
helvettiin.
Uuden testementin mukaan viimeinen tuomio on monelle suuri
yllätys. Tätä kuvaa Matteuksen evankeliumi 25:31–46.
Viimeinen tuomio
31 "Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä
kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. 32 Kaikki
kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan,
niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. 33 Hän asettaa
lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34 Sitten
kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te
Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut
valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli
nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te
annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut
luoksenne. 36 Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä
olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin
vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
37 "Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me
näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai
janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38 Milloin me näimme
sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja
vaatetimme sinut? 39 Milloin me näimme sinut sairaana tai
vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' 40 Kuningas vastaa heille:
'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä
vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
41 "Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää
pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu
Saatanalle ja hänen enkeleilleen. 42 Minun oli nälkä, mutta te
ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette
antaneet minulle juotavaa. 43 Minä olin koditon, mutta te ette
ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette
vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te
ette käyneet minua katsomassa.'
44 "Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut
nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana
tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' 45 Silloin hän vastaa
heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä
yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä
minulle.'
46 "Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen,
mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Ns. lopun aikoja käsittelee Raamatussa erityisesti Johanneksen
ilmestys. Kuuluisa kuvaus neljästä ratsastajasta löytyy
Ilmestyskirjasta 6:1–17.
Karitsa avaa kuusi sinettiä
1 Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä
sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen
tavoin jylisevällä äänellä: "Tule!" 2 Ja siinä samassa näin
valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli
jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän
lähti uusia voittoja kohti.
3 Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon
sanovan: "Tule!" 4 Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen.
Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha
maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle
annettiin iso miekka.
5 Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon
sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä,
joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. 6 [i] Minä
kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon
keskeltä, ja se sanoi: "Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme
mittaa.* Öljyyn ja viiniin älä koske."
7 Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon
sanovan: "Tule!" 8 Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se,
joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen
jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajille annettiin valta neljänteen
osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja
jättää loput villipetojen kynsiin.
9 Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden
sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa
tähden. 10 Ne huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauan kestää,
Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat
meidän veremme maan asukkaille?" 11 Silloin niille kullekin
annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa
vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla
surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä.
12 Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa
järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja
kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. 13 Taivaan tähdet
putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn
sitä ravistellessa. 14 Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka
kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät
paikaltaan. 15 Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen
johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat
kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin 16 ja
huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää
meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! 17
Heidän vihansa suuri päivä on tullut -- kuka voi sen kestää?"
Lopun ajan odotukset ovat korostuneet aina ihmiskunnan suurten
murrosten ja taitekohtien yhteydessä.
Gustave Dorén näkemys viimeisestä tuomiosta.
Kristittyjen Taivas
Vanha testamentti kuvaa taivasta jumalan asuntona. Uusi
testamentti kuvaa sitä kultakaupunkina, juhlapaikkana, missä ei
ole enää mitään pahaa. Näiden värikkäiden kuvausten sanoma on
siinä, että taivaassa ihminen saa olla ikuisesti hyvän jumalan
lähellä.
Yllä olevassa italialaisessa 1500-luvulta peräisin olevassa kuvassa
taivas esitetään paikkana, jossa taivaaseen päässeet ovat
kristinuskon perushahmojen Jahven, Jeesuksen ja Neitsyt Marian
ympärillä.
Kristittyjen
Helvetti

Oppi Helvetistä, jota kristityt kutsuvat myös kadotukseksi on
nuorempi kuin kristillinen käsitys taivaasta. Raamattu liittää tähän
paikkaan kuvan tulesta, savusta ja ihmisen piinasta. Kristittyjen
mukaan jumala ei ole koskaan Helvetissä.
Joidenkin kristittyjen käsitystä, jonka mukaan kaikki pääsevät
Taivaaseen, ei esiinny Raamatussa.
Kristittyjen
Kiirastuli
1,1 miljardin kannattajan Katolisessa kirkossa oppi kuolemaa
seuraavasta kiirastulesta tarkoittaa aikaa ennen viimeistä tuomiota,
jolloin puhdistutaan pahasta. Pyhimykset pääsevät suoraan
taivaaseen, katumattomat joutuvat helvettiin.
Katolinen kirkko julistaa pyhimyksiksi vainajia, jotka
ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain,
kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todisteilla.
Kristittyjen
1000-vuotinen valtakunta
Oppi tuhatvuotisesta valtakunnasta perustuu eräiden Raamatun kohtien
tulkinnoille. Varsinkin Ilm. 20:1–6 on antanut aihetta olettaa
erityistä vaihetta maailmanhistoriassa, jolloin Jeesus
hallitsee yhdessä pyhiensä kanssa.
Tuhatvuotinen valtakunta
1 Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli
kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. 2 Hän otti kiinni
lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat
Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi,
3 syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden
oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat
vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi
aikaa.
4 Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille,
annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu
Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät
olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet
sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja
hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. 5 Muut
kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli
täyttynyt.
Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. 6 Autuaita ja pyhiä ovat ne,
jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin
ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja
Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.
Saatanan lopullinen tappio
7 Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan,
8 ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa
kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa
kansat sotaan, ja joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa. 9 Ne
nousevat maan tasangolle ja saartavat pyhien leirin ja rakastetun
kaupungin. Mutta taivaasta iskee tuli, ja se tuhoaa ne kaikki. 10
Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan
rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja
siellä niitä kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti.
Viimeinen tuomio
11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä
istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä
niistä jäänyt jälkeäkään. 12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet,
seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös
elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä
kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. 13 Meri antoi
kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki
heidät tuomittiin tekojensa mukaan. 14 Kuolema ja Tuonela
heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen
järvi. 15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta,
heitettiin tuohon tuliseen järveen.
Raamatun Vanha testamentti sisältää lukuisia ennustuksia Israelille
tulevaisuudessa koittavasta rauhan ja harmonian ajasta.( Esim. Jes.
65:17–25 ja 66:19–22 ja Dan. 2:44 jne.)
Kristityille ajatus tuhatvuotisesta valtakunnasta liittyi siten,
että Jeesuksen odotettiin tulevan pian takaisin. Silloin hän ottaa
maallisen vallan ja perustaa rauhan ja yltäkylläisyyden valtakunnan.
Kristinuskon piispat Origenes (185–254) ja Augustinus
(354–430) kannattivat vertauskuvallista tulkintaa, jonka
mukaan kirkko itse edustaa hengellisesti tuhatvuotista valtakuntaa.
Augustinus (354 – 430).
Augustinuksen opetuksesta tuli katolisen kirkon virallinen kanta.
Reformaation johtajat tuomitsevat opin maanpäällisestä
tuhatvuotisesta valtakunnasta juutalaisena harhaoppina.
Ensimmäisen vuosituhannen päättyessä Euroopassa odotettiin
tuhatvuotisen valtakunnan alkua.
Hieman samanlaisia tunnelmia maailmanlopun läheisyydestä syntyi
uskonnollisissa ääriryhmissä myös toisen vuosituhannen täyttyessä.
Kuolema
hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa
Jälleensyntymisen kiertokulku koetaan kärsimyksenä.
Jälleensyntyminen tarkoittaa ihmisen
syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.
Jälleensyntymisoppi kuuluu moniin uskontoihin. Itämaisista
uskonnoista jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti
buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja jainalaisuuteen. World Values
2000 -tutkimuksen mukaan suomalaisista jälleensyntymiseen uskoo
noin 15 prosenttia.
Jälleensyntymä ei ole sama asia kuin sielunvaellus, vaikka ne
usein käsitetään samaksi. Hindulaisuuteen kuuluu sekä
jälleensyntyminen että sielinvaellus, kun taas buddhalaisuus
kiistää jälkimmäisen
Hindulaisuudessa sen ajatellaan loppuvan kun ihmisen sielu sulautuu
maailmansieluun.
Buddhalainen pyrkii elämänjanon sammuttamiseen ja sen seurauksena
vapautumiseen.
Kuolema Kiinan
uskonnoissa ja varhaiskantaisissa uskonnoissa.
Yhteisöön kuuluvat sekä elävät että kuolleet. Kuoleman jälkeen
vainaja siirtyy eräänlaiseen henkien maailmaan, jossa hänellä on
samantapaisia tarpeita kuin eläessään. Tärkeää on esi-isien palvonta
ja uhrilahjat, jotta vainajan henki olisi tyytyväinen.
Kiinan uskonnot korostavat enemmän tämänpuoleista elämää kuin
tuonpuoleista ja pyrkivät ennen muuta antamaan siveellisiä ohjeita
hyvään elämään.
Kuolema
juutalaisuudessa
Toorassa on kaiken kaikkiaan 613 erilaista käskyä, joita noudattaen
juutalaisen tulee elää. Lakien noudattamisesta tai noudattamatta
jättämisestä ei määritellä mitään palkkiota tai rangaistusta kuten
Taivasta tai Helvettiä. Sen sijaan Toorassa muistutetaan tekojen
ajallisista seurauksista.
Toora.
Ajanlakun alussa saddukealaiset (hallitsevat papit) ajattelivat yllä
olevan Tooran käsityksen mukaisesti.
Farisealaiset ja essealaiset olivat saaneet vaikutteita muinaisen
Kreikan uskonnoista, ja he uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään.
Meidän aikamme juutalaisuus on lähinnä farisealaisuutta.
Sen mukaan, kun Messiaskuningas tulee, oikeudenmukaisuus palautuu.
Hyvät pääsevät Taivaaseen jumalattomien joutuessa Helvettiin. Viime
kädessä Jahve vastaa kuoleman jälkeisestä elämästä.
Kuolema islamissa
Ihmisen kuollessa sielu jättää ruumiin ja liittyy siihen jälleen,
kun ruumiit herätetään henkiin. Vain profeetat ja islamin puolesta
kuolleet pääsevät heti kuoltuaan Taivaaseen.
Muslimien mukaan viimeinen profeetta oli Muhammed. Muita profeettoja
olivat Mooses ja Jeesus.
Tehtäviä
- Vertaa eri tapoja suhtautua kuolemaan. Mitä eroja ja
yhtäläisyyksiä löydät?
- Miten käsitys kuolemasta ja vaikuttaa tapaan suhtautua
elämään?
Kuolemattomuuden
tavoittelu
Kuolema ongelmana
Professori Theodosius Dobzhansky (1900 -
1975)
Theodosius Dobzhansky on sanonut:
"On tehtävä täysin selväksi, että
ihmisen katoavaisuuden ongelma ei askarruta yhtään vähemmän niitä,
jotka uskovat jossain muodossa sielun kuolemattomuuteen tai
kuolleiden ylösnousemukseen joskus tulevaisuudessa kuin niitä,
jotka pitävät kuolemaa täydellisenä ja lopullisena häviämisenä
....
Erästä peruseroa ei voida kuitenkaan kieltää. Niille, jotka
uskovat ylösnousemukseen ja kuolemattomuuteen maallinen
olemassaolo on vain valmistautumista tulevaan olemassaoloon, kun
taas niille, jotka pitävät kuolemaa lopullisena häviämisenä on
löydettävä elämän merkitys syntymän ja kuoleman väliltä, tai
muuten merkitystä ei voida ensinkään löytää."
Ihmiset ovat uskoneet kuolemattomuuteen milloin missäkin muodossa jo
ainakin niistä ajoista lähtien, joista meillä on historiallista
tietoa. Hyvin harva alkuperäisyhteisö on ajatellut kuoleman
merkitsevän täydellistä loppua. Ajatus ihmisen täydellisestä
kuolemasta on ollut ihmiselle vieras.
Muista eläimistä ihminen eroaa siinä suhteessa, että monet muut
eläimet eivät edes pysty ajattelemaan, että ne joskus kuolisivat.
Tarve kieltää
ahdistavat ajatukset
Professori Bronislav Malinowski (1884–1942).
Bronislav Malinowski sanoo, että vakaumus kuoleman
epätodellisuudesta, vakaumus, että ihmisellä on sielu ja että tämä
sielu on kuolematon, syntyy syvästä tarpeesta kiistää
henkilökohtainen tuhoutuminen.
Hän kirjoittaa:
"Myytti, joka todistaa
kuolemattomuususkon, ikuisen nuoruuden ja haudantakaisen elämän
puolesta, ei ole älyllinen vastearvoitukseen, vaan ehdoton uskon
asia, joka on syntynyt syvimmästä vaistomaisesta ja
emotionaalisesta vasteesta mitä kauhistuttavinta ja ahdistavinta
ajatusta kohtaan."
Kuolema on pelottava sen vuoksi, että se hävittää meille rakkaita
olentoja tehden tyhjäksi toiveemme ja onnemme.
Elämisen halu
Perussyynä tähän uskoon on elämisen halu. Emme halua kuolla. Lisäksi
ihmisen on vaikea kestää ajatusta, ettemme enää koskaan tapaisi
kuollutta rakasta omastamme tai ystäväämme.
Robert G. Ingersoll (1833 – 1899).
Elämisen halu ja voimakkaiden henkilökohtaisten kiintymysten
esiintyminen lienevät kuolemattomuususkon tärkeimmät lähtökohdat. Robert G. Ingersoll (nimeä ei
tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) on sanonut kauniisti, että
kuolemattomuuden unelma on syntynyt ihmisrakkaudesta ihmissydämessä.
Hän on sitä mieltä, että tämä kuolemattomuuden toivo on myös
uskontojen lähtökohta:
"Se on ollut se suuri tammi, jonka
ympäri taikauskon myrkylliset köynnöskasvit ovat kavunneet - tuo
kuolemattomuuden toivo on ollut se suuri tammi."
Demokritos (n. 460–370 eaa.).
Demokritos tuo esille yhteiskunnallisen tarkastelun
kuolemattomuususkon vaikuttimena. Hän kirjoittaa:
"Monet ihmiset, jotka eivät tiedä
mitään ihmisluonnon hajoamisesta, mutta jotka ovat tietoisia
inhimillisestä kurjuudesta, rasittavat itseään elinaikanaan
rauhattomuudessa ja ahdistuksissa samalla kun he keksivät
valheellisia taruja ajasta lopun (=kuoleman) jälkeen."
Ruumiis,
mieli, sielu jne.
Jako ruumiiseen ja
sieluun
Tarkasteltaessa kuolemattomuususkoa peruskysymys on ruumiin ja
sielun suhde toisiinsa. Tämä suhde on aikojen kuluessa käsitetty
monin eri tavoin, mutta pääasiassa kolmella tavalla:
- Ruumis ja sielu ovat erillisiä, mutta elämässä ne ovat
kiinteästi yhtyneinä toisiinsa ja kuolemassa sielu eroaa
ruumiista elääkseen jatkuvasti;
- vain ruumis on olemassa, sielu on käsitteellinen yleistys,
kuvitelma;
- ruumis ja sielu muodostavat kokonaisuuden, erottamattoman
yhteyden; kun aivot lakkaavat toimimasta, sielua ei ole enää
olemassa.
Aineellinen
todellisuuskäsitys: Mieli
Mieli ("henki", "sielu") on aineessa tapahtuvaa eli ominaisuus, joka
ilmenee aineen tietyllä järjestäytymistasolla.
Ei ole olemassa "sielua" vaan sieluntoimintaa. Tietoisuuden,
ajattelun ja tunteiden esiintymisen välttämättömänä ehtona on eliö
aivoineen. Kaikki, mitä meissä on, on biologista siinä yleisessä
mielessä, että se on tullut kehityksen mukana. Hermosto ja aivot
ovat kehittyneet yhdessä muun ruumiin kanssa.
Mielen toteuttaa aineellinen elin, aivot, ja sen merkitys on siinä,
että sen avulla eliö suuntautuu ongelmatilanteessa ympäristössään ja
ohjaa toimintaansa.
Tähän toimintaan sisältyy hermoston toiminnan lisäksi myös eliön ja
sen ympäristön välinen vuorovaikutus. Voidaan sanoa, että "sielu"
eli koettu minuus ja aivotoiminta ovat saman elävän kokonaisuuden
eri puolia.
Kakseuskäsityksen
(dualismin) arvostelua
Nobelisti Jaques Monod (1910 – 1976).
Jacques Monod sanoo:
Jos hylkäämme harhan (illuusion), joka näkee hengen
"aineettomana aineena", emme silti kiellä sitä vaan päinvastoin
alamme tajuta mikä mutkikkuus, rikkaus ja luotaamaton syvyys
sisältyy perinnölliseen perintöömme samoin kuin tietoiseen ja
tiedottomaan persoonalliseen kokemukseemme, jotka kaikki yhdessä
muodostavat tämän olennon, meidät, oman itsensä ainutkertaisen ja
jäävittömän todistajana
Kaikki osoittaa, että henkiset toiminnat ovat sidotut
fysiologisiin ja kemiallisiin tapahtumasarjoihin aivoissa ja
keskushermostossa. Lisäksi on huomattava, että mieli on synnyltään
yhteiskuntahistoriallinen.
Ihmisestä tulee ihminen hänen omaksuessaan inhimillisen
todellisuuskäsityksen. Tämä tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön
kanssa. Yhteiskunnan ulkopuolella ihminen ei ole ihminen.
Lukuisat niin sanottuja susilapsia koskevat huomiot osoittavat,
että ihmisen ja inhimillisen käytännön erityispiirteet eivät
toteudu yhteiskunnan ulkopuolella. Ihmisen minuus on
yhteiskunnallis-historiallisen ja yksilökehityksen tuote.
Ajatus siitä, että olisi olemassa joku erotettavissa oleva olemus
eli "sielu", joka olisi jollakin tavoin liittyneenä kehoon ja joka
voisi jäädä sen kuoltua eloon, nähdä ilman silmiä, kuulla ilman
korvia, tuntea ilman hermoja ja ajatella ilman aivoja, on
ristiriidassa kaikkien psykologisten ja fysiologisten havaintojen
kanssa.
Hengen ja aineen kahtiajakoa ei ole voitu perustella, eikä
tällainen oletus ole koeteltavissa. Se on lisäksi jyrkässä
ristiriidassa kaiken sen tiedon kanssa, mitä meillä on ihmisen
lajikehityksestä, yksilökehityksestä, fysiologiasta ja
psykologiasta.
Professori George Gaylord Simpson (1902 –
1984).
George Gaylord Simpson
kirjoittaa:
"Inhimillisen elämän merkitystä ja
ihmisen kohtaloa ei voida erottaa koko elämän merkityksestä ja
kohtalosta. 'Mitä ihminen on?' on erikoistapaus kysymyksestä 'Mitä
elämä on?'.
...Nykyhetki on, huolimatta tavattomasta merkityksestään meille,
jotka satumme asustamaan siinä, vain sattumanvarainen piste ajan
pitkässä virrassa
Tehtäviä
- Ihmisen sikiötä yhdistää hänen äitiinsä vain verivirta, joka
kulkee napanuoran välityksellä. Kuvitellaan, että jollakin
muulla planeetalla sikiötä ja äitiä yhdistäisi myös
hermosäikeistö siten, että äidin sen aistien tietoisuus
jakautuisi äidin ja lapsen kesken samaan tapaan kuin
yksisoluisten elimistö kokonaisuudessaan. Pohtikaa mitä etuja ja
haittoja tästä olisi esimerkiksi olosuhteiden jyrkästi
muuttuessa.
- Pohtikaa mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia niin sanotuilla
pelastususkonnoilla (pelastus = kuoleman jälkeinen elämä) oli a)
antiikin Roomassa b) meidän aikanamme.
- Ihmisen aivojen vioittuminen saattaa heikentää tai muuttaa
hänen kykyään ajatella. Aivojen perinnöllisyystekijäin määräämä
rakenne vaikuttaa myös merkittävästi ihmisen kykyyn ajatella.
Kyky ajatella vaikuttaa puolestaan kykyyn tehdä siveellisiä
valintoja. Keskustelkaa siitä, toteutuisiko oikeudenmukaisuus,
jos a) oletettaisiin, että hindulainen sielunvaellusoppi, jonka
mukaan kärsimykset tässä elämässä ovat seurauksia edellisissä
elämissä tehdyistä pahoista töistä, b) kristillinen helvettioppi
olisi tosi.
Optimismi ja
pessimismi
Vasemmanpuoleinen
lasi on puoliksi täysy ja oikeanpuoleinen lasi on puoliksi tyhjä
Päivitetty 1.2.2013
Kaupunkitarina
Psykologian opiskelija auttoi professoria hoitamaan
persoonallisuustestiä. Huoneeseen oli suunniteltlavastustau
erilaista järjestykseen arvioinnin nopeaa suorittamista
varten. Ensimmäinen henkilö astui sisään aloittaakseen testin.
- Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
- Se on puolityhjä.
Opiskelija kirjoitti raporttiin pessimisti. Toinen henkilö saapui
sisään huoneeseen.
- Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
- Se on puoliksi täysi.
Opiskelija kirjoitti raporttiin optimisti. Kolmas henkilö saapui
sisään huoneeseen.
- Miltä tämä vesilasi näyttää sinusta?
- Näyttää siltä, kuin sinulla olisi kaksi kertaa niin paljon
lasia, kuin sinä tarvitset.
Opiskelija näytti täysin ilmeettömältä ja meni kysymään neuvoa
professorilta.
- Ai, he! professori sanoi. Minä unohdin varoittaa sinua
insinööreistä! Heillä ei ole persoonallisuutta.
Martin E. P.
Seligman ja optimismi
Professori Martin E. P. Seligman.
Martin E. P. Seligman on Pennsylvanian yliopiston
psykologian professori, positiivisen psykologian verkoston (Positive
Psychology Network) johtaja.
Martin E.P. Seligman on väittänyt optimistien elävän terveemmän ja
paremman elämän kuin pessimistien. Jos suhtautuu myönteisesti,
ajattelutapana tehdä se mitä voi tehdä sen sijaan, että aina
kiinnittäisi huomion siihen mitä ei voi tehdä, asiat etenevät. Jos
suhtautuu kielteisesti kaikki junnaa ja oma henkinen ja fyysinen
pahoinvointi sen kun lisääntyy ja ystävät kaikkoavat ympäriltä.
Seligman puhuu opitusta avuttomuudesta. Joillekin on tyypillistä
luovuttaa ja lakata yrittämästä heti, kun vaikeuksia tai
vastoinkäymisiä ilmaantuu. Hän havaitsi omissa asiakkaissaan selkeän
mallin. Toistuvasta masennuksesta kärsivien puheesta tuli aina
uudelleen ilmoille: “Ei siitä kuitenkaan mitään tule.” “Ei se ole
ennenkään onnistunut.” “Ei kannata yrittää.”
Jos tuohon asenteeseen lisää torjuvan pessimistisen ajattelutavan,
eli sen, että henkilö etsii automaattisesti kaikesta huonot puolet
eikä tee elettäkään olojen parantamiseksi, hän kaivaa omaa
hautaansa, koska kaikille kielteisille tuntemuksille ihmisen
mielessä on toiminnallinen tuntemus kehossa. Ihminen voi siis
ajatuksen voimalla tehdä itselleen haittaa.
Seligman kertoi asiakkaastaan joka kärsi hyvin lamaannuttavasta
masennuksesta mutta oli suunnattomasta jokapäiväisestä
uupumustilastaan huolimatta jaksanut tapetoida kotonaan.
Masentuneesti hän totesi että työ oli epäonnistunut. Muut ihailivat
tapetteja ja ihmettelivät, mitä hän tarkoitti. Hän osoitti yhtä
pientä kohtaa jossa kuviot eivät osuneet aivan kohdakkain kahden
tapetin liitoksessa.
Millaista tuollaisen ihmisen elämä on? Kuvitelkaa että joutuu
elämään pessimistin kanssa. Hänhän vetää muutkin synkkiin
tunnelmiin.
Myönteisesti suhtautuva valoisa ihminen sen sijaan tekee elämästä
kevyempää, miellyttävämpää ja tuottoisampaa. Hän levittää hyvää
tahtoa ympäristöönsäkin.
Optimismi parantaa elämän laatua.
Martin E. P.
Seligman ja aito onnellisuus
Positiivinen psykologia keskittyy ihmisten vahvuuksiin heikkouksien
sijaan.
Seligmanin mukaan onnellisuutta voidaan viljellä tunnistamalla ja
käyttämällä hyväksi ihmisissä jo valmiina olevia tunnusomaisia
vahvuuksia ja luonteenpiirteitä, kuten ystävällisyyttä,
itsenäisyyttä, huumoria, optimismia ja anteliaisuutta.
Kääntymällä jatkuvasti näiden vahvuuksien puoleen elämän
ratkaisevilla alueilla ihmiset oppivat rakentamaan luonnollista
puskuria vastoinkäymisiä ja keln tunteiden kokemista varten.
Samalla he oppivat siirtämään elämänsä uudelle myönteisemmälle
tasolle.Kullekin ihmiselle tunnusomaisia vahvuuksia voidaan
kasvattaa läpi koko elämän, ja tällä toiminnalla on suoria
hyödyllisiä seurauksia terveyteen, ihmissuhteisiin ja työuraan.
Aidon onnellisuuden keskeinen elämänmuutokseen houkutteleva opetus
on se, että tunnistamalla parhaat puolet itsessämme voimme parantaa
maailmaa ympärillämme ja saavuttaa uuden ja kestävän tason aidossa
tyytyväisyydessä ja ilossa.
Pessimismi
Pessimismiä ei
esitellä tässä aineistossa. Mehän olemme kaikki pessimistejä.
Tehtäviä
- Mitä hyötyä optimismista saattaa olla?
- Mitä haittaa optimistista saattaa olla?
- Kuinka monta opitimstia tunnet?
- Miten he ovat menestyneet?
- Onko optimismi sama asia kuin itseluottamus?
Realismi
Viimeksi päivitetty 2.2.2013
Sivistyssanan
alkuperä
Tämä sivistyssana tulee sanasta realis. Sana "reality" tarkoittaa
englannin kielessä todellisuutta. Suomennos olisi on todellismi. Seuraavassa on käytetty suomenkielistä sanaa "todellismi".
Todellismi
taiteissa
- Kohde esitetään sellaisena, kuin se esiintyy tavallisessa
elämässä.
- Teatterissa pyritään yhdenmukaisuuteen todellisen elämän
kanssa.
- Maalaustyyli jossa kuva esittää kaksiulotteisena näkymiä,
joista voi tunnistaa olioita ja tapahtumia.
- Perinteinen todellismi arvostaa kauneutta ja taiteilijan
taitoja (esimerkiksi piirustustaito).
- Tarkkatodellistinen maalaus muistuttaa yksityiskohtaista
valokuvaa.
- Kaatopaikkatodellismi keskittyy yhteiskunnalliseen
todellisuuteen.
- Kirjallinen todellismi pyrkii esittämään tapahtumat
sellaisina, kuin ne esiintyvät tavallisessa elämässä.
- Taikatodellismissa todellisen elämän tapahtumiin on lisätty
yliluonnollisia tapahtumia.
- Kansallissosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin
tapahtumiin kansallissosialistista propagandaa.
- Runollinen todellismi korosti elokuvan kauneusarvoja.
- Valokuvatodellismi oli maalaustaidetta, joka jäljitteli
valokuvia.
- Romanttinen todellismi oli Ayn Rand'in käsitys kauniista
taiteesta.
- Yhteiskunnallinen todellismi kuvasi työläisiä.
- Sosialistinen todellismi lisäsi tavallisiin tapahtumiin
kommunistipuolueen propagandaa.
Kansainvälinen
politiikka
- Puolustustodellismin mukaan sekasorto saa valtiot parantamaan
turvallisuuttaan. Tämä lisää epävakaisuutta.
- Vapaustodellismin mukaan on olemassa valtioiden yhteisö.
- Rakenteellisen todellismin mukaan kansainväliset rakenteet
rajoittavat valtioiden käyttäytymistä.
- Hyökkäävän todellismin mukaan valtiot käyttävät
laajentumismahdollisuuksiaan.
- Poliittisen todellismin mukaan valtiot tavoittelevat pikemmin
valtaa ja turvallisuutta kuin siveellisten ihanteiden mukaista
tilaa.
- Alikehitystodellismi väittää, että kolmannen maailman valtiot
ovat erityisen kiinnostuneita lyhyen aikavälin menetyksistä.
Lainsäädäntö
- Lakitodellismi sanoo, että lait ovat ihmisten tekemiä ja että
niissä on inhimillisiä puutteita.
- Vasemmistotodellismi väittää, että rikollisuus vaikuttaa
kohtuuttomasti työväenluokkaan.
- Oikeistotodellismin mukaan rikoksia on pyrittävä estämään ja
hallitsemaan.
Filosofia
- Kauneustodellisuus (Eli Siegel)
- Austraalialainen materialismi
- Kristillinen todellismi (Reinhold Niebuhr)
- Konstruktiivinen todellismi
- Cornellin yliopiston todellismi (Richard Boyd)
- Arvosteleva todellismi käsittelee aistitiedon tarkkuutta.
- Suora todellismi on käsitys havaitsemisesta
- Tosioleva todellismi
- Tietotodellismi
- Alitodellismin mukaan tietoisuus ei pysty erottamaan
todellista mielikuvituksellisesta.
- Matemaattinen todellismi
- Kohtuullinen todellismi on käsitys, jonka mukaan ei ole mitään
todellisuutta, jossa yleiskäsitteet olisivat olemassa.
- Mahdollisuustodellismi (David Lewis) väittää, että mahdolliset
todellisuudet ovat yhtä todellisia kuin todellinen todellisuus.
- Siveellinen todellismi (hyvesiveys), on käsitys, jonka mukaan
on olemassa tosia siveellisiä arvoja.
- Taikatodellismi on Nikolai Berdjajevin käsitys jumalallisen
olemuksesta.
- Lapsellinen todellismi on tavallisen ihmisen käsitys
todellisuudesta.
- Uusi todellismi väittää, että ihminen tietää todellisuudesta
vain epäsuorasti päättelemällä.
- Elimellinen todellismi (Alfred North Whitehead)
- Reliasmi eli todellismi on käsitys, jonka mukaan on olemassa
havaitsijasta riippumaton todellisuus.
- Platonin todellismi, jonka mukaan yleiskäsitteet ovat olemassa
- Puolitodellismi väittää, että vaikka siveelliset käsitykset
ovat heijastuksia meidän ajatustunteistamme, niistä voidaan
puhua todellisuuskäsittein.
- Esittävä todellismi väittää, että emme voi havaita
todellisuutta suoraan.
- Tieteellinen todellismi väittää, että todellisuus on sellainen
kuin tiede sen kuvaa.
- Ulottumattmuustodellismin mukaan ihmiset ymmärtävät
käsityskykynsä rajallisuuden.
- Totuusarvoyhteystodellismi
Muita aloja
- Masennustodellismi on käsitys, jonka mukaan masentuneilla on
todellisuudesta parempi käsitys kuin muilla.
- Kansatieteellinen todellismi on tapa kirjoittaa omista
kokemuksistaan ikään kuin ne olisivat ensi käden tietoja.
- Taktinen todellismi on eräs laji tietokonepelejä.
- Todellistinen kirjasinlaji
Siveellinen
todellismi ja vastatodellismi
(Filosofien käyttämät nimitykset: realismi ja antirealismi)
Eräästä lukion oppikirjasta löytyy jaottelu:
Realismi Arvoja on olemassa ja niihin viittavat
väitteet ovat tosia tai epätosia.
Antirealismi
Todellisuuteen ei kuulu arvoja, joten moraaliväitteet eivät voi
olla totta.
Kolme kirjoittajista on edennyt professoreiksi ja yksi FETOn
puheenjohtajaksi. Yksi kirjoittajista on peräti jumaluustieteen
professori. Viides kirjoittajista on pantu kouluttamaan
elämänkatsomustiedon opettajia.
Tämän kirjoittaja on kauan sitten laittanut tähän kohtaan kirjaa
kysymysmerkin, mutta kun kirjoittaja ei siihen aikaan tiennyt, mitä
väkeä kirjoittajat olivat, hän ei ryhtynyt korjaamaan asiaa missään.
Lauseista löytyvät esimerkiksi seuraavat jaottelut:
- Olemassaolo - totuus/epätotuus
- Moraaliväitteet - muut väitteet
- Moraaliväitteet - todellisuus
- Arvot - totuus/epätotuus
- Arvot - moraaliväitteet
- arvot - todellisuus
Kaikkia mahdollisia merkityksiä ei ole syytä edes yrittää listata.
Olemassa on kaikenlaisia muitakin lauseita kuin väitelauseita eli
propositioita. Kuten toisaalla tässä aineistossa on esitetty,
arvoja, käskyjä, kieltoja, velvoitteita jne. koskevia lauseita ei
ole viisasta pitää tosina tai epätosina. Olemassaololla ja
totuudella on tekemistä toistensa kanssa vain silloin, kun väitetään
jotain olevan olemassa.
Siitä, että esimerkiksi arvoja on olemassa, ei voida päätellä mitään
sen suhteen, ovatko arvoja sisältävät lauseet sisällöltään tosia tai
epätosia.
Tämän kirjoittaja ei ole kuullut muualla kirjan väitettä, että
arvoja ei ole olemassa.
Vaikka arvot eivät ole tosia tai epätosia, niin jokainen kadunmies
tietää, että ne kuuluvat todellisuuteen.
Tämän kardinaalivirheen taustalla on varmaan virheellinen käsitys
vanhoista käsitteistä maailmankatsomus, maailmankuva ja
elämänkatsomus.
Opiskele varmuuden
vuoksi
Realismin lajeja löytyy linkkeineen suomenkielisenä osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Realismi
Onko
opetussuunnitelmassa tarkoitettu realismia optimismin ja
pessimismin välimuotona
Jos näin on, lue tästä aineistosta uudestaan osio Onnellisuus.
Tehtäviä
Yläkerran Ukko puhuu
- Pohtikaa sitä, mitä voi tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa
kysytään opetushallituksen opetussuunnitelmaehdotuksen otsikkoa
"realismi".
- Pohtikaa sitä, mitä voi tehdä, jos ylioppilaskirjoituksissa
kysytään moraalista realismia ja moraalista antirealismia.
- Olisiko jumaluustieteilijän syytä kysyä neuvoja "yläkerran
ukolta"?
Elämänhallinnan
keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä,
perimän ja ympäristön merkitys
Päivitetty 2.2.2013
Kertausta
Lue uudestaan ylempänä esitetty osio Onnellisuus.
Yksilön elämä
Yksilön elämä on tila, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä
kuolleella.
Mitä
elämänhallinta on
Elämänhallinta on joukko menetelmiä, joilla uskonnot ja
yhteiskunnat valvovat yhteisöjen ja yksilöiden elämää.
Yksilön pyrkimukset vaikuttaa omaan elämäänsä ovat myös
elämänhallintaa.

Suomessa elämänhallinnasta päättävät evankelis-luterilaisen kirkon
lisäksi mm. valtioneuvosto, eduskunta, ministeriöt, ylihallitukset
ja kunnat.
Yksilöiden elämää hallitsevat erityisesti perhe, koulut,
työnantajat, verottaja jne.
Kolme kovaa
komentajaa
Pandoran lipas
Uskonnollinen
elämänhallinta Suomessa
Evankelis-luterilainen kirkko hallitsee yksilöiden elämää mm.
seuraavilla menetelmillä:

- Kristillisen siveyden noudattaminen on Taivaaseen pääsyn ehto
(2. Piet. 1:6-8).
- Pappi kastaa vastasyntyneen lapsen pään vedellä ja pitää
uskonnolliset juhlamenot.
- Päivähoidossa evankelis-luterilainen uskonto vaikuttaa ainakin
jouluna ja pääsiäisenä, mutta eräillä paikkakunnillla jopa
ruokarukouksilla.
- Kouluissa evankelis-luterilaiset vaikuttavat muutoin samaan
tapaan kuin päivähoidossa, mutta lisäksi kouluissa esikoulusta
lukioon on suuri tuntimäärä oman uskonnon opetusta.
- Viisitoistavuotiaat kirkon jäsenet käyvät
evankelis-luterilaisen rippikoulun, jonka tarkoitus on saada
välinpitämättömät nuoret uskoon.
- Asevelvollisuuteen liittyy monenlaista hartaudenahrjoitusta
papin johdolla.
- Kirkolliset häät ja avioliiton siunaaminen (jos toinen puoliso
ei kuulu kirkkoon) ovat uskonnollinen tilaisuus.
- Sairaaloissa, vankiloissa ja jopa korkeakouluissa on
evankelis-luterilaista uskonnollista toimintaa.
- Usein jopa ateisteja haudataan evankelis-luterilaisin
kirkonmenoin.
Edellä oleva lista sisälsi tilan puutten vuoksi vain joitakin niistä
lukuisista menetelmistä, joilla evankelis-luterilainen kirkko
hallitsee Suomen kansalaisten elämää.
Eräitä lakeja,
joilla hallitaan Suomen kansalaisten elämää
Elämänhallinta on tavoitteena neljässä, viidessä laissa.
- Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) 3 § 1 mom.
(Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut) "Lääkinnällisellä
kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä
edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja
hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa."
- Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
(189/2001) 2 § (Määritelmät) "1) aktivointisuunnitelmalla
tarkoitetaan pitkään työttömänä olleelle henkilölle
työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi
laadittavaa suunnitelmaa, jonka työvoimatoimisto ja kunta
laativat yhdessä henkilön kanssa; 2) kuntouttavalla
työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on
parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä
työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä
työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan
tahon välille."
- Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohteluista ja
säilöönottoyksiköstä (116/2002) 14 § Toimintakyvyn tukeminen)
"Ulkomaalaiselle järjestetään säilöönottoyksikön oloihin
soveltuvaa elämänhallintaa tukevaa toimintaa sekä mahdollisuus
tiedotusvälineiden seuraamiseen ja kirjastopalvelujen käyttöön."
- Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004) 3 §
(Nuorisorangaistuksen tukitoimet) "Nuorisorangaistuksen
täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen
suorittamista edistävät tukitoimet on sovitettava yhteen."
- Vankeuslaki (767/2005) 2 § (Vankeuden täytäntöönpanon tavoite)
"Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin
valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin
elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää
rikosten tekeminen rangaistusaikana."
Yksilöiden
elämänhallinta
Sikojen
elämänhallinta
Koska ihmisten, varsinkin pienten lasten, käyttäminen
elämänhallintaa koskevissa tutkimuksissa ei ole nykyään mahdollista
entisessä laajuudessa (esimerkiksi ns. ruumiillinen kuritus on
kielletty lailla), koe-eläiminä on hyvällä menestyksellä käytetty
sikoja.
Pienten lasten ja sikojen käytös on elämänhallintatilanteissa niin
samanlaista, että sikoja tutkimalla on saatu selville merkittäviä
tuloksia.
Ihmisten
itsehallinta
Ihmislasten itsehallinta on vähäisempää kuin aikuisten, koska lapsi
ei ole vielä sisäistänyt yhteisönsä vaatimuksia ja arvoja.
Toisaalla tässä aineistossa on käsitelty Lawrence Kohlbergin
käsitystä ihmisyksilön siveellisestä kasvusta. Kohlbergin käsityksen
mukaan yksiön oma harkinta itse asiassa vähenee lapsen kasvaessa
nuoreksi ja palaa jossain määrin aikuisiällä.
Suurin osa ihmisistä jää siveellisessä kehityksessä alemille
kehitysasteille.
Yhdysvallat
Yhdysvalloissa itsehallinta suuntautuu
erityisesti päämäärähakuiseen tuottavuuteen, ja itsevarmuuteen.
Viime aikoina amerikkalaisten säästäväisyys on laskenut ja
itsehallinta on suuntautunut ulkoisiin asioihin kuten
painonhallintaan.
Itä-Aasia
Itä-Aasiassa itsehallinta
suuntautuu erityisesti joustavuuteen, inostumiseen, luottamukseen ja
sitoutumattomuuteen.
Japanissa panostetaan ryhmän menestykseen. Yhteisön pitkän aikavälin
menstys asetetaan yksilön menestyksen edelle. Kolututuksessa
keskitytään pikemmin arvosanoihin kuin itse koulutustapahtumaan.
Voidaanko
itsehallintaa kehittää
Harjoituksen aikana itsehallinta paranee, mutta myöhemmin
itsehallinta saattaa laskea jopa sellaisilla alueilla, joita ei ole
harjoiteltu.
Taipumus itsehallintaan on varmasti periytyvä, mutta useimmat
ihmiset pystyvät kehittämään itsehallintaa kaikkein
välttämättömimmissä asioissa.
Itsehallinnalla on
myönteisiä vaikutuksia
Itsehallintalla on myönteisä vaikutuksia
esimerkiksi onnellisuuteen, sopeutumiskykyyn jne.
Itsehallintaon
rajallista
On erittäin harvinaista, että
ihminen pystyy hallitsemaan itsensä kaikissa tilanteissa.
Yllykkeiden
hallinta
Erityisesti erilaisten yllykkeiden
hallintaa lapsi oppii aikuistuessaan, jotkut enemmän, jotkut
vähemmän.
Yllykkeiden hallinta saattaa olla heikentynyt erilaisista
sairauksista, perinnöllisistä luonteenpiirteistä (esimerkiksi
sosiopatia), riippuvuuksista (tupakka, alkoholi, huumeet, seksi
jne.), syömishäiriöistä yms. johtuen.
Itsehallinnan
menetelmiä
Harvardin yliopiston professori B. F
Skinner (1904 – 1990).
Skinner pyrki muokkaamaan koe-eläinten jo
olemassa olevia käyttäytymismuotoja ehdollistamisen avulla.
Keskeisellä sijalla Skinnerin ehdollistumiskäsityksessä on
vasteen vahvistaminen myönteisesti (palkitseminen) ja
kielteisesti (rankaiseminen).
Hänen mukaansa myös ihmisen toivottuja käyttäytymismuotoja tuli
palkita, ja ei-toivotuista käyttäytymismuodoista tuli seurata
rangaistus. Vahvistamisen välittömyyden periaatteen mukaan
palautteen käyttäytymisestä tuli seurata välittömästi.
Ihminen voi pyrkiä hallitsemaan mm. seuraavia asioita:
- aineellisten tapahtumien hallinta
- yllykkeiden hallinta
- tyydyttyneisyyden hallinta
- ajatustunteiden (emootioiden) hallinta
- vastenmielisyyksien hallinta
- lääkkeet (esim. mielialalääkkeet)
- toimintojen ehdollistaminen
- itserangaistukset
- jotain muuta tekeminen
Suomalaisia
tutkimuksia
Elämänhallintaa kuntoutuksessa ja
sosiaali- ja terveyspolitiikassa pohtivat Raimo Raitasalon Elämänhallinta
sosiaalipolitiikan tavoitteena ja Aila Järvikosken väitöskirja
Vajaakuntoisuudesta elämänhallintaan? Kuntoutuksen viitekehysten
ja toimintamallien tarkastelu.
Tehtäviä
- Selvitä, missä iässä naiset tavallisesti synyttävät.
- Kuinka monta lasta suomalaisella naisella on nykyään
keskimäärin?
- Kuinka suuri osa lapsista syntyy avioliitossa, avoliitossa ja
näiden kahden ulkopuolella?
- Kuinka suuri osa naisista saa lapsia yhden miehen, kahden
miehen tai usemamman miehen kanssa?
- Kuinka suuri osa miehistä saa lapsia yhden naisen, kahden
naisen, useamman naisen kanssa?
- Kuinka suuri osa naisista ei saa lapsia ollenkaan?
- Kuinka suuri osa miehistä ei saa lapsia ollenkaan?
- Onko kaksosilla aina sama isä?
- Kuinka suuri osa lapsista syntyy kuolleena?
- Pohdi, mitä elämäsi asioita hallitset hyvin ja mitä asioita
hallitset huonosti.
- Voiko raha auttaa yksilön elämänhallinnassa?
- Missä asioissa aiot parantaa elämänhallintaasi?
- Onko sinua joskus kaduttanut se, että teit jotain?
- Onko sinua joskus kaduttanut se, että jätit tekemättä jotain?
- Milla tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa sinun
elämääsi?
- Millä tavalla koulu vaikuttaa sinun elämääsi?
- Millä tavalla ystäväsi vaikuttavat sinun elämääsi?
- Millä tavalla vihollisesti vaikuttavat sinun elämääsi? Älä
yritä valehdella ettei sinulla ole vihollisia!
- Millä tavalla perheesi vaikuttaa sinun elämääsi.
- Mitä ovat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä a)
Suomessa b) Iranissa?
- Millä tavalla evankelis-luterilainen kirkko vaikuttaa
ateistien elämänhallintaan?
Perimän merkitys
Päivitetty 2.2.2013
Ohjaako ihmistä
perinnöllisyys vai kasvatus
Kysymyksiä
- Syntyykö ihminen ilman perinnöllisiä taipumuksia vai onko
hänellä runsaasti perinnöllisiä taipumuksia?
- Jos ihmisellä on perinnöllisiä taipumuksia, voiko kasvatus
muuttaa niitä, ja jos voi, missä määrin?
- Vapauttavatko perintötekijät ihmisen tekojensa vastuusta?
- Mitä seurauksia on siitä, jos lapsi kasvaa ilman ohjausta (eli
vapaasti)?
On sanottu, että näistä kysymyksistä on paljon uskomuksia ja vähän
tietoa.
Perintötekijöiden ja niiden määrän tarkastelu ei auta vastaamaan
näihin kysymyksiin.
Kemian ilmiöistä ei voida ihmisen nykytietämyksellä päätellä ihmisen
henkisiä ominaisuuksia ja niiden kehitystä.
Ominaisuudet eivät sellaisenaan periydy, koska tapa, millä ne
ilmenevät, riippuu kasvatuksesta ja muista ympäristötekijöistä.
Omalta osaltaan perinnöllisyys määrää henkisiä ja yhteisöllisiä
ominaisuuksia.
Perinnöllinen
vaihtelu
Perinnöllinen vaihtelu on luonnonvalinnan toteutumisehto.
Perinnöllisyyden merkitystä on arvioitava tutkimalla, missä
määrin yksilöiden välinen vaihtelu väestössä ja yhteisössä riippuu
eritellysti ympäristö- ja perintötekijöistä.
Identtiset kaksoset
Periytyvyys on vaihtelusta se osa, joka riippuu perintötekijöistä.
Samanmunaisilla (eli identtisillä) erilleen adoptoiduilla
kaksosilla perinnöllisyyden osuus on suurimmillaan. Vastaavasti
vanhempien kanssa yhteisen ympäristövaikutuksen osuus on silloin
pienimmillään.
Vaikutusmallit
Usein tarkastellaan vaikutusmalleja, joissa havaitun
kokonaisvaihtelun osatekijöinä ovat erilaiset ympäristö- ja
perintötekijät, erilaiset sukulaisuussuhteet ja eri tutkimusten
tulokset.
Ympäristötekijöitä ovat erikseen yhteiset tekijät, kuten
vertailtujen yhteinen koti sekä vastaava kasvatus ja tulotaso, ja
jakamattomat tekijät, kuten adoptiokoti ja -vanhemmat sekä
onnettomuudet ja toveruussuhteet
T. J. Bouchard ja M. McGue (Journal of Neurobiology 54: 4-45, 2003,
nimiä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) ovat koonneet
yhteen suuren määrän käyttäytymisen perinnöllisyyttä koskevia
tutkimustuloksia. He tarkastelevat viittä henkisten ominaisuuksien
ryhmää:
- älykkyystesteillä arvioidut tiedolliset kyvyt,
- testeillä arvioidut luonteenpiirteet,
- yhteisölliset asenteet,
- kiinnostuksen kohteet ja
- henkisen toiminnan häiriöt.
Perintötekijöillä
on huomattava vaikutus
Tutkimuksen mukaan perinnöllisyydellä on huomattava vaikutus
kaikkien mainittujen henkisten ominaisuuksien vaihteluun.
Vanhempien ja kodin osuus ympäristövaikutuksista on huomattava vain
lapsilla eikä nuorilla ja aikuisilla.
Yleisälykkyys
Testattavan yleisälykkyyden periytyvyydestä on julkaistu jo ainakin
useita satoja tutkimuksia, joten iän vaikutus saadaan niistä
luotettavasti esille.
Useat tutkimukset osoittavat, että alle 5 -vuotiaalla vanhempien
kanssa jaettu ympäristövaikutus (kotiympäristö) voi selittää koko
vaihtelusta 60 prosenttia.
Vaikutus vähenee kuitenkin iän mukana, ja se on enää 0-5 prosentin
luokkaa yli 12-vuotiailla.
Samalla perinnöllisyyden osuus vaihtelusta nousee 20 prosentista
70-80 prosenttiin, jolle tasolle se jää.
Jakamattoman ympäristön osuudeksi jää 20-30 prosenttia
Henkilökohtaiset
luonteenpiirteet
Eri persoonallisuustekijöiden (esimerkiksi ulospäin
suuntautuneisuus, ahdistuneisuus, omantunnontarkkuus) periytyvyys
on 40-55 prosenttia.
Yhteisölliset
asenteet
Yhteisöllisissä asenteissa (esimerkiksi asenteiden jyrkkyys eli
radikalismi ja kovuus eli autoritaarisuus) perinnöllisyyden osuus
vaihtelusta on 55-70 prosenttia.
Kiinnostuksen
kohteet
Kiinnostuksen kohteissa (esimerkiksi yrittäminen, sosiaalityö,
ihmiset - esineet, asiat - ajatukset) perinnällisyyden osuus
vaihtelusta on 25-50 prosenttia.
Alttius
mielialahäiriöihin
Alttius henkisten toimintojen häiriöille periytyy voimakkaasti.
Vakavien mielialahäiriöiden (esimerkiksi skitsofrenian,
tarkkaavaisuushäiriön, autismin ja Touretten syndrooman, näitä
käsitteitä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa) alttiuden
periytyvyys on jopa 80 prosenttia, alkoholismin 50-60 prosenttia ja
kannabisriippuvuuden sekä lievempien mielialahäiriöiden 40
prosenttia.
Mistä yksilön
ominaisuudet riippuvat
Eräs vastaus alun kysymyksiin on, että ihmisen ominaisuudet
riippuvat sekä perintötekijöistä että ympäristöstä. Esimerkiksi
kasvatus ja elinolosuhteet vaikuttavat ihmisen ominaisuuksiin.
Yksilöllä voi syntyessään olla huonot elinolosuhteet, mutta
lopputuloksiin voidaan vaikuttaa kasvatuksella ja muilla
ympäristötekijöillä.
Ikätoverien arvostuksella ja sosiaalisilla vaatimuksilla saattaa
olla suuri ympäristövaikutus ihmisen ominaisuuksiin ja niiden
ilmenemiseen aikuisiässä.
Teot eivät
periydy, taipumukset periytyvät
Teot eivät periydy, taipumukset ja alttiudet periytyvät.
Tekoihin voidaan vaikuttaa tiedoilla, palkkioilla ja
rangaistuksilla.
Tarkkaavaisuushäiriö
On mm. todettu, että puolella rikoksen tehneistä vangeista on
tarkkaavaisuushäiriö.
Monet ovat sitä mieltä, että tarkkaavaisuushäiriön vahva
perinnöllisyys ei kuitenkaan vapauta rikollista ainakaan kokonaan
tekojensa vastuusta
Yleisen käsityksen mukaan häntä on rangaistu teosta eikä
tarkkaavaisuushäiriöstä, joka on voinut osaltaan ajaa hänet
rikoksiin.
Eduskunnan
ihmiskäsityksen pitäisi olla tosi
Jotta lait, säännöt ja toimenpiteet olisivat tavoitteitaan
vastaavia, laatijoiden ja toimeenpanijoiden ihmiskäsityksen pitäisi
olla mahdollisimman tosi. Tällöin osataan parhaiten ennakoida,
miten epätoivottuja tekoja ja käyttäytymistä pitäisi ehkäistä ja
epätoivottuja poikkeavuuksia kuntouttaa.
Onko ihmisellä
synnynnäisiä oppimisvalmiuksia
Siitä, mitkä ovat ihmisen synnynnäiset valmiudet oppia kieli, on
suuria erimielisyyksiä.
Professori Noam Chomsky.
Professori Noam Chomsky on väittänyt, että ihmisellä on muista
eläimistä eroava synnynnäinen kyky oppia kieltä. Chomskyn
koulukunnan mukaan kielikyky on luonteltaan
samankaltainen kuin näkökyky.
Chomskyn ajatuksia kannattaa Suomessa dosentti Pauli Brattico.
Professori Esa Itkosen mukaan Chomskyn ajatukset eivät pidä
paikkaansa, vaan päin vastoin kuin Chomsky väittää, kielet ovat
erilaisia myös rakenteiltaan.
Käsitykset tässä asiassa vaihtelevat maittain. Yhdysvalloissa
Chomskyn ajatusten vastaisia tutkimustuloksia esittäneet
luonnonkansojen kielten tutkijat ovat joutuneet vakaviin
vaikeuksiin.
Yhdysvalloissa ei tiedetä, että suomen kielessä ei ole esimerkiksi
futuuria, ja että on merkittäviä aasialaisia kieliä, joissa ei ole
esimerkiksi aikamuotoja.
Chomskyn malli on ihastuttanut monia matemaatikoita (ei minua),
mutta eläinten uudet oppimiskokeet ovat minun mielestäni muuttaneet
tilannetta. Simpanssien kielen käytön maailmanennätys on jo
ylittänyt tuhannen sanan rajan, ja eräiden simpanssien matemaattiset
kyvyt ylittävät eräissä asioissa kaikkien ihmismatemaatikoiden
kyvyt.
Kun simpansseilla ainakin oletetaan olevan valokuvamuistin,
magneettikuvauslaitteet olisi syytä käynnistää ihmisen ja simpanssin
ajattelun todellisten ja kuviteltujen erojen tutkimiseen.
Meidän koiramme oppii asioita - jopa ymmärtämään sanoja - yhden
kokemuksen perusteella (koira on alkuperäisiä suomalaisia koiria eli
Lapin porokoira).
Meidän lapsenlapsemme ovat osoittaneet hämmästyttäviä taitoja, mutta
läheskään kaikkea he eivät opi yhden kerran nähtyään ja kuultuaan
(vaikka oppivatkin kaiken helpommin kuin minä).
Tehtäviä
- Miten toveripiirin mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
- Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet tovereihisi?
- Ovatko vanhempiesi mielipiteet vaikuttaneet sinuun?
- Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja tunnistat vanhempiesi ja itsesi
luonteenpiirteiden välillä?
- Miten opettajien mielipiteet ovat vaikuttaneet sinuun?
- Miten sinun mielipiteesi ovat vaikuttaneet opettajiisi?
- Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa autoritaarisuus. Miten
sitä mitataan?
Lisälukemista:
Aivojen välittäjäaineet
Miksi ihminen
ajattelee hitaasti
Sähköinen johtuminen on varsin hidasta, ja nopeat heijasteet
(refleksit) eivät voisi toimia pelkästään siihen perustuen.
Hermosolujen välinen tiedon siirto on usein kemiallista.
Informaatio kulkee hermosolusta toiseen (tai rauhas- /
lihassoluun) hermosolujen välisen raon ylittävien
välittäjäaineiden avulla. Välittäjäaineet ovat solun ulkoisia
viestejä, ja ne vastaavat muiden järjestelmien hormoneja.
Välittäjäaineen
toiminta
Hermosolun rakenteesta johtuen välittäjäaineen vaikutus ei
leviä merkittävästi hermosolun ulkopuolelle. Välittäjä vapautuu
hermosolujen välisen liitoksen kalvolta, kulkee hermosolujen
välisen raon yli ja sitoutuu erikoistuneeseen vastaanottajaan.
Ns. sähköisissä hermosoluissa virta kulkee suoraan solusta toiseen
liitosten kautta.
Millaisia
välittäjäaineet ovat
Välittäjien kemiallinen rakenne on kirjava, se ulottuu
yksinkertaisista aineista (esimerkiksi katekoliamiinit),
mutkikkaisiin (esimerkiksi aminohappoihin kuten GABA ja
aminohappoketjuihin kuten takykiniinit tai opioidit).
Jotta aine luokiteltaisiin välittäjäaineeksi sen tulee täyttää
seuraavat ehdot:
- Ainetta tuotetaan ja varastoidaan hermosolussa.
- Sopiva heräte vapauttaa sitä hermosolujen välisestä
liitoksesta.
- Aineen suora lisäys hermosolun kalvolle aiheuttaa saman
vaikutuksen kuin hermosolun heräte.
- Käsittely, joka kohdistuu joko suoraan aineen
vaikutuksiin tai hermosolun ärsytyksen vaikutuksiin, aiheuttaa
vastaavat seuraukset.
Välitys on
yksisuuntaista
Välitys on yksisuuntaista: välittäjäaine vapautuu
hermosolujen välisestä liitoksesta ja vaikuttaa vastaanottajaan.
Ihmiselle elintärkeistä alkuaineista näissä tapahtumissa ovat
mukana mm.
- natrium ja kloori (ruokasuola),
- kalium (välttämätön, mutta suurina määrinä tappava,
käytetty Texasissa teloituksiin)
- kalsium (jota on kalkissa ja luustossa) ja
- magnesium (hyvin kevyt mutta paloherkkä metalli),
joiden varatut hiukkaset (ionit, anioni on negatiivisesti
varautunut ioni, kationi on positiivisesti varautunut ioni)
johtavat nesteessä sähköä.
Muisti ja
oppiminen
Muistin ja oppimisen keskeisiin mekanismeihin kuuluva
pitkäkestoinen tilan muutos perustuu tiettyjen aivojen
hermosolujen korkeajaksoisiin herätteisiin.
Se johtaa hermosolujen välisten liitosten tiedonvälityksen
tehostumiseen, joka kestää päivistä viikkoihin.
Solun toiminta ja rakenne voivat tällöin muuttua.
Biologiset
muuntajat
Hermosolujen välisiä liitoksia on kutsuttu biologisiksi
muuntajiksi.
Ne muuntavat hermosolujen sähköisen energian niiden kemialliseksi
energiaksi.
Tämä käsittää välittäjäaineen tuoton, varastoinnin, vapautumisen
hermosolujen väliseen rakoon ja sitoutumisen vastaanottajiin.
Vaikutuksen lyhytkestoisuus varmistetaan poistamalla välittäjäaine
nopeasti hermosolujen välisten liitosten raosta hajottamalla,
muuntamalla tai takaisinotolla.
Kaikkia näitä vaiheita voidaan
käsitellä lääkkeillä.
Sama
hermosolu voi tuottaa useita välittäjäaineita
Välittäjäaineiden kemiallinen rakenne on vaihteleva.
Toiset niistä osallistuvat vain hermosolujen välisten liitosten
väliseen toimintaan.
Moni on myös hormoni. Käsityksestä että kukin hermosolu tuottaa
vain yhtä välittäjäainetta on jouduttu luopumaan.
Useimmat elleivät kaikki hermosolut näyttävät tuottavan ainakin
kahta välittäjäainetta.
Välittäjä-aineiden
pitoisuudet riippuvat niiden takaisinotosta
Välittäjäaineiden vaikutuksen keston tärkeimpiä määrääjiä on
niiden takaisinotto.
Tähän mekanismiin osallistuu suurikokoisia
välittäjävalkuaisaineita, joita on tähän mennessä tunnistettu
ainakin kaksi perhettä.
Toinen perustuu samanaikaiseen siirtoon natrium- ja kloridi-ionien
kanssa, toinen natrium- ja kaliumionien vaihtoon.
Katekoliamiinien, GABAn, serotoniinin ja glysiinin takaisinotto
perustuu edelliseen.
Glutamaatin takaisinotto perustuu jälkimmäiseen.
Masennuslääkkeet
perustuvat mm. serotoniinin takaisinoton estoon
Takaisinoton muuntelu on tärkeä lääkkeiden vaikutuskohde. Mm.
nykyään yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet perustuvat
serotoniinin takaisinoton estoon.
Lähes kaikille välittäjäaineille on löydetty useita
vastaanottajia, joiden rakenne, esiintyminen ja
viestintämekanismit eroavat toisistaan. Tämä moninkertaistaa
välittäjäaineiden mahdollisten soluvaikutusten määrän. Se myös
antaa suuremman mahdollisuuden vaikutusten valikoituvuuteen.
Vastaanottajia on lisäksi löydetty paitsi vastaanottajasoluista
myös lähettäjäsoluista. Nämä näyttävät osallistuvan
palautesäätelyyn (negatiiviseen takaisinkytkentään, kybernetiikan
käsite), joka estää välittäjän vapautumista. Vastaanottajat ovat
jaoteltavissa toimintamekanisminsa mukaan.
Asetyylikoliini
Asetyylikoliini on pitkään tunnettu ja ehkä eniten tutkittu
hermoston välittäjäaine.
Se muodostuu koliinista ja asetaatista.
Vastaanottajat on totutusti jaettu kahteen päätyyppiin, nikotiini-
ja muskariinivastaanottajiin.
Sekä muskariini- että nikotiinivastaanottajia esiintyy runsaasti
aivoissa.
Noradrenaliini
ja adrenaliini
Aivoissa on sekä noradrenaliini- että adrenaliinihermosoluja.
Adrenaliini on myös lisämunuaisen ytimen erittämä hormoni.
Noradrenaliini syntyy dopamiinin avulla tyrosiinista, ja
adrenaliini on noradrenaliinin johdannainen.
Noradrenaliini poistetaan hermosolujen raosta kolmella
mekanismilla: vastaanotolla, takaisinotolla ja muuntamalla.
Takaisinotto on näistä tärkein. Adrenaliini ja noradrenaliini
muunnetaan kahdella entsyymillä, monoamiinioksidaasilla (MAO) ja
katekoliometyylitransferaasilla (COMT).
MAO - estäjiä käytetään masennuslääkkeinä.
Vastaanottajiin vaikuttavia aineita käytetään lääkkeinä.
Dopamiini
Dopamiini on välittäjäaine aivoissa ja myös muualla.
Se muodostuu tyrosiinista samaan tapaan kuin noradrenaliini ja
adrenaliini.
Sitä hajottavat myös samat entsyymit, MAO ja COMT.
Dopamiinilla on erityinen natrium- ja kloridi-ioneista
riippuvainen takaisinotto hermosolujen raosta lähettäviin
hermosoluihin.
Dopamiinilla on runsaasti vastaanottajia, joista voidaan erottaa
alatyyppejä.
Ei siis ole kumma, että dopamiinin puute ilmenee Parkinsonin
tautina ja sen ylimäärä esimerkiksi positiivisena
skitsofreniana (eli positiivisena jakomielitautina,
positiiviselle skitsofrenialle ovat ominaisia levottomuus,
vainoharhaisuus ja harha-aistimukset) tai
taipumuksena uskonnollisuuteen.
Serotoniini
Serotoniinia (5-hydroksitryptamiinia, 5-HT) esiintyy
kohtalaisia määriä aivoissa ja runsaasti ruuansulatuskanavassa ja
verihiutaleissa.
Se muodostuu tryptofaanista.
Erityksen jälkeen se poistetaan nopeasti hermosolujen välisestä
raosta tehokkaalla takaisinotolla ja muuntamalla
5-hydroksi-indolietikkahapoksi (5-HIAA).
Reaktion katalysaattorina (katalysaattori on aine joka edistää
kemiallista reaktiota osallistumatta siihen) toimii MAO.
Serotoniini vaikuttaa hermosolujen toimintaan joko lähettäjänä tai
vastaanottajana. Tähän mennessä on tunnistettu ainakin seitsemän
serotoniinin vastaanottajaa, joista suurin osa on kytketty
erääseen valkuaisaineeseen (G-proteiiniin). Vastaanottajat
jakautuvat vielä alaluokkiin, joten ei ole ihme, että serotoniinin
määrällä aivoissa on hyvin monenlaisia vaikutuksia.
Serotoniini vaikuttaa esimerkiksi uni-valverytmin,
kivuntunnon, ajatustuntueiden
(emootioiden), mielialan
ja umpirauhasten
toimintojen säätelyyn.
Alentunutta aivojen
serotoniinitoimintaa pidetään yhtenä masennuksen keskeisistä
syistä.
Serotoniinin takaisinoton estäjät ovat tehokkaita
masennuslääkkeitä. Uudet tehokkaat (ja kalliit) migreenilääkkeet
vaikuttavat serotoniinin vastaanottajiin.
Kipukynnystä nostetaan vanhalla masennuslääkkeellä
(amitriptyliini, joka vaikuttaa sekä serotoniinin että dopamiinin
määrään).
Täsmälääkkeet
Täsmälääkkeiden kehitys äkkipikaiseen väkivaltaisuuteen on
myös pitkällä.
Ensi sijassa käyttöön ovat tulossa serotoniinin vastaanottajiin
liittyvät valmisteet, jotka ovat eläinkokeissa osoittautuneet
tehokkaiksi ja joita on alustavasti kokeiltu myös ihmisillä.
Tällä hetkellä parhaat käytössä olevat lääkkeet äkkipikaiseen
väkivaltaisuuteen ovat masennuslääkkeinä käytettyjä serotoniinin
takaisinoton estäjiä.
Monityydyttämättömät
kalahapot
Myös tietyt ravintotekijät (monityydyttämättömät kalahapot,
erityisesti muunneltu muoto E-EPA, EPA = eikosapentaeenihappo,
joka on melko kallista, mutta jota voi ostaa
luontaistuotekaupoista), joita on hermosolujen kalvoissa ja
veressä, voivat auttaa väkivaltaisuuden hoidossa ja
ennaltaehkäisyssä.
Ne vaikuttavat serotoniinin vapautumiseen aivojen hermosolujen
pinnalta, jossa niitä yleensä on samassa suhteessa kuin
veressäkin.
Tätä selvitetään tapaväkivaltaisiin miehiin suuntautuvalla
hoidollisilla kaksoissokkotutkimiksella Yhdysvalloissa.
Tasapaino
Kun serotoniinin takaisinoton estäjät saattavat vaikuttaa
dopamiinitasapainoon, monityydyttämättömät kalahapot (erityisesti
muunnettu muoto E-EPA, EPA = eikosapentaeenihappo) muuttavat
serotoniinin ja dopamiinin määriä tasapainoisemmin.
Kokeita E-EPAN:n vaikutuksistaaivojen välittäjäaineiden
toimintahäiriöihin tehdään eri puolilla maailmaa.
Alkoholistien
hoito
Serotoniinin takaisinoton estäjillä on merkitystä myös
alkoholistien hoidossa. Viime aikoina on arvosteltu serotoniinin
takaisinoton estäjien käyttöä vanhusten hoidossa. On sanottu, että
monet vanhukset ovat pikemmin yksinäisiä kuin masentuneita.
Histamiini
Histamiini muodostuu ns. dekarboksylaatiolla histidiinista.
Aivoissa histamiinivaikutteisten hermosolujen runko-osat
sijaitsevat hypotalamuksessa, josta hermosolujen haarakkeet
leviävät eri puolille aivoja.
Histamiinille tunnetaan kolme vastaanottajaa, jotka kaikki on
kytketty valkuaisaineisiin (G-proteiineihin).
Ensimmäistä vastaanottajatyyppiä esiintyy runsaasti aivokuorella,
tyvitumakkeissa ja hippokampuksessa. Ne liittyvät mm. vireystilan
säätelyyn.
Allergia ja
matkapahoinvointi
Allergiassa käytetyt perinteiset antihistamiinit ovat
ensimmäisen vastaanottajatyypin salpaajia, ja niille on ominaista
väsyttävä vaikutus. Niitä on käytetty myös matkapahoinvoinnin
hoitoon.
Mahahaava
Toisen tyypin vastaanottajien salpaajat ovat tärkeimpiä maha-
ja pohjukkaissuolihaavalääkkeitä, koska ne vähentävät tehokkaasti
mahahapon muodostumista ja eritystä. Näitä vastaanottajia esiintyy
aivoissa mm. tyvitumakkeissa.
Kolmannen vastaanottajan toiminta säätelee histamiinin
muodostumista ja eritystä.
Glutamaatti
Glutamaatti on keskushermoston merkittävin ärsyttävä
(eksitoiva) välittäjäaine (vastaa 75 %:sta aivojen ärsyttävästä
välityksestä). Glutamaatti muodostuu ketoglutaraatista. Sille on
todettu toimivaa takaisinottoa sekä lähettäviin hermosoluihin että
hermotukikudossoluihin.
Glutamaattivastaanottajia on kahta tyyppiä:
ionikanavavastaanottajat ja valkuaisainekytkentäiset
(G-proteiinikytkentäiset). Nämä jakautuvat lukuisiin
alatyyppeihin.
Ionikanavavastaanottajat jaetaan N-metyyli-D-aspartaatti- (NMDA),
amino-hydroksimetyyli-isoksatsoli-propionihappo ja
kainaattivastaanottajiin niitä aktivoivien glutamaattiyhdisteiden
mukaan.
Kukin vastaanottaja koostuu viidestä alayksiköstä. Järjestelmän
monimutkaisuutta lisää vielä alayksiköissä todettu moninaisuus,
joka perustuu useisiin perintötekijöihin.
Tavallisimmin N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) - vastaanottajat ovat
kationikanavia (ionit ovat kationeja tai anioneja, anioni on
negatiivisesti varautunut ioni, kationi on positiivisesti
varautunut ioni), jotka läpäisevät natrium, kalium ja kalsium
-ioneja.
Aktivoituminen edellyttää glysiinin sitoutumisen (eri paikkaan
kuin glutamaatti).
Magnesium puolestaan tukkii kanavan. N-metyyli-D-aspartaatti
(NMDA) - vastaanottajien salpaus johtaa usein vaikeisiin
sivuvaikutuksiin. Esimerkiksi nukutuksessa käytetty ketamiini
saattaa aiheuttaa jopa aistiharhoja.
Alkoholi ja
muistihäiriöt
Alkoholi estää erityisesti N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA) -
vastaanottajien toimintaa. Hippokampuksen N-metyyli-D-aspartaatti
(NMDA) -vastaanottajien salpaus häiritsee muistille keskeisen
pitkäaikaisen muutoksen muodostumista.
Nämä vastaanottajat näyttävät olevan keskeisiä muistin
mekanismissa.
Amino-hydroksimetyyli-isoksatsoli-propionihappo- ja
kainaattivastaanottajat ovat pääasiassa kationien kanavia
(natriumioni sisään ja kaliumioni ulos). Niiden toimintaa
tunnetaan vielä puutteellisesti.
Liikkeiden
säätely ja oppiminen
Ns. metabotrooppisia vastaanottajia on tunnistettu ainakin 11
tyyppiä. Niitä esiintyy sekä lähettävinä että vastaanottajina
kaikkialla keskushermostossa. Niillä on tärkeä tehtävä
hermosolujen muotoutumisessa, erityisesti hippokampuksessa ja
pikkuaivoissa. Niiden arvellaan osallistuvan liikkeiden säätelyyn
ja oppimisen mekanismeihin.
Negatiivinen
ja tiedollinen skitsofrenia
Glutamiina pidetään nykyään tärkeimpänä välittäjäaineena
negatiivisessa ja tiedollisessa (kognitiivisessa) skitsofreniassa
(jakomielitaudissa, Science 1 / 2004).
Negatiivisen ja tiedollisen skitsofrenian tyypillisiä piirteitä
ovat piittaamattomuus ympäristöstä (autismi), emotionaalinen
syrjään vetäytyminen (ambivalenssi), tylsä naaman ilme, asiasta
toiseen hyppiminen, aloitekyvyn puute, sekava puhe, vaikeus kertoa
tapahtumista ja liikkeiden hitaus.
Kyseessä on glutamiinin vajaus,
ja sen parantamiseen etsitään uusia lääkkeitä.
Myös kalaöljyjen rasvahappojen (erityisesti E-EPA,
ethyl-eicosapentaenoate) merkitystä tutkitaan.
GABA
Gamma-aminovoihappo (gamma-aminobutyric acid, GABA) on
keskushermoston tärkein estävä välittäjäaine. Keskushermoston
hermopäätteistä n. 20 % on GABA -vaikutteisia. GABA muodostuu
glutamaatin dekarboksylaatiolla.
Sen vaikutus hermosolun päätteessä loppuu natriumioneista
riippuvaisten kuljetusjärjestelmien välittämään takaisinottoon
lähettäviin hermosoluihin ja hermotukikudossoluihin.
Epilepsian
hoito
GABA hajoaa solun sisällä (mitokondrioissa) GABA -
ketoglutaraattitransaminaasin (GABA-T) katalysoimana
meripihkahapon aldehydiksi. Kyseisen entsyymin estoa (mm.
vigabatriinilla) käytetään epilepsian hoidossa aivojen GABA-
pitoisuuden nostamiseksi.
GABA- vastaanottajat muistuttavat rakenteeltaan
glutamaattivastaanottajia. Ne voidaan luokitella kolmeen
päätyyppiin: GABAA- ja GABAC (ionotrooppiset) ja GABAB-
(metabotrooppiset) vastaanottajat. GABAA ja GABAC- vastaanottajat
ovat viidestä alayksiköstä koostuvia anionikanavia, joiden
aktivoituminen lisää kloridi-ionin läpäisevyyttä.
Lihasjännityksen
laukaiseminen
Bentsodiatsepiinit (tunnetuin niistä on diatsepamiini eli
diapam, jota käytetään lihasjännityksen laukaisemiseen, mutta jota
käytetään myös väärin huumeena) tehostavat GABA:n vaikutuksia
sitoutumalla GABAA-reseptorin alfa-alayksikköön.
Barbituraateilla ja alkoholilla on ilmeisesti samanlaisia
vaikutuksia.
GABAC- vastaanottajia esiintyy vain silmän verkkokalvolla.
GABAB- vastaanottajat ovat G-proteiineihin kytkettyjä, ja niiden
toiminta lisää varsinkin kalsium- ja kaliumionien läpäisevyyttä
hitaammalla, välillisellä mekanismilla.
Aminohappoketjut
Nykyään tunnetaan runsaasti aminohappoketjuja, joilla on
hermostovaikutuksia.
Vain osalle niistä on kuitenkin osoitettu selkeä välittäjätehtävä.
Varsinkin amiini- ja aminohappovälittäjien kanssa samoissa
hermosoluissa tuotetaan myös aminohappoketjuja. Esimerkkinä
aminohappoketjuvälittäjistä ovat
opioidiaminaohappoketjuvälittäjät.
Opioidiaminohappoketjuja muodostuu kolmesta esiasteesta:
pro-opiomelanokortiini (POMC), josta on peräisin beetaendorfiini;
proenkefaliini, josta pilkkoutuvat enkefaliinit; ja prodynorfiini,
josta ovat peräisin dynorfiini ja neoendorfiinit.
Liikunta ja
mielihyvä
Neljännen tärkeän opioidiaminohappoketju, endomorfiinien,
muodostumista ei vielä tunneta. Endorfiinit ovat oopiumin sukuisia
aineita, jotka aiheuttavat mielihyvää esimerkiksi runsaan
liikunnan yhteydessä sekä nostavat kipukynnystä.
Opioidien
aiheuttama riippuvuus
Opioidiaiminohappoketjuille on tunnistettu kolme
valkuaisaineisiin (G-proteiineihin) kytkettyä vastaanottajaa. Ne
kaikki estävät adenyylisyklaasia. Myyvastaanottajan toiminta lisää
kaliumionien johtavuutta.
Se välittää beetaendorfiinin kipua lievittävät ja mielihyväää
aiheuttavat sekä hengitystä ja ruuansulatuskanavaa hillitsevät
vaikutukset.
Se on myös pääasiassa vastuussa opioidien (mm. morfiinin)
riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista.
Neljän aminohapon muodostamat endomorfiini 1 ja 2 saattavat olla
myyvastaanottajan varsinaisia sisäsyntyisiä sitoutuvia aineita
(ligandeja), sillä niiden liittymisherkkyys ko. vastaanottajaan on
suurin.
Kappavastaanottajan aktivaatio sulkee kalsiumkanavia. Sen
sisäsyntyinen sitoutuva aine (ligandi) on dynorfiini.
Kappavastaanottaja välittää osan kipua lievittävistä ja
rauhoittavista vaikutuksista. Sen ärsytys aiheuttaa yllättäen myös
huonovointisuutta, mikä on haitannut sinänsä lupaavien
kappaestagonistien kehittämistä lääkeaineiksi.
Deltavastaanottajien ärsyttäminen niin ikään vähentää solukalvon
kalsiumioniläpäisevyyttä. Sen merkitys on huonommin tunnettu,
mutta se saattaa myös välittää opioidien kipua lievittäviä
vaikutuksia. Enkefaliinit ovat ilmeisesti deltareseptorin
sisäsyntyisiä sitoutuvia aineita (ligandeja)
Tehtäviä
- Pohtikaa voiko eläimillä esiintyä
mielenterveysongelmia? Jos niitä esiintyy, miten niitä
hoidetaan?
- Mitä vaikutuksia alkoholilla on ihmisen toimintakykyyn?
Mistä nämä vaikutukset johtuvat
- Mihin huumeriippuvuus perustuu? Voivatko lääkkeet
aiheuttaa riippuvuutta?
- Mihin perustuu voimakas riippuvuus tupakasta? Mitä
terveysvaikutuksia tupakan polttamisella on?
- Pohtikaa ravitsemuksen vaikutusta ihmisen
mielenterveyteen. Pitävätkö vanhat ravitsemusneuvot nykyään
paikkaansa?
Ympäristön
merkitys
Yksilö
mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä
Yksiön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ovat rajalliset.
Toiveet ja
todellisuus
Ihminen on aina vaikuttanut ympäristöönsä. Aina ihmisen vaikutus
ympäristöön ei ole ollut viisasta.
Ympäristöongelmat, saastuminen ja ympäristön laadun rappeutuminen
ovat tästä esimerkkejä.
Aiemmin ihmisellä oli mahdollisuus muokata ympäristöään arvojaan
vastaavaksi rakentaen taloja ja maata muokaten.
Miten on nykyisin? Kenen arvoja heijastavat saastunut luonto,
taivasta halkovat kerrostalot ja asvaltoidut pihat?
Nykyisin ihmisellä ei aina ole mahdollista elää mielikuviaan
vastaavassa hyvässä ympäristössä. Kuinka luotaisiin ympäristöjä,
jossa ihmisen olisi hyvä elää?
Toimintaympäristö
ja tilakäyttäytyminen
Ympäristöön kuuluvat aineellisen ympäristön lisäksi myös ihmisistä
ja yhteisöistä koostuva sosiaalinen ympäristö sekä kielestä,
tavoista ja säännöistä koostuva ympäristö.
Ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristön osien kanssa, vaikuttamalla
toiminnallaan niihin ja samalla olemalla niiden vaikutuksen alainen.
Tilakäyttäytymisessä ihminen ontavoitteellisesti toimiva omine
mielikuvineen, elämänkokemuksineen ja biologisine ominaisuuksineen.
Millä tavoin ympäristön ominaisuudet vaikuttavat ihmisen
käyttäytymiseen?
Ihmisen toiminnan elämyksellistä puolta kuvaavat mm. ympäristön
havaitseminen sekä ympäristöön liittyvät arvot ja asenteet.
Ympäristön ominaisuudet vaikuttavat käyttäytymiseen.
Ympäristön
vaikutus ihmiseen
Aineellinen ympäristö
- määrää suoraan käyttäytymistä,
- tarjoaa mahdollisuuksia ja rajoituksia, joiden pohjalta
ihmiset tekevät valintansa toiminnassaan ja
- toimii näyttämönä ihmisen toiminnalle, estäen tai edistäen
tätä.
Suoraan ympäristöstä ihmiseen vaikuttavat vain aineellisett tekijät
kuten ympäristömyrkyt, kylmyys, liikenneonnettomuudet tai melu.
Ihmisen
käyttäytyminen on ympäristösidonnaista
Ihmiset ikään kuin siirtyvät käyttäytymiskehyksestä toiseen ja
mukautuvat kunkin käyttäytymiskehyksen sääntöihin; ihmiset ovat
oppineet käyttäytymään tietyissä käyttäytymisympäristöissä tietyllä
tavalla.
Ympäristösuunnittelussa tulisi tiedostaa, että aineellista
ympäristöä muutettaessa vaikutetaan aina myös ympäristön
yhteisöllisiin ja toiminnallisiin puoliin. Siksi ympäristön
parantamiseen pyrkivien toimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa
ihmisten elämäntapojen kanssa.
Ympäristön luonne käyttäytymistä estävänä tai edistävänä näyttämönä
korostuu niisä elämänvaiheissa, joissa ihmisen mahdollisuus toimia
on rajoitettu.
Lähiympäristön
merkitys
Lähiympäristön merkitys ihmisille eri ikäkausista on suuri, eteenkin
lapsuudessa ja vanhuudessa.
Lähiympäristön merkitys on suuri myös niille ihmisille, jotka
viettävät paljon aikaa lähiympäristössään kuten
liikuntarajoitteisille, pienten lasten äideille tai työttömille.
Ympäristö on
voimavara
Ihmisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänen
toimintaympäristönsä on sisällöllisesti rikas ja
valintamahdollisuuksia tarjoava. Näin ihmisen ympäristöstä ei
muodostuisi vain näyttämö toiminnalle, vaan voimavara, jota kukin
voisi käyttää haluamallaan tavalla.
Ihmisten välinen kanssakäyminen tapahtuu aina jossain tilassa. Tässä
vuorovaikutuksessa tilan ominaisuudet ja rakenne ovat tärkeitä.
Yksityisyyttä, henkilökohtaista tilaa, ja ahtautta tutkimalla
etsitään keinoja siihen, kuinka rakennetussa ympäristössä
saavutettaisiin tasapaino yhteyksien ja eristyneisyyden sekä
yksityisyyden ja yhtenäisyyden välille.
Yksityisyys
Ihminen tarvitsee yksityisyyttä säädelläkseen omaa suhdettaan muihin
ja jäsentääkseen omia kokemuksiaan. Yksityisyyden voidaan ajatella
olevan itsensä avaamista ja sulkemista vuorovaikutukseen toisten
kanssa, sekä vapautta valita milloin haluaa olla yksin ja milloin
toisten kanssa.
Silloin kun toivottu ja saavutettu yksityisyys ovat yhtenevät,
voidaan puhua ihannetilasta. Mikäli yksityisyyttä on liikaa on
kyseessä eristäytyminen tai yksinäisyys, kun taas yksityisyyden
puute on ahtautta.
Luonnon merkitys
kaupunkilaiselle
Ihmisten kasautuessa kaupunkeihin muodostuu luonnosta monille
rauhoittava mielipaikka. Luontoon mennään, kun halutaan olla yksin,
selvittää ajatuksia ja palautua arjen kiireistä.
Yksityisyyttä toteuttavan paikan ohella luonnolla on todettu olevan
myös elvyttävä vaikutus fysiologisiin toimintoihin, tuntemuksiin ja
keskittymiskykyyn.
Henkilökohtainen
tila
Ihminen pyrkii sosiaalisissa tilanteissa pitämään mukavalta
tuntuvaa, henkilökohtaisen tilan vaativaa, etäisyyttä toisiin
ihmisiin.
Toisinaan ihmisen luomat tilaratkaisut tai kalustejärjestelyt
määrittävät etäisyyden luonnollisista etäisyyksistä poikkeaviksi,
mikä heikentää etenkin omaehtoista sosiaalista käyttäytymistä.
Esimerkiksi seinustoille riviin asetetut penkit estävät normaalin
vuorovaikutuksen syntymistä ja toimivat sosiaalisesti loitontavina.
Toisaalta taas penkkien asettaminen vuorovaikutusta tukevaksi toimii
sosiaalisesti yhdistävästi. Aineellisten järjestelyjen tulisi tukea
ihmisten luontaista toimintaa, eikä estää sitä.
Toidsaalta maisemakonttori saattaa haitata työntekoa.
Ihminen
ympäristönsä muokkaajana
Ihmisen alueellinen tila (reviiri) tarkoittaa omistamista tai tilan
hallintaa. Keskeisenä tekijänä on tilan ja tilanteen hallinta ja
ympäristösuhteen säätely.
Henkilökohtainen tila kulkee ihmisen mukana aina, kun taas
alueellinen tila on sidottu maantieteelliseen alueeseen. Se voi
liittyä ryhmään kuten perheeseen.
Alueellinen tila näkyy yhteisöllisen elämän helpottumisena. Tämä
tarkoittaa jokapäiväisessä elämässä arkipäiväisten toimintojen
helpottumista, kun esimerkiksi perheenjäsenillä on omat paikkansa
ruokapöydässä.
Oma jälki
ympäristöön
Ihminen jättää oman jälkensä ympäristöön. Ihminen kokee tämän
ympäristön itselleen merkitykselliseksi.
Vaikutusvaltaisilla ihmisillä on taipumus jättää ympäristöön suuria
jälkiä, joista on haittaa myös tuleville sukupolville.
Ilkivalta
Ympäristöön kohdistuu myös törkeää ilkivaltaa. Ilkivaltaa voidaan
kuvata asteikolla, jonka toisessa päässä on hyväksytty hävittäminen,
toisessa päässä hävittäminen, jota pidetään rangaistavana tekona.
Ilkivallalla on monia syitä kosto-, leikki- ja saalistusilkivallasta
häijyilkivaltaan. Eniten ilkivaltaa esiintyy sellaisilla alueilla
jotka tulkitaan ”ei kenenkään” maaksi. Suurella mittakaavalla ja
koolla sekä kylmillä ja teräksisillä rakennusaineilla on todettu
olevan ilkivaltaa kiihottava vaikutus.
Lapsille ja nuorille yksitoikkoinen ympäristö puhtautta, siisteyttä
ja pelkistettyjä järjestelyjä korostavana ei tarjoa paljoa
toimintamahdollisuuksia. Kun nuori ei saa vaikuttaa ympäristöönsä,
hän purkaa energiaansa rikkomalla tai kohtelemalla ympäristöään
välinpitämättömästi.
Keinoja ilkivallan
vähentämiseen
Ensimmäinen on valvottavuuden lisääminen, mikä on toteutettavissa
asumisen ja muiden toimintojen yhteensovittamisella.
Toinen keino on asuinympäristöjen jäsentäminen puolijulkisiksi
ulkotiloiksi, jotta ihmiset kokisivat ne omikseen.
Kolmanneksi asuinalueista pitäisi tehdä omaleimaisia, jotta asukkaat
voisivat samaistua niihin.
Neljänneksi alueellinen rakenne on jäsennettävä niin, että
vierekkäisten asuinalueiden väliin jää riittävästi vapaata tilaa.
Toimintaympäristö
Emme vain koe kaupunkia vaan myös muutamme sitä. Tämä muuttunut
kaupunki puolestaan muuttaa kokemustamme siitä. Toiminta ympäristön
ja kokemuksen välillä on jatkuva, molemminpuolinen suhde.
Tavalliselle menevälle ihmiselle ympäristön vaikutus toimintaan
saattaa jäädä pieneksi tai ainakin huomaamattomaksi. Ympäristön
merkitys korostuu tietyissä elämänvaiheissa ja -tilanteissa, kun
ihmisen toimintapiiri on rajoittunut lähiympäristöön.
Ympäristön merkitys toimintaan vaikuttavana tekijänä huomataan
yleensä vasta silloin kun ympäristö synnyttää ei-toivottua
käyttäytymistä.
Ympäristösuunnittelussa tulisi ottaa huomioon se, että
suunniteltaessa aineellista ympäristöä suunnitellaan samalla myös
yhteisöllistä ja toiminnallista ympäristöä.
Toisaalta tulisi ottaa huomioon se, että otettaessa asukkaat mukaan
aineellisen ympäristön suunnitteluun pystytään luomaan ympäristöjä,
joihin asukkaat voivat samaistua ja joita he voivat kokea omakseen.
Tehtäviä
- Mitä parannuksia toivoisit kouluympäristöösi?
- Mitä parannuksia toivoisit kotiympäristöösi?
- Millaisessa ympäristössä haluaisit viettää loppuelämäsi?
- Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä asuinympäristössäsi?
- Millaista ilkivaltaa sinun omassa ympäristössäsi esiintyy?
- Miten tätä ilkivaltaa voitaisiin vähentää?
- Mitkä asiat omassa ympäristössäsi häiritsevät sinua eniten?
- Miten voit vaikuttaa omaan ympäristöösi?
- Mitä hyviä ja huonoja puolia on a) kaupunkiympäristössä b)
maaseutuympäristössä?
- Miten voisit vähentää omaa "jalanjälkeäsi" ympäristöön?
- Miten tarpeetonta liikennettä voitaisiin vähentää?
- Miten tarpeetonta kulutusta voitaisiin vähentää?
- Miten jätteitä voitaisiin käyttää hyödyksi nykyistä
tehokkaammin?
- Mistä maailmanlaajuisen ympäristöongelmat johtuvat?
- Miksi ympäristöongelmien syntyä ei ole estetty?
- Mikä on maailman suurin ympäristöongelma?
- Miten se voitaisiin ratkaista?
Inhimillinen
pahuus
Elokuva Pahuus
Tämä on lyhennelmä Vapaa Ajattelijassa 4 / 2004 julkaistusta kirja-
ja elokuva-arvostelusta. Arvostelun tekijänoikeudet ovat
oppimateriaalin toimittajalla Erkki Hartikaisella.
Suomenkielinen nimi: Pahuus
Alkuperäinen nimi: Ondskan
Ohjaaja: Mikael Håfström
Pääosissa: Andreas Wilson,
Linda Zilliacus, Henrik Lundström, Marie Richardson, Johan Rabeus,
Kjell Bergqvist
Valmistusvuosi: 2003
Valmistusmaa: Ruotsi
Kesto: 113 min
Saatavana myös DVD:nä, jossa on Jan Guilloun laaja haastettelu,
poisleikatut pätkät ja erilaista muuta aineostoa.
Guillou, Jan
Pahuus / Jan Guillou ; suomentanut Veijo Kiuru. - 2.p.
Helsinki: Loisto: WSOY, 2003. - 338 s. ; 18 cm.
Alkuteos: Ondskan
ISBN 952-459-336-X (nid.) : 7,99 EUR
Mitä pahuus
tarkoittaa
Pahuus tarkoittaa eri ihmisille, eri puolueille ja esimerkiksi
uskovaisille ja ateisteille eri asioita. Tässä ei ryhdytä
määrittelemään pahuutta.
Jos käsitettä ”pahuus” halutaan käyttää, on kohtuullista vaatia,
ettei määritelmässä julisteta kaikkia pahoiksi, pahuutta
olemattomaksi tai meikäläisiä hyviksi ja teikäläisiä pahoiksi.
Asteikoista
Ei pidä sanoa, että Pekka on pieni, koska Pekka on pienempi kuin
puu.
Ihmisiä on syytä verrata lähinnä ihmisiin keskimäärin. Tosin tämä
saattaa olla käytännössä vaikeaa.
Kaksi kolmasosaa ihmisistä ajattelee olevansa keskimääräistä
älykkäämpiä, mikä on tilastotieteen mukaan mahdotonta.
Amerikkalaisen
professoritietieteen mukaan voidaan
- yrittää poistaa pahuus
- olla välittämättä pahuudesta
- lisätä tuloeroja niin, että mahdollisen monella on varaa
henkilökohtaiseen pahuusterapeuttiin, joka pystyy vakuuttamaan
jopa psykopaatille, että hän on hyvä.
Ensimmäisen vaihtoehdon amerikkalainen professoritiede torjuu
kommunistisena pohtimatta juuri ollenkaan, onko olemassa
ei-kommunistisia vaihtohehtoja vähentää pahuutta. (Amerikkalaisen
professoritieteen mukaan myös sosialidemokratia on kommunismia.)
Vapaan markkinatalouden mukaan kakkosvaihtoehto on luonnollinen
tila, mutta tietysti niillä, jotka ovat erityisesti ansioituneet
niin, että heillä on varallisuutta, on oikeus kolmanteen
vaihtoehtoon.
Pahuuteen amerikkalainen professoritiede on perehtynyt nuoruudessaan
katsomalla villin lännen elokuvia, keski-iässä lukemalla metreittäin
aatehistoriaa ja vanhuudessaan käymällä kirkossa ja republikaanien
vaalitilaisuuksissa.
Omakohtaiset
kokemukset
Ruotsalainen menestyskirjailija Jan Guillou (s.1944) sen sijaan on perehtynyt
pahuuteen omakohtaisesti.
Jan Guillou ei ole uskovainen eikä republikaani vaan ateisti ja
peruskoulun kannattaja.
Guilloun isä kuoli varhain, ja isäpuoli hakkasi häntä päivittäin.
Tukholmalaisessa toisen maailmansodan jälkeisessä oppikoulussa
Guillou itse oli väkivaltainen.
Synnynnäinen
rikollinen
Koulun rehtori päätteli omatekoisilla testeillä, että Guillou on
synnynnäinen rikollinen.
Rehtori soitti muihin Tukholman oppikouluihin, ettei Guillouta saa
ottaa oppilaaksi, koska hän on synnynnäinen rikollinen.
Yläluokan
oppilaitokseen
Guilloun äiti myi perintöjään ja lähetti pojan aateliston ja
rikkaiden sisäoppilaitokseen Solhemiin, jotta poika saisi
keskikoulun käytyä ja pääsisi lukioon.
Solhem oli hirvittävä paikka (Guillou sai oppilaitoksen
iltapäivälehtien avulla myöhemmin lakkautettua).
Toverikuri
Solhemissä opettajat eivät puuttuneet järjestyksenpitoon vaan se oli
jätetty oppilaskunnan hoidettavaksi.
Tästä syntyi hirvittävä väkivallan ja simputuksen kierre.
Väkivaltaan
vastaaminen
Guillou oli päättänyt, ettei hän täällä vastaa väkivaltaan
väkivallalla.
Kivunsietokykyä
voidaan kehittää
Hän oli oppinut vihan avulla poistamaan kivun isäpuolen hakatessa
häntä.
Guillouta hakattiin armottomasti, ja kun se ei tehonnut, hänen
ainoaa ystäväänsä alettiin hakata ja kiusata niin, että ystävä lähti
oppilaitoksesta.
Aatelisto johti
väkivaltakoneistoa
Muutamassa vuodessa Guillou kasvoi Lawrence Kohlbergin moraalisen
kehityksen asteikolla korkeimmalle eli kuudennelle asteelle.
Hän alkoi toimia johdonmukaisesti hyvin yleisten inhimillisten
periaatteiden mukaan ja onnistui panemaan oppilaitoksessa asioita
järjestykseen lakimiehen avulla ja myöhemmin laitoksesta päästyään
saamaan aikaan sen lakkauttamisen.
Ainoa oppilas,
josta tuli kansainvälinen vaikuttaja
Haastattelussa Guillou sanoo virnistäen, että hän on Solhemin sen
aikaisista oppilaista ainoa, josta tuli merkittävä ruotsalainen ja
kansainvälinen vaikuttaja. (Suomessa Guillouta on
kristillisoikeistolaisissa kustannusyhtiöissä syrjitty.)
Vankilassa
Guillou on istunut vankilassa, mutta ei rikoksista. Hän paljasti
Ruotsin salaisen palvelun olemassaolon ja tuomittiin vankilaan
vakoilusta syytettynä.
Vankilassa hän keksi Carl Hamilton - kirjasarjan (11 kirjaa).
Suosittu
rikoskirjailija
Guillou on Ruotsissa myös erittäin suosittu rikoskirjailija. Viime
vuosina hän on kirjoittanut kolmiosaisen kirjasarjan keskiajasta.
Kirjasarjan keskeinen aihe on pahuus.
Inhimillinen
pahuus
Toisin kuin amerikkalainen professoritiede Guillou on ymmärtänyt,
mitä inhimillinen pahuus on.
On ilmeistä, että Guillou on pahuuden suhteen oikeassa ja
amerikkalainen professoritiede väärässä.
Pahuus on ihmisten perintötekijöissä, pahuus on inhimillisissä
hallintojärjestelmissä, ihmisyhteisöissä ja uskonnoissa.
Mitä pahuudelle
voidaan tehdä
Pahuutta ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää ja estää
hyvinvointiyhteiskunnan avulla.
Pahuutta vastaan voidaan taistella.
Guilloun parikymmentä vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta Pahuus on
tullut nuorisoromaani.
Ruotsalaiset äidinkielenopettajat ovat ihastuneita kirjaan: sen
avulla saadaan myös pojat lukemaan.
Pojat samaistuvat kirjan päähenkilöön, mikä ei liene pahasta, vaikka
kaikista pahoista pojista ei hyviä tulekaan.
Tunnistatko
psykopaatin
Professori Robert D. Hare.
Professori Robert D. Hare on tehnyt 20 kysymyksen tarkistuslistan,
jonka avulla voi tunnistaa mahdollisen psykopaatin. Jos vastaus
kysymykseen on "kyllä", siitä saa 3 pistettä ja jos se on "ei",
tulos on nolla pistettä. Suurin arvo on siis 60 pistettä. Yli 30
pistettä kuvastaa selvää sosiopaattia.
Kuten tiedetään, tällaiset testit eivät ole täysin luotettavia,
mutta testin avulla saa käsityksen psykopaatin luonteenpiirteistä.
Ehkä testi auttaa sinuakin tarkastelemaan muita ihmisiä uusin
silmin.
Onko henkilöllä
- charmikkuutta
- rajaton luottamus omiin kykyihinsä
- tarvetta ja kykyä johtaa (manipuloida) muita ihmisiä
- innostumista erilaisista herätteistä (impulsiivisuutta)
- jatkuva uusien kokemusten tarve
- taipumus loukkaantua esitettäessä vaatimuksia (hänelle)
- kostonhalua
- vastuun puutetta
- taipumus elää muiden kustannuksella
- epäluotettava
- puutteellinen syyllisyyden tunne
- köyhä tunne-elämä
- huono itsekuri
- lyhytjännitteisyyttä
- useita lyhytkestoisia ihmissuhteita
- useita seksikumppaneita
- käytöshäiriöitä lapsuudesta alkaen
- taipumusta jatkuvaan (patologiseen) valehteluun
- rikollisuutta nuoruudessa
- taipumus suunnata energiaansa rikolliseen toimintaan
Tila on periytyvä, ja siihen ei tunneta tehokasta hoitoa.
Ravitsemushoidon vaikutuksesta ei ole vielä julkaistu yhtään
tutkimusta, joten emme tiedä varmuudella, voisiko siihen vaikuttaa
lisäravinteiden avulla.
Tehtäviä
- Mitä psykopaatin piirteitä tunnistat itsestäsi?
- Onko luokallasi oppilaita, joilla on monia psykopaatin
piirteitä?
- Onko opettajillasi monia psykopaatin piirteitä? Entä
rehtorilla?
- Miten psykopaattiin pitäisi suhtautua?
- Vertaa psykopaattia autoritaariseen ihmistyyppiin. Mitä eroja
ja yhtäläisyyksiä havaitset?
Identiteetin
muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat
eri elämänvaiheissa
Päivitetty 4.2.2013
Mitä siveys ja
siveystutkimus ovat
Siveys (moraali) on yhteisöllinen arvo-, sääntö ja
käyttäytymisjärjestelmä.
Siveystutkimus (etiikka) on siveyden käsitteellistä (teoreettista)
tarkastelemista.
Onko siveys
opittua vai perinnöllistä
Jotkut ovat sitä mieltä, että siveys on puhtaasti opittua.
Toiset ovat löytäneet yksilön siveyskehityksestä selviä vaiheita
(esim. amerikkalainen Lawrence Kohlberg (1927-1987), jonka käsitys
siveyden kehityksen tasoista on saavuttanut laajaa kansainvälistä
tunnustusta).
Muutamia vuosikymmeniä sitten naisasialiike (feminismi) vastusti
Kohlbergin käsitystä. Uuden tutkimukset ovat osoittaneet, että
miesten ja naisten välillä ei ole aikoinaan väitettyjä eroja
siveyden kehityksessä.
Yksilön
siveellinen kehitys jakaantuu kolmeen päävaiheeseen
I
Esisiveellinen taso
Tällä tasolla lapsi käsittää sellaiset sanat kuin kiltti ja tuhma,
saa ja ei saa, hyvä ja paha, oikein ja väärin. Hän käsittää nämä
sanat aina toiminnan mukaan mielihyvän tai mielipahan sävyisiksi.
II
Sovinnainen taso
Hyviä ja huonoja toimintoja arvioidaan sen mukaan, miten toiset
tekevät riippumatta niiden seurauksista itselle. Puolustetaan oman
ryhmän arvostuksia
III
Itsenäi-periaatteellinen taso
Tällä tasolla koetetaan muotoilla siveysarvostukset ja
toimintaperiaatteet yleispäteviksi aivan riippumatta virallisista
laeista, säännöistä ja sovinnaisesta siveydestä.
Jokainen päävaihe
voidaan lisäksi jakaa kahteen alavaiheeseen
Näin saadaan seuraavat kuusi vaihetta:
I Esisiveellinen taso
1.
Itsekeskeis-aineellinen taso
Toiminnan ulkonaiset seuraukset ratkaisevat, pidetäänkö toimintaa
hyvänä vai pahana. Pyritään välttämään rankaisua (koska se on
epämiellyttävää) ja alistumaan niiden määräyksiin, joilla on valtaa.
2.
Välineellinen vaihe
Suoritetaan tekoja, tavoitteen saavuttamiseksi. Toisia autetaan,
koska toivotaan apua myös itselle. Vältetään toisten
vahingoittamista tai loukkaamista, jottei tultaisi itse
vahingoitetuksi tai loukatuksi.
II Sovinnainen taso
3. Myötätunto
ja rakkaus
Hyvällä käytöksellä voidaan auttaa toisia ja tuottaa heille iloa.
Kun tekee toisten mielen mukaan, on hyvä poika tai kiltti tyttö. On
jo sinänsä riittävää, jos tarkoittaa hyvää.
4. Laki ja
järjestys
Toiminnasta tulee siveellinen, kun se on määrätyn yhteiskunta- tai
maailmanjärjestyksen mukainen. Velvollisuus on täytetty kun toimii
yhteiskunnan tai uskonnon lakien mukaisesti seurauksista
riippumatta.
III Itsenäis -periaatteellinen taso
5. siveys on
sopimusvaraista, ja lait vapaiden kansalaisten välisiä
sopimuksia
Tässä vaiheessa siveyssäännöt käsitetään vapaiden ihmisten tekemiksi
sopimuksiksi. Periaatteet perustuvat ihmisyksilön ehdottomaan arvoon
ja oikeusturvan vaatimukseen. On sanottu, että tällainen on
johtavien kapitalistimaiden virallinen siveys
6.
Yleispätevät periaatteet
Siveys perustuu seuraavan tyyppisiin sääntöihin: “Tehkää toisille
sitä, mitä toivoisitte tehtävän itsellenne” (kultainen sääntö).
Yksilö tekee päätöksensä muutamien ylimpien periaatteiden mukaan,
jotka perustuvat ajatuksiin oikeudesta, vastavuoroisuudesta,
tasa-arvoista sekä ihmisyksilöiden arvosta yksilöllisinä ihmisinä.
Yksilöt jäävät eri
tasoille
Yksilön siveyskehitystä on tutkittu tämän käsityksen valossa eri
valtarakenteiden ja eri elämänkäsitysten piirissä.
Pääpiirteissään kehitys tapahtuu tämän kaavion mukaisesti siten,
että kukin yksilö etenee aiemmalta vaiheelta ylemmälle. Ihmisten
suuri enemmistö ei kuitenkaan koskaan saavuta 5. tai 6. vaihetta.
Esimerkkejä
Esimerkki
1
Eräässä tutkimuksessa
testattiin 10 - 28 -vuotiaita amerikkalaisia poikia. Noin joka
kolmas vuosi heidän annettiin pohtia vaikeita siveysongelmia.
Eräs koehenkilö vastasi kymmenvuotiaana suunnilleen seuraavasti, kun
häneltä kysyttiin, onko parempi pelastaa merkittävän miehen henki
kuin useiden merkityksettömien.
“Merkityksettömillä on vain yksi talo kullakin ja vähän huonekaluja,
mutta monilla tavallisilla ihmisillä on yhteensä paljon rahaa,
vaikkei sitä huomaa.”
Vastauksessa ihmisarvo sekoitetaan aineellisiin arvoihin, ja
järkeily tapahtuu alhaisella siveystasolla.
Kolme vuotta myöhemmin poika oli uudelleen testattavana tehtävillä,
jotka sopivat hänen ikäänsä. Hänen piti vastata mm. kysymykseen,
pitääkö lääkärin auttaa vaikeasta, parantumattomasta sairaudesta
kärsivää naista kuolemaan, kun tämä itse sitä pyytää päästäkseen
vaikeista tuskistaan.
Poika vastasi suurin piirtein näin:
“Hänen olisi varmaan hyvä päästä kärsimyksistään. Mutta hänen
miehensä ei tahtoisi sitä. Eihän nainen ole eläin. Mies voi kyllä
saada uuden vaimon, mutta se ei ole sama asia.”
Nyt poika arvostaa ihmishenkeä sen mukaan, mitä hyötyä siitä on
itselle tai muille. Poika on kuitenkin siirtynyt ensimmäisestä
itsekeskeis-aineellisesta vaiheesta toiseen, välineelliseen
vaiheeseen.
Kolmen vuoden kuluttua eli 16-vuotiaana äskeinen poika vastaa
kysymykseen suunnilleen näin:
“Ehkäpä se olisi hänelle parasta. Mutta entä hänen miehensä? Eihän
nainen ole eläin, joka ei merkitse perheelle samaa kuin ihminen.
Koiraan voi kiintyä, muttei samalla tavoin kuin tuntemaansa
ihmiseen.”
Vaikka poika oli teini-iässä, hän ei yltänyt siveysajattelussa kuin
kolmanteen eli sovinnaiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa ihmishengen
arvostus perustuu sääliin ja rakkauteen. Poika oli muutoin älykäs,
hänen älykkyysosamääränsä testissä, jossa keskiarvo on 100, oli 120.
Esimerkki
2
Eräs toinen henkilö vastasi kuolinapua koskevaan kysymykseen
seuraavasti:
“Yksittäisellä ihmisellä ei ole oikeutta ratkaista, kenen pitää elää
ja kuolla. Mikäli näin tehdään, kosketaan johonkin pyhään, sillä
kaikki ovat saaneet elämänsä Jumalalta.”
Tämä järkeily kuuluu neljänteen vaiheeseen: ihmishengen pyhyys
perustuu ihmisen asemaan siveellisessä tai uskonnollisessa
järjestelmässä oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Tämä näkemys painottaa “lakia ja järjestystä”. Ehkäpä tällaisen
käsityksen vallassa oleva tappaisi naisen, jos jumala käskisi. Tämä
on sovinnaisen tason toinen vaihe, josta käytetään nimitystä “1aki
ja järjestys”.
Esimerkki
1
Aikaisempi 16-vuotias vastasi 20-vuotiaana kuolinapua koskevaan
kysymykseen seuraavasti:
“Hengityskoneen tai keinomunuaisen varassa elävä potilas on usein
kuin vihannes. Tämän naisen pitää saada itse päättää. Ihmisinähän
meillä on tiettyjä oikeuksia. Jokainen haluaa elää - ja tavallaan
elääkin olemassaolon keskustassa. Tällä tavoin me kaikki olemme
samanlaisia.”
Tämä vastaus kuuluu viidenteen vaiheeseen, joka on ensimmäinen vaihe
kolmannella eli korkeimmalla tasolla. Oikeus elämään käsitetään 5.
vaiheessa joksikin sellaiseksi, josta oikeusvaltiossa ollaan
yksimielisiä.
Se on vähän niin kuin tehty sopimus, joka pätee kunnes osapuolet
muuttavat sitä yksimielisesti. Tämä on monien nykyaikaisten
valtioiden virallinen siveys, joka ei kuitenkaan välttämättä toteudu
käytännössä.
Sama koehenkilö järkeili 24-vuotiaana seuraavasti:
“Ihmishenki on kaikkien siveys- ja laillisten arvojen yläpuolella,
olivatpa ne sitten millaisia tahansa. Ihmiselämällä on oma sisäinen
arvonsa, arvostakoon joku muu tai olkoon arvostamatta tätä ihmistä.
Ihmisyksilön arvo on kaikkein tärkein. Oikeuden ja rakkauden
periaatteet koskevat myös ihmisten yhteiselämää.”
Tämä vastaus on hyvin juhlallinen, mutta tällainen juhlallisuus on
ominaista kuudenteen vaiheeseen kuuluville vastauksille.
Tässä vaiheessa siveys ei koostu joukosta käskyjä tai kieltoja, vaan
yleispätevästä oikeudenmukaisuuden periaatteesta, joka perustuu
tasa-arvon ja yksilön kunnioituksen periaatteisiin.
Periaatteet
ovat oleellisia
On huomattava, ettei edellä esitetyissä vastauksissa ole
siveyskehityksen suhteen niinkään oleellista se, kumpaan tulokseen
vastaaja on päätynyt, kuin se, mitä periaatteita hän käyttää
perustellessaan vastauksiaan.
On väitetty (esim. Sokrates), että se, joka tietää mikä on oikein,
myös tekee niin. Oliko hän oikeassa? Monet ovat taipuvaisia
sanomaan: “Ei tietenkään.” Voidaan hyvinkin olla sitä mieltä, ettei
tarvitse tehdä kokeita, jotta voidaan osoittaa näin kummallinen
mielipide vääräksi. Mutta varmuuden vuoksi kerromme eräästä hyvin
kuuluisasta kokeesta.
Milgramin koe
Stanley Milgram (1933 –
1984) oli yhdysvaltalainen professori ja sosiaalipsykologi, joka
kiinnostui 1960-luvun alussa nuorena tutkijana tottelevaisuudesta.
Professori Stanley Milgram (1933 – 1984).
Kansallissosialistien toiminta keskitysleireillä oli johtanut monet
kysymään sitä, miksi ihmiset ovat valmiita tottelemaan johtajiaan
silloinkin, kun käskyt tuntuvat heistä itsestään siveettömiltä.
Koejärjestely
Vuonna 1961 suoritettiin seuraava koe.
Opiskelijoita pyydettiin tulemaan valekoehenkilöiksi kokeeseen,
jolla näennäisesti tutkittiin oppimista. Heidän piti olla
kärsivinään kauheasti silloin, kun aidot koehenkilöt luulivat
antavansa heille sähköshokkeja.
Aidot koehenkilöt asetettiin suuren kojelaudan ääreen, mistä he
saattoivat säädellä shokkeja, ensin heikkoja ja sitten yhä
voimakkaampia aina 450-volttisiin, tappaviin shokkeihin asti.
Väärä koehenkilö oli tuntevinaan yhä voimakkaampaa kipua ja jo 200
voltin kohdalla lähes sietämätöntä tuskaa.
Todellinen kysymys olikin, miten pitkälle aidot koehenkilöt
jatkoivat koetta.
Kokeen
tulos
Pahinta ja tyrmistyttävää oli, että 70 % jatkoi koetta katkeraan
loppuun asti, 450-voltin shokkeihin.
Miten he saattoivat? He tiesivät, mikä on oikein, mutta he eivät
tehneet niin kuin Sokrates väitti.
Ehkä heidän tietonsa ei ollutkaan oikeanlaista. Sokrateen mielestä
ihminen, joka todella ymmärtää oikean myös tekee oikein.
Siveyskehityksen kuudennessa vaiheessa olevan ihmisen pitäisi
Sokrateen mukaan toimia oikein. Tällainen henkilöhän oivaltaa
syvällisesti ne siveyskäsitteet, joita Sokrates sisällytti sanaan
“tietää”.
Yhdistetty koe
Eräässä testissä koehenkilöt testattiin Kohlbergin testillä.
Tuloksista ilmeni, että kuudennessa vaiheessa olevista kokonaista 75
% kieltäytyi jatkamasta koetta loppuun. Viidennessä tai sitä
varhaisemmassa vaiheessa olevista ainoastaan 13 % kieltäytyi
jatkamasta.
Tämän kokeen tuloksista on sanottu, etteivät ne ole ollenkaan
huonoja lukuja Sokrateelle ja Kohlbergille.
Sen sijaan Carol Gilliganille
(1936-), joka arvosteli Kohlbergin asteikkoa naisnäkökulmasta,
nämä ovat huonoja lukuja.
Tutkijoilla vaikeuksia
Milgramin kokeen tulokset eivät olleet amerikkalaisille
mieleisiä. Milgramilla oli vaikeuksia saada töitä.
Sovellukset
koululaitokseen
Koululaitoksen suhteen ajatusten perusteella on tehty monenlaisia
johtopäätöksiä. Joskus nämä johtopäätökset ovat olleet
vastakkaissuuntaisia.
Useimmat ovat katsoneet, että ajatukset tukevat ns. oppilaskeskeisiä
työtapoja. On ajateltu, että ihminen pystyy itse kehittymään, kun
hän saa oikeita virikkeitä.
Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei ihmistä voida
väkisin siirtää siveyskehityksen vaiheesta seuraavaan.
Tämän aineiston hyvää yhteiskuntaa käsittelevässä osassa
tarkastellaan ja torjutaan feministien (Carol Gilligan) Kohlbergiä
vastaan esittämää arvostelua.
Mainittakoon tässä, että tällä vuosituhannella toistetuissa
kokeissa naiset ovat saaneet Kohlbergin asteikolla täsmälleen yhtä
hyviä tuloksia kuin miehet.
Kohlberg ja Kant

Professori Immanuel Kant (1724 – 1804).
Joskus on ajateltu, että Kohlbergin teoria tukee Immanuel Kantin
siveyttä, koska siinä on eräitä hyvin yleisiä periaatteita.
Sähköshokkikoe viitannee pikemmin jonkinlaiseen seuraussiveyteen.
Voidaanko
tosiasioista johtaa siveyssääntöjä
Jos halutaan välttää sitä virhepäätelmää, että tosiasioista
johdetaan siveyssääntöjä, kokeiden tuloksista, ei pidä päätellä
yhtään mitään.
Tehtäviä
- Millä eri vaiheisiin kuuluvilla perusteilla henkilö saattaa
ryhtyä aseistakieltäytyjäksi?
- Mitä sanotte erään seitsenvuotiaan lauseesta “Älä nimittele
toisia, senkin torvi!”
- Toteutuuko kuudenteen vaiheeseen kuuluva oikeudenmukaisuus
Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien osalta.
Miten
evankelisluterilaiset vaikuttavat uskonnottomien elämään
Mihin
uskonnottomien ihmisoikeudet perustuvat
Tässä artikkelissa on esitelty uskonnottomien ihmisoikeuksia Suomen
koululaitoksessa voimassa olevien kansainvälisten sopimusten, Suomen
perustuslain, Suomen nykyisten lakien ja muiden asiakirjojen avulla.
Arikkelissa esitetään myös, millä tavoin evankelis-luterilaiset
vaikuttavat uskonnottomien ihmisoikeuksiin.
Suomen kansainvälisiä sopimuksia on seuraavassa pidetty
siveellisesti velvoittavina.
Kansainväliset
sopimukset ylittävät perustuslain ja perustuslaki tavalliset lait
Kannattaa huomata, että alla mainitut kansainväliset sopimukset
ylittävät Suomen perustuslain. Perustuslaki ylittää tavalliset lait.
Tavalliset lait ylittävät hallinnolliset määräykset. Lakien
perusteluilla ei ole mitään sitovaa merkitystä.
Kansalais- ja
poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus
Alkuteksti
Article 18
- Everyone shall have the right to freedom of thought,
conscience and religion. This right shall include freedom to
have or to adopt a religion or belief of his choice, and
freedom, either individually or in community with others and in
public or private, to manifest his religion or belief in
worship, observance, practice and teaching.
- No one shall be subject to coercion which would impair his
freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice.
- Freedom to manifest one's religion or beliefs may be subject
only to such limitations as are prescribed by law and are
necessary to protect public safety, order, health, or morals or
the fundamental rights and freedoms of others.
- The States Parties to the present Covenant undertake to have
respect for the liberty of parents and, when applicable, legal
guardians to ensure the religious and moral education of their
children in conformity with their own convictions.
Englanninkielen
sanakirjan selitys sanalle belief
- usko (in God; the Christian ~); vakaumus
- usko, luottamus (he had no great ~ in doctors)
- käsitys, mielipide, ajatus, luulo
Kun artikla alkaa puheella ajatuksen, omantunnon ja uskonnon
vapaudesta, on Suomen hallitukselta täysin mielivaltaista ja
kannanotto uskontojen puolesta suomentaa seuraavassa lauseessa
esiintyvä sana ”belief” uskoksi.
Uskonnollinen päivänavaus koulussa.
Korjattu
suomennos
Artikla 18
- Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon
vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden tunnustaa
omavalintaista uskontoa tai vakaumusta (hallituksen suomennos:
uskoa) taikka omaksua se sekä vapauden joko yksinään tai yhdessä
muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan
tai vakaumustaan (hallituksen suomennos: uskoaan)
jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa,
hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa.
- Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka
rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa
mukainen uskonto tai vakaumus (hallituksen suomennos: usko).
- Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumuksiaan
(hallituksen suomennos: uskoaan) voidaan asettaa vain sellaisia
rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat
välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä,
terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja
-vapauksia.
- Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan
vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata
lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa
mukaan.
Yleissopimus
lapsen oikeuksista
Lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen suomennoksessa ”belief” on
suomennettu oikein vakaumukseksi.
Artikla 14
- Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen-,
omantunnon- ja uskonnonvapauteen.
- Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten
huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta
hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa
lapsen kehitystason kanssa.
- Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan
voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään
laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden,
järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten
perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.
Otteita
perustuslaista
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön
liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee
saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa
sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista
palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla
tarkemmin säädetään.
11 § Uskonnon
ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai
olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole
velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon
harjoittamiseen.
107 § Lakia
alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on
ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa
soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Ote
perusopetuslaista

Opetusministeri Jukka Gustafsson ei hyväksy
ateistien ihmisoikeuksia.
13 § Uskonnon
ja elämänkatsomustiedon opetus
Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön
uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen
mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö
kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat
osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu
tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta
perusopetuksen järjestäjälle osallistua mainittuun
uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelisluterilaiseen kirkkoon tai vähintään
kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle, jotka
eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnon opetukseen,
järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin
kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu 1
momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän
oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät.
Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen
yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen
oppilas osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei
osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan
elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle
oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta,
opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen
järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos
opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan
pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän
järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen
ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen
uskonnollista katsomustaan.
Mitä 13 §:ssä säädetään uskonnollisesta yhdyskunnasta, sovelletaan
sellaiseen tämän lain voimaan tullessa toimivaan uskonnolliseen
yhdistykseen, jota perusopetuksen järjestäjä on pitänyt tuolloin
voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuna uskontokuntana.
Ote lukiolaista
9 §
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön
uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen
mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö
kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat
osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu
tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua
mainittuun uskonnonopetukseen.
Vähintään kolmelle evankelisluterilaiseen kirkkoon tai vähintään
kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka
eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen,
järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.
Muuhun kuin 2 momentissa mainittuihin uskonnollisiin yhdyskuntiin
kuuluvalle vähintään kolmelle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1
momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän
oman uskontonsa opetusta, jos opiskelijat sitä pyytävät. Jos
opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan,
opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.
Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen
yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän
osallistuu.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei
osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan
elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle
opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta,
opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa. Koulutuksen
järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos
opetukseen oikeutettuja opiskelijoita on vähintään kolme.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton opiskelija voi osallistua
myös sellaiseen koulutuksen järjestäjän järjestämään uskonnon
opetukseen, joka opiskelijan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan
perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.
Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään,
opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai
elämänkatsomustietoa.
Mitä 9 §:ssä säädetään uskonnollisesta yhdyskunnasta, sovelletaan
sellaiseen tämän lain voimaan tullessa toimivaan uskonnolliseen
yhdistykseen, jota koulutuksen järjestäjä on pitänyt tuolloin
voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuna uskontokuntana.
Ote
perustuslakivaliokunnan mietinnöstä 1982
Vaikka hallitusmuodon 8 §:ssä puhutaan vain oikeudesta harjoittaa
uskontoa eikä lainkaan oikeudesta olla sitä harjoittamatta, on
hallitus muodon 8 ja 9§: n nojalla epäilyksetöntä, etsi perustuslain
turvaa nauttivaan uskonnonvapauteen kuuluu, ettei ketään voida ilman
perustus lain säätämisjärjestyksessä annetun säännöksen tukea
velvoittaa vasten tahtoaan osallistumaan uskonnonharjoitukseen.
Uskonnonharjoitukseen on pääsääntöisesti katsottava kuuluvan
uskonnollisten menojen lisäksi myös uskonnolliset opetuksen, koska
uskonnonvapauteen on katsottava sisältyvän myös vapauden uskonnosta.
Tämä vapaus uskonnosta koskee kaikkia kansalaisia ja on
periaatteessa riippumaton uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä,
koska uskonnolliseen yhdyskuntaankaan kuuluvia henkilöitä ei voida
pakottaa osallistumaan uskonnollisiin menoihin.
Hallitusmuodon säännösten nojalla on myös selvää, että
uskonnonvapautta ei voida käsittää sillä tavoin ehdolliseksi, että
esim. johonkin julkisen vallan ylläpitämään laitokseen kuten kouluun
tai päiväkotiin tulevan henkilön voitaisiin katsoa tällä laitokseen
tulemisellaan, vaikka se olisi vapaaehtoista, suostuneet
osallistumaan laitoksessa toimitettavaan uskonnonharjoitukseen.
Uskonnonvapaus on myös kansalaisen iästä riippumaton, mutta
käytännössä nuorten alaikäisten kohdalla tätä vapautta ei käytä
yksilö itse vaan hänen vanhempansa tai holhoojansa.
Vaikka uskonnonvapautta voidaankin pitää perussisällöltään selvänä,
on vielä erikseen tarkasteltava, mitä sisältää hallitusmuodon 9 §:n
tarkoittama oikeuksien ja velvollisuuksien riippumattomuus
uskonnollisesta järjestäytymisestä eli voiko julkinen valta etuja
antaessaan tai velvoitteita asettaessaan tehdä eroja eri
uskontokuntiin kuuluvien kansalaisten tai uskonnonharjoittamisen
suhteen eri asemassa olevien kansalaisryhmien välillä.
Hallitusmuodon 5 §:n huomioon ottaen on selvää, että hallitusmuodon
9 §:n säännös edellyttää, siinä mainituin varauksin, julkiselta
vallalta täyttä tasapuolisuutta oikeuksien antamisessa tai
velvollisuuksien asettamisessa, milloin oikeudet ja velvollisuudet
eivät koske tai liity uskonnonharjoittamiseen.
Uskonnonharjoittamisen perusteella ei voida tehdä eroja esim.
terveys- tai kulttuuripalvelujen, sosiaalietujen tai vaaleihin
liittyvien oikeuksien järjestelyssä.
Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, voiko julkinen valta tehdä
eroja sellaisten palvelujen osalta, jotka itsessään sisältävät
uskonnollisia piirteitä tai jotka liittyvät uskonnonharjoittamiseen,
näyttää siltä, että hallitusmuodon 9 §:n säännös edellyttäisi tältä
osin julkiselta vallalta täyttä tasapuolisuutta.
Tällainen tasapuolinen kohtelu voisi toteutua esim. siten, että
julkinen valta pidättyisi täysin sellaisten palveluiden antamisesta,
joihin sisältyy uskonnollisia aineksia, ja jättäisi niistä
huolehtimisen asianomaisille uskontokunnille.
Vaikka hallitusmuodon 9 § ei sitä osoitakaan, on säännöksen
syntyvaiheiden valossa kuitenkin ilmeistä, ettei säännöksellä
pyritty muuttamaan evankelis-luterilaisella kirkolla ollutta
erityisasemaa, joka perustuslakien tasolla ilmenee muun muassa
hallitusmuodon 83 ja valtiopäiväjärjestyksen 31 §:ssä.
Tämä evankelis-luterilaisen kirkon erityisasema on perustuslakien
säätämisen jälkeenkin kiistattomasti otettu huomioon monissa
lainsäädäntötoimissa.
Julkisen vallan ja evankelis-luterilaisen kirkon perustuslaeissa
tarkoitettua suhdetta voidaan kuvata siten, ettei julkinen valta eli
valtio ole tunnustuksellinen siinä mielessä, että se olisi sidottu
evankelis-luterilaiseen tai muuhun uskonnolliseen oppiin.
Julkinen valta ei valtiosäännön mukaan ole tunnustuksellinen
siinäkään mielessä, että se olisi nimenomaisesti velvollinen
järjestämään palveluksia jollekin uskonnolliselle yhdyskunnalle tai
johonkin tunnustukseen kuuluville.
Toisaalta julkinen valta ei valtiosäännön mukaan ole myöskään
tunnustukseton. Lainsäätäjä voi tavallisella lainsäädännöllä tukea
evankelis-luterilaista kirkkoa tai muutakin uskonnollista
yhdyskuntaa.
Tämä merkitsee sitä, että tavallisella lainsäädännöllä voidaan
järjestää tai olla järjestämättä esim. julkisen vallan ylläpitämiin
kouluihin tai päiväkoteihin evankelis-luterilaista uskonnonopetusta
tai uskonnollista kasvatusta tukevaa toimintaa edellyttäen, että
näillä järjestelyillä ei loukata kansalaisen oikeutta pysyä erillään
uskonnonharjoituksesta en uskonnonvapautta.
Ote
Vapaa-ajattelijain liiton lausunnosta

Huomautus
Vapaa-ajattelijain
liitto ei kannata enää alla olevaa lausuntoa vaan on luopunut
siitä syksyllä 2010.
Ote
yleisperusteluista
Mietinnön sivulla 7 sanotaan mm.:
Perustuslain 11 §:ssä tarkoitettuun uskonnon tunnustamiseen ja
harjoittamiseen on katsottu kuuluvan myös tunnustuksellinen uskonnon
opetus.
Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnonvapauskomitean ja
perustuslakikomitean kanssa samaa mieltä siitä, että
tunnustuksellinen uskonnonopetus on perustuslain 11 §:n mukaista
uskonnon harjoittamista.
Täsmennämme asiaa vielä siten, että mielestämme kaikki
uskonnonopetus sisältää uskonnon harjoittamista. Erityisesti
uskonnon harjoittamista on osa koulujen päivänavauksista.
Uskontokuntiin kuulumattomien vakaumuksen vapauden loukkaaminen on
entistä todennäköisempää, kun asetuksesta on poistettu
uskonnonopetuksesta vapautettujen oikeus saada automaattinen
vapautus myös päivänavauksista.
Evankelis-luterilainen kirkko on jopa laatinut jokaiseen virteensä
sopivan päivänavauksen.
Kun uskonnonopetus sisältää uskonnon harjoittamista,
uskonnonopetuksen häiritseminen olisi nykyisen uskontorikoslain
mukaan rikos, josta voisi saada rangaistukseksi jopa vankeutta.
Vapaa-ajattelijain liiton mielestä uskontorikoslaki voitaisiin
kumota. Häiritseminen ja vahingonteko ovat rangaistavia muidenkin
lakien perusteella, ja pilkkapykälät ovat perusteettomia.
Erityisesti Vapaa-ajattelijain
liitto vastustaa Ruotsin mallin mukaista uskonnonopetusta.
Kokemustemme mukaan Ruotsin mallin mukainen uskonnonopetus on
käytännöllisesti katsoen evankelis-luterilaista uskonnonopetusta,
joka on naamioitu väärän nimikkeen alle.
Vapaa-ajattelijain liitto katsoo, että kaikki uskonnonopetus on
poistettava yhteiskunnan ylläpitämistä ja tukemista oppilaitoksista.
Useat johtavat teollisuusvaltiot tulevat toimeen ilman yhteiskunnan
ylläpitämää tai tukemaa uskonnon opetusta. Oppilaitostemme
uskonnonopetus on se tekijä, joka käytännöllisesti katsoen romuttaa
oppilaitoksissa opiskelevien ja niissä työskentelevien
katsomusvapauden (uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapauden).
Vapaa-ajattelijain liitto pahoittelee sitä, että
evankelis-luterilaisen kirkon painostuksesta johtuen Suomessa
puhutaan mieluummin omantunnon kuin vakaumuksen tai katsomuksen
vapaudesta. Omatunto on evankelis-luterilainen käsite. Kaikki
uskonnottomat eivät käytä sitä. Tunnetuin esimerkki Suomessa oli
Kimmo Kevätsalon siviilipalvelushakemus, joka aikoinaan hylättiin
sillä perusteella, ettei hakija katsonut itsellään olevan
omaatuntoa. Vakaumus hänellä varmaan oli.
Ateistien ihmisoikeudet ovat Suomen
suurin uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapauteen liittyvä
ongelma. Mielestämme tämä komitea olisi voinut käsitellä
myös ateistien ihmisoikeuksia. Ateismi on määriteltävissä paljon
helpommin kuin uskonto. Ateistinen elämänkatsomus on yhtä laaja ja
kattava kuin uskonnollinen elämänkatsomus. Jos kouluissa opetetaan
uskontoja, eri vakaumusten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että
ateisteilla on oikeus oman vakaumuksensa mukaiseen elämänkatsomuksen
opetukseen.
Elämänkatsomustieto on kaatoluokalle suunnattuna oppiaineena
kompromissi, eikä se täysin tyydytä vapaa-ajattelijoita.
Evankelis-luterilainen kirkko korostaa uskonnonvapauskomitean
välimietintöön antamassaan lausunnossa, että eri uskontojen
uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon opetuksen tulee olla
yhteiskunnan ylläpitämää, järjestämää ja määrittelemää.
Eräs kirkkohistorian professori esitti aikoinaan, että
elämänkatsomustiedon opetus olisi pitänyt antaa vapaa-ajattelijoiden
hoidettavaksi, koska silloisen pääsihteerin Erkki Hartikaisen YK:n
Ihmisoikeuskomiteaan tekemä valitus ja muut ponnistelut asian
korjaamiseksi ovat jääneet turhiksi.
Evankelis-luterilainen kirkko pystyy Suomessa valvomaan kaikkea
yhteiskunnan hoitamaa elämänkatsomuskoulutusta.
Opetushallitus.
Tästä syystä Vapaa-ajattelijain liitto katsoo, että
elämänkatsomusopetuksen sisällön ja opettajien pätevyyden
määritteleminen pitäisi antaa uskontokunnille ja uskonnottomille
itselleen.
Opetuksen sisällön voisivat määritellä etujärjestöt kuten
Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto vastustaa pyrkimystä laajentaa
elämänkatsomistiedon opetus valinnaiseksi myös uskontokuntiin
kuuluville.
Sivulla 7 sanotaan lisäksi:
Uskonnonvapauden on toisaalta katsottu edellyttävän myös yksilön
mahdollisuutta saada uskonnollista tai elämänkatsomuksellista
opetusta.
Tässä suhteessa vapaa-ajattelijat ovat jyrkästi eri mieltä komitean
kanssa. Lainsäädännöltään täydellinen eli perustuslakiin perustuva
uskonnon- ja omantunnonvapaus nimenomaan kieltää valtion tukeman
uskonnonopetuksen.
Selkein esimerkki tästä on edellä esitetty Yhdysvaltain perustuslain
ensimmäinen lisäys, joka kieltää valtion sekaantumisen uskontojen
asioihin, myös uskonnon opetukseen.
Ote
yksityiskohtaisista perusteluista
Oppilaan oikeus saada uskonnonopetusta tuntuu oudolta komitealta,
joka toki tietää, että tällainen oikeus on esimerkiksi
Yhdysvalloissa perustuslain ensimmäisen lisäyksen vastainen. Vielä
omituisempaa on, että komitea perustelee uskonnonopetuksella
uskontokuntien rekisteröintiä.
Kansainvälisten sopimusten mukaan
oikeus määrätä lasten uskonnollisen ja moraalisen kasvatuksen
laadusta on vanhemmilla tai laillisilla holhoojilla, ei
uskontokunnilla.
Komitean perustelu on outo myös siksi, että se unohtaa kokonaan
uskontokuntiin kuulumattomat. Saman periaatteen mukaan kai
uskontokuntiin kuulumattomien pitäisi rekisteröityä ateisteiksi,
agnostikoiksi jne. saadakseen samat oikeudet kuin uskontokuntiin
kuuluvat. Agnostikoiksi rekisteröidyille opetettaisiin siis
tulevaisuudessa agnostisismia.
Peruskouluissa ja lukioissa annetaan pääsääntöisesti
evankelis-luterilaista uskonnonopetusta, joka on tunnustuksellista.
Vapaa-ajattelijain liiton mielestä
uskonnonopetus ei kuulu julkisen viranomaisen tehtäviin. Siksi
uskonnonopetus pitäisi lakkauttaa.
Jos uskonnonopetusta ei lakkauteta, kaikille koululaisille olisi
taattava samanlaiset mahdollisuudet saada oman katsomuksensa
mukaista katsomusopetusta. Nykyisin
vain uskonnottomat eivät voi saada katsomuksensa mukaista
opetusta.
Vapaa-ajattelijain liiton mielestä vallitseva tilanne on
perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.
Erityisen valitettavaksi tilanteen
tekee se, että syrjintä kohdistuu lapsiin. Koska
uskonnonopetus on, kuten edellä on mainittu, uskonnon harjoitusta,
hallintojärjestelmä, joka käytännössä tekee koulusta kristillisen,
rikkoo uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapautta.
Lukion elämänkatsomustiedon opetus
syntyi aikoinaan siksi, että lukioiden oppilaita erosi runsaasti
kirkosta uskonnonopetuksesta vapautuakseen. Peruskoulun
uskontojen historian ja siveysopin opetus oli, kuten YK:n
Ihmisoikeuskomitea on lausunnossaan todennut, alun perin osittain
kristillistä.
Jos Vapaa-ajattelijain liiton silloinen pääsihteeri ei olisi
ryhtynyt puolustamaan uskontokuntiin kuulumattomien oikeuksia,
muille kuin evankelis-luterilaisille opetettaisiin Suomen kouluissa
puolikristillistä uskontotietoa ja etiikkaa.
Sellainen oli ministerien Per Stenbäck ja Kalevi Kivistö
alkuperäinen lakiesitys. Vapaa-ajattelijat hyväksyivät silloisen
elämänkatsomustiedon vähemmän huonona vaihtoehtona. Nyt tilanteeseen
olisi saatava todellinen korjaus.
Uskontokuntiin kuulumattomilla on mahdollisuus saada
elämänkatsomustiedon opetusta, jos oppilaan huoltajat ovat
ilmoittaneet oppilaan vapautettavaksi uskonnon opetuksesta.
Komitean ehdotus, jonka mukaan uskonnon opetuksesta vapauttaminen on
uskontokuntiin kuulumattomien kohdalla automaattista, on
kannatettava. He saavat ilman eri ilmoitusta elämänkatsomustiedon
opetusta.
Liitto ei kannata sitä, että uskontokuntiin (komitea: uskonnollisiin
yhdyskuntiin) kuuluvat oppilaat voisivat osallistua
elämänkatsomustiedon opetukseen lukuun ottamatta edellä
mainitsemaamme tapausta, jossa se oppilaan saaman kasvatuksen ja
kulttuuritaustan perusteella vastaa hänen uskonnotonta katsomustaan.
Perustelemme kantaamme sillä, että uskontokuntien jäsenten
osallistuessa opetukseen elämänkatsomustiedon oppisisältö ei
säilyisi nykyisellään, vaan muuttuisi nykyistäkin enemmän uskonnon
oppisisällön kaltaiseksi.
Erityisesti suuret uskonnolliset yhdyskunnat vaatisivat
elämänkatsomustiedon oppisisältöjen muutosta, jos uskontokuntien
jäsenet osallistuisivat oppiaineen opetukseen. Kokemukset vanhasta
uskontojen historian ja siveysopin opetuksesta pelottavat.
Kouluja tarkasteltaessa
Vapaa-ajattelijain liitto kiinnittää erityistä huomiota
uskonnottomien opettajien ihmisarvoa alentavaan asemaan kouluissa.
Pienissä kouluissa uskonnottomat ovat joutuneet salaamaan
vakaumuksensa ja kuulumaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon, koska
evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen järjestämisestä johtuvat
vaikeudet olisivat estäneet heidän pääsynsä opettajanvirkaan tai
aiheuttaisivat vakavia vaikeuksia opettajien viran hoitamiselle.
Toisaalta on hämmästyttävää, että ortodoksiset opettajat eivät ole
joutuneet samanlaisen syrjinnän kohteiksi.
Kouluissa järjestetään
päivänavauksia, koska ne ovat evankelis-luterilaisen kirkon keino
näyttää mahtiaan ja pakottaa uskonnottomat kuuntelemaan
hartaustilaisuuksia. Tarvetta päivänavauksiin ei ole, ja ne
puuttuvat maista, joissa ei ole aamuhartausperinnettä. Jos aiotaan
tehdä jotain opettajien ja oppilaiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi,
koulujen päivänavaukset on poistettava. Niillä ei ole nykyään enää
muuta tehtävää kuin katsomusvapauden rikkominen.
Uskontoa opetetaan kouluissa myös muissa oppiaineissa kuin
uskontotunneilla. Ainakin Oulun yliopiston kasvatustieteellinen
tiedekunta antaa tällaiseen tähtäävää opettajakoulutusta. Koska
uskonnonopetus on uskonnon harjoittamista, uskonnon opettaminen
muilla kuin uskontotunneilla on perustuslain vastaista.
Koulun juhlilla on usein uskonnollinen luonne. Kevätjuhlakin päättyy
Suvivirteen, vaikka on itsestään selvää, että virren veisaaminen ja
jopa sen kuunteleminen on uskonnon harjoittamista.
Uskonnottomia opettajia pakotetaan yleisesti valvomaan koulun
päivänavauksia, koulujen uskonnollisia tilaisuuksia ja
koululaisjumalanpalveluksia. Jopa opettajan pakottaminen viemään
oppilaat kirkon ovelle on uskonnottoman ihmisarvoa loukkaavaa.
Silloisen pääsihteerin Erkki Hartikaisen YK:n Ihmisoikeuskomiteaan
valittamisen jälkeen annettiin asetus, jonka mukaan opettaja ja
oppilas voitiin vapauttaa tällaisista tilaisuuksista.
Entinen ministeri Olli-Pekka Heinonen.
On erityisesti ministeri Olli-Pekka Heinosen syy, että tämä asetus
on kumottu. Väite, että Suomen perustuslaista automaattisesti
seuraisi opettajien vapautus uskonnonopetukseksi katsotusta
toiminnasta, ei ainakaan evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen
lausunnon mukaan pidä paikkaansa.
Vapaa-ajattelijat toivovat, että Eduskunta tekisi selvät esitykset
päivänavausten lopettamisesta, koulujen yhteisten tilaisuuksien
uskonnottomasta luonteesta ja koululaisjumalanpalvelusten
lopettamisesta. Tämä kohentaisi keskinäistä sopua koulumaailmassa.
Lisäksi toivomme yhteiskunnan tukijärjestelmää niille
uskonnottomille opettajille, jotka joutuvat vaikeuksiin (etenkin
pienissä kouluissa) siksi, että he eivät kuulu
evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Uskonnottomia opettajia on
kohdeltava tuntijärjestelyissä tasa-arvoisesti esimerkiksi verrattua
ortodoksisiin opettajiin.
Vapaa-ajattelijat ovat ehdottaneet erityisen näitä asioita
käsittelevän tasa-arvovaltuutetun viran perustamista.
Tasa-arvovaltuutettu olisi tarpeellinen, asiantuntijalautakunta
perustuslain vastainen.
Tehtäviä
- Onko ateisteilla kansainvälisten sopimusten perusteella oman
vakaumuksen mukaiseen opetukseen Suomen kouluissa?
- Tutkikaa, miten katsomusopetus on järjestetty Ranskan
yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa.
- Tutkikaa, miten katsomusopetus on järjestetty Yhdysvaltain
yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa.
- Tutkikaa, mitä mieltä Suomen Ateistiyhdistys ry on Suomen
katsomusopetuksesta.
- Miten Suomen katsomusopetus olisi sinun mielestäsi
järjestettävä?
Mitä
ihmisen pitäisi tehdä elämällään
Ratsastamaan aikova kipuaa satulaan väärin päin.
- Taitaisi olla parempi kääntyä satulassa toisin päin, evästi
ratsastuksenopettaja.
- Älä sinä rupea minua neuvomaan. Ethän edes tiedä, mihin
suunaan aion ratsastaa.
Teot jakautuvat kahteen luokkaan, niihin, jotka suoritamme jonkin
muun takia, ja niihin, jotka suoritamme niiden itsensä takia.
Toisia asioita toivomme joidenkin muiden asioiden takia ja toisia
niiden itsensä takia.
Saatamme esimerkiksi mennä lukioon päästäksemme opiskelemaan
korkeakouluun.
Miksi menemme
korkeakouluun?
Suorittaaksemme loppututkinnon.
Miksi haluamme
suorittaa loppututkinnon?
Saadaksemme hyvän työpaikan.
Miksi haluamme
saada hyvän työpaikan?
Ansaitaksemme rahaa.
Miksi haluamme
ansaita rahaa?
Viettääksemme mukavaa ja miellyttävää elämää. Haluamme tulla
onnellisiksi.
Voimme vielä
kysyä, miksi haluamme tulla onnellisiksi.
Onnellisuus on päämäärä sinänsä, lopullinen päämäärä.
Tehtäviä
- Tarkastelkaa jotain päämäärää ja yrittäkää löytää sen
taustalta muita päämääriä. Löytyykö pohjimmainen päämäärä?
- Keksikää kolme pohjimmaista päämäärää.
- Keksikää keinoja näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Uskonnottomia
(maallisia) hyvän elämän malleja
Päivitetty 5.2.21013
Vierasperäiset
sanat
Yhdysvaltain presidentin George W Bushin kerrotaan kehuneen
Iso-Britannian pääministeriä Tony Blairia siitä, että viimeksi
mainittu puolustaa demokratiaa kansansa vastustuksesta huolimatta.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten vierasperäisiä sanoja kuten
”demokratia” käytetään väärin. Jos Bushin lausuma suomennettaisiin
myös sanan ”demokratia” osalta, siitä tulisi seuraavaa: Tony Blair
puolustaa kansanvaltaa kansansa vastustuksesta huolimatta.
Seuraavassa on kuitenkin käytetty sanoja "humanismi" ja
"posthumanismi".
Posthumanismin ja
humanismin määritelmistä
Juuri mitään ei pitäisi yrittää esittää yhdellä ainoalla sanalla.
Yhdestä sanasta ei liioin pitäisi vetää johtopäätöksiä siitä, mitä
sanalla tarkoitetaan.
Posthumanismi on se, mikä tulee humanismin jälkeen.
Virallisen humanismin määritelmän on laatinut Kansainvälinen
humanistinen ja eettinen liitto IHEU (International Humanist and
Ethical Union).
Seuraavassa esitetään sekä alkuperäinen englanninkielisen määritelmä
että suomennos siitä:
IHEU:n päätös
vuodelta 1996
”IHEU member organisations have
resolved in 1996 that:
Humanism is a democratic and ethical life stance, which
affirms that human beings have the right and responsibility to
give meaning and shape to their own lives. It stands for the
building of a more humane society through an ethic based on human
and other natural values in the spirit of reason and free inquiry
through human capabilities. It is not theistic, and it does not
accept supernatural views of reality.''
Suomennos (EH):
”IHEU:n jäsenjärjestöt ovat vuonna
1996 päättäneet, että:
”Humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys,
joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa
merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä
inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden
luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja
vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se
hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”
Määritelmien
ongelmia
Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota englannin kielen
kohtuuttomaan valta-asemaan.
Englannin kieli ei ole millään tavoin niin selkeä kuin sen nykyisen
tutkimuksen tarpeita silmällä pitäen pitäisi olla.
Meillä kaikilla on oikeus vaikuttaa sanojen merkityksiin, ja meillä
on oikeus määritellä niitä nykyistä selkeämmin ja
tarkoituksenmukaisemmin.
Vaikka olemme suomalaisia, meillä on oikeus tehdä parannuksia myös
englannin kieleen.
Sanan "humanismi"
monet merkitykset
Sanaa ”humanismi” käytetään melko usein myös muussa kuin yllä
esitetyssä merkityksessä.
Sanan ”humanismi” käyttö uskonnottomien ihmisten järjestöjen
nimissä, aiheuttaa koko ajan sekaannuksia sanan muiden merkitysten
vuoksi.
Esimerkiksi ns. humanististen tieteiden oppineita ja opiskelijoita
sanotaan usein humanisteiksi.
Paha sekaannus
käsitteessä "vapaa-ajattelu"
Valitettavasti sama sekaannus vallitsee käsitteen ”vapaa-ajattelu”
ympärillä. ”Ajatuksen vapaus” olisi paljon parempi ilmaisu.
Vapaus jostakin
Kokonaan eri asia on, vaaditaanko ”uskonnonvapautta”,
”uskonnottomuuden vapautta”, ”katsomusvapautta”, ”käsitysvapautta”
vai ”ajatuksen vapautta”. Tietysti on viisasta vaatia nimenomaan
ajatuksen vapautta, koska ajatuksen vapaus on näistä käsitteistä
vähiten sekava.
Oikeus tietää
totuus
Ajatuksen vapauden lisäksi ihmisillä on oikeus tietää totuus
kaikista olennaisen tärkeistä asioista, ja se on lukion toisen
kurssin aihe.
Professori Alvin Goldman.
Professori Alvin Goldman esittää teoksessaan
Knowledge in a Social World (1999), että kouluissa on
opetettava tosia väitteitä.
Ovatko
julkilausumat määritelmiä
On hyvin laajoja julkilausumia kuten Humanistinen julkilausuma 2000
(Humanist Manifefesto 2000), jonka on laatinut uskonnottoman
humanismin johtohahmo Paul Kurtz. Vaikka julkilausuma ei ole IHEU:n
laatima, esimerkiksi IHEU:n entinen puheenjohtaja Roy Brownin on
puolustanut sitä puheenjohtajakaudellaan innokkaasti.
Kun laaditaan laajoja julkilausuma kuten Humanistinen julkilausuma
2000 tai Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma, ei ole
todennäköistä, että kovin monet olisivat yhtä mieltä asiakirjan koko
sisällöstä.
Tästä syystä on syntynyt yllä esitetty humanismin
vähimmäismääritelmä.
Eräs kristillisen katolisen kirkon johtaja, paavi, joka aikoinaan
väitti olevansa humanisti, oli varmaan IHEU:n kanssa eri mieltä
humanismin vähimmäismääritelmästä.
Posthumanismi
Kun aika monet suomalaiset humanistit harjoittavat suurmiesten,
”nerojen” ja jopa tavallisten filosofian professorien palvontaa,
seuraavassa esitellään humanismia kehittyneempi ajattelutapa, jossa
ei esiinny henkilöpalvontaa ainakaan yhtä silmiinpistävästi kuin
tavallisessa humanismissa.
Jos nimitystä ”posthumanismi” käytetään tulevaisuudessa pahasti
väärin, siitä on sitten syytä luopua.
Posthumanismilla ei seuraavassa tarkoiteta ihmislajia seuraavaa
ihmisestä periytyvää eläinlajia (post - human = ihmisen jälkeen),
ihmisen toiminnan tehostamista lääkkeillä tai uudella tekniikalla
(tietokone aivoissa ym.) tai muuta vastaavaa.
Posthumanismilla tarkoitetaan seuraavassa todellisuuskäsitystä, joka
on perinteistä humanistista todellisuuskäsitystä oikeampi.
Kun käsitettä ”posthumanismi” ei ole Suomessa juuri esitelty,
seuraavassa on esitelty yleiskuvaus posthumanismille.
Yleisimmillään posthumanismi on jotain, joka tulee humanismin
jälkeen.
Posthumanistien on perusteltava se, miksi humanismi ei riitä sekä
missä kohdin humanismi on väärässä.
Luonnon ja ihmisen
tasa-arvo
Jos pitäisi laatia posthumanistinen julkilausuma, sen alku voisi
olla esimerkiksi:
”Ihmiset eivät ole kaikkeuden tärkeimpiä olioita.”
Käsite ”tärkeä” on tietysti hyvin inhimillinen, mutta meidän
ihmisten on vaikea ilmaista tällaista tasa-arvovaatimusta millään
muullakaan sanalla.
Jumalattomuus ja
luonnollisuus (naturalismi)
Edellä sanottu ei tarkoita, että posthumanistien pitäisi uskoa
yliluonnollisiin olioihin, jumaliin, ufoihin jne. Posthumanisteille
ja humanisteille on yhteistä se, että he eivät ole jumalauskoisia
eivätkä he hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.
Oikeuksien
laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle
Luonnon
tuhoutuminen
Kun ihmiset lisääntyvät ja Raamatun sanoin ”täyttävät maan”,
sukulaisillamme nisäkkäillä, kaukaisemmilla sukulaisillemme
eläimillä ja vielä kaukaisemmilla sukulaisillamme kasveilla menee
entistä huonommin.
Ihmisen toiminnan seurauksena eläimiä ja kasveja on kuollut
sukupuuttoon, ja niitä kuolee sukupuuttoon myös tästä eteenpäin
teimmepä mitä tahansa.
Posthumanistien mielestä ihmisten rajoittamaton oikeus lisääntyä ei
kuulu ihmisoikeuksiin.
Ihmisten rajoittamaton lisääntyminen loukkaa muiden elollisten
olentojen oikeuksia.
Ihmisillä ei ole oikeutta hävittää edes elotonta luontoa.
Kristillinen
käsitys
Kristillisen käsityksen mukaan kristinuskon jumala on korkein
olento, ja ihminen, joka on kristinuskon mukaan tämän jumalan kuva,
on toiseksi korkein olento.
Sitten tulee muu luonto, jota ihminen Raamatun sanoin ”hallitsee”.
Raamatun luomiskertomus (1. Moos. 1) ilmaisee tämän seuraavasti:
26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet
kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja,
taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä,
joita maan päällä liikkuu." 27 Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen,
Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi
heidät. 28 Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa
hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se
valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea,
mikä maan päällä elää ja liikkuu." 29 Jumala sanoi vielä: "Minä
annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on,
ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne
teidän ravintonanne. 30 Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja
kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi
vihreät kasvit." Niin tapahtui. 31 Ja Jumala katsoi kaikkea
tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni
kuudes päivä.
Humanistien
käsitys
On sanottu, että humanismi pudotti tästä pois jumalat ja jätti
ihmisen yksin hallitsemaan luontoa.
Posthumanistinen
käsitys
On sanottu, että posthumanistit pudottivat ihmisen osaksi luontoa,
joka ihmisen on kaikissa toimissaan huomioitava.
Järkiperäisyyden
yleistys
Posthumanistit ovat humanistien kanssa yhtä mieltä siitä, että
ihmisten on käytettävä järkeä ja tutkimusta, mutta posthumanismi
tunnustaa sen, että inhimillinen tieto, luovuus ja äly ovat erittäin
rajoittuneita.
On mahdollista, että kadulla kävelee vastaan hyvin toimeentulevia
kansalaisia, jotka puhekyvystään huolimatta ovat testin mukaan
lahjattomampia kuin gorilla, simpanssi tai delfiini.
Posthumanistien mielestä inhimillisiä kykyjä voidaan jo nyt
täydentää esimerkiksi tietokoneilla, tietokoneohjelmilla, mielialaa
parantavilla lääkkeillä, terveellisellä ravitsemuksella jne.
Tätä kirjoitusta ei olisi koskaan kirjoitettu ilman noita
täydennyksiä.
Inhimilliset
käsitteet ovat karkeistuksia
Posthumanistien mielestä monet inhimilliset uskomukset ovat
haitallisia.
Erityisesti inhimillinen kieli ja virheelliset käsitykset kielen
luonteesta ja merkityksestä aiheuttavat posthumanistien mielestä
paljon sekaannuksia.
Siitä, että ihminen käyttää nimeä tai käsitettä ei voida päätellä
vastaavan olion tai asiantilan olemassaoloa todellisuudessa.
Professori Kari Enqvist.
Monet posthumanistit korostavat, että inhimillinen tieto on usein
karkeistuksia. Professori Kari Enqvistin sanoin:
”Ihmisen todellisuus on karkeistettu todellisuus ja sen
seurauksena laadullisesti erilainen kuin atomaarinen todellisuus.
Se ilmentää hiukkasten vuorovaikutuksia, mutta karkeistuksen
vuoksi ei ole yksikäsitteisesti palautettavissa niihin (siitä ehkä
liiankin monissa yhteyksissä käyttämäni iskulause, "kokonaisuus on
vähemmän kuin osiensa summa").
Oletus, että kaikki ihmisen tajunnan ominaisuudet ovat
seurausta karkeistuksesta, kuuluu tällä hetkellä
todellisuuskäsityksen pikemmin kuin tieteen karsinaan. Kun
muistamme, että karkeistusta joka tapauksessa on olemassa ja että
jo pelkästään sen vuoksi elämysmaailmamme poikkeaa laadullisesti
atomien maailmasta, kyseessä on yksinkertaisin mahdollinen
olettamus.
Voimme lisäksi toivoa, että tulevaisuudessa sen oikeellisuutta
voidaan tutkia tieteen keinoin. Siksi tämän oletuksen tulisi
sijaita kaiken filosofoinnin lähtöruudussa. Fysikalismi on
minimalistin elämänasenne."
Ihmisestä
riippumaton siveys
Kansansaduissa eläimillä on hyveitä ja paheita kuten ihmisillä.
Posthumanistinen siveys ei voi perustua ihmisen hyveinä tai paheina
pitämiin asioihin, vaan sen on perustuttava paljon yleisempiin
periaatteisiin.
Varsin monet eläimet ottavat huomioon tekojen seuraukset.
Seuraussiveys, kun sitä sovelletaan riittävän pitkällä tähtäyksellä,
on muita inhimillisen siveyden muotoja yleisempi, ja jos kaikkeuden
muilla planeetoilla on elämää, se voi menestyä ensisijaisesti
seuraussiveyttä noudattamalla.
Seuraussiveys ei ota kantaa siihen,
mitkä seuraukset ovat toivottavia, hyviä tai huonoja.
Seurausten
arvottaminen
Tämä ei merkitse sitä, etteivät elolliset olennot voisi hyödyntää
yleisiä periaatteita, joiden seuraukset ovat useimmiten olion
kannalta toivottavia.
Eläimillä ihminen mukaan lukien esiintyy jopa perintötekijäin
määräämiä periaatteita kuten vaistoja.
Eräät filosofian professorit ovat
tehneet siveydestä ja jopa totuudesta muodin piiriin kuuluvan
asian.
Tällaista posthumanismit eivät voi
hyväksyä.
Vaatemuodeista saattaa olla harmia, mutta vaatemuotien kanssa voi
elää.
Totuusmuotien ja arvomuotien kanssa eläminen voi osoittautua
vaikeaksi tai mahdottomaksi.
Tässä suhteessa posthumanistit ovat
valistusajattelun seuraajia.
Erilaisuus on
viisasta hyväksyä
Posthumanistit korostavat ihmisten, eläinten, mahdollisten muiden
planeettojen elävien olentojen sekä mahdollisten tulevaisuuden
olioiden erilaisuuden hyväksymistä ja pyrkivät luomaan edellytyksiä
nykyistä tasa-arvoisemmalle ja paremmalle elämälle.
Eläinten asema ja
oikeudet
Ihmisten ja muiden eläinten välillä ei ole laadullisia eroja. Erot
ovat määrällisiä, vaikka eräät ominaisuudet ovat kehittyneet
ihmisessä pitemmälle. Vaikka ihmisen ainutlaatuisuutta ei
kiistetä, jokainen muu eläinlaji on erilainen ja ainutlaatuinen
täsmälleen samassa merkityksessä.
On miljoonia eläinlajeja, monet kaltaisiamme, joille humanismi ja
sosiologismi ovat olleet kuolemanoppeja. Jos puhutaan ihmisyydestä,
puhuttakoon myös eläimyydestä.
Ihmisiä ne ovat eläimetkin, sanotaan joskus. Monien nisäkkäiden
yhteisöllisessä toiminnassa esiintyy huomattavaa älykkyyttä.
On mahdollista, ettei kansanvalta (sikäli kuin sitä on aidosti edes
olemassa) ole kokonaan ihmisen keksintöä. Kädelliset hankkivat
liittolaisia ja toteuttavat pitkäjänteistä politiikkaa
Kultaisen säännön
todellinen keksijä
Simpanssit ovat oivaltaneet
vastavuoroisuuden: Tee ensin muille sitä, mitä toivoisit tehtävän
itsellesi.
Tätä ns. kultaista sääntöä ei siis
ensimmäisenä keksinyt Kungfutse, Buddha tai Platon. Sen kehitti
historiassa nimettömäksi jäänyt simpanssi.
Eläinten samalla mitalla mittaamisen periaate avaa siveyden
kehitykseen näkökulman, joka ulottuu miljoonia vuosia ihmislajin
syntyä kauemmaksi. Sitä voi havainnoida monilla lajeilla kaloista
alkaen.
Mitä tavoitteita
siveys edistää
Käyttäytymisen biologian tunteminen auttaa tajuamaan ihmistä
yhteiskunnallisena eläimenä, joka ei lopullisesti pääse eroon
hyökkäävyydestä ja kilpailusta. Juuri siksi yhteisö hyötyy
siveydestä.
Peter Singerin
seuraussiveys
Kun monet posthumanistit laajentavat inhimillistä käsitystä
ajattelevien koneiden ja ehkä mahdollisten ihmisen ja koneen
yhdistelmien (kyborgien) suuntaan, Peter Singer on laajentanut
näkökulmaa tietoisten eläinten suuntaan, ja monet eläinten
oikeuksien puolustajat kannattavat Singerin edustamaa
seuraussiveyttä.
Tulevaisuuden
teknologiaan on varauduttava
Posthumanistien mielestä on selvää, että ihmislaji muuttuu myös
tulevaisuudessa, ja on myös selvää, että ihminen voi toimia nykyistä
älykkäämmin ja tehokkaammin yhdessä koneiden, erityisesti
tietokoneiden kanssa.
Inhimillistä ajattelua voidaan tehostaa myös oppimalla nykyistä
paremmin ymmärtämään aivojen toimintaa.
Aivoihin voidaan vaikuttaa sekä kemiallisesti että sähköisesti.
Esimerkiksi liian paljon dopamiinia eräissä osissa aivoja voi
aiheuttaa uskonnollisia kokemuksia tai olla osoitus erään tyypin
skitsofreniasta.
Titan -supertietokone, 2012, 18.688
suoritinta.
On arvioitu, että tulevaisuudessa viidesosa maailman ihmisistä
pystyy tuottamaan kaiken tarpeellisen.
On päätettävä, mitä jäljellejääneet neljä viidesosaa tekevät.
Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä on muutettava, jotta
tulevaisuuden maailmassa selviydytään.
Entistä mutkikkaampia ongelmia ei voida ratkaista äänestämällä,
kokoustamalla tai jonkun ammattijohtajan tiedoilla ja taidoilla.
Posthumanistit
eivät ole edistysuskoisia
Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia.
Ihmisyhteiskuntien kehitystä ei voida ainakaan nykyisillä tiedoilla
ennustaa kovin pitkälle eteenpäin.
Optimismi tarkoittaa sitä, että joku uskoo tapahtuvan sitä, mitä
toivomme tapahtuvan. Pessimismi tarkoittaa sitä, että joku uskoo
tapahtuvan sitä, mitä emme toivo.
Näitä kaksi käsitystä voivat olla myös kaikilla jonkin ihmisjoukon
ediustajilla.
Jotkut posthumanistit kuten transhumanistit, ovat optimisteja:
teknologian avulla maailmaa voidaan parantaa. ”Trans” tarkoittaa
tuolle puolelle menemistä tai ylittämistä, transhumanismi on siis
humanismin ylittämistä. Transhumanistit ovat myös Suomessa
järjestäytyneet.
Posthumanismin
lajeja: Transhumanismi
Transhumanismi on ihmiskunnan tulevaisuutta pohtiva ja siihen
vaikuttamaan pyrkivä ajattelutapa, jonka mukaan ihminen nykyisessä
muodossaan ei edusta kehityksemme päätepistettä vaan pikemmin
verrattain varhaista vaihetta siinä.
Transhumanismin piirissä pyritään ymmärtämään ja arvioimaan
teknologisen kehityksen tarjoamia lisääntyviä mahdollisuuksia
nykyihmisyyden perustavan laatuisimpienkin rajoitusten ylittämiseen.
Esimerkiksi vanhenemisen muuttamisen vapaaehtoiseksi transhumanistit
näkevät tavoitteena, joka voitaneen aikanaan saavuttaa, ja useat
katsovat joihinkin mahdollisesti kehitettäviin teknologioihin
sisältyvän tätäkin olennaisempia tilaisuuksia muuttaa maailmaa
tuntuvasti paremmaksi.
Suomeen on vuonna 2003 perustettu Suomen Transhumanistiliitto, joka
peruskirjassaan asettaa toiminnalleen seuraavat lähtökohdat:
- Ihmiskunnan muuttuminen teknologian vaikutuksesta tulee
jatkumaan. Muutoksen suunta voi olla toivottava tai
ei-toivottava.
- Tulevaisuutta koskevia valintoja tehtäessä on välttämätöntä
ottaa huomioon ihmiskunnan teknologisten valmiuksien
todennäköinen dramaattinen kasvu. Realistisesti mahdollista on
peräti, että tulevaisuudessa materiaalinen puute, vanheneminen
ja jopa kuolema onnistutaan muuttamaan vapaaehtoisiksi, eivätkä
ihmiset enää ole sidottuja moniinkaan nykyisiin
perustavanlaatuisiin rajoituksiinsa. Toisaalta mahdollista on
myös, että ihmiskunta tuhoutuu teknologiaa epäviisaasti
käyttäessään.
- On erittäin tärkeää suunnata tutkimusresursseja ja tehdä
yhteiskunnallisia ratkaisuja siten, että edistetään positiivista
teknologista kehitystä ja otetaan huomioon myös vakavat riskit.
- Transhumanistien mielestä kannattaa suhtautua avoimesti,
hyväksyvästi ja osallistuvasti teknologiseen kehitykseen, koska
tällaisen asenteen myötä pystymme ohjaamaan kehitystä eettisesti
kestävään suuntaan todennäköisemmin kuin siinä tapauksessa,
missä yleinen suhtautuminen teknologiaan rakentuu liiallisten
tutkimuskieltojen ja/tai välinpitämättömyyden ja passiivisuuden
varaan.
- On syytä tukea ja luoda rationaalista keskustelua siitä, miten
saavutettavissa oleviin teknologisiin valmiuksiin on viisainta
edetä, ja minkälaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta
kyseisiä valmiuksia on viisainta soveltaa, jotta tulokset ovat
tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.
- Transhumanistit puolustavat yksilöiden oikeutta käyttää
teknologiaa vastuullisesti itsensä psyykkiseen ja fyysiseen
kehittämiseen ja muokkaamiseen nykyisten perustavanlaatuisten
biologisten rajoitustensa yli.
- Transhumanismiin sisältyy kaikkien olentojen hyvinvoinnin
kunnioitus riippumatta siitä, ovatko kyseiset olennot ihmisiä,
muita biologispohjaisia olentoja vai enemmän tai vähemmän
teknologiapohjaisia olentoja.
- Transhumanismi on modernin humanismin laajentuma. Humanismin
tavoin transhumanismikaan ei tue mitään tiettyä poliittista
puoluetta, poliitikkoa tai poliittisen yhteiskuntajärjestyksen
mallia.
Posthumanistinen
aineellinen todellisuuskäsitys
Mikä on
aineellinen todellisuuskäsitys
Eläimillä ja nykyisillä roboteilla on mitä ilmeisimmin aineellinen
todellisuuskäsitys.
Vanhan sanonnan mukaan sika ei ymmärrä mitään pyhäpäivästä.
Ei ole syytä olettaa, että joidenkin muiden planeettojen asukkailla
olisi aineellisesta todellisuuskäsityksestä poikkeava (esimerkiksi
kristillinen) todellisuuskäsitys.
Muiden planeettojen Myöhempien aikojen pyhien kirkko on vielä
perustamatta (Free Inquiry’n toimittaja Tom Flynn on kirjoittanut
tieteisromaanin, jossa sellainen on perustettu, Tom Flynn: Nothing
Sacred, Prometheus Books, 2004).
Aineellinen todellisuuskäsitys (materialismi) on
olemassaolo-opillinen (ontologinen) käsitys, jonka mukaan
todellisuus koostuu aineesta ja tyhjiöstä.
Tarkoituksenmukainen
kieli
Ihmisten on tarkoituksenmukaista käyttää sanaa ”aine”.
Inhimillisistä ajatustunteista vapaan sanaston luominen
todellisuuden esittämiseen on tarpeellinen, ja sen luomiseen olisi
ryhdyttävä välittömästi.
Oliot,
ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä
Olio-ohjelmoidun robotin ohjelmassa on olioita, joilla on
ominaisuuksia.
Oliot lähettävät viestejä toisilleen ja koneen osille.
Oliot saavat viestejä toisiltaan ja koneen osilta (kuten koneen
aisteilta, esimerkiksi videokameralta, radiolta, lämpömittarilta
jne.).
Erräitä
aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseita
Dosentti Pertti Lindfors (1927-2007).
Dosentti Pertti Lindfors on väitöskirjassaan esittänyt mm. seuraavat
aineellisen todellisuuskäsityksen (materialismin) peruslauseet
(mukaan on valittu hieman uudelleen muotoillen kuudestatoista
väitteestä kymmenen yleisimmin hyväksyttyä):
- Ristiriidattomasti voidaan puhua myös sellaisista
tapahtumista, joita kukaan ei ole havainnut. Olemassaolo ei ole
pelkkää havaituksi tulemista.
- Todellisuus on aineellinen.
- Tietoisuus on aineellinen.
- Ajatus ja ajatuksen kohde ovat eri asioita.
- Havaitsija ja havainnon kohde ovat eri asioita.
- Nimi ja nimetty kohde ovat eri asioita.
- Kieli on eri asia kuin se kohde, josta kieli puhuu.
- Luonnossa vallitseva järjestys ja syysuhde ovat inhimilliseen
kokemukseen ja vain inhimilliseen kokemukseen perustuvia.
- Pohjimmaltaan kokemustutkimus (kokemustiede) nojaa
havaintolauseisiin. Havaintolauseiden totuutta arvioitaessa
tarvitaan kybernetiikkaan perustuvaa tietoteoriaa (kybernetiikka
tutkii järjestelmiä, jotka sisältävät ns. takaisinkytkentöjä eli
itsesäätelyä).
- Ateismi on tosi.
Yllä olevissa lauseissa mahdollisesti esiintyvät ristiriidat
Lindfors on ratkaissut ns. tyyppiteorialla. Jaakko Hintikan ja
Gabriel Sandun mukaan ristiriitojen ratkaisuun ei nykyään tarvita
edes tyyppiteorioita.
Tehtäviä
- Millä tavalla posthumanismi eroaa humanismista?
- Selvittäkää mitä tarkoittaa transhumanismi.
- Millä tavalla transhumanismi eroaa posthumanismista?
Uskonnollisia
hyvän elämän malleja
Päivitetty 6.2.2013
Taustaa
Tämä luku on kirjoitettu vastaamaan opetushallituksen
opetussuunnitelmaehdotuksen kohtaa ”oppii arvioimaan uskomuksia ja
elämänkäsityksiä koskevia väitteitä”.
Onko uskonnosta
siveyden perustaksi
Paholainen
Useimmissa uskonnoissa väitetään, että on olemassa jumaliksi tai
paholaisiksi kutsuttuja olentoja, jotka vaikuttavat maailman menoon
ja ihmisten elämään.
Tunnetuimissa uskonnoissa on myös siveyssääntöjä (moraalinormeja) ja
käyttäytymissääntöjä.
Usein uskontojen siveyssäännöt perustuvat väitettyjen jumalien
määräyksiin.
Uskonnottoman siveyden kannalta on syytä myös tutkia, mitä
perusteluja uskonnot ovat esittäneen jumalien olemassaololle.
Myöhemmin tarkastellaan erikseen sitä, miten siveyskäsityksiä on
perusteltu ja mitä arvostelua eri siveyskäsityksiävastaan on
esitetty. Jos jumalia ei ole olemassa, niiden antamiksi väitettyjä
siveyssääntöjä ei tarvitse ottaa huomioon.
Uskontojen
todellisuuskäsityksiä
Jälleensyntyminen
ja sielunvalleusoppi
Jälleensyntyminen eli reinkarnaatio tarkoittaa
ihmisen syntymistä kuoleman jälkeen uudelleen toisessa ruumiissa.
Jälleensyntymisoppi kuuluu moniin uskontoihin. Itämaisista
uskonnoista jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti
buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja jainalaisuuteen. Suomalaisista
jälleensyntymiseen uskoo noin 10 prosenttia.
Jälleensyntymä ei ole sama asia kuin sielunvaellus (metempsykoosi),
vaikka ne usein käsitetään samaksi. Hindulaisuuteen kuuluu sekä
jälleensyntyminen että sielunvaellus, kun taas buddhalaisuus
kiistää jälkimmäisen.
Viimeinen tuomio
Viimeinen
tuomio. Rubensin maalaus
Tuomiopäivä tai viimeinen tuomio on monissa uskonnoissa esiintyvä
maailmanlopun käsite. Eräissä uskonnoissa maailmanloppuun liittyy
jumalan tai jumalien tuomio vastustajilleen.
Suomalaisista yli kolmasosa ei usko kuolemanjälkeiseen elämään,
kertoo Kotimaa-lehden Suola-aikakauskirja.
Miehistä enemmän kuin kaksi viidestä ja naisista joka neljäs
ajattelee näin, ilmenee TNS-gallupin tutkimuksesta, jonka on
teettänyt Kirkon tutkimuskeskus.
Tutkijan mukaan usko kuolemanjälkeiseen elämään on laskenut monissa
pitkälle teollistuneissa maissa.
Uskominen hyveenä
Kolme kristillistä hyvettä ovat Raamatun mukaan (1. Kor. 13.13):
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus.
Mutta suurin niistä on rakkaus.
Erityisesti uskonnottomat ovat olleet huolissaan siitä, että
kristinuskon mukaan uskomista uskontoon pidetään hyveenä.
Taivas uskonnon
siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti noudattamatta
jättämisen rangaistuksena
Kuva
kristillisestä Taivaasta
Uskonnollinen pelastus tarkoittaa toimintoa tai tapahtumaa,
jossa ihminen pelastuu rangaistuksesta, joka on langetettu hänelle
jumalan tai jumalien asettamien sääntöjen rikkomisen tähden. Siten
pelastus antaa pääsyn Taivaaseen.
Uskonnosta ja sen tulkinnasta riippuen pelastusta voidaan pitää
ihmisen omana aikaansaannoksena tai ihmisen ulkopuolelta tulleena
asiana tai näiden yhdistelmänä.
Kuva kristillisestä Helvetistä.
Kristillisen opin mukaan ihminen on synnistä johtuen nykyisessä
luonnollisessa olotilassaan matkalla kohti ikuista tuhoa tai
kärsimystä, jota nimitetään Helvetiksi, mutta hän voi pelastua
Helvetistä ja päästä Taivaaseen uskomalla.
Synti (muinaiskreikaksi ἁμαρτία, hamartía,
"harhaanosuminen") on Raamatussa ja antiikin kreikkalaisessa
filosofiassa käytetty käsite, joka arkikielessä tarkoittaa
siveellisesti pahoja ja kielletyiksi luokiteltuja tekoja.
Uskonnollisessa yhteydessä synnillä tarkoitetaan nimenomaan
jumalien tahtoa vastaan rikkomista ja toisaalta tämän rikkomisen
aiheuttamaa jumalatonta olotilaa.
Voiko ihminen itse
päättää, mihin hän uskoo
Käsitystä, jonka mukaan usko on hyve, voidaan arvostella
siveellisesti mm. sillä perusteella, että ei ihminen voi päättää,
mitä hän uskoo (tätä käsitystä on tarkasteltu myös kohdassa Pelurin
todistus).
Jos jokin käsitys ei tunnu uskottavalta, ihminen ei voi uskoa
siihen.
Toisaalla tässä oppimateriaalissa on tarkasteltu sitä, miten ihminen
voidaan saada uskomaan asioihin, joihin hänet painostetaan
osallistumaan.
Väitteitä pelastuksesta ja viimeisestä tuomiosta voidaan
arvostella sillä perusteella, että uskonto yrittää houkutella
kannattajia katteettomilla lupauksilla ja aiheettomalla
pelottelulla.
Millainen
kristinuskon jumala on
Michelangelon maalaus, jossa kristinuskon
jumala luo miehen.
Seuraavassa on tarkasteltu uskoa sellaiseen kristinuskon
jumalaan, jonka oletetaan olevan
- kaikkivaltias,
- kaikkitietävä ja
- täydellisen hyvä (kaikkihyvä).
Koska tällainen jumala on, kuten myöhemmin osoitetaan, loogisesti
ristiriitainen, monet kristinuskon koulukunnat eli lahkot ovat
tinkineet jostain yllä mainituista kolmesta kristinuskon jumalan
ominaisuudesta. Osa kristityistä pitää kiinni kaikista kolmesta
ominaisuudesta esimerkiksi väittämällä, että paha ei ole todellista.
Islamin jumala

Islamin jumala muistuttaa
kristinuskon jumalaa, mutta hän voi olla hyvä tai paha. Tällöin ei
välttämättä synny yllämainittua ristiriitaa. Sen sijaan syntyy
kysymys siitä, mikä erottaa jumalan paholaisesta.
Tehtäviä
- Mitä haittoja syntyy, jos pelkkä uskominen johonkin palkitaan?
- Missä kristityt ovat eri aikoina uskoneet Taivaan ja Helvetin
sijaitsevan?
- Onko a) kaikkivaltius b) kaikkitietävyys nykyisen fysiikan
lakien mukaan mahdollista? Tarkastelkaa asiaa erityisesti
suurimman signaalinopeuden (valon nopeus) ja pienimmän
energiamäärän (kvanttimekaniikan mukaan) kannalta.
Jumalatodistusten
kritiikki
Jumalatodistusten
kritiikin osaaminen kuuluu kulttuuriperintöön
Tässä esitettyä
yksityiskohtaisempi jumalatodistusten kritiikki on esitetty
oppimateriaalissa et14.
Siellä esitetty uskontokritiikki on peräisin amerikkalaisilta
filosofian professoreilta.
Alla esistetty suppea uskontokritiikki on peräisin Iso-Britannian
yliopistojen filosofian alkeiskursseiksi tarkoitetuista
oppikirjoista.
Akateemikko Oiva Ketonen (1913 - 2000).
Mainittakoon, että kun akateemikko Oiva Ketonen oli Helsingin
yliopiston teoreettisen filosofian professorina, hän luennoi suurin
piirtein alla olevan uskontokritiikin pitämissään alkeiskurseissa.
Ammattifilosofin
esitys jumalatodistuksista
http://legacy.lclark.edu/~ndsmith
/god_arguments.htm
Luonnon järjestyksen
todistus ja sen arvostelua
Todistus
Tämä jumalatodistus väittää, että kaikkialla luonnossa
esiintyy tarkoituksenmukaisuutta ja järjestystä.
Tästä jumalatodistus päättelee, että tällä järjestyksellä ja
tarkoituksenmukaisuudella täytyy olla luoja ja että tämä luoja on
jumala.
Tämä päättely etenee väitetystä vaikutuksesta väitettyyn syyhyn.
Päättely vaikutuksesta syyhyn ei ole loogisesti sitova.
Luonnon ilmiöitä verrataan ihmisten tekemiin. Kellon olemassaolosta
voidaan päätellä kellon rakentajan olemassaolo.
Nyt väitetään, että vastaavalla tavalla silmän olemassaolosta
voidaan päätellä silmän suunnittelijan olemassaolo.
Tällöin vedotaan kellon ja silmän samankaltaisuuteen (analogiaan).
Samankaltaisuuteen vetoavat todistukset olettavat, että jos oliot
ovat jossakin suhteessa samankaltaisia, ne ovat samankaltaisia myös
jossain toisessa suhteessa.
Kun kello on ihmisen suunnittelema, päätellään, että myös silmä on
jonkun, esimerkiksi jumalan, suunnittelema.
Samankaltaisuuden
heikkous
Ensiksi voidaan huomauttaa, että taskukello ja herätyskello ovat
vahvasti samankaltaisia, ja saattaa olla aiheellista ajatella, että
ne ovat jonkun tekemiä.
Kello ja silmä eivät ole vahvasti samankaltaisia.
Kun samankaltaisuus on heikko, myös johtopäätökset ovat heikkoja.
Luonnossa esiintyy joskus vahvaa samankaltaisuutta ihmisen tekemän
ja luonnossa esiintyvän välillä.
Esimerkiksi muinaiset suomalaiset ajattelivat, että hiidenkirnut,
joita esiintyy kallioissa ja jotka ovat kivien ja virtaavan veden
aikaansaamia, ovat ihmisen kaltaisten olentojen tekemiä.
Myöhemmin on mm. väitetty, että maapallolla olisi jälkiä, jotka ovat
avaruusolentojen tekemiä.
Näyttöä tällaisesta ei ole.
Kehitysoppi
Luonnon järjestyksen todistusta ei olisi ehkä koskaan keksitty, jos
ihmiset olisivat aina tunteneet kehitysopin nimellä kulkevan
käsityksen elämän kehityksestä luonnonvalinnan seurauksena.
Kasvit, eläimet ja myös alkeellisemmat elävät oliot ovat
ympäristöönsä hyvin sopeutuneita, koska vain ne eliöt, jotka sopivat
johonkin ympäristöön, jäävät henkiin ja jatkavat sukuaan.
Perintötekijät ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, joissa
tapahtuu satunnaisia muutoksia monista ulkoisista tekijöistä
(esimerkiksi radioaktiivinen säteily ja muut kemialliset yhdisteet
perintötekijöiden ympäristössä) johtuen.
Useimmat perintötekijöiden muutokset ovat eliöille haitallisia,
mutta joskus tapahtuu myös sellaisia muutoksia, jotka auttavat
eliötä sopeutumaan ympäristöönsä.
Viimeksi mainitut muutokset jäävät henkiin, koska ne auttavat eliötä
sopeutumaan ympäristöönsä entistä paremmin. Tätä ilmiötä kutsutaan
luonnonvalinnaksi.
Luonnon järjestyksen selittämiseen ei siis tarvita jumalia.
Monet kristityt esimerkiksi Yhdysvalloissa uskovat mieluummin
luonnon järjestyksen todistukseen kuin kehitysoppiin.
Jotkut kristityt uskovat, että kristinuskon jumala on luonut
kehitysmekanismin. Kuitenkin kehitysoppi selittää luonnossa
tapahtuneen kehityksen ilman oletusta minkäänlaisesta jumalasta.
Jotkut väittävät, että kristinuskon jumalalla on osuutensa
perinnöllisyystekijäin satunnaisten muutosten synnyssä. Useimmiten
satunnaisuutta selittää ilmiöiden monimutkaisuus, ja jos on todella
satunnaisia ilmiöitä, ne eivät ole satunnaisia, jos mukana on jokin
jumala.
Eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa on ollut lakeja, joilla on joko
kielletty opettamasta kouluissa kehitysoppia tai on vaadittu
kehitysopin rinnalle kristillisen luomisopin opetusta.
Raamattuun kirjaimellisesti uskovat kristityt saattavat jopa
väittää, että jumala on luonut elämän kehityksestä todistavat
fossiilit ihmisten uskoa koetellakseen.
Fossiili
eli kivettymä (lat. fossus, kirjaimellisesti ”kaivettu ylös”) on
maakerroksessa säilynyt kivettynyt jäännös joskus elossa
olleesta muinaisaikaisesta eläimestä tai kasvista. Fossiili voi
olla myös niiden jättämä merkki, esimerkiksi eliön kiveen
jättämä jälki (kuten jalanjälki) tai jäännös.
Monet kristityt pitävät hyveenä sitä, että ihminen uskoo Raamattua
varauksettomasti.
Useimmat Suomen suurimman kristinuskon lahkon evankelis-luterilaisen
kirkon jäsenet hyväksyvät kehitysopin.
Siitä huolimatta Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää
propagandassaan luonnon järjestyksen todistusta.
Muita virheitä
luonnon järjestyksen todistuksessa
Vaikka hyväksyttäisiin se, että luonnossa on todisteita
suunnittelijan olemassaolosta, tämä ei todista, että suunnittelija
olisi ollut kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä
(kaikkihyvä) jumala.
Ensiksi voidaan todeta, että vaikka olisi olemassa suunnittelija,
suunnittelijan ei tarvitse olla yksi jumala.
Suunnittelijoina voisi olla joukko vähemmän kaikkivaltiaita jumalia,
jotka muodostaisivat projektiryhmän.
Kun ihmiset suunnittelevat tietokoneita tai avaruusaluksia,
suunnittelijoina on usein hyvin suuri joukko ihmisiä.
Itse asiassa tarkastellessamme esimerkiksi pyramideja, olemme
vakuuttuneita, että niiden rakentamiseen on tarvittu paljon
ihmisiä.
Toiseksi mistään ei voida päätellä, että suunnittelija olisi ollut
kaikkivaltias.
On hyviä syitä väittää, että kaikkeudessa on monia puutteita.
Esimerkiksi tämän kirjoittajan silmät olivat likinäköiset, ja on
minun on vaikea kuvitella, että kaikkivaltias, kaikkitietävä ja
täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala olisi tehnyt tällaisen
suunnitteluvirheen. Onneksi taitava kirurgi laittoi silmiin uudet
mykiöt (harmaakaihileikkaus).
Vaikka tällainen suunnittelija olisi ollut olemassa, hän saattaisi
olla aikoja sitten kuollut.
Paha
Kaikkitietävä, kaikkivaltiaan ja täydellisen hyvän (kaikkihyvän)
jumalan olemassaoloa vastaan puhuu myös maailmassa oleva paha,
jonka olemassaolon useimmat kristityt myöntävät.
Yleisesti ajatellaan, että paha vaihtelee ihmisten julmuuksista
kuten murhista ja kidutuksesta ihmisestä riippumattomiin
sairauksiin ja luonnonmullistuksiin.
Kaikkitietävä jumala tietäisi, että pahaa on olemassa, kaikkivaltias
jumala pystyisi poistamaan pahan ja (minun normieni mukaan)
täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala poistaisi pahan.
Raamattuun kirjaimellisesti uskovat kristityt sanovat joskus, että
kärsimykset ovat jumalan hyvyyttä ja että kärsimysten avulla ihmisiä
kasvatetaan uskoon. Hyvin harvat suomalaiset ajattelevat nykyään
näin.
Johtopäätös
Luonnon järjestyksen todistuksessa vedotaan havaintoihin luonnosta.
Näille havainnoille on luonnontutkimuksen selitys, jota kutsutaan
kehitysopiksi. Näistä havainnoista ei voida muutoinkaan päätellä
kristinuskon jumalan olemassaoloa. Pahan olemassaolo todistaa
mielestäni päinvastaista.
Tehtäviä
- Miksi nimitys ”luonnonlaki” on harhaanjohtava?
- Mitä ”epäjärjestystä” luonnossa esiintyy?
- Mainitkaa joitakin äärimmäisen epätodennäköisiä tapahtumia,
joita kuitenkin sattuu.
- Mitä ihmisen lannalta pahaa ja epätarkoituksenmukaista
esiintyy luonnossa?
- Miten voidaan päätellä, onko jokin ihmisten tekemä vai ei?
- Miten kehitysoppi selittää sen, että luonto on ihmisen
toiminnalle sopiva?
- Pohtikaa olisiko mahdollista, että luonnonvalinta muuttaisi
tulevaisuudessa ihmistä niin, että ihmisen toisiin ihmisiin
kohdistama paha vähenisi?
Ensimmäisen syyn
todistus ja sen arvostelua
Todistus
Toisin kuin luonnon järjestyksen todistus ensimmäisen syyn todistus
ei vetoa erityisiin havaintoihin vaan pelkästään siihen, että
kaikkeus on olemassa.
Ensimmäisen syyn todistus väittää, että kaikella olemassa olevalla
on syynsä. Koska kaikkeus on olemassa, sillä on syynsä, ja tämä
ensimmäinen syy on jumala.
Ristiriitaisuus
Ensin todistuksessa vedotaan siihen, että kaikella on syynsä.
Tämän kanssa ristiriidassa on kuitenkin se, ettei ensimmäinen syy,
jumala, tarvitse mitään syytä.
Todistuksen puolustaja voi väittää, että kaikki muu paitsi jumala
tarvitsee syyn. Miksi pysähtyä tähän?
Väite, että jumala on itsensä syy (Baruch Spinoza 1632-1677) ei sovi
yhteen sen kanssa, että syy on ajallisesti ennen seurausta.
Ensimmäisen syyn
todistus ei ole todistus
Ei ole mitään perusteita väittää, etteivät syyt ja seuraukset voisi
jatkua äärettömän kauas taaksepäin.
Yhtä hyvin voitaisiin kuvitella, että on olemassa viimeinen
tapahtuma, jonka jälkeen ei ole mitään.
Tällaiselle käsitykselle ei ole perusteita.
Juuri kukaan ei usko ikuiseen elämään ennen syntymää ilman että
uskoisi samalla kuoleman jälkeiseen elämään. Päinvastainen uskomus
on yleinen.
Muita virheitä
ensimmäisen syyn todistuksessa
Vaikka myönnettäisiin, että ensimmäinen syy olisi olemassa, mistään
ei voida päätellä, että ensimmäinen syy olisi esimerkiksi
kristinuskon jumala.
Vaikka ajateltaisiin, että ensimmäisen syyn täytyy olla hyvin
mahtava, siitä ei voida päätellä, että tämä syy olisi kaikkitietävä,
kaikkivaltias ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) eli kristinuskon
jumala.
Vaikka tämä syy kuviteltaisiin kaikkitietäväksi, se ei voi olla
mielestäni täydellisen hyvä (kaikkihyvä), koska maailmassa on niin
paljon pahaa.
Itse asiassa maailmassa on ollut paljon kärsimystä jo ennen ihmisen
ilmaantumista maapallolle. Pidän, kuten useimmat ihmiset,
kärsimystä pahana asiana.
Hindulaisuudessa jälleensyntymisopin katsotaan saavan aikaan sen,
että hyvä palkitaan ja paha rangaistaan.
Tämä on yhtä merkillisen ajatus kuin se pikkulasten silloin käyttämä
ajatus, että pitää hajoittaa ja rikkoa jotain, jotta sen voisi taas
korjata. Äskettäin tämän kirjoittajan tyttären poika kiskoi
sähkömoottorista johdot irti ja ilmoitti, että minun on juotettava
ne uudestaan kiinni.
Sellaiset jumalat, jotka panevat ihmiset ja eläimet kärsimään, eivät
kuitenkaan voi olla tavallisten ihnhimillisten noprmien mukaan
täydellisen hyviä.
Hindujumalista on myös sanottu (kuten islamin jumalastakin), että ne
voivat olla sekä hyviä että pahoja.
Muinaiset jumalat olivat varsin usein sekä hyviä että pahoja, ja
jotta ne eivät olisi pahoja, ihmisten piti lepytellä niitä. Vasta
varsin äskettäin (muutamia tuhansia vuosia sitten) jumalat jaettiin
hyviin ja pahoihin ja pahoja alettiin kutsua paholaisiksi.
Tehtäviä
Mitä sana "syy" tarkoittaa?
Mikä yhteinen virhe esiintyy luonnon järjestyksen todistuksessa
ja ensimmäisen syyn todistuksessa.
Mikä ristiriita esiintyy ensimmäisen syyn todistuksessa?
Mikä virhe on oletuksessa, että olemassaololla on aina syy?
Miksi edes ensimmäisen syyn olemassaolo ei todistaisi mitään
kristinuskon jumalan olemassaolosta?
Olemassaolo-opillinen
(ontologinen) todistus ja sen arvostelua
Miksi tällä hevosella ei ole vaatteita?
Eityhjä
olemassaolo perustuu kokemukseen
Non-empty existence is an empirical question
Erkki Hartikainen 04/04/2011
We have written:
Olemme kirjoittaneet:
In mathematics we use apriori (or empty) existence, for example
Matematiikassa me käytämme
apriori (eli tyhjää) olemassaoloa, esimerkiksi
∀(ε>0) ∃(δ>0)[(0 < |
x − x0 | < δ) ⇒ | f(x) − L | < ε].
This is the definition of the real limit L of the real funtion f
at the point xo.
Tämä on määritelmä funktion f
reaalilukuraja-arvon olemassaololle reaaliluvulle xo.
In empirical science we use synthetic existence, for example
Kokemustieteessä
käytämme synteettistä olemassaoloa, esimerkiksi
∃(x∈W)[T(x)],
W is the set of all things in the world and T is the property "is
table".
W on kaikkien kaikkeuden
olioiden joukko ja T on ominaisuus "on taulu".
Mathematical and the logical existentence is empty existence.
Matemaattinen ja looginen
olemassaolo ovat tyhjää olemassaoloa.
Epirical existence is non-empty existence.
Kokemukseen perustuva
olemassaolo on eityhjää olemassaoloa.
This division makes all ontological proofs for the existence of
god or gods invalid.
Tämä jaottelu tekee kaikki
ontologiset todistukset jumalan olemassaolon puolesta
pätemättömiksi.
Käsitteistä
Ontologia voidaan suomentaa
opiksi olemassaolosta, mutta inhimillisen ajattelun historiassa on
pikemminkin oppiriitoja siitä, mitä olemassaolo tarkoittaa kuin
jotain selkiintynyttä oppia olemassaolosta.
Todistus
Alla oleva teksti oli alun perin käännös Nigel
Warburtonin teoksen Philosophy:
The Basics, ISBN 0-415-1306-5, 1996 jumalatodistuksia
käsittelevästä
osiosta.
Tämän kirjoittaja on käsitellyt tätä aihetta laajasti
elämänkatsomustiedon oppikirjoissa, mutta ne tekstit ovat puolestaan
peräisin monta kymmentä vuotta sitten kirjoitetuista amerikkalaisten
filosofian professoreiden kirjoista.
Koska keskustelu asiasta ei näytä päättyvän, olen katsonyt
aiheelliseksi täydentää sitä ontologisen todistuksen osalta
Cambridgen yliopiston professori Simon
Blackburnin kirjassa Think:
A compelling introduction to philosophy (ISBN
978-0-19-285425-4, 2001) esitetyillä selvennyksillä.
Olemassaolo-opillinen todistus eroaa edellä mainituista siinä
suhteessa, että todistuksessa ei vedota ollenkaan tosiasioihin.
Luonnon järjestyksen todistuksessa vedottiin kaikkeuden luonteeseen
ja ensimmäisen syyn todistuksessa vedottiin kaikkeuden
olemassaoloon.
Ontologisesta todistuksesta voidaan käyttää myös nimitystä a
priori -todistus (a priori =ennen kokemusta).
Olemassaolo-opillinen todistus yrittää osoittaa, että jumalan
olemassaolo on pääteltävissä jumalan määritelmästä.
Simon Blackburn kertoo kaskun opettajasta (sanskritiksi Gurusta),
joka kokosi suuren joukon ihmisiä tilaisuuteen, jossa hän ilmoitti
todistavansa jumalan olemassaolon.
Tilaisuudessa hän ilmoitti, että jumala on olemassa, koska se
mainitaan Oxfordin englannin sanakirjassa (Oxford
English Dictionary).
Tämä kirja mainitsee myös joulupukin ja keijut, jotka se tosin
luokittelee mielikuvitusolennoiksi.
Blackburnin mukaan on mielenkiintoista ajatella kuinka voi olla
sanoja, jotka ovat aivan ymmärrettäviä, vaikka mitään niitä
vastaavaa ei ole olemassa.
On helppoa määritellä periaatteessa aivan tarpeellisia olioita,
joita ei ole olemassa.
Eräässä kotimaisessa seuranhakuilmoituksessa sanotaan:
Missä olet loppuelämäni
Prinssi-tumma? Sinua etsin huumorintajuinen, valoisa, yh-nainen.
Sinusta toivon löytäväni itselleni sielunkumppanin ja
rakastetun, joka osaa lennättää minua taivaisiin niin arjessa
kuin tanssiparketillakin. Olet huolehtinut itsestäsi ja
terveydestäsi. Olet mieluummin liikunnallinen kuin sohvaperuna.
Olet ajatuksiltasi ja käytöstavoiltasi ns fiksutyyppi, jolle
hyvä elämä ja parisuhde on arvokas ja riemullinen asia.
Osaat/osaan tehdä/löytää arjesta pieniä juhlahetkiä, joista
ammennamme voimaa ja iloa arkiseen puurtamiseen. Varsinaiset
teholisäpisteet saat jos osaat puhua, pussata ja mikseipä myös
kokata. Vastalahjaksi et saa satujen Prinsessaa, mutta jos
aistikas, tunteikas ja edelliset kriteerit täyttävä nainen olisi
haaveissasi, niin laitapa viestiä tähän ja katsotaan miten
lähellä ajatuksemme ja kemiat ovat toisiaan.
Tässä määritellään unelmien seuralainen, josta käytetään seuraavassa
nimitystä Satuprinssi.
Satuprinssi on hyvin määritelty, ja ymmärrämme sen, mitä se
tarkoittaa. On kuitenkin mahdollista, että Satuprinssiä ei ole
olemassa.
Blackburn sanoo, että sanalla "Satuprinssi" on merkitys (meaning)
mutta ei kohdetta (reference).
Ilmoitukseen voitaisiin lisätä "joka on olemassa".
Viimeksi mainittu lisäys olisi kuitenkin rahan tuhlaamista, se ei
toisi ilmoitukseen vastaajia yhtään lisää.
Anselm
Canterburylainen
Olemassaolo-opillisella todistuksella on pitkä historia.
Kristillisessä katolisessa perinteessä sen alkuun panijana pidetään
Anselm Canterburylaista
(1033-1109).
Ontologisen todistuksen hän esitti Proslogionissa.
Todistuksen mukaan Jumala oli se, mitä suurempaa ei voida kuvitella.
Jos tämä, mitä suurempaa ei voida kuvitella, olisi vain ajatuksissa,
se ei voisi olla kaikkein suurin, koska siihen voitaisiin lisätä
myös olemassaolo, jolloin se tulisi vielä suuremmaksi. Tästä seuraa,
että olennolla jota suurempaa ei voida käsittää, eli Jumalalla, on
todellinen olemassaolo.
Tämän tyyppisestä todistuksesta käytetään nimitystä epäsuora
todistus. Oletuksista väitetään seuraavan ristiriidan (ei
voisi olla suurin).
Rene Descartes korvaa suuruuden täydellisyydellä.
Täydellinen jumala olisi tietysti sellainen jumala, josta ei puutu
mitään jumalan osaa. Siitä, millaisia osia jumaliin kuuluu, ei ole
mitään yksimielisyyttä. Näin ollen ei ole mitään keinoa tutkia, onko
täydellisiä jumalia olemassa.
Gaunilo Marmoutierlainen.
Gaunilo Marmoutierlainen (1000-luku) oli Anselm
Canterburylaisen aikalainen. Hänet tunnetaan ennen kaikkea
arvostelusta Anselmin esittämää ontologista jumalatodistusta
vastaan.
Gaunilo arvosteli todistusta käyttämällä täsmälleen samaa päättelyä
todistaakseen suurimman ajateltavissa olevan saaren olemassaolon.
Hän pyysi lukijoitaan ajattelemaan suurinta, tai täydellisintä,
ajateltavissa olevaa saarta. On todennäköistä, ettei sellaista ole
todella olemassa. Tällöin emme kuitenkaan ajattelisi todella
suurinta ajateltavissa olevaa saarta, koska suurin ajateltavissa
oleva saari olisi myös olemassa, sen lisäksi että sillä olisi kaikki
muut halutut ominaisuudet.
Gaunilon argumentti siis hyödynsi Anselmin todistuksen loogista
muotoa suoraan sellaisenaan. Koska voimme ajatella suurinta tai
täydellisintä saarta, sen täytyy olla olemassa. Jos todistus
vaikuttaa mielettömältä, Gaunilo ajatteli, ettei se ole sitä sen
enempää kuin Anselmin esittämä todistus.
Gaunilon todistus ei varsinaisesti pyri kumoamaan Anselmin
todistusta, vaan se osoittaa, että jos Anselmin todistus
hyväksytään, samalla tulee hyväksyä monia muita samanlaisia
todistuksia.
Jos Satuprinssin ominaisuuksiin lisätään, että hänen pitää olla
kaikkein suurin kuviteltavissa oleva rakastaja, voidaan edellä
kuvatulla tavalla päätellä, että Satuprinssi on olemassa.
Samalla tavalla voitaisiin todistaa paholaisen olemassaolo.
Jos ajatellaan olemassaoloa logiikan antamassa merkityksessä,
voidaan väittää, ettei olemassaolo ole ominaisuus. Toisaalta voidaan
väittää, ette logiikan olemassolo ole samaa kuin muu olemassaolo.
Jos olemassaolo olisi ominaisuus, voitaisiin tietysti määritellä
olio, jolla ei ole mitään muuta ominaisuutta kuin olemassaolo.
Olisiko sellainen olio olemassa?
(Tiibetin buddhalaisuudessa olemassaolo on ominaisuus, mutta se on
sellainen ominaisuus, joka tekee olennon epätäydelliseksi. Tässä
kirjassa käytetään eurooppalaista olemassaolokäsitettä (ruotsin ”det
finns” = saksan ”es gibt” = löytyy, englannin ”there is” = tuolla
on)).
Blackburnin mukaan virhe on siinä, että "todellisuutta" ja
"käsitystä" (määritelmiä, kuvitelmia ja unelmia) vertaillaan
sellaisten ominaisuuksien kuin "suuruus" ja "täydellisyys" suhteen.
Blackburn esittää seuraavan esimerkin:
Todelliset
kalkkunat ovat painavampia kuin kuvitellut kalkkunat.
Väite näyttää todelta, koska kuvitellut kalkkunat eivät paina mitään
(et voi ainakaan syödä kuviteltuja kalkkunoita).
Voit kuitenkin kuvitella kalkkunan, joka on painavampi kuin mikään
todellinen kalkkuna.
Kuviteltua jumalaa verrataan todelliseen jumalaan, kuviteltua
kalkkunaa verrataan todelliseen kalkkunaan, ja kuviteltua rakastajaa
verrataan todelliseen rakastajaan.
Blackburnin mukaan mikä tahansa rakastaja on parempi kuin kuviteltu
rakastaja.
Oletuksista ei seuraa ristiriitaa eli epäsuora todistus ei ole
pätevä.
Jos jumala on vain mielikuvitusolento, tästä ei voida päätellä,
ettei suurempaa voida kuvitella.
Ontologinen todistus vakuuttaa vain harvoja tavallisia ihmisiä,
vaikka on suoralta kädeltä vaikea nähdä, mikä siinä on vikana.
Tehtäviä
- Ottakaa selvää siitä, mitä epäsuora todistus merkitsee
logiikassa.
Käsitteiden
olemassaolo
Erään käsityksen (ns. nominalismi
= käsitys, jonka mukaan yleiskäsitteet eli universaalit
ovat vain nimiä) mukaan vain yksittäiset oliot ovat olemassa, eivät
luokat ja käsitteet.
Toisen käsityksen mukaan (ns. realismi
nominalismin vastakohtana = yleiskäsitteet ovat olemassa riippumatta
siitä, ajatellaanko niitä), myös luokat ja käsitteet ovat olemassa.
Jos hyväksytään viimeksi mainittu käsitys ja myönnetään, että
jumalan käsite on olemassa, tästä ei seuraa, että jumala on
todellisuudessa olemassa.
Eihän kentaurin käsitteen olemassaolosta seuraa kentaurin
olemassaolo.
Käsitteen olemassaolo (existence) ja olemassaolo
todellisuudessa (subsistence), jossa elämme, ovat eri asioita.
Käsitteen olemassaolosta ei seuraa mitään sen suhteen, onko jotain
käsitettä vastaavaa oliota olemassa todellisuudessa.
Pahan olemassaolo
Vaikka olemassaolo-opillinen todistus muilta osin hyväksyttäisiin,
pahan olemassaolo osoittaa, ettei täydellisen hyvää (kaikkihyvää),
kaikkitietävää ja kaikkivaltiasta olentoa eli kristinuskon jumalaa
ole olemassa. Tietysti on muistettava, ettei pahaa eräiden
kristittyjen oppineiden mukaan ole olemassa.
Tehtäviä
- Miksi olemassaoloa ei meidän kielessämme pidetä ominaisuutena?
- Miten voidaan ratkaista, onko joku olento olemassa vai ei?
- Onko joulupukki kaikkihyvä ja kaikkitietävä?
- Jakaantukaa kahteen ryhmään, joista toinen yrittää todistaa,
että täydellinen joulupukki on oikeasti todellisessa maailmassa
olemassa ja toinen yrittää kumota keksityt todisteet.
Tieto,
todistus ja jumalan olemassaolo
Määritelmistä
Miksi
jumalalla on vaatteet mutta Aatamilla ei ole?
Jumalatodistusten on ajateltu antavan tietoa jumalan olemassaolosta.
Tässä yhteydessä voidaan käyttää perinteistä tiedon määritelmää,
jonka mukaan väite on tietoa, jos se on sekä tosi että perusteltu.
Tämä tiedon määritelmä on osoittautunut yhteisöriippuvaiseksi, mutta
se riittää tässä (muualla oppimateriaalissa paneudutaan tähän
ongelmaan perinpohjaisemmin).
Jos tietäisimme, että jumala on olemassa, olisi totta, että jumala
on olemassa. Lisäksi meillä pitäisi olla perustelut jumalan
olemassaololle.
On myös mahdollista, että olen sattumalta oikeassa. Olen esimerkiksi
katsonut viime viikon lehdestä, että on sunnuntai, luullen, että
kyseessä on uusi lehti. On totta, että on sunnuntai, mutta
perustelu, eli viime viikon lehti, on virheellinen. En siis tiedä,
että on sunnuntai.
Edellä olevat jumalatodistukset ovat osoittautuneet virheellisiksi.
Mutta tiedänkö, ettei jumalaa ole olemassa? Kaikkivaltiaan,
kaikkitietävän ja täydellisen hyvän (kaikkihyvän) jumalan
olemassaoloa vastaan puhuu pahan olemassaolo.
Pahan ongelma, sen
ratkaisuyrityksiä ja niiden arvostelua
Maailmassa on mm. kahdenlaista pahaa,
- ihmisten aiheuttamaa ja
- luonnossa esiintyvää.
Sodat, massamurhat kidutus jne. ovat yleisen käsityksen mukaan
ihmisten aiheuttamaa pahaa.
Lisäksi luonnossa esiintyy maanjäristyksiä, tulvia, hirmumyrskyjä
jne., jotka yleisen käsityksen mukaan aiheuttavat paljon pahaa.
Myös eläimet voivat kiduttaa toisia eläimiä.
Kun maailmassa on yleisen käsityksen mukaan niin paljon pahaa,
kuinka kukaan voi uskoa, että on olemassa kaikkivaltias,
kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala?
Kristityt ovat yrittäneet selittää tätä ns. pahan ongelmaa mm.
seuraavilla tavoilla.
Paha suuremman
hyvän saavuttamiseksi
Jotkut väittävät, että vaikka maailmassa esiintyvä paha ei ole hyvä
asia, paha on tarpeen, koska se johtaa suurempaan siveelliseen
hyvyyteen.
Ilman sairauksia, sotia ja julmuuksia ei olisi sankareita.
Ensiksi voidaan väittää, että pahan määrä ylittää sen, mitä
tarvittaisiin sankareiden olemassaololle.
Miljoonien ihmisten massamurhat ovat tältä kannalta tarpeettomia.
Suurin osa tällaisesta pahasta ei vaikuta mihinkään muuhun asiaan.
Paha ei välttämättä edes tule muiden ihmisten tietoon.
Toiseksi, maailma, jossa olisi vähemmän sankareita ja vähemmän
pahaa, ei olisi ainakaan minun mielestäni välttämättä mitenkään
huonompi kuin nykyinen.
Kun pieni lapsi kuolee parantumattomaan sairauteen, useimpien
ihmisten on vaikea ajatella, millä tavalla tämä tekisi joistain
muista ihmisistä parempia. Käyttäisikö täydellisen hyvä
(kaikkihyvä) jumala tällaisia menetelmiä ihmisten siveelliseen
kasvattamiseen?
Tulisiko perheenisän sahata nuorimmalta käsi poikki, jotta vanhemmat
sisarukset voitaisiin kasvattaa sankarillisesti kutsumaan ambulanssi
niin että kirurgi voisi sitten sankarillisesti pelastaa tilanteen
liittämällä käden takaisin?
Samankaltaisuus
taiteen kanssa
On väitetty, että maailman ja taideteosten välillä vallitsee
samankaltaisuutta. Sävellyksissä tarvitaan myös riitasointuja, ja
maalauksissa on tummia ja vaaleita alueita. Samalla tavalla
lisää paha maailman kokonaisuuden kauneutta ja
sopusointuisuutta. Tätä käsitystä vastaan voidaan esittää mm.
seuraavia vastaväitteitä.
Ensiksi tämä käsitys ei ole uskottava. On vaikea käsittää, kuinka
haavoittunut ihminen, joka on jäänyt rintamalinjojen väliin sodassa,
voisi lisätä maailman sopusointuisuutta. Jos tällainen on
sopusointuisuutta jumalan näkökulmasta, ei mielestäni voida väittää,
että kyseessä olisi täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala. (Tietysti
ihmisissä on myös niitä, joiden mielestä sota on kaunista.)
Toiseksi jumala, joka sallii taiteellisista syistä sellaisia
kärsimyksiä, on inhimillisten mittapuiden mukaan lähinnä sadisti
(=henkilö, joka nauttii toisten kidutuksesta). Tämä jumalatodistus
on mielestäni pikemmin todistus jumalan olemassaoloa vastaan tai se
todistaa että jumala on paholainen.
Tehtäviä
- Etsikää esimerkkejä ihmisten aiheuttamasta pahasta ja tutkikaa
pahojen tapahtumien syitä.
- Pohtikaa voidaanko ihmisten aiheuttamaa pahaa vähentää.
Keksikää joitain keinoja vähentää ihmisten aiheuttamaa pahaa.
- Millä tavoin ihmiset ovat oppineet menneitä aikoja paremmin
hallitsemaan luonnossa esiintyvää pahaa?
- Pohtikaa, miksi jotkut saattavat pitää sotaa kauniina ja
muutenkin hyvänä asiana?
- Mitä ajattelisit, jos jäisit haavoittuneena rintamalinjojen
väliin?
Vapaa tahto pahan
ongelman ratkaisuna ja sen arvostelua
Vapaan
tahdon jumalatodistus
Oppikirjasarjan muissa osissa seuraavaa asiaa käsitellään
perinpohjaisemmin.
On väitetty, että jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon, kyvyn
valita itse, mitä tehdä.
On myös sanottu, että jos meillä ei olisi vapaata tahtoa, olisimme
kuin robotteja tai automaatteja ilman omaa päätäntävaltaa.
Ne, jotka hyväksyvät ns. vapaan tahdon jumalatodistuksen,
väittävät, että vapaan tahdon olemassaolon edellytys on
mahdollisuus tehdä pahaa, muutoin meillä ei olisi vapaata tahtoa.
Heidän mielestään on hyvä, että meillä on vapaa tahto, vaikka se
johtaa joskus pahoihin tekoihin.
Lisäksi he väittävät, että teko ei ole ollenkaan siveellisesti
arvioitavissa, jos se ei ole vapaan tahdon aikaansaama.
Kaksi
kyseenalaista oletusta
Vapaan tahdon jumalatodistuksen kannattajat katsovat ensiksi, että
maailma, jossa sekä vapaa tahto ja paha ovat olemassa, on parempi
kuin maailma, jossa ihmiset ovat automaatteja mutta eivät tee
koskaan pahaa.
Kärsimykset voivat olla niin valtavia, että monet toivoisivat
olevansa automaatteja ja ilman kärsimystä.
Automaatit voisivat olla jopa niin ohjelmoituja, että he itse
uskoisivat olevansa vapaita. Tällöin ihmiset uskoisivat olevansa
vapaita mutta eivät tekisi pahaa.
Toiseksi voidaan kysyä, onko meillä vapaa tahto vai vain harhakuva
siitä. Esimerkiksi psykologit selittävät usein valintojamme niitä
edeltävillä elämäntapahtumilla. Emme siis voi olla varmoja, että
meillä on vapaa tahto. Kuitenkin useimmat meistä ajattelevat, että
meillä on vapaa tahto.
Kokemus vapaasta tahdosta perustuu siihen, että ihminen kokee
voivansa tehdä päätöksiä, jotka tekevät hänen elämästään
ennustettavaa.
Silloin, kun ihminen ei kykene tekemään ennustettavia valintoja, hän
ei yleensä kykene tekemään valintoja lainkaan.
Ajatus, että tahto olisi ennustamaton, ei siis vastaa edes sitä,
mitä me yleensä ymmärrämme vapaalla tahdolla eli kyvyllä tehdä
merkityksellisiä päätöksiä.
Vapaa tahto ja ei
pahaa
Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän kaiketi pystyisi
luomaan maailman, jossa olisi vapaa tahto mutta ei pahaa.
Sellaista maailmaa ei ole edes vaikea kuvitella.
Vaikka ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä pahaa, tämän ei tarvitsisi
koskaan käytännössä toteutua.
On loogisesti mahdollista, että kaikilla on vapaa tahto mutta siitä
huolimatta kaikki valitsevat hyvän.
Erityisesti kristityt ajattelevat, että kristinuskon jumalaan
uskovat ihmiset pääsevät kuoleman jälkeen Taivaaseen, jossa ei ole
pahaa.
Jos Taivaassa olevat ihmiset eivät tee pahaa, onko heillä vapaa
tahto?
Miksi jumala ei jättänyt maailman luomista väliin ja luonut
pelkästään taivaan sinne sopivine ihmisineen?
Jumalan väliintulo
Monet uskontojen kannattajat uskovat, että jumalat voivat puuttua ja
tosiasiallisesti puuttuvatkin maailman menoon esimerkiksi
suorittamalla ihmeitä. Itse asiassa taikuritaide on ollut alun perin
ja on vieläkin intialaisten pappien keino todistaa kannattajilleen,
että ihmeitä tapahtuu.
Jos jumala puuttuu maailmanmenoon vähäisissä asioissa, miksi hän ei
puutu massamurhiin tai AIDS -epidemiaan?
Monet kristityt vastaavat tähän, että jos jumala puuttuisi
maailmanmenoon, silloin meillä ei olisi vapaata tahtoa. Tällöin
heidän olisi myönnettävä, että puheet jumalan puuttumisesta
asioihin joskus eivät pidä paikkaansa.
Joidenkin uskontojen (esim. eräät intialaiset uskonnot) jumalat
eivät mitenkään jatkuvasti puutu maailmanmenoon. Vain harvoin ne
saapuvat jossain muodossa Maan päälle auttamaan ihmisiä.
Luonnollinen paha
Vaikka vapaan tahdon todistus selittäisi ihmisten aiheuttaman pahan,
se ei selitä ihmisistä riippumatonta, luonnossa esiintyvää pahaa.
Vapaan tahdon ja maanjäristysten, tulivuorenpurkausten sekä
sairauksien välillä ei ole mitään yhteyttä.
Muinaiset ihmiset pitivät joskus luonnon mullistuksia jumalien
tapana rankaista ihmisiä, mutta nykyään vain harva suomalainen
ajattelee enää niin.
Luonnollisen pahan olemassaolo selittyy nykyisen luonnontutkimuksen
avulla. Luonnollinen paha aiheuttaa kärsimyksiä myös eläimille, ja
se on aiheuttanut niitä jo paljon ennen ihmisen kehitystä
maapallolle.
Luonnonlakien
hyväntahtoisuus
Jos luonnossa ei esiintyisi riittävästi säännönmukaisuutta, elämä
olisi mahdotonta. Sekä jokapäiväinen elämä että todellisuustutkimus
(tiede) edellyttävät, että samoilla syillä on samoja seurauksia
(kyseessä on usein tilastollinen säännönmukaisuus, samoilla syillä
on melkein aina melkein samoja seurauksia).
Joskus väitetään, että koska tämä säännönmukaisuus on useimmiten
meille suotuisaa, luonnollinen paha on vain luonnon
säännönmukaisuuksien onneton sivuvaikutus.
Jos olisi olemassa kaikkivaltias jumala, hän olisi voinut tehdä
luonnon säännönmukaisuudet sellaisiksi, että luonnolliselta pahalta
säästyttäisiin.
Jos väitetään, että jumala on sidottu luonnon säännönmukaisuuksiin,
hän ei ole oikeasti kaikkivaltias (tämä ei sido niitä, jotka
katsovat, että jumala on sama asia kuin luonnon säännönmukaisuudet,
tällöin jumala ei ole kaikkivaltias).
Jos luonnon säännönmukaisuuksien katsotaan olevan aivan hyviä,
ihminen voi syyttää omaa itseään siitä, että asiat menevät huonosti.
Toiseksi voidaan kysyä, miksi jumala ei puutu luonnolliseen pahaan
tekemällä riittävästi ihmeitä.
Tehtäviä
- Missä mielessä ihmisen tahto on vapaa ja missä mielessä se ei
ole vapaa.
- Mitkä tekijät rajoittavat yksilön tahdon vapautta?
- Missä määrin tulevia tapahtumia voidaan ennustaa.
- Miten ihmistä pitäisi täydentää jotta luonnollinen paha
vaikuttaisi nykyistä vähemmän (esimerkiksi ihminen ei
vanhentuisi, ihmisellä olisi kaksi sydäntä, rikkoutuneet elimet
uudistuisivat kuten eräillä liskoilla jne.).
- Mitä seurauksia olisi siitä, että ihminen olisi
perinnöllisesti kyvytön tappamaan toisia ihmisiä muutoin kuin
vahingossa?
- Tuhoaako uskonto vapaan tahdon?
- Mithin todellisuuden tasoon inhimillinen ajattelu kuuluu?
Ihmeet
todisteina
Mikä ihme on
Allah-kaktus
Uskonnollisissa taruissa (myyteissä)
puhutaan paljon ihmeistä. Monet uskovaiset väittävät ihmeitä
edelleen tapahtuvan.
Mytologia on
jumalaistarusto.
Sanalla ”ihme” on monia merkityksiä.
Tavallisesti uskovaiset tarkoittavat ihmeellä jumalien puuttumista
tapahtumien kulkuun luonnon säännönmukaisuuksien vastaisella
tavalla. Ihmisten löytämät luonnon säännönmukaisuudet ovat
yleistyksiä siitä, miten asiat tapahtuvat, esimerkiksi kappaleet
putoavat maata kohti, tosissaan kuollut ei herää henkiin jne.
Tutkijat hyväksyvät säännönmukaisuuden vain, jos se perustuu hyvin
suureen määrään havaintoja.
Ihmeeksi sanotaan myös harvinaisia tapahtumia. Esimerkiksi ihminen
voi pudota korkealta ja selvitä monien suotuisien tekijöiden vuoksi
hengissä.
Tällainen ihme ei ole ihme uskonnollisessa mielessä vaan sille on
olemassa luonnontutkimuksen selitys. Oikeampi ihme olisi, jos joku
putoaisi korkealta ja kimpoaisi takaisin.
Edesmennyt intialainen jumalanmies Sai Baba haastetiin taikomaan
suurempia kultakimpaleita kuin hänen hihaansa mahtui, mutta hän ei
pystynyt sellaista ihmettä tekemään.
Ihmeet todisteina
Monet uskonnot väittävät, että kertomuksia jumalien suorittamista
ihmeistä on pidettävä todisteena jumalien olemassaolosta. Tätä
käsitystä vastaan voidaan esittää seuraavaa arvostelua.
Mikä on suurempi
ihme
On sanottu (esim. David Hume), että ihmeeseen ei pidä uskoa paitsi
silloin, jos olisi suurempi ihme, että ihmeestä kertova on erehtynyt
tai ei valehtele.
Tässä ihmettä on käytetty useassa eri merkityksessä. Vaikka ihmeitä
olisi, ei ole perusteita pitää niitä todisteina jumalien
olemassaolosta.
Ihmeet ovat aina
epätodennäköisiä
Vaikka ihmeet ovat loogisesti mahdollisia (on esimerkiksi loogisesti
mahdollista, että täysin kuollut heräisi eloon) ei ole todisteita
siitä, että niitä olisi koskaan tapahtunut. On viisasta perustaa
käsityksensä käytettävissä olevaan näyttöön.
Miksi ihmeisiin
uskotaan
Osalla ihmisistä on hämmästyttävä kyky uskoa epätodennäköisiin
asioihin kuten vieraisiin avaruudesta, kuoleman jälkeiseen elämään
jne.
Monet saavat tyydytystä mielikuvituksellisista uskomuksista.
Monet haluaisivat, että ihmeitä tapahtuisi, siksi monet uskovat
niitä tapahtuvan.
On upeaa ajatella, että on päässyt ihmeen todistajaksi. Tämä saa
ihmiset tulkitsemaan tavallisia tapahtumia ihmeiksi.
Lisäksi ihmiset helpommin muistavat epätavallisia kuin tavallisia
tapahtumia.
Monet pelkäävät ihmeitä tapahtuvan ja uskovat kauhukuvitelmiinsa.
Esimerkiksi jälleensyntyminen ei ole lainkaan toiveajattelua vaan
kauhukuva.
Eri jumalien
väitetään tekevän ihmeitä
Intialainen
Sai Baba taikoi kultaa tyhjästä mutta ei koskaan enempää
kuin mitä hänen hihaansa mahtui.
Monet uskonnot väittävät jumaliensa tekevän ihmeitä. Jos ihmeitä
tapahtuisi, niitä ei voitaisi pitää todisteina esimerkiksi
kristinuskon jumalan olemassaolosta.
Vaikka jotkin tapahtumat vaikuttavat meistä ihmeellisiltä ja
selittämättömiltä, luonnollinen selitys on aina todennäköisempi kuin
vetoaminen jumaliin tai muihin yliluonnollisiin voimiin.
Näemme unia, muistamme asioita väärin ja luulemme nähneemme jotain,
mitä emme ole nähneet. On todennäköisempää, että aistimme ovat
pettäneet meitä tai että olemme tulkinneet aistimuksiamme väärin
kuin että olisi tapahtunut ihmeitä.
Tehtäviä
- Mitä ihmeitä Suomen tiedotusvälineet ovat viime aikoina
esitelleet. Mistä näissä jutuissa on todellisuudessa kysymys.
- Miksi monet ihmiset haluavat uskoa ihmeisiin.
- Mitä ihmeitä esiintyy esimerkiksi Harry Potter -kirjoissa?
Miksi näissä kirjoissa esitetään ihmeitä?
- Mikä saa ihmiset soittamaan radion tai television luontoiltaan
ja kysymään, onko hänen näkemänsä tapahtuma hyvin harvinainen?
- Mistä käsite "ihme" on peräisin?
Pelurin
todistus
Taustaa
Blaise
Pascal
Pelurin todistuksen puolustaja.
Monet palaavat pienin panoksin esimerkiksi lottoa. Vaikka on hyvin
epätodennäköistä, että lotossa voittaa päävoiton, hyvinkin
vähävaraiset pelaavat lottoa paremman elämän toivossa.
Myös uskonnot ovat kautta aikojen käyttäneet ihmisten toiveita
hyväksi.
Vaikka monet menneiden aikojen ihmiset eivät tosissaan uskoneet
taikojen, jumalille uhrauksen tai jumalilta pyytämisen
(rukoilemisen) mitään auttavan, he katsoivat usein, etteivät
taikamenot tai jumalien lepyttäminen ole suuremmin haitaksikaan.
Suuret johtajat halusivat usein enemmän kuin on mahdollista.
Esimerkiksi he halusivat jatkaa elämäänsä jossain muodossa kuoleman
jälkeen. Egyptin pyramidit ovat esimerkki siitä, mihin mahtavien
johtajien toiveajattelu on johtanut.
Jossain historian vaiheessa uskonnolliset johtajat alkoivat luvata
kannattajilleen kuoleman jälkeistä elämää.
Halpa hinta lisää
myyntiä
Usein kuoleman jälkeisen elämän saavuttaminen vaati kalliita uhreja
(esimerkiksi verta, joka on aikojen kuluessa laimentunut viiniksi).
Kun uskontojen välinen taistelu kannattajista kiihtyi, kuoleman
jälkeistä elämää alettiin luvata yhä pienemmin panoksin.
Lopulta pelkkä usko kyseisen uskonnon jumaliin tai jumalaan riitti
pappien mielestä kuoleman jälkeisen elämän takeeksi.
Tehtäviä
- Mistä johtui, että lopulta pelkkä usko riitti? Ota huomioon
mm. kirkollisverot.
Kuoleman jälkeisiä
palkintoja on helppo luvata
Kun pelkkä kuoleman jälkeinen elämä ei houkutellut kaikkia, uskonnot
alkoivat tarjota uskoville nautinnollista tai hyvää elämää kuoleman
jälkeen ja ikuisia kärsimyksiä vääräuskoisille tai ainakin niille,
jotka eivät uskoneet ollenkaan.
World Trade Centerin syyskuun 11. päivänä 2001 tapahtunut tuhoaminen
itsemurhaiskulla johtui mm. tällaisesta uskosta kuoleman jälkeiseen
hyvään elämään.
Tehtäviä
- Olisivatko muslimilentäjät lentäneet kohti varmaa kuolemaa,
jos he eivät olisi uskoneet, että he heti kuoltuaan pääsevät
paratiisiin?
Onko jumalaan
uskominen peliteoreettisesti kannattavaa
Pelurin todistus ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa.
Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on
peliteoreettisesti kannattavaa.
Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi,
onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin
saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri,
ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on
hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys
kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri.
Pelurin todistus (Pascalin vaaka), sanoo, että jos jumala on
olemassa ja jos uskomme, saavutamme suuren palkinnon,
iankaikkisen elämän.
Jos jumalaa ei ole olemassa, menetämme kenties jotakin elämässämme
uskoessamme, mutta se on vähäistä verrattuna siihen, että
saavutamme iankaikkisen onnen.
Jos jumalaa ei ole olemassa ja emme usko hänen olemassaoloonsa,
voitamme kenties jotakin pientä elämässämme.
Mutta jos jumala on olemassa ja emme usko, joudumme iankaikkisiin
kärsimyksiin. Pelurin mukaan kannattaa lyödä vetoa sen puolesta,
että jumala on olemassa.
Voimmeko päättää
siitä, mihin uskomme
Jos pelurin todistus hyväksytään, voidaan kuitenkin väittää, että
emme noin vain voi päättää siitä, mihin uskomme.
En voi päättää huomenna uskoa, että siat lentävät tai että Helsinki
on Kiinassa tai että on olemassa kaikkivaltias, kaikkitietävä ja
täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala.
Pelurin todistus ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä, se
vain sanoo, että pelurina minun olisi hyvä uskoa niin.
On sanottu (esim. Pascal), että jos jumalaan uskominen on meidän
tunteittemme vastaista, meidän pitää ryhtyä elämään ikään kuin
uskoisimme jumalaan.
Pitää ryhtyä käymään uskovaisten tilaisuuksissa (esim. kirkoissa)
ja pitää ryhtyä pyytämään jumalilta jotain (rukoilemaan).
On sanottu, että jos ryhdymme käyttäytymään kuten uskovainen, alamme
pian myös uskoa kuten uskovainen.
On viitteitä siitä, että ihmiset todella alkavat uskoa siihen, mitä
heidät esimerkiksi pakotetaan tekemään.
On mahdollista, että ihminen saattaa alkaa uskoa ajan oloon jopa
omiin valheisiinsa.
Englannin kuninkaan, joka ei ollut mukana merkittävässä taistelussa,
mutta joka oli vuosikymmeniä valehdellut olleensa siellä, kerrotaan
vanhoilla päivillään uskoneen omaan valheeseensa.
Todistuksen siveys
William James (1842 – 1910).
On sanottu (esim. William James),
että jos olisimme jumalan asemassa, meidän pitäisi tehdä kaikkemme
estääksemme ihmisiä uskomasta jumalaan valheellisesti ja itsekkäästi
palkkion toivossa. (Buddhalaisuudessa on väärin tehdä hyviä tekoja
saadakseen paremman jälleensyntymän.)
Tehtäviä
- Mistä syistä Pascalin vaakaa on pidetty siveettömänä?
Todistus voidaan
kääntää
Voidaan yhtä hyvin väittää, että ateisti palkitaan äärettömällä
palkinnolla ja uskovainen tuomitaan äärettömiin kärsimyksiin
kuoleman jälkeen.
Tämän väitteen todennäköisyys lienee sama kuin Pascalin alkuperäisen
väitteen.
Tällöin pelurin olisi pyrittävä olemaan uskomatta jumalaan.
Tällaista käsitystä esitetään harvoin, sillä ateistit eivät yleensä
usko kuoleman jälkeiseen tai kuolemaa edeltävään elämään.
Tärkein poikkeus ovat ne ateistibuddhalaiset, jotka uskovat
jälleensyntymiseen.
Uskomalla hindujumalaan joutuu taivaaseen, jossa ollaan kyseisen
olennon orjina. Lisäksi taivaat hajoavat joskus, koska jumalat ovat
luonnon säännönmukaisuuksien alaisia kuten ihminen.
Perusväite on, että hindujumalat ovat olemassa mutta ne eivät ole
todellisia jumalia vaan kuolevaisia olentoja, jotka luulevat
olevansa ikuisia.
Sokeat jumalat sitten johtavat monia ihmisiä harhaan. Näitä jumalia
voidaan verrata hulluihin diktaattoreihin, jotka loistavat
ikuisesti.
Kannattaa muistaa, että uskontoja on vähintään tuhansia. Yhden
uskonnon jumaliin uskominen voi viedä toisen uskonnon jumaliin
uskovat helvettiin.
Mikä on
todennäköisyys sille, että jokin jumala heittää helvettiin ne,
jotka eivän hänen olemassaoloonsa usko?
Pascalin vaa'asta keskusteltaessa unodetaan tavallisesti kokonaan
se, ettei jumalan olemassaolon todennäköisyydellä ole itse asiassa
kerrassaan mitään merkitystä.
Pikemminkin olisi kysyttävä sitä, että jos on olemassa jumala, niin
mikä on todennäköisyys sille, että hän heittää Helvettiin kaikki ne.
jotka eivät usko johonkin epämääräiseen jumalaan.
Joku voi väittää, että pelurina hän uskoo jumalaan, mutta hänen ei
ole tarpeen tietää, millainen jumala on.
Millaista uskoa on se, että uskoo jonkin sanan nimeämään olioon
tietämättä sitä, mitä sana tarkoittaa?
Neuvostoliiton jouduttua vararikkoon eräs virolainen liittyi
johonkin kirkkoon, mutta hän ei edes muistanut sitä, mihin kirkkoon
hän liittyi puhumattakaan siitä, että hän olisi tiennyt millaiseen
jumalaan se kirkko uskoo jos uskoo ollenkaan.
Nolla kertaa ääretön
ei ole nolla eikä ääretön
Matematiikassa lukualuetta on teknisistä syistä laajennetty niin,
että reaalilukuihin katsotaan kuuluvan myös olioiden ∞ ja - ∞.
Lisäksi 0 x ∞ ei ole ∞ vaan määrittelemätön.
Ääretön palkinto on
teknisesti mahdoton
Fysiikassa ei ole ääretöntä.
Näin ollen ei voi olla olemassa ääretöntä palkintoa.
Jos kaikki tunnetun kaikkeuden atomit muuttuisivat kullaksi ja ne
lahjoitettaisiin sinulle, mitä sinä tällä palkinnolla tekisit?
Ote eräästä keskustelusta:
Uskonsa puolesta kuollutta muslimia odottaa välittömästi
seitsemänkymmentä neitsyttä paratiisissa.
Mutta kuinkas on naisten laita? Odottaako seitsemänkymmentä nuorta
miestä ?
Kysyn vain uteliaisuuttani.
Muslimien paratiisissa perussuomalaisten
kansanedustaja voisi saada eebenpuun väristä neitsyttä satasia
tyrkyttämättä.
Jos vielä vähän laajennettaisiin paratiisin porttia ja luvattaisiin
jokaiselle miehelle seitsemänkymmentä neitsyttä ja jokaiselle
naiselle seitsemänkymmentä vielä poikuutensa säilyttänytä, olisiko
palkinto ääretön?
Tehtäviä
- Pohtikaa mistä syystä uskonnot ovat kehittäneet opin ikuisesta
onnesta Taivaassa ja ikuisesta rangaistuksesta Helvetissä?
- Voisiko ihminen tuomita toisen ihmisen ikuiseen
rangaistukseen?
- Voiko maailma olla todella niin paha, että jokin
mielenvikainen jumala toimittaa vastustajansa ikuiseen
helvettiin?
- Pohtikaa miksi pelurin todistusta ei yleensä käytetä niissä
valtarakenteissa (kulttuureissa), joissa uskotaan monien
jumalien olemassaoloon?
- Miten vaatimusta uskoa jumalien olemassaoloon on perusteltu
antiikin valtarakenteessa (kulttuurissa)?
Ei-realistinen
käsitys jumalasta
Uskonto pelkkänä
välineenä
Ns. ei-realistista käsitystä jumalista levittävät tavallisesti ne,
jotka itse uskovat jumalaan tai jumaliin.
Tavallisesti nämä ei-realismin levittäjät eivät kuitenkaan itse usko
tähän ajatussuuntaan.
Ei-realismi väittää, että on virhe ajatella jumalia
ihmisistä riippumatta olemassa olevina.
Tämän käsityksen mukaan uskonnollisen kielen tarkoitus ei ole kuvata
jotain todellisuudessa olemassa olevaa olentoa vaan esitellä
siveellisten ja henkisten arvojen kokonaisuutta ja niiden merkitystä
ihmisille.
Kun tämän lajin ei-realisti sanoo uskovansa jumalaan, hän ei väitä
uskovansa olentoon, joka on olemassa oikeasti. Sen sijaan hän
väittää, että uskonnollinen kieli on tehokas tapa esittää henkisiä
ja siveellisiä arvoja.
Ei-realistien mielestä ne, jotka uskovat jumalaan jonkinlaisena
erillisenä olentona ovat taruajattelun vallassa. Eri uskonnot ovat
syntyneet erilaisissa valtarakenteissa ja ovat siksi erilaisia.
Peiteltyä
jumalattomuutta (ateismia)
Jotkut ei-realistit ovat avoimesti jumalattomia (ateisteja). Usein
kyse on peitellystä ateismista. Väite, että jumalat ovat olemassa
vain inhimillisten arvojen summana, on itse asiassa sama asia kuin
väittää, että perinteisten uskontojen jumalia ei ole niiden
varsinaisessa merkityksessä olemassa.
Ei-realismin muut
seuraukset uskontojen suhteen
Jos jumalia ei ole olemassa, on luultavaa, ettei ole olemassa
kuoleman jälkeistä elämää tai ihmeitä.
Kääntäen voidaan sanoa, että vaikka kuolemanjälkeinen elämä olisi
olemassa, se ei todista, että jumalia olisi olemassa.
Epikuros (341?-270 eaa.).
Eräät muinaisen Kreikan aineellisen todellisuuskäsityksen
kannattajat (materialistit, kuten Epikuros)
ajattelivat, että jumalat ovat kyllä olemassa ja ovat tavallista
hienommasta aineesta tehtyjä, mutta kuolemanjälkeistä elämää ei ole
olemassa.
Tehtäviä
- Tutkikaa Epikuroksen käsitystä jumalista Lucretius
Caruksen teoksen ”Maailmankaikkeudesta”
avulla. Teos löytyy melkein kaikista kirjastoista.
- Tutkikaa esimerkiksi Internetillä mistä syistä muinaiset
ihmiset ovat kehittäneet taruja jumalista.
- Tutkikaa millä tavoin eri uskontojen siveyskäsitykset ovat
ristiriidassa keskenään. Mistä syistä uskonnottoman siveyden ja
jonkin uskonnon siveyden välille syntyy helposti ristiriitoja?
Muita
uskon ja ateismin väliin sijoittuvia ajattelutapoja
Ei tietoa eli
agnostisismi eli jumalaongelmaisuus
Thomas Henry Huxley (1825 – 1895)
(a = ei, gnostis = tieto)
Kun esimerkiksi yliopiston professori ei usko jumalien olemassaoloon
mutta uskovaisten johtamassa yhteiskunnassa pelkää julkiateismin
vaarantavan hänen virkauransa, hän sanoo olevansa agnostikko eikä
ateisti.
Agnostisismia on käsitelty perusteellisemmin toisaalla näissä
aineistossa.
http://www.dlc.fi/~etkirja/et14.htm
Agnostikoiksi kutsutaan niitä, joiden mielestä ei ole edes
periaatteessa mahdollista tietää, onko jumalia olemassa vai ei.
Joissain yliopistoissa koulutetaan ns. dogmaattisia agnostikkoja,
jotka uskovat dogmaattisesti, ettei jumalien olemassaolosta voi
saada tietoa (esimerkiksi Helsingin yliopisto).
Agnostikon saattaa olla vaikeaa torjua edellä olevaa pelurin
todistusta. Kun monet agnostikot kuuluvat uskontokuntiin ja
osallistuvat uskonnollisiin menoihin sen kummemmin asiaa
ajattelematta, on mahdollista, että heistä tulee vähitellen
oikeasti uskovaisia.
Jotkut itseään agnostikoiksi kutsuvat ovat puolustaneet
uskonnottomien oikeuksia, mutta tiukan paikan tulleen useimmat
agnostikot ovat asettuneet uskovaisten puolelle uskonnottomien
ihmisoikeuksia vastaan.
Agnostisismi on suomeksi jumalaongelmaisuus.
Tämä nimitys ei ole halventava, sillä ongelmien ratkominenhan on
muodikasta.
Tehtäviä
- Ottakaa selvää siitä, kuka on keksinyt käsitteen agnostisismi.
- Voidaanko agnostisismi osoittaa todeksi tai epätodeksi?
- Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa filosofinen
agnostisismi.
Usko ja sen vaarat
Kuoleman jälkeinen
onnellisuus terroritekojen ehtona
World Trade Centerin syyskuun 11. päivänä 2001 tuhonneet muslimit
uskoivat itsemurhansa jälkeen saavuttavansa kuoleman jälkeisen
ikuisesti jatkuvan onnellisen elämän. Nuorten muslimien
itsemurhaiskut Palestiinassa olisivat luultavasti jääneet paljon
harvalukuisemmiksi, jos iskujen tekijät eivät olisi uskoneet
samalla tavalla.
Uskontojen
aiheuttamien kärsimysten kiistäminen
Noitavainot
Voidaan sanoa, että maailman tiedotusvälineitä valvovat kristityt.
Luultavasti juuri tästä syystä tiedotusvälineet ja poliitikot koko
ajan yrittävät selittää, ettei uskonto olekaan lukemattomien
uskonsotien syy (paitsi ehkä silloin, kun on kyse muslimien
uskonnosta).
Vaikka sodilla on monenlaisia syitä, lienee kuitenkin vaikea
kiistää sitä, että uskonto on ollut ja on edelleen tärkeä syy
useimpiin ihmiskunnan historian sotiin.
Uskonto on ollut ja on tärkeä tai pääasiallinen syy myös moniin
muihin julmuuksiin (esimerkiksi noitavainot, joissa poltettiin
elävältä miljoonia ihmisiä).
Kun Saudi-Arabian siveyspoliisit antoivat kymmenien koululaisten
kuolla tulipalossa siitä syystä, että koululaiset eivät olleet
ankarien islamin säädösten mukaan pukeutuneita, tälle
epäinhimillisyydelle on vaikea keksiä muuta syytä kuin uskonto.
On kiistatonta, että uskonnot ovat estäneet tai pahasti hidastaneet
ja hidastavat edelleen todellisuustutkimuksen, valtarakenteiden
(kulttuurin) ja ihmisoikeuksien kehitystä.
Esimerkiksi monet islamilaiset maat eivät hyväksy YK:n kansalais-
ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, koska sopimus
kieltää myös sellaisen syrjinnän, joka on esimerkiksi Koraanin
mukaista.
Huomattava osa Yhdysvaltain kansalaisista kieltää uskonnollisista
syistä kehitysopin.
Merkittävä osa maailman uskovaisista ei itse aiheuta harmia muille
ihmisille, ja osa uskovaisista elää hyvin samanlaista elämää kuin
uskonnottomat.
Ne harmittomat uskovaiset, jotka rahoittavat uskontojen toimintaa,
osallistuvat kuitenkin välillisesti uskontojen aiheuttamaan pahaan.
Tehtäviä
- Tehkää lista ihmisoikeusrikoksista, joihin jokin uskonto on
ollut ainakin osasyynä.
- Millä tavoin uskonnot ovat jarruttaneet todellisuustutkimuksen
(tieteellistä) ja teknistä kehitystä?
- Miksi agnostikot saattavat vastustaa ateistien ihmisoikeuksia?
Eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa
Päivitetty 6.2.2013
Millaisia
siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty
Miksi kutsumme tekoa oikeaksi tai vääräksi
Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotakin tai
että emme saisi tehdä jotakin? Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka
meidän pitäisi kohdella muita ihmisiä?
Jos emme pysty sanomaan, miksi kidutus, murhat, orjuus, raiskaukset
ja varkaudet ovat väärin, millä perusteilla voimme estää ihmisiä
tekemästä niitä? Onko siveys (moraali) makuasia vai onko meillä
perusteluja siveyskäsityksillemme?
Professori Alexander Miller on kirjassaan An Introduction to
Contemporary Metaethics (Polity, 2003-2008) löytänyt
filosofisesta metaetiikasta kymmenen koulukuntaa.
Saman määrän on löytänyt myös suomenkielinen Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metaetiikka
Metaetiikka on etiikan osa-alue, joka tutkii
siveellisten arvostelmien ja käsitysten luonnetta, niiden
pätevyyden ehtoja sekä siveellisten käsitteiden alkuperää ja
merkitystä. Metaetiikka tutkii moraalifilosofian kysymyksiä ja
mahdollisuutta ennen kaikkea olemassaolo-opin, tieto-opin sekä
filosofisen ja kokeellisen siveyspsykologian kannalta.
Nietzshe:
Professorit todistelevat omia toiveitaan

Professori Friedrich Nietzsche (1844 – 1900).
Epäilijät (esim. Friedrich Nietzsche) saattavat sanoa, että useimmat
professorit päätyvät todistelemaan omia toiveitaan, joita on
siistitty ja yleistetty.
Toisin sanoen nämä professorit tekevät mutkikkaita tarkasteluja
jotka näyttävät sisältävän paljon loogisia päättelyitä, mutta he
päätyvät lopuksi väittämään sitä, että heidän ennakkokäsityksensä
olivat oikeita.
Siveyskäsityksiä
voidaan johdonmukaistaa
Vaikka logiikan avulla ei päästäisi siveyskysymyksistä
yksimielisyyteen, sen avulla voidaan johdonmukaistaa niitä ja auttaa
ymmärtämään siveyskäsitysten käytännön seurauksia.
Tehtäviä
- Pohdi sitä, mistä johtuu, että professorit ovat usein
pyrkineet perustelemaan oman aikansa muotiajatuksia.
- Pohdi sitä, mistä johtuu, että professorit jakautuvat satoihin
eri koulukuntiin, jotka väittelevät kiivaasti keskenään siitä,
mikä siveyskäsitys on oikea?
- Pohdi sitä, mistä johtuu, että siveyden perusteista on vaikea
päästä yksimielisyyteen.
Siveyskäsitteisiin
liittyviä kysymyksiä
Merkitys,
olemassaolo ja tieto
Siveyskäsitysten merkityksen
ymmärtäminen on tärkeää, ja sitä käsitellään alempana
perusteellisesti.
Sen sijaan ei ole mieltä pohtia sitä, onko
arvoja olemassa. Tavalliselle ihmiselle niitä on olemassa.
Arkikäytössä sanaa "olemassaolo" käytetään suomen kielessä näin.
On myös selvää, että meillä on
tietoa ainakin ympäristömme arvoista ja siveyssäännöistä.
David Hume (1711 – 1776).
Kysymykseen siitä, ovatko arvot tosia tai epätosia, tavallinen
ihmisen vastaa, että ne eivät ole. Tavallisen ihmisen käsitys vastaa
Humen giljotiinia, jonka mukaan tosiasioista
ei voida johtaa arvoja.
Sen sijaan filosofeilla on hyvin monenlaisia käsityksiä tästä
asiasta. Kymmenestä koulukunnasta noin kuusi ajatelee, että arvot
voivat joskus olla tosia.
Huolimatta siitä, että pelkistä tosiasioista ei voi johtaa arvoja,
tavallinen ihminen saattaa olla varsin ehdoton käsityksisssään
siitä, että jokin on (siveellisesti tai muuten) hyvää.
Vähän viisaammat saattavat vastata, että makuasioista ei pidä
kiistellä.
Melkein kaikki ihmiset saattavat olla yhtä mieltä siitä, että murha
on paha, mutta aina löytyy pieni vähemmistö sellaisia. jotka ovat
tästäkin asiasta eri mieltä.
Lisäksi löytyy erikoistapauksia, joissa ihmiset ovat melkein
yksimielisiä siitä, että murha oli tässä tapauksessa
hyväksyttävissä. Jos toiselta maailmansodalta olisi vältytty siten,
että joku olisi murhannut Adolf Hitlerin, monet olisivat olleet
valmiit hyväksymään teon.
Mihin
todellisuuteen arvot kuuluvat
Jos kysyt tämän kysymyksen satunnaiselta kadunnaiselta, hän meko
varmasti vastaa, että juuri tähän
todellisuuteen, missä me juuri nyt elämme.
Jos haastateltava sattuu olemaan vanhauskoinen pappi, hän saattaa
vastata toisin. Hän saattaa vastata, että arvot
tulevat jumalalta tai jumalilta. Tällöin arvot kuuluvat
yliluonnolliseen todellisuuteen.
Eräässä lukion oppikirjassa, josta puhutaan toisaalla, esitetään
väite, jonka mukaan arvot eivät kuulu kuulu sen enempää luonnollisen
kuin yliluonnoliseen todellisuuteen.
Professori Karl Popper (1902 – 1994).
Tässä kirjoittajat ovat lukeneet liikaa Karl Popperin filosofiaa ja
ryhtyneet jakamaan todellisuutta.
Vaikka filosofi ei pystyisi suorin määritelmin määrittelemään jotain
seiveyskäsitettä, tästä ei voida päätellä, ettei tämä käsite
(esimerkiksi "hyvä") kuulu juuri siihen todellisuuteen, jossa
elämme.
Käsitteellä "määritteleminen" on suuri joukko eri merkityksiä kuten
toisaalla tässä aineistossa kerrotaan. Osoittelukin on määrittelyä.
Ei määritelmistä tarvitse olla (eikä olla) yksimielisiä. Epäsuora
eli aksiomaattinen määritteleminen on myös mahdollista.
Aksioomat ovat jonkin kalkyylin peruskuvioita,
joista kalkyylin säännöillä johdetaan kalkyyliin kuuluvia muita
kuvioita.
Tämä kummallinen määritelmä annettiin tässä siitä syystä, ettei
kukaan ryhdy katsomaan tietosanakirjojen virheellisiä väitteitä
siitä, että aksioomat ovat jonkin lajin itsestäänselvyyksiä.
Aksioomat eivät ole itsestään selvyyksiä vaan ne voi vapasti
valita, mieluoten siten, etteivät ne ole keskenään ristiriitaisia.
Mistä arvot
tulevat
Se, mikä arvot aiheuttaa, on mutkikas kysymys, eikä siitä ole
koskaan oltu yhtä mieltä.
Harras vanhauskoinen voi vakuuttaa, että arvot
tulevat jumalilta.
Humanismin mukaan arvot ovat inhimillistä alkuperää.
Posthumanismin mukaan arvot ovat evoluution ja yhteisöissä
elämisen vuorovaikutuksessa syntyneitä ja niitä voi olla myös
kehittyneimmillä eläimillä.
Sitten on vielä niitä, joiden mielestä arvot tulevat ihmisen
päästä mutta eivät kuulu mihinkään todellisuuteen.
Voidaan sanoa, että arvot ovat aineellisten aivojen rakenteittensa
ja saamiensa syötteiden perusteella muodostamia inhimillisen
tajunnan tiloja.
Tunteet ja käskyt
/ kiellot
Siveellisiin mielteisiin ja viesteihin vaikuttavat ajatustunteet
(emootiot), ja joskus on yksinkertaistettu asiaa yrittämällä
määritellä siveyskäsitteet ajatustunteiden (emootioiden) avulla.
Toisaalta joskus on yksinkertaistetty tilannetta kiinnittämällä
huomio siihen, että siveyskieli sisältää kehotusten ja kieltojen
tapaisia viestejä.
Jos siveysasioista olisi nykyistä suurempi yksimielisyys, voitaisiin
varmaan rakentaa malleja, jotka l |