YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON KOE 25.3.2011


Enintään 6 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0–6, paitsi muita vaativammat, +:lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0–9. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri
alakohtien enimmäispistemäärät.

1.      Useat katsomukset ihannoivat itsekuria ja kieltäytymistä elämän nautinnoista. Elämää rajoittavat monet säännöt.
       
a) Anna esimerkkejä tällaisista katsomuksista.
       
b) Kuinka elämän rajoituksia niissä perustellaan?
       
c) Mitkä ovat onnellisen elämän ehdot tällaisissa katsomuksissa?


  

Kuvat: Tykografi

2.      Selvitä elämänkatsomuksen, maailmankatsomuksen ja maailmankuvan käsitteitä. Voit havainnollistaa vastaustasi käsitekartan avulla.

3.      Pohdi julkisen ja yksityisen elämänpiirin eroa.

4.      Suomessa ja Ruotsissa on useita vähemmistöryhmiä. Suomalaiset muodostavat vähem-
mistöryhmän Ruotsissa. Somalit ovat nykyisin vähemmistöryhmä Suomessa. Mitkä tekijät
vaikuttavat vähemmistöryhmien oikeuksiin?   
 
5.      Ateismi on ollut merkittävä ja voimistuva aatesuuntaus Euroopassa ainakin 1700-luvulta lähtien. Kerro eurooppalaisesta ateismista. Voit ottaa vastauksesi lähtökohdaksi henkilöitä tai selvitellä aatehistoriaa Euroopassa.
   
6.      Suomen kansallisfilosofiksi nimetty J. V. Snellman puhui kansallishengestä, joka ohjaa Suomen kansan kohtaloita. Puhutaan myös nationalismista ja isänmaallisuudesta. Miten nämä käsitykset puhuttelevat nykyisessä monikulttuurisessa ja globalisoituvassa maailmassa?

7.      Ennustajat ja selvännäkijät tarjoavat palveluksiaan maksua vastaan. Voimme olettaa, että
tarjonta vastaa kysyntää. Onko kyseessä huvitus, terapia vai tulevaisuutta koskeva tieto?


               
Helsingin Sanomat 14.3.2010

8.     

”Puritanismin yhteyteen syntyi koulukunta, joka suhtautui vastahakoisesti koko sen sosiaalisen teorian ydinajatukseen, jonka ilmauksena olivat olleet sekä yksityinen hyväntekeväisyys että julkinen avustus. ’Yleisenä sääntönä koko Englannissa’, kirjoitti eräs lentokirjasen tekijä vuonna 1646, ’on ruoskia ja rangaista vaeltavia kerjäläisiä.’

Köyhät eivät ole olosuhteitten, vaan omien ’joutilaitten, epäsäännöllisten ja paheellisten elämäntapojensa’ uhreja. Oikeinta hyväntekeväisyyttä ei ole heidän tarmonsa herpauttaminen avustuksilla, vaan heidän luonteensa uudistaminen niin, että avustus tulee tarpeettomaksi. Ankaraa taloudellista riistoa saarnattiin julkisena velvollisuutena. Jotkut
arvelivat, että pelastus saavutettaisiin vähentämällä juhlapäivien määrää. Piispa Berkeley esitti Irlannin oloja silmällä pitäen, että kaikki voimakkaat kerjäläiset pidätettäisiin ja otettaisiin yhteiskunnan orjiksi määrävuosiksi.”

Edvard Westermarck, Christianity and Morals (1939)
(suomennos Väinö Meltti 1984)

       
Millaisia käsityksiä köyhyydestä lainauksessa esitetään ja kuinka ne suhtautuvat hyvinvointivaltion ihanteisiin?

+ 9.      Biologinen evoluutio on yleisesti hyväksytty teoria luonnontieteissä. Puhutaan myös kulttuurisesta evoluutiosta. Pohdi biologisen ja kulttuurisen evoluution suhdetta.
       
+ 10.      Puhtauskäsitykset ovat kulttuurisidonnaisia. Perinteisissä käsityksissä ei puhuta bakteereista ja viruksista. Lika koetaan kuitenkin vaaralliseksi. Kuvaile erilaisia puhtauskäsityksiä ja arvioi niiden kulttuurista merkitystä.