Jumalaton kulttuurilehti 58
Godless Culture Magazine 58


Tammikuu January 2011

Julkaisija: Suomen ateistiyhdistys ry Sähköposti: info@ateismi.fi



Publisher: Atheist Association of Finland E-mail: info@ateismi.fi



Sisällysluettelo

Verkkojulkaisun vastaava toimittaja fil.maist. Erkki Hartikainen

Editor of the net magazine: Erkki Hartikainen, MA

Tämä on viimeksi päivitetty 31.1.2011.
Last uppdate 1/31/2011.


Important things: Tärkeät asiat:
15 books in Finnish 15 kirjaa suomeksi

Elämänkatsomustieto Life View (in Finnish)

Sanasto Sanasto
Peruskoulu et1-2 et1 et2 et3 et4 et5 et6 et7 et8 et9
Lukio et10 et11 et12 et13 et14
Elämänkatsomustieto, kotisivu etkirjat

Analytical Logical Empiricism: see

http://etkirja.pp.fi/ale.htm

Dictionary of Atheism
Atheists in action
Physics pages of Pekka T. Laakso

Tilaa kirja

Sisällysluettelo Contents
  1. Pääkirjoitus
    1. et7.htm on uusittu
    2. Ensimmäinen kunnollinen suomenkielinen artikkeli suvaitsevuudesta on julkaistu
    3. et9.htm on uudistettu
    4. et8.htm on uudistettu
    5. Ateistit poistetaan Vapaa-ajattelijain liiton säännöistä
    6. Onko esitys mustaa huumoria?
    7. Vapaa-ajattelijat vastaan kokoomusnuoret
  2. Ennuste: Vuonna 2030 neljäsosa ihmiskunnasta muslimeita
    1. Tietojenkäsittelytieteilijät ovat viimein kaataneet metafyysikot
    2. Modaalilogiikka, moniarvoinen logiikka ja sumea logiikka
    3. Arthur Papia metsästämässä
    4. Ylästeen elämänkatsomustiedon aineistoratkaisut
    5. Tietotekniikan käyttö elämänkatsomustiedon opetuksessa
    6. Saatanan tunarit!
    7. Opettaako Eikka oman opetussuunnitelmansa mukaan?
    8. Jumaluustieteilijät johtavat elämänkatsomustiedon opetusta
    9. etkirjat uusitaan
  3. Kari Pasasen juonittelut
  4. Five hundred Pakistani religious scholars said
  5. Alabama Governor Slurs Non-Cristians
    1. Atheists Denounce "Religious Chauvinism"
  6. Nu väntar sämre tider för församlingarna i Sverige
  7. Tro och vanvett
  8. Myös Belgiassa erotaan kirkosta
  9. Paavi kehottaa Pakistania luopumaan jumalanpilkkalaista
  10. Johannes Paavali II:n pyhimysprosessi etenemässä
  11. Yleisöltä
    1. Tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton liittoneuvostossa
    2. Tapahtui Keski-Suomessa
    3. Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Jussi K. Niemelä on nyt syntipukki
    4. Viiltävän todenmukaista
  12. Mäntin tarina
  13. Jussi K. Niemelä on eronnut vihreistä
  14. Jussi K.Niemelän Vapaa-ajattelijain liiton luottokortilla ostamat kirjat
  15. Tarja Koivumäki taitaa olla...
  16. Muut lehdet
    1. Vartija: Jussi Pikkusaari
  17. Gravitation
  18. Geometria
  19. Ateismin määritelmä
  20. Ateistin määrittelemä
  21. Agnostikon eli jumalaongelmaisen määritelmä
  22. Uskonnon määritelmä
  23. Raamatun ristiriidat

Pääkirjoitus

et7.htm on uusittu

Erkki Hartikainen 31.1.2010

Koko peruskoulun elämänkatsomustiedon aineistot on nyt uusittu. et7:ää uusittaessa kävi kyllä sillä tavalla hassusti, että joukko opetussuunnitelman väitteitä oli pakko todeta paikkansapitämättömiksi.

Luultavasti tästä ei ole muuta seurausta kuin se, että mainittuja suunnitelmia tekevät ihmiset pitävät tulevaisuudessa näistä paikkansapitämättömistä väitteistä lujasti kiinni ja keksivät niitä lisää. Luovuutta riittää!

Ensimmäinen kunnollinen suomenkielinen artikkeli suvaitsevuudesta on julkaistu

Erkki Hartikainen 27.1.2011

et7.htm:n uusi versio julkistetaan 31.1.2011. Jo tässä rohkenen mainostaa siihen sisältyvää ensimmäistä kunnollista suomenkielistä artikkelia suvaitsevuudesta. Pääset lukemaan artikkelia napauttamalla
tästä.

et9.htm on uudistettu

Erkki Hartikainen 21.1.2010

Nyt peruskoulun ylästeen elämänkatsomustiedon aineisto et9 on Internetissä.

Lähiaikoina sinne ilmestyy myös uudistettu et7, jolloin kaikki peruskoulun elämänkatsomustiedon aineistot on uudistettu.

et8.htm on uudistettu

Erkki Hartikainen 18.1.2010

Peruskoulun ala-asteen elämänkatsomustiedon oppimateriaalien uudistaminen saatiin päätökseen, ja ensimmäisenä yläasteen oppimateriaalina uudistettiin e8.

Koska opetushallituksen opetussuunnitelmat on määritelty luokille 6-9, luokan 6 oppimateriaaleissa olevia aineistoja ei ole otettu mukaan luokan 8 oppiainestoihin, vaan aikaisemmissa aineistoissa esiintyviä aiheita on käsitelty eri tavalla.

Todennäköisesti seuraavaksi uudistetaan et9 ja aineistoon et7 jää loput.

Todettakoon tässä uudestaan, että mitään vanhaa ei jätetä pois, vaan vanhat aineistot ovat uusien perässä entisenlaisina.

Koska vanhoissa aineistoissa on paljon sellaista, mitä uusissa aineistoissa ei ole, opettajilta ei lopu ainakaan asiat.

Koska elämänkatsomustieto on kiusantekoaine uskontokuntiin kuulumattomille (jos heidät vapautettaisiin kokonaan uskontojen ja elämänkatsomsutiedon opetuksesta, valtava ihmisvirta alkaisi uskonnonopetuksesta pois. Asia tiedetään siltä ajalta, jolloin lukiossa ei ollut kiusantekoainetta), elämänkatsomustiedon opetusta johtavat kristillisporvait eivät aio muuttaa opetushallituksen opetussuunnitelmia sellaisiksi, että opiskelusta olisi uskontokuntiin kuulumattomille jotain todellista hyötyä.

Ateistit poistetaan Vapaa-ajattelijain liiton säännöistä

Erkki Hartikainen 14.1.2011

Eikka ehdotti ateistien poistamista Vapaa-ajattelijain liton säännöistä jo kauan sitten.

Nykyinen liittohallitus aikoo toteuttaa sen.

Melkein kaikkien älyttömyyksien pääarkkitehti on laittanut levitykseen seuraavan sääntöluonnoksen:
"
Vapaa-ajattelijain liitto ry
Säännöt
Hyväksytty liittokokouksessa 12.6.2011
Merkitty yhdistysrekisteriin …….………………
1 § Nimi ja kotipaikka
;; Yhdistyksen nimi on Vapaa-ajattelijain liitto ry, ruotsiksi Fritänkarnas förbund rf, saameksi Friijajurddasëaddjiid lihttu rs, kansainvälisissä yhteyksissä englanniksi The Union of Freethinkers in Finland. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.
;;; Liiton kotipaikka on Helsinki, toiminta-alueena koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Tarkoitus ja tavoite
; Liitto on uskonnottomien, sekulaaria yhteiskuntaa ajavien henkilöiden muodostamien rekisteröityjen yhdistysten keskusjärjestö.
;; Liitto ajaa uskonnottomien etuja, valvoo uskonnonvapauden toteutumista, tukee uskonnotonta kulttuuria sekä edistää uskontoihin sitoutumattoman universaalin etiikan leviämistä. Tavoitteena on kriittisyyden lisääminen uskontoja kohtaan, valtiokirkkojärjestelmän purkaminen lainsäädännöllisin muutoksin ja uskonnonopetuksen poistaminen kouluista. Liitto on poliittisesti sitoutumaton.

Katsomuksellinen perusta
; Liiton katsomuksellisena perustana on tieteen antama kuva maailmasta sekä rationaaliseen ajatteluun pohjautuva moraali. Tähän maailmankuvaan ei kuulu uskonnollisia oppeja, jotka selittäisivät maailman olemassaolon. Ihminen päättää elämänsä tarkoituksesta ja arvoistaan itse. Rationaaliseen sekulaariin etiikkaan kuuluu yksilön ja ajatuksen vapaus, suvaitsevaisuus, tasa-arvoiset ihmisoikeudet, vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä ja se, että uskonnolliset kuvitelmat eivät saa vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja moraalikäsityksiin.
;
Yhteiskunnalliset vaatimukset
;; Liitto vaatii, että
-; missään yhteiskunnallisessa toimessa ei edellytetä eikä harjoiteta uskonnollista toimintaa,
; -; kirkkojen jäsenmaksun kanto poistetaan verotuksen yhteydestä,
; -; uskontokunnille jaettava muu kuin kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja hautausmaiden ylläpitoon tarkoitettu rahallinen ja muu yhteiskunnallinen tuki lopetetaan,
; -; uskonnon opetus lopetetaan päiväkodeista ja kouluista, sen tilalla opetetaan universaalia etiikkaa,
; -; teologiset tiedekunnat lakkautetaan, uskontoilmiön tutkiminen siirretään muihin tiedekuntiin,
; -; rikoslaeista poistetaan uskonrauhaa ja jumalanpilkkaa koskevat pykälät,
; -; yleinen hautaustoimi siirretään vaiheittain yhteiskunnalle.

Toimintamuodot
;; Liitto
-; harjoittaa uskontokritiikkiä,
-; seuraa uskonnonvapauden toteutumista ja ryhtyy sen loukkauksien vaatimiin toimiin,;;;
-; harjoittaa valistus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa,
- ajaa lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla turvataan uskonnonvapaus ja katsomusten tasa-arvoinen kohtelu,
- on yhteistyössä liiton tavoitteita tukevien koti- ja ulkomaisten yhdistysten ja muiden tahojen kanssa.

Omaisuus ja lahjoitukset
;; Liitto omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta ja voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

3 § Toimielimet, toiminta- ja tilikausi, toimikaudet;

;; Liiton päättävät toimielimet ovat liittokokous, joka kokoontuu joka kolmas vuosi, jäsenkokous, joka kokoontuu liittokokousten välivuosina ja liittohallitus, josta näissä säännöissä käytetään myös nimitystä hallitus.
;; Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Varsinaisten liittokokousten välistä aikaa kutsutaan liittokokouskaudeksi. Puheenjohtajan, hallituksen sekä tilin- ja toiminnantarkastajien toimikausi on liittokokouskausi.;
;;;
4 § Jäsenyys

Jäseneksi pyrkiminen
; Liiton jäseneksi voidaan ottaa rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja toimintamuodot ja sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Jäsenyyttä anotaan kirjallisesti ja mukaan on liitettävä yhdistyksen säännöt, joiden tulee olla sopusoinnussa liiton tavoitteiden kanssa.
;; Jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenyhdistys, jäsen tai yhdistys.

Jäsenluettelo
; Liitto pitää jäsenyhdistyksistään ja niiden henkilöjäsenistä yhdistyslain mukaista jäsenluetteloa noudattaen siinä yhdistys- ja henkilötietolakia.
;
5 § Yhdistyksen eroaminen ja erottaminen

Eroaminen
;; Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti liitolle. Eroaminen tulee voimaan, kun hallitus on merkinnyt asian tietoonsa saatetuksi.
;; Jos yhdistys ei ole maksanut jäsenmaksuaan kolmena peräkkäisenä vuotena, hallitus voi katsoa sen eronneeksi liitosta.

Erottaminen
;; Hallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen liitosta, jos yhdistys ei täytä näissä säännöissä määrättyjä velvoitteita, toimii liiton tarkoitusta vastaan tai menettelyllään vakavasti vaikeuttaa liiton toimintaa. Erotetulla on oikeus pyytää päätöksestä muutosta liittokokoukselta kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Eronnut tai erotettu yhdistys menettää oikeutensa liitossa, eikä sillä ole oikeutta liitolle suorittamiensa maksujen palautukseen.

6 § Jäsenmaksut, muut jäsenyhdistyksen velvoitteet
;
; Jäsenmaksu eli liittomaksu määräytyy sen mukaan, kuinka monta jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä yhdistyksellä on kalenterivuoden lopussa.
;; Yhdistykset tilittävät liittomaksun liitolle vuosittain joulukuun loppuun mennessä ja tekevät samalla jäsenselvityksen hallituksen määräämällä tavalla.
;; Jos yhdistys on jättänyt jäsenmaksunsa yhtenä tai useampana vuonna maksamatta, yhdistys ei saa käyttää äänioikeuttaan liitossa.

7 § Liittokokous
;
;Ylin päätäntävalta liiton asioissa on liittokokouksella.

Aika ja koolle kutsuminen
;; Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi toukokuun – syyskuun välisenä aikana.
;; Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä sitä hallitukselta ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.
;; Hallituksen on vähintään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen varsinaista ja vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen ylimääräistä liittokokousta ilmoitettava yhdistyksille kirjeitse kokouksen aika ja paikka sekä mitä asioita kokouksessa käsitellään.

Liittokokousedustajat, äänimäärät, päätöksenteko
;; Jäsenyhdistys, jonka jäsenmäärä on vähintään viisi (5), on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan kutakin alkavaa viittäkymmentä (50) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentään kohti, ei kuitenkaan enempää kuin seitsemän (7) edustajaa. Jäsenmäärä todetaan yhdistyksen edellisen vuoden liittomaksusta. Edustajien valinta on tehtävä yhdistyksen päätösvaltaisessa kokouksessa. Edustajan on oltava yhdistyksen jäsen ja hän voi edustaa vain yhtä jäsenyhdistystä.
;; Liittokokousedustajat on ilmoitettava hallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista ja yhtä (1) viikkoa ennen ylimääräistä liittokokousta.
;; Liittokokouksessa on kullakin edustajalla yksi (1) ääni. Päätöksenteossa noudatetaan enemmistöpäätöstä. Äänten mennessä avoimessa äänestyksessä tasan voittaa se kanta, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Äänestys on toimitettava suljettuna, jos vähintään yksi viidesosa (1/5) äänioikeutetuista sitä vaatii. Suljetussa äänestyksessä ja vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
;;
Läsnäolo-oikeus
;;; Hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä, liiton toimihenkilöillä, liiton lehden edustajalla, tilin- ja toiminnantarkastajilla, kunniapuheenjohtajilla ja toimistohenkilökunnalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei kokous muuta päätä.

Liittokokousesitykset
;; Ehdokkaita liiton luottamushenkilövaaleihin voivat asettaa liittokokousedustajat liittokokouksessa, jäsenyhdistykset ennakkoon päätösvaltaisessa kokouksessaan ja yhdistysten yksittäiset jäsenet ilmoittautumalla vaalivaliokunnalle. Ennakkoon asetetut ja asettuneet ehdokkaat ilmoitetaan vaalivaliokunnalle kuusikymmentä (60) päivää ennen liittokokousta. Valiokunta toimittaa sille määräaikaan mennessä ilmoitetuista ja ilmoittautuneista ehdokkaista yhteenvedon mahdollisine esittelyineen yhdistyksille neljäkymmentä (40) päivää ennen liittokokousta.;;;
;;; Muita esityksiä liittokokoukselle voi tehdä jäsenyhdistys, sen yksityinen jäsen ja liittohallitus.; Esitykset on toimitettava hallitukselle kuusikymmentä (60) päivää ennen liittokokousta. Hallituksen on annettava esityksistä lausuntonsa ja lähetettävä ne esitysten kanssa yhdistyksille viimeistään neljäkymmentä (40) päivää ennen liittokokousta.
;;;;;
8 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat

1. Käsitellään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta.
2. Esitellään hallituksen laatima edellisen kalenterivuoden tilinpäätös sekä tilin- ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto.
3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle edelliseltä vuodelta.
4. Päätetään liittokokoukselle tehdyistä esityksistä.
5. Päätetään liiton seuraavan liittokokouskauden tavoiteohjelmasta sekä hyväksytään liiton
;; seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
6. Päätetään seuraavan vuoden liittomaksu.
7. Hyväksytään seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio.
8. Määrätään hallituksen jäsenten sekä tilin- ja toiminnantarkastajien palkkiot.
9. Valitaan liiton puheenjohtaja.
10. Valitaan hallituksen jäsenet, heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä viisi (5) yhteistä varajäsentä järjestyksessä yhdestä viiteen (1-5).;
11. Valitaan kaksi (2) varsinaista tilin- ja toiminnantarkastajaa, joista ainakin toisen on oltava
;;;;;; HTM tai KHT, ja heille henkilökohtaiset varamiehet.;
12. Käsitellään muut asiat.

9 § Jäsenkokous
;;
Aika
;; Varsinainen jäsenkokous pidetään liittokokousten välivuosina toukokuun – syyskuun välisenä aikana.
;;
Koolle kutsuminen, yhdistysten edustajien valinta, päätöksenteko, läsnäolo-oikeus
;; Jäsenkokouksen koolle kutsumisessa, edustajien valinnassa ja ilmoittamisessa sekä päätöksenteossa noudatetaan näissä säännöissä liittokokoukselle niistä annettuja määräyksiä.

Äänimäärä, jäsenkokousedustajat, etäosallistuminen
;; Jokaisella äänivaltaisella jäsenyhdistyksellä on jäsenkokouksessa yksi (1) ääni.
;; Jäsenyhdistys, jonka jäsenmäärä on vähintään viisi (5), on oikeutettu lähettämään jäsenkokoukseen yhden (1) äänivaltaisen edustajan.
;; Äänioikeutettu jäsenyhdistys voi osallistua jäsenkokoukseen myös ennakkoon kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla.
;;
10 § Varsinaisessa jäsenkokouksessa käsiteltävät asiat

1. Käsitellään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta.
2. Esitellään hallituksen laatima edellisen vuoden tilinpäätös sekä tilin- ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto.
3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle edelliseltä vuodelta.
4. Hyväksytään liiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.
5. Päätetään seuraavan vuoden liittomaksu.
6. Hyväksytään seuraavan vuoden tulo- ja menoarvio.
7. Valitaan liittokokousta edeltävänä vuonna vaalivaliokunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.;;
8. Käsitellään muut asiat.

11 § Liittohallitus

Kokoonpano
; Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan (8) jäsentä.
;; Liiton luottamustoimiin voidaan valita vain jäsenyhdistyksen jäseniä. Heidän erottuaan yhdistyksestään liittymättä toiseen tai tultuaan erotetuksi heidät katsotaan eronneeksi luottamus-toimestaan.

Kokoukset
;; Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle neljän jäsenen vaatimuksesta.
;; Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä on paikalla tai osallistuu kokoukseen etäkokousohjeiden mukaisesti. Kokouksesta estyneen jäsenen on ilmoitettava esteestä puheenjohtajalle ja varajäsenelleen ajoissa. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä.
;; Kokousten esityslistan valmistaa puheenjohtaja yhdessä työvaliokunnan kanssa, pöytäkirjoista vastaa puheenjohtaja yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.

Järjestäytyminen
;; Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajan, joka samalla toimii liiton varapuheenjohtajana, sekä työvaliokunnan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, taloudenhoitajan ja muita tarpeellisiksi katsomiaan toimihenkilöitä.
;; Toimikautensa alussa hallitus kartoittaa tavoiteohjelman, toimintasuunnitelman ja muiden toimien edellyttämän vastuuhenkilö- ja työryhmätarpeen, nimeää keskuudestaan, varajäsenistä ja jäsenyhdistyksistä sihteereitä tai vastuuhenkilöitä ja työryhmiä em. tehtäviin, määrittää näiden tehtävät sekä päivittää eri elinten ja henkilöstön toimintaohjesäännöt.
;;
Varajäsenet
;; Hallituksen toiminnasta pysyvästi estyneen tai eronneen jäsenen tilalle siirtyy hänen henkilökohtainen varajäsenensä, jolloin varajäsenen tilalle astuu yhteinen varajäsen sijajärjestyksessä. Kummankin paikan avautuessa samanaikaisesti varsinaisen jäsenen paikka täyttyy ensin.;
;; Jos liiton puheenjohtaja on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä tai paikka avautuu kesken toimikauden, varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä, kunnes liitto- tai jäsenkokous valitsee uuden.

12 § Liittohallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on
1) hoitaa, ohjata ja valvoa liiton asioita sääntöjen, tavoiteohjelman ja toimintasuunnitelmien mukaisesti sekä panna toimeen liittokokouksen päätökset,
2) huolehtia liiton taloudesta ja omaisuuden hoidosta,
3) laatia vuosittaiset toimintakertomukset, tilinpäätökset, toimintasuunnitelmat ja talousarviot, laatia tavoiteohjelma sekä huolehtia liitto- ja jäsenkokousten koollekutsumisesta ja esityslistoista,
4) hyväksyä uudet jäsenet, päättää jäsenen erottamisesta ja pitää jäsenluetteloa,
5) hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä,
6) ottaa liitolle tarpeellisiksi katsotut toimihenkilöt,
7) päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä omaisuuden hankkimisesta tarvittavine lainanottopäätöksineen. Liiton toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä päättää liittokokous.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on
1) yhteistyössä hallituksen kanssa johtaa liiton toimintaa ja liiton toimistoa,
2) kutsua koolle hallitus, valmistella käsiteltävät asiat ja johtaa kokousta,
3) edustaa yhdistystä hallituksen päätösten mukaisesti.

Hallituksen jäsenen tehtävät
;; Hallituksen jäsenen tehtävänä on paitsi osallistua hallituksen päätöksentekoon olla mukana valmistelemassa käsiteltäviä asioita ja tarvittaessa toimeenpanna niitä, seurata liiton tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumista ja tehdä aloitteita.

13 § Toimintaohjesäännöt

; Liiton henkilöstön sekä eri elinten tehtävät ja toiminta voidaan tarkemmin määritellä toimintaohjesäännöissä. Ne laatii, päivittää ja hyväksyy hallitus ja ne saatetaan asianomaisten käyttöön.
; Liitolla on liitto- ja jäsenkokousohjesääntö, hallituksen kokousohjesääntö, joka sisältää mm. ohjeet etäosallistumisesta, talous- ja omaisuudenhoitosääntö sekä toimintaohjesäännöt lehden toimittamisesta, tiedottamisesta sekä yhteydenpidosta jäsenyhdistyksiin.
;
14 § Nimenkirjoittajat
;
;; Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai, puheenjohtajan ollessa estynyt tai hänen valtuuttamanaan, varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa, kaksi aina yhdessä.

15 § Talous
;
;; Tilit jätetään tilin- ja toiminnantarkastajille muiden tarpeellisten asiakirjojen kanssa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Näiden tulee ennen toukokuun alkua antaa kirjallinen tilin- ja toiminnantarkastuslausuntonsa liittokokoukselle esitettäväksi.

16 § Muita määräyksiä

Vaalivaliokunta
;; Vaalivaliokunnan tehtävänä on 1) antaa yhdistyksille ohjeet ja määräpäivät ehdokasasettelusta liiton luottamustoimiin sekä toimittaa niille yhteenveto ehdokkaista, 2) valmistella liittokokoukselle esitys, jossa kaikkien vaalikelpoisten ehdokkaiden esittelyn lisäksi on valiokunnan oma suositus liiton puheenjohtajan ja hallituksen valitsemiseksi perusteluineen, 3) tehdä ehdotus liittokokouksen puheenjohtajiksi ja sihteereiksi.
;; Vaalivaliokuntaan kuuluu jäsenkokouksen valitsemat viisi (5) jäsentä. Jäsenet eivät saa olla liiton luottamushenkilöitä. Valiokunta valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan.

Periaateohjelma, ohjesäännöt,
; Liitolla on liittokokouksen hyväksymät periaateohjelma, äänestys- ja vaalijärjestys sekä ansiomerkkiohjesääntö.

Ansiomerkit ja kunniamaininnat
;; Hallitus voi myöntää jäsenyhdistysten jäsenille ja muille ansioituneille ansiomerkkejä ja kunniamainintoja sekä jäsenyhdistyksille ja muille tahoille kunniamainintoja ansiomerkkiohjesäännön mukaisesti.
;
Jäsenyydet muissa järjestöissä
;; Liitto voi olla jäsenenä liiton tarkoitusperien suuntaisissa koti- ja ulkomaisissa järjestöissä. Jäsenyydestä päättää hallitus.

Henkilökunta
;; Hallitus valitsee tarpeellisiksi katsottavat toimihenkilöt ja työntekijät, määrää heidän toimenkuvansa ja palkkauksensa, laatii heille työsopimukset sekä työsäännöt, valvoo heidän toimintaansa ja päättää heidän erottamisestaan. Henkilökunnan lähimpänä esimiehenä toimii liiton puheenjohtaja, ellei hallitus muuta päätä.

17 § Sääntöjen muuttaminen ja voimaan astuminen
;
; Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia varsinaisessa liittokokouksessa, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kokouksessa niitä kannattaa. Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.
;; Nämä säännöt astuvat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

18 § Liiton purkaminen
;
;; Liiton purkamisesta päättää liittokokous. Päätös astuu voimaan, jos liiton purkamista on kahdessa perättäisessä, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Purkamisesta on mainittava kokouskutsussa.
;; Jos liitto lopettaa toimintansa tai puretaan, jäljellä olevat omaisuus ja varat luovutetaan ensisijaisesti liiton jäsenyhdistyksille, liiton tavoitteita ajavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai ellei tällaisia ole, muulle vastaavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle siten kuin purkava kokous päättää."

Onko esitys mustaa huumoria?

15.1.2011

En tiedä kuka on tämä kaikkien älyttömyyksien pääarkkitehti joka nuo säännöt on laittanut levitykseen, mutta ei kai niitä ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Kun muutama vuosi takaperin erosin kirkosta oli yhtenä syynä kirkon ahneus. Kiukutti kun kirkolle lahjoitettiin yhteiskunnan toimesta liki 100 miljoonaa euroa hautausmaiden ylläpitämiseen. Sitten vielä seurakunnat saa rahaa kirkkojensa ja seurakuntatalojensa tyhjänä pitämiseen.
;
Paikalliseen vapaa-ajattelijayhdistykseen menin jäseneksi kun huomasin, että vaparit vastustavat tätä rahoitusta ja vaativat oikeutta perustaa omia hautausmaitaan ja hautaustoimen ottamista yhteiskunnan tehtäväksi. Ajattelin, että tuommoista porukkaa voi vaikka pienellä jäsenmaksulla tukea.
;
Nyt nämä säännöt sitten sanovat, että vapaa-ajattelijat kumminkin haluavat yhteiskunnan pysyvästi maksavan kirkolle hautausmaista ja vanhoista rakennuksista. Sitten vielä kuin vanhasta muistista puhutaan hautausmaiden kunnallistamisesta, jonka pitäisi käydä vaiheittain, niin alkaa miettimään, että mitä vaiheita siinä tarvitaan ja mihin onkaan tullut mentyä mukaan.
;
Niin, että voisiko joku sanoa täällä lehdessä, että onko tuo pääarkkitehti vaan joku semmoinen kaveri kun tykkää lähetellä mustaa huumoria, vai onko tuossa ihan oikeasti Vapaa-ajattelija liiton säännöt.;
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;; Nimimerkki. Hämmentynyt

Vapaa-ajattelijat vastaan kokoomusnuoret

Jori Mäntysalo kirjoittaa:

Ymmärrän kysymysten riippumattomuuden merkityksen. En vain oikein näe miten kaikkia asioita voi kysyä toisistaan riippumatta. Jollain tapaa hautaustoimi on hoidettava, jos sitä ei nykymallilla hoideta -- ja ei kai kukaan meistäkään vaadi, että evlut kirkko hoitaa homman kuten nyt, mutta ei saa yhteisöveroa tai muuta korvausta siitä?

Nimimerkki Keskustelua seurannut kommentoi:
 
Kommentti: Kun kokoomusnuoret vaativat yhteisöveron poistamista Evlut ja Ortod. kirkoilta, niin Vapaa-ajattelijat on jopa sääntöihinsä kirjaamassa tämän rahoitusmuodon säilyttämistä ja Mäntysalon mielestä kukaan meistä ei voisi olla edes vaatimassa sen poistamista.
 
Tässäpä hauska tapa erottautua puoluepolitiikasta.        

Ennuste: Vuonna 2030 neljäsosa ihmiskunnasta muslimeita

STT–AFP

Washington. Maailman muslimiväestö kasvaa kaksi kertaa muuta väestöä nopeammin seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, ennustaa amerikkalainen tutkimuslaitos.

Pew Forum on Religion ja Public Life -laitos arvioi, että vuonna 2030 reilu neljännes maailman ihmisistä on muslimeita. Maapallolla on tuolloin 8,3 miljardia asukasta.

Muslimiväestö lisääntyy 1,5 prosenttia vuodessa, muut keskimäärin 0,7.

Euroopassa asuvien muslimien määrän ennustetaan lisääntyvän miltei kolmanneksen nykyisestä, ja heitä olisi lähes 60 miljoonaa.

Ranskan ja Belgian asukkaista joka kymmenes on tuolloin islaminuskoinen, ja Ruotsissakin luku on lähellä kymmenesosaa.

Euroopassa muslimeja on eniten Venäjällä, jossa heitä on vuonna 2030 yli 14 miljoonaa.

Islamilaisten enemmistö asuu kuitenkin Aasian ja Tyynenmeren alueella.                                   

Tietojenkäsittelytieteilijät ovat viimein kaataneet metafyysikot

Erkki Hartikainen 14.1.2011

Odotellessani alempana mainittua kirjaa ryhdyin metsästämään uusinta tietoa syysuhteesta ja tosiasiain vastaisista ehtolauseista.

Edellisen kerran muistan pohtineeni asiaa 1960 -luvulla Helsingin yliopistossa edesmenneen Tauno Nybergin keskustelevilla kursseilla. Päädyimme ratkaisuun, jonka molemmat unohdimme, mutta onneksi joku on keksinyt sen uudestaan.

Vuoden 2000 paikkeilla alkoi tapahtua. Tietojenkäsittelytieteilijät heittivät filosofien paperit roskikseen ja kehittivät mallin, joka toimii oikeassa tieteessä.

Luultavasti tieto ehtii filosofien lehtiin lähiaikoina (tuleva kirjoitus on pöydälläni, reilut tutkijat eivät rahasta). Siitä vaan opettamaan reiluutta, filosofi Timo Airaksinen!

Modaalilogiikka, moniarvoinen logiikka ja sumea logiikka

Erkki Hartikainen 14.1.2011

Ei ole mitenkään vaativaa käyttää modaalilogiikkaa, moniarvoista logiikkaa ja sumeaa logiikkaa tietokoneohjelmissa. Minäkin eläkeläisenä osaan vielä kirjoittaa sellaisia ohjelmia.

Yhtään tietokonetta ei ole vielä rakennettu toimimaan jollain edellä mainituista logiikoista. Kaikki tietokoneet toimivat kaksiarvoisella eli binäärilogiikalla. Turingin pullonkaulakin on onnistuttu kiertämään suoritinsuunnittelulla, säikeistämisellä ja muilla rinnakkaisen ja hajautetun tietojenkäsittelyn keinoilla.

Tekniikkaan ei ole edes lähitulevaisuudessa tulossa muita muutoksia kuin nykyisen kaltaisten laitteiden ja ohjelmistojen toiminnan tehostamista.

Tietokone palauttaa eli redusoi edellä mainitut logiikat kaksiarvoiseen eli binäärilogiikkaan, ja tietokone tekee sen täydellisesti. Tietokone on lähes deterministisnen lukuun ottamatta sitä, että siihen tulee vikoja kuten mihin tahansa elektroniseen laitteeseen ja että ihmiset kirjoittavat ohjelmia ja niisä on virheitä.

Arthur Papia metsästämässä

Erkki Hartikainen 12.1.2011

Selvittäessäni ns. analyyttisen folosofian historiaa olen hankkinut käytettyinä sekä Papin teoksen; Elements of Analytic Philosphy (1949) että Feiglin ja Sellarsin lukemiston Readings in Philosophical Analysis (1949).

Yrittäessäni hankkia Papin artikkelia The Different Kinds of A Priori havaitsin, että pelkästä artikkelista pyydetään 15 euroa. Tilasin kirjan, jossa on kaikki Papin loogisen empirismin vastainen aineisto käytettynä ja hinta oli pakkaus- ja postikuluineen 20,74 euroa.

Kuten Oiva Ketonen aikoinaan totesi, filosofin pitää olla varakas. Siitä on valitettavasti yhtteiskunnallisia seurauksia.

Ylästeen elämänkatsomustiedon aineistoratkaisut

Erkki Hartikainen 12.1.2011

Koska yläasteen elämänkatsomustietoa näköjään opetetaan jonkinlaisena yhtenä möykkynä, oli vaikeaa löytää opetussuunnitelman listaa, jossa aineistot olisi järkevästi jaettu eri luokille.

Koska isot kokonaisuudet pitää jakaa kolmen luokan kesken, niiden jaon suhteen on noudatettu Ressun yläasteen opetussuunnitelmaa siten, että historian osuutta on vähennetty ja etiikan ja "maailmanuskontojen" osuutta on lisätty.

Kaikki entinen aineisto säilyy uuden aineiston jatkeina lukuun ottamatta niitä suuria kokonaisuuksia, joita on vaihdettu luokkien kesken.

Itse kirjat on ollut yöäasteen luokkien osalta pakko jakaa joukkoon erillisiä tiedostoja siitä syystä, että tämä vanha eläkeläiskone ei oikein 4 gigan muistilla siedä nykyistä suurempia html -tiedostoja.

Udistettuja aineistoja alkaa ilmestyä Internetiin tämän tammikuun aikana.

Tietotekniikan käyttö elämänkatsomustiedon opetuksessa

Erkki Hartikainen 10.1.2011

Tietotekniikan käyttö kouluissa ei ole edistynyt eikä edisty. Sen; syiden pohtiminen ei kuulu tähän lehteen. Kuitenkin kouluissa on tietotekniikkaluokkia, ja monissa muissa luokissa opettajan käytössä on tietokone ja jokin laite, jolla tietokoneen tekemää kuvaa voidaan näyttää koko luokalle.

Minun mielestäni viimeksi mainittu laite voisi nykyään olla erittäin suuri led -näyttö. Opettetuani huomattavan pitkään tietotekniikkaa aikuisille opin, että muiden laitteiden kanssa on kaikenlaista sählinkiä.

Jos tavallisesti pienehkön elämänkatsomsustiedon opetusryhmän käyttöön saadaan tietotekniikkaluokka, ainakin yläasteen ja lukion oppilaat voivat käyttää sitä tiedon ja myös epätiedon hakemiseen.

Näillä sivustoilla olevia aineistoja voistaisiin käyttää suoraan tietokoneen näytöltä.

Jos luokassa on pelkästää opettajan tietokone ja näyttö koko luokalle, samaa voidaan tehdä niin, että oppilaat kyselevät ja opettaja toimii tietokoneen käyttäjänä. Tämä sopii myös ala-asteelle.

Saatanan tunarit!

Erkki Hartikainen 9.1.2011

Kun elämänkatsomustiedon opetuksesta sovittiin sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Mikko Ekorren kanssa, en pitänyt riittävästi puoliani.

Minä olisin halunnut, että elämänkatsomustiedon opetus olisi suunnattu yksiselitteisesti uskonnottomille ja että tämä olisi sanottu koululaissa.

Ruotsin mallin mukaista uskonnonopetusta ajaneet Pekka Elo ja erään kirkon ihmiset onnistuivat sabotoimaan tämän, ja lakiin tuli uskonnottomien sijasta "uskontokuntiin kuulumattomat".

Kirkon kannan ymmärtää helposti, sillä kirkkoon kuuluvat uskonnottomat haluttiin lailla pois elämänkatsomustiedon opetuksesta. Myös Pekka Elo teki tiettäväksi, että ei lakiin voida laittaa näin epämääräistä ryhmää.

Saatanan tunarit! Jos ette olisi silloin ajaneet yhdessä kirkon kanssa epäoikeudenmukaista muotoilua, elämänkatsomustiedon opetukseen voisivat mennä kaikki, joiden vanhemmat ilmoittautuisivat uskonnottomiksi.

Kun olen vuosikymmeniä pyöritellyt eri yhteyksissä Suomea sitovia ihmisoikeusasiakirjoja ja itsekin tehnyt niiden perusteella menestyksellisen kantelun, joka johti uuden oppiaineen syntyyn, en voi sanoa Pekka Elon salaseuralle muuta kuin "saatanan tunarit"!

Opettaako Eikka oman opetussuunnitelmansa mukaan?

Erkki Hartikainen 9.1.2011

Ihmettelin aikanaan, miten Eikka sai joukon rehellisiä kommunisteja kannattamaan itseään Vapaa-ajattelijain liitossa. Eikka kun ei itse ole mikään rehellisyyden perikuva.

Kun tutkin Eikan itsensä tekemää Karkkilan opetussuunnitelmaa, oivalsin, että Eikka on varmaan heiluttanut sitä paperia, joka on pelkkää paperia ja jolla ei ole mitään merkitystä edes Karkkilassa, vanhoille kommunisteille.

Mitä nimitystä tästä mahdettiinkaan käyttää?

Jumaluustieteilijät johtavat elämänkatsomustiedon opetusta

Erkki Hartikainen 8.1.2011

Elämänkatsomustiedolle on monenlaisia opetussuunnitelmia. Kun olen uusinut toimittamiani oppiaineistoja niin, että niiden alussa on kristillisporvarillinen osio, olen yrittänyt löytää jotain järkeä paikallisista opetussuunnitelmista.

Helsingin normaalilyseossa eli Norssissa elämänkatsomustietoa opettavat teologit, joista satun tuntemaan Karvisen. Opetussuunnitelmaan oli laitettu "maailmanuskonnot", vaikka mitään sellaista ei ole opetushallituksen ohjeissa.

Myös Viikin normaalikoulussa elämänkatsomustietoa opettaa uskonnonopettaja, mutta ala-asteen opetussuunnitelma on kohtuullinen. Luokkien 1-6 oppimateriaaleissa on suurin piirtein tämän opetussuunnitelman mukaiset osiot.

Yläasteen oppiaineistoihin olen jo aikaisemmin lisännyt "maailmanuskonnot" koska tietty kirkon viides kolonna alkoi tässä maassa vouhottaa siitä.

Myös yläasteen oppimateriaaleihin tullaan aivan lähiaikoina kirjoittamaan kristillisporvarilliset osiot.

etkirjat uusitaan

Erkki Hartikainen 17.1.2011

Elämänkatsomustiedon oppimateriaalit Peruskoulu et1-2 et1 et2 et3 et4 et5 et6 et8 on nyt uusittu siten, että et1-2 on jaettu jaettu kahteen osaan ja osien alkuun on kirjoitettu kristillisporvarilliset osiot. Kaikki vanha on mukana uusitun osan perässä tai joissain tapauksissa uusitun osan sisässä.

Pelkkä satukokoelma et1-2 on saatavana myös ennallaan esimerkiksi kotien ja päiväkotien käyttöä silmällä pitäen.

Uusiminen jatkuu.

Kari Pasasen juonittelut

KARI PASASEN JUONITTELUJA VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON LIITTOHALLITUKSESSA

Valitettavaa sinänsä, Kari Pasanen valittiin liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi vuoden 2008 liittokokouksessa. Sama liittokokous päätti yksimielisesti, Pasasenkin läsnäollessa, että koulujen etiikkaopetukseen ei saa hyväksyä mallia jossa opetus olisi kaikille oppilaille yhteistä. Ei edes joltakin osin. Liittokokouksen tarkoitus oli suojata uskonnottomista ja erilaisista uskonnollisista lähtökohdista tulevia lapsia joutumasta yhtenäistävän katsomusopetuksen kohteiksi.

Eipä aikaakaan, kun liittohallituksen jäsenenä tämä jäsenistölle epälojaali Kari Pasanen oli innokkaasti vaatimassa "maailmanetiikan" perustamista yhteiseksi kaikille oppilaille peruskouluun.

Ilmiselvää luottamusaseman väärinkäyttöä

kirjoittaa nimimerkki Ateisti

Five hundred Pakistani religious scholars said

(Reuters) - A politician gunned down over his opposition to Pakistan's blasphemy laws was buried on Wednesday after a murder likely to cow further those pushing for a more liberal and secular vision of Pakistani society.

Five hundred Pakistani religious scholars said that anyone who expressed grief over the assassination of Salman Taseer, governor of Punjab province, could suffer the same fate.

Taseer, a liberal politician close to President Asif Ali Zardari, had championed the cause of a Christian woman sentenced to death under the blasphemy laws which critics say are used to target religious minorities, often to settle personal scores.

His killing in broad daylight at a shopping centre in Islamabad Tuesday showed how difficult, and how dangerous, it would be to roll back a tide of religious conservatism which is growing in strength in the Muslim country of 170 million.

Taseer was killed by one of his guards, who said he was incensed by the politician's opposition to the blasphemy laws, in a parking lot at a block of shops popular with foreigners.

The scholars praised the "courage" and religious zeal of the killer, saying his action had made Muslims around the world proud. Pakistani officials said they were investigating whether the killing was part of a wider conspiracy.

The blasphemy laws have widespread support in a country that is more than 95 percent Muslim, and most politicians are loath to be seen as soft on the defence of Islam. Taseer, however, was an outspoken critic.

Thousands waved ruling Pakistan People's Party flags at Taseer's funeral at his official residence in the city of Lahore, which was attended by Prime Minister Yusuf Raza Gilani and other top government officials.

The Jamaat-e-Ahl-e-Sunnat Pakistan group of scholars making the veiled threat is from what is seen as a relatively moderate school of Islam in Pakistan. It is a vocal critic of militants violently opposed to the government and its ally Washington.

However, they have been leading protests in favour of the blasphemy law.

The hardline stand taken by them illustrates how difficult it can be for Washington, which sees Islamabad as indispensable in its war on militancy, to persuade Pakistani leaders to crack down harder on religious extremism.

"More than 500 scholars of the Jamaat-e-Ahl-e-Sunnat have advised Muslims not to offer the funeral prayers of Governor Punjab Salman Taseer nor try to lead the prayers," the group said in a statement.

"Also, there should be no expression of grief or sympathy on the death of the governor, as those who support blasphemy of the Prophet are themselves indulging in blasphemy."

Many people writing on social media have praised Taseer's assassination. When his accused killer, wearing a black hood, was brought to court in a police vehicle, some people screamed Allahu Akbar (God is greatest). Others threw rose petals.

The Jamaat-e-Islami, one of Pakistan's main Islamist parties, also said Taseer's assassination was justified.

Alabama Governor Slurs Non-Cristians

Atheists Denounce "Religious Chauvinism"

An Atheist; civil rights group is challenging remarks made Monday by Alabama Gov. Robert; Bentley who said that people who are not "saved" Christians are "not my; brothers and sisters..."

"There may be some people here today who do not; have living with them the Holy Spirit," Bentley told a church audience; celebrating Martin Luther King Day.; "But if you have been adopted in; God's family like I have, and like you have if you're a Christian,; (sic) and if you're saved and if the Holy Spirit lives within you like; the Holy Spirit lives within me, then you know what that makes?; It; makes you and me brothers and it makes you and me brother and; sister."

"Gov. Bentley is recklessly dividing the people of his state; into two camps based upon religion," said Dave Silverman, President; of American Atheists.; "He's saying that in his state, people are; not equal, and that those who embrace Christianity are presumably; more valued by the highest elected political official in; Alabama."

"The governor was elected to uphold the Constitution, not rate; the citizens of his state based upon their religious beliefs or the lack; thereof," Silverman added.

Blair Scott, a resident of Alabama and; Communications Director for American Atheists, expressed disappointment that; the governor made such contentious remarks at a gathering celebrating the; heritage of the late Dr.; Martin Luther King.

"Even though he was; religious, Dr. King was also a believer in unity and equality, not; division.; He wanted people to be judged on their character, not on; factors like skin color or their private convictions in respect for; religion."

Scott urged the governor to apologize to the 300,000; Alabamians who profess no religion, and others in the state who are; members of non-Christian faiths.

"It's not the job of our governor to; be promoting religion," said Scott. "He was elected governor of all the; people, not just those who meet some religious statistical; profile."

Nu väntar sämre tider för församlingarna i Sverige

Åtta av tio församlingar tror att den ekonomiska situationen blir sämre de närmaste två åren än den var 2010. Det visar Kyrkans Tidnings stora ekonomienkät med kanslichefer och kyrkokamrer i hela landet.

Det är den eftersläpande effekten av lågkonjunkturen 2008–2009, fortsatt medlemstapp och ökade kostnader som ligger bakom svaren. Kyrkans församlingar får sina kyrkoavgifter med två års eftersläpning mot de år som medlemmarna tjänar in dem.

Det är alltså först nu som det dystra året 2009 drabbar församlingarna med full kraft. Slutavräkningen på Skatteverkets förskott kommer i år att sluta med ett minus för många.

Enligt den bedömning som kyrko­ekonomerna nu gör kommer det till och med att bli något sämre 2012 än i år.

Tro och vanvett

Se http://trovettvanvett.blogspot.com/

Myös Belgiassa erotaan kirkosta

Vahvasti katolisessa Belgiassa leviää ihmisten into erota kirkosta. Belgiassa ei tehdä valtakunnallisia tilastoja kirkon jäsenyydestä, mutta eroamisessa auttava järjestö saa jatkuvasti yhä enemmän yhteydenottoja.

Maallisen moraalin ystävät -järjestö auttaa halukkaita "purkamaan kasteensa" eli eroamaan katolisen kirkon kasterekisteristä. Järjestö toimii neljässä Belgian kymmenestä maakunnasta.

Viime vuonna järjestö avusti 1 700 ihmistä eroamaan, kertoo uutistoimisto AFP. Vaikka luku ei ole suuri, antaa se osviittaa liikkeen suunnasta. Vuonna 2009 avustettavia oli 380 ja 2008 vain 66.

Viime vuosi oli pedofiiliskandalin vuoksi äärimmäisen vaikea Belgian katolisille. Huhtikuussa ilmeni, että Brüggen piispa oli hyväksikäyttänyt sukulaispoikaansa 13 vuoden ajan. Syyskuussa asiaa tutkinut komitea paljasti kaikkiaan lähes 500 tapausta, joissa papit ja muut seurakunnan työntekijät olivat käyttäneet lapsia seksuaalisesti hyväkseen.

Kirkko on pyytänyt anteeksi tapahtunutta ja myöntänyt, ettei se ole käsitellyt ongelmaa riittävällä tavalla.

Pedofiliakohun ohella moni belgialainen kokee, ettei katolisella kirkolla ole enää yhteyttä nykyaikaiseen yhteiskuntaan.

Kirkko itse vähättelee eroamisia. Belgialaisista 64 prosenttia on edelleen kirkoon kastettuja. Luku ei ole mainittavasti laskenut viime vuosina.

Uusi mielipidekysely on kuitenkin kirkon kannalta huolestuttava. AFP:n mukaan vain kahdeksan prosenttia belgialaisista luottaa katoliseen kirkkoon. Edellisessä kyselyssä lokakuussa 2009 kirkkoon luotti vielä 28 prosenttia belgialaisista.

AFP

Paavi kehottaa Pakistania luopumaan jumalanpilkkalaista

Paavi Benedictus XVI kehottaa Pakistania luopumaan kiistanalaisesta jumalanpilkkalaistaan. Paavin mielestä lakia käytetään tekosyynä oikeuttamaan väkivaltaa.

Johannes Paavali II:n pyhimysprosessi etenemässä

Kotimaa24

Paavi Benedictus XVI:n odotetaan hyväksyvän tällä viikolla edeltäjänsä paavi Johannes Paavali II:n tekemän ihmeen. Samalla on määrä lyödä lukkoon ajankohta, jolloin edesmennyt paavi julistetaan autuaaksi. Varsinainen pyhimykseksi julistaminen edellyttää vielä toisen hyväksytyn ihmeen.

Yleisöltä

Tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton liittoneuvostossa

Tauno Lehtosen sakinhivuttaminen ei täysin onnistunut - vaikka mafiosot rääkyivätkin Lehtosen niskaan tulta ja tulikiveä

Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus oli työntänyt liittovaltuuston 20.10.2010 kokouksen asialistalle kohdan, jossa ilmiselvästi oli mafian tarkoitus järjestää sakinhivutusta liittohallituksen jäsenelle Tauno Lehtoselle. Tauno Lehtonen on ollut sillä tavoin epälojaali mafiosoja kohtaan, että Lehtonen on mafiosojen mukaan levittänyt luottamuksellisia tietoja ihan toisillekin. Siis jo on kumma kun vaikenemisen velvollisuus ei mene Lehtosen kaaliin, vaikka omertan miehet ovat Taunollekin alleviivanneet mikä on Cosa Nostraa.

Erityistä närää oli mafiosojen mielissä synnyttänyt se, että Tauno Lehtonen oli tuomioistuimessa puhunut tuomareille sellaista mikä Lehtosen mielestä oli totta. Mafiosot eivät olisi halunneet että Lehtonen (tai kukaan muukaan) kertoo tuomioistuimelle mafiosoille epäedullisia totuuksia.

Aika ilmeistä on, että mafiosojen etukäteen tekemä taivuttelu, painostus ja tajuttu sakinhivutuksen uhka, oli ohjannut useiden kuultavien kertomuksia tuomioistuimessa. Mafiosojen liittovaltuustossa ilmaisema antaa käsityksen siitä, miten rankkoja velvollisuuksia ja uhkia sisäpiiri oli asettanut liiton keskuudesta olleille todistajille.

Liittohallituksen yritys laittaa liittovaltuusto tekemään sakinhivutusta ei onnistunut. Valtuustossa löytyi suosiota Tauno Lehtoselle ja Lehtosen moittiminen jäi valtuustossa suunnilleen vain yhden äänivaltaisen tekemäksi. Lehtosta moittivat muistiot otettiin vastaan jäätävästi valtuuston enemmistön keskuudessa.

Liittovaltuuston kokouksessa Tauno Lehtosta arvostelivat jyrkästi liittohallituksen vt puheenjohtaja Robert Brotherus ja liittovaltuuston puheenjohtaja Olavi Korhonen.

Sen sijaan valtuutetut Martti Vaattovaara ja Jorma Snellman käyttivät Lehtosta tukevat puheenvuorot.
Liittohallituksen enemmistö toki jo vihaa Tauno Lehtosta, mutta liittohallituksellahan ei tunnetusti ole luottamusta valtuuston enemmistön keskuudessa. Toisaalta liittovaltuuston enemmistöllä ei ole enää luottamusta mafiosojen hännystelijöiden keskuudessa.

Koska liittohallituksen hännystelijä Olavi Korhonen on menettänyt luottamuksensa liittovaltuuston enemmistöön, Korhonen esitteli kokouksessa ukaasikokoelmansa aiheesta luottamuksen palauttaminen. Valtuuston enemmistö otti Korhosen muistion jäätävällä hiljaisuudella vastaan.

Kun arvioidaan mitä tämä merkitsee tulevalle liittokokoukselle, on odotettavissa että melkein puolet liittokokousedustajista vastustaa automaattisesti Tauno Lehtosta. Siis ne edustajat jotka ovat liittohallituksen enemmistön ja sen hännystelijöiden puolella.

Muutama liittokokousedustaja luultavasti tukee Tauno Lehtosta lujasti. Suurin osa toisesta puolikkaasta liittokokousta lienee valmiimpi tukemaan Tauno Lehtosta kuin mafiosoja.

kirjoittaa nimimerkki Outsider

Tapahtui Keski-Suomessa

Viime vuodet Keski-Suomen Vapaa-ajattelijain johtohenkilönä on pääasiassa toiminut Kari Pasanen joka on myös istunut liiton hallituksesssa.

Vapaa-ajattelijain liiton liittovaltuuston kokouksessa 20.10.2010 varavaltuutettu Paula Kauppila selosti yhdistyksensä Keski-Suomen vapaa-ajattelijain tilaa. Hän kertoi että Keski-Suomen yhdistys on epäaktiivinen. Jäsenmäärän hän kertoi laskeneen. Uudet jäsenet jättävät hänen mukaansa usein jäsenmaksunsa maksamatta. Paula Kauppila kertoi että ainoa toimintamuoto on kokouksien pito. Kauppila arvioi että yhdistyksen tarpeellisuutta ei koeta eikä toimintaa koeta hauskaksi. Hänen mukaansa olo Keski-Suomen yhdistyksessä on turhauttavaa ja ankeaa.

Tässä ei ole mitään ihmeellistä: Keski-Suomen yhdistystä johti pari vuotta sitten tapahtuneeseen poismuuttonsa saakka Marko Koivuniemi. Koivuniemen jälkeen yhdistyksen "vahva mies" on ollut Kari Pasanen. Pasanen ja Koivuniemi ovat keskittyneet juonitteluihinsa liitossa, eikä heiltä ole vuosikausiin riittänyt kiinnostusta huolehtia paremmin paikallisesta toiminnasta.

Tosin ei heitä pidetä miellyttävinä ihmisinä kuitenkaan, joten heidän toimintansa paikallisesti ei luultavasti saa muita ihmisiä mukaan. Ei saanut aiemminkaan. Liiton jäsenistöstä osan keskuudessa heidät luetaan ilkeiden ihmisten joukkoon.

Liitossa Koivuniemi ja Pasanen ovat olleet äänestämässä työntekijöiden potkujen antamisen puolesta hallituksen kokouksissa.
Kun Koivuniemi oli vuoden 2008 liittokokouksessa ehdokkaana pääsihteeriksi, hän sai alle kolmanneksen liittokokousedustajien äänistä ja putosi vaalin jatkokierrokselta.

Valitettavaa on että liittokokouksessa eräs juntta nosti Pasasen ja Koivuniemen kuitenkin liittohallituksen jäseniksi. Juntta oli tarkoituksella järjestänyt että liittohallituksen vaalissa ei yksittäisistä henkilöistä saanut äänestää.

kirjoittaa nimimerkki Outsider

Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja Jussi K. Niemelä on nyt syntipukki

Vapaa-ajattelijain liittovaltuuston 20.11.2010 päivätystä kirjeestä Lahden vapaa-ajattelijoille [niinkutsuttu Korhosen epistola lahtelaisille]:

"Liittovaltuuston jäsenet.... tuntevat mielipahaa siitä, mitä nyttemmin irtisanoutunut liiton puheenjohtaja Niemelä on lehtihaastattelussaan Vihreälle Langalle sanonut jäsenistöstämme.

V:n 2009 sääntömääräinen syyskokous [siis liittovaltuusto] edellytti, että puheenjohtaja pyytää sanomansa anteeksi jäsenlehdessämme.
Niin sitten tapahtuikin; puheenjohtaja [Niemelä] lausui pahoittelunsa asiasta Vapaa Ajattelija - lehdessä."

Vapaa-ajattelijain Liittovaltuuston 20.11.2010 päivätystä kirjeestä Karkkilan vapaa-ajattelijoille [niinkutsuttu Korhosen epistola karkkilalaisille]:

"Liittovaltuuston jäsenet.... tuntevat mielipahaa siitä, miten itsevaltaisesti nyttemmin irtisanoutunut liiton puheenjohtaja Niemelä on toiminut liitossa.
Päättyneessä liittovaltuuston kokouksessa annettiin vakava huomautus myös liittohallitukselle leväperäisestä toiminnasta joiltakin osin taloushallinnossa."

Jokainen voi itse arvioida, pitääkö paikkansa se luonnehdinta jonka Jussi Halla-aho vuonna 2008 julkaisi entisestä ystävästään ja keskustelukumppanistaan Jussi K. Niemelästä:

"....Niemelän ongelma ei ole oikeistopopulismi vaan paisunut ego, joka ei siedä kilpailua. Hän on narsistinen, kaikille kateellinen opportunisti, joka valitsee itselleen viiteryhmän, pyrkii ottamaan sen haltuunsa, ja ellei haltuunotto onnistu, poistuu paikalta ovet paukkuen, valitsee uuden viiteryhmän ja ryhtyy sen suojista solvaamaan entisiä ystäviään.

Jos Niemelälle olisi aikanaan myönnetty hänen kaipaamansa gurun ja johtajan asema maahanmuuttokriittisessä liikkeessä, hän puhuisi tänä päivänä sitä, minkä puhumisesta hän minua [Halla-ahoa] demonisoi.

Hän vihaa minua patologisella raivolla, mutta se, mikä häntä ahdistaa, ei ole se, mitä minä sanon, vaan se, että asiasta puhuu väärä henkilö.

Niin, moniloikkaaja Niemelän nykyinen poliittinen viiteryhmä on Vihreät de Röda. Seuraavaa loikkausta odotellessa."

kirjoittaa nimimerkki Outsider

Viiltävän todenmukaista

Viiltävän ja todenmukaisen kuvan Vapaa-ajattelijain liittovaltuuston kokouksesta sai lukemalla nimimerkki Outsiderin kirjoituksen. Ehkäpä jopa loppuosion arvio tulevan liittokokouksen tapahtumista pitää paikkansa.

Kuitenkin on sanottava vänrikki Stolin tavoin: "jotain ehkä tietänen minäkin". Sen verran ainakin luulisin Lehtosen ajatuksia tuntevani, että tärkeämpää kuin se miten joku ryhmittymä tai sen osa suhtautuu Lehtosen tekemisiin, on se, miten liittokokouksen enemmistö suhtautuu liiton tavoitteisiin ja sen järjestölliseen itsenäisyyteen.

Jostakin PAT.in sivustoilta on kai vieläkin luettavissa se mitä Lehtonen oli lausunut Turun Sanomissa ennen Piikkiön liittokokousta. Silloin puheenjohtaja ehdokkaana ollut Niemelä asettui kovin hanakasti samoille linjoille. Joidenkin mielestä sanomiset olivat liiankin rajuja, mutta nyt elävä elämä on todistanut ne pääpiirteissään tulevia tapahtumia ennustavaksi. Liiton toimintaa on lamautettu, toimisto on suljettu, kirkosta eroamisen puolesta tehtävä työ on ulkoistettu, samoin hautaus- yms. tilaisuudet on annettu osakeyhtiölle jota tuetaan liiton varoin jne. Eli kaikki se mitä Niemelä kampanjoinnissaan lupasi vastustaa on ajettu läpi.

Tätä kaikkea taustaa vasten on siis turha pohtia sitä mikä on Lehtosen kannatus liittokokouksessa, vaan tärkeätä on pohtia millainen olisi se liittohallitus joka voisi liiton nostaa sen nykyisestä alennustilasta siihen tehtävään johon sen säännöt, kulttuuriohjelma ja yli 70 vuotinen toiminta sen oikeuttaa ja velvoittaa.

Nimimerk. INSAIDER

Mäntin tarina

Mäntillä on nupissa syntax error.

Olipa kerran Mäntti-niminen äijä. Hän oli hoitavinaan erään valtakunnallisen liiton jotain hommia.

Surullisinta on että Mäntti ei oikeasti ollut puolikuntoinen vanhanmallinen tietokone vaan väestörekisterin mukaan ihan oikea ihminen.

Mäntti oli kuitenkin ilmeisen huono tajuamaan asioita jotka eivät menneet kirjaimellisesti kaavan mukaan. Ilmiselvästi Mäntin aivoissa käsityskyky alkoi pyöriä tyhjää kun ei ole syntaktinen tekstirivi juuri oikeassa kohdassa.

Jussi K. Niemelä on eronnut vihreistä

Jussi K. Niemelä kirjoittaa böogissaan mm:

Vihreät ja islam vuoden 2010 joulukuussa

Olen ilmoittanut eroavani Vihreiden jäsenyydestä hiipumalla eli en aio enää ensi keväänä maksaa jäsenmaksua. Jäsen olen ollut kevättalvesta 2007. Liityin puolueeseen, koska Vihreät kaikista puoleista vaikutti selkeimmin ihmisoikeuspuolueelta, eläinoikeuksien ja luonnonsuojelun ohella.

Olen tunnetusti islamkriittinen ja puolueen linja on häirinnyt minua tässä suhteessa pitkään. Olen yrittänyt muuttaa puolueessa vallitsevia näkemyksiä vähemmän naiiviin suuntaan, siinä osin onnistuenkin. Nykyisin Vihreät sentään jo tuomitsee islamilaisen fundamentalismin ohjelmajulistuksissaan ja kannattaa maltillisten tai entisten muslimien auttamista fundamentalisteja vastaan. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Jussi K.Niemelän Vapaa-ajattelijain liiton luottokortilla ostamat kirjat

läydät napauttamalla tästä

Tarja Koivumäki taitaa olla...

TARJA KOIVUMÄKI JA VAIKEUKSIA KÄSITTÄÄ KETKÄ OVAT MINKÄKIN JÄSENIÄ

Ateistit.fi -portaalin tammikuinen 2011 kirjoitus aiheesta Vapaa-ajattelijain liiton jäsenvirta, koskettelee myös Helsingin Vapaa-ajattelijoiden senhetkisen puheenjohtajan Tarja Koivumäen törmäilyjä kirkollisessa mediassa Kotimaa - ja kyseenalaistaa Helsingin VA:n ilmoitusten oikeellisuuden:

"Myös Helsingin Vapaa-ajattelijain (HVA) puheenjohtaja Tarja Koivumäki kirjoittaa kotimaa24:ssä. Hänen mukaansa HVA:n maksaneiden jäsenten määrä oli ”viimeksi” 547. Kuitenkin HVA tilitti liittomaksuja vuodelta 2010 liitolle vain 498. Miten tämä on mahdollista?"

Lienee turvallisinta olettaa että Koivumäki ja kumppanit Helsingin yhdistyksessä eivät ole kavaltaneet liitolle menossa olleista rahoista 490 euroa (547-498 jäsenen liittomaksu á 10 euroa), vaan että Koivumäen ilmoituksessa on Koivumäelle tavanomaista hölmöilyä. Nimittäin, liittomaksutilitysten perusteella lähetetään henkilöjäsenille heidän Vapaa Ajattelija -lehtensä ja annetaan liitolta muutkin jäsenedut.

Jos joidenkin jäsenten osalta liittomaksut olisi kavallettu eli 490 euroa olisi jäänyt muiden taskuihin kuin liiton, siinä tapauksessa ainakin jotkut kyseisistä 49 jäsenestä varmaankin ennemmin tai myöhemmin heräävät jäsenetujen puuttumiseen ja reklamoisivat. Siksi lienee uskottavampaa että Helsingin VA:lla oli viimeksi 498 maksanutta jäsentä, ei 547.

Parempi selitys virheelle on todellakin se että Tarja Koivumäen ymmärrykseen -ja rehellisyyteen- ei voi luottaa sitä koskien kuka milloinkin on minkäkin jäsen.

Onhan jo tässä verkkolehdessä joulukuussa raportoitu kuinka "seurakuntalainen" Tarja Koivumäki yritti huijata Espoon piispaa Mikko Heikkaa kun kirjoitti piispalle sähköpostittamaansa valitukseen että muka olisi seurakunnan jäsen. Silloin Tarja Koivumäki hölmöili sen suhteen, onko hän itse kirkon jäsen vai ei. Tietenkään ei ole helppo uskoa että kirkkoon kuulumattomien edunvalvontajärjestössä aktiivisesti kyseisenäkin vuonna toiminut Koivumäki olisi kirkon jäsen.

Eräs selitysmalli Tarja Koivumäen venkoilulle on kristillisen opin sen periaatteen noudattaminen, että tee toisille niin kuin haluat itsellesi tehtävän. Kun kirkko esittää ihmisille paikkansapitämättömiä väitteitä, niin Koivumäen linjalla ihmisetkin sitten esittävät kirkon edustajille paikkansapitämättömiä väitteitä.

kirjoittaa nimimerkki Ateisti

Muut lehdet

Vartija: Jussi Pikkusaari

Jussi Pikkusaari

Tekeekö kristinusko ihmiselle hyvää?
Julkaistu Vartijassa, N:o 5-6 / 2010

Jos olisin uskovainen ja kuuluisin kirkkoon, olisin viidennen polven herännyt eli körttiläinen sekä isäni että äitini puolelta. Körttiläisyys olisi meikäläisyyttäni. Sen edustama uskonkäsitys olisi minua lähinnä. Sellainen kristinusko tekisi minulle hyvää. Kilvoittelu olisi silloin kristillisen niin kuin nyt on humanistisen elämänkatsomukseni ydin.

Siinä määrin kuin tunnen sukujeni historiaa, kristillinen elämänkatsomus on tehnyt siihen kuuluneille hyvää ilman, että välien Jumalan kanssa olisi katsottu olevan selvät. Kilvoittelu on ollut uskonkilvoittelua mutta myös eettistä kilvoittelua. Mitä minun pitäisi tehdä, että minä oikein eläisin. ”Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta” on ollut heidän elämänkatsomuksensa sisältämä kiteytynyt ohje.

Erityisesti minulla on isäni ja äitini kertoman pohjalta mielessäni isäni äiti, jonka minäkin muistan jatkosodan viimeiseltä kesältä arkkuun laitettuna neljävuotiaan lapsen silmissä kauniina ja tyynen rauhallisena. Häneltä on jäänyt jälkeläisille joitakin hänen uskonnollista asennoitumistaan kuvaavia lausumia. Monilapsisen perheen köyhyyttä valittaneelle puolisolleen hän oli vastannut: ”Piru köyhä on, joka ei oo lunastettu”. Jumalan odotuksista ihmisen käytännölliseltä elämiseltä hänellä oli tällainen käsitys: ”Jumala ei halua ihmisten tekevän mitään, mikä on omituista tai hullua”. Viettäessään vanhuudenpäiviään poikansa kodissa hän saattoi tulla usein huoneestaan muiden luo jokin saarnakirja kädessään ja silmälasit nenällään ja sanoa: ”Löyrin tualta niin hyvää ruakaa, etten malttanut yksin syärä”.

Kiehtova tarina

Luin tätä kirjoitusta ja sitä edeltänyttä keskustelutilaisuutta (Tekeekö kristinusko ihmiselle hyvää? Paneelikeskustelu Agricolan kirkolla 28.10.2010) varten ensimmäisen kerran elämässäni Uuden Testamentin kokonaisuudessaan ja koko lailla tarkkaan vaikkakaan en ikään kuin tenttiin valmistautuen läpi. Koin sen kiehtovana tarinana, jonka keskeiset sankarit ovat Jeesus ja Paavali. Jeesus ilmaisi sanoman, jonka levittämisessä Paavali oli sitten keskeinen henkilö. Molemmat joutuivat toiminnassaan kokemaan vainoa ja kärsimystä - Jeesus jopa kuolemantuomion ja sen hirvittävän toimeenpanon. Paavalin kuolema ei tule näkyviin Apostolien teoissa, joten se ei kuulu tarinaan. Mutta tarinaan kyllä kuuluu Paavalin valtava vaivannäkö Jeesuksen sanoman levittämisessä.

Lauri Viljanen kuvasi vuonna 1936 ilmestyneessä kirjassaan Taisteleva humanismi rakkauden oppiin keskittyvää kristinuskoa Pär Lagerkvistin avulla asettamalla hänen tapaansa sen taustaksi tavanomaisen kristinuskon. Viljanen ei suunnannut teostaan nimenomaan uskonnollista kulttuuria vaan ahdasmielisyyttä, kansallista rajoittuneisuutta ja poliittista totalitarismia vastaan. Lagerkvist arvosteli 1930-luvulla purevasti natsismia, ja kun sota alkoi vuonna 1939, hän oli Gestapon tappolistoilla siltä varalta, että Saksa hyökkäisi Ruotsiin.

Viljanen lainaa Lagerkvistin tunnelmia Jerusalemissa matkallaan Kreikassa ja Palestiinassa

”Aurinko hehkuu. Ahtaat kadut löyhkäävät keskiajalta ja itämaalta. Likaiset fransiskaanimunkit laahustavat loksuvin sandaalein via dolorosalla sormeillen hikisiä rukousnauhojaan, muezzin huutaa rukoushetkeä minareeteista, huokaavat naiset suutelevat upeaa marmorikiveä, jolla Jeesus puettiin ja voideltiin, sen jälkeen kun ihmiset olivat saaneet hänet hyvin teloitetuksi, kähäräpäiset juutalaiset rientävät kujia valitusmuurinsa luo. Koko kaupunki hikoilee uskontoa paahtavassa helteessä. (…) Länsimaa ja itämaa kohtaavat, vuosituhannet kääntelevät sisälmyksiään, Israelin sodanjumala jyristää ikuista vihaansa, Muhammed hallitsee beduiinipäällikkönä hänen kunniansa korkeudessa, ristiritarit kalisuttavat miekkojaan vertatihkuvassa ryöväriromantiikassa, pyhän hautakirkon pikimustat sisälmykset, kristinuskon kauhukammiot, kiertelevät epätoivoisina harhakäytävinä, salakäytävinä, kiemuroina, portaina ja kasvannaisina – uskontokuntien, uskontunnustusten, oppijärjestelmien harhasokkelo, uskonto, joka on saanut suolisolmun.”

Sitten Viljanen jatkaa Lagerkvistin hengessä ja häntä mukaillen:

”Mutta peittyneenä kedon liljoihin ja vuorten verenpuuntaviin vuokkoihin lepää Galilea, syvänpunaisina kallistuvat unikkopellot kohti Genesaretin hiljaista järveä. Ihmeellisesti kukkii kevät, haltioituneesti ja vertavuotavasti kuin ylen täysi sydän kohotettuna puhtaan avaruuden puoleen – pyhänä ja katoamattomana muistona ihmissydämen omasta keväästä. Kuka oli hän, joka kerran vaelsi näillä teillä, kysyy runoilija, joka on ”uskovainen ilman uskoa, uskonnollinen ateisti”, joka ymmärtää ”Getsemanen, mutta ei voitonriemua”. Hänen rakkaudenoppinsa ei ollut hänen omansa, se on sama kuin ihmissydämen oppi. Kristinusko joutuu kerran häviämään, kuten jokainen muu uskonto, jumalanpalvonta varmaan; ylimalkaan hylätään paljaana ulkonaisena muotona. Mutta rakkaudenoppi ylevine, yksinkertaisine sanoineen pysyy aina elävänä, vaikkakin salassa, vaikkakin sorrettuna ja halveksittuna. Väkivalta on todellisuusvierasta – ei rakkaus. Rakkauden työt ovat täysintä todellisuutta – kun taas ”rakkaudeton” elää varjoelämää, joka kaikessa uhassaan vain imee ravintonsa elävän maailmasta.”

Paavalista tuli ilmeisesti Jeesuksen opetuslapsia korkeamman katsomuksellisen sivistystasonsa ja paremman kielitaitonsa takia Jeesuksen sanoman tärkein levittäjä. Hän oli alkujaan fariseus ja juutalaisen lain tuntija. Sen puolesta hän vainosikin kristittyjä, koska he eivät pitäneet sitä tienä pelastukseen. Paavali teki kolme lähetysmatkaa, joista ensimmäinen pysytteli nykyisen Turkin alueella ja kaksi seuraavaa ulottuivat Kreikkaan asti. Lisäksi vangittuna Jerusalemissa hänet vietiin Rooman kansalaisuuden omaavana Roomaan tuomittavaksi, ja sielläkin hän, vankeudesta käsin, jatkoi lähetystyötään.

Jeesuksen retoriikka

Suomen sosialidemokraattien tähänastisen historian tärkein henkilö Väinö Tanner arvosteli eräässä kirjoituksessaan vuonna 1907 kristinuskoa siitä, ettei se ollut luottanut ”omaan sisäiseen voimaansa, kykyynsä vaikuttaa pelkällä aatteellaan, vaan on pukenut tämän aatteensa näkyvämpään muotoon. Se on oppiensa hoivaajaksi ja niiden levittäjäksi kehittänyt erityisen järjestön, kirkon, joka aikojen kuluessa on hankkinut itselleen aivan pelottavassa määrässä valtaa.”

Tämän päivän näkökulmasta voidaan kysyä, pärjäisikö kristinusko esimerkiksi Suomessa pelkällä aatteellaan eli jos se menettäisi erityisasemansa valtion suojeluksessa, ja vaikka unohdettaisiin sen turvautuminen pakko- ja väkivaltaan kuluneina vuosisatoina lähes kaikkialla maailmassa ja myös sen varsinaiset opinkappaleet. Onko kristinuskon siirtäminen sukupolvelta toiselle siinä määrin valtion varassa, etteivät sen kannattajat kykenisi siihen omin voimin ilman valtion tukea. Riittäisikö heidän motivaationsa siihen.

Tällöin on huomattava, mitä keinoja Jeesus käytti julistaessaan rakkaudenoppiaan, ja kysyttävä, olisivatko ne keinot enää tosi paikan tullen käytettävissä tänä päivänä. Vetoaisiko tämä kiehtovaksi nimittämäni tarina nykyihmiseen pelkällä rakkaudenopillaan, jos häntä nämä keinot eivät enää puhuttelisi. Niitä keinoja on viisi helposti havaittavaa.

Tarinan riisuminen siihen liittyvistä keinoista on luontevaa aloittaa Jeesuksen jumaluudesta. Jeesushan vetosi vähän väliä jumalalliseen taustaansa saadakseen sanomalleen arvovaltaa. Vaikka jumalan olemassaolon muodossa tai toisessa vielä kykenisikin hyväksymään, niin voisiko uskoa jonkin osan hänestä tulleen ihmisenä muiden ihmisten joukkoon. Aulis J. Alasen kirjoittamassa maalaisliittolaisuuden ja vielä nykyisen keskustalaisuudenkin keskeisen aatteellisen opettajan Santeri Alkion elämäkerrassa on lainaus Alkion päiväkirjaansa syksyllä 1919 tallettamasta keskustelusta, jonka hän kävi poikansa kanssa pojan ”ripillemenokysymyksestä”. Poika kiitti, ettei isä ollut tyrkyttänyt hänelle uskomista Raamattuun, ja sanoi olevansa epäilijä. Kumpikaan ei voinut pitää Jeesusta jumalana eivätkä hänen kuolemaansa lunastuksena. Isänsä kehotuksesta poika sanoi kuitenkin; voivansa ”ilolla” mennä ehtoolliselle Kristuksen, ”Suurimman ihmisen” muistoksi.

Ihmeteot olivat toinen keino, joilla Jeesus evankeliumien mukaan pyrki nostamaan arvovaltaansa rakkaudenoppiaan julistaessaan.; Ihmeteot eivät kuitenkaan tämän päivän ihmiseen pure, eivät edes lapsiin. Kun tyttäreni oli 1960-luvun lopulla aloittanut juuri koulunsa, hän eräänä iltana aloitti keskustelun kanssani sanomalla ”Isä, tänään opettaja kertoi meille Jeesuksesta.” Minä jatkoin kysymällä ”No, kertoiko hän, miten Jeesus käveli veden päällä.” Tyttäreni vastasi hyvin närkästyneenä ”Ei, meidän opettaja ei koskaan valehtele.”

Kolmanneksi sanomansa kytkeminen Israelin kansan historiaan ja sen kanssakäymiseen jumalansa kanssa eli Vanhaan Testamenttiin oli kulttuurisesti ehkä ratkaiseva Jeesuksen retorinen keino. Sanomalla oli menneisyys ”Niin kuin kirjoitettu on”. Samaa keinoa käyttivät Paavali ja muut apostolit ja myöhemmät lähetyssaarnaajat ja kaikki hyvällä menestyksellä. Samaan keinoon turvautuivat myös Muhammed ja hänen seuraajansa. Mutta tämäkään Jeesuksen keino ei ole enää tätä päivää. Ihmisillä on luettavanaan paljon kirjoja ja myös sellaisia, joista on luettavissa kristinuskon velka Lähi-idän uskomuksille ja uskonnoille. Vaikka kuinka tuntisi myötätuntoa juutalaisvainojen uhreja kohtaan vuosisatojen aikana Adolf Hitlerin ohjelman toteutumiseen saakka, ja vaikka hyväksyisi Golda Meirin kannanoton, jonka mukaan kaikkien pitää ymmärtää, että natsien tuhoamisleireissä kuolleet juutalaiset olivat viimeiset juutalaiset, jotka antavat tappaa itsensä tekemättä vastarintaa, ei Israelin valtion harjoittama politiikka palestiinalaisia kohtaan ole omiaan palauttamaan Vanhan Testamentin merkitystä arvovallan antajana Jeesuksen rakkaudenopin julistukselle.

Jeesuksen neljäs keino rakkaudenoppiaan julistaessaan oli turvautuminen palkkioiden ja rangaistusten jakamiseen sen mukaan, kuinka suosiollinen kuulija oli hänen sanomalleen. Hänen etiikkansa oli puhdasta palkkioetiikkaa, jota nykyään on vaikea pitää kovin suuressa arvossa. Sen ääripäinä kummassakin suunnassa ovat Taivaaseen pääsyllä houkutteleminen ja Helvettiin joutumisella uhkaaminen. Paitsi viime vuosisadan tunnetuin filosofi myös rauhanaktivisti, uskontokriitikko ja järjestäytynyt humanisti Bertrand Russell ei sisällyttänyt kristinuskoa arvostellessaan siihen uskoa helvettiin, mutta korosti, että Jeesus uskoi helvettiin, minkä hän luki Jeesukselle suureksi luonteen viaksi. Russellin mielestä kukaan todella syvällisesti humaani ei voi uskoa ikuiseen rangaistukseen. Voi olla, että helvettiin joutumisen pelko on ollut monella suurin syy kirkossa pysymiseen; ja sen oppien mantramaiseen lukemiseen, vaikka ei ole voinut sitä kovin helpolla itselleen myöntääkään. ”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta.”

Viides Jeesuksen retorinen keino saadakseen julistukselleen kuulijoita ja sanomalleen seuraajia oli sen kohdistaminen köyhille ja lapsenmielisille. Se on aikojen kuluessa koskettanut ihmisen alhaisimpia vaistoja. ”Vaikeampi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan” on lohduttanut köyhiä ja samalla tarjonnut rikkaille mahdollisuuden pyrkiä turvaamaan asemansa köyhien edessä. Rikkaus voi kyllä antaa maallista hyvää mutta samalla vaarantaa pääsyn Taivaaseen. Sen takia ei rikkaita ole syytä kadehtia. Lapsenmielisyyden ylistäminen on samalla syntiinlankeemuksen palauttamista mieleen. Syntiinlankeemushan johtui ihmisen tiedonhalusta. Lapsen luontaiselle kriittisyydelle on uskonnollisessa kasvatuksessa yritettävä pistää rajat.

Kristinusko ja humanismi

Humanistit ovat eri aikoina, eri maissa ja eri kielillä harjoittaneet uskontokritiikkiä kuka pehmeämmin kuka vähemmän pehmeästi ja kuka tahdikkaammin kuka vähemmän tahdikkaasti. Minäkin olen ollut siinä osallisena. Pidin vuonna 1988 eräässä tilaisuudessa Mistä kestävät elämisen perusteet alustuksen Humanistinen uskontokritiikki, jonka Suomen Humanistiliitto julkaisi monisteena.

Aloitan alustukseni sanomalla, ettei käytännön humanisti ole välttämättä ollenkaan kiinnostunut uskontokritiikistä sen jälkeen, kun hän on tehnyt henkilökohtaiset välinsä selväksi uskonnon kanssa ja tietäessään, kuinka vaikeata jotakin vastustamalla on saada jollekin kannatusta.

Esitettyäni matkan varrella yhtä ja toista uskontoa vastaan palaan alustukseni lopulla siihen, mistä aloitinkin eli käsitykseeni, että humanistiliike ei etene ja saa tukea ajamilleen asioille muita arvostelemalla vaan tekemällä positiivisin keinoin itsensä ja asiansa vetovoimaisiksi.

Humanisteille tärkeimpänä asiana pidän, että he täysin rinnoin elämästä nauttimisen lisäksi kykenevät innoittamaan itsensä ottamaan vastuuta yhteiskuntamme ja ihmiskunnan ongelmien ratkaisemisesta. Sanon, että mitä itse kukin humanisti on poliittisesti, poliittisuus joka tapauksessa on olennainen osa humanistina olemista.

Voiko kristinusko olla ihmiselle hyvä elämänkatsomus? Edellä esittämäni valossa pitäisi oikeastaan kysyä, minkälainen kristinusko on minkinlaiselle kristitylle hyvä elämänkatsomus,;; mitä sanoo ihmisestä se, minkälaista kristinuskoa hän pitää omalla kohdallaan hyvänä,; ja minkälaisten kristittyjen motivaation ja toiminnan varassa kristinusko voisi pärjätä omalla aatteellaan. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa käynyt ja edelleen käyvä vellonta nais-pappeus- ja homoasiassa ilmentänee sitä, että siinä todella on monenlaisia kristittyjä.

Humanistien kannalta on kiinnostavaa, mihin tultaisiin, jos kristinuskolta poistuisi erityisasema valtion elämänkatsomuksena ja siitä pyyhittäisiin Jeesuksen retoriset keinot ja varsinaiset opinkappaleet ja keskityttäisiin vain olennaiseen Jeesuksen sanomassa eli yleisinhimilliseen rakkaudenoppiin, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi äläkä tee lähimmäisellesi sitä, mitä et halua itsellesi tehtävän ja lähimmäinen ymmärrettynä kanssaihmisenä koko ihmiskunnassa. Kuinka paljon nykyisistä kristityistä jäisi jäljelle luottaen kristinuskon sisäiseen voimaan vaikuttaa vain aatteellaan. En ryhdy sitä arvailemaan.

Kuinka paljon rakkaudenopin ympäriltä olisi varaa riisua kaikenlaista ylimääräistä, ennen kuin kristityistä tulisi humanisteja. Kansainvälisessä humanistiliikkeessä on jäseniä, jotka pitävät itseään uskonnollisina humanisteina vaikka eivät usko jumalaan, sielun kuolemattomuuteen, tuonpuoleiseen ja minkäänlaisiin pelastuksen oppeihin, vaan rakentavat ihmiskunnan tulevaisuuden muiden humanistien tapaan älyllisyyden, tieteen, henkisen vapauden, yksilön vastuun ja ihmisten yhteistoiminnan varaan. Heille hartaus, herkkyys ja yhteenkuuluvuus ihmisten ja maailmankaikkeuden kokonaisuuden edessä on uskontojen ja uskonnollisuuden ydin ja olennainen osa ihmisen psyykettä ja moraalinen tekeminen ja toiminta uskonnollisuuden keskeinen ilmentymä. Sen takia he eivät katso olevansa humanistiliikkeessä väärässä paikassa.

Kansainvälisessä humanistiliikkeessä pidetään sen viljelemän humanismin maailmankatsomuksellisena perustana naturalismia, jonka mukaan luonto sisältää kaiken ja ihminen on osa luontoa. Loogisena johtopäätöksenä siitä on humanismin ateistisuus. Mutta vain harvat humanistiliikkeen jäsenet ovat motivoituneet ateismin julistamiseen. Ateismi ei ole elämänkatsomuksellinen aate, eikä vain ateistiksi sen enempää kuin kristityksikään julistautujasta vielä tiedä, minkälainen on hänen etiikkansa ja moraalinsa.

Minua on ruvennut viehättämään ajatus, että yhteiset moraaliset ongelmat voisivat yhdistää humanisteja ja niitä kristittyjä, jotka ottavat Jeesuksen rakkaudenopin tosissaan, yhteiseen toimintaan niiden ratkaisemiseksi tietysti kummatkin oman etiikkansa pohjalta. Ainakaan heidän ei olisi syytä olla toistensa kimpussa. Maailman parantamisessa on tilaa kaikille riippumatta heidän elämänkatsomuksestaan. Hyvä olisi, jos sillä olisi sija mahdollisimman monen elämänkatsomuksessa.

Gravitation

This is a link.

Geometria

Tämä on linkki.

Ateismin määritelmä

George H. Smithin ontologinen ateismin määritelmä:

Ateismi on väite: jumalaa tai jumalia ei ole olemassa

Tässä määritelmässä on määritelty olemassaoloa koskeva eli ontologinen käsitys. Jumala joko on olemassa tai ei ole olemassa. Mitään olemassaolon ja olemattomuuden välimuotoa ei ole.

Teismi on väite: jumala tai jumalia on olemassa

Deismi (jumala on olemassa, mutta ei puutu maailmanmenoon) ja panteismi (jumala on sama kuin maailmankaikkeus) ovat tämän mukaan teismiä

Inhimillinen tieto siitä, mitä on olemassa, on vajavaista. Joku saattaa pitää varmana, että jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Joku toinen saattaa pitää varmana, että jumala tai jumalia on olemassa. Joku kolmas voi olla epävarma siitä, onko jumalaa tai jumalia olemassa vai ei.

Ateistin määrittelemä

Ateisti on henkilö, jonka mielestä ateismi on tosi.

Agnostikon eli jumalaongelmaisen määritelmä

Agnostikko eli jumalaongelmainen on henkilö, joka ei mielestään tiedä, onko ateismi tosi vai onko teismi tosi.

Uskonnon määritelmä

Uskonto on järjestäytynyttä teismiä.

Ne käsitykset joissa ei ole jumalia, eivät ole tämän määritelmän mukaan uskontoja.

Raamatun ristiriidat

Lukeaksesi napauta tästä.