Jumalaton kulttuurilehti 35
Godless Culture Magazine 35

Helmikuu February 2009

Julkaisija: Suomen ateistiyhdistys ry Sähköposti: info@ateismi.fi



Publisher: Atheist Association of Finland E-mail: info@ateismi.fi



Sisällysluettelo Contents

Verkkojulkaisun vastaava toimittaja fil.maist. Erkki Hartikainen

Editor of the net magazine: Erkki Hartikainen, MA

Tämä on viimeksi päivitetty 9.2.2011.
Last uppdate 2/9/2011.


Important things: Tärkeät asiat:
15 books in Finnish 15 kirjaa suomeksi

Elämänkatsomustieto Life View (in Finnish)

Sanasto Sanasto
Peruskoulu et1-2 et1 et2 et3 et4 et5 et6 et7 et8 et9
Lukio et10 et11 et12 et13 et14
Elämänkatsomustieto, kotisivu etkirjat

Analytical Logical Empiricism: see

http://etkirja.pp.fi/ale.htm

Dictionary of Atheism
Atheists in action
Physics pages of Pekka T. Laakso

Tilaa kirja

Sisällysluettelo


  1. New blog by Jaakko Wallenius
  2. News from UK
  3. Atheist Alliance International
  4. American Atheists
  5. Atheist Centre of India
  6. Pääkirjoitus
    1. Lukion elämänkatsomustiedon etiikkaa käsittelevä osa on kokonaan uudistettu
    2. Miksi siveydestä ollaan erimielisiä
      1. Siitä, mitä mielipide tarkoittaa, ei olla yksimielisiä
      2. Savolainen käsitys mielipiteistä
      3. Kahdenlaisia mielipiteitä
      4. Tohtori Pertti Lindforsin käsitys siveystieteestä
      5. Ollaan eri mieltä mielipiteistä
      6. Mistä tunnet pintaradikaalin
    3. Siveyskäsitysten testaus
    4. Lainsäädäntö hyveelliseksi
    5. Humen giljotiini
      1. Mikä on Humen giljotiini
      2. Miksi Humen giljotiini?
    6. Paradoksit
    7. Toimittajan ratkaisu valehtelijan paradoksiin
    8. Liar, paradox of the
    9. Millä tätä kirjoitetaan?
    10. Muutos yllä olevaan
    11. Acerin loput osat otettiin käyttöön
    12. Huawein nettitikku toimii Ubuntu 8.10:ssa
  7. Seuraavassa numerossa:
    1. Laaja artikkeli käsitteestä "olemassaolo"
    2. Sertifioitu sitaattikirja
  8. Uusi filosofian määritelmä
  9. Breaking: Wilders must be prosecuted: Court of Appeal
  10. Paris opens door to author fleeing Islamist threats
  11. Obama and nonbelievers
    1. Did Obama's nonbeliever remark bother you?
  12. Sharia police block women's rally
    1. Quarrelling spouses
  13. To honorary president of the Boy Scouts of America
  14. Kirkon sotaratsut
  15. Helsingissä uskotaan ontologiseen jumalatodistukseen
  16. Hajasijoitusehdotus
  17. Erinomaisen vapaata ajattelua Tampereelta
  18. Wikipedia taas ateisteja vastaan
  19. Geometria
  20. Matematiikasta
    1. Melkein kaikki on tehty väärässä järjestyksessä
    2. Tietokoneet keksittiin liian myöhään
    3. Kymmenjärjestelmä oli väärä valinta
  21. Sana "on"
    1. Kopula
    2. Sanan "on" lavea käyttö
  22. Yhteisöissä toimimisesta
    1. Vanhimmat yhteisöt
    2. Mahdottomat yhteisöt
    3. Minimaaliset aatteet
    4. Nolla-aatteet
    5. Haitalliset paketit
    6. Myös yksin voi vaikuttaa
  23. Psykologi: Monet ihmisoikeusrikkomukset sivutetaan uskonnon nimissä
  24. Yliopisto osoittautui tarpeelliseksi
  25. Lehti: Ihmisoikeusliitto selvittää lestadiolaisten ehkäisykieltoa
  26. Internetistä poimittua
    1. Mitä jumalanpilkka on?
    2. Miksi jumalaa pilkataan?
    3. Jumalanpilkka kulttuurisodan aiheena
    4. Monikulttuurisuuden ideologiat
    5. Rasismikortti ja hyvä lehtimiestapa
  27. Jumaluustieteen tehtäviä
  28. Elämänkatsomustieteen kysymyksiä
  29. Filosofian ylioppilastehtäviä
  30. Lakiehdotus eduskunnalle
  31. Gravitation
  32. Geometria
  33. Ateismin määritelmä
  34. Ateistin määrittelemä
  35. Agnostikon eli jumalaongelmaisen määritelmä
  36. Uskonnon määritelmä
  37. Raamatun ristiriidat

New blog by Jaakko Wallenius

http://atheistnews.blogs.fi

News from UK

http://www.secularism.org.uk/

Atheist Alliance International

http://www.atheistalliance.org/

American Atheists

http://www.atheists.org/

Atheist Centre of India

http://www.atheistcentre.in/

Pääkirjoitus

Lukion elämänkatsomustiedon etiikkaa käsittelevä osa on kokonaan uudistettu

Erkki Hartikainen 15.1.2009

Tämä lehti ilmestyy vasta nyt, koska lukion elämänkatsomustiedon etiikkaa käsittelevä osa on täydelleen uusittu.

Pääset lukemaan sitä napauttamalla tästä.

Miksi siveydestä ollaan erimielisiä

Erkki Hartikainen 17.1.2009

Siitä, mitä mielipide tarkoittaa, ei olla yksimielisiä

Valitettavasti inhimilliset kielet ovat senlaatuisessa alennustilassa, ettei ole kunnollista selvyyttä siitä, mitä mielipide tarkoittaa.

Suomenkielinen wikipedia on lainannut kotimaista sanakirjaa ja päätynyt siihen tulokseen, että mielipiteitä ovat sellaiset tosiasiaväitteet, jotka eivät ole riittävästi perusteltuja.

Jos mielipide määriteltäisiin näin, käytännöllisesti katsoen kaikki tosiasiaväitteet olisivat mielipiteiteitä.

Englanninkielinen wikipedia rytyy jossittelemaan Platonin sanomisilla eli on vielä surkuhupaisampi.

Savolainen käsitys mielipiteistä

Savolaisen käsityksen mukaan kaikki, mitä ihminen esittää tai puhuu, on hänen mielipiteitään.
Pahojen sekaannusten välttämiseksi seuraavassa käytetään tätä savolaista määritelmää.

Kahdenlaisia mielipiteitä

Savolainen jakaa mielipiteet kahteen ryhmään:
  1. Mielipiteet tosiasioista.
  2. Mielipiteet muusta kuin tosiasioista.

Tohtori Pertti Lindforsin käsitys siveystieteestä

Pertti Lindfors asui Iisalmessa vain yhden vuoden. Hän oli kuitenkin oppinut savolaista ajattelutapaa niin paljon, että hän ymmärsi kutsua siveystieteellistä kirjallisuutta mielipidekirjallisuudeksi.

Ollaan eri mieltä mielipiteistä

Se, että siveystieteen oppikirjat koulukirjoista lähtien ovat lähinnä huonoa huumoria, johtuu siitä, että mielipiteistä ollaan erimielisiä.

Mistä tunnet pintaradikaalin

Jotta Jaakkko Hintikan (onnittelut 80 -vuotiaalle) jako pinta-informaatioon ja syväinformaatioon ei unohtuisi, soveltakaamme sitä jaotteluun pintaradikaali ja syväradikaali.

Pintaradikaali on radikaali, joka puhuu pintainformaatiota sikäli kuin hänen puheessaan on informaatiota ollenkaan.

Ulkoisesti pintaradikaalin tuntee siitä, että hän käyttää Macintosh -tietokonetta.

Syväradikaaleja ovat tietysti kaikki ne radikaalit, jotka puhuvat syväinformaatiota.

Jos et ymmärtänyt ylläolevaa, olet joutunut punavihreiden huijaamaksi.

Siveyskäsitysten testaus

Erkki Hartikainen 20.1.2009

Sikäli kuin olen tehnyt oikeita havaintoja, siveystieteilijät testaavat eri siveyskäsityksiä lähes pelkästään niiden oletetuilla seurauksilla.

Jos seuraussiveys ei ole teknisesti paras siveyskäsitys, muiden siveyskäsitysten edustajien on syytä lakata käyttämästä oletettuja seurauksia oman siveyskäsityksensä testaamiseen.

Esimerkiksi siveyskäsitystä, jonka mukaan seuraussiveys on liian vaativaa ei voida perustella käsityksellä käsityksen seurauksista.

Lainsäädäntö hyveelliseksi

Erkki Hartikainen 20.1.2009

Kun pääministeri Matti Vanhanen on osoittanut, että nimi on hänen tapauksessaan enne, eli osoittautunut äärimmäisen vanhoilliseksi hän asettakoon keskustafilosofisen komitean Timo Airaksisen johdolla muokkaamaan puolueen ohjelmaa siten, että puolueen knsanedustajat ovat jo puolueen määritelmän perusteella hyveellisiä ihmisiä.

Lakien perusteluihin tulee vastsiauudessa laittaa heti alkuun lause:

Tämän lain ovat säätäneet hyveelliset kansanedustajat.

Mitään muita perusteluja laeille ei tästä lähtien tarvitakaan.

Humen giljotiini

Erkki Hartikainen 17.1.2009

Mikä on Humen giljotiini

Humen giljotiini on David Humen käsitys, jonka mukaan tosiasioista ei voi johtaa arvoja.

(engl. Hume's guillotine).

David Hume tuo sen lähes ohimennen teoksessaan A treatise of human nature (1739):

”En voi pidättäytyä lisäämästä näihin päätelmiin havaintoa, jolla voidaan, ehkäpä, nähdä jonkinlaista merkitystä. Jokaisessa kohtaamassani moraalijärjestelmässä olen aina huomannut, että kirjoittaja etenee jonkin aikaa tavalliseen päättelytapaan, ja osoittaa Jumalan olemassaolon tai tekee huomioita ihmiselämästä; sitten täysin yhtäkkiä huomaan hämmästyksekseni, että tavallisten väitteiden 'on' ja 'ei ole' sijaan en kohtaa yhtäkään väittämää, johon ei liity 'pitäisi' tai 'ei pitäisi'.

Muutos on huomaamaton, mutta kuitenkin merkittävä.

Sillä tämä 'pitäisi' tai 'ei pitäisi' ilmaisee jonkin uuden suhteen tai väitteen, ja olisi välttämätöntä, että se tulisi havaita ja selittää, ja samaan aikaan tulisi perustella, mikä näyttää täysin käsittämättömältä, kuinka tämä uusi suhde voidaan johtaa muista, jotka ovat täysin erilaisia sen kanssa.

Mutta koska kirjoittajat eivät yleensä hyödynnä tätä varausta, aion suositella sitä lukijoille, ja uskon, että tämä pieni huomiointi muuttaisi kaikkia sivistymättömiä moraalijärjestelmiä ja näyttäisi meille, että paheen ja hyveen ero ei löydy ainoastaan asioiden suhteista, eivätkä ne ole järjellä pääteltävissä.”

Yksinkertaistetusti sanoen, siveellisiä periaatteita tai arvoja ei voida loogisesti johtaa tai perustella — edes perustelluilla — väitteillä maailmasta: siitä kuinka maailma on tai kuinka se toimii ei voida päätellä, kuinka sen pitäisi olla tai toimia.

Esimerkiksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden säilyttämistä ei voida suoraan loogisesti perustella olemassa olevilla eriarvoisilla olosuhteilla, kuten ei syövän parantamista syöpäkasvaimen olemassaololla tai sen  seurauksilla.

Myöskään seksuaalisuuden eri muotojen hyväksyttävyys ei riipu loogisesti niiden olemassaolosta tai syntymekanismista: johtuipa hetero- ja homoseksuaalisuus sitten ”perintötekijöistä” tai ”ympäristöstä”, sillä ei ole loogisesti mitään merkitystä, kun pohdimme siveellistä suhtautumistapaamme näihin seksuaalisuuden muotoihin.

Kun tosiasioista johdetaan arvoja, kyseessä on ns. naturalistinen virhepäätelmä.

Hume ei aja meitä siveelliseen tyhjiöön, sillä aivan kuten luonto on ”tuominnut” meidät uskomaan ulkomaailman olemassaoloon, samoin se on ”tuominnut” meidät siveelllisksi (ja siveileviksi) olennoiksi.

Miksi Humen giljotiini?

On tietysti mahdollista käyttää kieltä, jossa sekoitetaan koko ajan arvoja ja tosiasioita. Punavihreät ovat tästä surullisen kuuluisia, ja myös voimakkaasti ajatustunteisen (emotionaaliset) filosofian professorit saattavat sortua Humen giljotiinin vastustajiksi.

Kysymys on siitä, että on ihmiskunnalle hyvä, jos se oppii käyttämään sellaista kieltä, jossa eräs tosiasian määrittelevistä ehdoista (aksioomista) on väite, jonka mukaan tosiasioista ei voida loogisesti johtaa arvoja.

Vastaavasti arvot ja siveyssäännöt on syytä määritellä niin, ettei niitä kutsuta tosiksi tai epätosiksi, vaan että tämä jaottelu kohdistetaan vain tosiasioihin.

On vaikeaa ennustaa, onko tästä kirjoituksesta enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

 Jos joku puolityhmä filosofian professori sattuu lukemaan tämän (lienee onneksi epätodennäköistä), hän voi alkaa toitottaa toisenlaisia määritelmiä, jotka puolityhmät filosofian opiskelijat sitten kiteyttävät uskonomaisksi vakaumuksiksi.

Paradoksit

Erkki Hartikainen 19.1.2009

Paradoksille ei ole kunnon määritelmää. Kuuluisin paradoksi on valehtelijaparadoksi. Se voidaan esittää esimerkiksi seuraavissa muodoissa:
  • "Minä valehtelen nyt."
  • "Jos valehtelisin niin puhuisin totta."
  • "Tämä lause on epätosi."
  • "Valehtelen aina"
Ongelma on, onko lause tosi vai epätosi.

Ongelmaa voi, kuten jotkut ovat tehneet, yrittää selventää kielenkäyttöä koskevilla säännöillä.

Jotkut toiset ovat innostuneet jopa rajoittamaan matematiikkaa ja erityisesti sen osa-aluetta logiikkaa.

Muutoin hyvin vanhoillinen keskustapuoluelainen edesmennyt akateemikko Oiva Ketonen sanoi luennoillaan, että hänen mielestään todellisuus ei ole ristiriitainen.

Koska ajattelen tässä asiassa samoin kuin edesmennyt akateemikko, voin vain todeta, että paradoksit ovat puhtaasti ihmispsykologisia.

Jaakko Hintikka ja Gabriel Sandu ovat mielestäni oikein päätyneet siihen, että ns. tyyppiteorioita, joilla pyrittiin kiertämään valehtelijaparadoksia, ei tarvita.

Toimittajan ratkaisu valehtelijan paradoksiin

Erkki Hartikainen 20.1.2009

Koska minulla on erityisesti ja pelkästään valehtelijan paradoksiin oma ratkaisu, lainaan sen teoksestani dictionary of atheism:

Liar, paradox of the

In philosophy and logic, the liar paradox encompasses paradoxical statements in which self-reference results in a sentence or phrase being true if and only if it is false, such as "This sentence is false." or "The next sentence is false. The previous sentence is true." The term describes a concept that renders itself false.

The solution is that the paradoxical sentences are open. The error of logicians and mathematicians has been that they have not used the consept of the open sentence.

An open sentence is a sentence which contains variables. Unlike an ordinary sentence, which contains constants, open sentences do not express propositions; they are neither true nor false. Hence, the open sentence:

(1) x is a number

Has no truth-value. An open sentence is said to be satisfied by any object(s) such that if it is written in place of the variable(s), it will form a sentence expressing a true proposition. Hence, "5" satisfies (1). Any sentence which resembles an open sentence in form is said to be a substitution instance of that sentence. Hence, "5 is a number" is a substitution instance of (1).

Millä tätä kirjoitetaan?

Erkki Hartikainen 15.1.2009

Ostin uusimpaan koneeseeni uuden sisäisen 500 GB:n kiintolevyn. Asensin sille CD:ltä Ubuntu 8.10 päivityksineen. Entisen kiintolevyn siirrän vanhimpaan tietokoneeseen, jolloin sinne menee myös Linpus -linux. Tähän koneeseen en asenna Windowsia ollenkaan.

Uusi ongelma oli, että Kompozer meni kiinni eräissä valikon kohdissa. Asensin tähän koneeseen Quanta Plussan ja yritän oppia käyttämään sitä.

Toinen ongelma on, että en osaa vielä tehdä sisällysluetteloita Quanta Plussalla, joten ne joudun joka tapauksessa tekemään toisella koneella.

Muutos yllä olevaan

Erkki Hartikainen 16.1.2009

Quanta Plussan kanssa jouduin yllättäen ääkkösongelmiin, joten kirjoitan tätä nyt Seamonkey:lla, joka perustuu edesmenneeseen Netscapeen.

Tämä osaa tehdä sisällysluettelot, mutta koodin väritys puuttuu.

Kielenä käytän ruotsia kun Suomea ei ole saatavana. Tästä on englantiin verrattuna se etu, ettei tarvitse katsella kummallisesti koodattuja ääkkösiä lähdekoodissa.

Acerin loput osat otettiin käyttöön

Erkki Hartikainen 17,1,2008

Acerin alennusmyyntikoneet emolevyn suorittimineen asensin vanhimpaan ATX -kotelooni. Kun asensin sinne myös Linpus -linuxilla varustetun kiintolevyn, kone toimii ikään kuin se olisi alennusmyyntikone itse.

Tosin näppäimistöksi laitoin ikivanhan vaalean näppiksen. Ne tarvitsevat paljon vähemmän valoa kuin mustat näppikset. Älä ihmeessa vie vaaleita näppiksiä elektroniikkaromun kierrätykseen.

Nämä vanhat (Keytronicin) näppäimistöt ovat kaikilta ominaisuuksiltaan parempia kuin uudet mustat näppäimistöt.

Huawein nettitikku toimii Ubuntu 8.10:ssa

Erkki Hartikainen 20.1.2009

Koska olen taas ensi kesänä melkoisen ajan mobiililaajakaistayhteyksen varassa, olen testannut Huawein nettitikun toimintaa Ubuntu 8.10:ssa, Hyvin toimii. Tämäkin siirretään ulkoistettuun kiintolevytilaan nettitikulla.

Seuraavaksi on selvitettävä, pärjääkö tietokone pakkasvahdilla varustetussa kellarissa talvena 2009-2010.

Seuraavassa numerossa:

Laaja artikkeli käsitteestä "olemassaolo"

Sertifioitu sitaattikirja

alkaa ilmestyä. Toimittaja ei sellaista tarvitse, koska toimittaja osaa vielä ajatella itse, mutta kaikenlaiset hölynpölygeneraattori voivat hyötyä
siitä.

Uusi filosofian määritelmä

Filosofia on tiede, joka tutkii, miten parhaiten voitaisiin sekoittaa inhimillinen kieli ja inhimilliset käsitykset ihmisen kannalta tärkeistä ajatuksista niin, että kulloisenkin yläluokan olisi helpompi hallita.

Breaking: Wilders must be prosecuted: Court of Appeal

In a surprise twist the Amsterdam Court of Appeal reached the decision that Geert Wilders should be prosecuted for his statements on islam in general and his comparison of the Quran with Hitler's Mein Kampf in particular.

On 21 January 2009 the Court of Appeal in Amsterdam ordered the criminal prosecution of the member of parliament Geert Wilders for the incitement to hatred and discrimination based on his statements in various media about moslims and their belief. In addition, the Court of Appeal considers criminal prosecution obvious for the insult of Islamic worshippers because of the comparisons made by Wilders of the islam with the nazism.

The Court of Appeal rendered judgment as a consequence of a number of complaints about the non-prosecution of Wilders for his statements in various media about moslims and their belief. The complainants did not agree with the decision of the public prosecution which decided not to give effect to their report against Wilders.

The public prosecution is of the view, amongst others, that part of the statements of Wilders do not relate to a group of worshippers, but consists of criticism as regards the Islamic belief, as a result of which neither the self-esteem of this group of worshippers is affected nor is this group brought into discredit. Some statements of Wilders can be regarded as offending, but since these were made (outside the Dutch Second Chamber) as a contribution to a social debate there is no longer a ground for punishableness of those statements according to the public prosecution.

The Court of Appeal does not agree with this view of the public prosecution and the considerations which form the basis of this view.

The court ruling is here, in English (mirror). This is an outrage of epic proportions. In the conclusion of the ruling the Court of Appeal states:

The Court of Appeal concludes that the way in which the public debate about controversial issues is held, such as the immigration and integration debate, does not fall within the ambit of the law in principle indeed, but the situation changes when fundamental boundaries are exceeded. Then criminal law does appear as well.

So, in this once free country we can have a 'free' discussion, until a 'fundamental boundary' is exceeded? And where does that boundary lie? And more importantly: Who determines that boundary. Is that still us, or is that the highly volatile muslim sensitivities with regards to anything that makes this country ours? This is arbitrary law at its worst.

My God, what is this country coming to...

[UPDATE001] De Telegraaf: Shocked Wilders: A Black Day (NL):

This is a very black day for me and for the freedom of expression. I am shocked. I absolutely did not expect this.

[UPDATE002] What muppets on the benches of the Amsterdam Court of Appeals? From the ruling (emphases mine - KV):

The Court of Appeal has considered that the contested views of Wilders (also as shown in his movie Fitna) constitute a criminal offence according to Dutch law as seen in connection with each other, both because of their contents and the method of presentation. This method of presentation is characterized by biased, strongly generalizing phrasings with a radical meaning, ongoing reiteration and an increasing intensity, as a result of which hate is created. According to the Court of Appeal most statements are insulting as well since these statements substantially harm the religious esteem of the Islamic worshippers. According to the Court of Appeal Wilders has indeed insulted the Islamic worshippers themselves by affecting the symbols of the Islamic belief as well.

So, what are they saying here? That Wilders is to be prosecuted for the hateful, extremist crap spouted by those imams featured in Fitna? They can't be serious, can they?

[UPDATE003] EN reporting of (political) reactions at Dutchnews.nl.

[UPDATE004] Elsevier has the reaction of Vlaams Belangs Filip DeWinter (NL):

The procedure against Wilders is attempted murder on a democratic party.

In the comments Richard Hartman elaborates:

The state has bottomless pockets, Wilders does not. Once Wilders is bankrupt, his party will be gone: objective achieved. Even if the state would lose, and have to pay damages to Wilders, he'd have to start from scratch again.

The government is now actively engaging in lawfare, it would seem.

[UPDATE005] Via Jihad Watch: Petition in support of Geert Wilders. Here. Also: All it took to get Wilders prosecuted were nine 'good' people. Lastly, again from Jihad Watch: Geert Wilders to be prosecuted for agreeing with Churchill about Islam.

[UPDATE006] GoV has more on one of the miscreants behind the decision to prosecute.

[UPDATE007] Posted before, but bears repeating: The Qu'ran vs. Mein Kampf.

[UPDATE008] Excellent commentary in the Wall Street Journal:

This is no small victory for Islamic regimes seeking to export their censorship laws to wherever Muslims reside. But the successful integration of Muslims in Europe will require that immigrants adapt to Western norms, not vice versa. Limiting the Dutch debate of Islam to standards acceptable in, say, Saudi Arabia, will only shore up support for Mr. Wilders's argument that Muslim immigration is eroding traditional Dutch liberties.

[UPDATE009] Ezra Levant weighs in: Holland's national suicide note.

[Y]ou must admire the honesty of the court to describe their self-destructive, amoral attack on Wilders so clearly and without euphemism. There you have it: his "views" were unacceptable in content and presentation.

Paris opens door to author fleeing Islamist threats

    * Angelique Chrisafis in Paris
    * The Guardian, Monday 5 January 2009
   
The award-winning feminist writer Taslima Nasreen, who is under death-threat from Islamist extremists, is to be housed in an artist's studio paid for by the city of Paris, more than a decade after she was forced into exile from her native Bangladesh.

Nasreen's outspoken stance on what she calls the inherent misogyny of conservative Muslim society in Bangladesh has sparked protests, riots and warrants for her arrest as well as a cash reward for her decapitation by religious fundamentalists.

In 1994, the former doctor was accused of blasphemy over her novel Lajja (Shame), which described the life of a Hindu family persecuted in Muslim-majority Bangladesh. The book was banned for offending Muslim religious sentiments.

She was quoted by an Indian newspaper saying the Qur'an should be rewritten because it was "unfair to women" and was forced to flee Bangladesh, even though she denied the comments and said she had been referring to sharia law.

After travelling across Europe and the US, and living in exile in India, where her presence led to threats and violent protests, and more recently in Sweden, she applied for housing in Paris six weeks ago. She is expected to move in next month.

Her case had become a cause celebre in France and she was made an honorary citizen of Paris last July.

The mayor, Bertrand Delanoë, called her a freedom fighter, and said: "You have been chased out of your home because you raised your voice against the inhumanity of fanaticism. You are at home here, in this city where men are born and live free and equal."

Nasreen did not comment on the move, but she recently told the TV station France 24 that she felt safe in Paris, because she could walk in the street without bodyguards. She said her "idea" was not to criticise Islam per se but to defend women's rights and freedom. "My aim is to raise consciousness, to struggle for justice for women, so I have no alternative but to criticise Islam because Islam oppresses women. I know millions of women have been suffering because of religion, tradition, culture and customs and I feel a responsibility to do something."

She left Kolkata last year after violent protests and for several months lived in a secret safe house in Delhi, which she likened to "solitary confinement".

Obama and nonbelievers

For we know that our patchwork heritage is a strength, not a weakness. We are a nation of Christians and Muslims, Jews and Hindus--and non-believers.

Did Obama's nonbeliever remark bother you?

Sharia police block women's rally

BBC

The Hisbah are charged with policing the morals of Kano's Muslims

Islamic authorities in the northern Nigerian city of Kano have told organisers of a planned protest by divorced women to cancel the event.

The head of the Sharia police, or Hisbah, said the planned protest was an "embarrassment", and is "un-Islamic".

The organisers have agreed to postpone their protest scheduled for 29 January.

Women's rights activists say divorced women are often thrown out of their homes, lose custody of their children, and many end up destitute.

The Director General of the Hisbah, Saidu Dukawa, said there were also security concerns over the protest.

"We fear what could happen in the streets if there is a large gathering of people, it could get out of control," he told the BBC's Hausa Service.

Large gatherings of people can be volatile in Nigeria, which has been rocked by violence between Muslims and Christians over the last 10 years.

Quarrelling spouses

He also said the idea of street protests was "un-Islamic" and "morally wrong".

"Never in the history of Islam have women taken to the street to press for their demands," he said.

The Hisbah were reported by local media to have said they feared the demonstration would "ridicule Kano in the eyes of the world".

Kano is one of 12 northern Muslim-majority states governed by Sharia law.

The Hisbah are in charge of policing the morals of Muslims to make sure they are "Sharia-compliant".

They do not have the authority to ban the protest from going ahead, but told organisers they would report the demonstration to the police if they continued with it.

One of their duties is to reconcile quarrelling spouses and prevent divorce.

But divorce in polygamous northern Nigeria is very common.

The Association of Divorcees Widows and Orphans has could not immediately be reached for a comment.

To honorary president of the Boy Scouts of America


Urge President-Elect Barack Obama to take a stand against discrimination and decline the title and role of honorary president of the Boy Scouts of America, if and when it is offered to him. 

The BSA has acted vigorously in recent years to deny the participation of nontheistic members and employees and expel those already involved. Even though it has become a tradition for presidents of the United States to take on this role, discrimination against nontheists can't be condoned. Please help Obama keep his campaign promise to bring change to the nation and represent all Americans.

A coalition of 19 nontheist organizations have already sent a sign-on letter to the president-elect urging him to decline the title and role of honorary BSA president. Now's your chance to add your own voice to the effort! Write to President-elect Barack Obama today and urge him to stand for pluralism, tolerance, and inclusiveness!

You can e-mail letters to Obama by going to the following website:

http://change.gov/page/content/contact

You can also snail mail letters to:

The Honorable Barack Obama
President Elect of the United States
Washington Transition Headquarters
451 6th Street, NW
Washington, DC 20001

Feel free to cut and paste from the draft letter below, or create your own!

Dear President-Elect Barack Obama:

In light of your campaign promise to bring the nation together in a spirit of change we need, I, a nontheistic American, urge you to take this opportunity to signify that discrimination against atheists, agnostics, humanists, and other nontheists will not be condoned.

Thus I write to urge you to decline the title and role of honorary president of the Boy Scouts of America. The BSA has acted vigorously in recent years to expel atheist and agnostic members and employees.

The BSA has elected to set itself apart as a private organization that may discriminate in ways contrary to the laws and practices required of local, state, and federal authorities. Accepting the title and role of honorary president of the Boy Scouts of America would thus send the message that institutional discrimination against people who don't happen to believe in a god is acceptable.

Many presidents of the United States have taken on the title of honorary president of the Boy Scouts of America. However, this tradition was established when discrimination against nontheists was, unfortunately, socially acceptable. Given that nontheists now make up a sizeable minority of the American population--having more numbers than Mormons, Buddhists, Hindus, and Jews combined--the BSA is clearly out of touch with the spirit of pluralism, tolerance, and inclusiveness that compose today's American values. By contrast, in 1993 the Girl Scouts of the United States of America adopted more inclusive policies.

Therefore, please decline the title and role of honorary president of the Boy Scouts of America until such time as the organization reforms its bylaws and practices to be non-discriminatory.  

Sincerely,
[Your Name]

Kirkon sotaratsut

Varsinaiset kirkon sotaratsut löytyvät Suomen maalaisyliopistoista, mutta

Helsingissä uskotaan ontologiseen jumalatodistukseen

Syy Helsingin yliopiston viisaustieteilijöiden ateistivihaan on selvinnyt. Ontologista jumalatodistusta pidetään Helsingin yliopiston filosofian laitoksilla vakavasti otettavana tutkimuskohteena.

Vanhemmat filosofit kaipaavat jo taivaaseen ja nuoremmat nuolevat...

Hajasijoitusehdotus

Erkki Hartikainen 27.1.2009

Siirretään Tasavallan presidentti Rovaniemelle. Muutetaan samalla Tasavallan presidentin arvonimi arvonimeksi Joulupukki.

Erinomaisen vapaata ajattelua Tampereelta

Kaikki tiedon välittäminen Sundströmille on haitaksi vapaa-ajattelulle.

Toivon että edes osa yrittää ajatella tätä ja miettiä toimintaansa uudelleen.

Jori Mäntysalo

Wikipedia taas ateisteja vastaan

Erkki Hartikainen 25.1.2009

Kun eräs ykkösrenki eli Eino Huotari kehui Internetissä erästä kakkosrenkiä Esa Ylikoskea, saanen minäkin puolustaa Rob Shermania Chigagosta. Tuli aikoinaan istuttua hänen kanssaan chigagolaisessa ravitsemusliikkeessä. Mukana oli myös sittemmin murhattu Jon Garth Murray.

Englanninkielisessä Wikipediassa on ilmestynyt Rob Shermania herjaava artikkeli.

Miehestä löytyy suoraa tietoa osoitteesta http://www.robsherman.com/.

Rob oli mukana politiikassa jo silloin, kun tapasin hänet. Siihen aikaan hän oli liberaali, ja hän oli sitä mieltä, että Chigagossa on liikaa poliiseja. Sittemmin hän on siirtynyt vihreisiin, mutta tuskin punavihreisiin.

Silloin kuulin myös sen, että Bush vanhempi ei pidä ateisteja kunnon amerikkalaisina.

Minulla ei ollut silloin eikä ole nyt syytä epäillä Robin kertomusta.

Vanhempi Bush on edelleen elossa. Miksi Wikipedian harrastelijakirjoittajat eivät kysy toiselta osapuolelta?

Geometria

Artikkeli täydentyy viimeistään ensi kesänä.

Matematiikasta

Erkki Hartikainen 25.1.2008

Melkein kaikki on tehty väärässä järjestyksessä

Eläkeläisen pitäisi kai lopettaa matematiikasta puhuminen ja puhua mieluummin historiasta tai politiikasta.

Kun olen nuorena väkisinkin oppinut melkoisen määrän matematiikkaa (opetin sitä melko pitkään lukiossa), kirjoitan tähän lehteen - en niinkään matematiikkaa -  vaan käsityksiäni siitä, mitä matematiikka on.

Ihmiskunta on tehnyt melkein kaikki väärässä järjestyksessä. Parasta olisi ollut, että olisimme jääneet puuhun.

Tietokoneet keksittiin liian myöhään

Tietokoneet olisi pitänyt kehittää ennen matematiikkaa. Jos niin olisi tehty, matematiikan merkinnät olisivat aivan toisen näköisiä kuin nyt.

Viimeistään kirjoituskoneiden olisi pitänyt tuoda järkeä matematiikan merkkeihin, mutta kun matemaatikot nerokkaasti täydensivät kirjoituskoneen merkkejä piirtämällä kaavat lyijykynällä, ajatus merkkien yksinkertaistamisesta ei tullut matemaatikoiden mieleen.

Kirjapainojen työntekijöillä oli suuret valikoimat matemaatikoiden käyttämiä eriskummallisia merkkejä, jotka he käsin sijoittelivat muun tekstin lomaan.

Kun kirjapainon työläiset siirrettiin melkein kaikki työttömyyskortistoon, matemaatikot olivat pulassa. Tietotekniikkaihmiset auttoivat kehittämällä LaTex'in, jolla joku joutuu matemaatikoiden tekstit kirjapainokuntoon työstämään. Jotkut matemaatikot ja kovan tieteen edustajat jopa joutuvat opettelemaan LaTex'in, mikiä ei ole aivan vähäinen vaiva.

Kymmenjärjestelmä oli väärä valinta

Jos ihmisellä olisi sattunut olemaan parillinen määrä sormia, lukujärjestelmä olisi ehkä valittu paremmin. Onneksi täällä päin (toisin kuin eräillä intiaaniheimoilla) käytettiin kenkiä eikä voitu käyttää varpaita laskemiseen. Meillähän saattaisi olla käytössä jopa kaksikymmenjärjestelmä.

Ihminen ja varis osaavat laskea luonnostaan noin seitsemään. Jos lukujärjestelmän valinnassa olisi käytetty järkeä, olisi otettu käyttöön kahdeksanjärjestelmä.

Laskutaito olisi nykyistä parempi,  tietokoneille sopisi paremmin lukujärjestelmä, jonka kantaluku on kakkosen potenssi,  ja paperin kulutuskin olisi nykyistä suurempi.

Sana "on"

Erkki Hartikainen 25.1.2009

Kopula

Sanaa "on" ei muuten tarvitsisi käsitellä ollenkaan, mutta joissain kielissä, valitettavasti myös suomen kielessä, sitä käytetään sanayhdistelmässä "on olemassa",

Sanasta "on" käytetään nimitystä kopula (engl. copula), joka tarkoittaa yhdistäjää. Yleisimmin sanaa käytetään subjektin ja predikatiivin yhdistäjänä. Näitä sivistyssanoja en aio suomentaa vaan tyydyn antamaan esimerkin sanan "on" käytöstä yhdistäjänä.

Lauseessa "jumala on suuri" oliolle "jumala" annetaan ominaisuus "suuri". Merkitys ei muutu miksikään, jos sana "on" jätetään pois.

Monissa itämaisissa kielissä kopulaa ei ole, ja kiinan kieleen sen on arveltu ilmaantuneen keskiajalla ja aluksi pelkästään puhuttuun kieleen.

Suomen kielessä kuten aikoinaan kiinan kielessä sanaa "on" käytettiin aluksi  myöntösanana.

Esimerkki: "Onko sinulla tupakkaa?" "On".

Sanan "on" lavea käyttö

Erkki Hartikainenen 28.1.2008

Kuten edellisestä esimerkistä ilmeni, sanaa "on" tai "ovat" käytetään edelleen myöntävänä vastaussanana. Kysymyssanana on "onko" tai "ovatko".

Edellä kerrottu kopula lienee se "on" - sanan käyttötapa, josta ei päästä eroon. Voitanee siis jatkossakin sanoa, että "muslimit ovat ..." ??? (virallinen nimitys: predikointi)

On -sanan käyttö aritmetiikassa ja samuusmerkkinä muualla matematiikkassa vaikeuttaa heikoimpien oppilaiden kykyä ymmärtää matematiikkaa, ja tästä syystä matematiikassa olisi syytä käyttää alusta alkaen muita sanoja.

Valitettavasti kielipoliisi, joka on muutoin ryhtynyt varsin vapaamieliseksi, luultavasti vaatii "täydellisiä lauseita, joissa on teonsana".

2 + 2 = 4

on aivan hyvä merkintä, mutta se pitäisi lukea muuten kuin "on". Ehdotan joko sanaa "tekee" tai "tuottaa".

Samuusmerkkinäkin käytetään merkkiä =, joka melkein aina äännetään "on". Jotkut käyttävät alaindeksiä =def , mutta esimerkiksi Jouko Väänäsen Matemaattisessa logiikassa käytetään pelkkää sanaa "on".

Kaavassa

a + b = b + a

merkki = luetaan melkein aina "on". Sana "on" ei oikeastaan sano koululaiselle mitään siitä, mihin kaavaa voidaan käyttää. Olisi parempi, että käyttöön otettaisiin sana, joka paremmin kuvaa kaavan käyttöä.

Jos sanottaisiin esimerkiksi a + b sijoitetaan b + a ja selitettäisiin, että kirjainten mielivaltaisuudesta johtuen sijoitus voidaan tehdä kumpaan suuntaan tahansa, asia jäisi mieleen, jos myös jatkossa käytetään sanaa "sijoitetaan".

Agricola teki tyhmästi kun hän ei suomen kieltä tehdessään tehnyt suurta joukkoa symmetrisiä verbejä. Niin siinä käy, kun pannan papit tekemään kieliä.

Määrätty kuvaus, esimerkiksi "Tarja Halonen on Suomen tasavallan presidentti 28.1.2009" on lähinnä pikamääritelmä eikä vaadi muita erityistoimia kuin löytää sopiva ilmaus ilman harhaanjohtavaa sanaa "on". Voidaan sanoa esimerkiksi "Tarja Halonen hoitaa Suomen presidentin virkaa 28.1.2009."

Kielipoliisien tehtävä on keksiä yleissana, joka toimii sekä tarkoituksellisissa määritelmissä että määrätyissä kuvaukisissa.

Olion kuuluminen johonkin luokkaan, esimerkiksi "Pekka on viisas" on parasta ilmaista joukko-opissa jo käytetyllä sanalla: "Pekka kuuluu viisaisiin".

Se, että joukko on toisen osajoukko, esimerkiksi "ihminen on nisäkäs" pitänee sanoa "ihminen kuuluu nisäkkäisiin".

Jäljelle jää olemassaolo, esim.: ”Pyhä henki on olemassa”. Sitä käsitellään perinpohjaisesti tämän lehden seuraavassa numerossa.

Yhteisöissä toimimisesta

Erkki Hartikainen 23.1.2009

Vanhimmat yhteisöt

Ihmisillä ja simpansseilla on jäljellä yhteisiä yhteisömuotoja.

Näiden yhteisömuotojen jälkeen kaikkein pitäikäisimmät yhteisöt ovat uskontoja.

Ennen kirjoitustaidon käyttöön ottoa uskonnot muuttuivat yhteisön kehityksen mukana. Kuten professori Armas Salonen sanoi, Kaksoisvirranmaassa uskontojen vaikutusvalta vaihteli, erityisesti se oli erilainen hyvinä aikoina ja huonoina aikoina.

Mahdottomat yhteisöt

Uskontojen ulkopuolella on vain osa ateisteista. Agnostikoilla on enemmän yhteisä etuja uskontojen kuin ateistien kanssa. Se, että agnostikkoja on ollenkaan nähty samoissa yhteisäissä ateitien kanssa, johtuu mm. seuraavista kahdesta syystä:
  1. Uskonnot ovat vainonneet sekä ateisteja että agnostikkoja.
  2. Ateistit ovat uskontoenemmistöisisssä olosuhteissa oppineet sietämään melkein mitä tahansa.

Minimaaliset aatteet

Minimaalisella uskonnollisuudella toimivia järjestöjä ovat mm. unitaarit (Yhdysvalloissa) ja vapaamuurarit.

Näistä vapaamuurarit ovat tehokkaampi järjestö, sillä vapaamuurarit ovat solidaarisia toisille vapaamuurareille. Heidän siveyskäsitykseensä kuuluu toisten auttaminen.

Nolla-aatteet

Ateismi eli väitelause "jumalaa tai jumalia ei ole olemassa" on väitelause, johon ei välttämättä liity yhtään ajatustunnetta (emootiota). Pelkkä väitelause ei luo solidaarisuutta.

Haitalliset paketit

"Humanismi" -niminen poliittinen paketti on ateistien kannalta kielteinen asia. Kun entisen Länsi-Saksan ihmiset alkoivat erota runsaasti kirkoista, humanistijärjestö seremonioineen kutistui maailman suurimmasta täysin mitättömäksi järjestöksi.

Myös yksin voi vaikuttaa

Tosissaan ateisti on yksin, mutta myös yksin voimme vaikuttaa. Meidän pitää vaikuttaa silloin, kun erillisinä yksilöinäkin voimme estää jotain ateistien asemaa heikentävää tai heikentää vastustajiamme, joihin kuuluvat kaikki muut paitsi tosissaan ateistit.

Psykologi: Monet ihmisoikeusrikkomukset sivutetaan uskonnon nimissä

22.1.2009 STT

Yksilön perus- ja ihmisoikeusrikkomukset sivuutetaan myös Suomessa usein uskonnon nimissä. Sosiaalipsykologi Anu Suomela katsoo, että monet ongelmatilanteet jätetään selvittämättä, koska kyse on uskonnosta.

"Uskonto ei saa kävellä yksilön tasavertaisuuden ja perusoikeuksien ylitse. Se ei saa myöskään olla syy, jonka perusteella tällaisiin tapauksiin ei puututa", oikeuspsykologiaan erikoistunut Suomela Sexpo-säätiöstä sanoo.

Yliopisto osoittautui tarpeelliseksi

Erkki Hartikainen 22.1.2009

Proletariaattiin kuuluvana eläkeläisenä lähdin etsimään (lamastako johtuen) pääkaupungin ainoaa suurehkoa sisustuskangaskauppaa Helsingin keskustasta.

Tuli asiaa vessaan, ja Helsingin yliopisto osoittautui tarpeelliseksi. Porthanian miesten vessa oli samaa tasoa kuin ABC-huoltoasemien vessat keskimäärin. Seinätkin oli kaakeloitu, ja käsienpesuainetta ja pyyhkeitä löytyi.

Tätä vauhtia Helsingin yliopistosta tulee sadassa vuodessa huippuyliopisto.

Lehti: Ihmisoikeusliitto selvittää lestadiolaisten ehkäisykieltoa

6.1.2009 KALEVA

Ihmisoikeusliitto selvittää vanhoillislestadiolaisuuden "ehkäisykieltoa". Kotimaa-lehden verkkosivujen mukaan liitto selvittää, onko kielto ongelmallinen ihmis- ja perusoikeuksien kannalta.

"Ehkäisykielto on ymmärtääkseni ainakin vanhoillislestadiolaisuudessa selvä oppi ja se on käsitykseni mukaan johtanut jopa kuolemaan tilanteissa, joissa naisen elimistö ei ole kestänyt jatkuvia raskauksia. Meillä on tästä kertomuksia", Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros kommentoi Kotimaalle.

"Onko hahmotettu, että systemaattinen opetus, jossa ihmisille sanotaan, etteivät he saa käyttää ehkäisyä, voi olla ongelmallinen ihmis- ja perusoikeuksien kannalta? Jokaisella on oikeus päättää omasta perhe-elämästään mukaan lukien lisääntyminen", hän sanoo.

Vanhoillislestadiolaisia edustavan Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteeri Aimo Hautamäki ei halua kommentoida asiaa ennen kuin hän näkee, mitä Ihmisoikeusliitto tekee. Hän ei ota kantaa edes siihen, pitääkö paikkansa, että vanhoillislestadiolaiset pitäisivät lapsirajoitusta syntinä.

"Perusajatus on se, että Jumala on elämän ja kuoleman Herra", hän tyytyy kommentoimaan. Hautamäen tiedossa ei ole kuolemantapauksia, joihin Kouros viittaa.

Kouroksen mukaan uskonnonvapauden nimissä ei voida polkea yksilön ihmisoikeuksia.

Internetistä poimittua

Filosofi Janne Vainio kirjoittaa:

Mitä jumalanpilkka on?

Jumalanpilkka ei ole pilkkaajien keksintö, vaan uskonnollisten valtajärjestelmien tuote. Jumalanpilkan määritelmä riippuu aina vallitsevasta uskonnosta, jonka suhteen pilkkaaja on toinen.

Esimerkiksi Raamatussa jumalanpilkka määrittyy keskeisesti kahden opillisesti merkittävän esimerkin kautta. Vanhassa Testamentissa Israelin kansa valmisti jumalastaan kultaisen vasikan kuvan. Uudessa Testamentissa Jeesus teloitettiin ristillä, koska hän oli julistautunut jumalan pojaksi.

Kumpaakaan näistä esimerkeistä ei olisi mahdollista ymmärtää jumalanpilkaksi ilman juutalaiskristillistä teologiaa, jonka mukaan jumalan kuvaaminen tai ihmisen asettuminen jumalan asemaan on jumaluuden häpäisyä. Jonkin muun uskonnon teologiassa jumalan kuvaaminen olisi ollut suotavaa ja ihmisiä olisi saatettu suorastaan kehottaa samastamaan itsensä jumaluuteen.

Jumalanpilkka voitaisiin siten määritellä jonkin tietyn uskonnon oppien tai käytäntöjen esittämiseksi harhaoppisessa valossa – sellaisella tavoin, joka on kyseisen uskonnon tunnustamien oppien vastaista. Näin määritelty jumalanpilkka voidaan jakaa kolmeen alalajiin:

1) opillinen pilkka, jolloin on kyseessä älyllinen uskontokritiikki tai uskonnon oppien tulkitseminen harhaoppisena pidetyllä tavalla. Ei ole kauaa siitä, kun länsimaissakin oli mahdollista tuomita ateististen mielipiteiden levittäminen jumalanpilkkana, ja edelleenkin monissa islamilaisissa maissa tämä on ollut perusteena kuolemantuomioiden langettamiselle.

2) satiirinen pilkka, joka on uskonnossa pyhinä pidettyjen asioiden kuvallista tai sanallista esittämistä tunteeseen vetoavalla tavalla siten, että esitystapa kyseenalaistaa oikeaoppisena pidetyn tulkinnan kyseisten pyhien asioiden merkityksestä.

3) tekojen pilkka, joka on ryhtymistä sellaisiin tekoihin, jotka kyseenalaistavat uskonnon mukaisen käsityksen jumalan ja ihmisen välisestä oikeaoppisesta valtasuhteesta. Esimerkkinä voidaan mainita paitsi sodomia ja eläimiin sekaantuminen (joissa jumalan suunnitelmaa käytettiin väärin kylvämällä siementä väärään vakoon) myös esimerkiksi renessanssiajalla eläneen italialaisen kirurgi Gasparo Tagliacozzin keksimä plastiikkakirurgia, jossa ruumiinvammoja voitiin korjata ihosiirrännäisillä. Jumalanpilkaksi katsottiin, että ihminen otti itselleen sellaisen aseman kudosten luonnollisessa yhteenliittämisessä kokonaiseksi ihmiseksi, jonka katsottiin voivan kuulua yksin kaikkivaltiaalle.

Koska uskonnot – eikä suinkaan jumalanpilkkaaja – määrittelevät, mikä kulloinkin on jumalanpilkkaa, jumalanpilkkasyytteen saaneet ovat useinkin voineet hämmästyä suuresti. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Britanniassa vuonna 1977 langetettu vankeustuomio Gay News -aikakauslehden päätoimittaja Denis Lemonille, joka oli julkaissut James Kirkupin runon ”Rakkaus joka uskaltaa sanoa nimensä”. Runossa kuvailtiin jumalan rakkautta monipuolisesti ja siten myös homoeroottisessa muodossa.

Britanniassa oltiin vuosikymmeniä eletty siinä uskossa, että common law -käytäntöihin perustunut jumalanpilkkalaki oli pelkkä kuollut kirjain ja että sitä ei näin ollen tarvinnut kumota. Näin ei kuitenkaan ollut. Oikeuskäytäntö, jonka mukaan yhdenkin kristinuskolle myötämielisen henkilön järkyttyminen riitti todisteeksi jumalanpilkasta, oli perusteena vankeustuomiolle.

Toisena vastaavana esimerkkinä voidaan mainita Salman Rushdien romaani ”Saatanalliset säkeet”, jossa kuvattiin mielisairaana pidetyn henkilön unta. Unen sisältö oli islamilaisen teologian mukaan harhaoppista, joten Rushdie tuomittiin poissaolevana kuolemaan ja joutui siitä eteenpäin elämään henkivartijoiden suojelemana.

Jumalanpilkkaa koskevassa eettisessä keskustelussa onkin erotettava tietoinen jumalanpilkka ja tahaton jumalanpilkka. Jälkimmäistä tuskin voidaan milloinkaan johdonmukaisesti välttää, sillä on mahdotonta etukäteen tietää, minkälainen teko tai kuvallinen tai sanallinen ilmaisu loukkaa jonkin tuntemattoman henkilön pyhinä pitämiä arvoja (ja yksilöiden vakaumuksethan ovat samanarvoisia riippumatta siitä, onko jonkin tietyn uskonnon kannattajia yksi vai yksi miljardi). Sen sijaan niissä tapauksissa, joissa jumalanpilkka on ollut tietoisena tarkoituksena, nousee esille kysymys jumalanpilkan motiiveista.

Miksi jumalaa pilkataan?

Kuten satiiria yleisesti, myös jumalanpilkkaa voidaan periaatteessa harjoittaa kolmesta eri syystä: huvikseen, jolloin kyse voi olla pilkkaajan tavanomaisesta ilkeämielisyydestä; terapeuttisesti, jolloin kyseessä voi olla psykologinen tavoite päästä eroon jonkin uskonnon vaikutuksesta tunne-elämän ja sisäistettyjen asenteiden osalta; poliittisesti, jolloin kohteena voi olla tietyn uskonnollisen instituution valta-asema.

Erityisesti poliittinen jumalanpilkka voi muodostua osaksi tietyn uskonnon sisäistä välienselvittelyä, kuten on tapahtunut kristinuskon historiassa, jossa papiston valta ja kanonisoitujen opintulkintojen asema on ollut jatkuvien konfliktien alaista. Jumalanpilkka ei siten välttämättä ole pilkkaajan näkökulmasta uskonnon vastaista. Kristillisessä mystiikassa (mm. Meister Eckhart) on elänyt sellainenkin tulkinta, jonka mukaan jumalaa on mahdotonta pilkata, koska jumalan olemus on pilkkaajan mielikuvien tavoittamattomissa. Tämän tulkintamallin mukaan pilkka voi tosiasiassa kohdistua vain jumalan kuvaan – ja koska jumalan kuvaaminen on jo itsessään jumalanpilkkaa, jumalan kuvan pilkkaaminen on jumalan ylistämistä.

Näitä kolmea jumalanpilkan motiivia on kuitenkin käytännössä usein vaikea erottaa toisistaan. Kuten poliittisen satiirin osalta yleisemminkin, kaikilla ihmisillä ei ole sellaista analyyttista kykyä ja yleissivistystä, joka mahdollistaisi heille jotakin uskonnollista valtajärjestelmää systemaattisesti erittelevän kritiikin. Silti he saattavat olla tunnetasolla tietyn uskonnollisen vallan vaikutuksen alaisia ja kapinamielialalla suhteessa siihen. Vastareaktiona ”pilkataan huvikseen” aivan kuten pilkataan poliitikkoja, joilla on tietty valta-asema.

Kuten poliitikkoja, jumaliakaan tuskin pilkattaisiin, jollei taustalla olisi vallankäytön kohteina olevien motiivia tehdä pilaa vallasta, joka heihin kohdistuu. Toisaalta jumalanpilkkasyytteistä tuskin olisi koskaan ollut tietoakaan, jollei pilkan kohteena olisi ollut jokin, jolla on merkittävä valta-asema – ei jumala itse, vaan häntä tulkitsevat vallanpitäjät, joiden tavoitteena on ollut varjella monopolia oikeaan tulkintaan.

Kun kontekstina on valtasuhde, on harhaanjohtavaa, että jumalanpilkasta puhutaan ikään kuin kyse olisi vain – tai edes ensisijaisesti – epäkunnioittavuudesta lähimmäisten vakaumusta kohtaan. Lähimmäiset ovat keskenään tasavertaisia, mutta valtasuhteen osapuolet eivät. Jumalanpilkassa kyse on pikemminkin tietyn uskonnon nauttimaan valta-asemaan reagoimisesta niillä samoilla aseilla, joita uskonto itsekin koko ajan systemaattisesti käyttää valtansa vahvistamiseen.

Uskontoja levitetään vetoamalla tunteisiin ja herättämällä voimakkaita tunteita – pelkoa, toiveita, vihaa, rakkautta – ja jumalanpilkassa uskontokritiikki käyttää näitä samoja aseita. Jos pidetään yleisesti hyväksyttynä ja kunniallisena levittää uskontoja tunnepitoisesti, miksi uskonnon omia aseita ei saisi käyttää uskontoa vastaan?

Jumalanpilkka kulttuurisodan aiheena

Suomen vapaa-ajattelijaliikkeessä (joka sai alkunsa opiskelijayhdistys Prometheuksesta sata vuotta sitten) esitettiin jumalanpilkkaan kahdenlaisia näkökantoja. Westermarckilainen linja oli, että uskontojen lainsäädännölliset etuoikeudet tuli poistaa ja jumalanpilkkalait näin ollen kumota – mutta jumalanpilkkaa itsessään ei silti pidetty suotavana eikä hyvien tapojen mukaisena. Lagerborgilaisen kulttuuriradikalismin mukaan sen sijaan jumalanpilkkaan tuli suoranaisesti kehottaa, jotta laajat kansanjoukot vapautuisivat uskonnon aiheuttamasta henkisestä alaikäisyydestä.

Samaa kiistelyä jumalanpilkan arvosta on käyty muuallakin. Uskonnollisen satiirin merkitys on ollut keskeinen jo varhaisesta valistusfilosofiasta lähtien. Eräänä tunnettuna esimerkkinä voidaan mainita Voltairen kirjoittama pilkkanäytelmä Muhammedista – joka aikanaan tulkittiin allegoriaksi katolisen kirkon valta-asemasta. Sikäli kuin Voltaire ei uskaltanut mainita katolista kirkkoa suoraan, hän ilmeisesti pelkäsi henkensä puolesta aivan kuten ne nykytaiteilijat, jotka länsimaissa joutuvat peittelemään islamiin kohdistettua kritiikkiä.

Sekularistiliikkeen näkökulmasta voikin kyseenalaistaa väitteen kulttuurien sodasta, jossa länsimainen kristillinen kulttuuri uskonnonvapauksineen on puolustuskannalla. Länsimaissa uskonnonvapaus on saavutettu vuosisatoja kestäneen ihmisoikeustaistelun seurauksena ja keskeisimmät valtakirkkojen auktoriteetit ovat vastustaneet sitä viimeiseen asti. Näin tietysti tekevät myös nykypäivän islamilaiset auktoriteetit siellä, missä heille jätetään tähän jokin käytännön mahdollisuus. Tässä kohdin länsimaisten poliitikkojen, viranomaisten, intellektuellien ja kansalaisaktivistien reagointi islamilaisten auktoriteettien taholta tuleviin vaatimuksiin on avainasemassa – ja juuri sillä on paljon merkittävämpi vaikutus kuin islamin oletetulla uhkalla länsimaiselle kulttuurille.

Uskonnonvapaus on toteutunut siellä, missä sen estäminen on lakannut olemasta hyödyksi maallisille vallanpitäjille. Luterilainen myytti uskonpuhdistuksen vaikutuksesta voidaan kiistanalaistaa; erityisen hitaasti uskonnonvapaus toteutui juuri luterilaisessa Ruotsin valtakunnassa, jossa kruunulla ja valtionkirkolla oli konfliktitta yhteinen intressi.

Uskonnollista terroria on esiintynyt länsimaissa jo kauan ennen islamin tuloa. Se, ettei siihen länsimaissa haluta suhtautua vakavasti islamin kohdalla, on länsimaisen kulttuurin oma sisäinen ongelma. Islamin kohtaamisessa kyse näyttää olevan paljolti kristillisen ehdollistumisen mukaisesta kollektiivisesta syyllisyysajattelusta, joka vaatii meitä ottamaan taakaksemme toisen tekemät synnit.

Terrorismipuhe peittää alleen sen todellisen jokapäiväisen terrorin, jonka alaisuudessa suuri joukko islaminuskon vaikutuksen alaisia ihmisiä joutuu elämään. Ylivoimainen enemmistö kaikista maailman muslimeista tuomitsee terrorismin, mutta sama ylivoimainen enemmistö vastustaa kuitenkin sananvapautta, uskonnonvapautta, lainsäädännön uskontoneutraaliutta, sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

Liberaaleja muslimeja (ja jopa Hakim Beyn kaltaisia islamilaisia anarkisteja) on tietenkin olemassa, mutta heidän osuutensa on maailmanlaajuisesti vain muutaman prosentin luokkaa – ja useimmiten he joutuvat varomaan puheitaan vieläkin enemmän kuin länsimaiset islam-kriitikot, jotka ovat Theo van Goghin murhan jälkeen saaneet pelätä henkensä puolesta. Pelkkä ateististen mielipiteiden levittäminen voi useissa ”maltillisissa” islamilaisissa maissa (kuten Pakistanissa, Egyptissä tai Saudi-Arabiassa) johtaa jumalanpilkkasyytteeseen ja kovaan rangaistukseen – Pakistanissa kuolemantuomioihin.

Suomessa saatananpalvonnan kaltainen kultti on luokiteltu yleiselle turvallisuudelle vaaralliseksi, koska useat yksittäiset saatananpalvojat uhkaavat väkivallalla niitä, jotka pyrkivät irrottautumaan yhteisöstä. Jos islamilaisissa yhteisöissä tapahtuu samaa, länsimaiset intellektuellit ovat kilvan vaatimassa ymmärrystä ”kulttuurin” perusteella. Islamilaisen yhteisön vankina eläville ei siis halutakaan tunnustaa samoja ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat länsimaiselle valkoiselle ihmiselle.

Monikulttuurisuuden ideologiat

Kulttuurien sodan sijasta kyse on länsimaisen kulttuurin sisäisestä taistelusta kahden eri tyyppisen monikulttuurisuuden ideologian välillä. Islamilaiset ja maahanmuuttajat ovat tässä taistelussa pelinappuloiden asemassa; heitä käytetään hyväksi ”toisina”, joiden nimissä voidaan puhua.

Valistusajatteluun kuuluva liberaali monikulttuurisuuden malli lähtee siitä, että ihmisoikeusnormit ovat samoja kaikille. Valtio ei suojele yhteisiä elämänarvoja, vaan vahvistaa yhteiset oikeudet. Koska perusoikeusjärjestys on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuolisesti suhteessa kulttuurisiin ja uskonnollisiin erityispiirteisiin, kaikilta voidaan yhdenvertaisesti vaatia sen noudattamista.

Yhdysvallat ja Alankomaat ovat esimerkkejä sellaisista länsimaista, joissa liberaali monikulttuurisuus on ollut yhteiskuntajärjestyksen perustana jo pitkään ennen ulkoeurooppalaista maahanmuuttoa.

Näiden valtioiden syntyhistorian taustalla on vähemmistöuskonlahkojen pakeneminen uskonnollisilta vainoilta, ja näissä maissa sananvapaus, kokoontumisvapaus ja uskonnonvapaus on suojattu vahvoilla perustuslakiesteillä, jotka jättävät kajoamisen näihin oikeuksiin poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Näitä liberaaleja perusoikeuksia puolustamassa on myös laaja kansalaismielipide, joka reagoi nopeasti yrityksiin rajoittaa oikeuksien vapaata käyttöä.

Kommunitaristinen monikulttuurisuuden malli – se, jota nykyisin populaaristi kutsutaan ”monikulttuuriseksi suvaitsevuudeksi” – on länsimaissa noussut kiistanalaistamaan liberaalin oikeusajattelun, jonka mukaan ihmisoikeudet kuuluvat ensi sijassa yksilöille ja ovat samoja heidän kulttuuristaan riippumatta.

Kommunitaristien mielestä oikeuksien tunnustaminen ensisijaisesti yksilöille syrjii niitä yhteisöjä, joiden kulttuuri ei ole yksilökeskeistä. Tasa-arvoa vaaditaan kommunitarismissa ennen kaikkea eri ihmisryhmien välille – jopa yksilöiden välistä tasa-arvoista kohtelua rikkoen.

Tämä asetelma voi selittää huomattavassa määrin sen paradoksin, että useinkin islamilaisyhteisöjen poliittiset ystävät länsimaissa löytyvät punavihertävistä vaihtoehtopiireistä, joiden arvot esimerkiksi naisten aseman ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien osalta ovat mahdollisimman kaukana islamin arvoista.

Yhteisenä nimittäjänä on pyrkimys syrjäyttää liberaali käsitys tasa-arvosta ja saada sen tilalle sellainen toisenlainen tasa-arvokäsitys, jossa yksilön oikeudet ja yksilöiden tasa-arvoinen kohtelu voidaan valikoivasti sivuuttaa, mikäli ryhmien välisen tasa-arvoistamisen tavoite vaatii.

Länsimaiselle, yhdenvertaisista vapausoikeuksista nauttimaan päässeelle valkoiselle feministille ei ole kovinkaan suuri haitta, että hänen maahanmuuttajasisarensa elää pakkoavioliitossa väkivaltaisen miehen kanssa joutuen raiskatuksi päivittäin uskonnon suomalla valtuutuksella.

Suurempi haitta hänen poliittisille lähitavoitteilleen olisi se, että liberaali tasa-arvokäsitys estäisi häntä ajamasta sukupuolikiintiöitä ja ”naista halventavien” vapaaehtoisten seksuaalikäytäntöjen kriminalisointia.

Nykyisessä keskustelussa onkin tavallista, että jo liberalismia sinällään pidetään antifeministisenä näkökantana, koska liberalismin tasa-arvokäsitys lähtee yksilöstä. Feministinen individualismi, jossa naisen asemaa ajettaisiin yksilöiden välisen tasa-arvon normeista lähtien, on Suomessa lähes tuntematon ilmiö.

Tämä tietysti sopii imaamien tavoitteisiin käytännössä paremmin kuin hyvin, koska he voivat aina julistaa, että heidän uskontonsa pitää huolta naisten kollektiivisesta kunniasta paremmin kuin heikko ja rappeutunut länsimainen liberaali kulttuuri, jonka ongelmana on päätösvallan jättäminen yksilöille.

Kommunitaristiset, ryhmien väliseen ”tasa-arvoistamiseen” tähtäävät poliittiset tahot ovat nykykeskustelussa käytännössä kaapanneet itselleen sekä monikulttuurisuuden että feminismin arvot – jotka ovat alkuperältään perinteisiä liberaaleja valistusarvoja.

Tällainen ilmapiiri, jossa liberaalien valistusarvojen käsitteet on varastettu näiden arvojen vastaisiin tavoitteisiin, on omiaan luomaan tilanteen, jossa vastareaktioksi ei nousekaan mikään liberaali monikulttuurisuus ja yksilöiden välinen tasa-arvo, vaan paluu näitä edeltävään konservatiiviseen normistoon.

Rasismikortti ja hyvä lehtimiestapa

Tanskalaisista Muhammed-pilakuvista käyty keskustelu oli täysin näiden ennakko-oletusten viitoittamaa. Kysymykseksi ei edes noussut yksilön oikeus ja mahdollisuus arvostella niitä kulttuurivirtauksia, jotka vaikuttavat hänen omaan elämäänsä.

Keskustelua hallitsivat länsimaiset vasemmistointellektuellit ja heitä mielistelleet konservatiivit, joiden yhteisenä sävelenä oli väite kulttuuriin kohdistetusta ”rasistisesta” syrjinnästä.

Muutamien vapaamielisten muslimien kommentit sivuutettiin, jotta saataisiin luotua mielikuva, että islamilaisten profeetan pilkkaaminen kohdistuu kollektiivisesti kokonaiseen kansanryhmään ja siten kaikkiin sen jäseniin.

Rasismi-käsitteen käyttö tämän keskustelun yhteydessä oli älyllisesti tietoisen epärehellistä, koska kaikki keskustelijat tiesivät varsin hyvin, että islam mainostaa itseään universaalina lähetysuskontona, jonka sanoma on kaikille sama ihonväristä riippumatta.

Tämä ei toki kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun länsimaissa on yritetty leimata ”rasismiksi” islamiin kohdistettu aatteellinen kritiikki; vuonna 2001 ranskalainen kirjailija Michel Houellebecq sai rasismisyytteen, koska erehtyi lausumaan mielipiteenään, että islam on tyhmin kaikista uskonnoista.

Keskustelun yhteydessä sivuutettiin myös tapahtumien väliset suhteet. Jyllands-Postenin julkaisemien kuvien väitettiin yksinään provosoineen islamilaisia katuväkivaltaan, mutta vain pienen piirin tiedossa oli, että eräät kiihkoislamilaiset imaamit levittivät islamilaiseen maailmaan kuvia Muhammedista sikana, jumalansa sodomisoimana rukousasentoon polvistuneena koirana ja murhanhimoisena pedofiilina.

Islamilaisten auktoriteettien omaa osuutta väkivaltaisuuksiin provosointiin ei länsimaisessa keskustelussa juurikaan käsitelty, vaan sen sijaan pidettiin itsestään selvänä, että provokaation syynä olivat tanskalaislehden julkaisemat pilakuvat.

Keskustelun ilmeinen ja tarkoitushakuinen epärehellisyys olisi tuskin ymmärrettävissä, jollei kyse olisi ollut tapauksen määrätietoisesta hyödyntämisestä edellä mainitun, länsimaisen yhteiskunnan sisäisen poliittis-ideologisen kiistan pelinappulana.

Länsimaissa on omastakin takaa voimia, joiden keskeisenä lähitavoitteena on liberaalin normiston alasajo – eivätkä nämä voimat kaihda käyttää hyväkseen niitä reaktioita, joita islamilaisesta maailmasta kantautuu länteen päin.

Eräänä kyseenalaistamatta jääneenä oletuksena oli myös, että pommipäisen Muhammedin kuva leimasi muslimit kollektiivisesti terroristeiksi. Kuitenkin esimerkiksi Jeesuksesta on esitetty vastaavia pilakuvia, joissa hänen kantamansa risti on muuttunut hakaristiksi – eikä näitä ole mitenkään tarkoitushakuisesti tulkittu kaikkien kristittyjen kollektiivisena leimaamisena natseiksi.

Erityisen kuuluisa on 30-luvun Saksasta paenneen taiteilija John Heartfieldin hakaristijeesus, joka tulkittiin kuvauksena kristinuskon poliittisesta hyväksikäytöstä fasististen ideologioiden välineenä.

Siinä määrin kuin uskonnollisten aiheiden pilkka on luonteeltaan poliittista satiiria, esille nousee kysymys hyvän journalistisen tavan rajoista. Millaista tahansa poliittista satiiria ei välttämättä pidetä hyvän lehtimiestavan mukaisena, vaikkei se olisi laissa kiellettyä.

Sosiaalidemokraattien tai kokoomuslaisten kuvaaminen natseina ja fasisteina ilman mitään erityistä asiayhteyttä olisi hyvän lehtimiestavan vastaista, vaikka siitä olisi mahdotonta nostaa kunnianloukkauskannetta ketään vastaan (eri asia on, jos pilapiirroksessa nostetaan esille esim. valtapuolueiden korporatiivisia kytkentöjä ja konkretisoidaan jotakin niiden samankaltaisuutta fasistisen hallintotavan kanssa).

Vastaavasti olisi ilmeisellä tavalla hyvän lehtimiestavan vastaista tehdä pilaa muslimien oletetusta monijumalaisuudesta tai kristittyjen oletetusta moniavioisuudesta ilman jotakin aivan erityistä perustetta (kuten esimerkiksi sitä, että kristilliset papit kulissien takana rikkovat uskontonsa sanelemaa yksiavioisuuden dogmia ja että seurakunta katsoo tätä läpi sormien).

Sekulaarista näkökulmasta uskonnolliseen pilantekoon pätevät ne yleiset hyvän journalistisen tavan normit, jotka muutoinkin pätevät ajankohtaisia aiheita koskevaan pilantekoon. Jumalanpilkalle on asetettava samat normit kuin poliittisten aatteiden pilkalle, jolla silläkin on tietyt järjenmukaiset rajat.

Koska jumalanpilkka on tunteeseen vetoavaa samalla tavoin kuin uskonnonharjoitus, lienee hyvien tapojen mukaista myös välttää sitä, että ihmiset joutuvat kohtaamaan sitä vastoin tahtoaan – samasta syystä, jonka vuoksi ketään ei tulisi vetää mukaan uskonnonharjoitukseen vastoin tahtoaan.

Suomessa nykyisin voimassa oleva rikoslain pykälä uskonrauhan rikkomisesta on tästä näkökulmasta perusteeton, koska se kriminalisoi sellaisten asioiden pilkkaamisen, joita uskonnoksi rekisteröitynyt aatteellinen yhteisö pitää pyhänä.

Rikoslainuudistuksen jälkeen pykälää on sovellettu muutaman kerran, ja eräät tapaukset olisi periaatteessa voitu tuomita yllyttämisenä rikolliseen toimintaan ilmankin tätä rikoslain pykälää.

Tapaus, jossa tuomio tuli ristin särkemisestä rock-konsertissa, oli kuitenkin selkeästi puhdas jumalanpilkkatuomio – kuten olisivat olleet ne tuomiot, jotka olisi langetettu tämän keskustelun alaisista Jeesusta tai Muhammedia esittäneistä pilakuvista, mikäli näiden pohjalta käynnistyneet poliisitutkinnat olisivat johtaneet syytetoimiin.

 janne.vainio@helsinki.fi

Jumaluustieteen tehtäviä

Todista, ettei Pyhää henkeä ole olemassa.

Mistä johtuu, että maailmassa on niin paljon virheitä. Vastaus: jumala on insinööri.

Pystyykö a) Jahve b) Allah estämään maailmanlopun?

Elämänkatsomustieteen kysymyksiä

Laadi testi, jolla selvitetään, onko testihenkilö viisas.

Millä todennäköisyydellä sinä olet olemassa?

Onko lumiukolla napa?

Filosofian ylioppilastehtäviä

Jos kausaliteetti lakkaa olemasta voimassa ensi yönä klo 24.00 Greenwichin aikaa, onko logiikka huomenna voimassa?

Vertaile keskenään ihmisten ja simpanssien johtamismenetelmiä.

Todista, ettei muinaissuomalaista jumala Väinämöistä ole olemassa.

Lakiehdotus eduskunnalle

Eduskunta säätäköön lain, jonka mukaan painovoima on otettava huomioon kaikessa suunnittelussa. Painovoiman huomiotta jättämisestä tuomittakoon sakkorangaistukseen.

Sakottaa voitaisiin myös arkkitehtiä, joka ei talon suunnittelussa ole ottanut huomioon painovoimaa.

Yrityksille ja liikenteelle säädettäköön painovoimavero. Veron tuotoilla autettaisiin vanhuksia ja vammaisia selviytymään painovoiman huonosti huomioivissa paikoissa.

Erityisesti verotettakoon portaita, jotka eivät sovi pohjoiseen ilmastoon ollenkaan

Eduskunta voisi näyttää mallia istuttamalla eduskuntatalon portaille kesäisin kukkiviä pensaita, jottei kukaan vahingossa kiipeä portaille kaatuilemaan.

Gravitation

This is a link.

Geometria

Tämä on linkki.

Ateismin määritelmä

George H. Smithin ontologinen ateismin määritelmä:

Ateismi on väite: jumalaa tai jumalia ei ole olemassa

Tässä määritelmässä on määritelty olemassaoloa koskeva eli ontologinen käsitys. Jumala joko on olemassa tai ei ole olemassa. Mitään olemassaolon ja olemattomuuden välimuotoa ei ole.

Teismi on väite: jumala tai jumalia on olemassa

Deismi (jumala on olemassa, mutta ei puutu maailmanmenoon) ja panteismi (jumala on sama kuin maailmankaikkeus) ovat tämän mukaan teismiä

Inhimillinen tieto siitä, mitä on olemassa, on vajavaista. Joku saattaa pitää varmana, että jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Joku toinen saattaa pitää varmana, että jumala tai jumalia on olemassa. Joku kolmas voi olla epävarma siitä, onko jumalaa tai jumalia olemassa vai ei.

Ateistin määrittelemä

Ateisti on henkilö, jonka mielestä ateismi on tosi.

Agnostikon eli jumalaongelmaisen määritelmä

Agnostikko eli jumalaongelmainen on henkilö, joka ei mielestään tiedä, onko ateismi tosi vai onko teismi tosi.

Uskonnon määritelmä

Uskonto on järjestäytynyttä teismiä.

Ne käsitykset joissa ei ole jumalia, eivät ole tämän määritelmän mukaan uskontoja.

Raamatun ristiriidat

Lukeaksesi napauta tästä.