Jumalaton kulttuurilehti 3
Godless Culture Magazine 3

 Maaliskuu March 2006

Julkaisija: Suomen ateistiyhdistys ry Sähköposti: info@ateismi.fi



Publisher: Atheist Association of Finland E-mail: info@ateismi.fi



Sisällysluetteloon

Verkkojulkaisun vastaava toimittaja fil.maist. Erkki Hartikainen

Editor of the net magazine: Erkki Hartikainen, MA

Tämä on viimeksi päivitetty 1.2.2011.
Last uppdate 2/1/2011.

Important things: Tärkeät asiat:
15 books in Finnish 15 kirjaa suomeksi

Elämänkatsomustieto Life View (in Finnish)

Sanasto Sanasto
Peruskoulu et1-2 et1 et2 et3 et4 et5 et6 et7 et8 et9
Lukio et10 et11 et12 et13 et14
Elämänkatsomustieto, kotisivu etkirjat

Analytical Logical Empiricism: see

http://etkirja.pp.fi/ale.htm

Dictionary of Atheism
Atheists in action
Physics pages of Pekka T. Laakso

Tilaa kirja

Sisällysluettelo
  1. Pääkirjoitus: Pääministeri Matti Vanhaselle tuli pilkkuvirhe
  2. Helsingin vapaa-ajattelijat eivät eroa Vapaa-ajattelijain liitosta
  3. Kirjoitusvirhe Satakunnan vapaa-ajattelijoilla
  4. Ateistit vastatuulessa Vapaa-ajattelijain liitossa
  5. Ateisteja ei kutsuttu Yleisradion ”jumalisuusiltaan” 4.4.2006
  6. Väestörekisterillä on jatkossakin tiedot uskontokuntien jäsenyydestä ja uskontokuntiin kuulumattomuudesta
  7. Miksi ”jumalaton” on hyvä sana
  8. Meemitön
  9. Saatteeksi
  10. Muhammedin pilakuvat ja vallan käyttö
    1. Laumaihminen
    2. Professoreja on enemmän kuin simpansseja
    3. Kovaluontoisuus - pehmeäluontoisuus
    4. Uskontodoping
    5. Masentuneita sorretaan
    6. Kaikki valta käytetään - toverille ei jätetä
    7. Lineaarinen historiankäsitys
  11. Vapaa-ajattelijain keskustelulista syrjii ateisteja
  12. Suvaitsevuudesta
  13. Looginen empirismi todistamisesta
    1. Loogisen empirismin uusi pääväite
    2. Johdettavuus eikä todistettavuus
    3. Peruskäsitteet voidaan määritellä epäsuorasti
    4. Merkkipelit eli kalkyylit
    5. Koneet pystyvät tuottamaan merkkipelien johdettavissa olevia kuvioita
    6. Todistaminen rajoitettakoon todellisuutta koskeviin väitteisiin
    7. Sana "totuus" pois uskonnoista
  14. Looginen empirismi ja Humen giljotiini
    1. Tosiasioista ei voida johtaa arvoja ja jos yritetään johtaa se kiellettäköön
    2. Ihminen ei ole hyvä tai paha vaan tyhmä
  15. Sampo Syreeni formalismeihin perustuvasta huuhaasta
  16. Kuukauden pakina: Akbar Enstenin suhteettomuusteoria 0 vuotta
  17. Gravitation
  18. Geometria
  19. Ateismin määritelmä
  20. Ateistin määrittelemä
  21. Agnostikon eli jumalaongelmaisen määritelmä
  22. Uskonnon määritelmä
  23. Raamatun ristiriidat
  24. Linkkejä

Pääkirjoitus: Pääministeri Matti Vanhaselle tuli pilkkuvirhe

Maaliskuu
Erkki Hartikainen

Television uutislähetyksessä näytettiin, että pääministeri Matti Vanhanen lupasi pääkaupunkiseudun muslimeille uuden hautausmaan. Muslimeja on pääkaupunkiseudulla muutamia tuhansia.

Uskonnottomia on pääkaupunkiseudulla muutamia satoja tuhansia. Pääministeri varmaankin tarkoitti, että näille sadoille tuhansille uskonnottomille annetaan uusi hautausmaa eikä muutamille tuhansille muslimeille, jotka mahtuvat suunnitteilla oleviin evankelisluterilaisen kirkon tunnustuksettomiin hautausmaihin.

Helsingin vapaa-ajattelijat eivät eroa Vapaa-ajattelijain liitosta

Helsingin vapaa-ajattelijain puheenjohtaja Juha Kukkonen on esittänyt yhdistyksen kokouksessa kohdassa ”muut asiat”, että Helsingin vapaa-ajattelijat eroaisivat Vapaa-ajattelijain liitosta. Ehdotustaan Kukkonen on perustellut sillä, että liitto suvaitsee Pääkaupunkiseudun ateistien sivustoja.

Kuten alla olevasta uutisesta ilmenee, Vapaa-ajattelijain liitto on taas lakannut suvaitsemasta Pääkaupunkiseudun ateistien sivustoja. Kokouksessa Arto Tiukkanen on esittänyt pitkän puheenvuoron eroamisehdotusta vastaan. Kukkosen ehdotus hävisi äänestyksessä äänin 8-5, joten Helsingin vapaa-ajattelijat jatkavat Vapaa-ajattelijain liiton jäsenjärjestönä.

Kirjoitusvirhe Satakunnan vapaa-ajattelijoilla

Satakunnan vapaa-ajattelijat ovat ottaneet kirjoitukseni opikseen ja perustaneet lehden. Heille on tullut kirjoitusvirhe. Kun lehden nimen olisi ehdotukseni mukaan pitänyt olla Vajaamielinen, sen nimi on Vapaamielinen. Toivottavasti yhdistys korjaa pikaisesti sivustonsa.

Ateistit vastatuulessa Vapaa-ajattelijain liitossa

Suomen ateistiyhdistys ry ei ole minkään kotimaisen yhdistyksen tai liiton jäsen. Sen sijaan Suomen ateistiyhdistys on kansainvälisen Atheist Alliance Internationalin jäsen. Suomen ateistiyhdistys ei ole Kansainväliset humanistisen ja eettisen unionin (IHEU) jäsen, koska tämä järjestö ei aja ensisijaisesti ateistien etuja vaan on lähinnä liberaalien ja liberaalien sosialidemokraattisten tohtoreiden ja professoreiden puolipoliittinen järjestö.

Pääkaupunkiseudun ateistit ry on Vapaa-ajattelijain liiton jäsen. Se on joutunut Vapaa-ajattelijain liitossa vahvan painostuksen ja erottamisuhan alaiseksi. Pääkaupunkiseudun ateistit on saanut Vapaa-ajattelijain liitolta mm. seuraavan uhkauksen:

”Liittohallituksen 1.4.2006 tekemän päätöksen mukaan PATin tiedot poistettiin liiton WWW-sivulta jäsenyhdistysten listasta sekä jäsenhakemuksen yhdistyslistasta.

Tiedot palautetaan kun PAT siivoaa sivustonsa. Siivous käsittää mm. "Kukkoslovakian", "Varkaat ja veronkiertäjät" -kohdan sekä valheellisen HVA:n EU-elintarvikkeiden hävittämistä koskevan uutisen poistamisen. Siitä, mitä kaikkea sivulta tulee poistaa, jatketaan keskustelua vasta em. kohtien poistamisen jälkeen.

Pääsihteerin ominaisuudessa, Jori Mäntysalo"

Uhkavaatimus on siitä erikoinen, että vaikka siihen suostuttaisiin, uhkavaatimuksia sanotaan olevan edelleen tulossa.

Koska Pääkaupunkiseudun ateistien näkyvyys on vähentynyt Vapaa-ajattelijain liiton poistettua siihen viittaavat linkit sivustostaan, laitan tähän Pääkaupunkiseudun ateistien linkin

http://www.ateistit.fi

Suomen ateistiyhdistyksen aatteellinen kotisivu on:

http://www.ateismi.fi

Ateisteja ei kutsuttu Yleisradion ”jumalisuusiltaan” 4.4.2006

Yleisradion kakkoskanavalla oli ”Jumala-ilta” 4.4. klo 21–21.50 ja 22.05–23.15. Paikalle oli kutsuttu suuri joukko uskonnollisia fundamentalisteja ja ”elämänkatsomustiedon opettaja” Arno Kotro. Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Robert Brotherus oli onnistunut jälkikäteen tunkemaan itsensä mukaan.

Filosofian dosentti Pertti Lindforsin mukaan ateistikeskustelijatkin tekivät todellisuuskäsitystä koskevissa kysymyksissä alkeellisia virheitä. Lindforsin mielestä fundamentalistit saivat esittää sanomaansa kohtuuttoman paljon. Suomen ateistiyhdistyksen edustajaa ei kutsuttu paikalle.

Väestörekisterillä on jatkossakin tiedot uskontokuntien jäsenyydestä ja uskontokuntiin kuulumattomuudesta

Väestötietolain kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä on jättänyt mietintönsä (Sisäasianministeriön julkaisuja 16/2006). Lakiehdotuksen 9 § on seuraava:

9 §

Henkilöstä järjestelmään talletettavat tiedot

Väestötietojärjestelmään talletetaan rekisteröinnin kohteina olevista henkilöistä seuraavat tiedot:

1) täydellinen nimi;

2) henkilötunnus sekä sähköinen asiointitunnus ja tekninen tunnistetieto;

3) kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka, tilapäinen asuinpaikka sekä sellaiset tiedot rakennuksesta ja huoneistosta, jotka yksilöivät hänen kotikuntansa ja siellä olevan asuinpaikkansa;

4) vanhemman täydellinen nimi ja henkilötunnus;

5) siviilisääty sekä tieto avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmimisesta ja purkautumisesta;

6) aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen täydellinen nimi ja henkilötunnus;

7) lapsen täydellinen nimi ja henkilötunnus;

8) lapsen ja vanhemman välistä perheoikeudellista asemaa koskevat tiedot;

9) lapsen huoltoa ja sen sisältöä koskevat tiedot;

10) vahvistettua ottolapsisuhdetta koskevat tiedot;

11) holhoustoimen edunvalvontaa ja sen sisältöä koskevat tiedot;

12) lapsen huostaanottoa koskevat tiedot;

13) syntymäkotikunta;

14) Suomen kansalaisuus;

15) transseksuaalin sukupuolen vahvistamista koskeva tieto;

16) kuolin- tai kuolleeksi julistamisaikaa koskeva tieto;

17) paikallista rekisteriviranomaista koskevat tiedot;

18) vaalien ja kansanäänestysten toimittamista varten tarvittavat tiedot ääni- ja äänestysoikeutetuista;

19) tieto henkilön jäsenyydestä uskonnonvapauslaissa (453/2003) tarkoitetussa uskonnollisessa yhdyskunnassa;

20) ulkomaan kansalaisuus;

21) henkilön ilmoittama postiosoite- ja muu yhteystieto, äidin- ja asiointikieli, syntymäpaikka sekä ammatti; sekä

22)henkilötietolain (523/1999) tai tämän lain nojalla ilmoitetut rajoitukset väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamiselle.

Edellä 1 momentissa mainittujen tietojen ja niitä koskevien lisäysten, muutosten ja korjausten tallettamisesta sekä tietojen yksityiskohtaisesta sisällöstä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella sekä tietojen teknisestä sisällöstä Väestörekisterikeskuksen määräyksellä.

Mietinnön mukaan uskontokunnan jäsenyys ja uskontokuntiin kuulumattomuus edelleen kirjattaisiin väestörekisteriin. Monissa maissa perustuslaki kieltää tällaisen kirjaamisen, ja joka tapauksessa se on perustavaa laatua oleva yksilön yksityisyyden suojan loukkaus.

Suomen ateistiyhdistykseltä ei ole pyydetty tästä asiasta lausuntoa. mutta Suomen ateistiyhdistys vastustaa jyrkästi uskontokunnan tai uskontokuntiin kuulumattomuuden merkitsemistä väestörekisteriin. Uskontokunnat pitäisi siirtää yhdistysrekisteriin, jolloin niiden jäsentiedostot olisivat uskontokuntien sisäinen asia, kuten ovat Suomen ateistiyhdistyksen jäsentiedotkin.

Miksi ”jumalaton” on hyvä sana

Tahraton, syytön, viaton, tupakoimaton, alkoholiton jne. ovat myönteisiä ominaisuuksia. Sana ”jumalaton” on hyvä sana täysin samassa merkityksessä kuin ”tahraton”. Jumalaton on mielestäni parempi sana kuin ”uskonnoton”, koska sanalla ”usko” on niin paljon tunnemerkityksiä, että tämä sana pitäisi poistaa kokonaan järkevien ihmisten käytöstä.

Meemitön

Richard Dawkins on sanaa geeni (=perintötekijä) käyttäen muokannut uuden sanan ”meemi”, joka tarkoittaa helposti leviävää ja suosittua harhakäsitystä. ”Meemitön” on siis ihminen, joka on esimerkiksi jumalaton, ufoton, horoskoopiton jne.

Saatteeksi

Kuten Jumalattoman kulttuurilehden lukijat ovat jo huomanneet, lehti ilmestyy edelleen kuukauden loppupäivinä. Syynä on vastaavan toimittajan sairastelu. Leikkaus lykkääntyi huhtikuun lopulle, joten myös huhtikuun ja toukokuun numerot saattavat olla myöhässä.

Muhammedin pilakuvat ja vallan käyttö

Laumaihminen

Ihminen ja sen lähisukulaiset eli isot apinat elävät laumoissa. Hyvin usein laumoissa vallitsee tarkka arvojärjestys. Usein myös ihmislaumoissa vallitsee tällainen ”nokkimisjärjestys”. Ihmisapinoilla nokkimisjärjestys perustuu tavallisesti voimaan, mutta lauma voi poikkeustapauksissa yhteisvoimin syrjäyttää hankalan johtajan.

Ihmisillä tilanne on melko samantapainen paitsi että lähes kaikki keinot vallan saavuttamiseksi ovat käytössä. Vaikka isot apinat käyttävät ääntä ja eleitä toisten lauman jäsenten komentamiseen, etenkin äänen (kielen) käyttö on ihmisillä tärkeä vallan käytön väline. Juonittelu (erityisesti valehteleminen) on paljon tehokkaampaa kieltä käyttäen kuin millään muulla keinolla. Myös toisten lauman jäsenten huijaaminen on tehokkainta kieltä käyttäen.

Professoreja on enemmän kuin simpansseja

Muut isot apinat kuin ihminen eivät voi komentaa Raamattuun tai Koraaniin vedoten, koska niillä ei ole vastaavia kirjoja. Muut isot apinat kuin ihminen eivät ole ottaneet kantaa Muhammedin pilakuviin. Joku voi väittää, että muita isoja apinoita on niin vähän, ettei niiden kannata ottaa pilakuviin kantaa. On sanottu, että Pohjois-Euroopassa on nykyään enemmän professoreita kuin maailmassa on simpansseja.

Kun katselee lapsilaumaa, voi havaita, että joku komentaa tai ainakin yrittää komentaa muita. Usein aikuiset komentavat lapsia, mutta myös päinvastaisia ilmiöitä esiintyy. Ns. autoritaarinen eli kova henkilö on valmis hyväksymään ”nokkimisjärjestyksen”. Kun kova henkilö ei ole vallassa, hän tottelee auliisti vallanpitäjiä. Kun hän pääsee valtaan, hän käyttää sitä armottomasti.
 
Monet koirankasvattajat tietävät, että koira voi asettua perheen johtoon, jos sille ei osoiteta sen paikkaa laumassa. Koira polveutuu sudesta. Kerrotaan, että erään sudenkasvattajan vaimo oli jäänyt laumassa alimmaksi. Mies oli lauman johtaja, sitten tuli susi ja sitten vaimo.

Kovaluontoisuus - pehmeäluontoisuus

Sosiaalipsykologian prosessori Kullervo Rainion johdolla tutkittiin aikoinaan, kummat ovat kovempia, jumaluusopin ylioppilaat vai Pakanakillan kerholaiset. Osoittautui, että Pakanakillan kerholaiset olivat pehmeitä ja jumaluusopin ylioppilaat kovia.

Kovuus eli autoritaarisuus on ominaista erityisesti uskonnollisille johtajille.

Uskontodoping

Tavallisilla uskovaisilla ei ole mitään uskovaisuuteen johtavaa perintötekijää, vaan heillä on perintötekijä, joka sveitsiläisen tutkimuksen mukaan lisää dopamiini – nimisen aivojen välittäjäaineen pitoisuutta.

Tällä välittäjäaineella on väitetty olevan yhteys myös rikollisuustaipumukseen, joka on samanmunaisilla kaksosilla suoritetuissa kokeissa todettu noin 50 % periytyväksi.

Dopamiinin tuotanto on liian vähäistä keskittymisvaikeuksissa ja Parkinsonin taudissa. Dopamiini on ´toimintahormoni´, joka parantaa aivojen kykyä keskittyä käsillä olevaan tehtävään ja auttaa ihmistä toimimaan järjestelmällisesti.

Skitsofreniassa eli jakomielitaudissa ja uskovaisuudessa dopamiinia syntyy liikaa. Dopamiini sitoutuu vastaanottajaansa nopeasti ja se voi myös irrota siitä nopeasti edellyttäen, että sen pitoisuus hermosolussa on riittävän suuri.

Eri lääkeaineet vaikuttavat dopamiiniin määrään hyvin eri tavoin. Jotkut lääkkeet lisäävät dopamiinia estämällä sen takaisinottoa, jolloin sitä jää hermosoluun.

Näin tekevät mm. kokaiini ja metyylidifenaatti (Ritalin), jota käytetään ADHD:n ja skitsofrenian hoidossa. Väitetään, ettei dopamiinin liiallisuus tai puute vaikuta varsinaisiin älyllisiin ajattelutoimintoihin muuten kuin välillisesti. Parkinsonin tautia sairastava ihminen voi kohtuullisen helposti toimia pienen tasavallan presidenttinä, ja presidentteinä lienee nykyään melkoinen joukko häiriköitä.

Masentuneita sorretaan

Toinen tärkeä aivojen välittäjäaine on serotoniini. Serotoniinin puute aiheuttaa alivireisyyttä eli masennusta eli depressiota, ja sen liallinen määrä aiheuttaa ylivireisyyttä eli maniaa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö sisältää molempia, ja vaikka näihin mielialahäiriöihin on lääkityksiä, häiriöt ovat monessa suhteessa ongelmallisia.

Masentuneiden on vaikea ajaa etujaan ja suoriutua kilpailuyhteiskunnan tehtävistä, ja ylivireiset johtajat tekevät suurimman osan maailman tyhmistä ja pikaisesti tehdyistä päätöksistä. Kohtuullinen serotoniinitaso voi vaikuttaa myönteisesti myös älyllisiin toimintoihin.

On mahdollista, että kauan voimakkaiden uskontojen alaisina eläneet Lähi-idän asukkaat ovat luonnollisen valinnan seurauksena valikoituneet näiden perinnöllisyystekijäin suhteen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Lähi-idässä on sodittu koko ajan sen jälkeen, kun siellä keksittiin kirjoitustaito. On mahdollista, että siellä on sodittu jo sitä ennen.

Kaikki valta käytetään - toverille ei jätetä

Uskonnolliset johtajat ja heidän laumansa käyttävät valtaa täsmälleen niin paljon, kuin sitä on vallitsevissa olosuhteissa mahdollista saada.

Vaikka historiaa voidaan oikein pitää menneisyyteen sijoitettuna tieteiskuvitelmana (science fictionina), voidaan todeta, että uskontojen valta on vaihdellut esimerkiksi Ranskan nykyisen tilanteen ja täydellisen uskonnollisen hirmuvallan välillä. Erityisesti kaksi suurinta uskontoa, kristinusko ja islam, ovat kunnostautuneet hirmuvallan käytössä. On ilmeistä, että kirjoitustaito vaikutti paljon uskonnollisen hirmuvallan lisääntymiseen menneinä aikoina.

Lineaarinen historiankäsitys

Kehitysoptimismi (lineaarinen historiankäsitys), jota erityisesti Karl Popper on tehnyt tunnetuksi valetieteenä, on eräs ihmiskunnan haitallisista meemeistä (Richard Dawkinsin ”ajatusgeeneille” eli helposti leviäville harhakäsityksille antama nimitys).

Monet muslimimaat ovat uskonnollisen hirmuvallan alaisina. Ei ole mitenkään mahdotonta, että (päinvastoin kuin kehitysoptimistit väittävät) kristillinen hirmuvalta palaa tai että koko maailma joutuu islamilaiseen hirmuvaltaan.

Tällä hetkellä muslimit kokeilevat valtansa rajoja niissä maissa, joissa valtaa pitävät kristityt tai jopa uskonnottomat.

Muslimeille ei pidä antaa minkäänlaista uskontoon tai muslimiyhteisön sisäisiin lakeihin perustuvaa kollektiivista valtaa. Muslimeille ei pidä antaa uskontoon perustuvia oikeuksia, vapauksia tai velvollisuuksia muutoin kuin yksilöinä, kuten Janne Vainio, Mikko Ellilä, Sami Kukkonen ja Timo Andersson ovat Internetissä oikein esittäneet.

Vapaa-ajattelijain keskustelulista syrjii ateisteja

Erkki Hartikainen 28.3.2006

Näin ne saneeraajat kirjoittelevat:

”On Tue, 28 Mar 2006, Jussi Tuovinen wrote:
Ettekö te aikuiset (?) miehet malttaisi jättää keskinäiset nälvimisenne ja nokittelunne kahdenkeskisiin keskusteluihin, mikäli niille nyt niin polttava tarve on.

Erinomaisen kannatettava ajatus.

Muuten voipi joutua pois listalta. Mikko Ellilän juuri poistin, ja luuta lakaisee verrattain herkästi muitakin.

Jori Mäntysalo”

Suvaitsevuudesta

Timo Andersson on käsitellyt suvaitsevuutta ansiokkaasti Internetissä.

Timo Anderssonin blog on osoitteessa:

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/ttanders/

Seuraavassa on esitetty osa Andersonin keskustelupuheenvuorosta.

"Suvaitsevaisuudesta on alettu puhua hyveenä, vaikka ei ole täyttä selvyyttä siitä, onko se hyve. Jos se on hyve, niin kenen tai keiden hyveestä on kysymys? Tämä on perustavaa laatua oleva kysymys. Muhammed pilakuvakriisin aikana olin huomaavinani, että suomalaisilta on alettu vaatia suvaitsevaisuutta muslimeja kohtaan tai ainakin joitakin muslimeja kohtaan. Kysymykseen tulevat ainakin ne muslimit, jotka ymmärtävät sananvapauden niin laajasti, että siihen kuuluu vapaus polttaa länsimaiden lähetystöjä.

Onko kysymys ollenkaan kysymys sananvapaudesta? kysyvät varmaan monet. Vastakysymykseksi voidaan esittää, ovatko usein erotellut vapaudet tosiasiallisesti eri vapauksia. Itse asiassa sananvapaus on yksilönvapauden yksi sovellutus, samoin kuin muutkin eri vapauksista. Tämä on tietenkin länsimainen käsitys eikä sen tule varmaankaan nauttia mitään erityissuojaa. Paljon puhutaan suvaitsevaisuudesta, ja sen puutteeksi katsotaan sekin, että muslimeista puhutaan heitä loukkaavasti.

Taustalla on ainakin usko pilakuvien olevan jossakin mielessä muslimeja loukkaavia. Niitä pidetään lisäksi suvaitsemattomuutena. Kun vaaditaan suvaitsevaisuutta, minkä vaatimisesta on lopultakin kysymys. Suvaitsevaisuuspuhe on merkityksellistä, vain jos kysymys on tapauksista, joissa meillä on mielestämme vastaansanomattomat perusteet joidenkin käytänteiden paheksumiseen. Uskonnollisesti suvaitsevainen henkilö on kysymyksessä silloin, kun hän katsoo tuomitsevansa teon hyvin perustein. Suvaitsevainen siis pidättyy ilmaisemasta paheksumistaan asioissa, joissa pidättymiseen ei ole asiaperusteita.

Olemme suvaitsevaisia muslimeja kohtaan, kun emme moiti heitä tilanteissa, joissa moitteisiin on täysi aihe ja täysi oikeus. Suvaitsevaisuuden hyveluonne on sitä, ettemme käytä oikeuttamme emmekä toimia tavalla, johon on täydet perusteet. Suvaitsevaisuus on siis välittämistä eikä välinpitämättömyyttä. Siksi suvaitsevaisuustapaukset täytyy erottaa välinpitämättömyystapauksista.

Voidaksemme olla suvaitsevaisia esimerkiksi kunniamurhaajaa kohtaan, meidän täytyy aktiivisesti kieltäytyä hyväksymästä kunniamurhaa. Vaikka emme hyväksy kunniamurhaa tai lähetystön polttamista, meidän täytyy suvaitsevaisina pidättyä teon ja tekijän moittimisesta.

Erittelyn pohjalta voidaan päätellä, että eurooppalaisiin kohdistettu suvaitsevaisuusvaatimus on sietovelvollisuus. Sietovelvollisuus on sitä, että on velvollisuus pidättyä estämään ryhtymisestä sellaisten tekojen suhteen, joita paheksumme syvästi. Oikeutena sananvapaus on vapaus eli oikeusasema toiseen henkilöön nähden, jolla on puolestaan sietovelvollisuus sananvapauden sisältämiin sanomiin nähden. Sananvapautta puoltaneet henkilöt (Janne Vainio ja Mikko Ellilä) ovat vaatineet suvaitsevaisuutta niiltä, jotka ovat vaatineet suvaitsevaisuutta lähetystönpolttajia kohtaan ja kristittyjen murhaajia kohtaan.

Monet ovat katsoneet suvaitsevaisuuden hyveeksi, joka sisältää tuhopolttojen ja murhien sietämisen. Kyseiset humanistit eivät ole hyväksyneet murhia ja tuhopolttoja, mutta he ovat vaatineet pidättymään niiden tuomitsemisessa. He ovat vaatineet meitä sietämään sitä, että muslimit ovat harjoittaneet väkivaltaa. Kun siis on oltu suvaitsevaisia tai vaadittu suvaitsevaisuutta, on oltu suvaitsemattomia Muhammed-pilakuvien esittäjiä kohtaan. Loukkaantumista pilakuvista on pidetty oikeutettuna motiivina esimerkiksi kristittyjen murhiin. Surmatöitä suuremmiksi rikoksiksi on epäilty pilakuvina muslimeihin kohdistettua kritiikkiä.

Yleensä tehdään se virhe, että suvaitsevaisuusvaatimus on eettisesti neutraali. 1900-luvun monet filosofit ovat ajatelleet aivan toisin. Meillä on hyviä perusteita ilmaista paheksuntamme kristittyjen murhia, lähetystön polttamisia ja veritöitä kohtaan, vaikka niiden motiiveiksi ilmoitetaankin suuttumus Muhammed-pilakuvista. Moraaliset perusteemme moitteisiin muslimien käytöksen parantamiseksi voivat siis olla täysin vastakkaisia äärimuslimeihin kohdistetulle suvaitsevaisuuden vaatimukselle.

Sananvapaus ja suvaitsevaisuus liittyvät toisiinsa siten, että vapautta vastaava sietovelvollisuus on eettisesti hyväksyttävää suvaitsevaisuutta. Murhien ja väkivallan sietämiseen silloin, kun äärimuslimit ovat asialla, ei ole mitään moraalista perustetta. Siksi äärimuslimien suvaitseminen on epäeettistä. Eettiseksi äärimuslimien suvaitsemista ei tee sekään, että äärimuslimien taistelu Yhdysvaltoja vastaan katsotaan oikeutetuksi riippumatta käytetyistä taistelukeinoista.    

Muhammed-pilakuvakiista on tuonut esiin suvaitsevaisuutta koskevan moraalisen ongelman. Voidaan kohdata monia tapauksia, joissa toisia kulttuureja edustajien ihmisten suvaitseminen ei sovi yhteen etiikan kanssa. Suvaitsevaisuutta tulee arvioida eri eettisten näkökohtien valossa eikä pitää sitä tilanteesta riippumattomasti aina oikeana.

Maahanmuuttajayhteisöt (erityisesti muslimit) ovat tunteneet suvaitsevaisuuden periaatteen. Esinuorturkkilaisessa Turkissa kreikkalais- ja armenialaiskristityillä sekä juutalaisilla oli millet-yhteisönsä. Dominoiva muslimiyhteisö hyväksyi vähemmistöjen ryhmäoikeudet. Autonomisissa uskonyhteisöissä oleville turvattiin esteetön uskonnonharjoitus, mutta yhteisöjen jäsenille ei suotu vaaputta muuttaa käsityksiään ja tunnustaa yhteisön enemmistön katsomuksista poikkeavia näkemyksiä. Ideaalisella tasolla voidaan ajatella ryhmäoikeuksien toteutumisen olevan sitä, että autonomisen vähemmistöyhteisön kollektiiviset arvot taattiin muslimivaltiossa, mutta yhteisön jäsenten yksilönvapautta ei turvattu. Muslimit voivat yrittää tarjota länsimaissa jotain kollektiivioikeuksien mallia.

Virhetulkintojen välttämiseksi selvennän, ettei uuden ajan alussa Turkissa tunnustettu suvaitsevaisuusperiaate sovi yhteen länsimaissa vakiintuneen individualistisen, yksilöä tähdentävän uskonnon- ja omantunnonvapauden (laajemmin vakaumuksenvapauden)periaatteen kanssa. Kollektiivioikeudet ovat nykyään oikeuksien uusi ryhmä, jota koskevat ajatukset eivät millään muotoa sovi yhteen perinteisen länsimaisen käsityksen kanssa.  

Mistä suvaitsevaisuusvaatimus on saanut alkunsa? Käsityksemme mukaan sivistyneisyys edellyttää meitä ensin tuomitsemaan toisen kulttuurin edustajat, heidän ajatuksensa ja tekonsa, sitten pitämään paheksuntamme omana tietonamme. Suvaitsevaisuudesta ei ole kysymys niissä tapauksissa, joissa hyväksymme eri kulttuurista tulevan teot tai joissa olemme niitä kohtaan välinpitämättömiä.

Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on sellaisiakin, jotka imperialismin vastustajina hyväksyvät Yhdysvaltoihin ja heidän kanssaan liitossa olevien länsimaiden (esimerkiksi juuri Tanskan) vastaiset väkivallanteot oikeutettuna vapautustaisteluna. Sen sijaan, että äärimuslimien terrorismi tuomittaisiin, se pitää heidän mielestään nähdä oikeutettuna taisteluna Yhdysvaltojen imperialismia vastaan. Siksi meillä on velvollisuus sietää eli suvaita äärimuslimien tekoja. Yhdysvaltojen vastustajien joukossa on niitäkin, jotka arvostavat sananvapautta riippumatta halustaan tukea yhdysvaltojen vihollisina kunnostautuneita äärimuslimeja. He tinkivät suvaitsevaisuudesta sananvapauden hyväksi. Suhtautuminen sananvapauteen on valinnanvaraista. Yhdysvaltojen suhteen mielestäni kukin saa ole mitä mieltä haluaa. Painottaisin vain, ettei kyseisellä kannanotolla ole yhteyttä siihen kysymykseen, joka koskee muslimien väkivaltaan suhtautumista ja sanan- ja kritiikinvapauden asemaa.

Suvaitsevaisuusperiaate voidaan myös perustaa puhtaasti relativistisiin filosofioihin, joissa kiistetään kulttuurien yhteismitallisuus mennen niin pitkälle, että toisen kulttuurin kritiikki kielletään kokonaan. Suvaitsevaisuus liittyy hyveenä erityistilanteisiin, joissa joudutaan sietämään joitakin tekoja. Siksi suvaitsevaisuuden puolesta ei voida todistella yleisesti. Samoin kuin suvaitsevaisuus liittyy velvollisuutena henkilöön, johon toisella yksilöllä on vapauden sisältävä oikeusasema, muissakin tapauksissa suvaitsevaisuuden eettinen arvo tulee muista periaatteista. Suvaitsevaisuuden sisältyminen liberalismiin on ehdollista. Suvaitsemista voidaan puolustaa vain tilanteissa, joissa on painavat syyt pidättyä moitetta ansaitsevan moittimisesta. Siksi suvaitsevaisuudella voi olla vain välillistä ja tilapäistä merkitystä.

Terveisin Timo Andersson"

Looginen empirismi todistamisesta

Erkki Hartikainen 22.3.2006 19:06:16

Nimityksen ”analyyttinen filosofia” keksijä ja loogisen empirismin varhainen vastustaja Arthur Pap sanoo loogisen empirismin peruslauseeksi väitettä, jonka mukaan ei ole a priori synteettisiä lauseita. Alla oleva taulukko selittää näitä käsitteitä. Loogisen empirismin perusväite koskee sanan ”totuus” käyttöä.
 

 

a priori (= totta ilman kokemusta)

a posteriori (= totta kokemuksen jälkeen)

analyyttinen (= totta käsitteiden määritelmien perusteella)

loogiset ja analyyttiset totuudet, loogisen empirismin mukaan ne ovat mahdollisia

ne ovat mahdottomia kaikkien mielestä mahdottomia

synteettinen (= ei totta pelkästään käsitteiden määritelmien perusteella)

loogisen empirismin mukaan ne eivät ole mahdollisia (Timo Airaksisen mukaan ovat mahdollista)

kokemukseen perustavat totuudet, loogisen empirismin mukaan ne ovat mahdollisia

Loogisen empirismin mukaan on vain kahdenlaisia totuuksia. Toiset lauseet ovat tosia lauseen sisältämien sanojen tai merkkien merkityksen perusteella ilman kokemusta.

Esimerkiksi lause ”Kaikki ihmiset ovat eläimiä” on tällainen. Jos tämän lauseen totuus halutaan kiistää, on muutettava joko sanan ”ihminen” tai sanan ”eläin” merkitystä.

Matematiikka, logiikka, joukko-oppi ja ns. kalkyylit sisältävät vain tällaisia käsitteiden merkityksiin perustuvia (ilman kokemusta) totuuksia.

Toiset lauseet perustuvat kokemukseen eivätkä ole tosia pelkästään käsitteiden merkityksen perusteella. Esimerkiksi väite ”kaikki joutsenet ovat valkoisia” on havaintojen perusteella epätosi; on havaittu mustia joutsenia (Olen itse nähnyt sellaisia.).

Loogisen empirismin vastustajat (esimerkiksi Timo Airaksinen ja Pekka Elo) väittävät, että on olemassa lauseita, jotka ovat tosia ilman kokemusta, mutta eivät ole tosia pelkästään käsitteiden määritelmien perusteella (synteettisiä lauseita a priori). Timo Airaksinen sanoo kirjansa Johdatusta filosofiaan sivulla 82: ”Silloin voimme sanoa, että entropian ajatus on synteettinen a priori.”

Entropia tarkoittaa, että suljetussa järjestelmässä järjestys säilyy ennallaan tai epäjärjestys lisääntyy. Airaksisen mukaan tämä väite on tosi kokemuksesta riippumatta, mutta ei ole tosi pelkästään käsitteiden määritelmien perusteella. Melkein kaikki fyysikot ovat tästä asiasta Airaksisen kanssa eri mieltä.

Osa ”viisauden ystävistä” (esimerkiksi W V Quine) on väittänyt, että matematiikka, logiikka jne. ovat ainakin osittain kokemukseen perustuvaa tietoa. Heille kelpaisi lähinnä vain vain oikeanpuoleisin alin lokero. Onneksi matemaatikoiden ja loogikoiden enemmistö on tästä asiasta eri mieltä kuin Quine.

Tämän kirjoittaja on joskus esittänyt julkisuudessa, että sana ”totuus” pitäisi varata vain kokemustiedolle. Tällöin todistaminen tarkoittaisi kokemuksen piiriin kuuluvan väitteen todentamista (eli verifiointia).

Tämä kanta eroaa Quinen kannasta mm.  siinä suhteessa, että muodolliset kielet (formaalit kielet kuten matematiikka ja logiikka) jätettäisiin pois käsitteen ”totuus” alasta. Tällöin todistamisen korvaisi johdettavuus päättelysääntöjen perusteella peruslauseista (aksioomista) tai tyhjästä joukosta.

Sen sijaan suomen kielessä (metakieli matematiikalle, logiikalle ja kalkyyleille) voidaan sanoa ”On totta, että merkkijono M on johdettavissa kalkyylissä K”. Vastaavasti voidaan sanoa ”Ei ole totta, että merkkijono M on johdettavissa kalkyylissä K” tai ”En tiedä, onko merkkijono M johdettavissa kalkyylissä K”. Sen sijaan ei pidä sanoa ”Uskon, että merkkijono M on totta kalkyylissa K”. Mielestäni sana ”usko” on jättävä kokonaan uskovaisille. Mielestäni usko ei ole totena pitämistä vaan ajatustunne eli emootio.

Loogisen empirismin uusi pääväite

Loogisen empirismin eräs pääväite nykyaikaistetussa muodossa on se, että mitään kokeellisesti todentamatonta ei saa pitää kokemustiedon osalta totena. Voidaan tietysti kysyä, onko täysin varmaa kokemustietoa olemassa. Jokaisen tavallisen täysijärkisen ihmisen mielestä on olemassa riittävän (mutta ei aivan ehdottoman) varmaa kokemustietoa.

Johdettavuus eikä todistettavuus

Matematiikan, logiikkojen ja kalkyylien osalta puhuisin mieluummin johdettavuudesta kuin todistettavuudesta. Joissakin järjestelmissä (esimerkiksi Patrick Suppesin logiikassa) tarvitaan vain päättelysääntöjä, joiden avulla muut logiikan lauseet voidaan johtaa tyhjästä lauseesta. Joissakin logiikan järjestelmissä (esimerkiksi David Hilbertin logiikassa) on sekä päättelysääntöjä että peruslauseita (aksioomia).

Peruskäsitteet voidaan määritellä epäsuorasti

Peruslauseet (aksioomat) eivät ole mitään todistamatta tosia lauseita vaan peruskäsitteiden epäsuoria määritelmiä. Myös päättelysäännöt määrittelevät omalta osaltaan peruskäsitteitä (esimerkiksi Suppesin logiikassa mm. sanoja ”ja”, ”tai” ja ”ei”). On myös logiikkoja, joissa on vain yksi yhdistäjä (konnektiivi), Shefferin viiva, joka on suomeksi suunnilleen joko…tai (tai tämän kielto).

Merkkipelit eli kalkyylit

Walter R. Fuchs on havainnollistanut merkkipeliä eli kalkyyliä seuraavalla esimerkillä:

Peruskuvio (aksiooma)

          Klemmari

                   U

Päättelysääntö 1:

Klemmarin molemmin puoli saa asettaa tulitikun, esimerkiksi

                   IUI

on johdettavissa.

Päättelysääntö 2:

Kuvion (lauseen) perään saa asettaa klemmarin, esimerkiksi

                   UI

on johdettavissa.

Ristiriidattomuus tarkoittaa merkkipeleissä sitä, että kaikkia mahdollisia kuvioita ei voida johtaa annetuilla päättelysäännöillä peruskuvioista tai tyhjästä kuviosta.

Esimerkkimerkkipelissämme kuviota

          IU

ei voida johtaa peruskuviosta annetuilla kahdella päättelysäännöllä, joten merkkipeli on ristiriidaton.

Jos tikkujen ja klemmarien sijaan käytetään ykkösiä ja nollia, voidaan konstruoida erilaisia lukujoukkoa (kokeile!).

Koneet pystyvät tuottamaan merkkipelien johdettavissa olevia kuvioita

Periaatteessa koneet pystyvät tuottamaan peruskuvioiden ja päättelysääntöjen avulla miten suuren määrän merkkijonoja tahansa, eivät kuitenkaan todellisessa maailmassa ääretöntä määrää. Myös ikuisia silmukoita on helppo luoda, kuten kuka tahansa ohjelmoija tietää.

Pysähtymisongelma on myös käytännön ongelma, koska tietokoneaika maksaa. Tietysti oikeassa todellisuudessa ikuiseen silmukkaan jääneet koneet menevät äärellisessä ajassa rikki, vaikka rahat riittäisivät koneen pyörittämiseen ikuisesti.

Tunsin aikoinaan insinöörin, jonka mielestä jumala oli suuri tietokone. Onneksi ihmiset ovat rakentaneet sen ajan jälkeen (1960-luku) suurempia tietokoneita kuin siihen aikaan voitiin kuvitella, joten jumalatietokoneita lienee maailmassa satoja.

Todistaminen rajoitettakoon todellisuutta koskeviin väitteisiin

Joka tapauksessa sanan ”todistaminen” käyttöä olisi mielestäni supistettava nykyisestä. Matemaatikot ja loogikot tuskin kovin helposti lakkaavat puhumasta todistamisesta ja alkavat puhua johtamisesta. Kokemustiedon todistaminen saattaa olla tavallisissa arkielämän tilanteissa melko ongelmatonta, mutta kun ihmiset käyttävät hyvin monenlaisia todentamisen arvosteluperusteita, ongelmia on riittävästi.

Esimerkiksi eilinen ja tämänpäiväinen ohjelma kolesterolilääkkeiden tehosta olivat molemmat sekä tilastotieteen että tosiasioiden valossa huonosti tehtyjä ja keskenään ristiriitaisia. Tosin eilisessä ohjelmassa puhuttiin aineiden vaikutuksesta kolesterolitasoon ja tämänpäiväisessä aineiden vaikutuksesta sydäntautikuolemiin.

Edellisen ohjelman tarkoituksena oli puolustaa sairaita säästöjä vastaan ja tämänpäiväisen tarkoituksena oli puolustella säästöjä sillä, ettei uudella aineella ole tilastollisesti merkitsevää paremmuutta, vaikka se nykyisten kokeiden valossa on parempi. Jos valtiovarainministeriö siirtää tilastollisesti merkitsevän rajan esimerkiksi 99,999999 %:iin, ketään ei tarvitse lääkitä, koska joku voi jäädä lääkkeen käytöstä huolimatta parantumatta ja koska hyvin monilla lääkkeillä on harvinaisia jopa tappavia sivuvaikutuksia.

Sana "totuus" pois uskonnoista

Ainakin saarnaajien olisi lopetettava saarnaamisen kutsuminen todistamiseksi ja arvovaltojen (auktoriteettien ja ”asiantuntijoiden”) lausuntojen käyttäminen todisteina olisi lopetettava. Erityisesti kansanedustajilla on tapana kutsua valiokuntiin ”asiantuntijoita”, joiden he tietävä olevan samaa mieltä kuin kutsuva kansanedustaja.

Looginen empirismi ja Humen giljotiini

Erkki Hartikainen 22.3.2006

Tosiasioista ei voida johtaa arvoja ja jos yritetään johtaa se kiellettäköön

David Humen mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja. Siveyttä (vanha nimi moraali) koskevat lauseet eivät ole tosia tai epätosia vaan ne ilmaisevat jotain muuta kuin tosiasioita.

Ihminen ei ole hyvä tai paha vaan tyhmä

Joku on sanonut, että ihminen ei ole hyvä eikä paha vaan tyhmä. Tosin myös tyhmyyden määritteleminen ja todentaminen ovat ongelmallisia. Ilmeisesti jotkut ihmiset ovat tyhmempiä kuin toiset, ja ihmiset ovat lisäksi vaihtelevasti tyhmiä tilanteesta ja ajankohdasta riippuen. Jos tyhmyys on suurin piirtein normaalisti jakautunut, puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.

David Hume ja looginen empirismi halusivat korostaa, että tosiasiat on viisasta erottaa arvoista aivan jyrkästi. Vaikka seuraukset ovat tosiasioita, pidän itseäni seuraussiveyden (seurausetiikan) kannattajana. Seuraukset ovat tosiasioita, mutta seurausten arvoa meidän on arvioitava itse. On ja on ollut myös ateisteja (esimerkiksi Ayn Rand), jotka ovat halunneet kutsua joitakin arvoja ehdottomiksi.

Mielestäni ateistien pitää välttää tällaista käsitteiden uudelleen muotoilua. Mielestäni on syytä pitää totuutta niin suuressa arvossa, ettei tunneajatuksille (vanha nimitys: emootio), tunteille ja mielipiteille anneta samaa arvoa kuin tosiasioille. Vain tällä tavoin voidaan tehokkaasti torjua uskontojen katteettomat ”tosiasiaväitteet”.

Mm. entinen kantilainen ja nykyinen loogisen empirismin edustaja (eläkkeellä oleva Helsingin, Stanfordin, Miamin ja Bostonin yliopistojen) professori Jaakko Hintikka on korostanut, että loogisen empirismin vastustus perustui aikoinaan kylmään sotaan ja puutteelliseen logiikan tuntemukseen. On aika lopettaa valehtelu loogisen empirismin luonteesta. Looginen empirismi on sitä, mistä yllä puhutaan, ei joukko huonosti muotoiltuja normeja.

Logiikka ja kokemus (empiria) on syytä nostaa takaisin niille kuuluvaan arvoonsa.

Sampo Syreeni formalismeihin perustuvasta huuhaasta

Tänään ilmestyi Internetissä Sampo Syreenin ansiokas kirjoitus, jossa torjutaan formalismeihin (kalkyyleihin, logiikoihin ja matematiikkaan) perustuvaa huuhaata. Toimituksen mielestä Skepsiksen pitäisi palkita Syreenin kirjoitus hyvänä huuhaan vastustamisena.

Sampo Syreenin kirjoitus on kokonaisuudessaan seuraava. Jos se on vaikeatajuinen, kysy toimitukselta tai kirjoittajalta, mitä oudot sanat tarkoittavat.

Okei. Tässä oli kysymys siitä mistä ounastelinkin. Itse en, paatuneena formalistina, usko että Gödelin teoreemoilla on mitään tekemistä katsomusasioiden kanssa.

Gödelin ja Turingin lauseet ovat molemmat samanlaisia diagonalisaatioargumentteja, jollaisella Cantor aikanaan todisti, että reaalilukujen joukko on ylinumeroituva. Ensimmäisessä koodataan luonnollisina lukuina loogisista premisseistä seuraavia lauseita, toisessa rekursiivisia funktioita jotka ovat näppärässä vastaavuudessa Turingin koneen suorittamien laskentojen kanssa.

Molemmissa tapauksissa syntyvät lukujoukot voidaan listata, ne ovat välttämättä numeroituvia, ja niistä voidaan koneellisesti johtaa uusia lukuja jotka eivät kuulu joukkoon. Kaikkien teorioiden/funktioiden joukko on siis aidosti isompi ääretön kuin pääteltävissä olevien/laskettavien.

Gödelin kohdalla menetelmä tuottaa lauseen, joka ei kuulu aksioomista johdettavissa olevaan teoriaan, Turingin kohdalla laskettavissa olevista funktioista saadaan johdettua funktio, joka ei ole laskettavissa.

Molemmissa tapauksissa on pohjimmiltaan kyse siitä, että laskennat ja päättelyt soveltavat äärellistä joukkoa päättelysääntöjä / tilasiirtymiä äärelliseen joukkoon aksioomia / alkutiloja induktion kautta numeroituvan monta kertaa, joten tuloksena on aina numeroituvia joukkoja pääteltävissä olevia teoreemoja / laskentoja, vaikka sinänsä logiikkaa / funktioita voidaan käsitellä myös ylinumeroituvissa joukoissa.

Lauseet sanovat, että jos tällaiset formaalit systeemit upotetaan moiseen suurempaan joukkoon, ne kattavat siitä vain pienen osan ja riippumatta siitä miten tämä numeroituva osajoukko valitaan, suurin osa ympäröivän, ylinumeroituvan joukon alkioista jää kuitenkin aina laskettavan / pääteltävän ulkopuolelle.

Seuraamusta voidaan katsoa ainakin kolmelta kantilta. Jos lähdemme päättelyistä / laskennoista, menetelmä antaa aina alkuoletuksista riippumatta uusia lauseita / funktioita, jotka ovat riippumattomia aiemmista ja jotka siis voidaan ympätä mukaan järjestelmään oletuksina.

Formalisti sanoo, että matemaatikolla on todistettu työsuhdeturva: täysin riippumatta siitä kuinka monimutkaisia teorioita hän kehittää, aina löytyy uusia, epätriviaaleja, riippumattomia laajennuksia joilla teoriaa voi kehittää eteenpäin.

Tästä näkökulmasta menetelmän synnyttämät lauseet eivät ole tosia mutta todistamattomia, vaan vain riippumattomia aiemmista: kuten kontinuumihypoteesi (joka on todistettu riippumattomaksi matemaatikkojen tavallisesta aksiomatiikasta), uudet lauseet voidaan olettaa suuntaan tai toiseen, ja ne ovat vain osa sitä formaalia peliä josta matemaattinen symbolimanipulaatio koostuu.

Niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, vaan ne ovat vain määritelmällisiä leikkejä jotka sattuvat johtamaan mielenkiintoisiin seuraamuksiin.

Malliteoria tarjoaa asiaan toisen näkökulman. Päätelmiä voidaan pitää suodattimina joita sovelletaan todellisuuteen, malliin, ja jotka kertovat täyttääkö malli teorian kaikki edellytykset. Sitten voidaan kysyä millaisia malleja teorialla on ja kuinka hyvin teoriat erottelevat alla olevia malleja.

Tästä näkökulmasta epätäydellisyyslauseet sanovat, että tarpeeksi rikkailla teorioilla on loputtomasti toisistaan aidosti eroavia malleja, joille voidaan kasata loputtomasti kasvavia, jatkuvasti tarkentuvia teorioita, mutta joita ei voida koskaan numeroituvilla teorioilla rajoittaa niin paljon että ne tulisivat yksikäsitteisiksi.

Tässä mielessä voisi ollakin, että maailmassa pätee lainalaisuuksia, joita ei voida päätellä mistään äärellisestä joukosta aksioomia ja päätössääntöjä. Mutta toisaalta, tästä on seurauksena myös se, että jos ihminen on osa tällaista mallia, mikään äärellinen (tai edes numeroituva) määrä kokeita, käsitteitä tai ajatuksia ei riitä erottamaan kahta tarpeeksi samankaltaista todellisuutta toisistaan, tai kertomaan kumpi kahdesta tarpeeksi tarkasta teoriasta on oikeampi.

Lisäksi kaikki uskonnolliset ja katsomukselliset aksioomat voidaan ympätä todellisuuden teoriaan sinällään, ja lause pätee edelleen: löytyy jollakin epäilmeisellä tavalla toisistaan eroavia todellisuuksia ja niiden lainalaisuuksia joita uudetkaan aksioomat eivät pysty erottelemaan.

Yllä oletin että lauseita voi soveltaa suoraan todellisuuteen. Kolmas näkökulma on päinvastoin kyseenalaistaa tällaisten lauseiden oletukset kontekstissa. Tämä on myös helppoa, koska lauseet ovat varsin herkkiä ennakkoehdoilleen. Jos me esimerkiksi oletamme, että todellisuus on mallina aina äärellinen (esim. vain äärellisen monta kvanttia; epäilen että näin on), lauseet hajoavat, koska induktiot eivät enää onnistu.

Edes numeroituvia joukkoja ei yksinkertaisesti ole olemassa, ja periaatteessa kaikki oleva voi seurata hyvinkin simppeleistä aksioomista. Intuitionistinen logiikka tekee hieman samankaltaisia juttuja, kun se ei salli epäkonstruktiivisia todistuksia: tällaiset logiikat eivät läheskään aina ole tarpeeksi vahvoja todistamaan epätäydellisyyslausetta, eli entäs jos ne ovatkin parempi pohja luonnontieteelle ja matematiikalle?

Samoin, voidaan kysyä onko ylinumeroituvista äärettömyyksistä puhuminen mielekästä. Mikään numeroituvasti ääretön lasku ei voi sellaisia tuottaa, joten esimerkiksi avaruuden tai ajan äärettömyydestä ei vielä sinällään seuraa että todellisuudessa voisi olla olemassa mitään mikä ei ole pääteltävissä tavallisella logiikalla äärellisestä joukosta aksioomia (esim. joku yritetyistä kaikenkattavista kenttäteorioista jos aika oletetaan diskreetiksi mutta numeroituvaksi).

Tai sitten voidaan kyseenalaistaa laskennan malli; Jori viittasi jo Church-Turing -teesiin ja totesi ettei esim. kvanttilaskenta yleistä Turingin konetta mitenkään vaan on vain nopeampaa, mutta tosiasiallisesti kyllä tunnetaan laskennan malleja jotka ovat Turingin konetta yleisempiä. Analogilaskenta on parhaiten tunnettu esimerkki: aidosti jatkuvat koneet voisivat laskea ei-rekursiivisia funktioita.

Ei myöskään ole sanottua ettei niitä Jorin mainitsemia "arvauksia" voitaisi toteuttaa: on mahdollista että jokin fysikaalinen mekanismi saattaa näkyville oraakkelin, joka mahdollistaa aidosti vahvemman laskennan. (Esim. kvanttilaskennan heikkous johtuu ymmärtääkseni pohjimmiltaan kvanttimekaniikan unitaarisuudesta; epälineaariset kenttäteoriat voivat silloin ainakin teoriassa sallia todellisuuden, jossa tietyt kvanttilaskennat käyttäytyvät jatkuvina oraakkeleina ei-rekursiivisille laskennoille.) Ja niin edelleen.

Tämä kaikki tietysti pätee vielä senkin jälkeen kun gödeliläisen antimekanistin tulkinta on myönnetty. Mutta voihan senkin vielä kyseenalaistaa. Listalla viitattiinkin jo tiedon luonteeseen. Missä täsmällisessä mielessä esimerkiksi jokin teoreema on totta, jos se on riippumaton kaikesta tunnetusta tiedosta samanaikaisesti?

Tällähän olisi mm. se seuraamus, ettei kyseisellä lauseella voi olla mitään mitattavia seuraamuksia. Tällaisessa tilanteessa mallin sisällä elävä ihminen voisi yhtä hyvin soveltaa Occamin partaveistä ja olettaa kyseisen lauseen pois; riippumattomuudesta seuraa ettei tällä olisi mitään reaalisia vaikutuksia mihinkään.

Ja niin edelleen, ad nauseam. Nähdäkseni gödeliläinen antimekanismi on useimmissa tapauksissa hyvin huolimattomasti argumentoitua, eikä siihen pitäisi nojata keveästi.

Sampo Syreeni, aka decoy - mailto:decoy@iki.fi, tel:+358-50–5756111

student/math+cs/helsinki university, http://www.iki.fi/~decoy/front

Kuukauden pakina: Akbar Enstenin suhteettomuusteoria 0 vuotta

Erkki Hartikainen 22.3.2006

Jokaisena vuotena Akbar Enstenin (suomeksi Suuri Yksikivi) suhteettomuusteoria täyttää nolla vuotta, sillä tämän teorian mukaan aikaa ei ole olemassa. Tämän käsityksen mukaan aika on inhimillinen harha. Akbar Enstenin suhteettomuusteoria on Albert Einsteinin suhteellisuusteorian laajennus. Einsteinin pääväite oli, ettei painovoimaa ole olemassa. Nyt Akbar Ensten on osoittanut, ettei mitään voimia ole olemassa, koska aikaa ei ole olemassa.

Millä tavalla tämä liittyy ateismiin? Sillä tavalla, että kun mitään voimia ei ole olemassa, ei ole olemassa ns. korkeampaa voimaa, joka on peitenimi uskontojen jumalille.

Vanhan teorian mukaan meistä poispäin liikkuva kappale näytti pienenevän, mutta nyt Akbar Ensten on osoittanut, että kappale ei näytä pienenevän vaan se todella pienenee. Einsteinin käyttämien differentiaalien dx, dy, dz ja dt sijasta Einsten käyttää differentiaaleja dx1, dx2, dx3,…, dxn. Ulottuvuuksien määrää ei voi arvioida, sillä emme tiedä, mitä kaikkea ihmiset mittaavat.

Hieman alle kuusikymmentä vuotta sitten keskustelin tästä kysymyksestä edesmenneen tietoviisaan Kyösti Kiiskisen kanssa. Hän sai minut vakuuttumaan, että ympyrä näyttää ellipsiltä eli soikiolta, jos sitä katsoo vinosti. Nyt Ensten on todistanut, että asia on päinvastoin. Ympyrän muotoinen levy on todella ellipsin muotoinen, jos sitä katsotaan vinosti. Oikeastaan on virheellistä sanoa vinosti katsottua ympyrää ympyräksi ollenkaan.

Koska kappaleita yleensä katsotaan vinosti ja vain harvoin kohtisuorasti, mikään ei ole oikeasti sillä tavalla kuin aivomme on oppinut havaitsemaan. Inhimillinen havaitseminen on kokonaan lopetettava ja annettava havaitseminen koneiden tehtäväksi. Ne pystyvät sanomaan ellipsiä ellipsiksi silloin, kun se ellipsiltä näyttää.

Myös kosmologia eli oppi kaikkeudesta menee uusiksi. Kaikkeus ei tietenkään voi laajeta, jos aikaa ei ole olemassa. Saattaa olla, että aika on jossain paikassa ollut olemassa, mutta se saattoi loppua avaruuden paikassa nimeltä alkuräjähdys. Aika saattaa alkaa taas uudestaan paikassa, jonka nimi on loppuräjähdys. Tämä ei ole kuitenkaan varmaa.

Näin kuuluu Akbar Enstenin suhteettomuusteoria:

Niin on kun siltä näyttää
.
Koska aikaa ei ole olemassa, liikettä pyörimisliikkeestä puhumattakaan ei ole olemassa. Entinen kahden pistemäisen massan vapaa pyöriminen toistensa ympäri onkin koordinaatti x4! Tämä koordinaatti voi olla mitä tahansa riippuen siitä, kuka sitä mittaa. Myös entinen massa on eräs koordinaatti, esimerkiksi xi, missä 4<i<n.

Gravitation

This is a link.

Geometria

Tämä on linkki.

Ateismin määritelmä

George H. Smithin ontologinen ateismin määritelmä:

Ateismi on väite: jumalaa tai jumalia ei ole olemassa

Tässä määritelmässä on määritelty olemassaoloa koskeva eli ontologinen käsitys. Jumala joko on olemassa tai ei ole olemassa. Mitään olemassaolon ja olemattomuuden välimuotoa ei ole.

Teismi on väite: jumala tai jumalia on olemassa

Deismi (jumala on olemassa, mutta ei puutu maailmanmenoon) ja panteismi (jumala on sama kuin maailmankaikkeus) ovat tämän mukaan teismiä

Inhimillinen tieto siitä, mitä on olemassa, on vajavaista. Joku saattaa pitää varmana, että jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Joku toinen saattaa pitää varmana, että jumala tai jumalia on olemassa. Joku kolmas voi olla epävarma siitä, onko jumalaa tai jumalia olemassa vai ei.

Ateistin määrittelemä

Ateisti on henkilö, jonka mielestä ateismi on tosi.

Agnostikon eli jumalaongelmaisen määritelmä

Agnostikko eli jumalaongelmainen on henkilö, joka ei mielestään tiedä, onko ateismi tosi vai onko teismi tosi.

Uskonnon määritelmä

Uskonto on järjestäytynyttä teismiä.

Ne käsitykset joissa ei ole jumalia, eivät ole tämän määritelmän mukaan uskontoja.

Raamatun ristiriidat

Lukeaksesi napauta tästä.

Linkkejä

Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi
Ateistien ehdotus perusasteen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi
Ateistifilosofi Pertti Lindforsin juhlakirja on ilmestynyt
Bill ja Melinda Gates’in säätiö antoi yli 10 miljoonaa dollaria Discovery Institute’lle, “älykkään suunnittelun jumalatodistuksen” propagandaan
Edvard Westermarck: Siveys ja kristinusko (1907)
Esitelmä ateismista 30.10.2003
Esitelmä posthumanismista 16.2.2004
Islam ja naiset
Jumalanpilkkasakot Suomessa
Lausunto uskonnonvapauskomitean  mietinnöstä
Lausunto vihkimisoikeuden laajentamisesta
Lavanam on terrorism
Lavanam: Let all of us search for new means
Lavanam's open letter to Naxalite (Maoist) friends
Ortodoksipappi aiheutti Suomessa naisen kuoleman ja peri hänen omaisuutensa
Rolf Lagerborg (1907) Kristinuskon opetusta vai maallista siveys­kasvatusta
Tunnettuja ”älykkään suunnittelun jumalatodistuksen” kannattajia ja vastustajia
Tätä Helsingin Sanomat ei julkaissut
Vapaa Ajattelijan päätoimittaja on erotettu kaikista tehtävistään
Vapaa-ajattelijain liiton liittovaltuuston kokous 27.11.2005
Vapaa-ajattelijain tiedottaja vastustaa ateismia
Wikipedia ateisteja vastaan
Write to Lavanam