Jumalaton - lehti aikoo lähitulevaisuudessa arvioida Helsingin Sanomain sunnuntailiitteissä esiteltyjä kellokkaita. Kellokas tarkoittaa sitä karjan lehmää, joka johtaa muuta laumaa ja jolla on kaulassaan lehmänkello.

Nimitys "kellokas" sopii erityisesti kirkonmiehille, onhan kirkoissa kellot. Vielä paremmin nimitys "kellokas" sopii tietysti kirkonnaisille, hehän ovat samaa sukupuolta kuin lehmät.

Seuraavassa toimittajamme kommentti kuukauden kellokkaan kirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.8.2007. Kellokkaan sanat on esitetty vinolla eli kursiivilla ja toimittajan sanat tavallisella leipätekstillä. 
 
Kuusikymmenluvulla ennustettiin modernisaation merkitsevän uskonnon loppua. Harva ennustus on mennyt pahemmin vikaan. Samaiset sosiologit puhuvat nyt 2000-luvun alussa uskonnon paluusta.

Keiden ennuste silloin meni vikaan ja keiden ennuste on nyt pielessä?

Haastattelututkimukset osoittavat uskonnollisuuden voimistuneen länsimaissa.

Mitkä haasstattelututkimukset sanovat näin?  Entä mitkä haastattelututkimukset kertovat päinvastaista?

Tämä heijastuu monipuolistumisena uskontojen markkinoilla. Suomalaisillekin tutuiksi ovat tulleet jooga, Äiti Ämmä, buddhalainen meditaatio ja erilaiset uus-henkisyyden muodot.

Mitkä ovat tarkasti ottaen lisäykset ja vähennykset? Ainakin ufot, horoskoopit ja parapsykologia elävät pahaa laskusuhdannetta.

Eikä ole syytä unohtaa keskellämme eläviä maahanmuuttajia, jotka ottavat usein uskonnon tosissaan - olipa kyse islamista tai kristinuskon meille vieraammista muodoista.

Ovatko laestadiolaiset, körttiläiset ja helluntailaiset lakanneet ottamasta uskonnon tosissaan? Mitä tehdä muislimeille, jotka rikkovat Suomen lakeja eivätkä tunnusta Suomessa voimassaolevaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta?

Myös maailmanpolitiikassa uskontojen uusi rooli on ollut ilmeinen vuonna 1979 tapahtuneesta Iranin islamilaisesta vallankumouksesta alkaen. Sittemmin uskonnollinen nationalismi on noussut avainasemaan muuallakin, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Intiassa.

Mitä Raamattu ja Koraani, jotka ovat tuhansia vuosia vanhoja, kertovatkaan uskontojen vanhasta roolista ja uskonnollisesta nationalismista?

Riippumatta siitä, mitä mieltä itse kukin on uskonnosta, uskonnot ovat osoittautuneet merkityksellisiksi.

Missä asioissa? Estämässä AIDSin torjuntaa (katoliset kristityt, yli kaksi miljardia kristittyä), estämässa väestäräjähdyksen pysättämistä (yli miljardi muslimia) jne.

Islamin ja lännen suhde näyttäytyy monien mielestä ilmastonmuutoksen rinnalla aikamme suurimpana haasteena, 2000 luvun globaaleihin selviytymistaitoihin kuuluu mitä ilmeisimmin kyky uskontodialogiin.

Pitäisikö Euroopan ja Yhdysvaltojen turvautua nimellä "ristiretket" tunnettuihin dialogitaitoihin vai olisiko viisainta käännyttää kaikki ateisteiksi, kuten tämä lehti on ehdottanut?

Miten on suomalaisen koulutusjärjestelmän laita haasteen edessä? Antaako se valmiuksia uskontojen kohtaamiseen?

Antaisi, jos elämänkatsomustiedon opetus ei olisi "johdatukseen" uskovien humanistien käsissä.

Kansainvälisesti katsoen suomalainen uskonnonopetus on hyvällä mallilla. Uskonnolla on selkeä asema yleissivistävän koulun opetussuunnitelmassa.
Lain mukaan meillä annetaan "oman uskonnon opetusta". Oppilaan tausta nähdään myönteiseksi lähtökohdaksi, joka pyritään ottamaan vakavasti.

Kansainvälisesti katsoen suomalainen uskonnonopetus on ristiriidassa sekä perustuslain että kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kanssa, sillä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat ateistivanhemmat eivät voi oman vakaumuksensa mukaisesti otta lasta pois uskonnonopetuksesta.

Opetuksen on tarkoitus olla samalla itsekriittistä, sillä oma traditio asetetaan monitahoiseen läpivalaisuun.

Evankelisluterilaisesta uskonnosta saataisiin nykyistä itsekriittisempää arpomalla opetuksessa käytettävät Raamatun kohdat. Silloin oppilaat saisivat oikean kuvan kristinuskosta.

Vaikka näkökulma lähteekin liikkeelle omasta uskontoperinteestä, opetussuunnitelmat edellyttävät myös muiden uskontojen laajamittaista käsittelyä.

Mitä tarkoittaa laajamittainen? Olisiko 40 % muita uskontoja ja 10 % ateismia? Tämän kirjoittaja myöntää kirjoitttaneensa tekstiä ruotsinkieliseen uskonnon oppikirjaan, mutta valitettavasti teksti lyhentyi lyhentymistään toimitustyön aikana. Syy ei ollut toimittajassa.

Hyvistä lähtökohdista huolimatta myös korjaamisen varaa on. Ensimmäinen ongelma liittyy uskonnonopetuksen resursseihin ja arvostukseen.

Ehdotan, että uskonnonopettajien palkkaus siirretään köyhiltä veronmaksajilta upporikkaiden evankelisluterilaisten seurakuntien maksettavaksi. Uskonnon tunnit on pidettävä seurakuntatalolla, eikä koulussa. Syrjäseudulla seurakunnat voisivat vuokrata käypää vuokraa vastaan kunnilta myös muita tiloja.

Uskonnonopettajat tekevät työtään epäkiitollisissa asetelmissa. Tuskin mistään toisesta oppiaineesta on vallalla yhtä hataran virheellisiä mielikuvia, joita toistetaan erinäisissä yhteyksissä. Moni perustanee mielipiteensä omiin koulukokemuksiin menneessä maailmassa.

Tämän kirjoittaja on viettänyt yli puolet elämästään kouluissa ja tuntee uskonnonopettajia enemmän kuin joku pappi. Kirjoittaja on myös lukenut Ilkka Kylävaaran kirjan "Taistolaisuuden musta kirja". Pahimpana asiana Kylävaara pitää taistolaisten antamia tappouhkauksia. Evankelisluterilaisten ja ortodoksien minulle esittämät tappouhkaukset ovat pikemmin lisääntymässä kuin vähentymässä. Aikoinaan eräs uskonnonopettaja julisti kouluneuvostovaalipuheessaan, että ateisti ei sovi opettajaksi. Melko äskettäin kuulin vahingossa uskonnonopettajan puhuvan minusta täysin entistä tekstiä.

Uskonnonopettajien parissa vallitsee jatkuva huoli, josko taas seuraavissa uudistuksissa aineen tuntiresurssit joutuvat uhatuiksi.

Uskonnonopetus on koulujen pahinta resurssien tuhlausta. Jos uskonnonopetus poistettaisiin kouluista, suomalaisten yleissivistystä, etenkin tärkeitä matematiikan ja tietotekniikan taitoja, voitaisiin merkittävästi parantaa.

Tämä on omituista. Uskontoa voi perustellusti pitää englannin ohessa tärkeimpänä oppiaineena valmistauduttaessa kansainvälisiin tehtäviin!

Englannin kielellä ja uskonnolla ei taida nykyään kelvata edes lähetyssaarnaajaksi.

Uskonnon avulla päästään pureutumaan kulttuurin syvimpään tasoon.

Toisaalla tässä lehdessä on esitetty Eino Leinon käsitys kulttuurista eli kyltyyristä.  Asiallinen määritelmä löytyy esimerkiksi hakusanoilla "dictionary of atheism".

Asianmukainen tieto auttaa kunnioittamaan toisin ajattelevaa. Siksi globalisoituvassa maailmassa uskonnonopetukseen tulee suunnata lisää resursseja.

Asianmukainen tieto uskonnoista tekee ihmisestä ateistin. Tuskinpa kirjoittaja kannattaa asianmuksien tiedon jakamista.

Luulisi elinkeinoelämänkin ymmärtävän tämän.

Elinkeinoelämä eli uskonnottomnat Herlinit kannattavat Komulaista liikaakin pitämällä lapsiaam uskonnonopetuksessa.

Toisin kuin joissakin liikematkaajan käytösoppaissa opastetaan, uskonnosta saa puhua. Ihmiset ovat imarreltuja, kun joku osoittaa aitoa kiinnostusta heidän kulttuuriaan ja uskontoaan kohtaan.

Ihmiset ovat imarreltuja, jos kuuntelet heitä, kun he puhuvat uskonnostaan. Apinajumala Hanumanin pappi piti minulle pitkän esitelmän Hanumanin hyvistä töistä, ja minulla on se edelleen nauhalla.

Itse olen puhunut uskonnosta hyvällä menestyksellä yritysmaailman ihmisten kanssa niin Brasiliassa kuin Intiassa. Ainoan selityksen ohjeelle välttää uskontoa keskustelunaiheena voinkin löytää suomalaisten liikemiesten heikoista valmiuksista.

Sikhien kirkon pappi piti minulle pitkän esitelmän siitä, että sikhien jumala on sikhien pyhä kirja. Samassa temppelissä sijaitsi myös pankki. Sikhitaksit olivat erittäin kohteliaita myös meille ateisteille. Katolinen pappi kävi jopa toivottamassa menestystä paikalliselle ateistikeskuksille.

Minun mielestäni Helsingin yliopiston jumaluustieteellisen tiedekunnan virkahenkilöillä olisi melkoiksesti opittavaa meiltä ateisteilta.

Onneksi tulevien liikematkaajien kohtaamisvalmiuksia voidaan vielä kehittää. Mikäli kiistelty huippuyliopistohanke toteutuu, opetusohjelmaan onkin syytä sisällyttää uskontotieteen peruskurssi.

Komulainen ilmeisesti tarkoittaa uskontotieteellä jumaluustieteellisissä tiedekunnissa opettettavaa kaikkia uskontoja kehuvaa hölynpölyä. Niillä tiedoilla on moni joutunut teloitetuksi esimerkiksi islamilaisissa maissa.

Toinen tehtävä on varmistaa, että elämänkatsomustiedon opiskelijat eivät jää katvealueeseen. Jokainen tarvitsee uskontoihin liittyvää tietoa, myös elämänkatsomustiedon opiskelijat, vaikka oppiaine olisikin syntynyt palvelemaan uskonnottomien tarpeita.

Elämänkatsomustiedon opetuksen mädännäisyys johtuu enimmäkseen siitä, että oppiainetta johtavat opetushallituksen kristityt ja oppiainetta opettavat pääsääntöisesti kristityt. Opetussuunnitelmat ovat salahanke saada Ruotsin mallin mukainen kaikille pakollinen uskonnonopetus Suomeen. En usko, ettei Komulainen tietäisi tätä.

Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita silmäillessä ei voi välttyä vaikutelmalta, että sanaa uskonto on tietoisesti kaihdettu. Konkreettisten uskontojen nimiä ei mainita ollenkaan - toisin kuin luterilaisessa tai ortodoksisessa uskonnonopetuksessa, joissa jo alakoulun keskeisissä oppisisällöissä mainitaan nimeltä islam.

Kuten Komulainen tietää, Ruotsissa opetetaan pienille lapsille satuja Mooseksesta, Jeesuksesta ja Muhammedista. Muutoinkin puolet on kristinuskoa ja loput niitä uskontoja ja niitä uskontojen piirteitä, joista kristityt pitävät.

Onkin vakavasti kysyttävä, antaako elämänkatsomustieto riittävästi valmiuksia uskontojen kohtaamiseen. Liian paljon jää yksittäisen opettajan varaan. Aineen opetussuunnitelman perusteita onkin pikimmiten korjattava niin, että painopiste siirtyy kohti uskontojen tuntemusta.

Kehotan Komulaista lukemaan työryhmäni kirjoittamat kolmetoista elämänkatsomustiedon oppikirjaa Internetistä. Ne löytyvät millä tahansa hakukoneella hakusanalla "elämänkatsomustieto".

Kolmantena haasteena näen hukatut mahdollisuudet uskontojen välisessä vuoropuhelussa. Koska meillä opetus painottaa oppilaan omaa uskontoa, oppilaat jaetaan erillisiin ryhmiin. Pedagogisesti tämä on perusteltua: aluksi on tunnettava oma uskonto, jotta voi avautua vuoropuheluun muiden kanssa.

Eiko uskontojen ja ateistien välisiä vuoropuheluja tarvita ollenkaan? Eikö oikea lähtökohta olisi ateismi. Sitten esitettäisiin erilaisia uskontojen esittämiä väitteitä ja se, miten ateistit ovat vastanneet nähin väitteisiin.

Kuitenkaan uskonnonopetuksen raameissa vuoropuhelua ei juuri käydä, vain monologeja rinnakkaisissa luokkahuoneissa. Tämän takia kouluissa pitäisi järjestää lakisääteisiä "dialogitunteja". Näillä tunneilla kaikki oppilaat uskontokunnasta riippumatta kokoontuisivat yhteen oppiakseen toinen toisiltaan.

Onneksi Komulainen ei ehdota, että uskonnottomatkin pakotettaisiin mukaan tähän kristilliseen ekumeniatouhuun.

On herättävä näkemään uskonto voimavarana, jonka avulla tulevia sukupolvia voidaan lapsesta asti valmistaa vuoropuheluun.

Uskontojen historian näkökulmasta uskonnon edustavat pahuuden voimia.

Uskontodialogi on nostettava teemaksi, joka läpäisee koulun opetussuunnitelman.

Ts. uskovaiset opettajat saisivat tehdä lähetystyötä minkä oppiaineen tunnilla tahansa?

Kun mainitsemani muodolliset ongelmakohdat on korjattu, voidaan keskittyä aineen sisällölliseen kehittämiseen. Päämääränä on kriittinen uskontojenlukutaito, jollaista tarvitaan suunnistettaessa postmodernissa uskontojen valintamyymälässä.

Miksi ihmisen rajallista muistia pitäisi rasittaa sellaisilla sivistyssanoilla, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä?

Lisäksi oppilaalle on avattava näkökulmia uskontojen yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Siis uskontojen yhteiskunnissa aiheuttamaan pahaan?

Vaikka uskonnot edustavat historian pysyvimpiä pohjavirtoja, uskontojen maailmassa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Siksi eilispäivän metodit ja sisällöt eivät sovellu tämän päivän uskonnonopetukseen.

Millä tavalla Raamattu ja Koraani ovat muuttuneet? Pitäisikö antaa Raamattu uudestaan kirjoitettavaksi miehelle, jolla ei ole päässään jumalallista ilmestystä?

Britanniassa valmistui vastikään laaja selvitys uskonnonopetuksen haasteista syyskuun 11. päivän jälkeisessä maailmassa. Sen mukaan eri uskontojen mekaaninen tunteminen ei enää riitä. Oppilaiden on opittava myös ratkaisemaan konflikteja, jotka uhkaavat syntyä erilaisten maailmankatsomusten kohdatessa.

Missä uskontokirjassa opetetaankaan, etteivät muslimit olisi lentäneet päin pilvenpiirtäjiä, jos he olisivat tietnneet, etteivät he pääsekään paratiisiin vaan palavat tuhkaksi ja palaavat maan tomuun?

Suomalaisessa koulussa on otettava vakavasti globaalit muutokset. Uskonnonopetus on nostettava takaisin sille kuuluvaan arvoon. Osana tätä projektia oppiaineen nimi voitaisiin ainakin lukiossa muuttaa muotoon "teologia ja uskontotiede".

Tässä kohdassa arvaan Komulaisen yrittävän edistää lukion uskonnonopetuksen tekemistä kaikille pakolliseksi.

Kriittinen uskonnonopetus opettaa analysoimaan uskontoja ilmiöinä, joissa on aineksia niin rauhanrakentamiseen kuin väkivaltaan. Se auttaa näkemään, ettei oman uskonnon arvostaminen estä avoimuutta toisinuskovien suuntaan.

Eli uskovaisten yhteistyötä ateisteja vastaan?

Uskonnot koskettavat ihmisten syvimpiä tuntoja. Yhteiskunnan kannalta ei siksi ole yhdentekevää, millaisin tiedoin ihmiset uskontoon liittyviä mielipiteitään muodostavat. Uskonnonopetuksella tuleekin olla keskeinen asema, kun koulua ja opetusta uudistetaan.

Yhteiskunnan kannalta on hyvin ikävää, että kouluissa, joissa pitäisi opettaa totuus ja vain totuus, mitään siihen lisäämättä ja mitään siitä pois ottamatta, opetetaan uskontoja niiden itsekehuna.

Jyri Komulainen

Kirjoittaja kouluttaa tulevia uskonnonopettajia uskonnondidaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa.

Valtion rahaa lähetystyöhön?

Väitöskirjassaan hän tutki uskontojen kohtaamisen teologiaa.

Tohtoriksi uskomalla?

Edesmennyt matematiikan opettajani paheksui jo sitä, että Amerikassa pääsee tohtoriksi tiskaamalla tai palloa potkimalla.

Kuukauden toinen kellokas: Aki Härkönen

"Suojeleva uskontolukutaito edellyttää syvällistä oppimista"

kirjoittaa toinen kuukauden kellokas Aki Härkonen Helsingin Sanomissa 23.8.2007. Kirjoitus kommentoidaan myöhemmin tänään 24.8. samaan tapaan kuin Jyri Komulaisen kirjoitus. Koska tämä on kaksoisnumero, siinä voi olla kaksi kellokasta.

Uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Jyri Komulainen ylisti uskonnonopetuksen merkitystä ja vaati sille lisää opetustunteja kouluihin (HS 19.8.).

Peruskoulun ja lukion uskonnonopetuksella onkin Suomessa erittäin suuri merkitys, sillä koulun uskonnonopetus jää monille rippikoulun ohella ainoaksi saaduksi uskonnonopetukseksi.

Kirjoittajaja haluaa lisää evankelis-luterilaista uskonnonopetusta. Tätä on helppo ymmärtää, kuin muistetaan, että kirjoittajan järjestö Uskontojen uhrien tuki UUT ry on lähinnä yhdistys, jonka pääasiallinen tehtävä on houkutella harhaoppiset takaisin evankelisluterilaiseen fundamentalismiin.

Olisi kuitenkin syytä pysähtyä miettimään, millaisen roolin peruskoulu ja lukio ottavat uskonnonopetuksessa moni-kulttuuristuvassa ja uskonnollisesti pirstaloituvassa yhteiskunnassa.

Nykymallissa oppilaille annetaan "oman uskonnon opetusta", joka uskonnonopetus kuitenkin ainakin evankelisluterilaisten ja ortodoksien osalta on melko yleistä, jolloin suhde omaan uskontoon jää kodin perinnön varaan.

Kirjoittaja todella haluaa aivopestä lapset evankelis-luterilaisiksi fundamentalisteiksi tai ortodokseiksi (=oikeaoppisiksi).

Päämääräksi esitettyyn kriittiseen uskontolukutaitoonkaan ei juuri anneta eväitä ja moniuskontoisen Suomen uskontoja esitellään pinnallisesti. Saatetaanpa joku mormoni tai jehovan todistaja kutsua luokalle kertomaan uskonnostaan.

Yhtä hyvin voidaan väittää, että lapsille on opetettava "lukutaitoa" esimerkiksi valehtelemisessa, huijauksessa ja taparikollisuudessa.

Nykyisestä uskonnonopetuksesta onkin tullut selvästi tunnustuksellisen opetuksen ja uskontoon selvästi kriittisesti suhtautuvan opetuksen välimaastoon sijoittuvaa haaleaa opetusta, joka ei ole kuumaa eikä kylmää.

Tietääkseni ainoa suomalaisten uskonnon oppikirjojen uskontoihin kriittisesti suhtautuva osio on ruotsinkieliseen uskonnon oppikirjaan kirjoittamani lyhyt luku ateismista.

Lahkot ovat kirkkojen syntejä. Kun suhde omaan uskontoon on jäänyt heikoksi, voi kristinuskon kaapuun pukeutunut omintakeinen lahko-uskonto tai muu sellainen uskonnollinen liike helpommin houkutella mukaansa.

Onko kirkoillakin syntejä? Tämän lehden toimittaja on luulut, että on vain yksittäisten ihmisten tekemiä syntejä. Ovatko evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon ulkopuolella olevat pari miljardia ihmistä lahkolaisia? Tämän kirjoittaja on luullut, että evankelis-luterilainen kirkko on mitätön pojoismainen lahko.

Suomalaisten oheneva suhde perinteisiin kansankirkkoihin on avannut ovet monenlaisille lahkoliikkeille, joissa uskonnon varjolla harjoitetaan yksilönvapautta riistävää manipulaatiota ja indoktrinaatiota.

Eikö Suomen pahin indoktrinoija ja manipuloija olekaan evankelis-luterilainen kirkko? Milloin perustetaan Evankelis-luterilaisen uskonnon uhrien tuki ry?

Monien uskontojen kiinnostus kohdistuu uskovien sielun ohella erityisesti heidän lompakkoihinsa ja työpanokseensa.

Eikö suomalaisen lompakkoa kevennä eniten evankelis-luterileinen kirkko, jonka jäsenmaksu on 1-2 % jäsenen verotettavista tuloista?

Jos tavoitteena on evästää suomalaiset kohtaamaan uskonnot niin kotimaassa kuin ulkomailla, pitäisi opetuksen parantaminen aloittaa oman uskonnon omaksumisesta ja oman uskonnollisen identiteetin vahvistamisesta.

Onko Härkösen johtama järjestö siis jonkinlainen evankelis-luterilainen sisälähetysseura?

Voidaan kuitenkin kysyä, onko koulun velvollisuus opettaa kaikkia mahdollisia uskontoja aina, kun ryhmäkokojen alhaiset minimimäärät ylittyvät ja siten olla tukemassa kyseenalaistenkin uskonnollisten liikkeiden toimintaa.

Kirjoittaja näköjään haluaisi siirtää kelloa 200 vuotta taaksepäin.

Jos opetusta toisaalta halutaan ajaa maallisempaan suuntaan, voitaisiin oman uskonnon opetus jättää täysin kodin ja seurakuntien vastuulle.

"Maallista" uskonnonopetusta ei ole olemassakaan.

Valittiin opetuksessa sitten uskonnollisempi tai maallisempi tie, tulisi kaikilta oppilailta heidän uskontoonsa tai uskonnottomuuteensa katsomatta vaatia elämänkatsomustietoa vastaavaa yleistä opetusta, jolloin vähemmistöuskontoihinkaan kuuluvat eivät voisi paeta kohtaamasta muita uskontoja kuin omaansa.

Härkönen on liittynyt siihen kuoroon, joka Suomen humanistiliiton puheenjohtajan Pekka Elon johdolla ajaa Suomeen Ruotsin mallin mukaista kaikille pakollista uskontomyönteistä uskonnonopetusta.

Uskontojen merkitystä korostettaessa ei tule unohtaa, että uskontojen sisällä tapahtuu paljon kielteisiä ilmiöitä. Yhteiskunta ei kuitenkaan tunnu haluavan kantaa vastuutaan uskonnollisesta kuluttajansuojasta.

Yhteiskunnan pitäisi suojata kuluttajaa lopettamalla koulujen uskonnonopetus kokonaan. Tilalle ei tarvita mitään. Kaikille pakollinen elämänkatsomustiedon opetus olisi Ruotsin mallin mukaista evankelis-luterilaista uskonnonopetusta.

Uskontojen uhrit ovat nykyisin pitkälti aktiivijäsenten jäsenmaksujen varassa pyrkiessään tiedottamaan lahkoista ja järjestämään uskontojen uhreille vertaistukea.

Olet varmaan unohtanut pyytää rahaa evankelis-luterilaiselta kirkolta

Aki Härkönen
hallituksen puheenjohtaja
Uskontojen uhrien tuki UUT ry

Parempi nimitys olisi Evankeeliset ry.

Kuukauden kello: Helsingin sanomat

Uskonnon opetus kouluissa on lopetettava: Tilalle uskonnonopetusta, julistaa Helsingin Sanomat

Tätä ehdottaa Helsingin Sanomain numerossa 26.8.2007 peräti filosofian tohtori, Sylvia Akar, islamin tutkimuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto. Hän kirjoittaa:
 
Teologian tohtori Jyri Komulainen oli Sunnuntaidebatin kirjoituksessaan (HS 19. 8.) sitä mieltä, että uskontojen opetusta kouluissa on lisättävä. Komulainen puhuu kauniisti uskontojen kulttuurisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta merkityksestä ja uskoo, että koulun uskonnonopetus voisi antaa valmiuksia uskontojen kohtaamiseen ja kulttuurien syvimpään tasoon pureutumiseen.
Kunpa näin olisikin.

Nykyinen tilanne kouluissa on kuitenkin katastrofaalinen, ainakin niin sanottujen vähemmistöuskontojen osalta. Lain mukaan kouluissa annetaan oman uskonnon opetusta, jonka on samalla tarkoitus olla itsekriittistä. Toteutuuko tämä edes luterilaisen uskonnon osalta? Tuskin. Mutta ainakaan se ei toteudu islamin uskon osalta.

Kaikenlainen itsekriittisyys on islamin opetuksessa jo määritelmällisesti pois suljettua. Kukaan muslimivanhempi ei laita lapsiaan islamin opetukseen, jossa islam asetetaan tasavertaiseen asemaan muiden uskontojen joukossa, puhumattakaan siitä, että sen perusteksteihin suhtauduttaisiin lähdekriittisesti.

Koulujen arkea islamin opetuksen osalta on myös se, että opettajilla on keskimäärin puutteellinen koulutus, monilla heikko suomen kielen taito eikä juurikaan kykyä erottaa omaa kulttuuria islamin perusopinkappaleista.
Kouluista kuulee jatkuvasti valitusta siitä, että muslimityttöjä, jotka eivät peitä koulussa hiuksiaan, haukutaan islamin tunneilla huonoiksi muslimeiksi. Haukkujana on joko opettaja tai luokkatoverit.

Eräs arabitaustainen naispuolinen tuttavani tuli itkien luokseni koulun alkaessa tänä syksynä. Hän oli juuri saanut tuntityötä helsinkiläisissä kouluissa islamin opettajana. Hän kertoi, että luokan pojat olivat haukkuneet häntä huoraksi ja marssineet ulos luokasta, koska hän ei peitä hiuksiaan. Eikä tämä ole yksittäistapaus.

Mitä teki koulun rehtori, kun kuuli asiasta. "Ei minulla ole nyt aikaa, puhutaan ensi viikolla!" oli rehtorin vastaus. Tällaisessa tilanteessa Komulainen perää "dialogitunteja"!

Suorastaan vaarallisena pidän Komulaisen ajatusta uskontodialogin nostamisesta "teemaksi, joka läpäisee koulun opetussuunnitelman".

Uskontoa ei missään nimessä saa sekoittaa koulun muihin aineisiin, vaan se on pidettävä omana itsenäisenä alueenaan. Suomalaisen koulun vahvuus on nimenomaan se, että opetuksessa edes pyritään kriittisyyteen ja tieteellisyyteen. Sekularismi on koko suomalaisen yhteiskunnan perusta, josta emme missään nimessä saa tinkiä!

Helsingin yliopistossa alkaa tänä syksynä vähemmistöuskontojen opettajien koulutus. Olen itse ollut mukana suunnittelemassa islamin opetuksen koulutuksen sisältöjä. Toivottavasti tämä hanke nostaa edes hieman uusien opettajien ammattitaitoa.

Paras ratkaisu ongelmaan olisi mielestäni se, että kouluissa lopetettaisiin sekä elämänkatsomustiedon että uskonnon opetus, ja aloitettaisiin kaikille pakollinen uskontotiedon opetus, jossa annettaisiin asiallista, ei-tunnustuksellista tietoa kaikista tärkeimmistä uskonnoista. Vain näin voidaan saavuttaa Komulaisenkin asettama päämäärä eli kriittinen uskontojenlukutaito, joka on äärimmäisen tärkeä nykymaailmassa.

Lasten   uskonnollinen   kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille ja uskonnollisille yhdyskunnille.

Sylvia Akar filosofian tohtori
islamin tutkimuksen yliopistonlehtori 
Helsingin yliopisto

Vastine Helsingin Sanomain linjalle

Helsingin Sanomat on koko olemassaolon ajan häätänyt paholaista Belsebulilla. Jotta vertaus tulisi ymmärrettäväksi, toimitus esittää tämän numeronsa Raamattutietona Belsebulia käsittelevän Uuden testamentin sadun.

Jeesus ja Belsebul

20 Jeesus palasi sitten kotiin, ja kansaa kerääntyi taas niin paljon, etteivät hän ja opetuslapset edes päässeet syömään.

21 Kun Jeesuksen omaiset kuulivat kaikesta tästä, he lähtivät sinne ottaakseen hänet huostaansa, sillä he luulivat, että hän oli poissa tolaltaan.

22 [i] Mutta lainopettajat, joita oli tullut Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Belsebul*, itsensä pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa."

23 Silloin Jeesus kutsui heidät luokseen ja puhui heille vertauksin: "Miten Saatana voi ajaa ulos Saatanan?

24 Jos valtakunta jakautuu ja taistelee itseään vastaan, se ei voi kestää,

25 eikä myöskään perhe kestä, jos sitä repivät riidat.

26 Ja jos Saatana nousee itseään vastaan, se ei voi kestää, vaan sen loppu on tullut.

27 Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei ensin sido häntä. Vasta sitten hän voi ryöstää talon ja tavarat.

28 Totisesti: Kaikki tullaan antamaan ihmisille anteeksi, kaikki synnit ja herjaukset, miten he sitten herjaavatkin.

29 Mutta jos joku herjaa Pyhää Henkeä, hän ei saa ikinä anteeksi vaan on syypää ikuiseen syntiin."

30 He näet olivat sanoneet, että Jeesuksessa oli saastainen henki.

Helsingin Sanomain virheajattelun ydin

Missään maassa ekouluissa opeteta "uskontotietoa", joka ei olisi tosiasiassa uskonnonopetusta.

Islamia ja eri uskontojen fundamentalismia lukuun ottamatta uskonnot pitävät myönteisenä asiana "uskontotiedon" opettamista, koska sen avulla oppilaat saadaan suhtautumaan uskontoihin myönteisesti.

Minkään maan koulujen uskontotiedossa ei opeteta uskonnoista kielteisiä asioita. Ateismista vaietaan tai lähes vaietaan. Vuonna 1973-74 tutkittiin tämän lehden toimittajan aloitteesta (kenttätyön teki Suomen Gallup) sitä, millä perusteilla suomalaiset uskovat jumalaan.

Ikivanhat ja virheellisiksi osoitetut jumalan olemassaolotodistukset olivat ja ovat yhtä suomalaisten uskonnollisuuden perusta. Vaikka jumalauustieteilijäin enemmistö ei pidä näitä todistuksia oikeina, kansan enemmistö pitää niitä pätevinä.

Kirkollisverojen kokoamisen näkökulmasta on tärkeintä se, että kansa uskoo. Sillä, millä perusteilla kansa uskoo, ei ole väliä.

Koska myös pappien ja uskonnonopettajien on kirkollisverojen saannin kannalta syytä uskoa, heille jumaluustieteelliset tiedekunnat ovat kehittäneet vaikeammin ymmärrettäviä perusteluja uskoa. Näitä perusteluja luodaan nykyään pääasiassa amerikkalaisissa uskonnollisissa yliopistoissa, erityisesti Notre Damen yliopistossa.

Notre Damessa vaikuttava Alvin Plantinga on erikoistunut käyttämään virheellisesti todennäköisyyslaskennan Bayesin kaavaa.

Tämän toimittaja ihmetteli aikoinaan sitä, että silloinen matematiikan profersessori Gustav Elfing varoitteli Bayesin kaavan virheellisestä käyttämisestä. Jälleen kerran on tapahtunut se, mikä on toistunut ihmiskunnan historiassa jo lukuisia kertoja: Jos joitain ajatusta voidaan käyttää virheellisesti uskon puolustamiseen, kristityt käyttävät sitä.

Ruotsin "uskontotieto" sisältää puolet kristinuskoa, huomattavan määrän kristinuskon satelliitteja (juutalaisuus, islam) ja jonkin verran idän uskontoja. Mitään ei esitetä uskontokriittisesti. Ateistien oikeudet on poljettu lokaan. Ruotsi ja Norja ovat tässä suhteessa yhtä paha häpeätahra kuin islam.

Erkot rikastuvat uskontomyönteisyydellä

Halu rikastua edelleen on rikkaiden suurin toive. Se, ettei heille riitä se, että taivaalta sataisi kultakimpaleita, on nimeltään niukuuden laki. Eli kuten tavalliset ihmiset asian sanoivat: ruokahalu kasvaa syödessä.

Liikeyrityksenä Helsingin Samonain kannattaa tukea evankelisluterilaista kirkkoa, koska rikkaat ilmoittajat ovat uskontomyönteisiä.

Aivan suoraa uskontojen tukea ovat viime aikoina lisääntyneet kuolinilmoitukset. Jos ne siirrettäisiin esimerkiksi Kirkko ja kaupunki -lehteen, Helsingin Sanomain kate putoaisi.

Mainontaa on siirtynyt ilmaisjakelulehtiin. Helsingin Samomat on pääkaupunkiseudulla ottanut näitäkin tuloja itselleen ostamalla Metro - lehden ja Uutislehti 100:n.

Lisäkysymys

Milaiseen uskonnonopetukseen muslimit päästävät lapsensa? Hehän eivät päästä heitä "uskontotiedon" opetukseenkaan, siellähän enimmäksen kehutaan kristinuskoa.

Humanismin hurmaa

Uusi alkuaine on olemassa

Vahvistamattomien tietojen mukaan amerikkalaiset tiedehenkilöt ovat todenneet, että uusi alkuaine on olemassa. Sen nimi on humanisnium.

Humanisnium on useiden tiedehenkilöiden mukaan yleiskaikkeudessa (engl. universum) esiintyvää ainetta, joka ei lähetä tai heijasta riittävästi sähkömagneettista säteilyä, jotta sen voisi havaita suoraan, mutta jonka vaikutuksen tavalliseen aineeseen voi havaita painovoiman kautta. Nykyisten havaintojen mukaan humanisnium muodostaa suurimman osan havaittavan yleiskaikkeuden massasta.

Humanisnium selittää outoja havaintoja, kuten omituisia poikkeavia galaksien pyörimisnopeuksia. Havaintojen perusteella galakseissa on paljon enemmän ainetta kuin on suoraan havaittavissa. Esimerkiksi Linnunradan tähdet liikkuvat niin nopeasti, ettei galaksin näkyvän aineen vetovoima riittäisi pitämään tähtiä radoillaan. Tarvitaan siis humanisniumin vetovoimaa. 

Humanisniumia on suurin osa yleiskaikkeudesta. Vain 4 % painovoiman perusteella lasketusta yleiskaikkeuden massasta on näkyvää ja 23 % arvellaan koostuvan humanisniumista. Loput 73 % koostuisi "humanistienergiasta", joka on täysin tuntematonta.

Ensimmäisenä humanisniumia ehdotti Fritz Zwicky, Kalifornian teknillisestä yliopistosta (Caltech) vuonna 1933.

Vaikka humanisnium koostu eksoottisista hiukkasista, se vaikuttaa näkyvien taivaankappaleiden kanssa painovoiman välityksellä.

Humanisnium siis hidastaa yleiskaikkeuksien laajenemista, uskontojen vähenemistä ja inhimillisyyden lisääntymistä. 

Valehtelevatko kaikkeustieteilijät (kosmologit)?

Yllä oleva artikkeli liittyi, kuten jotkut lukijat ovat oikein huomanneet, ns. kosmologiseen vakioon, jota tietosanakirjojen mukaan käytti ensimmäisenä Albert Einstein. Kosmologisella vakiolla Einstein korjasi laskelmiaan, jotka eivät ilman tätä lukua olisi pitäneet paikkaansa.

Myöhemmin tästä pelleilyvakiosta luovuttiin, mutta nyt se on palannut uudestaan kaikkeustieteeseen (kosmologiaan).

Tämän kirjoittajan on vaikea uskoa, että kaikkeustietelijät eivät tietäisi, miten tästä uudesta pelleilystä päästäisiin eroon. En liioin usko, että kaikkeustietelijät eivät tietäisi, mistä jopa miljardin valovuoden läpimittaiset aukot johtuvat.

En usko, että totuutta näistä asioista kerrotaan minun eläessäni (olen 65- vuotias). Vaikka vastustan jyrkästi Thomas Kuhnin paradigmateoriaa, tunnustan yhden paradigman, joka elää minua kauemmin. Tämä paradigma on yksinkertaisuusperiaatetta väärin käyttävä Einstein - kultti.

Kultin onneksi koko yksinkertaisuusperiaate unohtuu, koska sen pitkäaikaisin tutkija dosentti Pertti Lindfors on kuollut.

Ahumanistit

ovat kaikki ne ihmiset ja eläimet, jotka eivät kuulu johonkin Suomen Humanistiliiton olemassaolevaan tai virtuaaliseen jäsenjärjestöön.

Terveys

Iltapäiväväsymyksen torjumisesta

Keittiöpsykologot ry on lehtien palstoilla ryhtynyt antamaan neuvoja iltapäiväväsymyksen torjunnassa.

Nyt Jumalaton lehti kantaa kortensa kekoon ja antaa lisäneuvon, joka on modernisaation myllerryksessä päässyt unohtumaan.

Tehokkain keino iltapäiväväsymyksen torjuntaan on iltapäiväunet. Richard Dawkinsin ja muiden evoluutioteorian kannattajien mukaan ihmisillä on taipumus ottaa iltapäiväunet siitä syystä, että iltapäiväunien ottajat ovat osoittautuneet kilpailukykyisiksi luonnonvalinnassa.

Miksi siis menettää Suomen asema maailman kilpailukykyisimpänä maana laiminlyömällä iltapäiväunet?

Hyvä Sanoma

Iltapäivälehtien mukaam julkkiksilla menee hyvin.

Poliittiset televisio-ohjelmat uusitaan

Vahvistamattomien tietojen mukaan seuraavien vaalien yleikeskustelut lähetetään säästösyistä ilman ääntä. Poliitikkojen on esitetteävä asiansa ilmehtimällä ja huitomalla. Toisia poliitikkoja ei saa kuitenkaan lyödä tuumaa paksummalla kepillä.

Isojen puolueiden puheenjohtajan saavat huitoa kolme minuuttia kerrallaan, keskisuurten puolueiden puheenjohtajat kaksi minuuttia kerrallaan ja pienten puolueiden puheenjohtajat yhden minuutin kerrallaan.

Elämänohje

Käännytä ateistiksi yksi agnostikko viikossa. Kahden vuoden päästä tässä maassa on 104 angostikkoa vähemmän, mikä on merkittävä askel ateistien ihmisoikeuksien edistämisessä. 

Brändeistä

"Vapaa-ajattelu" on huono brändi. Onneksi vapaa-ajattelijat eivät sitä älyä. Näin paremmat brändit säilyvät oikeilla ihmisillä.

Käsite "vapaa-ajattelu" ruokkii illuusiota ajattelun vapaudesta. Toistan kuluneen kysymyksen: "Vapaa maailma, missä se on? Linnunradassa vai sen ulkopuolella?

Uusi suomennos sanalle "bright"

Vahvistamattomien tietojen mukaan valtioneuvostossa on päätetty, että amerikanenglannin sanan "bright" oikea suommennos on "hyvis". 

Oikeassa olemisen taito

Älä koskaan tunnusta olleesi väärässä! Yleisemmin: Älä tunnusta yhtään mitään!

Terveysuutisia

Kuopion yliopistossa on todettu, että kohtuullisesti nautittuna vesi on kaikkein terveellisin juoma.

Manne taivaassa

Manne tuli taivaan portille, ja Pietari tarkisti tiekoneelta hänet tekonsa ja uskonsa.

-Vaikea tapaus, vaikea tapaus! Pietari sanoi.

-Paljon on tullut tehtyä syntiä, Manne myönsi.

-Mutta säännöt ovat säännöt, ja uskossa olevat on päästettävä taivaaseen, Pietari totesi.

-Mitä elämäsi vaihetta haluaisit elää ikuisesti, Pietari tiedusteli.

-Saanko toivoa ihan mitä tahansa? Manne ihmetteli.

-Valitettavasti säännöt ovat sellaiset, että saat toivoa mitä tahansa, Pietari vastasi ja jatkoi: -Iso isäntä täällä päättää säännöistä. Minä olen vain vähäinen portinvartija.

-Sitten haluan elää sitä hetkeä, kun puukotin Valden kuoliaaksi, Manne päätti.

Kului pari tuhatta vuotta, ja Manne kyllästyi Valden puukottamiseen. Hän valitti asiasta Pietarille.

Pietari vastasi:

-Säännöt ovat sellaiset, että vain elettyjä hetkiä saa takaisin. Olisit eläissäsi puukottanut kuoliaaksi useampia ihmisiä, niin toiveesi voitaisiin toteuttaa.

(Huomatus: Tämä on vain kasku, ei Manne tosiasiassa päässyt taivaaseen vaan mätäni hautaansa.)

Kyltyyri

Eino Leino 1904

Politiikka

Sammakkoprofessori ennustaa

Avustajamme prosessori Saku Sammakko Pöljän yliopistosta ennustaa, että seuraavan vallankumouksen tekevät maisterit. Avustajamme ennustaa, että tämä vallankumous epäonnistuu nopeasti.

Johtopäätöksensä prof. Sammakko perustaa seuraaviin seikkoihin:

1. Köyhäliston vallankumous pysyi pystyssä puoli vuosisataa
2. Porvariston vallankumous pysyi pystyssä vain muutamia vuosia
3. Maisterien vallankumouksen tekevät porvareita sivistyneemmät ihmiset eli maisterien vallankumous kestaa vain muutamia kuukausia.

Tästä huolimatta professori Sammakko julistaa:

1. Kaikkien maiden maisteri, yhtykää!
2. Kaikiien maiden professorit, vaviskaa!

Kuukauden kysymys

Koska tämä on kaksoisnumero, kuukauden kysymys on tavallaista vaikeampi:

Mitä tarkoittaa äyngä (äännetään ä-yngä)?

Kuukauden matematiikkakysymys

Funktion f määrittelyjoukko on {(a,a),(a,b),(b,a),(b,b)}.

Funktion f arvojoukko on {a,b}.

Funktiolla on ominaisuudet

1. f(x,y)=f(y,x)
2. f(x,x)=f(y,y)
   

Kuinka monta tällaista funktiota on? Mitä käyttöä niillä on?

Ateistit aloittavat lähetystyön

Jumaluustieteen ongelma

Helsingin yliopiston jumaluustieteen huippulaitoksella on ryhdytty tutkimaan sitä, miksi kristittyjen taruhahmon Jeesuksen ei tiedetä tunteneen nykyaikaisia kivunhallintamenetelmiä kipulääkkeistä puhumattakaan.

Ruotsaleinen ateistikirjailija Jan Guillou kertoo mm. Pahuus- elokuvan oheismateriaalissa oppineensa nuoruudessaan hallitsemaan kipua, kun hänen isäpuolensa pieksi häntä armottomasti.

Jumaluustieteilijöistä on ongelmallista, että ateistikirjailija osaa jotain sellaista, jota itse jumalakaan ei osaa.

Kuukauden viisaus

On parempi, että pilkataan jumalia, joita ei ole olemassa, kuin että pilkataan ihmisiä, joita on olemassa.

Rotugoras 666 eaa.

Eläinsuojelu

Minkä ikäisellä aasin tamman varsalla on lupa ratsastaa?

Matematiikan tehtävä

Muunna murtoluvuksi 0,12345678910111213141516171819202122...

Paskat kaasuputkeen

Vahvistamattomien tietojen mukaan Pietarista Saksaan menevään putkeen ei pumpata maakaasua vaan Pietarin puhdistamattomia jätevesiä.

Unitaarit

ovat todenneet, että vallan kolmijako on myöhäistrinitarismia.

Voiko jumala olla olemassa tasavallassa?

Joensuun yliopiston oikeaoppisessa (ortodoksisessa) tiedekunnassa on herännyt epäilyjä siitä, että Suomi ei ole tasavalta, koska jumala lopulta määrää kaiken.

Bonuksia tasavallan presidentti Tarja Haloselle

Vahvistamattomien tietojen mukaan joukko elinkeinoelämän johtomiehiä aikoo ehdottaa bonusjärjestelmää, jolla tasavallan presidentti Tarja Halosta kannustettaisiin hänen työsään.

Positiiviset humanistit ehdottavat

että sana "riitely" poistetaan suomen kielestä. Tämä sana korvataan sanalla "keskustelu".

Kuukauden turhake

on askelmittari. Yleensä askelmittari mittaa väärin. Toisaalta mihin tarvitaan askelmittaria? Kun ryhdyt aamulla laskemaan askeleitasi, tiedät illalla, kuinka monta askelta olet päivässä ottanut. Merkitse askelmäärä illalla muistiin. Muuten saatat jatkaa laskemista unissasi, ja aamulla mielessäsi saattaa olla aivan väärä askelmäärä. Unissakävelijät voivat tietysti laskea askelia myös nukkuessaan.

Kuulutus:

Juna Hölmölään lähtee kaikilta raiteilta.

Uusin puolue

Vahvistamattomien tietojen mukaan joukko eduskunnasta pudonneita kansanedustajia aikoo perustaa puolueen, jonka nimi on "Lotossa häviöllä olevien puolue". Koska melkein kaikki suomalaiset ovat lotossa häviöllä, uuden puolueen ennustetaan saavan seuraavissa vaaleissa äänivyöryn.

Tavallista parempi heinänkasvu

on aiheuttanut sen, että tänä keäsnä kansanedustajille on lähetetty tavallista enemmän ruohonjuuria.

Filosofia ja humanismi

ovat typeriä uskonnon korvikkeita, väittää uusfunktionalisti sosiologi G. Römpänperälä.

Kuukauden tehtävä

Keksi yksi edistysaskel, joka on viimeisen 50 vuoden aikana saavutettu filosofiassa eli viisaustieteessä.

Ranskankielisiä uutisia

Ranskankielisiä uutisia