| Jumalaton
kulttuurilehti 10-11 Godless Culture Magazine 10-11 Loka-marraskuu October November 2006 Julkaisija: Suomen ateistiyhdistys ry Sähköposti: info@ateismi.fi ![]() Publisher: Atheist Association of Finland E-mail: info@ateismi.fi ![]() Sisällysluettelo Verkkojulkaisun vastaava toimittaja fil.maist. Erkki Hartikainen Editor of the net magazine: Erkki Hartikainen, MA Tämä on viimeksi päivitetty 1.2.2011. Last uppdate 2/1/2011. Important things: Tärkeät asiat: 15 books in Finnish 15 kirjaa suomeksi Elämänkatsomustieto Life View (in Finnish) Sanasto Sanasto Peruskoulu et1-2 et1 et2 et3 et4 et5 et6 et7 et8 et9 Lukio et10 et11 et12 et13 et14 Elämänkatsomustieto, kotisivu etkirjat Analytical Logical Empiricism: see http://etkirja.pp.fi/ale.htm Dictionary of Atheism Atheists in action Physics pages of Pekka T. Laakso Tilaa
kirjaSisällysluettelo
Pääkirjoitus loka-marraskuu 2006Erkki Hartikainen 14.11.2006
Tätä lehteä päivitetään vielä marraskuun loppuun asti. Tässä numerossa on pyritty hieman keventämään ihmisten syysmasennusta. Joulukuun numerossa torjutaan tietysti jouluhulluutta. Ilmaisen
lehden ei tarvitse selittää kaksoisnumeroa.
Viivästys lokakuun numerossa (ilmestyy siis 31.
lokakuuta) johtuu siitä, että maksamalla 5 euroa
kuussa saan 50 gigaa levytilaa ja lehti voidaan
vastaisuudessa värikuvittaa miten komeasti tahansa.
Vaihdapa mustesuihkutulostimesi halpaan värilaseriin
tai markkinoille tulossa olevaan
värivahastulostimeen. Yleisradio on syytä lakkauttaaYleisradion
lupamaksut
rasittavat kaikkia ruokakuntia yhtä raskaasti.
Pienipalkkaisille, sairaille, työttömille ja
eläkeläisille yleisradion lupamaksut ovat
huomattava rasite. Jopa yleisradion uutiset ovat
nykyään puolueellisempia kuin
mainosrahoitteisten kanavien uutiset. Lisäksi
yleisradio
on alkanut mainostaa omia ohjelmiaan, ja yleisradion omien
ohjelmien mainokset saavat normaalijärkisen pahalle
päälle. Yleisradio voitaisiin aivan hyvin pilkkoa ja myydä eniten tarjoavalle sillä ehdolla, että mainosrahoitteiset kanavat kustantaisivat sopivan määrän lupaehdoilla tarkemmin määriteltäviä yleishyödyllisiä ohjelmia kuten yleishyödyllisten järjestöjen tiedotusta, opetusohjelmia ja yhteiskunnan laitosten tiedotusta. Äänestysmenettely uusiksiOlen
aikaisemmin ehdottanut, että ns. eduskunta
valittaisiin arpomalla väestörekisteristä.
Koska tämä ehdotus ei näytä saaneen
riittävää kannatusta nykyisten
kansanedustajien keskuudessa, teen uuden ehdotuksen. Siinä
nykyisillä
kansanedustajilla on hieman paremmat mahdollisuudet
pitää edustajanpaikkansa kuin edellisen
ehdotukseni mukaan meneteltäessä. Jos asia ei selviä seuraavalla esityksellä, päätoimittaja lupaa kirjoittaa lisäselvityksiä, sillä asia on vaikea. Verotustietojen perusteella ihmiset voidaan asettaa järjestykseen siten, että ensin tulee eniten ansaitseva, sitten toiseksi eniten ansaitseva, sitten kolmanneksi eniten ansaitseva jne. Lopuksi tulee joukko ihmisiä, jotka eivät ansaitse mitään. Tuloja
voidaan ryhtyä laskemaan yhteen siten, että
rikkaimman tuloon lisätään toiseksi
rikkaimman tulo, näin saatuun summaan
lisätään kolmanneksi rikkaimman tulo jne. Kun 20 % kaikista valtakunnan yksityishenkilöiden verotuloista on saatu kasaan, nämä ihmiset asetetaan tiedostoon, josta käytetään nimitystä ylin tuloluokka. Sitten jatketaan muodostamalla toiseksi ylin tuloluokka, kolmanneksi ylin tuloluokka, neljänneksi ylin tuloluokka ja alin tuloluokka. Ylimmässä tuloluokassa olisi 20 % tuloista, mutta vain hyvin vähän ihmisiä. Alimmassa tuloluokassa olisi myös 20 % tuloista, mutta hyvin paljon ihmisiä. Jotta
ei kävisi kuten Yhdysvalloissa, jossa vain
miljonäärit voivat kuvitella
pääsevänsä kongressiin tai senaattiin,
määrättäisiin, että
eduskuntavaaleissa saa äänestää vain
oman tuloluokkansa ehdokkaita. Jokaisella tuloluokalla olisi eri värinen vaalilippu, esimerkiksi ylimmässä tuloluokassa keltainen, seuraavassa sininen, seuraavassa vihreä, seuraavassa sinipunainen ja seuraavassa punainen. Tällä
tavalla
eduskuntaan
saataisiin
edustajat,
joiden tulot vastaavat suomen kansan tuloja. Tietysti
jokainen puolue saisi asettaa ehdokkaita jokaiseen
tuloluokkaan. Vaalipiirijaosta valtakunnallisissa vaaleissa luovuttaisiin, mutta erivärisissä ehdokaslistoissa pitäisi mainita ehdokkaan kotikunta. Teonomin tutkinto on perustettuKoululaisille
opetetaan,
että
tähtitiede
on
astronomia ja tähdistä ennustaminen on
astrologia. Koska Suomen koulutusjärjestelmä
laajenee, tarvitaan uusia sivistyssanoja, jotta kaikille
suomalaisille riittäisi turhaa opettelemista. Astrologian
eli
tähdistä ennustamisen kanssa saman tason
sivistyssana on tietysti teologia eli oppi jumalista.
Astrologiaa opettaa Vantaan Aikuisopisto ja astronomiaa
esimerkiksi Helsingin yliopisto. Entisenä Vantaan Aikuisopiston opettajana ehdotan, että kun teologia on varattu Helsingin yliopistolle, Vantaan aikuisopisto ryhtyisi opettamaan teonomiaa. Lääkettä syysmasennukseenErkki
Hartikainen
30.10.2006
Luin uudestaan Jan Guillou’n kirjan ”Suuri paljastus”. Vihjeenä mainittakoon, että sitä on alennusmyynnissä kirjatoreilla. Kirjan on suomentanut Arvi Tamminen 2004 ja julkaissut Like. ISBN on 952-471-353-5. Jan Guillou’n kuuluisiin teos on ”Pahuus”, jota luetaan Ruotsin kouluissa kasvatustarkoituksessa ja hyvänä kirjallisuutena. Pahuus on myös filmattu, ja DVD:ltä löytyy kirjailijan haastattelu. Vuonna 1973 Folket i Bild/Kulturfront julkaisi sarjan Jan Guillou’n ja Peter Bratt’in artikkeleja, jotka paljastivat, että Ruotsilla oli laiton salainen sotilaallinen tiedustelupalvelu Informationsbyrån, IB. Guillou ja Bratt tuomittiin syytettyinä vakoilusta. Guillou kirjoitti kirjansa osittain tutkintavankeudessa, ja hän itsekin ihmettelee kolmekymmentä vuotta myöhemmin, että teoksesta tuli niin hauska. Suosittelen kirjaa vain syysmasennuksesta kärsiville. Muut voivat kuolla nauruun. Seuraavassa on ote Ruotsin armeijan voinappiskandaalia käsittelevästä kertomuksesta. Erik palasi
huoneeseensa. Hän avasi lakikirjan, soitti
joillekin tiedekunnan opettajille ja
pyöräili myöhemmin
iltapäivällä pääesikunnan
ohi ja kävi noutamassa ohjesäännöt.
Sitten hän tutustui voinappinäpistyksen
oikeustieteelliseen tausta-aineistoon. Se sujui tietenkin
helposti. Hän soitti varuskuntaan ja varasi
everstiltä haastattelua]an seuraavaksi
päiväksi, tilasi lentoliput ja valokuvaajan ja
hotellihuoneen Göteborgista. Hän oli alkanut
oppia käyttämään puhelinta ja lakannut
jo ihmettelemästä, miten itsestään
selvästi everstit ja muut suostuivat
haastateltaviksi. Seuraavana
päivänä hän istui everstin
edessä, ja hänen mukanaan tullut valokuvaaja
otti kuvia alaviistosta ison
kirjoituspöydän kulmalta (malli l A isojen
pamppujen muotokuville: laajakulma
vääristää perspektiiviä siten,
että kuvassa näkyy valtameren kokoinen
kirjoituspöytä ja pöydän takana istuva
henkilö kohoaa esiin kuin kaukainen vuori, ja jos
kuvaaja laukaisee kameransa juuri kun pamppu ojentaa
käsivartensa objektiivia kohti, saattaa
etualalla näkyä esimerkiksi
jättiläismäinen etusormi, joka sitten
hallitsee koko kuvaa). Erik oli ottanut nauhurin mukaansa. Tällä kerralla ei kukaan pääsisi puhumaan siitä, ettei haastattelu muka olisi sujunut juuri siten kuin hän kirjoittaisi. Aluksi hän oli hermostunut kuten kuka hyvänsä mies, joka joutuu silmätyksin tyypin kanssa, jolla on kolme isoa tähteä olkapäillään. Mutta jo ensimmäisen kysymyksensä jälkeen hän käsitti, että haastattelu tulisi sujumaan hyvin. (Alla oleva kuva on Suomesta eikä Ruotsista EH.)
"Monet
ovat sitä mieltä, että on hiukan
liioiteltua asettaa asevelvollinen oikeuteen pelkän
voinapin vuoksi, sillä onhan se kaikesta huolimatta
mitätön asia. Miten eversti tähän
suhtautuu?"
"Varkaus on varkaus. Ja vaikka
siviilimaailmassa kenties ajatellaan..." "Anteeksi, mutta ei kai
tässä kuitenkaan voida puhua varkaudesta?" 'Totta kai voidaan, mieshän
on tunnustanut varastaneensa voinapin." "Mutta siinä tapauksessa
kysymys on pelkästä
näpistyksestä. Ja yhden voinapin arvo on
niin vähäinen, että siviilimaailmassa
oikeusistuimet nykyään tuskin ottavat sellaisia
tekoja käsiteltäviksi." "On yhdentekevää, onko
se näpistys vai varkaus. Teidän täytyy
muistaa, että me koulutamme miehiä sotaan.
Tappamaan..." http://members.surfeu.fi/harro/sikatuotanto.htm "Mutta ei kai tappamiseen sentään käytetä voinappeja?" "Ei, mutta kuri on elintärkeää. Ja kovan paikan tullen jokaisen miehen on osattava noudattaa käskyjä." "Mutta tässä tapauksessa syytetty ei kai ollut saanut mitään käskyä?" "Ei, mutta meillä on omat määräyksemme, ja niitä on noudatettava. Meillä on myös määräyksiä, joilla pyritään välttämään onnettomuuksia kovapanosammunnoissa, ja sellaisten määräysten tarkoituksena on säästää ihmishenkiä." "Aivan niin, mutta se on kai hiukan eri asia. Ei kai eversti tarkoita, että myös määräykset voinappien jakamisesta säästävät ihmishenkiä?" "Periaatteessa kyllä!" "Tarkoitatteko, että syytetty saattoi muita hengenvaaraan santsaamalla itselleen ylimääräisen voinapin?" "Niin, kuten sanoin, armeijassa meidän on pidettävä tiukemmin kiinni määräyksistä juuri siksi, että meidän toiminnastamme voi ratkaisevalla hetkellä riippua elämä tai kuolema. Niin se vaan on. Eikä kysymys ole pelkästään meistä itsestämme vaan koko kansasta..." "Mutta ei kai Ruotsin kansan kollektiivinen turvallisuus voi riippua yhdestä voinapista?" "Ei, jos katsotaan pelkästään yhtä yksittäistä tapausta, ei tietenkään. Mutta olemme jo tänään alkaneet jäljittää moraalin ja kurin löystymiseen tähtääviä tendenssejä, jotka johtuvat tiettyjen ryhmien kumouksellisesta toiminnasta. Sellainen toiminta on erityisen tärkeää saada kuriin." "Tarkoitatteko, että voinapin pihistämisen takana ovat kommunistit?" "Ei, en minä sitä sanonut. Minä sanoin, että pystymme jäljittämään tiettyjä tendenssejä." "Mutta te annoitte ymmärtää, että näillä 'tendensseillä' on eräänlainen yhteys voinapin pihistämiseen." "No, sen verran voin kyllä paljastaa." "Haluatteko selittää asiaa tarkemmin?" "Niin, me olemme hankalassa tilanteessa. Sotavoimien henkilöstön kädet ovat luonnollisestikin sidotut ja meidän on vaikea konkreettisesti torjua myyräntyötä. Sen vuoksi meidän on iskettävä nopeasti jokaiseen tapaukseen, jossa on havaittavissa pyrkimystä tällaiseen myyräntyöhön." "Ette siis pidä aivan mahdottomana sitä, että voinapin pihistäminen saattoi olla organisoitua poliittista sabotaasia?" "Vastaukseni on: en." "Te siis tarkoitatte, luonnollisesti aivan periaatteellisella tasolla, että tämänkaltaiset tapahtumat todella ovat uhka valtakunnan turvallisuudelle?" "Kyllä, se on aivan selvää. Sillä jos moraali murentuu puolustusvoimissa, voimme olla pulassa tosipaikan tullen." "Ymmärrän. Mutta entä jos siviiliviranomaiset, tässä tapauksessa oikeusistuin, hylkäävät syytteen - mitä te sitten teette?" "Se olisi mielestäni hyvin valitettavaa. Mutta en voi juuri nyt ottaa kantaa siihen, mihin toimenpiteisiin rykmentin johto silloin ryhtyy, mutta sen verran voin sanoa, ettemme missään tapauksessa jätä asiaa sikseen." "Tuo kuulostaa melkein siltä kuin aikoisitte ryhtyä hyökkäykseen oikeusistuinta vastaan." "Ei, siihen meillä ei toistaiseksi todellakaan ole mahdollisuuksia, hah-hah, valitettavasti. Mutta en voi nyt sanoa, mihin toimenpiteisiin ryhdymme, sillä sehän merkitsisi sitä että puuttuisimme tapauksen oikeuskäsittelyyn." "Aivan niin, paljon kiitoksia. Muuta kysyttävää minulla ei sitten enää olekaan." Syksyn juorut: Putinin ja Bushin sukujuuretErkki Hartikainen 30.10.2006
|
|||||||||||||||
|
Etunimi |
esim. Risto |
|
|
Sukunimi |
esim. Riviprotu |
|
|
Jäsennumero |
esim. 123 45678 |
|
|
|
||
|
Muista kirjautuminen pysyvästi |
||
(STT? – Reuter?)


Talviilomalla harjoiteltaisiin yksi viikko penkinpainajaisia.
Pääsiäisen
aikaan katsottaisiin yksi viikko satanistisia elokuvia.
Koulun
päättäjäisjuhlat
kestäisivät myös viikon, jonka aikana
viihdeyrittäjät esittelisivät kouluissa
kesän viihdetarjontaa.
Kaikista näistä
aineksista muodostettaisiin uusi oppiaine
viihdekasvatus. Viihdekasvatuksen ylitarkastajaksi
valittaisiin opetushallituksen kovin
rellestäjä.
Lisäehdotukset
pyydetään
lähettämään
osoitteeseen
http://www.oph.fi tai http://www.minedu.fi
Vahvistamattomien tietojen mukaan opetusministeriötä ja opetushallitusta on lähestytty opetussuunnitelmien muuttamiseksi viihdebisnestä paremmin tukeviksi.
Esimerkiksi kalliita historiallisia spektaakkeleita katsovat enää mummot ja ukit. Rooman valtakunnan rappiota ja muinaisten keisareiden ja kuninkaiden sotia ja romansseja olisi opetettava kouluissa nykyistä paljon suuremmilla tuntimäärillä. Keisarit Nero ja Commodus kunniaan! Euroopan kuningassukujen historian opetusta on lisättävä.
Suomen ja muiden maiden rikkaista, aatelisista, poliitikoista, vaikutusvaltaisista ihmisistä sekä myös turhista julkkiksista on kerrottava koulujen aamu-, päivä- ja iltahartauksissa.
Jokaiseen kouluun on tilattava tunnetuimmat juorulehdet ja molemmat iltalehdet.
Myös Kiinan ja Japanin
sotilaskeisareista olisi kerrottava nykyistä
laajemmin puhumattakaan Villistä
lännestä, joka ei enää tuota
elokuvayhtiöiden osakkeenomistajille juuri
mitään.
Erityisesti on kerrottava laajasti niistä historian kuuluisuuksista, joita ei ole ollut olemassakaan ja tapahtumista, joita ei ole tapahtunut (Pyhä Henrik ja Lalli, Erik Pyhän ristiretki Suomeen, Kuningas Arthur ja Mensan ritarit jne.)
Ehdotuksen mukaan koulu aloitettaisiin elokuun puolivälissä Hard rock – viikolla.
Syysloman loputtua pelattaisiin yksi viikko kuuluisimpia tietokonepelejä.
Ennen joulua tutustuttaisiin yksi viikko yritysten pikkujouluperinteeseen.
Joulun jälkeen olisi yksi
viikko tutustumista kuuluisimpiin seikkailu-, villin
lännen, sota-, rakkaus- ja seksielokuviin.
Seksielokuvien megatähti
Rakel Liekki (kuva vasemmalla) esitelmöisi
kouluissa. Jos hän esiintyisi köyteen
pukeutuneena, ainakaan moni poikaoppilas ei jäisi
sinä päivänä pois koulusta.
Tällainen kasvatus siis vähentäisi valitettavan yleistä koulusta lintsaamista, joka voi johtaa kaikenlaisiin pikkurikoksiin kuten mopovarkauksiin, graffitien maalaamiseen, tupakointiin, alkoholin ja pahimmassa tapauksessa huumeiden käyttöön. Jotkut koulusta lintsaavat tytöt ovat jopa menettäneet neitsyytensä.
Tampere 21.11.2006
Vahvistamattomien tietojen mukaan Tampereella on kehitetty otsalampputelevisio, jonka avulla televisiokuva voidaan pelkällä pään liikkeellä heijastaa esimerkiksi valkoiseen seinään tai kattoon. Asunnottomat voivat heijastaa otsalamppukuvan vaikkapa jätesäiliön kattoon ja makailla selällään jätesäiliössä.
Digitaalivirittimen on valmistanut Philips ja projektoriotsalampun Sony. Antenni on kiinnitetty suoraan otsalamppuun. Jos akuista loppuu virta, korvaan voidaan lisätä veivi, jolla akkuja saa ladattua lisää.
Kuten tunnettua erityisesti juutalaisuus, kristinusko, islam ja humanismi ilman etuliitteitä vastustavat tai eivät ainakaan kannata eläinten oikeuksia. Tämä tieto perustuu pyhiin kirjoituksiin.
http://members.surfeu.fi/harro/sikatuotanto.htm
Seuraava
teksti on peräisin pääasiassa Animalian
sivustosta ja Internetin juorulistoilta.
Ohessa on Harro Koskisen sikakuvia. Juutalaisten ja muslimien suhtautuminen sikaan, älykkääseen ja tuntevaan eläimeen, on käsittämätön.
Myös rotta on hyvin älykäs ja suoraan
sanoen ihmistä yhteisöllisempi eläin.
Nimimerkki Sikojen ystävä kirjoittaa:
Eräs syy eläinten yksilöarvon puutteelle
on käsitys, jonka mukaan eläimet ovat varsin
erilaisia ja “kehittymättömiä” ihmisiin
verrattuna. Tämä valtapoliittinen ajatus on
virheellinen. Eläintutkimus osoittaa, että
lukuisat eläimet kykenevät käsitteiden ja
tietämyksen muodostamiseen, tarkoitukselliseen
toimintansa suuntaamiseen, kokemusten muodostamiseen ja
tietoisuuteen.
Eläimillä on siis erilaisia käsitteitä (kuten “jano” tai “ruoka”) ja tietämystä (kuten “tuolla on vaara”), ne ohjaavat toimintaansa noiden käsitteiden ja tietämyksen perusteella, ja niillä on käsitys todellisuudesta sekä kykyä kokea minä ja olemassaolo jollakin lailla.
Kyvyt tulevat usein
esille eri tavoin, mikä saa laiskan mielen olemaan
huomaamatta niitä. Eläinten käsitykset
eivät saa sanallista, lauseisiin perustuvaa muotoa,
kyvyt voivat perustua erilaisiin aisteihin ja
fysiologiaan, ja eläimet osoittavat
kykyjään eri tavoin eri tilanteissa.
Eräs evoluutioteorian perusta on, että ihminen
on vain eräs eläin, ja eläimet ovat kukin
kehittäneet erilaisia tapoja toteuttaa
kykyjään. Tämä erilaisuuden kirjo on
pidettävä mielessä eläimiä
tarkasteltaessa. Eläimet eivät ole
“kehittymättömiä” vaan erilaisia, ja
niiden kykyjen huomiotta jättäminen on merkki
omasta henkisestä laiskuudesta.
Posthumanismi, joka
tarkoittaa humanismin jälkeen tulevaa, tarkastelee
koko kaikkeutta asettamatta ihmistä
millään tavoin erityisasemaan. Ihmisen
asuttama planeetta on mitättömän pieni
osa kaikkeutta, eikä ihmisellä voi olla
kaikkeuden tapahtumien kulkuun edes perhosvaikutusta.
Wikipedian mukaan perhosvaikutus on elokuva, mutta
luonnontutkimuksen kielenkäytössä
perhosvaikutus tarkoittaa sitä, että
eräissä tilanteissa hyvin mitätön
muutos kuten perhosen siipien heilautus voi saada aikaan
suuria muutoksia.
Eläinten älykkyyden osoituksena pidetään kykyä, jonka johdosta yksilö voi oppia tehtäviä ja ratkaista ongelmia.
Mitään ehdotonta listaa älykkäimmistä eläimistä ei voi antaa, mutta yleisimmin älykkäiden eläinten kärjessä ovat apinat (simpanssit ja gorillat), papukaijat, delfiini ja sika.
Niiden on katsottu saavuttavan noin 5-vuotiaan lapsen älykkyystason. Ne ymmärtävät ihmisen tiettyjä puheilmaisuja, suorittavat helppoja tehtäviä ja muodostavat muutaman sanan lauseita (papukaijat ääntelemällä, apinat merkkikielellä) jne.
Myös koira, kissa, rotta ja susi ovat älykkäitä eläimiä.
Erkki Hartikainen 18.9.2003
Seuraavassa on arvioitu Alister
McGrath’in uusin kirja ”Dawkins’in jumala, geenit,
meemit ja elämän tarkoitus” Kirjapaja,
Helsinki, 2006, ISBN 952-607-279-8.
Kirjapaja Oy on osa Kotimaa-yhtiöitä, johon kuuluvat lisäksi Kustannus Oy Kotimaa, Suomen Kirkko-Mediat Oy, Kotimaa Tuotannot, CredoNet Oy, KuvaKotimaa, Sacrum Oy ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Se on siis suuri kirkollinen kustantaja, jota me ateistit emme tue julkaisi se mitä tahansa.
Kirjan nimi on suora
käännös englanninkielisestä, joten
myös kysymys elämän tarkoituksesta kuuluu
kirjan alaan. Kirja kuitenkin jättää
tähän kysymykseen vastaamatta. Koska tieto
elämän tarkoituksesta on hyvin monia
ihmisiä hämäävä,
tässä artikkelissa vastataan kysymykseen
elämän tarkoituksesta. Uskonnolliset
vastauksen tähän kysymykseen ovat yleensä
alkeellisesti virheellisiä.
Elämän pohjimmainen
tarkoitus ei voi olla esimerkiksi iankaikkisen
elämän saavuttaminen, koska se
jättää avoimeksi kysymyksen siitä,
mikä on iankaikkisen elämän tarkoitus.
Jos kaikella pitää olla syynsä, jumalat
eivät voi olla ensimmäinen syy, koska
jää avoimeksi, mikä on jumalien syy.
Erkki Hartikainen 10.9.2005
Ilkka Niiniluodon ja Juha Sihvolan toimittamaa kirjaa ”Nykyajan etiikka ”, Gaudeamus ISBN 951-662-939-3 voidaan todella kutsua uskonnon puolustamiseksi etiikan valeasussa. Kaksi viimeistä kirjoittajaa ovat jumaluusopin tohtori Terho Pursiainen historian professori Juha Sihvola. Juha Sihvola jopa yrittää kumota muiden kirjoittajien kirjoituksia, mikä on hyvin selkeästi toimittajan etiikan vastaista.
Aloitan kirja-arvion julkaisemisen viimeisestä kirjoituksesta ja lisään sitten sen eteen myöhemmin muiden kirjoittajien arviointeja.
Yritän tässä artikkelissa jäljitellä pastori Pursiaisen vuosikymmenien saatossa ja mitä erilaisimpien aatteiden puolesta kirjoittaessa kehittämää tyyliä. Arvostelin herännäisiin kuuluvan päätoimittaja Juhani Simojoen pyynnöstä Terho Pursiaisen kirjan Uusin testamentti (1969) Kirkko ja kaupunki lehteen. Totesin jo silloin, ettei Pursiainen esitä mitään uutta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi julkistamme sähköpostin tohtori Jouni Luukkaiselle ja liittoneuvos Jari Hakkaraiselle seuraavassa kokonaisuudessaan:
Liittohallitus on lauantaina
päättänyt, että teidät
poistetaan kokonaan va-liiton
sähköpostilistalta. Tein poiston juuri
äsken.
Oletan, että syynä poistoon
on ateistit.fi -sivustolla olevat "uutiset", joiden tulo
listalle tällä estetään.
Liittohallitus päätti
myös siirtää PAT erottamisasian
seuraavaan kokoukseen.
Lisätietoja voi kysyä
vaikka Robertilta; itse en ollut kokouksessa, enkä
vielä ole nähnyt pöytäkirjaa vaan
vain päätösluettelon.
Jori Mäntysalo

Nuoret eri puolilta Suomea ovat
kertoneet, että heiltä on evätty
mahdollisuus pitää koulussa rukouspiiriä.
Kiellon syyksi on ilmoitettu pari vuotta voimassa ollut
uusi uskonnonvapauslaki.
Samaan lakiin vedoten koulujen kristilliset aamuhartaudet on paikoin kielletty varmuuden vuoksi kokonaan ja hengellinen ohjelma karsittu pois iltapäiväkerhoista, vaikka seurakunta on ollut niissä kunnan yhteistyökumppanina.
Moni saattaa yllättyä
tiedosta, että uskonnonvapauslaki tai sen
perustelut eivät edellytä tällaisia
kieltoja, päinvastoin. Perustelujen mukaan uuden
lain tarkoituksena ei ollut muuttaa koulujen
käytäntöjä uskonnollisten
päivänavausten, jumalanpalvelusten tai juhlien
osalta tai eri oppiaineiden opetuksen
järjestämisessä ja
sisällössä.
Koulujen joulujuhlissa on siten
yhä sopivaa kajauttaa ilmoille Enkeli taivaan ja
lounaspöydissä pyytää Jeesusta
siunaamaan ruuan.
Uskonnonvapauteen sisältyy aina negatiivinen ja positiivinen ulottuvuus: oikeus olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa. Näin myös uuden lain aikana.
Mistä nämä väärinkäsitykset johtuvat?Opetushallituksen antamat
ohjeet ovat mitä ilmeisemmin olleet positiivisen
uskonnonvapauden kannalta puutteelliset. Myös
lakimuutoksen uutisoinnissa korostui negatiivisen
uskonnonvapauden näkökulma.
Mahdollisesti koulun johdon ja opettajien oma vakaumus on saattanut lisäksi joissakin tapauksissa vaikuttaa tulkintaan. Opetushallituksen tuleekin mitä pikimmin oikoa syntyneet väärinkäsitykset ja selkeyttää ohjeistustaan.
Perustuslaissa
kielletään syrjimästä uskonnon tai
vakaumuksen vuoksi. Jos koulun tiloja annetaan
oppilasryhmien käyttöön
ei-vakaumukselliseen vapaaehtoistoimintaan ja
vakaumuksellinen toiminta kielletään, ollaan
lähellä tämän perusoikeuden
rikkomista.
Rukouspiirille tulee siten osoittaa kokoontumistila samoin kuin esimerkiksi koulujen oppilaskunnille. Näin ei loukata kenenkään uskonnonvapautta.
Päivi Räsänen 15.9.2005 (KD-lehti)
Jos haluat lähettää vastineen yllä olevaan kirjoitukseen, lähetä se päätoimittaja Erkki Hartikaiselle
Erkki Hartikainen 9.9.2006

Jotta looginen empirismi tulisi kansainvälisesti tunnetuksi, olen päättänyt kirjoittaa uusiksi Ludvig Wittgensteinin teoksen Tractatus Logico-Philosophicus. Se löytyy Internetistä useistakin osoitteista, esimerkiksi Wittgenstein - Tractatus Logico-Philosophicus
Osaan saksaa, mutta kirjoitan korjatun teoksen suomeksi
ja englanniksi. Ensimmäinen jakso julkaistaan
Jumalaton lehdessä kaksikielisenä ja Suomen
Ateistiyhdistyksen englanninkielisillä sivuilla
englanniksi.
Mitkään Wittgensteinin tekijänoikeudet eivät sido minua, koska teos on Erkki Hartikainen: Tractatus Logico-Philosophicus. Tämä teos käsittelee täsmälleen samat asiat kuin Wittgensteinin Tractatus mutta nykyisen loogisen empirismin mukaisesti. Erot alkuperäisen teoksen ja uuden teoksen välillä ovat todella suuret.
Ensimmäinen osa uudesta Tractatucsesta tulee toivottavasti tähän lehteen myöhemmin joulukuussa.
Vasemmalla: Ludvig Wittgenstein

Rationalist
International, Sanal Edamaruku
Kuitenkin Valistuksen ajan
jälkeen, 1900-luvun ”humanismi”, joka oli ominut
vanhan termin Renessanssin ajoilta, leikki
isäntää vaaralliselle syövälle,
mikä pyrki kääntämään
rationalistiliikkeen kurssia sisältä
käsin.
Kaikki humanistiryhmät eivät joutuneet vaikutukselle samalla tavoin alttiiksi, mutta joistakin tuli liikkeen vääristelyn ja vahingoittamisen välikappaleita. ’Humanismi’ – termin uusi moniselitteisyys aiheutti runsaasti sekaannuksia.
Kumpi näistä kahdesta on onnellisempi, vasemmanpuoleinen humanisti vai oikeanpuoleinen ateisti?
Johtajat etsivät ja saivat
valtion hyväksynnän, usein myös osuutensa
verorahoista toiminnalleen, luokitellen ne
samanarvoisiksi valtionkirkkojen kanssa. Norjalainen
organisaatio esitteli kruununkalleudet ja juhli valtavaa
menestystä.
Se oli erikoistunut
”vaihtoehtorituaaleihin”, autuaan
tietämättömänä tosiasiasta,
että Norjaa hallitsi (aivan viimeaikoihin asti)
papillinen pääministeri vaikutusvaltaisen
evankelisen valtiokirkon papin suojeluksessa, mikä
on syytettynä kohteensa ihmisoikeuksien
loukkaamisesta.
Tämä on itse asiassa
se ydin, joka tekee nämä ”humanistit” niin
hyödyllisiksi ja hyväksyttäviksi
hallituksille ja kristillisille kirkoille. Ne
lamaannuttavat taistelun yhteiskunnan eheyden ja
perustan muutoksen puolesta, sen sijaan, että
tyytyisivät palvelemaan niitä, jotka jo ovat
irrottautuneet uskonnosta paimentaen niitä
yhteisöihin, jotka jakavat paljon uskonnollisten
yhdistysten ominaispiirteitä, lukuun ottamatta
uskoa yliluonnolliseen.
Alttaripapit suorittavat ”tekstikatkelmariitit” myönnytysten, vihkimisten ja hautajaistoimintojen sekä nuorille suunnattujen konfirmaatiojuhlien nimissä. Jopa laulut ja asusteet esitellään. Eräät ryhmät kutsuvat itseään suorasti ”humanistikirkoiksi” ja vihkivät ’humanistipastoreita’.
On jouduttu ponnistelemaan
systemaattisesti saadakseen rationalistit,
vapaa-ajattelijat ja ateistit tähän uuteen,
ilman Jumalaa toimivaan uskonnon perustamisketjuun.
Intialaisjärjestöt ovat olleet vuosien varrella ”humanististen” lähetyssaarnaajien erityiskohde. Heidän pyrkimyksensä ovat yhä olemassa. Vain muutamia kuukausia sitten he heittelivät ansojaan, sponsoroiden pientä konferenssia nimeltä ’Rationalismista humanismiin’.
Entiset helluntaiseurakunnan
johtajat hyökkäsivät ”humanistiliikkeen”
johtajien kimppuun ja väittivät virkapuvun
symbolin käytön vastaavan kristittyjen
ristiä tai juutalaisten tähteä ja
heidän erityisen univormun termin ’humanisti’
käytön aivan kuin se olisi patentoitu.
Esitelty yksimielinen ja
maailmanlaajuinen suurempien voimien nimeen ja
”yhteisiin päämääriin” perustuva
taistelu oli yritys saneerata autonomisia ja
heterogeenisiä järjestöjä, vapaasti
koottuna leveän sateenvarjon alle ja muuttaa ne
asteittain monikansallisen ’humanistisen’ liikeyrityksen
haarakonttoreiksi.
Itse asiassa joku tarkkaili
muutamia tavanomaisten ryhmien
”uudelleensyntymistapauksia” uuden nimen ja johtajiston
alla sitoutuen joihinkin uusiin
hyväntekeväisyysprojekteihin. Mutta joka
tapauksessa ”humanistikolonisaation” politiikka ei ole
ollut kovin menestyksellinen.
Rationalistinen tavoiteohjelma 2000-luvulle
Samanarvoisuuden
yläpuolella: Rationalistiliike ei ole selvinnyt
vain vääristely-yrityksistä, se on
vahvistunut ja levittänyt vaikutusvaltaansa
pitkälle ”rationalismin” reviirille. Haasteet
antoivat mahdollisuuden harkita ja keskittyä
asemaan ja menettelytapoihin ja vahvistaa
rationalistista työtä.
Itse asiassa tympiintynyt ja
innoton esimerkki tylsästä ja
merkityksettömästä kerhokulttuurista
elvytti virikkeisen tulevaisuudenkuvan rationalismista
rikkomassa tietämättömyyden, taikauskon,
riiston ja sorron ovia.
Kaikentyyppiset rationalistit vaativat, että rationalismi, ateismi, vapaa-ajattelu ja jopa humanismi ei olisi vain yksi elämänmuoto tai yksi uskonnoista. Se ei hyväksy tulevansa pelkistetyksi vain osaksi yhteiskuntaa, joka soittaisi omaa uskonnon sävyttämää osuuttaan sinfoniasta – se haluaa muuttaa tätä yhteiskuntaa ja vapauttaa sen uskonnosta. Se ei taistele tasa-arvon puolesta säännönmukaisesti – se tähtää perinpohjaiseen vallitsevan tilan muutokseen.
Ajatelkaa pientä
tasa-arvoa kannattavaa ryhmää
Etelä-Afrikassa, jolla on näkemys, että
musta- ja valkoihoiset ihmiset ovat tasa-arvoisia.
Pysyäkseen positiivisina ja
välttääkseen taistelun rotuerottelua
vastaan, he rajoittavat pyrkimyksensä heidän
omien näkemystensä etsimiseen osana
toisenlaista elämäntapaa, yhtä lailla
oikeutetusti kuin rasistit!
Tai kuin ryhmä
”valkonuttuja”, turmeltumattomia hallituksen
työntekijöitä, jotka tulevat esiin ja
vaativat oikeuksiaan kieltäydyttyään
ottamasta vastaan mitään lahjuksia. He
eivät haluaisi tulla syytetyiksi ’korruption
parjaamisesta’ ja vain inttäisivät että
heidän elämäntapansa on aivan yhtä
rehellinen kuin korruptoituneen Mafian.
Varmasti molemmat
näistä ryhmistä toivotettaisiin
mielellään tervetulleiksi niin rasistien kuin
korruptoituneiden hallitusjärjestelmienkin taholta
aivan kuin humanistit valtionkirkkojen ja kirkoille
lojaalien hallitusten taholta.
Senkaltaisilla itsekeskeisillä liikkeillä on mahdollisuuksia yhdistää ja kanavoida kaikki mahdollinen vastaanhangoittelu vainoojiaan vastaan. Huolimatta heidän näennäisesti edistysmielisistä käsityksistään, he saavat sen vuoksi aikaan taantumusta.
Rationalist
International: Yhdysvalloissa on ollut vastustusta
humanismin kieroutuneisuutta vastaan
Uusi termi
”sekulaaris-humanismi” luotiin osoittaakseen ero
edistysmielisten humanistityylien ja sen kaimojen
välille. ”Humanisti” -lähetystön
johtajat, jotka alkoivat viipymättä
käyttäytyä kuin lailliset omistajat,
kielsivät kaikkien adjektiivien käytön
”humanismi-sanan yhteydessä.
Mutta sekulaaris-humanismi tiukasti vakiinnutti itsensä ja on ilmentänyt siitä lähtien edistysmielistä humanismityyliä. Sekulaaris-humanismi on rationalismia hieman erilaisin keskeisin ajatuksin.
Jopa nykyaikaisen
humanistiliikkeen sisällä
vääristyneet nyörit ottivat pikku hiljaa
peräpenkin. Tänään yli puolet
itsensä ”humanisteiksi” tunnustautuvista ovat
selkeästi rationalisteja, vapaa-ajattelijoita,
ateisteja tai sekulaaris-humanisteja.
Kriteerinä ei ole vain nimi. Jopa ”humanistiryhmien” joukossa on useita, jotka jakavat kaikki rationalistiset käsitykset ja ovat samalla tavalla sitoutuneet sosiaalisiin ja poliittisiin muutoksiin kuten monet rationalistit.
1990 – luvulla esimerkiksi
Kanadan humanistijärjestöä on kiivaasti
arvosteltu sen "vastustamisesta" (Lue: Itse asiassa
taistelemisesta uskonnottoman yhteiskunnan puolesta) ja
nuhdeltu ’epäonnistuneiksi’ humanisteiksi. Nykyisen
presidentin, Tri. Henry Morgentalerin johdon
alaisuudessa he ovat kuitenkin onnistuneet luomaan
lisääntyvän ihmisoikeuksien vapauden
kiinteästi Kanadan yhteiskuntaan kuten myös
valtion laiksi.
Valtio, jossa abortti on ollut kokonaan kielletty, kääntyivät heidän määrätietoisen ja omistautuneen vaikutusvallan alaisuudessa yhdeksi kaikkein liberaaleimmista tässä asiassa – todellakin kunnioitettava ja ihailtava menestys!
Historiallisesti rationalismi
alkoi kritiikkinä uskonnollisia tekstejä
kohtaan ja uskonnollisten laitosten kyseenalaistamisena
ja niiden vaikutusvallan tutkimisena yhteiskuntaa ja sen
yksilöitä kohtaan.
Viimeisten vuosisatojen aikana se koki evoluution. "Nykypäivän suuri haaste on horroksen ja ahdasmielisten tapojen vastustaminen ja ihmisjärjen ja kriittisen ajattelun metodien levittäminen kaikille ihmisen kiinnostuksen alueille" kirjoittaa Paul Kurtz.
Nykyaikainen rationalismi
tavoittelee uskonnon jälkeistä yhteiskuntaa.
Se tutkii ja paljastaa perinteisiä ja uuden ajan
paranormaaleja ja muita yliluonnollisten ihmetekojen
väitteitä. Se edellyttää
sekulaarista yhteiskuntaa, missä valtio ja uskonto
ovat ehdottomasti erillään ja uskontoja ei
tueta eikä avusteta. Se tuomitsee fundamentalismin,
väkivaltaisuudet ja suvaitsemattomuuden ja
yrittää torjua niitä.
Se kannattaa vapaa-ajattelua,
vapaata tutkimusta ja
itsemääräämisoikeutta ja auttaa
yksilöitä katkaisemaan henkisen orjuuden
kahleet. Se edistää ihmisen suorituskyvyn
täyttymistä ja toivoo ja rohkaisee järjen
ohjaamaa mielikuvaa, unelmia ja vahvoja tunteita.
Sen laajassa virrassa se
käsittää ja sovittaa kaikki liikkeet,
jotka keskittyvät joko johonkin yksittäiseen
tai tiettyihin erityisiin rationalismin piirteisiin,
myötävaikuttaen ihmismielen emansipaation
yleiseen toimintalinjaan – ateistiryhmien kieltäen
jumalallisten voimien olemassaolon antaen sen sijaan
mahdollisuuksia ihmisille, vapaa-ajattelija- ja
sekulaaris-humanistisille ryhmille keskittyen
sosiaalisiin ja poliittisiin kysymyksiin,
skeptikkoryhmille, jotka ovat omistautuneet
pääasiallisesti paljastamaan paranormaaleja
väitteitä – ja mitkä tahansa liikkeet
näissä puitteissa, jotka viimein nousevat
tulevaisuudessa esiin vastaamalla uusiin haasteisiin ja
ongelmiin.
Vuonna 1995 perustetun
Rationalist International ensimmäisen New Delhissa
järjestetyn rationalistikonferenssin aikana liike
astui rationalististen aatteiden ja kantojen
maailmanlaajuiseen eturintamaan välittäen
virikkeitä, selkeyttä, voimia, rohkeutta ja
solidaarisuutta monille rationalisteille eri puolilla
maailmaa.
Vastaamalla uusiin
irrationalismin ja suvaitsemattomuuden haasteisiin ja
rohkaisemalla uusien tapojen ja metodien
muutosvaikutuksiin mukaan luettuna internet, televisio
ja monet muut informaatioteknologian aikaansaannokset,
rationalistiliikkeiden täytyy kasvaa yhteen
yhteisvoimin, rohkeasti ja
peräänantamattomasti joka maailman kolkassa,
vaikuttaen ihmisen historian kulkuun.
Jälkihuomautus (EH)Vasemmalla: Levi Fragell
Vuonna 1988 tunnetut ateistit ja humanistit Harold Blackham, Corliss Lamont, Rob Thielman, Harry Stopes Roe ja Levi Fragell allekirjoittivat lausunnon, jonka avulla he pyrkivät yhtenäistämään sanan “humanisti” käyttöä. He ehdottivat ensiksi, että sana “humanismi” kirjoitettaisiin isolla kirjaimella Humanismi. Mitään etuliitteitä kuten “uskonnollinen humanismi” tai “sekulaari humanismi” ei käytettäisi. Toiseksi he ehdottivat, että kaikki humanistijärjestöt käyttäisivät tunnuksenaan onnellista ihmistä. Kolmanneksi he ehdottivat, että kaikki pitäisivät humanismia elämänasenteena.
Eino Vastaranta 7.8.2006 - 20:41
Äiti Maria motkotti työttömälle pojalleen, joka roikkui edelleen kotinurkissa. Jeesustakin vitutti toimettomuus. Syntymälahjaksi saatu kulta oli elättänyt perhettä vain kymmenen vuotta.
Kun ruoka loppui, Jeesus paastosi Juudean erämaassa kuukauden ajan. Sakaalit hätkähtivät hänen jokailtaista "Perkele, olen työtön" -huutoaan. Kaupunkiin palattuaankaan Jeesus ei löytänyt töitä; tielle osuneet rahanvaihtajien kojut saivat kyytiä.
Jeesus kirjoitti mietelmiä ja sai koottua viikon ruokarahat lausumalla vuorella aforistisen sarjan autuaista. Jeesus lyöttäytyi kalastajien seuraan päästäkseen saaliinjaolle; näistä tuli myös hänen taikatemppujensa avustajia. Hän ei tarvinnut edes kaikkia kahtatoista vaihtaessaan vesipullot viinipulloihin.
Isänsä Joosefin kanssa Jeesus keksi tehdä ristinpuita myyntiin roomalaisille. Rikollisten ristiinnaulitseminen oli suosittua, joten työtä riitti. Heidän myyntilauseensa oli "Taivaan Isä ja Poika Oy ristejä tänään halvalla myy".
Myynnin vähetessä Jeesus keksi, että voisi markkinoida ristejä itse: "Pitää panna itsensä likoon, näyttää että tuotteemme ovat huippulaatua, että ne kelpaavat meillekin."
Markkinointitempaus onnistui yli odotusten. Golgatalla Joosef osoitti sormellaan ja sanoi rintaansa röyhistäen: "Minä tein tuon - ristinpuun." Avustajat supisivat Jeesuksen ristin juurella: "Brändäisimmekö pienikokoisen ristillä riippuvan ukon? Sille voisi olla markkinoita."
Vaalien edellä haluamme virkistää lukijoidemme ajatusta ja luettelemme ne kansanedustajat, jotka äänestivät jumalanpilkka pykälän säilymisen puolesta rikoslaissa. (Tästä voi siirtyä ohi luettelon)

Yllä jumalanpilkan rangaistavuuden puolesta äänestänyt, nykyinen ministeri Kari Rajamäki
Kansanedustajat siis äänestivät seuraavan lain puolesta:
10 §
(24.7.1998/563) Uskonrauhan rikkominen.
Joka