Yhteiskuntafilosofia (FI4)
Lukion filosofia 4

Versio 1.0


Viimeksi päivitetty 30.1.2012

Filosofian sanasto.

Tekstin alkuun pääset napauttamalla tästä.



Suomen bruttokansantuottaan (BKT), aidon kehityksen (GPI) ja kestävön taloudellisen hyvinvoinnin (ISEW) mittarit vuosina 1945-2010.

Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Sisällysluettelo
  1. Opetussuunnitelma
  2. Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
    1. Käsitteitä
    2. Tehtäviä
    3. Yhteiskuntafilosofia
    4. Yhteiskuntafilosofian osa-alueita aakkosjärjestyksessä
    5. Tehtäviä
    6. Oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
    7. Oikeudenkäyttö entisinä aikoina
    8. Tehtäviä
    9. Mitä oikeudenmukaisuus on
    10. Eriävä mielipide: Oikeudenmukaisuus on mielivaltaa
    11. Oikeudenmukaisuuden lajeja
    12. Tehtäviä
    13. Oikeussubjekti
    14. Tehtäviä
    15. Oikeusvaltio
    16. Tehtäviä
    17. Oikeus vedota
    18. Positiivinen oikeus
    19. Tehtäviä
    20. Mihin oikeudet perustuvat
    21. Tehtäviä
    22. Oikeuden lajeja
    23. Tehtäviä
    24. Luonnollinen laki
    25. Tehtäviä
    26. Oikeudenomistajan asema
    27. Kansalaisoikeudet ja ihmisoikeudet
    28. Ihmisoikeussopimukset
    29. Sopimusten ratifiointi
    30. Tehtäviä
    31. Oikeudenomistajat
    32. Tehtäviä
    33. Yleiset ja yksityiset oikeudet
    34. Tehtäviä
    35. Oikeudet ja velvollisuudet
    36. Tehtäviä
    37. Oikeuksien väliset ristiriidat
    38. Tehtäviä
  3. Pahan viehätys: Palloistuminen ja tietopääomatalous
    1. Tarujen syitä

    2. Tehtäviä
    3. Taruihin perustuvia vastaliikkeitä
    4. Tehtäviä
    5. Luontoliikkeet ja kansallissosialismi
    6. Palloistumisen vaiheet
    7. Tehtäviä
    8. Palloilun synty
    9. Tehtäviä
    10. Yhdysvallat johtaa palloistumista
    11. Tehtäviä
    12. Uusjako
    13. Tehtäviä
    14. Afrikan kohtalo
    15. Tehtäviä
    16. Lapsityövoiman käyttö
    17. Tehtäviä
    18. Perinteiset yhteisöt hajoavat
    19. Tehtäviä
    20. Köyhiä ei tarvita enää mihinkään
    21. Tehtäviä
    22. Mielten sekasorto
    23. Tehtäviä
    24. Palloistuminen ja tietojenkäsittely
    25. Tehtäviä
    26. Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu
    27. Tehtäviä
    28. Uusoikeisto nousee
    29. Tehtäviä
    30. Maailma tyhjenee ajatuksista
    31. Tehtäviä
    32. Uskonsodat eivät ehkä lopu
    33. Tehtäviä
    34. Suurten kertomusten paluu
    35. Tehtäviä
  4. Ihmisoikeudet
    1. Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta
    2. Tehtäviä
    3. Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus
    4. Tehtäviä
    5. Voidaanko sota oikeuttaa
    6. Tehtäviä
    7. Luonnonoikeus
    8. Tehtäviä
    9. Kristityt ja sota
    10. Tehtäviä
    11. Raamattu
    12. Tehtäviä
    13. Sotilasvala
    14. Tehtäviä
    15. Uskonnot ja sota
    16. Tehtäviä
      1. Rauhanaate (pasifismi)
      2. Tehtäviä
  5. Kolonialismi
    1. Siirtomaat
    2. Tehtäviä
    3. Edward Wadie Saïd
    4. Tehtäviä
    5. Pakolaisuus
    6. Kysymyksiä
    7. Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin
  6. Asekauppa
    1. Yli biljoona dollaria
    2. Tehtävä
    3. Tehtävä
    4. Maailman suurimmat aseviejät vuosina 2001–2005 miljoonissa dollareissa
    5. Tehtävä
  7. Kestävä kehitys
    1. Maailman tila 2006 -raportti: Intian ja Kiinan valinnat ratkaisevat kehityksen suunnan
    2. Tehtäviä
    3. Taloudellinen kasvu vaatii energiaa ja raaka-aineita
    4. Tehtäviä
    5. Intialaisella ja kiinalaisella pienet ekologiset jalanjäljet
    6. Tehtäviä
    7. Uudet ratkaisumallit ovat välttämättömiä
    8. Tehtäviä
    9. Tehotiloilla taudit leviävät helpommin
    10. Tehtäviä
    11. Eläimille syötetään liikaa antibiootteja
    12. Tehtäviä
  8. Öjy loppuu
    1. Tehtäviä
    2. Mitä mätää on Venäjällä?
    3. Tehtäviä
    4. Energiavisa
    5. Tehtäviä
    6. Kierrätys
    7. Tehtäviä
  9. Sivilisaatio
    1. Sivilisaatioiden välinen taistelu
    2. Tetäviä
    3. Oikeus omaan elämäntapaan
    4. Tehtäviä

  10. John Rawlsin käsitys oikeudenmukaisuudesta
    1. Oikeudenmukaisuuskäsitys
    2. Perustuslaillinen liberaali (poliittinen liberaali)
    3. Tehtäviä
    4. Yhteisesti hyväksytyt käsitteet ovat tarpeellisia ja mahdollisia
    5. Tehtäviä
    6. Tietämättömyyden verho
    7. Tehtäviä
    8. Valinnat riippuvat siitä, mihin kohti tietämättömyyden verho vedetään
    9. Tehtäviä
    10. Ihmiset ovat joka tapauksessa erilaisia, myös syntymättömät ihmiset
    11. Tehtäviä
    12. Kaksi periaatetta
    13. Tehtäviä
    14. Oikeudenmukaisuuskäsitys
    15. Kansalainen ja varakas
    16. Tehtäviä
    17. Perushyvä
    18. Järkevä hyvä
    19. Järkevä elämänsuunnitelma edullisissa oloissa
    20. Vaihtoehto seuraussiveydelle ja sisäisen oivalluksen siveydelle
    21. Rawlsin käsitykset siitä, mitä ihmiset valitsevat
    22. Olisiko Hitler valittu jos...
    23. Palkkio ansioiden mukaan
    24. Tehtäviä
    25. Kapitalistinen yhteiskunta ei toimi näin
    26. Tehtäviä
    27. Onnellisuus ei lisäänny tulojen kasvaessa riittävän suuriksi
    28. Tehtäviä
    29. Järeämpiä arvosteluja
    30. Pitäisikö meidän noudattaa pimeässä kirjoitettua sopimusta
    31. Myöhempi Rawls
    32. Tehtäviä
  11. Yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
    1. Mitä ihmisoikeuksiin kuuluu
    2. Ihmisoikeuksien historiaa
    3. Tehtäviä
    4. Yk:n keskeiset ihmisoikeussopimukset ja niitä valvovat komiteat
  12. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus
    1. Johdanto
    2. Tehtäviä
    3. 1 artikla.
    4. Tehtäviä
    5. 2 artikla.
    6. Tehtäviä
    7. Tehtäviä
    8. 3 artikla.
    9. Tehtäviä
    10. 4 artikla.
    11. Tehtäviä
    12. 5 artikla.
    13. Tehtäviä
    14. 6 artikla.
    15. Tehtäviä
    16. 7 artikla.
    17. Tehtäviä
    18. 8 artikla.
    19. Tehtäviä
    20. Tehtäviä
    21. Tehtäviä
    22. 9 artikla.
    23. Tehtäviä
    24. 10 artikla.
    25. Tehtäviä
    26. Tehtäviä
    27. 11 artikla.
    28. Tehtäviä
    29. 12 artikla.
    30. Tehtäviä
    31. 13 artikla.
    32. Tehtäviä
    33. 14 artikla.
    34. Tehtäviä
    35. Tehtäviä
    36. Tehtäviä
    37. Tehtäviä
    38. Tehtäviä
    39. Tehtäviä
    40. 15 artikla.
    41. Tehtäviä
    42. Tehtäviä
    43. 16 artikla.
    44. Tehtäviä
    45. 17 artikla.
    46. Tehtäviä
    47. 18 artikla.
    48. Tehtäviä
    49. 19 artikla.
    50. Tehtäviä
    51. 20 artikla.
    52. Tehtäviä
    53. 21 artikla.
    54. Tehtäviä
    55. 22 artikla.
    56. Tehtäviä
    57. 23 artikla.
    58. Tehtäviä
    59. 24 artikla.
    60. Tehtäviä
    61. 25 artikla.
    62. Tehtäviä
    63. 26 artikla.
    64. Tehtäviä
    65. 27 artikla.
    66. Tehtäviä
    67. 28 artikla.
    68. Tehtäviä
    69. 29 artikla.
    70. Tehtäviä
    71. 30 artikla.
    72. 31 artikla.
    73. 32 artikla.
    74. 33 artikla.
    75. 34 artikla.
    76. 35 artikla.
    77. 36 artikla.
    78. 37 artikla.
    79. 38 artikla.
    80. 39 artikla.
    81. 40 artikla.
    82. 41 artikla.
    83. 42 artikla.
    84. 43 artikla.
    85. 44 artikla.
    86. 45 artikla.
    87. Tehtäviä
    88. 46 artikla.
    89. 47 artikla.
    90. 48 artikla.
    91. 49 artikla.
    92. 50 artikla.
    93. 51 artikla.
    94. 52 artikla.
    95. 53 artikla.
    96. Tehtäviä
  13. Ihmisen velvollisuudet
    1. Kuluttamisen kohtuullisuus
    2. Kasvua vai kohtuutta
    3. Inhimillisen kehityksen raportti
    4. Hyvinvoinnin mittaaminen
    5. Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI)
    6. Aidon edistyksen ilmaisin (GPI)
    7. Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari  (ISEW)
    8. Missä onni lymyää
    9. Lähteet ja lisätietoja
    10. Tilastokeskus
    11. Tehtäviä
  14. Yritysten vastuullisuuden edistäminen
    1. Lähde
    2. Selvitys kansainvälisistä julkisen hallinnon toimenpiteistä ja hyvistä käytännöistä
    3. Tehtäviä
    4. Mitä yritysten yhteisvastuu on
    5. Sisäinen ja ulkoinen vastuu
    6. Tavoitteita
    7. Tehtäviä
    8. Hyvät käytännöt
    9. ”Vastuullinen yritys” -kilpailu
    10. ILOn toimintasuunnitelma ihmisarvoisesta työstä
    11. Ammattiyhdistysliike ja ihmisarvoinen työ
    12. Tehtäviä
    13. ISO -standardi
    14. Tehtäviä
    15. Työllisuus ja työttömyys
    16. Lähde
    17. Suomen työvoimavaranto 2008
    18. Hystereesi
    19. Tehtäviä
    20. Luonnollinen työttömyys
    21. Massatyöttömyys
    22. Nuorisotyöttömyys
    23. Pitkäaikaistyöttömyys
    24. Rakenteellinen työttömyys
    25. Vapaaehtoinen työttömyys
    26. Tehtäviä
  15. Markkinatalous
    1. Markkinat
    2. Tehtäviä
    3. Postkapitalistinen yhteiskunta
    4. Tehtäviä
  16. Yhdenvertaisuus
    1. Tehtäviä
  17. Tasa-arvo
    1. Poliittinen päämäärä
    2. Mitä tasa-arvo on
    3. Tehtäviä
    4. Taloudellinen tasa-arvo
    5. Tehtäviä
    6. Taloudellista tasa-arvoa vastaan esitettyä arvostelua
    7. Tehtäviä
    8. Ihmisten tuottavuuden erilaisuus
    9. Tehtäviä
  18. Tarpeet
    1. Ihmisten tarpeiden erilaisuus
    2. Tehtäviä
  19. Tulonsiirtojen vastustajat
    1. Tehtäviä
  20. Mahdollisuuksien tasa-arvo
    1. Lähtökohtien tasa-arvo?
    2. Kiintiöt
    3. Tehtäviä
    4. Käänteinen syrjintä
    5. Tehtäviä
    6. Käänteisen syrjinnän arvostelua
    7. Tehtäviä
  21. Kansalaisen velvollisuuudet
    1. Suomalaisen velvollisuuksia
    2. Lisätietoa
    3. Tehtäviä
  22. Hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
    1. Kansallisvaltio
    2. Tehtäviä
    3. Kansalainen
    4. Tehtäviä
    5. Kansanvallan muodot
    6. Tehtäviä
  23. Valistusajattelua
    1. Valistunut itsevaltius
    2. Tehtäviä
    3. Jyrkkä kansanvalta
    4. Tehtäviä
    5. Vallan kolmijako
    6. Tehtäviä
    7. Vaatimuksia alettiin toteuttaa
    8. Tehtäviä
    9. Valistus ja kasvatus
    10. Tehtäviä
    11. Vapaa kilpailu taloudessa
    12. Tehtäviä
    13. Omaisuus, puolesta ja vastaan
    14. Tehtäviä
    15. Valtio ja avioliitto
    16. Tehtäviä
    17. Edistysusko
    18. Tehtäviä
    19. Valtarakenteiden rappio
    20. Tehtäviä
    21. Valistus vaikutti yläluokkaan
    22. Tehtäviä
    23. Suvaitsevaisuus lisääntyi
    24. Tehtäviä
    25. Tasa-arvoisuus lisääntyi
    26. Tehtäviä
    27. Rappeutuiko valistus?
    28. Tehtäviä
    29. Ihmisen itsemääräämisoikeus
    30. Tehtäviä
  24. Kansanvallan muotoja
    1. Kansanvallan historiaa
    2. Paternalismi
    3. Tehtäviä
    4. Martha Nussbaum
    5. Tehtäviä
    6. Suora kansanvalta
    7. Tehtäviä
    8. Edustuksellinen kansanvalta
    9. Tehtäviä
    10. Miksi on kansalais- tottelemattomuutta
    11. On saatu aikaan tuloksia
    12. Lain rikkominen yleisen edun vuoksi
    13. Terroristit vai vapaustaistelijat
    14. Arvostelua: Kansalaistottelemattomuus kansanvallassa on epäkansanvaltaista
    15. Voidaan muuttaa kansan mielipiteitä
    16. Rohkaisee muita lainrikkojia
    17. Tehtäviä
  25. Kansanvaltan arvostelua
    1. Platonin Valtio
    2. Utopiasosialismi
    3. Karl Marx
    4. Miten äänestäjät voisivat saada selville ehdokkaiden ominaisuudet
    5. Käänteinen arvostelu
    6. Kuolemanrangaistus
    7. Tehtäviä
  26. Rikos ja rangaistus
    1. Sivistyssanoja
    2. Poliittinen vapaus
    3. Negatiivinen vapaus
    4. Vapauden rajoitusten perusteluja
    5. Negatiivisen vapauden arvostelua
    6. Tehtäviä
    7. Onko positiivista vapautta olemassa
    8. Onko alkoholisti vapaa
    9. Mielettömiä tekoja vapaasti
    10. Voidaanko vapautta puolustaa panssarivaunuin
    11. Tehtäviä
  27. Vapauden poistaminen: rangaistus
    1. Rangaistusten puolustaminen
    2. Rangaistus rikoksen sovittamisena (retributiivinen oikeudenmukaisuus)
    3. Sovittamisen arvostelua
    4. Rangaistus rikosten ehkäisijänä
    5. Arvostelua rangaistuksen ennalta ehkäisevän vaikutuksen suhteen
    6. Yhteiskunnan suojeleminen
    7. Arvostelua yhteiskunnan suojelemiselle
    8. Rikollisten kasvattaminen
    9. Arvostelua rikollisten kasvattamis käsitykselle
    10. Tehtäviä
  28. Yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat
    1. Meillä on paljon opittavaa hanhilta
    2. Vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
    3. Tehtäviä
    4. Valta ja sen käyttö
    5. Tehtäviä
    6. Vallan käsite
    7. Max Weberin käsitys vallasta
    8. On tärkeää, että
    9. Tehtäviä
    10. Vallan muodot
    11. Voiman käyttö
    12. Väkivalta
    13. Epäsuora voimankäyttö
    14. Tehtäviä
    15. Mahdollisuuksien lisääminen
    16. Tehtäviä
    17. Kohde on pelkkä kohde
    18. Tehtäviä
    19. Kidutuksesta kurinpitoon
    20. Tehtäviä
    21. Epäsuora vallan käyttö eli manipulointi
    22. Tehtäviä
    23. Pakottaminen
    24. Tehtäviä
    25. Palkitseminen (kannustin)
    26. Tehtäviä
    27. Oikeutettu arvovalta eli oikeutettu auktoriteetti
    28. Tehtäviä
    29. Pätevä arvovalta (pätevä auktoriteetti)
    30. Tehtäviä
    31. Henkilökohtainen arvovalta
    32. Tehtäviä
    33. Järkiperäinen todistelu tai vakuuttaminen
    34. Tehtäviä
  29. Vallan muotojen tarkastelua
    1. Vallan käyttäjän asema
    2. Vallan käyttäjän tahdon välittäminen
    3. Voiman käyttö on usein yhteydessä muihin vallan käytön muotoihin
    4. Työpaikasta erottaminen
    5. Heikot vallan muodot
    6. Tehtäviä
    7. Voima ja valta
    8. Pelkkä voima ei ole valtaa
    9. Tehtäviä
    10. Voluntarismi
    11. Tehtäviä
    12. Valta ja kyvyt
    13. Tehtäviä
    14. Karismaattinen arvovalta
    15. Jos kaikki olisivat karismaattisia...
    16. Tehtäviä
    17. Valta ja kohteiden käsitykset
    18. Tehtäviä
  30. Vallan noidankehä
    1. Itseään toteuttava ennustus
    2. Valta auttaa voimavarojen hankinnassa
    3. Uskon loppuminen voi kaataa vallanpitäjän
    4. Valta kykynä
    5. Tehtäviä
  31. Valta, kyvyt ja asema
    1. Valmius on varsin yleinen
    2. Tehtäviä
    3. Asema antaa valtaa
    4. Tehtäviä
    5. Aseman haltija käyttää valtaa
    6. Tehtäviä
    7. Valta ja taito eivät kulje käsi kädessä
    8. Tehtäviä
    9. Tieto on eräs vallan voimavaroista
    10. Tehtäviä
    11. Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto
    12. Tehtäviä
    13. Suhdeverkostot ja voimavarat
    14. Tehtäviä
    15. Mahdollisuus pikemminkin kuin kyky
    16. Tehtäviä
    17. Sosiaalisen aseman antama ominaisuus
    18. Tehtäviä
  32. Epäsuora valta
    1. Harmaa eminenssi
    2. Tehtäviä
    3. Laaja-alaisuus ja kattavuus
    4. Tehtäviä
    5. Vallan määrä ja kustannukset
    6. Tehtäviä
  33. Valta suhteena
    1. Aviovalta
    2. Tehtäviä
    3. Vallitseva asiantila
    4. Tehtäviä
    5. Toiminnan mahdollisuudet muuttuvat
    6. Tehtäviä
    7. Ennakointi
    8. Tehtäviä
    9. Kustannussäästöt
    10. Tehtäviä
    11. Piilevä valta
    12. Tehtäviä
  34. Omistusoikeus
    1. Tehtäviä
  35. Yhteiskuntasopimus
    1. Thomas Hobbesin sopimussiveys
    2. Tehtäviä
    3. Immanuel Kant
    4. Tehtäviä
    5. Siveyslilaki
    6. Tehtäviä
  36. David Gauthier ja sopimussiveys
    1. Kuka hän on
    2. Kolme ajatusta
    3. Tehtäviä
    4. Hyvä ja paha
    5. Tehtäviä
    6. Ihmisen oikeudet
    7. Tehtäviä
    8. Luonnontila ei kannata
    9. Tehtäviä
    10. Oikeuksista luopuminen
    11. Tehtäviä
    12. Arvot henkilökohtaisia, rauha yhteinen
    13. Tehtäviä
    14. Minimaalinen siveys
    15. Tehtäviä
    16. Itsevaltias on kauhukuva
    17. Tehtäviä
    18. Ydinaseet
    19. Tehtäviä
    20. Pelko luo vihollisia
    21. Tehtäviä
    22. Sotatila
    23. Tehtäviä
    24. Siveydessä sosiaalinen lataus
    25. Tehtäviä
    26. Sisäisen tahdon toiminta
    27. Tehtäviä
    28. Siveellinen riippumattomuus
    29. Tehtäviä
    30. John Locken ehto
    31. Tehtäviä
    32. Huono-osaisimman hyvinvoinnin maksimointi
    33. Tehtäviä
    34. Ylijäämä jaettu kykyjen mukaan
    35. Tehtäviä
    36. Pienimmän  suhteellisen myönnytyksen periaate
    37. Vastaväitteitä
    38. Tehtäviä
  37. Anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
    1. Valtiottomuus (anarkismi)
    2. Tehtäviä
    3. Millainen vallankäyttö on oikeutettua
    4. Tehtäviä
    5. Anarkokapitalismi
    6. Tehtäviä
    7. Markkina-anarkismi
    8. Tehtäviä
    9. Utopiat
    10. Tehtäviä
  38. Poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
    1. Merkantilismi
    2. Tehtäviä
    3. Fysiokratia
    4. Tehtäviä
  39. Liberalismi
    1. Perinteinen liberalismi
    2. Tehtäviä
    3. Liberaali utilitarismi
    4. Tehtäviä
    5. Individualismi
    6. Tehtäviä
    7. Hyvinvointi
    8. Tehtäviä
    9. Vanhat periaatteet
    10. Tehtäviä
    11. Taloushistoriaa
    12. Tehtäviä
    13. Luonnonoikeus
    14. Tehtäviä
    15. Vapaa talous säätelee itse itseään
    16. Tehtäviä
    17. Adam Smith
    18. Tehtäviä
    19. Karl Marx liberalismin arvostelijana
    20. Taloudellinen itsekkyys
    21. Keille kuuluu
    22. Arvo on myyntiarvo
    23. Tehtäviä
    24. Kysyntä ja tarjonta
    25. Tehtäviä
    26. Tuotantotekijät
    27. Tehtäviä
    28. Kilpailu
    29. Tehtäviä
    30. Työ ja pääoma
    31. Tehtäviä
    32. Karl Marx: Pääoma on tuotantosuhde
    33. Valtio ei saa ohjata kehitystä
    34. Tehtäviä
    35. Valtion päätehtävä on suojata yksityisomistusta
    36. Tehtäviä
    37. Äänioikeus ja varallisuus
    38. Tehtäviä
    39. Veronmaksajat päättäkööt verovarojen käytöstä
    40. Tehtäviä
    41. Mahdollisimman paljon onnea mahdollisimman monille
    42. Tehtäviä
    43. Omistaminen on mielihyvää
    44. Tehtäviä
    45. Työläisillä on vapaus myydä työvoimaansa
    46. Tehtäviä
    47. Sopimusvapautta rajoitettiin
    48. Tehtäviä
    49. Sota vaatii terveitä työläisiä
    50. Tehtäviä
    51. Liberaalit olivat johtavia orjakauppiaita
    52. Tehtäviä
    53. Byrokratia liberalismin liittolaisena
    54. Tehtäviä
    55. Väkivallan käyttöä kilpailijoiden kukistamisessa rajoitettaan
    56. Tehtäviä
    57. Niukuuden laki
    58. Tehtäviä
    59. Väheneekö kilpailu
    60. Tehtäviä
    61. Oikeistolibertanismi
    62. Yövartijavaltio
    63. Tehtäviä
  40. Kapitalismi
    1. Tuotantovälineet yksityisomistuksessa
    2. Vapaa markkinatalous
    3. Kapitalismin henki
    4. Degrowth
    5. Tehtäviä
    6. Milloin historia loppuu
    7. Tehtäviä
  41. Lisälukemista
    1. Goldman Sachs hallitsee maailmaa?
  42. Kommunitarismi
    1. Oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua
    2. Sitoutuu olemassaolevaan yhteiskuntaan
    3. Yksilön vapaus pahasta
    4. Ei tilaa yksilön vapaudelle
    5. Ihmisoikeuksien loukkauksiin ei voida puuttua
    6. Vastustavat vapauksia
    7. Tehtäviä
  43. Konservatismi
    1. Vallitsevat arvot ja yhteiskunta on säilytettävä
    2. Koti, uskonto ja isänmaa
    3. Tehtäviä
    4. Uskonnon arvot ovat myös valtion arvoja
    5. Tehtäviä
    6. Historiaa
    7. Vastavaikutusta valistukselle
    8. Tehtäviä
    9. Vastavaikutusta järjen käytölle
    10. Tehtäviä
    11. Verenhimoiset alamaiset
    12. Perustana jumalan maailmansuunnitelma
    13. Tehtäviä
    14. Satu ihmisruumiin eri elimistä
    15. Tehtäviä
    16. Luja valtio ja puolustustahto
    17. Tehtäviä
    18. Kokoomuksen syntyvaiheita
    19. Tehtäviä
    20. Yksityisomistukseen perustuva kapitalismi
    21. Tehtäviä
    22. J. K. Paasikivi
    23. Tehtäviä
    24. Vastaväitteitä
    25. Tehtäviä
    26. Perinne on ohje
    27. Tehtäviä
    28. Perinnettä on kunnioitettava kuin uskontoa
    29. Tehtäviä
    30. Tasaisen kehityksen puolesta
    31. Tehtäviä
    32. Entä sotilasdiktatuurit
    33. Tehtäviä
    34. Tiivistelmä konservatismin perusperiaatteista
    35. Tehtäviä
    36. Suomalainen luokkayhteiskunta
    37. Tehtäviä
  44. Sosialismi
    1. Sosialismin historiaa ja poliittista ajattelua
    2. Tehtäviä
    3. Yksityisomistus on perisynnin seurausta
    4. Utopistinen sosialismi
    5. Tehtäviä
    6. Utopistit valistusaikana
    7. Ihmiskunnan edistyksen aate
    8. Taloudelliset ilmiöt vaikuttavat voimakkaasti
    9. Osuustoiminta-aate, välikädet pois
    10. Tehtäviä
    11. Vauraus jäi harvoille
    12. Ammattiliitot kiellettiin lailla
    13. Tehtäviä
    14. Järjestäytynyt työväenliike
    15. Kommunistisen puolueen manifesti 1848
    16. Kaikkien maiden proletaarit (köyhät), liittykää yhteen
    17. Tehtäviä
    18. Marxin perhe
    19. Tehtäviä
    20. Mitä poliittinen vapautuminen merkitsee
    21. Tehtäviä
    22. Ihmisen vapautuminen
    23. Tehtäviä
    24. Karl Marxin sosialismin ja kommunismin määritelmä
    25. Tehtäviä
    26. Valtiottomuus (anarkismi) kommunistisessa liikkeessä
    27. Kommunistisen puolueen manifesti alkaa
    28. Varsinainen asiateksti alkaa sanoilla
    29. Kymmenen kohdan ohjelma
    30. Tehtäviä
    31. Kristillisestä sosialismista manifesti sanoo
    32. Feuerbachin uskontoarvostelu
    33. Pikkuporvarillinen sosialismi
    34. Yksilöanarkismi
    35. Utopistinen sosialismi
    36. Manifesti päättyi sanoihin
    37. Tehtäviä
    38. Karl Marxin Pääoma
    39. Tehtäviä
    40. Kapitalismi on riistoa
    41. Vallankumous
    42. Vallankumous ja luokaton yhteiskunta
    43. Yhteiskunnallisen kehityksen vaiheet
    44. Tehtäviä
  45. Kommunismin filosofia
    1. Ontologinen idealismi
    2. Tehtäviä
    3. Aine on ensisijainen, henki aineen korkein tuote
    4. Dialektinen materialismi
    5. Dialektiikan lait
    6. Tehtäviä
    7. Karl Marx: laitokset heijastavat yhteiskunnan ristiriitoja
    8. Työläinen soti työläistä vastaan ja sosialismi jakautui kahtia
    9. Tehtäviä
  46. Järjestäytynyt työväenliike
    1. Käsitteitä
    2. Tehtäviä
    3. Internationaalit (kansainväliset liitot)
    4. Ensimmäinen internationaali
    5. Tehtäviä
    6. Toinen internationaali
    7. Pienin askelin uudistajat
    8. Tehtäviä
    9. Keskustasosialistit
    10. Tehtäviä
    11. Bernsteinilaisuus
    12. Tehtäviä
    13. Enemmistölaiset (bolshevikit) voittivat Venäjällä
    14. Tehtäviä
    15. Monet sosialistipuolueet tukivat sodassa omaa hallitusta
    16. Suhtautuminen sotaan hajotti lopullisesti toisen Internationaalin
    17. Kommunistinen internationaali
    18. Toinen internationaali herätettiin henkiin
    19. Tehtäviä
    20. Analyyttinen marxismi
    21. Mitä nyt tapahtuu
    22. Uskontojen poliittinen valta on kasvanut entisissä sosialistimaissa
    23. Tehtäviä
    24. Marxilaisia materialisteja on jäljellä
    25. Marxilainen materialismi torjuu emergentin materialismin
    26. Tehtäviä
    27. Hyperyhteiskunta
    28. Reaalisosialismin tuho
    29. Tehtäviä
  47. Karl Popperin yhteiskunnalliset väitteet
    1. Historisismin kritiikki
    2. Tehtäviä
    3. Avoin yhteiskunta
    4. Tehtäviä
  48. Hegelin pesänjako
    1. Vasemmistohegeliläiset
    2. Korkeimman viisauden etsiminen vähenee
    3. Filosofian ulkopuolisia tulee mukaan
    4. Pesänjako
    5. Säilyttäjät
    6. Muuttajat
    7. Uutta uskontoarvostelua
    8. Tehtäviä
    9. Ludwig Feuerbach: Hegel päälaelleen
    10. Feuerbach: Jumala ei ole luonut ihmistä vaan ihminen jumalan
    11. Feuerbach ja antropologia
    12. Feuerbach ja ihmisen olemus
    13. Tehtäviä
    14. Feuerbach: Kuta rikkaampi jumala, sitä köyhempiä ihmiset
    15. Tehtäviä
  49. Karl Marx, yhteiskunta  ja uskonto
    1. Aatteellisesti syrjitty
    2. Tehtäviä
    3. Maanpako
    4. Varhaiset kirjoitukset
    5. Marx: Uskonnon tuottaa tietynlainen yhteiskunta
    6. Marx: Uskonto on ilmausta yhteiskunnan kurjuudesta
    7. Marx: Uskonto on ilmausta ihmisen vieraantumisesta
    8. Tehtäviä
    9. Marx: Köyhälistön tulee suorittaa vallankumous
    10. Tehtäviä
    11. Marx: Ihmisen luonto löytyy hänen työstään
    12. Tehtäviä
    13. Marx: Ihminen muuttuu rahan käskyläiseksi
    14. Tehtäviä
    15. Marx: Käyttöarvo ja vaihtoarvo
    16. Tehtäviä
    17. Marx: Lisäarvo
    18. Tehtäviä
    19. Marx: Tavarafetisismi
    20. Tehtäviä
    21. Marx: Talous uutta uskontoa
    22. Tehtäviä
    23. Marx: Murhenäytelmä, jolla on onnellinen loppu
    24. Tehtäviä
    25. Marx: Luokkataistelujen historiaa
    26. Marx: Historiallinen materialismi
    27. Marx: Taloudellien perusta määrää ylärakenteet
    28. Tehtäviä
    29. Marxin historismi
    30. Tehtäviä
    31. Marx: Sosialismi korjaa kapitalismin sadon
    32. Tehtäviä
    33. Marx: Tarvitaan toimintaa eikä filosofiaa
    34. Tehtäviä
    35. Friedrich Engels
    36. Tehtäviä
  50. Fasismi ja kansallissosialismi
    1. Totalitarismi
    2. Tehtäviä
    3. Benito Mussolini
    4. Tehtäviä
    5. Weimarin tasavalta
    6. Kansallissosialistit
    7. Teollisuuspiirit alkoivat tukea kansallissosialismia
    8. Adolf Hitler valitaan valtakunnan kansleruíksi
    9. Valtiopäivätalon poltto
    10. Äänestäjät eivät uskaltaneet äänestää muita kuin kansallissosialisteja
    11. Vaalisalaisuuden epäily oli aiheellista
    12. Herrarotu
    13. Valtio ja johtaja lakien ja oikeuksian yläpuolella
    14. Fasismilla on eri muotoja
    15. Huomio pois todellisista epäkohdista
    16. Sotalaitos yhteiskunnan malliksi
    17. Uskoa, totella ja taistella
    18. Hitler kiitti jumalaa sodan alkamisesta
    19. Yksinkertaiset vastaukset vaikeisiin kysymyksiin
    20. Ennakkoluuloja käytetään hyväksi
    21. Vähemmistöjen ihmisoikeksista ei tarvitse välittää
    22. Yhdessä tehdyt rikokset sitovat
    23. Uusfasistit
    24. Tehtäviä
  51. Poliittiset vähemmistöt
    1. Tehtäviä
  52. Lisälukemista: Tulevaisuus
  53. Nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus
    1. Seksuaalisuuden filosofia
    2. Normaalisuus
    3. Tehtäviä
    4. Sukupuolia on useita
    5. Tehtäviä
    6. Heteronormatiivisuus
    7. Tehtäviä
    8. Ihmisen hedelmöitys
    9. Tehtäviä
    10. Opettaja Pia Suvivuo väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita
    11. Tehtäviä
    12. Tutkimus: Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään
    13. Tehtäviä
    14. Mikä on sukupuoliyhdyntä
    15. Tehtäviä
    16. Sukupuoliyhdyntään perehtyminen
    17. Tehtäviä
    18. Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä
    19. Linkkejä yhdyntäasennoista
    20. Mitä on itsetyydytys
    21. Tehtäviä
    22. Miesten itsetyydytys
    23. Tehtäviä
    24. Naisten itsetyydytys
    25. Tehtäviä
    26. Yhdyntäsiveyttä
    27. Tehtäviä
    28. Yhdynnän esileikit
    29. Tehtäviä
    30. Supupuolielinten koot
    31. Tehtäviä
    32. Useita yhdynnän huippuja
    33. Tehtäviä
    34. Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään
    35. Tehtäviä
    36. Seurustelu
    37. Tehtäviä
    38. Seksiin kuuluu ehkäisy
    39. Yleisohje
    40. Tehtäviä
    41. Raskauden todennäköisyys
    42. Nykyaikaiset ehkäisykeinot
    43. Hormonaaliset ehkäisimet
    44. Kemialliset ehkäisimet
    45. Mekaaniset ehkäisimet
    46. Muita ehkäisymenetelmiä
    47. Luota itseesi
    48. Tervettä järkeä on
    49. Pilkettä silmäkulmaan
    50. Tehtäviä
    51. Kestääkö seksikemia
    52. Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot
    53. Tehtäviä
    54. Jo ei seiso tai luista
    55. Tehtäviä
  54. Feminismi
    1. Feminismin muodot
    2. Liberaalifeminismi
    3. Tehtäviä
    4. Radikaalifeminismi
    5. Tehtäviä
    6. Postmoderni feminismi
    7. Tehtäviä
    8. Judith Butler
    9. Tehtäviä
  55. Identiteetti, identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
    1. Identiteetti
    2. Toiseus
    3. Tehtäviä
    4. Sosiaalinen vieraantuminen
    5. Yhteiskunta syynä
    6. Karl Marx vieraantumisesta
    7. Ongelma
    8. Köyhät kuriin
    9. Tehtäviä
    10. Sartre
    11. Tehtäviä
    12. Kriittinen teoria
    13. Tehtäviä
    14. Sosiaalinen konstruktionismi
    15. Tehtäviä
    16. Rakennetutkimus
    17. Tehtäviä
  56. Monikulttuurisuus ja muita nykyisiä kysymyksiä
    1. Mitä on kulttuuri?
    2. Tehtäviä
    3. Mitä on monikulttuurisuus?
    4. Tehtäviä
    5. Teokratia
    6. Tehtävä
    7. Kommunitarismin ja liberalismin seurauksia
    8. Tehtäviä
    9. Edvard Westermarck ja suvaitsevuus
    10. Tehtäviä
    11. Länsimainen monikulttuurisuus
    12. Tehtäviä
    13. Pelkkä kanssakäyminen ei lisää suvaitsevuutta
    14. Tehtäviä
  57. Solidaarisuus
    1. Mitä se on?
    2. Mistä se tuli?
    3. Varhainen positivismi ja solidaarisuus
    4. Tehtäviä
    5. Mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus
    6. Poliittinen kielenkäyttö
    7. Osuustoiminta ja solidaarisuus
    8. Tehtäviä
    9. Vakuutus
    10. Tehtäviä
    11. Hyvinvointivaltio
    12. Tehtäviä
    13. Tulonsiirrot
    14. Tehtäviä
    15. Miniarvoisuus ja solidarismi
    16. Tehtäviä
    17. EU
    18. Tehtäviä
    19. Sosialidemokratia
    20. Tehtäviä
    21. YK
    22. Tehtäviä
  58. Nykyajan yhteiskunnat
    1. Yhteisöllinen pääoma
    2. Tehtäviä
    3. Suunnitelmatalous
    4. Tehtäviä
  59. Tekniikka
    1. Käsitteitä
    2. Tehtäviä
    3. Tekninen tietämys
    4. Tehtäviä
    5. Tekniikka on vanhempaa kuin tiede
    6. Tehtäviä
    7. Sattuma
    8. Tehtäviä
    9. Tuotekehitys
    10. Tehtäviä
    11. Tekniikka ja ihmisen tarpeet
    12. Tehtäviä
    13. Käsityksiä tekniikasta
    14. Tehtäviä
    15. Tieteen ja tekniikan tavoitteet
    16. Tehtäviä
    17. Teknistä huuhaata
    18. Tehtäviä
    19. Uusi tekniikkaa
    20. Tehtäviä
    21. Tekniikan kehitys ja yhteiskunta
    22. Tehtäviä
  60. Situationismi
    1. Historiaa
    2. Tehtäviä
    3. Spektaakkelit
    4. Kulttuuriteollisuus
    5. Tehtäviä
    6. Vaihtoarvo määräytyy jälkikäteen
    7. Tehtäviä
    8. Tavarafetisismi
    9. Tehtäviä
    10. Brändit myyvät
    11. Tehtäviä
    12. Ihmisbrändit
    13. Tehtäviä
    14. Rekuperaatio
    15. Tehtäviä

Opetussuunnitelma

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
  • oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa
  • osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
  • osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.
KESKEISET SISÄLLÖT
  • yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
  • yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
  • yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,
  • anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
  • poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
  • nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus,
  • identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
Alku

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus

Käsitteitä



Aivopesu tarkoittaa Yleisradion uutisia.

Auktoriteetti on arvovaltainen ja luotettavana pidetty henkilö, laitos tai perinne. Suomessa tämä tarkoittaa professoria.

Radikalismi on haukkumasana, jota käytetään mm. näitä oppikirjoja vastaan. Sana "radikaali" tulee sanasta "radix", mikä tarkoittaa juurta. Joskus on sanottu, että radikalismi tarkoittaa perinpohjaisuutta.

Tehtäviä



Sosiaalinen ontologia:
  1. Mistä yhteisöllinen todellisuus muodostuu?
  2. Mikä on yhteisöllisen todellisuuden syy ja miten se vaikuttaa?
  3. Määräävätkö yhteisön rakenteet yksilön käyttäytymistä ja inhimillistä toimintaa?

Yhteiskuntafilosofia

Yhteiskuntafilosofia on filosofian osa-alue, jossa pohditaan yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä. Yhteiskuntafilosofia on osittain poliittisen filosofian kanssa päällekkäinen käsite. Erikseen on olemassa yhteiskuntatieteiden filosofia, jossa pohditaan yhteiskuntatieteisiin liittyviä filosofisia kysymyksiä.

Yhteiskuntafilosofian osa-alueita aakkosjärjestyksessä



Filosofian professori Sami Pihlström, joka on palkittu kilpailevan oppikirjan tekijänä. Pihlström on käyttänyt minun kirjoituksistani nimitystä "pohjanoteeraus".

  1. Aatteet   
  2. Auktoriteetti
  3. Avoin yhteiskunta
  4. Individualismi
  5. Kansalaisyhteiskunta
  6. Kulttuurikritiikki
  7. Modernismi ja postmodernismi
  8. Omistus
  9. Oikeudet
  10. Situationismi
  11. Sopimusteoriat
  12. Utopia
  13. Valta
  14. Vapaa tahto
  15. Vastuu
  16. Yhteisö

Tehtäviä

  • Mitä aiheita lisäisit yllä olevaan listaan?

Oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä




Oikeudenkäyttö entisinä aikoina



Seuraava kertomus on Jack Londonin (1876 – 1916) kirjasta Kulkurielämää, Arena -kirja, 1970. Lue se. Kertomusta ei tarvitse muistaa ylioppilaskirjoituksissa.

Nuo sivustamiehet olivat kylläkin pummeja, mutta keskellä asteleva ei ollut. Minä ohjasin askeleeni katukäytävän laitaan antaakseni tuon kolmikon mennä ohitse.

Mutta se ei mennytkään. Keskimmäisen miehen sanoessa jotakin kaikki kolme pysähtyivät ja hän puhutteli minua.



Suomessa pummeja kutsuttiin irtolaisiksi ja heitä pidettiin rikollisina. Sittemmin irtolaislait on kumottu.

Silmänräpäyksessä selvisi tilanne minulle. Tuo oli lentä­vä ja nuo pummit pidätettyjä. Laki-Jukka oli aikaisin saalista vaanimassa. Saaliiksi jouduin minäkin.

Jos koke­muksiini olisi kuulunut käsitys siitä, mitä seuraavina kuu­kausina oli edessä, niin olisin juossut henkeni edestä. Hän olisi saattanut ampua, mutta osata olisi pitänyt, jos mieli pysäyttää. Ei olisi voinut juosta perässä, sillä kaksi pummia pivossa on parempi kuin yksi karussa.

Mutta minä pysäh­dyin kuin kuva hänen puhutellessaan. Keskustelumme oli lyhyt.



-Missä hotellissa asutte?

Siinä se. En tuntenut yhdenkään sen paikan hotellin nimeä enkä voinut väittää asuvani missään niistä. Mutta olin aikaisin liikkeellä. Kaikki minulle epäedullisia seikko­ja. Saavuin äsken, selitin.

Well, käännyhän ympäri ja astele edessäni, mutta ei kaukana. Joku haluaa tavata sinua.

Niin olin kiikissä. Tiesin kyllä, kuka minua halusi tavata. Ja niin kulki tieni, takanani etsivä ja kaksi pummia, suoraa päätä kaupungin vankilaan. Meidät tarkastettiin ja pantiin kirjoihin. En muista millä nimellä sinne jouduin. Ilmoitin nimekseni Jack Drake, mutta kun taskustani löytyi Jack Londonille osoitettuja kirjeitä, seurasi selityksiä, joita en enää muista, enkä siis nyt tiedä, jäinkö Drakeksi vai Londoniksi.

Mutta toisen tai toisen niistä täytyy löytyä Niagara Fallsin vankiluettelosta. Tapahtuma-aika oli kesäkuun loppupuoli 1894. Joitakuita päiviä myöhemmin alkoi suuri rautatielakko.

Toimistosta meidät vietiin Pummiin lukon taa. Tämä oli pienempäin rikollisten osasto, iso yhteishäkki, ja kun pummit muodostavat näiden pääosan, on heidän rauta­häkkinsä nimeksi tullut Pummi.

Täällä oli jo useita samana aamuna tavattuja tovereita, ja vähän väliä avautui ovi ja pari kolme tuupattiin sisään. Lopuksi, kun meitä oli kuusitoista, vietiin meidät ylös oikeussaliin.

Ja rehellisesti kuvailen nyt, mitä siellä tapahtui, sillä tiedän Amerikan kansalaisen arvoni siellä saaneen täräyksen, josta en kos­kaan ole täysin parantunut.



Oikeussalissa oli kuusitoista pidätettyä, tuomari ja kaksi oikeudenpalvelijaa. Tuomari näytti itse pitävän pöytäkir­jaa. Ei mitään todistajia. Ei yhtään Niagara Fallsin kansa­laista katsomassa, kuinka oikeutta jaettiin heidän yhteis­kunnassaan.

Tuomari silmäsi juttuluetteloa ja sanoi ni­men. Pummi nousi. Tuomari katsoi oikeudenpalvelijaan. Irtolaisuus, teidän kunnianarvoisuutenne, sanoi tämä.

Kolmekymmentä päivää, sanoi hänen kunnianarvoisuu­tensa.

Pummi istahti, tuomari lausui toisen nimen, ja toinen pummi nousi.

Ensi pummin juttu oli vienyt täsmälleen viisitoista sekun­tia. Seuraava kävi yhtä nopeasti. Irtolaisuus, teidän kun­ nianarvoisuutenne ja kolmekymmentä päivää.



Se kävi kuin kello, 15 sekuntia ja 30 päivää.

Mykkää karjaa, mietin minä itsekseni. Mutta annas kun vuoroni tulee, niin näytänpä hänen kunnianarvoisuudel­leen. Muutteeksi tämä juuri nyt antoi eräälle syytetyistä puheenvuoron. Sattumalta ei tämä ollut oikea pummi.

Hänellä ei ollut ammatin merkkejä. Jos hän olisi tullut
luoksemme jossakin rautatien vesitynnyrin luona odotellessamme tavarajunaa, olisimme siekailematta luokitelleet hänet "kisakissain" joukkoon.

Nimi vastaa arkajalkoja Pummien Maassa. Tämä oli jo ikäihminen - siinä neljän­kymmenenviiden vaiheilla, arvaan. -Hartiat vähän kuma­rassa ja kasvot ahavoituneet.

Vuosikausia oli hän, oman kertomuksensa mukaan, ollut ajurina, muistaakseni Lockportissa, New-Yorkin valtiossa. Liike lakannut menestymästä ja 1893:n huonona aikana sulkenut ovensa. Miehemme oli saanut työtä loppuun asti, mutta viime aikoina hyvin epäsäännöllisesti.

Hän kuvaili sitten vaikeuksiaan työnhakumatkoilla seuraavien kuukau­sien kuluessa - paljon oli työttömiä. Vihdoin hän, arvellen Järvien puolessa saavansa paremmin työtä, lähti Buffa­loon.



Tietysti olivat rahat lopussa, ja tässä hän oli. Siinä kaikki.

Kolmekymmentä päivää, sanoi tuomari ja lausui seu­raavan nimen. Pummi nousi. Irtolaisuus, teidän kun­nianarvoisuutenne, sanoi oikeudenpalvelija. Kunnianarvoisuus sanoi: Kolmekymmentä päivää.

Ja niin jatkui toimitus, 15 sekuntia ja 30 päivää kutakin kohti. Oikeuden koneisto kävi sileästi. Nähtävästi ei kun­nianarvoisuus ollut vielä syönyt aamiaistaan ja siksi piti kiirettä.

Mutta minun amerikkalainen vereni kuohui. Takanani oli useita sukupolvia amerikkalaisia esi-isiä. Niiden va­pauksien joukossa, joiden puolesta esi-isäni olivat taistel­leet ja kuolleet, oli oikeus vastata valamiehistön edessä. Tämä oli perintöni, heidän verensä pyhittämä, ja minun velvollisuuteni oli sitä puolustaa.

All right, minä uhosin itsekseni; varropas kun pääset minuun.

Hän pääsi. Nimeni, mikä se nyt olikaan, huudettiin. Irtolaisuus, teidän kunnianarvoisuutenne, kuului, ja minä aloin puhua. Mutta tuomari alkoi puhua ihan yht'aikaa ja sanoi: Kolmekymmentä päivää.

Minä aloin sanella vastalausetta, mutta hän lausui jo listastaan seuraa­van nimen. Kunnianarvoisuus pysähtyi vain sen verran, että sai sanotuksi minulle: Suus kiinni!

Oikeudenpalve­lija painoi minut istualleni, ja samalla oli jo seuraava saanut 30 päiväänsä ja sitä seuraava oli myös saamassa.



Kun me kaikki olimme saaneet kolmekymmentä päi­väämme, niin tuomari, juuri lähtemäisillään, kääntyi vielä Lockportin mieheen - ainoaan, jonka oli antanut puhua, ja kysyi: Miksi jätitte työpaikkanne?

Kun tämä ajomies oli juuri selittänyt, että työpaikka oli jättänyt hänet, ällistyi hän. Alkoi sitten hapuilla: Teidän kunnianarvoisuutenne kysymys on niin omituinen ...

Kolmekymmentä päivää lisää, kun jätitte työnne, sanoi tuomari, ja oikeuden istunto oli päättynyt. Tämä oli tulos. Ajuri sai 60, me muut 30 päivää.

Meidät vietiin taas lukon taaja annettiin aamiaista. Se oli hyvä aamiainen vankila-ateriaksi ja paras, minkä kuukau­teen olin saava.

Mutta ällistynyt olin. Tuomittu olin, pilanäytelmätuo­miolla, missä minulta oli kielletty oikeuteni saada valamie­histö, vieläpä alkeellisinkin oikeus vastata kysymykseen, myönnänkö itseni syylliseksi.

Toinen seikka, jonka puoles­ta isäni olivat taistelleet, kummitteli aivoissani - habeas corpus (persoonallinen loukkaamattomuus). Minä näytän niille! Mutta kun minä vaadin saada tavata lakimiestä, niin minulle naurettiin.



Habeas corpus oli oiva oikeus, mutta minkä arvoinen se oli minulle, kun en saanut tavata ketään ulkopuolista.

Mutta minä näytän niille! Eivät ne minua voi täällä ikääni pitää. Odottakaahan, kun pääsen ulos. Sitten tulee teidän vuoronne. Kyllä minä tunnen lakia ja tiedän mikä on oikeuteni, ja minä paljastan.

Vahingonkorvaus, jutut ja hälyttävät sanomalehtiuutiset tanssivat silmissäni, kun vartijat tulivat hoputtamaan meitä toimistoon.

Poliisi napsautti käsiraudat oikeaan ranteeseeni. Oohoo, ajattelin, uusi oikeudenloukkaus; odottakaahan. Rautaini toinen rengas livautettiin neekerin vasempaan ranteeseen.

Tehtäviä

    1. Ottakaa selvää siitä, mitä kansanryhmiä Suomessa pidettiin irtolaisina.
    2. Millä tavoilla irtolaiset ansaitsivat elantonsa?
    3. Ottakaa selvää siitä, mitkä kansanryhmät haluaisivat, että Suomen irtolaisia alettaisiin taas rangaista.

Mitä oikeudenmukaisuus on



Perinteisesti oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että kukin saa sen, mitä hänelle kuuluu.

Eriävä mielipide: Oikeudenmukaisuus on mielivaltaa

seppanen

Pekka Seppänen.

Talouselämä - lehti, Pekka Seppänen 8.5.2009

Oikeudenmukaisuus-sanaa kuulee yhä useammin. Oikeudenmukaisuus on jotakin niin itsestään selvästi hyvää, että siihen voi vedota, jos ei muuta keksi.

Epämiellyttävät asiat taas voi aina tuomita sillä perusteella, että ne eivät ole oikeudenmukaisia:
Mikael Liliuksen ja muiden optiomiljonäärien palkkiot eivät ole oikeudenmukaisia. Ampumahiihtäjä Kaisa Variksen viimeisimmän doping-käryn mitätöityminen muotoseikkojen vuoksi ei ollut oikeudenmukaista. Yt-neuvottelujen tuottamat irtisanomiset eivät ole oikeudenmukaisia.
Yhteistä näille tapauksille on se, että lopputulosta ei pidetä oikeudenmukaisena, vaikka lopputulos on ehdottoman oikeudellinen.

Oikeudenmukaisuudesta puhuminen on arveluttavaa ja vaarallista. Oikeudenmukaisuus on nimittäin oikeudellisuuden pahin vihollinen.

Mieluummin oikeudellisuus kuin oikeudenmukaisuus.

Oikeudellisuus tarkoittaa sitä, että tekoja arvioidaan tekohetkellä voimassa olleiden sääntöjen mukaan.

Oikeudenmukaisuus tarkoittaa päinvastoin sitä, että tuomioita jaetaan mielivaltaisesti, pärstäkertoimen tai poliittisen tarkoituksenmukaisuuden perusteella.

Oikeutta jaetaan tyypillisimmillään riippumattomissa tuomioistuimissa. Oikeudenmukaisuutta jaetaan tyypillisimmillään diktatuurimaissa, rikollisjärjestöissä ja työpaikkojen kahvipöydissä.

schmitt

Professori Carl Schmitt (1888 – 1985)

Kansallissosialistinen oikeusteoreetikko Carl Schmitt lanseerasi 1930-luvun Saksassa käsitteen Gerechtigkeitsstaat, oikeudenmukaisuusvaltio.

Schmitt vaati porvarillis-juutalaisen oikeusvaltion korvaamista kansallissosialistisella oikeudenmukaisuusvaltiolla.

Oikeudenmukaista oli ennen kaikkea Johtajan tahdon toteuttaminen.

Samanlaista oikeudenmukaisuuskäsitettä hellivät myös rikollisjärjestöt. Oikeudenmukaisuus tarjoaa kostajalle riittävän syyn kostoon.

Romantisoidut mafiafilmit kertovat veljeskunnista, jotka ottavat oikeudenmukaisuuden omiin käsiinsä.

Katsojan kuuluu samastua Kummisetä II -elokuvan mafiajohtaja Vito Corleoneen (oikeasti näyttelijä Robert de Niroon). Tämä ryhtyy jakamaan New Yorkin italialaisyhteisölle oikeudenmukaisuutta ja tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä.

Suomen historiassa esikuviksi ovat kelvanneet sekä oikeusvaltion että oikeudenmukaisuusvaltion sankarit.

Kaarlo Kramsu runoilee kapinajohtaja Jaakko Ilkasta kertovissa säkeissään, että Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki.

runeberg

Runoilija J.L. Runeberg (1804 –  1877)

J.L. Runeberg puolestaan marssittaa Vänrikki Stoolin tarinoissa näyttämölle Kuopion läänin maaherran Olof Wibeliuksen. Tämän sanat ovat yhtä legendaariset kuin Jaakko Ilkan sanat, joskin päinvastaiset: Laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää.

Kramsu on muodikkaampi kuin Runeberg. Oikeudenmukaisuus kiehtoo enemmän kuin tylsä oikeudellisuus.

Terroristi on aina oikeudenmukaisuuden asialla. Lakiin ja oikeuteen vetoava on vallanpitäjien asialla oleva niuhottaja.

Oikeudenmukaisuus on niitä ominaisuuksia, joita esimiehiltä toivotaan työelämässä kaikkein eniten.

Ei olekaan yllättävää, että esimiehet tähdentävät innokkaasti oikeudenmukaisuuttaan. Oikeudenmukaisuus lukee jokaisen johtajan itsearviointilomakkeessa ylimpänä.

Johtajat hokevat oikeudenmukaisuutta, työntekijät kokevat epäoikeudenmukaisuutta.

Oikeudenmukaisuuden tunne on työpaikoilla korkeimmillaan silloin, kun kaikki saavat saman verran.

Mikään taas ei synnytä niin paljon epäoikeudenmukaisuuden tunnetta kuin se, että palkkiot jaetaan suhteessa suorituksiin. Toisen paremmuus on jo sinänsä sietämätöntä, saati se, että paremmuudesta kaiken lisäksi vielä palkitaan.

nainen

Organisaation tehokkaimpia polttoaineita ovat kosto, kauna ja kateus. Ne esiintyvät mieluiten oikeudenmukaisuuden nimellä.

Oikeudenmukaisuus tarkoittaa aina sitä, että itselle kuuluisi enemmän.

Ne, jotka hokevat oikeudenmukaisuuttaan, hokevat yleensä myös rehellisyyttään.

Rehellisyydellään kerskailevat osoittautuvat tosin yleensä kaikkein epärehellisimmiksi. Rehellisen ei tarvitse koko ajan vakuutella rehellisyyttään.

Suomalaisessa kanssakäymisessä mikään ei kerro epärehellisyydestä niin selvästi kuin rehellisyydestä puhuminen. Ellei sitten etunimen käyttö puhuttelussa.

Pekka, mä sanon tän sulle ihan rehellisesti, kahden kesken.

Kysypä joskus mitä rehellinen esimies tai rehellinen johtaja tarkoittaa, kun hän vakuuttelee oikeudenmukaisuuttaan. Vastaako hän, että oikeudenmukaista on panna irtisanomislistan kärkeen se, joka kerran nolasi pomon.

Tai että oikeudenmukaista on hankkiutua eroon siitä alaisesta, joka voisi jonakin päivänä viedä johtajalta johtajan paikan.

yes-woman

Tai että oikeudenmukaista on antaa ylennys sille kaikkein läpinäkyvimmälle jees-naiselle.

Kolumnin kirjoittaja ei tunnusta olevansa oikeudenmukainen.

Oikeudenmukaisuuden lajeja

Arvo on hyvänä, oikeana tai tavoiteltavana pidetty asia.

Itseisarvo on arvo, joka ei perustu muihin arvoihin tai päämääriin.

Muodollinen oikeudenmukaisuus (formaalinen oikeudenmukaisuus) vallitsee, jos oikeusperiaatteita sovelletaan puolueettomasti ja johdonmukaisesti riippumatta siitä, ovatko oikeusperiaatteet itse oikeudenmukaisia.

Oikeudenmukaisuus on niiden oikeuksien (esimerkiksi vapaus ja tasa-arvo) kokonaisuus, joita pyritään toteuttamaan (substantiaalinen oikeudenmukaisuus).

Annetun säännön johdonmukaista soveltamista säännön sisältöön katsomatta kutsutaan proseduraaliseksi oikeudenmukaisuudeksi. (Käytännössä on usein vaikea erottaa formaalista ja proseduraalista käsitystä, vaikka periaatteessa ero on selvä.)

Sisällöllisessä oikeudenmukaisuudessa on kysymys juuri niistä sisällöllisistä kysymyksistä, jotka jäävät (eri syistä) sekä formaalisen että proseduraalisen oikeudenmukaisuuden käsitteen ulkopuolelle. Esimerkiksi kysymykset siitä, mitkä asiat lasketaan “ansioksi” erilaisia hyviä asioita tai velvollisuuksia jaettaessa oat tyypillisiä sisällöllisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä.



Sovittava oikeudenmukaisuus on kysymyksessä, kun tarkastellaan milloin ja mistä syistä rangaistus on oikeutettu.

Monet tarkoittavat oikeudenmukaisuudella lakien noudattamista ja tasapuolisuutta. Tähän voidaan huomauttaa, että lait voivat olla epäoikeudenmukaisia.

Korjaava oikeudenmukaisuus käsittelee tasapuolisuutta vahinkojen korvaamisessa.



Vaihdannan oikeudenmukaisuus käsittelee palkkojen, hintojen ja muun vaihdannan tasapuolisuutta.

Jaon oikeudenmukaisuus (distributiivinen oikeudenmukaisuus) käsittelee voimavarojen tasapuolista käyttöä.
Jotkut (esimerkiksi Karl Marx), ovat ehdottaneet voimavarojen jakoa jokaisen tarpeiden mukaan.

Toiset ovat ehdottaneet sellaista voimavarojen jakoa, joka pitkällä tähtäyksellä tuottaa eniten hyötyä.

Eräät ovat ehdottaneet, että voimavarat kuuluvat yhtäläisesti kaikille.

Toiset ovat olleet sitä mieltä, että markkinavoimat toteuttavat automaattisesti oikeudenmukaisen jaon.

Jotkut ovat yhdistelleet kahta edellistä käsitystä.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa lakon oikeutuksesta palkkojen korottamiseksi.
  2. Tutkikaa mistä syistä ja millaisissa tapauksissa yksilö joutuu Suomessa vahingonkorvauksiin?
  3. Voiko koululaisten keskinäinen väkivalta johtaa korvauksiin? Millaisiin korvauksiin se voi johtaa?
  4. Tutkikaa kuinka suuria korvauksia on maksettu suuronnettomuuksissa?
  5. Mitä tarkoittaa vastuuvakuutus? Missä ammattikunnissa vastuuvakuutus on välttämätön?
  6. Onko Suomen oikeuslaitos muodollisesti oikeudenmukainen, ts. onko laki kaikille sama?
  7. Keskustelkaa markkinavoimien hyvistä ja huonoista puolista.
  8. Millainen on oikeudenmukainen opettaja?
  9. Entä oikeudenmukainen oppilas?

Oikeussubjekti

Oikeussubjekti on lakitieteessä sellainen taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi. Tätä ominaisuutta kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi. Oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt, joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.



Eläin tai ympäristö ei ole oikeussubjekti. Niiden oikeudellinen asema on järjestetty oikeussubjekteihin kohdistettujen ohjeiden tai kieltojen avulla. Eläin ei itse voi vaatia oikeuksiensa toteuttamista tuomioistuimessa.

Eläin katsotaan lähinnä esineeksi, vaikka joissain oikeusjärjestyksissä on tunnustettu, että eläimilläkin voi olla itsenäisiä perusoikeuksia kuten oikeus elämään.

Tehtäviä

  • Onko koulu oikeussubjekti?

Oikeusvaltio



Valtio on ihmisyhdyskunta, joka määrätyllä alueella käyttää omintakeista ja pysyvää valtaa.

Oikeusvaltion määritelmään sisältyy kuusi oikeusvaltioperiaatetta:
  1. valtio on järjestetty oikeussäännöin;
  2. sekä valtioelinten ja viranomaisten että kansalaisten on toimittava näiden oikeussääntöjen mukaisesti (laillisuusperiaate);
  3. valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja erityiseen, vaikeutetuin menettelyin säädettyyn perustuslakiin;
  4. yksilön oikeusasemasta (oikeuksista ja velvollisuuksista) voidaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen yksilö voi itse vaikuttaa;
  5. oikeussääntöjä soveltavat yksittäistapauksiin riippumattomat tuomioistuimet; ja
  6. yksilön asemaa suojaavat suhteessa sekä valtioon että muihin yksityisiin perustuslaissa säädetyt perusoikeudet.

Tehtäviä

  • Onko Suomi oikeusvaltio?

Oikeus vedota


 
Oikeudenomistajalla on oikeus vedota lakiin, siveyteen, sääntöihin tai arvoihin.

Positiivinen oikeus

Positiivinen oikeus on
  • A. oikeutta (etuutta), joko siveellistä tai lakisääteistä, saada jotain niin että sen tuottaa joku toinen henkilö tai ihmisryhmä (useimmiten valtio), tai
  • B. voimassa olevaa kirjoitettua lakien kokonaisuutta, toisin sanottuna sovellettavaa kirjoitettua lakisäännöstöä.
Positiiviset oikeudet (merkityksessä A) toisinaan asetetaan vastakkain negatiivisten oikeuksien kanssa, jotka ovat oikeuksia olla olematta toisen tointen kohteena. Positiivinen oikeus edellyttää toimintaa, kun taas negatiivinen oikeus kieltää toiminnan.



Esimerkiksi, oikeus koulutukseen on positiivinen oikeus, koska koulutus on väistämättä tuotettava toisten positiivisten tekojen avulla. Koulujärjestelmä, opettajat ja aineistot täytyy antaa, jotta sellainen oikeus täyttyisi.

Sen sijaan oikeus olla turvassa kotonaan on negatiivinen oikeus. Jotta se oikeus täyttyisi, toisten ei tarvitse tehdä mitään tekoja (ellei ajatella sitä, että kodin loukkaukselta ennalta ehkäisemään tarvittaneen poliisivoimia ja rangaistusuhkia, ja onnettomuuksilta pelastamaan tarvittaisiin pelastusjärjestelmä - palonsammuttajat jne), vaan pelkästään pidättyä tietyistä teoista, kuten tunkeutumisesta ja murtautumisesta.

Eri poliittiset aatteet esittävät erilaisia käsityksiä positiivisista ja negatiivisista oikeuksistaa. Sosialismissa ja sosialidemokratiassa positiivisia oikeuksia pidetään olennaisena osana yhteuskunta- tai hallitussopimusta: jotain minkä yhteiskunta lupaa kaikille jäsenilleen. Näissä aatteissa ei tehdä erityistä eroa positiivisten ja negatiivisten oikeuksien välillä, vaan ne yleensä luetellaan yhdessä.

Aate on yksilön todellisuuskäsitystä hallitseva tai yhteisölle ominainen yleisluonteinen käsitys tai pyrkimys, se on välittömistä tarpeista riippumaton, mahdollisesti olemalla niille myös vastakkainen. Toisessa yleiskielen merkityksessä aate on yleisesti ajatus, mieleenjohtuma, jonka tarkoitus on esim. kehittää ongelmaan ratkaisu

Libertaarit ja muut positiivisten oikeuksien arvostelijat ajattelevat että positiiviset oikeudet voidaan taata kenelle tahansa ainoastaan tinkimällä toisten negatiivisista oikeuksista.



Lepikon torppa.

Esimerkiksi jos kansalaisella olisi oikeus taloon, se tarkoittaisi sitä että mikäli hän ei rakentaisi tai hankkisi taloa itselleen, toisten olisi hänelle sellainen hankittava. Tämä ei ole siveellinen pakko (toisten pitäisi hankkia talo pelkästä lähimmäisenrakkaudesta) vaan pikemminkin poliittinen pakko: valtion on velvoitettava toiset hankkimaan talo (yleensä verotuksen kautta).

Tämä poliittinen pakko loukkaisi väistämättä (negatiivista) oikeutta yksityisomaisuuteen. Jos yhden henkilön omaisuutta voidaan oikeutetusti ottaa toisen henkilön talon hankkimiseen, silloin tällä ensimmäisellä henkilöllä ei voida sanoa olevan oikeutta kyseiseen omaisuuteen.

Monet positiiviset oikeudet ovat luonteeltaan taloudellisia: niihin liittyy oikeudenhaltijan oikeus johonkin taloudelliseen etuun kuten asumiseen, työhön, eläkkeeseen tai lääkkeeseen. Useimmissa sosialidemokraattisissa järjestelmissä nämä oikeudet taataan jonkinlaisella sosiaaliturvajärjestelmällä, jossa julkisia varoja käytetään näihin tarkoituksiin.



Vastaavasti negatiiviset oikeudet eivät yleensä ole suoraan taloudellisia luonteeltaan, vaikka oikeus omaisuuden turvaan käsitetään taloudelliseksi negatiiviseksi oikeudeksi siinä suhteessa, että se sisältää vapauden varkaudesta tai valtion takavarikoinnista. Muita negatiivisia oikeuksia ovat esimerkiksi ilmaisunvapaus, lehdistönvapaus ja uskonnonvapaus ja ateisminvapaus.

Positiivisen oikeuden käsite on hyvin samanlainen kuin Isaiah Berlinin käsite positiivinen vapaus (jota hän itse arvosteli voimakkaasti).

Tehtäviä

  1. Mitä positiivisia oikeuksia sinuilla on?
  2. Mitä negatiivisia oikeuksia sinulla on?
  3. Minkä oikeuden haluaisit itsellesi entisten lisäksi?
  4. Onko Suomen kansalaisella oikeus asuntoon?
  5. Onko Suomen kansalaisella oikeus ravintoon?

Mihin oikeudet perustuvat



Siitä, mihin oikeudet perustuvat, ei ole yksimielisyyttä.

Joidenkin mielestä oikeus on ristiriitatilanteessa ensisijainen oikeudenomistajan tahtoon nähden.

Joidenkin mielestä oikeuksien tehtävänä on suojata oikeudenomistajan etuja.

Tehtäviä

  • Keksikää viisi keskenään ristiriitaista perustelua sille, mihin oikeudet perustuvat.

Oikeuden lajeja

Oikeuksiin kuuluvat mm. vapaudet, saantioikeudet, valtuudet ja koskemattomuusoikeudet.

Lailliset oikeudet perustuvat inhimillisten lainsäätäjien laatimiin lakeihin, luonnonoikeus ns. luonnollisiin oikeuksiin.

Yhteisöillä voi olla sääntönsä ja siveytensä.

Kansainvälinen tapaoikeus muodostuu valtioiden käytännöistä, jotka ne hyväksyvät sitoviksi. Oikeuden määrittämisessä käytetään toissijaisina keinoina tuomioistuimen päätöksiä ja johtavien asiantuntijoiden kirjoituksia.

Eräiden mielestä lakien on perustuttava luonnollisiin oikeuksiin, toisten mielestä luonnollisia oikeuksia ovat vain perusoikeudet, kolmansien mielestä luonnollisia oikeuksia ei ole olemassakaan.

Tehtäviä

  • Mihin sotarikosaoikeudenkläynnit perustuvat?

Luonnollinen laki



Naturalismi

Naturalismi voi tarkoittaa seuraavia asioita:

   1. Taiteessa: äärimmäiseen todenmukaisuuteen pyrkivä, myös kielteisiä ilmiöitä kuvaava kirjallisuus- ja
   2. Filosofiassa: käsitys että todellista on vain fyysinen luonto ja että kaikki ilmiöt ovat tieteellisesti selitettävissä.
         1. Olemassaolon naturalismi
         2. Tietoteoreettinen naturalismi
 3. Siveellinen naturalismi

Olemassaoloa koskeva naturalismi (lat. natura, luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään. Yliluonnollisia asioita ei ole olemassa.

Voidaan ehkä sanoa, että olemassaolon naturalismi määrittelee epäsuorasti käsitteitä "luonto" ja "on olemassa".

Tietoteoreettisen (tieto-opillisen) naturalismin mukaan luonnossa havaittavat ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon perustuvilla syillä. Tietoteoria ei ole itsenäinen, vaan se tukeutuu tietoon, jonka tiede ja arkikokemus voivat tarjota. Tietoteoreettinen naturalismi ei ota kantaa siihen, onko yliluonnollisia asioita olemassa, toisin kuin olemassaolon naturalismi.

Siveellinen naturalismi on käsitys, jonka mukaan siveys on kokemusperäinen ja sitä voidaan tutkia kuten mitä tahansa muuta luonnollista ominaisuutta. Naturalisteille on tyypillistä palauttaa useat ihmisen psyykkiset ilmiöt luontoon.



Aristoteles  (384–322 eaa.).

Naturalismi kehittyi alun perin antiikin aikana ja sen ensimmäiseksi edustajaksi mainitaan usein Aristoteles. Hän ajatteli ihmisen elävän hyvää elämää eläessään niin sanottua tavallista ihmiselämää.

Telos on päämäärä muinaiskreikassa. Aristoteleen mukaan se kuuluu oliolajin olemukseen.

Myös siveyden ajatellaan naturalistisesti olevan ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus. Naturalistien mukaan ristiriitatilanteita ei synny, mikäli ihminen voi järkensä avulla ymmärtää, että toisilla ihmisillä on vastaavia tarpeita kuin hänellä ja ottaa ne harkinnassaan huomioon.

Esimerkiksi Humen giljotiinin mukaan tosiasioista ei voi päätellä, miten pitäisi toimia. Tällöin  haluista ei voi päätellä siveellisen toiminnan ohjeita.

Naturalismi voidaan katsoa asennoitumiseksi, jonka mukaan siveyttä ei tarvitse mitenkään irrottaa inhimillisestä todellisuudesta.

Etiikka on siveystutkimus.


Tehtäviä

    * Mitä tarkoittaa naturismi?




Luonnonoikeus (lat. ius naturale; myös luontaisoikeus, luonnollinen laki, lex naturalis) on yhteisnimitys sellaisille siveys- ja oikeuskäsityksille, joiden mukaan on olemassa yleisesti päteviä, kulttuurista ja ihmisestä riippumattomia arvoja. Näin ollen ihmisen säätämän lainsäädännön ja oikeuden on oltava sopusoinnussa luonnonoikeudellisten arvojen kanssa ollakseen siveellisesti oikeutettua. Luonnonoikeudellisina arvoina on pidetty esimerkiksi yksilön oikeutta elämään, omaisuuteen ja vapauteen.

Luonnonoikeudelle vastakkainen ajattelusuuntaus on oikeuspositivismi, jonka mukaan lain ja siveyden välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä. Monen, varsinkin valistusaikana syntyneen luonnonoikeusfilosofian mukaan ihminen pystyy järkensä avulla ainakin joiltakin osin tavoittamaan tämän siveyden ja oikeuden.

Luonnonoikeus on peräisin stoalaiseilta. Antiikin Kreikassa luonnonoikeus korosti järjestystä (Solon), lakeja kärsivien turvaksi (Perikles), oikeudenmukaisuutta (Platon) ja järkeä (Aristoteles).

Hyödykkeet tuli jakaa kansalaisten tarpeiden ja ansioiden mukaan, ja velvoitteet tuli pitää tasapainossa. Myös roomalaiset ja kristilliset filosofit, kuten katolisen kirkon virallisesti tunnustama filosofi Tuomas Akvinolainen, omaksuivat luonnonoikeuden. Jotkut uskonnolliset filosofit ovat pitäneet luonnonoikeutta jumalan asettamana oikeutena, jota pakanatkin voivat tajuta.

Toiset pitävät luonnonoikeutta uskonnosta riippumattomana oikeutena. Alun perin luonnonoikeus oli usein seuraussiveyttä, mutta monet myöhemmät luonnonoikeuden esitykset edustavat velvollisuussiveyttä.



Hugo Grotius (1583–1645).

1600- ja 1700-luvulla syntyi protestanttinen luonnonoikeus, jonka tärkeimpiä kehittäjiä olivat Hugo Grotius (1583–1645) ja Samuel von Pufendorf (1632–1694).

Myös monet liberalismin perustajat, kuten John Locke, kannattivat luonnonoikeuksia, ja niitä kannattavat monet myöhemmätkin liberaalit ja libertaarit, kuten Murray Rothbard. 1700-luvulla luonnonoikeuksia julistettiin yleisiksi ihmisoikeuksiksi Amerikan (Yhdysvaltojen perustuslaki 1787) ja Ranskan vallankumouksessa (Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistus 1789).

Toisen maailmansodan jälkeen luonnonoikeudellinen käsitys kirjattiin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (1948).

Toisen maailmansodan jälkeen saksalainen Gustav Radbruch vaati oikeuden uudistamista ja paluuta luonnonoikeuteen. Periaate laki on laki on kyseenalaistettava.

J. Budziszewski on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana puolustanut luonnonoikeuden käsitettä useissa kirjoissaan. Hänen mielestään luonnonoikeuden periaatteet ovat sellaisia, joita ihminen ei voi olla tietämättä. Tieteellisen julkaisutoimintansa lisäksi Budziszewski tunnetaan kristillistä apologetiikkaa käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, mukaan luettuna nuoret ja yliopisto-opiskelijat.


Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mitkä kaikki ihmisoikeussopimukset ovat voimassa Suomessa.

Oikeudenomistajan asema

Tavallisesti oikeudet liittyvät oikeudenomistajan asemaan.

Kansalaisoikeudet ja ihmisoikeudet

Kansalaisoikeudet perustuvat kansalaisuuteen, ihmisoikeudet siihen, että on ihminen. Vastaavasti voidaan puhua naisten, lasten, mustien, potilaiden jne. oikeuksista.

Ihmisoikeudet ovat käsitteellisesti hyvin lähellä luonnollisia oikeuksia.


Ihmisoikeussopimukset

Ihmisoikeuksille on  pyritty luomaan lain asema esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevalla sopimuksella ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella.

Nykyiset ihmisoikeussopimukset sisältävät negatiivisia oikeuksia ja positiivisia oikeuksia. Negatiivisiin oikeuksiin kuuluvat vapaudet, positiivisiin oikeuksiin sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet.

Sopimusten ratifiointi



Sopimusta allekirjoitetaan.

Ratifiointi tarkoittaa sopimuksen lopullista hyväksymistä, vahvistamista ja saattamista voimaan.

Ratifiointia käytetään etenkin valtioiden välisissä valtiosopimuksissa, joiden voimaansaattaminen edellyttää kansallisten elinten – Suomessa eduskunnan – vahvistusta.

Tällöin sopimusteksti hyväksytään neuvottelijoiden allekirjoituksilla, ja voimaan saattaminen tapahtuu eduskunnan hyväksymällä hallituksen esityksestä annetulla lailla.

Tämän jälkeen tapahtuu ratifiointi, yleensä tallettamalla ratifiointiasiakirjat, jolloin neuvottelijat tai muu sopijapuolen edustaja saatuaan täydet valtuudet sopia siten kuin neuvotteluissa sovittiin, lopullisesti sitoutuu sopimukseen.

Ensi vaiheessa hyväksytty sopimus on siten itse asiassa mihinkään sitomaton neuvottelijoiden antama lupaus siitä, että heidän edustamansa taho tulee hyväksymään sopimuksen, ja että neuvottelijat tekevät kaiken voitavansa, jotta heidän edustamansa taho hyväksyy saavutetun neuvotteluratkaisun.



Kieltäytyminen ratifioimasta ei ole poikkeuksellista, ja siihen suhtaudutaan joskus ymmärtäväisesti, jos sitä esiintyy harvoin. Jos sitä esiintyisi useammin olisi seurauksena se, että tahoon ei enää luotettaisi neuvottelukumppanina. Sen tahon, joka on nimittänyt neuvottelijat edustajikseen edellytetään kunnioittavan edustajiaan, ja on yleensä siis annettava valtuudet ratifiointiin.

Usein kuitenkin tapahtuu, että esimerkiksi kansalliset poliittiset ailahtelut johtavat siihen, ettei neuvottelijoiden saavuttaman lopputuloksen taakse enää saada riittävää enemmistöä, jolloin sopimus sen tahon osalta raukeaa.

Tehtäviä

  • Onko sellaisia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joita Suomi ei ole ratifioinut?
  • Miksi useat islamilaiset maat eivät hyväksy edes Ihmisoikeuksien julistusta?
  • Kumpi sitoo Suomea vahvemmin, ihmisoikeussopimukset vai perustuslaki?

Oikeudenomistajat



Oikeuksia on myös pyritty luokittelemaan niiden ihmisjoukkojen perusteella, jotka ovat oikeudenomistajia.

Oikeus periä velka takaisin voi olla sekä yksilöllä että yhteisöllä.

Oikeus periä velkansa on passiivinen, kun taas itsepuolustusoikeus on aktiivinen.

On myös oikeuksia ns. kolmansia osapuolia kohtaan.

Tehtäviä

  • Pitääkö unohtunut velka maksaa?

Yleiset ja yksityiset oikeudet

Sanavapaus on yleinen oikeus kun taas miehen ja vaimon väliset oikeudet ovat yksityisiä.

Tehtäviä

  • Mitä sananvapauden rajoituksia Suomessa on?

Oikeudet ja velvollisuudet

Joskus oikeudet asetetaan velvollisuuksien vastakohdaksi, joskus oikeuksien ja velvollisuuksien ajatellaan kuuluvan samaan kokonaisuuteen.

On oikeuksia, jotka eivät sisällä velvollisuuksia.



Sinulla voi olla oikeus pysäköidä autosi johonkin paikkaan, mutta sinulla ei ole velvollisuutta tehdä sitä.

Usein sanotaan, että jollain on oikeus tehdä jotakin, koska tekoa pidetään siveellisesti hyväksyttävänä.

Joskus minulla on oikeus tehdä jotain, mutta sitä ei kuitenkaan pidetä siveellisesti hyväksyttävänä.

Ystävälläni ei ole oikeuttaa vaatia minua auttamaan häntä, mutta hän voi pitää auttamatta jättämistä siveellisesti paheksuttavana.

Tehtäviä

  • Mitä kaikkea sellaista sinulla on oikeus tehdä, mitä Suomessa ei pidetä siveellisesti hyväksyttävänä?

Oikeuksien väliset ristiriidat

Eri oikeudet voivat joutua ristiriitaan. Usein jotain näistä oikeuksista pidetään ensisijaisena, jolloin toissijainen oikeus väistyy.




Professori Gregory Vlastos (1907-1991).

Gregory Vlastos
  on artikkelissaan "Justice and Equality" (1962, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) väittänyt, että kaikki oikeudet ovat väistyviä siinä mielessä, että tarkemmin ajateltaessa jokin muu oikeus ylittää sen.

Tehtäviä

  1. Tutustukaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jakakaa oikeudet positiivisiin ja negatiivisiin.
  2. Etsikää Suomen perustuslaista perusoikeudet. Keskustelkaa, missä määrin ne toteutuvat Suomessa nykyään.
  3. Tutkikaa, miten ihmisoikeudet toteutuvat eri maissa esimerkiksi jonkin raportin perusteella.
  4. Keskustelkaa siitä, miten lasten, sairaiden, työttömien ja vanhusten oikeudet toteutuvat a) Suomessa, b) maailmassa yleensä.
  5. Keskustelkaa sanavapaudesta ja sensuurista sekä Suomessa että muissa maissa. Kokeilkaa sananvapautta laatimalla yleisön osaston kirjoitus paikallislehteen.

  1. Kokeilkaa kokoontumisvapautta järjestämällä paikkakunnallanne mielenosoitus jonkin hyvänä pitämänne asian puolesta. (Oppitunnin käyttö mielenosoitukseen on sallittu.) Mielenosoitukseen ei tarvita lupee, mutta siitä on tehtävä etukäteen ilmoitus poliisille. Yksi ihminen voi järjestää mielenosoituksen ilman ilmoitusta.
  2. Keskustelkaa uskonnon vaikutuksesta oikeuksiin esimerkiksi Intiassa tai Iranissa.
  3. Keskustelkaa poliittisten aatteiden ja puolueiden vaikutuksista oikeuksiin.
  4. Keskustelkaa etujärjestöjen (esim. EK, SAK, AKAVA, MTK) vaikutuksista oikeuksiin.
  5. Onko koulunkäynti oikeus vai velvollisuus?
  6. Keskustelkaa ylivelkaantuneiden asemasta.
  7. Keskustelkaa inhimillistä koskemattomuutta koskevista oikeuksista.
  8. Joko olet lakannut lyömästä tovereitasi?
  9. Keskustelkaa missä tilanteessa jokin aivan perusoikeus väistyy toisen oikeuden hyväksi.

Pahan viehätys: Palloistuminen ja tietopääomatalous 

Tarujen syitä


Tärkein lähdeteos Tapio Tamminen: Pahan viehätys

Ongelmatilanteissa uusia rakennusaineita haetaan usein menneisyydestä, yksilöt hakevat niitä varhaislapsuudestaan, valtarakenteet peruskertomuksistaan.

Kertomukset tuhatvuotisesta valtakunnasta ovat eräänlaisia yhteisöllisiä selviytymiskertomuksia, kertomuksia toivosta, jälleensyntymästä ja paremmasta maailmasta.

Taruihin perustuvat yhteisölliset käyttäytymismallit ovat monissa ihmisissä syvällä. Samanlaiset yhteiskunnalliset tilat synnyttävät toistuvasti samanlaisia vasteita. Yhteisöllisiin mielteisiin on helppo siirtyä ja antaa niiden vaikuttaa elämäämme, historiaamme ja tulevaisuuteemme.

Syntyy liikkeitä, joiden mielestä palaamalla takaisin valtarakenteen perusarvoihin tai kuviteltuihin perusteisiin, voimme ratkaista nykyiset ongelmamme. Usein nämä liikkeet ovat muuntaneet luovasti uskonnollisia taruja.

Tehtäviä

  • Mitkä suomalaisten nykyiset käyttäytymismallit perustuvat taruihin?

Taruihin perustuvia vastaliikkeitä


Kuuluisin intiaanien vastaliikkeistä oli 1800-luvun lopulla syntynyt aavetanssi-liike, jonka mukaan paluu perinteisiin tuhoaisi lopulta valkoisten vallan. Se alkoi ennustamalla intiaanien esi-isien palaavan henkimaailmasta suuressa junassa, jonka saapumista säestäisivät valtavat räjähdykset.

Ne olisivat lopun aikojen merkkejä valkoisten katoamisesta maan päältä. Osa heidän aineellisesta pääomastaan tulisi kuitenkin säilymään, kuten rakennukset ja koneet. Esi-isien paluuta voitiin nopeuttaa tanssilla, jota kutsuttiin aavetanssiksi.


Melanesian saaristossa levinneen Cargo-liikkeen mukaan uusi aika alkaisi taivaanrantaan ilmestyvän valtavan laivan myötä. Laiva toisi mukanaan sekä kuolleet esi-isät että eurooppalaisia tavaroita. Ensimmäisiä merkkejä Cargo-liikkeestä havaittiin 1890-luvulla Uudessa-Guineassa.

Saaristossa levisi oppi, jonka mukaan uusi aikakausi alkaisi maanjäristyksillä ja esi-isien laivasta lähtevillä valtavilla hyökyaalloilla. Uusi uljas huominen lupasi monien vastaavien liikkeiden tapaan runsaasti aineellista hyvää: saarelaisten perusravintoa, sikoja ja hedelmiä olisi kaikkien saatavilla. Eurooppalaisia kulutustavaroita riittäisi vapaasti jaettavaksi jokaiselle.

Tehtäviä

  • Mitä sellaisia toiveita sinulla on, jotka eivät ole mahdollisia toteuttaa?

Luontoliikkeet ja kansallissosialismi


Adolf Hitler (1889 – 1945)

Periaatteessa samankaltainen tapahtumasarja tapahtui länsimaisissa teollisissa yhteiskunnissa 1800-luvun lopulla.

Luontoliikkeet ja kansallissosialismi olivat eräänlaisia vasteita, eivät kuitenkaan paikalliseen ongelmaan, vaan palloistuneen (globaalin) sääntelemättömän pääomatalouden (kapitalismin) ja nopean teollistumisen aiheuttamaan ongelmaan

Palloistumisen vaiheet

Nykyinen maailman tilanne muistuttaa sadan vuoden takaista aikaa. Elämme nyt palloistumisen (globalisaation) kolmatta aaltoa. Ensimmäinen aalto tapahtui löytöretkien aikaisessa1500-luvun Euroopassa. Palloistumisen toinen aalto ajoittui teollistumisen syntyyn ja sitä seuranneeseen kansainvälisen kaupan voimakkaaseen kasvuun.

Se päättyi yleiseen yhteiskunnalliseen murrokseen, ensimmäiseen maailmansotaan, syvään talouslamaan, suojatulleihin ja ääriliikkeiden nousuun. Kolmas aalto alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun maailmankaupan yhteisiä sääntöjä ruvettiin laatimaan Yhdysvaltojen johdolla.


Tietotekniikka on parin viimeisen vuosikymmenen aikana syventänyt palloistumisen kolmatta aaltoa.

Tehtäviä

  • Mitä palloilun ensimmäinen vaihe aiheutti alkuperäiskansoille?

Palloilun synty

Kun palloistumista pyritään ohjaamaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä, ilmiötä kutsutaan palloiluksi (globalismiksi). Palloilulla luodaan maailmanlaajuisia yhteisiä sääntöjä. Toisen aallon palloistumista hallitsi Brittiläinen imperiumi, jonka ei voi kuitenkaan ajatella pyrkineen palloiluun, sillä brittien toimet rajoittuivat joko kansalliselle tai Brittiläisen imperiumin alueelle. Kolmannelle aallolle on päinvastoin ollut luonteenomaista yhdysvaltalainen palloilu.


Toisen maailmansodan jälkeen palloistumisen kolmannen aallon ihmiset rakensivat uudelle talousjärjestykselle kansainvälisiä yhteisiä sääntöjä.

Tämä tapahtui pitkälle yhdysvaltalaisten johtamana. Tähän oli syynä yhdysvaltalaisen yhteiskunnan selviytyminen sodasta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti pienin vaurioin muihin teollisuusmaihin verrattuna.

Yhdysvaltojen bruttokansantuote kasvoi sotavuosina 1939—45 yli kaksinkertaiseksi.

Seuraavien neljän vuoden aikana sen henkeä kohden lasketut tulot olivat kaksi kertaa suuremmat kuin Isossa-Britanniassa, kolme kertaa suuremmat kuin Ranskassa ja seitsemän kertaa suuremmat kuin Neuvostoliitossa.

Tehtäviä

  • Keiden omaisuutta toinen maailmansota tuhosi eniten?

Yhdysvallat johtaa palloistumista



Maailmankaupan vapauttamiseen pyrkivät keskeiset järjestöt, kuten Kauppa- ja tullijärjestö (GATT), Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), perustettiin heti sodan jälkeen. Ei ollut sattumaa, että niiden pääkonttorit tullijärjestöä lukuun ottamatta sijoitettiin Yhdysvaltoihin.

Kun Yhdistyneiden Kansakuntienkin päärakennus nousi New Yorkiin, voitiin Washingtonia ja New Yorkia kutsua jo uuden maailmanjärjestyksen kaksoispääkaupungiksi.

Nykyistä talouden uutta tuotantotapaa on nimitetty tietopääomataloudeksi (informaatiokapitalismiksi), koska jälkiteollinen talous perustuu tietotekniikkaan. Sääntelemätön pääomatalous synnyttää kasvavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta. Tämä kuuluu uuteen pääomatalousjärjestelmään.

Tehtäviä

  • Yhdysvaltain valtion velka on noin 100 % bruttokansantuotteesta. Joutuuko Yhdysvallat konkurssiin?

Uusjako


Shanghai.

Nykyinen pääomatalous ja palloistuminen eivät muistuta sadan vuoden takaisia edeltäjiään ainoastaan pyrkimyksissään maailmanlaajuisiin markkinoihin vaan myös yhteiskunnallisen uusjakonsa perusteella.

Uuden tuotantotavan ja palloistumisen vaikutuksista kehitysmaiden yhteiskuntarakenteisiin on eniten kokemusta Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista. Uusjako hyödyttää tiettyjä vahvoja keskuksia ja ammattiryhmiä, samalla kun suuri osa alueista ja ihmisistä syrjäytyy kehityksestä.

Uusi talousjärjestys jakaa valtiot ja kansalaiset kaikkialla maailmassa voittajiin ja syrjäytettyihin. Laajin uudesta pääomataloudesta syrjäytynyt alue on Saharan eteläpuoleinen Afrikka. Huomattava osa Aasian ja Latinalaisen Amerikan köyhtyvää maaseutua on myös jäänyt syrjään tietopääomatalouden kehityksestä.

Uusi yhteiskunnallisen syrjäytymisen alue ulottuu myös teollisuusmaihin. Se on jo nähtävissä yhdysvaltalaisten suurkaupunkien köyhälistöalueilla, espanjalaisten nuorten työttömien yhteisöissä, pohjoisafrikkalaisten parissa Ranskassa tai Pohjois-Suomen taantuvissa pikkukaupungeissa ja kylissä.

Tehtäviä

  • Tuleeko Suomeen oikeasti työvoimapulaa?

Afrikan kohtalo


Monien Afrikan talouksien romahtamista, poliittista sekasortoa, nälänhätiä tai sisällissotia ei voida ymmärtää ottamatta huomioon tietopääomatalouden nousua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Saharan eteläpuoleinen Afrikka on jäänyt auttamatta syrjään palloistuneen (globaalin) talouden kehityksestä ja tietotekniikan vallankumouksesta.

Se ei ole ainoastaan vähiten tietokoneistettu alue maailmassa, vaan sen perusrakenne (tiestöt jne.) tarjoaa heikot mahdollisuudet tietokoneiden hyödyntämiseen.

Tehtäviä

  • Mikä on AIDsin merkitys Afrikalle?

Lapsityövoiman käyttö



Karl Marx
ja Friedrich Engels kuvasivat Pääomassaan koskettavasti lapsityövoiman hyväksikäyttöä Britanniassa teollistumisen alkutaipaleella. Nyt voidaan rakentaa lähes samanlaista kuvaa palloistuneen pääomatalouden suhteesta lasten riistoon kehitysmaissa. Ensisijaisesti se johtuu köyhyyden syvenemisestä köyhissä maissa ja toisaalta sääntelemättömän palloistumisen syvenemisestä.

Kehitysmaiden 5-14-vuotiaista lapsista noin 250 miljoonaa työskentelee palkkatyössä, heistä suurin osa Aasiassa. Koskaan aikaisemmin lasten käsinkudotuilla matoilla ei ole ollut sellaisia maailmanmarkkinoita kuin nyt, kun verkkokauppa mahdollistaa niiden levittämisen.

Tehtäviä

  • Mistä voit tietää, ettei ostamaasi tavaraa ole teetetty lapsityövoimalla?

Perinteiset yhteisöt hajoavat


Mumbain slummia.

Palloistumisen edelliseen aaltoon verrattuna uutta on perinteisten yhteisöjen hajoamisen nopeus kaikkialla maailmassa. Se kasvattaa ennen kokemattomalla tavalla kehitysmaiden suurkaupunkien köyhälistöalueita eli slummeja.

Palloistunut eriarvoisuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana nopeasti. UNCTAD:n (YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön) mukaan maailman seitsemän rikkaimman ja seitsemän köyhimmän maan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen ero on vuosina 1965–95 kasvanut 20-kertaisesta 39-kertaiseksi.

Tehtäviä

  • Onko Suomessa slummeja?

Köyhiä ei tarvita enää mihinkään


Nuo maailmat eroavat niin täydellisesti toisistaan, että rikkaat eivät enää tarvitse köyhiä. Heidän välillään ei ole enää keskusteluyhteyttä, vain kuilu.

Maailman köyhät, uudet ja vanhat, ne jotka ovat perineet köyhyytensä ja ne, joiden köyhyys on tietokoneiden tuottamaa, eivät enää voi tunnistaa omaa epätoivoista tilannettaan.

Tehtäviä

  • Miksi tämän oppikirjan kanssa kilpailevat kirjat eivät puhu köyhyydestä?

Mielten sekasorto

Palloistunut ja paikallinen kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Siinä yhdistyvät tapahtumasarjan molemmat puolet: yleismaailmallinen ja paikallinen. Tähän viittaa myös puhe maailman jakautumisesta eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin.

Ihmiset elävät samanaikaisesti, mutta silti heidän mielensä ja käsityksensä voivat rakentua syvästi toisistaan eroaviin vyöhykkeisiin. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta, mutta erityisen selvästi sen havaitsee kehitysmaiden kiihkeästi sykkivistä keskuksista.


Mumbain pilvenpiirtäjiä.

Samanaikaisuuden eriaikaisuus on nähtävissä esimerkiksi kaikkialla Intian suurkeskuksissa: Mumbaissa, Bangaloressa tai Hyderabadissa tietotekniikan maailma sykkii palloistuneen tietovirran mukana, kun taas suurkeskusten loputtomilla köyhälistöalueilla ja vuokra-asunnoissa aika sykkii menneen esinykyaikaisen maailman tahtiin.

Suurkaupungit eivät eriydy enää pelkästään alueellisesti hyvin toimeentulevien, niukin naukin toimeen tulevien ja ryysyköyhälistön asuinalueisiin, vaan ihmiset elävät entistä selkeämmin eri maailmoissa ja eri todellisuuksissa.

Tehtäviä

  • Missä kotipaikkakuntasi rikkaat asuvat?

Palloistuminen ja tietojenkäsittely

Tämä ilmiö vain syvenee palloistumisen edetessä, sillä maailmanlaajuinen talous perustuu entistä tehokkaampaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn hyödyntämiseen. Palloistuva talous tunkeutuu jokaiseen maahan ja valtarakenteeseen. Se tulee koskemaan kaikkia tietovirtoja ja talousverkostoja tarjoten lähes loputtomasti uusia voitonsaantimahdollisuuksia.


Mutta se tekee sen valikoidusti, liittäen yhteen tuotannon kannalta arvokkaat osat ja syrjäyttäen vähemmän arvokkaat alueet ja ihmiset. Jako koskee kaikkea ja kaikkia. Planeetta eriytyy selkeästi toisistaan eroaviin yhteiskunnallisiin tiloihin, joita määrittävät erilaiset hallintomallit.

Tehtäviä

  • Miksi Afrikassa on vähän tietokoneita?

Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu

Tämä kehitys voi kuitenkin tulla tiensä päähän. Jotkut ovat ennustaneet, että pääomatalousjärjestelmä tulee väistymään muutamassa vuosikymmenessä. Väitteensä perusteluiksi he mainitsevat työvoimakustannusten nousun kaikkialla maailmassa, ympäristökriisin ja yleisen kansanvallan lisääntymisen.

Kansanvalta johtaa kriisiin, koska kehitysmaiden työläiset vaativat entistä useammin oikeutettua osaansa palloistuneesta hyvinvoinnista. Kansalliset valtiot ajautuvat vähitellen taloudelliseen umpikujaan, koska ne eivät pysty vastaamaan kansalaistensa kasvaviin huvinvointiodotuksiin ja lisääntyviin ympäristökustannuksiin.


Samaan aikaan vahvat yritykset pakottavat valtiot alentamaan verotustaan ja lisäämään yritysten yleistä toimivaltaa. Tämä noidankehä voi romahduttaa pääomatalouden 20–50 vuodessa. Jos näin käy, on mahdotonta sanoa, millälainen talousmuoto seuraa uusliberalistista pääomataloutta. Maailma on ehkä siirtymässä uuteen epävarmuuden ja sekasorron aikaan.

Tehtäviä

  • Ovatko ennustajaeukot tässä asiassa oikeassa?

Uusoikeisto nousee



Maailma järjestäytyy uudelleen - ja samalla hajoaa. Uusoikeiston nousu Yhdysvalloissa ja Euroopassa samoin kuin ääriuskovaisten suosio muualla kertovat tästä. Kasvava eriarvoisuus ja siihen liittyvä valtarakenteen eriytyminen luovat edellytyksiä ääriliikkeille kaikkialla maailmassa.

Tässä ei ole mitään uutta. Tapahtumasarja toistaa 1900-luvun alkupuolella syntyneiden äärikansallisten liikkeiden nousua.

Tehtäviä

  • Mitä äärikansallisia liikkeitä oli 1900 -luvun alkupuolella?
  • Miksi länsimaat tukevat muslimien valtaannousua?

Maailma tyhjenee ajatuksista

Uutta on vain tietopääomatalouden syvyys ja laajuus. Uutta on ajatusten tyhjentyminen maailmasta aivan uudella tavalla. 1900-luvun alun eurooppalaisilla oli vielä uskonsa, sukuyhteisönsä ja paikallisyhteisönsä, joiden varaan rakentaa haurastunutta yhteisöllistä minuuttaan.

Tehtäviä

  • Mitkä ajatukset ovat maailmasta jo hävinneet?

Uskonsodat eivät ehkä lopu

Taistelevien muslimien keskuudesta on Osama bin Ladenin lisäksi jo noussut muita vetovoimaisia johtajia, jotka vannovat pyhää sotaansa lännelle.

Uusoikeisto järjestäytyy monissa läntisissä teollisuusmaissa.

Jos maailman eriytyminen eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin vain syvenee lähitulevaisuudessa, tulemme ehkä kokemaan uusia johtajia, jotka ovat valmiit panemaan kaikkensa peliin oman uskonsa ja poliittisen aatteensa puolesta.


Tehtäviä

  • Onko Iranilla jo ydinpommi?

Suurten kertomusten paluu

On sukellettava syvään menneisyyteen, jotta valtarakenne näkyy kehityksen mukanaan tuomista kirpuista.

Kun ihmiset eivät enää ymmärrä, mitä nopeasti muuttuvassa maailmassa tapahtuu, selitykset haetaan sieltä, mistä ne on haettu ennenkin.

Yhteiskunnalliset mielikuvituskertomukset jäsentävät taas ihmisten todellisuuskäsitystä.

Tarinaniskijät ilmestyvät jälleen keskuuteemme: osoittavat kuten kansallissosialistit ennen heitä: syylliset, syyttömät ja uhrit.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa palloistuminen (globalisaatio)?
  2. Mitä tarkoittaa palloilu (globalismi)?
  3. Mitä oli kansallissosialismi?
  4. Mitä tarkoittaa pääomatalous (kapitalismi)?
  5. Mitkä olivat palloistumisen (globalisaation) kolme vaihetta.
  6. Mitä ovat imperiumi ja imperialismi?
  7. Mikä valtio johtaa palloistumista?
  8. Mitä tarkoittaa tietopääomatalous (informaatiokapitalismi)?
  9. Vertaa lapsityövoiman määrää Yhdysvaltojen asukaslukuun.
  10. Mikä on perinteisten yhteisöjen kohtalo?
  11. Tarvitaanko köyhiä mihinkään?
  12. Millä tavalla palloistuminen jakaa a) varallisuuden b) ihmismielet?

  1. Mikä on Afrikan kohtalo? Mitä tarkoittaa HIV? Miksi se leviää erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa?
  2. Mikä on tietotekniikan merkitys palloistumisessa?
  3. Mitä tarkoittaa kriisi?
  4. Ovatko ennustajaeukot mielestäsi tällä kertaa oikeassa?
  5. Mitä tarkoittaa uusoikeisto?
  6. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että maailma tyhjenee ajatuksista?
  7. Kuka oli Osama bin Laden?
  8. Jatkuvatko uskonsodat?
  9. Mitä tarkoittaa suurten kertomusten paluu?
  10. Mitä pitäisi tehdä, jotta mielikuvituskertomukset eivät saisi uudestaan ihmisiä valtaansa?
  11. Mitä ehdotat ratkaisuksi nykymaailman ongelmiin?

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta


Perustuu tekstiin Martin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen nähdään edellytyksenä rauhalle, demokratialle ja kehitykselle kaikkialla maailmassa.

Ihmisoikeuksien julistuksen laadinnan taustalla oli natsismin ja toisen maailmansodan kokemus. Ihmiskunta oli käynyt läpi historiansa tuhoisimman sodan, jossa oli menetetty kymmeniä miljoonia ihmishenkiä.

Natsi-Saksan hallinto oli osoittanut, että tarvittiin kansainvälisiä takeita sitä vastaan, ettei jokin valtio julista sisäistä sotaa jotakin etnistä, kansallista tai uskonnollista kansanryhmää vastaan ja omien lakiensa mukaan täysin laillisesti ja järjestelmällisesti ryhdy tuhoamaan ryhmän jäseniä.

”Ei koskaan enää” oli kantavana ajatuksena uuden maailmanjärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien perustamisessa vuonna 1945. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen mainitaan eräänä järjestön päämääränä heti YK:n peruskirjan 1. artiklassa, ja peruskirjassa YK:n jäsenvaltiot myös sitoutuvat yhteistyöhön, jotta kaikkien oikeudet ja rauhanomainen maailma voisivat toteutua.

w

Yli viisikymmentä vuotta YK:n perustamisen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamisen jälkeen sodat eivät ole edelleenkään loppuneet maailmasta, kuten valitettavasti tiedämme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei edistystä ja kehitystä olisi tapahtunut kaikilla maailman alueilla.

Maailmassa, jossa kaikkien ihmisoikeuksia unnioitettaisiin, ei olisi myöskään sotia, ja sitä maailmaa kohti kannattaa edelleen pyrkiä.

Tehtäviä

  • Kuulut sukupolveen, joka ei ole nähnyt Suomessa sotaa. Näkevätkö lapsesi sodan Suiomessa?

Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus


Lähde: Suomen Punainen Risti

Jokainen meistä voi lukea päivittäin sanomalehdistä eri puolilla maailmaa tapahtuvista aseellisista konflikteista. Sota koskettaa tuhansia ihmisiä maapallolla tänäänkin. Iltaisin tv-uutiset tuovat silmiemme eteen kuvia pommi-iskuista, pakolaisleireistä ja ihmisistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan takia ja ehkä menettäneet yhteyden perheeseensä.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus pyrkii suojelemaan sodan uhreja ja mahdollistamaan avustustyön konfliktialueilla. Humanitaarisen oikeuden sääntöjä sovelletaan, kun alueella on käynnissä sota tai muu aseellinen konflikti.

Konflikti (lat. conflictus, noin 1430) tarkoittaa yhdessä iskemistä ja on vastustuksen, erimielisyyden tai yhteensopimattomuuden tilan törmäystä. Konflikti ilmenee toisen osapuolen mitätöimisenä ja jopa tuhoamisyrityksinä. Konflikti kahden tai useamman henkilön välillä johtaa usein väkivaltaisuuteen. Yhteiskunnallinen konflikti aikaansaa terrorismia. Terrorismin jatkuminen voi johtaa sotilaalliseen konfliktiin. Sotilaallinen konflikti kahden tai useamman maan välillä voi johtaa sotaan, jos politiikan keinoin asioita ei voida järjestää.

Humanitaarisen oikeuden historia on kietoutunut maailman sotien historiaan. Humanitaarinen oikeus syntyi 1800-luvun suursotien seurauksena, ja sopimukset ovat kehittyneet ensimmäisen ja toisen maailmansodan seurauksena.


Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat muodostavat humanitaarisen oikeuden perustan.

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean erityisasema on määritelty Geneven sopimuksissa. Kansainvälinen asema antaa Punaiselle Ristille erityismahdollisuudet toimia kaikkialla maailmassa auttaen niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten.

Humanitaarisen oikeuden sääntöjen tuntemus ei kuitenkaan liity ainoastaan sotaan - säännöt ovat avain väkivallattomuuteen ja suvaitsevaisuuteen myös rauhan ajan yhteiskunnassa.

Tehtäviä

  • Miksi humanitaaristen järjestöjen toiminta viime aikojen sodissa on ollut vaikeaa?

Voidaanko sota oikeuttaa

Levinas ja Weil



Professori Simone Weil (1909-1943).

Filosofit Emmanuel Levinas (1906-1995) ja Simone Weil (1909-1943) ovat kehittäneet tulkintoja sodankäynnistä ja tulevat siihen tulokseen, että länsimaisen ajattelun perinne on edesauttanut väkivallan muotojen kehittymistä ja ilmentymistä. Levinas pitää ajatusta sodasta koko länsimaisen ajattelun voimana eikä vain aseelliseen väkivaltaan kuuluvana ilmiönä.

Sodan ajatuksen voima määrää jokaiselle ja kaikelle paikan länsimaisessa todellisuudessa niin, että yksilö saa merkityksen vain sen tehtävän mukaan, joka hänellä kyseisessä järjestelmässä on. Levinasille myös talous ja työ ovat sodan ulottuvuuksia.

Weilille ja Levinasille ihminen on luonnostaan itsenäinen, joka ainoana pystyy ratkaisemaan toimintansa hyvän ja pahan. Koska ihminen elää muiden ihmisten kanssa, ovat yksilölliset hyvän ja pahan ratkaisut välttämättä riippuvaisia myös muista ihmisistä, jotka ovat itsessään oman hyvänsä ja pahansa ratkaisijoita.

Asetelma on selvimmillään kahden ihmisen erityisessä kohtaamisessa: jos toinen ihminen on hetkellisesti tai pysyvästi toisen ihmisen armoilla, liittyen esimerkiksi väkivallan, kuoleman tai sairauden tilanteeseen, on sillä, jolla on valta tällaisessa tilanteessa, poikkeuksellinen mahdollisuus tutkia sitä, mitä tarkoittaa ratkaista oma hyvä ja paha, oikea ja väärä. Käsky älä tapa voi perustua vain mahdollisuuteen surmata toinen ihminen.

Sota on oikeutettu tiettyjen ehtojen vallitessa. Nämä ehdot sisältävät muun muassa vaatimukset, että sotaa käydään oikeutetusta syystä ja oikeanlaisin aikomuksin (kuten ihmisoikeuksien ja demokratian takaaminen ja viattomien puolustaminen) ja pidättäydytään laittomista ja epäreiluista keinoista.

Oikeutetun sodan käsitys eri muodoissaan siis rajoittaa paitsi tilanteita, joissa sodankäynti on oikeutettua, ja päämääriä, joiden saavuttamiseksi se on oikeutettua, myös sallittujen sotatoimien ja niiden kohteeksi joutuvien ihmisten joukkoa.

Tehtäviä

  • Keskustelkaa sodan oikeutuksesta.

Luonnonoikeus



Hugo Grotius (1583-1645).

Hugo Grotius ja Francisco Suárez korostivat luonnonoikeuteen liittyvän sodan ajatusta, jolloin sodankäynnin rajoitukset tulivat pohdinnan kohteeksi. Ihmisten tuli olla sotaa käydessäänkin ihmisiä eikä petoja. Grotius (1583-1645) oli kansainvälisen oikeuden perustaja. Kansainvälisen oikeuden käsitteessä hän erotti toisistaan luonnonoikeudet ja valtioiden väliset sopimukset.

Grotiuksen ajatteluun perustuen vuonna 1907 vahvistettiin Haagin sopimukset, joissa määriteltiin oikeutettuja sodankäyntimenetelmiä ja siviiliväestön koskemattomuuden periaate.

Toisen maailmansodan jälkeen vahvistettiin vuonna 1947 Geneven sopimus ja sen lisäpöytäkirja vuonna 1977, jossa muunnettiin oikeutettujen sodankäyntimenetelmien periaatteet ohjusaikakauteen sopiviksi. Pyrkimyksenä on ennen muuta siviiliväestön suojeleminen.

Tehtäviä

  • Laatikaa lista kaikille luonnostaan kuuluvista oikeuksista.

Kristityt ja sota



Sodan ongelman pohdinnassa on kristillisten kirkkojen piirissä ollut kolme päälinjaa:

  1. pyhä sota, 
  2. sodanvastaisuus (pasifismi) ja 
  3. oikeutetun puolustautumisen periaate.

Pyhän sodan eli uskonsodan periaate perustui vanhatestamentillisiin aineksiin ja kristinuskon ehdottomuuden korostamiseen. Periaatteen mukaista ajattelua esiintyi mm. ristiretkien ja siirtomaiden valloitusten yhteydessä.

Osa kristityistä piti jo ensimmäisinä vuosisatoina sopimattomana asepalvelusta ja sotaan osallistumista. Osaksi asepalvelusta vastustettiin sen tähden, että sotilaat olivat velvollisia uhraamaan Rooman jumalille sekä antamaan keisarille ehdottoman kuuliaisuuden lupauksen. Kristityt olivat vähemmistöryhmä, joten he eivät joutuneet vastaamaan sodan ongelmaan yhteiskunnan kokonaisvastuun kantajina.

Keskiajalta alkaen pasifismia on esiintynyt lähinnä joidenkin vähemmistökirkkojen keskuudessa. Joukkotuhoaseiden aikakaudella pasifismi on saanut kannatusta myös suurten kirkkojen piirissä. On katsottu, että esimerkiksi ydinsota on aina rikos ihmisyyttä vastaan. Valtioilta on vaadittu aseistariisuntaa ja yksilöilta valikoivaa tai totaalista aseistakieltäytymistä.

Pasifistisen käsityksen perusteiksi on mainittu käsky "älä tapa", pahan vastustamisen kielto ja vihollisen rakastamisen vaatimus, elämän kunnioittaminen, väkivallan kierteen katkaiseminen ja asevarustelun kalleus.


Augustinus (354-430).

Sodan oikeutusta (bellum iustum) ovat pohtineet erityisesti Augustinus (354-430), Tuomas Akvinolainen (1225-1274) ja  Martti Luther (1483-1546). Pohdinnan lähtökohtana on käsitys, että voidaan käydä sekä oikeutettuja että vääriä sotia. Sotaa on pidetty oikeutettuna, kun:

  • sodassa on kyse puolustautumisesta, viimeisestä keinosta ja pienemmän pahan valitsemisesta.
  • sota on laillisen esivallan toimenpide elintärkeiden arvojen suojelemiseksi,
  • kun vihollisen hyökkäys on väistämätön ja kun rauhanomaiset keinot tai korkeampaan kansainväliseen tahoon vetoaminen eivät tuota tulosta,
  • sodalla pyritään palauttamaan rauha tai estämään ilmeinen vääryys eikä sillä aseteta uhanalaisiksi suurempia arvoja kuin ne, joita tahdotaan suojella sekä
  • sodassa käytetyt keinot ovat oikeita, eivätkä aiheuta tarpeetonta hävitystä, kärsimystä ja verenvuodatusta.

Augustinuksen mukaan sota on oikeutettu, jos sodan tavoitteena on valtion puolustaminen, rauhan palauttaminen tai hyökkäyksen torjuminen. Sotilaspappeja pidettiin tarpeellisina.


Tuomas Akvinolainen (1225 - 1274).

Tuomas Akvinolainen kehitti Augustinuksen oppia oikeutetusta sodasta. Akvinolaisen mukaan valtio käy sotaa, eivät sen kansalaiset.

Sodalla on oltava oikeutettu syy, puolustussota. Se ei saa olla hyökkäyssota.

Sodalla on oltava oikea tarkoitus, kuten hyvän edistäminen ja pahan torjuminen. Akvinolainen näki ristiretkien eettisesti arveluttavan puolen ja kielsi uskonsodat hyökkäyssotina, mutta uskonharjoituksen puolustamista asein hän piti oikeutettuna. Tuomas Akvinolaisen mukaan isänmaanrakkaus on ihmisen luonnollinen ominaisuus.


Martin Luther (1483 – 1546).

1500-luvulla kehittyi Martin Lutherin oppi, jonka mukaan kansalainen kuuluu samanaikaisesti maallisen ja taivaallisen valtakunnan piiriin.

Yksityishenkilönä ihminen ei saa hakea oikeutta väkivalloin. Yhteiskunnan jäsenenä on tarvittaessa asein puolustettava maataan.

Lutherin mielestä sotilaan tulee itse arvioida, voiko hän osallistua sodankäyntiin. Luther kielsi uskonnollisin perustein käytävän sodan oikeutuksen.

Luther pitää oikeutettua sotaa pahantekijöiden - hyökkääjien - kollektiivisena rankaisemisena ja kansan itsepuolustuksena.

Kollektiivinen = yhteisöä koskeva, yhteisöllinen       

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että eri sotaa käyvien osapuolten papit ovat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta puolustaneet aina sitä osapuolta, johon he itse ovat kuuluneet.

Raamattu

war

Vanha testamentti kertoo kansanmurhista, jotka Israelin jumala määräsi suoritettaviksi.

Uudessa testamentissa kerrotaan, että myös kristittyjen Taivaassa on sodittu ja soditaan tulevaisuudessakin.

Toisaalta Uudesta testamentista löytyy puolustusta väkivallattomille menetelmille, ja tunnetuin lause lienee "joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu."

Tehtäviä

  • Ovatko Raamatun kertomukset muinaisista kansanmurhista mielestäsi tosia?

Sotilasvala




Suomalaisessa yhteiskunnassa vannotaan tuomarinvala, virkavala, lääkärinvala, kadettilupaus, sotilasvala, oikeudessa todistajanvala ja avioon astuessa aviovala.

Vanhassa Testamentissa valan vannominen jumalalle oli yleistä. Jumala vaatii valaa tietyissä tilanteissa.

Uuden Testamentissa valaan suhtaudutaan kielteisesti, koska juutalaiset käyttivät valan vannomista arkikielessä.

Suomessa kristittyjen asevelvollisten on pakko vannoa sotilasvala, ja valan vannomista vastustavia uskonnottomia syrjitään.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu se, että valaa ei ole poistettu Suomesta?
  2. Mistä johtuu se, että tämän kirjoittajalta ei ole koskaan tosissaan vaadittu valaa tai juhlallista lupausta, vaikka hän on ollut pitkään virkamies, myös valtion virkamies.
  3. Onko oikein paljastaa vakaumuksensa valitsemalla vala tai juhlallinen vakuutus?

Uskonnot ja sota

Kaikista suurista uskonnoista löytyy väkivaltaa synnyttäviä ja suvaitsevaisuutta ja rauhaa rakentavia piirteitä. Viime vuosien aikana buddhalaiset ja kristityt ovat taistelleet keskenään Burmassa ja Bangladeshissa, juutalaiset ja arabit Israelissa ja Palestiinassa, muslimit ja katoliset Filippiineillä, ortodoksit ja muslimit Kosovossa, hindut ja muslimit Intiassa ja Sri Lankassa jne.


Uskonnollinen väkivalta pyrkii hakemaan toimilleen oikeutusta uskonnosta. Itsemurhaisku on katkeran kostonhalun synnyttämä, mutta samalla yhteisön arvostama kunniallinen vaihtoehto epätoivoiselle itsemurhalle. Kaikista suurista maailman uskonnoista löytyy aineksia terrorismia tukevalla propagandalle.

Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ’aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon

Tehtäviä

  • Miten itsemurhaiskut voitaisiin saada loppumaan?

Rauhanaate (pasifismi)

Aate on yksilön todellisuuskäsitystä hallitseva tai yhteisölle ominainen yleisluonteinen käsitys tai pyrkimys, se on välittömistä tarpeista riippumaton, mahdollisesti olemalla niille myös vastakkainen. Toisessa yleiskielen merkityksessä aate on yleisesti ajatus, mieleenjohtuma, jonka tarkoitus on esim. kehittää ongelmaan ratkaisu.

Ideologia eli aatejärjestelmä tai aaterakennelma on ohjeelliseksi muodostunut aatteiden kokoelma, poliittinen näkökulma todellisuuteen tai kaavoittuneeksi muuttunut poliittinen käytäntö, joka heijastaa tietyn yksilön, ryhmän, yhteiskuntaluokan tai kulttuurin tarpeita ja pyrkimyksiä.

Esimerkki juche-ideologia.

Rauhanaate eli pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet täysin väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja. Ehdoton pasifismi hylkää kaiken väkivallankäytön yhteiskunnassa pyrkien saavuttamaan tavoitteensa täysin väkivallattomin keinoin.

Osa pasifisteista saattaa hyväksyä jonkinlaiset valtion sisäiset pakkokeinot tai väkivallan itsepuolustuksena.


Arndt Pekurinen (1905 – 1941).

Merkittävä suomalainen pasifisti oli Arndt Pekurinen, joka teloitettiin jatkosodan aikana hänen kieltäydyttyään osallistumasta maanpuolustustoimintaan.


Yrjö Kallinen (1886 – 1976).

Myös Yrjö Kallinen on kuuluisa suomalainen pasifisti – jopa maailmanhistoriallisesti mielenkiintoinen tapaus, sillä vaikka hän oli pasifisti, hän toimi vuosina 1946–1948 Suomen puolustusministerinä.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa yllä olevan kuvan perusteella.
  2. Suomi käytti venäläisiä sotavankeja "miinanpolkijoina". Ne, jotka eivät kuolleet miinoihin, teloitettiin. Mitä mieltä olet jalkaväkimiinoista?
  3. Mistä johtuu, että rauhanaatteella ei ole laajaa kannatusta?

Kolonialismi

Siirtomaat

Kolonialismi (lat. colonia, 'siirtokunta', 'asutus') on toimintaa, jossa valtio hallitsee toista valtiota tai aluetta omien alueellisten rajojensa ulkopuolella – usein tarkoituksenaan hallita alueen työvoimaa, voimavaroja ja taloutta. Tällaisia maita kutsutaan siirtomaiksi.

Eurooppalaisten siirtomaavalta on aikakausi, jonka aikana eurooppalaiset valtiot hallitsivat siirtomaa-alueita eri puolilla maailmaa. Siirtomaavalta sai alkunsa ns. "löytöretkien" jälkeen, kun Uusi manner valloitettiin. Siirtomaavalta ei ulottunut vain Amerikkaan, vaan myös mulle mantereille Afrikkaan, Aasiaan ja Oseaniaan.



Miltei koko Afrikka ja Oseania jaettiin eurooppalaisten kesken ja aasialaiset alueet alistettiin eurooppalaisten kaupankäynnin tarpeiden mukaisiksi.

Siirtomaavalta käynnistyi eurooppalaisten ensin perustaessa siirtokuntia eri alueille. Alkuun heillä ei ollut voimavaroja valloittaa alueita, joten alkuperäisasukkaiden kanssa käytiin kauppaaa. Vähitellen kaupankäynti muuttui riistoksi, ja lopulta siirtokuntien kasvaessa alueiden alistamiseksi. Eurooppalaisten ensimmäisiä  siirtomaita olivat espanjalaisten Kanariansaaret ja portugalilaisten Madeira.



Varsin pian Amerikan löytämisen jälkeen eurooppalaiset - etunenässä Espanja ja Portugali - alkoivat ottaa uuden mantereen alueita haltuun. Kolumbus "löysi" Amerikan 1492 ja Hernán Cortés valloitti Espanjalle Meksikon alueen atsteekkivaltakunnan jo 1519–1522, ja alueesta tuli siirtomaa.



Sotapaavi Julius II (1443 – 1513).

Tordessillasin sopimuksessa 1494 Portugali ja Espanja jakoivat keskenään Euroopan ulkopuolisen maailman. Paavi Julius II vahvisti sopimuksen 1506, mikä rajoitti muiden maiden siirtomaahankintaa. Portugalilainen Pedro Álvares Cabral löysi ja valloitti nykyisen Brasilian vuonna 1500 ja espanjalainen Francisco Pizarro valloitti Etelä-Amerikan itäosan inkavaltakunnan 1532–1541 sopimuksen mukaisesti.

Tordesillasin sopimuksen painoarvo väheni, kun Euroopan valtiot kiinnostuivat uuden mantereen alueista. Lopullisesti se menetti merkityksensä vuonna 1580, kun Portugali liitettiin hetkeksi Espanjaan.

Siirtomaakilpaan tulivat ensin mukaan Atlantin rannikkovaltiot Englanti, Ranska ja Hollanti, ja myöhemmin Saksa, Tanska, Ruotsi ja Venäjä. Myös pienet valtiot Skotlanti ja Kuurinmaa perustivat pieniä siirtokuntia.

Eurooppalaiset alkoivat jo 1500-luvulla perustamaan kauppa-asemia Afrikan rannikolle. Kauppa-asemista kehittyi siirtokuntia, ja lopulta siirtomaa-alueita. Kilpailu Afrikasta johti siirtomaasotiin Euroopan suurvaltojen välillä. Viralliseksi kilpailun teki vuoden 1884 Berliinin konferenssi, jossa sovittiin että rannikkoaluetta omistava valtiolla oli myös oikeus sisämaahan.



Venäjä ei muiden eurooppalaisten valtioiden tavoin suunnannut siirtomaahankinnoissaan meren yli länteen, vaan se keskittyi lähialueisiinsa Aasiassa. Myöhemmin Venäjän ja Ison-Britannian edut kohtasivat toisensa, ja tilannetta kutsutaan nimellä suuri peli.

Tehtäviä

  1. Miksi Suomella ei ole ollut siirtomaita?
  2. Onko Suomi yrittänyt hankkia siirtomaita?
  3. Ketä suomalaista on sanottu Namibian kuninkaaksi?

Edward Wadie Saïd

Edward Wadie Saïd (arabiaksi: إدوارد وديع سعيد‎, Idwārd Wadīʿ Saʿīd) oli palestiinalaisyhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuusteoreetikko, kulttuurikriitikko ja palestiinalaisten oikeuksien ajaja. Hän oli yksi tärkeimmistä postkolonialismin teorioiden luojista. Sen lisäksi hän oli tunnettu postmodernisti. Hän oli myös Columbian yliopiston professori.

Edward Said syntyi Jerusalemissa. Hänen isänsä oli palestiinalaistaustainen Yhdysvaltain kansalainen ja äitinsä palestiinalainen. Sekä hänen isänsä että äitinsä olivat uskonnoltaan protestantteja. Saidin tunnetuin teos on epäilemättä Orientalism (1978), jossa Said arvostelee länsimaita orientalismista, eli Aasian ja Lähi-idän romantisoinnista ja sen käyttämisestä kolonialismin käyttöön.


Tehtäviä

  1. Mikä oli paavin vaikutus siihen, että Ruotsi valtasi Suomen?
  2. Arvioikaa sitä, kuinka paljon suomalaisia ruotsalaiset ristiretkeilijät teloittivat.
  3. Miksi suomalaiset eivät pystyneet vastustamaan Ruotsin siirtomaavaltaa?

Pakolaisuus



Alla oleva perustuu Suomen pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan teksteihin.

Mitä on pakolaisuus?

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta. Kiintiöpakolainen puolestaan on saanut pakolaisen aseman jo ennen vastaanottavaan maahan saapumistaan.

Miten pakolaisia suojataan?

YK:n pakolaissopimus määrittää kuka on pakolainen ja miten pakolaisia kansainvälisesti suojellaan. Käytännössä työstä vastaa YK:n pakolaisasioiden toimisto UNHCR.

Pakolaisena Suomeen

Mistä ja kuinka paljon Suomeen tulee pakolaisia? Miltä tuntuu jättää kotinsa, mahdollisesti myös perheensä ja ystävänsä tuhansien kilometrien päähän ja hakea turvapaikkaa vieraasta maasta. Tiedätkö muuten, miten turvapaikkaa haetaan? Entä mitä tarkoittavat käännytys ja karkotus?

Maailman pakolaistilanne

Pakolaistilastoissa arvioidaan, että vuoden 2003 alussa maailmassa oli noin 11,5 miljoona pakolaista, valtaosa heistä Aasiassa ja Afrikassa. Vielä enemmän on maan sisäisiä pakolaisia eli evakoita, jotka eivät kuulu YK:n suojelun piiriin. Suurin osa pakolaisista palaisi kotiin heti jos se vain olisi mahdollista. Paluumuutossa auttaa UNHCR.


Kysymyksiä

  1. Onko Geneven sopimuksia viisi?
  2. Kuuluuko sotavangille kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä?
  3. Onko väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssi tasasivuinen kolmio sinisellä pohjalla?
  4. Onko Punainen Risti on päävastuussa humanitaarisen oikeuden tiedon levittämisestä?
  5. Onko kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista?
  6. Onko Punaisen Ristin merkki yleinen ensiavun merkki?
  7. Nauttivatko aseistetut kodinturvajoukot suojelua osan väestönsuojeluorganisaatiota?
  8. Saako sotavankeja muuten kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin?
  9. Voiko Punainen Risti voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa?
  10. Katsotaanko palkkasotureiksi kaikki henkilöt, jotka taistelevat henkilökohtaisen hyödyn vuoksi ja joille maksetaan tavanomaista suurempi palkkio?
  11. Saavatko konfliktin osapuolet saavat vapaasti valita sodankäyntimenetelmänsä?
  12. Onko laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle kielletty sodankäyntitapa?
  13. Onko sotilas vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka olisi ollut pakotettu siihen?
  14. Saako taisteleva osapuoli teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia?

Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin



  1. EI. Geneven sopimuksia on neljä.
  2. KYLLÄ. Sotavangille kuuluu kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä.
  3. EI. Värit päinvastoin, eli väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.
  4. EI. Geneven sopimusten mukaan valtioiden oikeudellinen velvoite on levittää tietoa humanitaarisen oikeuden sopimuksista.
  5. KYLLÄ. Kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista.
  6. EI. Punaisen Ristin merkki ei ole yleinen ensiavun merkki.
  7. EI. Aseistetut kodinturvajoukot eivät nauti suojelua osana väestönsuojeluorganisaatiota. Suojelua saavat esim. kortteli- tai laitosryhmät, siviilipalokunnat, muut joiden yksinomaisena tehtävänä humanitaarinen toiminta siviiliväestön ja -omaisuuden suojelemiseksi.
  8. KYLLÄ Sotavankeja ei saa muuta kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin. (Geneven III sopimus, artikla 52.) Sotavankeja ei saa myöskään määrätä työhön, jota voidaan pitää nöyryyttävänä pidättäjävallan oman armeijan jäsenelle.
  9. EI. Punainen Risti ei voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa. PR voi hoitaa mandaattiinsa kuuluvia tehtäviä, kuten: henkilötiedustelu, Punaisen Ristin viesti, vankien/kuolleiden tiedon välitys, Family Links nettisivut, radio, ilmoitustaulut, lehdet, mutta ei korvaa tavallista postia.
  10. EI. Palkkasoturiksi katsotaan vain henkilö, joka täyttää kaikki Geneven sopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa (artikla 47) mainitut palkkasoturin tunnusmerkit.
  11. EI. Konfliktin osapuolet eivät saa käyttää menetelmiä jotka voivat tuottaa liiallisia vammoja ja / tai tarpeetonta kärsimystä, tai aiheuttaa laajaa tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  12. KYLLÄ Laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle on kielletty sodankäyntitapa. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  13. KYLLÄ. Sotilas on vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka hänet olisi ollut pakotettu siihen.
  14. KYLLÄ. Taisteleva osapuoli ei saa teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia. Se olisi petollista menettelyä ja voi siten olla sotarikos.

Asekauppa

Yli biljoona dollaria


Ihmiskunta käyttää aseisiin yli biljoona dollaria (885 miljardia euroa) vuodessa.

Tehtävä

  1. Kuinka monta nollaa on luvussa yksi biljoona?

Se merkitsee 140 euroa per jokainen ihminen.

Tehtävä

  1. Kuinka monen päivän ruuan kehitysmaiden nälkää näkevät saisivat 140 eurolla?

Asekauppa kasvaa noin 3,4 % vuodessa.

Ainoastaan Euroopan asemenot ovat viime aikoina hieman vähentyneet.

Vuonna 2005 maailmassa oli meneillään 17 vakavaa kriisiä.

Maailman suurimmat aseviejät vuosina 2001–2005 miljoonissa dollareissa


1. Venäjä 28 982
2. Yhdysvallat 28 236
3. Ranska 8 573
4. Saksa 5 603
5. Britannia 3 933
6. Ukraina 2 226
7. Kanada 1 971
8. Hollanti 1 868
9. Italia 1 858
10. Ruotsi 1 760

Tehtävä

  1. Pohtikaa, miten asevarustelua voitaisiin vähentää.

Kestävä kehitys

Maailman tila 2006 -raportti: Intian ja Kiinan valinnat ratkaisevat kehityksen suunnan

china

Lähde: Ulkoasiainministeriö
Kehitysyhteistyö Riitta Saarinen
(Kehitysuutiset 4/06)


Suomi elää yhä vähemmän syrjässä muun maailman kehityksestä. Tämän ymmärtää, kun tarkastelee tuoretta Maailman tila 2006 -raporttia ja pohtii viimeaikaisia uutisia. Intian ja Kiinan nopealla taloudellisella kasvulla on kaikkialle ulottuvat vaikutukset aina ympäristön kuormittumisesta alkaen.

Ilmaston lämpenemisellä on selvä yhteys äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen. Mittavat luonnontuhot, kuten Aasian tsunami, vaikuttavat pitkään laajalla alueella. Äärimmilleen tehostunut ruuan tuotanto vaatii veronsa, ja eläintauteihin, kuten lintuinfluenssaan, on varauduttava jo Suomessakin.



Tuoreimmassa Maailman tila - raportissaan sitä julkaiseva Worldwatch-instituutti keskittyy Intiaan ja Kiinaan, joiden raju taloudellinen nousu on instituutin mielestä eräs tämän hetken suurimmista epävarmuustekijöistä maailmassa. Tosin nousuun liittyy sen mielestä myös paljon mahdollisuuksia.

Raportin mukaan kestävän kehityksen alalla on edistytty viime vuosina merkittävästi.

Silti on tiedostettava se, ettei ympäristön tilanne maailmassa ole kokonaisuudessaan parantunut. Pikemmin se heikkenee yhä, joten tilanteen parantamiseksi vaaditaan paljon työtä. YK:n vuosituhattavoitteisiin, joista yksi on ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen, on vielä pitkä matka.

Intia ja Kiina ovat nopeasti kohoamassa suurvalloiksi, ja kasvaessaan ne vaativat väistämättä enemmän myös niille kuuluvaa osaa maailman luonnonvaroista. Toteutuessaan tämä kehitys johtaisi maailman kulutuksen kasvamiseen ennen näkemättömästi.

Tehtäviä

  • Millä tavalla Kiina ja Intia eroavat toistaan?

Taloudellinen kasvu vaatii energiaa ja raaka-aineita



Intian ja Kiinan 2,5 miljardia asukasta haluavat enemmän energiaa, ruokaa ja raaka-aineita. Kasvaneen kysynnän vaikutukset näkyvät jo nyt ympäri maailmaa.

Raportin mukaan Yhdysvallat kuluttaa yhä kolme kertaa enemmän viljaa henkilöä kohti kuin Kiina ja viisi kertaa enemmän kuin Intia. Yhdysvalloissa hiilidioksidipäästöt henkilöä kohti ovat kuusinkertaiset Kiinaan ja 20-kertaiset Intiaan verrattuna.

Jos Kiinassa ja Intiassa kulutettaisiin yhtä paljon luonnonvaroja ja päästettäisiin saasteita saman verran henkilöä kohti kuin Yhdysvalloissa nyt, tarvittaisiin pelkästään Kiinan ja Intian talouksien ylläpitämiseen kaksi maapalloa.



On selvää, että Intian ja Kiinan valinnat vaikuttavat ratkaisevasti koko maapallon kehitykseen. Näiden kahden maan lähivuosien valinnat johtavat joko suurempaan luonnontaloudelliseen ja poliittiseen epävakauteen tai kehitykseen, joka perustuu tehokkaille tekniikoille ja luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Myönteistä kehitystä osoittaa se, että esimerkiksi Kiinassa on tätä nykyä yli 2000 ympäristöjärjestöä, kun niitä 1990-luvun alussa oli tuskin lainkaan. Vuonna 2004 voimaan tulleet lait antavat kiinalaisille kansalaisjärjestöille vahvemman laillisen aseman, jonka turvin ne voivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Tehtäviä

  • Miten voimavarat saadaan riittämään kaikille maille?

Intialaisella ja kiinalaisella pienet ekologiset jalanjäljet



Intiassa ja Kiinassa asuu 40 prosenttia maailman väestöstä, mikä on yhtä paljon kuin 20 seuraavaksi suurimmassa maassa yhteensä. Keskiluokan osuus näissä maissa on kasvanut nopeammin kuin missään muualla maailmassa.

Sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä parin viime vuosikymmenen aikana. Kiinassa alle dollarilla päivässä elävän väestön määrä väheni vuosina 1980-2001 66 prosentista 17 prosenttiin ja Intiassa 50 prosentista 35 prosenttiin.

On hyvä muistaa, että vaurauden lisääntymisestä huolimatta noin 800 miljoonaa intialaista ja 600 miljoonaa kiinalaista elää kahdella dollarilla päivässä. Tuloerojen kasvaessa noin 140 miljoonaa kiinalaista ja 250 miljoonaa intialaista elää aliravittuna.

Toistaiseksi kiinalaisen ekologinen jalanjälki on keskimäärin 1,6 ja intialaisen 0,8 hehtaaria. Keskivarvoamerikkalaisen jalanjälki on sen sijaan 9,7 hehtaaria ja eurooppalaisen jalanjälki lähenee 5:ttä hehtaaria.



Yhdysvallat käyttää eri hyödykkeitä henkilöä kohti 10-20 kertaa enemmän kuin Intia ja Kiina mutta myös kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maat, jotka ovat miltei yhtä rikkaita kuin Yhdysvallat.

Tehtäviä

  1. Kuinka monta suomalaista elää kahdella eurolla päivässä?
  2. Kuinka paljon yksi kouluateria maksaa Suomessa?
  3. Miten on mahdollista elää alle dollarilla päivässä?

Uudet ratkaisumallit ovat välttämättömiä

Intian tiede ja ympäristökeskuksen johtaja Sunita Narain toteaa raportissa, että Intia ja Kiina haluavat toteuttaa läntistä kasvun mallia, mutta se malli on tuhoisa. Sellainen kasvu vaatii valtavasti luonnonvaroja - ja tuottaa valtavasti saasteita.



Veden tarjonnan varmistamiseksi maat tarvitsevat kekseliäisyyttä ja omaperäisyyttä - ei vain rahaa ja tekniikkaa.

Intian on esimerkiksi kerättävä enemmän sadevettä ja käsiteltävä jätevettä. Tätä nykyä maan jätevedestä käsitellään vain noin kymmenen prosenttia. Monet joet ovat muuttuneet haiseviksi viemäreiksi. Intian kaupunkien vedenkulutuksen odotetaan kuitenkin kaksinkertaistuvan ja teollisuuden vesivaatimusten kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.

Kiinalla on vain kahdeksan prosenttia maailman makeasta vedestä, minkä pitäisi riittää 22 prosentille maailman väestöstä. Kuivuus ja voimakkaat saasteet pahentavat vesipulaa, koska niiden vuoksi osaa vedestä ei voida käyttää lainkaan.

Tehtäviä

  • Miten maailman vesiongelma pitäisi ratkaista?

Tehotiloilla taudit leviävät helpommin



Eräs raportin mielenkiintoisimmista artikkeleista tarkastelee eläintehotuotantoa, joka leviää eri puolille maapalloa ja hävittää pieniä tiloja ja alkuperäisiä eläinrotuja. Samalla lihantuotanto keskittyy muutamille suuryrityksille. Viimeaikaiset eläintaudit, kuten ihmiseenkin tarttuvat lintuinfluenssa ja hullun lehmän tauti, kertovat laajemmasta maatalouden muutoksesta.

Siipikarjan määrä maailmassa on nelinkertaistunut vuodesta 1961. Tehotuotanto on nopeimmin kasvava tapa tuottaa eläimiä. Sillä saadaan nyt 74 prosenttia maailman siipikarjatuotteista, puolet sianlihasta, 43 prosenttia naudanlihasta ja 68 prosenttia kananmunista.

Tehotiloilla on otolliset olot tautien leviämiselle eläimistä ihmisiin. Oletettavasti taudit syntyvät ja leviävät helpommin siksi, että eläimiä tuotetaan ahtaissa ja epäsiisteissä oloissa. Suurilla tiloilla eläimet ovat myös perinnöllisesti hyvin samankaltaisia.

Tehtäviä

  • Mitä ongelmia tehomaatalous aiheuttaa Suomessa?

Eläimille syötetään liikaa antibiootteja



Myös tehdasmainen ruuantuotanto voi levittää ruokaperäisiä tauteja. Eläimille syötetään myös runsaasti antibiootteja, minkä takia ruokaperäisten tulehdusten ja muiden tautien hoitaminen on entistä vaikeampaa.

Tuorein esimerkki siitä, kuinka eläintaudit voivat uhata ihmisiä, on lintuinfluenssa, jonka kanssa eläinten kasvattajat ovat taistelleet jo vuosia. Lintuinfluenssa voi levitä tilalta tilalle ja tapaa kokonaisia lintuparvia. Viime aikojen pahin epidemia puhkesi Aasiassa 2003 ja vaikuttaa yhä alueella asuvien ihmisten terveyteen sekä siipikarjan tuotantoon.

Tehotuotannon moninaisista ongelmista johtuen lihateollisuus etsii tällä hetkellä uusia malleja lihan tuotantoon.

Tehtäviä

  1. Miten Kiinan ja Intian kasvava energian saatavuus pitäisi mielestäsi turvata?
  2. Miten Kiinan ja Intian asukkaille voitaisiin turvata puhdas juomavesi?
  3. Miten tehomaatalouden ongelmista voitaisiin päästä eroon?
  4. Miten aliravitsemus voitaisiin poistaa Kiinasta ja Intiasta?
  5. Voiko pieni Suomi tehdä näissä asioissa mitään?
  6. Mitä suuri Yhdysvallat voisi tehdä näissä asioissa?
  7. Voidaanko luonnon tuhoutuminen tulevaisuudessa mielestäsi välttää?

Öjy loppuu



Lähde: Paul Roberts: Kun öljy loppuu. Uuden energiatalouden vaihto-ehdot, Edita 2006. 412 sivua, 35 euroa.

On pitkä kuuma kesä 2002. Kiinan poliisi huomaa olevansa keskellä ankaraa kotimaista öljysotaa. Maan kaksi suurinta öljy-yhtiötä Petro China ja Sinopec jakavat bensiinimarkkinoita: aseina pelottelu, rautaputkiväkivalta ja hintojen polkeminen. Tarkoitus on saada hallintaan parhaimmat paikat valtateiden varrelta ja kaupunkien liepeiltä.

Sota on kuin toisinto Amerikan 1800-luvun lopun öljykenttäsodista, kirjoittaa amerikkalainen taloustoimittaja Paul Roberts kirjassaan Kun öljy loppuu.

Samalla Kiinan tilanne kertoo paljon siitä, mitä öljyn vuoksi maailmalla tapahtuu. Energiamarkkinoista on tullut entistä vahvemmin osa maiden ulkopolitiikkaa. Omien etujensa vuoksi (lue öljyriippuvuuden vuoksi) USA on Irakissa.



Öjyn vuoksi Kiina on kehittänyt suhteita kaikkiin öljyntuottajiin: Lähi-itään, Venäjään, Venezuelaan.

Energiamaailman keskus siirtyy itään. Vain 14 vuoden kuluttua Kiina kuluttaa kymmenyksen maailman kaikesta öljystä, polttaa kaksi viidesosaa maailman poltetusta kivihiilestä sekä aiheuttaa lähes viidesosan kaikista energiaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä.

Samalla öljy vähenee - sen jokainen länsimaassa asuva kuluttaja tuntee jo kukkarossaan. Öjytynnyrin hinta heiluu 70-80 dollarissa eikä mahdottomana pidetä 100 dollarin ylitystä.

Halvan öljyn kausi on ohi, ajattelee Roberts ja hänen laillaan siihen uskovat myös markkinat.

Maailma on liian riippuvainen öljystä. Kysyntä on nyt noin 80 miljoonaa tynnyriä päivässä. Vuonna 2035 sen arvioidaan olevan 140 miljoonaa tynnyriä. Eikä yhtäkään todella suurta öljylöytöä ole tehty vuosiin.



Mutta onko muutosta tulossa? Liian hitaasti.

Roberts kirjoittaa, että nykyiseen öljytalouteen lähteineen, putkineen, tankkereineen, jalostamoineen, voimaloineen ja siirtojohtoineen on sitoutunut jo kymmenentuhannen miljardin dollarin pääoma.

Summa on niin mieletön, ettei kenelläkään ole mahdollisuutta kirjata sitä tappiokseen. Siksi muutos on hidasta: energiayhtiöt yrittävät minimoida tappionsa ja poliitikot omansa. Äänestäjät eivät halua oikeasti kuulla, mitä on edessä.

Mitä siis ihmiskunnalla on edessä? Robertsin mielestä kivulias muutos, koska liian harva haluaa tehdä etukäteen yhtään mitään.

Tehtäviä



  1. Mitä tehdään sitten, kun sekä öljy että ydinvoimaloissa käytettävä uraani loppuvat?
  2. Kuka maksaa öljyteollisuuden ja ydinvoimateollisuuden sijoitusten kuoletukset sitten, kun öljy ja uraani loppuvat?
  3. Kuinka monta nollaa on luvussa kymmenen tuhatta miljardia?
  4. Mitä seurauksia on uusiutumattomien luonnonvarojen (öljy, kivihiili, uraani) käytöstä pitkällä tähtäyksellä?
  5. Miten Suomi voisi vähentää öljyn käyttöä?
  6. Suomi käyttää EU:n jäsenmaista eniten henkeä kohti sähköä? Mistä tämä johtuu? Vihje: Mitkä teollisuudenalat käyttävät paljon sähköä?
  7. Miten Suomi voisi vähentää a) energian kulutusta b) öljyn käyttöä?

Mitä mätää on Venäjällä?



Tutkimus: 40 prosenttia venäläisistä on köyhiä.

21.6.2006 (STT)

Lähes 60 miljoonaa venäläistä eli noin 40 prosenttia maan väestöstä elää toimeentulominimin alapuolella, selviää YK:n kehitysohjelman (UNDP) tekemästä tutkimuksesta. Toimeentulominimiksi määritellään Venäjällä noin 3,4 euroa päivässä.

Venäjän tilastokeskuksen vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 18 prosenttia venäläisistä eläisi köyhyysrajan alapuolella.

Kansalaiskamarin yhteiskunnallisista asioista vastaavan komitean puheenjohtaja Aleksandra Otshirova myöntää, että ainakin 15 prosenttia venäläisistä elää toimeentulominimin alapuolella. Hänen mukaansa joka seitsemäs venäläinen ei pysty täyttämään perustarpeitaan, kuten hankkimaan ravintoa tai vaatteita.

Köyhyys Venäjällä on hyvin erikoista, sillä se ei kosketa vain tiettyjä osia työkykyisestä väestöstä, vaan mikä tärkeintä, myös työssäkäyviä, Otshirova sanoi.


Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, kuinka suuri osa suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
  2. Ottakaa selvää, kuinka suuri osa koko maailman väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
  3. Ottakaa selvää, kuinka suuri osa Intian ja Kiinan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
  4. Ottakaa selvää, kuinka suuri osa Ruotsin väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.
  5. Mistä johtuu, että näin suuri osa ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella?
  6. Miten Suomesta voitaisiin poistaa köyhyys?
  7. Miten Kiinasta ja Intiasta voitaisiin poistaa köyhyys?
  8. Miten Venäjältä ja Yhdysvalloista voitaisiin poistaa köyhyys?

Energiavisa



Hauska energiavisa löytyy osoitteesta

http://www.tampere.fi/ytoteto/energia/energiaa/

Tehtäviä

  1. Jos sinulla on Internet - yhteys käytössäsi (kotona tai koulussa), laadi itsellesi energiansäästösuunnitelma.
  2. Esittele energiansäästösuunnitelma koulussa ryhmällesi.
  3. Yhdistelkää energiansäästöohjelmanne ja laatikaa kouluanne varten energiansäästöjuliste.

Kierrätys



Osoitteessa

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/
ymparistokemia/kierratys.html


on artikkeleita kierrätyksestä. Tutustukaa niihin ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. Opettaja voi tarvittaessa monistaa osia edellä mainitusta aineistosta.

Tehtäviä

  1. Järjestäkää kilpailu ympäristömerkkien tuntemisesta.
  2. Mikä on tuotteen elinkaari?
  3. Mitä ongelmajätteitä on kotonasi?
  4. Mitä ongelmajätteille pitää tehdä?
  5. Miten jätteitä käsitellään kotipaikkakunnallasi?
  6. Miten jätteiden hyötykäyttöä voitaisiin mielestäsi tehostaa?
  7. Miten voit itse vähentää jätteiden syntymistä?

Sivilisaatio

Sivilisaatioiden välinen taistelu



Professori Samuel P. Huntigton (1927 – 2008).
Sivilisaatio on jonkin ihmisyhteisön elämäntapa.
Samuel P. Huntigton esitti teoksessaan Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. (The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996) että maailma on siirtynyt kapitalismin ja sosialismin välisestä vastakkainasettelusta kuuden tai seitsemän sivilisaation väliseen kamppailuun. Näiden taustalla ovat politiikan sijaan elämäntapa ja uskonto.

Maailma jakautuu selvästi kahdeksaan tai yhdeksään elämäntapaan, jotka ovat
  • länsimainen,
  • latinalaisamerikkalainen,
  • ortodoksinen,
  • islamilainen,
  • intialainen,
  • kiinalainen,
  • japanilainen, ja
  • afrikkalainen
elämäntapa, mahdollisesti lisäksi buddhalainen elämäntapa.



Tämä muslimityttö kivitettiin kuoliaaksi hänen osallistuttuaan kauneuskilpailuihin.

Huntington kirjoittaa:

“Muslimit pelkäävät ja vihaavat lännen valtaa ja sen uhkaa heidän yhteiskunnilleen ja käsityksilleen. He pitävät länsimaita aineellisena, lahjottavina, rappeutuneina ja siveettöminä.

Se on heistä myös viettelevä, ja tästä syystä he korostavat voimakkaasti, että on vastustettava sen vaikutuksia heidän elämäntapaansa.

Yhä useammin muslimien hyökkäykset länttä vastaan eivät perustu niinkään siihen, että länsi pitäytyy epätäydelliseen, virheelliseen uskontoon joka on kaikesta huolimatta ”kirjan uskonto”, vaan siihen, että sillä ei ole minkäänlaista uskontoa.

Muslimien mielestä länsimainen maallistuminen, uskonnottomuus ja niistä seuraava siveettömyys ovat suurempia pahoja kuin ne tuottanut länsimainen kristinusko.

Kylmän sodan aikana länsi leimasi vastustajansa ”jumalattomaksi kommunismiksi”. Kylmän sodan jälkeisessä sivilisaatioiden kamppailussa muslimit pitävät vastustajanaan 'jumalatonta länttä'.” (271)

Huntingtonin mukaan yhteentörmäykset ovat sitä vaarallisempia, mitä erilaisemmista elämäntavoista osapuolet tulevat.


Huntingtonin mukaan valtioiden ymmätämys toisiaan kohtaan ja tuki toisilleen, samoin kuin keskinäinen vihamielisyys, määräytyvät elämäntavan perusteella.

Huntingtonin mukaan islamilainen kulttuuri selittää kansanvallan epäonnistumisen suurimmassa osassa islamilaista maailmaa.

Huntington kannattaa länsimaisen elämäntavan voittoa.

Tetäviä

  • Millaisia elämäntapoja on Suomessa?

Oikeus omaan elämäntapaan



Ayn Rand (1905 - 1982).

Ayn Rand
(1905 - 1982) ajatteli, että ihmisen tulee valita arvonsa ja toimintansa järkeensä nojautuen, että ihmisellä on oikeus olla olemassa itsensä vuoksi, vailla pakkoa uhrata itsensä toisille tai oikeutta uhrata toisia itsensä vuoksi, ja että kellään ei ole oikeutta hyödyntää toisia fyysisen voiman avulla, eikä tuputtaa toisille aatteita tai ajatuksia väkivalloin.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla islamilailen elämäntapa ja suomalaisnen elämäntapa poikkeavat toisistaan?
  2. Perustuuko länsimainen elämäntapa kristinuskoon vai valistuajatteluun?
  3. Millä tavalla evankelis-luterilainen elämäntapa ja ortodoksinen elämäntapa eroavat toisistaan?
  4. Säilyttääkö Kiina oman elämäntapansa vai länsimaistuuko se?
  5. Millä tavalla tiibettiläisten elämäntapa eroaa muiden kiinalaisten elämäntavasta?
  6. Millä tavalla latinalaisamerikkalainen elämäntapa eroaa suomalaisesta?
  7. Johtaako elämäntapojen erilaisuus tulevaisuudessa sotiin?

John Rawlsin käsitys oikeudenmukaisuudesta

Oikeudenmukaisuuskäsitys



Sana politiikka juontuu klassisen kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Politiikan käsitteen määrittelystä ei ole yhteisymmärrystä eikä tule ollakaan, sillä asioiden oleellinen kiistanalaisuus kuuluu mitä poliitisimpiin seikkoihin. Yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaiskäsitykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä. Usein sanaa käytetään puolueiden toiminnasta.

Erään käsityksen mukaan politiikka tarkoittaa sellaisen julkisyhteisön kuin valtion tai kunnan päätöksentekoa ja siihen liittyvää toimintaa.

Erään laaja-alaisen määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. ”Yhteisten asioiden hoitaminen” jätetään tällöin kuulumaan lähinnä hallinnon alaan, joskin sisäiset erimielisyytensä vallitsevat kyllä myös hallinnon piirissä.

Politiikka on myös määritelty ”eturistiriidaksi päämääristä”.

Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin, kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä nimenomaan ihmisten välisissä ainakin tietynasteisissa ristiriitatilanteissa. Pelkkä valintatoiminta esimerkiksi taloudellisen toiminnan piirissä ei tältä kannalta välttämättä ole poliittista.

Usein politiikan alaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen ja julkisen hallinnon ohjaamiseen tähtäävä toiminta.



Nämä ovat ykstyisasioita.

Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikan kielessä merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede. Kokemusperäisesti ajatus talouden yksityisyydestä muihin yksilöihin liittymättömyyden mielessä ei pidä paikkaansa.

Politiikan käsite voidaan käsittää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause ”henkilökohtainen on poliittista”.

John Rawlsin (1921-2002) Oikeudenmukaisuusteoria (1971) on herätti ainakin englantia puhuvassa osassa maailmaa vilkasta keskustelua.

Suomessa erityisesti käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen (1947-) on tehnyt laajamittaista propagandaa Rawlsin ajattelun puolesta.

Poliittinen realismi: siveys  voi kuulua vain valtion sisäiseen politiikkaan, ei ulkopolitiikkaan.

Perustuslaillinen liberaali (poliittinen liberaali)



Harvardin yliopiston professori John Rawls (1921 – 2002).

John Rawls
tukee kansanvaltaista perustuslaillista liberalismia ja yrittää yhdistää politiikkaan käsityksen ihmisestä ja hänen pyrkimyksistään.

Hän asettaa etusijalle yksilön vapauden, asettaa tasa-arvovaatimuksille rajat ja antaa ohjeet lainsäätäjälle.

Hän korostaa poliittisen ajattelun historiallisia juuria (Hobbes, Locke, Rousseau, Hume, Mill ja Kant) ja väittää, että politiikan on vastattava arvomoninaisuutta.

Tehtäviä

  • Miksi Rawls asetti tasa-arvolle rajoja?

Yhteisesti hyväksytyt käsitteet ovat tarpeellisia ja mahdollisia

Voidaan kysyä, miksi tarvitaan oikeudenmukaisuusteoriaa.

Voidaan vastata, että koska yleisesti hyväksytyt yhteiskunnallisen elämän käsitteet ovat tarpeellisia ja mahdollisia.

Yksilöt hyötyvät yhteiselämästä niin kauan kuin he ovat vakuuttuneita olojen järjestyksestä ja vakaudesta.

Kuitenkin ihmiset tahtovat erilaisia ja keskenään ristiriitaisia asioita.



Tarvitaan periaatteita, joiden avulla voidaan säädellä yhteistoimintaa ja jakaa tuotot ja kulut yhteiskunnan jäsenten kesken.

Sellaiset periaatteet ovat mahdollisia siinä määrin kuin yksilöt pitävät niitä tarpeellisina ja ne voidaan tietyissä olosuhteissa hyväksyä.

Tehtäviä

  • Miksi pitää tehdä oikeudenmukaisuusteorioita kun ne kaatuvat uusien muotien mukana?

Tietämättömyyden verho



Rawlsin mukaan siveysperiaatteet on valittava ns. tietämättömyyden verhon takana, tilanteessa, jossa ihminen ei tunne itseään.

Lähtötilanteessa henkilö on ikään kuin menettänyt muistinsa, hän ei tiedä sukupuoltaan, ikäänsä, rotuaan, yhteiskunnallista asemaansa, varallisuuttaan, kykyjään, älyään, ruumiinvoimiaan, terveyttään, arvostuksiaan ja arvojaan, elämänsuunnitelmaansa, tavoitteitaan, asennetaan elämään, historiaa, poliittista järjestelmää, talouden tilaa eikä yhteiskunnan kehityssuuntaa.

Alkuperäinen tilanne on Rawlsin mukaan muunnos Hobbesin, Locken ja Rousseaun kehittämästä käsityksestä, jonka mukaan poliittinen järjestelmä syntyy luonnontilan lopettamisella yhteiskuntasopimuksella.



Rawlsin järjestelmässä jokainen valitsee yksin. Sopimuksesta puhuminen tarkoittaa sitä, että jokainen voi hyväksyä yhteiskuntajärjestyksen.

Tehtäviä

  • Tiesivätkö Neuvostoliiton yksityistäneet oligarkit etukäteen, että heistä tulee oligarkkejä eikä köyhiä?

Valinnat riippuvat siitä, mihin kohti tietämättömyyden verho vedetään

Rawlsia on arvosteltu mm. siitä, että valinnat riippuvat siitä, mihin kohti tietämättömyyden verho vedetään.

Jos valitsija ei esimerkiksi tiedän onko hän ihminen vai eläin, hänen valintansa eläinten oikeuksien suhteen saattavat olla aivan toiset kuin silloin, jos hän tietää, onko hän ihminen.



Professori Peter Singer.

Peter Singer
in mukaan siveys on kehittynyt pikemminkin laajenevina ympyröinä kuin yhteen paikkaan vedettynä verhona.

Jos tietämättömyyden verho vedetään niin, että valitsija ei tiedä, onko hän syntynytkään, valinnat abortin oikeutuksen suhteen saattavat olla erilaisia kuin silloin, kun vastaaja tietää jo syntyneensä.

Erityisen tärkeä kysymys tietämättömyyden verhoa vedettäessä on se, tietääkö valitsija tieteen tuloksista. Onko mahdollista tehdä järkeviä valintoja, jos ei tiedä juuri mitään tieteen antamista mahdollisuuksista? Eivätkö järkevät valinnat edellytä jonkinlaisia tietoja siitä, millaista maailmaa varten valinnat tehdään?

Tehtäviä

  1. Jos tietämättömyyden verho olisi yllä olevista rajoituksista vapaa, mitä arvelet ihmisten valitsevan.
  2. Vertailkaa keskenänne tekemiänne listoja.
  3. Onko tietämättömyyden verholla mitään merkitystä, jos sitä ei voida oikeasti toteuttaa?

Ihmiset ovat joka tapauksessa erilaisia, myös syntymättömät ihmiset



Voidaan myös väittää, että jos ihmiset ovat valintatilanteessa erilaisia, kuten ihmiset, jos he ovat ihmisiä, ovat, he valitsevat eri tavalla, eikä yhteiskuntasopimusta synny.

Ihmisten kyky tehdä järkeviä valintoja voi olla puutteellinen joka tapauksessa.

Rawlsin mukaan oikeudenmukaisuusteoria on käsitys yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

Tehtäviä

  • Mitä synnynnäisiä eroja on ihmisten mieltymyksissä?

Kaksi periaatetta

Kaksi Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsityksen pääperiaatetta ovat:

  1. Jokaisella on yhtäläinen oikeus laajimpaan perusvapauksien järjestelmään, joka on yhteensopiva vastaavaan vapauksien järjestelmään kaikille (libertaristinen periaate).
  2. Sosiaaliset ja taloudelliset erot on järjestettävä niin, että ne a) tuottavat suurimman hyödyn vähäosaisimmille, yhdessä oikeudenmukaisen säästämisen periaatteen kanssa (eroperiaate) ja b) virat ja asemat ovat kaikille avoimia yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteen mukaisesti (yhtäläisten mahdollisuuksien periaate).



Periaatetta 2 a) kutsutaan eroperiaatteeksi. Toisen periaatteen mukaan syntyvät epätasa-arvoisuudet ovat hyväksyttävissä vain, jos ensimmäinen periaate on toteutettu. Toisen periaatteen kohtaa a) voidaan toteuttaa vain sillä ehdolla, että b) toteutuu.

Tehtäviä

  • Onko vähäosaisten asemaa tarkasteltava ihmisten enemmistön vai vähäosaisten itsensä tarpeiden kannalta?

Oikeudenmukaisuuskäsitys

Rawlsin mukaan oikeudenmukaisuuskäsitys on käsitys oikeasta ja hyvästä.

Kansalainen ja varakas

yacht

Ihmisellä on yhteiskunnassa kaksi merkitsevää asemaa, asema kansalaisena ja suhde varallisuuteen.

Tehtäviä

  • Kummalla on Suomessa enemmän merkitystä, asemalla kansalaisena vai varallisuudella?

Perushyvä

Perushyvä määräytyy järkevän halun perusteella.

Järkevä hyvä

Hyvää on se, mitä järkevä haluaa itselleen.

Kyseessä on
  • joukko oikeuksia ja
  • vapauksia,
  • mahdollisuuksia ja
  • kykyjä, sekä
  • tulot että
  • varallisuus.

Järkevä elämänsuunnitelma edullisissa oloissa



Rawlsin mukaan hyvää on se, joka kuuluu järkevään elämänsuunnitelmaan suhteellisen edullisissa oloissa.

Vaihtoehto seuraussiveydelle ja sisäisen oivalluksen siveydelle

Rawls ajattelee, että hänen käsityksensä on vaihtoehto seuraussiveydelle ja sisäisen oivalluksen siveydelle.

Rawlsin käsitykset siitä, mitä ihmiset valitsevat

Rawlsin mukaan jokainen ajaa omaa etuaan. Jos heidän on valittava periaatteet tietämättä sitä, mikä heidän asemansa on yhteiskunnassa (ns. tietämättömyyden verhon takana), he valitsevat oikeudenmukaiset periaatteet.

Rawlsilla on oma käsitys siitä, millaiset periaatteet ihmiset valitsevat. Hänen mielestään he valitsevat parlamentaristisen kansanvaltan ja taloudellisen eriarvoisuuden. Rawlsin yhteiskunta on myös moniarvoinen.

Rawls arvelee, etteivät ihmiset valitse yksinvaltaa, koska heistä itsestään ei todennäköisesti tule diktaattoria.

Olisiko Hitler valittu jos...



Tähän voidaan vastata, että ihmiset valitsivat enemmän tai vähemmän rehellisillä vaaleilla Adolf Hitlerin, koska he ajattelivat Hitlerin pystyvän ajaman kaikkien kansalaisten etuja.

Voidaan jopa väittää, että Hitler valittiin, koska ihmisillä oli tietämättömyyden verho, ja he eivät tienneet, mitä valinnasta seuraisi.

Palkkio ansioiden mukaan

Rawlsin mukaan ihmiset ovat valmiita maksamaan taitavammille ja lahjakkaammille ihmiselle parempaa palkkaa kuin lopuille siksi, että tällä tavoin nämä ihmiset saadaan käyttämään taitonsa yhteiseksi hyväksi.

Tehtäviä

  • Saavatko taitavammat ja lahjakkaammat parempaa palkkaa Suomessa kuin muut?

Kapitalistinen yhteiskunta ei toimi näin

Tätäkään väitettä edes työnantajien teettämät viimeaikaiset tutkimukset eivät tue. Palkka ei ole taitoa vaativissa tehtävissä työntekijäin toivomuslistan kärjessä, mutta se on kyllä toivomuslistassa.

Yritysjohtajien vuosittaisia palkkioita tuettiin jokin aika sitten, koska ajateltiin, että he siten johtavat yritystään tehokkaimmin.



Osoittautui, että monet yritysjohtajat kahmivat mahdollisimman suuria palkkioita, jotta ehtivät rikastua ennen kuin yritys menee konkurssiin.

Sitten siirryttiin pitemmän tähtäyksen palkkioihin, ns. optioihin, jotka oikeuttavat ostamaan osakkeita, jos yrityksen osakkeiden arvo nousee pitkällä tähtäyksellä.

Nyt yritysjohtajien pitää saada osakkaiden kurssit nousemaan useina vuosina, mutta vaarana on, että he kahmivat suuren optiosalkun, myyvät osakkeet silloin, kun kurssi on hyvä ja kurssinousut osoittautuvat kuplaksi, myöhemmin kurssit laskevat rajusti.

Tämän taktiikan vallitessa kannattaa olla yritysjohtaja noususuhdanteessa.

Yritysjohtajien saamien optioiden tarkoitus ei ole hyödyttää vähäosaisia vaan jo ennestään varakkaita yhtiöiden osakkeiden suuromistajia.

Tehtäviä

  1. Onko ihanneyhteiskunnassasi olemassa pörssi?
  2. Miksi pörssi on oikeasti olemassa?
  3. Miksi tavallisten suomalaisten pitää kustantaa isojen johtajien ylisuuria eläkkeitä?

Onnellisuus ei lisäänny tulojen kasvaessa riittävän suuriksi


Rawlsia vastaan on esitetty myös se, että onnellisuus ei lisäänny tulojen kasvaessa, vaan se vakiintuu melko kohtuullisten tulojen tasolle (seuraussiveyden kannattajat kuten Richard Brandt (1910-1997)).

Tehtäviä

  • Jos varakkuus ei lisää onnellisuutta kuin tiettyyn rajaan asti, miksi varakkaat ihmiset kahmivat yhä enemmän ja enemmän omaisuutta?

Järeämpiä arvosteluja

Rawlsia vastaan on esitetty myös seuraavia perustavampaa laatua olevia arvosteluja.

Ensiksi on sanottu, että meitä eivät sido sopimukset, joita emme ole todellisuudessa tehneet tai jotka olemme tehneet joissain erityisissä olosuhteissa.

Toiseksi, kuten edellä on sanottu, ei ole mitään takeita siitä, että todellisuudessa tehtäisiin juuri sellainen sopimus kuin Rawls ajattelee.

Kolmanneksi on sanottu, että Rawlsin molemmat periaatteet rajoittavat sopimuksen tekemistä.

Neljänneksi on sanottu, että kun tietämättömyyden verho poistetaan, ei ole mitään takeita siitä, että nämä periaatteet olisivat toivottavia tai edes mahdollisia sen jälkeen, kun tietämättömyyden verho on poistettu.

Pitäisikö meidän noudattaa pimeässä kirjoitettua sopimusta




On sanottu, että Rawlsin vetoaminen järkeviin ja vapaisiin päätöksentekijöihin sisältää juuri sellaista sisäisen oivalluksen siveyttä, jota Rawls vastustaa.

Myöhempi Rawls

Rawls on vastannut arvosteluun teoksessaan Poltical Liberalism (=poliittinen liberalismi, 1993).

Hän aloittaa teoksensa arvomoninaisuudesta, siitä, että ihmisillä on erilaisia ja keskenään ristiriitaisia ajatuksia ja pyrkimyksiä.

Sopimus oli hänen aikaisemmassa käsityksessääm vain asioiden esitysväline.

Rawlsin mukaan oikeudenmukaisuus kuitenkin tukee pyrkimystä yhteisymmärrykseen yhteiskunnassa. Oikeudenmukainen ja vapaa yhteiskunta on Rawlsin mielestä kestävällä pohjalla vaikka yhteiskunnassa on uskonnollisia, siveellisiä ja aatteellisia erimielisyyksiä.


Tehtäviä

  1. Olettakaa, että ette tiedä mitään omasta asemastanne kouluyhteisössä (ette tiedä, oletteko oppilas, opettaja, rehtori, vahtimestari, siivooja, keittiöapulainen jne.). Laatikaa näillä oletuksilla koulun järjestyssäännöt. Kirjatkaa järjestyssääntöjen loppuun myös eriävät mielipiteet.
  2. Miettikää, miten suurta palkkaa koulussa pitäisi maksaa rehtorille, opettajille, oppilaille jne. Ottakaa sitten selvää, minkä suuruista palkka he todellisuudessa saavat.
  3. Miten tietämättömyyden verhon takana voitaisiin johtaa sairaus-, eläke- ja muut sosiaalivakuutukset?
  4. Voitaisiinko Rawlsin periaatteista johtaa kuolemanrangaistus?
  5. Millaiset työttömyyspäivärahat Rawlsin teoriasta voitaisiin johtaa?
  6. Onko oikein suvaita suvaitsemattomuutta?
  7. Jos oletetaan, että tulevaisuudessa, kuten on ennustettu, viidesosa ihmisistä pystyy tuottamaan kaiken tarpeellisen, mitä tästä ajatuksesta seuraa Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian suhteen?
  8. Jos valitsija tietämättömyyden verhon takana tuntee uskonnot ja ateismin, eroaisivatko eri uskontokuntien jäsenten ja ateistien valinnat toisistaan?
  9. Mitä yhteistä on Matti Vanhasella ja John Rawlsilla?

Yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

Mitä ihmisoikeuksiin kuuluu



  • Oikeus elämään
  • Kidutuksen kielto
  • Oikeus turvapaikkaan
  • Henkilökohtainen vapaus
  • Syrjinnän kielto
  • Vähemmistöt alkuperäiskansat
  • Naisten oikeudet
  • Sosiaaliset oikeudet
  • Oikeus opetukseen
  • Lapsen oikeudet
  • Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus
  • Oikeus kansanvaltaan
  • Oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan
  • Omaisuuden suoja
  • Oikeus oikeudenkäyntiin

Ihmisoikeuksien historiaa

Ihmisoikeusjulistusten ensimmäisenä muotona on pidetty Englannin Magna Cartaa, joka säädettiin vuonna 1215 säätelemään kuninkaan laajaa valtaa. Siinä kiellettiin kansalaisten mielivaltainen pidättäminen.

Ensimmäiset kansainväliset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset koskivat rajoitettua uskonnonvapautta ja orjuuden poistamista.

Rajoitettu uskonnonvapaus (ei ateismin vapautta) hyväksyttiin Westfalenin rauhansopimuksessa 1648, ja Wienin kongressi tuomitsi orjuuden vuonna 1815. 1800-luvulla tehtiin useita muitakin kansainvälisiä sopimuksia orjuuden poistamiseksi.

Valistuksen ajan merkittävät tapahtumat olivat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus vuonna 1776 sekä Ranskan ihmisoikeuksien julistus 1789.



Edellisessä julistettiin kaikkien ihmisten olevan vapaita ja tasa-arvoisia lain edessä, lakkautettiin säätyerioikeudet sekä taattiin muun muassa uskonnonvapaus, sananvapaus ja omaisuuden suoja. Ensimmäistä kertaa toteutui se ajatus, että hallitus saa hallita vain hallittujen suostumuksella.

Jälkimmäisessä merkittävää oli muun muassa kansalaisten tasa-arvon ja henkilökohtaisen vapauden turvaaminen.

Kansainliitto perustettiin 1919 yleismaailmalliseksi hallitusten väliseksi järjestöksi. Se koetti ottaa ihmisoikeuksien suojelun tehtäväkseen, vaikka aihetta ei edes mainittu järjestön toimeksiannossa.



Vuonna 1926 järjestö tuomitsi orjuuden.

Kansallissosialistisen Saksan toimeenpanema hyökkäyssota ja kansanmurhat herättivät toisen maailmansodan jälkeisen ihmiskunnan toden teolla huomaamaan ihmisoikeuksien merkityksen.

Alettiin ajatella, että ihmisoikeuksia tulee suojella tasa-arvon pohjalta.

Voittajavaltiot perustivat Yhdistyneet kansakunnat. Se alkoi valmistella ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Se hyväksyttiin 10. joulukuuta 1948 YK:n kolmannessa yleiskokouksessa. Neuvostoliitto liittolaisineen, Etelä-Afrikka ja Saudi-Arabia kuitenkin pidättäytyivät äänestämästä.

Yleismaailmallinen julistus on pyrkimys koota yhteen ihmiskunnan yhteistä perintöä.

Myös ETYK-sopimusta 1975 pidetään historiallisesti merkittävänä ihmisoikeusasiakirjana.

Sopimuksessa länsimaat suostuivat tunnustamaan Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa muodostamat sosialistimaat siitä hyvästä, että nämä hyväksyivät eräitä ihmisoikeuksia, jotka sittemmin johtivat toisinajattelijoiden parantuneisiin toimintamahdollisuuksiin.

ETY-kokouksien seuraajaksi perustettiin ETYJ-järjestö, eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.


Tehtäviä

  1. Kuinka suuri osa maailman väestöstä on kuullut ihmisoikeuksien julistuksesta?
  2. Onko maailmassa vielä orjuutta?
  3. Onko Ihmisoikeuksien julistus tehnyt maailman tasa-arvoisemmaksi?

Yk:n keskeiset ihmisoikeussopimukset ja niitä valvovat komiteat

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICCPR), voimaan 1976, ratifioinut 154 maata (tilanne 14.11.2005).

Ihmisoikeustoimikunta (Geneve)

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (ICESCR), voimaan 1976, ratifioinut 151 maata (14.11.2005).

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevä komitea

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva sopimus (ICERD), voimaan 1969, ratifioinut 170 maata (14.11.2005).

Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea



Muotiin tullut vesikidutus.

Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävä yleissopimus
(CAT), voimaan 1987, ratifioinut 140 maata (14.11.2005).

Kidutuksen vastainen komitea

Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (CRC), voimaan 1990, ratifioinut 192 maata (14.11.2005).

Lapsen oikeuksia käsittelevä komitea

Kaikkinainen naisen syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW), voimaan 1981, ratifioinut 180 maata (14.11.2005).

Naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista käsittelevä komitea

Siirtolaistyöntekijöiden ja heidän perheittensä oikeuksia käsittelevä yleissopimus (CMW), voimaan 2003, ratifioinut 34 maata (14.11.2005).

Siirtolaistyöntekijöiden oikeuksia käsittelevä komitea

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus



Johdanto

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot,

  • katsoen, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäisen arvon sekä yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen muodostavat vapauden, oikeuden ja rauhan perustan maailmassa;
  • tunnustaen, että nämä oikeudet johtuvat ihmisen synnynnäisestä arvosta;
  • tunnustaen, että Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti kansalaisvapauksia ja poliittista vapautta sekä vapautta pelosta ja puutteesta nauttivan vapaan ihmisen ihanne voidaan saavuttaa vain, jos luodaan olosuhteet, joissa jokainen saattaa nauttia kansalaisoikeuksistaan ja poliittisista oikeuksistaan sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksistaan;
  • katsoen, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan nojalla valtioiden velvollisuus on edistää ihmisoikeuksien ja -vapauksien yleismaailmallista kunnioittamista ja noudattamista;
  • tietoisina, että jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia toisia ihmisiä ja sitä yhteiskuntaa kohtaan, johon hän kuuluu, ja että hän on velvollinen myötävaikuttamaan tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien edistämiseksi ja noudattamiseksi,
ovat sopineet seuraavista artikloista:


Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että YK perustettiin 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi.
  2. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on Yhdistyneiden kansakuntien 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymä julistus. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan, mutta kahdeksan maata pidättyi äänestämästä (Neuvostoliitto ja muut itäblokin maat, Etelä-Afrikka ja Saudi-Arabia). Mistä johtuu, että Ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin juuri toisen maailmansodan jälkeen? Mistä johtui, että Saudi-Arabia äänesti tyhjää?
  3. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus eli KP-sopimus on YK:n yleiskokouksen hyväksymä sopimus.

    Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen pohjalta alettiin valmistella oikeudellisesti sitovampaa normistoa ja tämän tuloksena YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa vuonna 1966 jatkuvasti voimassa olevat kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskevat perussopimukset, joista toinen on kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus eli ns. KP-sopimus. KP-sopimus tuli kuitenkin ratifiointien viivästymisen takia voimaan vasta 1976.

    Ottakaa selvää, mitä valituksia suomalaiset ovat tehneet tämän sopimuksen nojalla? Mikä vaikutus tällä sopimuksella on ollut Suomen kouluihin?


I OSA

1 artikla.

1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.

2. Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia. Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja.

3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti.


Tehtäviä

  1. Mitä ovat kansat, joilla on itsemääräämisoikeus?
  2. Mitä tarkoittaa se, ettei kansalta saa riistää sen elinehtoja?
  3. Mitä ovat itsemääräämisoikeutta vailla olevat alueet?
II OSA

2 artikla.

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.


Tehtäviä

  1. Esiintyykö rotuun tai ihonväriin perustuvaa syrjintää Suomessa?
  2. Esiintyykö Suomessa sukupuolisyrjintää?
  3. Esiintyykä Suomessa sukupuoleen perustuvaa syrjintää?
  4. Esiintyykö Suomessa kieleen perustuvaa syrjintää?
  5. Esiintyytö Suomessa uskontoon tai uskonnottomuuteen perustuvaa syrjintää?
  6. Esiintyykä Suomessa mielipiteeseen perustuvaa syrjintää?
  7. Esiintyykä Suomessa omaisuuteen perustuvaa syrjintää?
  8. Esiintyykä Suomessa syntyperään perustuvaa syrjintää?
  9. Esiintyykä Suomessa asemaan perustuvaa syrjintää?
  10. Etsikää maita, joissa yllä luetellut syrjinnään muodot ovat yleisiä.
  11. Tutkikaa erityisesti naisen asemaa eri maissa.


2. Jokainen valtio sitoutuu perustuslakiensa mukaisessa järjestyksessä ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin toteuttaakseen lainsäädännöllä tai muulla tavalla tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet, jotka eivät jo ole voimassa.

3. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu:

a) varmistamaan, että jokaisella henkilöllä, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on käytettävissään tehokas oikeuskeino, vaikka loukkauksen olisivat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt;

b) varmistamaan, että se joka turvautuu sellaiseen oikeuskeinoon, saa oikeutensa ratkaistuksi toimivaltaisen oikeudellisen, hallinnollisen tai lakiasäätävän viranomaisen tai muun valtion oikeusjärjestyksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen toimesta, sekä kehittämään oikeuskeinojen käyttömahdollisuuksia;

c) varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset panevat täytäntöön sellaisten oikeuskeinojen perusteella annetut päätökset.


Tehtäviä

  1. Miten Suomessa voi valittaa viranomaisten väärinkäytöksistä? Keillä on valitusoikeus?
  2. Mitä Suomen perustuslaki sanoo Suomen kansalaisen oikeudesta saada asiansa viranomaisten käsittelemäksi?
  3. Tutkikaa, onko uskontokuntiin kuuluvia koskevat lait ja viranomaismääräykset pantu toimeen koulussanne.

3 artikla.

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan jokaiselle miehelle ja naiselle yhtäläisen oikeuden päästä osalliseksi kaikista tässä yleissopimuksessa mainituista kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa naisten äänioikeuden historiaa. Onko vielä maita, joissa naisilla ei ole äänioikeutta?
  2. Miten suomalaiset voivat vaikuttaa naisten oikeuksien toteutumiseen kehitysmaissa?
  3. Mitä eroja miesten ja naisten oikeuksissa esiintyy muslimien pyhässä kirjassa Koraanissa?

4 artikla.



1. Yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan olemassaoloa ja joka on virallisesti sellaiseksi julistettu, sopimusvaltiot voivat ryhtyä toimenpiteisiin, jotka merkitsevät poikkeamista niille tämän yleissopimuksen mukaan kuuluvista velvoituksista siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii, edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet eivät ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitusten kanssa eivätkä merkitse pelkästään rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon tai yhteiskunnalliseen syntyperään perustuvaa syrjintää.

2. Mitään rajoitusta ei voida tämän määräyksen nojalla tehdä 6, 7, 8 (1 ja 2 kappale), 11, 15, 16 ja 18 artiklaan.

3. Jokaisen tämän yleissopimuksen sopimusvaltion, joka käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee pääsihteerin välityksellä välittömästi ilmoittaa muille yleissopimuksen sopimusvaltioille niistä määräyksistä, joista on poikettu, ja niistä syistä, jotka ovat aiheuttaneet toimenpiteet. Uusi ilmoitus on tehtävä samassa järjestyksessä päivänä, jona sopimusvaltio on luopunut tällaisista poikkeuksista.


Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että monissa sellaisissa maissa, joissa ei ole mitään hätätilaa, poiketaan tämän sopimuksen velvoituksista?

5 artikla.

1. Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle mitään oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai suorittaa sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

2. Mitään rajoitusta tai poikkeusta ihmisen perusoikeuksista, jotka on tunnustettu tai jotka ovat voimassa jossakin sopimusvaltiossa lain tai muiden säännösten, yleissopimusten tai tavan nojalla, ei sallita sillä perusteella, että tämä yleissopimus ei tunnusta tällaisia oikeuksia tai että se tunnustaa ne suppeampina.

Tehtäviä

  1. Miksi yleissopimusta on ehdottomasti noudattettava?
  2. Mitä pitää tehdä, jos sopimusta rikotaan?
  3. Kumpi menee edelle, paikallinen laki vai yleissopimus?
III OSA

6 artikla.



1. Jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään. Tämä oikeus on suojattava lailla. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää hänen elämäänsä.

2. Valtioissa, jotka eivät ole poistaneet kuolemanrangaistusta, kuolemantuomio voidaan langettaa vain vakavimmista rikoksista rikoksen tekohetkellä voimassa olevan lain nojalla loukkaamatta tämän yleissopimuksen sekä joukkotuhonnan ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleissopimuksen määräyksiä. Tämä rangaistus voidaan panna täytäntöön vain toimivaltaisen tuomioistuimen lopullisen tuomion nojalla.

3. Milloin elämän riistäminen muodostaa joukkotuhontarikoksen, on katsottava, että mikään tässä artiklassa ei oikeuta sopimusvaltioita millään tavalla poikkeamaan niistä velvoituksista, jotka se on omaksunut joukkotuhonnan ehkäisemistä ja rankaisemista koskevan yleissopimuksen määräysten nojalla.

4. Jokaisella kuolemaantuomitulla on oikeus anoa armahdusta tai tuomion muuttamista. Amnestia, armahdus tai kuolemantuomion muuttaminen voidaan myöntää kaikissa tapauksissa.

5. Kuolemantuomiota ei saa langettaa alle kahdeksantoistavuotiaiden henkilöiden tekemistä rikoksista eikä sitä saa panna täytäntöön raskaana olevan naisen osalta.

6. Mihinkään tässä artiklassa ei voida vedota sopimusvaltion viivyttämiseksi tai estämiseksi poistamasta kuolemanrangaistusta.



Teloitettu pasifisti Arndt Pekurinen.

Tehtäviä

  1. Miksi sopimus sallii kuolemantuomion?
  2. Mitkä myöhemmät sopimukset ovat kuolemantuomion vastaisia?
  3. Voidaanko Suomessa antaa sodan aikana kuolemantuomio?
  4. Kuinka suuri osa suomalaista kannattaa kuolemantuomiota?
  5. Minkä puolueen kannattajissa on eniten kuolemantuomion kannattajia?

7 artikla.



Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Erityisesti ei ketään saa alistaa ilman hänen vapaata suostumustaan lääketieteelliseen tai tieteelliseen kokeiluun.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa, mitkä maat ovat kieltäneet kuolemantuomion?
  2. Miksi kuolemantuomiot pitäisi kieltää?
  3. Missä maissa alle 18 -vuotiaita on tuomittu kuolemaan? Mistä syistä?
  4. Mitä tarkoittaa se, ettei ketään saa kohdella halventavalla tavalla? Ovatko häpeärangaistukset sallittuja?
  5. Missä maissa esiintyy julmia rangaistuksia?
  6. Missä maissa esiintyy kidutusta?
  7. Miksi Suomi harkitsee kidutuksen käyttöön ottoa?
  8. Miksi Yhdysvallat on kiduttanut muslimivankeja?

8 artikla.



1. Ketään ei saa pitää orjuudessa; kaikenlainen orjuus ja orjakauppa ovat kiellettyjä.

Tehtäviä

  1. Esiintyykä orjuutta vielä? Missä?
  2. Onko Suomessa joskus esiintynyt orjuutta?
  3. Mitkä uskonnot hyväksyvät orjuuden?
2. Ketään ei saa pitää maaorjuudessa.


Tehtäviä

  1. Missä maissa maaorjuutta esiintyi? Esiintyykä maaorjuutta vielä? Missä? Miksi?
  2. Oliko Suomen torpparilaitos maaorjuutta?
  3. Miten maaorjuus syntyi ja miksi se on vähentynyt?
3.

a) Ketään ei saa vaatia suorittamaan pakkotyötä tai muuta pakollista työntekoa;

b) Maissa, joissa tuomitaan rangaistukseksi rikoksesta kuritushuonetta, ei edellisen kohdan katsota muodostavan estettä toimivaltaisen tuomioistuimen antaman kuritushuonerangaistuksen täytäntöönpanolle.

c) Tämän kohdan mukaisella pakkotyöllä ei tarkoiteta:

i) mitään työtä tai palvelusta, jota ei ole tarkoitettu b kohdassa ja jota yleensä vaaditaan siltä, jolta on riistetty vapaus laillisessa järjestyksessä julistetun tuomioistuimen tuomion perusteella tai siltä, joka on ehdonalaisessa vapaudessa;



ii) mitään asepalvelun luonteista palvelusta ja maissa, joissa tunnustetaan kieltäytyminen asepalveluksesta omantunnonsyistä, palvelua, joka lain mukaan vaaditaan omantunnonsyistä kieltäytyjältä;

iii) mitään palvelusta, jota vaaditaan milloin yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia uhkaa hätä tai onnettomuus;

iv) mitään työtä tai palvelusta, joka sisältyy yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.

Tehtäviä

  1. Mitä Suomessa tapahtuu, jos joku kieltäytyy sekä asepalveluksesta että siviilipalveluksesta?
  2. Mikä ryhmä on vapautettu molemmista? Miksi?
  3. Miksi Vapaa-ajattelijain liitto vastustaa edellisessä kohdassa mainittua oikeutta?
  4. Mitä yleisiä kansalaisvelvollisuuksia Suomessa on? Mitkä velvollisuudet koskevat koululaisia?

9 artikla.



1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää tai vangita. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan paitsi laissa säädetyillä perusteilla ja sen määräämässä järjestyksessä.

2. Jokaiselle pidätetylle on pidättämishetkellä ilmoitettava toimenpiteen syyt sekä välittömästi saatettava tietoon jokainen häneen kohdistuva syyte.

3. Jokainen rikoksesta epäiltynä pidätetty tai vangittu on viipymättä saatettava tuomarin tai muun lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän viranomaisen eteen ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi. Yleisenä sääntönä ei ole pidettävä, että oikeudenkäyntiä odottavat henkilöt pidetään tutkintovankeudessa, mutta vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu paikalle oikeudenkäyntiin samoin kuin jokaisessa muussakin vaiheessa käsittelyn aikana, ja tarvittaessa tuomion täytäntöönpanemiseksi.

4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai vangitsemalla, on oikeus tuomioistuimessa vaatia, että hänen vapaudenriistämisensä laillisuus viipymättä tutkitaan ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.

5. Jokaisella, joka on laittomasti pidätetty tai vangittu, on oikeus vahingonkorvaukseen.


Tehtäviä

  1. Voidaanko juopumuksesta pidättää?
  2. Kuinka kauan Suomessa voidaan pitää pidätettynä ilman tuomioistuimen päätöstä?
  3. Tutkikaa millaisia vahingonkorvauksia suomalaiset ovat saaneet väärien tuomioiden perusteella.
  4. Miten korvaus voidaan toimittaa teloitetullle rikolliselle?
  5. Milloin Suomessa teloitettiin ihmisiä?

10 artikla.

1. Kaikkia henkilöitä, joilta on riistetty heidän vapautensa, on kohdeltava inhimillisesti ja kunnioittaen ihmisen synnynnäistä arvoa.

2.
a) Syytetyt henkilöt on poikkeuksellisia oloja lukuunottamatta pidettävä erillään tuomituista henkilöistä ja heidän kohtelussaan on otettava huomioon heidän asemansa tuomitsematta olevina henkilöinä.


Tehtäviä

  1. Miksi syytetyt on pidettävä erillään tuomituista?
  2. Onko oikein, että lehdet julkaisevat juttuja sellaisista syytetyistä, joita ei ole vielä tuomittu?
  3. Onko oikein, että lehdet julkaisevat juttuja tuomituista henkilöistä? Onko tämä lisätuomio?
b) Syytetyt nuoret henkilöt on pidettävä erillään aikuisista ja heidän tapauksensa on mahdollisimman nopeasti ratkaistava.

3. Vankeinhoitojärjestelmän on suotava vangeille sellainen kohtelu, jonka olennaisena tarkoituksena on heidän parantamisensa sekä heidän yhteiskunnallisen asemansa palauttaminen. Nuorisorikolliset on pidettävä erillään aikuisista ja heille on annettava heidän ikänsä ja oikeudellisen asemansa mukainen kohtelu.

Tehtäviä

  1. Miksi nuoret syytetyt on pidettävä erillään aikuisista?
  2. Miksi nuorten oikeustapaukset on ratkaistava mahdollisimman nopeasti?
  3. Minkä ikäisiä ihmisiä voidaan Suomessa tuomita rangaistuksiin?
  4. Missä asioissa myös alaikäinen on korvausvelvollinen?
  5. Miksi nuoria on kohdeltava eri tavoin kuin aikuisia.

11 artikla.

Ketään ei saa vangita ainoastaan sillä perusteella, että hän ei kykene täyttämään sopimusvelvoitusta.

Tehtäviä

  1. Miksi velkavankeus on kielletty? Mitä tapahtui siihen aikaan, kun velkavankeus oli sallittu?
  2. Miksi yrityksille on sallittu vararikko (konkurssi), mutta ei yksityishenkilöille?
  3. Mikä on ylivelkaantuneiden asema Suomessa?

12 artikla.

1. Jokaisella laillisesti valtion alueella olevalla on oikeus liikkua siellä vapaasti ja valita vapaasti asuinpaikkansa.

2. Jokainen voi vapaasti lähteä mistä tahansa maasta, myös omastaan.

3. Edellä mainittuja oikeuksia ei saa rajoittaa muutoin kuin laissa säädetyllä tavalla, milloin rajoitukset ovat välttämättömiä valtion turvallisuuden, yleisen järjestyksen ("order public"), yleisen terveydenhoidon tai moraalin tahi muiden oikeuksien ja vapauksien takia sekä ovat sopusoinnussa muiden tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien kanssa.

4. Keneltäkään ei saa mielivaltaisesti kieltää oikeutta tulla omaan maahansa.


Tehtäviä

  1. Jokaisella suomalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa vapaasti. Miksi tämä ei ole aina käytännössä mahdollista?
  2. Mitä tarkoittaa kotiaresti? Missä maissa se on käytössä?
  3. Miten omasta maasta lähteminen ja omaan maahan palaaminen tapahtuvat Suomessa nykyään?

13 artikla.

Yleissopimuksen sopimusvaltion alueella laillisesti oleskeleva muukalainen voidaan karkottaa sieltä vain laillisessa järjestyksessä tehdyn päätöksen mukaisesti, ja hänen on sallittava, paitsi milloin kansallista turvallisuutta koskevat pakottavat syyt eivät sitä estä, esittää syitä maastakarkotustansa vastaan ja saada asiansa uudelleen tutkittavaksi sekä olla tässä tarkoituksessa edustettuna asianomaisen viranomaisen tahi asianomaisen viranomaisen erityisesti määräämän henkilön tai henkilöiden edessä.

Tehtäviä

  1. Ketkä ovat laittomasti oleskelevia muukalaisia?
  2. Mitä heille tapahtuu Suomessa?
  3. Millaisiin maihin laittomasti saapuneitakaan ei saa palauttaa?

14 artikla.

1. Kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia tuomioistuinten edessä. Päätettäessä rikossyytteestä henkilöä vastaan tai hänen oikeuksistaan tai velvoituksiaan riita-asiassa jokaisella on oikeus rehelliseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetun toimivaltaisen, riippumattoman ja puolueettoman tuomioistuimen edessä.

Lehdistö ja yleisö voidaan sulkea pois oikeudenkäynnistä tai sen osasta moraalisten näkökohtien, yleisen järjestyksen (''ordre public'') tai demokraattisen yhteiskunnan kansallisen turvallisuuden takia tai, jos osapuolten yksityiselämän edut sitä vaativat, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuuden vaatimuksia; mutta jokainen rikos- tai riita-asiassa annettu päätös on tehtävä julkiseksi paitsi, milloin nuorten henkilöiden etu muuta vaatii tai milloin oikeudenkäynti koskee avioliittoasiaa tai lasten holhousta.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, ovatko Suomessa kaikki oikeasti yhdenvertaisia tuomioistuimen edessä.
  2. Miksi lautamiehet valitaan Suomessa kunnanvaltuustoissa?
  3. Miksi lehdistöä ei aina päästetä oikeussaliin Suomessa?
Jokaisella rikoksesta syytetyllä on oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti toteen näytetty.

Tehtäviä

  1. Miksi todistuksen taakka on syyttäjällä eikä syytetyllä?


3. Jokaisella on tutkittaessa rikossyytettä häntä vastaan oikeus täysin yhdenvertaisena seuraaviin vähimmäistakeisiin:

a) saada viipymättä ja yksityiskohdittain hänen ymmärtämällään kielellä tieto häntä vastaan nostetun syytteen luonteesta ja syistä;

b) saada riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia valmistella puolustustaan sekä neuvotellakseen itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan kanssa;

c) saada asiansa käsitellyksi ilman kohtuutonta viivytystä;

d) olla läsnä oikeudenkäynnissä ja puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä; jos hänellä ei ole oikeudenkäyntiavustajaa, saada tietää hänellä olevan oikeus tällaiseen; sekä jokaisessa asiassa, jossa oikeudenmukaisuuden etu sitä vaatii, saada määrätyksi itselleen oikeudenkäyntiavustaja, minkä tulee tapahtua maksuttomasti siinä tapauksessa, että häneltä puuttuu varoja maksaa siitä;


Tehtäviä

  1. Millä perusteilla Suomessa saa maksuttiman oikeusavustajan?
  2. Miksi maksuttoman oikeudenkäynnin saanut voidaan tuomita sakkoihin ja suuriin korvauksiin?
e) kuulustella tai antaa kuulustuttaa niitä todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samojen olosuhteiden vallitessa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

f) saada maksuttomasti tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä;

g) olla tulematta pakotetuksi todistamaan itseään vastaan tai tunnustamaan syyllisyytensä.

Tehtäviä

  • Miksi syytetyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan?
Kysymyksen ollessa nuorista henkilöistä oikeudenkäyntimenettelyssä on otettava huomioon heidän ikänsä ja pyrkimys edistää heidän yhteiskunnallisen asemansa palauttamista.



Jokaisella rikoksesta tuomitulla on oikeus saada syyllisyyskysymys ja tuomittu rangaistus tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa lain mukaisesti.

Tehtäviä

  • Mitä valitusmahdollisuuksia alioikeudessa tuomitulla on Suomessa?

6. Kun lainvoimainen päätös, jolla henkilö on tuomittu rikollisesta teosta, on sittemmin purettu tai hänet on armahdettu uuden tai uudelleen selville saadun tosiseikan perusteella, joka on osoittanut, että päätös oli virheellinen, on sille, joka on kärsinyt rangaistusta päätöksen johdosta, korvattava lain mukaisesti, jollei osoiteta, että hänestä itsestään kokonaan tai osittain on johtunut, ettei aikaisemmin tuntematonta seikkaa ole ajoissa saatu selville.

7. Ketään ei saa tutkia tai rangaista uudelleen rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti tuomittu syylliseksi tai vapautettu asianomaisen maan lain ja oikeudenkäyntijärjestyksen mukaisesti.

Tehtäviä

  • Miksi ketään ei saa tutkia tai rangaista uudelleen?

15 artikla.



1. Ketään ei ole pidettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen tai kansainvälisen lainsäädännön mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavaa rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä. Jos rikoksenteon jälkeen lailla säädetään sovellettavaksi lievempi rangaistus, rikoksentekijän tulee päästä tästä osalliseksi.

Tehtäviä

  1. Miksi rangaistukseen voidaan tuomita vain uuden lain voimaantulon jäkeisistä teoista?
  2. Miksi tuomio annetaan lievempänä, jos rikos on tehty ankaramman lain aikana?
2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan tai tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka kansainvälisen oikeusyhteisön hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaan oli tekohetkellä rikollinen teko.


Tehtäviä

  1. Miten kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista rangaistaan?

16 artikla.

Jokaisella on oikeus tulla tunnustetuksi kaikkialla henkilöksi oikeudellisessa mielessä.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa se, ettei ihmistä tunnusteta henkilöksi?

17 artikla.



1. Kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä suorittaa hänen kunniaansa ja mainettaan loukkaavia hyökkäyksiä.

2. Jokaisella on oikeus lain suojaan tällaista puuttumista tai tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

Tehtäviä

  1. Miten on mahdollista, ettei yksityisyyden suoja aina toimi Suomessa?
  2. Miten on mahdollista, että työnantaja voi tutkia työntekijöidensä sähköpostia?
  3. Miten on mahdollista, että Suomessa saa harjoittaa salakuuntelua?
  4. Miten on mahdollista, että Suomen valtio on jäänyt kiinni jopa kansanedustajan salakuuntelusta?
  5. Mitä tarkoittaa kirjesalaisuus?

18 artikla.

1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden tunnustaa omavalintaista uskontoa tai uskoa taikka omaksua se sekä vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan tai uskoaan jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa, hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa.

2. Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa mukainen uskonto tai vakaumus.

3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai moraalia tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.



4. Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan.

Tehtäviä

  1. Miksi oikeus määrätä lasten uskonnollisesta ja moraalisesta kasvatuksesta on vahemmilla eikä rehtorilla tai opetushallituksen ylitarkastajalla?
  2. Miten tätä oikeutta on Suomessa rikottu ja mitä mieltä tässä sopimuksessa mainittu toimikunta on ollut sellaisesta?
  3. Tapahtuuko koulussa sopimuksessa mainittua pakottamista?
  4. Miksi Suomen valtion käännös artiklasta 18 on virheellinen?
  5. Kumpi on sitovampi, alkuperäinen asiakirja vai Suomen valtion käännös?

19 artikla.

1. Jokaisella on oikeus mielipiteen vapauteen ilman ulkopuolista puuttumista.

2. Jokaisella on sananvapaus; tämä oikeus sisältää vapauden hankkia, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia riippumatta alueellisista rajoista joko suullisesti, kirjallisesti tai painettuna taiteellisessa muodossa tahi muulla hänen valitsemallaan tavalla.



3. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta. Se voidaan sen tähden saattaa tiettyjen rajoitusten alaiseksi, mutta näiden tulee olla laissa säädettyjä ja sellaisia, jotka ovat välttämättömiä 1) toisten henkilöiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi, 2) valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ("ordre public"), terveydenhoidon tai moraalin suojelemiseksi.

Tehtäviä

  1. Mitkä tekijät Suomessa rajoittavat sananvapauden toteutumista?
  2. Onko Suomessa ennakoosensuuria?
  3. Miksi Suomessa tuomitaan ihmisiä vankilaan jumalanpilkasta? Missä muissa maissa tällaisia tuomioita voi saada? Missä maissa ei tuomita jumalanpilkasta?
  4. Mistä johtuu, että jumalanpilkan suhteen on eri maissa eri lainsäädäntö?
  5. Miksi jumalanpilkan tuomitseminen pitäisi lopettaa?

20 artikla.



1. Kaikki propaganda sodan puolesta on kiellettävä lailla.

2. Kaikki kansallisen, rotu- tai uskonnollisen vihan puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan, on kiellettävä lailla.

Tehtäviä

  1. Esiintyykä Suomessa sotapropagandaa? Missä maissa sotapropagansaa esiintyy? Miksi?
  2. Onko myös tosiasiain esittäminen syrjintää (Suomessa eräs henkilö tuomittiin lehtileikkeleiden laittamisesta kotisivuilleen)?
  3. Saako ateisteja herjata?

21 artikla.

On tunnustettava oikeus kokoontua rauhanomaisesti. Tämän oikeuden käyttämiselle ei ole asetettava muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka perustuvat lakiin ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden tahi yleisen järjestyksen ("ordre public") takia taikka terveydenhoidon tai moraalin tai muiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Tehtäviä

  1. Miksi Suomessa ei saa kieltää mielenosoituksen pitämistä (poliisille tehty ennakkoilmoitus riittää, mielenosoituksen pitämiseen ei tarvita lupaa).
  2. Miksi monissa maissa kielletään mielenosoituksia?
  3. Miksi yhden ihmisen mielenosoituksen saa pitää edes poliisille ilmoittamatta?

22 artikla.



1. Jokaisella on oikeus yhdistymisvapauteen muiden kanssa, mikä käsittää myös oikeuden muodostaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa suojelemiseksi.

2. Tämän oikeuden käyttämiselle ei saa asettaa muita rajoituksia kuin ne, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden tahi yleisen järjestyksen ("ordre public") takia taikka terveydenhoidon tai moraalin tahi muiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin ja poliisiin kuuluviin nähden heidän käyttäessään tätä oikeutta.

3. Mikään tässä artiklassa ei oikeuta Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1948 hyväksymän ammatillista järjestymisvapautta ja ammatillisen järjestymisoikeuden suojelua koskevan yleissopimuksen sopimuspuolia ryhtymään lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, jotka loukkaisivat, tai soveltamaan lakia tavalla, joka saattaisi loukata yleissopimuksessa myönnettyä turvaa.

Tehtäviä

  1. Kuinka monta ihmistä Suomessa tarvitaan yhdistyksen perustamiseen.
  2. Mikä ero on rekisteröimättömällä ja rekisteröidyllä yhdistyksellä?
  3. Miten yhdistys rekisteröidään Suomessa?

23 artikla.



1. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavaa laatua oleva yhteisö ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojeluun.

2. Avioliittoiässä oleville miehille ja naisille on tunnustettava oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe.

3. Avioliittoa ei saa solmia ilman avioliittoon aikovien puolisoiden vapaata ja täyttä suostumusta.

4. Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen aviopuolisoille yhdenvertaisuuden oikeuksiin ja vastuuseen nähden avioliittoa solmittaessa, sen aikana ja sen purkautuessa. Avioliiton purkautuessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin tarpeellisen suojelun turvaamiseksi lapsille.

Tehtäviä

  1. Miksi lapsiavioliiton on kielletty Suomessa?
  2. Missä maissa lapsiavioliitot ovat sallittuja? Miksi.
  3. Missä maissa aviopuolisot eivät ole lain edessä tasaveroisia? Miksi?
  4. Miksi avioeroa ei sallita kaikissa maissa?
  5. Miksi vanhemmat eivät saa naittaa lapsiaan? Miten on mahdollista, että joissakin maissa jopa pääministeri voi olla vanhempiensa naittama?

24 artikla.



1. Jokaisella lapsella on ilman rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen tai syntyperään perustuvaa syrjintää oikeus alaikäisyytensä edellyttämään suojeluun perheensä, yhteiskunnan ja valtion taholta.

2. Jokainen lapsi on merkittävä rekisteriin välittömästi syntymän jälkeen ja hänelle on annettava nimi.

3. Jokaisella lapsella on oikeus saada kansalaisuus.

Tehtäviä

  1. Miten lapsen nimi ilmoitetaan väestörekisteriin?
  2. Minkä kansalaisuuden Suomessa syntyneet lapset saavat?
  3. Millä tavalla yhteiskunta huolehtii lastensuojelusta?

25 artikla.

Jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus ilman minkäänlaista tämän yleissopimuksen 2 artiklassa mainittua erottelua ja ilman kohtuuttomia rajoituksia;

a) ottaa osaa yleisten asioiden hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien kautta;

b) äänestää ja tulla valituksi määräaikaisissa ja rehellisissä vaaleissa, jotka perustuvat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ja salaiseen äänestykseen, joka takaa valitsijoiden tahdon vapaan ilmentymisen;

c) päästä periaatteessa yhdenvertaisina maansa julkisiin virkoihin.

Tehtäviä

  1. Milloin Suomessa toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus? Millainen tilanne oli sitä ennen?
  2. Mikä Suomessa käytännössä rajoittaa kaikkien kansalaisten yhdenvertaista osallistumista yleisten asioiden hoitoon?
  3. Mikä Suomessa käytännössä rajoittaa yheenvertaista oikeutta päästä julkisiin virkoihin?
  4. Miksi ennen vain papeilla oli oikeus toimia opettajina?

26 artikla.



Kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa mitä yllä mainitun kohdan mukaista syrjintää Suomessa esiintyy. Miksi?

27 artikla.

Niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

Tehtäviä

  1. Keitä on Suomessa kielletty käyttämästä omaa kieltään?
  2. Missä maissa oman kielen käyttöä on vielä rajoitettu?
  3. Miten vähemmistöjen oikeudet toteutuvat Suomessa nykyään?
IV OSA

28 artikla.



1. On perustettava ihmisoikeuskomitea (jota kutsutaan jäljempänä "komiteaksi"). Siihen kuuluu kahdeksantoista jäsentä ja se suorittaa jäljempänä mainittuja tehtäviä.

2. Komitea muodostetaan tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden kansalaisista, joiden siveellinen taso on korkea ja joilla on tunnustettu pätevyys ihmisoikeuksien alalla. On kiinnitettävä huomiota siihen, että joillakin komitean työhön osallistuvilla on oikeudellista kokemusta.

3. Komitean jäsenet valitaan ja he toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan.

Tehtäviä

  1. Ottakaa Internetillä selvää Genevessä toimivan ihmisoikeustoimikunan osoitteesta.
  2. Ottakaa selvää siitä, miten sinne valitetaan.
  3. Ottakaa selvää siitä, käsitelläänkö valitus puolueettomasti.

29 artikla.



1. Komitean jäsenet valitaan salaisessa äänestyksessä sellaisten henkilöiden luettelosta, joilla on 28 artiklassa määrätty pätevyys ja jotka tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat tässä tarkoituksessa nimenneet.

2. Jokainen tämän yleissopimuksen sopimusvaltio voi ehdottaa vain kahta henkilöä. Näiden tulee olla sen valtion kansalaisia, joka asettaa heidät ehdolle.

3. Henkilöä voidaan ehdottaa uudelleen.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, onko yllä olevan kohdan mukaan mahdollista, että puolueellinen ihminen pääsee toimikuntaan.

30 artikla.

1. Ensimmäiset vaalit on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua yleissopimuksen voimaantulopäivän jälkeen.

2. Vähintään neljä kuukautta ennen komitean kutakin muuta vaalia kuin sitä, jossa täytetään 34 artiklan mukaisesti avoimeksi ilmoitettu paikka, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri osoittaa tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille kirjallisen kutsun ehdottaa henkilöitä komitean jäseniksi kolmen kuukauden kuluessa.

3. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri valmistaa kaikista näin ehdotetuista henkilöistä aakkosellisen luettelon, josta käy ilmi mitkä sopimusvaltiot ovat ehdottaneet heitä, ja toimittaa sen tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille viimeistään kuukautta ennen kutakin vaalipäivää.

4. Komitean jäsenten vaalit pidetään pääsihteerin koollekutsumassa sopimusvaltioiden kokouksessa Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa. Tässä kokouksessa, jonka päätösvaltaisuuteen edellytetään kahta kolmannesta sopimusvaltioista, komiteaan valitaan ne ehdokkaat, jotka saavat suurimman äänimäärän ja ehdottoman enemmistön läsnäolevien ja äänestävien sopimusvaltioiden edustajien äänistä.

31 artikla.

1. Komiteassa saa olla vain yksi saman valtion kansalainen.

2. Komitean vaaleissa on kiinnitettävä huomiota jäsenistön tasapuoliseen maantieteelliseen jakautumiseen sekä siihen, että eri sivistysmuodot ja tärkeimmät oikeusjärjestelmät tulevat edustetuiksi.

32 artikla.

1. Komitean jäsenet valitaan neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen, jos heidät on ehdotettu uudelleenvalittaviksi. Yhdeksän ensimmäisissä vaaleissa valitun jäsenen toimikausi päättyy kuitenkin kahden vuoden umpeenkuluttua; edellä mainitun 30 artiklan 4 kappaleessa tarkoitetun kokouksen puheenjohtaja valitsee arvalla välittömästi ensimmäisen vaalin jälkeen näiden yhdeksän jäsenen nimet.

2. Toimikauden päätyttyä vaalit pidetään tämän yleissopimuksen tämän osan edellä mainittujen artiklojen mukaisesti.

33 artikla.

1. Jos jokin komitean jäsen on muiden jäsenten yksimielisen mielipiteen mukaan lopettanut toimensa hoidon jostain muusta syystä kuin väliaikaisluontoisen poissaolon vuoksi, komitean puheenjohtaja ilmoittaa tästä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka julistaa sitten tämän jäsenen paikan avoimeksi.

2. Siinä tapauksessa, että komitean jäsen kuolee tai luopuu paikastaan, puheenjohtaja ilmoittaa tästä välittömästi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka julistaa paikan avoimeksi kuolinpäivästä tai siitä päivästä lukien, jona paikasta luopuminen tulee voimaan.

34 artikla.

1. Kun paikka on julistettu 33 artiklan mukaisesti avoimeksi ja jos täytettävän paikan haltijan toimiaika ei kulu umpeen kuuden kuukauden kuluessa paikan avoimeksi julistamisesta, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri tiedottaa tästä kullekin tämän yleissopimuksen sopimusvaltiolle, jotka voivat kahden kuukauden kuluessa toimittaa 29 artiklan 2 kohdan mukaan nimeämiset paikan täyttämiseksi.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri valmistelee aakkosellisen luettelon täten nimetyistä henkilöistä ja toimittaa luettelon tämän yleissopimuksen sopimusvaltioille. Vaali paikan täyttämiseksi suoritetaan tämän yleissopimuksen tämän osan soveltuvien määräysten mukaisesti.

3. Komitean 33 artiklan mukaisesti avoimeksi julistettua paikkaa täyttämään valittu jäsen hoitaa tointa sen jäsenen jäljellä olevan toimikauden ajan, jonka paikka komiteassa vapautui mainitun artiklan mukaisesti.

35 artikla.

Komitean jäsenet saavat Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksynnällä korvausta Yhdistyneiden Kansakuntien varoista yleiskokouksen määräämillä ehdoilla ja edellytyksillä ottaen huomioon komitean velvollisuuksien tärkeyden.

36 artikla.

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri hankkii tarpeellisen henkilökunnan, jotta komitea saattaa tehokkaasti suorittaa sille tässä yleissopimuksessa määrätyt tehtävät.

37 artikla.

1. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle komitean ensimmäisen kokouksen Yhdistyneiden Kansakuntien päämajaan.

2. Tämän ensimmäisen kokouksensa jälkeen komitea kokoontuu työjärjestyksessään edellytettyinä aikoina.

3. Komitea kokoontuu yleensä Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa tai Yhdistyneiden Kansakuntien toimistossa Genevessä.

38 artikla.

Jokainen komitean jäsen antaa ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään yleisölle avoimessa kokouksessa komitean edessä juhlallisen vakuutuksen, että hän suorittaa tehtävänsä puolueettomasti ja tunnollisesti.

39 artikla.

Huomautus

Komitea tällä hertkellä

Mr. Abdelfattah AMOR    
Tunisia   
31.12.2014

Mr. Lazhari BOUZID    
Algeria   
31.12.2012

Ms. Christine Chanet    
France   
31.12.2014

Mr. Mahjoub El-Haiba    
Morocco   
31.12.2012

Mr. Ahmad Amin FATHALLA    
Egypt   
31.12.2012

Mr.Cornelis FLINTERMAN    
The Netherlands   
31.12.2014

Mr. Yuji IWASAWA    
Japan   
31.12.2014

Ms. Hellen KELLER
Switzerland
31.12.2014

Mr. Rajsoomer LALLAH    
Mauritius   
31.12.2012

Ms. Zonke Zanele MAJODINA    
South Africa   
31.12.2014

Ms. Iulia Antoanella MOTOC    
Romania   
31.12.2014

Mr.Gerald L. NEUMAN    
United States of America   
31.12.2014

Mr. Michael O'FLAHERTY    
Ireland   
21.12.2012

Mr. Rafael RIVAS POSADA    
Colombia   
31.12.2012

Sir Nigel RODLEY    
United Kingdom   
31.12.2012

Mr. Fabián Omar SALVIOLI    
Argentina   
31.12.2012

Mr. Krister THELIN    
Sweden   
31.12.2012

Ms. Margo WATERVAL    
Suriname
31.12.2014

1. Komitea valitsee omat virkailijansa kahden vuoden toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen.

2. Komitea hyväksyy oman työjärjestyksensä; sen tulee määrätä muun muassa, että

a) komitea on päätösvaltainen, kun kaksitoista jäsentä on läsnä;

b) komitean päätökset tehdään läsnäolevien jäsenten äänten enemmistöllä.

40 artikla.

1. Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat toimittamaan kertomuksia hyväksymistään toimenpiteistä, jotka toteuttavat tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet, sekä näiden oikeuksien nauttimisessa saavutetusta edistyksestä:
a) vuoden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus on tullut asianomaisen valtion osalta voimaan ja
b) sen jälkeen komitean sitä pyytäessä.

2. Kaikki kertomukset toimitetaan pääsihteerille, joka saattaa ne komitean harkittaviksi. Kertomuksista tulee käydä ilmi ne mahdolliset tekijät ja vaikeudet, jotka vaikuttavat tämän yleissopimuksen toteuttamiseen.

3. Pääsihteeri voi neuvoteltuaan komitean kanssa toimittaa kysymykseen tuleville erityisjärjestöille jäljennökset niistä kertomusten osista, jotka saattavat kuulua näiden toimipiiriin.

4. Komitea tutkii sopimusvaltioiden sille toimittamat kertomukset. Se toimittaa kertomuksensa ja yleiset aiheellisiksi katsomansa huomautukset sopimusvaltioille. Komitea voi myös toimittaa Talous- ja sosiaalineuvostolle nämä huomautukset yleissopimuksen sopimusvaltioilta saamiensa kertomusten jäljennösten kera.

5. Sopimusvaltiot voivat esittää komitealle huomionsa jokaisesta tämän artiklan 4 kohdan mukaan mahdollisesti tehdystä huomautuksesta.

41 artikla.

1. Sopimusvaltio voi tämän artiklan nojalla milloin tahansa antaa selityksen, että se tunnustaa komitean oikeuden vastaanottaa ja tutkia sellaisia ilmoituksia, joissa toinen sopimusvaltio väittää, että toinen sopimusvaltio ei täytä tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteita. Tämän artiklan mukaisia ilmoituksia voidaan vastaanottaa ja tutkia vain, jos ne on toimittanut sopimusvaltio, joka on antanut osaltaan komitean oikeuden tunnustavan selityksen. Komitea ei saa vastaanottaa mitään ilmoitusta, jos se koskee sopimusvaltiota, joka ei ole antanut tällaista selitystä. Tämän artiklan nojalla vastaanotetut ilmoitukset on käsiteltävä seuraavan menettelyn mukaisesti:

a) Jos toinen sopimusvaltio katsoo, että toinen sopimusvaltio ei toteuta tämän yleissopimuksen määräyksiä, se voi kirjallisella ilmoituksella saattaa asian tuon sopimusvaltion tietoon. Kolmen kuukauden kuluessa tiedotuksen vastaanottamisen jälkeen vastaanottaneen valtion tulee antaa ilmoituksen lähettäneelle valtiolle kirjallinen asiaa valaiseva selvitys tai muu lausunto, jossa olisi mainittava mahdollisuuksien rajoissa olevassa ja asiaankuuluvassa määrässä ne valtionsisäiset toimenpiteet ja muutoksenhakukeinot, jotka jo on käytetty ja jotka puheena olevassa tapauksessa ovat mahdollisia tai joita jatkossa voidaan käyttää.

b) Jos asiaa ei saada järjestetyksi molempien osapuolien tyydytykseksi kuuden kuukauden kuluessa vastaanottavan valtion vastaanotettua alkuperäisen ilmoituksen, kummallakin valtiolla on oikeus esittää asia komitealle sille sekä toiselle valtiolle osoitetulla tiedonannolla.

c) Komitea käsittelee sille esitetyn asian varmistauduttuaan siitä, että kaikkiin käytettävissä oleviin kansallisiin muutoksenhakukeinoihin on asiassa turvauduttu ja ne on käytetty loppuun kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettujen periaatteiden mukaisesti. Tämä ei ole voimassa silloin, kun muutoksenhakukeinojen käyttämistä on kohtuuttomasti pitkitetty.

d) Tutkittaessa ilmoituksia tämän artiklan nojalla komitea pitää suljettuja kokouksia.

e) Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten mukaisesti komitea asettaa hyvät palveluksensa asianomaisten sopimusvaltioiden käytettäviksi tarkoituksenaan asian sovinnollinen selvittäminen tässä yleissopimuksessa tunnustettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen pohjalta.

f) Komitea voi jokaisessa sille esitetyssä asiassa pyytää asianomaisia tämän kappaleen b kohdassa tarkoitettuja sopimusvaltioita antamaan kaikki tarvittavat lisätiedot.

g) Asianomaisilla tämän kappaleen b kohdassa tarkoitetuilla sopimusvaltioilla on oikeus olla edustettuina, kun asiaa käsitellään komiteassa, sekä tehdä huomautuksia suullisesti ja/tai kirjallisesti.

h) Komitea antaa kahdentoista kuukauden kuluessa tämän kappaleen b kohdassa tarkoitetun tiedonannon vastaanottamispäivästä lukien kertomuksen:

i) jos päästään tämän kappaleen e kohdan säännösten mukaiseen ratkaisuun, komitea laatii kertomuksensa lyhyen selvityksen muotoon, jossa todetaan tosiasiat sekä saavutettu ratkaisu.

ii) jos ei päästä tämän kappaleen e kohdan säännösten mukaiseen ratkaisuun, komitea laatii kertomuksensa lyhyen selvityksen muotoon, josta käy ilmi tosiasiat; asianomaisten valtioiden tekemät kirjalliset vastaväitteet sekä pöytäkirja suullisista vastaväitteistä liitetään kertomukseen.

Jokaisessa asiassa kertomus tiedotetaan asianomaisille sopimusvaltioille.

2. Tämän artiklan määräykset tulevat voimaan, kun kymmenen tämän yleissopimuksen sopimusvaltiota on antanut tällaisen selityksen. Sopimusvaltiot tallettavat tämän artiklan nojalla annetun selityksen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka toimittaa siitä jäljennökset muille sopimusvaltioille. Selitys voidaan peruuttaa milloin tahansa pääsihteerille osoitetulla tiedonannolla. Tällainen peruutus ei vaikuta minkään asian käsittelyyn, josta on toimitettu tämän artiklan nojalla tiedotus; mitään uutta jonkin valtion tekemää tiedotusta ei vastaanoteta sen jälkeen, kun Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on vastaanottanut selityksen peruuttamista koskevan tiedonannon, ellei asianomainen sopimusvaltio ole antanut uutta selitystä.

42 artikla.

1. a) Jos komitealle 41 artiklan mukaisesti esitettyä asiaa ei ratkaista asianomaisten sopimusvaltioiden tyydytykseksi, komitea voi neuvoteltuaan ensin asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa nimittää ad hoc sovittelukomission (jota jäljempänä kutsutaan "komissioksi"). Komission hyvät palvelukset saatetaan asianomaisten sopimusvaltioiden käytettäviksi tarkoituksin selvittää asia sovinnollisesti tämän yleissopimuksen kunnioittamisen pohjalta.

b) Komissio koostuu viidestä sellaisesta henkilöstä, jotka asianomaiset sopimusvaltiot hyväksyvät. Jos asianomaiset sopimusvaltiot eivät onnistu pääsemään kolmen kuukauden kuluessa yksimielisiksi koko komission kokoonpanosta tai jostakin sen jäsenistä ne jäsenet, joiden osalta yksimielisyys puuttuu, valitaan salaisessa äänestyksessä komitean kahden kolmasosan enemmistöllä sen jäsenten keskuudesta.

2. Komission jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. He eivät saa olla asianomaisten sopimusvaltioiden kansalaisia eivätkä sellaisen valtion kansalaisia, joka ei ole tämän yleissopimuksen sopimusvaltio, eivätkä sellaisen sopimusvaltion kansalaisia, joka ei ole antanut 41 artiklan mukaista selitystä.

3. Komissio valitsee oman puheenjohtajansa ja hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

4. Komission kokoukset pidetään yleensä Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa tai Yhdistyneiden Kansakuntien toimistossa Genevessä. Ne voidaan kuitenkin pitää muissa sopivissa paikoissa sikäli kuin komissio näin päättää neuvoteltuaan pääsihteerin ja asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa.

5. Tämän yleissopimuksen 36 artiklassa edellytetty sihteeristö palvelee myös tämän artiklan nojalla perustettuja komissioita.

6. Komitean vastaanottamat ja vertaamat tiedot asetetaan komission käytettäviksi, ja komissio voi kehottaa asianomaisia sopimusvaltioita antamaan muita tarvittavia tietoja.

7. Kun komissio on käsitellyt asian kokonaisuudessaan ja joka tapauksessa viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun asia toimitettiin sen käsiteltäväksi, sen on toimitettava komitean puheenjohtajalle kertomus tiedotettavaksi asianomaisille sopimusvaltioille.

a) Jos komissio ei pysty saattamaan päätökseen asian käsittelyä kahdentoista kuukauden kuluessa, se laatii kertomuksen lyhyen selvityksen muotoon, jossa mainitaan asian käsittelyvaihe.

b) Jos asiassa päästään sovinnolliseen ratkaisuun tässä yleissopimuksessa tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamisen pohjalta, komissio laatii kertomuksensa lyhyen selvityksen muotoon, jossa maintaan tosiasiat sekä saavutettu ratkaisu.

c) Jos ei päästä tämän kappaleen b kohdan säännösten mukaiseen ratkaisuun, komission kertomuksesta on käytävä ilmi sen havainnot kaikista niistä tosiasioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat asianomaisten sopimusvaltioiden välistä asiaa sekä sen käsitys mahdollisuuksista selvittää asia sovinnollisesti. Tämän kertomuksen tulee sisältää myös asianomaisten sopimusvaltioiden tekemät kirjalliset huomautukset sekä pöytäkirja suullisista huomautuksista.

d) Jos komission kertomus toimitetaan tämän kappaleen c kohdan mukaisesti, asianomaisten sopimusvaltioiden on kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottamisesta ilmoitettava komitean puheenjohtajalle, hyväksyvätkö ne vai eivät komission kertomuksen sisällön.

8. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta komitean tämän yleissopimuksen 41 artiklan mukaisiin velvoitteisiin.

9. Asianomaiset sopimusvaltiot jakavat tasapuolisesti kaikki komission jäsenten kulut pääsihteerin esittämien arviointien mukaisesti.

10. Pääsihteerillä on oikeus maksaa tarvittaessa komission jäsenten kulut ennen kuin asianomaiset sopimusvaltiot ovat korvanneet ne tämän artiklan 9 kappaleen mukaisesti.

43 artikla.

Artiklassa 27 ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitetun komitean sekä tämän yleissopimuksen 42 artiklan nojalla mahdollisesti perustettavien ad hoc sovittelukomissioiden jäsenet ovat oikeutettuja Yhdistyneiden Kansakuntien tehtävissä olevien asiantuntijoden etuihin, erioikeuksiin ja vapauksiin, kuten on säädetty Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen asianomaisissa kohdissa.

44 artikla.

Tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä on sovellettava siten, ettei loukata ihmisoikeuksien alalla Yhdistyneiden Kansakuntien tai erityisjärjestöjen peruskirjoissa ja yleissopimuksissa tai niiden nojalla määrättyjä menettelyjä, ja ne eivät estä sopimusvaltioita turvautumasta muuhun menettelyyn erimielisyyksien ratkaisemiseksi yleisten tai erityisten niiden välillä voimassaolevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

45 artikla.

Komitea toimittaa yleiskokoukselle Talous- ja sosiaalineuvoston kautta vuosittaisen selostuksen toiminnastaan.

Tehtäviä

    1. Hankkikaa Internetillä uusin selostus toimikunnan toiminnasta.
    2. Kumman mielipteet, valittajan vai kohteena olevan valtion, tulevat paremmin huomioiduksia toimikunnassa?
    3. Onko kohtuullista, että yksilö joutuu itse käymään oikeutta kokonaista valtiota vastaan?
V OSA

46 artikla.

Minkään tässä yleissopimuksessa ei ole tulkittava rajoittavan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan eikä erityisjärjestöjen perussääntöjen määräyksiä, jotka määräävät Yhdistyneiden Kansakuntien ja erityisjärjestöjen eri elinten vastuun tämän yleissopimuksen käsittelemissä kysymyksissä.

47 artikla.

Minkään tässä yleissopimuksessa ei ole tulkittava heikentävän kaikkien kansojen luontaista oikeutta nauttia sekä täydellisesti ja vapaasti käyttää hyväkseen luonnonrikkauksiaan ja voimavarojaan.

VI OSA

48 artikla.

1. Tämä yleissopimus on avoinna jokaisen Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltion tai sen erityisjärjestön jäsenen, Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön sopimusvaltion ja jokaisen muun valtion allekirjoittamista varten, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on kutsunut tulemaan tämän yleissopimuksen osapuoleksi.

2. Tämä yleissopimus edellyttää ratifiointia. Ratifiointikirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

3. Tämä yleissopimus on avoinna kaikkien tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtioiden liittymistä varten.

4. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

5. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa kaikille tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille jokaisesta ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

49 artikla.

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kolmaskymmenesviides ratifiointi- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

2. Jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen kolmannenkymmenennenviidennen ratifiointi- tai liittymiskirjan tultua talletetuksi, yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen oman ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamispäivästä.

50 artikla.

Tämän yleissopimuksen määräykset ulottuvat koskemaan rajoituksitta ja poikkeuksitta kaikkia liittovaltion osia.

51 artikla.

1. Jokainen tämän yleissopimuksen sopimusvaltio voi tehdä muutosehdotuksen ja toimittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Pääsihteeri tiedottaa sen jälkeen muutosehdotuksista yleissopimuksen sopimusvaltioille ja pyytää näitä ilmoittamaan hänelle, kannattavatko ne sopimusvaltioiden konferenssin koollekutsumista käsittelemään ehdotusta ja äänestämään siitä. Siinä tapauksessa, että ainakin kolmannes valtioista kannattaa tällaista konferenssia, pääsihteeri kutsuu koolle konferenssin Yhdistyneiden Kansakuntien suojeluksen alaisena. Jokainen konferenssissa läsnäolevien ja äänestävien valtioiden enemmistön hyväksymä muutos on alistettava Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksyttäväksi.

2. Tällaiset muutokset tulevat voimaan, kun yleiskokous on ne hyväksynyt ja kun yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot ovat kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyneet ne kukin oman perustuslakinsa säätämän menettelyn mukaisesti.

3. Tällaisten muutosten tullessa voimaan ne sitovat ainoastaan niitä osapuolia, jotka ovat hyväksyneet ne, muiden osapuolien ollessa vielä yleissopimuksen ja jokaisen aiemmin niiden hyväksymän muutoksen määräysten sitomia.

52 artikla.

Lukuunottamatta tämän yleissopimuksen 48 artiklan 5 kappaleen mukaisesti tehtäviä ilmoituksia pääsihteerin tulee tiedottaa kaikille saman artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille seuraavat seikat:

a) 48 artiklan mukaiset allekirjoittamiset, ratifioinnit sekä liittymiset;

b) Tämän yleissopimuksen 49 artiklan mukainen voimaantulopäivä sekä 51 artiklan mukainen muutosten voimaantulopäivä.

53 artikla.

1. Tämä yleissopimus, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien arkistoon.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee toimittaa tämän yleissopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille tämän yleissopimuksen 48 artiklassa tarkoitetuille valtioille.
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä valinnainen pöytäkirja.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, mitä valtioita sopimus tällä hetkellä koskee.
  2. Miksi sopimus ei ole voimassa kaikissa valtioissa?

Ihmisen velvollisuudet

Kuluttamisen kohtuullisuus



Mikä on meille tarpeeksi? Tämä on kysymys, jota meidän jokaisen olisi syytä pysähtyä miettimään arkisen ostosten teon keskellä.

Kasvua vai kohtuutta

Rajatonta kulutusoikeutta ja -halukkuutta pidetään itsestään selvyyksinä. Kaksikymmentä vuotta sitten kännykkä oli suuri ihmetyksen aihe; nyt mietitään sitä, millainen kännykkämalli markkinoille tulee seuraavaksi ja pitäisikö vaihtaa uudempaan.

Sekä kulutusoikeuden että -halukkuuden kyseenalaistaminen voi olla vaikeaa.

Kun puhutaan talouskasvusta, sillä tarkoitetaan yleensä sitä, että ihmisten mahdollisuudet hankkia ja käyttää aineellisia hyödykkeitä kasvavat. Tätä on totuttu pitämään myös hyvinvoinnin mittarina.

Mitä enemmän kulutamme, ja mitä enemmän taloutemme kasvaa, sitä suurempi on hyvinvointimme. Mutta onko kasvun ja aineellisen hyvinvoinnin kytkentä pakollinen? Missä vaiheessa kasvu aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä?

Inhimillisen kehityksen raportti



YK:n Inhimillisen kehityksen raportti huomauttaa, että talouskasvua tavoiteltaessa kasvusta on tullut keinon sijaan päämäärä, jolloin alkuperäinen päämäärä - hyvinvoinnin lisääminen - on unohtunut.

Määrälliseen kasvuun pyrittäessä on kasvun rakenne ja laatu jäänyt huomiotta. YK:n raportin mukaan nykyisen kaltaiseen kasvuun liittyy mm. korkea työttömyys, rikkaimpien ja köyhimpien välisen kuilun kasvaminen, vähemmistöjen heikko asema ja kestämätön luonnonvarojen käyttö.

Tällainen tilanne, jossa kasvu ei enää tuota lisää hyvinvointia, haastaa meitä kyseenalaistamaan jatkuvaa kasvuajattelua.

Olemme tulleet tilanteeseen, jossa tarvitsemme uusien hyvinvointimallien etsimistä. Mikä oikeastaan on hyvinvointia, ja miten siihen pääsee?

Hyvinvoinnin mittaaminen

Taloudellista toimintaa mitataan bruttokansantuotteen (BKT) avulla. Se kertoo paljonko kansantalous on tuottanut hyödykkeitä ja palveluja vuoden aikana, mutta se ei lainkaan erottele hyvinvointia lisääviä taloudellisia toimia hyvinvointia vähentävistä toimista.



Päin vastoin, useat luonnonvaroja ehdyttävät ja saastuttavat toiminnat kasvattavat BKT:tä.




Suomea kuvaavat mittarit.

Hyvinvointia mittaamaan on kehitetty myös muita mittareita:

Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI)   

HDI (Human Development Index) on YK:n inhimillisen kehityksen indeksi, joka pitää inhimillisen kehityksen perusulottuvuuksina elinikää, tietoa ja riittävää elintasoa. Näiden mittarina käytetään odotettavissa olevaa elinikää, koulutukseen osallistuvan väestön osuutta ja aikuisväestön lukutaitoa sekä sopeutettua tulotasoa.   

Aidon edistyksen ilmaisin (GPI)

GPI (Genuine Progress Indicator) on aidon edistyksen mittari. Siihen on laskettu mukaan esimerkiksi kotitalouksien ja vapaaehtoistyön arvo sekä tuloerojen pieneneminen, julkisten terveysmenojen, rikollisuuden ja saastumisen aiheuttamat kustannukset sekä luonnonvarojen käyttö.

GPI huomioi myös kulutustavaroiden ja julkisten rakenteiden (esim teiden) tarjoaman hyödyn. Niiden ostaminen tai tuottaminen on kustannus, mutta niistä saatu hyöty kasvattaa GPI:itä. 

Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari  (ISEW) 

ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare) on kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Myös ISEW huomioi esimerkiksi julkiset terveysmenot, auto-onnettomuudet, uusiutumattomien luonnonvarojen käytön, meluhaittojen sekä vesien ja ilman saastumisen aiheuttamat kustannukset.

GPI:n mukaan esimerkiksi Yhdysvaltojen hyvinvointi on ollut laskusuunnassa 1970 luvun alusta lähtien. Eri maiden ISEW- ja GPI -käyriä voi käydä tutkimassa lisätiedoista löytyvissä nettiosoitteissa. 

Samalla mittarilla mitattuna Suomen hyvinvointi on ollut laskussa vuodesta 1990 asti ja on nyt painunut 1970 -luvun alun tasolle.

Missä onni lymyää

Kuluttamisen kohtuullisuudella tarkoitetaan hyvinvoinnin uudelleen määrittelyä. Millaista hyvinvointia voimme ja haluamme tavoitella?


Elämäntavan kohtuullisuuden pohtiminen palautuu lopulta kysymykseen siitä, millaista on hyvä elämä.

"Hitaammin, lähemmäs, vähemmän, paremmin, kauniimmin", on saksalaisten vaikuttajien tiivistelmä siitä, mikä on kestävän kehityksen haaste. Jokaisen sanan taakse voi kurkistaa ja kysyä itseltään, mitä se tarkoittaa juuri minun elämässäni. Miten kestävä elämäntapa voisi lisätä elämän laatua?

Kohtuullisuuteen perustuvaa elämäntapa voi olla esimerkiksi arkielämän mittakaavan pienentämistä, monimutkaisuuden vähentämistä ja mukavuuden säilyttämistä.

Monet ruokareseptit neuvovat ripauttamaan suolaa kohtuullisesti. Liika on pahasta sydämelle. Sama pätee kohtuullisuuteen kuluttamisessa - ja ylipäätään elämässä. Liika tavaran hamuaminen tekee loppujen lopuksi vain onnettomaksi, sillä "onnen salaisuus ei ole saada enemmän, vaan haluta vähemmän." 

Lähteet ja lisätietoja

HDI, YK:n inhimillisesti kestävän kehityksen raportit, http://www.iapso.org/links.htm
    
GPI,
http://green.ca/english/members/gpi.html

ISEW,
http://www.foe.co.uk/progress/index.html

http://koti.mbnet.fi/~jukkah/EDP_JH_2005.pdf 

Näillä sivuilla voi kokeilla oman ISEW:n määrittelemistä ja vertailla, miten eri tekijät vaikuttavat ISEW:iä pienentävästi tai kasvattavasti.  

Tilastokeskus

Tilastokeskuksen artikkelia pääset lukemaan napauttamalla tästä.

Tehtäviä

  1. Miten päättäjät saadaan ymmärtämään se, ettei nykyisellä talouspolitiikalla lisätä onnellisuutta?
  2. Miten sinä voit vaikuttaa Suomen ja kotikuntasi päätöksen tekoon?
  3. Miksi loputon BKT:n rajaton kasvu ei ole edes mahdollista?
  4. Tutkikaa Suomen tilannetta yllä mainittujen Jukka Hoffenin kotisivujen kautta. Miksi tilanne on huolestuttava erityisesti Suomessa?
  5. Miksi ympäristötuhoja ei ole Suomessa juuri huomioitu talouslaskelmissa?


Yritysten vastuullisuuden edistäminen

Lähde

Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja 39/2008

Selvitys kansainvälisistä julkisen hallinnon toimenpiteistä ja hyvistä käytännöistä



Suomi on saavuttanut kärkisijoja monissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten kilpailukykyvertailuissa ja PISA-tuloksissa.

Talouskriisikään ei ole koskettanut Suomea yhtä voimakkaasti kuin monia muita maita.

Suomi sijoittuu hyvin myös yhteiskuntavastuun maavertailuissa. Menestyksemme johtuu ensisijaisesti korkeatasoisesta lainsäädännöstämme, kansanvaltaisesta poliittisesta järjestelmästämme, hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteesta ja siitä, että yritykset toimivat pääsääntöisesti vastuullisesti.

Osa yrityksistä jopa ylittää lakien asettamat minimit vastuullisuudessaan.

Suomen julkinen hallinto ei kuitenkaan kuulu EU-maiden parhaimmistoon yritysten yhteiskuntavastuun edistämisessä.

Sen osoittaa selvitys EU-maiden ja joidenkin muiden maiden julkisen hallinnon toimenpiteistä ja hyvistä käytännöistä yritysten vastuullisuuden edistämiseksi.

Nämä toimenpiteet ovat esimerkiksi julkisen hallinnon toteuttamaa tiedottamista, työkalujen kehittämistä, palkintoja sekä luonnontaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vastuullisia suunnitelmia tai uusia säädöksiä.



EU:n yhteiskuntavastuun selvityksiin ei ole valittu yhtään toimenpidettä hyviksi käytännöiksi Suomesta.

Niin ikään yhteiskuntavastuun edistämiseen varatut voimavarat ovat Suomessa edelläkävijämaita niukemmat.

EU-maissa julkisen hallinnon toimet yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseksi ovat painottuneet jonkin verran vahvemmin ympäristö- kuin yhteiskunnallisen vastuun alueelle.

Esimerkiksi Tanska, Italia ja Iso-Britannia ovat luoneet julkisen hallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kumppanuushankkein työpaikkoja vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille tai heikommin kehittyneille alueille.

Tanskan kumppanuushanketta tukemaan on perustettu 16-jäseninen yritysjohtajien verkosto työministeriön neuvonantajaksi.

Belgiassa joihinkin julkisen hallinnon hankin- tasopimuksiin sisältyy sosiaaliasioita koskeva lauseke.

Lisäksi useissa jäsenmaissa yhteiskuntavastuullisuutta on käynnistetty palkinnoin.

Esimerkiksi Tanskan Mia-palkinnolla edistetään työelämän monimuotoisuutta.



Toisin kuin EU:n edelläkävijämaissa Suomen julkisella hallinnolla ei ole yhtenäistä toimintasuunnitelmaa yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi.

Sellaisen laatiminen yhdessä sidosryhmien kanssa parantaisi raportin mukaan yhteiskuntavastuun kokonaisuuden, olemassa olevin ohjelmien ja toimenpiteiden koordinointia.

Raportissa esitetään johtopäätöksiä ja ehdotuksia muiden maiden hyvien, yritysten vastuullisuutta edistävien toimenpiteiden soveltuvuudesta Suomen julkiseen hallintoon.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että työllisyys ja työläisten asema eivät parane edes niissä maissa, joissa yritysten yhteiskuntavastuuseen kiinnitetään huomiota?

Mitä yritysten yhteisvastuu on



Yritysten vastuullisuudella ei tarkoiteta vain lakien noudattamista, vaan siihen kuuluvat myös yritysten vapaaehtoiset sosiaaliset toimet sekä investoinnit inhimilliseen pääomaan, ympäristöön ja sidosryhmäsuhteisiin.

Vastuullisuus kohdistuu työntekijöihin ja yleisemmin kaikkiin sidosryhmiin, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa ja jotka puolestaan voivat vaikuttaa yrityksen menestymiseen.

Sisäinen ja ulkoinen vastuu

Sisäinen vastuu liittyy henkilöstön hyvinvointiin, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristövaikutusten hallintaan. Vastuullisia toimenpiteitä ovat muun muassa syrjimättömät työhönottomenetelmät, tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet työssä, elinikäinen oppiminen, työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä ikääntyvien työssä jaksamisen tukeminen.



Ulkoisella vastuulla puolestaan tarkoitetaan suhteita paikalliseen yhteisöön, liikekumppaneihin, alihankkijoihin, viranomaisiin, kansalaisjärjestöihin ja eturyhmiin.

Tavoitteita

Tavoitteina pidetään ilmastonmuutoksen torjuntaa, maailmantalouden ja väestörakenteen muutoksia.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi painotetaan kas- vihuonekaasujen rajoittamista, luonnonvarojen kestävää käyttöä, energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja kestävien tuotantotapojen edistämistä sekä kulutustottumusten muuttamista.

Työelämän laadun kehittämisen tavoitteita ovat työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä elinikäinen oppiminen.



Ikääntyvä väestö on voimavara työelämässä ja vapaaehtoistyössä.

Maahanmuuttajien työelämään pääsyä helpotetaan ja koulutusta järjestetään.

Suomi pyrkii vaikuttamaan nykyistä oikeudenmukaisemman pakkoistumiskehityksen puolesta, köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi.

Kestävän kehityksen linjaukset pyritään ottamaan huomioon eri hallinnonalojen sekä muiden toimijatahojen omissa ohjelmissa ja toimintasuunnitelmissa.

Yhteiskuntavastuu on liitettävä osaksi elinkeino-, alue- ja työpolitiikkaa. Vastuullisuuden tulee sisältyä myös yritysten tukikriteereihin ja koulutusohjelmiin.

Tehtäviä

  • Miksi yhteiskuntavastuuta ei voida Suomessa lisätä lainsäädännöllä?

Hyvät käytännöt



Hyvät käytännöt on jaettu kolmeen pääryhmään:
  1. yhteiskuntavastuun tietämystä ja omaksumista edistäviin käytäntöihin,
  2. vastuullisuuskäytäntöjen läpinäkyvyyttä lisääviin menetelmiin,
  3. muihin politiikka-alojen aloitteisiin, jotka vaikuttavat suotuisasti vastuullisuuteen.

”Vastuullinen yritys” -kilpailu

”Vastuullinen yritys” -kilpailu voisi soveltua Suomeen. Sen aiheet voisivat esimerkiksi vaihdella vuosittain esimerkiksi seuraavasti:
  1. työn ja perheen yhteensovittaminen
  2. vajaakuntoisten työllistymisen edistäminen
  3. työolojen ja paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen
  4. monimuotoisuuden ja tasa-arvon edistäminen
  5. vastuulliset tuote- ja palveluinnovaatiot
  6. ympäristö-, energia- ja ilmastoteknologia

ILOn toimintasuunnitelma ihmisarvoisesta työstä



Hallitukset ja työmarkkinaosapuolet ovat hyväksyneet myös ILOn toimintasuunnitelman ihmisarvoisesta työstä. Sen perustekijöitä ovat
  • tuottava, vapaasti valittu ja toimeentulon takaava työ
  • työelämän perusoikeuksien kunnioitus
  • riittävä sosiaaliturva ja työturvallisuus
  • vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten kesken
  • sukupuolten tasa-arvo

Ammattiyhdistysliike ja ihmisarvoinen työ



Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC (International Trade Union Confederation) haluaa niin ikään edistää ihmisarvoista työtä ja määrittelee sen seuraavin arvosteluperustein:
  • kaikille tasavertaiset mahdollisuudet työllistyä ilman syrjintää
  • riittävä palkka, jotta työntekijä pystyy elättämään itsensä ja perheensä
  • riittävä sosiaaliturva sairaustapauksissa ja raskaana oleville naisille
  • riiston kieltäminen
  • oikeus järjestäytyä ja ajaa etujaan ammattiyhdistysliikkeessä sekä käydä vuoropuhelua kansalaisina ja työntekijöinä.

Tehtäviä

  • Mitkä yhteiskunnalliset muutokset ovat Suomessa ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen toiminnalla aikaansaatuja?

ISO -standardi



ISOn yhteiskuntavastuustandardi tuli voimaan 2010.

Se kattaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun.

Myös alihankkijat otetaan huomioon.

Standardi koskee kaikenlaisia toimijoita.

Se on ohjeellinen, ts. ns sertifikaattia ei oteta käyttöön.

Tehtäviä

  1. Keillä on vastuu työllisyydestä ja työttömyydestä?
  2. Keillä on vastuu ihmisten toimeentulosta?
  3. Keillä on vastuu ihmisten terveydestä?
  4. Keillä on vastuu ihmisen onnellisuudesta?
  5. Keillä on vastuu tuotteiden turvallisuudesta?
  6. Keillä on vastuu työturvallisuudesta?
  7. Keillä on vastuu koulutuksesta?
  8. Keillä on vastuu ympäristöstä?
  9. Miten talouden taantuma vaikuttaa yritysten yhteiskuntavastuuseen?
  10. Miten yhteiskuntavastuuta sovelletaan sillä alalla, jolle aiot?
  11. Mitä hyötyjä ja mitä haittoja ISOn yhteiskuntavastuustandardista on?
  12. Miten yhteiskuntavastuuta sovelletaan lukiossa a) henkilökunnaan b) oppilaiden osalta?

Työllisuus ja työttömyys

un

Perustuslain 18 §: Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.

Lähde

Talouselämä -lehti 38/2008

Suomen työvoimavaranto 2008

Työttömiä työnhakijoita 200 000
Ikääntyviä 50 000
Naisia 30 000
Nuoria 15 000
Vajaakuntoisia 10 000
Ulkomaalaisia 5 000

Ulkomaalaisia tarvitaan vain vähän

Hystereesi



Hystereesi tarkoittaa ilmiötä, jossa työttömäksi jääminen aiheuttaa vaikeuksia työllistyä uudelleen esimerkiksi syrjäytymisen tai osaamisen vanhentumisen vuoksi.

Syrjäytyminen riippuu työttömyyden kestosta sillä mitä pitempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeammin työllistyminen on. Tätä käytetään yhtenä perusteena talouspolitiikalle, jossa työttömyyden nousua pyritään ehkäisemään.

Suomessa olisi vähemmän syrjäytyneita, jos pätevää työvoimaa ei olisi irtisanottu liikaa 1990 -luvun laman aikana.

Koska syrjäytyneitä on vaikea työllistää kouluttamalla, helpoissa tehtävissä olevien kouluttaminen luo tilaa syrjäytyneiden työllistämiseen. Siis ei kouluteta syrjäytyneitä vaan niitä, joiden töihin syrjäytyneet saattaisivat päästä.

Sauli Niinistön ollessa valtiovarainministerinä vaikeutettiin jo koulutettujen uudelleen kouluttautumista. Mainittakoon, että tämän kirjoittaja on kouluttautunut uudelleen useita kertoja ennen Niinistön valtiovarainministerikautta.

Tehtäviä

  • Onko Suomen kansalaisella oikeus valita ammattinsa?

Luonnollinen työttömyys

työttö
Suomen työttömyysaste.

1900-luvun alkupuolella vaikuttanut brittiläinen ekonomisti William Beverige esitti täystyöllisyyden vallitsevan 3 % tasolla. Sittemmin on esitetty lukuja 2 ja 7 % väliltä maasta ja ajankohdasta riippuen.

Näin matalaa työttömyyttä pidetään toisinaan työttömyyden "luonnollisena" tasona, toisin sanoen kitkatyöttömyytenä ja muuna väliaikaisena, vaihtuvana työttömyytenä. On esitetty, että työttömyyden laskeminen luonnollista työttömyysastetta alemmaksi johtaa rahan arvon alenemiseen (inflaatioon).

Palloistuneessa taloudessa yksinkertaiset työt siirtyvät niihin maihin, joissa työvoima on halpaa. Robotit tulevat varmasti, vaikka niiden tulo on halpatyövoimasta johtuen viivästynyt.

1900 -luvun alun luonnollinen työttömyys ei enää pidä paikkaansa.

Massatyöttömyys



Käsite massatyöttömyys otettiin käyttöön 1930-luvun laman aikana, jolloin ensi kertaa oli esimerkiksi Saksassa yli viisi miljoonaa työtöntä.

On sanottu, että massatyöttömyyden alkamisen 80 -vuotisjuhla olisi pidettävä, mutta siihen ei ole varaa.

Vuonna 2005 Saksassa muutettiin työttömyyden määritelmää (mm. työllisyyskoulutuksessa olevat lasketaan nyt työttömiksi) siten, että työttömien määrä nousi viiden miljoonan ihmisen tasolle.

Saksassa työttömyys on kuitenkin merkittävästi pienempi ongelma nyt, koska saksalaisia on enemmän ja kansantalous on paljon suurempi kuin 1930-luvulla.

Nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttömyyden tulkinta voi olla vaikeaa, koska nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin varttuneemmat.

Opiskelun päättäminen ja uran valinta merkitsevät sitä, että työtä etsitään ja vaihdetaan. Nuorisotyöttömyys on yleistä useissa maissa.

työssä

Nuorisotyöttömyyttä pidetään vakavana ongelmana, jos nuori ei pääse lainkaan työelämän alkuun. Tällöin pidetään syrjäytymisen riskiä korkeana.

Suomessa koulun lopettamisen ja opiskelun aloittamisen väliin jää aikaa keskimäärin 3 vuotta. Tämä ongelma voidaan poistaa parantamalla oppilaitosten oppilasvalintamenetelmiä.

Osa nuorista ei ole työssä eikä koulutuksessa. Eläkkeelle siirtyviltä vapautuu paljon sellaisia työpaikkoja, joihin ei tarvita erityistä koulutusta. Näihin töihin voidaan palkata nuoria syrjäytyneitä.

Nuorten koulutusta järkiperäistämällä ja tehostamalla opiskeluaikoja voidaan lyhentää. Opiskeluaikojen lyhentäminen hallinnollisilla määräyksillä johtaa nuorten syrjäytymiseen. Toivottu lopputulos saadaan vain opiskelun järkeistämisellä.

Pitkäaikaistyöttömyys

unemployment

Suomessa pitkäaikaistyöttömiksi katsotaan yleensä yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet. Yleinen vaihtoehtoinen määritelmä on kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömyys on yleisintä vanhojen sekä heikosti koulutettujen työttömien keskuudessa.

On sanottu, että nykyinen työllisyysaste on korkein, mihin voi päästä: kaikki selvät ovat jo töissä.

Vitsi on työntekijöitä leimaava. Vain pieni osa työttömistä on alkoholiongelmaisia. Joka tapauksessa alkoholiongelmaisten hoito ja työllistäminen ovat mahdollisia. Suomessa on jopa laiminlyöty alkoholismin lääkehoitoa. Alkoholismin vähentäminen vähentäisi myös alkoholiongelmaisten sairastavuutta ja kuolleisuutta ja lisäisi työvoimaa.

Pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan vähentää huomattavsti vähentämällä ikääntyneiden syrjintää uutta työvoimaa palkattaessa.

Rakenteellinen työttömyys

Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene, vaikka joillain aloilla vallitsee samalla työvoimapula.

Rakenteellisen työttömyyden eräänä syynä pidetään sitä, että työvoiman vaatimukset ovat kasvaneet eikä työttömien osaaminen enää riitä.

Rakennetyöttömyyden tasoa arvioitaessa ongelman ydin on se, ettei todellista rakennetyöttömyyden tasoa voida havaita, ja lisäksi taso on myös mitä ilmeisimmin ajassa muuttuva. Voidaan väittää, että rakenteellisella työttömyysasteella on yhteys pitkäaikaistyöttömien määrään.



Osa työkykyisistä on piilotyöttömiä. He eivät ole työttömiä työnhakijoita työvoimatoimistoissa. He voisivat mennä työhön, jos sopiva työpaikka löytyisi.

Myös vajaakuntoisten osapäiväinen työllistäminen ja entistä useampien maahanmuuttajien työllistäminen lisäävät työvoimaa.

Osa eläkeikäisistä voi vielä omasta tahdostaan jatkaa työssä, jos heitä kohdellaan ihmisarvoisesti ja heidän kokemustaan arvostetaan.

Vapaaehtoinen työttömyys

Vapaaehtoinen työttömyys on käsite, jolla viitataan työttömiin, jotka saisivat joitain töitä, mutta eivät halua töihin tai haluavat paremman työpaikan kuin on saatavilla.

Osa naisista on kotona ja voisi mennä töihin, jos työ tehtäisiin heille houkuttelevammaksi.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla eläkeiän nostaminen vaikuttaisi nuorisotyöttömyyteen?
  2. Mistä johtuu, että Suomessa vastavalmistuneet koulutetut ihmiset saattavat jäädä pitkäaokaistyöttömiksi?
  3. Missä EU:n jäsenvaltiossa on suurin nuorisotyöttömyys?
  4. Miten on mahdollista, että eräissä maissa yli puolet väestöstä on työttömiä?
  5. Pitäisikö palkkoja alentaa Suomessa?
  6. Pitäisikö omaisuuksia tasata Suomessa?

Markkinatalous

Markkinat



www.markkina.net, Markkinaperinteen tuki ry

Markkinat tarkoittaa mm. seuraavia asioita:
  1. Markkinat on usein väliaikainen myyntitapahtuma, johon kokoontuu useampia kauppiaita
  2. Taloustieteessä markkinat viittaa hyödykkeen tai tuotannontekijän hinnanmääräytymiseen.
  3. Markkina on kylä Enontekiöllä
  4. Markkina on kylä Norjassa
Markkina-arvo tarkoittaa sitä hintaa, joka muodostuu, kun osakkeen pörssiarvo kerrotaan osakkeiden lukumäärällä.



Kuva ns. hintajoustosta. Kun tarjonta Q alenee niin hinta P nousee.

Markkinamekanismi
on mekanismi jolla hyödykkeiden tarjonta ja kysyntä saadaan markkinoilla tasapainoon.

Tehtäviä

  1. Mitä ovat kartellit?
  2. Millä tavalla kartellit vaikuttavat markkinamekanismiin?
  3. Mitkä asiat vaikuttavat pörssiosakkeiden hintoihin?

Postkapitalistinen yhteiskunta



"Ahneyden perässä lainsäätäjät ja valvojat eivät pysy, koska toimintaa on härskiydessään mahdoton ennakoida:"

Seija Holtari, Talouselämä 38/2008

"Markkinat osaavat korjata virheitään, mutta ne osaavat myös muuttaa väärinkäsitykset tosiasioiksi."

Suursijoittaja Geoge Soros

Uusi lama saa Suomessa aikaan sen, että rakennusalan täystyöllisyys muuttuu nopeasti täystyöttömyydeksi. Tälle mitkään markkinavoimat eivät voi mitään.

Markkinavoimat hävittivät liian isot ja törkyvoittoja tehneet investointipankit, mutta kaiken toistuminen voidaan estää vain siirtymällä postkapitalistiseen yhteiskuntaan - mikä se sitten onkin.

EU:n ilmastopaketti maksaa 70 miljardia euroa. Kahdessa viikossa EU -maat tekivät päätöksen noin 1.300 miljardin euron pankkitukipaketista.



Leipäjono Hakaniemen torilla.

Tehtäviä

  1. Haastattele tuntemiasi työttömiä. Mistä syistä he ovat työttömiä?
  2. Tunnetko sellaisia työttömiä, jotka haluaisivat mennä töihin, mutta eivät saa töitä?
  3. Tunnetko sellaisia töissä olevia ihmisiä, jotka ovat sairaita ja haluaisivat olla poissa töistä, mutta eivät voi tehdä sitä?
  4. Johtuvatko leipäjonot puutteesta vai siitä, että ihmiset ovat laiskoja?
  5. Mistä johtuu, että tuloerot ovat Suomessa kasvaneet?
  6. Miten alkoholismin syntyä voitaisiin estää?
  7. Miten tupakan aiheuttamia keuhkosyöpäkuolemia voitaisiin vähentää?
  8. Miten työpaikkojen työilmapiiriä voitaisiin parantaa?
  9. Miten työn aiheuttamaa stressiä voitaisiin vähentää?
  10. Ovatko eläkeläiset mielestäsi ansainneet eläkkeensä?
  11. Mitä aiot tehdä päästyäsi eläkkeelle?
  12. Miten ahneutta ja korruptiota voitaisiin vähentää?
  13. Olisiko kansalaispalkka ratkaisu byrokratian tuomiin ongelmiin?

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus on englanniksi "equality" eli tasa-arvo.



Yhdenvertaisuus
tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikille ihmisille samoja ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia, riippumatta kansalaisuudesta, kansallisesta alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta, sairaudesta tai näihin rinnastettavasta.

Yhdenvertaisuus yhteiskunnassa merkitsee samoja mahdollisuuksia päästä koulutukseen, saada työtä ja sosiaalisia palveluja.



En ole tullut käyneeksi tässä talossa.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita samoja yhteiskunnallisia etuuksia tai lainsäädännön perusteella myönnettäviä oikeuksia kaikille yksilöille tai ihmisryhmille, vaan etuuksia ja oikeuksia rajoitetaan lainsäädännössä siveellisin sekä muunlaisin perustein.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita erilaisten aatteiden, arvojen, oikeuskäsitysten, elämäntapojen, ihmissuhteiden tms. keskinäistä yhdenvertaisuutta, vaan yhdenvertaisuus koskee ainoastaan ihmisiä yksilöinä lain edessä.

Tehtäviä

Mikä on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ero?

Tasa-arvo

Mitä on tasa-arvo? Mitä on vapaus? Ovatko nämä arvokkaita päämääriä? Kuinka niitä voidaan edistää? Voiko valtio rajoittaa lainrikkojien vapautta? Voidaanko joissakin olosuhteissa rikkoa lakia? Mitä ovat oikeudet ja oikeudenmukaisuus?

Seuraavassa tarkastellaan tasa-arvoa, demokratiaa, vapautta, rangaistusta, ja kansalaistottelemattomuutta.



Poliittinen päämäärä

Tasa-arvoa pidetään poliittisena päämääränä, ihanteena, joka on tavoittelemisen arvoinen.

Tasa-arvopyrkimyksen vaikuttimet ovat usein siveelliset, esimerkiksi Immanuel Kantin käsitys (1724-1804) kaikkien ihmisten ihmisarvon kunnioittamisen tärkeydestä, seuraussiveyden käsitys, jonka mukaan tasa-arvo tuottaa eniten onnellisuutta tai uskonnollinen käsitys, jonka mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia jonkin jumalan näkökulmasta.

Tasa-arvon kannattajat vaativat hallituksilta toimenpiteitä kansalaisten tasa-arvon lisäämiseksi.

Mitä tasa-arvo on

Mitä tarkoitamme tasa-arvolla?

Ihmiset ovat erilaisia. He eroavat älyn, kauneuden (suhteellinen käsite), kunnon, painon, hiusten värin, syntymäpaikan, pukeutumistyylin ja monien muiden asioiden suhteen.

Tuntuu mielettömältä vaatia, että ihmisten pitäisi olla joka suhteessa samanlaisia.

Tasa-arvoa ei voitane toteuttaa kopioimalla ihmisiä.



Tasa-arvon vastustajat väittävät usein, että vaikka tasa-arvo saataisiin hetkellisesti aikaan, ihmisten erilaisuus hävittäisi sen nopeasti.

Tähän voidaan vastata, ettei tasa-arvo tähtää samanlaisuuteen tai "tasapäisyyteen".

Tasa-arvo on aina samanlaisuutta joissain asioissa, ei kaikissa. Tasa-arvon kannattajan on kerrottava se, missä asioissa hän ajaa tasa-arvoa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, missä asioissa suomalaiset ovat tasa-arvoisia ja missä eivät.
  2. Pohtikaa missä asioissa jonkin muun maan kansalaiset ovat tasa-arvoisia ja missä eivät.
  3. Tutkikaa sitä, mitä erilaisia tasa-arvoliikkeitä Suomessa esiintyy. Kiinnittäkää erityistä huomiota uskonnottomien ja uskovaisten tasa-arvoa ajaviin liikkeisiin.
  4. Suomalaiset syntyvät ilmaiseksi synnytyssairaaloissa. Miksi suomalaiset eivät kuole ilmaiseksi?
  5. Keiden kanssa katsot olevasi tasa-arvoinen?

Taloudellinen tasa-arvo

Taloudellisen tasa-arvon kannattajat pyrkivät tulojen ja varallisuuden tasaiseen jakautumiseen aikuisten kansalaisten kesken.



Useimmissa yhteiskunnissa elämiseen tarvitaan tuloja.

Tulojen ja varallisuuden tasaista jakautumista on perusteltu sillä, että niiden tasainen jakautuminen on omiaan lisäämään onnellisuutta ja vähentämään kärsimyksiä.

Varallisuuden kartuttaminen ja turvaaminen ovat olleet menneisyyden yhteiskunnissa erityisen tarpeellisia siksi, että varallisuus ja suku ovat olleet ainoa turva sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle.

Sekä varallisuuden kartuttaminen että jälkeläisten hankkiminen ovat olleet tarpeellisia ihmisarvoisen vanhuuden turvaamiseksi.

Monissa kehitysmaissa tilanne on edelleen sama, ja tämä edistää maailman väestön liiallista kasvua.

Tehtäviä



Miksi Suomen asunnottomat eivät rakenna kammislummeja?
  1. Keskustelkaa siitä, mitkä ovat sellaisia perustarpeita, jotka Suomen olosuhteissa pitäisi saada aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin osalta tyydytettyä.
  2. Arvioikaa sitä kuinka suuri kuukausipalkka Suomessa tarvitaan perustarpeiden tyydyttämiseen.
  3. Keskustelkaa sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutusjärjestelmän tarpeellisuudesta.
  4. Keskustelkaa siitä, miksi monet pyrkivät hankkimaan itselleen lisää varallisuutta?
  5. Miten rikkaiden ja köyhien maiden taloudellista eriarvoisuutta voitaisiin vähentää?
  6. Osa kehitysavusta on mennyt hukkaan. Kerrotaan, että kun kehitysapuna saadun veneen moottori meni rikki, paikalliset asukkaat heittivät sen yli laidan, koska se oli turhaa painolastia. Pohtikaa kehitysavun tarpeellisuutta ja muotoja.

Taloudellista tasa-arvoa vastaan esitettyä arvostelua



Täydellistä taloudellista tasa-arvoa pidetään usein teknisesti mahdottomana toteuttaa. Todellisuutta paremmin vastaava pyrkimys saattaa olla taloudellisen tasa-arvon lisääminen tai maksimoiminen.

On sanottu, että varallisuuden jakaminen tasan olisi hyvin lyhytikäinen, eri ihmiset käyttäisivät varallisuuttaan eri tavoin, jolloin viekkaat ja vahvat riistäisivät varallisuuden heikoilta, helposti petettäviltä ja tietämättömiltä.

Jotkut tuhlaisivat varallisuutensa, jotkut säästäisivät sen.

Jotkut pelaisivat rahansa heti kun saisivat ne, jotkut varastaisivat toisilta lisätäkseen omaa varallisuuttaan.

Tasa-arvon vastustajien mukaan ainoa keino säilyttää taloudellinen tasa-arvo ovat yhteiskunnan voimakeinot.

Heidän mielestään tällainen rajoittaisi liikaa ihmisten elämää ja vapautta tehdä sitä, mitä he mieluiten haluavat.



Rikas elää Suomessa keskimäärin 12 vuotta pitempään kuin köyhä.

Tehtäviä

  1. Millä keinoilla Suomen valtio ja kunnat pyrkivät tasaamaan tulo- ja varallisuuseroja?
  2. Keskustelkaa siitä, onko Suomen verotus liian korkea vai liian alhainen. Jos verotus ei ole sopiva, miten sitä pitäisi muuttaa.
  3. Pohtikaa mitä seurauksia olisi verojen a) alentamisesta b) korottamisesta. Keiden veroja muuttaisit: a) pienituloisten b) suurituloisten c) tasaisesti kaikkien.
  4. Keskustelkaa työttömien, sairaiden ja vanhusten asemasta Suomessa. Onko heidän asemansa paranemassa vai heikkenemässä?
  5. Keskustelkaa siitä, miten Suomen vähäosaisten asemaa voitaisiin parantaa.
  6. Mitä sinä tekisit, jos voittaisit lotossa 10 miljoonaa? Kirjoita aine elämästäsi lottovoittajana.
  7. Onko lottovoitto syntyä Suomeen? Jos on, kuinka suuri?

Ihmisten tuottavuuden erilaisuus


Taloudellisen tasa-arvon vastustajat ovat väittäneet, että toiset ihmiset hyödyttävät yhteiskuntaa enemmän kuin toiset.

Kun teollisuusjohtajat maksavat itselleen suuria palkkoja tai optioita, he saavat tehdä niin, koska he hyödyttävät yhteiskuntaa enemmän kuin muut. Heidän ansiotaan on koko yhteiskunnan hyvinvointi.

On myös sanottu, että vaikka hyväpalkkaiset eivät ansaitsisi suuria palkkojaan, niiden avulla heidät saadaan tekemään työtä tehokkaasti ja siten hyödyttämään koko yhteiskuntaa.

Ilman heidän panostaan jaettavaa olisi paljon vähemmän. Jos vaativista tehtävistä ei maksettaisi korkeita palkkoja, niihin ei kukaan ryhtyisi.

Taloudellisen tasa-arvon kannattajien mielestä ainoastaan kohtuulliset tulo- ja varallisuuserot ovat hyväksyttäviä, ja ihanteellista olisi, jos nuo erot vastaisivat eroja tarpeissa.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa siitä, olisiko vaikea löytää johtajia, jos heille maksettaisiin nykyistä pienempiä palkkoja. Ryhtyisitkö sinä johtajaksi, jos saisit huonompaa palkkaa kuin muut johtajat?
  2. Mitä mieltä taloudellisesta tasa-arvosta ovat a) konservatiivit, b) liberaalit, c) sosialidemokraatit ja d) kommunistit.
  3. Keskustelkaa siitä, onko taloudellisen tasa-arvon väheneminen viimeisen vuosikymmenen aikana lisännyt Venäjän tavallisen kansan hyvinvointia. (Esimerkiksi miesten keskimääräinen elinikä putosi alle 60 vuoteen. Mikä se on Suomessa?)

Tarpeet

Ihmisten tarpeiden erilaisuus


Jotkut ihmiset tarvitsevat jokapäiväisestä elämästään selviytyäkseen enemmän rahaa kuin toiset.

Esimerkiksi monet sairaat kuolisivat, jos heidän hoitoonsa ei käytettäisi enemmän rahaa kuin terveiden selviytymiseen tarvitaan.

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa siitä, pitäisikö hyvin vanhoja sairaita hoitaa yhtä hyvin kuin nuoria.
  2. Keskustelkaa siitä, ovatko suomalaiset tasa-arvoisessa asemassa terveydenhoitopalvelujen suhteen. Ottakaa huomioon se, että hyvätuloiset voivat koska tahansa ostaa tarvitsemiaan hoitoja, esimerkiksi ohitusleikkauksia, joihin kunnallisessa terveydenhuollossa on pitkä jono.
  3. Pitäisikö jokaisen maksaa itse sairauskulunsa vai onko yhteiskunnan tuettava sairauden hoitoa?
  4. Keskustelkaa siitä, mikä on ihmishengen hinta, ts. kuinka paljon on lupa käyttää vakavasti sairaan hengen pelastamiseen, jos se on mahdollista.
  5. Rasittavatko sairausvakuutuskulut mielestäsi liikaa työnantajia ja työntekijöitä?
  6. Keskustelkaa, onko yhteiskunnan syytä tukea a) julkista liikennettä, b) urheilua, c) oopperaa.
  7. Keskustelkaa siitä, miten yhteiskunnan tulisi suhtautua rappioalkoholisteihin.

Tulonsiirtojen vastustajat



Harvardin yliopiston professori Robert Nozick (1938 – 2002).

Jotkut väittävät, että olkoot tulonsiirrot miten mieluisia tavoitteita tahansa, ne loukkaavat yksilön oikeutta määrätä omaisuudestaan, ja tällainen on aina väärin. Esimerkiksi Robert Nozick (1838-) korostaa kirjassaan Anarchy, State and Utopia (Anarkia, valtio ja utopia), että on perusoikeus pitää laillisesti hankittu omaisuutensa.

Kyseessä olevat oikeudet ovat heidän mielestään ns. luonnollisia oikeuksia, joiden pitäisi ihannetapauksessa olla lainsäädännön pohjana.

Tämä siirtää ongelman siihen, mistä sellaiset luonnolliset oikeudet tulevat.

Jotkut toiset ajattelijat pitävät luonnonoikeuksia hölynpölynä.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitä tapahtuisi, jos tulonsiirrot Suomessa esimerkiksi verotuksen, eläkevakuutusten, sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan avulla lopetettaisiin.
  2. Keskustelkaa siitä, pitäisikö vähäosaisista pyrkiä huolehtimaan tulonsiirtojen vai vapaaehtoisten lahjoitusten avulla. Miten näihin kysymyksiin suhtautuvat a) Kommunistisen puolueen manifesti (Marx ja Engels) b) juutalaisuus c) kristinusko d) islam.
  3. Tutkikaa luonnonoikeuksien historiaa esimerkiksi kirjallisuuden avulla.
  4. Noin sata vuotta sitten elänyt iisalmelainen metsärosvojen päällikkö Latja kehotti alaisiaan varastamaan rikkailta. Metsärosvousta harjoitettiin kesällä. Talvet Latja joukkoineen asui syrjäseutujen köyhien luona. Pohtikaa sitä, vaikuttavatko jyrkät tuloerot rikollisuuden määrään.

Mahdollisuuksien tasa-arvo

Lähtökohtien tasa-arvo?



Monet tasa-arvon kannattajat sanovat, että vaikka ei ole mahdollisuutta jakaa tasan varallisuutta, jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet.

Usein korostetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia tehdä työtä. Tämä ei tarkoita sitä, että kuka tahansa voisi tehdä mitä tahansa työtä vaan sitä, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtä kykyjensä, taipumustensa ja kiinnostuksensa puitteissa.

Eri yksilöillä on erilaiset perintötekijät, erilainen koulutus jne., jolloin heillä on erilaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla.

Mahdollisuuksien tasa-arvoisuus tarkoittaa tavallisesti esimerkiksi tasa-arvoisia mahdollisuuksia saada koulutusta jne.

Tasa-arvoisten mahdollisuuksien vaatimisen taustalla on usein esimerkiksi sukupuoleen tai rotuun perustuva syrjintä.

Tasa-arvon kannattajien mielestä yhtä pätevillä ihmisillä pitää olla sukupuolesta, rodusta, uskonnottomuudesta tai uskonnosta riippumattomat mahdollisuudet saada työpaikka.

Poikkeuksena ovat sellaiset tehtävät, jotka ovat sukupuolen perustella mahdottomia, esimerkiksi mies ei voi lahjoittaa munasoluja tai nainen siittiöitä (ei ainakaan omiaan).

Kiintiöt



Osa tasa-arvon kannattajista vaatii, että olemassa olevia eroja on supistettava kiintiöillä, esimerkiksi Suomessa on säädetty, että useimmissa lautakunnissa on oltava tietty vähimmäismäärä molempia sukupuolia.

Tällaisista kiintiöistä käytetään nimitystä käänteinen syrjintä.

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa siitä, onko suomalaisilla tasa-arvoiset mahdollisuudet a) koulutukseen b) työhön.
  2. Mistä johtuu, että ns. naisvaltaisilla aloilla palkat ovat Suomessa alemmat kuin ns. miesvaltaisilla aloilla? Keskustelkaa siitä, pitääkö paikkansa se joskus esitetty väite, että naisvaltaiset työpaikat ovat riitaisia.
  3. Keskustelkaa tasa-arvon esteistä Suomessa.
  4. Miten sukupuolten tasa-arvoa urheilussa voitaisiin edistää? Miksi urheilussa on erikseen miesten lajeja ja naisten lajeja? Suunnitelkaa urheilulajeja, joissa naiset ja miehet voisivat toimia yhteistyössä, esimerkiksi sekajoukkueina.
  5. Onko ihmisellä velvollisuus tehdä työtä?

Käänteinen syrjintä



Käänteinen syrjintä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työhön palkattaessa otetaan huomioon aikaisemmin syntynyt epätasapaino.

Tämän kirjoittaja on kokenut molempia.

Erääseen työpaikkaan minua ei valittu, koska väitettiin, että olen kommunisti (vastanäytöksi ei riittänyt se, että olin SDP:n jäsen).

Erääseen toiseen työpaikkaan minut valittiin, koska opettajien naislaumaan tarvittin joitain miehiä.

Tällaisen epätasa-arvoisen menettelyn tarkoituksena saattaa olla muuttaa ihmisten asenteita tiettyihin ammatteihin niin, että myöhemmin tasapaino säilyy itsestään.

Esimerkiksi insinöörin ammattia lakataan pitämään miesten ammattina ja sairaanhoitajan ammattia naisten ammattina.

On esimerkiksi esitetty, että kun professoreista on enemmistö miehiä, naisia suosittaisiin tulevissa nimityksissä kunnes professorin ammatissa olisi yhtä paljon naisia kuin miehiä.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa siitä, mitä keinoja naiset voisivat käyttää päästäkseen professoreiksi. Jos mahdollista, haastatelkaa jotain professoriksi päässyttä naista.
  2. Tutkikaa, onko käänteinen syrjintä laillista Suomessa.
  3. Missä maissa käänteinen syrjintä on laillista?
  4. Keskustelkaa tasa-arvovaltuutetun tehtävistä Suomessa.
  5. Miksi tasa-arvovaltuutettu ei käsittele ateistien kokemia tasa-arvoloukkauksia?

Käänteisen syrjinnän arvostelua



Käänteisen syrjinnän päämääränä voi olla tasa-arvon lisääminen, mutta monet voivat ajatella, että he tulevat väärin kohdelluiksi.

Kova tasa-arvon kannattaja voi väittää, että kaikki syrjintä, myös käänteinen syrjintä, on epäoikeudenmukaista.

Hänen mielestään ainoa syy kohdella ihmisiä eri tavoin on se, että heillä on erilaisia kykyjä.

Käänteinen syrjintä olettaa, että useimmissa tehtävissä sellaisilla tekijöillä kuin sukupuoli, sukupuoliset mieltymykset tai rotu ei ole mitään merkitystä.

Tämä oletus voi rikkoa tasa-arvoa.

Käänteisen syrjinnän kannattaja voi vastata, että nykyisen tilanne on vielä epäoikeudenmukaisempi syrjityille ryhmille kuin käänteinen syrjintä.


Tehtäviä

  1. Vaikuttavatko a) Yhdysvaltain b) Suomen presidentin seksuaaliset mieltymykset heidän kykyynsä hoitaa tehtäviä?
  2. Keskustelkaa sukupuolisesta ahdistelusta työpaikoilla.
  3. Keskustelkaa käänteisestä sukupuolisesta ahdistelusta (sukupuolisuutta käytetään uralla etenemiseen).
  4. Tutkikaa, onko Suomessa tällä hetkellä käytössä sukupuolikiintiöitä.
  5. Pohtikaa, miksi somaleita ja venäläisiä kohtaan tunnetaan erään tutkimuksen mukaan Suomessa ennakkoluuloja mutta ei vietnamilaisia kohtaan.
  6. Miettikää miten pakolaisten työllistymistä Suomessa voitaisiin tukea.
  7. Miettikää, miten sukupuoleen perustuvia vinoutumia voitaisiin purkaa ilman käänteistä syrjintää.
  8. Jos käänteinen syrjintä johtaa epäpätevien työntekijöiden palkkaukseen, miten tämä vaikuttaa ihmisten ennakkoluuloihin?

Kansalaisen velvollisuuudet

Suomalaisen velvollisuuksia



Kaikilla suomalaisilla ja Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla on velvollisuuksia. Ulkomaalaisilla on samat velvollisuudet kuin suomalaisilla, mutta heillä ei ole asevelvollisuutta.
  1. Tärkein velvollisuus on, että kansalaisten täytyy noudattaa lakia.
  2. Kaikkien 7-16 -vuotiaiden lasten täytyy suorittaa peruskoulu.
  3. Kansalaisten täytyy maksaa veroja valtiolle.
  4. Vanhempien täytyy huolehtia siitä, että lapsilla on ruoka, asunto ja turvallinen elämä.
  5. Kaikilla on velvollisuus auttaa, jos joku tarvitsee apua esimerkiksi onnettomuudessa.
  6. Asevelvollisuus on kaikilla 18-60 -vuotiailla suomalaisilla miehillä. Miehet ovat armeijassa 180 – 362 päivää. Suurin osa miehistä on 180 päivää. Jos mies ei halua mennä armeijaan, hän voi hakea siviilipalvelukseen. Siviilipalveluksessa miehet ovat  362 päivää. Siviilipalveluksessa miehet tekevät työtä yleensä valtiolle tai kunnalle, esimerkiksi sairaalassa, päiväkodissa, koulussa. Alle 30-vuotiaan ulkomaalaisen täytyy suorittaa asepalvelus, jos hän saa Suomen kansalaisuuden. Jos hän on ollut armeijassa omassa lähtömaassaan, hän voi hakea vapautusta asepalveluksesta. Kaikilla Suomen kansalaisilla on velvollisuus auttaa ja puolustaa maata, jos alkaa sota. Naiset voivat hakea armeijaan, jos he haluavat. Naisilla ei ole asevelvollisuutta.
  7. Suomen kansalaisilla täytyy olla sukunimi ja 1-3 etunimeä.

Lisätietoa



  1. Suomen perustuslaki (myös eri kielillä): http://www.om.fi/74.htm
  2. Lisää tietoa varusmiespalvelusta ja puolustusvoimista: www.mil.fi
  3. Tietoa siviilipalvelusta: http://akl-web.fi/sivari http://www.sivarikeskus.fi/
  4. Tietoa asevelvollisuudesta, siviilipalvelusta ja totaalikieltäytymisestä: http://www.alli.fi/allison/asevelvollisuus/

Tehtäviä

  1. Miksi lukion käyminen ei ole kansalaisvelvollisuus?
  2. Kumpi on parempi, siviilipalvelus vai asepalvelus?
  3. Mitä velvollisuuksia haluaisit lisätä ja mitä vähentää?

Hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

Kansallisvaltio



Kansallisvaltiossa yksi kansallisuus on ylivoimaisesti hallitsevassa asemassa. Esimerkiksi Suomi, Tanska, Portugali ja Japani ovat kansallisvaltioita.

Kansallisvaltioiden syntyivät Euroopassa hallinnollisten ja kulttuuristen muutosten seurauksena. Kansallisvaltio erotetaan hallintonsa puolesta keskiaikaisesta feodaalivaltiosta (läänityslaitos) sekä johtajakeskeisestä valtiosta.

Suurin osa 1800-luvun jälkipuolella ja sen jälkeen Euroopassa perustetuista valtioista on kansallisvaltioita, tai ainakin pyrkii kansallisvaltion ihanteeseen.

Monet kansallisvaltiot on perustettu yhdistämällä valtioita kansallisuusrajan sisällä (esim. Saksa ja Italia perustettiin näin) tai hajottamalla monikansallisia valtioita kansallisvaltioiksi (esim. Suomen ja Baltian maiden irrottautuminen Venäjästä.).

Kansallisvaltio liittyy ajatukseen kansojen itsemääräämisoikeudesta.


Tehtäviä

  • Mitä ongelmia on valtioissa, jotka eivät ole kansallisvaltioita?

Kansalainen

Kansalainen on valtiossa syntyperänsä tai hankkimansa aseman perusteella kansalaisoikeuksistaan nauttiva ja kansalaisvelvollisuuksistaan huolehtiva ja vastaava henkilö.

Tehtäviä

  • Millä perusteilla Suomen kansalaisuuden saa?

Kansanvallan muodot



Kansanvallalla (demokratialla) tarkoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Tätä sanaa käytetään kuitenkin hyvin monessa eri merkityksessä.

Ensiksi kansanvaltalla saatetaan tarkoittaa kansalaisten oikeutta osallistua valtion tai kunnan hallintoon, esimerkiksi äänestämällä.

Toisaalta kansanvallalla saatetaan tarkoittaa sitä, että hallinto vastaa kansan todellisia tarpeita, vaikka kansa itse ei niitä tiedostaisikaan.

Seuraavassa tarkastellaan ensimmäisen tyypin kansanvaltaa.

Tehtäviä

  1. Miten hallinto voitaisiin saada vastaamaan kansan tarpeita?
  2. Miten kansan tarpeita vastaava hallinto voitaisiin rahoittaa?
  3. Olisiko äänestyspalkkio hyvä asia?

Valistusajattelua

Valistunut itsevaltius

valistus

Monet valistusajattelijat hyväksyivät myös itsevaltiuden, jos se oli valistunutta. Tekemällään yhteiskuntasopimuksella ihmiset saattoivat rajoittaa oikeuksiaan luovuttamalla osan niistä hallitsijan käyttöön.

Tehtäviä

  • Oliko yksinvalta missään valistunutta?

Jyrkkä kansanvalta

Jyrkintä kansanvaltaa (demokratiaa) edusti Rousseau, joka vaati hallitsijan tilalle välitöntä kansanvaltaa mutta samalla alistumista enemmistön päätöksiin.

Tehtäviä

  • Miten välitöntä eli suotaa kansanvaltaa voitaisiin toteuttaa tietotekniikalla?

Vallan kolmijako



Charles de Secondat Montesquieu (1689 – 1755).

Charles de Secondat Montesquieu
vaati valtiovallan jakamista kolmeen osaan,
  1. lainsäädäntövaltaan, 
  2. toimeenpanovaltaan ja
  3. tuomiovaltaan. 
Lait piti säätää tai oikeammin tutkimalla palauttaa luonnonoikeuden mukaisiksi.

Tehtäviä

  • Jos valtaa olisi hajautettava yllä lueteltua enemmän, mitä lisäisit listaan?

Vaatimuksia alettiin toteuttaa

Valistuksen vaatimuksia alettiin vähitellen toteuttaa eri maiden lainsäädännöissä.

Alettiin vaatia kidutuksen ja orjuuden poistamista.

Vankiloiden ja mielisairaaloiden oloja alettiin parantaa.

Viime aikoina kidutuksen ja orjuuden kannatus on jälleen alkanut lisääntyä. Myös Suomi harkitsee kidutuksen käyttöön ottoa.

Tehtäviä

  • Mitkä puolueet kannattavat Suomessa kidutuksen käyttöön ottoa?

Valistus ja kasvatus



Jean-Jacques Rousseau (1712 – 1778).

Erityisen syvällisesti valistus vaikutti kasvatukseen.

Vaadittiin havaintoon ja kokemukseen perustuvaa opetusta, ammattikouluja ja käytännön harjoittelua, koulutuksen ulottamista alempiin yhteiskuntaluokkiin ja naisiin sekä aikuisten jatko-opetusta.

Rousseau kokosi nämä näkemykset teokseensa Emile. Käytännössä valistuksen kasvatusajatuksia alkoi toteuttaa Johann Heinrich Pestalozzi.

Tehtäviä

  • Millaista olisi havaintoon ja kokemukseen perustuva opetus?

Vapaa kilpailu taloudessa



Professori Adam Smith (1723-1790).

Myös talouden alalla syntyi uusia ajatuksia. Kun valtiovalta oli rajoittanut vapaata kilpailua edellisellä vuosisadalla, valistus kannatti vapaata kilpailua.

Uudet käsitykset kokosi Adam Smith kirjaansa kansojen varallisuudesta. Hänen taloudellista ajattelutapaansa kutsutaan liberalismiksi, ja tällä ajattelutavalla on ollut suuri merkitys meidän aikaamme asti.

Tehtäviä

  • Millä tavalla vapaa kilpailu yhdellä elämänalueella vaikuttaa muihin elämänalueisiin?

Omaisuus, puolesta ja vastaan



Franrois Noël Babeuf (1760 – 1797).

Valistusaatteiden piirissä omaisuutta pidettiin yleensä luonnollisena oikeutena.

Vuosisadan loppupuolella ranskalainen Franrois Noël Babeuf vaati omaisuuden poistamista.

Tehtäviä

  • Miten omistus määräytyi muinassuomalaisessa kulttuurissa?

Valtio ja avioliitto



William Godwin (1756 – 1836).

Anarkismin (valtiottomuuden) ensimmäisiin edustajiin kuulunut William Godwin halusi poistaa omaisuuden lisäksi valtion ja avioliiton.

Tehtäviä

  • Mitä vaikutuksia avioliiton poistamisella olisi nykyisessä Suomessa?

Edistysusko



Marie Jean Antoine Nicolas de Caritat, marquis de Condorcet (1743 – 1794).

Condorcet ajattelu ihmiskunnan saavuttaneen täysi-ikäisyyden ja rajattoman edistyksen asteen.

Tehtäviä

  • Mitkä asiat rajoittavat rajatonta kehitystä?

Valtarakenteiden rappio



Edward Gibbon (1737 – 1794).

Historioitsijat tutkivat valtarakenteiden rappion syitä.

Erityisen kuuluisaksi tuli Edward Gibbonin Rooman valtakunnan rappiota ja tuhoa käsittelevä teos. Gibbonin suurteoksen kristillisyyttä käsittelevät osat on koottu teokseen kristillisyyden historia.

Tämä antiikin jumalankuvin koristettu teos pyrki kuvaamaan kristillisyyden historiaa puolueettomasti, mutta sen ajan papisto hyökkäsi voimakkaasti Gibbonin teosta vastaan.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mitkä Gibbonin ajatukset herättivät närkästystä?

Valistus vaikutti yläluokkaan



Valistusaatteiden leviämistä vaikeutti mm. siihen aikaan yleinen lukutaidon puute. Valistus vaikutti kuitenkin usein juuri niihin henkilöihin, joilla oli yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Tehtäviä

  • Miksi valistus ei vaikuttanut alaluokkaan?

Suvaitsevaisuus lisääntyi



Suvaitsevuus lisääntyi valistuksen vaikutuksesta. Jesuiittajärjestö (sotilaallisesti järjestetty katolisen kirkon taistelujärjestö) lakkautettiin, ei ollut uskonsotia kuten edellisellä vuosisadalla, noitavainot vähenivät ja juutalaisten asema parani.

Tehtäviä

  • Milloin poltettiin Suomessa viimeksi noita?

Tasa-arvoisuus lisääntyi



Yhteiskunnallinen tasa-arvoisuus lisääntyi, oikeudenkäyttö inhimillistyi (kidutukset poistettiin tai niitä vähennettiin), maaorjuus lakkautettiin Keski-Euroopasta, taistelu orjuuden poistamiseksi alkoi Yhdysvalloissa, hallinto kehittyi vallanjaon periaatteiden pohjalta ja alkavan liberalismin hengessä, terveydenhoitoa kehitettiin, sananvapaus laajeni ja kansansivistys levisi.

Tutkimuksen alalla kehitys johti mm. kansantaloustutkimuksen, tilastotutkimuksen, yhteisötutkimuksen (sosiologian), kokeellisen mielitutkimuksen (psykologian) ja valtarakenteiden historian (kulttuurihistorian) syntymiseen.

Tehtäviä

  • Miksi tasa-arvoisuus ei enää lisäänny?

Rappeutuiko valistus?



On myös joskus väitetty, että vaikka valistus 1700-luvun puolivälissä edellytti avointa ja avaraa suhtautumista ihmistä ja valtarakenteita koskeviin kysymyksiin, se myöhemmin rappeutui ahdasmieliseksi ja saivartelevaksi poroporvarillisuudeksi.

Tehtäviä

  • Onko Suomessa yhä poroporvareita?

Ihmisen itsemääräämisoikeus



Quintus Horatius Flaccus (65 eaa. – 8 eaa.)

Saksalainen Immanuel Kant sanoi, että valistus osoitti ihmisen itsemääräämisoikeuden ja johti hänet täysi-ikäisyyteen ottaen tunnuslauseekseen muinaisroomalaisen Horatiuksen ajatuksen uskalla hankkia tietoa.

Tehtäviä

  • On helppoa uskaltaa hankkia tietoa, mutta uskalletaanko tässä maassa jakaa tietoa?

Kansanvallan muotoja

Kansanvallan historiaa



Aristoteles (384–322 eaa..

Hyve
on siveellisesti arvokkaana pidetty luonteenpiirre tai toimintavalmius.

Politiikka nimisessä teoksessaan Aristoteles erittelee valtiota (polista) ja erilaisia valtiomuotoja. Aristoteleen mukaan ihminen on järjellisyyden lisäksi olemukseltaan myös yhteisöllinen.

Hyveellinen ja järjellinen elämä on mahdollista vain yhteisön jäsenyydessä. Ja yhteisöistä kehittynein on kaupunkivaltio. Se ei palvele vain välttämättömien elämän tarpeiden toteutumista kuten perhe tai kylä. Se mahdollistaa ihmisen yhteisöllisen ja järjellisen olemuksen monipuolisen kehittymisen.

Kaupunkivaltio on Aristoteleelle luonnollinen, vaikkei se synny mitenkään luonnonvoimaisesti niin kuin ei hyvä ihminenkään synny. Ihminen eli tarkemmin sanottuna vapaasyntyinen miespuolinen Kreikan kansalainen on zoon politikon eli luonnostaan kaupunkivaltioon suuntautunut olio.

Samoin itse valtiokin on luonnollinen olio, jolla muiden olioiden tapaan olemus ja luonnollinen tehtävä. Valtion tarkoituksena on olla järkevien ja luonnostaan yhteisöllisten ihmisten yhteenliittymä hyvää elämää varten. Se miten hyvin valtio tätä tehtäväänsä suorittaa, riippuu sen rakenteellisista ominaisuuksista ja sen kansalaisten laadusta.



Valtio edistää hyvää elämää kasvattamalla lapsia ihmisolemuksen mukaiseksi ja ohjaamalla aikuisia oikeaan suuntaan. Politiikka -teoksessaan Aristoteles käsittelee sitä, miten eri valtiomuodot toteuttavat tätä tehtävää.



Aristoteleen mukaan lakien olemassaolo on perusedellytys valtion tehtävän toteutumiselle. Lakien avulla ihmiset saadaan käyttäytymään hyvän elämän mallin mukaisesti. Ensinnäkin lakisääteisesti järjestetään lasten kasvatus niin, että he oppivat kunnioittamaan hyvää elämää.

Kasvatuksesta huolimatta täydellisesti hyveellisten ihmisten lukumäärä jää suhteellisen vähäiseksi. Siksi tarvitaan lakeja korvaamaan asianmukaisten luonteen hyveiden puuttuminen, kuten esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden, joita tarvitaan yhteisöelämässä. Näin ihmiset saadaan toimimaan hyveellisesti, vaikka heiltä puuttuisivat monet luonteenhyveet (jos kaikilta ihmisiltä puuttuvat kaikki hyveet niin, silloin koko valtio on mahdottomuus).

Erityisesti tämä koskee heikkotahoisia, jotka tarvitsevat lain tukea toimiakseen hyveellisesti. Heikkoluonteiset kansalaiset ovat vain kiitollisia tästä isällisestä kurista ja ojennuksesta, jotta heidän ei tarvitse katua poukkoilevaa toimintaansa (ts. jotta heidän ei tarvitsisi ottaa itse vastuuta).

Lait pystyvät vaikuttamaan heikkoluonteisisiin, koska heillä on sisimmässään käsitys hyvästä elämästä. Sen sijaan paheellisiin lait eivät vaikuta ilman pakkoa, koska heillä ei ole muita päämääriä kuin himonsa.



Aristoteleen politiikkakäsitykseen kuuluu ajatus valtiosta vapaiden kansalaisten yhteisönä. Tätä hän ei pidä mitenkään ristiriitaisena edellä sanotun kanssa. Poliittiset laitokset ohjaavat ihmistä, ja vapaat kansalaiset luovat poliittiset laitokset. Aristoteles arvostelee Platonin valtio-käsitystä siitä, että Platonin mukaan hallitut eivät saa osallistua mitenkään itseään koskevaan päätöksen tekoon.

Näin hallitsijan ja hallitun suhde on sama kuin isänän ja orjan suhde (ja orjiahan Aristoteles piti puhuvina työkaluina, joilta puuttuu järki lähes kokonaan). Aristoteles ei kuitenkaan kiellä sitä, ettei hyveellinen elämä voisi toteutua tällaisessa valtiossa, jos hallitsijat ovat täydellisen hyveellisiä ihmisiä. Esimerkiksi halitsijat hoitavat ikävän politiikan teon ja vapauttvat muut ihmisten filosofian harjoittamiseen.

Kansalaisen Aristoteles määrittelee siten, että kansalainen on se, joka osallistuu poliittiseen päätöksen tekoon. Tämän perusteella hän erottaa eri valtiomuodot sen perusteella, kuinka monta kansalaista valtiossa on. Näin yksinvaltiudessa on yksi kansalainen, harvainvallassa muutama kansalainen ja monienvallassa kaikki ihmiset ovat kansalaisia.



Nämä Arisoteles jakaa vielä kahtia sen mukaan, käyttävätkö vallassa olijat valtaansa tyydyttääkseen omia halujaan vai käyttävätkö he valtaa hyvän elämän edellytyksien luomiseksi valtion jäsenille. Huonoja valtiomuotoja Aristoteles kutsuu tyranniaksi, oligarkiaksi ja demokratiaksi ja hyviä monarkiaksi, aristokratiaksi ja politeiaksi. Aristoteleen luokitus perustuu hänen koulussaan tehtyyn 158 valtiosäännön vertailuun.

Aristoteles pitää käytännössä mahdollisena hyvänä valtiomuotona kaupunkivaltiota, koska siellä päättää kaupunkivaltion enemmistönä oleva suhteellisen hyvin toimeentuleva keskiluokka (suurta rikkautta ja köyhyyttä hän pitää rappeuttavina tekijöinä; tämän perusteella Aristoteles olisi demokraatti, vaikka hän varaakin demokratia- sanan huonolle valtiomuodolle).

Politeiassa poliittinen toiminta varmimmin tähtää hyvään elämään. Arsitoteleella on muitakin perusteluja politeian puolesta; eri näkökannat tulevat paremmina esille; poliittisten laitosten käyttäjät ovat niiden parhaita asiantuntijoita. Yleisinä toimina kaupunkivaltion aikaan saamiseksi, Aristoteles pitää valtion varallisuuden lisäämistä, keskiluokan kasvattamista ja poliittisen tietoisuuden kohottamista.



Näissä kaikissa valtiomuodoissa talous perustuu orjuudelle. Aristoteles perustelee orjuutta sillä, että orjilta (orjiksi soveltuvalta ihmislajilta; ts. maan hiljaiset) puuttuu käytännöllinen järki kokonaan. Orjat tarvitsevat isäntää, joka ikään kuin on heidän ulkoinen käytännöllinen järkensä.

Jos isäntä on hyvä ja orjalla on edes joitain luonteenhyveitä, voi orja elää isäntänsä alaisuudessa jollain muotoa hyvää elämää. Mutta varsinaisesti hyvään elämään voivat saavuttaa vapaat miehet valtion kansalaisina, eivät orjat, eivät muukalaiset eivätkä naiset.



Aristoteleen käsitykseen kuului se, että naiset on tarkoitettu toimimaan kotitalouden eikä julkisen elämän piirissä. Aristoteles ajattelee, että nainen on miestä alttiimpi tunnehäiriöille, eiväkä täten sovellu politiikkaan. Mutta orjien tapaan naisilla on mahdollisuus joltain osin toteuttaa hyvää elämää, ja siksi myös naisten kasvatus kuuluu valtion tehtäviin.

Valtio ei synny sopimuksesta, vaan se on luonnollinen laitos, koska "ihminen on poliittinen eläin" (zoon politikon), joka voi toteuttaa itseeän vain kaupunkivaltiossa. Valtiot eivät kuitenkaan luonnostaan edistä kanslaistensa hyvää elämää. On olemassa myös epäkelpoja valtiomuotoja, eikä niillä ole luonnollista oikeutusta.

Siksi tarvitaan politiikan tiedettä, hyveellisiä kansalaisia ja kasvatusta hyveellisyyteen. Politiikan tiede selvittää mitkä ovat hyviä lakeja ja valtiomuotoja ja lait saaavta ihmiset käyttäytymään hyvän elämän mukaisesti. Lait myös säätävät lasten kasvatuksen niin, että he oppivat tavoittelemaan hyvää elämää.

Lakeja tarvitaan, vaikka ihmiset tietäisivät (kasvatuksen ansioista) mikä on hyveellista, hyvä elämää ja oikeudenmukaisuutta edistävää, koska suurin osa ihmisistä on heikkotahtoisia. Laki ohjaa ihmiset toimimaan oikeudenmukaisesti ja elämään kohtuullisuutta noudattaen nautinnoissaan myös siinä tapauksessa, että kasvatus on epäonnistunut luonteenhyveiden kehittämisessä.

vices

Täysin paheelliset ihmiset ovat oma lukunsa, mutta valtio ei olekaan olemassa heitä varten (vaan ohjatakseen ja suojellakseen tavallisia ihmisiä) ja näiden ihmisten pieni määrä ei aiheuta ongelmia valtiolle.

Muinaisessa Kreikassa kansanvalta oli kansalaisten hallitsema kaupunkivaltio pikemminkin kuin harvainvalta (oligarkia).

Ateenalaiset pitivät valtiotaan kansanvaltana, vaikka naiset, orjat ja ne, jotka eivät olleet kaupunkivaltion kansalaisia, eivät saaneet osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Mikään kansanvalta ei salli kaikkien kansalaisten osallistua poliittiseen päätöksentekoon.

Esimerkiksi Suomessa alle 18 -vuotiailla ei ole äänioikeutta, ja kouluneuvostotkin lakkautettiin.

Nykyään sellaista valtiota, joka kieltää suurelta enemmistöltä osallistumisen poliittiseen päätöksentekoon, ei pidetä kansanvaltana.

Paternalismi



Paternalismi eli holhoaminen on toimintamalli, joka pyrkii ehkäisemään muita tekemästä vahinkoa itselleen. Paternalismi tarkoittaa myös tällaisten toimintamallien kannattamista.

Esimerkkinä paternalismista on voimakeinojen käyttö tai rankaiseminen juridisesti toisen ihmisen itsemurhan, addiktiivisten tai vahingollisten päihteiden käytön tai muun paternalistin näkökulmasta haitallisen toiminnan estämiseksi.

Hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävässä toiminnassa puhutaan hyvinvointipaternalismista ja ajateltaessa kolmannen osapuolen etua (esimerkiksi yhteiskunnan etu, yleinen etu tai huostaanotossa lapsen etu) käytetään kurinpidollista paternalismia.

Sosiaalityössä paternalistinen puuttuminen perustellaan yleensä joko henkilön itsensä tai muiden hyvinvoinnin vaarantumisella, harvemmin puuttumisen syynä on hyvinvoinnin lisääminen.


Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, johdetaanko kouluasi kansanvaltaisesti?
  2. Miksi vaaleilla valittavat kouluneuvostot lakkautettiin?
  3. Kuka päättää koulussa, a) rehtori, b) opettajainkokous, c) oppilaat?
  4. Mistä johtuu, että orjuus on vähentynyt?
  5. Mistä johtuu, että naisten asema on monissa maissa vielä heikko?
  6. Oliko Aristoteles paternalisti?

Martha Nussbaum

Martha Nussbaum on yhdysvaltalainen filosofi, jonka erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet antiikin filosofia, poliittinen filosofia ja etiikka.

Nussbaum alkoi tehdä yhteistyötä taloustieteilijä Amartya Senin kanssa kehitysyhteistyön ja etiikan saralla. Nussbaum kehitti Senin kanssa kehitysyhteistyön ”toimintavalmiudet”, jonka mukaan toimintavalmiudet (”tosiasialliset oikeudet”, kuten mahdollisuus elää vanhaksi, toimia taloudellisesti tai osallistua poliittiseen toimintaan) ovat perimmäinen osa kehitystä ja köyhyys toimintavalmiuksien puutetta.

Käsitys on vastoin yleistä käsitystä kehitysyhteistyöstä, jossa kehitystä pidetään yksinkertaisena bruttokansantuotteen kasvuna ja köyhyyden tulojen pienuutena.

Tämä käsitys on aristoteelista moraalista universalismia vastakohtana moraaliselle relativismille. Suuri osa työstä esitetään aristoteelisesta näkökulmasta.

Nussbaum on soveltanut toimintavalmius-käsitettä myös John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian uudelleentulkintaan. Hänen mielestään Rawlsin vapauden periaate on merkityksellinen vain, kun se nähdään tosiasiallisina oikeuksina, toisin sanoen oikeina mahdollisuuksina jotka perustuvat henkilökohtaisiin ja yhteisöllisiin olosuhteisiin. Täten myös epätasa-arvo rawlsilaisuudessa (eroperiaate) selvennetään perimältään kykypohjaiseksi periaatteeksi.



Professori Martha Nussbaum.

Martha Nussbaum mainitaan tässä kirjassa, koska Martha Nussbaumille myönnettiin akateemikon arvonimi Suomessa vuonna 2000.

Tehtäviä

  • Pohtikaa sitä, mistä kehitysmaiden köyhyys oikeasti johtuu.

Suora kansanvalta



Varhaiset kansanvallat edustivat ns. suoraa kansanvaltaa, poliittiset kysymykset ratkaistiin suurissa kokouksissa keskustelemalla ja äänestämällä.

Suora kansanvalta on ollut viime aikoihin asti mahdollista vain pienissä yhteisöissä tai harvoissa kysymyksissä (kansanäänestykset).

Nykyisellä tietotekniikalla suoraa kansanvaltaa voitaisiin helposti laajentaa. Tämä edellyttäisi sitä, että kansalaiset perehtyisivät asioihin entistä laajemmin ja käyttäisivät nykyistä enemmän aikaa politiikkaan.

On mahdollista, että vain osa kansasta osallistuisi tällä tavoin laajennettuun kansanvaltaan.

Tämän hetken kansanvallat ovat edustuksellisia kansanvaltoja.


Tehtäviä

  1. Tutkikaa, missä maissa kansanäänestystä käytetään enemmän kuin Suomessa. Millaisia kokemuksia sitovista kansanäänestyksistä on saatu?
  2. Keskustelkaa siitä, mikä merkitys on neuvoa antavilla kansanäänestyksillä, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Pitäisikö mielestänne tärkeistä kysymyksistä (esimerkiksi rahaliittoon liittyminen) suorittaa kansanäänestys?
  3. Pohtikaa, miksi nykyisen tietotekniikan antamia mahdollisuuksia nopeisiin ja halpoihin kansanäänestyksiin ei ole juuri hyödynnetty?
  4. Millä tavalla sitovat kansanäänestykset vaikuttaisivat tiedotusvälineiden valtaan?
  5. Miksi rehtori, kouluvirasto ja kunnalliset luottamushenkilöt päättävät koulun asioista eivätkä oppilaat ja koulun työntekijät?

Edustuksellinen kansanvalta



Edustuksellisessa kansanvaltassa vaaleilla valitaan joukko edustajia, jotka päättävät asioista.

Edustajien valinnassa käytetään erilaisia menetelmiä, esimerkiksi suhteelliset vaalit, enemmistövaalit jne.

Vaikka kansa valitsee edustajat, näitä ei kuitenkaan yleensä sido äänestäjien mielipide.

Usein poliittisen puolueen mielipide määrää pitkälle edustajien päätöksenteon.

Mitä useammin vaalit pidetään, sitä vähemmän edustajanvirkaa voidaan käyttää väärin, koska edustaja, joka ei lainkaan toimi äänestäjien toivomalla tavalla, ei todennäköisesti tule uudestaan valituksi.

On myös järjestelmiä, joissa äänestäjät voivat vaikuttaa pikemminkin puolueiden voimasuhteisiin kuin valittaviin henkilöihin.


Tehtäviä

  1. Tutkikaa, millainen edustuksellinen kansanvalta on a) Suomessa b) Ruotsissa c) Englannissa d) Venäjällä.
  2. Ottakaa selvää mitä tarkoittavat a) suhteellinen vaalitapa ja b) enemmistövaali. Pohtikaa näiden vaalitapojen etuja ja haittoja.
  3. Pohtikaa vaalirahoituksen vaikutusta edustajainvaalin tulokseen.
  4. Pohtikaa tiedotusvälineiden vaikutusta edustajanvaalien tulokseen.
  5. Pohtikaa sitä, miksi monet jättävät äänestämättä. Olisiko vaaleissa äänestäminen tehtävä houkuttelevammaksi (esimerkiksi sakottamalla äänestämättä jättäneitä tai palkitsemalla äänestäneitä).

Miksi on kansalais- tottelemattomuutta



Jotkut ovat sitä mieltä, ettei lakeja saa koskaan rikkoa.

Jos olet lakiin tyytymätön, sinun on pyrittävä vaikuttamaan lainsäätäjiin niin, että lakia muutetaan.

Joissain tilanteissa sellainen on kuitenkin aivan tehotonta.

Kansalaistottelemattomuutta harjoitetaan perinteisesti juuri tällaisissa tilanteissa.

Kansalaistottelemattomuuden ryhtyvät usein ne, jotka pitävät jotain olemassa olevaa lakia epäoikeudenmukaisena.

On saatu aikaan tuloksia

Kansalaistottelemattomuus on tuottanut eri maissa merkittäviäkin tuloksia. Esimerkiksi Englannin naiset vaativat äänioikeutta kahlitsemalla itsensä rautatiekiskoihin. Osittain he onnistuivat, kun yli 30-vuotiaille naisille myönnettiin äänioikeus.

Kuuluisimpia kansalaistottelemattomuuden puolesta puhujia olivat Mahatma Gandhi ja Martin Luther King. Mahatma Gandhin kansalaistottelemattomuuskampanja edisti Intian itsenäistymistä ja Martin Luther Kingin kampanja edisti mustien kansalaisoikeuksia Yhdysvaltain etelävaltioissa.

vietnam

Yhdysvalloissa monet kieltäytyivät lähtemästä Vietnamin sotaan, osa sillä perusteella, että tappaminen on kaikissa olosuhteissa väärin, osa sillä perusteella, että he pitivät Vietnamin sotaa siveettömänä ja järjettömänä. Vietnamin sodan vastainen liike vaikutti Yhdysvaltain vetäytymiseen Vietnamista.

Lain rikkominen yleisen edun vuoksi

Kansalaistottelemattomuusperinne on usein väkivallatonta julkista lain rikkomista. Nämä ihmiset eivät riko lakia henkilökohtaisten päämäärien vaan yleisen edun vuoksi.

Kansalaistottelemattomuus ei suuntaudu kaikkia lakeja vaan jotain epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia vastaan.

Kansalaistottelemattomuus on usein väkivallatonta siitä syystä, että siihen osallistuvat pitävät väkivaltaa siveettömänä.

Terroristit vai vapaustaistelijat



Terroristit tai vapaustaistelijat (nimitys riippuu suhtautumisesta kyseiseen ryhmään) käyttävät väkivaltaa poliittisten päämäärien toteuttamiseksi.

Arvostelua: Kansalaistottelemattomuus kansanvallassa on epäkansanvaltaista

Jos kansalaistottelemattomuutta esiintyy kansanvaltassa, voidaan väittää, että se on epäkansanvaltaista, "ulkoparlamentaarista". Ajatellaan, että jos kansanvaltaisilla vaaleilla valitut edustajat säätävät lait, on kansanvaltan hengen vastaista rikkoa näitä lakeja.

Jos pienen vähemmistön kansalaistottelemattomuus on tehokasta, se saattaa näyttää kansanvaltan vastaiselta. Toisaalta, jos kansalaistottelemattomuus on tehotonta, siihen ei kannata ryhtyä.

Voidaan muuttaa kansan mielipiteitä



Jos tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltain kansalaistottelemattomuusliikettä 1960- luvulla nykyään siveettömänä pidetyn mutta laillisen rotuerottelun lopettamiseksi, koko maailma kiinnitti huomionsa mustien epäoikeudenmukaiseen kohteluun.

Näin ymmärrettynä kansalaistottelemattomuus oli keino saada enemmistö tai heidän edustajansa ymmärtämään lain epäoikeudenmukaisuus. Tällöin kansalaistottelemattomuus on kansanvaltaan kuuluva keino vaikuttaa kansalaismielipiteeseen.

Rohkaisee muita lainrikkojia

Toinen vastaväite kansalaistottelemattomuudelle on se, että se rohkaisee muitakin lainrikkojia. Jos lainkuuliaisuus vähenee, kansalaistottelemattomuuden kokonaisseuraukset saattavat olla kielteisiä.

Tälle käsitykselle ei ole mitään kokemuksen antamia perusteita. Itse asiassa epäoikeudenmukaisten lakien kaataminen voi edistää yleistä lakien kunnioitusta.

Epäoikeudenmukaisten lakien vastustaminen saattaa merkitä oikeudenmukaisten lakien syvää kunnioitusta.



Laki mua ennen syntynyt ei jälkeheni jää.

Tehtäviä

  1. Etsikää Suomen historiasta esimerkkejä kansalaistottelemattomuudesta ja keskustelkaa niistä.
  2. Pohtikaa kansalaistottelemattomuuden merkitystä Etelä-Afrikan rotusorron päättymiselle.
  3. Tarkastelkaa jotain tällä hetkellä käynnissä olevaa kansalaistottelemattomuusliikettä ja keskustelkaa sen tuloksellisuudesta.
  4. Erään maaherran kerrotaan sanoneen: "Laki mua ennen syntynyt myös jälkeheni jää." Eräs kansalaistottelemattomuusliikkeen edustaja (myöhemmin kansanedustaja) sanoi aikoinaan: "Laki mua ennen syntynyt ei jälkeheni jää." Keskustelkaa näistä asenteista.
  5. Tarkastelkaa jotakin kansalaistottelemattomuusliikettä, joka on ollut tehoton. Oliko se mielestänne oikeutettu?
  6. Pitäisikö siviilipalveluksestakin kieltäytynyt tuomita vankilaan vai pitäisikö hänelle määrätä kansalaispalvelua? Vai pitäisikö hänet vapauttaa siviilipalveluksesta? Keskustelkaa armeijan tarpeellisuudesta.
  7. Etelä-Afrikan mustien johtaja Nelson Mandela istui vuosikymmeniä valkoisten hallituksen tuomitsemana vankilassa, mutta myöhemmin hänestä tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti. Tutustukaa Mandelan ja ANC:n toimintaan epäoikeudenmukaisiksi ajateltujen lakien kumoamiseksi (käyttäkää esim. Internetiä).

Kansanvaltan arvostelua

Platonin Valtio



Platon (427–347 eaa).

Platonin mukaan hallinto vaatii kokemusta, jota ei ole äänestäjillä. Kansanvaltaa johtavat typerät ja taitamattomat. Platon vastusti erityisesti suoraa kansanvaltaa.

Teoksessaan Valtio Platon muotoilee luokkayhteiskunnan, jossa ihmiset on jaettu kolmeen luokkaan:
  1. Työläiset
  2. Sotilaat
  3. Filosofikuninkaat
Platon ajatteli, että valtiota piti johtaa  suostuttelun sijasta järjellä ja viisaudella. Hän ajatteli, että ihmisten kyvyt ovat erilaiset, ja vain pieni vähemmistö, filosofit, voi saavuttaa tiedon siitä, mikä on valtion yhteinen hyvä. Siksi filosofien tuli toimia hallitsijoina.

Matematiikkaa helposti oppivia Platon piti erityisen sopivina filosofeiksi.

Platonin filosofikuningas voi valehdella, jos hän pitää sitä valtiolle hyödyllisenä.

Kahdella ylimmällä luokalla ei ole yksityiselämää, yksityisomaisuutta eikä edes perhettä. Valtio on heidän perheensä.

Yhteiskunnassa vallitsee sukupuolten tasa-arvo, ja myös nainen voi periaatteessa olla vartija tai hallitsija.

Ihmisen asemaa yhteiskunnassa ei määrää hänen syntyperänsä vaan hänen kykynsä. Lapset kasvatetaan yhdessä, ja heidät erotellaan kykyjensä mukaan eri luokkiin jo pieninä.

Eri luokkiin kuuluvat lapset saavat erilaisen ja eripituisen kasvatuksen.

Utopiasosialismi

more

Thomas More (1478-1535)

Sana utopia tulee Thomas Moren (1478-1535) kirjoittamasta teoksesta Utopia (1516). Utopia on kreikkaa, ja se merkitsee suomeksi ”paikka ei missään”.

Tommaso Campanella (1568-1639) kirjoitti teoksen Aurinkokaupunki.

Näissä ihanneyhteiskuntien kuvauksissa korostettiin yhteisomistusta, mikä liittää ne sosialististen utopioiden sarjaan.

1800-luvun alkupuolella esiintyivät kuuluisat utopistisosialistit, ranskalaiset Henri de Saint-Simon, Charles Fourier ja Etienne Cabet sekä brittiläinen Robert Owen.

Owen toteutti aatteitaan omassa tehtaassaan. Myöhemmin hän järjesti New Harmony -nimisen utopiayhteisön kokeilun Yhdysvalloissa.

Käsitteen utopiasosialismi esittelivät Karl Marx ja Friedrich Engels Kommunistisen puolueen manifestissa (1848). Engels käytti Marxin käsityksistä nimitystä tieteellinen sosialismi.

Karl Marx

karl-marx

Karl Marx (1818-1883).

Erityisesti Karl Marx (1818-1883) hyökkäsi yllä luonnosteltuja kansanvaltan muotoja vastaan väittäen, että edustuksellinen kansanvalta ei takaa kansan valtaa.

Jotkut äänestäjät eivät ymmärrä sitä, mikä heille on hyväksi. Taitavat puhujat voivat harhauttaa äänestäjiä.

Ehdokasjoukko ei anna todellisia valintamahdollisuuksia.

On vaikea ymmärtää, mitä on sellainen kansanvalta, jossa valitaan joku kahdesta tai kolmesta ehdokkaasta.

Poliittiset puolueet voivat olla melkein samanlaisia.

Marxilaiset sanoivat, että tämä on "porvarillista kansanvaltaa", joka todellisuudessa heijastaa vain olemassa olevia valtasuhteita, jotka puolestaan ovat taloudellisten suhteiden tulosta.

Niin kauan kuin näitä valtasuhteita ei ole poistettu, äänestäminen on ajan tuhlausta.

Miten äänestäjät voisivat saada selville ehdokkaiden ominaisuudet

Monilla äänestäjillä ei ole mahdollisuutta tutkia edustajien sopivuutta tehtäviinsä. He valitsevat suosikkinsa sellaisilla perusteilla, joilla ei ole merkitystä edustajan tehtävien hoidon kannalta.



Suosittuja ovat hyvännäköiset ehdokkaat, erityisesti ne, jotka hymyilevät kauniisti. Äänestämiseen saattavat vaikuttaa myös ennakkoluulot poliittisia puolueita kohtaan.

Loppujen lopuksi vaaleissa valitaan monia huonoja ehdokkaita, ja monia hyviä ehdokkaita jää valitsematta.

Käänteinen arvostelu

Tätä arvostelua voidaan myös kääntää myös itseään vastaan. Kansalaisia voidaan kasvattaa osallistumaan kansanvaltaan pikemminkin kuin kuulumaan ns. nukkuvien puolueeseen.

Vaikka tätä ei voitaisi toteuttaa, kansanvalta saattaa olla ainoa käytettävissä oleva keino, jonka avulla voidaan edistää kansalaisten hyvinvointia.

Kuolemanrangaistus



Voidaan väittää, että kuolemanrangaistus on raakalaismainen ja että sellaista ei pitäisi esiintyä sivistysvaltiossa. Kuitenkin monissa kansanäänestyksissä ja mielipidetutkimuksissa monien maiden kansalaisten enemmistö on kannattanut kuolemanrangaistusta.

Kansanvaltan kannattajasta, joka vastustaa kuolemanrangaistusta, tämä on hyvin ristiriitaista.

Muutoinkin kansanvalta voi johtaa vähemmistöjen omantunnon vastaisiin lakeihin.

Monissa maissa vähemmistöt vastustavat enemmistöpäätöksiä kansalaistottelemattomuudella.


Tehtäviä

  1. Kuinka paljon rahaa eri puolueiden ehdokkaat käyttävät vaaleihin.
  2. Miten kansalaisten tietämystä ehdokkaista voitaisiin lisätä.
  3. Miten kansalaisten tietämystä tehtävien päätösten merkityksestä voitaisiin lisätä.
  4. Keskustelkaa ns. julkkisten politiikassa esiintymisen suotavuudesta.
  5. Keskustelkaa mallista, jossa edustajat valittaisiin äänestyksen sijasta arpomalla äänestyskelpoisten joukosta.
  6. Miten lahjontaa voitaisiin vähentää?
  7. Keskustelkaa keinoista ehkäistä epäinhimillisiä poliittisia päätöksiä (esimerkiksi kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuen).
  8. Tutustukaa johonkin kuolemanrangaistusta vastustavaan tai poliittisia vankeja puolustavaan järjestöön.
  9. Keskustelkaa eläinten oikeuksista.

Rikos ja rangaistus

Sivistyssanoja



Englannin kielessä sana abolish tarkoittaa yleisemmin jonkin asian, kuten lain kumoamista tai lakkauttamista. Tästä syystä termiä "abolitionismi" on käytetty orjuuden lakkauttamisen lisäksi myös muissa yhteyksissä. Nykypäivän Yhdysvalloissa kuolemanrangaistuksen vastustajat kutsuvat itseään abolitionisteiksi.

Sanktio
  1. rangaistus
    1. Karenssiaika on työttömälle työstä kieltäytymisen seurauksena annettava sanktio.
    2. Poliisin antama sakko on oikeuden vahvistama sanktio lain rikkomisesta.
  2. hyväksyminen, vahvistus
  3. (oikeustiede) tehoste, pakote
  4. (sosiologia) yhteisön vaste, joka painostaa yksilöä sopeutumaan vallitsevaan normiin, tietyn valtion toimintaa koskeva pakote, kielto tai määräys

Poliittinen vapaus



Kuten kansanvallalla myös poliittisella vapaudella on monia merkityksiä.

Poliittisessa keskustelussa erotetaan usein positiivinen vapaus ja negatiivinen vapaus. Nämä käsitteet esitteli Isaiah Berlin (1909-1997) kuuluisassa artikkelissaan Two Senses of Liberty (=kaksi vapauden eri merkitystä).

Toisaalta monet ovat sitä mieltä, että vapaus on aina vapautta jostain eli negatiivista vapautta.

Heidän mielestään vapautta johonkin pitäisi sanoa oikeudeksi johonkin.

Negatiivinen vapaus

Varsin yleisesti ajatellaan, että poliittinen vapaus merkitsee pakon puuttumista. Pakkoa esiintyy, kun muut ihmiset pakottavat sinut käyttäytymään jollain tavalla tai estävät sinua käyttäytymästä jollakin tavalla.

Jos kukaan ei pakota sinua, sinulla on negatiivinen vapaus.

Jos joku on pannut sinut vankilaan ja pitää sinua siellä, et ole vapaa.

Et ole vapaa, jos sinulla ei ole lupa poistua maasta tai jos haluat elää homoseksuaalisessa tai lesbolaisessa suhteessa sellaisessa maassa, jossa se on kiellettyä

Useimmat hallitukset rajoittavat kansalaistensa poliittista vapautta.

Vapauden rajoitusten perusteluja



Usein rajoituksia perustellaan sillä, että ne suojelevat muita kansalaisia.

Jos kaikki saisivat tehdä mitä tahtovat, vahvimmat ja röyhkeimmät syyllistyivät mielivaltaan heikkoja kohtaan.

Ranskan vallakumousaatteisiin kuului se ajatus,  että ihminen saa tehdä mitä tahansa, mikä ei aiheuta vahinkoa muille.

Negatiivisen vapauden arvostelua

Käytännössä on vaikea ratkaista, mikä aiheuttaa vahinkoa muille.

Lasketaanko mukaan esimerkiksi toisen tunteiden loukkaaminen.

Jos se lasketaan mukaan, erilaiset elämäntavat pitäisi kieltää, koska ne loukkaavat joidenkin tunteita.



Aatami ja Eeva.

Esimerkiksi nudistipariskunta saattaa esiintyä omalla pihallaan alasti, ja tämä voi loukata naapureiden tunteita.

Tehtäviä

  1. Monet pitävät jumalanpilkkaa pahempana asiana kuin väkivaltaa. Mitä perusteluja voidaan esittää sille, että he ovat väärässä? Suomalainen Edvard Westermarck (1862-1939) on esittänyt jyrkkää arvostelua jumalanpilkkalakeja ja uskonnollisten tunteiden loukkaamisen suojaamista vastaan. Ottakaa selvää siitä, millaista kritiikkiä Westermarck on esittänyt.
  2. Mitä mieltä olet pakollisesta aamuhartaudesta (esimerkiksi koulun päivän avauksena).
  3. Keskustelkaa seksuaalisen vapauden toivottavuudesta / vastustettavuudesta.
  4. Miten pitäisi suhtautua henkilöihin, jotka levittävät tahallaan AIDS:ia?
  5. Keksikää kymmenen eri tapaa, jolla yhteiskunta rajoittaa koululaisen vapautta.

Onko positiivista vapautta olemassa



Joidenkin mielestä positiivista vapautta ei ole olemassa. Heidän mielestään pitäisi puhua oikeuksista.

Seuraavassa esityksessä seurataan kuitenkin yksinkertaisen esityksen kirjoittanutta brittifilosofia.

Joidenkin mielestä negatiivinen vapaus ei ole yhtä arvokas kuin positiivinen vapaus. Positiivinen vapaus on vapautta päättää omasta elämästään.

Olet positiivisesti vapaa, jos voit tosiasiassakin itse toimia, ja et ole positiivisesti vapaa, jos toimintasi on tosiasiassa jollakin tavalla pakotettua.

Monet positiivisen vapauden puolustajat ajattelevat, että todellinen vapaus on vapautta jonkinlaiseen itsensä toteuttamiseen siten, että yksilöt päättävät oman elämänsä valinnoista.

Onko alkoholisti vapaa



Voidaan kysyä, ovatko alkoholistit vapaita, kun he ryyppäävät koko omaisuutensa. Pikemminkin tuntuu siltä, että alkoholi harjoittaa pakkoa, ihminen on alkoholin orja. Vaikka alkoholistin elämää ei rajoitettaisi, hän ei ole todellisuudessa vapaa.

Jopa negatiivisen vapauden kannattajat voivat väittää, että alkoholistien elämää pitäisi jollakin tavalla rajoittaa, koska he eivät ole vastuussa teoistaan.

Mielettömiä tekoja vapaasti

Joku voi tehdä elämässään täysin mielettömiä ratkaisuja aivan vapaasti. Positiivisen vapauden kannattajat saattavat sanoa, että sellainen ihminen ei ole todellisuudessa vapaa, koska hän tuhoaa mahdollisuudet toteuttaa itseään.

Voidaanko vapautta puolustaa panssarivaunuin



Isaiah Berlinin mukaan positiivinen vapaus voi olla vaarallinen, vapauden nimissä elämääsi voidaan rajoittaa vahvoinkin pakottein. Vapautta on puolustettu maailmassa napalmpommein, hävittäjin ja panssarivaunuin.

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa holhouslaista ja kunnallisten virkaholhoojien tehtävistä.
  2. Mitkä tekijät suomalaisessa yhteiskunnassa rajoittavat ihmisen mahdollisuuksia tehdä mitä haluaa.
  3. Mitä tarkoittaa sosiaalinen paine?
  4. Keskustelkaa alkoholin ja huumeiden käytön vapaudesta.
  5. Mitä tapahtuisi, jos Suomen nudistit päättäisivät marssia alasti jonkin kaupungin pääkatua (Suomessa on perustuslain takaama mielenosoitusvapaus). Mitä on viuhahtaminen?
  6. Tutkikaa sitä, mitä rajoituksia suomalaisesta yhteiskunnasta on viime vuosikymmeninä poistunut ja mitä on tullut lisää.
  7. Useiden kaupunkien järjestyssäännöissä on kielletty julkisilla paikoilla ryyppääminen, ja poliisi on sakottanut joitain julkisilla paikoilla ryypänneitä. Suurin osa julkisilla paikoilla ryypänneistä on kuitenkin jätetty sakottamatta. Keskustelkaa tämän järjestyssäännön tarpeellisuudesta.
  8. Jos kuten oikein on, puhuttaisiin vain negatiivisista vapauksista, mitä tarkoittaisi uskonnonvapaus?
  9. Prostituutio ei ole Suomessa kiellettyä, mutta katuprostituutio on. Mitä seurauksia tällaisesta kaksinaisuudesta on?

Vapauden poistaminen: rangaistus

Rangaistusten puolustaminen



Rangaistuksia on puolustettu mm. seuraavilla neljällä perusteella:
  1. Rikoksen sovittamisella
  2. Rangaistusten pelotusvaikutuksella
  3. Yhteiskunnan suojaamisella
  4. Rikollisen kasvattamisella.

Rangaistus rikoksen sovittamisena (retributiivinen oikeudenmukaisuus)

Yksinkertaisimmassa muodossaan sovittaminen tarkoittaa sitä, että tahallinen lain rikkominen ansaitsee rangaistuksen.

Katsotaan, että lain rikkojien on kärsittävä.

Lievempiä rangaistuksia annetaan usein niille, jotka ovat olleet rikosta tehdessään täyttä ymmärrystä vailla.



Äärimmäisessä tapauksessa rikollinen on mielisairas (lähinnä skitsofreenikko, jonka aivokudos on syystä tai toisesta vaurioitunut).

Usein ajatellaan, että rangaistuksen ankaruuden tulee riippua rikoksen vakavuudesta (silmä silmästä, hammas hampaasta).

Joskus vastaavan rangaistuksen löytäminen voi olla vaikeaa.

Kuuden kuukauden kiristäjää ei voida tuomita kuudeksi kuukaudeksi kiristettynä olemiseen.

Tämä ongelma koskee vain periaatetta "silmä silmästä, hammas hampaasta".

Sovittamisen arvostelua



Sovittamisen taustalla on ajatustunne kosto. Takaisin lyöminen on hyvin inhimillinen tapa vastata. Sovituksen kannattajat vetoavat tämän tunteen yleisyyteen.

Kosto ei ole järkevä tapa toimia.

Sovitus ei huomioi rangaistuksen vaikutusta rikolliseen ja yhteiskuntaan. Rikos pitää sovittaa riippumatta siitä, vaikuttaako se rikollisiin myönteisesti vai ei.

Seuraussiveyden kannattajat sanovat tähän, että mikään teko ei ole oikea, jos siitä ei ole myönteisiä seurauksia.

Toiset vastaavat, että mikäli teko on oikein, sen seuraamuksetkin ovat.

Rangaistus rikosten ehkäisijänä

Varsin yleinen rangaistuksen puolustus on se, että rangaistus pelottaa lain rikkomista suunnittelevia.

Jos uskot, että joudut vankilaan, et ryhdy murtovarkaaksi, mutta jos et usko jääväsi kiinni, rangaistus ei vaikuta uran valintaasi.

Tämä ajattelutapa kiinnittää huomiota erityisesti rikoksen seuraamuksiin. Rikollisen kärsimykset korvataan hyödyllisillä vaikutuksilla yhteiskunnalle.

Arvostelua rangaistuksen ennalta ehkäisevän vaikutuksen suhteen



Jos rangaistusta käytetään rikollisten pelotteluun, myös viattomien tuomitseminen voi ehkäistä rikoksia.

Kerrotaan, että jossain päin Villiä Länttä hirtettiin ensimmäinen käsiin saatu mustaihoinen.

Ehkäisyteorian vastustajat sanovat, ettei edes kuolemanrangaistus vähennä murhia puhumattakaan siitä, että pikkuvarkaat pannaan talveksi vankilaan.

Tämä arvostelu perustuu kokeellisiin tutkimuksiin. On ollut vaikeaa löytää yhteyksiä rangaistusten kovuuden ja rikosten välillä.

Yhteiskunnan suojeleminen

Hyvin usein varkaan tai raiskaajan vangitsemisella yritetään estää näiden tekojen jatkuminen.

Yhteiskuntaa pyritään suojaamaan ihmisiltä, joilla on taipumus rikkoa lakeja.

Jos joku on murtautunut taloon, silloin on mahdollista, että hän murtautuu myös toiseen taloon (tai samaan taloon uudestaan).

Yhteiskuntaa pyritään suojelemaan laittamalla murtautuja vankilaan.

Tätä perustelua on käytetty useimmiten väkivaltarikosten kuten murhien, pahoinpitelyjenja raiskausten yhteydessä.

Arvostelua yhteiskunnan suojelemiselle



Suojelemiskäsitys voi toimia joidenkin rikosten kuten raiskausten suhteen. Sen sijaan, jos nainen myrkyttää pitkäaikaisen aviomiehensä, ei ole silti todennäköistä, että hän toistaisi rikoksensa. On epäilemättä vaikea tutkia, mitkä rikokset ovat viimeksi mainittua tyyppiä.

Toinen vastaväite on, että vankila suojaa yhteiskuntaa vain niin kauan kuin vankeus kestää.

Vankiloita on sanottu rikollisten yliopistoiksi siitä syystä, että rikolliset siellä oppivat toisilta rikollisilta lisää rikoksentekotapoja.

Myös vankiloissa tehdään rikoksia. Vankiloista käsin on johdettu rikollisjärjestöjä.

Rikollisten kasvattaminen

Tämän käsityksen mukaan rikollisten rankaiseminen kasvattaa heitä niin, etteivät he tee uusia rikoksia.

Tämän ajattelutavan mukaan vapaudenriisto voi olla hoitokeino.

Arvostelua rikollisten kasvattamis käsitykselle

Jotkut rikolliset eivät ole kasvatuksen tarpeessa. Sellaiset rikolliset, joiden ei voida olettaa uusivan rikostaan, eivät tarvitse kasvatusta.

Osaan rikollisista rangaistuksella ei ole mitään kasvattavaa vaikutusta.

Tilastot osoittavat, että rangaistukset parantavat rikollisia vain harvoin.



Arvaa, minkä lajin rikollisuudessa tätä kuvaa käytetään.

Tehtäviä

  1. Kerrotaan tarinaa miehestä, joka antoi pojalleen selkään, kun tämä oli jäänyt kiinni varastamisesta. Poika sai selkäänsä siitä syystä, että hän oli jäänyt kiinni, ei siitä syystä, että hän oli varastanut. Keskustelkaa mahtaisiko auttaa, jos selkään olisi annettu varastamisen eikä kiinnijäännin takia.
  2. Laulussa kevät toi muurarin, maalarin, hanslankarin ja rannoille hampparin. Talvella vankilassa lihoi hamppari, muurarilla ja maalarilla ja hanslankarilla meni huonommin. Keskustelkaa yhteiskunnallisten olosuhteiden vaikutuksista rikollisuuteen.
  3. Keskustelkaa menetelmästä, jossa nuoren rikoksentekijän aiheuttamaa vahinkoa pyritään sovittelemaan vahinkoa kärsineen ja rikollisen kesken.
  4. Onko viisasta, että rikoksesta kiinni jäänyt raiskaaja ja raiskattu pannaan keskustelemaan keskenään?
  5. Ainakin Yhdysvalloissa tunnetaan useita tapauksia, joissa kuolemaan tuomittu on teloituksen jälkeen todettu syyttömäksi. Keskustelkaa siitä, onko yhteiskunnalla oikeus riistää ihmiseltä henki.
  6. Keskustelkaa koston mielekkyydestä rangaistuksena ja muutenkin. Miksi eräillä alueille maailmassa on vieläkin voimassa verikosto?
viol
  1. Myös vankiloissa tapahtuu rikoksia, ja vahvat vangit käyttävät heikompia häikäilemättä hyväkseen. Vankiloista saatetaan johtaa vankilan ulkopuolella tapahtuvaa rikollisuutta. Keskustelkaa, mitä voitaisiin tehdä tällaisen ehkäisemiseksi.
  2. Keskustelkaa ns. yhdyskuntapalvelun sopivuudesta rangaistusmenetelmäksi.
  3. Pohtikaa, olisiko muita menetelmiä rikollisten kasvattamiseksi kuin rangaistus.
  4. Kiristys on Suomessa rikos, jos kiristäjä kiristää rahaa. Kiristys on kuitenkin huomattavan yleinen menetelmä muiden etuuksien, esimerkiksi paremman työpaikan, saamiseksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa yhteiskunnalle voi koitua haittaa, kun taas ensimmäisestä kärsii vain kiristetty. Kiristystä on myös äärimmäisen vaikeaa todistaa. Pohtikaa miten kiristyksen vähenemiseen voitaisiin vaikuttaa.
  5. Millä tavalla tiedotusvälineet luovat paineita rangaistusten koventamiseen?
  6. Victor Hugon teoksessa Kurjat mies joutuu eliniäkseen kaleeriorjaksi ja poliisin vainoamaksi varastettuaan yhden leivän. Tästäkin hän jäi kiinni sattumalta. Mitä yhtä järjenvastaisia rangaistuksia maailmassa on yhä?

Yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat

Meillä on paljon opittavaa hanhilta

6.12.2011 faktafiktio



Kun hanhet matkaava talveksi etelään, ne lentävät V-muodostelmassa. Tutkijat ovat löytäneet tähän syyn. Jokaisen linnun siivenlyönnit ohjaavat ilmavirtaa linnun taakse siten, että perässä lentävän linnun lento helpottuu tästä. On arvioitu, että V-muodostelma vahvistaa 71% hanhien lentovoimaa verrattuna siihen, että itse kukin lentäisi yksikseen.
  1. Ihmiset, jotka kuuluvat yhteisöön, jonka kaikki jäsenet pyrkivät samaan suuntaan, pääsevät nopeammin ja helpommin perille, koska heidän yhteistä matkaansa kannattelee ryhmän sisäinen luottamus.
  2. Jos hanhi irtoaa V-muodostelmasta, se havaitsee heti, miten ilmanvastus vaikeuttaa yksin lentävän matkantekoa. Lintu pyrkii nopeasti takaisin muodostelmaan hyötyäkseen ryhmän lentovoimasta.
  3. On hullua toimia yksin silloin, kun voi hyötyä yhteisön voimasta.
  4. Kun kärjessä lentävä hanhi väsyy, se tietyin siivenliikkein ilmoittaa tämän takanaan lentävälle. Perässä tuleva lintu ottaa johdon muodostelmassa.
  5. Johtajuus kannattaa jakaa porukassa ja tiukoissa tilanteissa myös vaihtaa vetovastuu, jos omat voimat kerta kaikkiaan ehtyvät.
  6. Peränpitäjä-hanhet töräyttelevät kannustuksia muodostelman johtajille, jotta nämä jaksavat pitää yllä hyvää matkavauhtia.
  7. Johtajat tarvitsevat yhteisöltään kannustusta. Muuten he saattavat uupua arjen paineissaan.

Vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot



"Vallalla on taipumus turmella ja täydellinen valta turmelee täydellisesti."
John Acton

Ihminen törmää esimerkiksi vanhempiensa harjoittamaan valtaan jo lapsuudessaan. Päivähoito ja koulu käyttävät valtaa.

Myös työelämässä esimiehet käyttävät valtaa, ja perheessä aviopuolisoilla on valtaa toistensa suhteen.

Paikkakunnalla valtaa käyttävät esimerkiksi kunnan ja valtion viranomaiset, tuomioistuimet, poliisi jne.

Valtio lukuisine laitoksineen käyttää valtaa.

Myös EU ja YK käyttävät valtaa.

Lähteitä: Valtaa on käsitelty tässä oppikirjassa pääasiassa professori Petri Ylikosken valtaa käsittelevien artikkeleiden pohjalta.

Tehtäviä

  1. Keillä koulussasi on eniten valtaa?
  2. Kenellä on eniten valtaa kotonasi?
  3. Kenellä luokkatovereistasi on eniten valtaa?
  4. Kenellä kotiseudullasi on eniten valtaa?
  5. Kenellä on eniten valtaa Suomessa?

Valta ja sen käyttö

Vallan käsite on hankala määritellä. Vallan määritelmästä tai luonteesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen koko (kirjallisen) yhteiskunnallisen ajattelun 2 500 vuotisen historian aikana, pikemmin päinvastoin.



Russellin 3. jaarli Bertrand Russell (1872-1970).

Bertrand Russell
in  usein lainatun määritelmän mukaan valta on 'aiottujen vaikutusten tuottamista'.

Voidaan kysyä, onko valta tällaisten vaikutusten tuottamista vai pikemminkin kyky tuottaa niitä?

Eivätkö voimavarat - esimerkiksi fyysinen voima, henkilökohtaiset luonteenpiirteet, vauraus, taidot tai asema yhteisössä - anna valtaa, vaikka sitä ei juuri tällä hetkellä käytetä.



Jos valta perustuu näihin voimavaroihin, omistajalla on ne myös silloin kun hän ei niitä käytä. Arkikielessä tehdään ero vallan ja sen käyttämisen välillä.

Tehtäviä

  1. Mitä tuo mieleesi sananparsi "rahalla saa ja hevosella pääsee"?
  2. Onko valtio tasavalta, jos sen presidentillä on paljon valtaa?
  3. Tarvitseeko tasavalta ollenkaan presidenttiä?

Vallan käsite



Eri kielien välillä huomattavia eroja valtaa tarkoittavien sanojen merkityksissä.

Englannin kielen powerin (=valta, voima, valtio, teho jne.) monimielisyys on usein vaikuttanut valtakäsitteen määrittelyyn.

Monet englantia käyttävät puhuvat enemmän kyvyn kuin vallan käsitteestä. Kykyjen ja varsinkin toimijoiden yhteistyön mahdollistamien kykyjen  selvittäminen on tärkeää, mutta se ei saa jättää varsinaista valtaa tarkastelun ulkopuolelle.

Yhteisöllinen valta saattaa kyllä olla eräänlainen kyky tai se saattaa ainakin edellyttää kykyjä, mutta sen erityispiirteet eivät tule esiin tutkimalla henkilöauton - tai minkään muun esineen - työntämistä maantiellä.

Englannin kieli on valtakieli tieteellisessä keskustelussa. Sen ottamiselle tarkastelun lähtökohdaksi ei ole muita erityisiä perusteita.

Se, että englannista on muodostunut tieteen pääkieli, ei johdu sen erityisistä ansioista. Ei ole syytä ryhtyä määrittelemään vallan käsitettä sanasta power lähtien.

Lähtökohdaksi voidaan aivan yhtä hyvin omaksua suomen kielen sana "valta".

Max Weberin käsitys vallasta

weber

Professori Max Weber (1864-1920).

Seuraavassa esitetään Max Weberin (1864-1920) määritelmä vallasta. Se sopii yhteen jokapäiväisen kielenkäytön kanssa ja tekee mahdolliseksi vallan eri muotojen erottelemisen. Määritelmä on hieman täsmennettynä seuraava:
  1. Jos se, jolla valta on, haluaa jotain, vallankäytön kohde toimii tällä halutulla tavalla.
  2. Jos vallankäytön kohde tekee vastarintaa, vallankäyttäjä kykenee nujertamaan tämän vastarinnan ja viemään tahtonsa läpi.
Ensimmäinen ehto tarkastelee vallan haltijaa ja käyttöä. Valtaa on jos ehtolause 1. on totta. Jälkimmäinen ehtolause taas käsittelee sitä, kykeneekö vallankäyttäjä varmistamaan tahtonsa läpimenon pakottamalla.



Weberin määritelmässä ei kiinnitetä lainkaan huomiota siihen, miksi vallankäyttäjä saa tahtonsa läpi. Tämä tekee määritelmän yleiseksi ja mahdollistaa eri vallan muotojen erottelemisen.

On tärkeää, että

  1. määritelmässä viitataan vallankäyttäjän tahtoon, Weberin määritelmä siis sitoo valtaan aikomuksellisen tekijän.
  2. valta on yksilön (tai yleisemmin toimijan) ominaisuus, ei esimerkiksi yhteiskuntaluokan.
  3. Määritelmä ei sisällä vallankäytön ei-aiottuja vaikutuksia (erityisesti näkymätön käsi -vaikutuksia). Tämä ei tarkoita sitä, etteivät nämä ilmiöt olisi tärkeitä - päinvastoin.
Vallan käsitteen alaa ei ole tarpeen ylenmääräisesti laajentaa, jottei se menettäisi erottelukykyään, siksi näiden ilmiöiden tarkasteluun on syytä kehittää myös muita käsitteitä.


Tehtäviä

  1. Miten valta ilmenee omassa perheessäsi?
  2. Kummalla on Suomessa enemmän valtaa, presidentillä vai pääministerillä?
  3. Kummalla on Suomessa enemmän valtaa elämänkatsomustiedon opetuksen suhteen, evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispalla vai Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtajalla.

Vallan muodot

Miksi kohde toimii vallankäyttäjän tahdon mukaisesti?

Valta on kahden toimijan välinen suhde. Toimijain ei tarvitse olla yksilöitä, ne voivat olla ryhmiä tai organisaatioita.

Voiman käyttö

Voimankäyttö on kaikkein suppeimmassa merkityksessään väkivaltaa.

Väkivallassa kohteena olevaa ihmistä kohdellaan fyysisenä oliona tai korkeintaan biologisena organismina, joka on altis kivulle ja elämäntapahtumien heikentämiselle.

Väkivalta



Väkivalta vaikuttaa kohteen fyysisiin toimintamahdollisuuksiin.

Vangitseminen tai eristäminen vaikuttavat samalla tavoin rajoittaen fyysisiä toimintamahdollisuuksia.

Tavallisesti vangitsemiseen tai eristämiseen liittyy lisäksi yhteydenpitomahdollisuuksien rajoittamista.

Epäsuora voimankäyttö



Voimankäyttö voi kohdistua myös muuhun kuin kohteen fyysiseen henkilöön.

Esimerkiksi tuhoamalla tai takavarikoimalla kohteen elinkeino- tai liikkumisvälineet vaikutetaan huomattavasti hänen toimintamahdollisuuksiinsa.

Myös työpaikasta, yhteisöstä tai esimerkiksi puolueesta erottaminen ovat merkittäviä tapoja vaikuttaa toimintamahdollisuuksiin, ja ne perustuvat kohteen yhteisöllisen aseman muuttamiseen.

Sekä väkivallalle, että yhteisöstä erottamiselle on yhteistä se, että niissä puututaan kohteen toimintamahdollisuuksiin, eikä niissä saada kohdetta tekemään mitään.

Yllä mainitut esimerkit kuvaavat tekoja, jotka vaikuttavat vähentävästi kohteen toimintamahdollisuuksiin, rajoittaen tai estäen.

Tehtäviä

  1. Voidaanko oppilas erottaa koulusta?
  2. Voidaanko koulun rehtori erottaa?
  3. Millä tavalla köyhyys vaikuttaa ihmisen toimintamahdollisuuksiin.

Mahdollisuuksien lisääminen



Hämeenlinnan normaalikoulun rehtori Vesa Toivonen

Toimintamahdollisuuksien lisääminen on myös toimintamahdollisuuksiin vaikuttamista.

Kohteen jonkin puutteen korjaaminen, lisävoimavarojen antaminen tai yhteisöllisen aseman parantaminen ovat tällaisia vaikuttamisen muotoja.

Olennaista voimankäytölle on, ettei se sisällä vallankäyttäjän tahdon vuorovaikutusta kohteen kanssa.

Tehtäviä

  1. Miksi koululaisille ei makseta bonuksia?
  2. Miksi edes opettajille ei makseta bonuksia?
  3. Miksi rehtorille maksetaan suurempaa palkkaa kuin opettajille?
  4. Ottakaa selvää siitä, missä asioissa rehtori Vesa Toivonen on saavuttanut valtakunnallista kuuluisuutta.
  5. Millä tavoin rehtori voi heikentää uskontokuntiin kuulumattomien asemaa?

Kohde on pelkkä kohde



Vallan käyttäjä vain toteuttaa toimenpiteensä, kohde on pelkästään kohde, ei osallinen toimintaan. Kohde ei itse toimi, vain hänen toimintamahdollisuuksiinsa vaikutetaan. Kohde ei siis toimi vallankäyttäjän tahdon mukaisesti.

Toimintamahdollisuuksien muuttaminen - siis voimankäyttö - on erotettava pakottamisesta ja palkitsemisesta, joissa vallankäyttäjä ilmoittaa kohteelle tahtonsa.

Muuttamalla toimintamahdollisuuksia ei ketään saada välttämättä tekemään mitään.

Kun minuun käytetään voimaa, minulla ei valinnan mahdollisuutta, koska en osallistu koko asiaan.

Voimankäyttö liittyy läheisesti pakottamiseen. Pakottamiseen sisältyy voimankäytön uhkaus. Uhattuna - oli uhkaus sitten kuinka vakava tahansa - minä voin valita: totella vai kärsiä uhkauksen toteuttamisen seuraukset.

On tehtävä ero voimankäytöllä uhkauksen ja sen toteuttamisen välille.

Tehtäviä

  1. Käyttävätkö opettajat koulussa voimaa?
  2. Esiintyykö koulun oppilaiden välillä voimankäyttöä?
  3. Esiintyykö perheessä voimankäyttöä?
  4. Millaista voimankäyttöä valtiossa esiintyy?
  5. Millaista voimankäyttöä uskonnoissa esiintyy?

Kidutuksesta kurinpitoon



Professori Michel Foucault (1926 – 1984).

Michel Foucault
’lle valta on voimien välinen suhde. Voima puolestaan

”on olemassa ainoastaan suhteessa toisiin voimiin, jolloin kaikki voimat ovat jo valmiiksi eräänlaisia suhteita – siis valtaa.”

Esimerkiksi puhdas väkivalta ei ole ”voimaa” tässä merkityksessä. Väkivalta toimii suoraan tiettyjä kohteita tai esineitä vastaan muuttaen tai tuhoten niitä, kun taas voimalla foucault’laisessa mielessä ei ole muuta kohdetta kuin toiset voimat, eikä se ole olemassa kuin suhteena.

Vallankäyttö ei siis Foucault’lle näy ”valtaa käyttävien” henkilöiden välisessä suhteessa, pikemminkin se on tapa, jolla tietyt teot vaikuttavat suoraan toisiin tekoihin. Vallassa on viime kädessä kyse ”hallinnoinnista” hyvin laajassa merkityksessä, joka ”jäsentää toisten mahdollista toiminta-alaa.”



Tästä seuraa, että määritellessään vallankäytön muiden toiminnan hallinnoinniksi, Foucault sisällyttää määritelmäänsä vapauden vaatimuksen. Valtaa voidaan käyttää ainoastaan vapaisiin yksilöihin kohdistuvana taivuttamisena; ihmisen kahlitseminen ei enää ole valtasuhde, vaan puhdasta fyysistä pakkoa.

Valinnanvapauden vaatimus selventää myös väkivallan asemaa valtaan nähden. Vallan harjoituksen kohteelle jää aina jonkinlainen mahdollisuus valita alistumisen ja alistumattomuuden välillä, väkivalta ei jätä tällaista mahdollisuutta.

Koska vallankäytön kohteella on Foucault’n mukaan aina mahdollisuus valita, vallitsee valtasuhde aina vaihtoehtona avoimelle selkkaukselle. Tämä selittää Foucault’n tavan kääntää Clausewitzin kuuluisa väite sodasta politiikan jatkeena ympäri ja väittää, että vallankäytössä on kyse toisin keinoin jatketusta sodasta.



Valtasuhde on hänelle vallan harjoittajan ja sen kohteen etujen välillä vallitseva tasapainotila

Tällaiset valtasuhteet puolestaan muodostavat jatkuvasti muutoksessa olevan verkoston.

”Valta ... on nimi, joka annetaan tietyssä yhteiskunnassa vallitsevalle monimutkaiselle strategiselle tilanteelle.”

Esimerkiksi seksuaalisuuteen kohdistuva valta ei pelkästään rajoita sitä, yhteiskunnan valtarakenteet myös tuottavat tietyn normatiivisen käsityksen seksuaalisuudesta vaikuttamalla tapoihin, joilla siitä puhutaan. Tulisi osoittaa,

”ettei totuus ole luonnostaan vapaa eikä erehdys orja, vaan että totuuden tuotanto on kokonaisuudessaan valtasuhteiden läpäisemää.”



Vallan kieltävä käsittämistapa tuntuu luonnolliselta ja itsestään selvältä Tähän Foucault tarjoaa vastaukseksi, että valta on siedettävää vain, mikäli se piilottaa olennaisen osan itsestään, tuottava valta naamioituu piileväksi.

Lainopillinen esittämistapa on hänen mukaansa ollut käyttökelpoinen lähinnä säätelyyn ja kuolemaan keskittyneen kuninkaanvallan esittämisessä. Sen sijaan se ei sovellu länsimaisiin yhteiskuntiin vähitellen tunkeutuneiden uusien valtajärjestelmien erittelyyn. Näiden uusien menetelmien

toiminnan takaa oikeuden sijasta menetelmä, lain sijasta normalisaatio ja rangaistuksen sijasta valvonta.”

Foucault tarkoittaa vallankäytön kehittelyä oikeudellisen keskustelun keskeisin käsittein: valta on vallankäyttäjän valtaa alamaisiinsa, jonka ilmenemismuoto ja oikeuttaminen on laki. Sillä, mielletäänkö vallankäyttäjä hallitsijaksi vai edustuslaitokseksi ei tässä ole merkitystä.

Tuottavan vallan naamioituminen tukahduttavaksi puolestaan johtuu siitä, että vallan käyttöä pyritään edelleen erittelemään  vallan käyttäjän ja lain käsitteiden avulla, vaikka tällainen esitystapa lähinnä peittää näkyvistä nykyisille valtakäytännöille ominaiset menetelmät.

Foucault’n mukaan uudet valtamenetelmät tukeutuvat lain sijasta normiin, hänelle nykyajan vallankäyttö on ennen kaikkea normalisoivaa vallankäyttöä

Normin käsite tulisi tässä ymmärtää eräänlaisena siltana pitämisen (Sollen) ja olemisen (Sein) välillä.

Siitä, miten asiat yhteisössä keskimäärin ovat, pyritään johtamaan se, miten niiden tulisi olla.



Foucault avaa teoksensa Tarkkailla ja rangaista kuvaamalla yksityiskohtaisesti kuningas Ludvig XV:n murhaa yrittäneen Robert Francois Damiensin kidutusta 2. maaliskuuta 1757. Tästä hän siirtyy suoraan 75 vuotta myöhemmin Pariisin nuorisovankilalle laadittujen käyttäytymissääntöjen pikkutarkan päiväjärjestyksen kuvaukseen.

Foucault haluaa näin kuvata siirtymän kidutuksen järjestelmästä kurin järjestelmään rangaistusten täytäntöönpanossa.

Hän pyrkii osoittamaan, että rangaistuksen pääkohteena ei enää ole ruumis, että rangaistusjärjestelmässä on tapahtunut olennainen muutos, ja hän haluaa eritellä tätä muutosta suhteessa vallan rakenteiden muuttumiseen.

Vankilan synnyssä on Foucault’lle kyse paljon enemmästä, siinä on kyse uudenlaisen yhteiskunnallisen vallankäytön esiintulosta.



Sairaala.

”Mitä hämmästyttävää on siinä, että vankila muistuttaa tehtaita, kouluja, kasarmeja ja sairaaloita, jotka kaikki puolestaan muistuttavat vankiloita?”

Kurinpito vallan menetelmänä syntyi, kun useista toisistaan erillisistä, yleensä suljetuissa laitoksissa tapahtuneista tapahtumasarjoista hahmottui vähitellen yleinen menetelmä, jonka pyrkimyksenä on tuottaa ”alistettuja ja harjaantuneita eli 'kuuliaisia' ruumiita.”

Vankilarakennuksen arkkitehtuuria kuvaavassa suunnitelmassa vangit on sijoitettu selleihin kehän muotoiseen rakennukseen, jonka keskellä on valvontatorni. Jokainen kehärakennuksen selli ulottuu läpi koko rakennuksen ja on keskustorniin nähden avoin, mutta sivusuunnassa suljettu. Näin sellien asukkaat on täysin eristetty toisistaan, mutta keskustornista on mahdollista valvoa jokaista selliä.

Tämä valvonta on yhtä aikaa näkyvää ja näkymätöntä: vanki on jatkuvasti tietoinen keskustornista ja siitä, että häntä voidaan tarkkailla, mutta hän ei voi koskaan tietää, tarkkaillaanko häntä juuri sillä hetkellä.



Tämän ihannemallin päävaikutus on sen kohteiden jatkuva näkyvyyden tila. Tietäessään jatkuvan tarkkailun olevan mahdollista vanki alkaa itse tarkkailla käyttäytymistään, ”hänestä tulee oman vallanalaisuutensa perusta” .

Näin rangaistavaan yksilöön kohdistettu vartiointi jättää jälkensä häneen itseensä, hänen ”sieluunsa”, josta tulee ruumiin vankila.

Foucault’lle vankila on yhteiskunnan nurinkurinen kuva, josta on tehty pelote. Siinä tulevat selvästi näkyviin ne tarkkailun ja normalisaation periaatteet, jotka ovat peitellymmin läsnä kaikkialla.

Kuri valmistaa yksilöitä; se on luonteenomainen menetelmä vallalle, jolle yksilöt ovat samanaikaisesti sekä kohteita että vallan harjoittamisen välineitä.”

Biovalta on nykyajan yhteiskuntien hallinnoinnin muoto. Siinä, missä aiempi hallitsijan valta oli ennen kaikkea oikeutta ottaa, on länsimaissa  tullut vallan tehtäväksi yhä enenevässä määrin ohjailla alistamiaan voimia. Myös oikeus määrätä kuolemasta, joka aiemmin perustui ylimmän käskijän oikeuteen puolustaa itseään, johtuu nykyisin pikemmin yhteiskuntakokonaisuuden – siis väestön – oikeudesta taata elämänsä ja kehittää sitä.

Foucault’n mukaan vankila muokkaa satunnaisista lainrikkojista rikollisia niiden sivuvaikutusten – suljetun rikollispiirin järjestäytyminen, ”tavalliseen” elämään paluun hankaloituminen jne. – kautta, joista sitä aina on arvosteltu. Tutkinnan ja tarkkailun kautta syntyvä tieto puolestaan ”luo” rikolliset ihmiset poikkeavana ryhmänä, mikä oikeuttaa yhä lisääntyvän tarkkailun ja helpottaa laittomuuden hallinnointia.



Professori Herbert Marcuse (1898 – 1979).

Tehtäviä

  1. Millä tavalla Michel Foucaultin ajatukset kuvaavat suomalaista koulua?
  2. Herbert Marcusen mukaan herrat eivät tee orjia vaan orjat tekevät herroja. Pitääkö tämä sinun mielestäsi paikkansa.
  3. Ketä suomalaiset ovat kauan sitten nimittäneet vankiloita rikollisten korkeakouluikasi?
  4. Koska olet viimeksi kävellyt vasten punaista valoa? Tunsitko asiasta syyllisyyttä?
  5. Aikoinaan työantajilla oli kortistot ihmisistä, joita ei pidä poliittisista syistä ottaa töihin. Miten tämä vallankäytön muoto on korvattu?


Epäsuora vallan käyttö eli manipulointi

Manipulaatio on tilanne, jossa valtaa käyttävä kätkee tarkoituksensa - siis vaikutuksen, jonka hän haluaa tuottaa - vallankäytön kohteelta.

Kun toinen ei ole tietoinen toisen tarkoituksesta vaikuttaa itseensä mutta onnistuu saamaan toisen seuraamaan omaa tahtoaan kyseessä on manipulaatio.

Manipulaation muodot vaihtelevat aivopesusta (joka saattaa olla enemmän henkistä voimankäyttöä kuin manipulaatiota) propagandan kautta mainontaan ja hinnoitteluun.

Manipulaatio siis voi olla myös pelkkää tosiasioiden valikoivaa kertomista, jolla vahvistetaan kohteen tai kohteiden olemassa olevia käsityksiä.

Kaikki manipulaatio ei ole tietenkään tiedollista, tärkeää on myös tunnemanipulaatio.

Manipulaatio kohdistuu kohteen uskomuksiin tai mieltymyksiin, joiden pohjalta tämä toimii.

Manipulaatiossa viestitään, mutta vallankäyttäjän tahtoa ei kerrota.

Näin kohteella ei ole mahdollisuutta valita toimiiko toisen tahdon mukaisesti vai ei.


Tehtäviä

  1. Laatikaa Internet -huijaussuunnitelma
  2. Etsikää esimerkkejä propagandassa esiintyvästä manipulaatiosta.
  3. Etsikää esimerkkejä mainonnassa esiintyvästä manipulaatiosta.
  4. Etsikää esimerkkejä kouluopetuksessa esiintyvästä manipulaatiosta.
  5. Etsikää esimerkkejä oppilaiden välisissä suhteissa esiintyvästä manipulaatiosta.
  6. Leikkikää manipulointiyritystä.
  7. Ottakaa selvää siitä, mitä on indoktrinaatio.
  8. Ottakaa selvää siitä, mitä on aivopesu.

Pakottaminen

raiskaus

Näytelty raiskaus.

Pakottaminen liittyy voimankäyttöön, mutta kuten jo todettiin niiden välillä on ero.

Pakottaminen perustuu uhkaukselle käyttää voimaa, ei sen käyttämiselle.

Jotta toinen saisi toisen tottelemaan uhkaamalla voiman käytöllä, hänen täytyy vakuuttaa toinen kyvystään käyttää voimaa tätä vastaan ja saada toinen uskomaan halukkuuteensa käyttää tätä voimaa, ellei kohde toimi halutulla tavalla.

Pakottaja voi onnistua pakottamisessa, vaikka hänellä ei todella olisi kykyä toteuttaa uhkaustaan tai tahtoa siihen, riittää, että kohde uskoo ja on vakuuttunut.

Pakotettu voi aina tehdä toisin: hän voi valita olla tottelematta.

Pakottaminen saattaa epäonnistua useasta eri syystä.

Se voi epäonnistua koska
  1. pakottaja epäonnistuu viestimään todellisen tahtonsa;
  2. kohde ei vakuutu pakottajan kyvyistä toteuttaa uhkauksensa;
  3. kohde ei usko pakottajan toteuttavan uhkausta; tai
  4. kohde haluaa toimia toisin huolimatta siitä, että uhkaus toteutettaisiin.

Tehtäviä

  1. Miten valtiot ja poliittiset johtajat käyttävät pakottamista?
  2. Esiintyykö pakottamista perheessä?
  3. Mitä tiedät uskontojen levittämisestä tai ylläpitämisestä pakottamalla?

Palkitseminen (kannustin)



Kun pakottaminen perustuu sille, että jotkin tarjolla olevat vaihtoehdot tehdään vähemmän toivotuiksi, palkitseminen perustuu siihen, että tietyt vaihtoehdot tehdään haluttavammiksi.

Palkitseminen perustuu lupaukselle, jos pakottamisen sanotaan perustuvan uhkaukselle.

Jotta toinen saisi toisen tottelemaan lupaamalla palkkioita, hänen täytyy vakuuttaa tämä kyvystään palkita ja saada tämä uskomaan halukkuuteensa palkita, mikäli kohde toimii halutulla tavalla.

Palkitsemisen onnistumisen ja epäonnistumisen ehdot ovat samankaltaiset kuin pakottamisen.

Tehtäviä

  1. Millaista palkitsemista esiintyy a) koulussa b) perheessä c) työelämässä.
  2. Keskustelkaa johtajien palkitsemisesta optioilla.
  3. Mikä merkitys palkitsemisella on uskonnoissa?

Oikeutettu arvovalta eli oikeutettu auktoriteetti



Oikeutetulla arvovallalla (oikeutetulla auktoriteetilla) on oikeus antaa käskyjä, joita muiden tulee tai on velvollisuus totella.

Käskyn lähde pikemminkin kuin sen sisältö antaa sille laillisuuden ja pakottavuuden.

Henkilö tai laitos on oikeutettu arvovalta, jos
  1. Se vaatii itselleen oikeutta tehdä muita sitovia päätöksiä (tietyssä ryhmässä ja tiettyjen asioiden suhteen);
  2. Sen päätöksiä (mainitussa ryhmässä mainittujen asioiden suhteen) yleensä noudatetaan;
  3. Sen päätöksiä yleensä noudatetaan, koska vaade yleisesti hyväksytään ryhmässä.
  4. Arvottavaan (normatiiviseen) laillisuuden käsitteeseen kuuluu lisäksi:
  5. on oikeutettua hyväksyä vaade, koska sen tueksi on hyviä perusteita.
  6. arvovallan oikeutuksen kannalta ehto 3. on tärkeä, sillä se erottaa oikeutetun arvovallan muista vallan muodoista. Sen mukaan oikeutettu arvovalta on vallankäytön kohteiden hyväksymiseen tai suostumukseen perustuvaa valtaa.

Tehtäviä

  1. Onko oikeutettuja arvovaltoja mielestäsi olemassa?
  2. Onko luokassasi oikeutettuja arvovaltoja?
  3. Ovatko mielestäsi a) poptähdet b) julkkikset oikeutettuja arvovaltoja.
  4. Voiko joku olla oikeutettu arvovalta oman alansa ulkopuolisissa asioissa?

Pätevä arvovalta (pätevä auktoriteetti)



Päteväksi arvovallaksi kutsutaan vallan muotoa, jossa kohde tottelee arvovallan määräyksiä tai ohjeita, koska kohde ajattelee arvovallalla olevan kykyjä tai tietoa, joiden ansiosta tällä on suurempi pätevyys määrätä tai päättää miten kohteen tulisi toimia edistääkseen parhaiten omaa hyväänsä tai tavoitteitaan.

Pätevä arvovalta rakentuu arvovallan asiantuntemukselle, johon kohde uskoo.

Ratkaiseva tekijä on kohteen uskomus, ei arvovallan todellinen tietämys tai taito.

Asiantuntija ei ole arvovalta ellei hänen asiantuntemukseensa uskota, toisaalta arvovallaksi uskotun ei tarvitse todellisuudessa olla asiantuntija.

Tehtäviä

  1. Onko mielestäsi olemassa päteviä arvovaltoja?
  2. Jos mielestäsi on päteviä arvovaltoja, luettele niitä ja perustele käsityksesi.
  3. Voiko mielestäsi päteviin arvovaltoihin aina luottaa?
  4. Ovatko professorit päteviä arvovaltoja?
  5. Ovatko ministerit päteviä arvovaltoja?
  6. Ovatko kansanedustajat päteviä arvovaltoja?
  7. Onko arkkipiispa pätevä arvovalta?

Henkilökohtainen arvovalta



Henkilökohtaiseen arvovaltaan perustuvassa valtasuhteessa kohde tottelee halusta miellyttää tai palvella toista puhtaasti tämän henkilökohtaisista ominaisuuksista johtuen.

Arvovallan perustana eivät siis ole pakko, palkinnot, yhteisöllinen asema, oikeus tai pätevyys vaan arvovallan henkilökohtainen merkitys kohteelle.

Esimerkki tästä on rakastetun valta yli rakastajan, joka julistaa 'toiveesi on tahtoni' ja toimii sen mukaisesti.

Rakkauden lisäksi tällainen suhde voi perustua ystävyyteen, kunnioitukseen tai alistumisen haluun.

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa henkilökohtaisten arvovaltojen hyödyistä ja haitoista.
  2. Mistä johtuu, että muhamettilaisissa maissa mies on arvovatltaisempi kuin nainen?
  3. Onko rikas ihminen arvovaltaisempi kuin köyhä?

Järkiperäinen todistelu tai vakuuttaminen



Vakuuttamisesta on kyse, kun toinen esittää toiselle perusteluja, vetoomuksia tai kehotuksia ja tämä riippumattomasti, omista arvostuksistaan ja tavoitteistaan lähtien arvioiden, hyväksyy todistelun sisällön toimintansa perustaksi.

Koska valintaa eivät periaatteessa rajoita kysymykset rangaistuksista, palkkioista tai velvollisuuksista tehdä vakuuttelijan tahdon mukaisesti, ja koska kohde on periaatteessa vapaa esittämään vastaväitteitä - ja siten kääntämään vakuuttajan ja vakuutettavan suhteen - ajatellaan usein, ettei kyseessä ole vallankäytön muoto lainkaan.

Tällaisesta suhteesta puuttuu muille valtasuhteille tyypillinen suhteen toispuolisuus, ja siksi se usein luokitellaan vastavuoroisen viestinnän alaan kuuluvaksi.

Vakuuttaminen kuuluu vallan määritelmän alaan: se on eräs tapa saada aikaan aiottuja vaikutuksia toisen käyttäytymisessä.

Usein tavallisten yksilöiden vakuuttamiskyvyt ovat epätasapainossa, mikä merkitsee sitä, että vapaaseen viestintään epäsuorasti sisältyvä vastavuoroisuus ei välttämättä toteudu.

Yksilöiden todistelutaidoissa ja puhetaidollisissa  kyvyissä on eroja, jotka eivät ole merkityksettömiä yhteiskunnallisten valtasuhteiden kannalta.

Vakuuttamisen voimavarat ovat epätasaisesti jakautuneet aivan samoin kuin muiden vallan muotojen.



Helsingin yliopiston kanslerilla on paljon valtaa.

Tehtäviä

  1. Millaista manipulaatiota saattaa esiintyä elämänkatsomustiedon opetuksessa?
  2. Onko filopsofian aineisto parempi, jos sen tekijänä on ollut filosofian professori?
  3. Miksi arvovallat määräävät, mitä koulussa opetetaan?
  4. Pitäisikö oppilaiden saada vaikuttkoulussaaa siihen, mitä  opetetaan?
  5. Onko oikein, että evankelis-luterilainen kirkko saa vaikuttaa siihen, mitä elämänkatsomustiedossa opetetaan?

Vallan muotojen tarkastelua

Vallan käyttäjän asema

Vallan muodot voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella millainen asema niissä on vallankäyttäjän tahdon välittämisessä kohteelle.

Vallan käyttäjän tahdon välittäminen



Defenestraatio Prahassa 1618

Voimankäytössä ja manipulaatiossa vallan käyttäjän tahdon välityksellä ei ole merkitystä. Voin kyllä kertoa toiselle työntäessäni häntä väkisin ulos ikkunasta haluavani tehdä juuri niin, mutta tämä kertominen on itse voimankäytön kannalta epäoleellista.

Manipulaatiossa tahdon välittämisen puuttuminen on määritelmällistä.

Vakuuttamisessa tahto ehkä välitetään, mutta se ei ole syy toiminnalle, vaikka vakuuttaminen onnistuisi.

Pakottamisessa, palkitsemisessa sekä eri arvovallan muodoissa vallan käyttäjän tahdon välittämisellä - käskemisellä - on keskeinen sija.

Vaatimuksen, pyynnön tai käskyn asema on tärkeä. Se, että tahto välitetään, merkitsee myös sitä, että kohde voi valita, toimiiko hän halutulla tavalla. Kohteella on periaatteessa valinnanvapaus toimintansa suhteen.

Pakottaminen ja palkitseminen edellyttävät kykyä käyttää voimaa tai ainakin kohteiden uskoa tällaisen kyvyn olemassaoloon.

Arvovalta on herkkä vallan muoto. Pelkkä arvovalta ei riitä tyydyttämään molempia vallan määritelmän sisältämiä ehtolauseita. Mikäli kohde ei hyväksy käskijän arvovaltaa, jälkimmäisellä ei ole arvovaltaan perustuvia keinoja voittaa tätä vastarintaa. Arvovalta edellyttää käytännössä tuekseen muita vallan muotoja.

Voiman käyttö on usein yhteydessä muihin vallan käytön muotoihin



Vaikka voimankäyttö on riippumatonta muista vallan muodoista, se on käytännössä niihin tiukasti yhteydessä.

Vaikka esimerkiksi armeijoiden tai sotavoimien valta on viime kädessä kykyä tuhota (ja tähän perustuen kykyä pakottaa) tämä voima perustuu muihin vallan muotoihin.

Sotajoukon osat toimivat johdon tahdon mukaisesti pakkoon, palkkioihin ja arvovaltaan perustuvien keinojen ansiosta.

Väkivaltakoneisto ei toimi väkisin. On sanottu, että Napoleon ei työntänyt sotajoukkojaan Venäjälle, vaan nämä kävelivät sinne itse.

Eräät voimankäytön muodot edellyttävät muita vallankäytön muotoja.

Työpaikasta erottaminen



Esimerkki tällaisesta on työpaikasta erottaminen.


Työnantaja muuttaa erottaessaan työntekijänsä tämän yhteisöllistä asemaa ja siten tämän toimintamahdollisuuksia.

Työpaikasta erottaminen on esimerkki voimankäytöstä laajassa merkityksessä.

Työnantajalla on oikeus tai valta (tiettyjen ehtojen vallitessa) erottaa työntekijänsä.

Tämä oikeus kuuluu osaksi hänen arvovaltaasemaansa.

Toisaalta työnantaja ei erottaessaan saa työntekijää tekemään mitään, kysymyshän on erottamisesta, ei eroamaan pakottamisesta.

Työnantaja ei käytä valtaa erotettuun työntekijään, mutta hän käyttää valtaa muihin yhteisön jäseniin.

Työnantaja saa - käskee - muut alaisensa toimimaan siten, etteivät nämä enää suhtaudu erotettuun työntekijänä.

Vaikka kohteen yhteisöllisen aseman muuttaminen perustuu vallankäyttäjän arvovaltaasemaan, kyseessä ei ole varsinainen arvovaltasuhde, sillä minkäänlaisia käskyjä kohteelle itselleen ei esitetä.

Valta antaa voimaa (käyttämässämme laajassa merkityksessä). Voima ei siis ole valtaa, mutta sillä on hyvin läheinen yhteys siihen. Voima voi toimia vallan välineenä, ja toisaalta valta voi antaa voimaa.

Heikot vallan muodot



Vakuuttamisen tai järkiperäisen todistelun kuulumisesta vallan muotoihin voidaan kiistellä.

Sikäli kuin kyseessä on vallan muoto, kyseessä on heikko vallan muoto.

Järkiperäinen todistelu ei tyydytä Weberin määritelmän ehtolausetta 2.

Mikäli kohde ei hyväksy pitkänkään väittelyn jälkeen perusteluja, toisella ei ole mahdollisuuksia muuttaa tätä tosiasiaa paitsi nojaamalla johonkin toiseen vallan muotoon.

Ensimmäisenkin ehtolauseen tyydyttyminen on kiistanalaista: todistelun hyväksyminen on puhtaasti kohteen omasta tahdosta kiinni.

Varsinaisesta vallasta ei siis ole kysymys. Eri asia on se, että joskus muista vallankäytön muodoista yritetään antaa ulospäin sellainen vaikutelma, että kyseessä olisi järkiperäinen todistelu.


Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, keitä Prahassa heitettiin ikkunasta vuonna 1618.
  2. Mitä muita kuuluisia defenestraatioita tunnetaan?
  3. Onko defenestraatioita yritetty väittää itsemurhiksi?
  4. Miten laittomasta irtisanomisesta voi valittaa?
  5. Liza Marklundin romaanissa "Uhatut, 1995)" kerrotaan raa'asta perheväkivallasta. Miten perheväkivaltaa voidaan ehkäistä?

Voima ja valta

Loput vallan muodot voidaan luokitella kahteen ryhmään: voimaan ja valtaan.

Voimaa on kyky tehdä, valtaa kyky saada muut tekemään.

Voimankäyttö ja manipulaatio kuuluvat voiman
alueeseen.



Voimankäytön käsite on laaja.

Vallan alueeseen kuuluvat pakottaminen ja palkitseminen yhtenä ryhmänä ja eri arvovallan muodot toisena ryhmänä. Näille on yhteistä se, että niissä kohde saadaan toimimaan halutulla tavalla.

Olennaista on, että kohde olisi (ainakin periaatteessa) voinut toimia toisin. Kohde alistuu vallankäyttäjän tahtoon, vaikka hän on periaatteessa vapaa.

Pelkkä voima ei ole valtaa

Vaikka voima on monella tavoin läheisessä suhteessa valtaan, se ei itsessään ole sitä.



Seuraava esimerkki ehkä selkiyttää tätä: Jaakolla on rynnäkkökivääri ja patruunoita. Jos hän vielä osaa ampua, hänellä on kyky aiheuttaa vahinkoa elollisille ja elottomille ympäristönsä olioille, ts. vaikuttaa näiden toimintamahdollisuuksiin. Jaakolla on näin voimaa, eli kyky saada aikaan vaikutuksia.

Onko Jaakolla tällöin valtaa? Ei ole, eikä rynnäkkökiväärin käyttäminen ole vallan käyttöä.

Rynnäkkökivääri voi kuitenkin toimia Jaakon valta-aseman perustana. Kun Jaakko on ryöstämässä pankkia hänellä saattaa olla valtaa yli pankkisalissa olijoiden.

Tällöin on kysymys pakottamisesta: kohteet toimivat Jaakon haluamalla tavalla, koska hän uhkailee heitä, ei siksi, että hän ampuu. Ampuminen saattaa tietysti lisätä uhkausten vakuuttavuutta, mutta tämä ei tee siitä vallankäyttöä.

Sama koskee yllä tarkastelua esimerkkiä työpaikasta erottamisesta. Itse erottaminen ei ole työnantajan vallankäyttöä erotettuun, vaikka se on vallankäyttöä muihin työntekijöihin.

Työnantaja käyttää voimaa käyttäessään valtaa ja päinvastoin, mutta kohteet eivät ole samat. Työnantajalla on selvästi valtaa mutta hän ei käytä sitä erotettuun. (Ehkä erottamisen syy on juuri se, ettei työnantaja saanut erotettua toimimaan tahtonsa mukaisesti.)


Tehtäviä

  1. Millä tavalla omaisuus antaa valtaa?
  2. Millä tavalla korkea virka antaa valtaa?
  3. Pitääkö paikkansa, että tieto on valtaa?

Voluntarismi

Voluntarismi (lat. voluntas, "tahto", "halu"; myös "mielivaltaisuus") on käsitys, joka pitää tahtoa eli pyrkimistä ihmisen ymmärryksen perustana, kaiken kaikkein syvimpänä olemuksena ja koko maailman syynä (metafyysinen voluntarismi) ja/tai ihmisen psyykkisenä peruskykynä, jossa ajattelu ja tunteet kuuluvat tahdolle (psykologinen voluntarismi).



Professori Ferdinand Tönnies (1855 – 1936).

Käsitteen voluntarismi esitteli  Ferdinand Tönnies ja sitä ovat käyttäneet erityisesti Wilhelm Wundt ja Friedrich Paulsen.

Keskiajan voluntarismi yhdistetään ennen kaikkea Johannes Duns Scotukseen. Sen katsotaan painottaneen Jumalan tahtoa ja ihmisen tahdon vapautta.

Metafyysisen voluntarismin keskeinen toimija on ollut Arthur Schopenhauer. Hänen ajattelussaan tahto ei ole järjellinen vaan enemmänkin hyödytön ja synkkä vietti, johon nähden äly muodostaa toissijaisen ilmiön. Tahto oli hänen mukaansa kaiken olemassaolon ydin ja luonto.



Sigmund Freud (1856 – 1939).

Tämä määrittely on vaikuttanut muiden muassa Friedrich Nietzscheen (tahto valtaan), Eduard von Hartmanniin, Sigmund Freudiin ja elämänfilosofiaan.

Politiikassa ja taloustieteessä voluntarismi on ajatus siitä, että ihmisten välisten suhteiden tulisi perustua yhteistyöhön ja luonnolliseen lakiin poliittisen pakon sijaan.

Kristinuskossa voluntarismin sukuisia aatteita ovat edustaneet Johannes Duns Scotus ja William Ockham.

Ockham väitti, että jumala voisi täysivaltiudensa nojalla tehdä monista nyt-vääristä asioista “oikeita”, jos hän vain niin päättäisi. jos Jumala siis sattuisi julistamaan, että lapsien kiduttaminen olisi hyve, niin silloin siitä tulisi hyve.

Tehtäviä

  1. Miten voimakastahtoisia ihmisiä pitäisi käsitellä?
  2. Missä kohden Raamattua kristinuskon jumala käskee tappaa myös naiset ja lapset?
  3. Ketkä Suomessa korostavat tahdon merkitystä?

Valta ja kyvyt



Koska valtaa käyttää toimija, olisi luonnollista ajatella, että kyseessä olisi kyky. Kyseessä on kyky saada muut toimimaan tahtonsa mukaisesti (vastarinnasta huolimatta, jos otetaan huomioon myös toinen Weberin ehdoista).

Mikä on tämän kyvyn perusta? Mihin valta perustuu? Vastaus: voimavaroihin.

Mitä ovat voimavarat? Näihin kuuluvat muun muassa omaisuus, yhteiskunnallinen asema, asema organisaatiossa, fyysinen voima ja tieto.

Ovatko voimavarat yksilön ominaisuuksia?

Suurin osa ei selvästi ole.



Esimerkiksi yksilön omaisuus ei ole yksilön ominaisuus.

Yhteiskunnallinen asema ei ole henkilökohtainen ominaisuus.

Valta, joka perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ei ole täysin kyseisen henkilön sisäinen omaisuus.

Tehtäviä

  1. Millainen olisi kaikkivaltias olento?
  2. Olisiko sellainen mahdollinen?
  3. Jos olisit kaikkivaltias, mitä tekisit ensimmäiseksi?
  4. Mitä kykyjä kansanedustajalta voidaan vaatia?
  5. Miten viimeksi mainitut kyvyt voidaan saada selvuille?

Karismaattinen arvovalta



Karismaattisuudella tarkoitetaan johtajuutta, joka perustuu yksilön erityiselle pyhyydelle, sankaruudelle tai poikeukselliselle luonteelle ja hänen esittämälleen tai siunaamalleen järjestykselle.

Max Weberin karismaattisen arvovallan määritelmä on seuraava:

… käytän ilmaisua "karisma" tarkoittamassa kaikkia ihmisen epäarkipäiväisiä ominaisuuksia (samantekevää on, ovatko kyseiset ominaisuudet todellisia, oletettuja tai luuloteltuja). "Karismaattinen arvovalta" merkitsee silloin (joko enemmän ulkoista tai sisäistä) ihmisiin kohdistuvaa herruutta, joka perustuu siihen, että hallitut uskovat hallitsevan henkilön kyseisen kaltaisiin ominaisuuksiin.

Lainaus viittaa epäarkipäiväisiin ominaisuuksiin. Weber viittaa sellaisiin ominaisuuksiin, jotka ovat epätavallisia tai ihmeellisiä.

Mikään ei ole epätavallista tai ihmeellistä itsessään, vaan aina suhteessa johonkin taustaan, tässä tapauksessa arkeen.

Karismaattisten ominaisuuksien (mitä ne sitten sattuvat olemaan) karismaattisuus riippuu tällaisten ominaisuuksien ilmenemisen yleisyydestä.

Jos kaikki olisivat karismaattisia...

hitler

Jos kaikilla olisivat ne ominaisuudet, joiden vuoksi karismaattista henkilöä pidetään karismaattisena, ei kyseinen henkilö olisikaan karismaattinen. Piirteiden karismaattisuus edellyttää näiden piirteiden suhteellista harvinaisuutta. Kaikki harvinaiset piirteet eivät tietenkään ole karismaattisia.

Jos fyysinen voima toimii vallan perustana, tämä johtuu siitä, että kyseisellä toimijalla on sitä enemmän kuin muilla, tai hän on halukkaampi käyttämään sitä kuin muut. Se, että on fyysistä voimaa ei vielä anna valtaa, sitä tulee olla enemmän kuin muilla. Sama koskee kaikkia voimavaroja.

Tehtäviä

  1. Luettele karismaattisia johtajia.
  2. Keskustelkaa karismaattisen johtajuuden eduista ja haitoista johdetuille.
  3. Mikä tekee uskonnollisista johtajista karismaattisia?
  4. Onko Suomessa ollut karismaattisia presidenttejä?
  5. Kenet katolinen kirkko on viimeksi korottanut pyhimykseksi?
  6. Mitä pyhimykseltä vaaditaan?

Valta ja kohteiden käsitykset

Yllä lainatussa Weberin karismaattisen arvovallan määritelmässä on valtaa koskeva piirre: hallittujen tai vallankäytön kohteiden käsitysten merkitys.

Ominaisuuksien, joihin karisma perustuu, ei tarvitse olla todellisia, ne voivat yhtä hyvin olla oletettuja tai luuloteltuja. Pääasia on, että niiden olemassaoloon ajatellaan.



Tietysti pitkällä tähtäimellä petkutukseen perustuva valta ei ole kovin kestävää laatua. Näin käy ellei vain uskoteltuja voimavaroja voida muuntaa todellisiksi.

Voimavarojen ja vallan määrä eivät välttämättä käy yksiin. Tähän suhteeseen vaikuttavat myös kohteiden käsitykset vallan haltijan halukkuudesta tai valmiudesta käyttää voimavarojaan. Pelkät voimavarat eivät vielä takaa valtaa: muiden on uskottava, että sinulla on valtaa. (Eri asia on, että voimavarat antavat mahdollisuuden vakuuttaa muut niiden olemassaolosta.)

Valta rakentuu muiden toimijoiden käsityksille. Näitä käsityksiä voidaan kutsua vaikkapa valta-aseman 'tunnustamiseksi'. Tämä tunnustaminen ei merkitse hyväksymistä, eikä se ole julkinen tiedoksianto.

Tunnustaessaan toisen vallan toimija ottaa tämän oletetut kyvyt (ja halut käyttää niitä) toimintaansa vaikuttavina.

Tehtäviä

  1. Millaisia virheellisiä käsityksiä ihmisillä voi olla vallan käyttäjistä?
  2. Mihin hirmuvaltiaiden valta on mielestäsi perustunut?
  3. Pohdi sitä, miksi alamaiset ovat totelleet hirmuvaltiaita.
  4. Missä määrin valta Suomessa perustuu ihmisten petkuttamiseen?
  5. Missä maassa kansalaisia petkutetaan kaikkein eniten?

Vallan noidankehä


Itseään toteuttava ennustus

Valta perustuu itsensä toteuttavalle ennustukselle: kun joku katsotaan sellaiseksi, jolla on valtaa, muut taipuvat usein hänen tahtoonsa, mikä antaa tälle jollekulle taas lisää valtaa valvoa muita ja vaikuttaa näihin.

Koska hänellä ajatellaan olevan valtaa, niin hänellä myös on sitä.

Valta auttaa voimavarojen hankinnassa

Valta vuorostaan mahdollistaa uusien voimavarojen hankinnan: kenellä aikaisemmin vain luultiin olevan valtaa (voimavarojen mielessä), hänellä saattaa myöhemmin olla sitä oikeasti.

Uskon loppuminen voi kaataa vallanpitäjän



Sama kehityskulku - tässä tapauksessa sitä voitaisiin kutsua noidankehäksi - voi toimia myös päinvastoin: kun yleinen uskomus jonkun valta-asemasta alkaa horjua (lähtee esimerkiksi liikkeelle huhu, että poliitikon valta on murtumassa) eivät muut enää yhtä helposti taivu hänen tahtoonsa ja/tai toimi yhteistyössä hänen kanssaan, mikä käytännössä merkitsee sitä, että hänellä on yhä vähemmän valtaa, mikä saa hänen asemansa edelleen huononemaan.

Noidankehä saattaa johtaa siihen, että se, jolla oli valtaa (voimavarojen omaamisen mielessä), mutta jonka olemassaoloon ei enää uskottu, ei enää myöhemmin pidä hallussaan tätä valtaa.

Valta kykynä

Voimavarojen luonne ja käsitysten merkitys antavat aiheen miettiä uudelleen ajatusta vallasta kykynä.

Seuraava mahdollisuus olisi ymmärtää voimavarat ja kohteiden käsitykset aseman toteutumisen mahdollistavina ulkoisina ehtona, samalla tavoin kuin -2700 C lämpötila kuluu niihin ympäristötekijöihin, jotka ovat tarpeen, jotta rautatanko särkyisi lyötäessä.

Voimme sanoa, että (melkein) kaikilla inhimillisillä toimijoilla olisi valtaa, jos he olisivat sosiaalisessa asemassa X tai jos heillä olisi voimavarat Y.

Mutta tuntuuko luontevalta sanoa, että esimerkiksi minulla on huomattava määrä valtaa koulussa sillä perusteella, että minulla olisi sitä, jos olisin samassa asemassa kuin rehtori on nyt?



Tämän ajattelutavan mukaan minulla - ja kellä tahansa muulla - on Hillary Clintonin, EY-byrokraatin tai Kim Il Sungin valta, mutta voimme käyttää sitä vain, jos olemme siinä asemassa kuin nämä henkilöt ovat.

Tehtäviä

  1. Pohdi sitä, mistä johtuu, että monet alistuvat melkein millaiseen vallanpitoon tahansa.
  2. Miten vallankumoukset ovat olleet mahdollisia?
  3. Mikä on palatsivallankumous?
  4. Johtavatko arabimaiden vallankumoukset demokratian lisääntymiseen?
  5. Miten uskonnollinen valta eroaa muusta vallasta

Valta, kyvyt ja asema

Valmius on varsin yleinen

Lähes kaikilla inhimillisillä toimijoilla on valmius saada valtaa tai kyky käyttää sitä. Tällöin tämä mahdollisuus valtaan tarkoittaisi tiettyä kykyä tehdä päätöksiä ja käyttää voimavaroja, millä olisi sitten eri laajuisia ja muotoisia mahdollisia vaikutuksia riippuen asemasta, jota kulloinkin tarkastellaan.



Se mikä olisi tällaisessa ajattelussa asemaan perustuvaa olisi valmius vallan pitämiseen ja käyttämiseen eli inhimillinen kyky päämääriä ja keinoja koskevaan harkintaan sekä päätöksentekoon.

Tehtäviä

  • Osaavatko Suomen rikkaat käyttää valtaa, jonka raha heille antaa?

Asema antaa valtaa

Valta on siis aseman antama mahdollisuus, jonka käyttämiseen inhimillisillä toimijoilla on kyky. Näin ei jouduta mielettömiin tilanteisiin, joissa pitäisi todeta, että jollain on valtaa, mutta hän ei kykene sitä juuri nyt käyttämään, koska hän ei ole oikeassa asemassa (eikä ole koskaan ollutkaan).

Valta on aseman, ei sen haltijan, ominaisuus.

Tehtäviä

  • Mitkä asemat antavat Suomessa liikaa valtaa?

Aseman haltija käyttää valtaa



Aseman haltija kuitenkin käyttää valtaa, ei asema.

Vallan käyttö edellyttää myös taitoja, joita ei kaikilla toimijoilla ole yhtäläisesti. Kaikki eivät kykene käyttämään annettuja voimavaroja samassa määrin.

Taidot voidaan ymmärtää tavallisina kykyinä, joilla on henkilökohtainen perusta.

Nämä taidot eivät kuitenkaan ole valtaa: jollei ole voimavaroja tai asemaa ei myöskään ole valtaa.



Nicolò Machiavelli (1469-1527).

Nicolò Machiavelli
  ehkä tunsi vallan salat ja olisi ehkä osannut käyttää sitä taitavammin kuin joku muu kirjoittaessaan Ruhtinasta maatilallaan Firenzen ulkopuolella 1513, mutta valtaa hänellä ei ollut.

Tehtäviä

  • Suomessa kansanedustajilla on ns. ehdoton toimeksianto. Tämä tarkoittaa sitä, että kansanedustaja on kansanedustajana täydet neljä vuotta vaikka hän olisi sitä ennen menettänyt kaiken kannatuksensa. Toinen vaihtoehto olisi ehdollinen toimeksianto, jolla kansanedustajaa äänestäneet voisivat erottaa kansanedustajan, joka on menettänyt häntä äänestäneiden kannatuksen. Kumpi vaihtpehto on mielestäsi parempi?

Valta ja taito eivät kulje käsi kädessä



Toisaalta maailmanhistoria on täynnä hallitsijoiden taitamattomia päätöksiä. Valta ja taito käyttää sitä eivät kulje käsi kädessä.

Valta siis edellyttää voimavaroja, ja tarvitaan taito käyttää niitä.

Taitava tai taitamaton voimavarojen käyttö edellyttää edelleen informaatiota tai tietoa, jonka pohjalta näitä voimavaroja voi käyttää.

Esimerkiksi pakottaminen edellyttää tietoa pakotettavan mieltymyksistä.

Valta-asema nojaa voimavaroihin (tai yleiseen käsitykseen sellaisista), taito ja informaatio taas mahdollistavat tämän aseman hankkimisen, menestyksekkään hyödyntämisen sekä ylläpitämisen.

Tehtäviä

  • Miten taitamattomien ja omaa etuaan ajavien ihmisten pääsy valtaan voitaisiin estää?

Tieto on eräs vallan voimavaroista



Tieto voidaan myös ymmärtää yhtenä vallan voimavaroista.

Tällaisessa vallan asiayhteysajattelussa on eräs heikkous: valtaa liitetään arkikielenkäytössä juuri yksilöille, ei sosiaalisille asemille.

Juuri yksilöt itse ovat oman valta-asemansa rakentaneet.

Vallan perustana olevat voimavarat ovat näiden vallan haltijain kokoamia.

Samoin kaikenlaiset vallan kannalta tärkeät verkostot ja yhteydet ovat näiden toimijoiden aikaansaannoksia.

Eli jos vaihdamme vallan haltijan toiseen yksilöön saattaa valta hävitä - ainakin se täytyy rakentaa uudelleen.

Valtaa on hankala periä. Poikkeuksen muodostaa - ainakin periaatteessa - virallisiin asemiin liittyvä valta.

Tehtäviä

  1. Voiko rahavaltaa periä?
  2. On sanottu, että Japanissa ei päästetä johtajaksi, jos valitsijoilla ei ole jotain, jolla valittua voi kiristää. Miten sama asia hoidetaan Suomessa?
  3. Millainen tieto on valtaa ja millainen tieto ei ole?

Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto



Todellisuus ei ole näin yksinkertainen: voimme sanoa, että Urho Kekkosella oli enemmän valtaa kuin Mauno Koivistolla, vaikka molemmilla on periaatteessa ollut samat presidentin valtaoikeudet.

Valta tuntuu olevan tiukasti tietyn yksilön omaisuutta.

Yksilö on usein se toimija, joka on saanut aikaan tietyn valta-aseman ja siihen liittyvän vallan jakauman.

Johtaisiko se siihen, että alkaisimme puhua vallasta asemien eikä yksilöiden ominaisuutena ehkä liian jäykkään kuvaan yhteiskunnasta, joka olisi aina jo valmis: sosiaaliset asemat vain odottaisivat täyttäjiään?

Tehtäviä

  1. Mistä johtui, että Urho Kekkosta sekä kannatettiin että vihattiin voimaperäisesti?

Suhdeverkostot ja voimavarat

Tämä vaikutelma perustuu väärään käsitykseen aseman käsitteestä. Asemia ei tarvitse pitää minään paikkoina, jotka odottavat täyttämistään. Ne ovat tapa käsitellä inhimillisiä suhdeverkostoja ja voimavarojen jakautumista niissä.

Asema on erottamaton osa yksilön sosiaalista minäkuvaa, mutta voimme kuvitella jonkun toisen toimijan vastaavaan asemaan tai kyseisen yksilön johonkin toiseen asemaan.

Asemat ovat tietysti kovin yksilöllisiä: niiden sisältö ja muoto riippuu kyseisen yksilön aikaisemmista vaiheista.


Tehtäviä

  • Millä tavalla rikkaat voivat vaikuttaa muuten demokraattisten vaalien tulokseen?

Mahdollisuus pikemminkin kuin kyky

Alkuperäinen ajatus vallasta kykynä ei ole niin ilmiselvästi sovellettavissa kuin alussa otaksuttiin.

Mieluummin kuin kyvystä tulisi ehkä puhua mahdollisuudesta (aivan kuten Weberin määritelmä tekee).

Mahdollisuudet ovat olosuhteiden ominaisuuksia, eivät yksilön.

Yksilöllä on kyky käyttää näitä mahdollisuuksia haluamallaan tavalla, mutta tämä kyky ei ole valtaa.

Valta ei ole yksilön sisäinen ominaisuus, vaikka näin saattaisi kuvitella.


Tehtäviä

  • Miten on mahdollista, että myös Euroopassa valtion ulkopuoliset erottavat valtioiden johtajia?

Sosiaalisen aseman antama ominaisuus

Valta todettiin sosiaalisen aseman antamaksi ominaisuudeksi, ei yksilön sisäiseksi piirteeksi.

Asema voidaan ymmärtää tiettynä sosiaalisten suhteiden muodostelmana, jonka olennaisena piirteenä on erilaisten valtavoimavarojen jakautuminen.

Esitetty vallan asemaerittely mahdollistaa puheen vallan omaamisesta ja toisaalta sen käyttämisestä. Asemassa oleminen on vallan omaamista ja aseman mahdollisuuksien käyttäminen vallan käyttöä.

Tehtäviä

  1. Miten vallan käyttöä voidaan mielestäsi valvoa?
  2. Millä keinoilla taitamaton ja vahinkoa aiheuttava päätöksen tekijä voidaan mielestäsi vaihtaa toiseen?
  3. Miten voidaan ratkaista se, kuka on asiantuntija? Oikeuskanslerin virastolle on tiettävästi tehty valitus, jossa on valitettu sanan "asiantuntija" virheellisestä käytöstä.

Epäsuora valta

Harmaa eminenssi



Vallan ei tarvitse perustua suoraan kosketukseen vallan haltijan ja kohteiden välillä, kuten usein käytetty harmaan eminenssin (éminence grise) käsite olemassaolollaan osoittaa.

Hallitsijalla on valtaa yli kansansa (ja hänet tunnustetaan tällaista omaavaksi), harmaalla eminenssillä on valtaa yli hallitsijan muttei yli kansan - muutoin kuin hallitsijan välityksellä - eminenssillä ei ole kansan 'tunnustusta vallastaan'.

Riittää se, että on valtaa suhteessa toiseen ja toisella on valta-asema, ei tarvita välttämättä suoraa kosketusta vallankäyttäjän ja lopullisen kohteen välille.

Parasta valtaa on tietenkin se, joka on yli sellaisten, joilla on valtaa. Harmaan eminenssin valta kuitenkin edellyttää hallitsijan valta-asemaa, päinvastainen ei päde. Kyseessä on epäsuora valta.

Tehtäviä

  • Eräs opetusministeri väitti aikoinaan, että hänen aikansa meni kansliapäällikön kanssa riitelyyn.  Miten tällaista voitaisiin ehkäistä?

Laaja-alaisuus ja kattavuus



Valtasuhteita voidaan erotella niiden laaja-alaisuuden, kattavuuden ja voimakkuuden suhteen.

Laaja-alaisuudella tarkoitetaan vallan alla olevien määrää.

Kattavuus taas viittaa vallan laajuuteen, eli siihen kuinka monissa eri asioissa toisella on valtaa toisen yli.

Tehtäviä

  • Pitäisikö Suomen presidentin valtaoikeuksia vähentää vai lisätä?

Vallan määrä ja kustannukset

Viimein voimakkuus viittaa vallan määrään, eli siihen kuinka pitkälle toinen voi mennä harjoittaessaan valtaansa toisen yli vielä säilyttäen valta-asemansa.

Valtasuhteet eroavat niiden voimavarojen suhteen, joihin valtasuhde kulloinkin perustuu.

Voidaan myös tarkastella vallankäytön kustannuksia.

Voidaan myös puhua eri yksilöiden välisistä eroista kyvyissä käyttää valtaansa, kyvyissä hankkia voimavarojensa avulla valtaa ja toisaalta kyvyissä hankkia voimavaroja.

Voidaan myös puhua eroista mahdollisuuksissa säilyttää valtansa ja kyvyissä säilyttää valta.


Tehtäviä

  1. Keillä on Suomessa epäsuoraa valtaa?
  2. Miten a) poliittiset puolueet b) uskonnot käyttävät valtaa epäsuorasti?
  3. Mitä tarkoittaa politiikassa junttaus. Harjoitetaanko kotikunnassasi poliittista junttausta?
  4. Mitä tarkoittavat lehmänkaupat?
  5. Mitä tarkoittaa kabinettipolitiikka?

Valta suhteena

Aviovalta



On sanottu, että asemaan perustuva käsitys vallasta ei tuo esiin kaikkia valtaan liittyviä piirteitä.

Tarkastellaan miehen ja vaimon suhdetta perheessä, jossa aviomies päättää perheen tulojen käytöstä.

Sanottaessa, että aviomiehellä on taloudellinen valta yli vaimonsa, ei olla tekemässä vain ehdollista väitettä siitä, että aviomies kykenisi käyttämään valtaansa, jos hän niin päättäisi.

Vaikka tämä sisältyy vallan käsitteeseen, se ei kuitenkaan tyhjennä sitä.

Aviomiehen valta on vaikuttava tekijä vaimon elämässä, vaikka aviomies ei tietyllä hetkellä käyttäisikään valtaansa tekemällä vaimon elämään vaikuttavia päätöksiä.

Se, että aviomies valvoo perheen taloudellisia voimavaroja vaikuttaa hänen ja vaimonsa vuorovaikutuksen kaikkiin piirteisiin.

Aviomiehen valta muotoilee heidän välisensä vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja siksi sitä ei käsitellä aseman perusteella.

Asemaan perustuva tarkastelu antaa toimijalle vallan yli toisen, kun edellisellä on kyky käyttää valtaa jälkimmäiseen.


Tehtäviä

  • Mihin muslimimiesten valta musliminaisiin perustuu?

Vallitseva asiantila

Valtasuhde on vallitseva asiaintila, ei pelkästään kyky, jonka toimija voi ottaa käyttöön. Se, että toimijalla ei ole valtaa toisen yli, voi johtua joko siitä ettei hänellä ole siihen kykyä, vaikka hän haluaisikin tai sitten hänellä ei ole mitään syytä käyttää valtaa yli toisen.



Mafiapomolla ei ole valtaa minuun, sillä hänellä ei ole mitään syytä käyttää sitä minuun. Tämä on totta, vaikka mafiapomolla olisikin kyky, jos hänellä vain olisi jokin peruste käyttää sitä. Toimijan vallan esittäminen asemaan perustuvana ominaisuutena saattaa olla yksinkertainen malli monimutkaisen ilmiön ymmärtämiseen.

Tehtäviä

  • Voiko Suomen järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa politiikkaan?

Toiminnan mahdollisuudet muuttuvat

Toimijan valta muuttaa sosiaalista tilaa, jossa hänen valtansa alla olevien toiminta tapahtuu. Valtaa omaavan toimijan läsnäolo ilmenee siinä, että se muuttaa hänen valtansa alla olevien sosiaalisia toimintamahdollisuuksia.



Asemaan perustuvan käsityksen ansiona on se, että siinä voidaan tehdä ero vallan omaamisen ja sen käyttämisen välillä.

Tehtäviä

  • Keillä on eniten valtaa sinun suhteesi?

Ennakointi



Usein ennakointi toimii kielteisesti ja vanhoillisesti: ennakoidun vasteen vuoksi pidättäydytään jostakin teosta, joka rikkoisi vallitsevan järjestyksen ja aiheuttaisi vallan haltijan toimenpiteitä.

Toimitaan siis kuten ennenkin. 'Antaa nukkuvan karhun nukkua', kuten sanonta kuuluu.

Aivan mahdotonta ei ole - mutta ei yhtä yleistä kuin poikkeavasta toiminnasta pidättäytyminen - pyrkimys vallanhaltijan tahdon ennakointiin.

Tällöin innokkaat alaiset toimivat tavalla, jonka ajattelevat olevan ylempänsä tahdon mukaista ilman, että heille on tätä tahtoa mitenkään ilmaistu.

Tällaiset tapaukset tulevat ilmi tavallisesti vain silloin kuin vallanhaltijan tahdon ennakoinnissa erehdytään, eli kun alaiset menevät 'liian pitkälle'.

Jos tahto ennakoidaan oikein ei vallanhaltijalla ole yleensä mitään syytä toimia, ellei hän sitten ajattele tällaista käytäntöä pitkällä tähtäimellä itselleen vahingolliseksi.

Tehtäviä

  • Miten diktaattorien lähimmät alaiset osaavat ennakoida diktaattorien tahtoa?

Kustannussäästöt



Ennakointi säästää vallanhaltijalta tahtonsa välittämisen kustannukset. Onhan esimerkiksi diktaattorin kannalta mukavampaa, että salainen poliisi tappaa kiusallisen toimittajan ilman erityisiä käskyjä tai edes informoimatta ylempäänsä.

Esimies välttää näin vastuun tahtonsa toteutumisesta, ja mikäpä olisi sen mukavampaa mahdollisen vallan väärinkäytöksiä koskevan tutkimuksen kannalta.

(Valta-aseman haltijoita on ajoittain myös taipumus vierittää vastuu tällä tavoin alaistensa niskoille, jos heidän havaitaan ylittäneen valtansa rajat. Tämä tietysti edellyttää, että todisteet käskemisestä puuttuvat.)

Tehtäviä

  • Keille vastuu päätöksistä oikeasti kuuluu?

Piilevä valta



Ennakointi viittaa tarpeeseen erotella vallan omaamisen ja käyttämisen lisäksi vielä kolmas: piilevä. Piilevä valta edellyttää valtaa ja valta-asemaa, muttei vallan omaajan tahtomista: siltä, jolla valta on, ei edellytetä mitään toimintaa, paitsi ehdollisesti.

Tämä ehdollisuus koskee tilannetta, jossa kohde on ennakoinut vallan haltijan tahdon väärin. Tällaisessa tilanteessa oletetaan, että vallan haltija käyttää valtaansa ja välittää todellisen tahtonsa kohteille, ja nämä muuntavat toimintaansa tämän mukaisesti.

Tehtäviä

  1. Millä vaimo voi käyttää valtaa, vaikka taloudelliset voimavarat olisivat miehen hallussa?
  2. Voiko työttömällä olla valtaa?
  3. Tutustukaa Nicolò Machiavellin käsityksiin vallasta.
  4. Kerrotaan, että Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenet pyrkivät ennakoimaan pääsihteerin J. V. Stalinin (1879-1953) mielipiteitä jotta eivät vahingossa suututtaisi häntä ja joutuisi epäsuosioon. Keksikää muita esimerkkejä vastaavasta ennakoinnista.
  5. Ottakaa selvää siitä, keillä on valtaa päättää siitä, mitä koulussa opetetaan?
  6. Miten erilaiset johtajat (liike-elämässä, kunnissa jne.) käyttävät Suomessa valtaa?

Omistusoikeus


Omistusoikeus on oikeusjärjestyksen henkilölle luoma valta irtaimeen esineeseen, kiinteistöön tai aineettomaan omaisuuteen. Immateriaalioikeus rajoittaa fyysistä omistusoikeutta. Esimerkiksi orjuus merkitsee myös kehon omistamista, mutta kehon omistusoikeutta yleisesti vastustetaan.

Henkisen omaisuuden (immateriaalioikeudet) ovat omistusoikeuden ja sopimusoikeuden läheinen aineettomiin omistuksiin liittyvä oikeudenala, joka koostuu lukuisista eri osa-alueista.

Yleisimmin immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin.

Immateriaalioikeuden käytöstä sen omistajalle maksettavaa sopimuspohjaista korvausta kutsutaan rojaltiksi tai lisenssimaksuksi.

Omistusoikeuteen kuuluvat hallintaoikeus (eli käyttöoikeus tai nautintaoikeus), luovutusoikeus ja omistajan suoja. Omistus on siis oikeuskimppu, johon kuuluu monia eri oikeuksia. Omistusoikeus siirtyy lain mukaan ns. laillisilla saannoilla.



Näistä yleisimpiä ovat kauppa, lahjoitus tai perintö. Immateriaalioikeus syntyy yleensä valtion lainsäädännön määräämällä tavalla, mutta voi periaatteessa syntyä myös sopimuksella. Omistamattoman materian voi monessa oikeusjärjestelmässä ottaa omaisuudekseen eli vallata

Omistusoikeus voi vaihtua myös, kun rikoksentekoväline (useimmiten puukko tms.) julistetaan menetetyksi valtiolle (jolloin omistusoikeus puukkoon siirtyy valtiolle).

Sen sijaan ei rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn julistaminen menetetyksi valtiolle aiheuta vaihtumisia omistusoikeudessa, koska tuomioistuin julistaessaan jonkun menettäneeksi rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määrää tuomitun maksamaan valtiolle rikoksella saamansa taloudellisen hyödyn määrän - eikä siis suinkaan luovuttamaan valtiolle jotain määrättyä, yksilöityä esinettä, jonka omistusoikeus siirtyisi valtiolle.



Häätö

Pakkolunastuksessa, jolloin omaisuutta yleisen tarpeen sitä vaatiessa pakkolunastetaan "yleiseen käyttöön" omistusoikeus pakkolunastettuun omaisuuteen siirtyy. Suomen laissa määrätään pakkolunastuksessa maksettavaksi "täysi korvaus" lunastettavan omaisuuden omistajalle.

Omistusoikeus voi kuulua useille henkilöille yhteisesti (yhteisomistus). Jaottomassa yhteisomistuksessa kenelläkään ole määräosuutta omistuksen kohteeseen. Näin on tilanne esimerkiksi jakamattomassa kuolinpesässä. Määräosaisessa yhteisomistuksessa kukin osakas omistaa esineestä oman osuutensa. Omistaja voi siirtää oikeuskimpustaan osia kuten käyttöoikeuden toiselle määräajaksi tai toistaiseksi, esimerkiksi vuokraa vastaan.

Häätö on toimi, jolla omistaja saa oikeutensa omaisuutensa häiriöttömään hallintaan palautettua, mikäli vuokralainen vastoin sopimusta pitää vuokrttua esinettä lainvastaisesti hallinnassaan.



Myös takavarikko käsitetään joskus omistajan eduksi vaikuttavaksi turvatoimeksi. Takavarikkoihin ryhdytään kuitenkin rikosten selvittämiseksi ja todisteiden haltuunottamiseksi eikä oikean omistajan etujen turvaamiseksi. Tosiasiassa takavarikoitu omaisuus kuitenkin luovutetaan oikealle omistajalleen.

Yksityisomistus eli yksityishenkilöiden ja yksityisten yhteisöjen kuten yksityisten yritysten harjoittama omistus on kapitalismin ominaisuus.

Sosialistinen yhteisomistus on yllä mainitusta yhteisomistuksesta erikoistapaus, jossa kaikki, kansa tai työläiset omistavat.

Jotkut libertaarisosialistit sanovat vastustavansa suvereenia omistusoikeutta, jota he pitävät kapitalismin ominaisuutena, ja kannattavansa vain rajallisia käyttöoikeuksia, mutta toiset katsovat libertaarin sosialismin merkitsevän yhteisomistusta, johon liittyy yksityisten käyttöoikeuksia.



Kuka omistaa yllä olevan talon? Pitäisikö omistajan myydä se?

Etenkin sosialistit, mutta vähemmässä määrin monet muutkin kannattavat myös julkista omistusta. Julkisella omistuksella tarkoitetaan yleensä julkisyhteisön kuten valtion tai kunnan harjoittamaa omistusta. Julkinen omistus on etenkin valtiososialistien tavoite. Jotkut libertaarisosialistitkin kannattavat julkista omistusta, mutta katsovat kannattamansa sosiaalisen omistuksen olevan eri asia kuin vastustamansa valtiollinen omistus.

Libertaarit kannattavat materian vahvaa yksityisomistusoikeutta, mutta usein he vastustavat teollisia oikeuksia kuten patentteja. Monet libertaarit katsovat teollisten oikeuksien olevan ristiriidassa fyysisen omistusoikeuden kanssa ja merkitsevän toisten henkilöiden epäoikeudenmukaista hallintaa.

Georgistit vastustavat maan suvereenia yksityisomistusta, mutta usein muuten kannattavat yksityisomistusoikeutta.


Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, miten omistusoikeus on vaihdellut Suomessa viimeisen jääkauden jälkeen.
  2. Miten ajattelette omistusoikeuden järjestyvän seuraavan jääkauden jälkeen?
  3. Mikä on ulosmittaus?
  4. Mikä on häätö?
  5. Aikoinaan lapsen kätkyt ulosmitattiin kirkollisveroista ja lapsi nostettiin lattialle. Oliko tämä mielstäsi oikein?

Yhteiskuntasopimus

Thomas Hobbesin sopimussiveys



Thomas Hobbes (1588 – 1679).

Ihminen luonnontilassa hakee vain omaa etuaan. Jos kaikki hakevat vain omaa etuaan, se luo kilpailutilanteen, jossa on kaikkien sota kaikkia vastaan.

Kaikkien sota kaikkia vastaan ei ole järkevää kenenkään kannalta. Näin ollen on kaikkien etujen mukaista tehdä yhteiskuntasopimus, jolla rajoitetaan yksilöiden oman edun tavoittelua muiden kustannuksella.

Hobbesin mielestä valta annetaan yksinvaltiaalle, jolla on rajaton valta pitää yllä rauhaa.

Hobbes käsitti järjen välineenä, jonka avulla pyritään saavuttamaan itse valittuja päämääriä.

Arvot ovat henkilökohtaisia ja järki on väline. Järki ei kerro ihmisille mitkä ovat hyviä ja tavoiteltavia asioita, vaan sen, kuinka itse valittuihin hyviin päämääriin päästään.

Tehtäviä

  1. Onko ihmisten yhteisöissä joskus vallinnut luonnontila?
  2. Keiden välistä sotaa käydään Somaliassa?
  3. Tarvitaanko valtion hallitsemiseen järkeä?

Immanuel Kant



Professori Immanuel Kant (1724–1804).

Kantin mukaan järkemme ymmärtää luonnostaan, että valtion olemassaolo on oikeutettu niin kauan kuin se kykenee ylläpitämään järjestystä. Oikeudenmukainen valtiomuoto ja lainsäädäntö voidaan tunnistaa siitä, että kaikkia kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti. Kantin mukaan riitti kuitenkin se, että tasapuolisuus täyttyy, jos voidaan periaatteessa ajatella, että jokainen kansalainen antaisi valtiomuodolle ja laeille hyväksyntänsä.

Valtiomuodoista Kant kannatti perustuslaillista tasavaltalaisuutta. Hän vastusti demokratiaa, ajatellen enemmistön vallan uhkaavan yksilönvapauksia. Hän sanoi:

"Demokratia on välttämättä despotismia, koska se asettaa toimeenpanovallan yleistahdon vastaisesti; kun kaikki voivat tehdä päätöksen yhtä vastaan, jonka mielipide saattaa olla toinen, kaikkien tahto ei täten ole kaikkien tahto, mikä on ristiriitaista ja vastakkaista vapauden kanssa" (Ikuiseen rauhaan II).

Kantin mukaan kansalaisilla ei ollut oikeutta vastustaa valtiovaltaa, sillä valtiovallan toiminta, joka takasi yhteiskuntarauhan, perustui sen oikeuteen määrätä ja rangaista. Kansalaisilla tuli kuitenkin olla täysi vapaus ilmaista mielipiteitään ja osallistua tällä tavoin yhteiskunnan kehittämiseen.

Kantin mukaan vapaus on vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä loukkaamasta toisten vapautta.


Tehtäviä

  1. Uhkaako enemmistön valta yksilön oikeuksia Suomessa?
  2. Kohdellaanko ihmisiä Suomessa tasapuolisesti?
  3. Mitä Suomessa ei saa arvostella?

Siveyslilaki

Kantin mukaan teon siveellinen arvo ei ole sen enempää sen tuottamassa kokonaishyödyssä kuin onnellisuudessakaan (eudaimonismi) vaan teon vaikuttimissa.

Hyvä teko on tehty velvollisuudesta siveyslakia kohtaan, eivätkä teon mahdollisesti tuottamat epätoivotut seuraukset vaikuta sen siveellisyyteen.

Siveyslain muotoilee käytännöllinen järki - sivellisesti toimiva henkilö toimii siten Kantin mukaan järjettömästi (päinvastainen ei kuitenkaan päde).

Kant muotoilee perusajatukset teoksessa Tapojen metafysiikan perustus (Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, 1785), tarkastelee filosofisia taustaolettamuksia ja seurauksia tarkemmin teoksessa Käytännöllisen järjen kritiikki (Kritik der praktischen Vernunft, 1786) ja viimeistelee etiikkansa yksityiskohtia teoksessa Tapojen metafysiikka (Metaphysik der Sitten, 1797).

Professori J. E. Salomaa on suomentanut kaksi ensiksimainittua nimellä Immanuel Kantin siveysopilliset pääteokset, WSOY, 1931.


Tehtäviä

  1. Mitä seurauksia olisi siitä, että tekojen seurauksia ei otettaisi huomioon?
  2. Onko sana "moraalilaki" sinusta hyvä?
  3. Toimiiko epäeettisesti toimiva järjettömästi?

David Gauthier ja sopimussiveys

Kuka hän on



David Gauthier.

David Gauthier (s. 1932 Toronto) on kanadalainen filosofi, joka on keskittynyt siveysajatteluun. Hänet tunnetaan parhaiten uushobbesilaisesta yhteiskuntasopimusteoriasta teoksessaan Morals by Agreement (1986). Siveyden lisäksi hän on tutkinut muun muassa poliittisen ajattelun historiaa ja taloudellisen järkevyyden perusteita.

Kolme ajatusta

Gauthierin pyrkii ottamaan huomioon kolme taloustieteestä perittyä ajatusta. Tässä hänen innoittajansa on Hobbes.
  • Ensimmäinen ajatus on se, että arvo on yhtä kuin etu, jonka mittari on yksilöllinen hyöty.
  • Toinen ajatus on se, että järkevyys on on hyödyn enintämistä, ja näin ollen järkevä yksilö pyrkii enintämään oman hyötynsä.
  • Kolmas ajatus on se, että ihmiset toimivat ”tunteettomasti,” eli he eivät välitä toinen toisensa asioista.
Nämä ajatukset ovat Gauthierin mukaan usein hyvin ongelmallisia, ja monet siveystutkijat ovat joutuneet hylkäämään ainakin jonkin näistä.

Gauthier haluaa pitää kiinni näistä kaikista, ja esikuvaan hänellä on Hobbes.

Gauthierin mukaan Hobbes pystyy vakuuttavasti selittämään sen, miksi ihmisen kannattaa hyväksyä luonnonlait, jotka rajoittavat ihmisen hyödyn enintämistä.

Hobbesin käsitys on Gauthierin mukaan kaksisuuntainen. Tavanomainen eli perinteinen järki, joka ottaa huomioon luonnollisen järjen, oikeuttaa tavanomaisen siveyden, joka rajoittaa luontaista käyttäytymistä.

utiolity

Tehtäviä

  1. Ovatko arvo ja yksilöllinen hyöty vahvasti sidoksissa toisiinsa?
  2. Onko järkevyys hyödyn maksimointia?
  3. Välittävätkö ihmiset toisten asioista?

Hyvä ja paha

Gauthierin mukaan Hobbes lähtee siitä olettamuksesta, että ihmisten luonnontila on kaikkien sota kaikkia vastaan. Kaikkien sodassa kaikkia vastaan mikään ei voi olla epäoikeudenmukaista tai ei ole ylipäätään oikeata tai väärää.

Hyvä ja paha, oikea ja väärää, epäoikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat asioita, jotka ilmenevät ainoastaan yhteisöllisessä kanssakäymisessä eli ne ovat olemassa ainoastaan yhteiskunnassa. Ne eivät ole mielen kykyjä kuten esimerkiksi ihmisen aistit ja himot.

Tehtäviä

  • Jos maailmassa olisi vain yksi ihminen, voisiko hän tehdä jotain hyvää tai pahaa?

Ihmisen oikeudet



Gauthierin Hobbes käsityksen mukaan Hobbesin luonnontilainen ihminen haluaa pohjimmiltaan säilyä hengissä ja hallita muita. Näin ollen luonnonoikeuden mukaan ihmisellä on oikeus vapaasti käyttää voimiaan puolustaakseen omaa henkeään ja vapaasti valitsemiaan päämääriään.

Silloin, kun kaksi ihmistä tavoittelee samaa päämäärää, jota ei voida jakaa, heistä tulee automaattisesti vihollisia. Gauthierin Hobbes tulkinnan mukaan tämä vihollisuus johtaa pyrkimykseen alistaa toinen ihminen tai tappaa hänet.

Tämä johtaa haluun puolustautua, ja mahdolliseen ennaltaehkäisevään itsepuolustukseen. Tästä seuraa luonnontila, jossa kaikki ovat sodassa kaikkia vastaan.

Luonnontilassa hyvyys on puhtaasti henkilökohtaista: hyvää on se, mitä itse itselleen voi saavuttaa huolimatta siitä, että miten se on saavutettu.

Tällöin ihmisellä on oikeus aivan kaikkeen, myös toisen ihmisen ruumiiseen, jos hän järkensä mukaan tällöin suojelee omaa henkeään ja ruumistaan.

Tehtäviä

  • Haluavatko kaikki ihmiset hallita muita?

Luonnontila ei kannata

Gauthierin Hobbes tulkinnan mukaan ihmiskunnan ei kannata jäädä luonnontilaan, koska se vähentää kunkin yksilön mahdollisuuksia säilyä itse hengissä, joka on jokaisen ihmisen ensisijainen päämäärä.



Sota on vastoin ihmisen itsesäilytystä. Siksi sodan uhka ajaa ihmiset tavoittelemaan rauhaa. Rauhan tavoittelu on näin ollen järtkevää.

Gauthierin mukaan ei voi kuitenkaan sanoa suoraan, että luonnontila olisi järkevä, koska ihmisillä on silloin rajoittamaton vapaus enintää oma etunsa. Gauthierin mukaan luonnontila on  vangin dilemman (pulman) kaltainen tilanne.

Ihminen ei voi olla itsenäinen oman hyödyn enintäjä, koska hän on aina yhteistoiminnassa riippuvainen muiden ratkaisuista. Tällöin, kun yksilöt toteuttavat yksilöllistä hyödyn enintämistä, joka on sisimmältään järkevintä, se johtaa kaikkien kannalta epäedulliseen lopputulokseen.


Tehtäviä

  • Mitä sinua koskevia asioita ratkaisevat muut?

Oikeuksista luopuminen

Gauthierin mukaan Hobbesin mukaan tästä turvattomuudesta, joka luonnontilassa vallitsee, voidaan johtaa toinen luonnonlaki. Sen mukaan ihmisen tulee suostua, mutta vain jos muutkin suostuvat, luopumaan oikeudestaan kaikkeen, niin kauan kuin se on hänestä rauhan ja itsepuolustuksen vuoksi välttämätöntä.

Ihmisen tulee tyytyä sellaiseen vapauteen toisia vastaan, jonka sallisi myös muilla olevan häntä vastaan.

Nämä kaksi luonnonlakia ovat Gauthierin mukaan Hobbesin siveyskäsityksen perusteet, vaikka ne eivät itsessään olekaan siveysperiaatteita. Nämä periaatteet löytyvät ihmisen järjestä.


Tehtäviä

  • Mistä oikeuksista koululainen joutuu luopumaan mennessään kouluun?

Arvot henkilökohtaisia, rauha yhteinen

Hobbesin ajatuksia soveltaen Gauthierin mukaan arvot ovat täysin henkilökohtaisia, mutta rauha on yhteinen välineellinen ”hyvä,” koska kaikki ihmiset haluavat säilyttää elämänsä.

Järki on välineellinen, mutta luonnonlait ovat löydettävissä jokaisen ihmisen järjestä ja näin ollen ne ovat Gauthierin mukaan järkeviä kaikille.

Tehtäviä

  • Mistä sinun arvosi ovat peräisin?

Minimaalinen siveys



Gauthierin mukaan Hobbesin esittämä siveys on pienintä mahdollista, ja sen voima on erityisesti siinä, että se pystyy osoittamaan, että siveelliset ja yhteisölliset suhteet ovat mahdollisia tilanteissa, jossa ihmiset eivät välitä toistensa eduista.

Gauthierin mukaan ihmiset eivät ole täysin tunteettomia ja välinpitämättömiä toisiaan kohtaan. Gauthierin mukaan tunteettomuus on vapauttava käsitys, jonka tulisi olla vapaiden ja kansanvaltaisten kansojen periaatteiden lähtökohta.

Tehtäviä

  • Millainen olisi vähäisin mahdollinen siveys?

Itsevaltias on kauhukuva



Toisaalta Hobbesin käsitys itsevaltiaasta hallitsijasta on Gauthierin mukaan kauhukuva, jonka tulisi varoittaa niitä, jotka ajattelevat, että ihmisten yhteisöt eivät tarvitse ollenkaan myötatuntoa.

Gauthierin mukaan ihmiset ovat lähempänä Hobbesin kuvaaamaa luonnontilaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämän kaikkien sodan kaikkia vastaan aiheuttaa Gauthierin mukaan jatkuva ydinaseiden uhka.

Gauthier soveltaa tässä Hobbesin käsitystä siitä, että heikoimmallakin on tarpeeksi voimaa tappaa vahvin. Kukaan ei siis ole niin paljon heikompi toista, ettei voisi tuhota tätä esimerkiksi toisen nukkuessa tai viekkauden avulla.

Tehtäviä

  • Miten vaikeaa on tuhota diktaattori?

Ydinaseet



Gauthierin mukaan etenkin nykyaikana, koska niin monilla kansoilla on ydinaseita, on maailma pelottavan lähellä Hobbesin luonnontilaa ja mahdollisuutta toinen toisensa tuhoamiseen.

Taustalla hobbeslaisessa ajattelussa on Gauthierin mukaan ihmisen ja kansojen itsekkyys. Esimerkiksi kansojen johtajat näkevät muut kansat ainoastaan kohteina, jolla voidaan edistää oman kansan etua.

Jos tällaisesta itsekkyydestä ei nousta, voi Gauthierin mukaan kansojen sota helposti toteutua

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että ydinsotaa ei ole vielä käyty?

Pelko luo vihollisia



Hobbesin ajatuksia soveltaen Gauthierin mukaan pelko luo mahdollisesta vihollisesta todellisen vihollisen. Pelko saa aikaan myös aina lisääntyvän asevarustelun, joka ennen pitkään johtaa siihen, että piilevästä vihanpidosta tulee avointa vihanpitoa.

Näin kaikki kansat joutuvat elämään jatkuvassa väkivaltaisen kuoleman pelossa. Kun asevarustelulla pyritään luomaan omaa turvallisuuden tunnetta, sillä lisätään muiden kansojen turvattomuuden tunnetta, ja kansat ovat kierteessä, joka väistämättä johtaa molemminpuoliseen hävitykseen.

Jo tuhon uhan pitäisi Gauthierin mukaan johdattaa ihmiset sopimukseen ja yhteiseen yritykseen luoda turvallinen maailma.

Gauthier ajattelee, että Hobbes ei olisi asevarustelun eikä sen kannalla, että pyrittäisiin kaikin tavoin välttämään riitaa, vaikka kokisimme sen itsepuolustukseksi.

Tehtäviä

  • Mitä muita vaikutuksia pelolla on?

Sotatila



Gauthier soveltaa tähän Hobbesin toista luonnonlakia: Niin pitkään kuin kaikki valtiot katsovat oikeudekseen omistaa aseita ja käyttää niitä niin kuin haluavat, kansat ovat sotatilassa.

Jos jotkin valtiot eivät ole valmiita luopumaan aseista, ei millään muulla valtiolla ole syytä luopua niistä. Tämä voi toimia myös toisin päin: jos kansa on itse valmis luopumaan aseista voi se olettaa, että myös muut ovat.

Gauthierin mukaan tilanne sotatilassa, jossa nykyihminen elää, on hengenvaarallinen ja raskas, eikä siitä ole helppo irrottautua. Gauthierin mukaan jo ydinsodan pelon tulisi olla riittävä vaikutin rauhansopimuksen
solmimiseen.


Tehtäviä

Onko Suomessa ydinaseita?

Siveydessä sosiaalinen lataus

Gauthierin mukaan aikuinen siveys, päin vastoin kuin Hobbes ajatteli, on aitoa siveyttä, jossa on myös vahva yhteisöllinen lataus. Gauthierin mukaan aikuisen ihmisen ja myös valtion tulee nousta lapsellisesta itsekkyydestä siveelliseen aikuisuuteen, jolloin siveysperiaatteiden noudattaminen nousee vapaaehtoisuudesta ja omaksi hyväksi.

Tehtäviä

  • Mitä et missään tapauksessa tekisi vapaaehtoisesti?

Sisäisen tahdon toiminta



Gauthier ottaa Hobbesin ohella vaikutteita Lockelta. Gauthierin mukaan sekä Hobbes että Locke esittävät siveyden ihmisen sisäisen tahdon toiminnaksi.

Gauthierin mukaan he jakavat yksilöllisen käsityksen ja ajattelevat järkevyyden samalla tavalla eli yksilön hyödyn enintämisenä.

Gauthierin mukaan molemmat käsitykset epäonnistuvat siveyden riippumattomuuden ehdon täyttämisessä.


Tehtäviä

  • Miten sinun sisäinen tahtosi toimii?

Siveellinen riippumattomuus

Gauthierin mukaan ihminen on siveellisesti riippumaton ainoastaan ja ainoastaan vain silloin, kun hänen siveelliset perusteensa löytyvät hänen omasta tahdostaan.

Gauthierin mukaan Hobbes epäonnistuu siinä, että siveyden perusta on siinä ainoastaan tahto oman hyödyn suojelemiseen. Locke sen sijaan epäonnistuu asettaessaan jumalan tahdon siveelliseksi arvovallaksi.

Gauthierin mukaan järkevästi perusteltu siveys on sellaista, että riippumaton ihminen toteuttaa sitä täysin vapaaehtoisesti, ilman minkäänlaista pakkoa tai ulkoista arvovaltaa. Näin esimerkiksi siveyden uskonnollinen perustelu ei ole Gauthierin mukaan hyväksyttävää.


Tehtäviä

  • Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat sinun siveellisiin päätöksiisi?

John Locken ehto



John Locke (1632–1704).

Locken ehdon mukaan ihminen ei saa parantaa omaa asemaansa yhteistyöllä, joka huonontaa yhteistyön toisen osapuolen asemaa.

Gauthier ei ajattele, että ihmiset ajautuvat luonnontilassa sekasortoon ellei heille aseta ulkoisia rajoitteita niin kuin Hobbesin kuvaamassa luonnontilassa.

Gauthierin mukaan luonnontilassa ihmiset ovat Locken ehdon mukaisesti rajoitettuja, koska järkevä, vapaa ja riippumaton ihminen ymmärtää, että tämän kaltaisen sopimuksen noudattaminen johtaa vapaaseen ja hedelmälliseen kanssakäymiseen.

Näin ollen Gauthierin sovellus Locken ehdosta on hänen mukaansa sellainen siveellinen rajoite, jonka jokainen vapaa ja järkevä ihminen voi hyväksyä.

Tehtäviä

  • Miten ja missä olosuhteissa suomalainen huonontaa toisen ihmisen asemaa?

Huono-osaisimman hyvinvoinnin maksimointi



Gauthierin mukaan järkevä yhteistoiminta on sellaista, jossa eninnetään ensin huono-osaisimman enin hyvinvointi, sitten seuraavaksi huono-osaisimman ja niin edelleen.

Tämä periaate takaa sen, että kenenkään hyvin toimeentulevan edun takia ei huononneta huonommin toimeentulevan asemaa, mutta niin, että huono-osaisten etua ei ole riistetty hyväosaisten hyvinvoinnista.

Tehtäviä

  • Miten huono-osaisimpia voitaisiin oikeasti auttaa?

Ylijäämä jaettu kykyjen mukaan



Tämä takaa sen, että ylijäämä on jaettu suhteessa yksilön kykyihin, mutta toisaalta niin, että kaikki hyötyvät yhteistoiminnasta.

Gauthierin mukaan järkevä yhteistoiminta on sellaista, missä yhden yksilön lahjakkuus ja panos lisää kanssakäymisen hyödyllisyyttä, eli oman edun tavoittelu lisää kokonaishyötyä.

Näin ollen huonoimmassa asemassa oleva hyötyy yhteistoiminnasta paremmassa asemassa olevien kanssa, mutta ei niin, että saisi enemmän hyötyä kuin on perusteltu pienimmän suhteellisen myönnytyksen perusteella.

Tehtäviä

  • Onko ihmisen kykyjä ylipäänsä mahdollista arvioida?

Pienimmän  suhteellisen myönnytyksen periaate

Pienimmän suhteellisen myönnytyksen periaate tarkoittaa sitä, että yhteistoiminnassa hyvinvointi jakautuu aina suhteessa yksilön panokseen hyvinvoinnin puolesta.

Tässä jaossa jokainen ihminen on samassa asemassa. Kukaan ei voi saada enempää kuin hän oman panoksensa perusteella ansaitsee, eikä myöskään. Jokaisella on siis oikeus omaan henkilöön, oman työnsä tuloksiin ja tavaroihinsa. Gauthierin mukaan tämä edistää kaikkien ihmisten etua tasapuolisesti.


Vastaväitteitä

On sanottu mm., että liberaalin yhteiskunnan mallina Gauthierin siveyskäsitys olisi inhimillisessä mielessä varsin pelottava. Ratkaisemattomaksi ongelmaksi Gauthierin ajattelussa jää esimerkiksi sellaisten työttömien, vammaisten, muutoin sairaiden, vanhusten ja lasten asema, joista kukaan ei vapaaehtoisesti halua huolehtia. 

Tehtäviä

  1. Mikä Suomen poliittisista puolueista on lähinnä Gauthierin käsityksiä?
  2. Millä tavalla Gauthierin käsityset eroavat Hobbesin käsityksistä?
  3. Onko Gauthierin ihanneyhteiskunnassa sosiaaliturvaa?
  4. Miten Gauthierin mallissa saataisiin muslimit ja kristityt sopimaan erimielisyytensä?

  1. Koskeeko sopimus velvollisuutta pelastaa toisen henki?
  2. Ottakaa selvää, mikä on diskurssisiveys.
  3. Millä tavalla Gauthierin siveyskäsitys eroaa Suomessa tavallisimmista siveyskäsityksisä?
  4. Miksi Gauthier ei hyväksy ihmisten tasa-arvoa?
  5. Millainen on työttömien, vammaisten, muutoin sairaiden, vanhusten ja lasten asema Suomessa?
  6. Millä tavalla Gauthierin ihannevaltio eroaa hyvinvointivaltiosta?
  7. Pitäisikö vähäosaisten asemaa parantaa?

Anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat

Valtiottomuus (anarkismi)

Anarkismi ( kreikankielen sanoista an archos, ei hallitusta) kiistää kaikkien valtarakenteiden oikeutuksen.



William Godwin (1756 – 1836)..


Nykyaikaisen anarkismin perustajana pidetään William Godwinia, joka oli sitä mieltä, että politiikka voidaan korvata tiedon ja siveyden lisäämisellä.



Pierre-Joseph Proudhon (1809 – 1865).

Pierre-Joseph Proudhon
ajatteli, että valtarakenteet pitäisi korvata vapaaehtoisella ja vastavuoroisella yhteiskunnallisella ja taloudelliseen järjestelmällä.

Proudhon kannatti väkivallatonta siirtymistä anarkismiin. Proudhon on tullut kuuluisaksi lauseestaan "Omaisuus on varkautta".



Louis Auguste Blanqui (1814-1876).

Louis Auguste Blanqui
(1805-1881) ja Mihail Bakunin (1814-1876) kannattivat hallitusvallan väkivaltaista kaatamista.

Anarkistit jaetaan usein yksilöanarkisteihin, jotka korostavat yksilön vapautta pakosta, ja yhtesöanarkisteihin (Bakunin), jotka kannattavat yhteisöllistä vapautta pakosta (kommunistinen anarkismi).

Anarkismin perillisiä ovat mm. anarkosyndikalismi, Nestor Ivanovitsh Makhno (1929-1937) ja hänen toverinsa Venäjän sisällissodassa, Espanjan sisällissodan anarkistit ja vuoden 1968 Ranskan tapahtumien anarkistit.

Tehtäviä

  • Haastatelkaa anarkistia.

Millainen vallankäyttö on oikeutettua

Useimmiten poliittinen ajattelu on pyrkinyt oikeuttamaan vallankäytön, sen sijaan esiintyy jatkuvasti erimielisyyksiä siitä, millainen vallankäyttö on oikeutettua.

Tehtäviä

  • Millainen vallankäyttö ei ole oikeutettua?

Anarkokapitalismi



Anarkokapitalismi on yhteiskuntajärjestelmän malli, jossa valtiota ja muita poliittisia julkisyhteisöjä kuten kuntia ja maakuntia ei ole ja ihmiset kuuluvat valtioiden sijasta yksityisiin, itsenäisiin oikeusjärjestelmiin ja jossa yksityinen omistusoikeus ja sopimusvapaus ovat vahvoja ja kattavia eli vapaa markkinatalous vallitsee. Anarkokapitalismin synonyymi on markkina-anarkismi.

Tehtäviä

  • Mikä olisi tavallisen työläisen asema anarkokapitalismissa?

Markkina-anarkismi

Markkina-anarkismi ("free-market anarchism", "market anarchism") eli libertaristinen anarkismi eli yksityisomaisuusanarkismi ("private property anarchism") viittaa käsitykseen, jonka mukaan valtion väkivaltamonopoli korvataan kilpailevilla yksityisillä palvelun tarjoajilla, jotka tarjoavat turvallisuutta, oikeutta ja muita puolustuspalveluita, ilman keskusjohtoisuutta.

Markkinoilla turvallisuuden ja lain tarjoajat kilpailisivat vapaaehtoisesti maksavista asiakkaista, jotka haluaisivat vastaanottaa näiden palveluita, kun taas nykytilassa väkivaltamonopolin omaa valtio, joka verottaa yksilöitä ilman heidän suostumustaan.

Markkina-anarkistien mukaan tämä kilpailu johtaa halvempiin ja laadukkaampiin laki- ja poliisipalveluihin mukaan lukien "ristiriitaisten oikeusvaatimusten puoleettoman ja tehokkaan tuomaroinnin korkealaatuinen hyödyke".



Professori David D. Friedman.

Markkina-anarkismi viittaa anarkokapitalistien ja heitä edeltävien filosofioiden tavoittelemaan anarkian muotoon. Tässä mielessä markkina-anarkismin kuuluisia puolestapuhujia ovat olleet (varhainen) Benjamin Tucker, Lysander Spooner, Murray Rothbard ja David D. Friedman.

Markkina-anarkismin juuret ovat 1840-luvulla, jossa sen ajatuksia esittivät toisilla nimillä mm. Julius Faucher ja Gustave de Molinari.

Tehtäviä

  1. Ovatko anarkistit pomminheittäjiä? Etsikää vastaesimerkkejä.
  2. Miksi anarkismi ei ole suosittua?
  3. Millainen anarkisti oli Pjotr Kropotkin?
  4. Miten Belgia on tullut vuosikausia toimeen ilman hallitusta?
  5. Onko rahan käyttäminen isopalkkaisiin ministereihin tuhlausta?

Utopiat

utopiat

Utopia (kreik. u-, kieltävä etuliite, topos, "paikka"; sananmukaisesti "paikka, jota ei ole") tarkoittaa jonkinlaista tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa.

Sävyltään se liittyy vasemmistolaisaatteisiin tai uskontoon. Sana tulee Thomas Moren samannimisestä kirjasta, jossa hän kuvaa omaa ihannekuvaansa yhteisomistukseen perustuvasta yhteiskunnasta.

Tämän jälkeen sanaa on käyttänyt mm. Karl Marx pilkatessaan 1800-luvun alkupuolen sosialisteja utopistisiksi sosialisteiksi. Myöhemmin utopia on laajentunut tarkoittamaan yleisesti jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla. Utopian vastakohtana on dystopia eli antiutopia.

Utopia saattaa ihanteena olla käsitteellinen tai käytännönläheinen, mutta erityisesti arkikielessä sana viittaa yleensä myönteiseen, käsitteelliseen ja mahdottomaan täydellisyyteen. Kutsuttaessa jotakuta utopistiksi tarkoitetaan usein sitä, että hän on niin sanottu taivaanrannan maalari, joka ei ymmärrä tai ajattele tosiasioita.

Nykyisin utopialla ymmärretään yleensä yhteiskunnallista tilaa, mutta utopiaa on käsitetty paikkana, jonka sijainti on tuntematon tai jonne pääsy on sallittu vain valituille.



Tällaisen utopiamyytin ilmentymiä ovat Atlantis, El Dorado, Shangri-La ja Paratiisi. Kuvitteellisten lisäksi on koko joukko ihanneyhteiskuntayrityksiä. Suomalaiset ovat perustaneet niitä toistakymmentä. Tunnetuimmat olivat Sointula Kanadassa, Colonia Finlandesa Argentiinassa ja Penedo Brasiliassa.

Koska utopia tarkoittaa onnelaa tai ihanneyhteiskuntaa, utopiakertomusten juuret ovat uskonnollisessa perinteessä, sillä erilaiset taivaskäsitykset luvatusta maasta kuuluvat moneen uskontoon.

Tuonpuoleisista, harvoille ja valituille kuuluvista taivas- ja paratiisikäsityksistä poiketen utopiassa ihmiset voivat itse luoda ihanneyhteiskunnan määrätietoisella työllään.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, miksi amerikansuomalaisten utopiat epäonnistuivat.
  2. Millainen oli Platonin käsitys ihannevaltiosta?
  3. Mitä ovat dystopiat?
  4. Kirjoita oma utopiasi (yksi A4 -arkillinen riittää).
  5. Kirjoita oma dystopiasi (yksi A4 -arkillinen riittää).

Poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

Merkantilismi



Merkantilismi oli itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa, jota toteutettiin 1500-luvulta 1800-luvulle.

Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua.

Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämään teollisuutta erityisesti tuonnin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.

Joskus merkantilistinen politiikka sai pikkumaisia piirteitä: saatettiin esimerkiksi kieltää kahvin juonti tai määrätä kuinka leveät pitsit kauluksessa sai olla. Joissain tapauksissa valtion virkamiehet puuttuivat jopa kankaan kuviointiin. Merkantilismi johti laajaan salakuljetukseen.



Jean-Baptiste Colbert (1619 – 1683).

Tärkeimpänä tällaisen talouspolitiikan kehittäjänä oli 1600-luvulla elänyt Ludvig XIV:n talousneuvoja Jean-Baptiste Colbert.

Suurimmat toiveet merkantilismin toimimivuudesta murensi filosofi David Hume 1700-luvulla kehittämällään rahan määräkäsityksellä (kvantiteettiteorialla), jonka mukaan rahamäärän kasvu yhteiskunnassa ei johda tuotannon lisääntymiseen vaan ainoastaan rahan arvon alenemiseen (inflaatioon).

Aikalaiset eivät käyttäneet nimeä merkantilismi. Ensi kerran nimitystä käytti, hyvin kriittisesti, Adam Smith. Merkantilismi ei ollut yhtenäinen  talouspolitiikka.

John Locken Toinen tutkielma esittii, että vauraus ei ole vakio, vaan ihmisten toiminta voi lisätä sitä, joten yhden kansakunnan hyöty ei ole toisilta pois.

Liberaalit ovat valistusajasta asti arvostelleet merkantilismia ja sen myöhempää muunnelmaa uusmerkantilismia. Heidän mukaansa ne hyödyttävät vain valtion suosimia yrittäjiä, kun taas vapaakauppa olisi kansalaisten kokonaisedun mukaista.



Liberaalien mukaan suhteellisen edun periaate osoittaa, että kansakunnan kannattaa keskittyä siihen, mitä se tekee tehokkaimmin, ja tuoda ulkomailta se, minkä ulkomaat tekevät halvemmalla.

Britanniassa kauppaa vapautettiin 1700- ja 1800-lukujen ajan päästen lähes täyteen vapaakauppaan (klassinen liberalismi). Ranskassa kaupan vapauttaminen alkoi vasta Ranskan vallankumouksesta (1789), mutta Saksassa merkantilistinen politiikka säilyi vahvana myös 1800-luvulla, aina kansallissosialistisen Saksan kukistumiseen asti.

Tehtäviä

  1. Mitä historian tunneilla on opetettu merkantilismista?
  2. Mikä on merkantti?
  3. Onko ihmiskunnan vauraus nykyään vakio?
  4. Mitä tarkoittaa nollasummapeli?

Fysiokratia

Fysiokratismi eli fysiokratia oli 1700-luvun puolivälissä kehitelty sen ajan maatalousyhteiskunnan mukainen talousoppi, jonka keskeinen ajatus oli maatalouden korostaminen.

Fysiokraatit ajattelivat, että kansojen vauraus johtui maataloudesta, eivätkä teollisuus tai kauppa tuo vaurautta. Fysiokraattien käsitys maataloudesta sisälsi mm. metsätalouden ja kaivostoiminnan, joten tosiasiallisesti he tarkoittivat kansojen vaurauden johtuvan laajemmasta alkutuotannosta. Maanviljelyn tuottama ylijäämäravinto oli tarkastelussa pääsijalla, koska se oli kaiken muun alkutuotannon edellytys.

Fysiokratismi sai alkunsa Ranskassa. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle merkantilismille vastakkainen suuntaus.



François Quesnay (1694 – 1774).

Fysiokraatit kutsuivat itseään nimellä économistes ja heistä tunnetuimpia olivat François Quesnay ja Mirabeau vanhempi.

Fysiokratismi ei  saanut laajaa kannatusta. Fysiokratian pohjan rikkoi fossiilisten polttoaineiden suurimittainen hyödyntäminen, mikä tarkoitti ettei maa- ja metsätalous enää ollut ainoa talouden energianlähde.

Samalla käsityöläisten vaihtuessa teollisuustyöntekijöihin ajatus mitään tuottamattomista käsityöläisistä rikkoutui, koska ruokaa hyödyntävien käsityöläisten sijaan alettiin käyttää fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä koneita. Fysiokratia perustui maatalousyhteiskuntaan, eikä sitä voi soveltaa teollisuusyhteiskuntaan.

Fysiokraattien mukaan maatalous on kansakunnan vaurauden lähde. Maatalouden ylikorostamisen pääperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisääntyvyys. Esimerkiksi viljanjyvän kylvämällä saattaa saada kymmeniä uusia jyviä, ja lehmä voi tuottaa useita jälkeläisiä lyhyessä ajassa.

Vuosisatojen takaisen maatalousyhteiskunnan maa- ja metsätalous olivat pääasiallinen tapa sitoa auringon energiaa ihmiselle hyödynnettävään muotoon. Ennen fossiilisten polttoaineiden vauhdittamaa teollisuusyhteiskuntaa nämä olivat talouden pääasiallinen energianlähde.



Maanviljelijöiden tuottaman ylijäämäravinnon turvin voidaan hoitaa muita toimia. Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso määrittää valtion väestön määrän. Mitä suurempi on maataloustuotanto, sitä suurempi on valtion väestö ja samalla sitä mahtavampi on valtio.

Fysiokraatit kannattivat maaveroa, sillä he ajattelivat sen olevan tehokkain tapa kerätä verot.

Fysiokraatit kannattivat luonnollista maalaiselämää ja paheksuivat "keinotekoista" kaupunkielämää.



Fysiokraattien ajatteluun kuului ajatus siitä, että maatalous on ainoa tapa tuottaa ravintoa. Maanviljelijät käyttävät osan ravinnosta itse ja tuottavat ylijäämää käsityöläisten ja kauppiaiden ruokkimiseksi.

Käsityöläiset eivät tuota mitään uutta, he vain muuttavat maatalouden tuotteita uuteen muotoon.

Samoin kauppiaat vain välittävät maanviljelijöiden ja käsityöläisten tuotteita eteenpäin. Käsityöläiset ja kauppiaat kuluttavat ruokaa, jotta jaksavat tehdä työtään. Maanviljelijät ovat tuottajia, käsityöläiset ja kauppiaat kuluttajia.

Quesnay korosti luonnollisen järjestyksen (ransk. ordre naturel) ja positiivisen järjestyksen (ransk. ordre positif) välistä eroa. Luonnollinen järjestys on luonnonlakeihin perustuva järjestys ja positiivinen järjestys ihmisen keksimä järjestys. Quesnayn mukaan asiat ovat parhaiten positiivisen järjestyksen ollessa samansuuntainen luonnollisen järjestyksen kanssa. Fysiokraatit pitivät markkinataloutta luonnollisen järjestyksen mukaisena.

Fysiokraattien mukaan vapauteen perustuva talousjärjestelmä on tehokas. Fysiokraatit kannattivat myös vapaata kauppaa (laissez-faire). Fysiokraatit vastustivat maaorjuutta, sillä he pitivät ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjärjestelmää tehokkaampana.


Tehtäviä

  1. Mitä seurauksia on ollut siitä, että maaseudun köyhälistö on muuttanut kaupunkeihin?
  2. Mitä seurauksia on ollut siitä, että maaseudun köyhälistön ei ole sallittu muuttaa kaupunkeihin?
  3. Mitä tapahtuu, jos maailman kaikki viljelyskelpoinen maa otetaan maatalouden käyttöön?
  4. Oliko maaorjuus tehokas elintapa?
  5. Oliko varsinaisesta orjuudesta hyötä Yhdysvalloille?

Liberalismi

Perinteinen liberalismi

Liberalismi on ensisijaisesti valtio-, talous- ja yhteiskuntaoppi, joka korostaa yksilön vapautta päättää taloudellisista kysymyksistä. Liberalismin talousoppi perustuu yksityisomistukseen ja korostaa yritysten mahdollisimman vapaata määräysvaltaa ja kilpailua.

Tehtäviä

  • Miksi liberalismi keskittyy taloudellisiin kysymyksiin?

Liberaali utilitarismi

utilitari

Utilitarismi on seuraussiveyden muoto, jonka perusperiaatteen mukaan teon siveellinen hyvyys määräytyy sen meissä ja ympäröivissä ihmisissä tuottaman hyödyn perusteella.

Tehtäviä

  • Eräs jumaluustieteen professori nimitti utilitaristeja hyötyä tavoitteleviksi nautiskelijoiksi. Oletko sinä sellainen?
  • Jos Taivas olisi olemassa, pyrkisikö utilitaristi sinne?

Individualismi

Individualismi on yksilön arvoa korostava käsitys (individ- = yksilö-).

Metodologinen (menetelmällinen) individualismi merkitsee sitä, että yksilöiden katsotaan olevan varsinaisia toimijoita eikä yhteisöjen. Yhteisö palautetaan tässä käsityksessä yksilöihin.

Ontologinen (olemassaolo-opillinen) individualismi väittää ettei ole olemassa muuta kuin yksilöitä.

Tehtäviä

  • Miten yksilön ja yhteisön väliset ristiriidat pitäisi ratkaista?

Hyvinvointi

Monet liberaalipuolueet ovat ottaneet ohjelmiinsa yritysten määräysvaltaa rajoittavia sosiaaliohjelmia. Tällaista liberalismia kutsutaan sosiaaliliberalismiksi.

Tehtäviä

  • Kannanatko hyvinvointia?

Vanhat periaatteet

Monet vanhan liberalismin periaatteet ovat jääneet elämään yhteiskunnallisessa ajattelussa:
  • perusoikeudet ja vallanjako valtiosäännöissä;
  • ajatus, että yksilöllinen vapaus, poliittinen suvaitsevaisuus ja mielipiteitten moninaisuus palvelevat kokonaisuuden parasta.

Tehtäviä

  • Mitkä tekijät rajoittavat yllä olevien periaatteiden toteutumista?

Taloushistoriaa



Keskiajan lopulla tavaroiden suurtuotanto alkoi olla teknisesti mahdollista. Ns. löytöretket avasivat maailmanmarkkinat, ja siirtomaista saatiin rikkauksia (raaka-aineita, orjia jne.). Tämä edisti rahataloutta.

Keskiajalla käsityöläisten ja talonpoikien pientuotanto oli palvellut suoraan kulutusta. Kun tavarat kulutettiin, ei syntynyt varsinaisia ylijäämiä, jotka olisi pitänyt myydä muihin maihin.

Säätyvaltion oikeuskäytäntö oli ollut monessa suhteessa ennalta arvaamaton. Kun tavaroiden tuottamisesta saatua voittoa alettiin käyttää tuotannon laajentamiseen, tarvittiin takuut siitä, ettei oikeuslaitos ennalta arvaamattomalla tavalla puuttunut yritysten toimintaan. Näin syntyivät liberalistiset oikeudet ja säännöt.

Keskiajan sääty-yhteiskuntaa ryhtyi vastustamaan valistusaate. Kun kirkko oli ollut sääty-yhteiskunnan voimakkaita tukijoita, valistusajattelijat arvostelivat voimakkaasti kirkkoa ja uskontoa.



Katolinen kirkko oli keskiajalla Euroopan suurin maaorjien omistaja.

Tehtäviä

  • Mitä poliittisia aatteita katolinen kirkko tukee nykyisin?

Luonnonoikeus

Jumalanoikeutta vastaan valistus asetti luonnonoikeusajattelun:
  1. Poliittinen valta ei perustu jumalan tahtoon vaan ihmisten keskinäisiin sopimuksiin
  2. Oikeus- ja valtiojärjestyksen on palveltava ihmisten hyvinvointia ja vastattava järjen vaatimuksia
  3. On olemassa myötäsyntyisiä ihmisoikeuksia, joita jokaisen valtion on kunnioitettava.

Tehtäviä

  • Mitä ihmisoikeuksia nykyinen katolinen kirkko vastustaa?

Vapaa talous säätelee itse itseään



Myös taloustieteen esikuvan valistus löysi luonnosta. Luonnossa vallitsevat luonnonlait, joiden rajoissa luonto säätelee itseään. Taloudessa vallitsevat taloudelliset lainalaisuudet.

Liberalismi ajatteli, että kun taloudellinen toiminta vapautetaan, se säätelee itse itseään ja takaa parhaan, luonnollisimman tuloksen. Ajateltiin, että kun kansalaiset vapautettaisiin valvomaan omia etujaan, heidän tuotteliaisuutensa kohoaisi. Koko yhteiskunnan tuotanto kasvaisi.

Tehtäviä

  • Voivatko yhteiskunnan vähäosaiset ajaa etujaan ollenkaan, jos rikkaat saavat tehdä mitä haluavat?

Adam Smith



Adam Smith (1723-1790).

Englantilainen Adam Smith (1723-1790) muotoili valistuksen taloudelliset opit järjestelmäksi.

Smithin mukaan näkymätön käsi ohjailee ihmisten toimintaa vapaassa taloudessa: järkevät, omaa etuaan ajavat ihmiset hyödyttävät kaikkia pidemmällä aikavälillä, kun he eivät saa pakottaa toisia vaan voivat hyötyä näistä vain tarjoamalla näille vastapalveluksia (esimerkiksi rahaa tavarasta tai työstä).

Eiväthän järkevät ei-pakotetut ihmiset osallistu mihinkään, mitä he eivät pidä vaivansa tai hintansa arvoisena, hän järkeili. Tällä perusteella hän vastusti taloudellisen toiminnan rajoituksia. Toisaalta Smithin näkymättömän käden tulkinta on moninaista ja osin tarkoitushakuista.

»Tukemalla mieluummin kotimaista kuin ulkomaista teollisuutta hän pyrkii pelkästään lisäämään omaa turvallisuuttaan, ja ohjaamalla tätä teollisuutta sillä tavalla, että se tuottaa mahdollisimman suuren tuloksen, hän tavoittelee pelkästään omaa etuaan, ja tällöin kuten monissa muissakin tapauksissa häntä ohjaa näkymätön käsi edistämään sellaisen tavoitteen saavuttamista, jolla ei ollut vähintäkään osaa hänen tarkoitusperissään. Yhteiskunta ei kärsi minkäänlaista vahinkoa siitä, ettei sillä ole ollut osuutta tässä eduntavoittelussa»
    (Adam Smith, Kansojen varallisuus IV])

Tehtäviä

  • Ketkä muut kuin Smith ovat puhuneet näkymättömästä kädestä?
  • Mistä johtuu, ettei näkymätön käsi ole poistanut maailmasta köyhyyttä?
  • Mitä mieltä olet siitä, että Suomessa arkkipiispa on ollut liberaalipuolueen puheenjohtaja?

Karl Marx liberalismin arvostelijana

karl-marx

Karl Marx (1818 – 1883).

Kuuluisin liberalistisen talousteorian arvostelija oli Karl Marx. Hänen ajatuksiaan käsitellään sosialismin yhteydessä.

Taloudellinen itsekkyys

Liberalismin mukaan ihmiselle on lajiominaista taloudellinen itsekkyys. Jokainen pyrkii saamaan työstään tai omaisuudestaan mahdollisimman suuren hyödyn.

Keille kuuluu

Siveyden kannalta on mielekästä kysyä, kenelle kuuluu tavaroiden avulla saavutettavissa oleva nautinto ja valta. Tällöin on tutkittava sitä, mistä tavaroiden arvo on peräisin.

Arvo on myyntiarvo

Liberalismin mukaan tavaran arvo on se rahamäärä, joka siitä myytäessä saadaan.

Tehtäviä

  • Mitkä eri asiat vaikuttavat tavaran myyntihintaan?

Kysyntä ja tarjonta


Q on tarjonta ja P on hinta.


Myyntihinta riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Jos kysyntä on suuri ja tarjonta pieni, hinta on korkea, jos kysyntä on vähäinen ja tarjonta on suuri, hinta on alhainen.

Kysyntä riippuu ostajien varallisuudesta ja tarpeista.

Tarjonta riippuu mm. tuotannontekijöistä.

Tehtäviä

  • Mitkä tekijät vaikuttavat kulttuurituotteiden (esimerkiksi kirjojen ja musiikin) kysyntään ja tarjontaan?
  • Miten käy palkkojen, kun maassa on paljon työttömiä?

Tuotantotekijät

Ihmisten halu ja kyky ostaa tavaroita käynnistävät tuotantotekijät. Tuotantotekijöitä ovat mm. raha, maa ja työvoima.



Helsinki, Marjaniemi, 259 000 €  Okt-Tontti, 600 m² .

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että tontti maksaa joillakin paikkakunilla paljon enemmän kuin koko talo toisilla paikkakunnilla?

Kilpailu

Jos tuottajia on useita, syntyy kilpailua. Menestyäkseen kilpailussa tuottajan tulee tuottaa sellaisia tavaroita, joita ostajat haluavat.

Tuottajien välinen kilpailu pitää hinnat alhaisina.

Näin liberalismin mukaan tuottajien oman edun tavoittelu johtaa myös kuluttajien etuun.

Tehtäviä

  • Mikä on kartelli?

Työ ja pääoma

workers

Tuotannontekijöistä liberalistinen käsitys korostaa työvoimaa.

Tavaraan sisältyvä työ määrää sen arvon.

Myös pääoman hankintaan sisältyvä työ siirtää arvonsa pääoman avulla tuotettuihin tavaroihin.

Tehtäviä

  1. Mistä työttömyys johtuu?
  2. Jos luonnollinen työttömyys on 7 %, eikö työttömillä ole oikeus samoihin ansioihin kuin työssä käyvillä?
  3. Kuinka suuri osa ihmisistä jäisi töistä pois, jos työttömät saisivat minimipalkkaa?

Karl Marx: Pääoma on tuotantosuhde



"...pääoma on yhteiskunnallinen tuotantosuhde. Se on porvarillinen tuotantosuhde, porvarillisen yhteiskunnan tuotantosuhde. Eikö elämäntarvikkeita, työvälineitä, raaka-aineita, jotka muodostavat pääoman, ole tuotettu ja kasattu tiettyjen yhteiskunnallisten edellytyksien, yhteiskunnallisten suhteiden vallitessa? Eikö niitä käytetä tiettyjen yhteiskunnallisten edellytysten, määrättyjen yhteis- kunnallisten suhteiden vallitessa uuteen tuotantoon? Ja eikö juuri tämä tietty yhteiskunnallinen luonne tee uutta tuotantoa palvelevista tuotteista pääomaa?"

Karl Marx 1849
Palkkatyö ja pääoma

Valtio ei saa ohjata kehitystä

Liberalismin mukaan paras on sellainen valtiovalta, joka jättää talouden ja yhteiskunnan kehittymään mahdollisimman rauhassa pyrkimättä ohjailemaan kehitystä.

Valtion tehtävänä on turvata vapaa markkinatilanne ja ihmisen perusoikeudet.

Tehtäviä

  • Voiko valtio turvata ihmisten perusoikeudet jos se on vain yövartijavaltio?

Valtion päätehtävä on suojata yksityisomistusta



Liberalismi korostaa erityisesti omistusoikeutta. Adam Smith sanoi valtion päätehtäväksi yksityisomistuksen turvaamisen.

Käytännössä omaisuuden suoja on usein ollut tärkeämpi kuin yksilön hengen, kunnian, vapauden jne. suoja.

Tehtäviä

  • Etsikää tapauksia, joissa omaisuuden suoja on ollut tärkeämpi kuin hengen suoja?

Äänioikeus ja varallisuus



Eräiden valistusajattelijoiden mukaan oikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on periaatteessa kaikilla.

Eräät liberaalit ajattelivat, että äänioikeuden pitää kuitenkin riippua varallisuudesta.

Liberaalit ajattelivat, että vain riittävän varakas henkilö on oma herransa. Vain varakas ihminen pystyi ilmaisemaan aidosti omaa tahtoaan.

Usein tämä pitikin paikkansa. Esimerkiksi Weimarin Saksassa maatyöläisiä marssitettiin suljettuna rivistönä äänestyspaikalle, joissa kartanonherra otti vastaan äänestysliput esimerkiksi tyhjään sikarilaatikkoon tai liemikulhoon. Äänestyksen tulos oli yleensä tilanherran mielen mukainen.

Tehtäviä

  • Miten varallisuus vaikuttaa vaaleihin Yhdysvalloissa?
  • Miten varallisuus vaikuttaa vaaleihin Suomessa

Veronmaksajat päättäkööt verovarojen käytöstä

verokarhu

Liberaalit ajattelivat myös, että vain ne, jotka maksavat veroja, ovat oikeutettuja päättämään verovarojen käytöstä.

Liberaalien yleinen käsitys oli se, että se, joka on osannut hankkia varallisuutta, osaa muita paremmin päättää yhteiskunnan asioista.

Aluksi äänioikeus annettiin vain niille, jotka maksoivat tietyn vähimmäismäärän veroja. Yleinen äänioikeus toteutui vasta 1900-luvulla.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, miten varallisuus vaikuttaa ihmisten asenteisiin.

Mahdollisimman paljon onnea mahdollisimman monille

Liberalismi julistaa tavoitteekseen kaikkien ihmisten hyvän. Tunnuksena on: mahdollisimman paljon onnea mahdollisimman monelle.



John Stuart Mill (1806 – 1873).

Vanhemman liberalismin perustajiin kuulunut John Stuart Mill oli myös hyötyyn perustuvan siveysajattelun kehittäjiä. Hän katsoi, että vapaa kilpailu johtaa etujen tasapainon kautta mahdollisimman suureen onnellisuuteen.

Tehtäviä

  • Miksi vapaa kilpailu ei ole poistanut maailmasta köyhyyttä?

Omistaminen on mielihyvää



Liberalismin mielestä mielihyvää tuottaa ennen kaikkea aineellisten hyödykkeiden omistaminen. Liberaalien mielestä vapaaseen kilpailuun perustuva talousjärjestelmä pystyy tuottamaan eniten tavaroita, jotka puolestaan lisäävät onnellisuutta.

Näin liberalismi päätyi siihen johtopäätökseen, jonka mukaan kilpailutalous on myös siveellisesti paras järjestelmä.



Tehtäviä

  • Mihin käsin tehtyjä autoja tarvitaan teollisuusyhteiskunnassa?

Työläisillä on vapaus myydä työvoimaansa



Liberalismin mukaan työläisille tuli taata vapaus myydä työvoimansa niin kalliilla kuin pystyivät.

Työvoimaa oli kuitenkin jatkuvasti tarjolla enemmän kuin tarvittiin, ja palkat pysyivät alhaisina.

Perhe ei pystynyt elämään yhden ihmisen palkalla.

Koska työvoiman hyväksikäyttöä ei saanut rajoittaa, oli mahdollista käyttää nais- ja lapsityövoimaa.

Työaika kasvoi keskiaikaan verrattuna.

Myös kirkollisina juhlapäiviä alettiin teettää töitä.

Kun papisto valitti Ranskassa Napoleon I:lle, että työläiset ovat töissä myös sunnuntaisin, Napoleon vastasi, että työläisten on syötävä myös sunnuntaina.

Tehtäviä

  • Pitäisikö työtuntien määrää lisätä ja eläkeikää korottaa?

Sopimusvapautta rajoitettiin

Vähitellen työläisten sopimusvapautta kuitenkin rajoitettiin, mm. työaika rajoitettiin 12 tuntiin vuorokaudessa ja kiellettiin alle 9- vuotiaitten lasten työnteko.

Liberaalit vastustivat Englannin parlamentissa tällaisia vapauden rajoituksia.

1900-luvun sosiaalilainsäädäntö tapahtui vastoin liberaalien tahtoa.



Suurlakko 1905.

Tehtäviä

  • Pitäisikö työläisten oikeus lakkoihin poistaa?

Sota vaatii terveitä työläisiä

Saksassa lapsityövoiman käyttöä rajoitettiin varsin varhaisessa vaiheessa.

Syy ei kuitenkaan ollut humanitaarinen vaan sotilaallinen: oli havaittu liian aikaisen raskaan työn tekevän nuorista rampoja ja sotilaiksi kelpaamattomia.

Tehtäviä

  • Miksi kehitysmaissa käytetään yhä paljon lapsityövoimaa?

Liberaalit olivat johtavia orjakauppiaita



Perinteisen liberalismin mukaan myös neekeriorjat olisivat olleet vapaita myymään työvoimaansa, mutta tästä huolimatta monet liberaalit olivat johtavia orjakauppiaita.

Orjat olivat omaisuutta eivätkä vapaasti itseään myyvää työvoimaan.

Tehtäviä

  • Vieläkö maailmassa esiintyy orjuutta?

Byrokratia liberalismin liittolaisena



Suomen opetushallitus.

Nouseva liberalismi joutui usein taistelemaan aateliston hallitsemaa virkakoneistoa vastaan, mutta vähitellen myös byrokratiasta tuli liberalismin liittolainen.

Kun lainsäädäntövalta (parlamentit) oli vaarassa joutua sosialistien käsiin, toimeenpanovalta ja tuomiovalta säilyivät vahvasti yksityisomistuksen kannattajien käsissä.

Tuomariksi tai virkamieheksi saattoi kohota vain henkilö, jolla oli varaa kouluttaa itseään.

Käytännössä yksityisomistuksen puolustaminen sivuutti usein liberaalien muut tavoitteet, ja liberaalit hyväksyivät toimenpiteitä, jotka rajoittivat vapaata kilpailua.

Täysin vapaata kilpailu on ollut vain harvoin.

Tehtäviä

  • Millä tavalla opetushallituksen byrokraatit käyttävät poliittista valtaansa?

Väkivallan käyttöä kilpailijoiden kukistamisessa rajoitettaan



Sammon ryöstö.

Yleensä yhteiskunnat ovat esimerkiksi rajoittaneet väkivallan käyttöä kilpailijoiden kukistamisessa.

Tehtäviä

  • Miten kilpailijoita kukistettiin oikeassa villissä lännessä?

Niukuuden laki



Liberalismin ihmiskäsityksen mukaan ihmiset ovat kilpailunhaluisia ja haluavat jatkuvasti lisää hyödykkeitä.

Käsitystä, jonka mukaan ihminen ei tule koskaan tyytyväiseksi, kutsutaan niukkuuden laiksi.

Jos ihmisten tarpeet tulevat tyydytetyiksi ja he lakkaavat kilpailemasta keskenään saadakseen lisää yhä suurempia, uudempia ja kalliimpia hyödykkeitä, liberalismin ihmiskuva ei enää voi väittää olevansa yleispätevä.

Tehtäviä

  • Päteekö niukkuuden laki yhä Suomessa?

Väheneekö kilpailu



On mahdollista, että tulevaisuudessa ihmiset arvostavat nykyistä enemmän puhdasta luontoa tai ajattelun syvyyttä aineellisten hyödykkeiden sijasta.

Esimerkiksi ajattelun syvyydessä kilpaileminen ei kannustaisi tavarantuotantoon.

Tehtäviä

  1. Kuuluuko tavaroista koituva hyöty
  • a. kaikille
  • b. tuottajille
  • c. niille, joilla on varaa kuluttaa
  • d. teollisuusmaiden asukkaille
  • e. työläisille, jotka tuottavat ne
  • f. pääomasijoitusten tekijöille
  • g. jollekin muulle ryhmälle. Mille?
  1. Esiintyykö ( kehitysmaissa vielä lapsityövoiman käyttöä. Mitä voitaisiin tehdä näiden lasten hyväksi?
  2. Tutki päivälehtien pääkirjoituksista, mitä liberalismin mukaisia ja mitä liberalismin vastaisia ajatuksia niistä löytyy

Oikeistolibertanismi



Harvardin yliopiston professori Robert Nozick (1938 - 2002).

Robert Nozickin
(1938-) teos Anarchy, State and Utopia (1974) esittää erään oikeudenmukaisuusteorian.

Jos Rawlsia voidaan pitää vasemmistoliberaalina, Nozik on lähinnä oikeistolibertaristi.

Nozickin oikeistolaisuus eroaa jyrkästi perinteisestä konservatismista.

Yövartijavaltio

Erityisesti Nozik pohtii valtion tarpeellisuutta. Hän eroaa anarkisteissa siinä suhteessa, että hän pitää mahdollisimman pientä valtiota tarpeellisena. Toisaalta hän hyväksyy vain hyvin suppean valtion.

Nozickin mielestä kaikkein perustavimmat oikeudet ovat yksilön oikeudet, ja niiden loukkaaminen on väärin.

Perusoikeuksina Nozick pitää oikeutta elämään, oikeutta vapauteen ja yksityistä omistusoikeutta.

Mitkään hyvätkään seuraamukset eivät oikeuta loukkaamaan näitä oikeuksia lukuun ottamatta varsinaisia katastrofeja.



Nozickin mielestä hänen ajatuksensa perustuvat Immanuel Kantin käsitykseen, jonka mukaan yksilöitä ei saa koskaan pitää välineinä muiden ihmisten tarkoitusperien toteuttamiseksi.

Nozikin mukaan nämä perusoikeudet kuuluvat yhtäläisesti kaikille. Jokainen omistaa oman ruumiinsa, ruumiinvoimansa, voimavaransa ja kykynsä.

Nozickin mukaan sellainen valtio, joka estää väkivallan, varkaudet ja huijaukset sekä takaa sopimusten kunnioittamisen, on riittävä, mitään enempää ei tarvita.

Tätä laajempaa valtion toimintaa Nozick pitää laittomana.

Kaikki varallisuuden ja tulonsiirrot verotus mukaan lukien ovat Nozickin mielestä vapauden rajoituksia.

Varallisuuserot ovat Nozickin mukaan oikeutettuja, ja ne syntyvät omien ponnistelujen ja kykyjen avulla.



Hyväntekeväisyys on mahdollista, mutta sille ei ole mitään siveellistä oikeutusta.

Tehtäviä

  1. Tutki jotain nykyistä tai menneisyyden yhteiskuntaa, jossa valtio oli yhtä pieni kuin Nozickin ajattelussa (esimerkiksi muinaisessa suomalaisessa yhteiskunnassa, lähteenä voidaan käyttää vaikkapa Kalevalaa).
  2. Miten silloin hoidettiin ne asiat, jotka valtio, kunnat ja muut yhteiskunnan laitokset hoitavat nykyään.
  3. Miten kirkollisvero sopii Nozickin yhteiskuntajärjestelmään?
  4. Pohtikaa sitä, mitä kaikkea rahalla voi ostaa?
  5. Onko mitään, mitä rahalla ei voi ostaa?

Kapitalismi

Tuotantovälineet yksityisomistuksessa

Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet (työkalut ja teknologia) ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa. Kapitalismissa maa, työvoima ja pääoma ovat luonnollisten- tai oikeushenkilöiden (yritykset, yhteisöt) omistamia ja myymiä.

Sijoitukset, jakelu, tulot, tuotanto, hinnoittelu, kysyntä ja tarjonta ovat vapaaehtoisia, yksityisiä päätöksiä markkinataloudessa. Nimensä mukaisesti kapitalismi pyrkii pääoman (kapitaalin) kasvattamiseen. Kaiken toiminnan ja päätöksenteon vaikuttimena on yksinomaan taloudellisen voiton kasvattaminen.

weber

Professori Max Weber (1864 – 1920).

Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu:
  • henkilökohtaisesta tai perheen taloudesta erotettuihin kirjanpitoa ylläpitäviin yrityksiin,
  • vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta asemasta riippumatta,
  • kehittyneen teknologian käyttöön, erityisesti suuryrityksissä, jotka tarvitsevat runsaasti sijoituspääomaa,
  • tasa-arvoon lain edessä perustuva oikeusjärjestelmä, joka takaa yksityisen omistusoikeuden
  • joustaviin työmarkkinoihin, jotka takaavat sosiaalisen liikkuvuuden, ilman orjuutta tai maaorjuutta ja lakiin perustuvia tai institutionaalisia rajoituksia, kuten minimipalkkoja tai ammattiyhdistyksiä
  • osakkeiden julkiseen kauppaan, jolla kerätään suuria määriä sijoituspääomaa.



Gilbert Keith Chesterton (1874 – 1936).

Gilbert Keith Chesterton määritteli kapitalismin talousjärjestelmäksi, jolle on tunnusomaista, että pääoma on kertynyt suhteellisen pienelle omistajien joukolle ja että suuri enemmistö väestöstä palvelee mainittuja omistajia palkkaa vastaan.

Vapaa markkinatalous

Vapaa markkinatalous eli laissez-faire (ransk. antakaa tehdä) katsotaan joskus "puhtaaksi kapitalismiksi". Laissez-faire tarkoittaa minarkismia, minimivaltiota tai valtion vallan eliminointia, jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti. Täysin puhdasta laissez-faire -kapitalismia ei ole koskaan ollut käytännössä.

Koska kaikki nykyiset suuret taloudet käsittävät sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa, on esitetty, että sekatalous kuvaa paremmin useita nykyisiä valtioita.



Sekatalous tai puitetalous on talous, jossa on sekä kapitalistisia, että sosialistisia piirteitä.

Sekatalouden kapitalistisia piirteitä ovat yksityisomistus ja markkinamekanismi. Sosialistisia piirteitä taas ovat muun muassa valtiollinen omistus palveluiden tai muiden tuotteiden tuottamiseen. Laki luo toimintapuitteet taloudelle ja säätelee markkinamekanismia.

Käytännössä lähes kaikki maat ovat sekatalouksia. Demokratia johtaa sekatalouteen, koska kansalaiset, poliitikot tai eturyhmät haluavat oikeuksia ja etuja. Jo monen valtion perustuslain säädökset johtavat sekatalouteen antamalla hyvinvointivaltion etuja, eli taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia ihmisoikeuksia.

Vaikkei puhtaan kapitalistista valtiota tai aluetta ole, useimat valtiot katsotaan yleensä ensisijaisesti kapitalistisiksi valtioiksi, vastakohtana sosialistisille valtioille – vastakkainasettelua esiintyi erityisesti Kylmän sodan aikana. Nykyaikaisessa kapitalistisessa valtiossa lainsäädäntö rajoittuu määrittämään markkinoiden perussäännöt, joskin valtio saattaa tarjota joitain julkishyödykkeitä ja infrastruktuuria.

thake

William Makepeace Thackeray (1847–48).

"Kapitalismi"-sanan keksi William Makepeace Thackeray 1800-luvun puolivälin tienoilla. Nykyaikaisen kapitalismin laitokset, kuten pankit, vakuutusyhtiöt, pörssit ja kauppaliitot, syntyivät jo sydänkeskiaikana vuosina 1000–1300 lähinnä Pohjois-Italiassa.

Rahaa ja rahoituslaitoksia on ollut olemassa muinaisessa Foinikiassa, Intiassa ja Kiinassa jo vuosisatoja, mutta nykyaikaisen kapitalismin synty Länsi-Euroopassa on kiistatonta.

Kapitalismin synnylle on esitetty sisäisiä ja ulkoisia syitä: maaorjuuden heikkeneminen rahatalouden myötä ja itsevaltiuden kasvu, jolloin feodaaliruhtinaiden valta väheni. Ulkoisia syitä ovat törmäys islamin kanssa ja uusien kauppareittien etsiminen entisten katkettua (silkkitie), tykin keksiminen, jolloin kauppalaivat saattoivat purjehtia turvassa pidemmälle kotisatamastaan.

Kapitalismin henki

Max Weber esitti teoksessaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa, mutta maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Tämä synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloaan uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta.



Marxilaisen käsityksen mukaan kapitalismi kehittyi alun perin käsi kädessä käsityöläisperinteestä nousevan teollisuustuotannon kanssa, ja kapitalismi edusti uudenlaista tuotantotapaa suhteessa orjayhteiskunnan ja feodalismin maanviljelyyn ja maanomistukseen.

Teollisuustuotanto sekä valistusajattelu mullistivat talouden, ja ajattelun rakenteet ja lisäsivät porvariston valtaa ja asemaa. Höyrykone mullisti tuotannon, ja kapitalismin kehitys siirtyi kaupasta teollisuuteen. Teollistumisesta tuli synonyymi kapitalismin kanssa.



Kapitalismia kannattavien mukaan kapitalismi merkitsee vapautta toteuttaa halujaan lain rajoissa.

Kapitalismin arvostelijat muistuttavat muiden valtioiden kuin länsimaiden kurjista olosuhteista, joiden ajatellaan olevan osin vuosisatojenkin takaisten kapitalismisävytteisten aatteiden toteuttamisen, siis siirtomaaherruuden, imperialismin ja uuskolonialismin, epäoikeudenmukainen seuraus.

Kapitalismin puolustajien viitatessa teollisten maiden nopeaan kansantalouden ja sitä kautta aineellisen elintason nousuun, kapitalismin arvostelijat huomauttavat tämän lähes poikkeuksetta tapahtuneen jo valmiiksi vähäosaisten maiden työvoimaa, raaka-aineita ym. taloudellisia voimavaroja riistämällä.

Nykyään tämä kehitysmaiden taloudellinen alistaminen ei tapahdu enää suoraan valtiollisesti vaan epäsuoremmin mm. ylikansallisten suuryritysten avulla. Tätä ns. riistokapitalismia ajatellaan voitavan torjua julkisella rahoituksella ja sääntelyllä (mm. rahoitusmarkkinavero).

Degrowth




Degrowth on poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen liike, joka perustuu ympäristöajatteluun sekä kulutuksen ja kapitalismin kritiikkiin. Degrowth-liike kannattaa tuotannon ja kulutuksen vähentämistä eli talouden kutistamista, koska ylikulutuksen ajatellaan aiheuttavan pitkäkestoisia ympäristöongelmia ja sosiaalista epätasa-arvoa.

Keskeinen ajatus on, että talouden kutistaminen ei vaadi yksilöllisiä uhrauksia eikä vähennä hyvinvointia. Degrowth-ajattelu tähtää onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ei-kulutuksellisin keinoin: jakamalla työtä, kuluttamalla vähemmän, käyttämällä aikaa taiteeseen, musiikkiin, perheeseen, kulttuuriin ja yhteisöön.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla tulonjaon tasaisuus ja epätasaisuus vaikuttavat kansalaisten onnellisuuteen.
  2. Millä tavalla kapitalismi vaikuttaa ihmisten tasa-arvoon / eriarvoisuuteen?
  3. Mitä kaikkea voi ostaa rahalla?
  4. Mitä ei voi ostaa rahalla?
  5. Mitä ei voi myydä?

Milloin historia loppuu



Alexandre Kojéve (1902 – 1968).

Alexandre Kojève tulkitsee Hegeliä ateistisesti:

”hyväksyessään ajatuksen kuolemastaan, viisaaksi muuttunut ihminen tietää olevansa absoluuttinen henki, jonka tuolla puolen ei ole mitään”.

Kojèven mukaan sellaiset käsitteet kuten ”jumalallinen” tai ”ikuinen henki” eivät Hegelin tapauksessa ole yksinkertaisesti paikkaansa pitäviä, sillä hänelle henki on aika, jonka ulkopuolella ei ole luovaa toimintaa tai käsitteellistä ajattelua.

Ei-mitään ja ja tyhjyys todellistuvat ainoastaan ajan muodossa. Kojève päättelee, että totuuden kriteeri on Hegelillä välttämättä historiallinen:

”Jos historialla on loppu, se ei johdu siitä, että Hegelin filosofia, joka on tosi ’itsessään’ (tai suhteessa ikuiseen tai jumalalliseen totuuteen), vahvistaisi tai ’todistaisi’ tämän lopun. Päinvastoin, jos tämä filosofia on tosi, se on sitä vain siksi, että historia on loppunut, siis koska ihminen ei enää kiellä, ei enää muuta viimeisen filosofian paljastamaa todellista, filosofian, joka sen ansiosta ei enää ole filosofiaa tai totuuden etsimistä vaan totuus itse tai viisaus (absoluuttinen tieto)”.



Historia pysähtyy silloin, kun ihminen on täysin tyytyväinen, siis osana koko ihmiskuntaa kattavaa luokatonta yhteiskuntaa. Historian lopun tila on käsillä, kun lukematon sarja sotia ja vallankumouksia onnistuu saavuttamaan päämääränsä, valtion muuttamisen tasa-arvoiseksi herran ja orjan dialektiikan ja saavuttamisen kautta.

Selkkausten taustalla on aina ollut halu vapautta kohtaan, jota ei vielä ole. Molemminpuolisen tunnustamisen jälkeen ei ole tarvetta riitelylle. Herran ja orjan dialektiikasta voidaan lukea Kojèven mukaan koko ihmiskunnan  historia.

Niin kauan kuin on ulkoista toiseutta orjan aseman kaltaisesti, on olemassa mahdollisuus tulla toiseksi ja erilaiseksi.



Historian lopussa herran ja orjan osat raukeavat, mikä samalla tarkoittaa ihmisen kuolemaa: ihmistä on aina määrittänyt jatkuva itsensä ylittäminen, ja koska historian lopussa mahdollisuus kyseiselle toiminnalle puuttuu, ihminen lakkaa olemasta korkeimmassa tilassaan ihminen.

Kojèven herran ja orjan suhteen käsittelyssä on siis havaittavissa myös selvä kielteinen piirre, jota ei ole havaittavissa alkuperäisessä Hegelin ajattelussa. Ihmisen katoaminen historian lopussa ei kuitenkaan ole kosminen tai biologinen tuho, vaan tapahtuma kertoo ihmisen olemukseen olennaisesti perustuvan toiminnan loppumisesta.

Saman tien myös filosofia katoaa, koska ei ole enää mitään perustavia syitä muuttaa ja ymmärtää toisin maailmaa tai ihmistä. Kojèven mukaan täydellisesti itsensä tiedostava ja täydellisen vapaa tietoisuus, jota ei voida jakaa herran ja orjan tietämykseen, saa paikkansa  filosofisena ”viisaana miehenä”.

Viisas mies ei ole enää yksilö siinä mielessä, että hän olisi eriävä toisista: historian lopussa mielipiteiden poikkeaminen toisistaan on mahdotonta.


Tehtäviä

  1. Tehkää arvio siitä, koska historia loppuu.
  2. On ennustettu, että tulevaisuudessa vain pieni osa työvoimasta tarvitaan. Mitä tehdään lopuille?
  3. Yhtenäistyvätkö ihmisten mielipiteet koskaan?

Lisälukemista



Goldman Sachs hallitsee maailmaa?

30.9.2011 Ville Iivarinen Uuden Suomen blogissa

Tällä viikolla BBC:n suorassa lähetyksessä skandaalin aiheuttanut vieras väitti, etteivät maailmaa oikeasti hallitse hallitukset, vaan Goldman Sachs.

Onko tässä monia järkyttäneessä väitteessä perää? Tiedossa on, että Goldman Sachsilla on noin 50 biljoonaa dollaria kiinni johdannaismarkkinoilla, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin koko maailman BKT (bruttokansantuote). Kai se on hallitsemisen muoto, kun yksi firma leijuttaa nimellistä ostovoimaa koko maailman BKT:n verran maailmantalouden yllä, mutta sittenkin asia tuntuu kovin abstraktilta ja vaikealta ymmärtää.

Olisi helpompaa, jos voisi nähdä Goldman Sachsin suoraan vaikuttavan poliittisiin päätöksiin, mutta sellaista tietoa ei varmaankaan ole helppo löytää, vai onko?

Aloitetaan 90-luvulta. Clintonin molemmissa hallinnoissa valtionvarainministerinä toimi Robert Rubin, joka siirtyi Valkoiseen taloon suoraan Goldman Sachsilta, missä hän oli tehnyt 26 vuoden uran. Ollessaan virassa Rubin purki suuren laman aikana säädetyn Glass-Steagall-lain, minkä tarkoitus oli estää vuoden 2008 kaltaisia kriisejä tapahtumasta, hän vapautti johdannaismarkkinat ja erotti niiden vaaroista varoittaneen Brooksley Bornin. Pankit saivat nyt toimia vapaammin kuin koskaan sitten kultaisen 20-luvun.



Henry Paulson.

Pikakelataan vuoteen 2008. Yhdysvalloissa on alkanut massiivinen finanssikriisi ja valtionvarainministerinä USA:ssa on Henry Paulson, joka toimi Goldman Sachsin toimitusjohtajana ennen nimitystään valtionvarainministeriksi ja kansliapäällikkönä Valkoisessa talossa on Joshua Bolten, joka myös oli tullut politiikkaan Goldman Sachsilta. Yhdessä nämä Wall Streetin pankkiirit kehittävät hieman epäilyttävän suunnitelman Wall Streetin pankkien pelastamiseksi. Paulson oli jo pelastanut veronmaksajien rahoilla Bear Stearnsin sekä Freddie Macin ja Fannie Maen ajautumasta konkurssiin, kunnes tuli Goldman Sachsin suurimman kilpailijan Lehman Brothersin vuoro.

Annettuaan Lehmanin romahtaa Paulson ilmoitti seuraavana päivänä pelastavansa vakuutusyhtiö AIG:n 85 miljardin dollarin apupaketilla ja asetti AIG:n johtoon Ed Liddyn, jonka edellinen työpaikka oli Goldman Sachs ja joka maksoi välittömästi Goldman Sachsille 13 miljardia AIG:n saatavia. Goldman Sachs sai täyden hinnan kaikista roskalainoistaan, tappiot tulivat veronmaksajalle.

Välittömästi tämän jälkeen Paulson ilmoitti 700 miljardin dollarin TARP-ohjelmasta, jolla valtio ostaa pankkien ongelmallisia papereita. Tämän historian suurimman valtionapuoperaation johtajaksi nimitettiin Neel Kashkari, joka siirtyi uuteen työhönsä suoraan Goldman Sachsilta.

Goldman Sachs onnistui muuttamaan välittömästi toiminimensä: "investment bank" olikin nyt "bank holding company" ja kuinka ollakaan tämä muutos toi pankin TARP-rahojen piiriin ja toi sille 10 miljardia lisää veronmaksajien rahoja. Toiminimen muutos toi Goldman Sachsin New Yorkin keskuspankin valvonnan alle, mutta onneksi New Yorkin Fedin johdossa oli Stephen Friedman, joka sattui samaan aikaan olemaan myös Goldman Sachsin varatoimitusjohtaja.



Tämä oli periaatteessa laitonta, mutta Valkoisen talon luvalla Friedman sai jäädä molempiin virkoihin ja ostaa vielä 52 000 Goldman Sachsin osaketta lisää ja hän oli 3 miljoonaa rikkaampi kun joutui viimein eroamaan. New Yorkin Fedin uudeksi johtajaksi nimitettiin William Dudley, jonka edellinen työnantaja oli - tarvitseeko sitä edes sanoa - Goldman Sachs.

Ja kun kaikki tämä oli ohi, Goldman Sachs maksoi veroja 14 miljoonaa dollaria. Toimitusjohtajalleen Lloyd Blankfeinille pankki maksoi kolme kertaa enemmän ja hänen kuuluisa vastauksensa kritiikkiin Goldman Sachsia kohtaan oli, että he tekevät Jumalan työtä.

Goldman Sachs oli Obaman suurin yksittäinen vaalirahoittaja ja Obama nimesikin valtionvarainministeriksi Robert Rubinin suojatin Timothy Geithnerin, Friedmanin ja Dudleyn kollegan New Yorkin Fedistä. Valtionvarainministeriön kansliapäälliköksi Obama nimesi Mark Pattersonin ja pankkien spekulatiivista kaupankäyntiä valvovan viraston johtajaksi Gary Genslerin, molemmat suoraan Goldman Sachilta...

Goldman Sachs tunnetusti auttoi Kreikan hallitusta piilottamaan velkansa, ja nyt koko Eurooppa on sekasorrossa, eikä tässä ole mitään uutta. Goldman Sach aloitti jo 20-luvulla, oli iso pelaaja suuressa pörssiromahduksessa ja on ollut mukana puhaltamassa jokaista kuplaa aina siitä lähtien. Kaikki tämä tieto on olemassa, kenen tahansa saatavilla, mutta jos sen sanoo ääneen BBC:llä, seurauksena on skandaali. Hassua, vai mitä?

Kommunitarismi

Oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua



Kommunitarismi on aivan eri asia kuin kommunismi. Kommunitarismi arvostelee yhteisön (kommuunin) puuttumista liberalismista. Kommunitaristien mielestä oikeudenmukaisuus ei ole sillä tavalla perustavaa laatua kuin Rawls väittää.

Kulttuurirelativismi on käsitys, jonka mukaan ihmisyksilön tekoja ja käsityksiä tulee tarkastella ja arvostella yksilön oman kulttuurin kautta. Ajattelutavan tiettävästi varhaisin akateeminen esittäjä oli antropologi Franz Boas, joka tosin ei itse käyttänyt sanaa kulttuurirelativismi. Boas kirjoitti vuonna 1887:

”Sivilisaatio ei ole absoluuttista, vaan – – suhteellista ja – – omat käsityksemme ovat tosia vain oman sivilisaatiomme puitteissa.”

Kulttuurirelativistinen ajattelutapa esittää, että erilaiset kulttuurit ovat yhtä kehittyneitä ja että esimerkiksi vallitseva siveys riippuu kulttuurisista tekijöistä. Jos siveys on lähtöisin kulttuurista ja kietoutunut siihen, kulttuuri myös sitoo siveyttä. Yleispätevää siveyttä ei kulttuurirelativistien mukaan ole olemassa.

Sitoutuu olemassaolevaan yhteiskuntaan

Toisin kuin klassinen marxismi he eivät etsi parannusta jostain tulevaisuuden yhteiskunnasta vaan olemassa olevan yhteiskunnan valtarakenteesta ja perinteistä. Kommunitaristit väittävät, että olemme läpeensä yhteisöllisiä olentoja ja että minuutemme ja itseymmärryksemme on sidottu yhteisöihin, joissa elämme.

Yksilön vapaus pahasta



Kommunaristien mielestä yksilön vapaus johtaa vieraantumiseen, jonka estämiseksi kommunitaristit korostavat perinteisen siveyden merkitystä. Heidän mielestään se pitää yhteiskunnan koossa. Myös muutokset siveydessä kommunitaristit rajoittavat omaan yhteisöön.

Ei tilaa yksilön vapaudelle

Kommunitaristeja vastaan voidaan väittää, että he kannattavat alistavaa yhteiskuntaa, joka jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle.

Ihmisoikeuksien loukkauksiin ei voida puuttua

Jos muutokset rajoitetaan yhteisön sisäisiksi, kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua edes pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin.


Vastustavat vapauksia

Kommunitaristit korostavat yhteisön sisäisiä positiivisia oikeuksia (oikeus yhteisön sisällä johonkin) ja vastustavat negatiivisia oikeuksia (vapaus jostakin).

Tehtäviä

  1. Mikä olisi ateistin asema sellaisessa kommunitaristisessa yhteiskunnassa, jossa uskovaisilla on enemmistö?
  2. Miten kommunitaristisen yhteiskuntien väliset erimielisyydet ratkaistaisiin?
  3. Voidaanko kommunitarismi ja ihmisoikeudet sovittaa yhteen?

Konservatismi

Vallitsevat arvot ja yhteiskunta on säilytettävä

Konservatismi on poliittinen, henkinen ja yhteisöllinen käsitys, joka pyrkii säilyttämään vallitsevan arvo- ja yhteiskuntajärjestelmän.

Tämä määritelmä on siinä mielessä osuva, että Neuvostoliiton hajottua kommunisteja on alettu kutsua konservatiiveiksi.

Varsinaisesti konservatismi tarkoittaa kuitenkin alempana selostettua poliittista aatetta.

Koti, uskonto ja isänmaa



Yleisesti konservatismiksi kutsuttu poliittinen aate kannattaa markkinatalousjärjestelmää ja perinteisiä keskiluokkaisia arvoja (koti, uskonto, isänmaa).

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että konservativismilla on suuri poliittinen kannatus?

Uskonnon arvot ovat myös valtion arvoja

niinisto-pappi

Erityisesti konservatismi eroaa vanhemmasta liberalismista siinä suhteessa, että uskonnon (länsimaissa kristinuskon) arvot ovat konservatiiveille myös valtion perusarvoja.

Vanhemman liberalismin perustana olio nnellisuus perusarvona. Liberalismin arvoperusta ei mainitse uskontoja ollenkaan. Konservatiivien arvoperusta on selkeästi kristillinen.

Jos onnellisuus on jossain tapauksessa kristittyjen paheksumaa, konservatiivit eivät sitä hyväksy.

Nykyään konservatiivipuolueissa toimii myös uskonnottomia, mutta heillä ei ole toistaiseksi ollut vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että konservatiivit tukevat voimaperäisesti omaa uskontoaan?

Historiaa


Konservatismin asenteelliset juuret ovat kaukana historiassa. Poliittisena aatteena konservatismi alkoi esiintyä 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa.

Vastavaikutusta valistukselle

Konservatismi syntyi Euroopassa vastavaikutuksena valistusajattelulle sekä vallankumouksellisille virtauksille.

Tehtäviä

  • Mitä muita valistuksen vastaisia aatteita on nykyään?

Vastavaikutusta järjen käytölle

Konservatismi oli vastavaikutusta järjen käytölle , uudistuspolitiikalle, liberalismille, luonnonoikeudellisille käsityksille vapaudesta ja samanarvoisuudesta sekä valtiollisten oikeuksien laajennukselle.

Sana konservatismi johtuu luultavasti ranskalaisen Le Conservateur- lehden nimestä. (Latinankielen conservare = säilyttää.)

1700-luvun lopulla aatelisto, papisto ja virkamiehistö eivät pitäneet vallankumouksellisen keskiluokan pyrkimyksistä. Asenteilleen hallitsevat ryhmät kehittivät perustelun.


Tehtäviä

  • Mitkä olivat Säätytalolla kokoontuneet neljä säätyä?

Verenhimoiset alamaiset

Ote norfolkilaisen kirkkoherra Woodforden päiväkirjasta (tammikuun 26. p. 1793)

"Nautin aamiaisen, päivällisen jne. jälleen kotona. Päivälliseksi tänään siansylttyä, vasikanmunuaisia ja sydäntä paahdettuna. Bidewellin väki toi sanomalehtemme Norwichista. Ranskan kuninkaan Ludwig XVI:N julmat ja verenhimoiset alamaiset ovat epäinhimillisesti ja epäoikeudenmukaisesti mestanneet hänet viime maanantaina. Pelkäänpä, että Ranskan näytettyä esimerkkiä kauheat ajat ovat edessä kaikkialla Euroopassa."

Perustana jumalan maailmansuunnitelma



Konservatismi arvosteli valistusajattelun ja liberalismin oppia ihmisjärjen kyvykkyydestä selvittää maailman arvoitukset. Tilalle konservatismi asetti uskonnollisen lähestymistavan. Lisäksi konservatismi korosti perinteiden merkitystä.

Tulevaisuuteen suhtauduttiin toiveikkaasti, mutta perustana eivät olleet ihmisen kyvyt vaan jumalan maailmansuunnitelman asteittainen toteutuminen. Arvot johdettiin lähinnä kristinuskosta.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mikä on jumalan maailmansuunnitelma.

Satu ihmisruumiin eri elimistä



Konservatiivit vertaavat usein yhteiskuntaa ihmisruumiiseen, jossa jokaisella osalla on oma tehtävänsä.

Samoin kuin ihmisruumissa yhteiskunnassa jokainen hakeutuu omalle paikalleen. (Muistakaamme vanha vertaus kapinallisesta vatsasta.)

Konservatiiveille yhteiskunta on valtion (pään) ohjaama elimistö. Ajattelu on toinen kuin liberaaleilla, jotka vastustavat valtion puuttumista yritysten asioihin.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mitä puolueita opettajat äänestävät.

Luja valtio ja puolustustahto



Konservatiivit korostavat erityisesti kansallista ja valtiollista yhteyttä. Valtion lujuutta ja puolustus-tahtoa korostetaan.

Tehtäviä

  • Pitäisikö Suomen liittyä sotilasliitto NATOon?

Kokoomuksen syntyvaiheita

Suomessa konservatiivista ajattelua on edustanut mm. kokoomuspuolue. Kokoomuksen perustavan kokouksen pöytäkirjassa 9.12.1918 sanotaan mm.:

11...vaatiessaan lujaa valtiovaltaa kokoomus on sitä mieltä, että tämä on mahdollista vain kansanvaltaiselta pohjalta siinä vakavassa ja terveessä merkityksessä, että valtiovalta ei milloinkaan saa olla esteenä, kun kansantahto, joka on tullut ilmi pysyväisenä suunnitelmanmukaisena kansantahtona, on toteutuva."

Kokoomuksen puolueohjelmassa vuodelta 1936 sanotaan mm.:

"..isiltä perityille pohjoismaisille katsomuksille sekä valtiolliselle vapaudelle vieraat fasistiset pyrkimykset on torjuttava."



Suomen kuningas 1918-

Tehtäviä

Mitä mieltä kokoomus oli kuningasvallasta?

Yksityisomistukseen perustuva kapitalismi

Konservatiivit ovat aina kannattaneet yksityisomistukseen perustuvaa kapitalismia. Yksityisomistus kuuluu konservatiiviseen arvoperinteeseen.

Konservatiivit sanovat, että kansalaiset omistusviettinsä mukaisesti keräävät pääomaa mieluummin itselleen kuin yhteisölle. Konservatismin mukaan yhteisomistus hävittää varallisuuden siveellisen arvon.

Tehtäviä

  • Minkä arvoinen S-kaupparyhmä olisi, jos se myytäisiin yksityisille?

J. K. Paasikivi



Presidentti J. K. Paasikivi (1870 – 1956).

Tässä suhteessa konservatiivit ovat samoilla linjoilla liberaalien kanssa. Kokoomuslainen J. K. Paasikivi sanoi v. 1936 mm.:

"Me emme kannata nykyistä talousjärjestelmää sen vuoksi, että se muka edistää varallisuuden kerääntymistä harvojen yksityisten haltuun, samalla kun kansan suurten joukkojen elintaso jäisi alhaiseksi ja heidän elämäänsä aina tulisi painamaan köyhyyden raskas taakka.

Jokaisen taloudellisen järjestelmän tarkoituksenmukaisuutta on arvosteltava sen mukaan, missä määrässä se kykenee tyydyttämään kansan kaikkien kerrosten tarpeita. Historia ja kokemus on osoittanut, että laajojen kansankerrosten tila juuri nykyisen järjestelmän aikana on kohonnut niin suuresti, ettei taloushistoria sellaista tunne."

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että Suomen eduskunnassa on useita konservatiivipuolueita mutta ei yhtään oikeaa liberaalipuoluetta?

Vastaväitteitä



Konservatismia vastustavat sosialistit ovat varmaan Paasikiven kanssa yhtä mieltä sekä kansan tarpeiden tyydyttämisestä että tapahtuneesta valtavasta kehityksestä.

Sen sijaan he ovat eri mieltä siitä, mistä tapahtunut kehitys johtuu.

Sosialistien mielestä työväestön elintason nousu johtuu järjestäytyneen työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen taistelusta eikä vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, miten Yhdysvaltain tavallisten työläisten reaalipalkat (inflaatiokorjatut palkat) ovat kehittyneet viimeisten 30 vuoden aikana.

Perinne on ohje



Edmund Burke (1729-1797).

Konservatiivien historiankäsityksestä seuraa kunnioittava suhtautuminen perinteisiin. Konservatismin teoreetikko Edmund Burke sanoi perinteen olevan ohje, jonka mukaan yhteiskunta oli järjestettävä.

Jokaiselle kansalle oli kehittynyt historian kuluessa juuri sille sopiva yhteiskuntajärjestelmä, joka merkitsi menneiden sukupolvien kokemuksen summaa.

Tehtäviä

  • Ovatko kunkin kansan yhteiskuntajärjestelmät nykyään hyviä?

Perinnettä on kunnioitettava kuin uskontoa

Burke yhdisti perinteet kansan yhteisen hengen tuotteeksi, jota on kunnioitettava kuin uskontoa.

Burken mielestä jokainen äkillinen hyppäys yhteiskunnan kehityksessä rikkoo asteittaisen perinnesidonnaisen kehityksen.



Tästä syystä hän arvosteli ankarasti Ranskan suurta vallankumousta, jota hän piti häiritsevänä puuttumisena oikeaan historian kulkuun.

Tehtäviä

  • Miten Eurooppa olisi kehittynyt ilman Ranskan vallankumousta?

Tasaisen kehityksen puolesta

Konservatismi perustelee tasaista kehitystä mm. seuraavasti:
  1. Kumouksellinen uudistaminen on sokeata ja hätäistä. Uudistusinnossa mennään pitemmälle kuin alunperin oli tarkoituksena.
  2. Kumouksessa rikotaan peritty järjestys huomaamatta, että yhteiskunta on suuri ja monimutkainen laitos, jonka yhtäkkinen järkyttäminen johtaa sekasortoon.
  3. Pelkkä lakien ja säädösten muuttaminen ei poista maailmasta pahaa.
  4. Usein puuttuvat riittävät edellytykset uudistusten toteuttamiseksi ja säilyttämiseksi.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että Suomen konservatiivienemmistöinen eduskunta säätää lakeja huonosti valmisteltuina?

Entä sotilasdiktatuurit



Konservatismin vastustajat puolustavat vallankumouksen käyttämistä mm. kehitysmaiden sotilasdiktatuurien kaatamisessa.

Vallankumousta vaaditaan yleensä silloin, kun konservatiiviset sotilasdiktaattorit estävät kaikenlaisen kehityksen.

Tehtäviä

  • Mitä sotilasdiktatuureille on tapahtunut sinä aikana, jona tätä kirjoitusta on muokattu?

Tiivistelmä konservatismin perusperiaatteista

  1. Ihminen on pohjimmaltaan uskonnollinen olento. Uskonto ja siveys (kristillinen) ovat sivistyneen yhteiskunnan perusta.
  2. Yhteiskunta on sen osien yläpuolella. Kansallinen kehitys ilmentää kansan yhteistä henkeä.
  3. Perhe on yhteiskunnan perusosa.
  4. Yksityinen omistusoikeus ja vapaa kilpailu takaavat niin yksityisille kuin kansoille korkeimman elintason
  5. Yhteiskunnallisia oloja kehitettäessä on seurattava perinteitä ja uudistuksissa on edettävä varovasti.


Konservatiivi presidentti Sauli Niinistö.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa suomalaisten konservatiivisten päivälehtien uutisia, ja pohtikaa, miten konservatiivisuus tulee ilmi uutisten valinnassa (uskonto, maanpuolustus, jne.).
  2. Tutkikaa suomalaisten konservatiivisten lehtien yleisönosastoja. Mitä arvoja kirjoittajat edustavat? Keitä vastaan yleisönosaston kirjoituksissa voimakkaimmin hyökätään?
  3. Tutkikaa konservatiivien asenteita työttömiin.
  4. Onko 2010-luvun Kokoomus konservatiivinen puolue?
  5. Vertailkaa yllä olevia Paasikiven sanoja John Rawlsin oikeusajatteluun.
  6. Vertailkaa Burken ajattelua kommunitaristien ajatuksiin.
  7. Vertailkaa konservatiivien, liberaalien ja libertanistien suhtautumista vahvaan valtioon.
  8. Kokoomuslainen Sauli Niinistö on vaatinut työttömyysturvan heikentämistä. Keskustelkaa siitä, mitä seurauksia ehdotuksen toteuttamisesta olisi.

Suomalainen luokkayhteiskunta



Jyrki Kasvi.

Jyrki Kasvi
n puhe puhe vihreiden puoluevaltuuskunnassa Nokialla 2.10.2010

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi tällä viikolla tulevaisuusselonteon hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteista. Tämä oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mielestä turhaa puhetta. Ilmeisesti suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on Kimmo Sasin (kok) mielestä saavuttanut jonkinlaisen täydellisyyden, jota ei voi enää parantaa.

Tulevaisuusvaliokunnan havainnoista hälyttävin oli ehkä se, että hyvinvointiyhteiskunnasta on tullut luokkayhteiskunta, jossa ihmisen syntyperä määrittelee hyvin pitkälle hänen elämänsä. Suomeen on syntynyt kolme sukupolvesta toiseen periytyvää luokkaa:
  1. perusturvan varassa elävä alaluokka
  2. ansiosidonnaisia etuja nauttiva keskiluokka
  3. ja ilman yhteiskunnan turvaa hyvin toimeentuleva yläluokka
Jopa suomalaisten elinajanennuste ja terveys riippuu siitä, mihin luokkaan hän sattuu syntymään. Ei ihme, sillä myös suomalainen terveydenhoito noudattaa luokkajakoa:
  1. alaluokka menee sairastuttuaan kunnan terveyskeskukseen, sitten kun onnistuu saamaan ajan,
  2. keskiluokka nauttii hyvin toimivaa työterveyshuoltoa,
  3. ja yläluokka käyttää valtion subventoimaa yksityistä terveydenhoitoa.
Jopa säätykierron edellytyksestä, opiskelusta on tullut niiden etuoikeus, joilla on siihen varaa.

valmennus

Meillä on syntynyt jopa ammattikuntia, joissa opiskelupaikan saaminen edellyttää kalliita yksityisopintoja, valmennuskursseja, joihin ei saa opintotukea, ei opiskelija-asuntoa, ei subventoitua opiskelija-ateriaa, ei opintolainaa.

Itse opiskelu voi olla ilmaista, mutta opiskelemaan pääseminen ei totisesti sitä kaikille ole.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät toteudu Suomessa. Vihreiden onkin otettava tavoitteekseen näiden epäterveiden rakenteiden purkaminen ja tasa-arvoisen Suomen rakentaminen.

Me olemme pieni kansakunta, meillä ei ole varaa työntää osaa väestöstämme syrjään vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään väärään perheeseen.

Tehtäviä

  1. Mistä johtui, että Jyrki Kasvia ei enää valittu eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa?
  2. Mihin yhteiskuntaluokkaan sinä ajattelet kuuluvasi?
  3. Mihin yhteiskuntaluokkaan tosiasiassa kuulut?
  4. Miksi perussuomalaiset ovat ehdottaneet lukukausimaksuja?
  5. Mitä mieltä olet lukukausimaksuista?

Sosialismi

Sosialismin historiaa ja poliittista ajattelua



Sosialismi syntyi uuden ajan Euroopassa teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvulla vasteena tehdastyötä tekevien ihmisten huonoon asemaan. Sanaa "sosialismi" käytti ensimmäisenä vuonna 1832 Le Globe- lehdessä Pierre Leroux.

Karl Marxin mukaan sosialismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa jokaiselta vaaditaan hänen kykyjensä mukaan ja jossa jokaiselle annetaan hänen ansioidensa mukaan.

Koska omaisuuden kasautuminen vain harvojen käsiin vaikuttaa prima facie (= ensinäkemältä) ansiottomalta, on usein ajataltu, että sosialismia voitaisiin toteuttaa yhteisomistuksella.

Sana sosialismi johtuu latinan kielen sanasta socius, joka tarkoittaa toveria.

Jo muinaisissa yhteiskunnissa omaisuuden kasautuminen harvojen käsiin synnytti arvostelua. Aristoteles kertoo miehestä, joka vaati maan jakamista tasan kansalaisten kesken sekä teollisuuden ottamista valtion huostaan.

Platonin Valtiossa on esitetty yhteiskunta, jossa johtavan luokan keskuudessa vallitsee yhteisomistus.

Myös eräissä uskonnollisissa liikkeissä on esiintynyt omaisuuden yhteisomistusta. Tavallisesti yhteisomistus on kuitenkin rajoittunut luostareihin (buddhalaiset, essealaiset).

Kristinuskon alkuaikoina tämän uskonnon asenne yksityisomistukseen oli jonkin verran horjuva, mutta yksityisomistuksen kannattajat lienevät olleet koko ajan enemmistönä.

Tehtäviä

  • Onko yhteiskuntajärjestelmä, jossa jokaiselta vaaditaan hänen kykyjensä mukaan ja jossa jokaiselle annetaan hänen ansioidensa mukaan, mahdollinen?

Yksityisomistus on perisynnin seurausta



Tuomas Akvinolainen (1224 - 1274).

Tuomas Akvinolainen (1224 - 1274) totesi keskiajalla, että yksityisomistus on perisynnin seuraus. Lisäksi Akvinolainen katsoi, että yksityisomistus on maallisen omaisuuden taloudellisen käytön takia välttämätön.

Keskiajalla esiintyi joukko harhaoppisia kapinoivia lahkoja, jotka kannattivat yhteisomistusta. Kapinat kukistettiin usein verisesti.

Utopistinen sosialismi

utopia

17. ja 18. vuosisadan välisenä aikana syntyi utopistinen sosialismi. Se on saanut nimensä Thomas Moren (1478-1535) kirjoittamasta teoksesta Utopia. Utopia latinaa, ja suomeksi se merkitsee "paikka ei missään".

Moren Utopia oli paikka, jossa vallitsi tuotantovälineiden yhteisomistus. More ei kannattanut vallankumousta, ja hän piti sosialismia mahdollisena vain valistuneen valtionpäämiehen hyvän tahdon seurauksena.

More oli katolinen, ja aluksi utopistinen sosialismi sai vaikutteita luostarilaitoksesta (esim. Tommaso Campanellan (1568-1639) Aurinkovaltio) ja uskonnosta.

Usein ihannevaltioiden elämä oli esitelty pikkutarkkoina sääntöinä. Joissain utopioissa esiintyi myös uudistushenkeä sukupuolielämän suhteen (Campanella kannatti Raamattuun ja Platonin Valtioon vedoten sukupuolisuhteissa naisten yhteisyyttä).

Tehtäviä

  • Onko kristillistä sosialismia koskaan kokeiltu?

Utopistit valistusaikana



François Noël Babeuf.

Utopistisosialisteja esiintyi myös valistusaikana (François Noël Babeuf (1760-1797)) ja Ranskan vallankumouksen aikaan. Filippo Buonarotti (?-1837) kirjoitti vuonna 1828 tämän liikkeen historian.

Ihmiskunnan edistyksen aate

19. vuosisadan alkupuolella esiintyivät utopistisosialistit Henri de Saint-Simon (1760-1825), Charles Fourier (1772-1837) ja Robert Owen (1771-1858).

Saint-Simon kannatti ihmiskunnan kehityksen aatetta. Myöhemmissä sosialistisissa aatteissa tällä ajatuksella on ollut varsin keskeinen merkitys.

Hän toivoi teollisuusjohtajien järjestävän yhteiskunnan uudelle pohjalle. Jokaiselle olisi annettava työtä kykyjen mukaan ja palkkaa aikaansaannosten perusteella.

Taloudelliset ilmiöt vaikuttavat voimakkaasti

Fourierin mielestä taloudelliset ilmiöt vaikuttivat voimakkaasti valtioon ja yhteiskuntaan. Myös tällä ajatuksella on ollut keskeinen asema myöhemmissä sosialistisissa aatteissa.

Osuustoiminta-aate, välikädet pois



Osuuskauppa ennen vanhaan.

Fourier suunnitteli mm. tuotannon ja kulutuksen yhdistämistä osuustoiminnassa, jolloin välikädet jäisivät pois.

Kaikki palkkatyöläiset muuttuisivat voitosta osallisiksi omistajiksi. Taloutta hoidettaisiin suurina, kannattavana yksiköitä. Alistussuhteet lakkautettaisiin myös perheissä.

Owen kohosi käsityöläisen pojasta tehtaanomistajaksi ja toteutti sosiaalisia aatteitaan omassa tehtaassaan. Myöhemmin hän järjesti myös epäonnistuneita sosialistisia kokeiluja.

Owen ehdotti yksityisomistuksen tilalle uutta, osuustoiminnalliseen yhteistoimintaan perustuvaa tuotantoa.


Tehtäviä

  • Miksi Suomessa on maailman asukaslukuun verrattuna suurin osuuskauppaliike?
  • Mitä kaikkea osuustoimintaa Suomessa on?
  • Ketkä saavat S -ryhmässä liikevoiton?
  • Ketkä saavat K -ryhmässä liikevoiton?
  • Millä tavalla erilainen voiton jako vaikuttaa näiden kahden ryhmän kilpailuun?

Vauraus jäi harvoille

Liberaalien ja konservatiivien kiistellessä siitä, mille perustalle markkinatalous pitäisi rakentaa, teollisuus laajeni, ja teollisuustyöväestön määrä kasvoi.

Tuotannon synnyttämä vauraus jäi kuitenkin harvojen käsiin. Enemmistö kansasta eli jatkuvasti nälkärajan tuntumassa.

Ennen teollista yhteiskuntaa työläisten asemaa turvasivat mm. kunnalliset työaikalait. 1500- luvulla eräiden kaivosten työaika oli vain 36 tuntia viikossa. Ammattikunnista ja oppipoikien koulutuksesta oli säädöksiä, jotka turvasivat työläisten toimeentuloa.

Ammattiliitot kiellettiin lailla



Liberalismi vapautti työläiset sellaisista säädöksistä. Laki kielsi ammattiliitot.

Työaika ja palkka perustuivat pelkästään työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen.

Käytännössä työläisten vapaus myydä työvoimansa johti heidän kurjistumiseensa.

child coal

Kun ansiotyöllä saatu raha ei riittänyt perheen elämiseen, lapsityövoimaa käytettiin jopa Britannian hiillikaivoksilla.

Tehtäviä

  • Mistä syystä Suomen teolisuutta siirretään koko ajan maihin, joissa on halpatyövoimaa?
  • Kuinka paljon Suomeen tuotetaan lapsityövoimalla valmistettuja tuotteita?

Järjestäytynyt työväenliike

Vähitellen työväestölle alkoi muodostua käsitys yhteisistä eduista. Syntyi järjestäytynyt työväenliike.

Aluksi tämä liike koostui paikallisista ryhmistä, mutta vuonna 1847 nämä järjestöt yhtyivät Karl Marxin ja Friedrich Engelsin johdolla Kommunistien liitoksi.

Kommunistisen puolueen manifesti 1848

Vuonna 1848 Marx ja Engels julkaisivat järjestön ohjelman, Kommunistisen puolueen manifestin.

Kaikkien maiden proletaarit (köyhät), liittykää yhteen

Vanhan Oikeamielisten liiton tunnus "kaikki ihmiset ovat veljiä" korvattiin tunnuksella "kaikkien maiden proletaarit (=köyhälistö) liittykää yhteen".



Vasemmalla Friedrich Engels ja oikealla Karl Marx.

Karl Marx (1818-1883) ja Friedrich Engels (1820-1895) perustivat ns. tieteellisen sosialismin, joka koostui kolmesta toisiaan täydentävästä osasta:
  • filosofiasta,
  • kansantaloustieteestä ja
  • tieteellisestä sosialismista.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, milloin työväenliike tuli Suomeen?
  2. Mitä vaatimuksia työväenliike esitti Suomessa?
  3. Miten on mahdollista, ettei kouluhallituksen asiantuntija ollut kuullut puhuttavan Kommunistisen puolueen manifestista?
  4. Mikä on manifesti?

Marxin perhe

Vuonna 1816 Preussissa hyväksyttiin laki, joka asetti juutalaiset paljon heikompaan asemaan kuin kristityt.

Karl Marxin isä siirtyi silloin juutalaisesta kristityksi, koska uusi laki ei olisi sallinut hänen toimia lakimiehenä.



Vuonna 1844, 26 -vuotiaana, Karl Marx kirjoitti artikkelinsa Juutalaiskysymyksestä.

1843 parlamentti päätti juutalaisten aseman parantamisesta, mutta kuningas kumosi veto -oikeudellaan lain.

Artikkelinsa Juutalaiskysymyksestä Marx kirjoitti vastauksena Bruno Bauerille, joka oli vastustanut juutalaisten aseman parantamista ateistisilla perusteilla.

Bauerin mielestä uskonto oli haitta sekä juutalaisille että kristityille, ja sekä valtion että sen kansalaisten olisi vapauduttava uskonnosta.

Marxin mielestä Bauer ei osannut tehdä eroa valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Tehtäviä

  • Mikä on juutalaisten asema nykyään?

Mitä poliittinen vapautuminen merkitsee




Poliittinen vapautuminen merkitsee yhtäläisiä yhteiskunnallisia oikeuksia.

Marxin mukaan poliittinen vapautuminen oli Yhdysvalloissa lähes täydellistä.

Valtio ei siellä sekaannu uskontojen asioihin ja kirkko on tiukasti erotettu valtiosta.

Kuitenkin syrjintää esiintyy muilla tasoilla.

Marxin mukaan valtio ei voi lopettaa syrjintää, jos ihminen itse ei ole vapautunut.

Tehtäviä

  • Miksi Suomessa ei ole omaksuttu amerikkalaista uskontojen ja valtion täydellistä eroa?

Ihmisen vapautuminen

Poliittinen vapautuminen ei ole välttämättä ihmisen vapautumista.

Marxin mielestä liberaalit oikeudet ovat itsekkäitä. Liberaalit näkevät muut omien oikeuksien rajoittajina.

Marxin mielestä aidosti vapaassa yhteiskunnassa yksilöt pitävät itseään tasa-arvoisten ihmisten yhteisön yhteistyötä tekevinä jäseninä.



Marxin mielestä liberalistisessa yhteiskunnassa eriarvoiset ihmiset käyttävät toisia koko ajan välineinä, ja ihmiset vieraantuvat.

Marxin mukaan vapautuminen kaikilla tasoilla on mahdollista vain kommunistisessa yhteiskunnassa.

Tehtäviä

  • Käytetäänkö Suomessa ihmisiä välineinä?

Karl Marxin sosialismin ja kommunismin määritelmä

Sosialistisen yhteiskunnan Marx määritteli yhteiskunnaksi, jossa jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan ja maksetaan työn tuloksen mukaan.

Kommunistisen yhteiskunnan Marx määritteli yhteiskunnaksi, jossa jokaiselta vaaditaan kykyjensä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpeidensa mukaan.

Tehtäviä

  • Onko mahdollista, että kapitalistinen yhteiskunta olisi samalla kommunistinen?
  • Kumpi on helpompi toteuttaa, sosialistinen vai kommunistinen yhteiskunta?

Valtiottomuus (anarkismi) kommunistisessa liikkeessä

Kommunistisen liikkeen sisällä vaikutti aluksi myös anarkismi (=valtiottomuus) joka vastusti valtiovaltaa ja mm. Marxin tapaa johtaa kansainvälistä työväenliikettä.

Anarkistit jäivät vähemmistöryhmäksi, ja heistä on jäljellä enää vähäisiä ryhmiä.

Kommunistisen puolueen manifesti alkaa



"Aave kummittelee Euroopassa - kommunismin aave. Kaikki vanhan Euroopan mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta vastaan: paavi ja tsaari, Metternich ja Guizot, Ranskan radikaalit ja Saksan poliisit..."

Varsinainen asiateksti alkaa sanoilla

"Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa ... sortaja ja sorrettu ovat... käyneet keskeytymätöntä taistelua... mikä joka kerta on päättynyt joko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön."

Kymmenen kohdan ohjelma




Kommunistisessa manifestissa (Karl Marx ja Friedrich Engels) esitetään kymmenen kohdan ohjelman edistyneimpiä maita varten:

  1. Maaomaisuuden pakkoluovutus ja maankoron käyttö valtion menoihin.
  2. Korkea progressiivinen vero.
  3. Perintöoikeuden lakkauttaminen.
  4. Kaikkien emigranttien ja kapinallisten omaisuuden takavarikoiminen.
  5. Luoton keskittäminen valtion käsiin kansallispankin kautta, jolla on valtion pääoma ja ehdoton yksinoikeus.
  6. Kulkulaitosten keskittäminen valtion käsiin.
  7. Valtion tehtaiden ja tuotannonvälineiden lisääminen, maan raivaaminen viljelykseen ja maiden parantaminen yhteisen suunnitelman mukaisesti.
  8. Samanlainen työvelvollisuus kaikille, teollisuusarmeijain muodostaminen varsinkin maanviljelystä varten.
  9. Maanviljelyksen ja teollisuuden harjoittamisen yhdistäminen; toiminta maaseudun ja kaupungin välisen eroavuuden poistamiseksi vähitellen.

  1. Kaikkien lasten yhteiskunnallinen ja maksuton kasvatus. Lasten tehdastyön poistaminen nykyisessä muodossaan. Kasvatuksen yhdistäminen aineelliseen tuotantoon jne. jne.
Kommunistisen puolueen manifesti sisältää myös voimakkaita hyökkäyksiä niitä sosialismin muotoja vastaan, joita Marx ja Engels pitivät virheellisinä.

Tehtäviä

  • Mitä kommunistisen puolueen manifestin ajatuksia on toteutettu kapitalistisissa valtioissa?
  • Mitä näistä toteutetuista ajatuksista on Suomessa peruttu tai perutaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen?

Kristillisestä sosialismista manifesti sanoo

"Kristillinen sosialismi on vain se vihkivesi, jolla pappi siunaa ylimyksen kurkun."

Feuerbachin uskontoarvostelu



Ludwig Feuerbach (1804 - 1872).

Sekä Marx että Engels olivat opiskelleet Berliinissä saksalaista filosofiaa.

Heihin vaikutti voimakkaasti materialistinen uskontokritiikki. Tärkein tuon alan teos oli Ludwig Feuerbachin Kristinuskon olemus (1841).

Pikkuporvarillinen sosialismi

Pikkuporvarilliseksi sosialismiksi manifesti sanoi sellaista sosialistista ajattelua, joka vaati paluuta menneisyyden tuotantosuhteisiin ja ammattikuntalaitokseen.

Yksilöanarkismi



Pierre Joseph Proudhon.

Manifesti arvosteli myös Pierre Joseph Proudhonin yksilöanarkismia.

Utopistinen sosialismi

Utopistista sosialismia manifesti piti tehottomana.

Manifesti päättyi sanoihin

"Vaviskoot vallassa olevat luokat kommunistisen vallankumouksen edessä. Proletaareilla ei ole siinä muuta menetettävää kuin kahleensa. Voitettavana heillä on koko maailma."

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, millaisessa yhteiskunnassa Marx ja Engels kirjoittivat manifestinsa.

Karl Marxin Pääoma



Teoksessaan Pääoma (1867-1894) Marx esitti sosialismin perusteet.

Marx totesi, että myydessään työvoimaansa työläinen ei saa sen arvoa vastaavaa hintaa eli sitä arvoa, jonka työläisen työ lisää tavaroihin.

Yrittäjä maksaa työläiselle vain niin paljon kuin on välttämätöntä.

Kapitalistisessa järjestelmässä yrittäjä ottaa tämän erotuksen (lisäarvon) itselleen.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu se, että monissa maissa työläisille maksetaan kohtuullisia palkkoja?

Kapitalismi on riistoa



Marxin mukaan jokainen yksityisomistukseen perustuva yhteiskuntajärjestelmä on riistojärjestelmä, jossa tuotantovälineiden omistajat hyötyvät työntekijöiden kustannuksella.

Vallankumous

Vallankumous voidaan yleisesti määritellä nopeaksi olosuhteiden muutokseksi.

Varsinaisessa merkityksessään vallankumous tarkoittaa poliittista mullistusta, jossa jonkin maan valtiojärjestys muutetaan tai yritetään muuttaa entisestä perusteellisesti eroavaksi väkivaltaisesti tai muutoin voimassa olevan lainsäädännön vastaisella tavalla.

Monien vallankumousten tavoitteena on ollut itsevaltaisen tai diktatorisen järjestelmän lakkauttaminen ja demokraattisen valtiomuodon aikaansaaminen, mutta onkin ironista että ne ovat usein johtaneet myös uusien diktaattorien valtaanpääsyyn.



Laajentuneessa merkityksessä vallankumouksella voidaan tarkoittaa myös historian keskeisiä tapahtumasarjoja, jotka mullistavat ihmiselämän: esimerkiksi maatalouden vallankumous, teollinen vallankumous tai tieteen vallankumous.

Vallankumous on syytä erottaa käsitteenä muista samantyyppisistä tapahtumista kuten vallankaappauksesta (Coup d'état) ja kapinasta.

Vallankumous ja luokaton yhteiskunta

Marx ja Engels ajattelivat, että kapitalistisen tuotantotavan ristiriidat johtavat väistämättä vallankumoukseen, jonka seurauksena on luokaton yhteiskunta.

Yhteiskunnallisen kehityksen vaiheet



Suomen Säätytalo.

Yhteiskunnallisella kehityksenä on Marxin mukaan seuraavat vaiheet:
  1. Alkukommunistinen yhteiskunta, jossa tuotteet kulutetaan melko välittömästi pienyhteisön piirissä.
  2. Orjayhteiskunta, jossa on kehittymätöntä pientuotantoa.
  3. Sääty-yhteiskunta, jossa on pientuotantoa.
  4. Kapitalistinen yhteiskunta, jossa on teollista tuotantoa.
  5. Sosialistinen yhteiskunta, jossa on kehittynyt teollinen tuotanto.
  6. Kommunistinen yhteiskunta, jossa jokaiselle voidaan jakaa tuotteita tarpeittensa mukaan.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että oikeasti kapitalistiset yhteiskunnat eivät ole kokeneet minkään lajin vallankumouksia?
  2. Mitä ristiriitoja on nykyisessä kapitalismissa?
  3. Onko kapitalismi mielestäsi ikuinen talousjärjestelmä?

Kommunismin filosofia

Ontologinen idealismi

Tätä aihetta on laajemmin käsitelty toisaalla tässä oppikirjasarjassa.

ontology

Ontologinen tarkoittaa olemassaoloa.

Idealismi (ontologinen idealismi) on käsitys, jonka mukaan todellisuus on perimmäi­seltä luonteel­taan henkinen. Henki voidaan ymmärtää tässä yhteydessä mm. mieleksi tai sen sisällöiksi (esim. havainnot, ajattelu), kulttuuriksi, käsitteiksi tai jumaluudeksi. Ontologista idealismia on kutsuttu myös sieluttavaksi käsitykseksi todellisuudesta, jonka vastakohtana on aineellinen käsitys todellisuudesta eli ontologinen materialismi.

Yleisimmin idealismilla viitataan käsitykseen, jonka mukaan todellisuus on olemassa vain mielessä tai jollakin tavalla mielen rajoittamana. Idealismi voi kuitenkin sallia perustavan laatuisemman, havainto- tai käsityskyvyn ulkopuolelle jäävän todellisuuden, kuten Immanuel Kantin ”oleva sellaisenaan”, olemassaolon.

Puhdas idealismi on yksiperusaineellinen käsitys. Se asettuu aineellisen todellisuuskäsityksen tavoin  kaksiperusaineellisia ja moniperusaineellisia käsityksiä vastaan.

Idealismi voidaan jakaa kolmeen ryhmään:



George Berkeley (1685 – 1753).
  1. Subjektiivinen tai berkeleylainen idealismi — George Berkeleyn mukaan nimetyn berkeleylaisen idealismin mukaan aineellinen kappale koostuu vain ideoista. Nämä ideat voivat olla joko yksittäisen subjektin tai jumalan mielessä. G. W. F. Hegel alkoi käyttää tästä Berkeleyn käsityksestä nimeä subjektiivinen idealismi.
Berkeleyllä ideat tarkoittivat mitä tahansa havainnon kohdetta tai mielen sisältöä eli ajatusta.

Filosofiassa subjektiivisuus viittaa tulkintoihin, jotka liittyvät kunkin henkilön henkilökohtaisiin ja ainutkertaisiin kokemuksiin ja ovat läsnä vain hänen omassa tietoisuudessaan.



Professori Immanuel Kant (1724–1804).

  1. Transsendentaalisen (= tuonpuoleinen) tai kriittisen idealismin mukaan aineelliset oliot ovat ilmiöitä, jotka syntyvät mielen a prioristen (= ennen kokemusta) ehtojen tuloksena, eivätkä ole olemassa ihmisen ulkopuolella sellaisina kuin ne havannoidaan. Oliot itsessään ovat transendentteja (tuonpuoleisia) eli tietokyvyn ulkopuolella, mutta mieli rakentaa ne omien ehtojensa mukaan. Tällaista käsitystä edusti Immanuel Kant.

Platon (424/423 – 348/347 eaa.).
  1. Objektiivisen tai absoluuttisen idealismin mukaan kaikki olemassa oleva on lopulta yhden mielen (Absoluuttinen henki) ideoita eli ajattelua. Tätä edustivat brittiläiset idealistit kuten T. H. Green ja F. H. Bradley ja saksalaiset idealistit kuten G. W. F. Hegel. Myös Platonin voidaan katsoa edustaneen tätä oppia. Objektiivisen idealismin mukaan ideat ovat olemassa inhimillisestä tietoisuudesta riippumatta.
Sanalla absoluuttinen on mm. seuraavat merkitykset:
  1. täydellinen   
  2. kiistaton   
  3. vastaansanomaton (todiste)   
  4. rajoittamaton (valta)   
  5. rajaton   
  6. riippumaton   
  7. itsevaltainen   
  8. yksinkertainen   
  9. puhdas   
  10. kumoamaton
Sanalla objektiivinen tai objekti on mm. seuraavat merkitykset:
  1. esine 
  2. päämäärä       
  3. tavoite       
  4. objektiivi    kielioppi, optiikka   
  5. puolueeton       
  6. esineellinen       
  7. materiaalinen       
  8. hyväksytty       
  9. totuudenmukainen       
  10. kohde
Kun objektiiviset idealistit ajattelevat hengen (ideaalin, ideoiden, tms.) olevan olemassa tietoisuutemme ulkopuolella aineellisesta maailmasta riippumatta, subjektiiviset idealistit ajattelevatt, ettei aineellista maailmaa ole olemassa tietoisuutemme ulkopuolella, vaan maailma koostuu tietoisuutemme ilmiöistä

Transsendentaalinen idealismi asettuu tavallaan näiden väliin: sen mukaan ulkoinen, aineellinen maailma voi olla olemassa tietoisuudesta riippumatta, mutta siitä ei voida tietää mitään suoraan: se jää havaintokykymme ulkopuolelle.

Platonia pidetään usein idealistina. Platonille keskeistä ei ollut se, että nämä ideat olisivat ihmismielessä, vaan niillä oli hänelle itsenäinen olemassaolo. Näin Platon ei ole esimerkiksi subjektiivinen idealisti kuten Berkeley. Sen sijaan häntä voidaan pitää ensimmäisenä objektiivisena idealistina.

Gottfried Leibnizin monaditeoria kannatti panpsykisminä tunnettua idealismin muotoa.
Panpsykismi (kreik. pan 'kaikki' + psykhē 'sielu') on mielenfilosofia, jonka mukaan kaikkeuden ja tietoisuuden alkeishiukkaset ovat mielellisiä tai henkisiä.



Cloneyn piispa George Berkeley (1685 – 1753).

George Berkeley
tä voidaan pitää ensimmäisenä uuden ajan idealistina. Hän pyrki selvittämään mitä voisimme tietää varmuudella, ja hän tuli siihen tulokseen, että kaiken tietomme tulee perustua havaintoihin. Tällöin havaintojen ulkopuolella ollut ”todellisia” tunnettavissa olevia olioita. Se mikä oli todellista oli havainto itsessään.

Tämä ilmenee hänen lausumassaan ”esse est aut percipi aut percipere”, ”olemassaolo on havaituksi tulemista tai havaitsemista”, eli jokin on olemassa vain, sillä tietyllä tavalla millä se vaikuttaa olevan olemassa, vain kun sen havaitsee (näkee, tuntee, jne.) havaitseva subjekti. Tätä kutsutaan subjektiiviseksi idealismiksi tai dogmaattiseksi idealismiksi.
Subjekti on filosofinen olio, jolla on kokemuksia ja joka on suhteessa muihin oliohin tai entiteetteihin.
Immanuel Kant ajatteli, että mieli muovaa havaintomme aika-avaruudelliseen muotoon. Kant keskittyi brittiläisiltä empiristeiltä (kuten Lockelta, Berkeleyltä ja David Humelta) saamaansa ajatukseen siitä, että kaikki mitä voimme tuntea ovat mielen vaikutelmat tai ilmiöt (fenomena), jotka ulkoinen todellisuus, joka voi olla olemassa tai olematta itsenäisenä, luo mieliimme.

Mielemme ei voi koskaan havaita ulkoista todellisuutta suoraan. Kant kutsui ajatteluaan transssendentaaliseksi idealismiksi ja empiiriseksi realismiksi.

Erityisesti Hegelin idealismi on vaikuttanut yhteiskunnalliseen ajatteluun.


Tehtäviä

  1. Mitä merkitsisi se, että kaikissa fysiikan kirjoissa kirjoitettaisiin sanan "aine" tilalle sana "henki"?
  2. Mikä on vikana ajatuksessa, jonka mukaan olemassaolo on havaituksi tulemista?
  3. Voiko ihminen havaita itsensä ulkoisen maailman?

Aine on ensisijainen, henki aineen korkein tuote

Marxin ja Engelsin mukaan filosofian peruskysymys on kysymys hengen ja aineen välisestä suhteesta. Marx ja Engels ratkaisivat peruskysymyksen materialistisesti: aine on ensisijainen ja henki vain aineen korkein tuote.

Dialektinen materialismi



Professori G. W Hegel ((1770–1831).

Marxin ja Engelsin ajatteluun vaikutti voimakkaasti myös Hegelin dialektiikka. Tästä syystä heidän ajatteluaan kutsutaan dialektiseksi materialismiksi.

Dialektiikan lait

Seuraavista ajatuksista käytetään nimitystä dialektiikan lait.
  1. Laki määrän muuttumisesta laaduksi. Määrällisen muutoksen jatkuessa on lopulta seurauksena myös laadullisia muutoksia. Kun esimerkiksi kiinteän kappaleen lämpötilaa kohotetaan, se muuttuu nesteeksi.
  2. Laki kieltämisen kieltämisestä. Esimerkiksi ennen kapitalismin aikaa tapahtui omaisuuden kerääntymistä pienyrittäjälle hänen oman työnsä perusteella. Tämä tuotantomuoto oli riittävä vain suhteellisen vähän kehittyneessä yhteiskunnassa. Tuotantomuodon kielto, tuhoutuminen, tapahtuu kapitalistisessa tuotantojärjestelmässä. Kapitalisti riistää nämä pienet yksityiset omaisuudet. Kehittyessään kapitalismi synnyttää epäkohtia. Pääoma tulee kahleeksi tuotantotavalle. Kapitalismi itse luo oman tuhoutumisensa edellytykset. Kapitalismin kielto, kiellon kielto, palauttaa asiat siksi, mitä ne olivat ennen ensimmäistä kieltoa, ei kuitenkaan laadullisesti samanlaisiksi vaan olennaisesti rikastuneiksi.
  3. Laki ristiriidasta. Kaikessa olevaisessa on ristiriitoja. Ristiriidat, jotka pyrkivät tasoittumaan tai purkautumaan, vievät kehitystä eteenpäin.
Hegelin ajattelusta peräisin olevat sanat ovat monien nykyajan ihmisten mielestä outoja.

Vallankumouksellisessa sosialismissa ne ovat säilyneet, sillä dialektiikan lakien katsotaan kuvaavan yhteiskunnan kehitystä kohti sosialismia.



Kapitalistisen tuotannon määrällisen kasvun ajatellaan aiheuttavan äkillisen laadullisen muutoksen, vallankumouksellisen siirtymisen sosialismiin.

Laki kieltämisen kieltämisestä ennustaa kapitalismin kumoutumista.

Laki ristiriidasta ennustaa luokkaristiriitojen vievän kehitystä kohti sosialismia.

Hegelin mukaan ihmisten todellisuudesta esittämät arvostelmat ovat aina yksipuolisia. Kun todellisuutta tarkastellaan uudesta näkökulmasta, on mahdollista päätyä ensimmäisen arvostelman kanssa täysin vastakkaiseen käsitykseen
Näitä kahta käsitystä on mahdollista tarkastella vielä kolmannesta näkökulmasta, jolloin löydetään molempiin käsityksiin sisältyvä osatotuus.

Kolmas käsitys yhdistää kahden ensimmäisen arvostelman totuudet. Hegel käyttää ensimmäisestä arvostelmasta nimitystä väite (teesi), toisesta nimitystä vastaväite (antiteesi) ja kolmannesta nimitystä yhdistelmä (synteesi). Hegelin mukaan ihmisen ajattelu kehittyy näiden kolmen kehitysvaiheen kautta.

Ihmisen ajattelu kehittyy Hegelin mukaan dialektisesti. Koska todellisuus on luonteeltaan henkistä, myös koko todellisuutta on mahdollista tarkastella dialektisen kehityskaavion kautta.

Hegelin mukaan dialektiikka muodostaa ihmiskunnan historian sisäisen logiikan. Historiassa ajaudutaan ajattelun tavoin ristiriitoihin. Historialliset ristiriidat johtavat vallankumouksiin. Historia etenee dialektisesti vallankumousten kautta.



Hegelin mukaan ihmiskunnan historiaa eteenpäin ajavana voimana toimii herran ja orjan välinen kamppailu. Tunnustuksen saamisen halu synnyttää kamppailun herran ja orjan välille. Ihmiskunnan historia muodostuu taistelusta tunnustetusta asemasta.

Ihminen eroaa muista eläimistä siinä suhteessa, että hän haluaa saada tunnustuksen omalle olemassaololleen. Tämä halu erottaa ihmisen eläimistä, jotka pyrkivät ainoastaan säilyttämään itsensä elossa. Juuri tästä syystä ihminen on vapaa tekemään valintoja (esimerkiksi uhrautumaan aatteen puolesta).

Herran ja orjan välinen kamppailu ei jatku loputtomiin. Hegelin mukaan historialla on päätepiste. Dialektisen kehittymisen päämääränä on vapauden aatteen todellistuminen valtiossa. Valtio oli filosofin mukaan vapauden aatteen korkein ilmentymä ja näin ollen myös itseisarvo.

Kansalaisyhteiskunnan luonteen Hegel ymmärtää pitkälti Adam Smithin markkina-ajattelun mukaisesti: kyseessä on tarpeiden ja yksityisen itsekkyyden valtakunta. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat yksityiset markkinat, joiden piirissä vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan.



Vaikka jokainen ajaa omaa etuaan, niin "näkymätön käsi" ("järjen viekkaus") saa aikaan yhteisen hyvän kasvun. Kansalaisyhteiskunnan alueella yksilöllinen vapaus pääsee kukoistamaan, mutta samalla ihmiset jakautuvat rikkaisiin ja köyhiin ja ilmaantuu toimivia markkinavoimia, joiden kesyttäminen voi tapahtua vain yhteisen toiminnan alueella, valtiossa.

Hegelin mukaan valtio on kansalaisyhteiskuntaa kehittyneempi muodostuma, jälkimmäinen sisältyy edelliseen "kumottuna ja säilytettynä". Valtio edustaa yhteistä ja julkista; se on res publica.

Hegel puolustaa kuningasvaltaa, jonka kuitenkin täytyy omaksua oikeusvaltiolliset muodot ja johon oleellisena osana kuuluu epäpoliittinen, puolueeton virkamieskunta, ts. yhteistä hyvää edistävä julkinen luokka.

Ihminen esiintyy nyt kahdessa osassa: yhtäältä hän on bourgeois eli porvari, yksityishenkilö, markkinoiden toimija, toisaalta taas citoyen eli kansalainen, yhteisen poliittisen toiminnan osanottaja.

Hegel oli vakuuttunut siitä, että ihminen on poliittinen, valtiollinen olento. Yhteinen elämä on yksityistä kehittyneempää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityisten tarpeiden tyydyttäminen voitaisiin laiminlyödä – näin Hegel ottaa etäisyyttä Platonin omaisuudettoman ja perheettömän, yksinomaan valtiota varten elävän filosofin ihanteeseen.

Hegelin valtio on järjen ruumiillistuma, mutta järki ei hänellä ole eriytymätön kokonaisuus, vaan se sisältää eroja ja omilla erityispiirteillään varustettuja osia.



Hegelin mielestä valtio on myös "objektiivisen hengen" korkein ilmentymä. "Mikä on järjellistä, on todellista; ja mikä on todellista, on järjellistä", Oikeusfilosofian esipuheessa sanotaan.

Järki tekee itsensä todeksi, muuttuu ulkoiseksi todellisuudeksi. Jätettyään subjektiivisen minän taakseen se kehittyy objektiivisiin muotoihin, jotka ilmenevät kielessä, laeissa, tavoissa ja laitoksissa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa sitä, miksi Hegel asetti valtion ihmisen yläpuolelle.
  2. Ketkä muut ovat tehneet samoin?
  3. Onko valtio järjen ruumiillistuma?

Karl Marx: laitokset heijastavat yhteiskunnan ristiriitoja



Karl Marxin mukaan erilaiset yhteiskunnan laitokset kuten sivistys, uskonto ja taide heijastelevat yhteiskuntien ristiriitoja.

Esimerkiksi orjanomistusyhteiskunta tuottaa juuri kyseiselle tuotantomuodolle ominaisen valtarakenteen taiteineen, tieteineen, uskontoineen ja siveyksineen.

Marxin mukaan tuotannon määrä ja sosialistiset omistussuhteet tuottavat lopulta kommunistisen yhteiskunnan, jossa yhteiskuntaluokkien väliset erot ovat lopullisesti hävinneet.

1900-luvun alkuun mennessä sosialistinen todellisuuskäsitys Marxin ja Engelsin esittämässä muodossa oli levinnyt kaikkiin teollistuneisiin maihin.

Työläinen soti työläistä vastaan ja sosialismi jakautui kahtia

Ensimmäinen maailmansota jakoi sosialidemokratian lopullisesti kahtia.

Osa sosialidemokraateista päätyi kannattamaan hallituksiaan ensimmäisessä maailmansodassa.

Osa julisti sodan kapitalistien välienselvittelyksi, jossa työläisten ei kannata tapattaa itseään.



Vladimir Lenin (Uljanov, 1870 – 1924).

Sosialidemokraattien vasemmistolaisen haaran johtaja Vladimir Lenin (Uljanov) omaksui sodanvastaisen kannan ja alkoi käyttää itsestään nimitystä kommunisti.

Tehtäviä

  1. Miksi utopistisosialistien haave sosialismia toteuttavasta hallitsijasta tai sosialismia toteuttavista teollisuusjohtajista ei ole toteutunut?
  2. Miten Marxin ja Engelsin sosialismi erosi utopistisosialistien sosialismista?
  3. Miksi Marxin ja Engelsin edustama sosialismi sai laajaa kannatusta 1800 luvun lopulla?
  4. Miksi osuustoiminta ei enää oikein menesty kapitalistisissa maissa?
  5. Mitkä kommunistisen manifestin kohdat on toteutettu Suomessa, ja mitä kohtia ei ole toteutettu Suomessa?
  6. Kootkaa sanomalehdistä tai kirjallisuudesta (esimerkiksi elämänkatsomustiedon oppikirjoista) sosialismin vastaisia väitteitä ja keskustelkaa niiden sisällöstä.
  7. Keskustelkaa poliittisen vapautumisen (Marxin mukaan Yhdysvallat) ja sosialistisen vapautumisen (Marxin mukaan sosialismi ja kommunismi) vaikutuksista uskontojen vaikutusvaltaan.

Järjestäytynyt työväenliike

Käsitteitä



Jo Ranskan suuren vallankumouksen johtajat voitiin jakaa oikeistoon, keskustaan ja vasemmistoon.

Kansalliskokouksessa puheenjohtajasta katsoen vasemmalla istuvat esittivät jyrkempiä mielipiteitä, ja siitä lähtien jyrkkiä uudistuksia kannattavia on kutsuttu vasemmistolaisiksi.

Uudistusten vastustajia on alettu kutsua oikeistolaisiksi.

Ranskan vallankumouksen aikaan keskusta liittoutui ensin oikeiston kanssa ja tuhosi vasemmiston. Sitten keskusta tuhosi oikeiston. Lopulta koko vallankumous tuhoutui, vaikka osa sen saavutuksista jäi voimaan.

Tehtäviä

  1. Keksikää entistä nykyaikaisempi nimitys jaolle oikeisto / vasemmisto.
  2. Tarkoittaako muutosmielinen samaa kuin edistyksellinen?
  3. Mitä tarkoittaa edistyksellinen?
  4. Miksi melkein kaikki ajattelevat olevansa edistyksellisiä?
  5. Oletko edistyksellinen?

Internationaalit (kansainväliset liitot)

Sosialistisen liikkeen historiaan liittyvät erilaiset kansainväliset liitot, ns. internationaalit (international = kansainvälinen).

Kommunistien liitto toimi vain vuoteen 1852 asti. Vuonna 1864 perustettiin ensimmäinen internationaali, ja se lakkasi käytännössä toimimasta vuonna 1864.

Internationaalin kansalliset jäsenjärjestöt olivat hyvin erilaisia.

Britannian järjestö edusti lähinnä uudistuksia vaativaa linjaa.



Pierre Joseph Proudhon.

Ranskan työläisten edustajissa olivat enemmistönä Marxin vastustajan, Pierre Joseph Proudhonin (1809-1865, anarkistiteoreetikko) kannattajat. Proudhon vastusti poliittista toimintaa, poliittisia puolueita, lakkoja ja luokkataistelua ja puolusti kapitalismin kukistamista osuuskuntien avulla.

Ensimmäinen internationaali

Ensimmäinen Internationaali hyväksyi pääasiassa Marxin kannan mukaisia päätöksiä:
  1. Työväenluokan tuli ottaa haltuunsa valtiovalta.
  2. Kuljetuksen ja vaihdon välineet sekä maaomaisuus on otettava valtion haltuun.
  3. Ammattiliitot ja lakot ovat tarpeellisia.
  4. Osuustoiminta on myönteistä, mutta työväenliikkeen päätehtävä on valtiollisen vallan haltuunotto.
  5. Vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää ja suhtauduttiin myönteisesti työsuojelulainsäädäntöön, vaikka jotkut arvostelivat sitä kapitalismin paikkailuna.
  6. Työväenluokka tarvitsee itsenäisen poliittisen puolueen.
  7. Kansallisia vapaustaisteluja tuetaan.
  8. Työläisiä kehotettiin lopettamaan työt, jos heidän maassaan syttyy sota. Työläisten ei tule osallistua kapitalistien välisiin sotiin.


Mihail Bakunin (1814-1876).

Ensimmäinen Internationaali päättyi riitoihin marxilaisten ja vähemmistöön jääneiden vasemmistoanarkistien (Mihail Bakunin) välillä. Vasemmistoanarkistit vastustivat liikkeen keskitettyä johtoa.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, toimiiko eri maiden työväenliikkeiden yhteistyö nykyään?
  2. Millainen olisi EU:n laajuinen yleislakko?
  3. Milloin Suomessa oli viimeksi yleislakko?

Toinen internationaali

Toinen Internationaali toimi vv. 1889-1914. Internationaalien välillä Euroopassa kehittyi sosialidemokraattisia puolueita marxilaisuuden yleisperustalta.

Myös toisessa Internationaalissa vaikuttivat aluksi anarkistit, mutta 1896 heidät erotettiin.

Taistelu poliittisista toimintaoikeuksista yhdisti marxilaiset ja vähitellen uudistajat. Tämän jälkeen alkoi yhteenotto marxilaisten ja vähitellen uudistavien välillä.

Pienin askelin uudistajat



Vähittäisten uudistusten kannatusta oli esiintynyt kansainvälisessä työväenliikkeessä sen perustamisesta lähtien. Se suhtautuu yleensä kielteisesti vallankumouksiin.

Usein uudistusten puolesta käytävä taistelu asetetaan vallankumouksen vaihtoehdoksi.

Kun kapitalistisen yhteiskunnan sisällä saatiin aikaan uudistuksia, monet alkoivat ajatella, että kapitalistinen yhteiskunta voidaan näiden uudistusten avulla muuttaa hyväksi.

Britanniassa vähittäisten uudistusten politiikka oli jo toissa vuosisadan lopulla työväenliikkeen päävirtaus.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että ihmisten eriarvoisuus lisääntyy Britanniassa?

Keskustasosialistit

Saksassa esiintyi 1800-luvun viime vuosina pyrkimyksiä yhdistää marxilaisuutta ja Immanuel Kantin ajattelua.



Karl Kautsky (1854-1938).

Marxilaista keskustaa edusti toisessa Internationaalissa Karl Kautsky (1854-1938).

Suomen sosialidemokraattinen puolue oli ennen kansalaissotaa kautskylaisella kannalla. Kautskya on myöhemmin syytetty kapitalistisen yhteiskunnan automaattisen romahduksen odottamisesta.

Tehtäviä

  • Romahtaako kapitalistinen yhteiskunta joskus tulevaisuudessa?

Bernsteinilaisuus



Eduard Bernstein (1850 – 1932).

Uudistuspolitiikka tarvitsi marxismista eroavia perusteluja, ja näin kehitettiin revisionismi.
Revisio on
  1. tarkastus
  2. uudistus
  3. tarkistus
  4. korjattu versio
  5. uudistettu versio

Revisionismi tarkoittaa marxismin revisointia eli muuttamista.

Revisionismin johtohahmoksi asettui uuskantilaisuudesta vaikutteita saanut entinen marxilainen Eduard Bernstein (1850-1932).

Bernstein esitti ajatuksensa v. 1899 julkaisemassaan teoksessa Sosialismin edellytykset.

Bernstein pyrki osoittamaan, että luokkaristiriidat poistuvat rauhallisen kehityksen tuloksena, että varallisuus jakautuu yhä tasaisemmin ja että keskiluokan yhteiskunnallinen asema säilyy ja työväenluokan taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema paranee jatkuvasti.

Pääoman keskittyminen tapahtuu Bernsteinin mielestä hyvin hitaasti, suhdannevaihtelut tasoittuvat vähitellen.

Bernsteinin arvostelu merkitsi itse asiassa luopumista koko marxismista.

Toinen internationaali tuomitsi useita kertoja revisionismin, mutta revisionisteja ei erotettu internationaalista. Keskustalainen Kautsky pyrki sovittelemaan oikeiston ja vasemmiston välillä.

Reformismi (reformi ’muutos, uudistus’) on käsitys, jonka mukaan vähittäiset muutokset yhteiskunnassa voivat muuttaa sen perusrakenteita.

Reformismi suhtautuu yleensä kielteisesti vallankumouksiin. Usein uudistusten puolesta käytävä taistelu asetetaan sosialistisen vallankumouksen vaihtoehdoksi. Kun kapitalistisen yhteiskunnan sisällä saatiin aikaan uudistuksia, monet reformistit alkoivat katsoa, että kapitalistinen yhteiskunta voidaan näiden uudistusten avulla muuttaa hyväksi. Tämän vuoksi reformismia on kutsuttu demokraattiseksi sosialismiksi vastakohtana vallankumoukselliselle sosialismille (marxismi-leninismille).

Käsite reformismi viittaa edelleen useimmiten poliittiseen vasemmistoon.

Tehtäviä

  • Tellervo Koivisto sanoi aikoinaan, että presidentti Mauno Koivisto on bernsteinilainen. Mitä rouva Koivisto mahtoi tarkoittaa?
  • Mitä lajia ovat Suomen Vasemmistoliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue?
  • Miksi jotkut uudistukset ovat edistystä ja jotkut taantumusta?

Enemmistölaiset (bolshevikit) voittivat Venäjällä



V. I. Lenin.

Venäjän sosialidemokraattisessa puolueessa voitolle pääsivät V. I. Leninin (1870-1924) johtamat vasemmistolaiset. Sana bolshevikki tarkoittaa yksinkertaisesti enemmistöläistä.

Toinen Internationaali vastusti työväenpuolueiden tukea sodalle.

Tehtäviä

  • Jos työväenliike olisi pystynyt estämään työläisten sotimisen toisen maan työläisiä vastaan ensimmäisessä maailmansodassa, millainen maailma meillä olisi nyt?

Monet sosialistipuolueet tukivat sodassa omaa hallitusta

Kun ensimmäinen maailmansota puhkesi 1914, Englannin työväenpuolue, Ranskan sosialistinen puolue, Saksan sosialidemokraattinen puolue, Itävallan sosialidemokraattinen puolue, Belgian työväenpuolue sekä Australian ja Etelä-Afrikan työväenpuolueet antoivat sodassa tukensa hallituksilleen.

Näin työläiset taistelivat toisten maiden työläisiä vastaan kapitalististen maiden välisessä sodassa.

Venäjän bolshevikkipuolue, Serbian sosialidemokraattinen puolue ja Unkarin sosialidemokraattinen puolue vastustivat sotaa.

Suhtautuminen sotaan hajotti lopullisesti toisen Internationaalin



Leninin johtamat enemmistösosialidemokraatit saivat Venäjällä vuonna 1917 valtiollisen vallan haltuunsa ja perustivat Neuvostoliiton.

Lenin kehitti edelleen marxismin vasemmistolaisen haaran käsityksiä.

Kommunistinen internationaali

Vuonna 1919 perustettiin kolmas eli kommunistinen internationaali (Komintern).

Toinen internationaali herätettiin henkiin




Karl Kautsky (1854– 1938).

Venäjän vallankumouksen jälkeen mm. Karl Kautsky asettui jyrkästi vastustamaan Leniniä.

Englantilaiset ja saksalaiset oikeistososialidemokraatit herättivät v. 1920 henkiin toisen Internationaalin, mutta sen ja kolmannen Internationaalin välillä ei koskaan päästy yhteistyöhön.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa Suomen sosialidemokraattisen puolueen ohjelmaa ja Suomen kommunistisen puolueen ohjelmaa. Mitä eroja niissä on?
  2. Pohtikaa, mistä johtuivat Suomen kommunistisessa puolueessa esiintyneet erimielisyydet.
  3. Pohtikaa, mitkä sosialistien tavoitteista ovat Suomessa toteutuneet ja mitkä eivät.

Analyyttinen marxismi

Analyyttinen marxismi lienee huono väännös analyyttisestä filosofiasta.

Analyyttinen marxismi pyrkii käyttämään tavallisen logiikan ja matematiikan päättelyä, selkeitä käsitteitä ja hyvää kieltä.

Dialektista logiikkaa ei sen mielestä tarvita. Analyyttistä marxismia esiintyy lähinnä vanhoissa kapitalistimaissa.

Analyyttistä marxismia sanotaan myös järkevien valintojen marxismiksi. Tämä merkitsee sitä, että yhteisölliset valinnat tekevät järkevät vaikka erilaiset yksilöt.

Hegelin analyyttinen marxismi on hylännyt kokonaan. Sosialismi on mahdollinen ja toivottava vaihtoehto kapitalismille, mutta analyyttinen marxismi ei ajattele sosialismin toteutuvat luonnonlain välttämättömyydellä.

Sosialismia ei tarvitse perustella dialektisellä logiikalla.

Proletariaatti eli köyhälistö ei ole analyyttisen marxismin mukaan enää muutoksen liikkeelle paneva voima eikä uuden, sosialistisen yhteiskunnan johtava luokka.

Mitä nyt tapahtuu



Minkä maiden parlamenteissa ei saa esiintyä yllä olevassa asussa?

1970- luvulle asti marxismi reaalisosialismin maissa oli pääasiassa klassista marxismia. 1970- luvulta alkaen monet sosialistimaissa asuvat tutkijat alkoivat lukea mitä kirjoja halusivat ja tutkia mitä halusivat. Muodollisesti he olivat marxisti-leninistejä.

Jo 1960 -luvulla venäjänkielinen teos Aineen muodot ja rakenne rakensi marxismia uusimman luonnontieteen perustalle.

Dialektista logiikkaa muistuttavia sumean logiikan ja kaaosteorian muotoja on syntynyt lähinnä vanhoissa kapitalistisissa maissa.

Reaalisosialismin kaaduttua esimerkiksi käsitteiltään sekava postmodernismi ei ole saanut kovin laajaa kannatusta entisissä sosialistimaissa.

Uskontojen poliittinen valta on kasvanut entisissä sosialistimaissa



Sen sijaan uskonnon poliittinen valta on kasvanut niissä valtavasti, ja esimerkiksi Venäjällä on jo luovuttu kirkon ja valtion erostakin.

Tehtäviä

  1. Mistä mielestäsi johtuu, että Venäjän presidentit ovat voimaperäisesti tukeneet Venäjän ortodoksista kirkkoa?
  2. Mikä yhteiskuntajärjestelmä vallitsee Kiinassa?
  3. Millainen poliittinen liike voisi hillitä rikkaitteen ahneutta nykyään?

Marxilaisia materialisteja on jäljellä

Entisten sosialistimaiden aatteelliseen perintöön nojautuva materialistien marxismi nojautuu vankasti koko luonnontieteeseen.

Marxilainen materialismi torjuu emergentin materialismin



Professori Mario Bunge.

Mario Bungen emergentissä materialismissa puhutaan emergenteistä ilmiöistä, tarkoitetaan, että esimerkiksi atomilla on eri ominaisuuksia kuin sen osilla, alkeishiukkasilla, ja että nämä ominaisuudet ovat emergenttejä (=ilmaantuvia, esiin nousevia).

Emergenttiä materialismia on perusteltu mm. sillä, ettei ihminen kykene ainakaan täydelleen ennustamaan näitä ominaisuuksia uuden kokonaisuuden osien ominaisuuksien perusteella.

Tähän voidaan vastata sillä, ettei ihminen pysty ennustamaan hyvin edes säätä. Ennustettavuutta ei voida käyttää todellisuuskäsityksen perusteluna.

Tehtäviä

  1. Miten marxilainen materialismi eroaa lännen materialismista?
  2. Miten karkeistusmaterialismi eroaa emergentistä materialismista?

Hyperyhteiskunta



Hyper on lyhenne sanasta hyperactive eli ylitoimelias.

Jotkut sivistyssanojen ystävät ovat alkaneet puhua hyperyhteiskunnasta. Kun työn tahti on teollisuusmaissa koko ajan koventunut, työssä käyvät epäilemättä elävät hyperaktiivisessa yhteisössä.

Mikään yhteiskunta ei ole kokonaisuudessaan hyperyhteiskunta. Kun liikaväestö aivan Malhusin opin mukaisesti pitää työttömyyden korkeana ja osan ihmisistä nälässä, hyperayhteiskuntaa ei liene odotettavoissa.

Reaalisosialismin tuho

lenin-broken

Reaalisosialismi syntyi Venäjällä keskiluokan puuttumisen ja vanhentuneen hallinnon seurauksena.

Reaalisosialismi kaatui siksi, että sitä johtivat poliitikot.

Reaalisosialismissa ei toteutettu periaatetta jokaiselta kykyjensä mukaan, vaan kansalaiset sijoittuivat yhteiskuntaan kokonaan muilla perusteilla.  

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, asuuko marxilaisia paikkakunnalla.
  2. Jos se on mahdollista, haastatelkaa jotain marxilaista.

Karl Popperin yhteiskunnalliset väitteet

Historisismin kritiikki



Professori Karl Popper (1902 – 1994).

Historisismi on Karl Popperin määrittelemä, mutta hänen itsensä arvostelema oppi, jonka kannattajien mukaan yhteiskuntatieteiden ensisijainen tarkoitus on historiallisten ennustusten tekeminen.

Historisismi pyrkii tähän etsimällä "rytmejä" tai "kuvioita", löytäen "lakeja", "trendejä" tai "välttämättömyyksiä" historian kehityksestä. Näillä "laeilla" historisistit pytkivät oikeuttamaan harvainvaltaisia yhteiskuntajärjestyksiä.

Historisismin alullepanijaksi Popper osoittaa Platonin, jonka käsityksiä hän arvostelee teoksessaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset (Keuruu: Otava, 2000. ISBN 951-1-16685-9).

Uudempia historisismista oikeutuksensa ammentavia poliittisia suuntauksia olivat kansallissosialismi ja kommunismi.

Vaikutusvaltaisia historisisteja ovat Platonin lisäksi olleet Hegel ja Marx.



Heidän ajattelunsa ei täytä Popperin mielestä luotettavan tieteellisen tutkimustyön kriteerejä, falsifioitavuudesta objektiivisuuteen. Hän käsittelee aihetta kirjassaan Poverty of Historicism (Routledge Classics) sekä jatkaa omalla vaihtoehdollaan kirjassa Avoin yhteiskunta ja sen viholliset.

Jälkimmäisessä hän tiivistää vastauksensa historisismille:
"Tulevaisuus riippuu meistä itsestämme, ja me emme ole riippuvaisia mistään historiallisesta välttämättömyydestä."
Popper pitää historisismia haitallisena, koska se on hänen mielestään pohjavire ja perimmäinen syy lähes aina totalitarismiin ja autoritarismiin. Se perustuu hänen mukaansa vääränlaisiin oletuksiin luonnontieteellisten lakien ja ennustamisen suhteesta.

Koska ihmisten tieto on vaikuttava tekijä ihmiskunnan kehityksessä ja koska
"yksikään yhteiskunta ei voi tieteellisesti ennustaa tulevaa tietoaan",
ei ihmiskunnan tulevaisuutta ennustavaa tiedettä voi olla olemassa.


Tehtäviä

  1. Mitkä aatteet sisältävät historisismia?
  2. Voiko säätä ennustaa?
  3. Mitä tekevät futuristit?

Avoin yhteiskunta

Kuten yllä on esitetty, Popperin mielestä yhteiskunnan tuli olla avoin keskustelulle, eli avoin yhteiskunta. Valtion ei pitäisi toteuttaa mitään utopiaa ylhäältä päin vaan antaa kansalaisten elää elämiään ja tavoitella onneaan haluamallaan tavalla, ja tehdä ainoastaan pieniä korjausliikkeitä, joilla yritetään lievittää kärsimystä aiheuttavia ongelmia. Nämäkin päätökset tulee alistaa tarkastelulle ja kritiikille - falsifioitavuudelle.

Vuonna 1947 Popper perusti avoimen yhteiskunnan hengessä klassista liberalismia puolustavan Mont Pelerin Society -ryhmän yhdessä ystäviensä Friedrich Hayekin, Milton Friedmanin, Ludwig von Misesin ym. kanssa.

Tehtäviä

  1. Onko "edistys" pelkkää propagandaa?
  2. Millainen on sinun mielestäsi avoin yhteiskunta?
  3. Voitaisiinko suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta lisätä?

Hegelin pesänjako

Vasemmistohegeliläiset

universal

Hegel muodostaa päätepisteen eräälle kaudelle ja alkupisteen uudelle. Hänen jälkeensä vain harvat ovat yrittäneet yhtä mahtipontista kaiken inhimillisen tietämyksen yhteenvetoa.

Hegel väitti filosofian selviytyvän niin ennennäkemättömän laajoista ja vaativista tehtävistä, että sen maine alkoi kärsiä.

Korkeimman viisauden etsiminen vähenee

Hegelin jälkeinen sukupolvi ei enää etsi korkeinta viisautta niinkään filosofiasta kuin pikemminkin tieteestä, uskonnosta tai historiasta sekä käytännöllisestä poliittisesta toiminnasta.

Filosofian lopun ajatus tulkitaan uudella tavalla. "Henki" ei enää viihdy filosofian huomassa. Liioin se ei viihdy jumaluusopillisten tiedekuntien ulkkopuoella yliopistoissa.

Filosofian ulkopuolisia tulee mukaan

Kant, Fichte, Schelling ja Hegel olivat professoreja, mutta sitten marssivat esiin Feuerbach, Marx, Kierkegaard ja Schopenhauer, jotka kaikki toimivat yliopistopiirien ulkopuolella. Jo tämä oli omiaan synnyttämään uusia uudenlaisia käsityksiä filosofian luonteesta.

Pesänjako

Kun Aleksanteri Suuri kuoli, hänen ylimmät sotapäällikkönsä ryhtyivät jakamaan hänen valtakuntaansa. On sanottu, että sama toistui Hegelin kuoltua, kun hänen oppilaansa alkoivat kiistellä hänen perinnöstään.



Preussissa (kuvassa Prussia, tästä sanasta johtuu suomen kielen sana "russakka"), missä Hegelin filosofiaa suosi opetusministeri, se oli kohonnut puolittain valtiofilosofian asemaan. Monet Hegelin oppilaista pitivät hallussaan professuureja ja muita akateemisia virkoja. Nyt hegeliläiset joukot alkoivat hajaantua.

Säilyttäjät

Yhden tahon muodostivat vanha- tai oikeistohegeliläiset, jotka korostivat opin yhtäläisyyksiä kristinuskon ja luterilaisuuden kanssa ja tähdensivät sen yhteiskuntaa säilyttäviä seurauksia.

Muuttajat

Toisaalla taas olivat nuor- tai vasemmistohegeliläiset, jotka paljastivat ja venyttivät järjestelmään epäsuorasti sisältyviä uskonto- ja yhteiskuntakriittisiä aineksia.

Usein vasemmistohegeliläiset menivät kumoushenkisissä johtopäätöksissään niin pitkälle, että koko oppi alkoi joutua valtaa pitävien silmissä huonoon valoon.

Lisäksi hegeliläisyyden kriisiin vaikutti sekin, että Preussi sai uuden kuninkaan, joka suhtautui oppisuuntaan vihamielisesti.

Uutta uskontoarvostelua



David Friedrich Strauss (1808-1874).

Osa vasemmistohegeliläisyyden ilmentymistä pelotti vanhoillisia piirejä. David Friedrich Strauss (1808-1874) selitti teoksessaan Das Leben Jesu (Jeesuksen elämä, 1835) Raamatun Jeesuskertomukset taruiksi. Ludwig Feuerbach suoritti teoksessaan Das Wesen des Christentums (Kristinuskon olemus, 1841) vielä voimakkaamman hyökkäyksen kristinuskon perusteita vastaan.

Hänen ajattelunsa oli ateistista ja materialistista, ja näytti vieläpä muodostavan uhan olemassa olevalle yhteiskuntajärjestykselle.

Kun Feuerbachin filosofiaa sitten ryhtyivät muokkaamaan muun muassa Karl Marx ja Friedrich Engels, Hegelin vihollisten pahimmat pelot olivat käyneet toteen.


Tehtäviä

  1. Mitä hegeliläisyyden suuntaa J. W. Snellman edusti?
  2. Keitä muita hegeliläisiä filosofeja oli Suomessa?
  3. Onko Suomessa ollut marxilaisia filosofeja?

Ludwig Feuerbach: Hegel päälaelleen



Hegel päälaellaan (1804-1872).



Ludwig Feuerbach.

Ludwig Feuerbach
(1804-1872), joka oli ollut suorassa oppilassuhteessa Hegeliin, aloitti uransa tiukkana hegeliläisenä.

Kuitenkin hän julkaisi 1840-luvulta alkaen joukon teoksia, joissa Hegelin filosofiaa arvosteltiin niin jyrkästi, että se keskeisiltä osin kääntyi päälaelleen.

Arvostelun kärki kohdistui hegeliläisyyden ja uskonnon suhteeseen. Hegel ja hänen perässään oikeistohegeliläiset ajattelivat uskonnon ja filosofian perimmiltään ajavan samaa asiaa. Niillä kummallakin on sama sisältö, jota uskonto ilmaisee kuvien ja kertomusten, filosofia taas järjen käsitteiden avulla.

Feuerbach: Jumala ei ole luonut ihmistä vaan ihminen jumalan



Michelangelon maalaus, jossa ihminen luo jumalan.

Feuerbach hylkäsi tällaisen yhteensopivuuden ja kiisti kristinuskon ytimen järjellisyyden. Uskonto on päinvastoin ihmisen vieraantumisen (Entfremdung) ilmaus. Jumala ei ole luonut ihmistä, vaan ihminen jumalan.

Se kurjuus ja vieraantuminen, jota ihmiset yhteiskunnassa kokevat, pakottaa heidät sepittämään kuvitelman taivaasta, jossa kaikki ovat iloisia ja onnellisia. Kuta köyhempiä ihmiset ovat, sitä rikkaampana loistaa heidän jumalansa ja päinvastoin.

Feuerbach ja antropologia

Jumaluusopin syyt Feuerbach löytää antropologiasta (=oppi ihmisestä).



Feuerbach: Uskonto on ihmisen keksintöä.

Hegelin filosofiassa toistetaan ihannoiva käsitys uskonnosta. Hegelille idea on todellisinta todellisuutta; ihmisiä ja heidän aistillista olemassaoloaan hän pitää idean tuotteina. Näin hän kääntää todellisen asiaintilan päälaelleen.

Feuerbachin mukaan lähtökohdaksi pitää ottaa todelliset ihmiset, jotka koostuvat niin ruumiista kuin psyykestäkin. Ideat esiintyvät näiden ihmisten päissä; ne ovat ihmisten tuotetta, ei päinvastoin.

Feuerbach ja ihmisen olemus

Edelleen, ihmisten olemus on yhtä kuin heidän ruumiinsa, heidän aistillinen ja todellinen olemassaolonsa.

Idealistinen filosofia, joka lähtee etenemään "minä ajattelen" -lauseesta, yrittää kiivetä puuhun latvasta käsin.

Ruumiillis-aistillinen on ollut olemassa ennen kaikkea filosofiaa ja muodostaa sen edellytyksen. Toisin kuin Hegel kuvitteli, filosofia ei  pysty perustelemaan itse itseään, vaan sen täytyy lähteä liikkeelle todellisista, yksilöllisistä elämänilmauksista.

Tehtäviä

  1. Onko ihmisellä olemus?
  2. Jos on, mikä se on?
  3. Mikä on sinun olemuksesi?

Feuerbach: Kuta rikkaampi jumala, sitä köyhempiä ihmiset


Kuta rikkaampi jumala, sitä köyhempiä ihmiset - siinä on Feuerbachin oppi pähkinänkuoressa. Hän ei salaa ajattelevansa, että kristinusko ja idealistinen filosofia ovat esteitä ihmisten onneen johtavalla tiellä.

Jos ihmiset lakkaisivat uskomasta jumalaan, he alkaisivat lopulta uskoa itseensä ja ryhtyisivät poistamaan sitä todellista kurjuutta, jonka heijastusta jumalusko on.

Näin uskonnollinen usko ja rakkaus korvautuvat ihmissukua kohtaan tunnetulla uskolla ja ihmisrakkaudella. Kristinuskon tilalle astuu aate, joka ei kiinnitä huomiota pelkästään ihmisen henkeen, vaan myös hänen ruumiiseensa ja todellisiin elinoloihinsa.

Vasemmistohegeliläisissä piireissä Feuerbachin julistus otettiin vastaan suorastaan haltioituneesti.
"Innostus oli yleinen: olimme kaikki muuttuneet hetkessä feuerbachilaisiksi",
kertoi Friedrich Engels.

Tämä julistus kuuluu yhdessä Hegelin filosofian kanssa Marxin ja Engelsin ajatusjärjestelmän tärkeimpiin edellytyksiin -järjestelmän, joka pian alkoi vaikuttaa maailman muuttumiseen.

Tehtäviä

  • Kumpi on rikkaampi, katolinen kirkko vai Goldman-Sachs?
  • Keitä Feuerbachilaisia oli Suomessa?

Karl Marx, yhteiskunta  ja uskonto

Aatteellisesti syrjitty

karl-marx

Karl Marx (1818-1883),

Karl Marx (1818-1883) syntyi Trierissä Reininmaalla. Hänen isänsä oli juutalainen, tosin kristinuskoon kääntynyt virkamies.

Kun Karl 1830-luvun lopulla aloitti opinnot Berliinin yliopistossa, siellä vallitsi yhä hegeliläisyyden kyllästämä ilmapiiri.

Marx päätyi vasemmistohegeliläisiin, niistä hän löysi ystäviä ja liittolaisia.

Aluksi hän tavoitteli yliopistollista uraa, mutta ne haaveet kariutuivat vasemmistohegeliläisyyden vastaisen mielialan puhjettua. Seurauksena oli, että Marx toimi koko ikänsä lehtimiehenä ja vapaana kirjailijana.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että Saksassa on edelleen virkakielto, joka estäisi Karl Marxin yliopistouran?

Maanpako

Poliittiset olot pakottivat hänet pian maanpakoon, ensin Pariisiin ja Brysseliin ja myöhemmin Lontooseen, missä hän vietti suurimman osan elämästään.



Friedrich Engels (1820-1895).

Taloudellista tukea Marx sai Friedrich Engelsiltä, joka oli varakkaan tehtailijan poika, Marxin työtoveri ja elinikäinen ystävä.

Varhaiset kirjoitukset

Marxin varhaisten, 1840-luvulta peräisin olevien kirjoitusten perusteella on mahdollista seurata, miten hänen käsityksensä eriytyy hegeliläisyydestä ja saa itsenäisen muotonsa välien selvittelyissä sekä Hegelin että tiettyjen vasemmistohegeliläisten kanssa.

Varsin nopeasti Marxin pääasiallinen mielenkiinto siirtyy uskonnon arvostelusta poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten olojen arvosteluun. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi artikkelissa, jonka nimi on Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä, Johdanto, 1844.

Marx: Uskonnon tuottaa tietynlainen yhteiskunta

Marx toteaa, että Saksassa uskonnon kritiikki on oikeastaan jo viety loppuun, ja lisää, että uskonnon tuottaa tietynlainen yhteiskunta:

"Tämä valtio, tämä yhteisö tuottavat uskonnon, nurinkurisen maailmankatsomuksen, koska ne muodostavat nurinkurisen maailman."

Marx: Uskonto on ilmausta yhteiskunnan kurjuudesta



Uskonto on ilmausta valtion ja yhteiskunnan kurjuudesta ja samalla myös vastalause sitä vastaan:

"Se on inhimillisen olemuksen mielikuvitustoteutuma, koska inhimillisellä olemuksella ei ole mitään tosi todellisuutta."

Taistelu uskontoa vastaan on siis välillisesti taistelua sitä maailmaa vastaan, jonka henkistä aromia uskonto on.

Marx: Uskonto on ilmausta ihmisen vieraantumisesta

Uskonto on ilmausta ihmisen vieraantumisesta, siitä että hän on kadottanut oman olemuksensa, mikä taas on seurausta siitä, että hän elää vääristyneessä maailmassa.

Taistelu uskontoa vastaan voi olla vain käytännöllistä kamppailua nurinkurista yhteiskuntaa vastaan.

Kyse on poliittisesta taistelusta, jota käyvät työtätekevät luokat, ennen muuta köyhälistö.

Tehtäviä

  1. Karl Marxin mukaan uskonto on ihmisen vieraantumista. Mitä muita käsityksiä uskonnon syistä on esitetty. Käytä Internetiä.
  2. Mitä puutteita Marxin uskontokritiikissä on?
  3. Millaista uskontokritiikkiä kommunistiset puolueet harjoittivat?
  4. Mistä johtuu se, että sosialidemokraattiset puolueet eivät enää arvostele uskontoja?

Marx: Köyhälistön tulee suorittaa vallankumous



Köyhälistön tulee suorittaa vallankumous, joka merkitsee tähänastisen yhteiskuntajärjestyksen hajottamista, yksityisomistuksen poistamista.

Tällöin se samalla toteuttaa tehtävän, jonka kanssa saksalainen filosofia oli painiskellut: kumoaa vieraantumisen ja palauttaa ihmisen täyteen arvoonsa.

"Kuten filosofia löytää köyhälistössä aineellisen aseensa, samoin löytää köyhälistö filosofiassa henkisen aseensa".

Köyhälistön vallankumouksessa filosofia muuttuu teoriasta toiminnaksi.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että maailman lisääntyvä köyhälistö ei tee vallankumouksia?

Marx: Ihmisen luonto löytyy hänen työstään

karl-marx

Pariisin käsikirjoituksissaan (suomennettu nimellä Taloudellis-filosofiset käsikirjoitukset 1844) Marx sanoo, että ihmisen luonto löytyy hänen työstään, tuotannollisesta toiminnastaan.

Kun nyt kapitalismissa työläiseltä riistetään hänen työnsä - so. hän menettää mahdollisuuden valvoa tuotantoprosessia, työvälineitä ja työn tuloksia - ja hänet typistetään kapitalistisen koneiston rattaaksi, niin häneltä itse asiassa riistetään hänen luontonsa, inhimillisyytensä.

Pääoman esitöihin kuuluvassa ns. Grundrissessä (suom. nimellä Vuosien 1857-1858 taloudelliset käsikirjoitukset) erittelyä viedään eteenpäin.

Markkinatalouden vallitessa ihmisten työ objektivoituu rahoina, taloudellisena arvona, myytäviksi tarkoitettuina tavaroina sekä taloudellisina lainalaisuuksina, jotka hallitsevat heidän toimintaansa.

Tehtäviä

  1. Ovatko ihmiset nykyään kapitalistisen talousjärjestelmän rattaita?
  2. Miksi Ranskan yritys palauttaa keskiaikainen 36 tunnin työviikko lopulta kaatui?
  3. Mitkä puolueet Suomessa kannattavat eläkeiän nostamista?

Marx: Ihminen muuttuu rahan käskyläiseksi



Ihminen luo rahan, mutta muuttuu sitten sen käskyläiseksi.

Suunnilleen sama on totta ihmisen ja koneiden sekä ihmisen ja tieteen suhteisiin.

Kaikissa tapauksissa ihmisestä tulee omien luomustensa orja. Das Kapital -teoksessa (Pääoma, ensimmäinen osa 1867), Marxin varsinaisessa pääteoksessa, vastaavia ajatuksia sisältyy tavarafetisismiä (Warenfetischismus) koskevaan käsitykseen.

Tehtäviä

  • Mitä Marx tarkoitti sillä, että ihmiset muuttuvat rahan käskyläisiksi?

Marx: Käyttöarvo ja vaihtoarvo



Kapitalismissa tavaroiden tuotantoa ei ohjaa niiden käyttöarvo, vaan vaihtoarvo.

Tavaroiden todelliset, luonnolliset ominaisuudet ovat vähemmän tärkeitä; oleellista on vain se, että tavarat voidaan vaihtaa rahaksi.

Tehtäviä

  • Millä tavalla kapitalistinen talousjärjestelmä vaikuttaa taiteeseen?

Marx: Lisäarvo

Lisäarvo osoittaa, miten paljon työnantaja ja omistaja jättää maksamatta työn tuottamaksi katsottavasta arvosta sen tekijöille.

Kapitalistisen taloustieteen mukaan tavaran arvo on se, mitä ihmiset suostuvat siitä maksamaan riippumatta siitä, onko tavara esimerkiksi valmistettu vähällä työllä vai hyvin tehottomasti.

Esimerkiksi vanhojen asuntojen hinnat nousevat, vaikka niihin ei käytetä uutta työtä, ja ihmisten mieltymysten muutokset vaikuttavat vanhojen tavaroiden arvoon.

Osuustoiminnassa lisä-arvo käytetään omistaja-asiakkaiden hyväksi. Näin esimerkiksi S-ryhmä voi periaatteessa myydä tavaraa halvemmalla kuin Kesko siitä syystä, että Keskolla on kauppias ottamassa osan lisäsrvosta pois.



Pääjohtaja Jere Lahti.

Kuten S-ryhmän entinen pääjohtaja (myöhemmin kokoomuksen kansanedustaja) Jere Lahti sanoi, S-ryhmän tuottama voitto on hinnoitteluvirhe.

Tehtäviä

  • Miten suurkaupunkien asuntojen hinnat saataisiin pysymään kohtuullisina?

Marx: Tavarafetisismi

Näin niiden abstrakti ominaisuus, niiden markkinoilla saama vaihtoarvo, kohoaa hallitsevaksi; tavaroista tulee kuin fetissejä joita palvotaan niiden sisäisen voiman takia. Kapitalistinen talous näyttää siis Marxin silmissä abstraktioiden hallitsemalta.

Tehtäviä

  • Onko nykyään tavarafetisismiä?

Marx: Talous uutta uskontoa



Taloudesta tulee tavallaan uutta mystiikkaa ja uskontoa.

Kapitalismissa ihmisiä alkavat hallita heille vieraat voimat. Kuitenkin vieraantuminen on historiallisesti välttämätöntä ja palvelee tiettyä tarkoitusta.

Tehtäviä

  • Onko totta, että maailmaa johtaa todellisuudessa investointipankki Goldman-Sachs?

Marx: Murhenäytelmä, jolla on onnellinen loppu



Kuten Hegelille, myös Marxille historia on murhenäytelmä, jolla kuitenkin on onnellinen loppu.

Repeytymiä, vastakohtaisuuksia, ristiriitoja ja ihmisten kärsimyksiä tarvitaan, sillä ilman niitä historia ei voisi kulkea eteenpäin.

Tehtäviä

  • Arvioi sitä, mikä on ihmiskunnan historian loppu?

Marx: Luokkataistelujen historiaa

Marxin mukaan koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa.

Samalla keskeisen merkityksen saavat taloudelliset suhteet, erityisesti tuotantosuhteet.

Marx: Historiallinen materialismi



Marxin historiallinen materialismi on käsitys siitä, miten talous toimii historiaa eteenpäin kuljettavana voimana.

Marx itse tiivistää perusajatuksiaan seuraavasti:

"Elämänsä yhteiskunnallisessa tuotannossa ihmiset tulevat tiettyjen väistämättömien heidän tahdostaan riippumattomien suhteiden, tuotantosuhteiden alaisiksi, jotka vastaavat heidän aineellisten tuotantovoimiensa määrättyä kehitysastetta.

Näiden tuotantosuhteiden kokonaisuus muodostaa yhteiskunnan taloudellisen rakenteen, sen reaaliperustan, jolle kohoaa laillinen ja poliittinen päällysrakenne ja jota vastaavat määrätyt yhteiskunnallisen tajunnan muodot.

Aineellisen elämän tuotantotapa on ylipäätään yhteiskunnallisen, poliittisen ja henkisen elämän ehtona. Ihmisten tajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa."

Marx: Taloudellien perusta määrää ylärakenteet



Marx ajatteli, että historiallisen materialisminsa avulla hän oli onnistunut kääntämään Hegelin "jaloilleen".

Historiaa selitettäessä ei pidä lähteä hengestä tai itsetajunnasta vaan aineellisista suhteista, jotka Marx ilman tarkempaa todistelua samaistaa taloudellisiin suhteisiin.

Ideat ja ideologiat, kaikki kulttuurin ja uskonnon ilmentymät ovat vain ylärakennetta (Oberbau) merkitykseltään ratkaisevan taloudellisen perustan (die ökonomische Basis) päällä.

Tuotantosuhteiden piiristä löytyvät myös luokkajaon ja luokkataistelun perimmäiset syyt.


Tehtäviä

  • Kumpi vaikuttaa enemmän ihmisen elämään, aatteet vai se aineellinen todellisuus, jonka keskellä hän elää?

Marxin historismi



Historian kussakin vaiheessa ovat taloudellisilta eduiltaan vastakkaiset luokat - antiikissa orjanomistajat ja orjat, feodalismin kaudella feodaaliherrat ja maaorjat, kapitalismissa kapitalistit ja työläiset - taistelleet keskenään ja vieneet sillä tavoin historiaa eteenpäin.

Kapitalismia, luokkayhteiskunnan viimeistä muotoa, luonnehtivat sorto, kurjuus ja vieraantuminen. Toisaalta kapitalismi on pystyttänyt valtavat tuotantovoimat.

Kun työnjako kapitalismin oloissa eriytyy yhä pidemmälle, niin se köyhdyttää ihmisen ahtaaksi spesialistiksi, mutta myös jalostaa ja monipuolistaa ihmisten tarpeita, antaa heille uusia taitoja ja valmiuksia.

Näin kypsyvät edellytykset monipuolisen, yleismaailmallisesti kehittyneen ihmisen synnylle.

Tehtäviä

  • Onko edistystä ollut niissä asioissa, joissa Karl Marx arveli sitä olleen?

Marx: Sosialismi korjaa kapitalismin sadon



Tosin käy niin, että sadon siitä, minkä kapitalismi on kylvänyt, korjaa vasta sosialismi.

Köyhälistön historialliseen tehtävään kuuluva sosialistinen vallankumous pyyhkäisee pois tuotantovälineiden yksityisomistuksen ja sen mukana vieraantumisen.

Näin avautuu tie luokattomaan yhteiskuntaan, jossa sorron muodot katoavat ja kaikki pääsevät osallisiksi taloudellisen kehityksen hedelmistä.

"Mutta kapitalistinen tuotanto tuottaa luonnollisen prosessin välttämättömyydellä oman kieltämisensä. Se on kieltämisen kieltämistä."

Tämä mullistus

"ei palauta yksityisomaisuutta, mutta kylläkin yksilöllisen omaisuuden kapitalistisen ajan saavutusten perusteella: yhteistoiminnan ja maan sekä itse työn tuottamien tuotantovälineiden yhteisomistuksen perusteella."

Ajan myötä Marx alkoi kokea itsensä enemmän poliittisen taloustieteen harjoittajaksi kuin filosofiksi.


Tehtäviä

  • Hyötyikö ns. reaalisosialismi kapitalismin kehityksestä?

Marx: Tarvitaan toimintaa eikä filosofiaa

Ihmiskunnan ongelmien ratkaiseminen tuntui vaativan talouden tutkimista sekä poliittista, vallankumouksellista toimintaa, ei niinkään paljon filosofiaa.

"Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen",

totesi Marx jo kuuluisissa Feuerbach-teeseissään 1845.

Marxin lähtökohta oli ollut filosofiassa, ja aina myöhemminkin filosofia muodosti hänen todellisuuskäsityksensä kehykset

Vielä sen jälkeen, kun Marx oli saattanut laajat taloudelliset tutkimuksensa lopuilleen, järjestelmän filosofisia osia oli syytä täydentää.

Tehtäviä

  • Pitääkö Karl Marxin luonnehdinta filosofeista paikkansa?

Friedrich Engels



Friedrich Engels (1820 – 1895).

Tähän tehtävään paneutui tarmokkaasti Engels; hän muun muassa työsti "luonnon dialektiikkaa", jossa romantikkojen ja Hegelin luonnonfilosofiset aiheet heräsivät henkiin uudessa muodossa, materialistiseen perusajatteluun yhdistettyinä.

Kun Schelling vuonna 1841 puhui Berliinissä hegeliläisyyttä vastaan, kuulijoiden joukossa istui nuori Engels. Samoin siellä istui Mihail Bakunin, tuleva anarkistijohtaja.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla Engels tuki Marxia?
  2. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla Karl Marxin ja Friedrich Enelsin ajatukset erosivat toisistaan?
  3. Mitä Engels teki Marxin kuoleman jälkeen?

Fasismi ja kansallissosialismi

Totalitarismi

Totalitarismi (lat. totalis = kaikki) on käsitys, jonka mukaan valtoiden on hallittava kaikkea, jopa ihmisten yksityiselämää.

Tehtäviä

  • Mitä eri muotoja on totalitarismilla?

Benito Mussolini



Benito Mussolini (1883-1945).

Ensimmäinen maailmansota loukkasi Saksan ja Italian kansallisylpeyttä. Saksa oli hävinneiden puolella, Italia voittajien puolella.

Benito Mussolinin ura alkoi Italian sosialistipuolueessa, mutta hänet erotettiin ensimmäistä maailmansotaa kannattavien mielipiteidensä vuoksi.

Mussolini marssi Italiassa mustapaitojensa kanssa Roomaan vuonna 1922. Siellä kuningas nimitti hänet pääministeriksi.

Hän alkoi harjoittaa oikeistolaista, kansallismielistä politiikkaa kohdistaen hyökkäyksensä vasemmistoa, liberalismia ja kansanvaltaisia asenteita vastaan. 1930-luvulla Italia alkoi esittää vaatimuksia siirtomaiden valtaamisesta. Näin syntyi fasismi (fascia on muinaisen Rooman tuomarien nauha).


Tehtäviä

  • Miten Benito Mussolinille loppujen lopuksi kävi?

Weimarin tasavalta

Saksassa talouspula koetteli erityisesti keskiluokkaa.

Ensimmäinen maailmansota oli jo monelle merkinnyt säästöjen menetystä. Kansallismieliset olivat merkinneet säästöillään sotaluottoja, jotka olivat sodan jälkeen arvottomia.

Seuraavien vuosien rahan arvon huononeminen vei loputkin säästöt. Saksassa oli paljon ihmisiä, joiden pienomistukseen perustunut elämänmuoto oli järkkynyt.

Tämä tarjosi hyvän kasvupohjan saksalaiselle fasismille, kansallissosialismille.

Kansallissosialistit



Yllä on Adolf Hitlerin maalaus. Mitä olisi tapahtunut, jos Hitler olisi hyväksytty oppilaaksi taideakatemiaan?

Jo fasismin ensimmäisen aallon aikana 1920- luvun alussa Adolf Hitler (1889-1945) oli yrittänyt vallankaappausta Saksassa. Hanke epäonnistui, ja Hitler joutui vajaaksi vuodeksi lievään vankeuteen.

Kansallissosialistien (natsi) varsinainen menestys alkoi vasta 1930-luvun alussa, kun fasismin toinen aalto ravisteli monia Euroopan maita.

Keväällä 1930 kansallissosialistit tulivat valtiopäivien suurimmaksi puolueeksi. Ääniä kansallissosialistit saivat ensisijaisesti laman ravistelemalta keskiluokalta, ihmisiltä, jotka elivät köyhälistön elämää mutta katsoivat kuuluvansa keskiluokkaan.

Teollisuuspiirit alkoivat tukea kansallissosialismia

Jo saman vuoden syksyn vaaleissa kansallissosialistien kannatus aleni.

Vasemmiston, erityisesti kommunistien kannatus taas kasvoi.

Hitler alkoi pelätä, ettei hän saa koskaan valtaa vaalien avulla.

Myös muut olivat hätkähtäneet vasemmiston vallan uutta kasvua. Eräät teollisuuspiirit alkoivat voimakkaasti tukea natseja.

Adolf Hitler valitaan valtakunnan kansleruíksi



Paul von Hindenburg (1847 – 1934).

Tasavallan presidentti, vanha (Paul von Beneckendorf und von) Hindenburg taivutettiin nimittämään Hitler valtakunnankansleriksi vuonna 1933. Näin natsit saivat vallan käsiinsä täysin laillisesti ja kansanvaltan keinoin.

On sanottu, että Hitlerillä ei ollut enemmistöä valtiopäivillä, mutta eihän pääministeri Kataisellakaan ole.

Samana vuonna kun Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi, oli taas uudet vaalit.

Valtiopäivätalon poltto



Viikkoa ennen äänestyspäivää paloi Berliinin valtiopäivätalo. Kansallissosialistit olivat sen sytyttäneet, mutta he syyttivät kommunisteja.

Alkoivat väkivaltaisuudet. Poliisit eivät puuttuneet kommunisteihin ja juutalaisiin kohdistettuun väkivaltaan.

Tästä huolimatta natsit saivat vain 44 % äänistä.

Äänestäjät eivät uskaltaneet äänestää muita kuin kansallissosialisteja

Mutta samana vuonna pidettiin uudet vaalit.

Armeijan ja suurteollisuuden tuki Hitlerille oli selvä.

Äänestäjät epäilivät vaalisalaisuuden pitämistä ja äänestivät toivotulla tavalla. Nyt kansallissosialistit saivat 95 % äänistä.

Vaalisalaisuuden epäily oli aiheellista

Vaalisalaisuuden epäily ei ollut aiheetonta. Kansallissosialistit itse korostivat liikkeensä piittaamattomuutta kansanvaltaisista menetelmistä.

Kansanvaltainen ajattelu korostaa ihmisten periaatteellista tasa-arvoisuutta ja kykyä elää järkensä avulla sovussa.

Herrarotu

herrarotu

Pohjoista rotua.

Kansallissosialistit sanoivat pohjoista rotua (jota he virheellisesti nimittivät arjalaisiksi) herraroduksi, joka ajattelee verellään.

Valtio ja johtaja lakien ja oikeuksian yläpuolella

Valtio ja johtaja olivat kansallissosialistien mielestä lakien ja oikeuksien yläpuolella. Yksilöillä oli arvoa vain suhteessa valtioon.

Fasismilla on eri muotoja

Fasismi on esiintynyt monissa eri muodoissa. Myös italialaisella ja saksalaisella fasismilla on eroja.

Niiden yhteisiä piirteitä ovat
  • kansallisuusaate,
  • johtajuusperiaate,
  • sodan käyttäminen politiikan välineenä ja
  • vähemmistöryhmien (kommunistit, juutalaiset jne.) syyttäminen kaikesta maailmassa esiintyvästä pahasta.

Huomio pois todellisista epäkohdista



Kansallisuusaatteen eli oman kansan ja valtion ihannoimisen ja muiden halveksimisen avulla ihmisten huomio voidaan kääntää oman yhteiskunnan epäkohdista kansallisen yhtenäisyyden korostamiseen.

Käytännössä tämä merkitsee alistumista voimakkaan johdon alaisuuteen.

Edustuksellinen kansanvalta ei takaa voimakasta kansallista politiikkaa, siksi vaaditaan keskitettyä johtoa. Siksi vainotaan kaikkia johdonmukaisia kansanvallan kannattajia.

Kansallisuusaatteen äärimmäinen muoto on rotuoppi. Oma kansa korotetaan rodullisesti muita ylemmäksi. Tämän opin avulla oikeutetaan väkivalta ja sodat.

Sotalaitos yhteiskunnan malliksi



Koska valtio edusti kansallista yhtenäisyyttä ja kaikkien parasta, ei riittänyt, että oppositio (= hallituksen vastustajat) kiellettiin, vaan johtajan arvovaltaa tuli lujittaa kaikilla aloilla.

Yhteiskunnan esikuvaksi tuli sotalaitos jäykkine käskysuhteineen, Kansan tuli osallistua järjestön vaikuttaviin voimanosoituksiin, tuli totella eikä kysellä.

Uskoa, totella ja taistella

Italian fasistisen nuorisojärjestön tunnus oli "uskoa, totella, taistella".

Sotalaitos ei ollut pelkästään yhteiskunnan vaan myös yksilön esikuva. Sotilaassa ilmenevät fasismin hyveet:
  • valikoituneisuus,
  • kovuus,
  • rohkeus,
  • ylenkatse,
  • miehekkyys,
  • sankaruus,
  • kuoleman halveksunta,
  • kuri ja
  • tottelevaisuus.
Mussolini sanoi: "Vain sota jännittää kaikki ihmisenergiat korkeimmilleen".

Hitler kiitti jumalaa sodan alkamisesta



Adolf Hitler rukoilee

Hitler kertoo:

"Kuultuani sodan alkamisesta vaivuin polvilleni ja kiitin taivasta sydämeni kyllyydestä".

Yksinkertaiset vastaukset vaikeisiin kysymyksiin

Vahvan johtajan yksinkertaiset vastaukset vaikeisiin kysymyksiin ovat tervetulleita, varsinkin, jos ne kohottavat omaa itsetuntoa.

Fasismi pyrki kohdistamaan ihmisten huomion omaan erinomaisuuteen ja joidenkin heikkojen ryhmien kehnouteen.

Ennakkoluuloja käytetään hyväksi

Alistetuiksi ryhmiksi valitaan yleensä sellaisia, joita voidaan vihata ilman laajaa vastustusta.

Kun valitaan syyllisiä epäkohtiin, perinteiset ennakkoluulot pyritään huomioimaan.

Vähemmistöjen ihmisoikeksista ei tarvitse välittää



Tavallisesti kielletyt teot kuten väkivaltaisuudet, ryöstöt ja murhat eivät näihin syyllisiksi leimattuihin vähemmistöihin sovellettuina ole ainoastaan sallittuja vaan jopa kansallisia kunniatekoja.

Yhdessä tehdyt rikokset sitovat

raiskaus

Näytelty raiskaus.

Yhdessä tehdyt rikokset sitoivat kansallissosialisteja entistä kiinteämmin yhteen.

Vihollista edustaa useimmiten sisäpoliittinen tai aatteellinen vastustaja (vasemmisto, ateistit), sitten muut kansat ja rodut.

Joukko fasistisia liikkeitä löysi syyllisen juutalaisista.

Uusfasistit

Tämä perinne elää yhä uusfasistisissa järjestöissä, jotka vaikuttavat etenkin Saksan liittotasavallassa, Italiassa ja Ranskassa.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa uusfasisteista kertovia uutisia. Mitä menetelmiä he käyttävät nykyään?
  2. Pohtikaa, miksi pankit ja suurteollisuus tukivat Adolf Hitleriä.
  3. Pohtikaa, miksi Rooman paavi tuki Mussolinia ja Hitleriä.
  4. Millä tavalla fasismia ilmeni 1930-luvun Suomessa?
  5. Jos Hitlerin tapainen henkilö pyrkisi valtaan Suomessa, mitä tekisit?
  6. Onko toveripiirissäsi ketään fasistisesti ajattelevaa henkilöä? Mistä arvelet hänen ajattelunsa johtuvan?

Poliittiset vähemmistöt



Poliittisen vähemmistön muodostaa sellainen puolue tai ryhmittymä, jonka ajatuksilla ei ole väestön enemmistön kannatusta. Poliittinen vähemmistö saattaa olla yhteiskunnassa hyväksytty. Esimerkiksi Suomessa mikään puolue ei muodosta yksin enemmistöä. Kaikki puolueet ovat eräässä mielessä poliittisia vähemmistöjä.

Tavallisesti kuitenkin Suomessa ajatellaan, että enemmistön muodostavat joko porvarilliset puolueet tai sosialistiset puolueet. Puhutaan porvarienemmistöstä tai sosialistienemmistöstä. Porvarilliset puolueet pitävät korkeimpana arvona yksityisomistusta, kun taas sosialistiset puolueet ajattelevat, että yksityisomistuksen on väistyttävä yleisen edun niin vaatiessa.

Vaikka poliittinen vähemmistö on yhteiskunnassa hyväksytty, enemmistö saattaa tehdä päätöksiä, jotka sortavat vähemmistöä. Vaikka sosialistiset puolueet ovat perinteisesti kannattaneet ihmisoikeuksien laajentamista myös ateisteja koskeviksi, porvarillinen enemmistö on yleensä estänyt omantunnonvapauden laajentamisen.



Poliittinen enemmistö voi enemmistöpäätöksellä ottaa vähemmistöltä pois kansalaisoikeuksia. Esimerkiksi Suomessa porvarillinen enemmistö lakkautti 1920- luvulla Sosialistisen työväenpuolueen, johon oli liittynyt runsaasti kommunisteja. Kommunisteja ja kommunisteiksi epäiltyjä suljettiin sen jälkeen vankiloihin. Vasta kun Suomi oli hävinnyt toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle, Suomi salli kommunistisen puolueen toiminnan (mutta lakkautti IKL:n).

Tuoreempi esimerkki on Saksan Liittotasavallan virkakieltojärjestelmä. Esimerkiksi kommunistisen puolueen jäsenten ei sallita Liittotasavallassa olla yhteiskunnan virassa.



Sisällissota saattaa rajoittaa häviölle jääneiden oikeuksia.

Tehtäviä

  • Miten Suomessa on sorrettu vähemmistöjä?
  • Miksi Hertta Kuusinen ja Tuure Lehen säilyivät hengissä Stalinin vainoissa? Ottakaa selvää siitä, missä he olivat vainojen aikaan.

Lisälukemista: Tulevaisuus

Päästäksesi tähän osioon napauta
tästä

Nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus

Seksuaalisuuden filosofia



Seksuaalisuuden filosofiaan kuuluvat seuraavat osa-alueet. On ilman muuta selvää, että yhdessä lukion kurssissa voidaan käsitellä vain pientä osaa näistä alueista. Filosofien olisi syytä tehdä opetusministerille esitys seksin filosofian lisäämisestä lukion pakollisiin kursseihin.  
  • Seksin metafysiikka   
  • Seksuaalinen optimismi   
  • Seksuaalinen pessimismi   
  • Siveelliset arvioinnit   
  • Ei-siveelliset arvioinnit   
  • Seksin vaarat   
  • Seksuaaliset perversiot   
  • Seksuaaliset perversiot ja siveys   
  • Tuomas Akvinolaisen mielipide  
  • Maallinen seksin filosofia   
  • Fetisismi   
  • Naisten seksuaalisuus ja uskonto   
  • Seksin siveyttä koskevat kiistat   
  • Uskonnollinen / vapaamielinen siveys
  • Seksin riittävyys / riittämättömyys   
  • Yksimielisyys on seksissä välttämätöntä
  • Mikä on vapaaehtoista   
  • Seksikäsitteet   
  • Seksin harrastaminen  
  • Seksin harrastaminen ja mielihyvä   
  • Seksin harrastaminen ilman mielihyvää      

Normaalisuus



Normaali seksiasento.

Normaali tarkoittaa seuraavia asioita:
  • normaali, matematiikassa pintaa tai janaa vastaan kohtisuorassa oleva suora tai vektori
  • keskinormaali, suora, joka leikkaa annetun janan sen keskipisteessä
  • normaalijakauma tilastotieteessä
  • normaali, tavallinen, tavanomainen, erityisesti:
    • tilastollisessa mielessä tavanomainen, yleinen
    • lääketieteessä: tila tai kokeen tulos, joka ei viittaa sairauteen
    • yhteiskuntatieteissä: arvojen mukainen käyttäytyminen.
  • Normaali, Jane Andersonin ohjaama elokuva

Tehtäviä

  • Pohtikaa sitä, millaista on normaali sukupuolisuus.

Sukupuolia on useita



Tavallisimmat ihmisen sukupuolet ovat nainen ja mies. Lisäksi on ihmisiä, joilla on molemmat sukupuolet (hermafrodiitit). Sukupuolisia suuntauksia ovat mm.kuten heteroseksuaalisus ja biseksuaalisuus.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mitä muita sukupuolisia suuntauksia on olemassa.

Heteronormatiivisuus

Heteronormatiivisuus tarkoittaa oletusta kahdesta luonnollisesta sukupuolesta, joka otetaan havainnon lähtökohdaksi. Yhteiskunnassamme on tarve määritellä yksiselitteinen sukupuoli korostamalla sukupuolten eroja, esimerkiksi pukeutumalla tietyllä tavalla.

Toisaalta heteronormatiivisuudella tarkoitetaan myös yhteiskunnassa vallitsevaa oletusta, jonka mukaan heteroseksuaalinen suuntaus on arvokas. Koska ihmisten ylivoimainen enemmistö on heteroseksuaaleja, jokaista kohdellaan ja ajatellaan heteroseksuaalina oletusarvoisesti.



Harrastavatko nämä identtiset kaksoset seksiä? Kuinka suuren tuomion he voisivat saada Suomessa?

Miesten heteroseksuaalisen miehisyyden ja naisten heteroseksuaalisen naisellisuuden ajatellaan johtuvan biologiasta tai luonnosta. Muunlaisten seksuaalisuuksien tai sukupuolten olemassaolo kielletään, tai niitä pidetään heteroseksuaalisuutta ja kaksinapaista sukupuolijärjestystä huonompina.

Queer-tutkimuksena tunnettu tutkimusala pyrkii tutkimaan sitä, kuinka heteronormatiivisuus jäsentää erilaisia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja historiallisia ilmiöitä, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus ovat kietoutuneet yhteen yhteiskunnassa.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että et ole ennen kuullut heteronormatiivisuudesta?
  • Mitä mieltä olet itse heteronormatiivisuudesta?
  • Miksi Venäjällä säädetään homoseksuaalisuuden vastaisia lakeja?

Ihmisen hedelmöitys

Koska ihminen on isoihin apinoihin kuuluva eläinlaji, eläinlajin säilyminen vaatii ihmisten lisääntymistä.



Sukupuoliyhdyntä lähetyssaarnaajan asennossa.

Tavallisesti yksilön elämä saa alkunsa sukupuoliyhdynnässä, jonka suorittavat nainen ja mies.

Koska muista naisen raskaaksi tulon keinoista saa tarvittaessa neuvoja terveyskeskuslääkäriltä, tässä oppiaineistossa voidaan rajoittua kuvaamaan raskauden aikaansaamista sukupuoliyhdynnällä.

Tehtäviä

  1. Aiotki hankkia lapsia?
  2. Miten lapsia hankitaan?
  3. Mitä ovat hedelmöityshoidot?
  4. Pitääkö sukupuoliyhdynnässä riisua vaatteet?
  5. Voiko sukupuoliyhdyntää harjoittaa pimeässä?

Opettaja Pia Suvivuo väitteli tyttöjen kyvystä hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita



Pia Suvivuo.

Terveystieteiden maisteri Pia Suvivuo väitteli 20.5.2011 Itä-Suomen yliopistossa aiheesta  Nuorten tyttöjen kyky seksuaalisesti latautuneiden tilanteiden hallintaan. Narratiivinen tutkimus seksuaaliterveyden edistämiseksi. Väitös kuuluu hoitotieteen alaan. Pia Suvivuo toimii päätoimisena tuntiopettajana Turun AMK:n Terveysala-tulosalueella.

Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, miten peruskoulun 9-luokkalaisten suomalaisten tyttöjen itsehallinta toteutuu seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa ja miten erilaiset kulttuuriset, psykososiaaliset ja tilannekohtaiset tekijät muovaavat seksuaalisesti latautuneita tilanteita.

Tutkimusaineisto koostui tyttöjen 234 kirjoituksesta, jotka käsittelivät heidän kokemiaan seksuaalisesti kiinnostavia tilanteita. Tutkimus käsitti neljä erilaista osajulkaisua, joissa tarkasteltiin alkoholin osuutta, ehkäisyn käyttöä, neuvottelustrategioita ja intentioiden toteutumista seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa sekä tyttöjen omaksumia seksuaalisia käsikirjoituksia (seksuaaliskriptejä).



Onko näillä nuorilla homma hanskassa?

Tyttöjen kirjoitusten erittely narratiivista analyysiä ja sisällön analyysiä käyttäen tuotti uutta tilannekohtaista tietoa tyttöjen itsehallinnasta ja heidän omista kokemuksistaan seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa.

Useimmilla nuorilla "homma hanskassa", mutta seksuaalikasvatus on tärkeää

Useimmilla suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla (14 - 15-vuotiailla) tytöillä on seksuaalisesti latautuneet tilanteet hallinnassa: monilla heillä on taitoja hallita näitä tilanteita ja toteuttaa niissä omia intressejään.

Seksuaalikasvatuksen tulisi auttaa tyttöjä lisäämään itsetuntemustaan opettamalla heitä tunnistamaan omia tarpeitaan, halujaan ja tunteitaan ja tarjota mahdollisuuksia harjoitella sekä omien tarpeiden ja toiveiden esille tuomista että kumppanin taholta mahdollisesti tulevan paineen tai painostuksen sietämistä - tarvittaessa myös vastustamista. 

Seksuaaliopetusta ja -neuvontaa tarvitsevat edelleen kaikki lapset ja nuoret, mutta lisätuen tarjoaminen ja toiminnan eriyttäminen nuorten tarpeiden mukaisesti tulisi olla mahdollista myös seksuaalikasvatuksessa.



Eka kerta.

Tehtäviä

  1. Hallitsetko seksuaaliset tilanteesi?
  2. Onko sinulle tapahtunut epäonnistumisia seksuaalisten tilanteiden hallinnassa?
  3. Mitä ovat kaikkein vaikeimpia tilanteita seksuaalisuuden hallinnassa?

Tutkimus: Elämänasemme vaikuttaa seksuaalisen syyllisyyden määrään

Lähde: Kotimaa24.fi 22.05.2011



Pappi hyvksikäyttää tyttöä.

Uskonnollisissa yhteyksissä seksuaalisuuteen ja sen harjoittamiseen liittyy useammin syyllisyyttä kuin uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomilla tai niistä irtautuneilla, väittää tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Tutkimuksen on toteuttanut Kansasin yliopiston tukemana psykologit Darrel Ray ja Amanda Brown ja siitä kertoo Daily Mail.

Tutkimusta varten haastateltiin 14 500 henkilöä. Kävi ilmi, että uskonnolla ei ole vaikutusta seksuaalisuuden toteuttamisen muotoihin tai esimerkiksi siihen, missä iässä henkilö tulee seksuaalisesti aktiiviseksi. Sitä vastoin tutkimus osoittaa, että uskonnolliset tai muut elämänasenteet vaikuttavat siihen, miten henkilö seksuaalisuutensa kokee ja kuinka avoimesti hän kokee voivansa puhua seksuaalisuudestaan.

Kysely mittasi eri kysymysten kautta seksuaalisuuteen liittyviä syyllisyyden kokemuksia asteikolla nollasta kymmeneen. Voimakkaimmin syyllisyyttä koettiin mormoniyhteisöissä, jossa keskiarvo oli yli kahdeksan. Mormonien ohella jehovan todistajat, helluntailaiset, adventistit ja baptistit sijoittuvat indeksiluvulla mitattuna korkealle. Katolisten keskuudessa keskiarvo oli 6,3. Luterilaisilla luku oli 5,9.

Itsensä agnostikoiksi ja ateisteiksi määrittelevillä kyselyssä vastaavat keskiarvot olivat 4,7 ja 4,8 välillä.



Itsetyydytyksessä eli masturbaatiossa ei ole mitään pahaa.

Tehtäviä

  1. Oletko tuntenut seksuaalista syyllisyyttä?
  2. Mistä asioista olet tuntenut syyllisyyttä?
  3. Vieläkö tunnet syyllisyyttä?
  4. Oletko koskaan masturboinut?
  5. Pidätö masturboinnista?

Mikä on sukupuoliyhdyntä

Tämä kohta perustuu pääasiassa Wikipedian arkikkeliin "Yhdyntä".

Suomen laki kieltää sukupuoyhdynnän, jossa toisena osapuolena on alle 16 -vuotias ja toisena osapuolena on yli 16 -vuotias. Vanhempi osapuoli tuomitaan ankaraan rangaistukseen pedofiliasta.

Sukupuoliyhdyntä on sukupuolisen kanssakäymisen muoto, jonka biologisena tarkoituksena on mahdollistaa uroksen sukusolujen siirtyminen naaraan elimistöön ja tehdä naaras raskaaksi.

Monille ihmisille yhdynnällä on paljon pelkkää mielihyvämerkitystä ilman lisääntymisaikomusta.



Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään naisen kostuneeseen emättimeen.

Siitintä liikutellaan edestakaisin naisen emättimessä, jolloin terskan hankautuminen emättimen seinämiin voimistaa seksuaalista kiihottumista, jonka päämääränä on useimmiten kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi), johon sukukypsällä miehellä liittyy siemensyöksy.

Miehen on usein melko helppoa saada aikaan siemensyöksy. Miehen on syytä opetella pidättämään siemensyöksyä esimerkiksi hiljentämällä tahtia, sillä naisen kiihottumisen huipentuma (ns. orgasmi) tulee yleensä hitaammin kuin miehen yhdynnän huippu (ns. orgasmi).

Vastaavasti naisen on huomattava, että jotkut miehet saavat siemensyöksyn vasta sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut yhdynnän huipun.



Miehen siemensyöksy ilman naista.

Tehtäviä

  • Kuinka kauan yhdynnän pitää kestää, että on todennäköistä, että molemmat saavat orgasmin?

Sukupuoliyhdyntään perehtyminen

Sukupuoliyhdyntään voi perehtyä harrastamatta sitä itse. Sukupuoliyhdyntää kuvaavia elokuvia voi ostaa samalla tavalla kuin muitakin elokuvia esimerkiksi CD:llä ja DVD:llä.

Internetissä esitettävät ilmaiset pätkät eivät usein esitä sitä, miten sukupuoliyhdyntä aloitetaan ja miten ehkäisy suoritetaan. Itse sukupuoliyhdyntää Internetistä löytyy vaikka kuinka paljon ilmaiseksi.

On viisasta katsoa elokuva sukupuoliyhdynnästä ennen kuin ryhtyy yhdyntää itse harjoittelemaan.

On sanottu, että sukupuoliyhdyntä on vaikeinta 16 -vuotiaille ja 70 -vuotiaille ja helpointa 30-50 -vuotiaille. Harjoittelu tekee tässäkin asiassa mestarin.

Tutkimusten mukaan uskovaiset opettelevat sukupuoliyhdyntää Internetin pornografisten sivujen avulla ja uskonnottomat pikemmin käytännössä.



Sukupuoliyhdynnässä miehen jäykistynyt siitin työnnetään yllä olevan kuvan mukaisesti naisen emättimeen.

Tavallisesti siitin jäykistyy itsestään, mutta nainen voi hyväillä sitä kädellä jäykistymisen edistämiseksi.

Naisen emättimen pitää olla kostunut, jotta siitin menee hyvin emättimeen. Mies voi auttaa naisen emättimen kostumista koskettelemalla häpykieltä eli klitorista. Häpykieli on emättimen aukon etuosassa oleva nipukka. Nainen voi itse kosketella häpykieltääön tullakseen liukkaaksi. Ongelman voi ratkaista myös liukuvoiteilla.

Yhdynnässä miehen siitintä liikutellaan emättimessä edestakaisin. Kun miehen siemenneste valuu emättimeen, siitin alkaa vähitellen veltostua.

Siemensyöksy emättimeen on miehen sukupuolinautinnon huippu.

Ennen yhdyntää kannattaa sopia siitä, että mies ei anna siemensyäksyn tulla ennen kuin nainen on saavuttanut yhdynnän huipun. Varminta on sopia etukäteen, että nainen kertoo miehelle, kun hänen yhdynnän huippunsa tulee. Päin vastoin kuin jotkut miehet väittävät, mies voi pidättää siemensyöksyä niin kauan kuin haluaa. Jos miehen siemensyöksy on myöhässä, miehen on viisasta pyytää lupaa jatkaa yhdyntää.

On syytä olla loukkaantumatta, jos toinen osapuoli välillä tai lopuksi masturboi.

Jos ehkäisy on laiminlyöty, siittimen vetäminen pois ennen siemensyöksyä voi vaikuttaa lievänä ehkäisynä. Jos ehkäisy unohtuu, naisen pitää ottaa jälkiehkäisytabletti lääkerasiassa ilmoitetun ajan kuluessa yhdynnästä.



Jälkiehkäisytabletteja on markkinoilla kaksi. Norlevo -valmisteen saa yli 15-vuotias ilman reseptiä apteekista, tätä nuoremmat tarvitsevat lääkäriltä reseptin. Norlevo pitää ottaa viimeistään 72 tuntia yhdynnästä. Jälkiehkäisypillerin hinta on noin 17 euroa (maaliskuu 2010).

Syksyllä 2009 tuli markkinoille toinen jälkiehkäisyvalmiste, EllaOne. Valmisteen saaminen edellyttää lääkärin kirjoittamaa reseptiä iästä riippumatta. EllaOne tulee ottaa viimeistaan 120 tuntia (5 päivää) yhdynnästä. EllaOne maksaa noin 33 euroa (maaliskuu 2010).

Jälkiehkäisypilleri tulee ottaa mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi ehkäisyteho sillä on. Jälkiehkäisypilleri ei koskaan vastaa ehkäisyteholtaan oikein käytettyä kondomia tai säännöllistä hormonaalista ehkäisyä, kuten e-pillereitä.


Nuoret ihmisen voivat kohtuullisen helposti kokea molemmat useita yhdynnän huippuja samassa yhdynnässä.



Nainen ratsastaa miehellä -asento.

Tavallisin yhdyntäasento on ns. "lähetyssaarnaajan asento, jossa mies on naisen päällä ja nainen on levittänyt reitensä. Tavallisesti nainen kietoo säärensä miehen takamuksen ympärille tai joka tapauksessa ns. yläasentoon.

Jos nainen on väsynyt, yhdyntää voi toki harjoittaa myös niin, että nainen on pelkästään levittänyt reitensä.

Tasa-arvon mukaista on, että yhdynnässä myös nainen saa olla päällimmäisenä.

Yhdyntä-asentoja on lukuisia. Eräs asento, jossa mies laukeaa aika helposti, on, että nainen on vatsallaan ja mies tunkeutuu emättimeen takapuolelta.

Tehtäviä

  1. Mistä olet saanut tietosi sukupuoliyhdynnästä?
  2. Onko koulun seksuaaliopetus ollut riittävää?
  3. Missä tilanteissa kondomi tahtoo mennä väärin päin niin, että se ei rullaudu siittimen päälle?

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä

Kokemuksia ensimmäisestä yhdynnästä löydät napauttamalla tästä.

Linkkejä yhdyntäasennoista



Takaa päin -yhdyntäasento on suosittu seksielokuvissa. Takaa voi yhtyä sekä emättimeen että peräsuoleen. Peräsuoleen yhdyttäessä on syytä käyttää yhdyntavoidetta.

Joitain yhdysntäasentoja

Mitä on itsetyydytys

Yleisesti itsetyydytyksen katsotaan olevan mitä normaalein ja turvallisin seksuaalisen toiminnan muoto. Sitä esiintyy aina varhaislapsuudesta vanhuuteen saakka, niin ihmisillä kuin kaikilla muillakin nisäkkäillä.



Jotkut naiset saavat orgasmin vain vibraattorin eli värähtelijän avulla. Vibraattori on kätevä tapaa suorittaa itsetyydytys.

Pienet lapset saattavat harrastaa itsetyydytystä, vaikka he eivät tietoisesti tiedä sitä, mistä on kysymys. Yleensä se on sattumalta opittua.

Ei ole mitään todisteita itsetyydytyksen minkäänlaisesta lääketieteellisestä haitallisuudesta muille kuin Peyronien sairaudesta kärsiville.

Kielteinen vaikutus on kiihotuksen huipun (ns. orgasmin) yhteydessä koettu väsymyksen tunne, joka johtuu endorfiinien vaikutuksesta ja ns. parasympaattisen hermoston aktivoitumisesta.

Samoin runsaasta tai kovakouraisesta itsetyydytyksestä miehillä nahka voi rasittua tai iho voi verestyä.

Periaatteessa myös rasitusvamman saaminen käteen on mahdollista.

Tyypillisin virhe itsetyydytyksessä on käyttää liukasteena jatkuvasti saippuaa tai muuta pesuainetta: se johtaa nopeasti ihovaurioihin, tulehduksiin ja jopa allergian puhkeamiseen. Vaihtoehtoina kosteusvoide tai varsinainen liukastusvoide ovat parempia.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä olet itsetyydytyksestä?
  2. Jos harrastat sitä, uskallatko tunnustaa sen harrastamisen muille?
  3. Onko itsetyydytys mielestäsi puutteellista oikeaan sukupuoliyhdýntään verrattuna?

Miesten itsetyydytys



Miesten itsetyydytys on usein käden avulla esinahan liikuttamista terskan yli ja takaisin siittimen ollessa erektiossa.

Terskaa voi hyväillä suoraan kädelläkin. Kivespussien hyväily on tavallista, samoin peräaukon seutu. Toiset pitävät siittimen puristelusta ja esinahan tai kivespussien vetämisestä kireälle sekä kivesten puristelusta.

Toimintaa yleensä jatketaan, kunnes kiihottumisen huippu (ns. orgasmi) saavutetaan. Kiihottumisen huipussa (orgasmissa) sukukypsillä miehillä purkautuu siittimen päästä vaaleaa siemennestettä.

Kiihottumisen huippuun (orgasmiin) liittyy voimakas, miellyttävä tunne. Monet miehet pitävät siemennesteen purkautumisen aiheuttamasta tunteesta. Itsetyydytyksessä voidaan käyttää myös seksivälineitä lisäämässä mielihyvän tunnetta.

Eturauhasen tulehduksen ehkäisyssä ja hoidossa säännöllinen itsetyydystys (masturbointi) on jopa suositeltavaa. Graham Gilesin johtama australialainen tutkimusryhmä julkisti 16. heinäkuuta 2003 lääketieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan jatkuva itsetyydytys (masturbointi) vähentää eturauhassyövän riskiä.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla ollut virtsatietulehduksia?
  2. Jos on, miten niitä on hoidettu?
  3. Voiko virtsatietulehdus tarttua sukupuoliyhdynnässä?

Naisten itsetyydytys



Naisen itsetyydytys sormilla.

Naiset pitävät usein häpyhuulten ja häpykielen (klitoriksen) pään hyväilystä. Klitoriksen pää on elimistön herkin paikka, sillä siinä on tuhansia hermopäätteitä.



1. Häpykielen esinahka.
2. Häpykieli.
3. Pienet häpyhuulet.
4. Emättimen eteinen.
5. Isot häpyhuulet.

(Lähde: Wikipedia)

Emättimeen voidaan työntää sormia ja kiihottaa G-pistettä ja emättimen aukkoa. G-piste on emättimen etupuolella, noin 4 senttimetrin syvyydessä oleva kohta, joka on erityisen herkkä.

Peräaukon seutua voidaan myös hyväillä, samoin rintoja. Jotkut naiset pitävät hävyn hieromisesta suihkulla.



Hieromasauvan käyttö

Seksivälineitä, kuten hieromasauvoja käytetään yleisesti.

Itsetyydytystä jatketaan yleensä kiihottumisen huippuun (orgasmiin) asti niiden naisten kohdalla, jotka saavat kiihottumisen huippuja (orgasmeja)

Kiihottumisen huippu (orgasmi) on naisilla samankaltainen tuntemus kuin miehillä. Joidenkin naisten virtsaputkesta tulee kiihottumisen huipussa nestettä, joka ei kuitenkaan ole virtsaa.

Normaalisti häpy ja emätin kostuvat kiihottumisen vuoksi.

Tehtäviä

  • Millä tavalla miehen ja naisen orgasmi eroavat toisistaan?

Yhdyntäsiveyttä



On väärin antaa siemensyöksyn tulla ennen kuin nainen on saanut saanut kiihottuman huipun (ns. orgasmin) tai ilmoittanut, että jo riittää.

Siemensyöksyn pidättämistä mies voi harjoitella etukäteen itsetyydytyksen avulla. Jokainen mies oppii pidättämään siemensyöksyä.

Jos nainen saa yhdynnän huipun (orgasmin) itsetyydytyksellä, hän todennäköisesti saa sen myös sukupuoliyhdynnässä.

Koska miehen ei ole välttämättä helppoa tunnistaa naisen yhdynnän huippua (ns. orgasmia), kannattaa sopia etukäteen, että nainen ilmoittaa omasta kiihottumisen huipustaan (nainen sanoo esimerkiksi "laske" tai "saat lopettaa").



Jos haluat tulla raskaaksi, siemennesteen on annettava mennä emättimeen. Jotta siemenneste olisi riittävän vahvaa, saman miehen ei pidä harjoittaa yhdyntää aivan joka päivä.

Yhdynnässä saadussa siemensyöksyssä siemenneste purkautuu emättimeen, jolloin siittiöillä on kohdunkaulan kautta pääsy kohtuun ja munanjohtimiin, irronneen munasolun luokse, mikä mahdollistaa hedelmöittymisen ja raskauden.

Ehkäisyn avulla voidaan harjoittaa yhdyntää siten, ettei raskaaksi tuleminen ole todennäköistä.

Peräaukkoon suoritettua yhdyntää kutsutaan anaaliyhdynnäksi. Se vaatii usein liukastusvoidetta.

Sukupuoliyhdynnän huipentuma on useimmille ihmisille suuri nautinto, mutta ihminen kokee mielihyvää vielä pitkään sukupuoliyhdynnän jälkeen.

Yhdynnän huipentuma vapauttaa endorfiineja (opiaatteihin kuuluvia aineita), jotka aiheuttavat mielihyvää. Samaa mielihyvän tunnetta voi saada esimerkiksi liikunnasta.

Tehtäviä

  1. Jos olet mies, oletko harjoitellut siemensyöksyn pidättämistä?
  2. Jos olet nainen, vaaditko kumppaniltasi, että hän jatkaa yhdyntää kunnes olet saanut orgasmin?
  3. Jos olet mies, onko sinulla siittimen jäykistymisvaikeuksia?
  4. Jos olet nainen, onko sinulla vaikeuksia saada orgasmi?

Yhdynnän esileikit



Meidän maassamme on tapana, että yhdyntää edeltävät esileikit, esimerkiksi mies hyväilee naisen rintoja ja emättimen suulla olevia häpyhuulia ja kltoris -nipukkaa.

Myös nainen voi kiihottaa itseään hyväilemällä näitä paikkoja. Nainen voi auttaa miestä siittimen jäykistymisessä hyväilemällä miehen siitintä.

Uusimpien tutkimusten mukaan esileikit ovat hyödyllisiä siinä suhteessa, että miehen siitin jäykistyy ja naisen emätin kostuu.

Vanha käsitys siitä, että esileikit auttaisivat naista saamaan yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin), pidä paikkaansa.

Tärkein naisen yhdynnän huipentumaa auttava toimenpide on riittävän pitkä yhdyntä.

Silloin, kun nainen haluaa seksiä oikein kovasti, hän saattaa saada yhdynnän huipentuman myös esileikeissä.

Tehtäviä

  1. Mitkä yhdynnän esileikit saattavat edistää aivan tavallisten sairauksien leviämistä?
  2. Pitääkö kädet pestä ennen sukupuoliyhdyntää?
  3. Pitääkö sukupuolielimet puhdistaa ennen yhdyntää ja sen jälkeen?

Supupuolielinten koot



Kaikki naiset eivät anna työntää suurta penistä peräaukkoon. Se voi tehdä kipeää jopa hyvän voiteen kanssa.


Myös siittimen pituudella ja paksuudella on merkitystä. Pitkä siitin ulottuu helpommin emättimen pohjaan ja auttaa naista saamaan yhdynnän huipentuman (ns. orgasmin).

Paksu siitin hankaa klitorista ja häpyhuulia tehokkaasti ja auttaa naista saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin).

Koska siittimiä ja emättimiä on erikokoisia, jokaiselle löytyy se oikea, joka auttaa molemmat saavuttamaan yhdynnän huipun (ns. orgasmin eli orkun).

Tehtäviä

  1. Jos olet nainen, haaveiletko miehestä, jolla on suuri siitin?
  2. Jos olet mies, haaveiletko naisesta, jolla on tiukka emätin?
  3. Mistä voi tietää, että tulevalla kumppanilla on oikean kokoinen sukupuolielin?

Useita yhdynnän huippuja



Kun yhdynnän suorittaa neljän seinä sisällä voi vapaasti kiljua saadessaan orgasmin.

Varsinkin nuoret ihmiset voivat saavuttaa saman yhdynnän aikana useita huippuja. Useimmiten useita huippuja saa nainen, koska useimpien miesten siitin veltostuu siemensyöksyn jälkeen. Kuitenkin myös miehen on syytä yrittää jatkaa yhdyntää naisen suostumuksella vielä siemensyöksyn jälkeen.

Tehtäviä

  • Olet kenties kuullut ihmisten puhuvan siitä, kuinka monta orgasmia he saivat samalla kerralla? Kannattako yrittää noudattaa näitä huhupuheita omassa elämässä?

Seksi ei aina liity sukupuoliyhdyntään

Seksuaalisuus on mielihyvän kokemista. Sitä tuovat läheisyys, yhdessäolo, hellyys ja hyvän olon tuottaminen itselle ja toiselle.

Se on kokonaisuus, johon kuuluvat ajatustunteet (emootiot), vastuu ja ruumiillinen nautinto.

Yhdyntä ei aina liity seksiin. Seksiin kannattaa ryhtyä vasta sitten, kun itse kokee olevansa siihen valmis, ei muiden painostuksesta tai luulosta, että kaikki muutkin.



Seksiä voi harrastaa, vaikka ei olisi rakastunut.

Jokainen päättää itse - kuka, miten ja milloin omaan kehoon saa koskettaa.

Tehtäviä

  • Mitä mieltä olet siitä, että kumppani yrittää pakottaa seksiin?

Seurustelu



Tytön ensimmäisessä yhdynnässä puhkeaa immenkalvo ja silloin voi tulla hieman verta.

Seurusteluaika on tutustumista omiin ja toisen tunteisiin ja vasteisiin. Se on ihastumista, rakastumista, mutta myös usein pettymistä.

Seurustella voi minkä ikäisenä tahansa. Joskus ihastuksesta on vaikea kertoa tai seurustelukumppania ei tunnu löytyvän. Kuitenkaan n. 75 % peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ei vielä seurustele.



Kiireetön seksi on parasta.

Ihminen on sukupuolinen olento koko elämänsä ajan. Murrosiässä hormonitoiminnan herääminen vaikuttaa kehoon ja mieleen.

Seksuaaliset ajatukset ja tunteet alkavat korostua aiheuttaen hämmennystä. Vähitellen käsitys omasta itsestä ja omasta seksuaalisuudesta muodostuu. Omaan kehoon tutustuminen auttaa löytämään omaa seksuaalisuutta. Jokainen etenee omaa tahtiansa.

Seksi ei kuulu itsestään selvänä asiana seurusteluun. Elämässä sattuu ja tapahtuu. Kukaan meistä ei välty mokilta tai pettymyksiltä. Niistä voi kuitenkin oppia, ne voi antaa itselleen anteeksi.

Tehtäviä

  • Millaista on järkevä sukupuolirakkaus?

Seksiin kuuluu ehkäisy

Yleisohje



Laita kondomi näin päin siittimen yläpäähän, niin että se rullautuu mukavasti siittimen päälle.

Nuorille ehdottomasti paras ehkäisytapa on kondomi, joka suojaa sekä raskaudelta että sukupuolitaudeilta.



Kondomin asettaminen.

Kondomin käyttö-ohjeen löydät napauttamalla tästä

Sitä kannattaa käyttää, vaikka tyttö käyttäisikin ehkäisypillereitä.

Kondomi työnnetään miehen siittimen päälle ennen siittimen työntämistä emättimeen. Siemenneste jää siemensyöksyssä kondomiin.

Kondomi suojaa myös sukupuolitaudeilta, joista pahin lienee AIDS.



Jos ehkäisy unohtui. vedä siitin ulos juuri ennen siemensyöksyä ja anna siemennesteen tulla vaikka naisesi vatsalle.

Jos sukupuoliyhdyntä on aloitettu eikä parilla ole mitään ehkäisyä, raskauden todennäköisyyttä voi huomattavasti alentaa, jos mies vetää siittimensä ulos emättimestä juuri ennen siemensyöksyä (ns. keskeytetty yhdyntä, molemmat voivat saavuttaa tästä huolimatta kiihottumisen huipun). Myös tämän jokainen mies oppii tekemään.



Jos siemensyöksy on jo mennyt emättimeen, siemennestettä voi poistaa emätintä huuhtomalla. Tällöin on varminta hakea mahdollisimman pian apteekista jälkiehkäisytabletteja, jotka ehkäisevät mahdollisen raskauden alkamisen (katumuspilleri, niitä saa apteekista ilman reseptiä).

Tehtäviä

  1. Jos olet mies, onko sinulla mukana kondomeja?
  2. Jos olet nainen, onko sinulla mukana kondomeja?
  3. Miksi kondomeja tarvitaan, vaikka käyttäisi ehkäisytabletteja?

Raskauden todennäköisyys



Jos haluat tulla raskaaksi, anna siemennesteen mennää emättimeen.

Raskauden todennäköisyys on suurin kuukautiskierron keskivaiheessa eli noin kahden viikon päästä kuukautisten alkamisesta. Varsin monet naiset haluavat sukupuoliyhdyntää juuri silloin, kun raskaaksi tulemisen todennäköisyys on suurin.

Raskauden todennäköisyys on pienimmillään viikkoa ennen kuukautisten alkamista ja viikon kuukautisten alkamisen jälkeen.

Kuukautiset eivät ole mikään este sukupuoliyhdynnän harjoittamiselle.

Ehkäysykeinona yhdynnän rajoittaminen kahteen viikkoon kuukaudesta ei ole mitenkään luotettava, vaan raskaus voi alkaa myös "varmoina päivinä".

Nykyaikaiset ehkäisykeinot



Naisten kondomi. Alaosan rengas työnnetään emättimeen ja ylempi rengas jää ulos.



Naisen kondomi asetetaan paikalleen siten. että toinen rengas menee emättimen siään ja toinen jää ulkopuolelle.

Seuraavassa on esitetty nykyisin käytössä olevia ehkäisymenetelmiä, joista suurin osa on otettu käyttöön vasta teollistumisen jälkeen. Ainoat ehkäisymenetelmät, joka suojaavat sukupuolitaudeilta ovat kondomi ja naisten kondomi eli femidomi.

Hormonaaliset ehkäisimet

Kemialliset ehkäisimet

Mekaaniset ehkäisimet

Muita ehkäisymenetelmiä

Luota itseesi



Näytelty joukkoraiskaus.

Omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin kannattaa luottaa ja edetä sen mukaan kuin itsestä tuntuu - omaan tahtiin, mitään kiirettä ei ole.

Sinua ei koskaan saa painostaa tai pakottaa mihinkään, mitä et halua. Jos sinulle on tapahtunut jotain ikävää, väkivaltaista tai olet vaikeassa tilanteessa, kerro siitä heti luotettavalle aikuiselle henkilölle.

Tarvittaessa hakeudu terveydenhoitajan luo tai omaan terveyskeskukseen.

Tervettä järkeä on

  1. käyttää omaa harkintaa,
  2. suunnitella asioita etukäteen,
  3. kertoa vanhemmille ja suunnitella missä liikkuu, miten ja kenen kanssa,
  4. olla käyttämättä päihteitä ja
  5. pitää avaimet, kännykkä ja vähän rahaa mukanaan kotimatkaa varten.

Pilkettä silmäkulmaan

Seksuaalisuus on hauskuutta, iloa ja pilkettä silmäkulmassa.

Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista voit halutessasi keskustella mm. kavereiden, kouluterveydenhoitajan tai muiden aikuisten kanssa.

Asiallista tietoa löytyy myös lehtisistä, kirjoista ja netistä

www.seksuaaliterveys.org/




Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet - omana itsenäsi!

Tehtäviä

  1. Mitä harkitsematon yhdyntä voi aiheuttaa?
  2. Miten sukupuolitaudeilta suojaudutaan?
  3. Mikä on sukupuoliyhdynnän laillinen ikäraja?
  4. Millaisia riippuvuuksia sukupuolielämään liittyy?
  5. Voiko seurustelu häiritä koulunkäyntiä? Miten?

Kestääkö seksikemia

Italialaisten tutkijoiden mukaan ne muutokset kehon kemiassa, jotka saavat ihmiset kokemaan uudet sukupuolikumppanit seksuaalisesti haluttavina, kestävät parhaimmillaan kaksi vuotta.



Avioseksiä kannattaa harrastaa, vaikka se ei aina maistuisikaan.

Kahden vuoden jälkeen siirrytään viimeistään vakiintuneeseen suhteeseen, ja toiset hormonit alkavat hallita.

Neutrofinihormoneja erottuu suurempia määriä suhteen alkuvaiheessa. Siinä vaiheessa myös naisten testosteronin (miessukupuolihormonin) määrä on lisääntynyt ja miesten vähentynyt.

Tilanne muuttuu, kun suhde on kestänyt vuodesta kahteen, sen jälkeen hallitsevaksi hormoniksi nousee oksitosiini, niin kutsuttu “hellimishormoni”.

Oksitosiini on hormoni, jota erittyy aivolisäkkeen takalohkosta äidin synnyttäessä. Se saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitorauhasia ympäröivät pienet lihakset. Oksitosiinia erittyy myös mm. seksuaalisen mielihyvän yhteydessä

Muutamat tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset saattavat tuntea tarvetta hormonilääkkeisiin, jotta voisivat uudelleen kokea tuon alkuperäisen rakastumisen huuman. (Lähde: BBC News 1.2.2006)


Jopa 75 -vuotiaat harrastavat seksiä.

Kommentti: Tuon ei tarvitse olla totta. Aivot ovat ihmisen tärkein sukupuolielin. Jos aivot saavat jatkuvasti viestiä siitä, että partneri on haluttava, kyllä sen hormonitkin uskovat. Ja aivoillehan, siis alitajunnalleen, voi viestittää mitä tahtoo. Intohimon säilymiseen parisuhteessa ei tarvita hormonipillereitä, vaan välittämistä, viitseliäisyyttä ja mielikuvitusta.

Auttavatko erikoiset yhdyntäasennot

Silloin, kun seksi ei maistu parille, lääkäri saattaa suositella erilaisia yhdyntäasentoja. Näistä asennoista on tehty kirjoja ja tietoa saa myös Internetistä.

Jotkut naiset nauttivat esimerkiksi siitä, että nainen on yhdynnässä päällimmäisenä tai siitä, että mies työntää siittimen emättimeen takakautta naisen olessa sängyssä vatsallaan.



Monet naiset haluavat myös yhdyntää peräaukkoon. Sitä on syytä harjoittaa ennen kuin saa peräpukamia.

Erikoisten asentojen vaarana on, että mies saa siemensyöksyn liian aikaisin.

Sen jälkeen, kun nainen on saavuttanut koohottumisen huipun (orgasmin) ja mies on onnistunut pidättämään omaa siemensyöksyään, voi harjoitella uusia asentoja.

Joitakin pareja kiihottaa myös se, että toinen tai molemmat kiljahtelevat mielihyvästä.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa miten yleisiä avioerot ovat Suomessa.
  2. Tutkikaa avioliittojen pituuksien jakaumaa Suomessa?
  3. Verratkaa Suomen avioerojen yleisyyttä muiden maiden avioerojen yleisyyteen.
  4. Pohtikaa avioerojen syitä Suomessa.
  5. Aiotko joskus solmia avioliiton?
  6. Aiotko joskus hankkia lapsia?
  7. Miten voit vaikuttaa parhaiten ihmissuhteisiisi?

Jo ei seiso tai luista



Siittimen vois saada jäykistumään siten, että nainen nuolee sitä.

Siittimen jäykistuminen eli "seisominen" ei aina
onnistu. Eniten vaikeuksia on vanhoilla miehillä, mutta niitä voi tulla kenellelle tahansa.

Jos poikaystäväsi "runkkaa" penistään, sinun ei kannata loukkaantua, sillä silloin saat emättimeesi kovettuneen siittimen.

Jos poikaystäväsi työntää emättimeesi siittimen, joka ei ole vielä kovettunut, älä loukkaannu, sillä usein siitin kovettuu sen jälkeen, kun se on varovasti työnnetty valmiiksi liukkaaseen emättimeen.



Jos ei ole tarvetta käyttää kondomia, tällä luistaa aina. Ainetta myydään apteekeissa.

Jos emättimen liukkaus on huono, kannattaa käyttää liukuvoiteita ja myös intiimihygieniaan tarkoitetut suihkeet ovat hyviä. Viimeksi mainitut saattavat heikentää  kondomia.

Tavallinen oliiviöljy käy, jos ei ole muuta saatavilla.

Lääkäriltä voi saada resptin suun kautta syötävään lääkkeeseen, joka saa melkein kenen tahansa siittimen seisomaan.



Kaksi tunnetuinta ovat Cialis ja Viagra.

Jos haluaa nopean erektion, joka kestää esimerkiksi koko viikonlopun, kannattaa valita Cialis, jos haluaa hyvää yhden kerran erektiota, Viagra autaa joitain.

Jos yllä olevista neuvoista ei ole apua, lääkäri voi neuvoa muita keinoja.



Tämä ei ole spermaa vaan voidetta.

Tehtäviä

  1. Milloin siittimesi alkaa seista?
  2. Milloin emättimesi alkaa liukastua?
  3. Miten voit auttaa asiaa, jos sinulla on ongelmia?

Feminismi

Feminismin muodot



Mitä sukupuolta yllä kuvattu ihminen on?

Feminismi eli naisliike tai naisasialiike on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliasenteiden muuttamiseen tähtäävä liike

Feminismi käsittää suuren joukon erilaisia ajattelutapoja niin, että usein on tapana puhua feminismin sijaan feminismeistä. Feminismien historiasta voidaan erottaa tiettyjä pääsuuntauksia.

1.Liberaalifeminismi (tai tasa-arvofeminismi) syntyi 1800-luvulla. Sen pyrkimyksenä oli vapauttaa naiset miesten holhouksesta ja saada naisille täydet kansalaisoikeudet. Liberaalifeminismi perustuu valistusajatteluun, ja sen mukaan naiselle kuuluvat samat oikeudet kuin miehelle, koska myös nainen on ihminen. Erästä liberaalifeminismin nykyisiä muotoja edustaa individuaalifeminismi (individual = yksilö).
2.Radikaalifeminismi sai alkunsa 1960-luvun Yhdysvalloissa ja jatkui voimakkaana liikkeenä pitkälle 1970-luvulle. Radikaalifeminismin mukaan naiserityisyydessä on voimavara. Se korosti naisten kokemusten tärkeyttä ja vaati tasa-arvoa myös yksityisen piiriin. Radikaalifeministit puuttuivat muun muassa raiskauksiin ja sukupuoliseen häirintään, naisten sukupuolisiin oikeuksiin sekä raskauden keskeyttämiseen (aborttiin).

3. Postmoderni feminismi sai alkunsa 1980-luvulla. Sen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä yhtenäisestä koulukunnasta vaan hajaantuneesta ilmiöstä, jonka alle kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja. Postmoderneilla feministeillä on yhteistä käsitys kielellisesti jäsentyneestä todellisuudesta, jossa sukupuolta ja sukupuolisuutta tuotetaan ja uusinnetaan kielen ja toiminnan kautta. Postmoderni feminismi korostaa naisten välistä erilaisuutta yhden naiseuden sijaan ja kiinnittää huomiota sellaisiin eroa luoviin tekijöihin kuin sukupuolisuus ja kansallisuus.
Muita feminismin suuntauksia ovat muun muassa
4. palloistumisen vaikutuksia korostava postkolonialistinen feminismi
(postkolonialistinen = siirtomaavallan jälkeinen),
5. heteronormatiivisuuden
(heteronormatiivisuus tarkoittaa oletusta kahdesta luonnollisesta sukupuolesta, joka otetaan havainnon lähtökohdaksi)
kyseenalaistava queer-feminismi
(queer tarkoittaa englannin kielessä omituista, kummallista tai huonovointista. Sillä viitataan erityisesti miespuolisiin homoseksuaaleihinl

herma

ja henkilöihin, joiden sukupuolta ja seksuaalisuutta ei voida määritellä tai jotka eivät itse sitä halua tehdä),
6. naisten kaksinkertaista (luokka-asemasta ja sukupuolesta johtuvaa) sortoa ja uusintavaa työtä korostava marxilainen feminismi,
7. naisten luontosuhdetta korostava ekofeminismi,

kyborg
8. teknologiaa korostava ja erilaisia kaksijakoisuuksia ylittävä kyberfeminismi (eli kyborgi-feminismi) sekä
9. anarkofeminismi.

Liberaalifeminismi



Liberaalifeminismi eli tasa-arvofeminismi on valistusajan Euroopassa syntynyt aate, jonka pyrkimyksenä on taata naisille samat oikeudet kuin miehille. Ajattelun perustana on valistuksen järkeen perustuva ihmiskäsitys. Järki tekee naisista ihmisiä, ja näin ollen naisille kuuluivat samat mahdollisuudet kuin miehille. Tunnetuinpia liberaalifeministisiä ajattelijoita olivat Mary Wollstonecraft ja John Stuart Mill.

Liberaalifeministisen käsityksen mukaan sukupuolet ovat perustavan laatuisesti samankaltaisia ollessaan ihmisiä ja näin järjellisiä olentoja. Samaan aikaan sukupuolet on kuitenkin usein nähty taipumuksiltaan erilaisina niin, että naiset ja miehet sopeutuvat luonnostaan paremmin erityyppisiin tehtäviin.

1800-luvulla syntyi liberaalifeministinen naisasialiike, ensimmäisen aallon feministien liike, jonka tavoitteena oli tehdä naisista täysvaltaisia kansalaisia. Pyrkimyksiin kuuluivat mm. äänioikeuden saavuttaminen ja opiskelun turvaaminen jokaiselle naiselle.



Vastanaineet.

Aate pyrki muokkaamaan myös voimassa olevaa avioliittolakia, jonka mukaan avioitunut nainen oli velvollinen noudattamaan aviomiehensä tahtoa. Liikkeellä oli yhteyksiä rauhan- ja raittiusliikkeisiin, ja se otti aktiivisesti kantaa ns. siveyskysymyksiin, kuten seksin myyntiin (prostituutioon).

Liike oli alkujaan keski- ja yläluokan liike, eikä se vastannut työväen tarpeisiin. Työläisnaiset järjestäytyivätkin työväenpuolueiden alaisuudessa.

Arvostelua liberaalifeministiselle ajattelulle on esitetty epätietellisyydestä ja siitä, että se ei tuo esiin tai huomaa sukupuolten välisiä valtasuhteita. Myös sitä on arvosteltu, että (miehiset) arvot ovat vallitseva ja oikea tapa elää elämäänsä, eli naisten tulisi 'vaillisina' pyrkiä pääsemään samalle tasolle miesten kanssa.

Tämän vastakohtana on korostaa samanarvoisuutta: olemme erilaisia, emme huonompia, vaan samanarvoisia. Kummankaan arvot eivät siis ole tämän mukaan ainoa ja oikea tapa hahmottaa maailmaa.

Tehtäviä

  • Missä asioissa naiset ja miehet ovat oikeasti erilaisia?

Radikaalifeminismi



Radikaalifeministien mukaan naisten sorron pohjimmainen aiheuttaja on miesvaltainen sukupuolijärjestelmä. Radikaalifeministinen ajattelu syntyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa.

Radikaalifeministeiltä on peräisin tunnettu iskulause "Henkilökohtainen on poliittista".

Alison Jaggar ja Paula Rothberg tiivistävät radikaalifeminismin lähtöolettamukset seuraavasti:

  • Naiset ovat historiallisesti ensimmäinen sorrettu ryhmä.
  • Naisten sorto on kaikkein laajimmalle levinnyt sorron muoto, ja sitä esiintyy käytännössä kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa.
  • Naisten sorto on kaikkein syvimmälle juurtunut sorron muoto, ja näin ollen se on myös vaikein hävittää. Sitä ei voida poistaa muilla yhteiskunnallisilla muutoksilla, kuten lakkauttamalla luokkayhteiskunta.
  • Naisten sorto tuottaa eniten kärsimystä uhreilleen niin laadullisesti kuin määrällisesti, mutta kärsimys voi usein jäädä huomaamatta sekä uhrilta että sortajalta seksististen ennakkoasenteiden vuoksi.
  • Naisten sorto tarjoaa käsitteellisen mallin kaikkien muiden sorron muotojen ymmärtämiseen.
Vaikka radikaalifeministejä yhdistää käsitys sukupuolijärjestelmästä laajimpana ja pahimpana sorron muotona, heidän käsityksensä siitä, miten se voidaan murtaa poikkeavat toisistaan.



Lesboudessa ei ole mitään pahaa.

Ajattelijat voidaan jakaa karkeasti kahtia radikaali-liberaalifeministeihin ja radikaali-kulttuurifeministeihin sen mukaan, mitkä ovat heidän käsityksensä seksuaalisuudesta, äitiydestä, naisten välisestä seksistä (lesboudesta) ja sukupuoliyhdyntää esittävistä elokovista ja kuvista (pornografiasta).

Tehtäviä

  1. Vaikeuttaako lesbous Suomessa naisen uraa?
  2. Mitä koulusi sukupuolivalistustunneilla sanottiin lesboudesta?
  3. Onko naisten sorto perisynnin syytä?

Postmoderni feminismi

Postmoderni feminismi sai alkunsa 1980-luvulla. Sen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä yhtenäisestä koulukunnasta vaan hajaantuneesta ilmiöstä, jonka alle kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja.

Postmoderneilla feministeillä on yhteistä käsitys kielellisesti jäsentyneestä todellisuudesta, jossa sukupuolta ja seksuaalisuutta tuotetaan ja uusinnetaan kielen ja toiminnan kautta.



Postmoderni feminismi korostaa naisten välistä erilaisuutta yhden naiseuden sijaan ja kiinnittää huomiota sellaisiin eroa luoviin tekijöihin kuin seksuaalisuus ja kansallisuus.

Tehtäviä

  • Tutkikaa, valitseeko koulusssanne sukupuolten tasa-arvo. Jos ei vallitse, mistä se johtuu?
  • Onko yllä oleva alstonkuva mielestäsi pornoa?
  • Onko sukupuolisuus yhtä tabu?

Judith Butler




Judith Butler.

Judith Butler
(s. 24. helmikuuta 1956) on yhdysvaltalainen feminismin teoreetikko. Butlerin kuuluisin väite on, että sukupuoli ei ole olemista vaan tekemistä. Sitä tuotetaan yhteisöllisissä käytännöissä,  ja laitoksissa tiettyjä sääntöjä ja arvoja toistamalla.

Butler on kertonut olevansa lesbo ja feministi; hänen avoimuuttaan seksuaalisuudestaan voidaan pitää myös poliittisena valintana.

Butler ei aseta naiseutta lähtökohdakseen, vaan hän kysyy, miten sukupuoli asiana on rakentunut näyttämään niin itsestään selvältä ja miten tätä itsestäänselvyyttä pidetään yllä. Näin Butler otti myös eroa feministeihin, jotka korostavat erityistä naiseuden kokemusta poliittisen toiminnan.

Tehtäviä

  • Oletko kuullut puhuttavan Judith Butlerista?
  • Vieläkö Suomessa syrjitään lesboja?

Identiteetti, identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

Identiteetti



Identiteetti  on samaistuminen, esimerkiksi ihmisen tai yhteisön käsitys omasta merkityksestään ja tehtävästään

Kahdessa eri yhteydessä esiintyvien olioiden sanotaan olevan identtiset (lat. idem, sama), jos ne oikeastaan ovat yksi ja sama olio.

Mutkikkaamman määritelmän mukaan identiteetti tarkoittaa suhdetta, joka jokaisella oliolla on vain itseensä.

Monesti identiteetillä tarkoitetaan myös laadullisempaa kuvausta siitä, mikä kyseinen olio on. Esimerkiksi ihmisyksilön identiteetti määritellään vastaamalla kysymykseen "kuka hän on".

Toiseus

Toiseus on yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa käytetty käsite, jolla viitataan "toisten" pois lukemiseen yhteiskunnasta tai yhteisöstä. Toiseutta pohdiskellaan  jatkuvasti esimerkiksi naistutkimuksen, antropologian ja sosiologian piirissä.

Yhteiskuntatieteissä toiseudella tarkoitetaan ryhmien välistä suhdetta, jossa sisäryhmän, ”itsen”, identiteettiä vahvistetaan suhteessa johonkin ”toiseen”, joka mielletään ulkopuoliseksi. Tyypillisesti toiseen heijastetaan ei-toivottuja ja huonoiksi miellettyjä ominaisuuksia.


Simone de Beauvoir (1908 –  1986).

Filosofi Simone de Beauvoir käytti termiä sukupuoleen liitettynä ja analysoi naista yhteiskuntamme toisena, eräänlaisena epähenkilönä tai puolivaltaisena jäsenenä.

Toiseus hahmotetaan usein erilaisten vallan ja hallinnan rakenteiden kautta. Esimerkiksi nainen on voitu käsittää miehen toisena tai afrikkalainen on mielletty eurooppalaisen toiseksi. Toinen on mikä tahansa, joka ei ole itse.

Naisesta Beauvoir käyttää nimitystä toinen sukupuoli.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että suuryritysten johtajat ovat melkein kaikki miehiä?

Sosiaalinen vieraantuminen



Yhteisöllinen vieraantuminen tai alienaatio on sosiologinen käsite, joka kuvaa sitä, miten yksilö vieraantuu yhteisöstään, muista ihmisistä ja inhimillisen toiminnan todellisesta luonteesta.

Yhteiskunta syynä

Pitkin 1900-lukua laajeni käsitys siitä, että yhteiskunnan erillistyminen johtaa siihen, että ihmisillä on pinnallisemmat suhteet toisiin ihmisiin.

Perinteisisissä - teollistumisen ja siirtomaavallan aikaa edeltävissä yhteisöissä on ajateltu olleen syvempiä suhteita ihmisten välillä. Tämän ajatellaan johtavan vaikeuksiin havaita tai hyväksyä toisten ihmisten piirteitä. Jälkimmäisessä tapauksessa yksilö on kautta aikojen tavalla tai toisella osittain tai kokonaan suljettu yhteisön ulkopuolelle.

Karl Marx vieraantumisesta

Vieraantumisen ajatellaan usein johtavan väärään tietoisuuteen, jossa henkilö ei kykene havaitsemaan toimintaansa vaikuttavia tekijöitä ja toimintansa seurauksia suhteessa muihin. Marxin mukaan köyhälistö kuten myös kapitalistit vieraantuvat kapitalismissa tavarafetissismin takia.

Ongelma

Vieraantumista pidetään usein hyvin ei-toivottavana ilmiönä, koska se luo uhan yhteiskunnan valtarakenteille ja toisaalta uhan ja usein tuhon vieraantuville ihmisille. Esimerkiksi Suomessa yksinäisten miesten odotettavissa oleva elinikä on paljon alempi kuin perheellisten miesten.



Ilkka Taipale.

Yksinäisten miesten asiaa on Suomessa ajanut 1980-luvulta lähtien mm. Ilkka Taipale.

Köyhät kuriin

Poliittinen oikeisto on kohdistanut eri syistä syrjäytyneisiin ihmisiin mm. seuraavia toimenpiteitä:
Ratkaisuina on kokeiltu kuria ja rangaistuksia (esim. vankeutta irtolaisuudesta tai alkoholismista esim. rattijuoppoustuomioiden kautta),

tukityöllistämistä (mm. 1930-luvun tie-, pato-, lentokenttä-, suon kuivaus jne. urakat Yhdysvalloissa, Italiassa, Saksassa, Suomessa),

minimipalkkojen ja sosiaaliturvan alentamista (esim. monetarismi Chilen sotilasjuntan aikana ja siitä jalostettu reaganismi ja thatcherismi 1970-luvun lopulta lähtien länsimaissa),

apuorganisaatioita (Pelastusarmeija, AA jne.).

Tehtäviä

  • Miten poistaisit suomalaisten vieraantumista?
  • Kannatatko yllä lueteltuja menetelmiä köyhien krissa pitämiseksi?

Sartre




Jean-Paul Sartre (1905 – 1980).

Jean-Paul Sartre
on kuvannut vierautta, erillisyyttä kirjoissaan ja esim. "No Exit"-näytelmässään. Asiaa kirjallisesti käsitelleisiin kuuluu mm. Albert Camus (esim. Sivullinen).

Sosiologi André Gorz on ehdottanut mm. tämän ongelman lievittämiseen peruspalkkaa.
Suomessa Osmo Soininvaara ajoi samaa linjaa 1990-luvulla. Tosin Soininvaara ehdotti niin pientä peruspalkkaa, että sillä ei tulisi toimeen.
Sosiologi Theodor Adorno on myös käsittellyt asiaa.

Tehtäviä

  1. Oletko ollut vieraantunut?
  2. Tunnetko jonkun vieraantuneen?
  3. Mitä tarkoittaa fetissi?

Kriittinen teoria

Kriittisellä teorialla tarkoitetaan monitieteellistä yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimusta ja kritiikkiä. Käsitteellä on sosiologinen ja kirjallisuuskriittinen merkitys, joista molemmilla on oma alkuperänsä ja historiansa. Tämän seurauksena kriittinen teoria on sateenvarjokäsite, joka pitää sisällään kaikki kritiikkiin perustuvat teoriat.

Yhteiskuntatieteissä kriittisellä teorialla tarkoitetaan Frankfurtissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntynyttä uusmarxilaista teoriasuuntausta. Sen keskeisiä edeltäjiä olivat G. W. F. Hegel ja Karl Marx.

Suuntaus tunnetaan myös Frankfurtin koulukunnan nimellä.


Max Horkheimer (1895 – 1973).

Ilmaisu kriittinen teoria (saks. Kritische Theorie) on peräisin Max Horkheimerin ohjelmajulistuksenomaisen artikkelin Traditionelle und kritische Theorie (1937) otsikosta. Horkheimer tarkoitti kriittisellä teorialla yhteiskuntakäsitystä, joka arvostelee ja pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa kokonaisuutena.

Näin se on vastakkainen perinteiselle yhteiskuntakäsitykselle, joka pyrki ainoastaan ymmärtämään tai selittämään yhteiskuntaa ja sitä kautta tukemaan vallitsevaa järjestystä. Kriittisen teorian pääteoksena pidetään Horkheimerin ja Theodor W. Adornon 1944-1947 laatimaa kirjoituskokoelmaa Valistuksen dialektiikka.

Maanpaossa Yhdysvalloissa Horkheimer ja Adorno tutkivat totalitäärisiä hallintoja. Toisen maailmansodan jälkeen Horkheimerin ja Adornon töitä alettiin kutsua Frankfurtin koulukunnaksi. Kansallissosialismin kauden jälkeen kriittinen teoria koki merkittävän nousun.


Theodor Adorno (1903 – 1969).

Monet Theodor Adornon opiskelijoista etsivät selitystä kansallissosialistisen ajan tapahtumille. Kriittinen teoria tarjosi tämän.