Filosofinen etiikka (FI2)

Lukion filosofia 2

Versio 1.0

Viimeksi päivitetty 12.1.2013

Filosofian sanasto.

Tekstin alkuun pääset napauttamalla tästä.


Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Sisällysluettelo
  1. Filosofinen etiikka (FI2)
    1. Lukion filosofia 2
  2. Opetussuunnitelma
    1. Filosofinen etiikka (FI2)
  3. Moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
  4. Millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty
    1. Miksi kutsumme tekoa oikeaksi tai vääräksi
    2. Todistelevatko professorit omia toiveitaan?
    3. Siveyskäsityksiä voidaan johdonmukaistaa
    4. Tehtäviä
    5. Mitä ovat arvot ja arvostukset
    6. Siveyskäsitteisiin liittyviä kysymyksiä
    7. Merkitys, olemassaolo ja tieto
    8. Tehtäviä
    9. Mikä on moraalinen agentti?
    10. Tehtäviä
    11. Mihin todellisuuteen arvot kuuluvat
    12. Tehtäviä
    13. Mistä arvot tulevat
    14. Tehtäviä
    15. Tunteet ja käskyt / kiellot
    16. Tehtäviä
    17. Hyvän määrittelemisestä
    18. Tehtäviä
    19. Hyvän epäsuora määrittely
    20. Tehtäviä
    21. Hyvän asteet
    22. Tehtäviä
    23. Objektiivisuus ja subjektiivisuus
  5. Siveyden epäilijät ja nihilistit
    1. Yleistä
    2. Epäiltiinpä ennenkin
    3. Niccolò di Bernardo dei Machiavelli (1469 – 1527)
    4. Tehtäviä
    5. Karl Marx (1818 –1883)
    6. Tehtäviä
    7. On syytä epäillä
    8. Tehtäviä
    9. Nihilismi, vieraantuminen ja moraali
      1. Euroopan ensimmäinen täydellinen nihilisti
      2. Miten nihilismi ilmenee?
      3. Mistä nihilismi johtuu?
      4. Mitä lauman välineenä oleminen tarkoittaa?
      5. Mikä on Nietzschen ratkaisu nihilismiin?
    10. Lisää tietoja Nietzshestä löytyy osoitteesta
  6. Siveysajattelun luonne ja sisältö
    1. Mitä siveysajattelu tutkii
    2. Tehtäviä
    3. Siveysarvot ja muut arvot
    4. Tehtäviä
    5. Itseisarvot ja välinearvot
    6. Tehtäviä
    7. Arvoarvostelmat
    8. Tehtäviä
    9. Totuusarvostelmat (propositiot)
    10. Tehtäviä
    11. Velvoitteet ja arvot
    12. Tehtäviä
    13. Siveyssääntö
    14. Tehtäviä
    15. Velvoite
    16. Tehtäviä
    17. Valtarakenteiden arvot
    18. Tehtäviä
    19. Sisäinen oivallus (intuitio)
    20. Tehtäviä
    21. Käsityksiä siitä, mikä on hyvää
    22. Tehtäviä
    23. Keiden hyväksi
    24. Tehtäviä
    25. Arvottaminen, tunne ja järki
    26. Tehtäviä
    27. Miesten siveys ja naisten siveys
    28. Tehtäviä
    29. Arvojärjestykset, teot ja säännöt
    30. Tehtäviä
  7. Arvojen esiintyminen eri valtarakenteissa
    1. Eurooppalaiset arvot
    2. Mikä tekee onnelliseksi
    3. Suomi ja Irlanti
    4. Tehtäviä
    5. Moraalifilosofia eli siveysajattelu
    6. Tehtäviä
    7. Moraaliteologia
    8. Tehtäviä
    9. Siveyssääntöjen historiaa
    10. Tehtäviä
    11. Voidaanko arvoja ja siveysväitteitä palauttaa tosiasiaväitteisiin (propositioihin)
    12. Tehtäviä
    13. Mikä on hyvää ja mikä on pahaa
    14. Tehtäviä
    15. Siveyden erityispiirteitä
    16. Sivistyssanojen "moraali" ja "etiikka" alkuperä
    17. Tehtäviä
    18. Siveyskieli ja siveysarvostelmat
    19. Tehtäviä
    20. Siveysilmaisut ilman kieltä
    21. Tehtäviä
    22. Siveyssanojen avulla voidaan hämätä
    23. Tehtäviä
  8. Siveys ja yhteiskunta
    1. Miksi ihminen ryhtyy arvostelemaan
    2. Tehtäviä
    3. Mielihyvä ja mielipaha
    4. Tehtäviä
    5. Mistä lapsi saa siveyskäsityksensä
    6. Tehtäviä
    7. Sisäistäminen, yliminä, omatunto
    8. Tehtäviä
    9. Neurofilosofian käsitys siveydestä
    10. Tehtäviä
    11. Tavat ja lait
    12. Luonnollinen kehitys (evoluutio)
    13. Tehtäviä
    14. Perityt tavat
    15. Tehtäviä
    16. Mielenlaatu ja siveys
    17. Tehtäviä
    18. Mielenlaatu ja tavat
    19. Tehtäviä
    20. Tapa, siveys ja laki
    21. Tehtäviä
  9. Siveys käyttäytymisen määrääjänä
    1. Yhteisön olemassaoloon vaikuttavat tavat
    2. Tehtäviä
    3. Myötätunto
    4. Tehtäviä
    5. Velvollisuudentunnon syitä
    6. Tehtäviä
    7. Jumalien ja esi-isien edustama siveys
    8. Tehtäviä
    9. Siveystajunnan alkumuoto
    10. Tehtäviä
  10. Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys
    1. Käsitteitä
    2. Tehtäviä
    3. Eri käsityksiä
    4. Tehtäviä
    5. Jumalanlakinen siveys
    6. Tehtäviä
    7. Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä
    8. Raiskauksen uhreja on teloitettu
    9. Tehtäviä
    10. Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa
    11. Tehtäviä
    12. Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt siveydestä
    13. Tehtäviä
    14. Pelagiuksen käsitys
    15. Tehtäviä
    16. Tuomas Akvinolainen
    17. Tehtäviä
  11. Ihmiskeskeisen siveyden historiaa
    1. Vanhimmat jumalattomat (ateistiset) liikkeet
    2. Tehtäviä
    3. Muinainen Kreikka
    4. Tehtäviä
    5. Renessanssi ja valistus
    6. Tehtäviä
    7. Ihmiskeskeisen siveyden loppu
    8. Tehtäviä
    9. Siveyden vaativuus
    10. Tehtäviä
    11. Moniehtoiset toimintamallit
    12. Tehtäviä
  12. Arvottava ja säännöttävä siveys
    1. Luokittelu
    2. Tehtäviä
    3. Aineiston rakenteesta
    4. Angostikkoboomi
    5. Tehtäviä
    6. Kaikki säännöt eivät ole siveellisiä
    7. Tehtäviä
    8. Tarvitaanko siveellisen virheajattelun historiaa
    9. Tehtäviä
    10. Tarvitaanko suurmiesten historiaa
    11. Tehtäviä
  13. Moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
  14. Yhteisöt ja siveys
    1. Keitä yhteisöön kuuluu
    2. Tehtäviä
    3. Saako yhteisöön kuuluva arvostella yhteisön arvoja
    4. Tehtäviä
  15. Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys
    1. Mitä kommunitarismi on
    2. Tehtäviä
    3. Kommunitarismissa oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua
    4. Tehtäviä
    5. Kommunitarismi kannattaa vain yhteisön sisäisiä parannuksia
    6. Tehtäviä
    7. Kommunitarismi: Ihmiset ovat läpeensä yhteisöllisiä olentoja
    8. Tehtäviä
    9. Kommunitarismi: Islamin laki on oikein muslimien joukossa
    10. Tehtäviä
    11. Kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua paikallisiin julmuuksiin
    12. Tehtäviä
    13. Kansalaisyhteiskunta
    14. Tehtäviä
    15. Arvojen erilaisuus
    16. Tehtäviä
    17. Yleisinhimilliset arvot ja siveyden suhteellisuus
    18. Tehtäviä
  16. Ehdottomat siveyssäännöt
    1. Määritelmä
    2. Tehtäviä
    3. Ehdoton siveys
    4. Tehtäviä
  17. Supernaturalistinen siveys
    1. Supernaturalistinen
    2. Midianilaisia vastaan tehty kostoretki
    3. Tehtäviä
    4. Dogmatismi (vanhoista opeista kiinni pitäminen)
    5. Tehtäviä
  18. Supernaturalistisen siveyden arvostelua
    1. Tarinat jumalista ovat lukuisia
    2. Tehtäviä
    3. Osaavatko jumalat sanoa sen, mikä on hyvää
    4. Tehtäviä
    5. Tuonpuoleinen todellisuus
    6. Tehtäviä
  19. Aristoteles
    1. Itseisarvot ja välinearvot Aristoteleellä
    2. Tehtäviä
    3. Essentialismi
    4. Tehtäviä
  20. Sosialismi ja siveys
    1. Yleistä
    2. Tehtäviä
    3. Karl Marx siveydestä
    4. Uskonto on kansan oopiumi
    5. Uskonto on poliisivoima
    6. Marxin vaikutus kommunismiin
    7. Tehtäviä
    8. Siveys sosialismin romahdettua
    9. Tehtäviä
  21. Erilaisia käsityksiä siveyden ja tunteiden suhteista
    1. Emotivismi eli tunnesiveys
    2. Tehtäviä
    3. Siveellinen todistelu mahdotonta
    4. Tehtäviä
    5. Vaarallisia seurauksia
    6. Tehtäviä
    7. Tehtäviä
    8. Looginen empirismi ja siveyssäännöt
    9. Tehtäviä
    10. Analyyttinen filosofia
    11. Tehtäviä
  22. Tunteet ja emootiot
    1. Antonio Damasion käsitys tunteista ja emootioista
      1. Tehtäviä
      2. Tehtäviä
      3. Tehtäviä
      4. Tehtäviä
      5. Tehtäviä
      6. Tehtäviä
      7. Tehtäviä
      8. Tehtäviä
  23. Albert Ellisin ja Warren Shiblesin käsitys ajatustunteista
    1. Tunne (feeling)
    2. Tehtäviä
    3. Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme
    4. Tehtäviä
    5. Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja
    6. Tehtäviä
    7. Mitä ajatustunteet ovat
    8. Esimerkki: Vihastuminen
    9. Tehtäviä
    10. Ajatus, tunne ja ajatustunne
    11. Tehtäviä
    12. Mitä ajatustunteet sisältävät
    13. Tehtäviä
    14. Ajatustunteiden tunnistaminen
    15. Tehtäviä
    16. Ajatustunteet ovat ainutkertaisia
    17. Tehtäviä
    18. Ajatustunteen osatekijöitä
    19. Tehtäviä
    20. Ajatustunteet ja järki
    21. Tehtäviä
    22. Ajatustunteiden ymmärtäminen
    23. Tehtäviä
    24. Ajatustunteet ja tilanne
    25. Tehtäviä
    26. Ajatustunteisiin vaikuttaminen
    27. Tehtäviä
  24. Tieto, ajatustunteet ja siveys
    1. Järki vai tunne vaikuttaa enemmän?
    2. Tehtäviä
    3. Yhteisölliset ajatustunteet
    4. Tehtäviä
    5. Siveysaisti
    6. Tehtäviä
    7. Pyytettömyys
    8. Tehtäviä
    9. Myötätunto
    10. Tehtäviä
    11. Sisäiset vaikuttimet
    12. Tehtäviä
    13. Edvard Westermarck
    14. Tehtäviä
    15. Thomas Hobbes
    16. Tehtäviä
    17. John Locke
    18. Tehtäviä
    19. Jeremy Bentham
    20. Tehtäviä
    21. A. J. Ayer
    22. Tehtäviä
    23. Kielenkäyttö
    24. Tehtäviä
    25. Purkaminen vai hillitseminen
    26. Tehtäviä
  25. Kolme siveyden tutkimusotetta
    1. Tutkimusotteet
    2. Kuvaileva siveys: Mitä kuvaileva siveys on
    3. Tehtäviä
    4. Kaikki mahdolliset siveydet ovat käytössä
    5. Tehtäviä
    6. Omakeskeisyys (etnosentrisyys)
    7. Tehtäviä
    8. Paikalliset julmuudet
    9. Tehtäviä
  26. Arvottava siveys (normatiivinen etiikka)
    1. Määritelmä
    2. Siveellinen ehdottomuus
    3. Uskontoihin on yleensä liitetty myös siveyssääntöjä
    4. Tehtäviä
    5. Arvottavan (normatiivisen) siveyden suuntia
    6. Tehtäviä
  27. Siveyskäsitystutkimus (metaetiikka)
    1. Mitä siveyskäsitystutkimus on
    2. Tehtäviä
    3. Tosiasialauseet ja pitämislauseet
    4. Esimerkkejä
    5. Tehtäviä
    6. Siveystutkimuksen suuntia
    7. Moraalinen kognitivismi ja non-kognitivismi
    8. Tehtäviä
    9. Arvototuussiveys (moraalinen realismi)
    10. Tehtäviä
    11. Eettinen pragmatismi
    12. Tehtäviä
  28. Moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
    1. J. L Mackien virheteoria eli erheteoria
    2. Tehtäviä
    3. Eettinen projektivismi
    4. Tehtäviä
    5. Eettinen naturalismi
    6. Tehtäviä
    7. Eettinen intuitionismi
    8. Tehtäviä
  29. Siveysasenteita
    1. Johdantoa
    2. Tehtäviä
    3. Uskonnot ja siveys
    4. Tehtäviä
    5. Uskoon perustuva siveys
    6. Tehtäviä
    7. Bertand Russell taivaan portilla
    8. Järkeä on sallittua käyttää
    9. Tehtäviä
  30. Seuraavatko siveyslauseet ihmisluonnosta ja tosiasioista
    1. Arvot ja tosiasiat
    2. Tehtäviä
    3. Avoimen kysymyksen todistus
    4. Tehtäviä
    5. Onko ihmisluonto olemassa
    6. Tehtäviä
    7. John Stuart Mill ja mitä ihmiset toivovat
    8. Tehtäviä
    9. David Hume, Immanuel Kant ja G. E. Moore Milliä vastaan
    10. Tehtäviä
  31. Ovatko arvot suhteellisia
    1. Käsitteitä
    2. Orjuus
    3. Ehdottomasti kielletyt teot
    4. Onko puolueetonta lähtökohtaa
    5. Johtaako arvojen suhteellisuus ristiriitaan
    6. Tehtäviä
  32. Klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
    1. Nyt siirrymme normatiiviseen etiikkaan
    2. Yleiset periaatteet
  33. Velvollisuusuussiveys
    1. Siveellinen toiminta
    2. Tehtäviä
    3. Käsitys, että velvollisuudet ovat riippumattomia arvoista
    4. Tehtäviä
    5. Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa
    6. Tehtäviä
    7. Ensi näkemältä –siveys
    8. Tehtäviä
    9. Kristillinen velvollisuussiveys
    10. Tehtäviä
    11. Uskontojen "oikein"
    12. Jumalien tahto
    13. Tehtäviä
    14. Jumalat voivat määrätä murhaamaan
    15. Tehtäviä
    16. Ovatko jumalat hyviä vai pahoja
    17. Tehtäviä
    18. Jos jumalia ei ole olemassa, jumalien tahdolla ei ole merkitystä
    19. Tehtäviä
    20. Uskonnolllinen elämäntapa
    21. Tehtäviä
    22. Uskonnot velvollisuussiveyden ja seuraussiveyden sekoituksina
    23. Tehtäviä
    24. Velvollisuusiveys ja politiikka
    25. Tehtäviä
    26. Puhdas velvollisuussiveys
    27. Tehtäviä
    28. Oikeutus velvollisuussiveydessä
    29. Tehtäviä
    30. Muita kuin velvollisuussiveyden käsityksiä
    31. Tehtäviä
    32. Ehdottomat velvollisuudet
    33. Tehtäviä
    34. Ehdolliset velvollisuudet
    35. Tehtäviä
    36. Yleistettävyys
    37. Tehtäviä
    38. Alan Gewirth velvollisuuksien synnystä
    39. Tehtäviä
  34. Velvollisuussiveyden arvostelua
    1. Tyhjyys
    2. Ristiriidat
    3. Pakolliset, sallitut ja kielletyt teot
    4. Myös siveettömiä periaatteita voidaan yleistää
    5. Epäuskottavuus
    6. Myötätunnon puute
    7. Tyhmyydet
    8. Velvollisuuksista ollaan erimielisiä
    9. Tehtäviä
  35. Immanuel Kantin velvollisuussiveys
    1. Hyvä tahto
    2. Tehtäviä
    3. Kantin ehdoton velvoite (kategorinen imperatiivi)
    4. Tehtäviä
    5. Tehtäviä
    6. Kantin siveys ja onnellisuus
    7. Tehtäviä
    8. Omalakisuus ja toislakisuus (autonomia ja heteronomia) Kantilla
    9. Tehtäviä
    10. Käytännöllinen ja teoreettinen järki Kantilla
    11. Tehtäviä
    12. Käytännöllisen järjen perusoletukset (postulaatit) Kantilla
    13. Tehtäviä
    14. Vapaa tahto
    15. Tehtäviä
    16. Sielun kuolemattomuus ja jumalan olemassaolo Kantilla
    17. Tehtäviä
    18. Kantin etiikan keskeisiä ongelmia
    19. Tehtäviä
    20. Kantin kilpailijoiden lausuntoja Kantin etiikasta
    21. Tehtäviä
  36. Olemassaoloismi (Eksistentialismi)
    1. Kierkegaard
    2. Sartre
    3. Tehtäviä
  37. Sopimussiveys eli sopimusetiikka
    1. Luonnontila
    2. Tehtäviä
    3. Rousseau ja yhteiskuntasopimus
    4. Tehtäviä
  38. David Gauthier ja sopimussiveys
    1. Kuka hän on
    2. Kolme ajatusta
    3. Tehtäviä
    4. Hyvä ja paha
    5. Tehtäviä
    6. Ihmisen oikeudet
    7. Tehtäviä
    8. Luonnontila ei kannata
    9. Tehtäviä
    10. Oikeuksista luopuminen
    11. Tehtäviä
    12. Arvot henkilökohtaisia, rauha yhteinen
    13. Tehtäviä
    14. Mahdollisimman pieni siveys
    15. Tehtäviä
    16. Itsevaltias on kauhukuva
    17. Tehtäviä
    18. Ydinaseet
    19. Tehtäviä
    20. Pelko luo vihollisia
    21. Tehtäviä
    22. Sotatila
    23. Tehtäviä
    24. Siveydessä on yhteisöllinen lataus
    25. Tehtäviä
    26. Sisäisen tahdon toiminta
    27. Tehtäviä
    28. Siveellinen riippumattomuus
    29. Tehtäviä
    30. John Locken ehto
    31. Tehtävä
    32. Huono-osaisimman hyvinvoinnin enimmäistäminen
    33. Tehtäviä
    34. Ylijäämä jaettu kykyjen mukaan
    35. Tehtäviä
    36. Minimaalisen suhteellisen myönnytyksen periaate
    37. Tehtäviä
  39. Diskurssietiikka
    1. Tehtäviä
  40. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja oikeussiveys
  41. John Rawls
    1. Tehtäviä
  42. Ihmisoikeussiveys
    1. Ihmisoikeussiveyden historiaa
    2. Ihmisoikeudet
    3. Kansalaisoikeudet
    4. Poliittiset oikeudet
    5. Kansalaisvapaudet
    6. Kehitysoikeudet
    7. Ranskan vallankumous
    8. Tehtäviä
    9. Kommunistisen puolueen manifesti (1848)
    10. Tehtäviä
    11. Suomen sosialidemokraatit (1903)
    12. Tehtäviä
    13. Yhdistyneet kansakunnat (1948)
    14. Tehtäviä
    15. Sisäiseen oivallukseen (intuitioon) perustuva siveys
    16. G. E. Mooren siveyskäsitys
    17. Tehtäviä
  43. Seuraussiveys eli seurausetiikka (konsekventialismi)
    1. Mitä siveyttä ulkoavaruudesta tulleet älylliset oliot noudattaisivat?
    2. Tehtäviä
    3. Mitä seuraussiveys on
    4. Tehtäviä
    5. Miten seuraussiveys saa siveellisiä ulottuvuuksia
    6. Esimerkkejä
    7. Seurassiveys on vaativaa, mutta miksi se ei saisi sitä olla?
    8. Mohismi
    9. Tehtäviä
    10. Suurin hyvinvointi
    11. Tehtäviä
    12. Siveellinen itsekkyys (egoismi)
    13. Tehtäviä
    14. Itsekkyysajattelun historiaa
      1. Bernard de Mandeville
      2. Tehtäviä
      3. Max Stirner
      4. Tehtäviä
      5. Psykologinen egoismi
      6. Tehtäviä
    15. Muiden huomioiminen eli altruismi
      1. Tehtäviä
      2. Auguste Comte
      3. Tehtäviä
      4. Altruismi
      5. Tehtäviä
      6. Altruismin selityksiä
      7. Tehtäviä
      8. Altruismi ja yhteiskunta
      9. Tehtäviä
      10. Altruismi biologiassa
      11. Tehtäviä
      12. Vastavuoroinen altruismi
      13. Tehtäviä
      14. Mitä on psykologinen altruismi
    16. Preskriptivismi
    17. Tehtäviä
    18. Tehtäviä
    19. Tehtäviä
    20. Tehtäviä
  44. Seuraussiveyden arvostelua
    1. Miksi seuraussiveyden arvostelua on syytä käsitellä tässä kirjassa
    2. Olkinuket seuraussiveyden vastustajien apuna
    3. Ihmisten ja valtarakenteiden erilaisuus
    4. Tehtäviä
    5. Ihmissyöjäesimerkki
    6. Tehtäviä
    7. Orjuus
    8. Tehtävä
    9. Kidutus
    10. Tehtäviä
    11. Oppera ja urheilukilpailut
    12. Tehtäviä
    13. Sokrates ja sika
    14. Tehtäviä
    15. Lukion oppikirjat seuraussiveyden vastustajina
    16. Tehtäviä
    17. Auttaisiko seuraussiveys liikaa vähäosaisia?
    18. Tehtäviä
    19. Kuvitellut seuraukset ja seurausten kuviteltu hyvyys
    20. Tehtäviä
    21. Onko syyttömän tuomitsemisesta joskus hyötyä?
    22. Tehtäviä
    23. On tilanteita, joissa mikä tahansa siveys johtaa omien normiensa kannalta katsottuna huonoihin seurauksiin
    24. Tehtäviä:
    25. Pitäisikö terveiden luovuttaa elimensä sairaille ja kuolla itse
    26. Tehtäviä
    27. Hyvinvointia lisäävät kemikaalit
    28. Tehtävä
    29. Pitääkö unohtunut velka maksaa
    30. Tehtäviä
    31. Kärsimysten vähentäminen
    32. Tehtävä
    33. Pitäisikö kaikki elämä hävittää?
    34. Tehtävä
    35. Seuraussiveyden lievennys: Sääntöjä sisältävä seuraussiveys
    36. Tehtäviä
    37. Tilanteiden arviointiin perustuva seuraussiveys
    38. Tehtäviä
    39. Seuraussiveys asteittain kehittyvässä yhteiskunnassa
    40. Tehtäviä
    41. Seuraussiveys ja uskonnot
    42. Tehtäviä
  45. Liberalismin synnyttämiä seuraussiveyden muotoja
    1. Liberalismi
    2. Utilitarismi
    3. Jeremy Bentham
    4. John Stuart Mill
    5. Keiden onnellisuutta Mill tarkoitti?
    6. Tuska ja nautinto
    7. Bemham ja nautintojen mittaaminen
    8. Tehtäviä
    9. Onnellisuus tavoitteena
    10. Korkein hyvä
    11. Yksilön onnellisuus ja yhteisön onnellisuus
    12. Tehtäviä
    13. Valistusajattelu
    14. Tehtäviä
    15. Taloudellinen hyöty
    16. Tehtäviä
    17. Niukkuuden laki
    18. Tehtäviä
    19. Itsekkyys yleisen onnen lähtökohtana
    20. Tehtäviä
    21. Bentham ja virikkeet
    22. Tehtäviä
    23. James Mill ja ihmisten menestys
    24. Tehtäviä
    25. John Stuart Mill ja mielihyvien luokittelu
    26. Tehtäviä
    27. J. S. Mill ja kokonaisuuden etu
    28. Tehtäviä
    29. Hyötyä tavoittelevat nautiskelijat
    30. Tehtäviä
    31. Kapitalismin kehitys
    32. Tehtäviä
    33. Siitä, mitä on, ei voida päätellä, mitä pitäisi olla
    34. Tehtäviä
    35. Onko onnellisuus lisääntynyt
    36. Tehtäviä
    37. Preferenssiutilitarismi
    38. Tehtäviä
    39. Ihminen voi olla itsepäinen
    40. Tehtäviä
    41. Utilitarismi ja niukkuuden laki
    42. Tehtäviä
    43. Itsekkyys ja yhteishyvä
    44. Tehtäviä
    45. Utilitarismia on arvosteltava seuraussiveydellä
    46. Tehtäviä
  46. Hyvesiveys eli hyve-etiikka
    1. Mitä hyvesiveys on
    2. Tehtäviä
    3. Kukoistus
    4. Tehtäviä
    5. Aristoteleen hyvesiveys
    6. Tehtäviä
    7. Yksilökeskeinen siveys
    8. Tehtäviä
    9. Ihmisen tehtävä ja tarkoitus
    10. Tehtäviä
    11. Onnellisuuden saavuttaminen
    12. Tehtäviä
    13. Aretē — Perinteiset kreikkalaiset hyveet
    14. Tehtäviä
    15. Siveelliset hyveet
    16. Tehtäviä
    17. Käytännöllinen päätelmä
    18. Tehtäviä
    19. Alasdair MacIntyren hyvesiveys
    20. Ihmisen todellinen päämäärä
    21. Tehtäviä
    22. Siveys johdetaan ihmisluonnosta
    23. Humen giljotiini.
    24. Tehtäviä
    25. Sosiaalipolitiikka
    26. Tehtäviä
    27. "Siveys on tosi"
    28. Tehtäviä
    29. Välittämisen hyvesiveys
    30. Siveellisen oppimisen tavoite
    31. Siveysongelmien ratkaisu
    32. Keskeiset käsitteet
    33. Tehtäviä
  47. Hyvesiveyden arvostelua
    1. Mitkä ovat hyveitä, mitkä paheita ja mitkä eivät kumpaakaan
    2. Tehtäviä
    3. Hyvesiveys omien ennakkoluulojen tukena
    4. Tehtäviä
    5. Hyvesiveys vanhoillisuuden tukena
    6. Tehtäviä
    7. Onko ihmisluonto olemassa
    8. Voidaanko hyvesiveyttä ollenkaan toteuttaa käytännössä
    9. Onko hyvesiveys siveyttä ollenkaan
    10. Tehtäviä
  48. Siveys ilman perustaa
    1. Wittgensteinin siveys
    2. Tehtäviä
    3. Emmanuel Levinas
    4. Tehtäviä
  49. Arvottavan ja säännöttävän siveyden sovelluksia
    1. Kiinnitä huomio seuraviin mm. asioihin
    2. Oma hyöty
    3. Yhteisön hyöty
    4. Auttaako teko tarvitsevia
    5. Paternalismi
    6. Vahingollisuus
    7. Rehellisyys
    8. Laillisuus
    9. Vapaus oman itsen suhteen
    10. Oikeudenmukaisuus
    11. Oikeudet
    12. Tehtäviä
    13. Soveltavan siveyden alueita
    14. Tehtäviä
  50. Filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä
  51. Mitä filosofinen etiikka on
    1. Tehtäviä
  52. Uskonnoista riippumattomia hyvän elämän malleja
    1. Vierasperäiset sanat
    2. Posthumanismin ja humanismin määritelmistä
    3. IHEU:n päätös vuodelta 1996
    4. Määritelmien ongelmia
    5. Englannin kielen kohtuuton valta-asema
    6. Tehtäviä
    7. Sanan "humanismi" monet merkitykset
    8. Tehtäviä
    9. Paha sekaannus käsitteessä "vapaa-ajattelu"
    10. Tehtäviä
    11. Vapaus jostain
    12. Tehtäviä
    13. Oikeus tietää totuus
    14. Tehtäviä
    15. Ovatko julkilausumat määritelmiä
    16. Tehtäviä
    17. Miksi posthumanismi
    18. Luonnon ja ihmisen tasa-arvo
    19. Tehtäviä
    20. Jumalattomuus ja luonnollisuus (naturalismi)
    21. Tehtäviä
    22. Oikeuksien laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle
    23. Luonnon tuhoutuminen
    24. Tehtäviä
    25. Kristillinen käsitys
    26. Tehtäviä
    27. Humanistien käsitys
    28. Tehtäviä
    29. Posthumanistinen käsitys
    30. Tehtäviä
    31. Järkiperäisyyden yleistys
    32. Tehtäviä
    33. Inhimilliset käsitteet ovat karkeistuksia
    34. Tehtäviä
    35. Ihmisestä riippumaton siveys
    36. Seurausten arvottaminen
    37. Tehtäviä
    38. Erilaisuus on viisasta hyväksyä
    39. Tehtäviä
    40. Eläinten asema ja oikeudet
    41. Tehtäviä
    42. Kultaisen säännön todellinen keksijä
    43. Tehtäviä
    44. Mitä tavoitteita siveys edistää
    45. Tehtäviä
    46. Peter Singerin seuraussiveys
    47. Tehtäviä
    48. Tulevaisuuden teknologiaan on varauduttava
    49. Tehtäviä
    50. Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia
    51. Tehtäviä
    52. Posthumanismin lajeja: Transhumanismi
    53. Tehtäviä
    54. Posthumanistinen aineellinen todellisuuskäsitys
    55. Mikä on aineellinen todellisuuskäsitys
    56. Tehtäviä
    57. Tarkoituksenmukainen kieli
    58. Tehtäviä
    59. Oliot, ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä
    60. Tehtäviä
    61. Aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseet
    62. Tehtäviä
  53. Uskonnollisia hyvän elämän malleja
    1. Ammattifilosofin esitys jumalatodistuksista
    2. Onko uskonnosta siveyden perustaksi
    3. Tehtäviä
  54. Uskontojen siveyskäsityksiä
    1. Sielunvaellusoppi
    2. Tehtäviä
    3. Viimeinen tuomio
    4. Tehtäviä
    5. Uskominen hyveenä
    6. Tehtäviä
    7. Taivas uskonnon siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti noudattamatta jättämisen rangaistuksena
    8. Tehtäviä
    9. Voiko ihminen itse päättää, mihin hän uskoo
    10. Tehtäviä
  55. Onnellisuus
    1. Jo muinaiset ihmiset
    2. Tehtäviä
    3. Onnen voi periä vanhemmiltaan
    4. Tehtäviä
    5. Onnellisuustutkimus
    6. Tehtäviä
    7. Onneton rikas
    8. Tehtäviä
    9. Ole kaunis
    10. Tehtäviä
    11. Onni suosii rohkeaa
    12. Keskustelun aiheita
    13. Avoimin mielin kohti uutta
    14. Tehtäviä
    15. Pelko ja huolet sokaisevat
    16. Tehtäviä
    17. Hyvä itseluottamus palkitaan
    18. Tehtäviä
    19. Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa
    20. Tehtäviä
  56. Mikä ohjaa elämääni
    1. Elämänohjeita
    2. Tehtäviä
  57. Mitä aiot tehdä elämälläsi
    1. Terveellinen elämäntapa
    2. Tehtäviä
    3. Itseluottamus
    4. Tehtäviä
    5. Valintamahdollisuuksien säilyttäminen
    6. Tehtäviä
    7. Ympäristö, josta saa apua
    8. Tehtäviä
    9. Elämänsuunnitelma
    10. Tehtäviä
    11. Vastoinkäymiset
    12. Tehtäviä
    13. Emootioiden hallinta
    14. Tehtäviä
    15. Vapaa-aika
    16. Tehtäviä
    17. Todenmukainen todellisuuskäsitys
    18. Tehtäviä
    19. Propagandan torjuminen
    20. Tehtäviä
    21. Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa
    22. Tehtäviä
  58. Oikeudenmukaisuus
    1. Mitä oikeudenmukaisuus on
    2. Oikeusnormi
    3. Oikeudenmukaisuuden lajeja
    4. Tehtäviä
  59. Etiikan sovellutuksia
    1. Eutanasia
    2. Tehtäviä
    3. Eutanasian lajeja
    4. Tehtäviä
    5. Perusteluja puolesta ja vastaan
    6. Tehtäviä
    7. Väärinkäytökset
    8. Tehtäviä
    9. Oikeus päättää omasta elämästään
    10. Tehtäviä
    11. Käytännölliset ja taloudelliset perusteet
    12. Tehtäviä
    13. Lääkärin tehtävä
    14. Tehtäviä
    15. Onko kipulääkitys riittävää?
    16. Eutanasia ja laki
    17. Tehtäviä
  60. Maailmanetiikkaa: Globalisaatio
    1. Palloistumisen vaiheet
    2. Tehtäviä
    3. Palloilun synty
    4. Tehtäviä
    5. Yhdysvallat johtaa palloistumista
    6. Tehtäviä
    7. Uusjako
    8. Tehtäviä
    9. Afrikan kohtalo
    10. Tehtäviä
    11. Lapsityövoiman käyttö
    12. Tehtäviä
    13. Perinteiset yhteisöt hajoavat
    14. Tehtäviä
    15. Köyhiä ei tarvita enää mihinkään
    16. Mielten sekasorto
    17. Tehtäviä
    18. Palloistuminen ja tietojenkäsittely
    19. Tehtäviä
    20. Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu
    21. Tehtäviä
    22. Uusoikeisto nousee
    23. Tehtäviä
    24. Maailma tyhjenee ajatuksista
    25. Tehtäviä
    26. Suurten kertomusten paluu
    27. Tehtäviä
Alku

Opetussuunnitelma

Syventävät kurssit

Filosofinen etiikka (FI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
  • osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein
  • kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein
  • oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
Keskeiset sisällöt 
  • moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
  • moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
  • moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
  • klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
  • filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka




Rekka lähestyi tunnelia, jota edelsi liikennemerkki: Korkeus 3,50 metriä.

Apumies tuumasi: Meidän rekkahan on 3,80.

Kuljettaja katseli ympärilleen: Ei näy poliisia. Ajetaan nopeasti läpi.




Millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty

Miksi kutsumme tekoa oikeaksi tai vääräksi

Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotain tai että emme saisi tehdä jotain? Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka meidän pitäisi kohdella muita ihmisiä?

Jos emme pysty sanomaan sitä, että miksi kidutus, murhat, orjuus, raiskaukset ja varkaudet ovat vää­rin, millä perusteilla voimme estää ihmisiä tekemästä niitä? Onko siveys makuasia vai onko meillä perusteluja siveyskäsityksillemme?

Todistelevatko professorit omia toiveitaan?



Friedrich Nietzsche.

Epäilijät (skeptikot, esim. Friedrich Nietzsche) saattavat sanoa, että useimmat professorit päätyvät todistelemaan omia toiveitaan, joita on siistitty ja yleistetty.

Toisin sanoen nämä professorit te­kevät mutkikkaita tarkasteluja jotka näyttävät sisältävän paljon päättelyitä mutta päätyvät lopuksi väittämään, että heidän ennakkokäsityksensä olivat oikeita.

Siveyskäsityksiä voidaan johdonmukaistaa

Vaikka johdonmukaisen päättelyn (logiikan) avulla ei päästäisi siveyskysymyksistä yksimielisyyteen, sen avulla voidaan johdonmukaistaa niitä ja auttaa ymmärtämään siveyskäsitysten käytännön seurauksia.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa mistä johtuu se, että professorit ovat usein pyrkineet perustelemaan oman aikansa muotiajatuksia.
  2. Pohtikaa mistä johtuu se, että professorit jakautuvat satoihin eri koulukuntiin jotka väittelevät kiivaasti keskenään siitä, mikä siveyskäsitys on oikea?
  3. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että siveyden perusteista on vaikea päästä yksimielisyyteen.

Mitä ovat arvot ja arvostukset

moral-values
Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Arvo (engl. value) on mielipide tavoiteltavasta ja haluttavasta kohteesta (objektista) tai asiantilasta.

Arvostus (engl. valuation) on arvon määritys. Voidaan myös sanoa, että ihminen arvostaa hyvinä pitämiään tai tavoittelemiaan asioita.

Arvosubjektivismi on käsitys, jonka mukaan arvot riippuvat arvostavasta tahosta (subjektista).

Arvo-objektivismin mukaan on arvot ovat  arvostajasta riippumattomia (objektiivisia).

Teoria on tässä aineistossa usein korvattu sanalla käsitys.

Kreikan kielen sana teoria, θεωρία, tarkoittaa "katsomista, tähystystä, näkemistä", ja se viittaa pohdintaan tai mietiskelyyn ja sen vastakohta on toiminta.

Siveyskäsitteisiin liittyviä kysymyksiä

Merkitys, olemassaolo ja tieto

Siveyskäsitysten merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, ja sitä käsitellään alempana perusteellisesti.

Merkitys on merkitysopin ja kielifilosofian käsite.
  1. C. S. Peircen mukaan merkitys on ajatussisältö, joka on yhteydessä merkkiin.
  2. Gottlob Frege jakoi ilmauksen merkityssisällön mieleen ja merkitykseen (Sinn und Bedeutung).
  3. Ludwig Wittgensteinin mukaan merkitys on asioiden tila, jonka lause osoittaa. Sana merkitys kuvaa kielen ja todellisuuden suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville, kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri kielipelien sääntöjen yhteydessä.

Sen sijaan ei ole tarpeen tässä pohtia sitä, onko arvoja olemassa. Tavalliselle ihmiselle niitä on olemassa. Arkikäytössä sanaa "olemassaolo" käytetään suomen kielessä näin.

On myös selvää, että meillä on ainakin kuvailevaa (deskriptiivistä) tietoa ympäristömme arvoista ja siveyssäännöistä.



Sen sijaan kysymykseen siitä, ovatko arvot tosia tai epätosia, tavallinen ihmisen vastaa, että ne eivät ole. Tavallisen ihmisen käsitys vastaa David  Humen ns. giljotiinia, jonka mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja.

Humen giljotiini: ”there is no ought from is”

Huolimatta siitä, että useimmat filosofian koulukunnat ovat sitä mieltä, ettei tosiasioista voi johtaa arvoja, tavallinen ihminen saattaa olla ehdoton käsityksisssään siitä, että jokin on (siveellisesti tai muuten) hyvää.

Tällainen ehdottomuus voi johtua esimerkiksi henkilön perintötekijöistä tai hänen ympäristönsä mielipiteistä.



Vähän viisaammat vastaavat aina, että makuasioista ei pidä kiistellä.

Melkein kaikki ihmiset saattavat olla yhtä mieltä siitä, että murha on melkein aina paha, mutta aina löytyy pieni vähemmistö sellaisia. jotka ovat tästäkin asiasta eri mieltä.

hitler-paavi

Adolf Hitler ja Rooman paavi.

Jos toiselta maailmansodalta olisi vältytty siten että joku olisi murhannut Adolf Hitlerin, luultavasti monet olisivat olleet valmiit hyväksymään teon. Kuten tunnettua, murhaa yritettiin, mutta se epäonnistui.

Jottei syntyisi epäselvyyksiä, todettakoon, että tämän kirjoittaja vastustaa jyrkästi tappamista ja kuolemantuomiota.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen lausetta, joiden sisältö on makuasioita.
  2. Luettele kymmenen lausetta, jotka eivät sisällä makuasioita tai mielipiteitä.
  3. Mistä makuasiasta olet kiistellyt viimeksi?
  4. Luettele kymmenen asiaa, joista ihmiset ovat yleensä samaa mieltä.
  5. Luettele kymmenen asiaa, joista ihmiset ovat yleensä eri mieltä.
  6. Mitä mieltä olet Yhdysvaltain armeijan suorittamista muiden valtioiden kansalaisten teloituksista?
  7. Miksi koulussa esitetään arvoja ikään kuin ihmiset olisivat niistä yhtä mieltä?

Mikä on moraalinen agentti?



Moraalinen agentti (engl. moral agent) eli siveellinen toimija on käsite, jota käytetään yleisesti erilaisissa siveyskäsityksissä (etiikan teorioissa). Usein saatetaan puhua myös pelkästään toimijasta tai agentista.

Siveellinen toimija (moraalinen agentti) tarkoittaa toimijaa, jolla on kyky tehdä siveellisiä valintoja. Usein hänen oletetaan olevan vapaa toimimaan oman tahtonsa mukaan ja olevan myös vastuussa toiminnastaan.

Tehdessämme siveellisiä valintoja jokapäiväisessä elämässämme olemme siveellisiä toimijoita, jotka voidaan laittaa vastuuseen valinnoistaan.

On yleisesti hyväksyttyä, että ihminen on siveellinen toimija, kulttuurista ja kasvuympäristöstä huolimatta.

hawking

Lasta tai vaikeasti vammaista ei voi välttämättä pitää siveellisenä toimijana, koska he eivät aina ymmärrä tekojensa seurauksia.

Eläimiä ei yleensä pidetä siveellisinä toimijoina, koska ajatellaan, että eläimet eivät ymmärrä hyvän ja pahan tai oikean ja väärän käsitteitä kuten ihmiset.

Tästä ei kuitenkaan voida päätellä sitä, että eläimillä ei olisi minkäänlaisia oikeuksia tai että niiden hyvinvoinnista ei tarvitse huolehtia. Ihmisillä tai eläimillä jotka eivät ole siveellisiä toimijoita  on yleisen käsityksen mukaan silti oikeuksia, ja he eivät ole siveyden ulkopuolella.

earth

Globe.

Usein käydään keskustelua mm. siitä voiko kollektiivi (joukko, kokonaisuus,yhteisö) olla siveellinen toimija tai siveellinen henkilö (persoona). Tämä keskustelu liittyy esimerkiksi yritysten asemaan palloistuvassa (globalisoituvassa) ympäristössä.

Jos yhteisön eli esimerkiksi yrityksen voidaan ajatella olevan siveellinen toimija, silloin yritys voi olla siveellisesti vastuussa teostaan. Yrityksen siveellisen vastuun voidaan kuitenkin ajatella lähtevän yrityksessä toimivista yksilöistä, jolloin yhteisön vastuu palautetaan yksilön vastuuseen.

Tehtäviä

  1. Ovatko alle 18 -vuotiaat Suomessa vastuussa teoistaan?
  2. Miten yritys voidaan saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista?
  3. Onko valtio siveellinen toimija
  4. Onko CIA:lla moraalisia agentteja?
  5. Voiko koira olla siveellinen toimija?

Mihin todellisuuteen arvot kuuluvat

Jos kysyt tämän kysymyksen satunnaiselta kadunnaiselta tai -mieheltä, hän melko varmasti vastaa, että juuri tähän todellisuuteen, missä me juuri nyt elämme.



Vanhojen kertomusten mukaan kuvan taulut ovat ajalta, jolloin heprean kieltä ei vielä ollut. Mitä kieltä taulut ovat?

Jos haastateltava sattuu olemaan vanhauskoinen pappi, hän saattaa vastata toisin. Hän saattaa vastata, että arvot tulevat jumalalta tai jumalilta. Tällöin arvot kuuluvat yliluonnolliseen (supernaturalistiseen) todellisuuteen.

Eräässä lukion oppikirjassa, josta puhutaan toisaalla, esitetään kummallinen väite, jonka mukaan arvot eivät kuulu kuulu sen enempää luonnolliseen kuin yliluonnoliseen todellisuuteen.

Vaikka viisaustieteilijä ei pystyisi suorin määritelmin määrittelemään jotain siveyskäsitettä, tästä ei voida päätellä, ettei tämä käsite (esimerkiksi "hyvä") kuulu juuri siihen todellisuuteen, jossa elämme.

pointing

Osoittelukin on määrittelyä.

Käsitteellä "määritteleminen" on suuri joukko eri merkityksiä kuten toisaalla tässä aineistossa kerrotaan. Osoittelukin on määrittelyä. Ei määritelmistä tarvitse olla (eikä olla) yksimielisiä. Esimerkiksi epäsuora (eli aksiomaattinen) ja sormella osoittava (eli ostensiivinen) määritteleminen ovat myös mahdollista.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, mitä eri merkityksiä sanalla "määritelmä" on.
  2. Määrittele käsite "tuoli".
  3. Jos luonnollinen viittaa kaikkeen siihen, mitä on olemassa, minne yliluonnollinen viittaa?

Mistä arvot tulevat



Se, mikä arvot aiheuttaa, on mutkikas kysymys, eikä siitä ole koskaan oltu yhtä mieltä.

Harras vanhauskoinen voi vakuuttaa, että arvot tulevat taivaasta.

Humanismin mukaan arvot ovat inhimillistä alkuperää. (Humanismi tulee sanasta homo = ihminen.)

Tästä syystä humanismia sanotaan ihmiskeskeiseksi eli antroposentiseksi.



Posthumanismin (post = jälkeen) mukaan arvot ovat ihmisen lajikehityksen (evoluution) ja yhteisöissä elämisen vuorovaikutuksessa syntyneitä, ja niitä voi olla myös kehittyneimmillä eläimillä.

Posthumanistista käsitystä arvoista sanotaan myös biosentriseksi eli luontokeskeiseksi.

Neurofilosofian mukaan arvot ovat luonnonvalinnan tuotetta mutta vaihtelevat paikallisesti suurestikin. Tätä käsitystä voidaan sanoa naturalistiseksi (natura = luonto).
Neurofilosofia on neurotiedettä ja filosofiaa yhdistävä tutkimusala. Ala jakautuu yleensä menetelmällisesti kahtia. Ensiksi alalla pyritään ratkaisemaan mielenfilosofian käsitteellisiä ongelmia neurotieteiden antaman kokemusperäisen tiedon perusteella (neurofilosofia). Toiseksi pyritään selventämään neurotieteen tuloksia käyttämällä tieteenfilosofian käsitteitä ja menetelmiä (neurotieteen filosofia).

churchland

Patricia Churchland ja Paul Churchland

Filosofit Patricia Churchland ja Paul Churchland ovat tuoneet neurofilosofialle laajalti julkisuutta. He edustavat neurofilosofian kumpaakin menetelmällistä puolta.
Sitten on vielä niitä, joiden mukaan arvot tulevat ihmisen päästä mutta eivät kuulu mihinkään todellisuuteen.

Useimpien suomalaisten mielestä arvot ovat aineellisten aivojen rakenteittensa ja saamiensa syötteiden perusteella luomia viestejä, jotka kulkevat täysin fysiikan sääntöjen asettamissa rajoissa.

Filosofisessa antropologiassa (ihmisopissa) on keskeistä henkilöiden välisten suhteiden tutkiminen. Keskeistä on intersubjektiivisuus, eli sen tutkiminen, kuinka kaksi toimijaa eli subjektia, joiden kokemukset ja tulkinnat maailmasta ovat erilaiset, ymmärtävät toinen toisensa ja suhtautuvat toisiinsa.

Inter voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:
  1. latinankielinen prepositio (mm. välillä, keskellä, aikana)
  2. italialainen jalkapalloseura FC Internazionale Milano
  3. suomalainen jalkapalloseura FC Inter Turku
  4. azerbaidžanilainen jalkapalloseura PSK Inter Baku

Muun muassa Michael Jackson on tutkinut intersubjektiivisuutta.

Hänen mukaansa ihmiset ihmisenkaltaistavat (antropomorfisoivat) elottomia kappaleita ympärillään muodostaakseen niiden kanssa henkilöiden välisen (interpersonaalisen) suhteen.

Näin ihmiset voivat tuntea olevansa hallinnassa sellaisissa tilanteissa, joita he eivät voi hallita, koska he kohtelevat kappaletta niin kuin se olisi järkevä ja kykenisi ymmärtämään heidän tuntemuksensa ja kieltään.

damn

Eräs esimerkki on kiroilu seonneelle tietokoneelle.

Maalaistarina kertoo, että kun sota hävittiin, Hermanni Kiiskinen löi radion halolla kappaleiksi, ja kun suojeluskunta lakkautettiin, hän löi toisen radion halolla kappaleiksi.

Ihmiskeskeisyyden arvostelijoiden mielestä ihmistä koskevalla pohdiskelulla on se vaara, että ihmisen merkitystä kaikkeuden osana liioitellaan tai ihminen käsitetään suorastaan kaikkeuden keskukseksi tai lopulliseksi tavoitteeksi.

Myös luontokeskeisessä todellisuuskäsityksessä ihmisen ongelmaa voidaan pitää yhtä merkityksellisenä. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi ihmisen suhde luontoon, ihmisen kulttuurin ja historian merkitys sekä yksilön suhde yhteisöön.

Kulttuurievoluutio on nimitys sille kehitykselle, joka on muovannut aikojen kuluessa eri yhteisöjä. Eri yhteisöihin on aikojen kuluessa muotoutunut erilaisia siveyskäsityksiä.

Siveyden alkuperästä ei ole eikä tule yksimielisyyttä.

Hyvin yleinen käsitys on nykyään, että siveyden alkuperä on ainakin osittain ihmislajin kehityksessä. Kädellisten siveys on kehittynyt monipuoliseksi ja syvälliseksi yli kahdenkymmenen miljoonan vuoden kuluessa.


Tämän käsityksen mukaan yhteisöllisillä eläimilla luonnonvalinta on vaikuttanut siten, että yhteistyökykyisimmät ovat selviytyneet ja jääneet eloon.

Tehtäviä

  1. Mitä arvoja sinulla on?
  2. Mistä olet saanut ne?
  3. Miksi et ole kuullut mitään posthumanismista?
  4. Mistä johtuu, että filosofien filosofiaa on usein vaikeaa ymmärtää?
  5. Mihin suuntaan siveys on menossa?

Tunteet ja käskyt / kiellot



Siitä, mitä tunteet tai emootiot ovat, ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, kuten esimerkiksi Stanfordin filosofian sanakirjan artikkelista (Internetissä) voidaan päätellä. Englannin kielinen artikkeli löytyy osoitteesta.

http://plato.stanford.edu/entries/emotion/

Siveellisiin mielteisiin ja viesteihin vaikuttavat ajatustunteet (emootio), ja joskus on yksinkertaistettu asiaa yrittämällä määritellä siveyskäsitteet ajatustunteiden (emootioiden) avulla.

Toisaalta joskus on yksinkertaistettu tilannetta kiinnittämällä huomio siihen, että siveyskieli sisältää kehotusten ja kieltojen tapaisia viestejä.

Jos siveysasioista olisi nykyistä suurempi yksimielisyys, voitaisiin varmaan rakentaa malleja, jotka likipitäen kuvaisivat inhimillistä siveysajattelua. Läheskään tarpeellista yksimielisyyttä ei ole eikä todennäköisesti tulekaan, koska sekä ihmiset että heidän ympäristönsä ovat hyvin erilaisia.

Tehtäviä

  1. Johtuvatko erimielisyydet siveyskysymyksissä ihmisten perintötekijöistä vai elinympäristöstä?
  2. Ikivanha tarina kertoo, että ihmisten piti laittaa kasaan ensin kaikki hyvinä tai huonoina pitämänsä asiat. Sitteen heidän piti poimia pois kaikki  hyvinä pidetyt asiat. Kasaan ei jäänyt mitään. Mikä on tämän kertomuksen opetus?
  3. Mistä johtuu se, että kouluruoka on monien mielestä huonoa?

Hyvän määrittelemisestä



Kuten toisaalla tässä aineistossa on sanottu, ei ole viisasta pyrkiä määrittelemään hyvää tosiasiaväitteiden (propositioiden) avulla.

Tehtäviä

  • Kerta kiellon päälle: keksikää hyvälle hyvä määritelmä.

Hyvän epäsuora määrittely

Olisi hyödytöntä yrittää määritellä hyvä etsimällä samanmerkityksinen sana, koska tällöin ei olisi edistytty hyvän määrittelemisessä ollenkaan.

Olisi myös aika hölmöä väittää (kuten eräät viisaustieteilijät), että hyvää ei voi määritellä. Jos ihminen voidaan suurin piirtein opettaa ymmärtämään, mitä sana "hyvä" tarkoittaa, oppimistapahtuma on määritellyt tälle ihmiselle sen, mitä hyvä tarkoittaa. Asian ymmärtäminen on eri asia kuin asian kielellinen ilmaiseminen.



Hyvän epäsuora määritteleminen voi kuulostaa hassulta, mutta tällaisen epäsuoran määritelmän avulla voidaan rajoittaa sanan "hyvä" käyttöä eli luoda eräänlainen suodatin kielenkäytöllemme. Tässä annamme esimerkkinä vain kaksi kohtaa hyvän epäsuorasta määritelmästä. Loput jätämme harjoitustehtäväksi. Lauseet ovat:
  1. Lisää hyvää!
  2. Vähennä pahaa!

Tehtäviä

  1. Miksi yllä olevan määritelmän lauseet ovat käskyjä?
  2. Miksi sanat "lisää" ja "vähennä" eivät ole siveyssanoja?
  3. Onko yllä olevasta (puutteellisesta) määritelmästä sinulle mitään hyötyä elämässä?
  4. Jos yllä olisi esitetty täydellinen hyvän epäsuora määritelmä, olisiko sinulle siitä apua elämässäsi?
  5. Onko vieraperäisistä siveyssanoista sinulle apua elämässäsi?
  6. Kummat sanat ovat hyviä, suomalaisperäiset vai vierasperäiset?

Hyvän asteet



Maailman suurimmassa kielessä - mandariinikiinassa - erotetaan ainakin seuraavat hyvän asteet:
  • ehdottomasti paras
  • liian hyvä
  • mahtavan hyvä
  • oikein hyvä
  • ei huono
  • suurin piirtein hyvä
  • menettelee
  • käyttökelpoinen
  • ei tarpeeksi hyvä
  • unohda se
  • niin ja näin
  • ei suuri ongelma
  • ei hyvä
  • paha

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kiinalaisilla on enemmän hyvän asteita kuin pahan asteita?
  2. Laadi suomenkielinen viisiportainen mittari asteikolle hyvä - paha.
  3. Laajenna mittaria seitsenportaiseksi.
  4. Laadi joukko kysymyksiä, joihin voi vastata näillä asteikoilla.
  5. Kumpi asteikko osoittauttui paremmaksi?
  6. Miten määrittelet viisiportaisessa asteikossa käytetyt sanat?
  7. Miten määrittelet seitsenportaisessa asteikossa käytetyt sanat?

Objektiivisuus ja subjektiivisuus

objective

Objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta on puhuttu tarkemmin tämän kirjan edellisessä osassa.

Tavallisesti arvojen sanotaan olevan objektiivisia (puolueettomia) jos ne sitovat yhtäläisesti kaikkia ja ovat yksilöllisistä mielipiteistä riippumattomia, subjektiivisia, jos ne ovat vain yhden yksilön (subjektin) tai pienen ihmisjoukon omaksumia.

Arvojen sitovuudesta jossain yhteydessä ei voida tehdä mitään päätelmiä tämän yhteisön arvojen totuudesta tai epätotuudesta.

Esimerkiksi tämän kirjoittaja pitää Iranissa sitovaa sharia -lakia hyvin pahana asiana, ja pidän toivottavana, että myös Iranissa siirrytään kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kannattajiksi.

Siveyden epäilijät ja nihilistit

Yleistä

Todellisuudessa siveys on paljon poliittisempi ja raadollisempi ja sellaisena mutkikkaampi kuin yleispäteviksi tarkoitettuihin järjestelmiin mieltyneet viisaustietelijät yleensä osaavat
kuvitella.

Epäiltiinpä ennenkin

gorgias

Gorgias.

Gorgias (n. 483–375 eaa.) esitti seuraavaa:
  1. Mitään ei ole.
  2. Jos jotain on, siitä ei voida tietää mitään.
  3. Jos jotain voidaan tietää siitä, tätä tietoa ei voida välittää muille.
Näillä väitteillä hänen ajatellaan yleisesti kehittäneen filosofisen solipsismin ja nihilismin.

Niccolò di Bernardo dei Machiavelli (1469 – 1527)





Niccolò di Bernardo dei Machiavelli.

Machiavellin mulaan vallankäytön tarkoituksena on säilyttää yhteiskunnan kehityksen edellyttämä vakaus, ja tähän on pyrittävä keinoja kaihtamatta. Voimapolitiikka ei menestystä tavoitellessaan kunnioita minkäänlaisia siveysperiaatteita, ja kaikki keinot ovat voimapolitiikassa sallittuja.

Tehtäviä

  • Millaisia seurauksia voimapolitiikasta on eri aikoina ollut?

Karl Marx (1818 –1883)




Karl Marx.
“Hallitsevan luokan ajatukset ovat jokaisena aikakautena hallitsevia ajatuksia, ts. se luokka, joka on yhteiskunnan hallitseva aineellinen voima, on samalla sen hallitseva henkinen voima.”

“Niinpä maassa, jossa kuningasvalta, ylimystö ja porvaristo taistelevat annettuna aikana herruudesta ja jossa herruus on siis jakautunut, hallitsevaksi ajatukseksi tulee vallanjako-oppi, joka julistetaan tällöin ‘ikuiseksi laiksi’.”

Tehtäviä

  1. Mikä on nykyisen Suomen hallitseva luokka?
  2. Mitä asioita tämä luokka pitää hyvinä?
  3. Mitä asioita tämä luokka pitää huonoina?

On syytä epäillä

Karl Marxin mukaan hallitseva luokka esittää omat etunsa yleisenä etuna.

Machiavellin ja Marxin merkitys kiteytyy heidän vääräoppisessa käsityksessään, itsenäisen viisaustieteen taakseen jättävässä kannassaan.

Sen mukaan siveyden, uskonnon ja kuten tiedon kohdalla on otettava huomioon ne poliittiset voimasuhteet, vaikuttava todellisuus, jossa hyvästä ja pahasta tai todesta ja epätodesta puhutaan, kuten myös ne tilanteet, joista hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, oikeudenmukaista ja epäoikeudenmukaista tai totuutta ja valhetta koskevia arvioita esitetään.

Machiavellin ja Marxin opetusten mukaan itsenäistä viisaustiedettä, kuten siveystiedettä, puhdasta siveyttä ja uskontoa, on syytä epäillä.


Tehtäviä

  1. Ketkä koulussa päättävät, mikä on siveellistä?
  2. Miten saat selville, mitä eri kunnallisvaaliehdokkaat pitävät siveellisenä?
  3. Miten saat selville, mitä eri eduskuntavaaliehdokkaat pitävät siveellisenä?
  4. Miten saat selville sen, mitä eri presidenttiehdokkaat pitävät siveellisenä?
  5. Millä tavalla Opetushallituksen pääjohtajan vaihtuminen vaikuttaa koulujen siveysopetukseen?

Nihilismi, vieraantuminen ja moraali

Pääasiallisena lähteenä on käytetty Anssi Vartiaisen blogikirjoitusta.

Euroopan ensimmäinen täydellinen nihilisti

nietzsche


Friedrich Nietzsche

Nietzsche julisti olevansa Euroopan ensimmäinen täydellinen nihilisti, mutta samalla hän totesi, että hän on myös ensimmäinen, joka on kulkenut nihilismin polun loppuun saakka ja jättänyt sen taakseen, alapuolelleen ja ulkopuolelleen.
Nihilismi (lat. nihil, ei mitään) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.
  1. Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuuden,
  2. arvonihilismi kieltää siveellisten arvojen, arvostusten tai sääntöjen pätevyyden tai mahdollisuuden.
  3. Poliittinen nihilismi torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen täydellisesti.
Nihilismi juontaa juurensa arvottomuuden kokemuksesta. Kun yksilö, kuten Nietzsche, peräänantamattomasti kyseenalaistaa omat arvonsa ja perinteen saneleman todellisuuskäsityksen, seurauksena voi olla hyppy tyhjyyteen.

Tämä voi olla seurausta peräänantamattomasta totuuden tahdosta, jolloin arvoille etsitään esimerkiksi jumalasta lähtöisin olevaa perustaa. Ehdottoman perustan puuttuesssa nihilismi väijyy totuuden tahtojan kellarissa.

Miten nihilismi ilmenee?

öevottomat


Nihilisti kärsii tyhjyyden ja vieraantumisen kokemuksista. Nihilistin maailma on mieletön (Sinnlosigkeit). Yhdenlainen nihilisti on esimerkiksi kotimaisen Levottomat-elokuvan päähenkilö, jolle mikään ei tunnu miltään ja kysymys mitä sinä tahdot on mieletön, sillä nihilisti ei osaa tahtoa mitään.

Nihilistin seuralainen on kuluva aika. Nihilisti on eräänlainen kävelevä kuollut tai ajaton kuoleman hauta, kuten Nietzsche asian ilmaisee.

Useimmat ihmiset eivät ymmärrä Nietzscheä eivätkä nihilismiä, koska heille ongelmat ovat toisenlaisia. Ei-nihilistille ongelmat liittyvät lähinnä rohkeuteen ja uskallukseen toteuttaa omia ihanteitaan ja tavoitteitaan tai pettymyksiin, jotka liittyvät tavoitteiden saavuttamattomuuteen.

Nihilistillä tavoitteita ei ole, koska kaikki on vitsiä tai roskaa tai tyhjyyttä. Nihilistisen ihmisen sisällä on arvotyhjiö, hän pyörii tyhjyydessä ja kärsii vieraantumisesta.

Mistä nihilismi johtuu?

karl-marx

Karl Marx.

Karl Marx ajatteli vieraantumisen olevan seurausta siitä, että kapitalistisessa yhteiskunnassa ihmisestä on muokattu väline teollisen tuotannon rattaisiin.

Viimeisimpänä Aapo Riihimäki (Nietzschen arvoitus) on esittänyt, että vieraantuminen on seurausta suhteestamme rahaan ja rahankäyttöön.

stirner


Johann Kaspar Schmidt (1806 – 1856), alias Max Stirner

Ehkäpä lähimmäksi Nietzschen ajattelua pääsee Max Stirner (The Ego and Its Own), jolle vieraantuminen ei ole, kuten Feuerbach olettaa, ainoastaan jumalan vieraannuttavasta ajatuksesta johtuvaa, vaan vieraantuminen johtuu ihmisyydestä tai ihmiskunnan yhtenäistävistä aatteista ylipäänsä.

Nietzschelle vieraantuminen on liian kepeä sana kuvaamaan hänen kokemaansa mielettömyyttä, mutta ilmiöllä on yhtenäiset juuret. Ihminen kärsii vieraantuneisuudesta ja vieraantuneisuuden syy on Nietzschen mielestä siveys.

Kantin tunnettu arvoväittämä ihmisistä päämääränä sinänsä kääntyy Nietzschen filosofiassa ympäri. Nietzsche jakaa Kantin kanssa kyllä sen käsityksen, ettei ihmistä tule kohdella välineenä, vaan päämääränä sinänsä.

Kant ei tunnu kuitenkaan ymmärtävän sitä, että siveydessä ihminen toimii itse lauman välineenä. Nietzschelle siveellinen ihminen on lauman väline, ja vieraantuminen on suoraa seurausta siitä että ihminen asettaa itsensä lauman välineeksi.

Mitä lauman välineenä oleminen tarkoittaa?

mob


Nietzschelle siveydessä  ihminen ei koe olevansa eheä yksilö (individuum), vaan hän joutuu rikkoutumaan moneudeksi (dividuum). Ollaksemme siveellisiä meidän tulee asettaa moniarvoisessa todellisuudessa minuutemme kyseenalaiseksi ja ravistella omia käsityksiämme siitä, mikä on arvokasta ja mikä on oikein. Jos asetamme yhdellä kertaa liian paljon kyseenalaiseksi, menetämme arvopohjan, josta siveyden ylipäätään pitäisi ponnistaa.

Vieraantuminen ei kuulu kuitenkaan kaikkiin maailmassa oleviin siveysjärjestelmiin. Nietzschelle nihilismi piilee siveyden aivan tietyssä, kristillisessä tulkinnassa.

Kysymys on ensinnäkin kristillisen maailman keksimästä kieltäytymisen ihanteesta. Kieltäytyminen, omasta tahdosta pidättäytyminen ja hiljalleen luopuminen, takaavat rauhallisen yhteisöelämän.

Sokraattinen järki on Nietzschelle mekaniikkaa. Robotit ovat siveellisiä kunhan niihin on kylliksi ohjelmoitu käytännöllistä järkeä (fronesis). Toiseksi, kysymys on kristillinen todellisuuskäsityksen kehittymisestä tieteelliseksi omaksitunnoksi.

Nietzsche koki olevansa tuon epäilyn ansiokkain edustaja ja hän vei sen johdonmukaiseen päätökseensä. Lopulta kristillisen todellisuuskäsityksen totuuden vimma käänty sitä itseään vastaan. Puolueettomalla ihmisellä ei ole arvoja, mutta hän elää arvoista.

Mikä on Nietzschen ratkaisu nihilismiin?

purpose-2

Nietzschen mielestä ihmisen tulisi oppia rakastamaan kohtaloaan, ja rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys.

Nietzschelle oma tahto, maali ja päämäärä voi löytyä tanssin ja pitkäaikaisen harjoittamisen avulla. Vieraantumisen voittaminen on siis Nietzschelle pitkälti yksilön tehtävä, ja lujimmat vieraantumisen voittajat ansaitsevat arvonimen yli-ihminen.

Yli-ihmiset suhtautuvat asioihin sellaisella ylitsevuotavalla rakkaudella, ettei tuo rakkauden kohde oikeasti ole sen arvoinen. Yli-ihmisen rakkaus on siis sokeaa. Sokeuden seurauksena maailmasta tulee vähemmän siveellinen ja sen tähden murheellinen.

Nietzschen ratkaisu nihilismiin on siis murheellinen. Nietzsche kutsui tämän johdosta itseään ensimmäiseksi murheelliseksi filosofiksi. Nietzschelle rakkaudessa on aina hitunen murhetta, mutta puoluettomuudessa on sitäkin enemmän välinpitämättömyyttä.

Lisää tietoja Nietzshestä löytyy osoitteesta

http://etkirja.pp.fi/yli-ihminen.html

Siveysajattelun luonne ja sisältö

Mitä siveysajattelu tutkii

Siveysajattelu (moraaliajattelu, latinankielen mores = tavat) tutkii lauseita ja käyttäytymistapoja, joissa ilme­nee tai jotka ilmaisevat käsityksiä hyväksymisestä tai paheksumisesta, oikeasta tai väärästä, hyvästä tai pahasta, arvokkaasta tai arvottomasta. Lisäksi se tutkii päämäärien valintaa.

Siveysajattelusta käytetään myös nimitystä etiikka.
Etiikka (muinaiskreikaksi ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii siveyttä ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten siveellisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja siveellisten väittämien luonnetta

Aikoinaan oli tapana erottaa siveysajattelu (etiikka) siveydestä (moraalista), mutta nykyään näitä sanoja käytetään usein aivan samassa merkityksessä.

metaethics

Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Siveyden kielen ja rakenteiden tutkimusta sanottaan nykyään usein metaetiikaksi.
Metaetiikka on  osa-alue, joka tutkii siveellisten arvostelmien ja käsitysten luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä siveyskäsitteiden alkuperää ja merkitystä. Se tutkii myös siveysajattelun kysymyksiä ja mahdollisuutta ennen kaikkea olemassaolo-opin, tieto-opin sekä käsitteellisen ja kokeellisen siveyspsykologian kannalta.

Etiikan muita osa-alueita ovat arvottava siveys (normatiivinen etiikka), jonka käsitykset pyrkivät etsimään perustaa oikean ja väärän käsityksille, sekä kuvaileva siveys (deskriptiivinen etiikka), joka pyrkii kuvaamaan ihmisen siveellistä toimintaa todellisuudessa.

Metaetiikan alaa ovat muun muassa näiden osa-alueiden taustaoletukset.

Tehtäviä

  • Laadi viisi lausetta, joissa esiintyy siveyskäsityksiä.

Siveysarvot ja muut arvot

Arvot voidaan jakaa mm. kahteen pääryhmään:
  • siveysarvot ja
  • muut arvot.
Ih­misryhmiä, yksilöitä ja heidän luonteenpiirteitään luonnehditaan usein siveysarvoilla.

Voidaan esimerkiksi sanoa, että uskontokuntiin kuulumattomat ovat hyviä ihmisiä.

Jos sen sijaan sanotaan, että Lada on hyvä auto, kyse ei ole siveysarvosta.



Kun sanotaan, että Lada on kaunis auto, kyse on kauneusarvosta. Sanaa “arvo” käytetään myös monissa muissa merkityksissä.

Tehtäviä

  • Laadi viisi lausetta, jotyka sisältävät muita arvoja kuin siveysarvoja.

Itseisarvot ja välinearvot

Itseisarvoina pide­tään usein esimerkiksi siveellisestii hyvää, kauneutta ja totuutta.



Välinearvot eivät ole välttämättä edes arvokkaita, vaan ne saavat usein arvonsa vasta silloin, kun niitä käytetään pyrittäessä itseisarvoihin.

Esimerkiksi rahan avulla voi tavoitella itseisarvoja, rakentaa kauniita rakennuksia, tukea tutkimusta tai auttaa kehitysmaiden hädänalaisia.

Sivistyssanat: aksiologia (kr. ἀξίᾱ, axiā, "arvo, arvoinen"; -λόγος, oppi) on suomeksi arvokäsitys.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen itseisarvoa.
  2. Luettele kymmmenen välinearvoa.
  3. Luettele kymmenen arvoa, jotka eivät ole itseisarvoja eivätkä välinearvoja.

Arvoarvostelmat

Arvoja ilmaistaan arvoarvostelmilla.

Yllä oleva lause, jonka mukaan uskontokuntiin kuulumattomat ovat hyviä ihmisiä, on arvoarvostelma, jota kutsutaan siveysarvostelmaksi.



Lause “ruusut ovat rumia” on puolestaan kauneusarvostelma.

Sana “arvostelma” tar­koittaa suurin piirtein samaa kuin saksan kielen "Urteil" (= lausunto, lausuma).

Tehtäviä

  • Luettele kymmenen kauneusarvoa.

Totuusarvostelmat (propositiot)

Kten edellisessä kirjassa on esitetty, arvoarvostelmien lisäksi on mm. totuusarvostelmia.

round-table

Totuusarvostelma on esimerkiksi lause “Tämä pöytä on pyöreä”.

Totuusarvostelma (propositio) on joko tosi tai epätosi.

Sen sijaan monet ovat sitä mieltä, että arvoarvostelmat eivät ole samassa mielessä tosia tai epätosia kuin totuusarvostelmat.

Tämä ei tarkoita sitä, etteivät ihmiset varsin usein pitäisi tiukasti kiinni omista arvoistaan.

Tehtäviä

  • Luettele kymmenen sellaista propositiota, jotka eivät sisällä mitään arvoja.

Velvoitteet ja arvot

obligation

Siveysajattelu jaetaan usein
  • velvoitteen teoriaan (deontologiaan  kreikan deon, "sitoumus, velvollisuus"; ja -logia "oppi") ja
  • arvoteoriaan (aksiologi­aan).
Molempia osia voidaan tutkia mm. kahdella tavalla.
  • Ensiksi voidaan kuvailla velvoit­teita ja arvoja (kuvaileva eli deskriptiivinen siveys).
  • Toiseksi voidaan ottaa käsityksiin ja arvoihin itse kantaa (arvottava eli normatiivinen siveys).

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen velvoitetta.
  2. Ota kantaa luettelemiisi velvoitteisiin.
  3. Luettele kymmenen arvoa
  4. Ota kantaa luettelemiisi arvoihin.
  5. Miksi lause "sulje ikkuna" ei ole tosi tai epätosi?

Siveyssääntö


Siveyssäännön (moraalinormin) avulla ilmaistaan se, mikä tai mitkä useista mahdollisista toimintatavoista on jonkun mielestä valittava.

Sana “normi” tarkoittaa mittapuuta tai mallia.

Tehtäviä

  1. Mitä siveyssääntöjä sinulle on opetettu koulussa?
  2. Mitä siveyssääntöjä sinulle on opetettu kotona?
  3. Mitä siveyssääntöjä sinulle on opetettu välitunneilla?
  4. Missä määrin nämä säännöt ovat keskenään ristiriitaisia?
  5. Missä opetetut siveyssäännöt ovat mielestäsi parhaita?
  6. Missä määrin olet hyväksynyt sinulle opetettuja siveyssääntöjä?
  7. Missä määrin olet noudattanut sinulle opetettuja siveyssääntöjä?

Velvoite



Sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhte­yttä toiseen laivaan.

- Olette kurssillamme, väistäkää!
- Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.

Kapteeni hämmästyi tästä vastauksesta.

- Me emme aio väistää. Siirtykää heti kurssiltamme.
- Mekään emme aio väistää. Väistäkää te.

Nyt kapteeni suuttui tosissaan.

- Väistäkää heti, tämä on sotalaiva!
- Tämä on majakka.


Velvoitteita ilmaistaan usein käsky- ja kieltolauseilla, mutta velvoite voidaan muutenkin si­sällyttää lauseeseen.

Velvoitelauseita ovat esimerkiksi: “älä varasta!”, “tupakointi on kielletty koulun alueella”, “on pakko noudattaa maan lakeja” jne.

Tehtäviä

  1. Mitkä ovat koululaisen velvollisuudet?
  2. Noudatatko niitä?
  3. Jos et noudata, miksi et noudata?

Valtarakenteiden arvot

Arvokäsityksen puitteissa voidaa esimerkiksi kartoittaa oman valtarakenteemme arvoja. Valtarakenteen sisällä saattaa olla ryhmiä, joiden arvot eroavat suuresti toisistaan, esimerkiksi jumalattomilla (ateisteilla), kristityillä ja muslimeilla voi esiintyä suuria eroja arvostuksissa.

Tehtäviä

  • Luettele kolme asiaa, joita ateistit, kristityt ja muslimit arvostavat aivan eri tavalla.

Sisäinen oivallus (intuitio)

Voisi ajatella, siveysajattelu olisi arvottavaa (aksiologista). Enimmäkseen se on sitä ollut, mutta on esiintynyt esimerkiksi suuntia, joissa velvoitteita on johdettu suoraan sisäisestä oivalluksesta (intuitiosta).

Tehtäviä

  1. Mitä sisäisiä oivalluksia sinulla on ollut viime aikoina?
  2. Mitä seurauksia sisäisistä oivalluksistasi on ollut?
  3. Mitä mieltä olet sisäisestä oivaltamisesta?

Käsityksiä siitä, mikä on hyvää

Siitä, mikä on hyvää, on esitetty suuri määrä erilaisia käsityksiä. Niitä esitellään myöhemmin tässä oppiaineistossa. Hyvää on mm. yritetty liittää mielihyvään, onnellisuuteen, hyö­tyyn jne.

Tehtäviä

  1. Onko onnellisuus hyvä vai paha asia? Perustele vastauksesi.
  2. Luettele kymmenen hyvää asiaa.
  3. Luettele kymmenen pahaa asiaa.

Keiden hyväksi



Pitäsikö sinun lahjoittaa yllä olevalle miehelle housut?




-Millainen on laihialainen noutaja?
-Se tuo aamun lehden naapuripitäjästä.

Voidaan pohtia myös sitä, kenen hyväksi siveyssäännön (normin) noudattamisesta seuraava arvo koituu.

Jos ihminen pyrkii varmistamaan itselleen mahdollisimman paljon hyvää, kyseessä on itsekkyys (egoismi, latinankielen sanasta ego = minä). Toisten hyväksi toimimista kutsutaan altruismiksi (la­tinankielen sanasta alter = toinen).

Lyhyen tähtäyksen itsekkyys on helppo tunnistaa. Sen sijaan pitkän tähtäyksen itsekkyys saattaa tuntua toisten hyvinvoinnista huolehtimiselta.

Esimerkiksi eteenpäin pyrkivä polii­tikko saattaa muiden hyväksi toimimalla vain varmistella omaa tulevaisuuttaan.

Myös ne us­kovaiset, jotka ajattelevat muiden hyväksi toimimisen varmistavan heille itselleen kuoleman jälkeisen elämän Taivaassa, ovat itsekkäitä.

Toisen hyväksi toimimisessa voidaan erottaa useita muotoja sen mukaan, kuinka monen yksilön hyvään toiminta tähtää.



Sampo -konsernin suuromistaja Björn Wahlroos ilmoittautui Helsingin Sanomissa 12.2.2012 psykologisen egoismin kannattajaksi.

Psykologinen egoismi eli psykologinen itsekkyys on käsitys, jonka mukaan ihminen toimii varsin usein itsekkäästi ja omaa etuaan tavoitellen. Toisin sanoen psykologisen egoismin mukaan oman edun tavoitteleminen vaikuttaa meihin eniten.



Aatamin ja Eevan häät.

Psykologinen hedonismi
eli psykologinen nautintohakuisuus on käsitys, jonka mukaan ihminen asettaa asettaa varsin usein oman nautinnon kaiken muun edelle.

Hedonismi (kr. hedone) on ajatussuunta, jonka mukaan mielihyvä tai nautinto on itsessään hyvä asia.

Psykologinen altruismi eli psykologinen toisten huomioon ottaminen ei välttämättä perustu ihmislajin kehitykseen (evoluutioon), mutta eräässä Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen väitöskirjassa arvellaan, että se olisi kenties mahdollista.

Evolutiivinen altruismi eli perinnöllinen toisen huomioon ottaminen on eräs muoto psykologista altruismia. Eräässä Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen väitöskirjassa arvellaan, että se olisi kenties mahdollista.

soini

Esimerkki: Usein asetetaan vastakkain oman maan köyhien auttaminen ja kehitysmaiden auttaminen.

Tehtäviä

  1. Missä määrin yllä lihavalla merkityillä asioilla on vaikutusta sinun päätöksenteossasi?
  2. Missä tilanteissa annat vallan nautinnonhalullesi?
  3. Mistä asioista nautit kaikkein eniten?
  4. Missä tilanteissa annat vallan toisten huomioimisen ajatustunteille?
  5. Missä määrin itsekkyys ja toisten auttaminen ovat perinnöllisiä?
  6. Missä määrin näitä voidaan oppia?

Arvottaminen, tunne ja järki

Riippuvatko ar­vot arvottamisesta? Jos niin on, voidaan kysyä, onko arvottaminen (arvoilla varustaminen) tunne tai toive vai liittyykö arvottamiseen harkintaa ja tietoa.

Onko meillä arvotietoisuus vai ovatko arvot opittuja? Näitä kysymyksiä käsitellään toisaalla tässä oppiaineistossa.



Jaakko Hintikka (1929-) ja Georg Henrik von Wright (1916-2003) ovat tehneet tutkimuksia, joissa tarkastellaan velvoitteen, sallimisen ja kiellon suh­detta muihin käsitteisiin, esimerkiksi loogisiin käsitteisiin välttämätön, mah­dollinen, mahdoton.

Kehotukset ja käskyt (preskriptiot) ovat ainakin jossain määrin ajatustunteiden (emootioiden) aiheutttamia.

Tehtäviä

  1. Seuraako siitä, että teko on välttämätön, sen pakollisuus?
  2. Voidaanko sallia mahdoton teko?
  3. Seuraako siitä, että teko on sallittu, sen mahdollisuus?
  4. Kumpi on tärkeämpi päätöksen teossa, järki vai ajatustunteet?

Miesten siveys ja naisten siveys



Miksi tällä naisella ei ole, vaatteita?

Feministien (jyrkkä naisasialiike) mukaan siveyden pohjaksi pitäisi ottaa muista huolehtiminen. Tätä käsitystä käsitellään tässä aineistossa tarkemmin hyvesiveydestä puhuttaessa.

Tehtäviä

  1. Onko nykyisessä Suomessa eroja miesten siveyden ja naisten siveyden välillä?
  2. Miten eri uskonnot määräävät miesten ja naisten siveyttä?
  3. Miten naisten ja miesten tasa-arvo siveydessä voidaan toteuttaa?
  4. Mistä johtuu, ettei edes hyvinvointiyhteiskunta ole välittänyt luoda miesten ja naisten eriarvoisuuden estäviä säädöksiä?
  5. Mikä on uskontojen vaikutus miesten ja naisten eriarvoisuuteen?

Arvojärjestykset, teot ja säännöt




Kaksi laihialaismiestä tapaavat raitilla, jolloin toinen kysyy:
  • Sääkös sen mun poikani eilen sieltä avannosta pelastit?
  • Joo mää… toinen vastaa vältellen.
  • No missäs sen pipo on?
Sekä arvottavassa (aksiologisessa) että velvollisuussiveydessä (deontologisessa siveysajattelussa) joudutaan ristiriitaan, jos järjes­telmään kuuluu useita erilaisia arvoja ja sääntöjä eikä niiden kesken ole määritelty järjestystä.

Tästä syystä olisi hyvä pyrkiä ilmoittamaan arvojen tärkeysjärjestys ja siveyssääntöjen soveltamis­järjestys. Siitä, onko tämä mahdollista, ollaan erimielisiä.

Toinen ongelmatilanne syntyy, jollei ilmoiteta, ovatko arvot ja säännöt tarkoitettu liitettäviksi vain kulloinkin esille tulevaan tekoon vai ovatko ne yleisiä sääntöjä, moniin tilanteisiin so­vellettavia, arvot samoja vaikka teot ovat eriaikaisia ja eripaikkaisia.

Järjestelmiä, joissa säännöt sopivat vain yhteen tilanteeseen kerrallaan, kutsutaan tilannejärjestelmiksi (act = teko). Järjestelmiä, joissa säännöt ovat muodoltaan yleisiä sääntöjä (moniin tilanteisiin sopivia), kutsutaan sääntöjärjestelmiksi (rule = sääntö).

Kummallakin suuntauksella on vaikeutensa.
  • Miten tilannejärjestelmän kannattaja voi toimia tilanteissa, joita hän ei ole ennen kohdannut?
  • Eikö sääntöjärjestelmän kannattaja joudu sallimaan poikkeuksia yleisistä säännöistään?
  • Miten siveellinen kasvatus on mahdollista, jos siveysarvot eivät ole edes jotenkin yleisiä?


Tehtäviä

  1. Keksikää kymmenen siveyssääntöä ja asettakaa ne arvojärjestykseen.
  2. Oletko tilannejärjestelmän vai sääntöjärjestelmän kannattaja?
  3. Milloin sinulle tuli viimeksi tilanne, jossa et tiennyt, mitä sinun olisi pitänyt tehdä?
  4. Mistä tilanne johtui?
  5. Ratkesiko ongelma?

Arvojen esiintyminen eri valtarakenteissa

Eurooppalaiset arvot

dirty-war

Eurobarometri 2008

Rauha 45%
Ihmisoikeudet 42%
Ihmiselämän kunnioitus 41%
Kansanvalta 27%
Laillisuus 21%
Yksilönvapaus 21%
Tasa-arvo 19%
Suvaitsevuus 16%
Yhteisvastuu 13%
Itsensä toteuttaminen 11%
Muiden valtarakenteiden kunnioitus 9%
Uskonto 7%
Muut 2%

Mikä tekee onnelliseksi

Eurobarometri 2008



Terveys 73%
Rakkaus 44%
Työ 37%
Rauha35%
Raha 32%
Ystävyys 27%
Vapaus 24%
Oikeudenmukaisuus22%
Sivistys 11%
Nautinto 10%
Usko 9%
Perinne 7%
Järjestys 7%
Yhteisvastuu 6%
Kansa 2%

Suomi ja Irlanti

Mielipidetutkimustekniikka tarjoaa mahdollisuuksia mitata arvojen esiinty­mistä jossain kulttuurissa. Voidaan myös mitata suvaitsevuutta eli sen sallimista, että jotkut yksilöt tai ryhmät noudattavat eri arvoja ja sääntöjä.

Eräissä kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi ja Irlanti ovat osoittautuneet Euroopan suvaitsemattomimmiksi maiksi. Myös tässä asiassa on saatu päinvastaisiakin tuloksia.


Tehtäviä

  1. Mitä ongelmia kohtaisimme, jos kielto “Älä tapa” muuttuisi a) luonnonvälttämättömyydeksi b) muuttuisi ri­koslaiksi niin tulkittuna, ettei saa tuhota yhtään elävää organismia? Tiedätkö sellaisia kiellon tulkintoja, jotka poikkeavat suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä tunnetusta tulkinnasta?
  2. Järjestäkää ryhmässä mielipidetutkimus, jossa selvitetään luokkayhteisön tärkeimmät arvot ja säännöt. Erittele tutkimuksen tulokset yllä esitettyjä käsitteitä käyttäen. Hahmottele ryhmän oppilaiden kannattama arvojen ja sääntöjen järjestelmä. Tutki, onko ryhmässä selvästi erottuvia vähemmistöjä.
  3. Tutki jonkin sanomalehden edustamaa arvojärjestelmää.
  4. Tutki jonkin a) naistenlehden, b) miestenlehden arvojärjestelmää. Mitä eroja havaitset? Mistä ne voivat mielestäsi johtua?
  5. Tutki arvojen muuttumista Suomessa viimeisten sadan vuoden aikana.
  6. Miksi terveydenhoitomenoja, lääkkeitä jne vähennetään, vaikka yli 2/3 kansasta pitää terveyttä tärkeimpänä asiana?
  7. Mistä johtuu, että lainsäädäntö on tiukkenemassa ja suvaitsevaisuus vähenemässä?

Moraalifilosofia eli siveysajattelu

Moraalifilosofia eli siveysajattelu tarkastelee siveyttä (moraalia). Joskus moraalifilosofiaa sanotaan etiikaksi. Ennen vanhaan käsitteet "moraali" ja "etiikka" erotettiin toisistaan, mutta anglisoituminen on hävittänyt tämän eron.

Tehtäviä

  • Pitäisikö käsitteet "moraali" ja "etiikka" selventää entiseen tapaan?

Moraaliteologia

Kristillisen katolisen (katolinen = yleinen) kirkon harjoittamaa moraalifilosofiaa kutsutaan moraaliteologiaksi (siveysjumaluustieteeksi).

Katolisella kirkolla on suuria yksityisiä yliopistoja, joissa opetetaan katolista filosofiaa.



Tunnettu kiuruveteläinen rauhantutkija Raimo Väyrynen on ollut katolisessa Notre Damen yliopistossa professorina.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kristillinen katolinen (=yleinen) kirkko on maailman suurin liikeyritys?
  2. Pääseekö mafiaan, jos ei ole katolinen?
  3. Mikä vaikutus katolisella kirkolla on ylikansoitusongelmaan?

Siveyssääntöjen historiaa

Eri kansat, aatteet ja yksilöt ovat olleet hyvin eri mieltä siitä, mitä sääntöjä tulisi noudattaa. Kun muinaiset kuninkaat valloittivat naapurimaita, he saattoivat yrittää muuttaa niiden asuk­kaiden uskontoja ja siveyssääntöjä ja jopa kieltä.



Aleksanteri Suuri.

Tällainen johti helposti kapinoihin. (Esimerkiksi Aleksanteri Suuren (356-323 eaa) valloittamalla alueella omaksuttiin suvaitsevuus erilaisia uskomuksia ja sääntöjä kohtaan).



Muinainen Rooma.

Muinainen Rooma koostui hyvin erilaisista alueista, ja suvaitsevuutta tarvittiin, jotta valtakunta olisi pysynyt koossa. Kuitenkin mui­naisessa Roomassa ryhdyttiin säätämään kaikille kansalaisille yhteisiä lakeja. Syntyi ns. roo­malainen oikeus.

Myöhemmin etenkin kristityt ja muslimit yrittivät yhdenmukaistaa siveyssääntöjä yhdistämällä sotilaallisen ja uskonnollisen vallan. Toisin ajattelevat yksinkertaisesti tuhottiin. Jos tässä ei on­nistuttu heti, sotaa harhaoppisia (kerettiläisiä) tai vääräuskoisia vastaan jatkettiin niin kauan kuin heidät oli alistettu tai tapettu.

Uudella ajalla suvaitsevuutta ovat lisänneet mm. kristinuskon pirstoutuminen (oli tarpeen lo­pettaa uskonsodat kuten 30-vuotinen sota), valistusajattelu, vallankumoukset (esim. Ranskan ja Venäjän vallankumous), kaupan ja teollisuuden tarpeet (oli tarpeen suvaita vääräuskoisia yrittäjiä) jne.

Uudella ajalla lukuisat ihmiset ovat yrittäneet löytää perustaa siveydelle. Muualla tässä oppiaineistossa esitellään näitä yrityksiä.

Tehtäviä

  1. Mitä erilaisia mielipiteitä, filosofisia koulukuntia ja uskontoja muinaisessa Roomassa esiintyi?
  2. Miksi Rooman valtion ja kristittyjen välille syntyi aluksi erimielisyyksiä?
  3. Kumpi osapuoli oli näissä erimielisyyksissä oikeassa?
  4. Mistä johtuu, että arabian kieli levisi Pohjois -Afrikkaan, vaikka pohjoisafrikkalaiset puhuivat alun perin muita kieliä?
  5. Miksi oppikirjat ja tiedotusvälineet eivät sano mitään sotaa uskonsodaksi?

Voidaanko arvoja ja siveysväitteitä palauttaa tosiasiaväitteisiin (propositioihin)

Varsin yleisesti ollaan yleisesti sitä mieltä, että siveyssääntöjä ja arvoja ei voida palauttaa tosiasiaväitteisiin.

Etenkin filosofien keskuudessa esiinty myös päinvastaisia mielipiteitä.

Yksityiskohtaisia sääntöjä voi­daan joka tapauksessa yrittää palauttaa toisiin, yleisempiin sääntöihin.



Esimerkiksi kultaisesta säännöstä (tee toisille kuten toivoisit tehtävän itsellesi, älä tee toisille, mitä et toivoisi tehtävän itsellesi, mui­naiskiinalainen, muinaisintialainen ja muinaiskreikkalainen ajatus) voidaan päätellä suuri määrä yksittäisiä toimintaohjeita.

Tasa-arvon tai jotenkin määritellyn oikeudenmukaisuuden periaatteista voidaan johtaa suuri määrä muita arvoja.

Tehtäviä

  1. Yritä keksiä toimintaohjeita, jotka seuraavat kultaisesta säännöstä. Tutki, syntyykö ohjeiden välille ristiriitoja (eri henkilöt saattavat toivoa itselleen eri asioita).
  2. Vertaa kultaista sääntöä kristittyjen usein esittämään sananparteen “rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi.” Pohdi, miten on meneteltävä, jos vaihtoehtoina ovat oman maan köyhien auttaminen ja kehitysmaiden köyhien auttaminen a) kultaisen säännön mukaan b) periaatteen “rakasta lähimmäistäsi (mutta älä kauimmaistasi) kuin itseäsi” perusteella.
  3. Pohdi sopiiko kultainen sääntö peliohjeeksi.
  4. Pohdi mitä kaikkea sisältyy tasa-arvoisuuden periaatteeseen.
  5. Onko tasa-arvoa mielestäsi tarpeen lisätä vai vähentää?
  6. Pohdi, miten tasa-arvoa voitaisiin lisätä.
  7. Pohdi, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa. Miten oikeudenmukaisuutta voitaisiin lisätä?

Mikä on hyvää ja mikä on pahaa



"On se pahaa, mutta on se hyvää" sanoi alkoholin ystävä viinasta.
Siitä, mikä on hyvää tai mikä on pahaa, on suuri määrä erilaisia mielipiteitä. Eräitä niistä tarkastellaan toisaalla tässä aineistossa.

Eri valtarakenteet ja eri yksilöt ovat pitäneet hyvinä erilaisia asioita. Seuraavassa luettelossa esiintyy aakkosjärjestyksessä joukko meidän valtarakenteessamme varsin yleisesti hyvinä tai ainakin tavoiteltuina pi­dettyjä asioita:
  • Elämä, tietoisuus ja toimintakyky
  • Elämän tasapainoisuus
  • Hyveet
  • Hyvä maine, kunnia, arvostus jne
  • Hyvän ja pahan oikeudenmukainen jakautuminen
  • Itsensä ilmaiseminen
  • Kauneus, sopusointu, oikeat suhteet
  • Kauneuskokemukset
  • Nautinnot ja tyydytys
  • Onnellisuus, tyytyväisyys
  • Rauha, turvallisuus
  • Seikkailu, uutuudet
  • Terveys ja kestävyys
  • Tieto, oikeat mielipiteet, ymmärrys, viisaus
  • Totuus
  • Valta ja menestys
  • Vapaus
  • Ystävyys, rakkaus, yhteistyö

palvelut

Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Erään mielipiteen mukaan hyvää tulisi jakaa mahdollisimman paljon mahdollisimman mo­nille.

Toisaalta usein asetetaan ehdoksi, että pahan määrä on mahdollisimman pieni.

Tehtäviä

  1. Pitäisikö sinun mielestäsi pyrkiä vahentämään kärsimyksiä?
  2. Millaisin toimenpitein kärsimysten määrää on vähennetty maailmanlaajuisesti? Esitä omia ehdotuksiasi lisätoimenpiteiksi.
  3. Tutki esim. Internetillä, mitä tarkoittaa nanoteknologia. Miten kärsimyksiä ajatellaan tule­vaisuudessa lievennettävän nanoteknologialla?
  4. Mitkä ovat sinun mielestäsi kolme tärkeintä yllä olevassa listassa. 
  5. Mikä on vikana käsitteessä "oikeat mielipiteet"?
  6. Pitäisikö sinun mielestäsi hyvää jakaa mahdollisimman monille.
  7. Mistä johtuu, että jotkut varakkaat ihmiset ovat ryhtyneet harrastamaan seikkailulajeja?

Siveyden erityispiirteitä

Sivistyssanojen "moraali" ja "etiikka" alkuperä



Sana “moraali” tulee latinankielen sanasta “moralis”, joka tarkoittaa tapoja koskevaa. “Etiikka” puolestaan tulee kreikan kielen sanasta “ethika”, joka tarkoittaa oppia tavoista.

Siveydellä tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilöiden käsitysten muodostamaa kokonaisuutta.

Eriläisia käsityksiä siveydestä sanotaan kirjallisuudessa etiikan teorioiksi.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla isojen apinoiden arvojärjestys eli nokkimisjärjestys vaikuttaa tapoihin ja käyttäytymiseen?
  2. Millä tavalla nokkimisjärjestys vaikuttaa presidentinvaaleissa?
  3. Miksi on nokkimisjärjestyksiä?

Siveyskieli ja siveysarvostelmat

Siveyskieltä käytetään, kun esimerkiksi ilmaistaan siveysarvostelmia tai lausutaan siveellisiä käskyjä tai kieltoja.

Siveysarvostelmat sisältävät siveyssanoja. Siveyssanoja ovat esimerkiksi:
  • “hyvä”,
  • “paha”,
  • “oikein”,
  • "väärin”,
  • "pitää”,
  • "ei pidä",
  • “saa”,
  • "ei saa",
  • “parempi”,
  • “huonompi”.

Siveysarvostelmia ovat esimerkiksi seuraavat:
  • “Mustasukkaisuus on alhainen vaikutin.”
  • “On väärin olla itsekäs.”
Siveyskäskyjä ovat esimerkiksi:
  • “Pidä lupauksesi”
  • “Auta köyhiä maita!”
  • “Rakasta lähimmäistäsi!”
Siveyskieltoja ovat esimerkiksi:
  • “Älä tapa.”
  • “Älä varasta.”
  • “Älä valehtele.”
Kaikki arvostelmat eivät ole siveysarvostelmia. Sellaisia arvostelmia, jotka eivät ole siveysarvostelmia, ovat esimerkiksi:
  • “Tämä on hyvä auto.”
  • “Ruusut ovat rumia.”

Tehtäviä

  1. Luettele viisi siveysarvostelmaa, joista ihmiset ovat melko paljon yhtä mieltä.
  2. Luettele viisi siveysarvostelmaa, joista ihmiset ovat melko eri mieltä.
  3. Luettele viisi kieltoa, joita et aio noudattaa.
  4. Millaisia siveyslauseita ihmiset ilmaisevat kiroilemalla?
  5. Kuinka monta kertaa päivässä valehtelet?

Siveysilmaisut ilman kieltä



Paitsi kieltä käyttämällä siveys voidaan ilmaista ilmeiden ja eleiden avulla. Kun puhumme vihaisesti, ilmaisemme, ettemme hyväksy jotain. Vihastuneena saatamme ilmaista siveellisen suuttumuksemme polkaisemalla jalkaa.



Hyväksymisen saatamme ilmaista hymyllä tai ta­puttelemalla (Sääntö miehille: älä kuitenkaan taputtele vieraita naisia, älä harkitsemattomasti edes omaa vaimoasi).

Myös huumori on varsin usein siveyden ilmaus.

Tehtäviä

  1. Milloin sinua on viimeksi taputeltu? Millaisia seurauksia taputtelusta voi olla?
  2. Onko taputtelu sukupuolista ahdistelua?
  3. Mikä on uusin ruotsalaisvitsi?
  4. Ovatko eri mielentiloja kuvaavat ilmeet opittuja vai periytyviä?
  5. Mitä haittaa on siitä, ettei osaa päätellä asioita ihmisten kasvojen ilmeistä?

Siveyssanojen avulla voidaan hämätä

Usein siveyskieli on varsin mutkikasta, ja siveyssanojen avulla saatetaan hämätä ihmisiä.

Tehtäviä

Seuraavissa tehtävissä voidaan käyttää esimerkiksi kirjastoista löytyviä vitsikirjoja tai Internetiä.
  1. Etsi vitsejä, joissa ei arvioida asioita siveellisesti.
  2. Etsi vitsejä, joissa arvioidaan joitain asioita hyväksyvästi.
  3. Etsi vitsejä, joissa arvioidaan joitain asioita kielteisesti.
  4. Etsi vitsejä, joissa halvennetaan jotain ihmisryhmää.
  5. Keksi jokin halventava vitsi, joka Internetissä julkaistuna johtaisi käräjöintiin.

Siveys ja yhteiskunta

Miksi ihminen ryhtyy arvostelemaan



Voidaan kysyä, mistä johtuu, että ihminen yleensä ryhtyy arvostelemaan muiden ihmisten te­koja ja niiden vaikuttimia.

Monet ajattelevat, että tämä johtuu siitä, että ihminen, (kuten esimerkiksi jo Aristoteles huomautti) on yhteiskunnallinen olento.



Käytännössä kaikissa yh­teiskunnissa syntyy vallitseva käsitys siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Kirjoittajan tietoon ei ole tullut yhtään yhteiskuntaa, jossa vallitsisi täysi nihilismi.

Yhteiskunnissa eläviä eläimiä yhdistää yleensä ainakin jossain määrin myötä­tunto (sympatia).

Jokaisen yksilön toiminta on omiaan vaikuttamaan muiden yhteisössä elävien yksilöiden tilaan joko edistäen tai ehkäisten heidän menestystään.




Tohtori Matt Ridley.

Tämän väitteen paikkansapitävyydestä on kiistelty runsaasti, mutta vasta viime vuosikymme­nien tutkimukset, joissa on sovellettu peliteoriaa suoraan ihmisiin (selostuksia näistä kokeista on esimerkiksi Matt Ridleyn kansantajuisessa kirjassa Jalouden alkuperä, Art House, 1999), ovat osoittaneeväitteessät sen, että  on jotain perää.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen yhteisöissä elävää eläinlajia.
  2. Luettele kymmenen yksikseen elävää eläinlajia.
  3. Mistä johtuu, että molemman tyyppiset eläinlajit saattavat menestyä?

Mielihyvä ja mielipaha



Yleensä muut yhteisön jäsenet arvostelevat jokaista yksilöä.

Yksilön toiminta herättävät usein joko mielihyvää tai mielipahaa aina sen mukaan, vastaako se niitä arvostuksia, jotka yhteisössä on hyväksytty, vai eivät.

Tehtäviä

  1. Kannattaako välttää mielipahan tuottamista muille?
  2. Kannattaako eri mieltä olevia halventaa?
  3. Kannattaako imarrella?

Mistä lapsi saa siveyskäsityksensä

tappelu-ukraina

Ukrainan parlamentissa tunnetusti tapellaan.

Lapsi omaksuu ensimmäiset siveyskäsityksensä kotona, kun vanhemmat käskevät ja kieltävät häntä.

Muita siveyskäsityksiä hän saa tovereiltaan, muilta aikuisilta ja koulusta.

Siveyskäsitykset eivät tule tyhjästä, vaan kukin yhteisö kasvattaa niitä jäseniinsä.

Yksilön siveyskäsitykseen vaikuttaa myös hänen perimänsä.

Siitä, kumpi vaikuttaa enemmän, ympäristö vai perimä, on suurta erimielisyyttä.

Tehtäviä

  1. Missä määrin siveelliset taipumukset periytyvät?
  2. Miten on mahdollista, että yhteisö voi kasvattaa jäsenensä sellaisiin siveuskäsityksiin, jotka kauhistuttavat meitä?
  3. Miksi juutalaisten ja muslimien rituaaliteirastusta ei aiota hyväksyä Suomessa?

Sisäistäminen, yliminä, omatunto



Lapsen sanotaan sisäistävän yhteisönsä siveyden, hänelle kehittyy “yliminä” eli “omatunto”.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla omatunto vai yliminä?
  2. Mistä sinun siveyskäsityksesi ovat peräisin?
  3. Ota selvää siiitä, mikä on psykopaatti.
  4. Voidaanko psykopaattien vaikutusvaltaa mitenkään vähentää?
  5. Voiko psykopatian poistaa kasvatuksella?

Neurofilosofian käsitys siveydestä

Kiinnostus ihmisen tietoisuuteen on herättänyt uudelleen kysymykset siitä, mistä tulevat halu kantaa vastuuta toisesta ja käsitykset oikeasta ja väärästä.

Onko käyttäytyminen, jonka sanomme nojaavan perusarvoihin ja perustuslakiin, itse asiassa kaikille tai useimmille nisäkkäille ominaista käyttäytymistä.

Ainakin jotkut ajattelevat aivotutkimuksen tarjoavan uusia selityksiä vanhoihin kiistoihin.



Professori Patricia S. Churchland.

Patricia S. Churchlandin
kirjassa Braintrust: What Neuroscience Tells Us about Morality ((2011) Princeton University Press) alaotsikossa kysytään, että mitä neurotiede kertoo meille siveydestä.
Neurotiede on yleisnimitys niille tieteenaloille, jotka tutkivat hermoston toimintaa ja rakennetta.
Lähtökohtana on se käsitys siitä, että itsesuojelu sekä itsestä ja jälkeläisistä huolehtimien ovat ihmisen lajikehityksen (evoluution) tulosta. Aivot  pyrkivät pitämään yllä tätä rakennelmaa.

Siveyden salaisuuksia pohtinutta lukijaa todennäköisesti arveluttaa se, että siveyden alkuperä liitetään kiinteästi kahteen aineeseen, (neuropeptidit: oksitosiini ja vasopressiini). Eikö tässä jo yksinkertaisteta siveyskäsitystä liikaa, jos sen ratkaisevina tekijöinä ovat niin sanotut rakkaushormonit?
Hormoni on elimistön välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin verenkierron välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntatapahtumiin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista umpirauhasista.

hypothalamus

Hypothalamus.

Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja hypotalamus säätelee tahdosta riippumattoman hermoston viestien mukaan aivolisäkeen toimintaa. Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen soluun, jossa on hormonille erikoistuneita vastaanottajia.

Hormoneja käytetään myös lääkinnällisessä tarkoituksessa ja raskauden ehkäisyssä. Hormonien säännöllinen käyttö johtaa usein elimistön oman hormonituotannon lamaantumiseen.

Hermostolla ja hormonitoiminnalla on yhteinen keskus väliaivojen pohjassa. Sinne tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.

Stressi voidaan määritellä ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin.
Churchland kysyy, ulottuuko oksitosiinin vaikutus rakkaussuhteiden ohella yleisemminkin ihmissuhteisiin - ja vastaa myöntävästi. Perustelut lähtevät nisäkkäille ominaisesta käyttäytymisestä ja päätyvät erilaisiin koeasetelmiin.

Esimerkiksi nenäsuihkeena annettu oksitosiini lisää ihmisen luottamusta toisiin. Suihkeen saanut sijoituspäätösten tekijä luottaa selvästi enemmän rahastonhoitajan viisauteen kuin se, joka ei saanut suihketta.

Ultimatum-pelissä suihkeen saaneet ovat anteliaampia kuin vrtailuryhmän pelaajat. Tämä voidaan tulkita niin, että oksitosiinitason noustessa pelaaja haluaa välttää tilanteen, jossa toinen avoimesti osoittaa mielipahansa hänen jakopäätökseensä.
Ultimaatumi (lat. ultimatum, viimeinen) on uhkavaatimus



Oksitosiini on melko monimutkainen kemiallinen yhdiste.

Churchland ei väitä, että oksitosiini selittäisi siveyden synnyn. Se auttaa kuitenkin ymmärtämään sitä, miksi ihminen vaivautuu ottamaan toisen huomioon. Ystävyydenosoitus käynnistää oksitosiinin tuotannon, ja tämä puolestaan synnyttää mielihyvän tuntemuksia. Haluamme pitää toisen myötämielisenä välttääksemme alhaisen oksitosiinitason aiheuttaman mielipahan.

Lapsi kokee erityisen vahvasti hyväksymisen ja hylkäämisen. Hän oppii huomaamatta tavat, joita seuraamalla tulee hyväksytyksi. Lapsi oppii myös oudoksumaan toisenlaisia tapoja. Ihmisen kyky oppia jäljittelemällä on uskomattoman monipuolinen. Jäljittelytaitoon liittyy kyky ymmärtää vertauskuvien merkityksiä tavalla, jota eivät selitä vain peilineuronit. Tueksi tarvitaan käsitys mielestä.

Joukkoon kuuluminen on edelleen tärkeää, mutta aikanaan se oli elinehto. Alkukantaiset yhteisöt olivat pieniä, ja samoista saaliista kamppailevat naapuriyhteisöt olivat toistensa vihollisia. Tunne yhteisön lujasta yhteenkuuluvuudesta oli sen ajan perusturvaa.

tarzan

Tarzan, apinain kuningas.

Luopioiden suhteettoman ankaralla käsittelyllä on pitkät perinteet. Kysymys ei ole järkevästä harkinnasta vaan voimakkaasta tunne- ja/tai hormonivasteesta, joka juontuu jostain viidakon pimennosta. Aristoteleen toteamus, että ihminen on yhteisöllinen eläin, saa yhden selityksen lisää.

Tällä tavoin määräytyy voimanlähde, jonka varaan ihminen rakentaa ominaista tapaansa kantaa huolta läheisistä. Se ei sinänsä selitä siveyttä kuten eivät perintötekijätkään, sillä ihmiselle on ominaista myös oppiminen ja opitun muistaminen.

Näin on saatu ainekset omantunnon muodostumiselle, kyvylle punnita monia tapoja, sääntöjä ja ohjeita. Omantunnon viesti riippuu yhteisöstä ja kulttuurista. Toisesta huolehtiminen, toisen mielen tilan tunnistaminen, niukkuuden jakaminen ja yhteistyökäytäntöjen oppiminen saavat erilaisia muotoja.



Jokaisella valtajärjestelmällä on taipumus määritellä omat tapansa, sääntönsä ja palvontamenonsa luonnollisiksi ja muut oudoiksi ja torjuttaviksi. Tästä monet ovat etsineet ihmiselle ominaisia piirteitä, kaikkialla noudatettuja hyveitä.

Churchland tarkastelee listauksia kohtuullisen monipuolisesti ja päätyy toteamukseen, ettei niistä löydy perustetta väitteelle, että siveys olisi meissä synnynnäistä. Meille on kyllä annettu eväät, jotka antavat hyvät edellytykset siveyden rakentamiselle ja noudattamiselle, mutta siveys itsessään on yhteisön tuote.

Kirjassa on monia sivujuonia, kuten kuvaus ns. Humen giljotiinin käyttökelpoisuudesta päätöksenteossa. Giljotiini erottaa toisistaan tosiasiat ja arvot, sen miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Mutta ihmiset eivät piittaa giljotiinista. Aivot antavat tiheästi "pitäisi" -komentoja ilman, että henkilö niitä huomaa.
Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä
Potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksessa vilistävät vaikuttimet, vaistot, tunteet, havainnot, ennusteet, muistikuvat, valvonta, palkkio ja erehdyksen uhka. Hoitoyhteenveto (epikriisi) saattaa antaa Humea tyydyttävän käsityksen asiasta, mutta se  jättää paljon sanomatta siitä, mitä päässä ehti tapahtua.

Se, että useimmat ihmiset eivät piittaa Humen giljotiinista eli arvojen ja tosiasiain toistaan erottamisesta, ei kuitenkaan kumoa sitä, että ihmisten olisi hyvin hyödyllistä oppia käyttämään Humen giljotiinia.



Churchland varoittelee aivokuvantamisen ylitulkinnoista. Aivot eivät ole kuin Sveitsin armeijan veitsi, jossa jokaisella osalla on tarkasti määrätty tehtävänsä. Hän käy läpi filosofian klassikkoja ja huomauttaa muun muassa, ettei yleiseksi tarkoitettu kultainen sääntö suinkaan ole yleinen: ei ole sanottua, että haluaisin itseeni sovellettavan toisen arvojen mukaista hoitoa.

Churchland tarkastelee myös uskonnon ja siveyden suhdetta ja hylkää muun muassa ajatuksen uskonnosta ihmislajin periytyvänä sisäisenä ohjaajana. Ymmärrys oikeasta on löydettävä laajemmasta viitekehyksestä. Kärki suuntautuu uskonnollista fundamentalismia vastaan. (Hän viittaa ohimennen George W. Bushiin, joka sanoi keskustelevansa valtion asioista Jumalan kanssa.)
Fundamentalismi (lat. fundamentum, perustus, pohja) on alun perin pohjoisamerikkalainen kristillinen liike, joka korostaa Raamatun sanatarkkaa erehtymättömyyttä
Churchlandia on arvosteltu sanomalla, että hänen edustamansa neurofilosofia kaventaa ihmiskuvaa ja yrittää korvata filosofisen ja psykologisen sanaston neurotieteellisellä käsitteistöllä.

Tehtäviä

  1. Mikä on ihmislajin kehityksen (evoluution) osuus ihmisen siveydessä?
  2. Mikä ihmisen siveydessä on opittua?
  3. Missä määrin kaikki inhimillinen ajattelu on opittua?
  4. Miten aivan pieni lapsi oppii asioita?
  5. Mistä johtuu, että simpanssivauva jää nopeasti jälkeen ihmislapsen kehityksestä?
  6. Mistä johtuu, että eräillä eläimillä on paljon parempi muisti kuin ihmisisllä?
  7. Mistä johtuu, että eräs simpanssi on ylittänyt kasvattajansa (ihminen) kyvyt eräissä älykkyyttä vaativissa tehtävissä?

Tavat ja lait


Luonnollinen kehitys (evoluutio)

mink-coat

Tuomari kysyi todistajalta:
  • Tietääkö todistaja, mitä saa väärästä valasta?
  • Totta kai minä tiedän, siitä saa Porschen ja minkkiturkin!
Charles Darwin (1809 - 1882) sanoi (teoksessaan “Ihmisen polveutumisesta”), että myös ihmisen korkeimmat henkiset kyvyt, kuten esimerkiksi hänen siveystunteensa, ovat pitkän luon­nollisen kehityksen tulosta ja että niiden alkeellisia muotoja voi havaita jo korkeammissa eläimissäkin.

Tehtäviä

  1. Mitä yhteisiä ominaisuuksia on ihmisellä ja koiralla?
  2. Miksi eläinten siveelliset ominaisuudet yritetään usein kiistää?
  3. Miten on mahdollista, että huomattava osa suomalaisista papeista uskoo edelleen paholaiseen, jonka ajatellaan viettelevän ihmisiä pahoihin tekoihin?

Perityt tavat



Muinaisten heimojen keskuudessa esi-isiltä perityt tavat määräsivät usein lähes kokonaan heidän käsityk­sensä hyvästä ja pahasta.

Tapojen velvoittavaa luonnetta osoittaa se, että niiden rikkominen herättää usein paheksuntaa. Tietenkään kaikki tavat eivät ole velvoittavia, eikä kai­kista tavoista tule siveyskäskyjä.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä olet tapakulttuurista?
  2. Onko sitä liikaa vai liian vähän?
  3. Voivatko jonkun ihmisen hyvät tavat johtaa muita ihmisiä harhaan?
  4. Miksi yläluokan tavat vähitellen leviävät koko kansan keskuuteen?
  5. Mitä täysin hulluja tapoja Suomessa edelleen on?

Mielenlaatu ja siveys


Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Siveysarvostelmissa kiinnitetään usein huomiota mielenlaatuun. Usein tekoa saatetaan ar­vostella teon vaikuttimien (motiivien) eli mielenlaadun mukaan.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että hyvät vaikuttimet johtavat joskus hirveisiin tuloksiin?
  2. Milloin hyväntahtoisuus on toivottavaa?
  3. Miksi vaikutinta pidetään Suomessa tärkeänä?

Mielenlaatu ja tavat

Kun tarkastellaan tapoja, havaitaan, ettei mielenlaadulla ole suurta väliä, pääasiana pidetään useimmiten tavan muodollista noudattamista.

Kun sanon “Hyvää päivää”, kukaan ei ajattele, että tässä toivotaan toiselle jotain hyvää.

Tehtäviä

  1. Mitä haittoja on pikkutarkasta tapojen noudattamisesta?
  2. Onko sinulla oikeus kehittää omat tapasi?
  3. Mitkä tavat ovat yhteiskunnan voimavarojen turhaa tuhlausta?

Tapa, siveys ja laki



Kumpi yllä olevassa mainoksessa esitetyistä kirjoista on muuttunut mainoksen julkaisemisen jälkeen?

Tässä suhteessa tapa muistuttaa lakia, joka on saanut alkunsa tavasta.

Laki ei tuomitse mielenlaatua vaan pelkästään tekoja.

Lait saattavat sisältää siveyssääntöjä muistuttavia kiel­toja, mutta on myös lakeja, joilla ei ole juuri mitään tekemistä siveyden kanssa.

Siveys vaikuttaa siihen, millaisia lakeja säädetään.

Lait puolestaan voivat muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja asenteita, jolloin myös ihmisten siveys muuttuu.

Näin lait ja siveys vai­kuttavat jatkuvasti toisiinsa.

Sellaisia lakeja, joita yhteiskunnan siveys ei tue, ei yleensä sää­detä tai ei ole ainakaan erityisen viisasta säätää.

eduskunta

Toisaalta sellaiset lait, jotka ovat ajan kuluessa menettäneet yhteiskunnan siveystuen, kumoutuvat ennen pitkää.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa sitä, missä määrin erilaiset siveyskäsitykset vaikuttavat Suomen eduskunnan lainsää­däntötyöhön.
  2. Keskustelkaa jostain huomiota herättäneestä tuomioistuimen päätöksestä, joka on herättänyt siveysarvostelua.
  3. Pohtikaa, miksi oikeudessa tuomitaan tekoja mutta ei mielenlaatua. Mihin mielenlaadun tuo­mitseminen saattaisi johtaa? Voitko löytää historiasta esimerkkejä?
  4. Onko lakeja liikaa vai liian vähän?
  5. Mitä lakeja pitäisi mielestäsi kumota?

Siveys käyttäytymisen määrääjänä

Yhteisön olemassaoloon vaikuttavat tavat

Jotkut säännöt saattavat olla niin tärkeitä, että koko yhteisön olemassaolo riip­pun niiden noudattamisesta. Näiden erityisen tärkeiden sääntöjen joukkoon kuuluvat ennen kaikkea seuraavat:
  1. “Älä tapa.”
  2. “Älä varasta.”
  3. “Älä valehtele.”


Professori Rafael Karsten.

Suomalainen Etelä-Amerikan intiaanien tutkija (professori Rafael Karsten) kirjoitti:

“Käytännöllisesti katsoen kaikki yhteiskunnat ovat pitäneet näitä käskyjä suuressa arvossa. Yhteiskunta, jossa näitä käskyjä ei noudatettaisi omiin heimolaisiin nähden, jossa jokainen päästäisi omat itsekkäät viettinsä valloilleen ja jossa yhteiselämä muodostuisi kaikkien so­daksi kaikkia vastaan, sortuisi olemassaolon taistelussa.

Mutta sellaista yhteiskuntaa ei ole milloinkaan ollut olemassa. Luonnonihminen ei ole epäsosiaalinen ja verenhimoinen villi, jolla ei ole omaatuntoa, lakia tai oikeusjärjestystä, vaan hän on voimakkailla yhteiskunnalli­silla tunteilla varustettu olento, ja sen mukaan myös siveellinen olento.”


Siveellinen olento = moraalinen agentti.

Tehtäviä

  1. Miksi ihmisten tappamiselle ei näytä tulevan loppua?
  2. Miksi yhteiskunnat tuomitsevat lähinnä pikkuvarkaita?
  3. Miksi yhteiskuntien johtajat itse valehtelevat jatkuvasti?

Myötätunto

Yhteiskunnallisen kehityksen alkuasteilla yhteistunne ja ihmisten välinen myötä­tunto saattavat erittäin voimakkaita. Kovien elinehtojen vallitessa sellainen voi olla tärkeää.



(Professori Rafael Karsten kertoo, että) Chaco- intiaanien keskuudessa karkeat rikokset kuten murhat ja varkaudet ovat täysin tuntemattomia. Heimon kaikkia jäseniä yhdistävää yhteistuntoa he ilmaisevat sanoilla “me olemme kaikki veljiä”.

Toisaalta viime aikojen tutkimuksissa on todettu, että ihmisten välinen myötätunto on ollut nykyistä vähäisempää entisaikojen (ja myös nykyisissä) pienissä yhteisöissä.

Tehtäviä

  • Miksi ihmissyönti on epäterveellistä?

Velvollisuudentunnon syitä

Edellä mainitut yhteiskunnalliset ja mielitieteelliset (psykologiset) tosiasiat selittävät myös velvollisuudentun­non syntyä.

Sen sisältönä on ollut alun perin tavan vaatimus.

Alun perin velvollisuus oli elä­mistä sopusoinnussa tavan kanssa.

Tehtäviä

  • Miksi suurin piirtein kaikki uskonnot ovat kehottaneen orjia ja palvelijoita nöyryyteen?

Jumalien ja esi-isien edustama siveys

Jumalien ja esi-isien edustama siveys on niiden siveysvaatimusten heijastusta, joita yhteiskunta itse asettaa velvollisuuden mukaisille toiminnoille.

Esimerkiksi katumus siveysilmiönä selittyy siten, että voimme tuntea paheksumista myös omien tekojemme johdosta.

Professori Rafael Karstenin esimerkki:

Charles Darwin kertoo koirasta, jota ei ollut milloinkaan rangaistu.



Kerran, kun se oli nälkäinen, se va­rasti lihapalan isäntänsä pöydästä.

Koira ei kuitenkaan syönyt sitä, vaan se vei sen sohvan alle, ja sinne se piiloutui.

Hetken sisäisen taistelun jälkeen, jolloin isäntä ei millään tavoin puuttunut asiaan, koira tuli, osoittaen kaikkia pelon, häpeän ja katumuksen merkkejä, esille, ja laski varastetun lihapalan isäntänsä jalkojen eteen, ikään kuin pyytäen häneltä rikostaan an­teeksi.

Tehtäviä

  • Vertaile eri koiratotujen syyllisyydentuntoa. Mukaan on otettava älykkäiksi tunnettuja koirarotuja ja myös suomalaisia älykkäitä koirarotuja (hyvä esimerkki on Lapin porokoira).

Siveystajunnan alkumuoto

Siitä, että ensimmäiset siveysarvostelmat olivat yleisiä, yhteiskunnan puolelta tulevia arvos­telmia, voidaan päätellä, ettei siveystajunnan alkumuoto ole ollut yksityisen ihmisen oma­tunto.

Omatunto on tuskin koskaan sanan varsinaisessa mielessä yksilöllinen, siinä kuvastuu lähinnä yhteisöllisen ympäristön mielipide.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitä käskyjä tai kieltoja voidaan pitää elintärkeinä meidän aikanamme maailman, oman maan tai kotiseudun kannalta.
  2. Pohtikaa kasvattajan vastuuta omantunnon luojana.
  3. Pohtikaa olivatko muinaissuomalaiset raakoja villejä. Pohtikaa miten ruotsalainen, kristilli­nen historiankirjoitus on saattanut vääristää kuvaa muinaissuomalaisista.
  4. Pohtikaa tapauksia, joissa myytti “jalosta villistä” ei pidä ollenkaan paikkaansa.
  5. Onko sinulla omatunto? Jos on, miksi on?

Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys



Käsitteitä

Jos siveyden katsotaan olevan peräisin vallanpitäjiltä, jumalilta tai uskontojen säännöistä, on tapana puhua toislakisesta (heteronomisesta) siveydestä.

Jos siveyden katsotaan olevan peräisin ihmisiltä, puhutaan omalakisesta (autonomisesta) siveydestä.

Autonomia tarkoittaa sananmukaisesti omalakisuutta. Autonominen ihminen on itsenäinen ja riippumaton.

Jos siveyden katsotaan koskevan koko luontoa, puhutaan yleisestä siveydestä, (Viimeksi mainittu käsite kuuluu posthumanismin käsitteistöön.).

Tehtäviä

  1. Mitä haittaa voi olla autonomisen (omalakisen) siveyden liiasta korostamisesta?
  2. Mitä tarkoittaa posthumanismi?
  3. Miksi Suomessa ei juuri puhuta posthumanismista?

Eri käsityksiä

Onko siveyden perusta haettava jumalan tahdosta vai ihmisen siveystajunnasta? Onko luon­nollinen siveys riittävä, vai tarvitseeko ihminen jumalallista apua voidakseen kehittää hy­vettä? Mikä merkitys on yleensä annettava uskolle siveyteen nähden?

Ihmiskeskeisen siveyden päälause on:
  • Siveys on puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Uskonnot saattavat asettaa arvoja, jotka ovat ns. maallisen elämän arvojen yläpuolella (ts. liittyvät esim. väitet­tyyn kuoleman jälkeiseen elämään).



Toislakista (heteronomista) siveyttä voi olla kahta lajia. Se ulkoinen mahti (eli auktoriteetti), joka antaa siveyssäännöt, ei välttämättä ole jumala tai pyhä kirja, vaan se voi olla myös yksinvaltias tai muu kansan tahdosta riippumaton valtioelin.

Yhteiskunnan rikkaat voivat myös olla siveyden säätäjiä. Tosin heillä on taipumus säätää itselleen toiset säännöt kuin köyhille.

Valistusajattelijat tarkoittivat luonnollisella siveydellä siveyttä, joka syntyy “turmeltumatto­masta”, alkuperäisestä ihmisluonnosta.

Tehtäviä

  1. Mitä nykytieteen vastaista on käsityksessä, että on olemassa jokin alkuperäinen, turmeltumaton ihmisluonto?
  2. Millä tavalla perinnöllisyystieteen huomiotta jättäminen on vaikuttanut sosialististen yhteiskuntajärjestelmien vararikkoon?
  3. Voiko ihminen voi omaksua posthumanistisen siveyden?

Jumalanlakinen siveys


Jumalanlakinen (teonominen) siveys voi esiintyä eri muodoissa.

Jyrkimmässä muodossa se sanoo, että hyvä on hyvää sen tähden, että jumala sen tahtoo.

Ihminen ei saa ryhtyä arvostelemaan jumalan tahtoa edes silloin, kun jumalan käskyt näyttävät epäinhimillisiltä.

Varsinaisesti uskontokeskeinen siveys on aina ollut tällä kannalla.

Tämä siveys esiintyy tyypillisimmillään siinä juutalaisten kirjassa, joka meillä tunnetaan nimellä Vanha testamentti. Vanha testamentti on osa kristittyjen Raamattua.



Vanhan testamentin kertomuksessa Aabraham on valmis uhraamaan Jahve -jumalan käskystä oman poikansa, vaikka tämä teko näyttää hänestä julmalta ja inhimillisesti mielettömältä.

Tehtäviä

  1. Miten nykyiset juutalaiset, kristityt ja muslimit "tulkitsevat" kertomusta Aabrahamista ja Iisakista?
  2. Mistä syystä monissa uskonnoissa ihmisiä on uhrattu (tapettu) jumalille?
  3. Miksi ateisteja edelleen teloitetaan ateismin takia?
  4. Miksi filosofi Søren Kierkegaard piti Aabrahamin ajattelua siveellisenä?

Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä

khomeini

Sayyid Ruhollah Mostafavi Musavi Khomeini.

Jyrkästi uskontokeskeistä siveyttä noudatetaan nykyään melko monissa islamin maissa. Esi­merkiksi Iranin shiiamuslimien johtaja, Ajatollah Khomeini pyrki elämän yksityiskohtia myöten määräämään kannattajiensa elämästä.

Hän jopa määräsi, kumpi jalka edellä noustaan ylös vessanpöntöltä.

Niissä islamin maissa, joissa noudatetaan isla­milaista lakia (shariaa), on käytetty rangaistuksia, joita meillä Suomessa pidetään epäinhimilli­sinä.

Esimerkiksi varkailta on katkottu käsiä ja ns. avion rikkojia on kivitetty kuoliaaksi.

viinapullo

Alkoho­lin nauttijoita ja ateisteja on teloitettu.

Kaikki nämä rangaistukset ovat islamin lain (sharian) mukaisia.

Islamin laki (sharia) ei ole sama asia kuin islamin pyhä kirja, Koraani. Näitä asioita tarkastel­laan yksityiskohtaisesti muualla tässä aineidstossa.

Raiskauksen uhreja on teloitettu

raiskaus

Kuva on näytellystä raiskauspornofilmistä.

Aivan äskettäin islamilaisessa Pakistanissa teloitettiin nainen kivittämällä siksi, että hän oli joutunut raiskauksen uhriksi.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että monissa maissa on edelleen käytössä kuolemanrangaistus.
  2. Kannatatko kuolemanrangaistusta?
  3. EU on sitoutunut kuolemanrangaistuksen kieltoon. Mistä tämä johtuu?
  4. Mitä EU voisi tehdä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi niistä maista, joissa se on käytössä?
  5. Suomalaiset eroavat esimerkiksi yhdysvaltalaisista siinä suhteessa, että siveyttä ei pidetä erityisemmin uskonnosta peräisin olevana (asia on tutkittu jo vuonna 1973). Mistä tämä saattaisi johtua?

Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa

Usein myös uskontojen sisällä on vallinnut erimielisyyttä siitä, voiko siveys olla olemassa ilman uskontoa.

Kristinuskon perustajiin kuuluva Paavali puhuu Raamatun Toisessa roomalaiskirjeessä luonnollisesta laista, mikä pakanoillakin on.

Pakanoiksi (paganus =maalainen) Raamattu nimittää yk­sinkertaisesti niitä, jotka eivät ole kristittyjä.



Kristittyjen taivas

Toisaalta tämä luonnollinen siveys ei kuiten­kaan ollut Paavalin mielestä riittävä. Kaikkialla, missä hän puhuu ns. kristillisestä pelastuk­sesta (tarkoittaa Taivaaseen pääsyä kuoleman jälkeen), hän korostaa ihmisen syntisyyttä (kristityt kutsuvat synniksi kristillisen siveyden vastaista toimintaa ja ajattelua).

Paavali kehitti kristinuskoon opin, jonka mukaan ihminen pääsee Taivaaseen vain jumalan armosta ja Jeesuksen (kris­tinuskon jumalan toinen persoona) suorittaman sijaiskärsimyksen kautta.

Tehtäviä

  1. Mistä käsitykset kuvitellusta kuoleman jälkeisestä elämästä ovat peräisin?
  2. Mistä johtuu, että kuviteltuun kuoleman jälkeiseen elämään ryhdyttiin parituhatta vuotta sitten liittämään palkintoja ja rangaistuksia?
  3. Filosofit herjaavat usein seuraussiveyttä. Pohtikaa sitä, miksi he eivät yleensä herjaa kristillis-islamilaista seuraussiveyttä paratiiseineen ja helvetteineen?

Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt siveydestä

Kristinuskossa kreikkalaiset ja itämaiset kirkkoisät (kristillinen nimitys merkittäville opin vaikuttajille, itämaisia olivat mm. Clemens Aleksandrialainen (n. 150-202) ja Origenes (n. 184-254)) pitivät suuressa arvossa kreikkalaisia.

Tästä syystä he myös antoivat arvoa sille luonnolli­selle siveydelle, jota nämä edustivat.



Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoisä Augustinus

Sitä vastoin latinalaiset kirkkoisät (etenkin Tertullianus, k. n. 220) ja Augustinus (354-430)) eivät ainoastaan vastustaneet silloista todellisuustutkimusta (tiedettä) ja “pakanal­lista” ajattelua yleensä, vaan kielsivät luonnolliselta siveydeltä arvon.
“Pakanain hyveet eivät ole kuin loistavia paheita”
- näissä (Augustinuksen) kuuluisissa sanoissa on puhtaasti uskon­nollisen siveden periaate lausuttu ilmi jyrkimmässä muodossaan.

Keskiajalla kristillinen kirkko kannatti yleensä tätä (Augustinuksen) käsitystä.

Tehtäviä

  1. Evankelis-luterilaisten kristittyjen ja katolisten kristittyjen yhteistyö on lisääntynyt. Mistä johtuu, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko puhuu edelleen mieluummin Augustinuksesta kuin Tuomas Akvinolaisesta?
  2. Olivatko muinaiskreikkalaisten jumalat siveellisempiä kuin tavalliset ihmiset?
  3. Mitä eri käsityksiä uskonnoista muinaisessa Kreikassa esiintyi?

Pelagiuksen käsitys



Harhaoppinen Pelagius

Vastakkaisia mielipiteitäkään ei puuttunut. Afrikkalainen munkki (Pelagius) kannattajil­leen edusti toiveikkaampaa (optimistisempaa) käsitystä ihmisestä.

Tämän käsityksen mukaan siveys oli mahdollinen ilman uskoa.

Katolinen kirkko tuomitsi (Pelagiuksen) opin.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, millaista on puolipelagiolaisuus (semipelagiolaisuus).
  2. Mitkä taloudelliset tekijät puolsivat Pelagiuksen opin tuomitsemista?
  3. Miten niin kiistattomasta käsityksestä, että siveyttä on olemassa oli uskontoja olemassa tai ei, saattoi olla kiistaa?

Tuomas Akvinolainen



Tuomas Akvinolainen. Katolisen kristillisyyden pääfilosofia on uustomismi.

Kristillisen kirkon (roomalais-) katolisen haaran oppi-isänä tunnettu Tuomas Akvinolainen (1224 - 1274) yritti puolestaan sovittaa yhteen uskonnon siveyttä ja luonnollista siveyttä.

Hä­nen mielestään hyvä ei ole hyvää vain sen tähden, että jumala sitä tahtoo, vaan jumala tahtoo sitä siitä syystä, että se on hyvää.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kristinuskon ja islamin mukana levinneitä julmuuksia ei ole saatu poistettua maailmasta? (Nigeriassa kristityt polttavat edelleen noitia ja muslimit kristittyjen kirkkoja.)
  2. Mistä jumala tietää, mikä on hyvää?
  3. Mitä tarkoittaa luonnollinen siveys?

Ihmiskeskeisen siveyden historiaa

Vanhimmat jumalattomat (ateistiset) liikkeet

Ihmiskeskeisen siveyden juuret ulottuvat hyvin kauas ihmiskunnan menneisyyteen, erityisesti ateismin nousukausiin.

Vanhimmat kirjatut ateistiset liikkeet esiintyivät Intiassa ja Kaksois­virran maassa ainakin 3000 vuotta sitten.

clay-table

Kaksoisvirraanmaassa savitaulut ovat säilyneet aavikolla, ja niiden avulla voidaan selvittää muinaista elämää yksityiskohtia myöten.

Usein ateistien omat kirjoitukset on hävitetty, mutta ateistien mielipiteitä voidaan löytää toisten kirjoittajien jyrkästi arvostelemina (esimerkiksi hindujen kirjoista kuten Vedoista ja Upanishadeista.)



Svansnaved Upanishad, joka kirjoitettiin n. 700 - 800 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, sanoi mm.:

“Ei ole olemassa mitään jälleensyntymistä, ei mitään jumalaa, ei mitään Taivasta, ei mitään Helvettiä.

Kaikki perinteinen kirjallisuus on itserakkaiden hölmöjen työtä, luonto on kaiken luoja, ja aika kaiken hävittäjä, nämä määräävät asioista eivätkä palkitse hyvettä tai pahetta määrätessään ihmisten onnellisuudesta tai kurjuudesta.

Kauniiden puheiden pettämät ihmiset turvautuvat jumaliin ja temppeleihin, kun todellisuudessa ei ole mitään eroa jumalan (Vishnu, hindujumaluuden toinen persoona) ja koiran välillä.”


Lainausta arvioitaessa on huomattava, että hindulaisuudessa ihmisen kurjuuden ajatel­laan olevan rangaistusta edellisessä elämässä tehdyistä pahoista teoista.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että hindut liittivät rangaistuksen edellisessä elämässä tehtyihin tekoihin, juutalaiset saddukealaiset katsoivat, että jumala rankaisee tässä elämässä ja kristityt ja muslimit ajattelevat, että jumala rankaiseen kuoleman jälkeisessä elämässä?
  2. Miten niin merkillinen ajatus, että ihmisten pahat teot rangaistaisiin jossain elämässä, on voinut syntyä?
  3. Millaiset kärsimykset ovat ihmislajin kehityksen (evoluution) tuotetta?

Muinainen Kreikka



Siveyden historiassa mainitaan usein muinaisen Kreikan sofistit.

Sofistit (sofia = viisaus) olivat sen ajan opettajia ja todellisuustutkijoita.

Myöhemmin sofisteja on usein pidetty turhanpäiväisen vii­sastelun harjoittajina, mutta tämä arvostelu on epäoikeudenmukaista.

Arvostelun pohjana ovat olleet sofistien vastustajan (Platonin (427 - 347)) kirjat.

Jotkut sofistit päätyivät siihen tulokseen, että valtioiden lait ja ihmisten siveys eivät olleet muuta kuin ihmisten välisiä sopimuksia. Tämä johti sofistit opettamaan siveyden suhteelli­suutta (relativismia). Tätä tarkastellaan toisaalla tässä kirjassa.

Relatiivinen tarkoittaa suhteellisuutta. Arvojen sanotaan olevan suhteellisia yhteisön suhteen.

Eräs sofisti (Hippias) opetti (Platonin teosten mukaan), että kaikki ovat kansalaisia luonnollisesti, vaikka he sovinnaissääntöjen mukaan kuuluvat eri valtioihin. Sillä yhtäläinen on luonnon mukaisesti sukua yhtäläiselle. Mutta sovinnaistavat ovat ihmisten tyranneja ja pakottavat syntymään paljon sellaista, mikä on luonnonvastaista.

Jotkut sofistit saattoivat tuomita jopa orjuuden, jota siihen aikaan pidettiin hyväksyttynä jär­jestelmänä (esimerkiksi Platon ja Aristoteles pitivät orjuutta hyväksyttävänä), luonnottomaksi ja hylättäväksi.



Protagoras.

Protagoras
(480 - 411 eaa), joka on tullut kuuluisaksi sanoistaan “ihminen on kaiken mitta”, katsoi valtion syntyvän luonnollisena seurauksena ihmisten elämänoloista. Ellei olisi yhteis­kuntaa, ihmissuku tuhoutuisi elämäntaistelussa.

Joidenkin sofistien kerrotaan esittäneen seuraavan väitteen:

Jos annettaisiin ihmisten heittää yhteen läjään kaikki ne tavat, joita he pitävät hyvinä ja jaloina, ja sen jälkeen jokainen saisi tästä läjästä valita ne, jotka hänen mielestään ovat huonoja, niin jäljelle ei jäisi mitään, vaan kaikki tulisi jaettua kaikkien kesken.

Edellä mainittujen kansanvaltaisten sofistien lisäksi oli myös niitä, joiden mielestä ihmisillä oli täydet oikeudet toteuttaa itsekkäitä pyrkimyksiään.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että sofistia pidetään edelleen jonkin lajin kirosonana, vaikka monet sofistit edustivat aivan nykyaikaisia käsityksiä siveydestä?
  2. Onko ihminen kaiken mitta?
  3. Onko kaikella yleensä jotain mittaa?

Renessanssi ja valistus



Euroopassa renessanssi ja valistus merkitsivät siveyden vapautumista uskonnon herruudesta. Myös luonnonoikeus vaikutti käsityksiin siveydestä.
Renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä. Laajassa mielessä renessanssi tarkoittaa taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallista murrosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä eri uskonnot ovat siveyden alkuperästä? Mitä mieltä eri uskonnottomat ovat siveyden al­kuperästä?
  2. Pohdi mitä eroja on uskonnottomalla siveydellä ja uskonnollisella siveydellä.
  3. Pohdi koulun järjestyssääntöjen tarkoituksenmukaisuutta luonnollisen siveyden pohjalta.
  4. Pohdi miksi armeijassa on erittäin tarkka ja yksityiskohtainen järjestys. Mitä vaikutuksia tällä järjestyksellä on ihmisiin?
  5. Millä tavalla käsitys hyvästä elämästä on muuttunut, kun on siirrytty toislakisesta siveydestä omalakiseen?

Ihmiskeskeisen siveyden loppu

Posthumanistit ovat hylänneet ihmiskeskeisen siveyden ja laajentaneet sen koskemaan kaikkea elävää.



Professori Peter Singer.

Ihmisen siveys on ollut ihmiskeskeistä ja inhimillistä alkuperää, mutta kuten bioetiikan professori Peter Singer sanoo, rotalla on sama oikeus olla tulematta potkaistuksi kuin ihmisellä.

Jos ihmiset pystyisivät kirjoittamaan, julkaisemaan ja lukemaan muuta kuin ihmiskeskeistä tieteiskirjallisuutta, meillä olisi kenties jonkinlainen käsitys aurinkokuntaamme laajemmasta siveydestä.



Isaac Asimov, maailman kaikkien aikojen tuotteliain tietokirjailija..

Ateisti Isaac Asimov (1920-1992) aloitti tieteiskirjallisuudessa ihmisen kaltaisten robottien siveyden käsittelyn, mutta tällä alalla ei ole pitkään aikaan juuri edistytty.

Robottinovelleissaan Asimov esitteli "robotiikan kolme pääsääntöä", jotka hän laati yhdessä sf-toimittaja John W. Campbellin kanssa. Ne kuuluvat seuraavasti.

  1. Robotin tulee suojella ihmistä.
  2. Robotin tulee totella ihmistä, mikäli se ei riko 1. pääsääntöä.
  3. Robotin tulee suojella itseään, jos se ei riko 1. ja 2. pääsääntöä.

Tarinoissaan Asimov etsi aukkoja näihin sääntöihin, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi. Myöhemmin hän lisäsi nollannen pääsäännön:

  1. Robotin tulee suojella ihmiskuntaa.

Tällöin muihin pääsääntöihin lisätään määreet "mikäli se ei riko edellisiä".

Tehtäviä

  1. Muokkaa robotiikan säännöt niin, että ne soveltuvat ihmisiin.
  2. Muokkaa robotiikan sääntäjä niin, että ne sopivat a) ihmisiin, b) robotteihin ja c) ulkoavaruuden eläviin olioihin.
  3. Mistä syystä minkä tahansa planeetan asukkaiden tulisi huomioida tekojen seuraukset?
  4. Millainen olisi ulkoavaruuden maailma, jossa älykkäät ja tuntevat olennot lisääntyisivät muilla tavoin kuin meidän planeetallamme (Maassa)?
  5. Olisiko näillä ulkoavaruuden olioilla mielipide-eroja, ja jos olisi, millaisia?
  6. Kuvitellaan, että nämä ulkoavaruuden oliot olisivat eläneet lähes nykyisessä olomuodossaan paljon kauemmin kuin ihmiset. Millä tavalla heidän siveytensä olisi kehittynyt?
  7. Olisiko heillä kiusanaan filosofian professoreja?

Siveyden vaativuus

Erityisesti seuraussiveyden väitetään olevan liian vaativaa. Tämä väite on varsin yleinen. Valitettavasti on vaikea löytää niitä, jotka älyävät kysyä, mitä siveyden vaativuus tarkoittaa.



Professori Liam Murphy.

Filosofian ja lakitieteen professori Liam Murphy kuuluu niihin, jotka ovat älynneet kysyä tätä. Hänen mielestään siveyskäsitysten vaativuutta pitäisi mitata.

Tavallisesti siveyskäsitysten vaativuudesta puhujat (Murphy mukaan lukien) vertaavat jonkin siveyskäsityksen vaativuutta vallitsevaan tilaan verrattuna.

Jos vallitsevaa tilaa käytetään siveyden mittapuuna, tämä käsitys sisältää sen siveellisen oletuksen, että vallitseva tila on hyvä.

Kuka tahansa tavis voi luetella vallitsevassa tilassa, esimerkiksi yhteiskunnan ja yritysten voimavarojen käytössä hänen mielestään paljon ja vakavia puutteita.

Toisaalla tässä aineistossa on kerrottu, kuinka melkoinen osa bruttokansantuotteesta on oikeastaan vain kaatopaikkojen täyttämistä. Eikö ainakin tällaisten seurausten korjaamista voida vaatia?



Mitä tulee velvollisuuksiin, eikö EU ala jo mennnä liialllisuuksiin? Entä hyveelliset poliitikot, jotka kaatavat kaikki vähäosaisten niskaan?

Jos vaativuutta suhteutetaan siveyskäsitykseen itseensä, ollaan kehäpäätelmässä eikä voida puhua vaativuudesta ollenkaan.

Jotkut ovat ehdottaneet vaativuuspuheiden lopettamista, mutta siveyden vaativuutta käsittelevällä mielipidekirjallisuudella on ainakin Suomessa vankka kannatus.

Tehtäviä

  1. Millaisia vaatimuksia asetat tavallisen ihmisen siveydelle?
  2. Onko joitain asioita, joista pitäisi mielestäsi ehdottomasti huolehtia?
  3. Onko ihmisellä joitain ehdottomia oikeuksia?
  4. Onko ihmisellä joitain ehdottomia velvollisuuksia?
  5. Tutki siveellistä mielipidekirjallisuutta, ja ehdota, mitä niistä pitäisi toimittaa jätepaperin keräykseen.
  6. Uskaltaistko polttaa Koraanin?

Moniehtoiset toimintamallit

Kaikki muut paitsi siveystieteilijät käyttävät todellisuuden kuvaamiseen moniehtoisia toimintamalleja.

Autoa suunniteltaessa tarvitaan koko joukko muita ohjeita kuin pieni polttoaineen kulutus. Kun autoa aletaan suunnitella, ei voida antaa Immanuel Kantin tapaan muutamaa sääntöä, joiden perusteella auto on rakennettava.



Kun tämän kirjoittaja kokoaa itselleen tietokoneen, hän tietysti ottaa mahdollisimman hyvin selvää siitä, että osat toimivat yhdessä. Tämän kirjoittajalle kävi kerran niin, ettei uudella (45 nm) tekniikalla valmistettu suoritin toiminutkaan emolevyssä, vaikka se sopi aivan hyvin suorittimen kantaan.

Esimerkiksi olio-ohjelmoinnissa tehtävä jaetaan osiin, ja toisen osan ohjelmoija ei välttämättä tiedä mitään siitä, miten jokin toinen osa ohjelmaa on ohjelmoitu (Tämän kirjoittaja on opettanut olio-ohjelmointia.).

Valitettavasti siveystutkimus on usein jäänyt mielipidekirjallisuuden tasolle. Väärillä mielipiteillä varustettu ihminen pyritään tavallisesti tuhoamaan.

Voidaan kysyä, eroavatko sellaiset viisaustieteilijät millään oleellisella tavalla jumaluustieteilijöistä.

Tehtäviä

  1. Verratkaa toisiinsa lukion etiikan oppikirjoja. Miten on mahdollista, että eri kirjoissa on esitetty keskenään ristiriitaisia mielipiteittä?
  2. Miten on mahdollista, että professorien kirjoittamissa lukion oppikirjoissa on alkeellisia ajatusvirheitä?
  3. Miten on mahdollisia, että jotkin lukion oppikirjat ovat puolueellisempia kuin jotkin toiset?

Arvottava ja säännöttävä siveys

Luokittelu

Arvottavaa ja säännöttävää siveyttä vastaa sivistyssana normatiivinen. Koska tämän sanan merkitys suomen kielessä on epäselvä, seuraavassa sitä ei paljon käytetä.




Arvottava ja säännöttävä siveys luokitellaan sivistyssanoin esimerkiksi  seuraavasti:
  • 1.1 Velvollisuusetiikka
    • 1.1.1 Kategorinen imperatiivi eli kantilainen velvollisuusetiikka
    • 1.1.2 Eettinen intuitionismi
    • 1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeusteoriat
  • 1.2 Seurausetiikka
    • 1.2.1 Utilitarismi
    • 1.2.2 Egoismi
    • 1.2.3 Sopimus- ja luonnonoikeusteoriat
    • Muu seuraussiveys
  • 1.3 Hyve-etiikka
Ilman sivistyssanoja se luokitellaan seuraavasti
  • 1.1 Velvollisuussiveys
    • 1.1.1 Kantilainen velvollisuussiveys
    • 1.1.2 Eettinen sisäinen oivallus
    • 1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeuskäsitykset
  • 1.2 Seuraussiveys
    • 1.2.1 Hyvät seuraukset kaikille
    • 1.2.2 Hyvät seuraukset itselle
    • 1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeuskäsitykset
    • Muu seuraussiveys
  • 1.3 Hyvesiveys
Tietysti on koko joukko muita normatiivisen etiikan koulukuntia, mutta tässä oppikirjassa tyydytään esittämään ne, jotka on esitetty kilpailevissa oppikirjoissa.

Tehtäviä

  • Mistä syystä useimpia normatiivisen etiikan koulukuntia perustellaan pohjimmaltaan sauraussiveydellä, vaikka nämä koulukunnat on kehitetty seuraussiveyden vastustajiksi?

Aineiston rakenteesta

Kuten huomaat, punaisella merkitty kohta on kahdessa eri paikassa.

Tämä johtuu siitä, että Internet Encyclopedia of Philosophy ja Wikipedia (sekä englanninkielinen että suomenkielinen) luokittelevat käsitykset eri tavoin.



Koska tässä aineistossa on käytetty filosofiaa käsittelevien asioiden sisällysluettelona parhaan brittiläisen filosofian perusteiden oppikirjan (kuva yllä) sisällysluetteloa, sopimussiveys on sijoittunut ennen seuraussiveyttä.

Koska oikeudet ja velvollisuudet ovat toisistaan riippuvia, tämä järjestys on luultavasti aivan hyvä.

Angostikkoboomi




Myös se, että suppeat jumalatodistusten arvostelut on otettu mukaan ennen kuin ryhdytään puhumaan siveydestä, noudattaa samaa logiikkaa kuin edellä mainittu kirja.



Mainittakoon, että kun edesmennyt akateemikko Oiva Ketonen luki luennoillaan Buchlerin ja Randallin uusnaturalistista filosofian alkeisoppikirjaa suomeksi, hän esitti jumalatodistusten arvostelun kokonaisuudessaan.

Siitä, minne Oiva Ketosen seuraajat ovat sen unohtaneet, ei ole tämän oppikirjan tekijöillä mitään tietoa. Vai oliko syynä agnostikkoboomin saapuminen Suomeen yhdessä humanistiliikkeen kanssa?

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, miksi kaikista jumalatodistuksista mielettämin, ns. ontologinen todistus, on suomalaisten filosofien suosiossa?
  2. Olisiko hyvä, että suomalaiset filosofian alkeiskurssin pitäjät lukisivat luennoillaan suomeksi jotain hyvää englanninkielistä filosofian oppikirjaa?
  3. Onko uskontojen vaikutusvalta suomalaisessa filosofian opetuksessa kasvanut Eino Kailan kuoleman jälkeen?

Kaikki säännöt eivät ole siveellisiä



Seurausten huomioiminen on yleistä kaikilla aloilla, etenkin tekniikassa. Teknisten seurausten tekninen huomioiminen tuskin on mitään siveyttä.

Esimerkkinä teknisestä seurausten huomioimisesta olkoon imagofasismi. Imagofasismi sanoo, että ulkopuolisten huomioiminen jopa kaikissa yksityiskohdissa tuottaa markkinoilla parhaat myynti- tai jäsenmäärät.

Esimerkkinä sellaisesta imagofasismista, joka tuskin aiheuttaa toivottuja seurauksia, on eräiden ateistien ehdotus, jonka mukaan ateistien pitäisi osallistua evankelis-luterilaisen kirkon hyväntekeväisyyteen.

Tehtäviä

  1. Keksi viisi esimerkkiä, jossa seurausten huomioiminen on puhtaasti teknistä eli välineellistä (instrumentaalista).
  2. Keksi viisi esimerkkiä, joissa seurausten huomioiminen on siveellistä laatua.
  3. Keksi viisi esimerkkiä, joissa on epäselvää, onko seurausten huomioiminen teknistä vai siveellistä.
  4. Miksi Wikipedia ei tunne käsitettä imagofasismi?
  5. Mihin imagofasismi saattaa johtaa?

Tarvitaanko siveellisen virheajattelun historiaa

Virheajattelun historian opettamista on perusteltu mm. sillä, että ei tarvitse virheajatella itse, jos virheajattelua opetetaan jo koulussa.

Tehtäviä

  • Osaatko virheajatella ilman viheajattelukoulutusta?

Tarvitaanko suurmiesten historiaa



Aristoteles.

Siveysajattelun oppikirjoissa ja erityisesti hyvesiveydestä puhuttaessa on  korostettu Aristoteleen (384–322 eaa) ja muiden muinaisten "suurmiesten" merkitystä.



Myös julkisuudessa "kirkon sotaratsuksi" kutsuttu humanisti ja kansansivistysopin professori Urpo Harva (1926-1994) kirjoitti lukioita varten oppikirjan, jonka nimi oli Suuria ajattelijoita.

saarinen-historia 

Professori Esa Saarinen käyttää tunsaasti ylisanoja filosofian historian oppikirjassaan (minulla on se painos, jonka ainoa tekijä on Esa Saarinen).
Aristoteleen teoksia on säilynyt meidän aikaamme (Platonin teosten ohella). Nämä teokset eivät kaiki joutuneet niille kirjarovioille, joita kristityt ja muslimit polttivat. Ilmeisesti näidenkin kirjoittajien kirjoja tuhoutui lopullisesti, kun uskovaiset monta kertaa polttivat Aleksandran kirjaston. Kerran sen poltti vahingossa itse Julius Caesar.
Nykyinen evankelis-luterilainen kirkko pitää näitä "suuria ajattelijoita" suuressa arvossa.

Myös suomalaiset pintaradikaalit ovat usein innostuneet suurmiesten palvonnasta.
Pintaradikaalia on nykyään vaikea määritellä.

Ennen pintaradikaali tarkoitti ihmistä, joka ajaa rärttisitikalla ja käyttää Applen tietokonetta.
Kirjoittajan tietoon ei ole tullut, että feministit olisivat siveysajattelun osalta kyseenalaistaneet "suurmiehiä". Ehkäpä naisjumaluusoppineista, joita jo alkaa olla, tehdään tulevaisuudessa "suurnaisia".

Tehtäviä

  1. Aristoteleen ja Platonin teokset on kokonaisuudessaan suomennettu. Akateemikko Eino Kaila suomensi David Humen teoksen Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä vuonna 1938. Teos löytyy Internetistä englanniksi. Miksi teoksesta ei ole otettu uutta painosta?
  2. Ottakaa selvää siitä, keitä nykyisistä filosofian professoreista pitäisi nimittää kirkon sotaratsuiksi?
  3. Ottakaa selvää siitä, onko jo kirjoitettu kirjoja suurista naisfilosofeista.
  4. Ottakaa selvää siitä, miksi Aleksandrian kirjasto monesti poltettiin.
  5. Voidaanko tietoa tallentaa niin, etteivät ihmiset pysty sitä hävittämään?

Moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

Yhteisöt ja siveys

Keitä yhteisöön kuuluu



Arvojen suhteellisuuden kannattajat eivät useinkaan pysty sanomaan, keitä yhteisöön kuuluu. Esimerkiksi Suomessa on alakulttuureja, joissa ollaan sitä mieltä, että huumeiden käyttö on hyvä asia.

Tehtäviä

  • Muodostavatko alakulttuurien ihmiset oman kulttuurin, jota ulkopuoliset eivät saa arvostella?

Saako yhteisöön kuuluva arvostella yhteisön arvoja

Jos naisilla ei ole jossain yhteisössä äänioikeutta, saako tätä asiantilaa arvostella yhteisön sisällä? Entä saavatko muihin yhteisöihin kuuluvat arvostella tätä?

Ateisteille on samantekevää salliiko jokin uskonto naispappeuden vai ei. Sen sijaan arvostelu kuuluu uskontokunnan jäsenille.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa sananvapaus?
  2. Onko Suomessa sananvapaus?
  3. Miksi naiset ovat joutuneet vaikeuksiin Israelin armeijassa?

Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys



Kivittäminen on yhteisöllinen tapa

Mitä kommunitarismi on

Kommunitarismi (eli yhteisöllinen arvokäsitys) tarkoittaa arvokäsitystä, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan ja pakottaa myös yhteisön jäsenet elämään niiden mukaan.

Kommunitarismi on siis arvottava eli normatiivinen käsitys.

Kommunitarismi asettuu vastakkain yksilöllisen arvokäsityksen (eli liberalistisen eli individualistisen) arvokäsityksen kanssa, jonka mukaan yksilöllä on vapaus tehdä mitä tahansa, mikä ei loukkaa muiden oikeuksia.

Kommuuni tarkoittaa yhteistaloudessa asuvaa ryhmää tai hallinnollista yhteisöä.

Kommuunit perustuvat yleensä asukkaiden yhteiselle todellisuuskäsitykselle, oli se sitten uskonnollinen, poliittinen tai vaikkapa luonnontaloudellinen. Joskus kommuunit liittyvät kommunismiin ja sosialismiin. Tunnettuja kommuuneja ovat olleet muun muassa Neuvostoliiton valtionkommuunit, Kiinan kansantasavallan kansankommuunit, ja esimerkiksi israelilaiset kibbutsit.

Historiallisesti sanalla viitataan Pariisin kommuuniin, joka oli Ranskassa pari kuukautta vuonna 1871 toiminut vallankumoushallitus.

Tehtäviä

  • Millä tavalla kommunitarismi ja individualismi ovat vaikuttaneet Suomen historiassa?

Kommunitarismissa oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua

Kommunitarismi arvostelee yhteisön (lat. communitas) puuttumista yksilöllisestä arvokäsityksestä. Kommunitaristien mielestä oikeudenmukaisuus ei ole sillä tavalla perustavaa laatua kuin John Rawls väittää.

Tehtäviä

  • Mitä seurauksia on siitä, tettei yhteisö kunnioita yksilön perusoikeuksia?

Kommunitarismi kannattaa vain yhteisön sisäisiä parannuksia


Punaisella merkityt Yhdysvaltain osavaltiot ovat olleet kaikkein kristillisimpiä, kaikkein vanhoillisimpia ja kaikkein kiivaimpia orjuuden kannattajia.

Kommunitaristit eivät etsi parannusta jostain tulevaisuuden yhteiskunnasta vaan olemassa olevan yhteiskunnan valtarakenteesta ja perinteistä.

Esimerkiksi orjuutta voitiin länsimaisessa yhteiskunnassa vastustaa oman valtarakenteen arvojen pohjalta (esimerkiksi kristillisyyden tai valistusajan perinnön pohjalta).

Tehtäviä

  1. Miten Yhdysvaltain etelävaltiot (kuvassa punaisella merkityt) puolustelivat orjuutta?
  2. Mistä johtuu, että nämä samat punaisella merkityst osavaltiot ovat edelleen muita osavaltioita kristillisempiä?

Kommunitarismi: Ihmiset ovat läpeensä yhteisöllisiä olentoja

Kommunitaristit väittävät, että olemme läpeensä yhteisöllisiä olentoja, ja että minuutemme ja itseymmärryksemme on sidottu yhteisöihin, joissa elämme.

Kommunitaristien mielestä yksilön vapaus johtaa vieraantumiseen, jonka estämiseksi kommunitaristit korostavat perinteisen siveyden merkitystä. Heidän mielestään se pitää yhteiskunnan koossa. Myös muutokset siveydessä kommunitaristit rajoittavat omaan yhteisöön.

Tehtäviä

  • Pitääkö paikkansa se, että jokin erityinen siveyden muoto pitää yhteisön koossa?

Kommunitarismi: Islamin laki on oikein muslimien joukossa


Kommunitaristeja vastaan voidaan väittää, että he saattavat kannattaa alistavaa yhteiskuntaa, joka jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle.

Tehtäviä

  1. Hyväksytkä sinä islamin lain (sharian) käytön islamilaisissa maissa?
  2. Mitä mieltä olet islamin lain (sharian) aiheuttamista kärsimyksistä?
  3. Pitäisikö ulkopuolisten puuttua islamilaisten maiden asioihin?

Kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua paikallisiin julmuuksiin

Jos muutokset rajoitetaan yhteisön sisäisiksi, kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua edes pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Tehtäviä



  1. Mitä Amnesty International tekee?
  2. Kannatatko tämän järjestön toimintaa?
  3. Keitä tähän järjestöön kuuluu Suomessa?

Kansalaisyhteiskunta

Kommunitaristien usko paikallisiin yhteisöihin sekä kansalaisyhteiskuntaan tekee suuntauksesta tässä suhteessa vastakkaisen toislakiselle siveydelle.


Kansalaisyhteiskunnan osalta kommunitarismiin ovat vaikuttaneet mm. Alexis de Tocquevillen ajatukset.

Kommunitaristit korostavat yhteisön sisäisiä oikeuksia (oikeus yhteisön sisällä johonkin) ja arvostelevat vapauskäsityksen rajoittumista vapauksiin.

Tehtäviä

  1. Tee lista siveysasioista, joissa erilaisuuden hyväksyminen on mielestäsi suotavaa.
  2. Tee lista siveysasioista, joissa erilaisuutta olisi mielestäsi syytä rajoittaa.
  3. Pohdi mitä ristiriitoja erilaiset siveyskäsitykset aiheuttavat esimerkiksi avioliitossa.
  4. Ota selvää siitä, miksi presidentti Tarja Halonen jo ennen presidentiksi tuloaan erosi evankelis-luterilaisesta kirkosta.
  5. Ota selvää siitä, miksi hän presidentin viran jätettyään liittyi kirkkoon.
  6. Miten kommunitaristit suhtautuvat islamiin?
  7. Miten kommunitaristit suhtautuvat jumalattomien kivittämiseen

Arvojen erilaisuus



Homoseksuaalisten syrjintä on Suomessa kiellettyä.

Kun siveysarvot vaihtelevat valtarakenteesta toiseen, onko tästä tehtävä se johtopäätös, että ne heijastavat vain oman kulttuurinsa pyrkimyksiä ja tapoja?


Kulttuurirelativismi on käsitys, jonka mukaan ihmisyksilön tekoja ja käsityksiä tulee tarkastella ja arvostella yksilön oman kulttuurin suhteen. Ajattelutavan esitti antropologi Franz Boas, joka tosin ei itse käyttänyt sanaa kulttuurirelativismi.

Boas kirjoitti vuonna 1887:

”Sivilisaatio ei ole ehdotonta, vaan – – suhteellista ja – – omat käsityksemme ovat tosia vain oman sivilisaatiomme puitteissa.”

Kulttuurirelativistinen ajattelutapa esittää, että erilaiset kulttuurit ovat yhtä kehittyneitä ja että esimerkik vallitseva siveys riippuu kulttuurisista tekijöistä.

Jos siveys on lähtöisin kulttuurista ja kietoutunut siihen, kulttuuri myös sitoo siveyttä. Yleismaailmallista siveyttä ei kulttuurirelativistien mukaan ole olemassa.

Eettisen relativismin eli suhteellisuussiveyden mukaan ei ole olemassa sellaisia yleispäteviä arvoja, jotka koskisivat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina.

Onko suhteellisuusiveyden mukaan oikein tappaa epämuodostuneita lapsia? On, mutta vain, jos elämme sellaisessa yhteiskunnassa kuin muinainen Sparta.

Onko oikein kivittää aviorikkojanainen? On, mutta vain, jos elämme sellaisessa juutalaisessa tai islamilaisessa valtarakenteessa, jossa tätä pidetään oikeana.

Onko homoseksuaalisuus pahaa? On, mutta vain, jos elämme katolisessa tai viktoriaanisessa valtarakenteessa.

Oliko natseilla oikeus tappaa juutalaisia? Oli, mutta vain, jos he elivät natsivaltiossa.

Tehtäviä

  • Mihin sinä asettaisit suhteellisuussiveyden rajat?

Yleisinhimilliset arvot ja siveyden suhteellisuus



Eikö yleisinhimillisiä arvoja voida soveltaa spartalaisiin tai natseihin?

Ei, jos hyväksymme siveyssuhteellisuuden. Mutta eikö ole sellaisia yleisinhimillisiä sääntöjä kuten “älä tapa”, jotka kaikki hyväksyvät?

Myös käsitykset ihmiselämän arvon suhteen ovat vaihdelleet. Esimerkiksi juutalaisilla oli tämä sääntö, mutta sitä ei sovellettu jumalanpilkkaajiin, aviorikkojanaisiin, ateisteihin, filistealaisiin ja murhaajiin.

Monet siveyssuhteellisuudenkannattajat asettavat siveyssuhteellisuudelle rajoja kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus.

linnan-juhlat

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitä vähemmistöjen vastaisia siveyssääntöjä esiintyy Suomessa?
  2. Mikä vaikutus erilaisilla siveyssäännöillä ja arvoilla on a) ihmisten, b) kansojen välisiin erimielisyyksiin.
  3. Saavatko homot tanssia Linnan juhlissa?

Ehdottomat siveyssäännöt

Määritelmä



Käsitystä, jonka mukaan joitain siveyssääntöä voitaisiin pitää ehdottomina (absoluuttisina), kaikkiin tilanteisiin sopivana, lienee nykyisten arvojen puitteissa vaikea puolustaa.

Tuskinpa löytyy yhtään siveyssääntöä, josta ei käytännön elämässä tehtäisi poikkeuksia.

Eri koulukuntiin kuuluvat viisaustieteen professorit keskittyvät usein juuri näiden poikkeusten esittämiseen vastaväitteinä kilpailevia koulukuntia vastaan.

Tehtäviä

  1. Tee luettelo suomalaisen yhteiskunnan yleisimmistä siveyssäännöistä. Pohtidi, missä suhteessa ne poikkeavat muiden maiden siveyssäännöistä.
  2. Tee luettelo omista siveyssäännöistäsi. Pohdi, missä olosuhteissa sääntöihisi on tehtävä poikkeuksia.
  3. Millaisia siveyssääntöjä pitäisi mielestäsi vastustaa?
  4. Pitääkä paikkansa, että mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä?
  5. Miksi viisaustieteen professorit keskittyvät usein toistensa vastustamiseen?

Ehdoton siveys

Jos sanomme, että meillä on siveellisiä perusteita hyväksyä joitain siveyssääntöjä muita paremmiksi, edustamme ehdotonta siveyttä (eettistä objektivismia).

Tehtäviä

  • Mitä mieltä olet ehdottomista siveyssäännöistä?

Supernaturalistinen siveys

Supernaturalistinen



Supernaturalismi (supranaturalismi) on käsitys, jonka mukaan yliluonnollinen (supernatural) on olemassa.
Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa, tavallisen tai luonnollisen rajat ylittävää.
Supernaturalistinen siveys väittää siveyden olevan yliluonnollista alkuperää.

Uskonnollinen siveys ei ole välttämättä supernaturalistista siveyttä, mutta voidaan sanoa, että kaikissa juutalaisperäisissä uskonnoissa (juutalaisuus, kristinusko ja islam) on esiintynyt myös supernaturalistista siveyttä.

Evankelis-luterilaisessa kristillisyydessä ajatellaan usein, että omatunto on jumalan ääni ihmisessä.

Uskonnottomat ajattelevat usein, että omatunto on yhteisön ääni ihmisessä.

Supernaturalistinen siveys väittää usein, että siveyssäännöt ovat ehdottomia, koska ne tulevat jumalalta tai jumalilta. Hyvä ja paha eivät tässä tapauksessa riipu yksilön hyväksynnästä tai paheksunnasta.



Augustinus.

Kirjassaan “Katolisen kirkon siveysAugustinus kertoo, että hyvä tarkoittaa pyhitettyä elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä. Hänen mielestään siveyden perusta on jumalan tahto sellaisena kuin se ilmenee pyhissä kirjoituksista tai katolisen kirkon lausunnoista.

Lue seuraava teksti. Sitä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa.

Midianilaisia vastaan tehty kostoretki




Herra sanoi Moosekselle:

"Kosta midianilaisille heidän pahat tekonsa, joita he ovat tehneet Israelia vastaan. Sitten sinut otetaan isiesi luo."

Mooses sanoi kansalle:

"Varustakaa joukostanne miehiä sotaretkelle. Heidän tulee lähteä midianilaisia vastaan kostamaan Herran puolesta. Lähettäkää sotaan tuhat miestä kustakin Israelin heimosta."

Israelin sotajoukoista valittiin tuhat miestä heimoa kohden eli kaikkiaan kaksitoistatuhatta asekelpoista miestä. Tämän joukon, tuhat miestä jokaisesta heimosta, Mooses lähetti sotaretkelle ja heidän kanssaan Pinehasin, pappi Eleasarin pojan, jonka huostassa olivat pyhät esineet ja merkinantotorvet.

He polttivat midianilaisten asuttamat kylät ja heidän leiripaikkansa, ottivat mukaansa kaiken keräämänsä saaliin, niin ihmiset kuin eläimetkin, ja toivat vankinsa ja muun saaliin Mooseksen, pappi Eleasarin ja Israelin kansan eteen leiriin, joka oli Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa. Mooses, pappi Eleasar ja kansan päämiehet lähtivät leirin ulkopuolelle heitä vastaan.

Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä, ja sanoi heille:


"Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset? Juuri nuo naiset tekivät Bileamin neuvon mukaan ja saivat israelilaiset luopumaan Herrasta ja antautumaan Baal-Peorin palvojiksi. Sen tähden Herran kansaa kohtasi vitsaus. Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne. Teidän tulee oleskella leirin ulkopuolella seitsemän päivää, ja jokaisen, joka on surmannut jonkun tai koskettanut surmattua, tulee puhdistautua kolmantena ja seitsemäntenä päivänä; tämä koskee sekä teitä että vankejanne. Teidän on puhdistettava myös jokainen vaatekappale ja kaikki, mikä on valmistettu nahasta tai vuohenkarvoista, sekä jokainen puuesine."

Pappi Eleasar sanoi sodasta palanneille sotilaille:

"Tämä on säädös, jonka Herra on antanut Moosekselle: Teidän on käytettävä tulessa kulta, hopea, pronssi, rauta, tina ja lyijy, kaikki, mikä kestää tulta, ja niin se tulee puhtaaksi. Lisäksi ne tulee vielä puhdistaa puhdistusvedellä, ja sillä on puhdistettava myös kaikki, mikä ei kestä tulta. Seitsemäntenä päivänä peskää vaatteenne, ja niin te tulette puhtaiksi ja saatte tulla leiriin."

Supernaturalistinen siveys sisältää suuren joukon vaikeuksia. Miten on suhtauduttava niihin, jotka eivät usko jumalaan tai jumaliin? Voidaanko väittää, että heiltä puuttuu siveellinen vakaumus ja että he ovat pahoja ihmisiä?

Tehtäviä

  1. Onko yllä esitetty kertomus, joka on peräisin Raamatusta, mielestäsi totta.
  2. Jos se on mielestäsi totta, miten perustelet naisten ja lasten tappamisen?
  3. Jos se on mielestäsi totta, miten perustelet neitsyeiden säästämisen?
  4. Mistä johtuu, että Augustinus eikä Tuomas Akvinolainen on evankelis-luterilaisten "kirkkoisä".
  5. Millaista siveyttä Martin Luther kannatti?
  6. Miten Martin Lutherin siveyttä opetettiin Suomessa 100 vuotta sitten?
  7. Miten on mahdollista, että Israelin sotajoukossa oli paljon enemmän ihmisiä, kuin mitä israelilaisten esi-isiä oli siihen aikaan olemassa?

Dogmatismi (vanhoista opeista kiinni pitäminen)



Dogmi (muinaiskreikaksi δογμα, dogma) eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen arvovallan tai opin järjestelmä. Filosofiassa dogmi tarkoittaa todistamatta päteväksi katsottua väitettä.

Dogmaattisuutta voidaan löytää erityisesti kristinuskosta ja islamista. Tällaisissa uskonnoissa dogmi on uskon ydinkohta, jonka ajatellaan olevan käytännössä pakollinen kaikille kyseisen uskonnon kannattajille.

Dogmin ajatellaan joskus perustuvan asioihin, joista on niin paljon näyttöä, ettei niitä voida kiistää. Dogmin hylkäämisestä seuraa tällöin käytännössä uskonnon omakohtainen hylkääminen tai henkilökohtaiseen epäilyksen tilaan joutuminen.

Tieteessä ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla dogmeja, vaan kokemus voi muuttaa mitä tahansa väitettä. Tietysti myös tieteisiin syntyy monimutkaisia ajatusrakennelmia, jotka ovat joskus kehäpäätelmiä.

Uskonnollisen dogmin hylkääminen on harhaoppia eli kerettiläisyyttä. Tämä voi johtaa esimerkiki uskonnollisesta yhteisöstä erottamiseen. Kaikki uskonnot eivät valvo dogmien noudattamista tarkasti.

Tiettävästi evankelis-luterilaisesta kirkosta ei eroteta ketään. Tärkeä syy tähän on se, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmaksut peritään verotuksen yhteydessä.

Dogmatiikka tarkoittaa oppia dogmeista, etenkin kristinuskon opinkappaleiden järjestelmällistä esitystä, uskonoppia.


Dogmaatikko on dogmatiikan tutkija. Kuvaannollisesti sanalla dogmaatikko tarkoitetaan tiukasti dogmeihin pitäytyvää henkilöä, joka pitää väitteitä kyseenalaistamatta tosina.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa millaisia arvoja koskevia dogmeja eri uskonnot sisältävät.
  2. Millä tavalla dogmaatikot vaikuttavat filosofian oppikirjoihin?
  3. Miten on mahdollista, että monet ihmiset pitävät esimerkiksi islamin siveyttä sitovana?

Supernaturalistisen siveyden arvostelua




Suomenruotsalainen ukkosenjumala Tor oli kuuluisa vasarastaan.

Tarinat jumalista ovat lukuisia

Kuten Sokrates huomautti, tarinat jumalista ovat lukuisia ja erilaisia, ja uskonnot ovat usein ristiriidassa keskenään.

Historia tuntee tuhansia uskontoja, ja samankin uskonnon eri suunnat saattavat olla jyrkästi eri mieltä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Jotkut jumalat kuten muinaisen Kreikan jumalat ovat kertomusten mukaan itsekin käyttäytyneet häpeällisesti.

Hindujumalat ovat loistavia myös paheissaan.

Tehtäviä

  • Miten eri uskontoihin kuuluvat ratkaisevat sen, mikä uskonto on heidän mielestään oikea?

Osaavatko jumalat sanoa sen, mikä on hyvää



Sokrates.

Sokrates
kysyy, onko se, mitä jumalat tahtovat, hyvää siksi, että he sitä tahtovat, vai tahtovatko he sitä siksi, että se on hyvää.

Molemmat tapaukset johtavat vakaviin vaikeuksiin.

Ensimmäisessä tapauksessa voidaan todeta, että jumalat ovat eri paikoissa ja eri aikoina tahtoneet aivan erilaisia asioita.

Toisessa tapauksessa täytyy olla olemassa jokin jumalien ulkopuolinen peruste sille, mikä on hyvää.

Joudutaan takaisin kysymykseen siitä, mikä on hyvää.



Tuomas Akvinolainen.

Kuten edellä on kerrottu, myös kristillisen kirkon (roomalais-) katolisen haaran oppi-isänä tunnettu Tuomas Akvinolainen (1224 - 1274) yritti sovittaa yhteen uskonnon siveyttä ja luonnollista siveyttä.

Hä­nen mielestään hyvä ei ole hyvää vain sen tähden, että jumala sitä tahtoo, vaan jumala tahtoo sitä siitä syystä, että se on hyvää.

Tehtäviä

  • Miten Akvinolaisen jumala tietää, mikä on hyvää?

Tuonpuoleinen todellisuus



Platon.


Platon ajatteli, että siveysarvot perustuvat ns. tuonpuoleiseen todellisuuteen, ne kuuluvat muotoihin (ideoihin).

Inhimillistä käyttäytymistä on arvioitava sen mukaan, missä määrin se vastaa sitä, mitä mieli voi tietää muodoista (ideoista).

Platonin mielestä myös huolenpito sielusta kuului siveyssääntöihin.

Kristityn Augustinuksen mukaan tämä muistutti uskonnon suhtautumista siveyteen.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, millä tavalla Itä-Aasian uskonnot vaikuttivat ihmisten siveellisiin käsityksiin.

Aristoteles

Itseisarvot ja välinearvot Aristoteleellä



Aristoteles käsitteli siveyttä mm. teoksessaan “Nikomakhoksen etiikka”.



Aristototeles.

Hän aloittaa tarkastelunsa toteamalla, että teot jakautuvat kahteen luokkaan,
  1. niihin, jotka suoritamme jonkin muun takia (välinearvot) ,
  2. ja niihin, jotka suoritamme niiden itsensä takia (itseisarvot).
Toisia asioita toivomme joidenkin muiden asioiden takia ja toisia niiden itsensä takia. Saatamme esimerkiksi mennä lukioon päästäksemme opiskelemaan korkeakouluun.
  • Miksi menemme korkeakouluun? Suorittaaksemme loppututkinnon.
  • Miksi haluamme suorittaa loppututkinnon? Saadaksemme hyvän työpaikan.
  • Miksi haluamme saada hyvän työpaikan? Ansaitaksemme rahaa.
  • Miksi haluamme ansaita rahaa? Viettääksemme mukavaa ja miellyttävää elämää.
Aristoteles saattaisi sanoa, että haluamme tulla onnellisiksi. Voimme vielä kysyä, miksi haluamme tulla onnellisiksi. Nyt Aristoteles kenties vastaisi, että onnellisuus on päämäärä sinänsä, lopullinen päämäärä.

Ongelma on siinä, että joukko järkeviä ihmisiä ei ole hyväksynyt Aristoteleen perusteluja.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen välinearvoa.
  2. Luettele kymmenen asiaa, joilla ajattelet olevan itseisarvoa.
  3. Tarkastele jotain päämäärää ja yritä löytää sen taustalta muita päämääriä. Löytyykö pohjimmainen päämäärä?

Essentialismi



Essentialismi eli olemusajattelu (lat. essentia, olemus) on käsitys, jonka mukaan asioilla on jonkinlainen sisään rakennettu olemus, joka tekee niistä sellaisia kuin ne ovat. Siitä, millainen tämä olemus on, käsitykset vaihtelevat.

Olemusajattelu on oppi, jolle Aristoteles loi perustan esittäessään muodollisen syyn muodoksi tai olemukseksi, joka on pysyvä malli sille, millainen asian tulisi olla. Määritelmästä seuraa se, että luonnon tapahtumat ovat selitettävissä viittaamalla luontokappaleen olemukseen. Olemus on kyseisen luontokappaleen luonnollisin tila, ja siten kyseisen luontokappaleen "oikea" tapa toimia.

Olemusajattelun perustana on, että jokaisella luontokappaleella on jokin olemus, joka erottaa sen kaikista muista luontokappaleista.

Aristoteles ajatteli, että on olemassa erityinen idea tai muoto, joka määrittää olion esimerkiksi ihmiseksi. Platon oli ottanut tämän ajatuksen lähtökohdaksi, ja hän määritti ihmisen sielun piirteeksi, joka erottaa tämän kaikesta muusta.

Vastaavaa käsitystä ovat sittemmin kannattaneet muun muassa René Descartes ja Immanuel Kant.

Olemusajattelu on erittäin tyypillistä myös erilaisille kristillisille ihmiskäsityksille, joissa ihmiset ajatellaan toimivina sieluina osana korkeampaa suunnitelmaa.

Olemusajattelu johtaa siihen, että ihmisen olemus sekä oikea ja väärä toiminta johdetaan luonnollisesta järjestyksestä, jota todellisuus itsessään noudattaa. Esimerkiksi keskiajalla kristilliset jumaluusoppineet puhuivat luonnonlaista, joka määrittää hyvän ja pahan.

Olemusajattelua on sanottu naturalistisen virhepäättelyn yleisimmäksi muodoksi. Arkiajatelussa olemusajattelun on sanottu näyttäytyvän tapoina ajatella ”näin asia on” tai ”näin on aina ollut”.



Cambridgen yliopiston professori G. E. Moore

G. E. Moore
väittää henkilön syyllistyvän naturalistiseen virhepäätelmään, jos hän yrittää palauttaa siveellisen "hyvän" johonkin luonnolliseen, maailmassa kokellisesti mitattavissa olevaan ominaisuuteen.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu se, että uuden ajan luonnonttieteet ovat hylänneet olemusajattelun?
  2. Ottakaa selvää siitä, kuka on sanonut: "Laki ennen mua syntynyt ei jälkeheni jää".
  3. Kuvitelkaa millaista siveyttä Maan ulkopuoliset älylliset oliot kannattaisivat?
  4. Onko naturalistinen virhepäätelmä oikeasti virhepäätelmä?
  5. Jos se on virhepäätelmä, mikä sen virhe on?

Sosialismi ja siveys

Yleistä



Kerrotaan, että puhemies Mao oli naisiin menevä.

Sosialismin perustajat eivät ottaneet siveyskysymyksiin täsmällistä kantaa.

He sanoivat, että sosialistinen ja kommunistinen yhteiskunta tulevat luomaan oman siveytensä.

Sosialismi perustuu eräisiin yleisiin siveyssääntöihin kuten vaatimukseen ihmisten tasa-arvosta.

Tehtäviä

  • Tutki jotain siveyttä sosialismin pohjalta käsittelevää teosta, esim. Oleg Drobnitskin teosta “Siveyskäsite”. Millä tavalla siinä esitetty siveyskäsitys eroaa omastasi?


Tohtori Karl Marx.

Karl Marx siveydestä

Kari Marxin (1818 - 1883) mukaan siveys riippuu yhteiskuntaluokista ja tuotantotavasta.

Orjanomistusyhteiskunnalla, maaorjuusyhteiskunnalla, kapitalistisella yhteiskunnalla ja sosialistisella tai kommunistisella yhteiskunnalla on tuotantotavan määräämä siveys, joka on sidottu yhteiskuntaluokkiin (esim. aateliset, papit, kauppiaat, talonpojat ja työläiset).

Uskonto on kansan oopiumi

Uskonto on harhakuvitelma ja sille perustuva onnellisuus on tuhottava, jotta todellinen onnellisuus tulisi mahdolliseksi.

“Uskonto on sorretun olennon huokaus, sydämettömän maailmansydän, aivan kuten se on hengettömän tilanteen henki. Se on kansan oopiumi.”

Uskonto on poliisivoima

Uskonto toimii poliisivoimana, porvarillisena tekniikkana, kehottaen ihmisiä luopumaan kapinoinnista lupaamalla heille parempi, onnellisempi olemassaolo kuoleman jälkeen.

Maanpäällinen onni kuuluu työläisten riistäjille, kapitalisteille.

Marxin vaikutus kommunismiin



Oikeustieteen maisteri Vladimir Lenin.

Marxin vaikutus etenkin kommunistien myöhempään ajatteluun on ollut merkittävä. Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Lenin (Uljanov, 1870 - 1924) oli marxilainen. Marxin ajatukset uskonnosta ovat levinneet laajalle kommunistiseen ajatteluun, ja neuvostoliittolainen ateismi perustui valitusajattelijain ja Marxin ajatteluun.

Karl Marx ja Friedrich Engels eivät halunneet antaa yksityiskohtaisia siveyssääntöjä vaan katsoivat, että sosialistinen ja kommunistinen talousjärjestelmä tulevat luomaan oman siveydensa.

Tehtäviä

  1. Olisiko Karl Marxin pitänyt mielestäsi sanoa siveydestä jotain yksityiskohtaisempaa?
  2. Mistä johtuu, että siveystutkimus ei ollut suosittua ns. sosialistisissa maissa?
  3. Mistä johtui, että sosialististen maiden ihmiset olivat toisilleen ystävällisempiä ja auttoivat toisia enemmän kuin nykyisten oligarkkien hallitsemana aikana?

Siveys sosialismin romahdettua



Tämän kirkon kullattuine kupoleineen oligarkit ovat rakennuttaneet kuuluisan maauimalan tilalle. Se on maailman suurin ortodoksinen kirkko.

Taloudellinen kehitys sosialistisessa Neuvostoliitossa oli epäilemättä kehittänyt myös siveyttä. Toisaalta kapitalistisissa maissa arvosteltiin neuvostokansalaisten siveysteeskentelyä.

Sosialismin kaaduttua Venäjällä siveys on monessa suhteessa romahtanut.

Esimerkiksi uskonnottomien kannalta Venäjän tilanne on hyvin huono, uskonnottomia paljon, mutta uskonnottomien ihmisoikeuksia on heikennetty ja tiedotusvälineet toimivat ikään kuin uskonnottomia ei olisi olemassa.

Yhteiskunnan rahaa jaetaan runsaasti ortodoksiselle kirkolle, vaikka köyhien asema on hyvin vaikea (40 % väestöstä on köyhiä).

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa Karl Marxin ajattelun vaikutuksista yhteiskunnalliseen kehitykseen.
  2. Marxin mukaan uskonto on kansan oopiumia. Tämän mukaan uskonnon pitäisi hävitä hyvinvoinnin kasvaessa. Pohtikaa, miksi rikkaat suosivat uskontoja, vaikkeivät he itse ole keskimäärin kovin uskonnollisia.
  3. Pohtikaa kasvatuksen vaikutusta uskontojen säilymiseen.
  4. Millä tavalla itsekkyys on sisään rakennettu sekä kapitalismiin että kristinuskoon?
  5. Mistä johtuu, että Pietarissa kiellettiin homoseksuaalien julkinen esiintyminen? Suomessa kumottu sääntö "homoseksualismiin yllyttämisen" rangaistavuudesta saatettiin Pietarissa voimaan.

Erilaisia käsityksiä siveyden ja tunteiden suhteista

Emotivismi eli tunnesiveys




Kuuluisa suomalainen professori Edvard Westermarck oli tunnesiveyden kannattaja

On väitetty, että siveysarvostelmat ilmaisevat puhujan tunteita eivätkä tosiasioita.

Kun joku sanoo, että kidutus on väärin, hän ilmaisee tunteitaan.

Lause ”kidutus on väärin” ei ole tämän käsityksen mukaan tosi tai epätosi vaan samaa tyyppiä kuin esimerkiksi huuto ”Eläköön!”.

Siveysarvostelmilla ilmaistaan omia tunteita ja yritetään vaikuttaa muihin.

Ajatustunnesiveyden mukaan siveyslauset voidaan kääntää yksilön mielenilmauksiksi kuten “en pidä epämuodostuneiden lasten tappamisesta”.

Tehtäviä

  1. Miksi kunnian loukkaamisesta voi saada sakkoja ja joutua maksamaan korvauksia?
  2. Voiko kunnianloukkaussyytteillä ansaita rahaa?
  3. Miksi islamin arvostelusta voi joutua käräjille?

Siveellinen todistelu mahdotonta

On sanottu, että jos siveyslauseet ovat tunteiden ilmauksia ja muihin vaikuttamista, siveellinen todistelu on mahdotonta.

Kun tarkastellaan esimerkiksi missä raskauden vaiheessa abortti tulisi sallia, jos säilyminen kohdun ulkopuolella on arvosteluperusteena, voidaan väittää, että kyseessä on todellisuustutkimuksen (tieteen) ratkaistava kysymys.



Sen sijaan lauseessa ”tappaminen on väärin” on tunnesiveyden kannattajien mielestä kyse tunteesta.

Tehtäviä

  • Tarvitaanko siveellistä todistelua?

Vaarallisia seurauksia

On sanottu, että jos kaikki ajattelisivat, että ”murha on väärin” tarkoittaa samaa kuin ”murha yäk!”, yhteiskunta romahtaisi.

Jos meistä siltä tuntuisi, voisimme sanoa ”pienten lasten kiduttaminen on oikein”.

Tässä sekoitetaan se, mitä käsitys väittää eli että tosiasiassa siveysarvostelmissa on kyse tunteista ja halusta vaikuttaa muihin ja se, mitä seuraisi siitä, jos ihmiset uskoisivat, että siveysarvostelmat ovat tunteen ilmaisuja.

Viimeksi mainitussa tapauksessa seuraukset pitäisi näyttää toteen, mikä voi olla vaikeaa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa ajatustunteiden (emootioiden) ja erityisesti tunteiden vaikutusta koululaisten siveysratkaisuihin.
  2. Pystyvätkö koulunne opettajat puolueettomiin ja tunteista vapaisiin ratkaisuihin koulun asioissa?
  3. Onko koulujen opetus mielestäsi puolueetonta?

Tehtäviä

  1. Vastaako ajatustunnesiveyden mukainen käsitys hyvästä ja pahasta tavallisten ihmisten kielenkäyttöä?
  2. Onko puhdasta siveyden arvon kieltämistä olemassa? Millaista nihilismiä saattaa esiintyä katujengeissä?
  3. Mistä johtuu se, että eri ihmisten emootiot ovat erilaisia sekä voimakkuudeltaan että laadultaan?

Looginen empirismi ja siveyssäännöt



Akateemikko, professori Eino Kaila.

Looginen empirismi näki paljon vaivaa osoittaakseen, etteivät siveyssäännöt voi olla tosia tai epätosia.

Muilta osin loogista empirismiä on käsitelty laajasti toisaalla näissä oppiaineistoissa.

Siveyssääntöjä ei voida todistaa kokeellisesti.

Tästä syystä katsottiin, että niiltä puuttuu merkitys.

Eräät huomasivat hämmästyksekseen, että sellaiset lauseet kuin “naapurin rakastaminen on hyvä” tai “viattomien ihmisten tappaminen on paha”, ovat mielettömiä.

Loogiset empiristit välttivät ryhtymistä siveyden vartijoiksi ja pohtivat sen sijaan perinpohjaisesti siveyslauseiden merkitystä ja rakennetta.

Näin he olivat luomassa käsitystä siveyskäsityksistä.

Looginen empirismi kertoo meille, ettei todellisuustutkimuksen (tieteen) tehtävänsä ole luoda siveyssääntöjä tai arvoja, todellisuustutkimus (tiede) voi vain selittää.

Loogisen empirismin kannattajat ovat tutkineet erityisesti siveyskieltä ja siveyslogiikkaa.


Tehtäviä

  1. Looginen empirismi hillitsi tutkijoiden halua esittää siveyskannanottoja. Mitä vaikutuksia ajattelet tällä olleen tai voivan olla?
  2. Tutkikaa lähipäivien valtakunnallisia sanomalehtiä. Onko paraikaa menossa jokin siveyskeskustelu? Koettakaa ryhmittää esitettyjä kannanottoja jonkin arvosteluperusteen mukaan.
  3. Voivatko siveyskäsitykset olla mielekkäitä vaikka ne eivät ole tosia tai epätosia?

Analyyttinen filosofia

Kun loogista empirismiä vastaan hyökättiin voimakkaasti kylmän sodan aikana, monet entiset loogisen empirismin kannattajat ilmoittivat olevansa analyyttisen filosofian kannattajia. Nimityksen "analyyttinen filosofia" alkuperää on selvitetty tämän kirjan ensimmäisessä osassa.

Länsimaisen analyyttisen filosofian piirissä siveyden kolme keskeistä osa-aluetta ovat olleet metaetiikka, joka tutkii siveyskäsitteitä ja siveyskielen luonnetta ja perustaa, normatiivinen etiikka (arvottava siveys), joka määrittää eettisiä normeja eli siveyssääntöjä, sekä soveltava etiikka (soveltava siveys), joka tutkii arvojen soveltamista.

Meta (kreikan kielessä: μετά = "jälkeen", "takana", "kanssa", "liittyen"), on etuliite, jota käytetään osoittamaan käsitettä, joka on toisen käsitteen abstraktio. Sitä käytetään täydentämään tai lisäämään alkuperäinen käsite kokonaiseksi.

Kuten edellä on mainittu, siveyden muihin osa-alueisiin kuuluu deskriptiivinen eli kuvaileva siveys, joka pyrkii selittämään ihmisen toimintaa käytännössä ja aksiologia eli arvo-oppi tutkii arvojen luonnetta.



Suomalainen analyyttisen hermeneutiikan edustaja, akateemikko G. H. v. Wright.

Tehtäviä

  1. Ota selvää siitä, mitä siveyden alueita suomalaiset analyyttisen filosofian edustajat ovat tutkineet.
  2. Mitkä ovat arvottavan siveyden tunnetuimmat muodot?
  3. Onko siveyskäsitteiden tutkiminen on tärkeää?
  4. Mitkä ovat tärkeimmät soveltavan siveyden muodot?
  5. Vaikuttaako soveltava siveys vaikuttaa?

Tunteet ja emootiot

Antonio Damasion käsitys tunteista ja emootioista

Mihin inhimillinen päätöksen teko perustuu?




Neurologian professori Antonio Damasio.

Neurologian professori Antonio Damasio ei käytä sanoja tunne (feeling) ja emootio (emotion) samanmerkityksisinä kuten melkein kaikki muut.

Antonio Damasion mukaan jotkut tunteet liittyvät emootioihin mutta monilla tunteilla ei ole tätä yhteyttä. Kaikki emootiot tuottavat tunteita, kun on hereillä ja valppaana, mutta kaikkien tunteiden alkuperä ei ole emootioissa. Damasio sanoo viimeksi mainittuja taustatunteiksi.

Damasion mukaan inhimillinen päätöksenteko perustuu myös emootioihin eikä pelkkään järkeilyyn.

Keho ja mieli eivät ole kaksi  erilaista tai erotettavissa olevaa oliota. Ne ovat tiukasti kietoutuneet yhteen tajuisissa elollisissa olennoissa.

Tehtäviä

  1. Mikä ero on emootiolla ja pelkällä tunteella?
  2. Onko emootioista enemmän hyötyä vai haittaa?
  3. Voiko emootioita hallita järkeilyllä eli onko kasvatus mahdollista?

Aivovauriopotilaat todisteina

Nämä väitteet sotivat monia perinteisiä käsityksiä vastaan. Damasio esittää vakuuttavia todisteita niiden puolesta suomennetussa kirjassaan Descartesin virhe. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 2001. 300 sivua.



Phineas Gage.

Kirja alkaa kuvauksella neuropsykologian historian kuuluisimmista potilastapauksista. Phineas Gage joutui vuonna 1848 onnettomuuteen, joka vaurioitti pahasti hänen aivojensa otsalohkon etuosaa. Ihmeen kaupalla Gage jäi henkiin, mutta onnettomuuden jälkeen hän oli kuin toinen ihminen.

Gagen älylliset kyvyt eivät näyttäneet kärsineen onnettomuudesta millään tavalla, mutta hänen persoonallisuutensa oli täysin muuttunut. Tunnollisesta nuoresta miehestä oli tullut karkea, vastuuntunnoton ja välinpitämätön.

Puolitoista vuosisataa myöhemmin Damasio törmäsi samantyyppiseen potilaaseen, Elliotiin, ja alkoi selvittää, mikä potilasta vaivasi. Tavalliset neuropsykologiset testit eivät paljastaneet älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä, ja Elliotia pidettiin vain laiskurina.

Elliotin henkilökohtainen elämä oli kuitenkin raunioina: hän ei enää kyennyt tekemään järkeviä valintoja omaa elämäänsä koskevissa asioissa.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että järki ei riitä hyvässä ja nopeassa päätöksen teossa?
  2. Onko laiskuus aina ihmisen omaa syytä?
  3. Mitä yllä olevat esimerkit kertovat siveyden ja kehon suhteista?

Vapaa tahto vaurioitui aivojen mukana



Kekseliäästi suunnitellut kokeet johdattelivat Damasion käsitykseen, jota hän sanoo "rationaalisuuden neurobiologiaksi".

Damasion mukaan Elliotin ja Gagen kaltaisilla potilailla neurologinen vaurio on vahingoittanut vapaata tahtoa.

Eräs vapaaseen tahtoon perustuvan rationaalisen päätöksenteon olennaisimmista tekijöistä ovat kehosta tulevat emotionaaliset signaalit - "somaattiset merkit".

Ne ohjaavat valintoja niiden pitkän ajan hyötyjen ja haittojen valossa.

Tietoisella tasolla tämä ohjaaminen toteutuu tunteiden kautta. Kun olemme tekemässä suuria riskejä sisältävän valinnan - vaikkapa sijoittamassa kaiken omaisuutemme it-osakkeisiin -, emotionaaliset hälytyskellomme yleensä varoittavat meitä.

Opiskelualan valinta,  työpaikan tai asunnon vaihto, seurustelun aloittaminen tai lopettaminen - elämän valinnoissa somaattiset merkit ohjaavat meitä kohti tulevaisuutta, joka "tuntuu" hyvältä - tai ei ainakaan tunnu erityisen pahalta.

Tehtäviä

  1. Mihin vapaa tahto mielestäsi perustuu?
  2. Miksi aivovaurio voi vahingoittaa vapaata tahtoa?
  3. Miksi yhteisön paine ei enää tehoa aivovauriopotilaisiin?
  4. Mikä on psykopaatti?
  5. Voidaanko psykopatiaa parantaa?
Koko ihmisen vaste

Tätä kutsutaan joskus myös "intuitioksi" (sisäinen oivallus), mutta kyseessä ei ole mikään aisti. Se on kyky elämyksellisesti kokea se, kun keho emotionaalisesti vastaa eri vaihtoehdoista todennäköisesti koituviin seurauksiin.

Mitä tapahtuu rationaalisuudelle, jos somaattiset merkit eivät ole suuntaamassa päätöksentekoa?

Usein oletetaan, että tunteilu pelkästään haittaa järkevää päätöksentekoa.

Damasion kuvaamat potilaat ovat viileän, laskelmoivan järkevyyden perikuvia, ja aina järkkymättömän rauhallisia. He kykenevät pohtimaan eri vaihtoehtoja älyllisellä tasolla - jopa arvioimaan käsitteellisesti, mikä olisi mielekäs tapa toimia jossain tilanteessa.



Oman elämänsä valintatilanteissa he kuitenkin helposti sortuvat valitsemaan hetkellistä nautintoa tuottavan vaihtoehdon, vaikka siihen sisältyisi suurten menetysten riski.

Tai sitten he käyvät tuntikausia mielessään läpi erilaisia pikkuseikkoja, jotka voivat jotenkin vaikuttaa siihen, pitäisikö esimerkiksi jokin tapaaminen sopia maanantaiksi vai tiistaiksi.

Ilman kosketusta tunteisiin inhimillinen päätöksenteko joko ei luonnista lainkaan tai johtaa ojasta lampeen.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla intuitioita?
  2. Miten ne toimivat?
  3. Milloin tunteilu haittasi sinun päätöksen tekoasi viimeksi?
  4. Oletko hidas vai nopea päättäjä?
  5. Otatko riskejä?
Kahtiajaot ovat hedelmättömiä



Damasio pyrkii poistamaan monia perinteisiä mutta hedelmättömiä kahtiajakoja.

Tunne ja järki toimivat yhdessä: järkevä toimija tarvitsee molempia. Emootio ja tieto ovat yhteen kietoutuneita, samoin kuin mieli ja keho.

Niiden keinotekoinen erottelu johtaa virheellisiin käsityksiin ihmisestä.

Tehtäviä

  1. Oletko emotionaalinen vai järki-ihminen?
  2. Tuletko hyvin toimeen kaikkien kanssa?
  3. Onko sinulla vihollisia?
  4. Miksi sinulla on vihollisia?
  5. Miten vihollisista voi päästä eroon?
Damasio ja Immanuel Kant



Professori Immanuel Kant.

Damasion mukaan Immanuel Kantin toisaalla tässä oppikirjasarjassa esitelty puhtaan järjen ajattelu liittyy pikemmin avovauriopotilaisiin kuin oikeisiin ihmisiin.

Arkijärjen käsitykset todennäköisyyksistä ovat erittäin  virheellisiä kuten me todennäköisyyslaskentaa opettaneet tiedämme.

Tästä huolimatta aivan tavallisen ihmisen aivot ilman aivovaurioita pystyvät tekemään äkkiä kohtuullisen hyviä päätöksiä. Tämä ei johdu järjestä vaan koko ihmisaivojen kyvystä poistaa päätöksen teosta huonoja vaihtoehtoja.

Tehtäviä

  1. Mikä on puhdas järki?
  2. Onko sellaista olemassa?
  3. Mitä virheellisiä käsityksiä todennäköisyyksistä on.
Inhimillinen todellisuus

Damasion  mukaan mielemme on todellinen, kuvamme kissoista ovat todellisia, tunteemme kissoja kohtaan ovat todellisia. Nämä inhimillisen mielen, hermoston ja biologiset todellisuudet ovat meidän todellisuuttamme.



Kissoja katsovat sammakot tai linnut kokevat ne eri tavoin kuin ihmiset, samoin kissat itse.

Tehtäviä

  1. Mitä sinä ajattelet sammakoista?
  2. Mitä sammakko ajattelee sinusta?
  3. Mitä kissa ajattelee sammakosta?
  4. Oletko syönyt sammakoita?
  5. Jos olet syönyt, miltä ne maistuivat?
Descartesin virhe

Damasion mukaan Descartesin väite "ajattelen, siis olen" on täysin vastakkainen sille, miten olemassaolon ja ajattelun kokemus ovat syntyneet.

Kuitenkin jo paljon ennen ihmisiä monet eläimet tunsivat olevansa olemassa. Alkeellisen tietoisuuden mukana tuli yksinkertainen mieli. Vielä nytkin tulemme maailmaan ja aloitamme olemisen ja ajattelu tulee vasta myöhemmin.



Varsinain Desacartesin virhe oli Damasion mukaan kehon jakamiseen aineeseen ja sieluun, joista jälkimmäinen kaikkinene kipuineenkin oli erillisen sielun ilmiö.

Damasion mukaan Descartesin virheen hyväksyminen on hidastanut lääketieteen kehitystä.

Damasion mukaan mieli on eliön ainutlaatuinen tila.

Ihmisen lajikehitys (evoluutio) selittää kielteisten emootioiden runsauden, ja aivot käsittelevät kielteisiä ja myönteisiä emootioita eri järjestelmissä.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että meemi "ajattelen, siis olen olemassa" jatkaa sitkeästi elämäänsä? Jos et tiedä, mikä meemi on, katso Internetistä.
  2. Miksi ihmiset helposti hyväksyvät Descartesin virheen?
  3. Miksi Descartesin virhettä ei opeteta kouluissa?

Albert Ellisin ja Warren Shiblesin käsitys ajatustunteista

albert-ellis
Tohtori Albert Ellis (1913 – 2007)



Professori Warren Shibles

Tunne (feeling)

Seuraava perustuu amerikkalaisen psykologin Albert Ellisin (1913- 2007) ja amerikkalaisen filosofian professorin Warren Shiblesin kehittämään käsitykseen ajatustunteista.

Koska käsitys on Suomessa melko tuntematon, joudutaan käyttämään kieltä, joka poikkeaa jonkin verran totutusta.

Englannin kielen sana “feeling” on käännetty suomenkielen sanaksi “tunne”. Sana “tunne” merkitsee seuraavassa esimerkiksi sellaisia asioita kuin jännitys, hilpeys, huimaus, mielihyvä, kauhu ja huvittuneisuus.

Sen sijaan sellaisia asioita kuin rakkaus, viha ja kostonhalu kutsutaan ajatustunteiksi (emootioiksi). Tunne on osa ajatustunnetta.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että emootion aiheuttavat sekä ajatus että tunne?
  2. Mistä johtuu se, että Warren Shiblesin ajatuksia tunnetaan paremmin Latinalaisessa Amerikassa kuin Suomessa?
  3. Mistä johtuu, että Warren Shiblesin ajatukset saivat hänen oppilaansa joko ihastumaan niihin tai vihastumaan niinin?

Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme

Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme. Ne vaikuttavat siihen joka päivä ja jatkuvasti. Saatat pelästyä, vihastua, tulla surulliseksi, ärtyneeksi tai mustasukkaiseksi.

Jos joku on sinulle vihainen, saatat tuntea itsesi surulliseksi. Lapset saattavat tapella keskenään. Tappeleminen ja loukkaaminen saattavat jatkua vuosikausia.

Kun opettelemme ymmärtämään sitä, kuinka ajatustunteet toimivat ja mitä ne ovat, voimme oppia välttämään vihastumista ja meille itsellemme haitallisia (kielteisiä eli negatiivisia) ajatustunteita.

Tehtäviä

  1. Missä määrin pystyt hallitsemaan emootioitasi?
  2. Mitä hyötyä on emootioiden hallinnasta?
  3. Herätätkö sinä muissa ihmisissä emootioita?

Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja

Jos emme ymmärrä ajatustunteitamme, ne saattavat hallita meitä ja tehdä elämästämme epämiellyttävää. Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja.

Tunnet varmaan itsekin ihmisiä, jotka vihastuvat usein. Vihastuminen voi johtua myös sellaisista elämässä esiintyvistä vaikeuksista, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Usein ihmiset vihastuvat aivan tarpeettomasti. Silloin he eivät ymmärrä, kuinka heidän ajatustunteensa toimivat.

Kun oppii ymmärtämään ajatustunteita, voi oppia muuttamaan omaa elämäänsä. Vaikka ajatustunteet ovat tärkeitä, vasta äsken on opittu ymmärtämään, kuinka ne toimivat.

Tehtäviä

  1. Pohdi, milloin olit viimeksi suuttunut. Mistä suuttumisesi johtui?
  2. Jos jotain surullista tapahtuu, paikalle kutsutaan suuri joukko kriisipykologeja. Onko tämä viisasta?
  3. Mitä mieltä olet massaemootioista?

Mitä ajatustunteet ovat

Esimerkkejä ajatustunteista ovat
  • rakkaus,
  • viha,
  • mustasukkaisuus,
  • kostonhalu ja
  • huumori.



Alla on eräs emootioluettelo aakkosjärjestyksessä. Tässä yhteydessä käsittelemme vain harvoja esimerkkejä.

     ahdistus    
     apatia
     ekstaasi
     epäluottamus
     epätoivo
     euforia
     halu
     haluttomuus
     harmi
     hysteria
     hämmennys
     ikävystyminen
     inho
     jännitys
     kateus
     kauhu
     kiitollisuus
     levottomuus
     masennus
     onnellisuus
     pelko 
     pettymys
     rohkeus
     satutettu
     suru
     syvä kunnioitus
     syyllisyys
     toivo
     tyytyväisyys
     uteliaisuus
     viha
     vihamielisyys
     ylenkatse

Esimerkki: Vihastuminen

Tarkastellaan esimerkiksi vihastumista. Mitä se on? Kun vihastumme, kasvomme saattavat punoittaa ja meillä voi olla tiettyjä aistimuksia.

Mutta vaikka useimmat niin luulevat, ajatustunne ei ole pelkkä tunne.

Olet aina vihastunut jostain tai jollekin.

Vihastuminen sisältää aina myös ajatuksen.

Tehtäviä

  1. Milloin viimeksi vihastuit?
  2. Mitä seurauksia vihastumisestasi oli?
  3. Kannattiko vihastuminen?

Ajatus, tunne ja ajatustunne

Sinun ajatuksesi aiheuttaa sinun ajatustunteesi. Esimerkiksi jos joku on tehnyt sinulle mielestäsi väärin, saatat vihastua.

Joskus pelkkä tunne esiintyy ilman sitä edeltävää ajatusta, esimerkiksi sinun jalkaasi saattaa koskea.



Pelkkä selkäkipu (esimerkiksi ilman vihastumista) ei ole ajatustunne. ajatustunteisiin liittyvät ajatukset aiheuttavat tunteita.

Ajatustunteisiin liittyy aina sekä ajatuksia että tunteita.

Sanaa “tunne” on syytä käyttää vain ruumiillisista valmiustiloista. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kivun tunne synnyttää ajatuksia, jotka aiheuttavat ajatustunteen.

Tehtäviä

  • Minua on jo pari viikkoa vaivannut iskiaskipu. Kenelle minun pitäisi suuttua?

Mitä ajatustunteet sisältävät

Vihastuminen ja muut ajatustunteet sisältävät mm.:
  • tilanteen,
  • ajatuksen, arvioinnin
  • tunteen
  • tunteen ilmaisun
  • toimintaa.
Eri ajatustunneissa näillä on eri merkitys. Esimerkiksi raivostuminen sisältää kaikki viisi osatekijää.



Ajatustunne voidaan tunnistaa kuvailemalla tilannetta, ajatuksia, tunteita ja asiayhteyksiä.

Tehtäviä

  1. Keksi lisää esimerkkejä ajatustunteista.
  2. Mikä on tunteen ja ajatustunteen ero?
  3. Voiko kipua hallita mielen avulla?

Ajatustunteiden tunnistaminen

Jokainen ajatustunne voidaan tunnistaa siihen liittyvistä tilanteesta, ajatuksesta, arvioinnista.
tunteeeesta, tunteen ilmaisususta ja toiminnasta.

Esimerkiksi mustasukkaisuus voidaan tunnistaa tutkimalla sitä, mitä mustasukkainen henkilö ajattelee.

Hän saattaa ajatella:

Jaakon ei pitäisi kulkea minun tyttöystäväni kanssa.



Minä en pidä siitä, ja pelkään, että tyttöystäväni pitää Jaakosta enemmän kuin minusta.

Lisäksi on tarpeen tuntea kokonaistilanne yllä olevan listan mukaan.

Tehtäviä

  1. Miten voit tunnistaa kostonhalun?
  2. Miksi kosto ei ole viisasta?
  3. Mitä kosto aiheuttaa politiikassa?
  4. Mistä syystä valtiot tekevät kostoiskuja?
  5. Oletko mustasukkainen?

Ajatustunteet ovat ainutkertaisia

Vaikka kutsumme eri kerroilla esiintyneitä ajatustunteita vihastumisiksi, tämä ei tarkoita sitä, että vihastuminen olisi aina samanlaista ja samoista syistä johtuvaa.

Vihastumisessa esiintyy aina ajatus, joka aiheuttaa ajatustunteen.

Meillä ei ole kahta kertaa täsmälleen samanlaista ajatustunnetta.

Suuttumisesi veljeesi ei ole tänään täsmälleen samanlaista kuin eilen, koska ajatuksesi ja tunteesi eivät ole tänään täsmälleen samanlaisia.

Tehtäviä

  1. Mistä eri syistä olet suuttunut?
  2. Millä eri tavoilla olet toiminut suuttuneena?
  3. Mistä syistä sinuun on suututtu?
  4. Voiko vihattu ihminen olla oikeassa ja vihaajat väärässä?
  5. Mitä viimeksi mainitussa tilanteessa voit tehdä?

Ajatustunteen osatekijöitä



Jokainen ajatustunne riippuu ajattelusta, tunteista, asiayhteydestä ja toiminnasta. Seuraavassa on lueteltu muutamia ajatustunnesanoja, jotka liittyvät niihin:
  1. tunne: jännitys, hilpeys, huimaus, mielihyvä, kauhu, huvittuneisuus
  2. ilmaus: punastuminen, huokaus, otsanrypistys, hymy, nauru, ivahymy
  3. tilanne: tapahtumien pelko, ahneus, elämänilo, mustasukkaisuus, sääli, toivo, halu, pelästys, shokki, hämmästys.
  4. ajattelu: syyllisyys, häpeä, uskollisuus, rakkaus, vihastuminen, pelko, huolestuminen.
  5. toiminta: tappelu, pakoon juokseminen, huutaminen, esineiden rikkominen, ovien paukuttelu, välinpitämättömyys.

Tehtäviä

  1. Luettele lisää kokemiasi tunnetiloja.
  2. Luettele tunnetiloihin liittyneitä toimintoja.
  3. Luettele lisää ajatustunteita aiheuttaneita tilanteita.
  4. Luettele ajatustunteita.
  5. Milloin viimeksi olit mustasukkainen?

Ajatustunteet ja järki

Rationaalinen tarkoittaa järkevää ajattelua.

Varsin usein väitetään, ettei ajatustunteissa ole järkeä eikä järjessä ole ajatustunteita.

Tämä on Ellisin ja Shiblesin mukaan täysin väärä käsitys. Vihastumisessa jokin ajatus aiheuttaa tunteen. Vihastuminen ja muut ajatustunteet vaativat ajattelua ja myös järkeä.

Vaikka usein sanotaan, että järki ja ajatustunteet ovat toistensa vastakohtia, Ellis ja Shibles väittävät, että ajatustunne on osittain järkiperäinen (rationaalinen), sillä se sisältää järkiperäistä (rationaalista) ajattelua.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa, voivatko eläimet kokea ajatustunteita?
  2. Entä tunteita?
  3. Kuka on sanonut, että järki on Pirun morsian?

Ajatustunteiden ymmärtäminen

Jos ajatustunteet olisivat pelkkiä tunteita, meidän olisi vaikea tietää, mitä ajattelemme niistä.

Kuvittele, että tulet äkkiä vihaiseksi ilman mitään järkiperusteita.

Joku saattaisi kysyä sinulta, miksi olet vihainen.

Voisit vastata vain, että tunne tuli minuun.

Ajatellaan, että kävelet yksin autiolla tiellä ja rakastut yhtäkkiä.

Et ole rakastunut kehenkään erityiseen henkilöön.

Tunne vain tuli sinuun.



Jos ajatustunne olisi pelkkä tunne, ajatustunne-ongelma voitaisiin ratkaista ottamalla rauhoittavaa lääkettä.

Voitaisiin ajatella, että mustasukkaisuus parannettaisiin vaikkapa syömällä suklaata tai jäätelöä.

Todellisuudessa mustasukkaisuutesi ei paranisi sen paremmin lääkkeestä kuin jäätelöstäkään.

Tehtäviä

  1. Miten voit välttää mustasukkaiseksi tulemista?
  2. Voidaanko masennusta hoitaa lääkkeillä?
  3. Surua voi olla vaikeaa välttää. Miten surua voi lievittää?

Ajatustunteet ja tilanne



Vihaan, rakkauteen, mustasukkaisuuteen tai mihin tahansa ajatustunteeseen sisältyy omia ajatuksiamme sekä oma elämäntilanteemme.

Ajatustunnesanat viittaavat muuhunkin kuin tunteisiin.

Emme voisi ymmärtää niitä, jos ne viittaisivat pelkkiin tunteisiin.

Emme voisi tietää, mitä ajatuksia tai mikä tilanne esiintyy.

Pelkkä aistimus tai tunne ei ole ajatustunne, eikä ajatustunne ole pelkkä aistimus tai tunne.

Emme voi ymmärtää ajatustunteita tutkimalla pelkästään ruuansulatusta tai elimistön aineenvaihduntaa.

Emme voi tutkia ajatustunteita tutkimalla pelkästään lihaksiamme tai veren virtaamista.

Meidän on tiedettävä, mitä henkilö ajattelee ja missä tilanteessa hän elää.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa, voidaanko kielteisiä ajatustunteita kuten esimerkiksi mustasukkaisuutta, vihaa, kostonhalua jne. parantaa esimerkiksi huumeilla ja alkoholilla?
  2. Pohtikaa, voidaanko niitä parantaa purkamalla niitä esimerkiksi raivoamalla, rikkomalla esineitä ja tappelemalla?
  3. Miksi vihan purkaminen on vaarallista?

Ajatustunteisiin vaikuttaminen

Joku voi olla suuttunut ja väittää, ettei hän voi asialle mitään.

Tämä on virheellistä ajattelua. Ajatustunteet eivät ole pelkästään tunteita vaan ne sisältävät myös ajatuksia.

Ajatuksia ihminen voi muuttaa. On siis harhakäsitys, ettei ajatustunteisiin voi vaikuttaa.

Ajatustunteita voidaan muuttaa hyvinkin paljon.

Voimme jopa muuttua vihaisista sellaisiksi, jotka eivät koskaan suutu.



Voimme muuttaa ajattelun avulla koko luonnettamme.

Voimme kehittää haitallisten ajatustunneiden tilalle hyödyllisiä kuten ystävällisyys, rakkaus, onnellisuus, huumorista nauttiminen jne.

Näitä asioita käsitellään tarkemmin tämän oppiaineiston kohdassa Ihmissuhteiden siveys.

Tehtäviä

  1. Mitkä ajatustunteet ovat olleet haitallisia omassa elämässäsi?
  2. Yrittäkää keksiä keinoja hillitä haitallisiksi osoittautuneita ajatustunteita.
  3. Voiko omaa luonnettaan todella muuttaa
  4. Voiko hyvästä ajatustunneiden hallinnasta olla haittaa maailmassa, jossa muut eivät ajatustunteitaan hallitse?
  5. Milloin viimeksi muutit ajatuksiasi?

Tieto, ajatustunteet ja siveys

Järki vai tunne vaikuttaa enemmän?


Platon.

Kysymys siitä, kumpi vaikuttaa enemmän yksilön siveysvalinnoissa, ajatustunteet (jotka kyllä sisältävät myös järkeilyä) vai järki, on askarruttanut ihmisiä antiikin ajoista asti.

Kreikkalaiset korostivat erityisesti järkeä. Platonin käsitys, että hyve on tietoa, kuvastaa tätä suuntausta.

Valistusajattelijat korostivat yleensä järjen merkitystä siveysvalinnoissa.

Kun varhainen englantilainen valistusajattelu korosti järjen merkitystä siveysvalinnoissa, tämä aiheutti vasteen.

Tehtäviä



Ovatko nämä juhlijat rikkaita vai köyhiä?
  1. Millä tavalla ihmisen perintötekijät vaikuttavat hänen siveyteensä?
  2. Millä tavalla ihmisen varallisuus vaikuttaa hänen siveyteensä?
  3. Millä tavalla ihmisen oman elämän tapahtumat vaikuttavat hänen siveyteensä?

Yhteisölliset ajatustunteet

Englantilaiset tunnesiveyden kannattajat korostivat yhteisöllisten ajatustunneiden, säälin, rakkauden ja hyväntahtoisuuden merkitystä, jotka heidän mielestään kuuluivat ihmisen synnynnäisiin kykyihin.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että on paljon ihmisiä, jotka ovat säälimättömiä ja muiden ihmisten eduista ja tunteista piittaamattomia?

Siveysaisti

Eräs heistä yritti todistaa erityisen siveysaistin olemassaoloa.

Tehtäviä

  1. Mitä aisteja ihmisillä oikeasti on?
  2. Mitä sellaisia aisteja, joita ihmisillä ei ole, on muilla eläimillä?
  3. Onko kasveilla aisteja?

Pyytettömyys

compassion

Eräs tunnemoralisti ajatteli, että siveysajatustunteet eroavat muista ajatustunteista pyyteettömän luonteensa vuoksi.

Tehtäviä

  1. Milloin olet viimeksi tehnyt jotain pyyteetöntä?
  2. Milloin sinulle on viimeksi tehty jotain pyyteetöntä?
  3. Onko tämän oppikirjan teko pyyteetöntä?

Myötätunto

Yleisen käsityksen mukaan ihmiset eivät ole puhtaasti itsekkäitä olentoja, vaan he voivat välittömästi eläytyä toisten tiloihin ja tuntea toisiaan kohtaan myötätuntoa.

Tehtäviä

  1. Milloin viimeksi tunsit myötätuntoa?
  2. Mistä myötätuntosi johtui?
  3. Aiheuttiko myötätuntosi mitään tekoja?

Sisäiset vaikuttimet

Eräs toinen kiinnitti huomionsa myös teon sisäisiin vaikuttimiin.

Tehtäviä

  • Mitä sisäisiä vaikuttimia ihmisillä on?

Edvard Westermarck



Professori Edvard Westermarck.

Myös suomalainen Edvard Westermarck (1862 -1939) korosti ajatustunneiden merkitystä siveyden perustana.

Tehtäviä

  • Mitä merkittävää Edvard Westermarck teki?

Thomas Hobbes



Thomas Hobbes.

Thomas Hobbes
in (1588 - 1679) mielestä hyvää ei voinut olla muu kuin se, mikä edistää yksilön itsesäilytystä. Ihminen on Hobbesin mielestä järkiolento.

thinker

Tehtäviä

  • Missä määrin ihminen on järkiolento?

John Locke



John Locke.

John Locke
(1632 -1714 ) erosi Hobbesista monessa suhteessa, mutta hänkin piti itserakkautta siveyden toiminnan äärimmäisenä vaikuttimena.

Ainoa, mitä tarvitaan, on olio, joka pystyy tuntemaan mielihyvää ja tuskaa ja harkitsemaan niiden pohjalta.

Tehtäviä

  1. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun hän tuntee mielihyvää?
  2. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun hän tuntee mielipahaa?
  3. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun hän nukkuu?

Jeremy Bentham



Jeremy Bentham.

Jeremy Bentham
(1748 -1832 ) puolestaan väitti, ettei siveyssanoilla ole mitään merkitystä, ellei niitä selitetä hyödyn ( latinankielen utilis = hyödyllinen) periaatteen mukaisesti.

Tehtäviä

  • Oliko Jeremy Bentham hyötyä tavoitteleva nautiskelija?

A. J. Ayer




Professori A. J. Ayer

Ajatustunteita on haluttu käyttää myös siveysarvostelmien, siveyskäskyjen ja kieltojen merkityksen selittämiseen.
Näin ajattelivat mm. A. J. Ayer (1910 -1989) ja C. L. Stevenson.

Ayerin mielestä siveysarvostelmat ovat ilmauksia ajatustunteista samaan tapaan kuin huudahdukset.

Kun sanon, että tappaminen on väärin, sanon jotain samantapaista kuin jos sanoisin “tappaminen böö!”



Yalen yliopiston professori C. L. Stevenson.

C. L. Stevensonin
mielestä arvoarvostelmat ilmaisevat puhujan mieltymyksiä ja yrittävät herättää kuulijassa samanlaisia mieltymyksiä.

Tehtäviä

  • Mikä ero on sillä, että ajattelet pahaa jostain ihmisestä ja sillä, että sanot sen hänelle?

Kielenkäyttö

On ilmeistä, että ajatustunteet vaikuttavat huomattavassa määrin siveellisen käyttäytymiseen.

Toisaalta on huomautettu, että siveysarvostelmien ja siveyssääntöjen merkityksen selittäminen ajatustunneilla ei vastaa yleistä kielenkäyttöä.

nokkimisjärjestys

Tehtäviä

  • Miten nokkimisjärjestys määräytyy niillä eläimillä, joilla on hyvin suppea kieli?

Purkaminen vai hillitseminen

Siveysajattelussa on usein korostettu myös tarvetta hillitä haitallisia ajatustunteita kuten viha, kateus, mustasukkaisuus, kostonhalu, syyllisyydentunto, pelko, alemmuudentunto jne.

Ensiksi voidaan todeta, että koska ajatustunteisiin sisältyy ajattelua, ajattelua muuttamalla voidaan hillitä ajatustunteita.

Esimerkiksi viha, kateus ja kostonhalu voidaan helposti todeta itselle vahingollisiksi.

Toiseksi voidaan todeta, että ajatustunteiden “ilmaiseminen” eli purkaminen ei useinkaan ole omiaan hillitsemään niitä, vaan saattaa syntyä esimerkiksi vihan ja/tai koston kierre, josta on vaikea päästä eroon.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa, pitäisikö ajatustunteita purkaa vai hillitä.
  2. Pohtikaa kasvatuksen ja tilannekohtaisen oman edun merkitystä siveysratkaisuissa.
  3. Pohtikaa tiedon ja ajatustunneiden vaikutusta siveysratkaisuihin.

Kolme siveyden tutkimusotetta

Tutkimusotteet

Kuten edellä on jo esitetty, siveyden tutkimuksessa voidaan erottaa kolme tutkimusotetta: kuvaileva (deskriptiivinen) siveys, arvottava (normatiivinen) siveys ja siveyskäsitystutkimus (metasiveys).

Kuvaileva siveys: Mitä kuvaileva siveys on

Kuvailevassa siveydessä kuvaillaan, luokitellaan ja selitetään siveysarvoja.

Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä asioita ihmisyhteisöt menneisyydessä ja nykyään ovat pitäneet tai pitävät siveellisesti arvokkaina.

victoria-wedding

Heidän tavoistaan ja tottumuksistaan ollaan kiinnostuneita sikäli kuin niillä on tekemistä siveysarvojen kanssa.

Näihin tapoihin kuuluvat usein ne, jotka vaikuttavat yhteisön tai yksilön säilymiseen tai koskevat tappamista, sukupuolisuutta, rangaistuksia jne.

Tehtäviä

  • Mitä tutkimusmenetelmiä käytetään selvitettäessä jonkin kansan tai yhteisön siveyskäsityksiä?

Kaikki mahdolliset siveydet ovat käytössä



Herodotos.

Esimerkiksi muinaiskreikkalainen historioitsija Herodotos (n. 484-424 eaa) kuvasi Pohjois-Afrikan rannikon asukkaiden tapoja ja päätyi siihen tulokseen, että ihmiset ovat eri paikoissa ottaneet käyttöön käytännöllisesti katsoen kaikki mahdolliset erilaiset siveydet.

Suomalainen ihmistutkija (antropologi) Edvard Westermarck antaa teoksessaan “The Origins and Development of the Moral Ideas” runsaasti tietoa erilaisista siveyksistä eri seuduilla.

Kuvaileva siveys opettaa meille, että eri puolilla maailmaa siveyssäännöt ovat olleet huomattavan erilaisia.

Tehtäviä

  • Itäsuomalaisilla ja länsisuomalaisilla on melkoisia eroja perintötekijöissä. Onko heillä eroja siveyskäsityksissä?
  • Ovatko itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten avioliitot onnistuneita?
  • Pitäisikö Suomi jakaa kahtia?

Omakeskeisyys (etnosentrisyys)



Hyvin monissa yhteisöissä ajatellaan, että omat tavat, arvot tai siveyssäännöt ovat parempia kuin muiden.

Tällaista käsitystä kutsutaan omakeskeisyydeksi (etnosentrismiksi, kreikan kielen sanoista ethnos = rotu ja kentron = keskipiste).

On koulukuntia (esimerkiksi kommunitarismi, asiaa käsitellään tarkemmin toisaalla), joiden mukaan omakeskeisyys voi olla oikeutettu. Useimmat suomalaiset ovat sitä mieltä, että useimmat siveyssäännöt koskevat koko ihmiskuntaa.

Tehtäviä

  • Mitä haittoja ja hyötyjä omakeskeisestä siveydestä on?

Paikalliset julmuudet



Jeesuslapsi ei antanut Väinämöisen lyödä häntä puulla päähän ja viedä suolle. Väinämöinen purjehti muille maille, eikä häntä ole sen jälkeen nähty.

Sekä muinaisessa Spartassa että muinaisessa Roomassa isä tappoi epämuodostuneet lapset, ja tätä pidettiin oikeana.

Eräät eskimoheimot tappoivat ensimmäisen lapsen, jos hän sattui olemaan tyttö.

Intiassa lesken oli poltettava itsensä miehensä polttoroviolla. Tämä tapa vallitsi ennen englantilaisten tuloa.

Juutalaiset kivittivät naispuolisen avionrikkojan.

Kansallissosialistit pitivät oikeana tappaa juutalaisia, mustalaisia, slaaveja ja muita, joita he pitivät alempirotuisina.

Yhdysvaltain etelävaltioiden kristityt orjanomistajat eivät nähneet mitään väärää naisorjien raiskaamisessa.

Jotkut valtarakenteet ovat pitäneet suuressa arvossa neitsyyttä, jotkut ovat pitäneet sitä haitallisena.



Opiskelija, ateisti ja bloggaaja Aliaa Magda Elmahdy, 20, julkaisi 2011 blogissaan alastonkuvansa vastalauseena Egyptin islamilaista yhteiskuntajärjestystä vastaan.

Eräissä islamilaisissa kulttuureissa naisilta on kielletty sukupuolielämän nautinnot ja tästä syystä heille suoritetaan ns. ympärileikkaus.



Nykyään on kansainvälisiä järjestöjä (esim. Amnesty International), jotka vastustavat kuolemanrangaistusta, mutta vielä sata vuotta sitten Suomen arkkipiispa vaati kuolemanrangaistusta jumalanpilkasta.

Äskettäin Pakistanissa on tuomittu useita ihmisiä kuolemaan jumalanpilkasta (Suomen tiedotusvälineet vaikenivat tästä.).

Tehtäviä

  1. Pohdi esimerkiksi Kalevalan perusteella, mitä nykyään epäinhimillisinä pidettäviä tapoja esiintyi muinaissuomalaisessa valtarakenteessa.
  2. Mitä nykyään epäinhimillisinä pidettäviä tapoja esiintyi Suomen keskiaikaisessa ja uuden ajan alun valtarakenteessa?
  3. Mielipidetutkimusten mukaan Suomessa on edelleen paljon ankarien rangaistusten kannattajia. Podi syitä tähän.
  4. Pohdi sitä, miksi Suomen tiedotusvälineet vaikenivat jumalanpilkasta syytettyjen tuomitsemisesta kuolemaan Pakistanissa.
  5. Miksi Suomen tiedotusvälineet eivät kerro esimerkiksi arabimaiden tapahtumien todellisista taustoista?

Arvottava siveys (normatiivinen etiikka)



Määritelmä

Arvottava siveys (normatiivinen etiikka)  ilmaisee, luo ja puolustaa joitain siveysarvoja; se antaa siveyssääntöjä. Yleensä arvottavat järjestelmät olettavat, etteivät siveysarvot ole täysin suhteellisia. Niiden mukaan on olemassa tiettyjä yleismaailmallisia siveyssääntöjä, jotka sopivat useimpiin tilanteisiin.

Siveellinen ehdottomuus

Siveellinen ehdottomuus (eettinen absolutismi) väittää, että on olemassa sellainen joukko sääntöjä, jotka sopivat kaikkiin tilanteisiin.

Voidaan esimerkiksi väittää, että sääntö “älä tapa” sopii myös epämuodostuneisiin lapsiin, aviorikkojanaisiin, rikollisiin, oletettuihin alempien rotujen jäseniin, jumalanpilkkaajiin ja jopa vihollisiin sodassa.

Uskontoihin on yleensä liitetty myös siveyssääntöjä

khomeini

Ajatollah Khomeini.

Esimerkiksi Ajatollah Khomeinin (1900 - 1989) teokset edustavat melkein kaikkiin inhimillisiin tilanteisiin kehitettyä sääntöjen kokoelmaa.

yhdyntä

23. Mies, jolla on ollut siemensyöksy yhdynnästä jonkun muun naisen kuin vaimonsa kanssa ja joka sitten antautuu yhdyntään uudelleen vaimonsakin kanssa, ei saa suorittaa rukouksiaan, jos hän on hikinen; mutta jos hän on yhdynnässä ensin vaimonsa ja sitten jonkun muun naisen kanssa, hän voi suorittaa rukouksensa hikisenäkin.
(Ajatollajin ajatuksia, s.51)

Myös monet uskonnottomat ovat kehittäneet arvojärjestelmiä. Esimerkiksi Nietzschen oppi yli-ihmisestä, joka on korkein ihanne, on arvojärjestelmä.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla kristilliset siveyssäännöt vaikuttavat nykyisessä Suomessa?
  2. Mistä lähiympäristösi siveyssäännöistä et pidä?
  3. Mihin asioihin tarvittaisiin uusia siveyssääntöjä?

Arvottavan (normatiivisen) siveyden suuntia



Pofessori Hugh LaFollette.

Amerikkalainen pofessori Hugh LaFollette jaottelee teoksessa (Blackwell Guide to Ethical Theory (2nd edition), with Ingmar Persson. Wiley-Blackwell, 2012) siveyden arvottavat (normatiiviset) käsitykset seuraavasti:

Seuraussiveys
  • Tilanneseuraussiveys
  • Sääntöseuraussiveys
  • Itsekkyyssiveys
  • Toisten hyväksi -siveys
Velvollisuussiveys
  • Kantilaisuus
  • Sopimussiveys
  • Sisäiseen oivallukseen perustuva siveys
Hyvesiveys

Oikeussiveys
Taloussiveys (libertarismi)
Naisasiasiveys (feminismi)
Mannermainen siveys
Käyttökelpoisuussiveys (pragmatismi)

LaFollette itse edustaa amerikkalaisena lähinnä käyttökelpoisuussiveyttä.

practical-ethics

La Follette on toimittanut myös paksun kirjan käytännön etiikasta (Oxford Handbook of Practical Ethics Oxford, 2003). Jos saan ehdottaa jotain, niin ehdotan, että teos käännetään suomeksi ja asetetaan eduskuntaan pääsyvaatimukseksi.

Jos nämä kaksi paksua kirjaa eivät riitä, on ilmestynyt vielä paksumpi kirja:

encyclopedia

International Encyclopedia of Ethics (10 - 12 volumes).  Editor-in-chief.  Wiley-Blackwell.   2012.

Tehtäviä

  1. Pohdi, pidätkö itse joitain arvoja ehdottomina. Jos löydät sellaisia, pohdi tilanteita, joissa olisit valmis joustamaan ehdottomien arvojesi suhteen.
  2. Etsi kirjastosta teos “Ajatollahin ajatuksia” ja pohdi sitä, mitkä siveyssäännöt ovat mielestänne liiallisen yksityiskohtaisia.
  3. Mistä johtuu, että filosofiassa esiintyy erilaisia siveysmuoteja?
  4. Mikä siveys on nykyään muodissa?
  5. Mitä mieltä olet siveysmuodeista?

Siveyskäsitystutkimus (metaetiikka)

Mitä siveyskäsitystutkimus on



1980 -luvulla ilmestyneiden oppikirjojen mukaan siveyskäsitystutkimusta voidaan luonnehtia mm. seuraavasti:

“Siveyskäsitystutkimus on siveystutkimuksen osa-alue, joka korostaa siveyden kielen merkitystä.

Siveyskäsitetutkimuksessa ei yritetä edistää, puolustaa tai vastustaa siveysarvoja vaan selvittää siveyssanojen ja väitteiden merkityksiä.”


Siveyskäsitystutkimuksen (metaetiikan) kysymyksiä ovat esimerkiksi:
  • Ilmaisevatko siveyskäsitteet aitoja tosiasioita?
  • Onko olemassa siveellisiä tosiasioita?
  • Mitä tarkoittaa käsite 'siveellinen hyvä' tai käsite 'siveellinen paha'?
  • Miten päädymme sanomaan, että jokin asia on hyvää tai jokin asia on huonoa?
  • Miten syntyy siveellinen vaikutin, ja mikä on sen suhde siveyskäsityksiin?
  • Ovatko siveyssäännöt ihmisistä riippumattomia vai ihmisistä riippuvia?
  • Onko siveys ehdotonta vai suhteellista?

Tehtäviä

  1. Ilmaisevatko siveyskäsitteet aitoja tosiasioita?
  2. Onko olemassa siveellisiä tosiasioita?
  3. Mitä tarkoittaa käsite 'siveellinen hyvä' tai käsite 'siveellinen paha'?
  4. Miten päädymme sanomaan, että jokin asia on hyvää tai jokin asia on huonoa?
  5. Miten syntyy siveellinen vaikutin, ja mikä on sen suhde siveyskäsityksiin?
  6. Ovatko siveyssäännöt ihmisistä riippumattomia vai ihmisistä riippuvia?
  7. Onko siveys ehdotonta vai suhteellista?

Tosiasialauseet ja pitämislauseet

Kielen lauseet jakautuvat tosiasialauseisiin (de facto -lauseet), ja lauseisiin, jotka ilmaisevat, kuinka asiain pitäisi olla (de jure -lauseet).

Tosiasialause (propositio) on esimerkiksi “Aurinko on tähti”. “Aurinko” on kohde (looginen subjekti) ja “on tähti” ilmaisee ominaisuuden (predikaatin). Tämän lauseen totuus voidaan päätellä havaintojen avulla. Tosiasialauseet eli propositiot eli väitelauseet ovat siis joko tosia tai epätosia.

Pitämislauseiden (de jure -lauseet) suhteen tilanne on toinen. Pitämislauseet voidaan kyllä muuttaa saman muotoisiksi kuin tosiasialauseet, mutta siitä huolimatta pitämislauseet eivät ole yleisen käsityksen mukaan tosia tai epätosia samassa mielessä kuin tosiasialauseet.

Esimerkkejä



Professori Luis E. Navia.

Amerikkalainen Luis E. Navia (Professor of Philosophy at New York Institute of Technology, s. 1940) esittää asiasta seuraavan esimerkin.
Lause “rakasta vihollistasi” voidaan muuttaa muotoon “vihollisen rakastaminen on hyvä” tai “vihollisen rakastaminen on oikein”.

Kaikki lauseen käsitteet voidaan helposti ymmärtää. Voidaan luetella, mitä vihollisen rakastamiseen kuuluu.

Yhtä helposti voidaan ymmärtää lause “vihollisen vihaaminen on väärin”.
Navian mukaan vaikeus liittyy siveyssanoihin “hyvä”, “paha”, “oikein”, “väärin” jne.

Ihmiset ovat väitelleet näiden sanojen merkityksestä erittäin runsaasti. Navian mukaan pohjimmaltaan on kysymys siitä, miten sellaiset sanat kuin “hyvä” voidaan liittää käytännön kysymyksiin tai asiantiloihin.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen tosiasialausetta ja kymmenen pitämislausetta.
  2. Tehkää lista asioista, joihin vihollisen rakastamiseen kuuluu.
  3. Miksi monia filosofien esittämiä lauseita eivät edes ammattifilosofit ymmärrä?

Siveystutkimuksen suuntia



Professori Hugh LaFollette.

Hugh LaFollette
jaottelee siveystutkimuksen  (metasiveyden) aiheet seuraavasti:
  1. siveyden asema
  2. arvototuussiveys (siveellinen realismi)
  3. suhteellisuussiveys (relativismi)
  4. siveysarvostelmien perusteleminen
  5. jumalallisen ilmoituksen käsitys
  6. luonnollinen siveys (naturalismi)
  7. sisäisen ovalluksen siveys (intuitionismi)
  8. sveyskäsitysten vastainen käsitys
  9. siveys ja psykologia
  10. psykologinen itsekkyys (egoismi)
  11. siveyspsykologia

Moraalinen kognitivismi ja non-kognitivismi

Seuraavassa esistyksessä on suuri joukko sivistyssanoja. Ne selitään perinpohjaisemmin toisaalla tässä kirjassa, mutta jos jonkin sanan merkitys vaivaa sinua, katso vaikka Wikipediasta Internetissä.

Moraalinen kognitivismi on kanta, jonka mukaan siveys on ennen kaikkea järkevän ajattelun ominaisuus, siinä missä moraalinen non-kognitivismi pitää siveyttä perustavalla tavalla ei-järkevänä.

"kognitio" tarkoittaa "tietokykyyn" liittyvää ajattelua.
"non" tarkoittaa "ei".

Valinta kognitivismin ja non-kognitivismin välillä on siis perustavanlaatuinen sen suhteen, kuinka siveys tulisi määritellä ja kuinka sivellisistäa asioista tulisi keskustella.


Kognitivistisista kannoista esimerkiksi moraalinen realismi on käsitys, jonka mukaan hyvyys ja pahuus ovat tavalla tai toisella asioiden todellisia (objektiivisia) ominaisuuksia. Tästä syystä moraalirealismista puhutaan toisinaan myös arvo-objektivismina, erotettuna arvosubjektivismista.

Moraalinen realismi eli eettinen realismi on metaeettinen käsitys, jonka mukaan objektiivinen moraali on olemassa ihmisestä riippumatta.

Moraalisen realismin mukaan esimerkiksi väite ”naisten ympärileikkaukset ovat väärin” ei tarkoita, että naisten ympärileikkaukset eivät olisi vallitsevan kulttuurin hyväksymiä, tai että lauseen totuusarvo olisi kokijan todellisuuskäsityksestä riippuvainen, vaan se kertoo, että on puolueeton tosiasia, että ne ovat väärin. Moraalisen realismin mukaan siveellisillä lauseilla on totuusarvo aivan kuten kokemusperäisesti mitattavilla asioillakin.

Moraalista realismia edustavat lähinnä siveelliset naturalistit, joiden mukaan siveellinen hyvä voidaan palauttaa kokemusperäisiin tosiasioihin, sekä siveelliset intuitionistit, joiden mukaan siveelliset tosiasiat ovat tavoiteltavissa ihmisen omalla intuitiolla eli sisäisellä oivalluksella.

Moraalirealismin vastakohta on moraalinen antirealismi.


Professori Rolf Lagerborg.

Moraalista antirealismia eli siveellisen totuuden kokonaan hylkäävää ei-kognitivismia ovat meillä perinteisen käsityksen mukaan kannattaneet sosiologis-empiristinen sekä loogis-analyyttinen suuntaus Edvard Westermarckin, Rolf Lagerborgin, Eino Kailan ja G.H. von Wrightin johdolla.

Moraalirealistisia kannoista naturalismi (natura = luonto) ja intuitionismi (intuitio = sisäinen oivallus) ovat yleisimpiä.

Esimerkiksi katolisessa kristillisyydessä on joskus esiintynyt naturalismia lähellä olevia käsityksiä, joiden mukaan hyvä ja paha ovat tavalla tai toisella luontoon kuuluvia asioita. Toisaalta myös yritykset luoda tieteeseen perustuvaa siveyttä (esimerkiksi sosiaalidarvinismi) ovat yleensä naturalistisia  taustaoletuksiltaan.


Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen käsitys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809 - 1882) oppeihin kehityksestä (evoluutiosta) ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä "olemassaolosta", jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.

Sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista "luonnon lakina". Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin.

Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Saksassa Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi  perustelut rotupolitiikalle Hitlerin Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.  Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaa:

"Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta"

Kognitivistisista kannoista siveellinen intuitionismi esiintyy usein erilaisina omatuntokäsitteinä, joiden mukaan ihmisellä on erityinen siveellinen aisti tunnistaa oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa.

Eettinen intuitionismi eli eettinen epänaturalismi katsoo, että tietyt teot voidaan tietää oikeiksi tai vääriksi intuition (=sisäisen oivalluksen) avulla. Nykyisen eettisen intuitionismin mukaan kaikki siveelliset käsitykset perustuvat intuitioon, erityisesti käsitykset oikeasta, pakollisesta, hyvästä ja tekojen tai kohteiden arvosta. siveyttä pidetään ihmiseen sisäänrakentuneena järjestelmänä, joka synnyttää luonnollisen intuition. Kysymyksen herättääkin, mistä tuo intuitio on peräisin, jos sellainen on syytä olettaa.


Cambridgen ylioiston professori G. E. Moore.

Intuitionismi on useimmiten moraalirealistinen, mutta myös anti-realistisia siveellisen intuitionismin muotoja on mahdollista muodostaa. Kuuluisia intuitionisteja ovat olleet muun muassa Cambridgen ylioiston professori G. E. Moore, joka hyökkäsi naturalisteja vastaan syyttämällä näitä naturalistisesta virhepäätelmästä sekä W. D. Ross, jonka mukaan ihmisten tulee noudattaa ’’prima facie’’ eli ensi näkemältään havaitsemiaan velvollisuuksia.


Nonkognitivistinen preskriptivismi (preskriptio = määräys) ajattelee, että siveysiväitteiden sisältö ei ole ollenkaan ilmaistavissa kuvaavin eli deskriptiivisin käsittein, vaan ne sisältävät lähinnä toimintakehotuksia ”tee näin” tai ”vältä näin tekemistä”.

hare

Oxfordin yliopiston professori R. M. Hare.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston professori R. M. Hare edusti preskriptivististä ajattelutapaa.

austin

Oxfordin yliopiston professori J. L. Austin.

Eettinen emotivismi, jonka kuuluisimpia muotoilijoita on Oxfordin yliopiston professori J. L. Austin, ajatteli  siveuslauseiden ilmaisevan ensisijaisesti närkästyksen ja hyväksynnän tunteita, joille ei voida antaa totuusarvoa. Tästä syystä emotivismia nimitetään usein siveyden ”buu–hurraa” –käsitykseksi.


Cambridgen yliopiston professori Simon Blackburn

Austinin emotivismille läheistä sukua on Cambridgen yliopiston professori Simon Blackburnin kvasirealismi (= melkein realismi), jonka mukaan siveysväitteet ovat muodollisesti kuvailevia väitteitä, mutta jotka todellisuudessa vain heijastelevat väitteen esittäjän mieltymyksiä, ja pyrkivät suostuttelemaan muita valitsemaan samansuuntaisesti.

Nonkognitivistisiset kannat rajaavat rajusti siveyteen liittyvää puhetta, sen mahdollisuuksia ja oletettua mielekkyyttä. Tästä syystä monet nonkognitivistit kannattavat käytännössä erilaisia eettisen subjektivismin, relativismin tai skeptisismin muotoja. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa.

Moraalinen subjektivismi on käsitys, jonka mukaan siveysarvot arvot syntyvät inhimillisistä tunteista, tarpeista ja toiveista. Subjektivismin mukaan siveysarvoilla ei ole näistä riippumatonta merkitystä.

Suomalaisen Edward Westermarckin mukaan siveyson subjektiivista ja perustuu tunteisiin. Kun henkilö sanoo tietyn teon olevan siveellisesti väärin, se herättää hänessä tunteen, ettei teko ole oikein. siveys on siis henkilökohtaista.

Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi viittaa erilaisiin käsityksiin, joissa siveyden luonne on jollain tavalla suhteellinen eli relativistinen, riippuvainen jostain yhteisöstä tai yksilöstä.

Moraalisen skeptisimin mukaan kenelläkään ei ole siveellistä tietoa.


Tehtäviä

  1. Edustaako urheiluväki "buu - hurraa" -siveyttä?
  2. Missä määrin tunteet vaikuttavat ihmisten valintoihin?
  3. Millä tavalla läheiset ihmiset vaikuttavat valintoihisi?
  4. Millä tavalla varallisuutesi vaikuttaa valintoihisi?
  5. Millä tavalla suomalainen yhteiskunta vaikuttaa valintoihisi?
  6. Professori Rolf Lagerborg oli ensimmäinen suomalainen, joka vihittiin siviiliavioliittoon. Ottakaa selvää siitä, miten tämä tapahtui.
  7. Mikä yllä luetelluista ismeistä on sinun mielestäsi paras. Mikä on toiseksi paras?

Arvototuussiveys (moraalinen realismi)



Giljotiini

Arvototuussiveys (siveellinen realismi) on käsitys, jonka mukaan arvot voivat olla tosia tai epätosia. Ns. Humen (David Hume 1711 - 1776) giljotiinin mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla.

Humen mukaan arvoja ei siis voida johtaa pelkästä tosiasiajoukosta vaan mukana on oltava aina jokin arvo.

Humen giljotiinia on vastustettu mm. sillä perusteella, että täysin tosiasiaväitteen näköiset väitteet saattavat sisältää piiloarvoja.

On sanottu, että väite “Mies tappoi vaimonsa” sisältää jo paheksuntaa.

Tähän voidaan vastata toteamalla, että silloin lausuja ei esitä tai kuulija ei kuule puhdasta tosiasiaväitettä.

Hyvin monet pitävät Humen giljotiinia pätevänä periaatteena. Myös Simon Blackburnin kvasirealismi mahtuu Humen giljotiinin sallimiin suuntauksiin.



Professori Sven Krohn.

Eettiseen realismiin on liitetty fenomenologisen arvoetiikan perinne, professorit J.E. Salomaa, Erik Ahlman ja Sven Krohn.

Fenomenologia Suomessa

Fenomenologia (kreik. φαινόμενoν, fainomenon, ilmenevä, ilmiö; kreik. λόγος, logos, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan. Se on  tutkimussuuntaus ja oppi, joka pyrkii tutkimaan tietoisuuden rakenteita havaintokokemuksessa.



Professori Erik Ahlman.

Erik Ahlman (1892-1952) esitteli fenomenologista menetelmää ensimmäisenä Suomessa. Ahlmanin fenomenologia ei lähtenyt liikkeelle Edmund Husserlin ajattelusta kuten fenomenologia yleensä. Ahlmanin käsitys fenomenologiasta tulee lähelle Max Schelerin fenomenologiaa. Ahlman pyrki luomaan fenomenologiasta kokonaisen todellisuuskäsityksen.

Sven Krohn jatkoi myöhemmin Ahlmanin työtä fenomenologian levittämiseksi. Ahlman rohkaisi Krohnia arvostelemaan väitöskirjassaan erityisesti loogisia empiristejä kuten mm. verifikaatioteesiä ja totuuden koherenssikäsityksestä. Krohn sai väitöskirjastaan voimakasta arvostelua Wienin piiriin yhteydessä olleelta Eino Kailalta ja hänen oppilailtaan.

Noin kymmenen vuotta väitöskirjansa julkaisemisen jälkeen Krohn nimitettiin Turun yliopiston professoriksi 1960-luvulla. Krohn loi Turusta Suomen fenomenologisen filosofian keskuksen. Krohnin oppilaisiin kuuluivat myöhemmin mm. eksistentiaalista filosofiaa tutkinut Lauri Rauhala, Seppo Sajama, Reijo Wilenius ja Matti Juntunen.

Krohnin oppilaat olivat kiinnostuneita Husserlin lisäksi myös Martin Heideggerin filosofiasta. Filosofian lisäksi psykologiaa lukenut Lauri Rauhala teki väitöskirjansa intentionaalisuuden ja alitajunnan suhteesta (1969). Väitöskirjassa tutkittiin jungilaisen psykoanalyysin filosofisia perusteita Husserlin ja Heideggerin avulla.

Krohnin oppilaana toiminut Sajama teki väitöskirjansa Franz Brentanon filosofiasta. Nykyisen Itä-Suomen yliopiston professori Seppo Sajama on tutkinut fenomenologiaa analyyttisen filosofian näkökulmasta. Näin Sajama on laajentanut suomalaisen analyyttisen filosofian käsitystä filosofian ongelmista.

Krohnin oppilaisiin kuulunut Matti Juntunen siirtyi 70-luvulla toimimaan Jyväskylän Yliopistossa. Juntunen käsitteli lisensiaattityössään Edmund Husserlin filosofiaa. Juntusen tutkijan ura katkesi, kun hän kuoli vain noin 36-vuotiaana. Reijo Wilenius jatkoi fenemologian perinnettä Jyväskylän yliopistossa.

Suomessa Fenomenologiaa on tutkittu 80-luvulta alkaen myös Tampereen yliopistossa. Erityisesti Juha Varton ympärille rakentuva fenomenologinen liike on ottanut voimakkaasti kantaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Varton johtama  liike perusti filosofisen Niin & Näin -lehden.


Verifikaatioteesi eli todennettavuusnormi: kaikki mielekkäät väitteet (propositiot) on voitava osoittaa todeksi tai epätodeksi. Nykyaikaisemmin tämä ilmaistaisiin seuraavasti:
Mikäli väitettä (propositiota) ei voida edes periaatteessa osoittaa todeksi tai epätodeksi, se ei ole tieteellinen väite.
Puhe "mielekkyydestä" perustui seuraavaan Gottlob Fregen jaotteluun:

frege

Professori Gottlob Frege.

Mieli ja merkitys
(saks. Sinn und Bedeutung) on Jenan yliopiston professorin Gottlob Fregen tekemä erottelu ilmauksen merkitysopillisen sisällön, eli sen mitä ilmaus merkitsee, suhteen. Frege jakoi merkitysopillisen sisällön merkitykseen (Bedeutung) ja mieleen (Sinn). Termin merkitys on se olio, johon se viittaa, ja mieli on se tapa, jolla se viittaa tuohon olioon.

Mieli on siis se tapa, jolla viitataan olion. Jos väitettä ei voida osoittaa todeksi tai epätodeksi, loogiset empiristit arvelivat, ettei se viittaa mihinkään.
Nykyaikaisemmin asia voitaisiin ilmaista niin, että väitteet (propositiot) pitäisi pyrkiä osoittamaan tosiksi tai epästosiksi. Se, ettei tämä ihmisiltä onnistu, on inhimillistä. Ilmeisesti tästä syystä tätä pyrkimystä nykyään vastustetaan voimakkaasti.

Tehtäviä

  1. Mistä syystä tosiasioiden ja arvojen toisistaan erottaminen on tärkeää?
  2. Mistä syystä emootioiden ja tosiasiain pitäminen toisistaan erillään on tärkeää?
  3. Mitä haittaa on Turun yliopistosta?

Eettinen pragmatismi

Pragmatismi ei tee eroa käytännölliseen ja teoreettiseen järkeen eikä  eroa tosiasioihin ja arvoihin.

Sekä tosiasioilla että arvoilla on tiedollinen sisältö: tieto on jotain mitä meidän tulisi pitää totena, arvot taas ovat oletuksia siitä, mitkä teot ovat hyviä.

Pragmatistinen siveys on yleisesti ottaen ihmiskeskeistä, koska se ei katso siveydellä olevan muuta koetinta kuin se, mikä on tärkeää meille ihmisinä.

Sen perusajatus on melko suoraviivainen: hyviä arvoja ovat ne, joille meillä on hyvät syyt. Tällainen siveys on vanhempaa kuin ajattelu, joka painottaa myös arvojen ja tosiasioiden samankaltaisuuksia.



William James.

William James
in panosta etiikkaan, sellaisena kuin se on esitetty hänen kirjoituksessaan The Will to Believe, on usein pidetty virheellisesti puheenvuorona suhteellisuuden (relativismin) ja järjettömyyden (irrationalismin) puolesta. Hän ajattelee, että siveyteen sisältyy aina tietty määrä luottamusta tai uskoa, emmekä voi aina odottaa riittävää todistusaineistoa, kun teemme siveellisiä päätöksiä.



Professori John Dewey.

Artikkelissaan Three Independent Factors in Morals professori John Dewey pyrki yhdistämään siveyden kolme peruskäsitettä: oikea, hyve ja hyvä. Hän ajatteli, että kaikki kolme tarjoavat merkityksellisiä tapoja tarkastella siveyskysymyksiä ja että näiden kolmen  välillä on sellainen mahdollisuus ristiriitoihin, jota ei aina voida ratkaista.

Dewey arvosteli jaottelua keinoihin ja päämääriin, mikä oli hänen mukaansa vastuussa jokapäiväisen työelämämme ja koulutuksemme huonontumisesta, kun sekä työelämä että koulutus nähdään vain keinoina päästä päämääriin. Dewey painotti työn merkityksellisyyttä ja koulutusta elämänä, ei pelkästään elämään valmistautumisena.

Dewey vastusti monia muita aikansa filosofisia suuntauksia, ennen kaikkea Alfred Ayerin emotivismia. Dewey kuvittelisiveystutkimuksen mielessään  kokeellisena tutkimusalana, ja ajatteli, ettei arvoja voida luonnehtia parhaiten tuntemuksina tai käskyinä, vaan oletuksina siitä, mitkä teot johtavat tyydyttäviin lopputuloksiin.

Tästä seuraa, että koska emme aina ole varmoja siitä mitä haluamme, tai emme tiedä onko se mitä haluamme jotain mikä tyydyttäisi meitä parhaiten, siveys on erehtyväinen.



Professori Hilary Putnam.


Nykypragmatisteista erityisesti Harvardin yliopiston professori Hilary Putnam on sitoutunut moraaliseen realismiin. Putnam on uskonnollisesti suuntautunut ajattelija.

Putnam edellyttää uskovaiselta uskonnollisen uskon arvioimista käytännön ja kokemuksen valossa ja valmiutta keskustella kaikista käsityksistä, joita väittää tosiksi.

Tehtäviä

  1. Pohdi sitä, mistä johtuu se, että Yhdysvalloissa on paljon uskovaisia ja paljon pragmatisteja.
  2. Millä tavalla lopputuloksia pitää arvioida?
  3. Miten vähemmistöt voivat puolustaa omia arvojaan?

Moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

J. L Mackien virheteoria eli erheteoria



Professori, akateemikko J. L Mackie.

Metaetiikka – kuten nimikin antaa ymmärtää – on filosofinen alue varsinaisten eettisten teorioiden takana.

Kun etiikka keskittyy ensimmäisen asteen siveyskysymyksiin eli varsinaisiin siveyskäsityksiin, luomaan malleja sille miten ihmisten tulee elää, on metaetiikka eräänlaista siveyden tieteenfilosofiaa. Sen kiinnostuksen kohteena ovat toisen asteen siveyskysymykset eli laajasti ottaen pohtia sitä, miten siveyskäsitykset käsitykset (moraaliteoriat) voidaan oikeuttaa ja mitä siveys itse on.

Eräs keskeinen metaeettinen kysymys on onko moraalisia tosiasioita olemassa todellisuudessa.

Eettinen skeptisismi, jota aikojen saatossa ovat edustaneet erilaiset filosofit sofisteista Hobbesiin ja Humeen, lähtee liikkeelle siitä, että mitään ihmisestä riippumatonta olemassaoloa ei voi etiikalle, arvoille tai siveydelle luoda.

Maailmassamme ei sellaisia asioita ole, vaan ne syntyvät vasta ihmismielessä.

Kieltäessään, että siveysväittämillä voisi olla minkäänlaista muut tehtävää paitsi sen minkä jokainen yksilö on erikseen valmis sille antamaan, Mackie asettuu eettisten skeptikkojen arvokkaaseen joukkoon.

Mackien mukaan arvot eivät ole osa maailman rakennetta. Arvoilla hän tarkoittaa puhtaasti siveellisten arvojen lisäksi muitakin löyhemmin siveyteen kytkeytyviä seikkoja kuten velvollisuutta, oikeellisuutta ja vääryyttä tai teon halveksittavuutta.

Mackien perustelu virheteorian puolesta voidaan pohjimmiltaan jakaa kahteen väitteeseen, joita voidaan tarkastella erikseen.
  1. Ensimmäinen on käsitteellinen väite siveyslauseiden luonteesta, ja se pyrkii osoittamaan, että siveysilauseet sisältävät epäsuorasti oletuksen niiden objektiivisuudesta.
  2. Toinen sanoo yksinkertaisest sen, että ei ole mitään objektiivisia siveellisiä tosiasioita.

Arvojemme yhteensopivuus ympäröivän yhteisömme kanssa on tavallisesti melko suuri. Näihin arvoihin nähden voidaan sitten tehdä päätelmiä tiettyjen tekojen hyveellisyydestä tai vääryydestä. Tämän kaltaisten arvolauselmien esittäminen ei olekaan minkäänlaisessa ristiriidassa siveellisen epäilyn (skeptisismin) kanssa.

Niin kauan kuin olemme jonkin arvoasteikon sisällä, voimme lausua objektiivisia totuuksia tekojen tai asioiden hyvyydestä ja huonoudesta. Nämä arvostelmat ja totuudet velvoittavat kuitenkin vain kyseisen arvoasteikon omaksuneita henkilöitä.



Kuva on otettu raiskausvideosta. Kyseessä ei ole oikea joukkoraiskaus vaan näytelty.

Mackien mielestä siveuslilauseet, joita käytämme pyrkivät enempään kuin tähän. Sanoessamme esimerkiksi lasten sukupuolisen hyväksikäytön (pedofilian) olevan väärin, emme vain tarkoita, että se on omia siveyssääntöjämme vastaan tai se ei ole soveliasta tässä yhteisössä, vaan siveellinen arvostelmamme pyrkii objektiivisuuteen.

Tässä on kysymys siis siveysarvostelmiemme luonteen käsite-erittelystä. Mackien väittämä on, että useimmiten käyttäessämme niitä epäsuorasti oletamme niiden objektiivisuuden.

Tämän väitteen puolustamisessa hänen onnistumisensa on enemmän tai vähemmän menestyksekästä, sillä siitä miten siveellisiä lauseitamme arkielämässämme käytämme, voidaan luonnollisesti olla montaa mieltä.

Väitteeseen ja sen vastaväitteisiin perehtyminen vaatisi suurimuotoista selvitystä, mutta koska tämä ei kuitenkaan ole perustelun kannalta mitenkään olennainen väite, jätämme käsittelyn tähän.

Mackie on siis mielestään osoittanut, että siveyslauseet vetoavat objektiiviseen totuuteen. Jotta hänen kantansa saisi kantaa virheteorian nimeä, täytyy hänen luonnollisesti osoittaa, että tämä objektiivisuuteen vetoaminen on virhe.

Moraaliskeptikkona hän pyrkii osoittamaan, että on virheellistä ajatella, että siveysilauseilla voisi olla mitään totuusarvoa, mitään määräävää tai säätelevää osaa todellisuuden rakenteissa. Tässä pyrkimyksessä hänellä on kaksi vahvaa asetta: suhteellisuusperustelu ja outousperustelu.


Suhteellisuusperustelu tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että siveyssääntömme vaikuttavat kovin suhteellisilta ja riippuvaisilta siitä yhteisöstä missä olemme. Eri yhteisöjen siveyssääntöjen välillä on valtavan suuria eroja, ja on suhteellisen vaikeata sovittaa tällaista suurta vaihtelua yhteen sen tosiasian kanssa, että olisi olemassa vain yksi objektiivinen siveyssäännöstö.

Vaikka suhteellisuusperustelulla ei voida todistaa mitään, se luo kuitenkin tiettyä painetta lähteä liikkeelle siitä olettamasta, että mitään kaikille yhteistä, objektiivista siveyttä ei ole. Sen ansiosta todistustaakka lankeaa niille, jotka haluavat väittää, että siveydellä on jokin objektiivinen, kaikkia ihmisiä velvoittava luonne.

Tärkeämpi ja varsinaisempi perustelu siveyden objektiivisuuden hylkäämisen puolesta on outousperustelu. Sekin voidaan vielä jakaa kolmeen osaan:  kahteen metafyysiseen ja yhteen tietoteoreettiseen perusteluun. 

moral-effect


Ensimmäinen metafyysinen ongelma on lyhykäisyydessään se, että jotta siveydellä voisi ylipäänsä olla mitään vaikuttavaa voimaa itsessään täytyy näiden maailmassa sijaitsevien objektiivisten arvojen jollain lailla olla luontaisesti toimintaan ohjaavia ja siihen vaikuttavia.

Niiden siis pitäisi sisältää jokin ominaisuus, joka automaattisesti aiheuttaisi mielessämme virikkeen seuraamaan niitä. Tietenkin voisi myös ajatella, että on olemassa objektiivinen siveys, mutta sillä ei ole mitään kykyä motivoida meitä tai ohjata meitä toimintaan. Tällöin siveysi jäisi hyvin alkeelliseksi ominaisuudeksi, ja sillä ei olisi mitään merkitystä meidän elämässämme.

Siveellisten tosiasioiden tulisi siis sisältää jokin mekanismi, jolla ne voisivat motivoida meitä, jotta ne pystyisivät vaikuttamaan toimintaamme ja päätöksentekoomme ylipäänsä. Tämä tosiasioiden epäsuorasti sisältämä motivaatiovaikutus on hyvin ongelmallinen ajatus.



Toiseksi täytyisi kyetä osoittamaan se, missä nämä objektiiviset arvot sijaitsisivat. Jos ne eivät ole itsenäisiä oma perusaineksensa (substanssinsa) (joka on varsin kestämätön ja vuorovaikutuksen kannalta hankala kanta) niin niiden pitää jotenkin olla osa luonnollista maailmaamme.

Miten jonkin teon luontaiset ominaisuudet liittyvät sen siveellisiin ulottuvuuksiin? Yleisesti lienee hyväksyttyä, että inhimilliset teot saavat merkityksensä vasta suhteessa päämme sisäiseen käsitejärjestelmään. Voisiko siveellisillä teoilla olla jokin sen luonnollisissa ominaisuuksissa oleva piirre, joka määräisi sen hyvyyden tai pahuuden. Tämän selvittäminen osana ristiriidatonta todellisuuskäsitystä tuntuu melko mahdottomalta tehtävältä.



Tietoteorettinen ongelma liittyy edelliseen ja kysyy, miten voimme havainnoida näitä siveellisiä oliota. Millä aistilla tai sisäisellä oivalluksella voimme saada tietoa näistä objektiivisista siveysarvoista? Jotta meidän todellisilla siveysarvostelmilla voisi olla minkäänlaista yhteyttä tähän objektiiviseen arvomaailmaan, jonkin sieltä tulevan syötteen on välttämättä tunkeuduttava mieleemme jotain kanavaa pitkin.

Ilman tätä yhteyttä objektiivisen arvomaailman olemassaolo jäisi täysin tyhjäksi kysymykseksi ilman mitään arvoa. Jos siveellisellä teolla on jokin meistä riippumaton ominaisuus, joka tekee siitä hyvän tai pahan, meillä on oltava jokin aisti tai vaisto, joka kykenee havaitsemaan tämän teon objektiivisen luonteen. Tämänkään ongelman ylitsepääsemiseen ei vaikuta olevan mitään helppoa tietä.

Moraalinen skeptisismi pysyy pystyssä, vaikka Mackien merkitysopillinen erittely siveydestä olisi epäonnistunutkin. Tämä tarkoittaa sitä, että eettinen skeptisismi pysyy voimassa, vaikka Mackien virheteoria olisi merkitysopin osalta virheellinen.

Mackien virheteorian ja laajemman skeptisen siveysperustelun jälkeen ainoa vakavammin otettava vaihtoehto on se, että mitään siveyttä ei todellisuudessa ole olemassa. Useimmat metaeettiset suuntaukset ovat jo epäsuorasti hyväksyneet tämän metaeettisen skeptisismin. Se miksi vain hyvin harva uskaltaa sanoa ääneen, että siveyttä ei ole olemassa enempää kuin jokainen siihen henkilökohtaisesti uskoo, johtuu pelosta.



Pelko siveyden arvovallan katoamisesta on suuri, ja siksi tutkijat ja muut keskusteluun osallistuvat enimmäkseen taistelevat tätä vääjäämätöntä johtopäätöstä vastaan tai jättävät sanomatta sen ääneen, vaikka se liittyisi olennaisesti heidän omaan käsitykseensä.

Siveys on siis vain ihmisten mielten sisäinen ilmiö, joka kumpuaa joistain luontaisista ominaisuuksistamme. Ilmiönä se on verrattavissa esimerkiksi huumoriin, se on samalla lailla osa yhteisöllisen kanssakäymisemme muotoa, vaikkakin ehkä hiukan keskeisempi. Sitä voidaan ja tulisi tutkia kuten muitakin ihmiselämän ilmiöitä tieteellisesti ja ilman turhaa kiihkoa.

Käyttäytymistieteen kannalta voimme muodostaa käsityksiä sen historiallisista syntymekanismeista, merkityksestä ihmisyksilöille ja yhteisöille. Sen käsitteellinen luonne ja psykologinen tarkoitus ovat mielenkiintoisia kysymyksiä mutta nämä selvennykset ovat aina vain kuvailevia, mitään normatiivista sisältöä emme voi siveydelle antaa. Se sitoo meitä vain niin paljon kuin haluamme sen meitä sitovan.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että melkoinen joukko suomalaisia pitää edelleen siveysiarvoja objektiivisina.
  2. Millä tavalla pelko ja huumori eroavat toisistaan?
  3. Voiko siveys kadota?
  4. Jos maailma olisi muuten nykyisen kaltainen, mutta siinä ei olisi ihmisiä, olisiko siveys olemassa?
  5. Mihin käsitykseen ihmisten siveydestä päätyisivät avaruudesta tulevat älykkäät oliot?

Eettinen projektivismi

Kun käytämme lausetta ”on väärin” arvostelmana, käytämme väärin- sanaa samanlaisena ominaisuutena kuin muitakin kielemme sanoja.

Näin tehdessämme heijastamme eli projektoimme omat tunteemme tai emootiomme maailmaan:  ”vääryys” ei ole oikeasti maailmassa olevien asioiden ominaisuus, vaan  se on jotain, jonka projektoimme maailmaan, kun muodostamme asenteita tai tunteita maailmaa kohtaan.

Tehtäviä

  • Mitkä siveys käsitykset ovat mielestäsi projektivismia?

Eettinen naturalismi



Aatami ja Eeva kävelyllä.

Eettinen naturalismi on käsitys, jonka mukaan etiikka on kokemusperäinen (empiirinen) tiede ja sitä voidaan tutkia kuten mitä tahansa muutakin luonnollista ominaisuutta. Naturalisteille on tyypillistä palauttaa useat ihmisen psyykkiset ilmiöt luontoon.

Naturalismi kehittyi alun perin antiikin aikana, ja sen ensimmäiseksi edustajaksi mainitaan usein Aristoteles. Hän ajatteli ihmisen elävän hyvää elämää eläessään niin sanottua tavallista ihmiselämää. Tavallinen ihmiselämä voidaan kartoittaa tarkkailemalla useiden ihmisten käytöstä ja vetämällä siitä yleisiä johtopäätöksiä.

Ihmisten hyvyys on tällöin lähes samanmerkityksinen kuin sana "luonnollinen". Kun puhutaan hyvästä ihmiselämästä, tarkoitetaan ihmiselle yleisesti lajinomaisinta elämää. Aristoteles piti yhteisöllistä elämää ihmisen luonnollisimpana ominaisuutena.

Myös siveyden ajatellaan naturalistisesti olevan ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus. Hyvät teot puolestaan nousevat ihmisten tarpeiden pohjalta. Hyvät teot tyydyttävät tarpeemme ja edistävät elämää.

On hyvä antaa nälkäiselle ruokaa, palelevalle vaatteita. Tappaminen on kiellettyä, koska se ei edistä elämää.

Siveyssäännöt perustellaan siis puhtaasti luonnonmukaisen toiminnan kautta. Naturalistien mukaan ristiriitatilanteita ei synny, mikäli ihminen voi järkensä avulla ymmärtää, että toisilla ihmisillä on vastaavia tarpeita kuin hänellä ja ottaa ne järkevässä harkinnassaan huomioon.



Kyseenalaista kuitenkin on, kuinka paljon ihminen puoltaa harkinnassa muiden ja omaa etuaan (ks. altruismi).

Naturalistit yhdistävät hyvän käsitteen vahvasti tosiasioihin; teot voivat olla suoraan hyviä. Tästä naturalisteja on kuitenkin voimakkaasti arvosteltu. Esimerkiksi Humen giljotiinin mukaan tosiasioista ei voi päätellä, miten pitäisi toimia. Tällöin haluista ei voi päätellä siveellisen toiminnan mittaria.

Naturalismi voidaan myös katsoa sellaiseksi asennoitumiseksi, jonka mukaan siveyttä ei tarvitse mitenkään  irrottaa inhimillisestä todellisuudesta.

Tehtäviä

  1. Mitkä eri asiat vaikuttavat siveysarvostelmiimme?
  2. Mistä erimielisyydet eri tekojen hyvyydestä johtuvat?
  3. Millä tavalla perinnölliset ominaisuudet vaikuttavat siveellisiin mieltymyksiimme?

Eettinen intuitionismi

Eettinen intuitionismi eli eettinen ei-naturalismi ajattelee, että tietyt teot voidaan tietää oikeiksi tai vääriksi sisäisen oivalluksen (intuition) avulla. Nykyisen eettisen intuitionismin mukaan kaikki eettiset käsitykset perustuvat sisäiseen oivallukseen (intuitioon), erityisesti käsitykset oikeasta, pakollisesta, hyvästä ja tekojen tai kohteiden arvosta. Siveyttä pidetään ihmiseen sisään rakentuneena järjestelmänä, joka synnyttää luonnollisen sisäisen oivalluksen (intuition). Kysymyksen herättääkin se, mistä tuo sisäinen oivallus (intuitio) on peräisin, jos sellainen on syytä olettaa.

Intuitionistit ajattelevat, ettei arvoja ja sääntöjä voi todistaa luonnontieteiden keinoin ja etteivät käsitteet hyvä ja paha kaipaa todisteita tai esimerkkejä toteutuakseen. Ne ovat yleisiä.

intuition-2

Ihmisellä ajatellaan siis olevan mielessään jonkinasteinen mielikuva hyvyydestä ja pahuudesta sinällään (vrt. Platon, ideoiden maailma). Näitä arvoja voidaan toki soveltaa myös maailmaan, mutta tällöin on kyse pelkästä arvoheijastelusta: "Tuossa teossa on samoja tekijöitä kuin käsityksessäni pahuudesta".

Monimutkaisen intuitionismista tekee seurausten vähättely tekojen yhteydessä. Mikäli luonnontieteille ominaista käsitystä syy-seuraus-suhteesta ei ole intuitionistien mukaan aiheellista soveltaa, kuinka ihminen voi punnita tekojensa seurauksia?

Kenties heidän mukaansa ihminen ei voikaan. Jos siveysoivallus toimisi rautaisesti oikein, seuraukset olisivat automaattisesti hyviä. Toisaalta jos jonkun ihmisen siveysoivallus ei ole vielä hioutunut loppuun, mistä muusta hän huomaisi toimivansa väärin paitsi epätoivotuista seurauksista?



Siveyden tutkiminen perustuu näin pohdiskeluun ja ihmisen tuntemuksiin. Intuitiivisten arvojen voidaan nähdä olevan myös synnynnäisiä, ihmisen lajikehityksen (evoluution) lopputulosta.



Professori G.E. Moore.

Logiikan kannalta eettisen intuitionismin suurin ongelma on väite, jonka mukaan siveellinen hyvä ei syysuhteella (kausaalisesti) ole sidoksissa kokemuksellisiin (empiirisiin) ominaisuuksiin. Professori G.E. Mooren teoksessa Principia ethica Moore tulee siihen johtopäätökseen, että siveysarvoilla jonkinlainen yhteys kokemusominaisuuksiin.

Filosofisena käsityksenä intuitionismi vastaa moniiin siveyskysymyksiin. Kokemustieteiden, etenkin luonnontieteiden ja niissä käytettyjen menetelmien valtaan nousun jälkeen intuitionismin uskottavuus on haalistunut.

Intuitionismi vastaa helposti yksilön omaa käsitystä siveytensä perustasta, koska tekojen arvolatauksia ei aina ole helppo perustella tai muuten määrittää. Yksilö kokee vain tietävänsä jotkin teot oikeiksi eikä ylimääräisiä perusteluita tarvita. Yksilökeskeisenä käsityksenä intuitionismi toimiikin moitteitta, mutta arvojen puoluettomuuden olettaminen hankaloittaa huomattavasti sen soveltamista yhteisölliseen ajatteluun.

Viime aikoina tiedostamistutkimus (kognitiotiede), erityisesti ihmisillä suoritetut peliteoreettiset kokeet, ovat saaneet monet suhtautumaan kaikenlaiseen sisäiseen oivallukseen (intuitionismiin) kielteisesti.

Tehtäviä

  1. Luettele joukko siveellisiä intuitioitasi: Vertaa niitä muiden oppilaiden vastaaviin oivalluksiin.
  2. Mistä johtuu, että eri ihmisten eettiset intuitiot ovat erilaisia?
  3. Onko itsekkyys periytyvä ominaisuus?
  4. Onko siveellinen puolueettomuus mahdollista?
  5. Voidaanko siveyskäsitykset laittaa arvojärjestykseen?
  6. Jos voidaan, perustuuko tämä arvojärjestys itse siveyteen?

Siveysasenteita


Johdantoa

Seuraavassa tarkastellaan siveyskäsitysten oikeutusta ja siveyskäsitteiden merkityksiä.

Todellisuustutkimus (tiede) pohtii sitä, miten asiat ovat. Monet ovat pohtineet myös sitä, miten asiain pitäisi olla. Viimeksi mainittu kysymys kuuluu siveysajattelun piiriin.

Toisaalla tässä aineistossa on todettu, että siveys on alun perin tarkoittanut tapaa tai tottumusta.



Aristoteleen mielestä siveys oli hyvän tutkimista.

Antiikin Roomassa siveysajattelu oli arvojen tutkimista.

Mitä sellaiset sanat kuin
  • “hyvä”
  • “paha”,
  • “oikea”,
  • “väärä”,
  • “onnellisuus”,
  • “velvollisuus”,
  • "vastuu” jne.
tarkoittavat?

Onko olemassa ihanteellinen tapa elää? Onko olemassa ehdottomia arvoja vai ovatko, arvot valtarakennesidonnaisia?

Varsin monet suomalaiset ajattelevat, ettei siveys koske minua vaan myös muita. Ylistämme, moitimme ja arvostelemme muita.

blaming

Toisaalta siveysajattelun historia osoittaa, että ihmiset ovat olleet hyvin erimielisiä siitä, mihin siveysarvot perustuvat.

Tämä johtuu varmaan huomattavassa määrin siitä, että ihminen on erittäin mutkikas olento, ja hänen käyttäytymisensä on usein vaikeasti ennustettavissa.

Monien suomalaisten mielestä ihminen on jopa vapaa valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä.

Tehtäviä

  1. Pohdi koululaisen vapauden rajoja. Mitkä eri tekijät rajoittavat koululaisen vapautta?
  2. Pohdi, missä määrin pystyt arvioimaan itseäsi samoilla perusteilla kuin muita.
  3. Mitä aiot tehdä, kun kasvat isoksi?

Uskonnot ja siveys

Tavallisten ihmisten siveys eroaa usein uskontojen siveydestä.

Uskonnot puhuvat usein sellaisen jumalan tai sellaisten jumalien nimissä, joita tavalliset ihmiset eivät voi käsittää.

Jumalien ohjeet on usein hyväksyttävä kyselemättä, ja niiden sanotaan pätevän aina ja kaikkialla.

'Uskonnollinen siveys on usein toislakista (heteronomista), uskoon perustuvaa.

Tehtäviä

  • Luettele kymmenen sääntöä, joita itse pidät tärkeinä?

Uskoon perustuva siveys 



Eräiden uskontojen mukaan jumala tuomitsee ikuiseen kärsimykseen (Helvettiin) kaikki ne, jotka epäilevät jumalan oikeudenmukaisuutta tai olemassaoloa.

Eräiden toisten uskontojen mukaan kärsimys on sovitusta edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä.

Kärsimys sovituksena sellaisista edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä, joista ei muista mitään, tuntuu useimmista siveeettömältä (Tätä korostaa mm. amerikkalainen Michael Martin teoksessaan Atheism, A Philosophical Justification, teos käsittelee uskontoihin liittyviä siveysongelmia laajasti.).

Sokrates ajatteli, että jos jumala tai jumalat todella olivat olemassa, ja jos ikuinen autuus ei olisikaan pelkkää ihmisten toivetta, se odottaisi pikemminkin niitä, jotka ovat käyttäneet elämänsä kaikkien kysymysten, myös siveyskysymysten, tutkimiseen.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että uskonnot ovat kehittäneet todellisen elämän ulkopuolisia rangaistuksia ja palkintoja?
  2. Mistä johtuu, että monet ihmiset uskovat sellaisiin?
  3. Onko sinulla ollut uskonnollisia siveysongelmia?

Bertand Russell taivaan portilla



Taivaan avaimet näyttävät tällaisilta. Kyläseppä osaisi tehdä niistä kopiot.

Tuoreemman esimerkin kertoo silminnäkijä John Searle kirjassaan Mind, Language and Society. Bertrand Russellilla (1872-1970) oli tapana toimia isäntänä joka toinen vuosi järjestettävillä Voltaire -seuran juhlapäivällisillä.

russell
Russellin 3. jaarli Betrand Russell

Searlen mukaan Russellia pidettiin kuuluisana ateistina.

Russellilta kysyttiin: Oletetaan, että olette ollut väärässä Jumalan olemassaolon suhteen. Oletetaan, että koko tarina oli tosi, ja että olette saapuneet Taivaan päärlyporteille pyhän Pietarin sisään päästettäväksi. Kun olette koko elämänne kieltänyt Jumalan olemassaolon, mitä sanotte hänelle?

- Hänelle? Russell vastasi hetkeäkään epäröimättä, “Well, minä menisin Hänen luokseen ja sanoisin ‘Te ette antaneet meille riittävästi todisteita.’”

Järkeä on sallittua käyttää

Käsitystä, jonka mukaan siveys on inhimillistä alkuperää, sanotaan myös humanistiseksi tai  tai autonomiseksi (omalakiseksi) siveyskäsitykseksi.

Varsin moni hylkää nykyään sokean uskon ja alistaa siveysäännöt arvostelevan ajattelun kohteeksi.

expanding-circles

Myös inhimillistä alkuperää oleva siveys voidaan laajentaa koskemaan koko luontoa.

Tehtäviä

  1. Muodostakaa kaksi keskusteluryhmää, joista toinen puolustaa omavastuista (autonomista) siveyttä ja toinen toislakista (heteronomista). Jos opettaja kuuluu toislakisen siveyden kannattajiin, hän kelpaa toiseksi keskusteluryhmäksi.

Seuraavatko siveyslauseet ihmisluonnosta ja tosiasioista

On kiistelty paljon siitä, perustuvatko siveyslauseet tosiasioihin kuten ihmisluontoon (eettinen naturalismi, natura = luonto).

Arvot ja tosiasiat

Monet ovat sitä mieltä, että arvot ja tosiasiat ovat luonteeltaan erilaisia. Heidän mielestään arvoista ei voida koskaan päätellä tosiasioihin vaan aina tarvitaan mukaan jokin arvo.



David Hume.
Siitä, mitä on, ei voida päätellä mitä pitäisi olla (esim. David Hume).

Tosiasioista arvoihin päättelemistä pidetään usein virheenä (naturalistinen virhepäätelmä, selostettu tarkemmin muaalla tässä aineistossa).



Tämän ajattelun taustalla on se, että pyritään estämään ihmisiä sotkemasta mielipiteitä ja tosiasioita.

Tehtäviä

  • Mitä sinun mielestäsi huonoja seurauksia on siitä, että ihmiset jatkuvasti sotkevat toisiinsa mielipiteitä ja tosiasioita?

Avoimen kysymyksen todistus

Siveyskäsitteitä kuten ”hyvä” voidaan yrittää määritellä esimerkiksi seuraavasti:

”Teko T on hyvä silloin ja vain silloin, kun useimmat ihmiset pitävät sitä toivottavana”



Professori G. E. Moore.

Tähän on väitetty vastaan (esim. G. E. Moore), että seuraava kysymys jää aina avoimeksi:

”Olen samaa mieltä siitä, että useimmat ihmiset toivovat tekoa T, mutta onko se hyvä?”

Kysymyksen avoimuudella todistuksen esittäjät tarkoittavat sitä, että jollain on järkevä syy kysyä se. Esimerkiksi tässä tapauksessa voidaan epäillä sitä, onko teko T hyvä vaikka useimmat ihmiset pitävät sitä toivottavana.

Avoimen kysymyksen todistus voidaan torjua esimerkiksi seuraavasti. Joku kemiasta tietämätön voi kysyä aivan järkevästi:

”Tiedän, että tämä neste on H2O, mutta onko se vettä?”

Tämä ei kumoa sitä, että vesi määritellään H2O:ksi. Jotta todistus olisi pätevä, kysymyksen avoimuus ei saa perustua tietämättömyyteen todellisesta kielenkäytöstä tai logiikasta.

Siitä, kestääkö todistus tällaiset lisäoletukset, ollaan erimielisiä.



Jotkut ovat sitä mieltä, että olipa todistus pätevä tai ei, yritys palauttaa siveyskäsitteet todellisuutta kuvaileviin käsitteisiin ei onnistu, koska
siveyskäsitteiden tehtävä ei ole kuvata todellisuutta, vaan ohjata toimintaa.



Sille, että ihminen pitää jotain asiantilaa hyvänä, on syitä tai vaikuttimia (motiiveja). Tämän käsityksen mukaan siveyskäsitteet ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia sellaisella tavalla, jolla tosiasiaväitteet eivät sitä ole.

Tehtäviä

  1. Mitkä eri asiat ohjaavat ihmistä?
  2. Mitkä siveyskäsitykset vaikuttavat sinun toiminaasi?
  3. Koska olet viimeksi muuttanut seiveyskäsityksiäsi?
  4. Aiotko lähiaikoina muuttaa siveyskäsityksiäsi?

Onko ihmisluonto olemassa

On myös sanottu, että sellaista asiaa kuin ihmisluonto ei ole olemassa.



Nobelin palkinnosta kieltäytynyt Jean Paul Sartre.

On sanottu, että meidän on valittava arvomme itse (esim. Jean Paul Sartre).

Siveyskysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Todellisuuden kuvauksesta ei voida johtaa sitä, mitä meidän pitäisi tehdä.

Tämän käsityksen mukaan meidän on pakko tehdä siveellisiä ratkaisuja ilman mitään tukea itsemme ulkopuolelta.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa millä tavalla tosiasiat vaikuttavat siveysratkaisuihin a) seuraussiveydessä, b) velvollisuussiveydessä, c) hyvesiveydessä
  2. Millä tavalla tosiasiat vaikuttavat siveyttä koskeviin sopimuksiin?
  3. Keskustelkaa siitä, onko ihmisen tehtävä siveysvalintansa itse

John Stuart Mill ja mitä ihmiset toivovat



John Stuart Mill, ei akateemista tutkintoa.

“ .. ainoa todiste sille, että esine on näkyvä, on se, että ihmiset näkevät sen.

Ainoa todiste sille, että ääni on kuuluva, on se, että ihmiset kuulevat sen, näin on laita myös muiden kokemustemme lähteiden.

Samalla tavalla, minun käsittääkseni, vakaa pohja sille, että jokin on toivottavaa, on mahdollista perustella sillä, että ihmiset todellisuudessa toivovat sitä.”


John Stuart Millille, kuten Aristoteleelle, ainoa todiste onnellisuuden hyvyyden puolesta on se, että tavalliset ihmiset haluavat olla onnellisia.

Tehtäviä

  1. Haluatko olla onnellinen?
  2. Jos et halua, miksi et halua?
  3. Onko ylipäätään mahdollista, että voisit olla onnellinen?

David Hume, Immanuel Kant ja G. E. Moore Milliä vastaan

Monet eivät ole hyväksyneet John Stuart Millin käsitystä. Heistä tunnetuimmat ovat David Hume (1711-1776), Immanuel Kant (1724-1804) ja George Edward Moore (1873-1958). Heidän ajatuksiaan on esitetty useassa eri kohdassa toisaalla tässä aineistossa.

Tehtäviä

  1. Mitä ominaisuuksia haluaisit itseesi lisää?
  2. Mitä ominaisuuksia haluaisit itsestäsi pois?

Ovatko arvot suhteellisia

Käsitteitä

Moraalista relativismia eli siveyden suhteellisuutta voidaan tarksatella mm seuraavan jaottelun mukaan.
  1. deskriptiiviseen eli kuvailevaan siveyden suhteellisuuteen,
  2. episteemiseen eli tiedolliseen siveelliseen suhteellisuuteen ja
  3. arvottavaan (normatiiviseen) siveelliseen suhteellisuuteen.
Kuvaileva siveyden suhteellisuus voidaan määritellä sanomalla, että ihmisten arvostelmien takana on arvoristiriitoja, joita ei ole mahdollista palauttaa yhteen yhteiseen siveyskäsitykseen.

Kuvaileva siveyden suhteellisuus on ymmärrettävä pohjimmiltaan kokemustieteen väitteeksi.

Se on ollut suosittua ihmistieteilijäin (antropologien) keskuudessa ja sen suosio sekä on lisääntynyt viimeisen vuosisadan aikana, kun erilaisten kansojen käytöksestä on opittu yhä enemmän.

Edward Westermarckin kirjaa 'The Origin and the Development of Moral Ideas' pidetään alan klassikkona.



Tiukka tiedollinen siveellinen suhteellisuus  voidaan määritellä sanomalla, että kaksi keskenään ristiriitaista arvostelmaa ei voi olla samanaikaisesti oikeutettuja.

Löysä tiedollinen siveellinen suhteellisuus sallii sen, että kaksi ristiriitaista arvostelmaa voivat olla yhtä oikeutettuja

Merkitysopillinen siveellinen suhteellisuus on käsitys siveyssanojen käytöstä. Sen mukaan tehdessämme arvion  tämä arvio sisältää epäsuoran viittauksen tiettyyn arvojärjestelmään. Tavallisimmin tämä arvojärjestelmä on se, jonka koemme omaksemme.

Normatiivinen siveellinen suhteellisuus tarkoittaa sitä, että siveellisiä arvoja ei voi ollenkaan tai ei voi täysin oikeuttaa.

Psykologinen siveellinen suhteellisuus voidaan määrittää seuraavasti: siveydellemme voidaan antaa psykologinen selitys, ja tässä selityksessä ympäröivällä yhteisöllä on merkitystä.



Puhujasuhteellisuus tarkoittaa, että siveellisten käsitteiden merkitys riippuu siitä asiayhteydestä, joissa niitä on käytetty.

Ontologinen suhteellisuus tarkoittaa sitä, että eri ihmiset elävät erilaisissa siveellisissä todellisuuksissa.
Ontologia on oppi olemassaolosta.
Suhteellisuussuvaitsevaisuus on käsitys jonka mukaan on väärin arvostella toisten yhteisöjen tai yksilöiden käytöstä ja käytäntöjä, koska ne perustuvat eri siveysperiaatteisiin.

Eri yhteisöjen ihmisillä on erilaisia tapoja ja erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.

Myös saman yhteisön eri ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.

Arvot myös muuttuvat ajan mukana.

Eettistä relativismia on esitelty tässä oppikirjassa useissa eri kohdissa. Alla esitetään eräitä eettiseen relativismiin liittyviä sovelluksia.

Orjuus



Tämän käsityksen mukaan orjuus oli oikein muinaisessa maailmassa, koska se oli yleisesti hyväksyttyä. Meidän aikamme Euroopassa orjuus sen sijaan on väärin.

Ehdottomasti kielletyt teot



Monet uskonnot ovat asettaneet kannattajilleen ehdottomia arvoja. Esimerkiksi uskovaiselle hindulle lehmän tappaminen on ehdottomasti väärin.

Äskettäin hindut polttivat Intiassa kaksi moskeijaa, kun oli ollut liikkeellä huhu, jonka mukaan muslimit ovat tappaneet lehmän.

Onko puolueetonta lähtökohtaa

Arvojen suhteellisuuden kannattajat ajattelevat usein, että meidän ei pitäisi puuttua muiden yhteisöjen tapoihin, koska ei ole olemassa mitään puolueetonta lähtökohtaa.

Tätä käsitystä ovat usein kannattaneet erityisesti ihmistutkijat (antropologit). He ovat ajatelleet, että länsimaiset arvot tuhoavat alkuperäisvaltarakenteita (kulttuureja).

Johtaako arvojen suhteellisuus ristiriitaan

Arvojen suhteellisuuden kannattajia on arvosteltu esimerkiksi siitä, että he eivät pidä väitettä arvojen suhteellisuudesta suhteellisena vaan aivan ehdottomana.

Tällä tavoin voidaan arvostella vain niitä, jotka arvojen lisäksi pitävät kaikkea muutakin, esimerkiksi totuutta, suhteellisena.

Jos suhteellisten arvojen kannattaja väittää, että siveysarvostelmien pitää olla suhteellisia yhteisömme (yhteisö on käsite, jonka merkityksestä ei olla yksimielisiä) suhteen ja että yhteisössä ei saa arvostella toisten yhteisöjen siveysarvostelmia, hän esittää viimeksi mainitussa väitteessä ehdottoman siveysarvostelman (joka on ristiriidassa arvojen suhteellisuuden suhteen).



Cambridgen yliopiston professori Bernard Williams.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä miten Cambridgen yliopiston professori Bernard Williams selittää yllä esitettyä ristiriitaa. Onko selitys mielestänne uskottava?
  2. Mitkä edelläesitetyistä suhteellisuuksista ovat mielestäsi hyviä ja mitkä mielestäsi huonoja?
  3. Mitä haittaa on siveellisestä ehdottomuudesta?

Klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

Nyt siirrymme normatiiviseen etiikkaan

Normatiivinen etiikka eli säännöttävä siveys on siveystutkimuksen osa-alue, joka tutkii siveyssääntöjä.

Säännöttävä siveys, luo ja puolustaa joitain siveysääntöjä ja arvoja.

On tapana sanoa, että säännöttävä siveys pyrkii antamaan ohjeita.

Säännöttävät siveyskoulukunnat  jaetaan tavallisesti kolmeen pääluokkaan:
  1. velvollisuussiveys,
  2. seurausiveys ja
  3. hyvesiveys.

Kaikissa näissä koulukunnissa esiintyy yksilöpainotteisia, yhteisöpainotteisia ja yleisyyspainotteisia alikoulukuntia.

suo

Metafysiikan suo.

Yksilöpainotteisuus ja yhteisöpainotteisuus huomataan helposti, mutta yleisyyspainotteisuuden lajit katoavat usein metafysiikan suohon.

Yleiset periaatteet

Yleispainotteisuus on keksitty, jotta lukijat saataisiin luulemaan, että jotkin säännöt ovat tosia samaan tapaan kuin todellisuutta esittävät propositiot.

Tässä kirjassa ei voida sen laajuuden puitteissa ryhtyä selvittelemään metafyysikkojen hetteikköjä mitenkään perinpohjaisesti.

Eräs tällainen yleisperiaate on se, että siveyssäännön pitäisi olle kelvollinen kaikkien noudatettavaksi. Tämä sääntö on toisin kuin joskus väitetään arvottava eikä arvojen yläpuolella oleva. Melkein kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa siveyssäännöt ovat de facto erilaiset eri ihmisryhmille,

Toinen yleisperiaate on se, että tietyt ihmisten luonteenpiirteet (esimerkiksi hyveet ja paheet) tarjoavat teknisen perustan säännöttävälle siveydelle. Toisin kuin väitetään, tämä periaate on arvottava ja jopa vähäosaisia ihmisiä halventava.

Kolmas mahdollinen yleisperiaate on se, että tekojen seuraukset tarjoavat teknisen perustan siveydelle. Tämä on oikeasti tekninen periaate, sillä syyt ja seuraukset myodostavat myös tieteen perustan.

Kokonaan eri asia on se, että seurauksia ei aina tiedetä ja että niiden hyvyydesta on lähes aina monia mielipiteitä.

Velvollisuusuussiveys

Siveellinen toiminta



Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset painottavat sitä, että meillä on tiettyjä velvollisuuk­sia, tekoja, jotka meidän pitää tai joita meidän ei pidä tehdä.

Tämän käsityksen mukaan siveellinen toiminta on velvollisuuksien suorittamista, ja jyrkimmän käsityksen mukaan velvollisuudet on tehtävä riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Velvollisuusetiikan erottaa seurausetiikasta se, että jotkin teot ovat ehdottomasti oikein tai ehdottomasti väärin riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Velvollisuusiveydellä on vieraskielinen nimitys deontologia (kreikankielen deon = velvollisuus, logia = oppi). Tätä nimitystä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa.)

Tehtäviä

  1. Mitä velvollisuuksia pidät hyvin tärkeinä?
  2. Onko tilanteita, joissa et noudattaisi näitä velvollisuuksia?
  3. Mistä syystä pidät näitä velvollisuuksia tärkeinä?
  4. Onko velvollisuudentuntoisuudesta enemmän hyötyö kuin haittaa?
  5. Voidaanko kaikille ihmisille asettaa samoja velvollisuuksia?

Käsitys, että velvollisuudet ovat riippumattomia arvoista

Käsitystä, jonka mukaan velvollisuudet ovat arvoista riippumattomia, sanotaan deontologiseksi siveydeksi eli deontologiseksi etiikaksi. (Tätä nimitystä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa. Deontologisia käsityksiä ovat yleisen käsityksen mukaan mm. sisäiseen oivallukseen perustuva siveys (intuitionismi), velvollisuussiveys, sopimussiveys ja ihmisoikeussiveys.

Tehtäviä

  • Jos velvollisuudet ovat riippumattomia arvoista, miten velvollisuuksia voidaan perustella?

Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa



Kymmenen käskyn laki

1 Niin Jumala puhui kaiken tämän:

2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta."

3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia."

4 "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 5 Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 6 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni."

7  "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään."

8 "Muista pyhittää lepopäivä. 9 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. 11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."

12 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa."

13 "Älä tapa."

14 "Älä tee aviorikosta."

15 "Älä varasta."

16 "Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan."


Kuningas David ja toisen miehen vaimo Batseba.
Rembrandtin maalaus.

17 "Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen."

Suurimmat uskonnot asettavat kannattajilleen monenlaisia velvollisuuksia. Jyrkimmillään ne esiintyvät käskyinä ja kieltoina.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä olet velvollisuudesta kumarrella joitain jumalia (vaikka niitä ei voi nähdä)?
  2. Mihin suuntaan jumalia on kumarreltava? Taru kertoo, että ensin Muhammed käski kumarrella Jerusalemiin päin mutta riitaannuttuaan juutalaisten kanssa (ja tapatettuaan yhdessä päivässä 800 juutalaismiestä) hän muutti rukoussuunnaksi Mekan.
  3. Miksi kymmenen käskyn laissa ei kielletty orjuutta?
  4. Onko Suomen laissa mainittu aviorikos?
  5. Miksi härät ja aasit olivat tärkeitä muinaisessa Lähi-idässä?

Ensi näkemältä –siveys



Ensi näkemältä (prima facie)) –siveyden mukaan on tiettyjä periaatteita ja velvollisuuksia, joita on hyvä noudattaa. Ne ovat kuitenkin ehdollisia. Niitä on noudatettava, ellei jokin tärkeämpi ajankohtainen sääntö anna toisenlaista toimintaohjetta. Siveys on arkipäivän viisautta. Eri tilanteisiin eivät sovi samat toimintamallit.

Ensi näkemältä –harkinnan malli:
  • Arvioi tilanne (vaihtoehdot, vastuut, velvollisuudet ja oikeudet)!
  • Ota huomioon kaikkien asianosaisten käsitykset ja edut
  • Arvioi erilaiset vaikutukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
  • Aseta arvot tilanteen ja asian mukaiseen järjestykseen
  • "Mihin pitäisi pyrkiä" ottaen huomioon kokonaistilanteen?

Oxfordin yliopiston professori William David Ross.

Sir William David Ross (1877 –1971) asetti seuraavat velvollisuudet:
  • velvollisuus pitää lupaukset
  • velvollisuus korvata toisille aiheutettu vahinko
  • velvollisuus kiittää niitä, jotka ovat auttaneet meitä
  • oikeudenmukaisuus: velvollisuus myöntää jokaisen ansiot
  • velvollisuus auttaa muita
  • velvollisuus kehittää itseämme, erityisesti hyveitämme ja älyämme
  • velvollisuus olla loukkaamatta toisia
Siinä tapauksessa, että nämä velvollisuudet ovat ristiriidassa, sovelletaan ensinäkemältä (prima facie) -periaatteita.

Tehtäviä

  1. Kannattaako hätiköidä päätöksiä tehtäessä?
  2. Miten menettelet, jos päätös on tehtävä silmänräpäyksessä?
  3. Miten päätöksiä tehdään tietokonepeleissä?
  4. Kuka professori on suunnitellut tietokonepelien siveyden?
  5. Onko tietokonepelien pelaamisesta enemmän hittaa kuin hyötyä (käytät siihen rajallista elämääsä)?

Kristillinen velvollisuussiveys



Vapaaherra Samuel von Pufendorf.

Esimerkkinä kristillisestä velvollisuussiveydestä esitämme Samuel von Pufendorfin (1632 – 1694) siveyskäsityksen.

Ihmisellä on velvollisuuksia
  • jumalaa kohtaani
  • itseään kohtaan
  • muita kohtaan
Velvollisuudet jumalaa kohtaan ovat


  • jumalan tunteminen ja usko jumalaan
  • palvoa jumalaa sisäisesti ja ulkoisesti
Velvollisuudet itseään kohtaan ovat
  • velvollisuudet sielua kohtaan
  • velvollisuudet ruumista kohtaan ja siihen liittyvä käytös
Velvollisuuksia muita kohtaan ovat
  • välttää muiden vahingoittamista
  • kohdella muita tasa-arvoisesti
  • edistää muiden hyvää

Tehtäviä

  1. Etsi viisi velvollisuutta a) jostain islamin suunnasta b) jostain hinduvaltarakenteesta c) jostakin buddhalaisuuden suunnasta.
  2. Olet matkalla kouluun. Joku makaa liikkumatta tienvarressa. Kumpi on ensi käden velvollisuutesi: ehtiä ajoissa kouluun vai tutkia sitä, tarvitseeko tienvarressa makaava apua?
  3. Mitkä Samuel von Pufendorfin velvollisuuksista sopivat myös ateistille?
  4. Mitä velvollisuuksia sinulla on omaa ruumistasi kohtaan?
  5. Mitä velvollisuuksia sinulla on muiden ruumiita kohtaan?

Uskontojen "oikein"

Jumalien tahto



Usein ”oikein” tarkoittaa uskonnossa jumalien väitetyn tahdon mukaista käyttäytymistä ja ”väärin” jumalien tahdon vastaista käyttäytymistä.

Uskontojen mukaan jumalien tahto on kirjoitettu esimerkiksi Raamattuun tai Koraaniin. Us­konnolliset johtajat päättävät usein uskonnon kannattajien velvollisuuksista.

Jos jumalat päättävät, että jokin teko on oikein, voidaan kysyä, tahtovatko jumalat sitä siksi, että se on oikein, vai onko se oikein siksi, että jumalat tahtovat sitä.

Jos jumalat tahtovat jotain siksi, että se on oikein, siveys on jumalista riippumaton.

Tällöin siveys voitaisiin esittää puhumatta jumalista mitään.

Korkeintaan voitaisiin väittää, että ju­malat ovat ihmisiä pätevämpiä esittelemään siveyttä.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, miten Uusi testamentti ja Koraani ovat oikeasti syntyneet.

Jumalat voivat määrätä murhaamaan

Jos teko on oikein pelkästään siksi, että jumalat sitä tahtovat, siveydeltä putoaa kokonaan pe­rusta.

Jumalat voivat määrätä esimerkiksi murhaamaan.



Gustave Doren kuvitusta Raamattuun.

Raamatussa kerrotaan, että juutalais­ten jumala käski tappaa vihollisten naiset ja lapset, kamelit ja aasit, mutta säästää neitsyet.

Tehtäviä

  • Pohtikaa sitä, miksi juutalaisten jumala ei säästänyt edes kameleja ja aaseja.

Ovatko jumalat hyviä vai pahoja

Uskontojen kannattajat voivat väittää, etteivät jumalat käske tehdä pahaa, koska jumalat ovat hyviä.

Mutta mitä tarkoittaa se, että jumalat ovat hyviä? Ovatko jumalat hyviä siksi, että he ovat jumalia, vai onko hyvälle jokin muu peruste?

Kristinuskon mukaan kristinuskon jumala on hyvä.

Islamin mukaan islamin jumala voi olla hyvä tai paha.

Buddhalaisuuden mukaan jumalat, sikäli kuin heitä on olemassa, eivät ole ns. valaistuneen ihmisen yläpuolella (eivätkä oikeastaan edes tavallisen ihmisen yläpuolella).



Hindujumalat ovat loistavia myös paheissaan.

Äskettäisen uutisen mukaan joulupukki sijoittuu Japanissa jumalien ja pyhimysten väkiin.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, millaisia julmuuksia jumalien palvontamenoihin on saattanut kuulua.

Jos jumalia ei ole olemassa, jumalien tahdolla ei ole merkitystä

Jos jumalia ei ole olemassa, jumalien tahtoon perustuvalta siveydeltä putoaa kokonaan pohja.

Tehtäviä

  • Jos jumalia olisi oikeasti olemassa, pitäisikö ihmisten noudattaa jumalien tahtoa?

Uskonnolllinen elämäntapa



Joissain uskonnoissa (eräät intialaiset uskonnot) suhde jumalaan ei ole niinkään oikean ja väärän kysymys vaan palvoja on sitoutunut tiettyyn elämäntapaan. Sitä ei pidetä velvoittavana niille, jotka eivät ole palvojia.

Tehtäviä

  • Millä tavalla uskonnollinen ja uskonnoton elämäntapa eroavat toisistaan?

Uskonnot velvollisuussiveyden ja seuraussiveyden sekoituksina



Jeesus ja hänen parhaat kaverinsa.

Useimmiten uskonnot ovat velvollisuussiveyden ja seuraussiveyden sekoituksia.

Jos uskonto sa­noo jumalien palkitsevan tai rankaisevan ihmisiä heidän tekojensa perusteella, kyse on seura­ussiveydestä.

Kristinuskon väite, jonka mukaan ihminen saavuttaa ikuisen onnellisen elämän uskomalla jumalan olemassaoloon, on seuraussiveyttä.

Kristinuskossa uskoa jumalaan pidetään hyveenä.

Tehtäviä

  • Millaisia kohtuuttomia velvollisuuksia jotkin uskonnnot asettavat ihmisille?

Velvollisuusiveys ja politiikka



Velvollisuussiveyden piirteitä esiintyy myös poliittisissa aatteissa kuten liberaalissa ihmisoikeussiveydessä (esim. John Rawls) ja kommunismissa. Kui­tenkin politiikkaa usein arvioidaan sen väitettyjen tai todellisten seurausten perusteella.

Tehtäviä

  • Lukekaa Raamatusta Samuelin kirjan 15. luku ja verratkaa siinä esitettyä kertomusta Palestiinan viimeaikaisiin tapahtumiin. Raamattu löytyy suomenkielisenä Internetistä suoraan hakusanalla Raamattu.

Puhdas velvollisuussiveys

Puhtaan velvollisuussiveyden mukaan tekoja on arvioitava pelkästään velvollisuuden eikä tun­teiden, taipumusten tai saavutettavan hyödyn perusteella.

Esimerkiksi jos lahjoitan rahaa ke­hitysmaiden asukkaiden auttamiseen, koska säälin köyhiä ihmisiä, en velvollisuussiveyden mu­kaan toimi sivellisestii. Jos lahjoitan rahaa hyväntekeväisyyteen saadakseni hyvää mainetta, en velvollisuussiveyden mukaan toimi siveellisesti.


Tehtäviä

  1. Millä tavalla velvollisuudentuntoisia ihmisiä hyväksikäytetään?
  2. Oletko suomalaisessa yhteiskunnassa joidenkin johtajien väline?
  3. Miksi armeijoissa käytetään ehdottomia käskyjä?

Oikeutus velvollisuussiveydessä

Kun emme voi vaikuttaa tekojen seurauksiin tai edes arvioida niitä, ajatellaan, että teko on oikein, jos tekijä on tehnyt velvollisuutensa.

Usein velvollisuussiveydessä ajatellaan, että koska emme voi vaikuttaa tunteisiimme, ne ovat huono perusta siveydelle.

Velvollisuussiveyden mukaan meidän on esimerkiksi autettava tarpeessa olevia, koska se on velvollisuutemme.


Tehtäviä

  1. Ketkä päättävät, mitkä ovat velvollisuuksiamme?
  2. Onko velvollisuuksia nykyisin liikaa vai liian vähän?
  3. Mistä velvollisuuksista haluaisit kieltäytyä?

Muita kuin velvollisuussiveyden käsityksiä

  • Meidän on autettava tarpeessa olevia, koska meidät palkitaan siitä.
  • Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos meistä tuntuu siltä.
  • Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos säälimme heitä.
  • Meidän on autettava tarpeessa olevia, jos se lisää onnellisuutta.
  • Meidän on autettava tarpeessa olevia, koska meille on siitä myöhemmin henkilökohtaista hyötyä.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa mitä muita käsityksiä tähän listaan voidaan lisätä.
  2. Pohtikaa miten velvollisuuksien noudattamista voitaisiin perustella.
  3. Miten velvollisuudet sopivat yhteen oman edun kanssa?

Ehdottomat velvollisuudet



Velvollisuussiveyden kannattajat esittävät usein ehdottomia velvollisuuksia kuten esimerkiksi ”sinun on aina puhuttava totta”, ”pidä aina lupauksesi” tai ”tappaminen on kiellettyä kaikissa olosuhteissa”.

Velvollisuussiveyden mukaan näitä velvollisuuksia on noudatettava täysin riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Tehtäviä

  1. Kumpi on mielestäsi tärkeämpää, velvollisuuksien noudattaminen vai niiden seuraukset?
  2. Mitä mieltä olet siitä, että velvollisuuksien määrääjät määräävät velvollisuuksista kieltäytyjille rangaistuksia?
  3. Pidätkö velvollisuuksista?

Ehdolliset velvollisuudet

blasphemy

Ehdollinen velvollisuus on esimerkiksi ”jos haluat olla arvostettu, puhu aina totta” tai ”jos et halua joutua vankilaan, älä tapa”.

Tehtäviä

  • Ovatko ehdoliset velvollisuudet velvollisuuksia ollenkaan?

Yleistettävyys

Usein etsitään siveysperiaatteita, joka olisivat mahdollisimman yleispäteviä. On ajateltu (esimerkiksi Immanuel Kant), että meidän olisi toimittava sellaisten siveysperiaatteiden mukaan, joista voitaisiin tehdä yleismaailmallisia lakeja.

Jos minusta on oikein, että voin varastaa, jos minulla ei ole riittävästi rahaa, tästä periaatteesta olisi voitava tehdä yleismaailmallinen laki.



Yleistää voidaan tietysti muitakin kuin siveyseriaatteita. Esimerkiksi voitaisiin ajatella yleistettäväksi periaate ”näytä aina kieltäsi itseäsi pitemmille”.

Muinaisintialaisten ja kiinalaisten ns. kultainen sääntö on eräs muunnos yleistettävyyssäännöstä.

Toinen versio kultaisesta säännöstä on ”tee toisille sitä, mitä toivoisit tehtävän itsellesi” ja toinen versio ”älä tee toisille sitä, mitä et toivoisi tehtävän itsellesi”.

Kaikkia sääntöjä ei voida edes ajatella yleistettäviksi. Esimerkiksi ”älä koskaan tee työtä” on mahdoton, jos kaikki ryhtyvät sitä noudattamaan.

Yleistettävissä oleva selvästi siveysperiaate olisi esimerkiksi ”älä koskaan kiduta lapsia”.

Tehtäviä

  1. Mitä vahingollisia seurauksia on siitä, jos enemmistö yleistää velvollisuuksia ottamatta huomioon vähemmistöjä?
  2. Pitäsikä asepalveluksesta kieltäytyviä Jehovan todistajia taas ryhtyä laittamaan vankiloihin?
  3. Voidaanko aseistakieltäytyjiä käyttää miinanpolkijoina?

Alan Gewirth velvollisuuksien synnystä



Professori Alan Gewirth.

Jotta ihminen voisi toimia, hänen on pidettävä tekojensa olennaisia piirteitä tärkeinä. Teoille on keskeistä vapaus ja tarkoituksellisuus. Jokainen teko edellyttää vapautta ja jokainen teko myös ilmentää vapautta.

Mutta jos ihminen haluaa toimia, hänen on sallittava se myös muille. Näin päädytään oma vapaus ja hyvinvointi lähtökohtana yhteistoiminnalliseen ja toista ihmistä kunnioittavaan siveyteen.

Professori Alan Gewirthin arvoteoriassa on kolme hyvän lajia:
  1. perushyvät,
  2. vähentymättömät hyvät ja
  3. arvon lisäykset.
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat sellaiset toiminnan kannalta tärkeät edellytykset kuin hengissä säilyminen ja perustarpeiden (ruoka, juoma, suoja) tyydyttäminen sekä psykologiset tekijät kuten tasapainoisuus, itsevarmuus ja mielenrauha.

Terveys on perushyvä, mutta se ei ole lisääntyvä vaan vähentymätön hyvä; terveyden säilyttäminen ei tee onnelliseksi, vaikka sairastuminen tekee onnettomaksi.

Miten on tiedon laita? Tietoa voi pitää perushyvänä, se on toiminnan kannalta välttämätöntä. Mutta onko se myös lisääntyvä hyvä?

Voitanee ajatella, että kasvava ymmärrys ihmisten toiminnan vaikuttimista ja muodoista ja vaikuttavista lainalaisuuksista tekee ihmisen paremmin selviytyväksi ja onnellisemmaksi. Tämän mukaan ei pitäisi paikkaansa se, mitä Salomonin saarnaaja sanoo: joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.

Mutta näinhän myös käy, tietoisuus maailmassa vallitsevasta kurjuudesta ja oman voimattomuuden tunteminen eivät oloa helpota.

Oikeudet ovat muiden ihmisten suhteen esitettyjä perusteltuja vapausvaateita. Se, että oikeudet suuntautuvat jotain ihmistä vastaan, tarkoittaa, että ne luovat tuolle ihmiselle velvollisuuksia.

Oikeudet ovat rajoitettujen velvollisuuksien lähde. Ei silti ole itsestään selvää, miksi muut ihmiset ottaisivat minun oikeusvaateeni tuottamat velvollisuudet kuuleviin korviinsa.



Ei ole helppo vastata siihen, miksi hukkuva voisi vaatia ohikulkijaa pelastamaan itsensä. Ohikulkija voi todeta vain, että hukkuva saa hänen puolestaan tehdä mitä haluaa. Jokainen saa toteuttaa omat päämääränsä, ja tämä ajatus soveltuu myös hukkuvaan.

Gewirthin käsitys on tyypillinen liberalistinen oikeusperustainen käsitys, jossa yksilön oma toiminta määrää muiden velvollisuudet.

Vapaus on keskeinen ajatus.

Toinen tärkeä ajatus on, että käsitys on muodollinen ja looginen, jolloin sen tulkinnasta riippuu, mitä velvollisuuksia ja vapauksia ihmisillä on.

Tehtäviä

  • Millaisia auttamisvelvollisuuksia sinulla on?
  • Mitä teet, jos kadulla makaa tiedoton ihminen?
  • Mistä johtuu, että koirat ovat pelastaneet hukkuvia ihmisiä?

Velvollisuussiveyden arvostelua

Tyhjyys

On sanottu, että yleistettävyysperiaate on tyhjä, se ei anna apua siveysratkaisujen teossa. Vaikka yleistettävyysperiaatteeseen lisätään kielto käyttää ihmistä pelkkänä välineenä, näiden periaatteiden perusteella on vaikea ratkaista, mitä pitäisi tehdä.

Ristiriidat



Velvollisuudet joutuvat helposti keskenään ristiriitaan.

Jos velvollisuus on puhua aina totta, ei saa valehdella rikolliselle, joka etsii totuuden puhujan ystävää murhatakseen hänet (Immanuel Kantin esimerkki).

Jos velvollisuuksien lista sisältää muutamia tärkeitä velvollisuuksia, on yleensä osoitettavissa, että velvollisuudet joissain olosuhteissa joutuvat ristiriitaan keskenään.

Pakolliset, sallitut ja kielletyt teot

Velvollisuussiveyden mukaan jotkut teot ovat pakollisia, jotkut sallittuja ja jotkut kiellettyjä.

Erityisesti kiellot aiheuttavat velvollisuusetiikalle ongelman. Jos jokin teko on kielletty, sitä ei saa tehdä, vaikka teon tekemisellä estettäisiin suuri määrä samaa kiellettyä tekoa myöhemmin.

Myös siveettömiä periaatteita voidaan yleistää

Villin lännen rikkaiden periaate ”tapa kaikki, jotka asettuvat tiellesi”, voidaan yleistää, mutta on vaikea pitää periaatetta siveellisesti hyväksyttävänä.



Tässä kohden voidaan vedota esimerkiksi siihen, että ihmisiä ei saa kohdella pelkkinä välineinä. Toisaalta on valtarakenteita (kulttuureja), joissa on hyväksytty ja yleistetty monia selvästi epäinhimillisiä periaatteita kuten
  • noituudesta epäiltyjen polttaminen roviolla (kristillinen valtarakenne uuden ajan alussa),
  • avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen syyllistyneen naisen kivittäminen kuoliaaksi (monet islamin valtarakenteet),
  • lesken polttaminen aviomiehen roviolla (hinduvaltarakenteet) jne.

Tässä kohden on huomattava, ettei yleistämisen ole tarvinnut olla sataprosenttista pahojen seuraamusten synnyttämiseksi.

Epäuskottavuus

Vaikka velvollisuussiveydessä on paljon vakuuttavia piirteitä kuten toisten ihmisten etujen kunnioittaminen, siinä on myös vakavia puutteita kuten esimerkki totuuden puhumisesta ihmiselle, joka etsii ystävääni murhatakseen hänet, ja lukuisa määrä vastaavia esimerkkejä osoittavat.

Velvollisuussiveys ei pysty perustelemaan, miksi nimenomaan velvollisuuksien noudattaminen on siveyden perusta.

Myötätunnon puute

Velvollisuussiveys (esimerkiksi Immanuel Kant) ei yleensä anna riittävästi painoa esimerkiksi tunteille, myötätunnolle ja säälille.

Tyhmyydet



Velvollisuudentuntoiset mutta tyhmät tai epäpätevät ihmiset saattavat aiheuttaa paljon kärsimystä ja kuolemaa.

Jos heitä arvioidaan pelkästään velvollisuuksien täyttämisen perusteella, heitä ei voida moittia.

Jos joku katsoo velvollisuudekseen kuivattaa kastuneen kissan mikroaaltouunissa, mutta kissa palaa kuoliaaksi, kuivattajaa ei voida moittia.


Velvollisuuksista ollaan erimielisiä

Velvollisuussiveyden suuri ongelma on, mitä velvollisuuksia kullakin ihmisellä on ja mitä ei ole. Yleensä velvollisuuksista jossain yhteisössä ollaan erimielisiä.

Lisäksi ollaan erityisen erimielisiä siitä, mikä on kenenkin velvollisuus.
Kristinuskon perustajiin kuuluneen Paavalin kerrotaan kirjoittaneen:

Orjat, totelkaa maallisia isäntiänne. Pelätkää ja kunnioittakaa heitä ja palvelkaa heitä vilpittömin sydämin, niin kuin Kristusta. Älkää olko silmänpalvelijoita ja mielistelijöitä, vaan noudattakaa Kristuksen palvelijoina Jumalan tahtoa koko sydämestänne. Tehkää työnne auliisti, niin kuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä. Muistakaa, että jokainen, joka tekee hyvää, saa siitä palkan Herralta, olipa hän orja tai vapaa. Ja te isännät, kohdelkaa samoin orjianne älkääkä uhkailko heitä. Tiedättehän, että teillä ja heillä on taivaassa sama isäntä, joka ei tee eroa ihmisten välillä.

Ef. 5:21-33, 6:1-9

Tehtäviä

  1. Miksi yhteiskunta asettaa yksilöille erilaisia velvollisuuksia?
  2. Mainitkaa jokin tällainen velvollisuus. Mitä tapahtuu, jos velvollisuuksia ei noudateta?
  3. Seuraava tehtävä tehdään kahdessa ryhmässä. Toinen ryhmä yrittää laatia listan ristiriidattomista velvollisuuksista ja toinen yrittää löytää velvollisuuksien välisen ristiriidan. Velvollisuuksia on keksittävä vähintään kymmenen kappaletta.
  4. Pohtikaa mikä velvollisuussiveydessä on a) kivaa b) vastenmielistä.
  5. Pohtikaa miten velvollisuudet jakautuvat erilaisissa perheissä.

Immanuel Kantin velvollisuussiveys

Hyvä tahto



Professori Immanuel Kant.

Tärkein lähde:
Kant: Etiikka Toni Kannisto

Immanuel Kantin (1724−1804) ­­siveyskäsitys edustaa deontologista eli velvollisuusetiikkaa. Kantin mukaan teon siveellinen arvo ei ole sen enempää sen tuottamassa kokonaishyödyssä kuin onnellisuudessa  vaan teon vaikuttimissa (motiiveissa).

Eettisesti hyvä teko on tehty velvollisuudesta yleispätevää (universaalia)  moraalilakia  (siveyssääntöä) kohtaan, eivätkä teon mahdollisesti tuottamat epätoivotut seuraukset vaikuta sen siveellisyyteen.

Yleispätevän siveyslainlain eli kategorisen imperatiivin muotoilee käytännöllinen järki - epäsiveellisesti toimiva ihminen toimii siten Kantin mukaan järjettömästi (päinvastainen ei kuitenkaan päde).

Kant muotoilee siveyskäsityksensä perusajatukset teoksessa Tapojen metafysiikan perustus (Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, 1785), tarkastelee käsitystensä taustaoletuksia ja seurauksia tarkemmin teoksessa Käytännöllisen järjen kritiikki (Kritik der praktischen Vernunft, 1786) ja viimeistelee yksityiskohtia teoksessa Tapojen metafysiikka (Metaphysik der Sitten, 1797).

Kantin järjestelmä perustuu vapaudelle: vain vapaita olentoja voidaan velvoittaa siveellisesti. Mikäli en olisi mitenkään voinut jossain tilanteessa toimia toisin kuin toimin, en  olisi vastuussa toiminnastani.

En ole vastuussa siitä, että noudatan painovoimalakia,siveellisesti enkä olisi  vastuussa mistään, mitä tekisin jonkun hallitessa mieltäni ajatusten siirrolla (telepaattisesti).



On vaikea sanoa missä vapauden raja Kantilla tosiasiassa kulkee. Esimerkiksi pulmassa nimeltä "Sofien valinta" (William Styronin kirjasta Sofien valinta) natsien keskitysleirin vartija vaatii Sofiaa valitsemaan jommankumman lapsistaan tapettavaksi, ja mikäli Sofia ei suostu valitsemaan, vartija tappaa molemmat lapset.

Tavanomaisesti emme pitäisi Sofiaa vastuullisena lapsensa kuolemasta, vaikka hänen valintansa omalta osaltaan siihen johtaakin, mutta ei ole selvää olisiko hän Kantin mukaan vapaa vastuusta, koska hänellä on kuitenkin mahdollisuus pidättäytyä valinnasta.

Vastaavasti voimme kysyä onko henkisesti sairas ihminen kykenevä tekemään todellisia valintoja ja siten olemaan vastuullinen.

Koska Kantin siveys perustuu vapaudelle, sen ylimmän periaatteen, eli siveyslain, on oltava riippumaton ulkoisista ja satunnaisista tekijöistä. Muutoin sitä määrittäisi jokin ulkopuolinen, eikä se siten olisi vapaa.

moral law

Erityisesti se on riippumaton kulloisestakin toimijasta, uskomuksistaan ja ympäristöstään. Näin ollen siveyslainlain on oltava myös yleispätevä: sen on velvoitettava kaikkia samalla tavalla aina ja kaikkialla. Usein Kantin siveyden ajatellaan perustuvan sekä vapauden että yleispätevyyden vaatimuksille, vaikka jälkimmäinen voidaan johtaa edellisestä.

Koska Kantin siveyslaki perustuu vapaudelle, sen on nojauduttava jollekin, joka on ehdottoman hyvä eli hyvä sellaisenaan. Jos siveyslilaki perustuisi jollekin, jonka hyvyys riippuu ulkoisista tekijöistä, se olisi riippuvainen näistä tekijöistä eikä siten olisi yleispätevä.

Toisin sanoen, siveyslain on perustuttava jollekin, jolla on itseisarvoa eikä ainoastaan välinearvoa (eli arvoa jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi).



Kantin mukaan tämä perusta ei voi olla mikään muu kuin hyvä tahto (Wille), joka yksin on hyvä sellaisenaan. Tahdon Kant määrittelee kykynä toimia (toimintaa ohjaavien) periaatteiden mukaisesti. Kun tätä kykyä ei häiritse mikään ulkopuolinen voima, tahto on omalakinen eli kykenevä määräämään itse omat lakinsa.

Siveellinen velvollisuus on tahdon velvollisuutta omaa omalakisuuttaan kohtaan − so. tahdon johdonmukaisuutta noudattaa asettamiaan lakeja. Toisin sanoen, hyvä teko on tehty puhtaasti hyvään tahtoon nojautuen eikä sillä siten pyritä saavuttamaan mitään toista tavoitetta (esim. onnellisuutta tai suurinta yleistä hyvää).

Kant myös toteaa velvollisuuden perustuvan kunnioitukselle siveyslilakia kohtaan. On syytä huomata, että Kant erottelee myös velvollisuuden mukaiset ja velvollisuudesta tehdyt teot, joista vain jälkimmäiset ovat varsinaisesti eettisiä.


Tehtäviä

  1. Mitä hyvä tahto tarkoittaa?
  2. Keihin hyvä tahto tavallisesti kohdistuu?
  3. Ketkä eivät tavallisesti saa hyvää tahtoa osakseen?
  4. Onko eri ihmisten hyvä tahto erilainen?
  5. Mikä on paha tahto?
  6. Kannattaako tehdä vahingossa velvollisuuden mukaisia tekoja?
  7. Oletko sinä hyväntahtoinen?

Kantin ehdoton velvoite (kategorinen imperatiivi)

Koska Kantin siveyslaki velvoittaa ehdottomasti, hän kutsuu sen käskyä kategoriseksi (ehdottomaksi)  imperatiiviksi ja erottaa sen vain ehdollisesti velvoittavista (hypoteettisista) käskyistä (imperatiiveista).

Siinä missä ehdottomat velvoitteet ovat muotoa "jos tahdot X:ää, tee Y", ehdoton velvoite on yksinkertaista muotoa "tee X (halusitpa mitä tahansa tai olipa tilanne mikä tahansa)".

Koska ehdoton velvoite on tällä tavoin riippumaton muista tekijöistä, Kantin mukaan on olemassa vain yksi ehdoton velvoite. Hän esittää kyllä eri laskutapojen mukaan kolmesta viiteen (hän itse sanoo muotoiluja olevan kolme) toisistaan merkittävästikin poikkeavaa muotoilua ehdottomalle velvoitteelle, mutta väittää niiden kaikkien olevan yhtäpitäviä. Seuraavassa esitellään eräs jaottelu.

Yleispätevän (luonnon)lain muotoilu:



(1a) "Toimi vain sellaisen toimintaperiaatteen (maksiimin) mukaan, jonka voit samalla toivoa tulevan yleiseksi laiksi".

(1b) "Toimi siten kuin tekosi toimintaperiaate (maksiimi) tulisi tahtosi kautta yleiseksi luonnonlaiksi".

Ensimmäinen versio (1a) on selkeästi tunnetuin ja usein ainoa toistettu muoto ehdottomasta velvoitteesta. Maksiimilla tarkoitetaan subjektiivista (toiminta)periaatetta.

Sääntö on sellaisenaan melko suoraviivainen: kun toimit jonkin periaatteen mukaisesti, sinun tulisi aina pohtia, voisitko toivoa kaikkien olevan velvoitettuja toimimaan kyseisen periaatteen mukaisesti.

Kantin siveyden pyrkimys yleispätevyyteen tulee ehkä parhaiten esille tässä muotoilussa, mutta se on selkeä myös muotoilussa (3a) (alempana).

Päämäärän sinänsä muotoilu:



(2) "Toimi siten, että käytät ihmisyyttä, on se sitten omassasi tai jonkun toisen henkilössä, aina samaan aikaan päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä".

Toinen muotoilu poikkeaa ensimmäisestä melko paljon. Henkilö on Kantin siveydessä keskeinen käsite, koska juuri henkilöys erottaa ihmiset (ja siveelliset toimijat) eläimistä ja muista olioista, jotka eivät ole siveyslain alaisia.

Henkilön Kant kytkee järkeen ja erityisesti tahtoon (joka on käytännöllistä järkeä). Kun muistetaan siveyslain velvoittavan juuri tahtoa itseään kohtaan, ajatellaan Kantin vain laajentavan tätä velvollisuutta yksilön omasta tahdosta kaikkiin tahtoihin (kuten tulee toimia yleispätevyysperiaatteen nojalla).

autonomy-will

Tahdon omalakisuus (autonomisuus) edellyttää sitä, että emme kiinnitä huomiota niihin satunnaisiin seikkoihin, jotka määräävät tahdon esiintymistavan ja -paikan: on yksi ja sama ilmeneekö tahto minussa vai toisessa.

Minun on kohdeltava toisissa ilmenevää tahtoa yhtä kunnioittavasti kuin sitä tahtoa, joka ilmenee itsessäni. Koska siveys perustuu hyvälle tahdolle, joka siis on hyvä sinänsä ulkoisista tekijöistä riippumatta, en voi kohdella toisten tahtoa koskaan (pelkästään) välineenä, sillä niin tehdessäni alistaisin sen satunnaisille tekijöille.

Kant esittää samassa yhteydessä myös kaikilla kiinnostustemme kohteilla olevan vain suhteellista arvoa, siis välinearvoa: niillä on arvoa vain suhteessa tavoitteisiimme ja niiden toteutumiseen.



Mikäli kaikki arvo maailmassa typistyisi tällaisiin välinearvoihin, millään ei olisi ehdotonta arvoa. Koska siveyslaki edellyttää tällaisen ehdottoman arvon olemassaoloa, on oltava jotain, jolla on todellista arvoa, eikä vain arvoa meille.

Koska vain hyvällä tahdolla on ehdotonta arvoa, siveys on mahdollista vain, mikäli oletetaan hyvän tahdon mahdollisuus.

Omalakisuuden muotoilu:

(3a) "Toimi siten, että tahtosi voisi toimintaperiaatteensa kautta samalla pitää itseään yleispätevän lain asettajana" .

Päämäärien valtakunnan muotoilu:

(3b) "Jokaisen järkevän olion on toimittava ikään kuin hän olisi toimintaperiaatteittensa mukaisesti aina samalla lakiasäätävä jäsen yleispätevien päämäärien valtakunnassa".

Joidenkin mukaan nämä kaksi ovat eri muotoiluja, ja tälle on sanankäytön erojen valossa perusteita.

Merkityksellistä molemmissa on vaatimus siitä, että toimijan olisi toimittava kuin se olisi yleispätevä lakiasäätävä elin. Päämäärien valtakunnalla Kant tarkoittaa kaikkien siveellisten toimijoiden muodostamaa ihanneyhteisöä, jossa jokainen jäsen olisi saavuttanut tahdon omalakisuuden.



Professori John Rawls.

Kant toteaa, että tällaisessa valtakunnassa jokainen olio olisi yhtä aikaa sekä hallitsija (lakiasäätävä elin) että alamainen (lakia noudattava jäsen). Erityisesti muotoilu (3b) on lähellä John Rawlsin yleisesti kantilaisena pidettyä, A Theory of Justice -teoksessa esittämää käsitystä, jonka mukaan oikeudenmukainen yhteiskunta syntyisi, mikäli ihmiset kokoontuisivat päättämään laeista ennen kuin tietäisivät paikkaansa maailmassa, eräänlaisen "tietämättömyyden verhon" takaa.

Ehdottoman velvoitteen soveltaminen ei ole erityisen helppoa. Mikäli otamme tarkasteluun muotoilun (1a), toiminnan siveyden arvioinnissa katsotaan usein olevan neljä kohtaa.
  1. Ensin muotoillaan toimintaperiaate (mikä ei ole helppoa, sillä oman toimintatavan ilmaiseminen yksinkertaisena sääntönä saattaa tuottaa paljon vaikeuksia).
  2. Toiseksi tämä toimintatapa muutetaan yleiseksi laiksi.
  3. Kolmannessa vaiheessa lain soveltamista pohditaan siltä kannalta, onko sen seuraaminen ylipäänsä käsitettävissä ristiriidattomasti sellaisessa maailmassa, jossa tämä laki pätisi.
  4. Mikäli on, siirrytään neljänteen vaiheeseen, jossa pohditaan voidaanko tätä lakia todella tahtoa yleiseksi laiksi.
Ongelmallista tässä on erityisesti se, että ei näytä olevan mitään varmaa keinoa ratkaista sellaisia ristiriitoja, joissa toinen tahtoo toimintaperiaatteesta yleisen lain ja toinen ei.



Otetaan esimerkiksi toimintaperiaate: sängystä on aina noustava oikea jalka edellä. On selvää, että laki toteuttaa kolmannen ehdon, sillä tällainen maailma olisi helposti kuviteltavissa.

Emme kuitenkaan (oletettavasti) voisi tahtoa tällaista sääntöä yleiseksi laiksi, jota jokaisen olisi noudatettava. Tärkeä huomio on se, että tämä ei millään muotoa vielä tee vasemmalla jalalla ensin nousemisesta siveetöntä toimintaa, koska emme toivoisi säännön kieltoa (on noustava vasemmalla jalalla) yleiseksi laiksi. Koska emme toivoisi yleiseksi laiksi sen enempää tätä sääntöä kuin sen kieltoakaan, se on siveellisesti yhdentekevä sääntö.

Tehtäviä

  • Miksi oikealla jalalla nousemisen sääntö on voimassa muslimiyhteisöissä?
Vain mikäli joko sääntö tai sen kielto, mutta eivät molemmat, soveltuvat yleiseksi laiksi, on ylipäänsä kyse siveysongelmasta.



Olkoon seuraava toinen esimerkki: toisten onnellisuutta on edistettävä. Laki on selvästi käsitettävissä. Ilmeisesti myös sellainen maailma, jossa kaikki pyrkisivät parhaansa mukaan edistämään toistensa onnellisuutta, olisi melko tahdottava. (On tarkistettava myös, että kielto puolestaan ei ole tahdottava.) Siispä on oikein edistää toisten onnellisuutta.

Kolmantena esimerkkinä olkoon: voin tehdä lupauksen aikomatta pitää sitä. Oletetaan, että olisi sellainen maailma, jossa kaikkien olisi joka hetki toimittava tämän lain mukaisesti. On ainakin perusteltua olettaa, että tällaisessa maailmassa itse lupaaminen olisi mahdotonta: jos kukaan ei koskaan pitäisi lupaustaan, kukaan ei uskoisi mitään antamaani lupausta. Siispä toimintaperiaate ei toteuta kolmatta ehtoa: on väärin tehdä lupaus aikomatta pitää sitä.

Kant erottelee sekä velvollisuudet itseä ja toisia kohtaan sekä täydelliset ja epätäydelliset velvollisuudet. Näiden yhdistelminä syntyy neljä eri velvollisuustyyppiä.

Siinä missä täydelliset velvollisuudet ovat sellaisia, joista ei voida poiketa missään tilanteessa, epätäydelliset velvollisuudet antavat enemmän tai vähemmän tilaa yksilöllisille haluille ja kiinnostuksille: epätäydelliset velvollisuudet ovat sellaisia, joita meidän on noudatettava jonkin verran silloin tällöin.

Yllä esitettyyn neljän askeleen testiin viitaten täydellinen velvollisuus määräytyy kolmannessa vaiheessa (ristiriidattomuus), epätäydellinen vasta neljännessä (tahtominen).



Kant itse tarjoaa seuraavat esimerkit:
  • itsemurhasta pidättäytyminen on täydellinen velvollisuus itseä kohtaan;
  • pidättäytyminen antamasta lupausta, jota ei aiota pitää, on täydellinen velvollisuus toisia kohtaan;
  • omien kykyjen kehittäminen on epätäydellinen velvollisuus itseä kohtaan;
  • ja toisten onnellisuuden edistäminen on epätäydellinen velvollisuus toisia kohtaan.
Kant johtaa nämä kaikki ehdottomasta velvollisuudesta antaakseen tukea sen pitämiselle ylimpänä siveyslakina.

Tehtäviä

  1. Keksi kymmenen siveellistä ongelmaa.
  2. Ratkaise ne Kantin ehdottomalla menetelmällä.
  3. Onko itsemurhasta pidättyminen oikeasti täydellinen velvollisuus?
  4. Mistä johtuu, että ihmiset eivät erityisesti pidä velvollisuuksista?
  5. Jos et pidä velvollisuuksista, miten voit suorittaa niitä hyväntahtoisesti?

Kantin siveys ja onnellisuus

Vaikka yllä olevan perusteella oman ja toisten onnellisuuden edistäminen onkin (epätäydellinen) velvollisuus, itse siveys ei sellaisenaan takaa onnellisuutta.



Tämä on jyrkässä ristiriidassa verrattuna moniin muihin siveyskäsityksiin, joissa juuri onnellisuus tai hyvä elämä on siveyden perusta. Kantin mukaan onnellisuuden tavoittelu on kyllä välttämätöntä jokaiselle järjelliselle (mutta äärelliselle) oliolle, mutta onnellisuus (jonka Kant liittää tarpeiden tyydyttämiseen) on liian epämääräinen asia ollakseen yleispätevän siveyslain perusta.

Kant antaa useita esimerkkejä siitä, kuinka onnellisuuden asettaminen siveyden perustaksi on kestämätöntä. Olennaisesti kuitenkin se on kestämätöntä, koska se, mitä kukin kokee tarvitsevansa, ja sitä kautta se, mikä tekee kenetkin onnelliseksi, on täysin satunnaista (ja jos tarpeet olisivatkin kaikille samoja, tämä puolestaan olisi satunnaista). Kantin mukaan onnellisuus on kyllä siveyslain kohde (onhan sen lisääminen velvollisuutemme), mutta se ei voi olla sen perusta.



Kant ei sulje silmiään onnellisuudelle − päinvastoin, hän toteaa onnellisuuden olevan inhimillisen elämän tärkein tavoite. Siveyden kannalta onnellisuuden ongelma on se, että onnellisuus perustuu haluille ja niiden tyydyttämiseksi tarkoitetuille kokemustieteen periaatteille, kun taas siveydessä ei saa olla mitään kokemustieteellistä.

Kant toteaa, että vaikka siveydellä ei olekaan mitään tekemistä onnellisuuden kanssa, siveys ja onnellisuus eivät ole ristiriidassa keskenään tai vastusta toisiaan: ei ole mitään varsinaista syytä kieltää oma onnellisuus.

Kuitenkin, pohdittaessa siveellisiä velvollisuuksia, onnellisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Toisin sanoen, onnellisuus voi olla tärkeä inhimillinen tavoite, mutta se ei ole siveellinen tavoite. Kant toteaa, että siveys ja onnellisuus liittyvät toisiinsa siten, että siveydessä on kyse onnellisuuden arvoisena olemisesta, siis onnellisuuden eräänlaisesta ansaitsemisesta. Paha ihminen voi olla onnellinen, mutta hän ei ansaitse sitä.

Tehtäviä

  1. Määrittele paha ihminen.
  2. Miksi paha ihminen ei saisi olla onnellinen?
  3. Millä tavalla Kantin siveys auttaa pahuuden vähentämisessä?
  4. On todettu, että varallisuus lisää tiettyyn rajaan asti onnellisuutta. Onko oikein, että rikkaat ovat onnellisempia kuin köyhät?
  5. Ihmisen perustarpeet perustuvat haluille. Onko väärin, että ihmisiä autetaan esimerkiksi tulonsiirroin tyydyttämään perustarpeensa?

Omalakisuus ja toislakisuus (autonomia ja heteronomia) Kantilla



Kant erottelee kaksi tahdon muotoa: Willkür- ja Wille-tahdot. Willkür on tahtomisen kyky yleensä, siis kyky tuottaa toimintaa ohjaavia periaatteita. Wille on se varsinainen tahto, joka minulla on kulloisessakin tilanteessa. Toisin sanoen, Willkür on järkevien olentojen kyky tahtoa ylipäänsä, ja se ilmenee tahdon tiloina Willen muodossa. Käytän tässä yhteydessä suomennoksia "tahtomisen kyky" (Willkür) ja "tahto" (Wille).

Tahto voi Kantin mukaan olla joko omalakista (autonomista) tai toislakista (heteronomista). Omalakista se on ollessaan vapaa kaikista ulkoisista tekijöistä eli ollessaan puhdas. Näin on silloin, kun tahtomisen kyky yksin määrää tahdon.
Toislakista tahto on silloin, kun jokin ulkoinen tekijä, kuten tunteet tai henkilökohtaiset tavoitteet ja arvostukset, määrittävät sitä. Toislakinen tahto ei siis ole vapaa, vaan on erilaisten ulkoisten ärsykkeiden ja epäpuhtaiden vaikuttimien (osittain) määräämä.

Siveydessä on pyrittävä tahdon mahdollisimman suureen omalakisuuteen, joka yksin takaa sen, että toimintaa määräävien toimintaperiaatteiden voidaan toivoa tulevan yleisiksi laeiksi (siveyssäännöiksi). Kantin mukaan tahtomisen kyky on olennaisesti sama kuin puhdas käytännöllinen järki, joten juuri järjen käyttö lisää tahdon omalakisuutta. Näin ollen voidaan sanoa, että siveellinen velvollisuus ei ole pelkästään tahdon omalakisuutta vaan myös itse järkeä kohtaan.



Kantin mukaan ihmisen tahto on aina ikään kuin ristitulessa: toisaalla on puhtaan järkevä ja riippumaton tahtomisen kyky, toisaalla taas tahtoa harhaan johtavat ulkoiset vaikutteet. Kantin ajatus muistuttaa siten tältä osin Spinozan Etiikassa esittämää käsitystä (joskaan Kant ei mitenkään liitä tätä autonomiaa onnellisuuteen, kuten Spinoza tekee). Siveellinen ihminen pyrkii aina vähimmäistämään tahtonsa toislakisuuden järjen avulla.

Edellä sanotusta saa helposti sen käsityksen, että vain järkevät ihmiset voisivat olla siveellisiä. Kant itse oli erittäin pessimistinen ihmisten hyvyyden suhteen, mutta tämä ei perustu pelkästään siihen käsitykseen, että ihmiset eivät juuri käyttäisi järkeään.

Kantin mukaan jokaisella ihmisellä on sisään rakennettuna eräänlainen siveellinen aisti (joka tunnetaan yleisesti omanatuntona). Tämä aisti ei kuitenkaan sellaisenaan ole aina luotettava, joten tarvitaan jonkinlainen tiede, joka voi ratkaista sen, mikä todella on oikein ja mikä ei.

Sisäistä siveellistä aistiamme voisi verrata suuntavaistoon, joka toimii toisilla paremmin kuin toisilla, ja joka sekoaa helposti. Pärjäämme paremmin kartan, kompassin ja suuntavaistomme avulla kuin pelkästään jälkimmäiseen tukeutuen. Samankaltaisuutta venyttäen voisi sanoa, että kompassina toimii ehdoton velvoite ja karttana Tapojen metafysiikassa esitetyt luettelot velvollisuuksista ja hyveistä.

Tehtäviä

  1. Onko ihmisellä sisäinen siveellinen aisti?
  2. Jos on, missä se sijaitsee ja millainen se on?
  3. Millä tavalla se vaikuttaa ihmisen ajatteluun?
  4. Mikä on omatunto?
  5. Onko omatunto oman yhteisön ehdollistama vai synnynnäinen ominaisuus?
  6. Mistä johtuu, että omatunto on kovasti erilainen eri maissa?
  7. Ovatko tyhmät ihmiset yhtä siveellisiä kuin järkevät?

Käytännöllinen ja teoreettinen järki Kantilla



Jako nk. teoreettiseen (spekulatiiviseen) ja käytännölliseen järkeen on Kantin ajattelussa keskeinen. Teoreettinen järki koskee karkeasti ottaen tietoa, käytännöllinen (tahdonalaista) toimintaa. Puhtaan järjen kritiikki edustaa teoreettista järkeä tutkiessaan tiedonkykyjemme a priori periaatteita sekä rajoja, siveys kuuluu käytännöllisen järjen alaan pohtiessaan sitä, mitä meidän tulisi tahtoa ja minkä toimintaperiaatteen mukaan toimia, eli määrittäessään järjen ja tahdon a priori periaatteet.

A priori ja a posteriori ovat tietoteoreettisia käsitteitä, jotka viittaavat tietyn tiedon luonteeseen. Käsitteet viittaavat havaintokokemukseen, jonka suhteen "a priori" tarkoittaa samaa kuin 'ennen' ja "a posteriori" samaa kuin 'jälkeen'. Nämä käsitteet tulivat käyttöön myöhäiskeskiajalla skolastiikassa, mutta varsinaisesti niitä alettiin käyttää 1600-luvulla.



Puhtaan järjen kritiikin lopussa Kant toteaa filosofialla olevan kolme peruskysymystä: ”Mitä voin tietää?”, ”Mitä minun tulee tehdä?” ja ”Mitä voin toivoa?”

Siinä missä teoreettinen järki vastaa ensimmäiseen kysymykseen, käytännöllisen järjen tehtävänä on vastata erityisesti toiseen, mutta myös kolmanteen kysymykseen.

Kant määrittelee käytännöllisen järjen kohteen ”vapauden mahdollisena vaikutuksena”. Toisin sanoen, kyse on jostain kohteesta, jonka vapaa tahto pystyessään tekisi (tai ei tekisi) todelliseksi. (On syytä muistaa, että tahto on Kantin mukaan käytännöllistä järkeä.) Yksinkertaisesti, käytännöllisen järjen tai tahdon kohde on se, mitä tahdotaan tai ei tahdota.

Siinä missä teoreettisen järjen kohteena on luonto tai todellisuus kokonaisuudessaan, käytännöllisen järjen kohteita on kaksi: hyvä ja paha.

Näistä edellinen vastaa tietysti tahdottua ja jälkimmäinen ei tahdottua.



On syytä huomata, että hyvä ja paha eroavat miellyttävästä (mielihyvästä) ja epämiellyttävästä (kivusta) siinä, että jälkimmäiset perustuvat tunteelle, edelliset puolestaan järjelle (täten ääretönkin kipu voi olla hyvää ja ääretön nautinto pahaa).

Hyvyys ja pahuus määrittyvät siten sen mukaan, mitä vapaa tahto tahtoisi. Siispä tahdon ja hyvyyden suhde ei ole se, että tahto kohdistuisi siihen, mikä on hyvää, vaan hyvää on se, mihin tahto kohdistuu.

Kuuluisassa väitteessään käytännöllisen järjen ensisijaisuudesta Kant esittää käytännöllinen järjen olevan ensisijaista teoreettiseen nähden. Kantin ensisijaisuuden käsitettä saattaa olla vaikea ymmärtää. Missään tapauksessa ei saa ajatella käytännöllisellä järjellä olevan jollain tapaa kyky tai oikeus kumota teoreettisen järjen tuloksia tai asettua niitä vastaan.



Kant sanoo, että järjen täytyy olla siltä osin ykseys, että se ei ole ristiriidassa itsensä kanssa. Tilannetta tulisi tarkastella niin, että järki jakautuu teoreettiseen ja käytännölliseen käyttöön. Kyse on siis kahdesta eri tavasta käyttää järkeä: teoreettinen järki on järjen tiedollista käyttöä, käytännöllinen järki puolestaan tahdollista käyttöä eli oikeastaan tahtomista itseään.

Käytännöllisen järjen ensisijaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä kahta asiaa.
  1. Yhtäältä mikäli järjen tiedollinen käyttö ei pysty ratkaisemaan jotain seikkaa (vaikkapa sitä onko jumala olemassa vai ei), voimme soveltaa käytännöllistä järkeä.
  2. Toisaalta myös järjen teoreettinen käyttö on toimintaa ja vaatii tahtoa: käytännöllinen järki on ensisijaista siinä mielessä, että ilman sen kehotusta emme koskaan edes alkaisi käyttää teoreettista järkeämme − meillä ei olisi tahtoa tietää.
Sen sijaan, että käytännöllinen ja teoreettinen järki nähtäisiin olevan ristiriidassa siten, että edellisellä on valta jälkimmäisen ylitse, meidän on ajateltava järki tahdon alaisena ykseytenä, jossa myös tiedolliset kysymykset ovat tahdon ilmauksia.

Käytännöllisen järjen ensisijaisuudella on mm. se seuraus, että eräät Puhtaan järjen kritiikissä ratkaisemattomiksi osoitetut ongelmat voidaan ratkaista käytännöllisen järjen puitteissa. Esimerkiksi vapaan tahdon olemassaoloa koskeva epätietoisuus voidaan ratkaista käytännöllisen järjen avulla. Toisaalta Kant ei esitä mitään perusteita esimerkiksi aineen ääretöntä jaettavuutta koskevan ongelman ratkaisemiseen käytännöllisen järjen avulla.

wish

Tehtäviä

  1. Millainen olisi ihminen, joka ei haluaisi mitään?
  2. Eikö Kantin oletuksesta, että vain käytännöllinen järki eli ihmisten halut saavat aikaan inhimillistä toimintaa, osoita pikemminkin sen, että Humen giljotiini on (päin vastoin kuin Kant väitti) oikeassa?
  3. Mikä on siveellisten ongelmien ja tiedollisten ongelmien välinen suhde?
  4. Onko eläimillä puhdasta järkeä?
  5. Onko eläimillä käytännöllistä järkeä?
  6. Onko järjen jako puhtaaseen järkeen ja käytännölliseen järkeen mielestäsi viisasta?
  7. Mikä on tieteen osuus inhimillisen käytännön toimissa?

Käytännöllisen järjen perusoletukset (postulaatit) Kantilla



Eräs Kantin kiistellyimmistä väitteistä on nk. "käytännöllisen järjen peruoletukset (postulaatit)". Ne ovat sellaisia siveydelle olennaisia oletuksia, jotka joudumme tekemään käytännöllisen järjen pakottamina. Näitä oletuksia on kolme:
  1. vapaa tahto,
  2. sielun kuolemattomuus ja
  3. jumalan olemassaolo.

Koska ensimmäisen asema on hieman erilainen suhteessa jälkimmäisiin, se käsitellään ensin erikseen.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, mistä syistä looginen empirismi vastusti jyrkästi Kantia.
  2. Mistä johtuu, että Kant teki yllä olevat kolme oletusta?
  3. Oliko Kant teisti vai agnostikko?

Vapaa tahto

Kantin siveydessä keskeinen vapaa tahto on ongelmallinen käsite. Puhtaan järjen kritiikissä Kant yritti osoittaa, että vapaata tahtoa ja aineellisen luonnon lainalaisuutta ei voida sovittaa yhteen, ellei hyväksytä transsendentaalista idealismia.

Transsendentaalinen idealismi (kriittinen idealismi, formalistinen idealismi) on idealistinen oppi, jonka perusti Immanuel Kant. Sen mukaan aineelliset oliot (fenomenon), jotka syntyvät mielen aprioristen ehtojen tuloksena, eivätkä näin ollen ole olemassa ihmisen ulkopuolella sellaisina kuin ne havannoidaan. Oliot itsessään (Ding an Sich, noumenon) ovat transsendentteja eli tietokyvyn ulkopuolella, mutta mieli konstruoi eli rakentaa ne omien psyykkisten ehtojensa mukaan.

Mikäli luonto on lainalainen, jokainen tapahtuma on aina edeltä määrätty, eikä luontoon siten mahdu vapaita syyketjuja. Mikäli vapaa tahto on olemassa, se tuottaa luontoon sellaisia syyketjuja, jotka eivät ole edeltävien tapahtumien määräämiä, eikä lainalaisuus voi vallita.

Transsendentaalisen idealismin puitteissa on mahdollista, että luonto on lainalainen ilmiöiden (eli olioiden kuten ne meille ilmenevät) tasolla, mutta ei kuitenkaan olioiden sinänsä (eli olioiden kuten ne ovat itsessään) tasolla. Näin on erityisesti siksi, että oliosta sinänsä ei voida sanoa mitään, jolloin emme voi transsendentaalisen idealismin perusteita rikkomatta sanoa, että olio sinänsä ei voisi olla vapaa. Näin jää avoimeksi se mahdollisuus, että vaikka kokemuksen aiheuttajina, siis luonnon olioina, olisimmekin täysin lainalaisia, jumalallisina minuuksina, eli olioina sinänsä, olisimme vapaita.



Teoreettinen järki

On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on vain ja ainoastaan mahdollisuus, jota ei voida teoreettisen järjen puitteissa sen enempää vahvistaa kuin kumota. Olemme siis rajoitettuja siihen tietoon, että meille ilmenevässä maailmassa kaikki on lainalaista, mutta emme voi tietää onko maailma sinänsä lainalainen vai ei. Kant esittää olevan käytännöllisen järjen mukaista olettaa, että todella olemme jumalallisina olioina vapaita. Tämä seuraa, että ilman vapautta siveys olisi Kantin mukaan mahdotonta.

Kantia on usein pidetty vapaan tahdon suhteen kompatibilistina, mutta yhtä lailla inkompatibilistina.

Kompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä käsitys, jonka mukaan vapaa tahto ja lainalaisuus (determinismi) voidaan sovittaa yhteen. Vaikka kompatibilistit ajattelevat, etteivät vapaa tahto ja lainalaisuus (determinismi) sulje toisiaan pois, kaikki kompatibilistit eivät kuitenkaan ajattele, että kummatkin olisivat tosia.

Kompatibilismille vastakkainen kanta on inkompatibilismi.


Siinä missä jälkimmäisen kannan mukaan vapaa tahto ja lainalaisuus ovat toisensa poissulkevia, edellisessä ne nähdään tavalla tai toisella yhteensopivina. Kantin määrittäminen tällä ulottuvuudella on erittäin vaikeaa. Kuten yllä on esitetty, Kant kieltää jyrkin sanoin vapaan tahdon ja lainalaisuuden yhteensopivuuden luonnossa ja on siis inkompatibilisti.

Toisaalta hän kuitenkin lopulta pitää näitä yhteensovitettavina. Voidaan sanoa, että vaikka Kant on inkompatibilisti, hän rajaa lainalaisuuden pätevyysaluetta niin, että vapaa tahto on mahdollista tämän alueen ulkopuolella. Robert Hanna on esittänyt, että Kant ylittää koko kompatibilismin ja inkompatibilismin vastakkainasettelun ja on oikeastaan post-kompatibilisti.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, mistä vapaassa tahdossa on nykyisen neurotieteen mukaan kysmymys.
  2. Missä määrin erilaiset halumme ovat perinnöllisiä?
  3. Tulisivatko eläimet ollenkaan toimeen, jos niillä ei olisi periytyviä haluja?
  4. Miten kompatilismin ja inkompatilismin välinen kiistä ratkaistaan nykyään
  5. Millä tavalla fysiikka vaikutti Kantin ajatteluun?

Sielun kuolemattomuus ja jumalan olemassaolo Kantilla



Vapaan tahdon oletus on koko siveyden mahdollisuutta koskevana hieman eri asemassa kuin kaksi muuta oletusta, jotka koskevat selkeämmin Kantin esittämää kolmatta suurta kysymystä: "Mitä voin toivoa?" Sielun kuolemattomuuden ja jumalan olemassaolon oletukset ovat myös saaneet osakseen hyvin voimakasta arvostelua.

Kantin mukaan inhimillisen elämän puitteissa ei voida saavuttaa sellaista täydellisyyttä, joka riittäisi tahtoon, joka on puhtaan hyvä − eli pyhään tahtoon. Meidän ei kuitenkaan ole pelkästään mahdollista kehittää itseämme kohti siveellistä täydellisyyttä, vaan me olemme itse asiassa velvoitettuja tekemään niin.

Tässä on syytä palauttaa mieleen se Kantin ajatus, että meitä voidaan velvoittaa siveellisesti vain sellaisten asioiden suhteen, jotka ovat meille mahdollisia. Edellisestä ei suoraan seuraa se, että meille on oltava mahdollista saavuttaa pyhä tahto, sillä velvollisuus koskee sitä kohti pyrkimistä, ei sen toteutumista.




Sen sijaan Kantin mukaan olisi joka tapauksessa kohtuutonta vaatia ihmisiä tavoittelemaan jotain saavuttamatonta, minkä takia meillä on hänen mukaansa lupa toivoa, että todella onnistuisimme tässä.

Koska tämä ei ole inhimillisessä elämässä mahdollista, meidän tulee olettaa ikuinen aika, jonka puitteissa voimme täydellistyä. Siksi meidän on Kantin mukaan oletettava sielun kuolemattomuus ehtona siveyden vaatimuksen mielekkyydelle.

Myös jumalan olemassaolo liittyy siveyslain mielekkyyteen. Koska siveys ei Kantin mukaan millään muotoa takaa onnellista elämää, syntyy hyvän ja siveellisen elämän välille vaikea ristiriita. On selvää, että inhimillisessä elämässä tämä ongelma ei useinkaan korjaannu ja että maailma voi tältä osin olla hyvin epäoikeudenmukainen: joskus hyvien ihmisten elämä on jatkuvaa kärsimystä samalla kun mitä itsekkäimmät ja välinpitämättömimmät ihmiset menestyvät lähes kaikessa.

Tämä tekee Kantin mukaan siveyslain velvoituksen kohtuuttomaksi. Niinpä meillä on lupa toivoa, että jokin voima aikanaan tasoittaa tämän eli että siveelliset ihmiset saavat palkintonaan onnellisuuden. Tämä jokin voima on hänen mukaansa jumala. Kant on kuitenkin tarkka siitä, että emme saa seurata siveyslilakia sen takia, että haluaisimme saavuttaa iäisen onnellisuuden − tämä tekisi siveydestä toislakista.



Pikemminkin jumala on Kantille eräänlainen lohtu, jonka avulla voimme paremmin jaksaa tehdä siveellisen velvollisuutemme.

Käytännöllisen järjen oletukset on helppo ymmärtää väärin, ja erityisesti niiden merkitystä on helppo liioitella. On virhe olettaa, että Kant olisi pyrkinyt todistamaan sielun kuolemattomuuden ja jumalan olemassaolon. Tästä ei ole kyse: päin vastoin varsinkin Puhtaan järjen kritiikissä Kant painottaa useita kertoja, että näitä ei voida todistaa suuntaan tai toiseen.

Kyse on pikemminkin siitä, minkä Kant Puhtaan järjen kritiikin toisen painoksen johdannossa nimeää "uskoksi" lausuessaan kuuluisat sanansa:
 "Siten minun oli kiellettävä tieto tehdäkseni tilaa uskolle".
Kant pyrkii osoittamaan, että meillä on hyvä syy, peräti eräänlainen oikeutus, uskoa sielun kuolemattomuuteen ja jumalan olemassaoloon.

Joidenkin tulkintojen mukaan myös vapaus on tässä yhteydessä uskon asia, sillä Kant ei näytä varsinaisesti todistavan, että olemme siveellisiä olentoja, vaan hän pyrkii ainoastaan esittämään ne ehdot, joiden puitteissa voimme olla sellaisia. Voisihan joku edelleen sanoa: hyvä on, mutta minusta tämä todistaa vain siveyden ja siten myös vapaan tahdon olevan harhaa.

Toisten tulkitsijoiden mielestä Kant todistaa ensin, että me todella olemme siveellisiä toimijoita. Joka tapauksessa on tärkeää ymmärtää Kant eräänlaisena uskon puolestapuhujana: ensin hän osoittaa, että emme voi tietää kaikkea, tehden siten tilaa uskolle, minkä jälkeen hän pyrkii antamaan perusteita uskoa tiettyjä asioita.



Pohdittaessa Kantin vaikuttimia voidaan kiinnostavana pitää myös muotoilua "minun oli kiellettävä tieto", joka näyttäisi esittävän tiedollisten ennakkoehtojen määrittämisen tilan tekemisenä uskolle.
Friedrich Nietzsche on sanonut kuuluisasti Kantin heittäneen jumalan ulos etuovesta vain salakuljettaakseen hänet takaisin sisään takaovesta.
Toinen tärkeä näkökulma avautuu edellä mainitun Kantin kolmen suuren kysymyksen avulla. Yhdessä nämä muodostavat Kantin mukaan kysymyksen: Mitä on ihminen? Mikäli näemme nämä kolme kysymystä ainakin likipitäen yhtä tärkeinä, ymmärrämme helpommin miksi Kant ylipäänsä puhuu sielun kuolemattomuudesta ja jumalan olemassaolosta: hän pyrkii vastaamaan viimeiseen kolmesta kysymyksestä selittääkseen sen, mitä on olla ihminen.

Näin Kantista syntyy miltei eksistentialistinen kuva: hän pohtii yhtä lailla tietoteorian ja siveyden kysymyksiä kuin inhimilliseen olemassaoloon olennaisesti kuuluvaa vapautta ja toivoa. Pystytettyään niin loputtoman lohduttomalta ja vaikealta vaikuttavan siveellisen järjestelmän, hän näyttää haluavan pehmentää sitä antamalla meille toivon siitä, että kaikella tällä on merkitys.

Kukaan ei ole velvoitettu (tai oikeutettu) uskomaan tähän tiedollisesti eikä edes siveellisesti tai käytännöllisesti, vaan meillä on inhimillisinä olentoina lupa tarvittaessa nojautua tällaisiin toiveisiin, joita sen enempää teoreettinen kuin käytännöllinenkään järki eivät voi meiltä viedä.

Tehtäviä

  1. Kuvitellaan, että sopivalla geenimuuntelulla ihmiset saataisiin elämään ikuisesti. Korvaisiko tämä ihmisten jossain vaiheessa kokemat vääryyydet?
  2. Mitä inhimillinen pahuus on ihmislajin kehityskäsityksen (evoluutioteorian) mukaan?
  3. Jos olisi olemassa jokin ihmisen yläpuolella oleva jumala, eikö tämä pikemminkin vähentäisi kuin lisäisi ihmisen arvoa luonnossa?
  4. Miksi ihmisillä on toiveita, jotka eivät toteudu?
  5. Millä tavalla Kantin siveys ratkaisee ihmisten väliset eturistiriidat?

Kantin etiikan keskeisiä ongelmia

Kantin siveydessä on hyviä puolia mutta myös ongelmia. Toisaalta se on varsin kunnioitettava yritys luoda siveyskäsitys, jossa on sisään rakennettuna yleispätevyys ja siis tasa-arvo. Lisäksi sen etuihin voidaan lukea myös se, että se painottaa teon tarkoitusta eikä sen onnistumista ja siis erottaa teon hyvyyden sen käytännöllisestä hyödystä.

Siveydestä toisin ajattelevat kokevat tämän puutteeksi. Etuna voidaan pitää myös Kantin etiikan yhteensopivuutta koko hänen muun ajattelunsa kanssa. Seuraavassa esitellään muutamia keskeisiä ongelmia, joihin jokaiseen on esitetty (vakuuttaviakin) vasta-väitteitä.

Ensinnäkin hänen siveytensä selviää melko huonosti erilaisista siveysongelmista − sama tosin pätee moniin muihinkin siveyskäsityksiin. Erityisesti sen jäykkyys ja yleisyys tekevät siitä huonosti tavallisiin elämäntilanteisiin sopivan.



Kuuluisa esimerkki siitä, kuinka Kantin siveys epäonnistuu, on seuraava. Tunnettu murhaaja tulee luoksesi ja kysyy ystäväsi olinpaikkaa murhatakseen hänet. Oletko velvollinen kertomaan totuuden? Tämä pulma esitettiin jo Kantin elinaikana, ja hän ehti vastata siihen. Koska valehtelu aina väärin, saamme varsin kummallisen tuloksen: kyllä, sinun on kerrottava ystäväsi sijainti. Tätä on monen vaikea ymmärtää, ja se näyttää osoittavan, että Kantin siveysajattelu on eduistaan huolimatta epäonnistunut.

Vuonna 1918 eräs mies etsi toista miestä tappaakseen tämän. Hän tiedusteli isoisältäni, oliko hän nähnyt miestä ja mihin suuntaan hän oli lähtenyt. Isoisäni oli neuvonut miehen täysin väärään suuntaan ja niin mies oli säilyttänyt henkensä.

Kantia on yritetty pelastaa monin tavoin. Ehkä sinulla on oikeus kieltäytyä vastaamasta − mutta voinko todella toivoa yleiseksi laiksi sitä, että kysyttäessä en saa vastata? Ehkä on parempi jonkinlainen sääntöjen arvojärjestys, joiden nojalla sinun on valittava pienin paha, jolloin murhassa avustaminen olisi suurempi paha kuin valehteleminen − tämä puolestaan tuntuu uhkaavan Kantin etiikan yhtenäisyyttä olemalla ristiriidassa sen väitteen kanssa, että kategorisen imperatiivin antamat säännöt eivät ole koskaan ristiriidassa. Ehkä minun on otettava vastuu vain omista teoistani, eikä ole minun asiani yrittää selvittää, mitä muut tiedoillansa tekevät − tämä taas vaikuttaa varsin itsekkäältä.

Toinen ongelma koskee ehdottomassa velvollisuudessa toimintaperiaatteen ja lain käsitteitä: milloin laki on riittävän yleispätevä? Voitaisiinko edellinen ongelma ratkaista esimerkiksi höllentämällä sääntöä "et saa valehdella" säännöksi "et saa valehdella, ellei..."?

Onkin huomautettu, että ehdoton velvollisuus antaa aivan eri tuloksia riippuen tutkitun toimintatavan yleispätevyydestä. Jopa Kantin oma esimerkki velvollisuudesta edistää toisten onnellisuutta on tässä mielessä ongelmallinen: missä määrin minun pitää pyrkiä tähän? Onko minun edistettävä toisten onnellisuutta silloin, kun se sopii muuhun elämääni, vai onko minun käytettävä jokainen elämäni hetki toisten paapomiseen?



Kolmantena ongelmana voitaneen mainita siveystoimijain määrittämiseen liittyvä ongelma. Siveystoimija on aina henkilö (ja päinvastoin), joka on puolestaan olio, jolla on järki (ja siis tahto). Erityisesti tällainen määritelmä jättää eläimet suoraan siveellisten velvoitteiden ulkopuolelle: eläimiä ei voida velvoittaa siveellisesti, mutta meillä ei myöskään ole mitään siveellisiä velvoitteita eläimiä kohtaan.

Ongelmallisina voidaan pitää myös vaikkapa aivokuolleita, jotka eivät enää tiukasti ottaen ole henkilöitä.

Vastaavasti keskustelua on herättänyt Kantin (aikalaisilleen yleinen) käsitys muista ihmisroduista eurooppalaisia valkoihoisia älyllisesti alempiarvoisina: ovatko esimerkiksi (Kantin alimmaksi rankkaamat) Amerikan intiaanit jopa niin järjettömiä, että he eivät ole enää varsinaisia siveellisiä toimijoita?


Königsbergin sillat

Tehtäviä

  1. Neuvoisitko sinä murhaajalle tien murhattavan luo?
  2. Miksi edesmennyt Lauttasaaren kirkkoherra Voitto Viro toivoi koiransa pääsevän taivaaseen?
  3. Ottekaa selvää siitä, miten bioetiikan professori Peter Singer perustelee eläinten oikeudet.
  4. Miten käsitys ihmisestä ja älykkäistä eläimistä on muuttunut Kantin jälkeen?
  5. Miten Kant saattoi esittää arvosteluja Amerikan intiaaneista, kun hänen kerrotaan eläneen koko elämänsä Königsbergin kaupungissa?

Kantin kilpailijoiden lausuntoja Kantin etiikasta

Kantin siveyskäsitys on vaikuttanut koko myöhempään siveysajatteluun, (mutta esim. Friedrich Hegel (1770-1831) piti sitä puutteellisena ja Arthur Schopenhauer (1797-1828) hurskaana hölynpölynä. John Stuart Mill arvioi sitä seuraavasti):



John Stuart Mill.

“Tämä huomattava mies, jonka ajattelujärjestelmä tulee pitkään säilyttämään arvonsa … järkeilyn (spekulaation) historiassa, asettaa... yleisen ensimmäisen periaatteen siveellisenä pitämisen lähtökohdaksi ja perustaksi: “toimi niin, että sääntö, jonka mukaan toimit, voitaisiin hyväksyä kaikkien järkevien olentojen keskuudessa yleiseksi laiksi”.

Mutta kun hän alkaa päätellä tästä ohjeesta todellisia siveysvelvollisuuksia, hän epäonnistuu lähes naurettavan liioitellulla (groteskilla) tavalla yrittäessään osoittaa, että olisi ristiriitaista, että olisi loogisesti mahdotonta, että kaikki järkevät (rationaaliset) olennot hyväksyisivät mitä räikeimmin epäsivellisia käyttäytymissääntöjä.

Ainoa, mitä, hän osoittaa, on, että seuraukset niiden yleisestä hyväksymisestä saattaisivat olla sellaiset, ettei kukaan haluaisi niitä osakseen.”

Todella, kuten Mill sanoo, jos hylkäämme tekojen seurausten siveyden merkityksen, miten voimme perustella ehdottomia ja poikkeuksettomia (kategorisia) velvollisuuksia (imperatiiveja)?

Ja jos näiden velvollisuuksien (imperatiivien) lisäksi vain hyvällä tahdolla on siveysarvoa, millä perusteella voimme sanoa, että tahto on jossain yksittäistapauksessa hyvä?

Voidaan ajatella, että siveydeltä voidaan vaatia (kuten Sartre) vakaumuksellista johdonmukaisuutta, jolla ei ole loogista yhteyttä tekojen seurauksiin.

Tehtäviä

  1. Keksikää kukin muutamia siveyssääntöjä, joista toivoisitte tulevan yleismaalimallisia lakeja.
  2. Tutkikaa, voivatko muut ryhmän jäsenet hyväksyä ehdotuksenne.
  3. Jos löytyy yksimielinen ehdotus, pohtikaa, onko sillä mahdollisuuksia tulla yleismaailmallisesti hyväksytyksi.
  4. Mistä johtuu, että Mill kirjoittaa Kantista hyvin kohteliaasti?
  5. Mikä ongelma on nimeltään "Königsbergin sillat".

Olemassaoloismi (Eksistentialismi)



Søren Kierkegaard.

Kierkegaard

Eräät aikamme suuntaukset ovat omaksuneet vaikutteita Kantilta.

Eräs tällainen ajatussuunta on olemassaoloismi (eksistentialismi). Olisiko "olemassaoloisuus" parempi sana?

Eksistenssi tarkoittaa olemassaoloa, ja eksistentialismi olisi suomeksi olemassaoloismi.

Eksistentialismin esi-isänä pidetään tanskalaista Søren Kierkegaardia.

Valtaosa Kierkegaardin tuotannosta keskittyy pohtimaan yksilön suhdetta kristinuskoon ja jumalaan.

Kierkegaard hyökkäsi erityisesti silloista hegeliläisyyttä ja Tanskan valtiokirkkoa vastaan.

Omalla nimellään ja eri salanimillään Kierkegaard kirjoitti kolmisenkymmentä teosta. Kierkegaardin salanimiä olivat esimerkiksi Viktor Eremita, Constantin Constantius ja Johannes Climacus.

Kierkegaardia on myöhemmin kutsuttu fideistiksi, sillä hän hylkää järjen todellisuuden perusteiden etsinnässä ja sen sijaan kääntyy ihmisen sisäisen tunteen puoleen.

Fideismi on kristillisessä teologiassa ja uskonnonfilosofiassa oppi, jonka mukaan järki on tarpeeton uskonnolliselle uskolle. Joidenkin fideismin suuntausten mukaan järki on vastakohta uskolle. Toisten suuntausten mukaan uskonto on tavoittamaton järjelle, ja siksi järki ei voi todistaa tai kumota uskontoa. Joskus sanaa fideismi käytetään myös protestanttien opista, jonka mukaan ihminen pelastuu yksin uskosta.

Fideisti hylkää järjen kokonaan tai ainakin järjen ensisijaisuuden uskontoon liittyvien käsitysten etsimisessä. Fideismin vastakohta ei ole järjen käyttö, vaan evidentialismi eli oppi, jonka mukaan tieto voidaan hyväksyä vain todisteiden (evidenssin) nojalla.

Fideismin mukaan ilmestyksiin perustuvat uskonnot kysyvät seuraajiltaan uskoa tuonpuoleiseen jumaluuteen, vaikka uskon kohdetta ei usein voi kovin hyvin käsittää. Jotkut fideistit pitävät koko ihmisen järkeä epäluotettavana, koska ihmisluonto on synnin mädättämä, ja siksi järjen saavuttamat johtopäätökset ovat epäluotettavia.

Kierkegaard pitää kristinuskoa suurimpana mahdollisena paradoksina, joka on mahdollista omaksua vain uskon hypyllä. Kristillistä kirkkoa hän arvosteli sen orjuuttavuudesta, ja kannusti ihmisiä löytämään ”oman uskonsa”. 

Paradoksi (kreikan sanoista παρά 'vastaan' ja δοξα 'oppi' tai 'näkemys') on väite, joka on näennäisesti looginen tai epälooginen. Näennäisesti looginen väite johtaa loogiseen ristiriitaan tai järjenvastaiseen tilanteeseen, näennäisesti epälooginen väite on puolestaan loogisesti selitettävissä.


Teoksessaan Pelko ja vavistus (1843) Kierkegaard ihannoi Abrahamia, joka luottaa jumalaan niin syvällisesti, että hän on jumalan käskystä valmis uhraamaan oman poikansa Iisakin.

Kierkegaardin pääteoksena pidetään yleensä Päättävää epätieteellistä jälkikirjoitusta (1846), jossa Kierkegaard käy läpi ajattelunsa tärkeimpiä aiheita ja selventää käsitystään esteettisestä, eettisestä ja uskonnollisesta olemisen tasosta.

Sartre





Jean Paul Sartre

Jean Paul Sartren mukaan  (1905 - 1980)) arvojen todellisuus on henkilökohtaisen valinnan vapaudessa. Kukaan ei voi valita toisen puolesta.

(Sartre ehdottaa toista ehdotonta ja poikkeuksetonta (kategorista) käskyä (imperatiivia) valinnan ohjeeksi:

"Toimi niin, että kohtelet ihmisyyttä itseään sekä omassa itsessäsi että muissa aina päämääränä sinänsä, eikä koskaan pelkästään välineenä".

Monet ovat omaksuneet sen ajatuksen, että siveysarvoilla on merkitystä vain yhteisöissä kuten ihmiskunta. Siveysajattelun ja politiikan välillä ei siis ole kuilua vaan yhteys. (Tietysti sama ajatus esiintyy myös Platonilla.)

Toisin kuin Kierkegaard Sartre oli ateisti.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa Sartren teosta “Esseitä I” ja keskustelkaa Sartren ajatuksista.
  2. Luettele kolme suomalaista eksistentialistia.
  3. Mistä Kierkegaardin edelleen jatkuva suosio johtuu?

Sopimussiveys eli sopimusetiikka



Thomas Hobbes.

Luonnontila

Hobbesin mukaan ihminen luonnontilassa hakee vain omaa etuaan. Jos kaikki hakevat vain omaa etuaan se luo kilpailutilanteen, jossa on kaikkien sota kaikkia vastaan.

Kaikkien sota kaikkia vastaan ei ole järkevää kenenkään kannalta. Näin ollen on kaikkien etujen mukaista tehdä yhteiskuntasopimus, jolla rajoitetaan yksilöiden oman edun tavoittelua muiden kustannuksella.

Hobbesin mielestä valta annetaan yksinvaltiaalle, jolla on rajaton valta pitää yllä rauhaa.

Hobbes käsitti järjen välineenä, jonka avulla pyritään saavuttamaan itse valittuja päämääriä.

Arvot ovat henkilökohtaisia ja järki on väline. Järki ei kerro ihmisille mitkä ovat hyviä ja tavoiteltavia asioita, vaan sen kuinka itse valittuihin hyviin päämääriin päästään.

Tehtäviä

  1. Onko koskaan ollut olemassa sellaista luonnontilaa, jossa kaikki sotiva kaikkia vastaan?
  2. Onko koskaan oikeasti tehty yhteiskuntasopimuksia.
  3. Voiko yhteiskuntasopimuksen irtisanoa omalta osaltaan?

Rousseau ja yhteiskuntasopimus


Jean-Jacques Rousseau.

Jean-Jacques Rousseaun (1712-1778) poliittiset ajatukset ovat vaikuttaneet Ranskan vallankumoukseen, sosialistisen teorian kehitykseen ja kansallisuusaatteen nousuun. Hänen vallankumouksellisuutensa näkyy hänen teoksessaan Yhteiskuntasopimuksessa esittämässään kuuluisassa lauseessa

"Ihminen on syntynyt vapaaksi, ja kaikkialla hän on kahleissa."

("L'homme est né libre, et partout il est dans les fers").

Rousseaun käsityksen mukaan luonto ja luonnollisuus ovat hyväksi, ja sivistys, kulttuuri ja yhteiskunta ovat rappeuttaneet ihmisen. Rousseau oli myös ensimmäisiä omistusoikeutta vastaan hyökänneitä uuden ajan ihmisiä.

Rousseauta on laajalti pidetty vastavalistuksen liikkeelle panevana voimana, mutta muun muassa Isaiah Berlin piti häntä pikemminkin harhautuneena valistusfilosofina.

Tehtäviä

  • Keitä kulttuuri on rappeuttanut?

David Gauthier ja sopimussiveys

Kuka hän on



Professori David Gauthier.

David Gauthier
(s. 1932 Toronto) on kanadalainen filosofi, joka on keskittynyt siveysajatteluun. Hänet tunnetaan parhaiten uushobbesilaisesta yhteiskuntasopimusteoriasta teoksessaan Morals by Agreement (1986). Siveyden lisäksi hän on tutkinut muun muassa poliittisen ajattelun historiaa ja taloudellisen järkevyyden perusteita.

Kolme ajatusta

Gauthierin pyrkii ottamaan huomioon kolme taloustieteestä perittyä ajatusta. Tässäkin hänen innoittajana on Hobbes.
  1. Ensimmäinen ajatus on, että arvo on yhtä kuin etu, jonka mittari on yksilöllinen hyöty.
  2. Toinen ajatus on se, että järkevyys on on hyödyn enimmäistämistä, ja näin ollen järkevä yksilö pyrkii enimmäistämään oman hyötynsä.
  3. Kolmas ajatus on se, että ihmiset toimivat ”tunteettomasti,” eli eivät välitä toinen toisensa asioista.
Nämä ajatukset ovat Gauthierin mukaan usein hyvin ongelmallisia, ja monet siveystutkijat ovat joutuneet hylkäämään ainakin jonkin näistä.

Gauthier haluaa pitää kiinni näistä kaikista, ja esikuvaan hänellä on Hobbes.

Gauthierin mukaan Hobbes pystyy vakuuttavasti selittämään miksi ihmisen kannattaa hyväksyä luonnonlait, jotka rajoittavat ihmisen hyödyn enintämistä.

Hobbesin käsitys on Gauthierin mukaan kaksisuuntainen; tavanomainen, eli perinteinen järki, joka ottaa huomioon luonnollisen järjen, oikeuttaa tavanomaisen siveyden, joka puolestaan rajoittaa luontaista käyttäytymistä.

Tehtäviä

  • Mitä Gauthierin kolmesta ajatuksesta pidät kaikkein ongelmallisimpana?

Hyvä ja paha



Gauthierin mukaan Hobbes lähtee siitä olettamuksesta, että ihmisten luonnontila on kaikkien sota kaikkia vastaan. Kaikkien sodassa kaikkia vastaan mikään ei voi olla epäoikeudenmukaista tai ei ole ylipäätään oikeata tai väärää.

Hyvä ja paha, oikea ja väärää, epäoikeudenmukaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat asioita, jotka ilmenevät ainoastaan yhteisöllisessä kanssakäymisessä, eli ne ovat olemassa ainoastaan yhteiskunnassa. Ne eivät siis ole mielen kykyjä, kuten esimerkiksi ihmisen aistit ja himot.

Tehtäviä

  1. Miksi sodankäynnin menetelmiä on pyritty rajoittamaan kansainvälisillä sopimuksilla?
  2. Miksi Suomi oli haluton luopumaan jalkaväkimiinoista?
  3. Mistä johtuu, ettei maailman mahtavin supervalta ole pystynyt luopumaan edes kidutuksista?

Ihmisen oikeudet

Gauthierin Hobbeskäsityksen mukaan Hobbesin luonnontilainen ihminen haluaa pohjimmiltaan säilyä hengissä ja hallita muita. Näin ollen luonnonoikeuden mukaan ihmisellä on oikeus vapaasti käyttää voimiaan puolustaakseen omaa henkeään ja vapaasti valitsemiaan päämääriään.



Silloin kun kaksi ihmistä tavoittelee samaa päämäärää, jota ei voida jakaa, heistä tulee automaattisesti vihollisia. Gauthierin Hobbes tulkinnan mukaan tämä vihollisuus johtaa pyrkimykseen alistaa toinen ihminen tai tappaa hänet.

Tämä puolestaan johtaa haluun puolustautua, ja mahdolliseen ennalta ehkäisevään itsepuolustukseen. Tästä seuraa luonnontila, jossa kaikki ovat sodassa kaikkia vastaan.

Luonnontilassa hyvyys on puhtaasti henkilökohtaista: hyvää on se mitä itse itselleen voi saavuttaa huolimatta siitä, miten se on saavutettu.

Tällöin ihmisellä on oikeus aivan kaikkeen, myös toisen ihmisen ruumiiseen, jos hän järkensä mukaan tällöin suojelee omaa henkeään ja ruumistaan.

Tehtäviä

  • Miksi Suomessa ei ole juurikaan käyty kaksintaisteluja?
Positiivinen oikeus

Positiivisella oikeudella tarkoitetaan

A. oikeutta (etuutta), joko moraalista tai lakisääteistä, saada jotain niin että sen tuottaa joku toinen henkilö tai ihmisryhmä (useimmiten valtio), tai

B. voimassa olevaa kirjoitettua lakien kokonaisuutta, toisin sanottuna sovellettavaa kirjoitettua lakinormistoa.

Positiiviset oikeudet (merkityksessä A) toisinaan asetetaan vastakkain negatiivisten oikeuksien kanssa, jotka ovat oikeuksia olla olematta toisen tointen kohteena. Positiivinen oikeus edellyttää toimintaa, kun taas negatiivinen oikeus kieltää toiminnan.



Esimerkiksi, oikeus koulutukseen on positiivinen oikeus, koska koulutus on väistämättä tuotettava toisten positiivisten tekojen sarjan avulla. Koulujärjestelmä, opettajat ja aineistot täytyy aloitteellisesti antaa, jotta sellainen oikeus täyttyisi.

Sen sijaan oikeus olla turvassa kotonaan on negatiivinen oikeus. Jotta se oikeus täyttyisi, toisten ei tarvitse tehdä mitään tekoja (ellei ajatella sitä, että kodin loukkaukselta ennalta ehkäisemään tarvittaneen poliisivoimia ja rangaistusuhkia, ja onnettomuuksilta pelastamaan tarvittaisiin pelastusjärjestelmä - palonsammuttajat jne), vaan pelkästään pidättyä tietyistä teoista, kuten tunkeutumisesta ja murtautumisesta.



Negatiivinen oikeus on myös oikeus olla osallistumatta
koululaisjumalanpalveluksiin ja uskonnollisiin tilaisuuksiin.


Eri poliittiset aatteet esittävät erilaisia käsityksiä positiivisista ja negatiivisista oikeuksista. Sosialismissa ja sosialidemokratiassa, positiivisia oikeuksia pidetään olennaisena osana yhteiskunta- tai hallitussopimusta: jotain jonka yhteiskunta lupaa kaikille jäsenilleen. Näissä aatteissa ei tehdä erityistä eroa positiivisten ja negatiivisten oikeuksien välillä, vaan ne yleensä luetellaan yhdessä.


Libertaarit ja muut positiivisten oikeuksien arvostelijat katsovat että positiiviset oikeudet voidaan taata kenelle tahansa ainoastaan tinkimällä toisten negatiivisista oikeuksista.



Esimerkiksi jos kansalaisella olisi oikeus taloon, se tarkoittaisi sitä että mikäli hän ei rakentaisi tai hankkisi taloa itselleen, toisten olisi hänelle sellainen hankittava. Tämä ei ole siveellinen pakko (toisten pitäisi hankkia talo pelkästä lähimmäisenrakkaudesta) vaan pikemminkin poliittinen pakko: valtion on velvoitettava toiset hankkimaan talo (yleensä verotuksen kautta). Tämä poliittinen pakko loukkaisi väistämättä (negatiivista) oikeutta yksityisomaisuuteen. Jos yhden henkilön omaisuutta voidaan oikeutetusti ottaa toisen henkilön talon hankkimiseen, silloin tällä ensimmäisellä henkilöllä ei voida sanoa olevan oikeutta kyseiseen omaisuuteen.

Monet positiiviset oikeudet ovat luonteeltaan taloudellisia: niihin liittyy oikeudenhaltijan oikeus johonkin taloudelliseen etuun kuten asumiseen, työhön, eläkkeeseen tai lääkkeeseen. Useimmissa sosialidemokraattisissa järjestelmissä nämä oikeudet taataan jonkinlaisella sosiaaliturvajärjestelmällä, jossa julkisia varoja käytetään näihin tarkoituksiin.

Vastaavasti negatiiviset oikeudet eivät yleensä ole suoraan taloudellisia luonteeltaan, vaikka oikeus omaisuuden turvaan käsitetään taloudelliseksi negatiiviseksi oikeudeksi siinä suhteessa, että se sisältää vapauden varkaudesta tai valtion takavarikoinnista. Muita negatiivisia oikeuksia ovat esimerkiksi ilmaisunvapaus, lehdistönvapaus ja uskonnonvapaus.

Positiivisen oikeuden käsite on hyvin samankaltainen kuin Isaiah Berlinin käsite positiivinen vapaus (jota hän itse arvosteli voimakkaasti).

Luonnontila ei kannata

Gauthierin Hobbes tulkinnan mukaan ihmiskunnan ei kannata jäädä luonnontilaan, koska se vähentää kunkin yksilön mahdollisuuksia säilyä itse hengissä, joka on jokaisen ihmisen ensisijainen päämäärä.

Sota on vastoin ihmisen itsesäilytystä. Siksi sodan uhka ajaa ihmiset tavoittelemaan rauhaa. Rauhan tavoittelu on näin ollen järtkevää.

Gauthierin mukaan ei voi kuitenkaan sanoa suoraan, että luonnontila olisi järkevä, koska ihmisillä on silloin rajoittamaton vapaus enimmäistää oma etunsa. Gauthierin mukaan luonnontila on ennemmin vangin pulman kaltainen tilanne.



Brittitarun mukaan pyöreän pöydän ritarit kokoontuivat kuningas Arthurin linnassa. Kun on ilmennyt, ettei kuningas Arthuria ole ollut olemassa, missä ritarit mahtoivat kokoontua?

Ihminen ei voi olla itsenäinen oman hyödyn enimmäistäjä, koska hän on aina yhteistoiminnassa riippuvainen muiden ratkaisuista. Tällöin kun yksilöt toteuttavat yksilöllistä hyödyn enimmäistämistä, joka on sisimmältään järkevintä, se johtaa kaikkien kannalta epäedulliseen lopputulokseen.

Tehtäviä

  1. Mikä on vangin pulma?
  2. Mikä on nollasummapeli?
  3. Onko hyvinvointivaltio nollasummapeli?

Oikeuksista luopuminen

Gauthierin mukaan Hobbesin mukaan tästä turvattomuudesta, joka luonnontilassa vallitsee, voidaan johtaa myös toinen luonnonlaki. Sen mukaan ihmisen tulee suostua, mutta vain jos muutkin suostuvat, luopumaan oikeudestaan kaikkeen, niin kauan kuin se on hänestä rauhan ja itsepuolustuksen vuoksi välttämätöntä.

Ihmisen tulee myös tyytyä sellaiseen vapauteen toisia vastaan, jonka sallisi myös muilla olevan häntä vastaan.

Nämä kaksi luonnonlakia ovat Gauthierin mukaan Hobbesin siveyskäsityksen perusteet, vaikka ne eivät itsessään ole siveysperiaatteita. Nämä periaatteet löytyvät ihmisen järjestä.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että kaikkia valtioita ei ole saatu hyväksymään edes kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta?

Arvot henkilökohtaisia, rauha yhteinen



Hobbesin käsitystä soveltaen Gauthierin mukaan arvot ovat täysin henkilökohtaisia, mutta rauha on yhteinen välineellinen ”hyvä,” koska kaikki ihmiset haluavat säilyttää elämänsä.

Järki on välineellinen, mutta luonnonlait ovat löydettävissä jokaisen ihmisen järjestä, ja näin ollen ne ovat Gauthierin mukaan järkeviä kaikille.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että ihmiset, joilla on erilaiset arvot, ryhtyvät sotimaan keskenään hyvin herkästi?

Mahdollisimman pieni siveys

Gauthierin mukaan Hobbesin esittämä siveys on mahdollisimman pientä, ja sen voima on erityisesti siinä, että se pystyy osoittamaan, että siveelliset ja yhtesölliset suhteet ovat mahdollisia myös niissä tilanteissa, jossa ihmiset eivät välitä toistensa eduista.

Gauthierin mukaan ihmiset eivät ole täysin tunteettomia ja välinpitämättömiä toisiaan kohtaan. Gauthierin mukaan tunteettomuus on vapauttava käsitys, jonka tulisi olla vapaiden ja kansanvaltaisten kansojen periaatteiden lähtökohta.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu se, ettei mahdollisimman pieneen siveyteen ole tyydytty missään masssa?

Itsevaltias on kauhukuva



Toisaalta Hobbesin käsitys yksinvaltaisesta hallitsijasta on Gauthierin mukaan kauhukuva, jonka tulisi varoittaa niitä, jotka ajattelavat, että ihmisten yhteisöt eivät tarvitse ollenkaan myötäeläviä (sympaattisia) perusteita.

Gauthierin mukaan ihmiset ovat nyt lähempänä Hobbesin kuvaamaa luonnontilaa kuin koskaan aikaisemmin. Tämän kaikkien sodan kaikkia vastaan aiheuttaa Gauthierin mukaan jatkuva ydinaseiden uhka.

Gauthier soveltaa tässä Hobbesin käsitystä siitä, että heikoimmallakin on tarpeeksi voimaa tappaa vahvin. Kukaan ei siis ole niin paljon heikompi toista, ettei voisi tuhota tätä esimerkiksi toisen nukkuessa tai viekkauden avulla.

Tehtäviä

  • Monista itsevaltiaista on päästy eroon, mutta monien maiden presidenteillä on hyvin paljon valtaa. Mistä tämä johtuu?

Ydinaseet



Gauthierin mukaan etenkin nykyaikana, koska niin monilla kansoilla on ydinaseita, maailma on pelottavan lähellä Hobbesin luonnontilaa ja mahdollisuutta toinen toisensa tuhoamiseen.

Taustalla hobbeslaisessa ajattelussa on Gauthierin mukaan ihmisen ja kansojen itsekkyys. Esimerkiksi kansojen johtajat pitävät muita kansoja ainoastaan kohteina, joilla voidaan edistää oman kansan etua.

Jos tällaisesta itsekkyydestä ei nousta, Gauthierin mukaan kansojen sota voi helposti toteutua.

Tehtäviä

  • Onko ydinsota sinun mielestäsi mahdollinen?

Pelko luo vihollisia



Hobbesia soveltaen Gauthierin mukaan pelko luo mahdollisesta vihollisesta todellisen vihollisen. Pelko saa aikaan myös aina lisääntyvän asevarustelun, joka ennen pitkää johtaa siihen, että piilevästä vihanpidosta tulee avointa vihanpitoa.

Näin ollen kaikki kansat joutuvat elämään jatkuvassa väkivaltaisen kuoleman pelossa. Kun asevarustelulla pyritään luomaan omaa turvallisuuden tunnetta, sillä lisätään muiden kansojen turvattomuuden tunnetta, ja näin ollen kansat ovat kierteessä, joka väistämättä johtaa molemminpuoliseen hävitykseen.

Jo tuhon uhan pitäisi Gauthierin mukaan johdattaa ihmiset sopimukseen ja yhteiseen yritykseen luoda turvallinen maailma.

Gauthier ajattelee, että Hobbes ei olisi asevarustelun eikä sen kannalla, että pyrittäisiin kaikin tavoin välttämään riitaa, vaikka kokisimme sen itsepuolustukseksi.

Tehtäviä

  • Kuinka paljon ihmisiä on kuollut viime aikojen sodissa?

Sotatila

Gauthier soveltaa tähän Hobbesin toista luonnonlakia: Niin pitkään kuin kaikki valtiot katsovat oikeudekseen omistaa aseita ja käyttää niitä niin kuin haluavat, kansat obat sotatilassa.



Jos jotkin valtiot eivät ole valmiita luopumaan aseista, ei millään muulla valtiolla ole syytä luopua niistä. Tämä voi toimia myös toisin päin: jos kansa on itse valmis luopumaan aseista se voi olettaa, että myös muut ovat.

Gauthierin mukaan tilanne sotatilassa, jossa nykyihminen elää, on hengenvaarallinen ja raskas, eikä siitä ole helppo irrottautua Kuitenkin Gauthierin mukaan jo ydinsodan pelon tulisi olla riittävä järkevä vaikutin rauhansopimuksen
solmimiseen.

Tehtäviä

  • Onko rauhansopimuksilla enemmän arvoa kuin niihin käytetyn paperin hinta?

Siveydessä on yhteisöllinen lataus

Gauthierin mukaan aikuinen siveys, päin vastoin kuin Hobbes ajatteli, on aitoa siveyttä, jossa on myös vahva yhteisöllinen lataus. Gauthierin mukaan aikuisen ihmisen ja myös valtion tulee nousta lapsellisesta itsekkyydestä siveelliseen aikuisuuteen, jolloin siveysperiaatteiden noudattaminen nousee vapaaehtoisuudesta ja omaksi hyväksi.


Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, millainen on yksilön siveellinen kehitys Lawrence Kohlbergin mukaan?

Sisäisen tahdon toiminta

Gauthier ottaa Hobbesin ohella vaikutteita Lockelta. Gauthierin mukaan sekä Hobbes että Locke esittävät siveyden ihmisen sisäisen tahdon toiminnaksi.

Gauthierin mukaan he jakavat yksilöllisen käsityksen ja ajattelevat järkevyyden samalla tavalla, eli yksilön hyödyn emimmäistämiseen.

Gauthierin mukaan molemmat käsitykset epäonnistuvat siveyden riippumattomuuden ehdon täyttämisessä.

Tehtäviä

  • Mitä tarkoittaa siveyden riippumattomuus?

Siveellinen riippumattomuus

Gauthierin mukaan ihminen on siveellisesti riippumaton ainoastaan ja vain silloin, kun hänen siveelliset perusteensa löytyvät vain hänen omasta tahdostaan.

Gauthierin mukaan Hobbes epäonnistuu siinä, että siveyden perusta on siinä silloin ainoastaan tahto oman hyödyn suojelemiseen. Locke sen sijaan epäonnistuu asettaessaan jumalan tahdon siveelliseksi arvovallaksi.

Gauthierin mukaan järkevästi perusteltu siveys on sellaista, että riippumaton ihminen toteuttaa sitä täysin vapaaehtoisesti, ilman minkäänlaista pakkoa tai ulkoista arvovaltaa. Näin esimerkiksi siveyden uskonnollinen perustelu ei ole Gauthierin mukaan hyväksyttävää.

Tehtäviä

  • Oletko sinä siveellisesti riippumaton?

John Locken ehto



John Locke.

Locken
ehdon mukaan ihminen ei saa parantaa omaa asemaansa yhteistyöllä, joka huonontaa yhteistyön toisen osapuolen asemaa.

Gauthier ei ajattele, että ihmiset ajautuvat luonnontilassa ainoastaan sekasortoon, ellei heille aseta ulkoisia rajoitteita niin kuin Hobbesin kuvaamassa luonnontilassa.

Gauthierin mukaan luonnontilassa ihmiset ovat Locken ehdon mukaisesti rajoitettuja, koska järkevä, vapaa ja riippumaton ihminen ymmärtää, että tämän kaltaisen sopimuksen noudattaminen johtaa vapaaseen ja hyödylliseen kanssakäymiseen.

Näin ollen Gauthierin sovellus Locken ehdosta on hänen mukaansa sellainen siveellinen rajoite, jonka jokainen vapaa ja järkevä ihminen voi hyväksyä.

Tehtävä

  • Milloin olet viimeksi huonontanut jonkun toisen ihmisen asemaa?

Huono-osaisimman hyvinvoinnin enimmäistäminen

Gauthierin mukaan järkevä yhteistoiminta on sellaista, jossa enimmäistetään ensin huono-osaisimman suurin hyvinvointi, sitten seuraavaksi huono-osaisimman ja niin edelleen.

Tämä periaate takaa sen, että kenenkään hyvin toimeentulevan edun takia ei huononneta huonommin toimeentulevan asemaa, mutta niin, että huono-osaisten etua ei ole riistetty hyväosaisten hyvinvoinnista.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että huono-osaisten hyvinvointiin tarvitaan paljon vähemmän voimavaroja kuin hyväosaisten hyvinvointiin?

Ylijäämä jaettu kykyjen mukaan




Tämä takaa sen, että ylijäämä on jaettu suhteessa yksilön kykyihin, mutta toisaalta niin, että kaikki hyötyvät yhteistoiminnasta.

Gauthierin mukaan järkevä yhteistoiminta on sellaista, jossa yhden yksilön lahjakkuus ja panos lisää kanssakäymisen hyödyllisyyttä, eli oman edun tavoittelu lisää kokonaishyötyä.

Näin ollen huonoimmassa asemassa oleva hyötyy yhteistoiminnasta paremmassa asemassa olevien kanssa, mutta ei niin, että saisi enemmän hyötyä kuin on perusteltu pienimmän mahdollisen suhteellisen myönnytyksen perusteella.

Tehtäviä

  • Miten voidaan arvioida ihmisten kyvyt?

Minimaalisen suhteellisen myönnytyksen periaate



Pienimmän mahdollisen suhteellisen myönnytyksen periaate tarkoittaa sitä, että yhteistoiminnassa hyvinvointi jakautuu aina suhteessa yksilön panokseen hyvinvoinnin puolesta.

Tässä jaossa jokainen ihminen on samassa asemassa. Kukaan ei voi saada enempää kuin oman panoksensa perusteella ansaitsee eikä vähempää. Jokaisella on siis oikeus omaan henkilöyteen, oman työnsä tuloksiin ja tavaroihinsa. Gauthierin mukaan tämä edistää kaikkien ihmisten etua tasapuolisesti.

Liberaalin yhteiskunnan mallina Gauthierin siveyskäsitys olisi inhimillisessä mielessä varsin pelottava. Ratkaisemattomaksi ongelmaksi Gauthierin ajattelussa jää esimerkiksi sellaisten työttömien,vammaisten, muutoin sairaiden, vanhusten ja lasten asema, joista kukaan ei vapaaehtoisesti halua huolehtia.

Tehtäviä

  1. Mikä Suomen poliittisista puolueista on lähinnä Gauthierin käsityksiä?
  2. Millä tavalla Gauthierin käsityset eroavat Hobbesin käsityksistä?
  3. Onko Gauthierin ihanneyhteiskunnassa sosiaaliturvaa?
  4. Miten Gauthierin mallissa saataisiin muslimit ja kristityt sopimaan erimielisyytensä?
  5. Koskeeko sopimus velvollisuutta pelastaa toisen henki?
  6. Millä tavalla Gauthierin siveyskäsitys eroaa Suomessa tavallisimmista siveyskäsityksisä?
  7. Miksi Gauthier ei hyväksy ihmisten tasa-arvoa?
  8. Millainen on työttömien, vammaisten, muutoin sairaiden, vanhusten ja lasten asema Suomessa?
  9. Miksi vähäosaisten asemaa heikennetään Kreikassa?
  10. Millä tavalla Gauthierin ihannevaltio eroaa hyvinvointivaltiosta?
  11. Pitäisikö vähäosaisten asemaa sinun mielestäsi parantaa? Miten sitä voitaisiin parantaa?

Diskurssietiikka



Professori Michel Foucault.

Diskurssi -sana tulee ranskan sanasta discours, 'puhe', 'esitelmä', 'juttelu', 'jaarittelu', joka puolestaan on peräisin latinan sanasta discursus, 'ympäriinsä juokseminen'.

1960-luvulla diskurssit tulivat myös filosofiaan. Diskurssiteoreetikoista kenties tunnetuin, ranskalainen Michel Foucault.

Foucaultin mukaan kielessä vaikuttaa joukko kielijärjestelmään (langue) tai yksittäisiin puhuntoihin (parole) palautumattomia sääntöjä, jotka ohjaavat merkitysten muotoutumista.

Foucault sijoitti diskurssin käsitteen kielijärjestelmän ja yksittäisten puhuntojen väliin. Tutkimuksen painopistealueeksi muodostui sen selvittäminen, miten ja miksi puhunnat vaihtelevat eri aikoina ja eri paikoissa.

Diskurssianalyysia kehiteltiin alun perin tietoteorian piirissä, mutta se levisi sittemmin tieteellisen tiedon kehitystä koskevasta tutkimuksesta ennen kaikkea yhteiskunnallisen tiedon ja vallan muotojen tarkastelemisen välineeksi.



Professori Karl-Otto Apel.

Diskurssietiikan kehitti alun Karl-Otto Apel (1980).



Proessori Jürgen Habermas.

Jürgen Habermas
in mukaan nykyajan maailmassa, jossa siveyttä ei voi perustaa perinteisiin arvovaltoihin ja jossa ihmiset eivät tyydy vain sietämään tai väkivalloin tukahduttamaan toisella tavalla ajattelevia ihmisiä, on pohja yhteisille siveyskäsityksille etsittävä uudella tavalla.

Habermas ajattelee sen löytyvän kaikille ihmisille ominaisesta viestinnästä. Viestintään osallistuvilla on välttämättä yhteisiä lähtökohtaolettamuksia, toisaalta viestintä edellyttää vastavuoroista tunnustamista.

Näistä säännöistä seuraa Habermasin mukaan mahdollisuus löytää yhteisiä siveysarvostelmia.

Vain niitä sääntöjä voidaan pitää oikeutettuina, jotka saavuttavat kaikkien osapuolien hyväksynnän käytännön dikurssiin osallistujina

Siveelliseen diskurssiin osallistumisen edellytyksenä on oletus, että osallistujat aidosti pyrkivät löytämään oikeudenmukaisen ratkaisun.

Toiseksi edellytetään, että osallistujat pyrkivät ratkaisuun, jossa otetaan huomioon sekä oikeudenmukaisuus että huolenpidon näkökulma.

Habermasin malli olettaa, että kaikki osapuolet ovat siveellisessä päättelykyvyssään samalla tasolla.

Habermasin mukaan oikeudenmukaisuudessa on keskeisintä itsemääräävyys sekä julkinen ja yksityinen itsenäisyys.

Tehtäviä

  • Onko Internet lisännyt vai vähentänyt siveellisiä erimielisyyksiä?

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja oikeussiveys



Presidentti Thomas Jefferson.
Thomas Jeffersonin laatimassa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa esitettiin kolme perusoikeutta:
  • oikeus elämään
  • oikeus vapauteen ja
  • oikeus pyrkiä onnellisuuteen
Nämä oikeudet 
  • ovat luonnollisia
  • koskevat kaikkia
  • ovat kaikille samat ja
  • ovat peruuttamattomia. 
Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että en voi edes itse luopua niistä.

John Rawls



Professori John Rawls.

Gauthierin arvostelemaa John Rawlsia käsitellään yksityiskohtaisestitämän oppiaineiston kolmannessa osassa. Pääset sinne napauttamalla tästä.

Rawlsin keskeisimmät ajatukset ovat vapausperiaate ja eroperiaate.

Vapausperiaatteen mukaan kaikille pitää taata mahdollisimman laajat vapaudet niin, etteivät ne rajoita toisten ihmisten samanlaisia vapauksia.

Eroperiaatteen mukaan vain ne taloudelliset erot ovat oikeudenmukaisia, jotka enintävät sen kansalaisen aseman, joka loppujen lopuksi jää huonoimpaan asemaan. Joidenkin ihmisten kohdalla voidaan siis oikeuttaa korkeammat tulot, jos se hyödyttää myös vähäosaisimpia.



Toinen Rawlsin esittämä ajatus on tietämättömyyden verho. Sen ajatus on, että ihmisten pitää sopia siveyssäännöistä kuvitellen, että he eivät tiedä millaiseen asemaan yhteiskunnassa he päätyvät. Näin päädytään siihen ratkaisuun, joka on kaikille paras mahdollinen. Mm. vapausperiaate ja eroperiaate syntyvät Rawlisin mukaan juuri tietämättömyyden verhon takana.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, miten Rawlsin perusperiaatteita on arvosteltu.

Ihmisoikeussiveys

Ihmisoikeussiveyden historiaa

Sopimus- ja ihmisoikeusiveydet ovat saaneet vaikutteita Thomas Hobbesilta (1588 - 1679), monilta valistusajan ajattelijoilta kuten Immanuel Kantilta (1724-1804) ja Jean-Jaques Rousseaulta (1712 - 1778) sekä esimerkiksi Ranskan vallankumouksen Ihmisoikeuksien julistuksesta (1789). 

Ihmisoikeudet

Tässä yhteydessä tyydytään tarkastelemaan ihmisoikeuksien taustalla olevia arvoja.

Yksityiskohtaisesti ihmisoikeuksia käsitellään tämän kirjasarjan myöhemmissä osissa.

Kansalaisoikeudet

Kansalaisoikeudet ovat ihmisoikeuksia, joista on säädetty jonkin valtion laeissa, tavallisesti perustuslaissa.

Kansalaisoikeuksia käsitellään yksityiskohtaisetsi tämän oppikirjasarjan myöhemmissä osissa.

Poliittiset oikeudet

demonstration

Näitä ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.

Näitä oikeuksia käsitellään yksityiskohtaisemmin tämän oppikirjasarjan myöhemmissä osissa.

Kansalaisvapaudet

Kansalaisvapauksia ovat yleisesti mm. sananvapaus, kokoontumisvapaus, vakaumuksenvapaus jne. Näitä vapauksia käsitellään yksityiskohtaisesti tämän oppikirjasarjan myöhemmissä osissa.

Kehitysoikeudet

Kehitysoikeudet ovat kansainvälisen yhteisön köyhimmille maille ja niiden asukkaille takaamat oikeudet kehittyä taloudellisesti ja poliittisesti. Näistä oikeuksista puhutaan yksityiskohtaisemmin tämän oppikirjasarjan myöhemmissä teoksissa.

Ranskan vallankumous



Ranskan vallankumous oli ns. porvarillinen vallankumous aateliston ja papiston valtaa vastaan.

Ranskan vallankumouksen Ihmisoikeuksien julistuksessa 26.8.1789 esiintyivät mm. seuraavat ihmisoikeudet:

  • Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja heillä on samanlaiset oikeudet. Yhteiskunnalliset erot voivat perustua vain yleiseen etuun.
  • Kaikkien yhteiskuntamuodostelmien tarkoituksena on ihmisen luonnollisten ja pysyvien oikeuksien suojeleminen. Näitä ovat oikeus vapauteen, omistukseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sorron vastustamiseen.
  • Kaikki oikeus vallan käyttöön (suvereniteetti) perustuu pohjimmaltaan kansaan.
  • Vapaus merkitsee valtaa tehdä mitä tahansa sellaista, mikä ei vahingoita muita ihmisiä.
  • Lailla olkoon oikeus kieltää vain sellaiset teot, jotka vahingoittavat yhteiskuntaa.
  • Laki ilmentää yleistä tahtoa. Kaikilla kansalaisilla on oikeus henkilökohtaisesti tai edustajiensa välityksellä osallistua sen muotoilemiseen. Kaikkien tulee olla saman lain alaisia, olipa kysymys suojelemisesta tai rankaisemisesta. Kaikki kansalaiset ovat lain edessä samanarvoisia ja siis myös yhtä oikeutettuja pääsemään kaikkiin julkisiin arvoihin, virkoihin tai toimiin, kukin kykynsä mukaan ja ilman muuta eroa kuin heidän erilaiset ansionsa ja taitonsa.

  • ......................................................
  • Ketään älköön ahdistettako hänen mielipiteittensä tähden, ei edes uskon asioissa, elleivät ne ilmene tavalla, joka häiritsee laissa säädettyä yleistä järjestystä.
  • Vapaa ajatusten ja mielipiteiden vaihto kuuluu ihmisen kalleimpiin oikeuksiin. Jokainen kansalainen saakoon siis vapaasti ilmaista ajatuksiaan puhuttuina, kirjoitettuina tai painettuina. Hän olkoon kuitenkin vastuussa tämän oikeuden väärinkäyttämisestä tapauksissa, joista laissa säädetään.
  • .....................................................
  • Kaikilla kansalaisilla on oikeus henkilökohtaisesti tai edustajiensa välityksellä tutkia ja todellisen veron tarpeellisuus, siihen vapaasti suostua, valvoa varojen käyttöä sekä määrätä veron jakautumisesta, perusteista, kannosta ja pysyvyydestä.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa, mitä arvoja tai velvoitteita yllä olevat otteet sisältävät.
  2. Tutkikaa Ranskan vallankumousta edeltänyttä yhteiskunnallista tilannetta, ja yrittäkää löytää syitä nimenomaan yllä olevien ihmisoikeuksien mukaan ottamiselle.
  3. Pohtikaa erityisesti, miksi “vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus” olivat tärkeitä julistuksen tekijöille.
  4. Mistä johtuu, että tasa-arvoisuus ei ole muodikasta?
  5. Mikä on muodikasta tasa-arvon sijasta?

Kommunistisen puolueen manifesti (1848)



Vasemmalla Friedrich Engels
Oikealla Karl Marx

Vaikka esimerkiksi maaorjuus hävisi vähitellen Euroopasta valistusajattelun vaikutuksesta, etenkin työläisten asema muodostui usein sietämättömäksi. (Karl Marx (1818 - 1883) ja Friedrich Engels (1820 - 1895) kuvaavat tätä kehitystä Kommunistisen puolueen manifestissa vuodelta 1848).

Huomaa, ettei kyseessä ole Suomen kommunistisen puolueen manifesti kuten professori  Oiva Kyöstiö aikoinaan luuli.

Kommunistisen puolueen manifesti sisältää listan seuraavista lähitavoitteista:
  1. Maaomaisuuden pakkoluovutus ja maankoron käyttäminen valtion menoihin
  2. Korkea vero, jonka määrä nousee verotuskohteen kasvaessa (progressiivinen vero).
  3. Perintöoikeuden lakkauttaminen.
  4. Kaikkien maasta muuttajien (emigranttien) ja kapinallisten omaisuuden takavarikoiminen.
  5. Luoton keskittäminen valtion käsiin kansallispankin kautta, jolla on valtion pääoma ja ehdoton yksinoikeus.
  6. Kulkulaitosten keskittäminen valtion käsiin
  7. Valtion tehtaiden ja tuotantovälineiden lisääminen, maan raivaaminen viljelykseen ja maiden parantaminen yhteisen suunnitelman mukaisesti
  8. Samanlainen työvelvollisuus kaikille, teollisuusarmeijain muodostaminen varsinkin maanviljelystä varten
  9. Maanviljelyksen ja teollisuuden harjoittamisen yhdistäminen, toiminta maaseudun ja kaupungin välisen eron poistamiseksi vähitellen
  10. Kaikkien lasten yhteiskunnallinen ja maksuton kasvatus. Lasten tehdastyön poistaminen nykyisessä muodossaan. Kasvatuksen yhdistäminen aineelliseen tuotantoon.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa millä tavalla yllä olevien toimenpiteiden ajateltiin parantavan ihmisoikeuksia.
  2. Tutkikaa 1800-luvun puolivälin elämää ja niitä syitä, jotka saivat Marxin ja Engelsin kiinnittämään huomionsa nimenomaan yllä mainittuihin oikeuksiin.
  3. Miksi yllä olevista oikeuksista ollaan kaikkialla luopumassa?

Suomen sosialidemokraatit (1903)



Suomen sosialidemokraattisen puolueen vuoden 1903 Forssan puoluekokouksessa asetettiin seuraavat lähiaikojen tavoitteet:
  1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamarijärjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määrääminä vapaapäivinä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla
  2. Välitön lainsäädäntöoikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta
  3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus
  4. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälikappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, jotka osoittavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.
  5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat on katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnon opetus on poistettava kouluista.
  6. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteittain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Verotettavan omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus.
  7. Maksuton oikeudenkäynti ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille ja tuomituille
  8. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.
  9. Sotilastaakkaa on vähennettävä ja kansanpuolustusta järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauha on käytännössä toteutettava.
  10. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- ja yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen.
  11. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitkä yllä luetelluista tavoitteista ovat toteutuneet ja mitkä ovat toteutumatta. Pohtikaa syitä siihen, ettei eräitä tavoitteita ole toteutettu.
  2. Mitä sellaisia ihmisoikeuksia Forssan puoluekokouksen ohjelmaan sisältyy, joita ei ole mainittu Ranskan porvarillisen vallankumouksen Ihmisoikeuksien julistuksessa tai Kommunistisen puolueen manifestin luettelossa?
  3. Pohtikaa kolmen yllä olevan asiakirjan eroja suhtautumisessa ihmisoikeuksiin.

Yhdistyneet kansakunnat (1948)



Toisen maailmansodan jälkeen myös Yhdistyneet Kansakunnat järjestö on osallistunut ihmisoikeuskeskusteluun.

Joulukuun 10. päivänä vuonna 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Julistukset, manifestit ja ohjelmat voivat helposti jäädä vain paperille. Tästä syystä Yhdistyneet Kansakunnat on pyrkinyt turvaamaan ihmisoikeuksia myös allekirjoittajamaita sitovin kansainvälisin sopimuksin.

Suomi on sitoutunut noudattamaan mm. Yleissopimusta syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla sekä Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta.

Viimeksi mainittuun sopimukseen sisältyy vapaaehtoinen valvontapöytäkirja, jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.

Valvontapöytäkirja tekee mahdolliseksi valituksen YK:n Genevessä toimivalle Ihmisoikeustoimikunnalle.

Suomalaiset ovat tehneet Ihmisoikeustoimikunnalle muutamia valituksia. Ennen elämänkatsomustietoa Suomen peruskouluissa opetettiin uskontojen historiaa ja siveysoppia.

Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinnön toiseen osaan sisältynyt malliopetussuunnitelma oli voimakkaasti kristillinen. Suomalaiset uskontokuntiin kuulumattomat valittivat Erkki Hartikaisen (1942-) johdolla tämän oppiaineen opetuksesta Ihmisoikeustoimikunnalle, ja toimikunta totesi, että opetus on ollut osittain kristillistä, vaikka sen ei olisi pitänyt olla sitä.

Oppimääräsuunnitelmaa korjattiin, ja lopulta koko uskontojen historia ja siveysoppi poistettiin.

Tilalle tulivat vähemmistöuskontojen uskonnonopetus ja uskontokuntiin kuulumattomille tarkoitettu elämänkatsomustieto.

Tehtäviä

  1. Hankkikaa opetusryhmälle asetus 108/1976 ”Asetus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta” ja tutustukaa siihen joko siten, että sopimus monistetaan kaikille tai siten, että sopimus luetaan tunnilla.
  2. Poimikaa sopimuksesta tärkeimmät ihmisoikeudet ja laatikaa niistä lista.
  3. Pohtikaa erityisesti sopimuksen 18. artiklan 4. momentin toteutumista koululaitoksessamme ennen ja nyt.
  4. Etsikää sopimuksesta henkilökohtaisesti kiinnostavia kohtia ja keskustelkaa niiden toteuttamisesta.
  5. Hankkikaa opetusryhmän käyttöön myös yleissopimus syrjinnän vastustamiseksi opetuksen alalla (Asetus 1981/ 71).
  6. Tutustukaa siihen samalla tavoin kuin Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen. Pohtikaa erityisesti sopimuksen 5. artiklan 1b momentin merkitystä uskontokuntiin kuulumattomien osalta.
  7. Hankkikaa opetusryhmän käyttöön myös YK:n yleiskokouksen julistus kaikkien uskontoon tai vakaumukseen perustuvien suvaitsemattomuuden ja diskriminoinnin muotojen poistamiseksi (epävirallista suomennosta saa ulkoasianministeriöstä).
  8. Tutkikaa myös Lapsen oikeuksien julistus.
  9. Pohtikaa, mitkä ihmisoikeudet ovat vielä puutteellisesti toteutuneita meidän maassamme. Tehkää korjausehdotuksia.

Sisäiseen oivallukseen (intuitioon) perustuva siveys

Järkevän (rationaalisen) ajattelijan sisäiseen oivallukseen (intuitioon) perustuva siveys katsotaan usein velvollisuussiveyden muodoksi.

Jos aikaa riittää, seuraavia vaikeatajuisia käsitteitä voidaan opettajan johdolla selvitellä. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu aktiivisesti osattavaksi, vaan ne ovat ylikurssia.



Professori G. E Moore.

G. E. Mooren siveyskäsitys

G. E. Moore (1873 - 1958) sanoo (teoksessaan “Siveyden peruskysymyksiä”), että siveys on sen tutkimista, mikä on hyvää.

Hän jatkaa toteamalla, että on hedelmätöntä yrittää määritellä sitä, mitä hyvä on. Hänen mielestään hyvää ei voida määritellä, koska hyvä on yksinkertainen, siinä ei ole osia.

Mooren mielestä hyvä on samanlainen kuin “keltainen” tai “pehmeä”; se käsitetään sisäisen oivalluksen (intuition) avulla.

Tällaista oppia sanotaan vierailla kielillä eettiseksi intuitionismiksi.

Tietyt nautinnot voidaan tunnistaa hyviksi, tietyt pahoiksi.

Tietyt teot voidaan tunnistaa hyviksi, tietyt pahoiksi, aivan samalla tavalla kuin tunnistamme kukan keltaiseksi.

Moore kutsui hyvän määrittelemistä luonnollisen avulla “naturalistiseksi virhepäätelmäksi” (natura = luonto).

On syytä korostaa, että kaikki eivät hyväksy Mooren käsitystä, jonka mukaan kyseessä olisi virhepäätelmä.

Mooren mukaan naturalistinen virhepäätelmä esiintyy lähes kaikilla koulukunnilla (ennen kaikkea hedonisteilla, utilitaristeilla ja evolutionisteilla, mutta myös stoalaisilla, jotka samaistivat hyvän elämän järjen ohjaamaan elämään).

Mooren mukaan ihmisen hyvä ei siis ole sama asia kuin onnellisuus.



Professori Richard Brandt

Eräät seuraussiveyden kannattajat (esim. sääntösiveyden kannattaja Richard Brandt (1910 - 1997)) ovat katsoneet, että käsite “onnellisuus” sopii siveyden perustaksi paremmin kuin käsite “hyvä”.

Eräät toiset seuraussiveyden kannattajat (esim. Brad Hooker, Ideal Code, Real World, 2 000) ovat katsoneet, että siveyden perustaksi sopii parhaiten hyvinvointi.

Mooren sisäisen oivalluksen siveyttä (intuitionismia) vastaan puhuu seuraava esimerkki.
Tiedämme varsin hyvin, miten meidän on meneteltävä, kun saavumme valtatielle STOP -merkin takaa, mutta tiedämmekö, miten meidän on meneteltävä, jos joku valtio miehittää Suomen tai jos joudumme vankileirille?

Tehtäviä

  1. Koettakaa keksiä sisäisiä oivalluksia (intuitioita), jotka meidän valtarakenteesemme (kulttuuriimme) verrattuna on käsitetty poikkeavasti, toisella tavalla.
  2. Pohtikaa mistä syistä eri ihmisten sisäiset oivallukset (intuitiot) saattavat olla erilaisia.
  3. Pohtikaa vallitsevan valtarakenteen (kulttuurin) vaikutusta yksilön sisäisiin oivalluksiin (intuitioihin).
  4. Miksi menneiden aikojen ajattelijain sisäinen oivallus (intuitio) ei paljastanut, että orjuus on väärin?
  5. Pohtikaa mitä tarkoitetaan hyvinvoinnilla.

Seuraussiveys eli seurausetiikka (konsekventialismi)




Mitä siveyttä ulkoavaruudesta tulleet älylliset oliot noudattaisivat?

Tieteiskirjailijat ovat melkein poikkeuksetta liittäneet näihin olioihin ihmisen siveellisiä ominaisuuksia. Tämä tekee tieteiskirjallisuudesta siveellisesti arvotonta.

En ihmettele ollenkaan sitä, että kosmologian professori Kari Enqvist aikoinaan kantoi seitsemänsataa tieteiskirjaa antikvariaattiin. Niistähän ei ollut mitään hyötyä kosmologian tutkijalle.



Ulkoavauudesta tulleilla ei varmaan olisi mitään käsitystä ihmisten velvollisuuksista ja ihmisten hyveistä. Heillä ei liioin olisi mitään käsitystä siitä, mikä tekee ihmiset onnellisiksi tai mitä ihmiset pitävät hyvänä tai pahana.

Tähtienvälisiin avatuusmatkoihin tarpeellisen tekniikan kehittäminen vaatii kuitenkin mitä erilaisimpien asioiden seurausten äärimmäisten tarkkaa suunnittelua.

Luultavasti tulijat olisivat myös hyvin tarkkaan miettineet sitä, mitä seurauksia tänne saapumisesta olisi. Hiedän tekniikkansa pitäisi olla niin kehittynyttä, ettei Yhdysvaltain armeija mahtaisi heille mitään.

Tietysti he ennakoisivat, että täällä asuvilla eläimillä on monenlaisia ominaisuuksia, jotka ovat taanneet niiden menestymisen tällä planeetalla. Varsin pian he saisivat selville, että ihmiset viestivät myös valon välityksellä.

Näin he lopulta saisivat selvitettyä sen, miten tämän planeetan eläimet suhtautuvat heihin, ja jos heillä olisi jotain ostettavaa tätä planeetalta, he pystyisivät välittämään tiedon siitä tämän planeetan eläimille. Huomaa se, ettyä he pitäisivät ihmistä tämän planeetan eläimenä.



Missään tapauksessa he eivä käyttäytyisi kuten muukalaiset Robert Heinleinin Starship Troopersissa.

Tehtäviä

  1. Jos olisit Yhdysvaltain presidentti, mitä tekisit yllä kuvatussa tilanteessa?
  2. Mitä Rooman paavi tekisi?
  3. Miten muslimit suhtautuisivat tilanteeseen?

Mitä seuraussiveys on

Seuraussiveydessä (konsekventialismissa, engl. cosequence = seuraus) tekoja arvioidaan pikemmin tekojen seurausten kuin hyvien aikomusten tai velvollisuuksien kannalta.

En käytä seuraavassa sivistyssanaa konsekventialismi, koska kirjoitan sen joka toinen kerta väärin.

Koska seuraussiveys ei sinänsä sisällä seurausten hyvyyden tai toivottavyyden arviointia, seuraussiveys eroaa kaikista muista siveyskäsityksistä siinä suhteessa, että se on puhtaasti väline, mikä sopii minkä tahansa planeetan kenelle tahansa asukkaalle.

Seuraussiveyden kannattajien ja muiden koulukuntien kiistat koskevat niitä siveyskäsityksiä, joissa seurausperiaatteen lisäksi on mukana seurausten arviointijärjestelmä.

Jos esimerkiksi seurausten pitää edistää mahdollisimman paljon onnellisuutta tai vähentää mahdollisimman paljon kärsimyksiä, saattaa syntyä sellaisia yksilöiden ja ryhmien välisiä ristiriitoja, joissa suuremman ryhmän etu loukkaa pienemmän ryhmän perusoikeuksia.

Seuraussiveyden jyrkin vastakohta on velvollisuussiveys, joka ei jyrkimmässä muodossaan hyväksy seurauksia missään muodossa siveyden perustaksi.


Tehtäviä

  1. Miten teon seurausten hyvyyttä pitäisi sinun mielestäsi arvioida?
  2. Voidaanko velvollisuuksia perustella seurauksilla?
  3. Voidaanko seurauksia perustella velvollisuuksilla?
  4. Voidaanko hyveitä perustella seurauksilla?
  5. Voidaanko seurauksia perustella hyveillä?

Miten seuraussiveys saa siveellisiä ulottuvuuksia



Siveellisiä ulottuvuuksia seuraussiveys saa vain siinä tapauksessa, että jonkon teon seurauksia pidetään hyvinä tai huonoina.

Seuraussiveys ei sinänsä ota kantaa seurausten arviointiin. Seurausten arviointijärjestelmiä muuttamalla saadaan melkein millaisia siveysjärjestelmiä tahansa.

Esimerkkejä

  1. Jos kristityn on arvioitava tekojaan sillä perusteella, pääseekö hän taivaaseen (mikä on tekojen seuraus), hänen on valittava tekonsa niin, että niiden seurauksena on taivaaseen pääsy.
  2. Jos muslimin taivaaseen pääsy edellyttää tiettyjä päivittäisiä tekoja, hänen on taivaaseen päästäkseen suoritettava nämä teot.

Seurassiveys on vaativaa, mutta miksi se ei saisi sitä olla?

Usein teon seurausten arviointi on kohtuullisen helppoa, mutta joskus se on vaikeaa ja joskus se on mahdotonta.

Tärkeä syy seurausten arvioinnin vaikeuteen on se, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Koska seurausten arvioiminen edellyttää pätevyyttä, seuraussiveys korostaa tietojen ja taitojen merkitystä.

Mohismi

Ensimmäisenä seuraussiveyden muotona esittelemme mohismin, koska se on peräti 2500 vuotta vanha.


Mestari Mo.

Mohismi on seuraussiveyttä, jonka kehitti Mo Tsu (mestari Mo). Mohismia sanotaan joskus valtioseuraussiveydeksi. Mohismissa teon siveellinen arvo määräytyy sen perusteella, miten paljon se edistää yhteiskunnan vakautta.

Yhteiskunnan vakautta säilyttävät mohismin mukaan yhteiskuntajärjestys, aineellinen hyvinvointi ja väestön kasvu.

Stanfordin filosofian sanakirjan mukaan mohistinen seuraussiveys on maailman ensimmäinen seuraussiveysjärjestelmä, joka perustuu luontaisten ihnhimillisten hyvien moninaisuuteen inhimillisen hyvinvoinnin perustana.

Mohistit pitivät arvossa järjestystä, aineellista hyvinvointia ja väestön kasvua.

Mo Tsun aikaan sodat ja nälänhädät olivat yleisiä.

Aineellinen hyvinvointi tarkoitti perustarpeiden tyydyttämistä. Järjestys viittaa sotien ja väkivallan vastustamiseen.

Aineellisen hyvinvoinnin mohistit ajattelivat johtavan hyvyyteen, lapsiin, ystävällisyyteen jne.

Mo Tsu ei ajatellut, että yksilön onnellisuus on tärkeää, vaan yhteiskunnalliset seuraukset merkitsevät onnellisuutta enemmän.

Tehtäviä

  • Keksi kymmenen vastaväitettä mohistista siveyttä vastaan.

Suurin hyvinvointi



Seuraussiveydessä pyritään usein arvioimaan tekoja sen perusteella, miten paljon ne lisäävät hyvinvointia ym. ”hyviä” asioita. Koska hyvinvoinnin kuten melkein minkä tahansa vastaavan inhimillisen olotilan määrällinen arviointi on vaikeaa, seuraussiveyden vastustajat hyökkäävät tavallisesti voimallisesti tämän teknisen vaikeuden kimppuun.

Kuten edellä on osoitettu, seuraussiveyden kilpailijoilla on teknisiä vaikeuksia vähintään yhtä paljon kuin seuraussiveyden kannattajilla.

Seuraussiveys ei ole professorien enemmistön suosiossa. Monet professorit kuitenkin myöntävät, että käytännön elämässä kuten talouden suunnittelussa ja lainsäädännössä sekä myös tavallisten ihmisten yksityisissä ratkaisuissa seurausten tarkastelu on tärkeää.

Merkillisenä on pidettävä myös professorien enemmistön epäsuoraa hyvinvoinnin lisäämisen vastustusta.

Yhteiskunnan onneksi ihmisten valtava enemmistö ei ole koskaan kuullutkaan professorien väittelyistä vaan elää mahdollisuuksiensa mukaan seuraussiveyden mukaan.


Tehtäviä

  1. Onko oikeus hyvinvointiin vain rikkailla ja vaikutusvaltaisilla kuten professoreilla.
  2. Miksi ihmisten valtava enemmistö elää seuraussiveyden mukaan.
  3. Miksi lakeja säädetään seuraussiveyden mukaan?
  4. Milloin viimeksi toimit seurauksista välittämättä?
  5. Miten seuraukset ja hetkelliset halut voi sovittaa yhteen?

Siveellinen itsekkyys (egoismi)

Siveellinen itsekkyys eli egoismi on myös seuraussiveyden muoto. Itsekäs harkitsee tekojensa seurauksia ja valitsee sellaiset teot, joista hän itse eniten hyötyy.

Itsekkyys lienee maailman yleisin siveyden muoto, joten seuraussiveys on kaikista professoreiden vastaväitteistä huolimatta maailman yleisin siveyden muoto.

Hieman erikoiseksi asian tekee se, ettei professoriksi pääse kuin hyvin itsekäs ihminen, ja lisäksi vaaditaan, että hänellä on ollut itsekkäät vanhemmat, jotka ovat haalineet omaisuutta lastensa kouluttamiseen.



Kuten akateemikko Oiva Ketonen luenoillaan mainitsi, filosofiaa ei kannata harkita ammatikseen, jos ei ole riittävästi varallisuutta.

Tehtäviä

  1. Aseta Suomen poliittiset puolueet järjestykseen sen mukaan missä määrin ne kannattavat egoismia.
  2. Miksi tiede on itsekkäiden ihmisten ammatti?
  3. Mistä johtuu, että Suomen vähäosaisten asemaa ei ole vielä merkittävästi heikennetty?
  4. Miksi Björn Wahlroos kannattaa itsekyyttä?
  5. Miten itsekäs olet?

Itsekkyysajattelun historiaa

Bernard de Mandeville



Bernard de Mandeville.

Uudella ajalla erityisesti teollisuuden ja kaupan etujen on ajateltu vaativan itsekkyyssiveyttä. Vuonna 1723 hollantilaissyntyinen lääkäri ja Bernard de Mandeville (1670—1733) julkaisi Lontoossa teoksen The Fable of the Bees: or Private Vices, Publick Benefits (Tarina mehiläisistä: eli yksityiset paheet, yhteiset edut). Mandeville julisti:

"Tukahduttakaa tai rajoittakaa egoismia, turhamaisuutta, kaikkia moraalia hävittäviä tunteita, niin samalla vahingoitatte teollisuutta ja kauppaa, joitten vaikuttimia ne ovat."

Tehtäviä

  • Miksi teollisuuden ja kaupan puolesta puhutaan melkein jokaisissa Yleisradion uutisissa?

Max Stirner



Kasper Scmidt Friedrich Engelsin piirroksen mukaan

Vuonna 1844 julkaisi Kasper Schmidt salanimellä Max Stirner teoksen Der Einzige und sein Eigenthum (Yksilö ja hänen omaisuutensa), jonka pääajatuksiin perustui myöhemmin syntynyt Nietzschen "voimamoraali".

Stirnerin mukaan yksilöllä on niin paljon oikeutta kuin hänellä on valtaa, ja hän hankkikoon itselleen kaikki, mitä hän kykenee, huolimatta siitä, ovatko hänen keinonsa siveellisiä vai eivät.

Siveys on harhakuva samoin kuin oikeus ja kaikki muut korkeat aatteet. Se, joka toiminnoissaan antaa sellaisten aatteiden johtaa itseään, on ennakkoluulojen ja taikauskon uhri yhtä paljon kuin se, jota toiminnoissaan ohjaa vanha usko jumaluuteen.

Tehtäviä

  • Vanha sananlasku sanoo, ettei oikeuttaa saa, jos ei sitä itse hanki. Missä määrin tämä on totta nykysuomessa?

Psykologinen egoismi



Psykologisen egoismin mukaan ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta siitä, miltä teot saattavat tuntua.

Ihminen voi näennäisesti omistaa koko elämänsä muiden auttamiselle, mutta perimmäinen syy olisi silloinkin itsekäs.

Hän voi esimerkiksi saada ihmisystävällisistä teoistaan mielihyvää, mikä olisi perimmäinen itsekäs vaikutin.



Sampo -konsernin suuromistaja Björn Wahlroos ilmoittautui Helsingin Sanomien haastattelussa 12.2.2012 psykologisen egoismin kannattajaksi.

Tehtäviä

  1. Oletko sinä psykologinen egoisti?
  2. Onko filosofian opettajasi psykologinen egoisti?
  3. Mikä ero on psykopatialla ja psykologisella egoismilla?
  4. Maailman rikkaimpiin kuuluvat Bill Gates ja Warren Buffet esittivät Kiinassa, että rikkaiden pitäisi lahjoittaa puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen. Miksi Kiinan miljardöörin nauroivat näille puheille?
  5. Keille Suomen rikkaat tekevät lahjoituksia?

Muiden huomioiminen eli altruismi


Kumma kyllä myös itsekkyyssiveyden vastakohtana pidetty muiden huomioiminen eli altruismi kuuluu seuraussiveyteen.

Tehtäviä

  • Onko ihminen, joka ei ollenkaan ota huomioon muita ihmisiä, ollenkaan siveellinen?

Auguste Comte


Sanan altruismi keksi "pahamaineisen" positivismin perustajana tunnettu Auguste Comte (k. 1857).

Comte tarkoitti altruismilla egoismin vastakohtaa. Täydellinen altruismi merkitsee oman minän syrjäyttämistä ja antautumista toisten ihmisten hyvää tarkoittavaan toimintaan.

Vastakohtana yksilön korostamiselle altruismi korostaa yhteisvastuullisuutta. Comten mukaan altruismi olisi kuitenkin haaveilevaa ja hedelmätöntä ihmisrakkautta ellei se tunnustaisi sitä pyrkimystä henkilökohtaiseen tyydytykseen, joka kuuluu jokaisen ihmisen luontoon.

Itsekäs pyrkimys on mukautettava asioihin, jotka tarkoittavat koko yhteisön menestystä, ja tämä tapahtuu älyn ja myötätunnon (sympatian) asteittaisen kehityksen kautta.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, mistä Suomessa viime vuosisadan loppupuolella vallinnut hysteerinen antipositivismi johtui?

Altruismi



Altruismi on siis käsitys, jonka mukaan teon siveellisyys määritellään sen mukaan, tuottaako se hyviä seurauksia muille.

Altruismi on egoismin vastakohta. Altruismi ei sinänsä määrittele sitä, millainen teko tuottaa toisille hyvää. Hyvällä voidaan tarkoittaa mielihyvän lisäämistä ja kivun vähentämistä. Toisaalta hyvä teko voidaan määritellä sellaiseksi, joka tuottaa myös muille onnellisuutta. Altruismi on seuraussiveyden muoto, sillä siinä arvioidaan tekojen seurauksia vaikuttimien sijaan.

Altruismin arvostelijat ovat kysyneet, että jos siveellisellä toimijalla (moraaliagentilla) ei ole siveellistä (moraalista) velvoitetta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, miksi kenelläkään muulla olisi velvollisuus huolehtia siitä.

Altruismin voidaan esittää olevan myös näennäistä. Tällöin ”altruisti” saa valta-aseman autettavaa kohtaan ja voi puolustaa tekojaan vetoamalla niiden siveelliseen (moraaliseen) ulottuvuuteen: eiväthän altruistiset teot voi olla väärin.



American Nihilist Underground Societyn (ANUS) mukaan nykypäivän altruismi on vain sairaus ja egoismia valepuvussa. Altruisteilla on hyvä maine, ja voi olla hyödyllistä esittää jalomielisempää kuin on, sillä sillä tavoin voi voittaa itselleen ystäviä ja lepyttää vihollisia.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu että ANUS -järjestö levittää Pentti Linkolan kirjaa?
  2. Mitä anus tarkoittaa lääketieteessä?
  3. Voitko erottaa altruismin teeskentelyn todellisesta altruismista?
  4. Mitä pitäisi tehdä ihmisille, joilla ei ole kykyä huolehtia hyvinvoinnistaan?
  5. Miksi yksityistä hyväntekeväisyyttä yleensä kehutaan mutta yhteiskunnan tukea vähäosaisille moititaan?
  6. Milllainen olisi yhteiskunnallinen altruismi?
  7. Oletko altruisti vai egoisti?

Altruismin selityksiä

Altruismia voidaan tarkastella yhteisöllisen oppimisen avulla.

Se tarkastelee altruismia hankittuna ominaisuutena.

Sen mukaan altruismi on vanhemmilta, arvovalloilta (auktoriteeteilta) tai muilta läheisiltä saatu meemi. Käsitys ei ota kantaa siihen, mikä on altruististen toimijoiden perimmäinen vaikutin.



Richard Dawkins.

Meemi
(engl. meme < kreik. μίμησις, mimesis) on kulttuurinen ja viestinnällinen kopioituja eli replikaattori. Käsitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys.

Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, saviruukkujen ja rakennusten kaarten muodot”. Antaessaan keksinnölleen nimeä hän halusi ”substantiivin, johon sisältyy kulttuurin välittymisen yksikön eli matkimisen yksikön idea”

Tehtäviä

  1. Voidaanko lapsia kasvattaa altruistisiksi?
  2. Jos ei voida, mistä johtuu, että altruistisia ihmisiä on olemassa?
  3. Miksi jopa koirat ovat pelastaneet ihmishenkiä?
  4. Miksi japanilaiset tappavat ihmishenkiäkin pelastaneita delfiinejä?
  5. Pitäisikö delfinaariot lopettaa?

Altruismi ja yhteiskunta

Viidentoista eri ihmisyhteisön kanssa tehty tutkimus osoitti, että markkinatalouden piirissä altruismi oli tyypillinen ilmiö, kun taas pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli hyvinkin tuntematonta.

Tästä pääteltiin altruismin olevan tuore ilmiö ihmisyhteisöissä. Sitä ei esiinnykään samanlaisena ihmisen lähimpien sukulaisten, simpanssien yhteisöissä. Simpanssienkin on kuitenkin havaittu esimerkiksi adoptoineen orvoksi jääneitä yhteisön jäseniä.



Ihmisten nykyisen altruismin on arveltu olevan mahdollisesti kivikautisten ihmisyhteisöjen perua. Se olisi auttanut näitä selviämään ankarista olosuhteista.

Toisena selityksenä pidetään kulttuurista kehitystä.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että luokan suosituin oppilas on vain harvoin luokan avuliain oppilas
  2. Miksi avulias opettajakaan ei menesty?
  3. Mistä johtuu se, että pikkukaupungeissa ei olla avuliaita?
  4. Mihin katosi kyläyhteisöjen talkoohenki?
  5. Miksi Neuvostoliiton lopettaminen vähensi pienyhteisöjen altruismia?

Altruismi biologiassa

Evoluutiobiologiassa altruismi määritellään toiminnaksi, joka auttaa kohdetta mutta aiheuttaa toimijalle itselleen jonkinlaista haittaa. Se tapahtuu yleensä, joskaan ei aina, saman lajin yksilöiden välillä. Altruistista toimintaa on esimerkiksi se, kun mehiläinen pistää tunkeilijaa ja kuolee yhdyskuntansa puolesta.



Altruismi ja siveys eivät rajoitu täysin vain ihmisiin, vaikka ihmisillä ilmiö on voimakas: muun muassa simpansseilla ja kapusiiniapinoilla on selvästi altruistisia käyttäytymismalleja. Altruismi ei siten ole vain ihmisten yhteisönkulttuurin tulos, vaan sillä on myös biologista perustaa.

Darwinismin kannalta altruismi saattaa tuntuu oudolta, sillä eläinten olettaisi ajavan vain omaa etuaan ja kasvattavan siten omia mahdollisuuksiaan lisääntyä. Altruististen yksilöiden pitäisi joutua epäedulliseen asemaan verrattuna itsekkäisiin yksilöihin.

Tyypillisimmässä altruismin muodossa eläin, erityisesti emo, auttaa jälkeläistään.

Perimmäinen selitys tälle ilmiölle on, että sukulaistaan auttaessaan yksilö samalla lisää omien perintötekijöidensä (geeniensä) kopioiden määrää.

Tehtäviä

  1. Missä määrin geenin (perintötekijän) itsekkyys pitää paikkansa?
  2. Miksi monet eläimet elävät laumoissa?
  3. Miksi laumoissa on usein ankara paremmuusjärjestys?
  4. Mistä johtuu monien suurten nisäkäsurosten pyrkimys tappaa pentuja, jotka eivät ole niiden omia jälkeläisiä?
  5. Onko sääli sairautta?

Vastavuoroinen altruismi



Vastavuoroinen altruismi on altruismia, jonka vaikuttimena on saada vastavuoroisesti apua toiselta yksilöltä.

Tehtäviä

  1. Millä eläimillä esiintyy vastavuoroista altruismia?
  2. Esiintyyko sinun luokassasi vastavuoroista altruismia?
  3. Kuinka yleistä vastavuoroinen altruismi on?
  4. Pohtikaa sitä, mitä asioita kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan.
  5. Tutkikaa millä perusteilla hyvinvointiyhteiskuntaa puolustetaan ja vastustetaan Suomessa.
  6. Pohtikaa yritysten johtajille maksettavien optioiden (osakekursseista riippuvien palkkioiden) oikeutusta.
  7. Miksi monia sosiaaliturvan muotoja ei ole sidottu indekseihin?
  8. Mistä syystä itsekkyyssiveys on suosiossa mutta toisten hyväksi toimimisen siveys epäsuosiossa?

Mitä on psykologinen altruismi

Psykologisen egoismin mukaan ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta siitä, miltä teot saattavat tuntua.

Siitä, mitä psykologinen altruismi tarkoittaa, ei ole yksimielisyyttä.

Preskriptivismi



Deskriptio = kuvaus;
preskriptio = määräys.
Deskriptiivinen = kuvaileva; ei-normatiivinen, ei-preskriptiivinen.


Preskriptivismiä ja emotivismia (tunne-etiikkaa) kutsutaan ilmaisukäsityksiksi. Niiden mukaan siveyslauseet ovat tunnetilojen tai hyväksynnän ja paheksunnan ilmaisuja. Nämä  käsitykset ovat myös nonkognitivistisia eli ne kieltävät siveellisen tiedon mahdollisuuden.

Non = ei.
Kognitio
on kognitiiviseen psykologiaan ja kognitiotieteeseen liittyvä puolitekninen käsite, jolla tarkoitetaan niitä mielen ilmiöitä joita voi kuvata/selittää informaation käsittelynä. Väljemmin ymmärrettynä "kognitio" tarkoittaa "tietokykyyn" liittyvää ajattelua tai korkeampia henkisiä toimintoja, ilman sivumerkityksiä ja sulkematta pois emootioita tai havaintokykyä.

Jos  jotain tekoa kuvataan siveydessä normatiivisesti, sitä kuvataan silloin suhteessa johonkiin sääntöön - esimerkiksi teon voidaan sanoa olevan epäsiveellinen, koska se rikkoo jotain yleistä säännöstöä vastaan.

Tällaisia säännöstöjä, jotka eivät pelkästään kuvaile sitä, mitä ihmiset tekevät, vaan antavat suosituksia tai määräyksiä sen suhteen, miten ihmisten tulisi toimia kutsutaan preskriptiivisiksi normistoiksi (määräyssäännöstoiksi).



Vastaavasti luonnontieteiden ajatellaan yleensä tavoittelevan puhtaasti kuvauksia luonnosta sellaisena kuin se on (eikä suhteessa mihinkään ajkatukseen siitä millainen sen pitäisi olla).

Jos jokin luonnonilmiö rikkoo jotain käsitystä vastaan, meidän on pääteltävä, että jokin käsityksemme  on virheellinen, koska luonto ei ole ristiriitainen.

Jos joku ihminen päättelee virheellisesti (logiikan sääntöjen vastaisesti), emme suinkaan lähde "korjailemaan" logiikan lakeja, vaan sanomme ihmisen tekevän päättelyvirheitä. Logiikan säännöt ovat siis määräyssääntöjä (preskriptiivisiä normeja), joiden tarkoitus ei ole kuvailla miten ihmiset aina ja kaikkailla päättelevät, vaan asettaa säännöt sille, millainen päättely on pätevää.

Oleellinen ero kuvailevan ja määräävän säännön välillä on siis se, että kuvauksen kohde asettaa säännöt kuvailevalle säännölle (kuvailun pätevyyttä t. soveltuvuutta arvioidaan sen mukaan, miten hyvin se kuvailee kohdettaan sellaisena kuin se on), kun taas määräävä asettaa säännöt kuvauksen kohteelle (määräävän säännön kohdetta arvioidaan sen mukaan miten hyvin tai onnistuneesti se totetuttaa säännön, joka määrää millaista kohteen toiminnan pitäisi olla).



Oxfordin yliopiston professori Richard M. Hare.

Preskriptivismin tunnetuin edustaja oli Richard M. Hare. Hän omaksui tunnesiveyden kannattajilta sen käsityksen, ettei siveysväitteiden tarkoitus ole kuvailla asioita vaan ohjata toimintaa.

Hänen mielestään tunnesiveys sekoitti keskenään siveysilmausten psykologisen vaikutuksen ja kielellisen merkityksen. Hare keskittyi jälkimmäiseen.
Siveysväitteillä on kolme keskeistä piirrettä Haren mukaan: ne ovat

  1. määrääviä,
  2. yleistettäviä ja
  3. ylittämättömiä.

Määräävyys tarkoittaa, että siveysväitteitä käytetään ensisijaisesti neuvojen ja ohjeiden antamiseen. Jokainen aito siveysiväite sisältää käskyn, joka kohdistuu ensisijaisesti väitteen esittäjään.

”Teko A pitää tehdä” on siveysväitteen perustyyppi ja tarkoittaa ”Minä, tee A”. Tästä seuraa että väitteen esittäjä myös tekee teon A, jos mikään ei sitä estä.

On tavallista, että jätetään tekemättä siveellisesti hyvinä pidettyjä tekoja.

Harella on tähän neljä selitystä:
  1. en ota siveysväitettä vakavasti,
  2. en pysty tekemään tarvittavaa tekoa,
  3. en ymmärrä, mitä väite tarkoittaa ja
  4. toimin järjettömästi.
Yleensä on kysymys vaihtoehdoista 1 ja 2.

Haren mukaan näissä tapauksissa muut mielenkinnon kohteet ovat vahvempia, ja jos ne eivät ole siveellisiä, silloin siveellistä velvoitusta ei oteta tarpeeksi vakavasti.

Haren mukaan siveysperiaatteiden tulisi olla ylittämättömiä.

Siveysperiaatteen ylittämättömyys tuottaa ongelmia, koska ristiriitaiset edut voivat olla kaikki siveellisiä.

Tehtäviä

  1. Kummat ovat tärkeämpiä, tosiasiaväitteet vai toimintaa ohjaavat lauseet?
  2. Milloin olet viimeksi joutunut tinkimään oman toimintasi tavoitteista?
  3. Mikä on oikea suhde itsekyyden ja muiden huomioimisen välillä (puolet ja puolet ei kelpaa vastaukseksi)?
  4. Miten siveellisesti tuomitsevat lauseet liittyvät esillä olevaan asiaan?
  5. Kummat siveyslauseet ovat yleisempiä, kiittävät tai tuomitsevat vai määräävät siveyslauseet?
Hare erottaa siveystoiminnassa kaksi tasoa:
  1. Sisäisesti oivaltava (intuitiivinen taso) ja
  2. arvosteleva (kriittinen) taso.
Sisäisesti oivaltava taso kattaa omaksutut periaatteet ja ajatustottumukset, jotka vastaavat ensinäkemältä (prima facie) –periaatteita. Haren mukaan ne ovat peräisin kasvatuksesta. Kun ensinäkemältä –periaatteet joutuvat ristiriitaan, edetään kriittisen (arvostelevan) tason ajatteluun.

Ensinäkemältä  –periaatteet eivät ole täysin ylittämättömiä, koska ne voivat olla ristiriitaisia.

Arvostelevalla tasolla keskeistä on yleistettävyyden vaatimus: Jos henkilö esittää siveysväitteen jossain tilanteessa, hänen on hyväksyttävä se kaikissa samanlaisissa tilanteissa. Tämä on yleinen johdonmukaisuuden vaatimus. Yleistettävyyden testi karsii kilpailevat vaihtoehdot, eikä arvostelevalla tasolla esiinny siveellisiä ristiriitoja.



Arkkienkeli Gabriel vähemmän kriittisissä ajatuksissa.

Arkkienkeli tarkoittaa Harelle sellaista toimijaa, joka kykenee täydelliseen arvosteluun. Arkkienkeli päätyy aina siveellisesti oikeaan ratkaisuun. Sen vastakohta on siveellinen ”juntti”, joka ei testaa arvostelavasti siveyskäsityksiään.

Tavalliset ihmiset sijoittuvat näiden ääripäiden väliin. Kukaan ei voi olla arkkienkeli, koska kykymme eläytyä kaikkiin yleistettävyyden vaatimiin tilanteisiin on puutteellinen.

Arvostelevan tason ajattelua tarvitaan kun
  1. siveelliset oivalluksemme joutuvat ristiriitaan,
  2. kun tilanne on uusi, eikä totuttu oivallus anna vastausta ja
  3. kun on päätettävä seuraavan sukupolven kasvatuksesta.
Arvostelavassa ajattelussa kaikki asiaan vaikuttavat tosiasiat on huomioitava. On kuviteltava kaikkia teon todennäköisiä seurauksia itselle ja muille tuntoisille olennoille.

Tehtäviä

  1. Ketkä päättävät seuraavan sukupolven kasvatuksesta?
  2. Mistä kasvatuksesta päättäjät tietävät, millaisessa olosuhteissa seuraava sukupolvi elää (esimerkiksi minun nuoruudessani ajateltiin, että minun koulutuksellani ja ominaisuuksillaní varustettuja ihmisiä tarvitaan, mutta sitten ilmeni, että minua juuri ja juuri siedetään).
  3. Kuika usein olet joutunut aivan uusien tilanteiden eteen?
  4. Miten olet selviytynyt niistä?
  5. Oletko arkkienkeli?
  6. Tarvittaisiinko arkkienkeliä?


Preferenssi on yhteiskuntatieteissä, erityisesti taloustieteessä, käytetty käsite. Mikrotaloustieteessä preferensseillä kuvataan teknisesti ihmisten mieltymyksiä eri vaihtoehtojen suhteen. Valinta voi olla todellinen tai kuvitteellinen. Teorian kannalta olennainen kysymys on se, mitä ehtoja tarvitaan, jotta vaihtoehdot voidaan asettaa järjestykseen. Yleisemmin ajateltuna preferenssit voidaan nähdä vaikuttimien lähteenä.

Sitten pitäisi tietää, miltä seuraukset tuntuvat toisista.
  1. Tilanne eri näkökulmasta ei eroa yleisiltä piirteiltään. Yleistettävyyden periaatteen vuoksi on katsottava samaa tilannetta kaikkien osapuolten kannalta, eikä ketään saa asettaa muihin verrattuna erityiseen asemaan.
  2. Jeremy Benthamin periaate: jokainen vastaa yhtä eikä kukaan enempää kuin yhtä.  Sama asia on hyväksyttävä myös itselle tehtäväksi.
  3. Asetuttuaan kaikkien asemaan, kaikkien osapuolten mieltymysten (preferenssien)  ristiriidat palautuvat omien mieltymysten (preferenssien) ristiriidaksi.
  4. On valittava toiminta, joka tuottaa suurimman mieltymysten (preferenssien) tyydytyksen kokonaismäärän. Tämä on yleinen järkevyyden (rationaalisuuden) vaatimus.
Johdonmukaisuuden vuoksi Hare hyväksyy Kantin kategorisen imperatiivin periaatteen. Hare on näin yhdistänyt seuraussiveyden ja Kantin velvollisuussiveyden. Kantin mielestä ihmisten mieltymykset (preferenssit) ovat kuitenkin asiaan vaikuttamattomia.


Kategorinen imperatiivi eli ehdoton käsky on Immanuel Kantin kuuluisa velvollisuussiveyden käsitys. Kantin ajattelussa kategorinen imperatiivi on sääntö, joka pätee olosuhteista riippumatta. Kategorinen imperatiivi on Kantin mukaan ehdoton sääntö, joka sitoo kaikkia järkeviä olentoja.

Kategorisen imperatiivin mukaan teko on siveellisesti hyvä, jos säännän, jonka perusteella tekoon ryhdyttiin, voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki. Tästä seuraai, että ketään ihmistä ei saa käyttää välineenä, ellei hän ole samalla päämäärä: sama siveyslaki koskee niin  minua kuin muitakin, eikä kukaan saa erioikeuksia (tai kaksinaismoraalia).

Kategorisen imperatiivin mukaan ihmisen olisi siis toimittava oman itsensä täydellistämiseksi ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kant muotoili kategorisen imperatiivin useilla tavoin:

  1. Toimi aina siten, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen siveyslaki.
  2. Kohtele kaikkia ihmisiä, myös itseäsi, ikään kuin he olisivat päämääriä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä.
  3. Toimi aina niin kuin tahtosi olisi siveysperiaatteittesi nojalla yleismaailmallinen lain säätäjä.
  4. Toimi aina niin kuin olisit siveyseriaatteinesi päämäärien kuningaskunnan lakia säätävä jäsen.


Haren mukaan kiihkoilu on yhteen ensinäkemältä  –periaatteeseen takertumista. Siveellinen kiihkoilu on mahdollista vain sisäisesti oivaltavalla tasolla.

John Stuart Mill pohti sitä, että pitääkö ”alhaisille” ja ”korkea-asteisille” mielihyvän tunteille antaa sama paino. Tuntuu luonnolliselta korostaa tiettyjä kasvatukselle tärkeitä arvoja. Silloin kuitenkin toimitaan vastoin joidenkin ihmisten (esimerkiksi omien lasten) mieltymyksiä.

Hare hyväksyy sen Millin oletuksen, että osa arvoista on muita suurempia. Tällöin arvostelava siveysajattelu johtaa ihmisten mieltymysten kehittämiseen ihanteiden suuntaan. On ongelmallista, että kasvatuksessa ei huomioida kaikkia olemassolevia mieltymyksiä, vaan korvataan ne mahdollisilla, omia ihanteita vastaavilla mieltymyksillä.

Tehtäviä

  1. Laatikaa jokainen erikseen lista tärkeimpinä pitämistänne asioista.
  2. Tehkää tilasto, josta ilmenee, mitä asiaa luokassa pidetään kaikkein tärkeimpänä, toiseksi tärkeimpänä, kolmanneksi tärkeimpänä jne.
  3. Tehkää tilaston perusteella järjestykseen asetettu uusi monivalintalista ja täyttäkää se kukin erikseen.
  4. Tehkää tilasto uusein kyselylomakkeiden perusteella.
  5. Jos eroja alkuperäiseen tulokseen verrattuna esiintyy, mistä ne saattavat johtua?



Professori J. L. Austin.

J. L. Austin
in mukaan samalla, kun väitetään, asetetaan vaatimus toimia tietyllä tavalla. Siveysväitteen esittäjä asettaa vaatimuksen itselleen, eikä voi jättää toimimatta sen mukaan. 

Haren mukaan tämä johtuu siveyskäsitteiden merkityksestä johtuvasta käsitteellisestä yhteydestä väitteen esittämisen ja sen mukaisen toiminnan välillä.

Haren arvostelijoiden mukaan yhteys ei ole noin vahva. Hyvesiveyden kannattajan Alasdair MacIntyren mukaan vakaumuksen vastainen toiminta ei riko loogista, käsitteellistä periaatetta vaan siveellistä periaatetta vastaan. Harenkaan mielestä kaikkien siveysperiaatteisiin ei sisälly määräävyyttä, mutta ne ovat poikkeustapauksia.

Myös siveysväitteiden yleistettävyyttä on arvosteltu. On huomautettu, etteivät kaikki yksilöt voi olla siveelliselle toimijalle samanarvoisia, esimerkiksi oma lapsi äidille.

Haren mielestä oikein muotoiltuna periaatteet toimivat, esimerkiksi ”jokaisen on huolehdittava omista lapsistaan”.



Alasdair MacIntyre.

Hyve-eetikko Alasdair MacIntyre on arvostellut myös toista yleistettävyyden puolta.

Eksistentialistisen arvostelun mukaan ”minun pitää toimia tavalla A”:sta ei seuraa että ”jokaisen pitää toimia vastaavassa tilanteessa tavalla A”. Tämä pätee erityisesti velvollisuudet ylittäviin tekoihin, kuten uhrautuminen muiden puolesta.

Eksistentialismin mukaan kukaan ei voi päättää toisen puolesta, mitä tämän tulee tehdä. Jos vaatii muilta samanlaista toimintaa, on siveellisesti ylimielinen.

Haren vastaväite on, että velvollisuuden ylittävässä teossa teossa taustalla on periaate ”toimi omien ihanteidesi mukaan”, joka ei velvoita muita tekemään täsmälleen samaa tekoa.



Ongelmallista on myös siveyskasvatus. Haren mukaan siveyskasvatus edellyttää mahdollisten mieltymysten huomioon ottamista.

Yleistettävyyden testi vaatii kuitenkin ottamaan huomioon vain ihmisten olemassa olevat mieltymykset. Olemassaolevien mieltymysten kokonaismääräiseen tyydytykseen perustuva siveellinen valinta ei anna sijaa siveelliselle valistukselle.

Tehtäviä

  1. Ketkä voivat sanoa sinulle, mitä sinun pitää tehdä?
  2. Mitä Hare olisi sanonut karkkiautomaateista?
  3. Oletko sinä suorittanut velvollisuuden ylittäviä tekoja?
  4. Jos olet, mitä näistä teoista seurasi?
  5. Missä määrin koulukasvatuksessa huomioidaan ihmisten tämän hetkisiä mieltymyksiä?
  6. Missä määrin koulukasvatuksessa huomioidaan tulevaisuuden ihmisten mieltymyksiä?
  7. Onko koulukasvatus ollenkaan valistavaa?

Seuraussiveyden arvostelua

Miksi seuraussiveyden arvostelua on syytä käsitellä tässä kirjassa

Seuraussiveys saattaa näyttää ongelmalliselta, jos seurauksia arvostellaan jonkin muun siveysjärjestelmän perusteella.

Näitä tapauksia ei olisi välttämätöntä käsitellä tässä oppikirjassa, mutta koska eteesi tuleva filosofian professori laukoo ne sinulle vaihdikkaasti, sinun on syytä varautua tilanteeseen.


Olkinuket seuraussiveyden vastustajien apuna

Tavallisesti seuraussiveyden vastustajat esittävät olkinuken, jota he kutsuvat utilitarismiksi tai kuten eräs jumaluustieteilijä asian ilmaisi "hyötyä tavoittelevat nautiskelijat".

Tällöin on helppoa keksiä esimerkkejä sellaisista poikkeuksellisista olosuhteista, joissa esimerkiksi mahdollisiman laajaan hyvinvointiin pyrkiminen näyttää pinnallisesti tarkasteltuna johtavan joillekin yksilöille onnettomiin seurauksiin.

Ihmisten ja valtarakenteiden erilaisuus

Ihmisten ja valtarakenteiden erilaisuus on monille siveyskäsityksille ongelmallinen.

Sisäisen oivallukseen (intuitioon) perustuvassa siveydessä ajatellaan, että se valinta, joka tuntuu meistä hyvältä, on oikea.

Tässä on ongelmana se, että jossain muussa valtarakenteessa (kulttuurissa) aivan eri asiat saattavat tuntua hyviltä.

Meitä saattaa kauhistuttaa esimerkiksi ihmissyönti, mutta ihmissyöjävaltarakenteessa se saattaa tuntua aivan oikealta.



Vastaavasti voidaan kuvitella ihmisen kaltaisia vieraan planeetan olentoja, joista ihmisten syöminen on joka tapauksessa oikeutettua samoilla peusteilla kuin sian syönti on oikeutetua Suomessa.

Tehtäviä

  1. Monissa valtarakenteissa siveysasiat on alistettu uskonnoille. Mitä seurauksia tästä on ollut?
  2. Olisiko siveyasiain alistaminen filosofian professoreille yhtään parempi ratkaisu?
  3. Mistä eduskunta on saanut siveelliset intuitionsa?
  4. Onko mitään keinoa suojata vähemmistöjä enemmistön siveysmielivallalta?
  5. Miksi vähemmistöt on edelleen monissa maissa täysin alistettu?

Ihmissyöjäesimerkki




Perinteinen esimerkki, jota on käytetty seuraussiveyttä vastaan, on joukko samassa veneessä merellä ajelehtivia ihmisiä, jotka kuolevat nälkään, jos jotain ihmistä ei syödä.

Tällaista ihmissyöntiä tiedetään todella tapahtuneen. 

Ihmissyönnissä erotetaan kaksi tapausta:

  1. Nälkään kuollut ihminen syödään.
  2. Joku tapetaan ja hänet syödään.

Seuraussiveyden vastustajien esimerkit ovat useimmiten tämän ihmissyöjäesimerkin muunnoksia.

Seuraavassa on tarkasteltu viime vuosikymmenten tärkeimpiä esimerkkejä.

Jos ihmissyöntiä pidetään hyvänä asiana, ihmissyönti ei tuota ongelmia seuraussiveydelle.

Muualla näissä oppiaineistoissa kerrotaan austraalialaisista ihmissyöjistä, jotka olivat kuolla sukupuuttoon, koska ihmissyönti levitti Creutzfeldt-Jacobin tautia (joka on sukua hullun lehmän taudille).

Tehtäviä

  1. Miksi ihmissyöntiä ei mainita yhdessäkään siveyssääntölistassa?
  2. Pohtikaa pitäisikö yksi veneessä olevista ihmisistä syödä
    1. velvollisuussiveyden mukaan
    2. seuraussiveyden mukaan
    3. hyvesiveyden mukaan.
  3. Jumalattomien eli ateistien ei tiedetä harjoittaneen ihmissyöntiä. Mistä tämä johtuu?
  4. Jos ihmissyönti katsotaan välttämättömäksi, pitääkö odottaa, että yksi veneessä ollut on ensin kuollut ja syödä sitten vainaja vai pitäisikö esimerkiksi arvalla valittu ihminen tappaa muiden syötäväksi?
  5. Onko ihmisen tuhkan syönti ihmissyöntiä?
  6. Onko kristillinen ehtoollinen ihmissyöntiä?
  7. Kumpi on pahempi asia, ihmissyönti vai ihmisten uhraaminen jumalille?

Orjuus

Sotavankien syöminen lienee muuttunut sotavankien orjaksi ottamiseksi alun perin hyödyllisiin seurauksiin perustuvan seuraussiveyden perusteella: orjasta oli enemmän hyötyä kuin yhdestä syödystä ihmisestä.

Orjuuden loppuminen Euroopassa johtui myös muiden hyödyllisten seurausten huomioon ottamisesta: Orjien pitäminen ei ollut enää kannattavaa.

Orjuuden kaltaiset järjestelmät eivät ole koskaan loppuneet: Palkkatyöläinen on edelleen paljolti isäntiensä eli työnantajien armoilla.

Työläisten aseman ja työilmapiirin parantamista perustellaan juuri nyt sillä, että siitä olisi isännillekin eli työnantajille enemmän hyötyä kuin nykyisestä tilanteesta.

Tehtävä

  1. Mikä on sinun mielestäsi oikea sovitteluratkaisu työläisten etujen ja työläisten orjuuttamisen välillä?
  2. Mitä tapahtuu, jos EU poistaa eläkkeet?
  3. Miksi edes varsinaista vanhan ajan orjuutta ei ole saatu poistettua maailmasta?

Kidutus



Kuten edellä on todettu, seuraussiveydessä sinänsä ei oteta kantaa siihen, mitkä seuraukset ovat toivottavia ja keille ne ovat toivottavia.
Koska esimerkiksi suomalaisten enemmistö pitää arvossa ainakin omaa onnellisuuttaan ja huonoina ainakin omia kärsimyksiään, viisaustieteen professorien on helppo käännyttää suomalaisia seuraussiveyden vastustajiksi asettamalla vastakkain esimerkiksi kiduttajan onnellisuuden ja kidutetun kärsimykset.

Jos kiduttajan onnellisuus ylittää kidutetun kärsimykset, seuraussiveyden vastustajat väittävät, että seuraussiveyden perusteella kidutus on hyväksyttävää.

Seuraussiveyden arvostelijain virhe on tässä esimerkissä se, että he olettavat
onnellisuuden ylijäämän olevan seuraussiveyden välttämätän ehto.

Edellä kuvatuista seuraussiveyden muodoista (mohismi, egoismi ja altruismi) mikään ei aseta tällaista ehtoa.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kidutuksella on edelleen laajaa kannatusta eri puolilla maailmaa?
  2. Mistä johtuu, että kidutuksella on kannnattajia myös Suomessa?
  3. Otetaanko kidutus tulevaisuudessa käyttöön Suomessa?
  4. Missä maissa kidutus on yleistä?
  5. Millä tavalla uskonnot ovat käyttäneet kidutusta?

Oppera ja urheilukilpailut

Kuten edellä on sanottu, seuraussiveys sinänsä ei ota kantaa siihen, ovatko nautinnot hyvästä vai pahasta.



On myös keskusteltu siitä, onko ooppera suurempi nautinto kuin jalkapallo-ottelu.

Pitäisikö esimerkiksi ns. kulttuurinautinnot asettaa seksin tai syömisen antamien nautintojen edelle?

Tälläkään esimerkillä ei ole mitään tekemistä seuraussiveyden kanssa.


Todettakoon, että Suomen nykyinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki meni mieluummin seuraamaan urheilukilpailuja kuin uuden musiikkitalon vihkiäisiin.

Tosin myöhemmin hän kävi ensimmäisen kerran eläessään oopperassa.

Tehtäviä

  • En ole koskaan käynyt oikeassa oopperassa. Venäläistä balettia minulle aikoinaan esiteltiin. Minulla ei liioin ole aikomustakaan käyttää vaatimattomia opettajan eläketuloja oppperassa käymiseen. Myönnän avoimesti, että oppperalaulajat laulavat käytännöllisesti katsoen kaikki paremmin kuin käytännöllisesti katsoen kaikki iskelmälaulajat. Miksi minun pitää veronmaksajana kustantaa hyvin kallista oopperaa?

Sokrates ja sika


Seuraussiveyden kannattajan John Stuart Millin kerrotaan sanoneen:

"On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys." 

Tällä esimerkillä ei ole mitään merkitystä seuraussiveyden kannalta, sillä Sokrates ei voi muuttua siaksi eikä sika Sokratekseksi.

Tehtäviä

Haluaisitko olla
  1. Sokrates
  2. Tyytyväinen sika
  3. Nykyinen itsesi
  4. Vaikutusvaltainen ihminen
  5. Maailman rikkain ihminen

Lukion oppikirjat seuraussiveyden vastustajina



Eräässä lukion oppikirjassa sanotaan:

"Jos ehdottomia moraalisääntöjä ei ole, ei ole myöskään ehdottomasti kiellettyjä tekoja, minkä vuoksi seurausetiikka ei kykene suojelemaan keskeisiä ihmisoikeuksia ja moraalisia arvoja tyydyttävällä tavalla."

Jos sovellettaisiin samaa siveyttä kuin koululaitosta johtavat ihmiset, tämä lainaus voitaisiin kuitata sanomalla, että se siitä seuraa, kun pannaan jumaluustieteen tohtori tekemään oppikirjaa.

Kuten edellä on esitetty, seurausiveys sinänsä ei ota kantaa ihmisoikeuksiin tai arvoihin.

Itse asiassa lainauksen oppikirjassa seuraussiveys on laitettu väärään lukuun eli erääksi muodoksi arvottava siveyttä. Arvot tulevat mukaan seuraussiveyteen vasta sitten, kun arvoista on sovittu.

Kuten yllä on esitetty ja kuten paksuissa siveysajattelun kirjoissa esitetään, itseasiassa puhdas itsekkyyskin voidaan katsoa seuraussiveyden muodoksi sikäli kuin itsekäs ihminen arvioi oma tekojaan niiden hänelle itselleen aiheuttamien seurausten avulla.

Toisaalta jotkut ovat pitäneet itsekkyyttä siveyden vastakohtana.



Kristillinen käsitys viimeisestä tuomiosta.

Jumaluustieteen tohtorille voidaaan sanoa, että kristillinen siveys on seuraussiveyden hirvein muoto, kun se ennustaa viimeistä tuomiota, jolla meidät tuomitaan taivaaseen tai helvettiin. Onneksi kaksi kissaamme ja koiramme säästyvät tällaiselta.

Ihmisoikeussopimukset ovat epäilemättä sopimussiveyttä. Kuten toisaalla samassa oppikirjassa kerrotaan, David Gauthier johtaa sopimussiveyden puhtaasta itsekkyydestä. Oppikirjoissa Gauthierin tilalle asetetaan John Rawls, jonka Gauthier on itse asiassa kumonnut ja jonka asian itse John Rawls on myöntänyt.

Suomen valtion suomennos alla olevasta ihmisoikeussäädöksestä on erittäin pahasti virheellinen. Alla on alkuperäinen teksti ja sen oikea suomennos.

Article 18

1. Everyone shall have the right to freedom of thought, conscience and religion. This right shall include freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice, and freedom, either individually or in community with others and in public or private, to manifest his religion or belief in worship, observance, practice and teaching.

2. No one shall be subject to coercion which would impair his freedom to have or to adopt a religion or belief of his choice.

3. Freedom to manifest one's religion or beliefs may be subject only to such limitations as are prescribed by law and are necessary to protect public safety, order, health, or morals or the fundamental rights and freedoms of others.

4. The States Parties to the present Covenant undertake to have respect for the liberty of parents and, when applicable, legal guardians to ensure the religious and moral education of their children in conformity with their own conviction

18 artikla.

1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden tunnustaa omavalintaista uskontoa tai vakaumusta taikka omaksua se sekä vapauden joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti harjoittaa uskontoaan tai vakaumustaan palvontamenoissa, juhlamenoissa, käytännössä ja opetuksessa.

2. Ketään ei saa saattaa sellaiselle pakotukselle alttiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa tai valita oman valintansa mukainen uskonto tai vakaumus.

3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, jotka on säädetty lailla ja jotka ovat välttämättömiä suojelemaan yleistä turvallisuutta, järjestystä, terveydenhoitoa tai siveyttä tahi muiden perusoikeuksia ja -vapauksia.

4. Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja siveeöllinen opetus omien vakaumustensa mukaan.

Tehtäviä

  1. Ainakin osa lainauksen oppikirjan tekijöistä on ollut puuhaamassa kouluihin elämänkatsomustiedon tilalle arvottavan siveyden opetusta. Mitä mieltä olet siitä, että peruskoulu ja lukion ryhtyisivät kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 18. artiklan vastaisesti opettamaan lapsillesi jonkun jumaluustieteilijän arvojärjestykseen panemia arvoja ja siveyssääntöjä?
  2. Mitkä teot ovat sellaisia, joiden seurauksia ei tarvitse pohtia.
  3. Mitkä teot ovat sellaisia, joiden seurauksia on aina syytä pohtia.
  4. Miten ihmiset käytännössä yhdistävät itsekkyyssiveyttä ja hyvinvointisiveyttä?
  5. Mitkä meemit (ottakaa selvää, mitä meemit ovat) toimivat itsekkyyssiveyden puolesta ja mitä hyvinvointisiveyden puolesta?
  6. Miksi Suomen valtio on suomentanut edellä olevan ihmisoikeusasiakirjan täysin virheellisesti?
  7. Ketä ovat painostaneen Suomen valtiota virheelliseen käännökseen?

Auttaisiko seuraussiveys liikaa vähäosaisia?

Jos maailman ihmisten jakautumista rikkaisiin ja köyhiin tarkasteltaisiin seuraussiveyttä kannattaneiden mohistien ajatusten pohjalta, köyhyys olisi poistettava jakamalla varallisuus uudella tavalla.



John Rawls.

John Rawls
in innoittamina varsin monet filosofian professoritkin ovat väittäneet, että rikkaiden rikastuminen on myös köyhimpien etu.

Tehtäviä

  1. Rikkaita on ollut ainakin maanviljelyksen synnyn jälkeen. Mistä johtuu, että köyhiä on sen jälkeen kuollut suuria määriä eri syistä johtuneissa nälänhädissä?
  2. Onko laajalle levinnyt hyvesiveys ratkaissut köyhyyden ongelman?
  3. Onko laajalle levinnyt velvollisuussusiveys ratkaissut köyhyyden ongelman?
  4. Pohtikaa pitääkö väite ”rikkaiden rikastuminen on myös köyhimpien etu” paikkansa.
  5. Jos väite pitäisi paikkansa, olisiko sen mukaisesti toimittava a) velvollisuussiveyden b) seuraussiveyden kannalta?
  6. Jos väite pitää paikkansa, miten on selitettävissä se, että maailman hyvin köyhien (absoluuttisesti köyhien) ihmisten määrä kasvaa koko ajan vaikka maailman rikkaimmat ovat rikkaampia kuin koskaan?

Kuvitellut seuraukset ja seurausten kuviteltu hyvyys

Seuraussiveyttä on käytetty myös esimerkiksi lasten ruumiillisen kurittamisen (oletetaan sillä olevan hyviä seurauksia myöhemmin), vähäosaisten auttamisen laiminlyömisen (oletetaan, että vähäosaiset jättäytyvät avun varaan) ja jopa kuolemanrangaistuksen (oletetaan, että se vähentää rikollisuutta) puolustamiseen.

Vastaväitteenä voidaan esittää, että kyseessä ovat virheelliset käsitykset.



Seuraussiveyttä on arvosteltu siitä, että seurausten arviointi on vaikeaa ja joissain tapauksissa mahdotonta.

Esimerkiksi ydinvoimalan rakentamisen seuraukset saattavat olla liian vaikeita asiasta päättävien ratkaistaviksi.

Seuraussiveyteen on joskus muotoiltu sääntöjä tämäntapaisten tilanteiden varalle. Eräs sellainen sääntö voisi olla, että jos seuraukset saattavat olla erinomaisen hyvät tai hyvin vaaralliset mutta on etukäteen vaikea sanoa, kummatko ne ovat, riskejä ei ole otettava.

Tähänkin on tehtävä poikkeus sen tilanteen varalle, että on pakko tehdä jotain, vaikka seurauksista ei ole varmaa tietoa. Jotkut ovat ehdottaneet, että tällöin olisi toimittava perinteisellä tavalla, mutta koska perinteiset tavat juontavat usein juurensa taikauskoisesta menneisyydestä, neuvo saattaa olla huono.

Mutta onhan jäljellä hyvesiveys! Kun tulee paha pulma, soita käytännöllisen filosofian professorille!

Tehtäviä

  1. Etsikää mahdollisimman paljon lisää esimerkkejä, joissa seurauksia huonosti tai tahallisesti väärin arvioimalla on puolusteltu mielestäsi vääriä toimintatapoja.
  2. Joukko suomalaisia lääkäreitä on äskettäin arvioinut, että noin puolet tupakoijista kuolee sairauksiin, joihin tupakointi on ainakin osasyynä. Tarkastelkaa tupakointia.
    1. velvollisuussiveyden 
    2. hyvesiveyden
    3. seuraussiveyden kannalta.
  3. Mitä tehdään, jos tunnetaan vain entisten menetelmien seuraukset, mutta ne eivät ole mitenkään toivottavia?
  4. Mistä johtuu, että maailman rikkaiden huonojen päätösten seuraukset jäävät aina maailman köyhien maksettavaiksi?
  5. Miksi maailman väestöräjähdyksen pysäyttämiseksi ei tehdä juuri mitään?

Onko syyttömän tuomitsemisesta joskus hyötyä?

Seuraussiveys sinänsä ei ota kantaa siihen, pitäisikö tuomita syyllisiä vai syyttömiä vai molempia vai ei ketään.

Tunnetuin ja eniten professoreita seuraussiveyttä vastaan käännyttänyt esimerkki on seuraava.


Oletetaan, että Villissä Lännessä on tapahtunut vakava rikos. Poliisipäälliköllä (sheriffillä) ei ole mitään tietoa siitä, kuka on tehnyt rikoksen.

Paikallinen tapa on saada rikollinen nopeasti kiinni ja hirttää hänet.

Jos näin ei tehdä, paikkakunnalla on tapana ryhtyä mellakoihin, joissa kuolee useita ihmisiä.

Seuraussiveyden vastustajat väittävät, että seuraussiveyden mukaan sheriffin pitää vangita joku syytön ja hirtättää hänet mellakoiden estämiseksi.

Tässä kohden voidaan esittää se vastaväite, että seuraussiveyden kannattaja voi olla myös tällaisen mellakoinnin kannattaja. Tarkastellaan kuitenkin myös sitä tilannetta, että seuraussiveyden kannattaja ei ole mellakoinnin kannattaja.

Voidaan kysyä, eikö ole velvollisuussiveyden mukainen velvollisuus, että joku ilmoittautuu vapaaehtoisesti hirtettäväksi, ettei paljon ihmisiä kuole.

Myös hyveellisen ihmisen olisi syytä ilmoittautua hirtettäväksi, jotta joukkokuolemalta vältyttäisiin.

Ehkä yksinkertaisin ratkaisu olisi, että sheriffi ampuisi itsensä, jolloin ei olisi jäljellä ketään, jonka toimivaltaan hirttäminen kuuluisi.


Tehtäviä

  1. Milloin tällainen ongelma on viimeksi esiintynyt?
  2. Miten on mahdollista, että kolme Saddam Huseinin oikeusavustajaa murhattiin?
  3. Mitä sheriffin olisi pitänyt tehdä Saddam Husseinin tapauksessa?

On tilanteita, joissa mikä tahansa siveys johtaa omien normiensa kannalta katsottuna huonoihin seurauksiin

Jos yhteisön uskomukset ja mielipiteet ovat tietyn tyyppiset, mikä tahansa siveys johtaa huonoihin seurauksiin.

noita

Vaikka noituus ei ole mahdollista, ihmiset, jotka uskoivat noituuteen, polttivat miljoonia ihmisiä noituudesta epäiltyinä. Noituudesta epäiltyjen polttamista voitiin pitää velvollisuutena koska Raamatussa sanotaan, että "noitavaimon älä salli elää" (tai jopa hyveenä).

Tietysti tämä velvollisuus oli ristiriidassa tappamisen kiellon kanssa. Jos noitia pidettiin rikollisina, heillä ei ollut minkäänlaista vähemmistösuojaa.

Jos seuraussiveys sisältää yhden yksinkertaisen säännön, joka kieltää kuolemantuomion, sheriffin tilanne on aivan toinen kuin yllä esitetyssä esimerkissä.

Tehtäviä:

  1. Pohtikaa kuolemantuomiota
    1. velvollisuussiveyden
    2. hyvesiveyden
    3. seuraussiveyden kannalta.
  2. Tutkikaa pidettiinkö noitia rikollisina, joita piti rangaista vai vähemmistönä, jota vainottiin.
  3. Saddam Husseinia vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä on kuollut kolme Saddam Husseinin asianajajaa. Arvioikaa oikeudenkäynnin mielekkyyttä
    1. velvollisuussiveyden
    2. hyvesiveyden
    3. seuraussiveyden kannalta.

Pitäisikö terveiden luovuttaa elimensä sairaille ja kuolla itse


Cambridgen yliopiston professori Bernard Williams.

Seuraussiveyden vastustajat ovat esittäneet, että jos yksi ihminen voi elää vain, jos hän saa uuden sydämen, toinen, jos hän saa uudet keuhkot ja kolmas, jos hän saa uudet munuaiset, seuraussiveyden mukaan pitäisi etsiä terve ihminen, tappaa hänet ja pelastaa näin sydäntä tarvitseva, keuhkoja tarvitseva ja munuaisia tarvitseva.

Täsmälleen näin yksinkertaisesti Cambridgen yliopiston professori Bernard Williams (1929 – 2003) katsoi haastattelussaan kumonneensa seuraussiveyden. Williams itse kannatti arvojen suhteellisuutta.

Ilmeisesti paikalla ei ole ollut ketään seuraussiveyden kannattajaa, joka olisi ilmoittanut, että että vain yksi ihminen kuolee, jos keuhkoja tarvitseva saa yhden keuhkon ja munuaisia tarvitseva saa yhden munuaisen. Tällöin vain sydäntä tarvitseva kuolee.

Tämän kirjoittajan ystävän vaimo sai valmiiksi kuolleelta ihmiseltä sydämen ja toisen keuhkon ja elää edelleen.


Tehtäviä

Köyhiä aasialaisia ihmisiä on tapettu ja heidän elimensä on myyty rikkaille elimiä tarvitseville. Arvioi tekoa
  1. velvollisuussiveyden
  2. hyvesiveyden ja
  3. seuraussiveyden jannalta.
  4. EU on kieltänyt kuolemantuomiot. Pohtikaa miksi kuolemantuomiota ei ole kielletty kaikkialla.
  5. Pohtikaa onko oikein luovuttaa kuolemaantuomittujen elimiä niitä tarvitseville.
  6. Ihmisiä on tapettu, jotta heidän ruumiinsa voitaisiin myydä lääketieteellisiin tarkoituksiin. Miten tämä on mahdollista?
  7. Missä maissa murhakuolleisuus on suurinta?

Hyvinvointia lisäävät kemikaalit



Seuraussiveys ei sinänsä väitä, että onnellisuus olisi hyvä asia.

On sanottu, että hyvinvointia voitaisiin kasvattaa lisäämällä esimerkiksi vesijohtoveteen sopivaa kemikaalia.

Moniin elintarvikkeisiin vaikutetaan tällä tavalla. Suolaan lisätään jodia ja lannoitteisiin aineita, jotka siirtyvät viljaan.

Masennuslääkkeitä ei voida lisätä elintarvikkeisiin, koska joillain ihmisillä niiden lisääminen lisääminen voisi aiheuttaa ylikierroksilla käymistä (maniaa).

Tietysti voidaan kysyä sitä, että mitä tekemistä tällä asialla on seuraussiveyden kanssa.

Yhtä hyvin voitaisiin väitää, että lääkkeiden antaminen sairaille on seuraussiveyttä.

Tehtävä

  1. Pohtikaa
    1. alkoholia,
    2. tupakka ja
    3. huumeita
  • velvollisuussiveyden
  • hyvesiveyden ja
  • seuraussiveyden kannalta.

Pitääkö unohtunut velka maksaa


Seuraussiveys ei sinänsä väitä, että hyvinvointi olisi hyvä asia.

Seuraussiveyden vastustajat ovat myös väittäneet, että unohtuneen velan voi jättää maksamatta, koska se lisää hyvinvointia eikä haittaa ketään.

Useimpien velvollisuussiveyskäsitysten mukaan velat on maksettava vaikka velkoja olisi ne unohtanut.

Epäilemättä unohtuneiden velkojen maksaminen on myös hyve.

Tähän voidaan vastata, että seuraussiveys ei missään tapauksessa kiellä unohtuneen velan maksamista.

Päin vastoin, jos velan antaja on rahapulassa, jokainen muu paitsi äärimmäinen egoisti maksaa velkansa.

Toisaalta maailma olisi monien köyhien mielestä parempi, jos köyhien maiden velat unohdettaisiin.

Todellisessa maailmassa eräs diktaattori maksoi köyhän maansa velat, mutta hänet teloitettiin myöhemmin.

Tehtäviä

  1. Miten unohtuneen velan voi maksaa, jos kumpikin osapuoli on unohtanut velan?
  2. Mitä juutalaisuus sanoo koron ottamisesta?
  3. Miten katolinen kirkko suhtautui koron ottamiseen keskiajalla?
  4. Miten islam hoitaa uskontoon perustuvan korko-ongelmansa?
  5. Miksi lainojen indeksisidonnaisuus on Suomessa kielletty?

Kärsimysten vähentäminen



Seuraussiveys sinänsä ei ota kantaa kärsimysten vähentämiseen.

Kärsimysten vähentäminen lisää yleensä hyvinvointia kaikkein nopeimmin.

Sen sijaan liiallinen ylellisyys ei lisää hyvinvointia kuin hyvin vähän.

Seuraussiveydessä voidaan ottaa keskeiseksi tavoitteeksi, ei niinkään hyvinvoinnin lisääminen kuin kärsimysten vähentäminen.

Joidenkin mielestä maailma, jossa olisi kenties vähemmän hyvinvointia kuin nykyisessä mutta myös paljon vähemmän kärsimystä kuin nykyisessä, olisi parempi kuin nykyinen maailma.

Tällöin tekoja olisi arvioitava sen perusteella, minkä verran ne vähentävät maailman kärsimyksiä.

Tällöin voidaan esimerkiksi ajatella, että varojen suuntaaminen oman maan köyhille lisäisi heidän hyvinvointiaan vain vähän mutta samojen määrärahojen käyttäminen esimerkiksi tappavien sairauksien torjuntaan kehitysmaissa vähentäisi kärsimyksiä hyvin paljon.

Tehtävä

Pohtikaa kysymystä
  1. velvollisuusiveyden
  2. hyvesiveyden ja
  3. seuraussiveyden
kannalta

Pitäisikö kaikki elämä hävittää?



On väitetty, että yksinkertaisin tapa lopettaa kaikki kärsimykset olisi hävittää maapallolta kaikki elämä esimerkiksi ydinaseilla.

Tähän voidaan vastata, että varsin harva suomalainen asettaa kärsimysten vähentämiselle näin äärimmäisiä tavoitteita.

Täysin kaiken elämän hävittämiseen riittäviä keinoja ihmisellä ei vielä taida edes olla.

Tehtävä

Pohtikaa tätä kysymystä
  1. velvollisuussiveyden
  2. hyvesiveyden ja
  3. seuraussiveyden
kannalta.

Seuraussiveyden lievennys: Sääntöjä sisältävä seuraussiveys

Koska yksittäisten tekojen seurausten arviointi saattaa olla vaikeaa ja joskus mahdotonta, jotkut seuraussiveyden kannattajat ovat pyrkineet yhdistämään seuraussiveyden ja muiden ajattelutapojen hyviä puolia sallimalla sääntöjä.

Tällöin pyritään käyttämään sääntöjä, joilla on toivottuja seurauksia.

Esimerkiksi voidaan asettaa sääntö, joka kieltää kuolemantuomiot. Edellä tarkasteltu sheriffi ei voisi hirtättää ketään, koska kuolemantuomiot olisi lailla kielletty.

Jos syyttömän tappaminen kielletään, terveiden tappamista sairaiden elinten tarpeen tyydyttämiseksi ei olisi sallittua.


Brad Hooker on vain Readingin (150,000 asukasta) yliopiston professori.

Brad Hookerin sääntöjä sisältävälle seuraussiveydelle asettamia vaatimuksia

  1. Lähtökohtana on oltava puoleensavetäviä yleisiä ajatuksia siveydestä.
  2. Käsitysten on oltava sisäisesti ristiriidattomia.
  3. Käsitysten on oltava yhtenäisiä (ts. järjestettävä taloudellisesti, tai jos mitään järjestelmää ei ole käytettävissä, ainakin hyväksyttävä ne vakaumuksemme, joita meillä on huolellisen harkinnan jälkeen).
  4. Käsitysten on kannatettava perusperiaatetta, joka
    1. selittää, miksi meidän erityiset siveelliset vakaumuksemme ovat oikeita
    2. oikeuttaa ne puolueettomasti
  5. Käsitysten on autettava meitä käsittelemään siveyskysymyksiä, joista emme ole varmoja tai joiden kanssa olemme eri mieltä.

Brad Hookerin mukaan vain seuraussiveys tyydyttää edellä mainitut ehdot.

Brad Hooker on esittänyt yllä olevat ajatukset teoksessaan ”Ideal Code, Real World", Oxford, 2000, ISBN 0-19-825069-X.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa mitkä Hookerin ehdot saattavat edistää vanhoillisuutta.
  2. Ottakaa Internetin avulla selvää millaisen sääntöihin perustuvan siveyden määritelmän Brad Hooker saa aikaan yllä olevien periaatteiden valossa.
  3. Laadi oma lista siveyssäännöistä.

Tilanteiden arviointiin perustuva seuraussiveys



Koska säännöt tarvitsevat poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, osa muinaisista seuraussiveyden kannattajista ajatteli, että tekojen seurauksia on yksilön arvoitava teko kerrallaan.

Tietysti yksilö voi kysyä neuvoja muilta.

Monenlaiset edustajat, johtoryhmät ja hallitukset tekevät päätöksiä joukolla.

Tehtäviä

  1. On sanottu, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Pohtikaa, onko tämä paikkansapitävää.
  2. Mitä perusteluja eduskunta ja valtioneuvosto käyttävät päätöksiä tehdessään?
  3. Ottakaa selvää siiyä, miten eduskunnan valiokunnat ovat perustelleet uskonnoille etuoikeuksia antavia lakeja.
  4. Mikä on perinteisten tiedotusvälineiden vaikutus ihmisten mielipiteisiin?
  5. Onko odotettavissa, että Internet parantaisi tilannetta?

Seuraussiveys asteittain kehittyvässä yhteiskunnassa


Ns. hyvinvointiyhteiskunta kuuluu pikemminkin seuraussiveyden kuin esimerkiksi velvollisuussiveyden tai hyvesiveyden tavoitteisiin.

Velvollissiveys ja hyvesiveys kehittyivät aikoinaan yhteiskunnissa, joissa köyhyys, sairaudet ja muut kärsimykset olivat pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja joissa näitä ilmiöitä ei suuremmin edes pyritty poistamaan.

Hyvesiveyden perustajana pidetty Aristoteles hyväksyi orjuuden ja epämuodostuneiden vastasyntyneiden tappamisen.

Seuraussiveys on tietysti ollut aina olemassa, mutta siihen alettiin kiinnittää suurempaa huomiota vasta sitten, kun hyvinvointi alkoi Euroopassa lisääntyä yhteiskunnallisten olojen, todellisuustutkimuksen (tieteen) ja tekniikan kehittyessä.

Erityisesti yleensä hyvinvointia hyvänä pitänyt seuraussiveys oli muotia yli sata vuotta sitten.

Hyvinvointiyhteiskunta on kiinnittänyt huomiota pikemminkin oikeuksiin kuin velvollisuuksiin.

Ihmisoikeuksia on vaikea perustella muuten kuin siten, että ne vähentävät kärsimyksiä ja lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia.

Ihmisoikeuksista ei vallitse mitenkään täyttä yksimielisyyttä, mutta seuraussiveyden kannalta tämä ei ole tarpeenkaan.


Kun ihmisoikeuksien vaikutuksista saadaan tietoa, niitä voidaan kehittää. Mainittakoon, että islamilaiset maat eivät ole hyväksyneet edes YK:n Ihmisoikeuksien julistusta.

Paitsi taloudellinen, todellisuustutkimus (tiede) ja tekninen kehitys hyvinvointiin vaikuttavat myös ihmisten asenteet.

Tärkein syy edellä kuvattuun sheriffin ongelmaan olivat yhteisön ihmisten asenteet. Jos yhteisön jäsenet eivät vaatisi rikollisen pikaista kiinniottamista ja hirttämistä vaan normaalia oikeusvaltion käytäntöä, sheriffillä ei olisi mitään ongelmaa.

Kun yhteiskunta, todellisuustutkimus (tiede), tekniikka ja asenteet kehittyvät, seuraussiveys itse toimii entistä paremmin.

Muualla tämän sarjan oppikirjassa esitellään sekä seuraussiveyteen että sen kilpailijoihin perustuvia käsityksiä oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa mitä muutoksia ihmisten asenteisiin tarvittaisiin, jotta seuraussiveys toimisi oleellisesti paremmin kuin yllä esitetyissä esimerkeissä.
  2. Pohtikaa kuinka paljon ja millaisia kustannuksia aiheutuisi siitä, että esimerkiksi suomalaisia kasvatettaisiin ottamaan nykyistä paremmin huomioon tekojen seuraukset.
  3. Mitä sinun mielestäsi pitäisi muuttaa, jotta seuraussiveys toimisi nykyistä paremmin.
  4. Millä tavalla seuraussiveyden toimivuus riippuu lainsäädännöstä?
  5. Pohtikaa miten hyvinvointia hyvänä pitävän seuraussiveyden kanssa kilpailevat siveyskäsitykset ratkaisisivat yllä esitetyt ongelmat.
  6. Onko sinulla itselläsi juuri nyt jokin siveellinen ongelma?
  7. Jos on, miten olet ajatellut ratkaista sen?

Seuraussiveys ja uskonnot

Muinaiset ihmiset eivät tunteneet monien luonnonilmiöiden syitä, ja myös luonnon onnettomuuksia saatettiin pitää joidenkin jumalien tai henkien aiheuttamina.

Jumalia ja luonnonhenkiä saatettiin lepytellä uskonnollisin menoin ja uhrein.

Ihmisten ajateltiin suututtaneen jumalia tai luonnonhenkiä, ja onnettomuuksien saatettiin ajatella olevan ihmisten tekojen seurauksia.

Myös yksilön elämän onnettomuuksia pyrittiin selittämään esimerkiksi pahoilla teoilla nykyisessä tai sitä edeltäväksi kuvitellussa elämässä.

Nykyisen elämän tekoja ajateltiin soviteltavan tulevaisuuden tai kuvitellun kuoleman jälkeisen elämän kärsimyksillä tai onnella.


Helvetti.

Seuraussiveyden soveltaminen kuviteltuun syntymää edeltävään ja kuviteltuun kuoleman jälkeiseen elämään on aiheuttanut ihmiskunnalle vuosituhansien aikana suunnattomia kärsimyksiä, mutta niitä tuskin voidaan pitää seuraussiveyden vikana.

Seuraussiveyttä voidaan järkevästi soveltaa vain yhteiskunnassa, jonka uskomukset ja asenteet ovat muutoinkin omiaan edistämään hyvinvointia ja vähentämään kärsimyksiä.

Tehtäviä

  1. Kuvitellaan, että olisi olemassa kuoleman jälkeinen Taivas, jossa valitsisi hyvinvointi. Pohtikaa millaista siellä olisi.
  2. Pohtikaa mitä vaikeuksia ihmisten hyvin erilaiset uskomuksen ja asenteet aiheuttavat
    1. velvollisuussiveyden
    2. hyvesiveyden
    3. seuraussiveyden toimivuudelle.
  3. Kuvitellaan, että olisi olemassa kuoleman jälkeinen Helvetti, jossa kristinuskon jumalaan uskomattomia kidutettaisiin ikuisesti. Pohtikaa millaisia kidutusmenetelmiä Helvetissä saatettaisiin käyttää.

Liberalismin synnyttämiä seuraussiveyden muotoja

Liberalismi

Liberalismi on aate tai poliittinen suuntaus, joka pitää vapautta jostakin/johonkin keskeisenä arvona.

Liberalismi ei ole yksittäinen lyhyesti määriteltävä aate, vaan se sisältää useita eri muotoja. Yhteisenä niille kaikille voidaan pitää lähinnä

  1. syntyperästä riippuvan siveellisen ja poliittisen arvojärjestyksen kieltämistä ja
  2. yksilönvapauden pitämistä keskeisenä arvona.

Liberalismi etsii yhteiskuntaa, jota kuvaa yksilöiden ajatuksenvapaus, rajoitteet hallituksen ja uskonnon vallassa, lain voima, vapaa ajatustenvaihto, vapaaseen yrittäjyyteen perustuva markkinatalous sekä läpinäkyvä hallinto.

Liberalismin alkuperäistä muotoa kutsutaan klassiseksi liberalismiksi, mutta aate on myöhemmin laajentunut erillisiin suuntauksiin. 

liberalism

Kaikki liberaalit kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.

Utilitarismi

Utilitarismia ovat mm. sääntöutilitarismi, tekoutilitarismi ja preferenssiutilitarismi..

Kuuluisin menneiden aikojen seuraussiveyden oppisuunta oli nimeltään ulitarismi. Sana "utilitarismi" tulee englannin kielen sanasta "utility". Sillä on mm. seuraavat merkitykset:
  1. hyödyllisyys    
  2. käyttökelpoisuus    
  3. hyöty    
  4. hyötytavara    
  5. hyötyesine    
  6. työkalu    
  7. apuväline    
  8. hyödyke   
  9. palvelu   
  10. vesilaitos    
  11. palveluntarjoaja (julkinen)    
  12. sähkölaitos
Seuraussiveydessä nykyään usein käytettävän hyvinvoinnin tilalla varhaisten utilitaristien teoksissa esiintyy onnellisuus, joka kuitenkin tarkoittaa yleisempää tilaa kuin arkipäivän onni.

Utilitaristit eivät olleet ”hyötyä tavoittelevia nautiskelijoita” (erään jumaluusoppineen esittämä utilitarismin määritelmä).

Jeremy Bentham




Jeremy Bentham (1748 – 1832)

Varhaiset utilitaristit, kuten Bentham, yrittivät kehittää laskentajärjestelmän, jonka avulla nautinnot voitaisiin asettaa arvojärjestykseen.

Onnellisuutta ei pidä tarkastella pelkästään yksilön, vaan myös yhteisön kannalta.

Varhaisen utilitarismin mukaan siveysongelmat ovat aina myös yhteiskunnallisia ja poliittisia ongelmia.

John Stuart Mill




John Stuart Mill.


John Stuart Millin mukaan hyödyn (utiliteetin) periaate voitiin ilmaista seuraavasti:

“...( periaate) pitää oikeina ( ts. hyvinä ) tekoja siinä määrin kuin ne edistävät onnellisuutta, väärinä siinä määrin kuin ne edistävät sen vastakohtaa. Onnellisuudella tarkoitetaan nautintoa ja tuskan poissaoloa, onnettomuudella tuskaa ja nautinnon poissaoloa.”

Keiden onnellisuutta Mill tarkoitti?

Nyt voidaan kysyä, keiden onnellisuudesta on kyse. Onko kyse yksilön onnellisuudesta, jota epikurolaiset tavoittelivat? Tarkoitetaanko onnellisuutta tässä elämässä vai jossakin tulevassa?

Varhaiset utilitaristit tarkoittivat onnellisuutta tässä elämässä. He tarkoittavat onnellisuutta niin monille ihmisille kuin mahdollista.

Tuska ja nautinto



“Luonto”,
kirjoitti Jeremy Bentham kirjassaan “Johdatus ja lainsäädännön periaatteisiin”,
“on asettanut ihmiskunnan kahden itsenäisen herran hallintaan, tuskan ja nautinnon. Vain ne voivat osoittaa meille sen, mitä meidän pitäisi tehdä, ja ne määräävät sen, mitä teemme .. “.

Bemham ja nautintojen mittaaminen

Bentham ehdotti tiettyjä käytännön sääntöjä, joiden mukaan järkevät ihmiset voisivat määrittää erityisten nautintojen arvon (voimakkuus, kesto jne.).

pig-educated

Voidaan kysyä, ovatko kaikki nautinnot yhtä hyviä. Onko yhteisön hyvä aina asetettava yksityisen hyvän edelle? Onko ihmisten välillä eroa siinä, miten he kokevat nautinnot? Onko onnellinen sika parempi kuin onneton Sokrates?

Varhaiset utilitaristit yrittivät kehittää näihin kysymyksiin erilaisia ratkaisuja.

Bentham sanoi, että nautinto ja kärsimys ovat luonnon synnyttämiä biologisia järjestelmiä.

Tosiasiaväitteenä tämä on paikkansapitävä.

Mutta voidaanko tosiasiaväite muuttaa siveydeksi sillä perusteella, että nautintoa toivotaan? Voidaanko luonnon olosuhteista johtaa siveyssääntöjä? Voiko siveyden perustana olla luonto?

Tehtäviä

  1. Tehkää lista koululaiselle mahdollisista nautinnoista. Yrittäkää asettaa ne arvojärjestykseen.
  2. Pohtikaa, mikä tekee nuoren onnelliseksi a) jossakin kehitysmaassa, b) Suomessa.
  3. Miten onnellisuutta voitaisiin jakaa nykyistä tasaisemmin? Miten tulisi suhtautua niihin, jotka vastustavat näitä hankkeita?
  4. Pohtikaa, milloin onnettomana oleminen johtuu omasta arvojärjestelmästä. Onko ihmisellä oikeus olla onneton, jos hän haluaa?
  5. Ottakaa selvää siitä, miten sairaaloissa nykyään mitataan kipua.

Onnellisuus tavoitteena

Korkein hyvä

Korkein hyvä oli kreikkalaisille ja varsinkin Aristoteleelle (384 - 322 eaa.) onnellisuus (oikeastaan kukoistus, eudaimonia; kreikan kielen sanasta eudaimon = hyvä jumaluus).

Eudaimonismi on siveyskäsitys, jonka mukaan siveellisesti oikeaa toimintaa on se, jonka tuloksena elämästä tulee onnellinen.
 
Tietysti voidaan heti kysyä, että missä tämä onnellisuus piilee.



Aatamin ja Eevan häät.

Muutamille onni oli mielihyvä, toisille se oli rikkaus ja kunnia, joillekin hyve.

Yhteistä näille ajatuksille oli, että ne yrittivät vastata kysymykseen siitä, mikä on inhimillisen toiminnan päämäärä tai tarkoitus.

Sana “eudaimonia” merkitsi kreikkalaisilla yksilöllistä onnellisuuden tilaa. Kantasana “daimon” tarkoitti jumaluutta, ja onnellinen oli se, joka oli saanut osakseen hyvän jumaluuden.

Yksilön onnellisuus ja yhteisön onnellisuus

Jo muinaisessa Kreikassa jotkut halusivat edistää yksilön onnellisuutta ja jotkut toiset yhteisön onnellisuutta.

Sokrateen (470 - 399 eaa.) oppilas Aristippos (435 - 355 eaa.) ajatteli, että yksilöllinen nautinto oli korkein hyvä.

epikuros

Epikuros.

Aluksi myös Epikuros (341 - 270 eaa.) ajatteli näin, mutta lopulta hän päätyi siihen tulokseen, ettei korkeimpana hyvänä voida pitää hetkellistä nautintoa vaan sellaisena on pidettävä koko yhteisön osaksi tulevaa pysyvää onnen ja menestyksen tilaa.

Tehtäviä

  • Miten yksilön ja yhteisön välisiä siveellisiä erimielisyyksiä pitäisi sinun mielestäsi ratkaista?

Valistusajattelu



Siveellisen toiminnan tarkoitusperiä korostivat voimakkaasti myös valistusajattelijat.

Tarkoitusperien korostaminen on ollut yleensä omiaan yhdistämään keskustelun siveydestä keskusteluun yhteiskuntaelämästä.

Tehtäviä

  • Miksi postmodernistit (esim. Stephen Toulmin ja Paavo Lipponen) pitävät valistusta pahana asiana?

Taloudellinen hyöty

Jeremy Benthamin (1748 - 1832) mukaan siveyden on perustuttava samalle yleiselle periaatteelle kuin lainsäädäntö (Bentham oli lakimies).

Hyötyperiaate (principle of utility, siitä nimi utilitarismi) on hänen mielestään itsestään selvä periaate, jota ei ole tarpeen todistaa oikeaksi.

Ainoa tehtävä on tutkia, millä tavoin periaatetta “mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monille” voidaan käytännössä parhaiten toteuttaa.

Bentham ei ryhtynyt lajittelemaan mielihyvän tunteita; ne olivat hänestä yhtä arvokkaita. Se onni, josta hän puhuu ja joka olisi tuleva niin useiden ihmisten osaksi kuin mahdollista, oli kuitenkin ennen kaikkea taloudellista laatua.

Hän koetti osoittaa, että rikkauden iloja ovat ne, jotka yleensä tarjoavat välineitä muiden mielihyvien kuten riippumattomuuden, vallan ja aistillisen mielihyvän saavuttamiseksi.

Tehtäviä

  1. Mitä kaikkea sellaista haluat, jota voisit osataa rahalla?
  2. Onko jotain haluamaasi, jota et voi ostaa rahalla?
  3. On sanottu, että rakkautta ei voi ostaa rahalla, mutta sillä voi ostaa niin aidon jäljennöksen, ettei eroa aitoon huomaa. Mitä mieltä olet tästä ajatuksesta?

Niukkuuden laki



Ovatko yllä olevan kuvan setelit väärennettyjä?

Kahdesta yksilöstä, joiden omaisuus on erisuuruinen, ei kuitenkaan rikkaamman onnen ylijäämä suhteessa köyhempään ole yhtä suuri kuin hänen rikkautensa ylijäämä suhteessa köyhempään.

Toisin sanoen rikkauden lisäys kyllä lisää onnea, mutta se ei lisää sitä yhtä suuressa määrin kuin mitä rikkaus lisääntyy.

Bentham ajatteli, että mitä enemmän erään yhteiskunnan kansalaisten omaisuus lähenee yhtäläisyyttä, sitä suurempi on yleinen onni.

Tehtäviä

  • Miksi niukuuden lakia ei oteta huomioon nykyisessä talouspolitiikassa?

Itsekkyys yleisen onnen lähtökohtana



Vaikka Benthamia hänen omissa toiminnoissaan epäilemättä johti sääli ja myötätunto (sympatia) muita kohtaan, hän ei kuitenkaan pitänyt näitä tunteita mitenkään yleisinä.

Päin vastoin hän oli huomannut, että itsekkyys on inhimillisten toimintojen voimakkaimpia vaikuttimia. Hän ajatteli, että jokaisen järjellisesti etsiessä omaa onneaan edistetään samalla yleistä onnea ja menestystä.

Siveyden vaikuttimiin hän ei juuri kiinnittänyt huomiota. Tarkoitusperistä tuli hänen ajattelussaan myös siveyden vaikuttimia.

Tehtäviä

  • Millä tavalla itsekkyys kasvattaa eriarvoisuutta?

Bentham ja virikkeet

Bentham jakoi virikkeet neljään ryhmään:
  1. Ne mielihyvän tai mielipahan tunteet, jotka teko aiheuttaa.
  2. Toiminnan arvostelu valtion ja lakien kannalta
  3. Siveeelliset virikkeet.
  4. Uskonnolliset virikkeet.

Tehtäviä

  • Jatka yllä olevaa virikkeiden listaa.

James Mill ja ihmisten menestys


James Mill.

Benthamin oppilas ja ystävä James Mill (1773 - 1836) kiinnitti huomiota siihen, että ihmisessä esiintyy myös epäitsekkäitä pyrkimyksiä.

Utilitarismiin sovellettuna se merkitsee sitä, että muitten ihmisten menestys, oltuaan alun perin vain väline yksityisen menestyksen edistämiseksi, voi toissijaisesti tulla myös päätarkoitukseksi.

Tehtäviä

  • Koska olet viimeksi ajatellut muiden kuin itsesi menestystä?

John Stuart Mill ja mielihyvien luokittelu



John Stuart Mill.

Erityisesti Benthamin ajattelua kehitti John Stuart Mill (1806 - 1873). Hän lajitteli mielihyvät arvokkaampiin ja vähemmän arvokkaisiin. Erityisesti hän arvosti kulttuurinautintoja.

Tehtäviä

  1. Määrittele kulttuuri.
  2. Pitääkö valtion tukea kulttuuria?
  3. Pidätkö kultuurista (valehtelua tässä kysymykjsessä ei sallita)?
  4. Miksi sana "kulttuuri" saa minut pahalle päälle?
  5. Miksi kaikenlaista hömppää pidetään kulttuurina?

J. S. Mill ja kokonaisuuden etu

Toiseksi Mill korosti voimakkaasti kokonaisuuden etua yksityiseen etuun nähden ja oletti myös yhteisöllisten ajatustunteiden (emootioiden) olemassaolon.

Toisaalta hän arvosti tekoja niiden seurausten eikä vaikuttimien perusteella.

Tehtäviä

  • Mitä tapahtuisi, jos ahneet ihmiset lakkaisivat toteuttamasta ahneuttaan?

Hyötyä tavoittelevat nautiskelijat



Varsinkin uskontojen edustajat ovat olleet valmiita leimaamaan utilitaristit “hyötyä tavoitteleviksi nautiskelijoiksi”.

Syytös on edellä esitetyn valossa aiheeton.

Toisaalta voidaan väittää, etteivät hyödyn ja nautinnon vastakohdat ole ainakaan meidän aikamme suomalaisia houkuttelevia.

Tehtäviä

  • Valitkaa vuoden hyötyä tavoitteleva nautiskelija.

Kapitalismin kehitys



Utilitarismi on voimakkaasti vaikuttanut nimenomaan kapitalismin kehitykseen.

J. S. Mill oli ns. vanhemman liberalismin perustajia.

Utilitarismia on syytetty siitä tavaroiden palvonnasta, joka on ominaista meidän aikamme teollisuusmaille.

On sanottu, että utilitarismin mukaan meidän pitäisi katsoa, että kirjapainotaidon, kompassin ja höyrykoneen keksiminen ovat siveellisiä tekoja.

Tehtäviä

  • Millä tavalla tekninen kehitys on vaikuttanut siveyteen?

Siitä, mitä on, ei voida päätellä, mitä pitäisi olla

On myös sanottu, että vaikka ihmiset käytännössä tavoittelisivat mielihyvää, tästä ei voida päätellä, että heidän pitäisi tavoitella mielihyvää. (Ns. Humen giljotiinin sovellutus: siitä, mitä on, ei voida logiikan avulla päätellä, mitä pitäisi olla.)

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä sinä olet mielihyvästä?
  2. Äskettäin eräs miehenalku sanoi rakastavansa joululahjoja. Mahtoiko hän liioitella?
  3. Milloin lyhyen tähtäyksen mielihyvästä on syytä kieltäytyä tulevia aikoja ajatellen?

Onko onnellisuus lisääntynyt



On väitetty, etteivät meidän aikamme ihmiset kaikista uudenaikaisen kulttuurin saavutuksista huolimatta ole onnellisempia kuin menneiden aikojen ihmiset.

Luonnonkansojen tutkijat ovat jopa saattaneet todeta, että vieraan tekniikan vieminen luonnonkansoille voi vähentää onnellisuutta.

Teollisuusmaissa on puolestaan todettu ns. niukkuuden laki: ruokahalu kasvaa syödessä. Kehitys saattaa aiheuttaa jopa tyytymättömyyden kasvua.

Toisaalta eräät tutkijat ovat päätyneet siihen, että tanskalaiset ovat maailman onnellisimpia ja suomalaiset toiseksi onnellisimpia.

Sitä, mitä haittaa onnellisuudesta on, ei ole juuri tutkittu.

Tehtäviä

  1. Mitä haittaa on onnellisuudesta?
  2. Mitä hyötyä on onnellisuudesta.
  3. Onko mielipahasta hyötyä?

Preferenssiutilitarismi


Preferenssiutilitaristi bioetiikan professori Peter Singer

Preferensseillä kuvataan ihmisten mieltymyksiä eri vaihtoehtojen suhteen. Valinta voi olla todellinen tai kuvitteellinen. Preferenssit voidaan ajatella vaikuttimien lähteenä.

Esimerkiksi onnellisuutta preferoidaan yleensä kärsimykseen tai surullisuuteen nähden. Yleensä myös suurempaa määrää normaalihyödykkeen kulutusta preferoidaan pienempään määrään verrattuna. Hyödykkeen kulutusta tänään preferoidaan huomiseen kulutukseen nähden.

Filosofiassa preferoidaan arvoja, tekoja jne.

Preferenssit ovat matemaattisesti ns. järjestysrelaatioita (järjestyssuhteita), jotka noudattavat järjestysrelaatioiden määritelmiä.

Preferenssiutilitarismi määrittää hyväksi preferenssien täyttymisen. Preferenssiutilitaristien mielestä paras lopputulos on tavoiteltava asia. He määrittävät parhaiden preferenssien täyttymisen parhaaksi lopputulokseksi.

Perinteisesti utilitaristit olivat hedonisteja enemmän tai vähemmän, ajatellen mielihyvän syntyvän toimiin osallistuneiden mielentiloista. Esimerkiksi Jeremy Benthamin mielestä tuli tuottaa kaikille osallisille suurin määrä mielihyvää.


Preferenssiutilitaristien mielestä tämä on ongelmallista, koska siihen liittyy oletus "mitä et tiedä ei voi satuttaa sinua". Joku esimerkiksi saattaa levittää Pekan selän takana hänestä huhuja tuhoten hänen maineensa ilman, että Pekka itse ikinä saa tietää.

Tämä ei vähennä hänen koko loppuelämänsä aikana kokemaa mielihyvää. Hedonistin mielestä tämä ei siis vahingoittanut Pekkaa, koska "elämyksen vaatimus" ei täyttynyt, Pekka ei ikinä ollut suoraan osallinen tapahtumiin eikä kokenut mitään.

Preferenssiutilitarismi hylkää elämysvaatimuksen. Koska henkilöllä on preferenssi eli halu hyvään maineeseen, sen pilaaminen vahingoittaa häntä vaikkei hän suoranaisesti kokisikaan tästä ikinä mitään.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltymyksiä sinulla on?
  2. Ovatko ne keskenään ristiriitaisia?
  3. Mihin arvojärjestykseen asetat mieltymyksesi?

Ihminen voi olla itsepäinen



Giordano Bruno.

Esimerkkinä siitä, kuinka ihminen saattaa asettaa tavoitteikseen jotain kokonaan muuta kuin hyötynäkökohdat, esitetään usein seuraava Giordano Brunon (katolinen kirkko poltatti hänet roviolla Roomassa v. 1600 torilla, jossa on nykyään hänen patsaansa) ajatus:
Perhonen, joka lentää tulta kohti, ei tiedä, että se merkitsee kuolemaa; totuuden etsijä tietää sen, mutta sittenkin vastustamattoman … vietin ohjaamana pyrkii eteenpäin löytäen siitä korkeamman, kaikista ulkonaisista eduista ja nautinnoista riippumattoman tyydytyksen.
Toisaalta voidaan väittää, että Bruno ajatteli totuuden etsimisestä olevan pitkällä tähtäyksellä ja toimintaa ohjaavana sääntönä hyötyä vaikka se voi johtaa yksittäisen ihmisen tuhoon.

Tehtäviä

  • Olisiko Giordano Brunolle pystytetty patsas, jos häntä ei olisi poltettu roviolla?

Utilitarismi ja niukkuuden laki



Ns. niukkuuden laki sanoo, että kun hyvän määrä jollakin yksilöllä tai jossakin yhteisössä lisääntyy, vaatimustaso nousee, eikä hyvinvointi itse asiassa kasva. On tapana sanoa, että ruokahalu kasvaa syödessä.

Utilitarismia on usein arvosteltu siitä, että esimerkiksi enemmistön hyvinvoinnilla mitätöidään vähemmistön kärsimykset.

Niukkuuden laki viittaa siihen, että suurin onnellisuuden määrä saavutetaan vähentämällä maailman rikkaiden kerskakulutusta ja siirtämällä varoja heikoimmassa asemassa oleville.

Tehtäviä

  1. Millä tavoin niukkuuden laki vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi kehitysmaiden auttamiseen.
  2. Miten niukkuuden lain haittavaikutuksia voitaisiin vähentää?

Itsekkyys ja yhteishyvä



Leipäjono Hakaniemen torilla

Itsekkyyttä ja toisen hyväkisi toimimista on käsitelty tässä oppikirjassa monessa kohdassa. Perustelen tätä käytäntöä sillä, että tämä on filosofisen etiikan oppikirja.

Itsekkyys (latinakielen sanasta ego = minä) on omaan itseen kohdistuva ajatustunne (emootio), toisten hyväksi toimiminen (altruismi, latinankielen sanasta alter = toinen) on toisiin kohdistuva ajatustunne emootio.

Itsekkyyttä (egoismia) tukee itsesäilytysvietti, ja lapsen kasvatusta on usein pidetty hänen luontaisen itsekkyytensä vähittäi­senä hillitsemisenä.

Toisen hyväksi toimimisen (altruismin) on puolestaan katsottu perustuvan sekä kasvatukseen että lajinsäilymisviettiin.

Eläimillä lajinsäi­lymisvietti voidaan havaita hyvin selvänä. Useimmat eläimet eivät kovin herkästi tapa oman lajin yksilöitä.

Se, että lajinsäilymisvietti on ihmisillä korvautunut yhteisön lajia säilyttävällä pyrkimyksellä, ilmenee siitä, että ih­minen monista muista eläimistä poiketen on pystynyt varsin laajamittaiseen omaan lajiin kohdistuvaan joukkotappami­seen.

Tehtäviä

  • Jotkin muut eläinlajit ovat monessa suhteessa etevämpiä kuin ihmiset. Eihän ihminen esed pysty lentämään, ja veteenkin hän hukkuu. Kun evoluutio on ollut antimissaan niukka myös ihmisille, miten tämän asian aiheuttamia haittohja voitaisiin korvata siveysajattelulla?

Utilitarismia on arvosteltava seuraussiveydellä



Professori Rafael Karsten.

Kun suomalainen antropologi, professori Rafael Karsten (1879 – 1956)kauan sitten arvioi utilitarismia, hän sanoi, että se on ollut mainettaan parempi.

Hänen mielestään utilitarismia on arvosteltava sen mukaan, mitä se on todellisuudessa saanut aikaan.

Karsten mainitsee, että kotimaassaan Englannissa utilitarismi on vaikuttanut paljon inhimillisten olojen paranemiseen.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, missä määrin meidän aikamme ihmiset ottavat ratkaisuissaan huomioon a) välittömän mielihyvän, b) mielihyvän pitkällä tähtäyksellä, c) yhteisön osaksi tulevan onnellisuuden, d) syvällisemmät siveysperiaatteet.
  2. Kuinka hyötyperiaate vaikuttaa politiikassa?
  3. Mitä etuja tai haittoja on siitä, että ihminen toimii puhtaasti velvollisuudentunnosta.
  4. Pohtikaa, miksi näitä oppiaineistoja tuotetaan, vaikka viisaustieteen professorit, opetushallistus ja FETO niitä vastustavat.
  5. Kuka oli ja mitä teki Rafael Karsten?

Hyvesiveys eli hyve-etiikka

Mitä hyvesiveys on

virtue

Hyve (muinaiskreikaksi αρετή, aretē; lat. virtus; engl virtue) on siveellisesti arvokas luonteenpiirre. Hyve oli keskeinen käsite erityisesti antiikin siveysajattelussa. Hyveen vastakohta on pahe.

Hyvesiveys tarkastelee ihmisen elämää kokonaisuutena. Se kysyy ”miten minun tulisi elää” ja vastaa ”kehittämällä hyveitä”.

Antiikin Kreikan neljä hyvettä olivat seuraavat:
  1. käytännöllinen viisaus (fronēsis, prudentia)
  2. rohkeus (thymoeides tai andreia, fortitudo)
  3. oikeamielisyys (dikaiosynē, iustitia)
  4. kohtuullisuus (sōfrosynē, temperantia)

Tehtäviä

  • Missä määrin ihmisen luonteenpiirteet periytyvät ja missä määrin ne opitaan?

Kukoistus



Hyvesiveyden mukaan hyveet saavat ihmiselämän kukoistamaan.

Hyveellä hyvesiveyden kannattajat tarkoittavat käyttäytymistä ja tunteita, taipumusta tuntea ja käyttäytyä tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa.

Jos esimerkiksi jollain on anteliaisuuden hyve, hän käyttäytyy tietyissä tilanteissa anteliaasti.

Hyveellinen ihminen ei tavoittele omaa etuaan, vaan hän käyttäytyy tilanteen edellyttämällä tavalla.

Tehtäviä

  1. Miten voi olla antelias, jos on köyhä?
  2. Onko hyvesiveys rikkaiden ajanvietettä?
  3. Onko hyveellistä antaa pois myös sellaista, mitä itse kipeästi tarvitsee?

Aristoteleen hyvesiveys



Aristoteles (muinaiskreikaksi Ἀριστοτέλης, Aristotélēs; 384–322 eaa.)

Aristoteleen siveyden perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.

Aristoteleen mukaan tieto tekee ihmisestä hyveellisen. Tämän käsityksen kristillinen muunnos on, että usko tekee ihmisestä hyveellisen. Hyve vaati hyveellistä toimintaa.

Aristoteles oli sitä mieltä että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat automaattisesti tästä kamppailusta tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.

Aristoteleeltä on säilynyt kolme siveysteosta: Nikomakhoksen etiikka (Ethica Nicomachea), Eudemoksen etiikka (Ethica Eudemia) ja Suuri moraalioppi (Magna moralia).

Kaikki koostuvat Aristoteleen luentomuistiinpanoista, ja ne ovat yleensä myös kokoelmia erillisistä luentosarjoista, jonka seurauksena ne ovat monesti hajanaisia ja vaikealukuisia.

vitrue-3

On ajateltu, että Eudemoksen siveys edustaa Aristoteleen varhaista siveyskäsitystä, ja Nikomakhoksen etiikka on kirjoitettu myöhemmin sen pariksi.

Vaikka Eudemoksen etiikkaa pidetään yleensä varhaisempana ja "vähemmän kypsänä", on myös niitä jotka pitävät Eudemoksen etiikkaa kypsempänä ja myöhäisempänä. Joka tapauksessa kolme sen kirjoista (IV-VI) muodostavat myös Nikomakhoksen etiikan kirjat V-VII. On myös kyseenalaistettu, onko Suuri siveysoppi todellakin Aristoteleen tuotantoa. Tätä pidetään kuitenkin yleisesti hyväksyttynä.

Tutkijat olettavat, että Nikomakhoksen etiikka oli omistettu tai sitä oli muokannut Aristoteleen oma poika ja oppilas Nikomakhos, ja Eudemoksen etiikka vastaavasti hänen oppilaansa Eudemos. Nämä ovat kuitenkin vain oletuksia, sillä kyseiset nimet eivät edes esiinny itse teoksissa.

Neljäs tutkielma, jota usein pidetään jatko-osana siveysteoksille, on Aristoteleen Politiikka. Tämä ei ole yllättävää, koska Aristoteles itse toteaa, että yksilön hyvä on alisteinen kaupunkivaltion eli poliksen hyvälle.

widowsmite

Tehtäviä

  1. Tekeekö tieto ihmisestä hyveellisen?
  2. Onko usko hyve?
  3. Onko puhe hyveistä vain varakkaiden tapa kehua itseään?

Yksilökeskeinen siveys

Aristoteleen siveyskäsitystä kutsutaan usein päämäärään suuntautuneeksi (teleologiseksi) siveydeksi. Aristoteleen mukaan kaikilla asioilla on tarkoituksensa. Esimerkiksi veitsi on tarkoitettu asioiden leikkaamiseen. Hyvä veitsi on hyvä leikkaamaan asioita, ja siksi veitsien tulisi olla teräviä.

Vastaavasti ihmisillä on tarkoituksensa. Ihmisten tulisi tehdä asioita, jotka auttavat heitä saavuttamaan tämän tarkoituksen eli päämäärän — eli asioita, jotka ovat hyviä. Ihmiset, jotka tekevät johdonmukaisesti niin, ovat hyviä ihmisiä.

Mikään teko ei ole erillinen (niin kuin usein muissa siveysjärjestelmissä), vaan suhteessa päämääräänsä. Tätä asennetta siveyttä kohtaan voidaan pitää yksilökeskeisenä — ihmisen tekojen tulisi tehdä hänestä parempi yksilönä.

Tästä seuraa tietysti tärkeä kysymys siitä, mikä ihmisen elämän päämäärä todellisuudessa on - mikäli sellaista on.


Tehtäviä

  1. Mikä on salaman päämäärä?
  2. Mikä on HIV -viruksen päämäärä?
  3. Onko luonnonilmiöillä kuten elämä joitain päämääriä?

Ihmisen tehtävä ja tarkoitus

Aristoteles määritteli ihmisenä olemisen tarkoituksen kirjoittaessaan:

"Edellä oletimme ihmisen tehtävän olevan määrätyn tyyppisen elämän eli sielun toimimisen järjen mukaan ja järkevän käyttäytymisen.

Silloin hyvän ihmisen tehtäväksi osoittautuu tämän suorittaminen hyvin ja jalosti, sillä kunkin tehtävän hyvä suorittaminen on sen toteuttamista sille ominaisen hyveen mukaisesti.

Ja jos näin on, niin inhimillinen hyvä näyttää olevan sielun toimintaa hyveen mukaan, ja jos hyveitä on useita, parhaimman ja täydellisimmän hyveen mukaan."


Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen ihmisen tulisi pyrkiä olemaan "suuri", vaan että jokaisen ihmisen tulisi pyrkiä elämään hyvin tällä tavoin.

Ihminen voi ylittää itsensä ainoastaan tunnistamalla kykynsä ja rajoituksensa. Ihmisen mittana eivät ole hänen kykynsä, jotka ovat hyödyllisiä hänen läheisilleen ja yhteiskunnalle — sen sijaan hän voi olla hyvä ainoastaan toimiessaan oikein sisäisesti.

Aristoteelista hyvettä ei voi saavuttaa tapojen ansiosta; ihminen ei voi olla hyveellinen vain yhden päivän ajan, koska se merkitsisi sisäistä ristiriitaa luonnollisten ajatusten ja ulkoisten paineiden välillä.

Tehtäviä

  • Millainen olisi Aristoteleen hyvä ihminen?

Onnellisuuden saavuttaminen



Yleensä ihmiset pyrkivät saavuttamaan onnellisuuden kolmella tavalla: nautinnoilla, kunnialla ja osoittamalla järkevyyttä.

Neljäntenä voidaan pitää rahantekoa, mutta se saa alkunsa enemmänkin välttämättömyydestä kuin yrityksestä saavuttaa onnellisuus itsessään; jotta ihminen voisi olla onnellinen, hänen perustavan laatuiset aineelliset tarpeensa tulee olla tyydytettyjä.

Ollakseen onnellinen ihmisen tulee aina saavuttaa tasapaino kahden ääripään välillä — esimerkiksi rohkeus on tasapainoilua raukkamaisuuden ja tyhmänrohkeuden välillä.

"Liiallinen ja puuttellinen on ominaista paheelle, hyveelle taas keskiväli."

Ihmisen olennaisin osa on ihminen itse, kun taas häneen liittyvät yksittäiset piirteet tulevat ja menevät. Ihminen ikääntyy, mutta olemukseltaan hän on silti sama ihminen. Hänestä voi tulla musikaalinen, mutta musikaalisuus ei ole itse ihminen. Yksittäiset piirteet tulevat ihmiseen ja jättävät hänet, mutta hän on silti sama ihminen ennen ja jälkeen.

Tehtäviä

  • Millainen on Aristoteleen onnellinen ihminen?

Aretē — Perinteiset kreikkalaiset hyveet



Hyve (aretē) ilmenee siis tunteiden ja toimintojen yhteydessä keskivälinä ääripäiden välillä.

Aristoteles pyrkii Nikomakhoksen etiikassa kuvaamaan ja selittämään oman aikansa perinteiset kreikkalaiset hyveet.

On tärkeää huomata, että nämä hyveet eivät aina ole samat kuin nykyaikaisen yhteiskunnan hyveet — esimerkiksi Aristoteleen mielestä ylpeys ja suuruus ovat hyveitä enemmän kuin vaatimattomuus.

Aristoteles jakaa hyveet älyllisiin ja siveellisiin hyveisiin.

Älylliset hyveet sisältävät järjen käytön, viisauden, arvostelukyvyn ja harkitsevaisuuden.



Osaa älyllisiksi hyveiksi luokitelluista hyveistä ei välttämättä kutsuttaisi hyveiksi nykyään, mutta ne ovat tärkeitä siltä kannalta, että niiden avulla voidaan tunnistaa kultainen keskitie kussakin tilanteessa, ja käyttäytyä sen mukaan.

Harkitsevaisuus tarkoittaa kultaisen keskitien noudattamista yleensä, ja sen avulla voidaan löytää siveelliset hyveet, joista kukin on keskitie kahden ei-harkitun käyttäytymisen tai paheen välillä.

Tehtäviä

  • Eikö kompromissi hyvän ja pahan välillä ole aina paha?

Siveelliset hyveet

Siveelliset hyveet vastaavat asioita, joita nykyäänkin useimmiten kutsuttaisiin hyveiksi.



Aristoteles luettelee seuraavat siveelliset hyveet:
  • rohkeus,
  • kohtuullisuus,
  • anteliaisuus (kohtuullisuus rahan antamisessa ja ottamisessa),
  • suuruus (oikeanlainen toiminta suuren vallan ja rikkauksien saavuttamisen jälkeen),
  • ylpeys (kunnian vaatiminen itselle niistä asioista, jotka on tehnyt),
  • lempeys (kohtuullisuus vihan tuntemisessa), miellyttävyys,
  • rehellisyys,
  • älykkyys ja
  • oikeudenmukaisuus.

Tehtäviä

  • Mitkä yllä olevista ominaisuuksista ovat sinun mielestäsi hyveitä ja mitkä paheita?

Käytännöllinen päätelmä

Käytännöllinen päätelmä on esitetty syllogismin muodossa niin, että johtopäätöksenä on jokin käytännön toiminta. Se tarjoaa mallin, jolla ihmisen toimintaa voidaan selittää hänen pyrkimyksistään käsin.

Aristoteles käsitteli käytännöllistä syllogismia muun muassa teoksissa Nikomakhoksen etiikka, Sielusta ja Eläinten liikkeestä. Käytännöllisen syllogistiikan kuvaus ei kuitenkaan ole yhtä täsmällinen kuin käsitteellinen syllogistiikan kuvaus teoksessa Ensimmäinen analytiikka.

Esimerkkejä

Positiivinen syllogismi:

  • Pekka haluaa oppia filosofiaa.
  • Pekka ajattelee, että hän oppii filosofiaa parhaiten käymällä säännöllisesti filosofian luennoilla.
  • ___________________________
  • Pekka käy filosofian luennoilla.
Negatiivinen syllogismi:

  • Pekka ei halua kuolla keuhkosyöpään.
  • Pekka ajattelee, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää.
  • ___________________________
  • Pekka lopettaa tupakoinnin.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, mitä sivistyssana "syllogismi" tarkoittaa.
  2. Mitä tarkoittaa "käytännöllinen viisaus"?
  3. Voiko ihminen itse kehittää itselleen hyveitä?
  4. Voiko ihminen itse kehittää itselleen paheita?
  5. Voiko ihminen itse päästä paheistaan eroon?
  6. Voiko paheellinen ihminen olla onnellinen?
  7. Puhutaanko vielä älyllisistä hyveistä?

Alasdair MacIntyren hyvesiveys



Professori Alasdair MacIntyre
.


Alasdair MacIntyre (1929) nosti aristoteelisen siveyden uuteen tietoisuuteen.

Ihmisen todellinen päämäärä

MacIntyren lähtökohtana ovat ihmisen olemuksellinen luonne, ”luonto”, ja olemuksellinen tarkoitus, tehtävä aristoteeliseen tapaan. MacIntyre väittää, että vasta kun löydetään uudelleen ajatus, että ”ihmisellä on olemus, joka määrittelee hänen todellisen päämääränsä”, ymmärretään sekä siveyttä että käytäntöä.

MacIntyren mukaan aristoteeliseen siveysajatteluun sisältyy kolme osaa:
  1. Käsitys ihmisestä ”sellaisena kuin hän sattuu olemaan”, eli millainen on toimiva ihminen, ”koulimaton ihmismieli”.
  2. Käsitys ihmisestä ”sellaisena kuin hän voisi olla, jos hän toteuttaisi olemuksellisen luonteensa”, eli miten ihminen toimii silloin, kun hän toteuttaa tarkoitustaan, päämääräänsä; millainen on tarkoituksensa löytänyt ihmismieli.
  3. Siveys tieteenä, joka osoittaa, miten edellisestä päästään jälkimmäiseen. Siveyskäsityksen tulisi ohjata meitä etsimään ihmisen olemuksen mukaista päämäärää ja toteuttamaan sitä.


Jos hylätään kohta 2 eli se, että ihmisellä olisi olemuksensa perusteella erityinen päämäärä, tehtävä, menettää siveyajattelu MacIntyren mukaan oleellisen osan tarkastelunsa kohteesta Se ei enää pysty suorittamaan kolmattakaan osaansa eli varsinaista tehtäväänsä.

Tehtäviä

  1. Pitäisikö kissoja ja koiria pitää irrallaan, jotta ne voisivat toteuttaa todellista luontoaan?
  2. Millä keinolla kohdasta 1 voidaan päästä kohtaan 2 (jos ollenkaan voidaan)?
  3. Mikä on siveyden ja tieteen todellinen ero?

Siveys johdetaan ihmisluonnosta



MacIntyre väittää käyneen näin. Hän kirjoittaa seuraavasti:

”Koska siveyden koko merkitys niin käsitteenä kuin käytännöllisenä alana on auttaa ihmistä siirtymään vallitsevasta tilastaan todelliseen päämääräänsä, ihmisen olemuksellisen luonnon poistaminen ja sen mukana päämääräkäsitteen hylkääminen jättää meidät sellaisen siveyskäsitteistön varaan, joka muodostuu kahdesta jäljelle jäävästä perusosasta, joiden suhde jää hyvin epäselväksi.

Yhtäältä on tietty siveellinen sisältö: joukko oikeuksia, jotka on irrotettu loogisesta yhteydestään. Toisaalta on tietty käsitys koulimattomasta ihmisluonnosta niin kuin se on.

Koska siveyskäskyt alun perin kuuluivat järjestelmään, jossa niiden tarkoituksena oli korjata, parantaa ja kasvattaa (kehittää) tuota ihmisluontoa, ne eivät selvästi enää ole sellaisia, että ne voitaisiin johtaa ihmisluontoa koskevista tosista lauseista tai perustella vetoamalla jollain muulla tavalla sen ominaisuuksiin.”

MacIntyren mukaan siis nykyajan alussa hylättiin juuri kohta 2, ja siveysajattelijoille jäivät vain kohdat 1 ja 3, joilla siveellisyys oli perusteltava.



David Hume.

Humen giljotiini.

Muun muassa Humen giljotiini on peräisin tästä ongelmasta:

Sen mukaanhan tosiasioiden perusteella ei voi päätellä mitään arvoista, eli olemisesta ei voi päätellä pitämistä.

”Siitä, miten asiat ovat, ei voi johtaa sitä, miten niiden tulisi olla”.

Tehtäviä

  • Pitäisikö ihmisen haluja, tarpeita ja himoja yms. virikkeitä kutsua totuuksiksi?

Sosiaalipolitiikka

Paitsi että terveen järjen ajattelulla tämä veisi pohjaa pois esim. koko sosiaalipolitiikalta (siinä hän sosiaalinen tilanneanalyysi on väliintulojen perustana), niin se MacIntyren mukaan johti siihen, että oli kadotettu ajatus ”ihmisluonnosta sellaisena kuin se voisi olla”, jos se toteuttaisi tarkoituksensa.



Mikä on tämän kiven päämäärä?

Aristoteleen siveydessä ei ollut olemisen ja pitämisen välistä kuilua. Jos tunnetaan ihmisen päämäärä, tehtävä, niin siitä voidaan päätellä, onko se hyvä vai ei, eli palveleeko se hänen olemuksensa toteuttamista.

Näin tosiasiaväitteestä voidaan päätellä arvoväitteitä, koska niissä minä käsitetään toiminnallisesti: hän on jotain varten, hänellä on olemuksellinen tarkoitus, päämäärä.

Sen sijaan nykyinen siveys hyväksyy Humen giljotiinin, koska ajatus ihmisen päämäärästä ja olemuksesta on hylätty.

Jos sanotaan, että teko on hyvä tai oikea, niin sanotaan samalla, että niin tekee ihminen, joka on edennyt ihmisluonnosta sellaisena kuin se on sellaiseen kuin se voi olla, kun hän toteuttaa tarkoitustaan, eli hän on edennyt kohdasta 1 kohtaan 2.

Tehtäviä

  • Eikö juuri tavoitteiden valinta ole se, mikä inhimillisessä toiminnassa on siveellistä?

"Siveys on tosi"



Siveys on siis MacIntyren mukaan samalla tavalla tosi tai epätosi kuin tosiasiaväitteet. Aristoteleen siveyden perusväite on:
”Teko A on hyvä jos ja vain jos se edistää ihmisen päämäärää, tarkoitusta eli tehtävää”.
Päämäärän ajatus antaa siveydelle perustan. Jos emme tiedä, mikä ihmisen tehtävä on, emme voi perustella siveyssääntöjä järkevällä tavalla.

Tehtäviä

  1. Onko olemassa ihmisluonto?
  2. Onko ihmisellä tarkoitus?
  3. Onko ihmisellä päämäärä?
  4. Ovatko arvot tosia vai onko Humen giljotiini tosi?
  5. Voidaanko hyveitä kehittää kasvatuksella?

Välittämisen hyvesiveys



On olemassa erityinen naisten siveys, joka eroaa ratkaisevasti miesten siveydestä - feminismi.

Miesten siveysajattelu perustuu liberalistiseen käsityksiin oikeuksista - yksilön oikeudet tuovat erityisen vapauden piirin, jonka sisällä tavoitellaan omaa hyötyä.

Naisten siveellinen ajattelu on lähempänä hyve-etiikkaa - lähtökohtana ovat välittäminen tai huolenpito (care).

Näitä kahta siveysajattelun tapaa voidaan luonnehtia oikeudenmukaisuuden siveydeksi ja välittämisen siveydeksi - niiden eroja ovat seuraavat:

Siveellisen oppimisen tavoite

Oikeudenmukaisuuden siveys: yleisten periaatteiden hallinta

Välittämisen siveys: siveystaipumusten (hyveiden) kehittäminen.

Siveysongelmien ratkaisu

Oikeudenmukaisuuden siveys: yleisten periaatteiden etsiminen

Välittämisen siveys: yksittäistapaukseen sopivan menettelytavan löytäminen.

Keskeiset käsitteet

Oikeudenmukaisuuden siveys: yleiset periaatteet, oikeudet, oikeudenmukaisuus

Välittämisen siveys: ihmisten väliset suhteet, huolenpito, välittäminen.


Tehtäviä

  1. Mitä muita mahdollisuuksia on kuin periaatteet ja hyveet?
  2. Ovatko naiset siveellisesti parempia kuin miehet (esimerkiksi Kohlbergin asteikolla)?
  3. Mistä johtuu, että miesten ja naisten siveys on yritetty erottaa toisistaan?
  4. Miten välittäminen voidaan perustella velvollisuussiveydessä?
  5. Miten välittäminen voidaan perustella seuraussiveydessä?

Hyvesiveyden arvostelua

virtue-vice

Hyve voittaa paheen.

Mitkä ovat hyveitä, mitkä paheita ja mitkä eivät kumpaakaan

Hyvesiveyden pääongelma on se, mitkä taipumukset ovat hyveitä, mitkä paheita ja mitkä eivät kumpaakaan.

Hyvesiveyden kannattaja saattaa vastata, että hyveitä ovat ne taipumukset, jotka saavat ihmiselämän kukoistamaan.

Tästä vastauksesta on melko vähän apua.

Hyvesiveyden kannattajat laativat usein listoja hyveistä kuten
  • hyväntahtoisuus,
  • rehellisyys,
  • rohkeus,
  • anteliaisuus,
  • luotettavuus jne.
Listat eroavat toisistaan, ja on kiistoja siitä, mitkä ovat hyveitä.

pahe

Hyve vai pahe?

Usein on epäselvää, millä perusteella jotain piirrettä pidetään hyveenä.

Tehtäviä

  • Onko kiistaa siitä, mitkä ovat hyveitä ja mitkä ovat paheita mahdollista edes periaatteessa ratkaista?

Hyvesiveys omien ennakkoluulojen tukena

Hyvesiveyden kannattajat saattavat määritellä hyveet omien ennakkoluulojensa mukaan.

Joku voi pitää hyveenä hyvän viinin juontia ja joku voi pitää sitä paheena.



Uskonnoissa hyveenä pidetään yleensä oman uskonnon jumalaan uskomista ja muiden uskontojen jumaliin uskomista tai ateismia paheina.

Itse asiassa tämä uskontojen piirre on eräs eniten maailmanhistoriassa kärsimystä aiheuttaneita

Yksiavioisuuden kannattaja voi pitää yhden sukupuolikumppanin ihmistä hyveellisenä, moniavioisuuden kannattaja voi pitää hyveenä moniavioisuutta.

Tehtäviä

  • Miten ihmisten sukupuolisuuteen liittyvät ongelmat voitaisiin yrittää ratkaista?

Hyvesiveys vanhoillisuuden tukena




Hyvesiveys saattaa edistää vanhoillisuutta, koska yhteisön käsityksiä hyveinä pidetyistä asioista voi olla vaikea muuttaa edes siveydellisillä perusteilla.

Tehtäviä

  • Mitä lähiympäristösi käsityksiä haluaisit pikaisesti muuttaa?

Onko ihmisluonto olemassa




Hyvesiveys olettaa usein, että on olemassa ihmisluonto johon kuuluu kaikille ihmisille yhteisiä tunteita ja käyttäytymispiirteitä.

Monet ovat kyseenalaistaneet tällaisen ihmisluonnon olemassaolon.

Voidaanko hyvesiveyttä ollenkaan toteuttaa käytännössä

Hyveistä ja esikuvallisista ihmisistä on ilmeisen vaikeaa päätellä sitä, mitä tavallinen ihminen voi arkipäivän valintatilanteissa tehdä.

Onko hyvesiveys siveyttä ollenkaan

tännsjö

Torbjörn Tännsjö.

Tukholman yliopiston käytännöllisen filosofian professori Torbjörn Tännsjö on kirjassaan Understanding Ethics: An Introduction to Moral Theory (Edinburgh: Edinburgh University Press, 2002) väittänyt, että hyvesiveys ei ole oikeastaan siveyttä ollenkaan, vaan että se puhuu hieman eri asiasta kuin muut kaksi siveyskäsitystä.

Tehtäviä

  1. Suorittakaa mielipidetiedustelu siitä, mitä asioita koululaiset pitävät hyveinä ja mitä paheina ja mistä hyve- ja pahe-ehdokkaista vallitsee erimielisyyttä.
  2. Tutkikaa mitä asioita erityisesti uskonnottomat ovat pitäneet hyveinä ja mitä paheina.
  3. Pohtikaa mistä paheet johtuvat.
  4. Voiko pienistä paheista päästä eroon?
  5. Entä suurista?

Siveys ilman perustaa

Wittgensteinin siveys


 
Professori Ludwig Wittgenstein.

Ludvig Wittgensteinin (1889-1951) yksityiskohtaisin siveyttä käsittelevä kirjoitus on "Esitelmä etiikasta", jonka hän piti vuonna 1929 Englannin Cambridgessä.

Wittgenstein lainaa aluksi G. E. Moorea sanomalla, että etiikka on yleistä tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Hän täydentää sanomalla etiikan olevan tutkimusta siitä, mikä on arvokasta tai todella merkityksellistä - tai, että etiikka on tutkimusta elämän merkityksestä tai siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, tai se on tutkimusta oikeasta elämäntavasta.



Jos esimerkiksi sanon, että tämä on hyvä tuoli, tämä merkitsee sitä, että tuolia voidaan käyttää tiettyyn ennalta määrättyyn tarkoitukseen, ja sanalla "hyvä" on tässä yhteydessä merkitys vain sikäli kuin tämä tarkoitus on lyöty ennalta lukkoon. Hyvä merkitsee tässä suhteellisessa merkityksessä yksinkertaisesti yhtäpitävyyttä tietyn ennalta määrätyn mittapuun kanssa.

Kun sanomme, että joku on hyvä pianisti, tarkoitamme sitä, että hän osaa soittaa tietyn vaikeusasteen sävellyksiä tietyllä taidolla.

Samaten jos sanon, että vilustumisten välttäminen on minusta tärkeää, tarkoitan sitä, että vilustuminen aiheuttaa tiettyjä kuvattavissa olevia häirötekijöitä elämääni. Samoin kun sanon, että tämä on oikea tie, tarkoitan, että suhteessa tiettyyn päämäärään tie on oikea.

Näin käytettynä näihin ilmaisuihin ei liity mitään vaikeita tai syvällisiä ongelmia. Mutta tämä ei ole se tapa, jolla näitä ilmaisuja käytetään etiikassa.



Oletetaan, että osaisin pelata tennistä, ja joku teistä näkisi minun pelaavan ja sanoisi "Pelaat aika huonosti", ja oletetaan, että vastaisin "Tiedän pelaavani huonosti, mutta en halua pelata sen paremmin", tämä henkilö ei voisi sanoa muuta kuin "Hyvä on, sehän on sinun asiasi".

Mutta oletetaan, että olisin kertonut jollekin teistä tolkuttoman valheen, ja että tämä henkilö tulisi minun luokseni ja sanoisi minulle "Käytöksesi on törkeää" - ja oletetaan, että sanoisin: "Tiedän käyttäytyväni huonosti,mutta en halua käyttäytyä sen paremmin", voisiko hän silloin sanoa "Hyvä on, mikäpäs siinä"?

Ei varmasti. Hän sanoisi: "Sinun pitäisi pyrkiä käyttäytymään paremmin."

Tässä on kysymyksessä ehdoton arvoarvostelma, kun taas edellisessä esimerkissä oli kysymys suhteellisesta arvoarvostelmasta.

Suhteellinen arvoarvostelma on pelkkä tosiseikkoja koskeva väite, ja se voidaan ilmaista muodossa, jossa se menettää kokonaan arvoarvostelman luonteensa.

Ehdoton hyvä, jos se olisi kuvattavissa oleva asiantila, olisi asiantila, jonka jokainen välttämättä aikaansaisi maustaan tai mieltymyksistään riippumatta - tai tuntisi syyllisyyttä, ellei tekisi näin. Pyrin sanomaan, että tällainen asiantila on tyhjää kuvittelua. Millään asiantilalla ei ole itsessään sitä, mitä mieleni tekisi sanoa ehdottoman tuomarin vallaksi.

Tietty luonteenomainen kielemme väärinkäyttö kulkee kaikkien ettisten ja uskonnollisten ilmaisujemme läpi. Kaikki nämä ilmaisut näyttävät ensinäkemältä olevan pelkkiä vertauksia.


Vertauksen pitää olla vertaus jostain.

Sikäli kuin etiikka lähtee liikkeelle halusta sanoa jotain elämän perimmäisestä merkityksestä, ehdottomasta hyvästä, ehdottomasta arvosta, sikäli se ei voi olla tiedettä. Mitä se sanoo, se ei missään mielessä lisää tietoamme. Se on kuitenkin osoitus ihmismielen pyrkimyksestä, jota en voi henkilökohtaisesti muuta kuin syvästi kunnioittaa, enkä ikinä saattaisi sitä pilkan kohteeksi.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, mitä Wittgensteinin seuraaja, suomalainen G. H. von Wight ajatteli hyvästä ja pahasta.
  2. Ottakaa selvää siitä, mitä suomalainen wittgensteinilainen Lars Hertzberg ajatteli siveydestä.
  3. Mitä mieltä olet vertauksilla puhumisesta?

Emmanuel Levinas



Professori Emmanuel Levinas.

Emmanuel Levinas
(1906 -1995) oli liettualaissyntyinen myöhemmin Ranskaan muuttanut filosofi. Hän syntyi juutalaisperheeseen, jossa noudatettiin tiukasti juutalaisia perinteitä.

Levinas opiskeli 20- luvulla filosofiaa Freiburgissa, jossa häntä opettivat Edmund Husserl ja Martin Heidegger. Myöhemmin hän kuitenkin muutti Ranskaan, jossa hänen uransa kruunasi Sorbonnesta vuonna 1973 saamansa professuuri. Levinasista tuli tunnettu filosofi vasta saavutettuaan eläkeiän, vaikka hän oli kirjoittanut monia teoksia jo 1960- luvulla.

Levinasin mielestä filosofian pääajattelusuunta oli siveys. Hän kirjoitti teoksen nimeltä "Ensimmäinen filosofia on etiikkaa", jossa hän kirjoitti, että siveyden pohjalta ajattelu on juutalaisuuden erityispiirre, joka erottaa heidät länsimaisesta perinteestä.

Emmanuel Levinasilla ei ollut paljoa omia ajatuksia, vaan hän arvosteli toisten käsityksiä. Esimerkiksi hän arvosteli Hegelin ajatuksia historiasta. Hegel piti historiaa suurena liikkeenä, joka tuo vähitellen järjettömän järjen piiriin. Historiallisen taistelun seurauksena järjetön ymmärretään yhä paremmin, se sulatetaan järjeksi ja kaikesta vieraasta tehdään samaa.

Tähän Levinas ei uskonut. Hänen mielestään tiedon avulla ei koskaan poistuta omasta itsestä.

"Pelko Toisesta, joka pysyy Toisena, ylitsepääsemätön allergia, on vaivannut filosofiaa sen lapsuudesta lähtien."

Aidossa suhteessa toinen jää aina osittain vieraaksi, toisen annetaan tilaa jäädä vieraaksi. Siinä "Toinen esittää itsensä ohittaen minussa olevan idean Toisesta".


Levinas antaa esimerkiksi eroottisen suhteen: "Rakastetussa on aina jotain enemmän, jotain vielä tulevaa." En voi koskaan omistaa rakastettuani, en ottaa häntä haltuuni enkä sulautua häneen.

Rakkaussuhde suuntautuu sellaiseen, joka kätkeytyy ainiaaksi. Aistillisuus kohtaa kaikesta sisällöstä riisutun tulevaisuuden.

Eettinen suhde ei ole tiedollinen, vaan se toteutuu ihon tasolla. Se on kuin äidin suhde syntymättömään lapseen: siinä ruumis alistuu toisen vaatimuksille, ei itse hallittavissa olevan kivun mahdollisuudelle.

Silloin kun olen inhimillinen, hyvä omantuntoni ja vakaa tietoisuuteni asioiden järjestyksestä murenevat. Inhimillisyys on murtautumista ulos olemisesta.

Inhimillisyys edellyttää "toisin kuin olemista". Se on elämistä ikään kuin ei olisi oleva olevien joukossa. Siveellisessä suhteessa joutuu vastuuseen, jolla ei ole äärtä:

"Olen vastuussa toisesta heti, kun hän katsoo minua, ilman että edes otan hänestä vastuuta. Vastuu hänestä lankeaa minulle. Tämä vastuullisuus ulottuu tuolle puolen sen, mitä itse teen."

Levinasin mukaan toisen vaatimuksen voi kieltää, mutta sitä ei voi kieltää siveellisesti.

Sokrates opetti, että kaikki tieto on jo meissä. Opettajat toimivat kätilöinä, jotka auttavat tiedon esiin.


Odysseuksen harharetket.

Levinasin mukaan kreikkalainen perinne löytää kaikkien seikkailujensa jälkeen aina itsensä. Se "palaa kotiinsa kuin Odysseus, joka kautta kaikkien harharetkiensä on vain matkalla kohti kotisaartaan."

Levinasia kiinnostaa se, mikä ei mahdu meihin. Hän nostaa ajattelumme kreikkalaisuuden rinnalle sen juutalaiset ainekset. Häntä kiehtoo äärettömyyden epäkreikkalaisuus.

Eräässä haastattelussa Levinas kertoo, että hän oppi juutalaisuudesta erityisesti kyvyn nähdä yksinkertaisten asioiden takana monimutkaisuutta.

Levinasin tuotannossa on uskonnollinen ja filosofinen puolensa, jotka hän pitää erillään, mutta jotka vuotavat toisiinsa.

Levinas puolustaa Raamattua.

"Raamattu on Kirjojen Kirja, jossa sanotaan tärkeimmät asiat, ne, jotka täytyy sanoa, jotta inhimillisellä elämällä olisi merkitys."

Levinasin mukaan siveyskäsky on ääretön ja jumalallinen. Se nousee esiin Toisen kasvoista raamatullisena kieltona: "Älä tapa."

unhappy

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mistä johtuu se, että Wittgenstein ja Levinas eivät yritä esittää siveydelle perusteluja.
  2. Pitääkö paikkansa se, että siveys  on erityisesti juutalaisuuden piirre?
  3. Ottakaa selvää siitä, mistä juutalaisuuden siveysperiaatteet ovat peräisin.
  4. Mitä mieltä ajattelet onnellisen ihmisen olevan siveydestä?
  5. Mitä mieltä ajattelet onnettoman ihmisen olevan siveydestä?

Arvottavan ja säännöttävän siveyden sovelluksia

Kiinnitä huomio seuraviin mm. asioihin

Soveltavassa siveydessä kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin.

Oma hyöty

Missä määrin teko hyödyttää tekijää.

Yhteisön hyöty

Missä määrin teko hyödyttää tekijän yhteisöä.

Auttaako teko tarvitsevia

Missä määrin teko auttaa avun tarpeessa olevia.

Paternalismi


Auttaminen silloin, jos autettava ei ymmärrä tehdä jotain itse.
Paternalismi eli holhoaminen on toimintamalli, joka pyrkii ehkäisemään muita tekemästä vahinkoa itselleen.

Vahingollisuus

Älä aiheuta vahinkoa muille.

Rehellisyys

Älä petä muita.

Laillisuus

Onko teko laiton?

Vapaus oman itsen suhteen

Hyväksy tekijän vapaus omien tekojensa ja ruumiinsa suhteen.

Oikeudenmukaisuus

Huomioi oikeus korvaukseen vahingonteosta ja hyötyjen tasapuoliseen jakoon.

Oikeudet

Oikeus elämään, tietoon, yksityisyyteen, sanavapauteen ja turvallisuuteen.


Tehtäviä

  1. Aseta yllä oleva lista tärkeysjärjestykseen.
  2. Mitä yllä olevaan listaan olisi syytä lisätä?
  3. Mitä mieltä olet paternalismista?
  4. Missä asioissa tavalliset ihmiset kaikkein useimmin rikkovat lakeja?
  5. Mitä oikeuksia ihmisellä on oman ruumiinsa suhteen?

Soveltavan siveyden alueita

Soveltavan siveyden alueita ovat mm.


  • biosiveys
  • lääkesiveys
  • hermosiveys
  • liikesiveys
  • sairaalasiveys
  • ympäristäsiveys
  • ihmisoikeussiveys
  • eläinoikeussiveys
  • lakisiveys
  • tietokonesiveys
  • viestintäsiveys
  • tutkimussiveys
  • myyntisiveys
  • kasvatussiveys
  • urheilusiveys
  • sotasiveys
  • kansainvälinen siveys
  • hallintosiveys

Tehtäviä

  1. Etsi listan jokaiseen kohtaan liittyvä esimerkki.
  2. Mitkä kolme yllä olevan listan siveyksistä on Suomessa toteutettu parhaiten arvojesi mukaisesti?
  3. Mitä kolme yllä olevan listan siveyksistä on Suomessa toteutettu huonoimmin arvojesi mukaisesti?
  4. Keksi listaan kolme lisäkohtaa.
  5. Mitä kuuluu kasvatussiveyteen?

Filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Mitä filosofinen etiikka on



Filosofinen etiikka (siveystutkimus) eroaa oikeusetiikasta, uskonnollisesta etiikasta, kulttuurisesta etiikasta ja henkilökohtaisesta etiikasta käyttämällä järkiperäisiä uskonnoista riippumattomia käsityksiä. Filosofinen etiikka tutkii inhimillistä onnellisuutta ja hyvinvointia.
Tällöin saavutetaan se etu, että vältetään arvovaltoja ja puolueellisuutta. Henkilökohtaiset käsitykset saattavat olla mielivaltaisia ja järjettömiä. Myös kulttuuriset ja uskonnolliset käsitykset siveydestä saattavat olla mielivaltaisia.

Tehtäviä

  • Onko filosofinen etiikka mahdollista?

Uskonnoista riippumattomia hyvän elämän malleja

Vierasperäiset sanat




Yhdysvaltain presidentin George W Bushin kerrotaan kehuneen Iso-Britannian pääministeriä Tony Blairia siitä, että viimeksi mainittu puolustaa demokratiaa kansansa vastustuksesta huolimatta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten vierasperäisiä sanoja kuten ”demokratia” käytetään väärin. Jos Bushin lausuma suomennettaisiin myös sanan ”demokratia” osalta, siitä tulisi seuraavaa: Tony Blair puolustaa kansanvaltaa kansansa vastustuksesta huolimatta.

Posthumanismin ja humanismin määritelmistä

Vierasperäisiä sanoja ei pitäisi yleensä käyttää ollenkaan, mutta Suomen oloissa sanat ”humanismi” ja ”posthumanismi” on välttämätöntä tuntea, jotta voisi puolustaa omaa todellisuuskäsitystään.

Juuri mitään ei pitäisi yrittää esittää yhdellä ainoalla sanalla. Yhdestä sanasta ei liioin pitäisi vetää johtopäätöksiä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan.

Posthumanismi on se, mikä tulee humanismin jälkeen (=post).

Virallisen humanismin määritelmän on laatinut Kansainvälinen humanistinen ja eettinen liitto IHEU (International Humanist and Ethical Union).

Seuraavassa esitetään sekä alkuperäinen englanninkielisen määritelmä että suomennos siitä:


IHEU:n päätös vuodelta 1996

”IHEU member organisations have resolved in 1996 that:

Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.''

Suomennos (EH):

”IHEU:n jäsenjärjestöt ovat vuonna 1996 päättäneet, että:

”Humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”

Määritelmien ongelmia

Englannin kielen kohtuuton valta-asema



Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota englannin kielen kohtuuttomaan valta-asemaan.

Englannin kieli ei ole millään tavoin niin selkeä kuin sen nykyisen tutkimuksen tarpeita silmällä pitäen pitäisi olla.

Meillä kaikilla on oikeus vaikuttaa sanojen merkityksiin, ja meillä on oikeus määritellä niitä nykyistä selkeämmin ja tarkoituksenmukaisemmin.

Vaikka olemme suomalaisia, meillä on oikeus tehdä parannuksia myös englannin kieleen.

Tehtäviä

  • Miksi kunnollista yleismaailmallista kieltä ei ole saatu aikaan?

Sanan "humanismi" monet merkitykset

Sanaa ”humanismi” käytetään melko usein myös muussa kuin yllä esitetyssä merkityksessä.

Sanan ”humanismi” käyttö uskonnottomien ihmisten järjestöjen nimissä, aiheuttaa koko ajan sekaannuksia sanan muiden merkitysten vuoksi.

Esimerkiksi ns. humanististen tieteiden oppineita ja opiskelijoita sanotaan usein humanisteiksi.



Levi Fragell, Norja.

Tehtäviä

Käsitteen "humanismi" junttasivat läpi herrat
  • Harold Blackham,
  • Levi Fragell,
  • Corliss Lamont,
  • Harry Stopes-Roe ja
  • Rob Tielman.
He kaikki olivat mukavia ja älykkäitä miehiä. Mistä johtui, että he halusivat näin sekavan järjestönimen?

Paha sekaannus käsitteessä "vapaa-ajattelu"

vapaa-ajattelijat
Vapaa-ajattelijain ikuinet tuli.

Valitettavasti sama sekaannus vallitsee käsitteen ”vapaa-ajattelu” ympärillä. ”Ajatuksen vapaus” olisi paljon parempi ilmaisu.

Tehtäviä

  • Mistä nykyinen sekaannus suomen kielen käsitteen "vapaa-ajattelu" merkityksestä johtuu?

Vapaus jostain



Kokonaan eri asia on, vaaditaanko ”uskonnonvapautta”, ”uskonnottomuuden vapautta”, ”katsomusvapautta”, ”käsitysvapautta” vai ”ajatuksen vapautta”. Tietysti on viisasta vaatia nimenomaan ajatuksen vapautta, koska ajatuksen vapaus on näistä käsitteistä vähiten sekava.

Tehtäviä

  1. Mihin arvo "vapaus" sijoittuu sinun arvoasteikossasi?
  2. Miksi sanaa "vapaus" käytetään tahallisesti väärin?
  3. Miten vapausjärjestelmää pitäisi kehittää?

Oikeus tietää totuus



Jules Joseph Lefebvren maalaus "totuus". On saatavana seinäjulisteena.

Ajatuksen vapauden lisäksi ihmisillä on oikeus tietää totuus kaikista olennaisen tärkeistä asioista, ja se on erään lukion toisen kurssin aihe.

Tehtäviä

  • Mitä mieltä olet salaisista asiakirjoista?

Ovatko julkilausumat määritelmiä



Paul Kurtz.

On hyvin laajoja julkilausumia kuten Humanistinen julkilausuma 2000 (Humanist Manifefesto 2000), jonka on laatinut uskonnottoman humanismin johtohahmo Paul Kurtz. Vaikka julkilausuma ei ole IHEU:n laatima, esimerkiksi IHEU:n puheenjohtaja Roy Brownin puolust sitä puheenjohtajakaudellaan innokkaasti. Manifestin löydät napauttamalla tästä.

Kun laaditaan laajoja julkilausuma kuten Humanistinen julkilausuma 2000 tai Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma, ei ole todennäköistä, että kovin monet olisivat yhtä mieltä asiakirjan koko sisällöstä.

Tästä syystä on syntynyt yllä esitetty humanismin vähimmäismääritelmä.

Eräs kristillisen katolisen kirkon johtaja, paavi, joka aikoinaan väitti olevansa humanisti, oli varmaan IHEU:n kanssa eri mieltä humanismin vähimmäismääritelmästä.

Tehtäviä

  • Mitä tapahtuisi paperiteollisuudelle, jos erilaiset järjestöt vähentäisivät turhaa paperin kulutusta?

Miksi posthumanismi



Kun aika monet suomalaiset humanistit harjoittavat suurmiesten, ”nerojen” ja jopa tavallisten filosofian professorien palvontaa, seuraavassa esitellään humanismia kehittyneempi ajattelutapa, jossa ei esiinny henkilöpalvontaa ainakaan yhtä silmiinpistävästi kuin tavallisessa humanismissa.

Jos nimitystä ”posthumanismi” käytetään tulevaisuudessa pahasti väärin, siitä on sitten syytä luopua.

Posthumanismilla ei seuraavassa tarkoiteta ihmislajia seuraavaa ihmisestä periytyvää eläinlajia (post - human = ihmisen jälkeen), ihmisen toiminnan tehostamista lääkkeillä tai uudella tekniikalla (tietokone aivoissa ym.) tai muuta vastaavaa.

Posthumanismilla tarkoitetaan seuraavassa todellisuuskäsitystä, joka on perinteistä humanistista todellisuuskäsitystä oikeampi.

Kun käsitettä ”posthumanismi” ei ole Suomessa juuri esitelty, seuraavassa on esitelty yleiskuvaus posthumanismille.

Posthumanistien on perusteltava, miksi humanismi ei riitä sekä missä kohdin humanismi on väärässä.

Luonnon ja ihmisen tasa-arvo



Jos pitäisi laatia posthumanistinen julkilausuma, sen alku voisi olla esimerkiksi:

”Ihmiset eivät ole kaikkeuden tärkeimpiä olioita.”

Käsite ”tärkeä” on tietysti hyvin inhimillinen, mutta meidän ihmisten on vaikea ilmaista tällaista tasa-arvo­vaatimusta millään muullakaan sanalla.

Tehtäviä

  • Kuinka suuren osan kaikkeuden massasta ihmiset muodostavat?

Jumalattomuus ja luonnollisuus (naturalismi)

Edellä sanottu ei tarkoita, että posthumanistien pitäisi uskoa yliluonnollisiin olioihin, jumaliin, ufoihin jne. Posthumanisteille ja humanisteille on yhteistä se, että he eivät ole jumalauskoisia eivätkä he hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.

Tehtäviä

  • Minkä lajin materialismia posthumanistit edustavat?

Oikeuksien laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle


Luonnon tuhoutuminen

Kun ihmiset lisääntyvät ja Raamatun sanoin ”täyttävät maan”, sukulaisillamme nisäkkäillä, kaukaisemmilla sukulaisillemme eläimillä ja vielä kaukaisemmilla sukulaisillamme kasveilla menee entistä huonommin.

Ihmisen toiminnan seurauksena eläimiä ja kasveja on kuollut sukupuuttoon, ja niitä kuolee sukupuuttoon myös tästä eteenpäin, teimmepä mitä tahansa.

Posthumanistien mielestä ihmisten rajoittamaton oikeus lisääntyä ei kuulu ihmisoikeuksiin.

Ihmisten rajoittamaton lisääntyminen loukkaa muiden elollisten olentojen oikeuksia.

Ihmisillä ei ole oikeutta hävittää edes elotonta luontoa.

Tehtäviä

  • Mikä ero on vihreillä ja posthumanisteilla?

Kristillinen käsitys


Kristillisen käsityksen mukaan kristinuskon jumala on korkein olento, ja ihminen, joka on kristinuskon mukaan tämän jumalan kuva, on toiseksi korkein olento.

Sitten tulee muu luonto, jota ihminen Raamatun sanoin ”hallitsee”.

Tehtäviä

  • Miten maailman johtajat ovat väärinkäyttäneet kuviteltua itsensä yläpuolella olevaa johtajaa?

Humanistien käsitys



On sanottu, että humanismi pudotti tästä pois jumalat ja jätti ihmisen yksin hallitsemaan luontoa.

Tehtäviä

  • Paransiko jumalien pudottaminen pois vähäosaisten asemaa?

Posthumanistinen käsitys



On sanottu, että posthumanistit pudottivat ihmisen osaksi luontoa, joka ihmisen on kaikissa toimissaan huomioitava.

Tehtäviä

  • Miksi Yleisradio ja Helsingin Sanomat eivät puhu mitään posthumanismista?

Järkiperäisyyden yleistys



Posthumanistit ovat humanistien kanssa yhtä mieltä siitä, että ihmisten on käytettävä järkeä ja tutkimusta, mutta posthumanismi tunnustaa sen, että inhimillinen tieto, luovuus ja äly ovat erittäin rajoittuneita.

On mahdollista, että kadulla kävelee vastaan hyvin toimeentulevia kansalai­sia, jotka puhekyvystään huoli­matta ovat testin mukaan lah­jattomampia kuin gorilla, sim­panssi tai delfiini.

Posthumanistien mielestä inhimillisiä kykyjä voidaan jo nyt täydentää esimerkiksi tietokoneilla, tietokoneohjelmilla, mielialaa parantavilla lääkkeillä, terveellisellä ravitsemuksella jne.

Tätä kirjoitusta ei olisi koskaan kirjoitettu ilman noita täydennyksiä.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu se, että tietokoneiden merkitys Suomen koululaitoksessa on jäänyt täysin mitättömäksi?

Inhimilliset käsitteet ovat karkeistuksia

Posthumanistien mielestä monet inhimilliset uskomukset ovat haitallisia.

Erityisesti inhimillinen kieli ja virheelliset käsitykset kielen luonteesta ja merkityksestä aiheuttavat posthumanistien mielestä paljon sekaannuksia.

Siitä, että ihminen käyttää nimeä tai käsitettä ei voida päätellä vastaavan olion tai asiantilan olemassaoloa todellisuudessa.



Professori Kari Enqvist.

Monet posthumanistit korostavat, että inhimillinen tieto on usein karkeistuksia. Fyysikko Kari Enqvistin sanoin:

”Ihmisen todellisuus on karkeistettu todellisuus ja sen seurauksena laadullisesti erilainen kuin atomaarinen todellisuus. Se ilmentää hiukkasten vuorovaikutuksia, mutta karkeistuksen vuoksi ei ole yksikäsitteisesti palautettavissa niihin (siitä ehkä liiankin monissa yhteyksissä käyttämäni iskulause, "kokonaisuus on vähemmän kuin osiensa summa").

Oletus, että kaikki ihmisen tajunnan ominaisuudet ovat seurausta karkeistuksesta, kuuluu tällä hetkellä todellisuuskäsityksen pikemmin kuin tieteen karsinaan. Kun muistamme, että karkeistusta joka tapauksessa on olemassa ja että jo pelkästään sen vuoksi elämysmaailmamme poikkeaa laadullisesti atomien maailmasta, kyseessä on yksinkertaisin mahdollinen olettamus.

Voimme lisäksi toivoa, että tulevaisuudessa sen oikeellisuutta voidaan tutkia tieteen keinoin. Siksi tämän oletuksen tulisi sijaita kaiken filosofoinnin lähtöruudussa. Fysikalismi on minimalistin elämänasenne."

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että robotteja ei ole otettu edes teollisuudessa käyttöön kuin vähäisessä määrin?

Ihmisestä riippumaton siveys

Kansansaduissa eläimillä on hyveitä ja paheita kuten ihmisillä.

Posthumanistinen siveys ei voi perustua ihmisen hyveinä tai paheina pitämiin asioihin, vaan sen on perustuttava paljon yleisempiin periaatteisiin.



Varsin monet eläimet ottavat huomioon tekojen seuraukset. Seuraussiveys, kun sitä sovelletaan riittävän pitkällä tähtäyksellä, on muita inhimillisen siveyden muotoja yleisempi, ja jos kaikkeuden muilla planeetoilla on elämää, se voi menestyä ensisijaisesti seuraussiveyttä noudattamalla.

Seuraussiveys ei ota kantaa siihen, mitkä seuraukset ovat toivottavia, hyviä tai huonoja.

Seurausten arvottaminen

Tämä ei merkitse sitä, etteivät elolliset olennot voisi hyödyntää yleisiä periaatteita, joiden seuraukset ovat useimmiten olion kannalta toivottavia.

Eläimillä ihminen mukaan lukien esiintyy jopa perintötekijäin määräämiä periaatteita kuten vaistoja.

Eräät viisaustieteen professorit ovat tehneet siveydestä ja jopa totuudesta muodin piiriin kuuluvan asian.

Tällaista posthumanismit eivät voi hyväksyä.

Vaatemuodeista saattaa olla harmia, mutta vaatemuotien kanssa voi elää.

Totuusmuotien ja arvomuotien kanssa eläminen voi osoittautua vaikeaksi tai mahdottomaksi.

Tässä suhteessa posthumanistit ovat valistusajattelun seuraajia.

Tehtäviä

Miten humpuuki voitaisiin syöstä vallasta?

Erilaisuus on viisasta hyväksyä



Posthumanistit korostavat ihmisten, eläinten,
mahdollisten muiden planeettojen elävien olentojen sekä mahdollisten tulevaisuuden olioiden erilaisuuden hyväksymistä ja pyrkivät luomaan edellytyksiä nykyistä tasa-arvoisemmalle ja paremmalle elämälle.

Tehtäviä

  • Millainen erilaisuus on hyödyllistä ja millainen erilaisuus on haitallista?

Eläinten asema ja oikeudet

Ihmis­ten ja muiden eläinten välillä ei ole laadullisia eroja. Erot ovat määrällisiä, vaikka eräät ominaisuu­det ovat kehittyneet ihmi­sessä pitemmälle. Vaikka ihmisen ai­nutlaa­tuisuutta ei kiistetä, jokai­nen muu eläinlaji on erilai­nen ja ainutlaatuinen täsmäl­leen samassa merkityksessä.

On miljoonia eläinlajeja, monet kaltaisiamme, joille humanis­mi ja sosiologismi ovat olleet kuolemanoppeja. Jos puhutaan ihmisyydestä, puhuttakoon myös eläimyydestä.

Ihmisiä ne ovat eläimetkin, sanotaan joskus. Monien nisäkkäiden yhteisöllisessä toiminnassa esiintyy huo­mattavaa älykkyyttä.

On mahdollista, ettei kansanvalta (sikäli kuin sitä on aidosti edes olemassa) ole kokonaan ihmisen keksintöä. Kädelliset hankkivat liittolaisia ja toteut­tavat pitkäjänteistä politiikkaa.


Tehtäviä

  1. Miten planeettamme perintötekijöiden häviämistä voitaisiin hidastaa?
  2. Miten jopa uskontoihin perustuvat normit eläinten huonosta kohtelusta voitaisiin poistaa?
  3. Miten planeettamme saastumista voitaisiin hidastaa?

Kultaisen säännön todellinen keksijä



Simpanssit ovat oivaltaneet vastavuoroisuuden: Tee ensin muille sitä, mitä toivoisit teh­tävän itsellesi.

Tätä ns. kul­taista sääntöä ei siis ensimmäisenä keksinyt Kungfutse, Buddha tai Platon. Sen kehitti historiassa nimettömäksi jäänyt simpanssi.

Eläinten samalla mitalla mittaamisen periaate avaa siveyden kehitykseen suunnan, joka ulot­tuu miljoonia vuosia ihmislajin syntyä kauemmaksi. Sitä voi havainnoida monilla lajeilla kaloista al­kaen.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että kultainen sääntö ei ole juuri levinnyt simpanssiyhteisöjen ulkopuolelle?

Mitä tavoitteita siveys edistää

Käyttäytymisen biologian tunteminen auttaa ta­juamaan ihmistä yhteiskunnallisena eläimenä, joka ei lopullisesti pääse eroon hyökkäävyydestä ja kilpailusta. Juuri siksi yhteisö hyötyy siveydestä.

Tehtäviä

  • Miten siveys voitaisiin ottaa hyötykäyttöön?



Professori Peter Singer.

Peter Singerin seuraussiveys

Kun monet posthumanistit laajentavat inhimillistä käsitystä ajattelevien koneiden ja ehkä mahdollisten ihmisen ja koneen yhdistelmien (kyborgien) suuntaan, Peter Singer on laajentanut käsitystä tietoisten eläinten suuntaan, ja monet eläinten oikeuksien puolustajat kannattavat Singerin edustamaa seuraussiveyttä.

Tehtäviä

  • Niin kauan kuin räjähdysmäisesti kasvava ihmiskunta vie elintilaa muilta eläinläjeilta, eläinten asemaa voi olla vaikea parantaa. Miksi väestösuunnittelua ei ole saatu toimimaan?

Tulevaisuuden teknologiaan on varauduttava


Posthumanistien mielestä on selvää, että ihmislaji muuttuu myös tulevaisuudessa, ja on myös selvää, että ihminen voi toimia nykyistä älykkäämmin ja tehokkaammin yhdessä koneiden, erityisesti tietokoneiden kanssa.

Inhimillistä ajattelua voidaan tehostaa myös oppimalla nykyistä paremmin ymmärtämään aivojen toimintaa.

Aivoihin voidaan vaikuttaa sekä kemiallisesti että sähköisesti. Esimerkiksi liian paljon dopamiinia eräissä osissa aivoja voi aiheuttaa uskonnollisia kokemuksia tai olla osoitus skitsofreniasta:

http://www.nature.com/tp/journal/v2/n2

/full/tp20126a.html

Skitsofrenia (kreik. skhizein, σχίζειν 'jakaa' + phrēn, phren- φρήν, φρεν- 'mieli'; vanh. jakomielitauti, pirstomielisyys) on yleensä nuorella aikuisiällä alkava monimuotoinen sairaus. Todellisuudentajun heikkeneminen, tunteiden ja ajatusten välisen yhteyden ja johdonmukaisuuden katkeaminen sekä tahtoelämän ja ajattelutoimintojen häiriintyminen ovat skitsofrenian keskeisiä oireita.
On arvioitu, että tulevaisuudessa viidesosa maailman ihmisistä pystyy tuottamaan kaiken tarpeellisen.

On päätettävä, mitä jäljelle jääneet neljä viidesosaa tekevät.

Päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä on muutettava, jotta tulevaisuuden maailmassa selviydytään.

Entistä mutkikkaampia ongelmia ei voida ratkaista äänestämällä, kokoustamalla tai jonkun ammattijohtajan tiedoilla ja taidoilla.


Tehtäviä

  1. Onko tämä planeetta vielä mahdolista pelastaa?
  2. Miksi Yleisradio ja Helsingin sanomat puhuvat koko ajan työvoimapulasta, vaikka jopa EU:ssa on yli 10 prosentin työttömyys?
  3. Voitko saada jostain oikeaa tietoa tässä esitetystä kiistakysymyksestä?

Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia



Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia.

Ihmisyhteiskuntien kehitystä ei voida ainakaan nykyisillä tiedoilla ennustaa kovin pitkälle eteenpäin.
  • Optimismi tarkoittaa sitä, että joku uskoo tapahtuvan sitä, mitä toivomme tapahtuvan.
  • Pessimismi tarkoittaa sitä, että joku uskoo tapahtuvan sitä, mitä emme toivo.
Jotkut posthumanistit kuten transhumanistit, ovat optimisteja: teknologian avulla maailmaa voidaan parantaa. ”Trans” tarkoittaa tuolle puolelle menemistä tai ylittämistä, transhumanismi on siis humanismin ylittämistä. Transhumanistit ovat myös Suomessa järjestäytyneet.

Tehtäviä

  • Oletko optimisti vai pessimisti?

Posthumanismin lajeja: Transhumanismi

Transhumanismi on ihmiskunnan tulevaisuutta pohtiva ja siihen vaikuttamaan pyrkivä ajattelusuuntaus, jonka mukaan ihminen nykyisessä muodossaan ei edusta kehityksemme päätepistettä vaan pikemmin verrattain varhaista vaihetta siinä.

Transhumanismin piirissä pyritään ymmärtämään ja arvioimaan teknologisen kehityksen tarjoamia lisääntyviä mahdollisuuksia nykyihmisyyden perustavanlaatuisimpien rajoitusten ylittämiseen.



Esimerkiksi vanhenemisen muuttamisen vapaaehtoiseksi transhumanistit on tavoite, joka voitaneen aikanaan saavuttaa, ja useat ajattelevat joihinkin mahdollisesti kehitettäviin teknologioihin sisältyvän tätäkin olennaisempia tilaisuuksia muuttaa ihmiskuntaa tuntuvasti paremmaksi.

Suomeen on vuonna 2003 perustettu Suomen Transhumanistiliitto, joka peruskirjassaan asettaa toiminnalleen seuraavat lähtökohdat:
  1. Ihmiskunnan muuttuminen teknologian vaikutuksesta tulee jatkumaan. Muutoksen suunta voi olla toivottava tai ei-toivottava.
  2. Tulevaisuutta koskevia valintoja tehtäessä on välttämätöntä ottaa huomioon ihmiskunnan teknologisten valmiuksien todennäköinen dramaattinen kasvu. Realistisesti mahdollista on peräti, että tulevaisuudessa materiaalinen puute, vanheneminen ja jopa kuolema onnistutaan muuttamaan vapaaehtoisiksi, eivätkä ihmiset enää ole sidottuja moniinkaan nykyisiin perustavanlaatuisiin rajoituksiinsa. Toisaalta mahdollista on myös, että ihmiskunta tuhoutuu teknologiaa epäviisaasti käyttäessään.
  3. On erittäin tärkeää suunnata tutkimusresursseja ja tehdä yhteiskunnallisia ratkaisuja siten, että edistetään positiivista teknologista kehitystä ja otetaan huomioon myös vakavat riskit.
  4. Transhumanistien mielestä kannattaa suhtautua avoimesti, hyväksyvästi ja osallistuvasti teknologiseen kehitykseen, koska tällaisen asenteen myötä pystymme ohjaamaan kehitystä eettisesti kestävään suuntaan todennäköisemmin kuin siinä tapauksessa, missä yleinen suhtautuminen teknologiaan rakentuu liiallisten tutkimuskieltojen ja/tai välinpitämättömyyden ja passiivisuuden varaan.
  5. On syytä tukea ja luoda rationaalista keskustelua siitä, miten saavutettavissa oleviin teknologisiin valmiuksiin on viisainta edetä, ja minkälaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen kautta kyseisiä valmiuksia on viisainta soveltaa, jotta tulokset ovat tasapuoliset ja oikeudenmukaiset.
  6. Transhumanistit puolustavat yksilöiden oikeutta käyttää teknologiaa vastuullisesti itsensä psyykkiseen ja fyysiseen kehittämiseen ja muokkaamiseen nykyisten perustavanlaatuisten biologisten rajoitustensa yli.
  7. Transhumanismiin sisältyy kaikkien olentojen hyvinvoinnin kunnioitus riippumatta siitä, ovatko kyseiset olennot ihmisiä, muita biologispohjaisia olentoja vai enemmän tai vähemmän teknologiapohjaisia olentoja.
  8. Transhumanismi on modernin humanismin laajentuma. Humanismin tavoin transhumanismikaan ei tue mitään tiettyä poliittista puoluetta, poliitikkoa tai poliittisen yhteiskuntajärjestyksen mallia.

Tehtäviä

  1. Mitä transhumanismin tavoitteitta pidät tärkeinä?
  2. Mitä tarnshumanismin tavoitteita pidät toteuttamisjelpoisina?
  3. Mitä transhumanismin tavoitteita pidät toteuttamiskelvottomina?

Posthumanistinen aineellinen todellisuuskäsitys

Mikä on aineellinen todellisuuskäsitys

Eläimillä ja nykyisillä roboteilla on mitä ilmeisimmin aineellinen todellisuuskäsitys.


Tätä sikaa on pienennetty tapaninpäivänä 2011.

Vanhan sanonnan mukaan sika ei ymmärrä mitään pyhäpäivästä.

Ei ole syytä olettaa, että joidenkin muiden planeettojen asukkailla olisi aineellisesta todellisuuskäsityksestä poikkeava (esimerkiksi kristillinen) todellisuuskäsitys.



Johtaja, päätoimittaja Tom Flynn.

Muiden planeettojen Myöhempien aikojen pyhien kirkko on vielä perustamatta (Free Inquiry’n toimittaja Tom Flynn on kirjoittanut tieteisromaanin, jossa sellainen on perustettu, Tom Flynn: Nothing Sacred, Prometheus Books, 2004).

Aineellinen todellisuuskäsitys (materialismi) on olemassaolo-opillinen (ontologinen) käsitys, jonka mukaan todellisuus on aineellinen (materiaalinen).

Ainetta ovat aine ja energia. Aineen lisäksi on tyhjiö.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että posthumanistit ovat jättäneet käsitteen "sielu" pois?

Tarkoituksenmukainen kieli

Ihmisten on tarkoituksenmukaista käyttää sanaa ”aine”.

Inhimillisistä ajatustunteista vapaan sanaston luominen todellisuuden esittämiseen on tarpeellinen, ja sen luomiseen olisi ryhdyttävä välittömästi.

Tehtäviä

  • Miksi posthumanistit haluavat raivata pois inhimillisen kehityksen esteitä?

Oliot, ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä



Olio-ohjelmoidun robotin ohjelmassa on olioita, joilla on ominaisuuksia.

Oliot lähettävät viestejä toisilleen ja koneen osille.

Oliot saavat viestejä toisiltaan ja koneen osilta (kuten koneen aisteilta, esimerkiksi videokameralta, radiolta, lämpömittarilta jne.).

Tehtäviä

  • Mitä tarkoittaa kyborg? Onko sellaisia olenassa?

Aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseet



Dosentti Pertti Lindfors.

Dosentti (1927-2007) Pertti Lindfors on väitöskirjassaan esittänyt mm. seuraavat aineellisen todellisuuskäsityksen (materialismin) peruslauseet (mukaan on valittu hieman uudelleen muotoillen kuudestatoista väitteestä kymmenen yleisimmin hyväksyttyä):

  1. Ristiriidattomasti voidaan puhua myös sellaisista tapahtumista, joita kukaan ei ole havainnut. Olemassaolo ei ole pelkkää havaituksi tulemista.
  2. Todellisuus on aineellinen.
  3. Tietoisuus on aineellinen.
  4. Ajatus ja ajatuksen kohde ovat eri asioita.
  5. Havaitsija ja havainnon kohde ovat eri asioita.
  6. Nimi ja nimetty kohde ovat eri asioita.
  7. Kieli on eri asia kuin se kohde, josta kieli puhuu.
  8. Luonnossa vallitseva järjestys ja syysuhde ovat inhimilliseen kokemukseen ja vain inhimilliseen kokemukseen perustuvia.
  9. Pohjimmaltaan kokemustutkimus (kokemustiede) nojaa havaintolauseisiin. Havaintolauseiden totuutta arvioitaessa tarvitaan kybernetiikkaan perustuvaa tietoteoriaa (kybernetiikka tutkii järjestelmiä, jotka sisältävät ns. takaisinkytkentöjä eli itsesäätelyä).
  10. Ateismi on tosi.
Yllä olevissa lauseissa mahdollisesti esiintyvät ristiriidat Lindfors on ratkaissut ns. tyyppiteorialla.



Professori Gabriel Sandu.

Jaakko Hintikan ja Gabriel Sandun mukaan ristiriitojen ratkaisuun ei nykyään tarvita edes tyyppiteorioita.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla posthumanismi eroaa humanismista?
  2. Selvittäkää mitä tarkoittaa transhumanismi.
  3. Millä tavalla transhumanismi eroaa posthumanismista?

Uskonnollisia hyvän elämän malleja

Ammattifilosofin esitys jumalatodistuksista

http://legacy.lclark.edu/~ndsmith

/god_arguments.htm

Onko uskonnosta siveyden perustaksi



Mihin Paholainen tarvitsee sarvia?

Useimmissa uskonnoissa väitetään, että on olemassa jumaliksi tai paholaisiksi kutsuttuja olentoja, jotka vaikuttavat maailman menoon ja ihmisten elämään.

Tunnetuimissa uskonnoissa on myös siveyssääntöjä (moraalinormeja) ja käyttäytymissääntöjä.

Usein uskontojen siveyssäännöt perustuvat väitettyjen jumalien määräyksiin.

Uskonnoista riippumattoman siveyden kannalta on syytä tutkia, mitä perusteluja uskonnot ovat esittäneen jumalien olemassaololle. Tätä on tarkasteltu tämän oppikirjasarjan ensimmäisessä osasssa. Laaja esitys löytyy myös osoitteesta

http://etkirja.pp.fi/et14.htm

Myöhemmin tarkastellaan erikseen sitä, miten siveyskäsityksiä on perusteltu ja mitä arvostelua eri siveyskäsityksiävastaan on esitetty. Jos jumalia ei ole olemassa, niiden antamiksi väitettyjä siveyssääntöjä ei tarvitse ottaa huomioon.

Tehtäviä

  • Mitä suomalaisia siveyssääntöjä jumalien pois pudottaminen muuttaisi?

Uskontojen siveyskäsityksiä

Sielunvaellusoppi



Monissa uskonnoissa väitetään myös, että inhimillinen tietoisuus on ollut olemassa jossain olotilassa ennen syntymää tai että ihminen jatkaa olemassaoloa jossakin olotilassa kuoleman jälkeen.

Esimerkiksi hindut eivät usko, että ”ihminen” syntyy uudelleen, vaan että tietoisuus muodostuu ihmiseksi, eläimeksi, kasviksi, jumalaksi, paholaiseksi jne.

Minkäänlaista näyttöä tällaisille käsityksille ei ole, mutta monet uskovat niihin siitä huolimatta.

Tehtäviä

  • Mikä on todellinen syy siihen, että intialaisperäiset uskonnot käyttävät sielunvaellusoppia?

Viimeinen tuomio



Viimeinen tuomio. Rubensin maalaus.

Erityisesti suomalaisessa evankelis-luterilaisessa kristinuskossa esiintyy käsitys, jonka mukaan kaikki ihmiset herätetään maailmanlopun jälkeen kuolleista ja että luterilaisten jumala määrää osan ihmisistä ikuiseen onneen Taivaaksi kutsutussa paikassa ja loput ikuiseen kärsimykseen Helvetiksi kutsutussa paikassa.

Huomattava osa suomalaisista uskoo edelleen kuoleman jälkeiseen elämään.

Tehtäviä

  1. Kuinka suuri osa uskonnonopettajista uskoo kuoleman jälkeiseen elämään?
  2. Voiko kuoleman jälkeiseen elämään uskova ihminen antaa tunnustuksetonta uskonnonopetusta?
  3. Miksi melkein kaikki Suomen piispat uskovat Helvetin olemassaoloon?

Uskominen hyveenä

Joidenkin kristittyjen mielestä jumalaan uskominen riittää Taivaaseen pääsyyn ja jumalaan uskomatta oleminen Helvettiin joutumiseen.

Tämä käsitys on edullinen uskonnosta hyötyville virkailijoille ja erityisesti papeiksi kutsutuille johtaville virkailijoille.


Tehtäviä

  • Miksi sisäasiainministeri Päivi Räsänen on puuttunut poliisilaitoksen käsitykseen, jonka mukaan uskonnot eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä?

Taivas uskonnon siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti noudattamatta jättämisen rangaistuksena



Kuva kristillisestä Taivaasta

Toisen käsityksen mukaan Taivaaseen (iankaikkiseen onnen tilaan) pääsyyn tarvitaan myös uskonnon siveyden mukaista elämää ja vastaavasti Helvettiin (iankaikkiseen kärsimykseen) joutumista edistää uskonnon siveyden vastainen elämä.

Tehtäviä

  • Haluaisitko kuoleman jälkeen taivaaseen, jossa et muistaisi mitään entisestä elämästäsi ja jossa olisit kokonaan menettänyt kykysi viettää ns. syntistä elämää?

Voiko ihminen itse päättää, mihin hän uskoo

Ensimmäistä käsitystä voidaan arvostella siveellisesti mm. sillä perusteella, että ihminen ei voi päättää siitä, mitä hän uskoo (tätä käsitystä on tarkasteltu myös kohdassa Pelurin todistus).

Jos jokin käsitys ei tunnu uskottavalta, ihminen ei voi uskoa siihen.

Toisaalla näissä oppiaineistoissa on tarkasteltu sitä, miten ihminen voidaan saada uskomaan asioihin, joihin hänet painostetaan osallistumaan.

Toista käsitystä voidaan arvostella sillä perusteella, että uskonto yrittää houkutella kannattajia katteettomilla lupauksilla ja aiheettomalla pelottelulla.



Seuraavassa on tarkasteltu uskoa sellaiseen kristinuskon jumalaan, jonka oletetaan olevan
  • kaikkivaltias,
  • kaikkitietävä ja
  • täydellisen hyvä (kaikkihyvä).
Koska tällainen jumala on, kuten toisaalla näissä oppiaineistoissa osoitetaan, loogisesti ristiriitainen, monet kristinuskon koulukunnat eli lahkot ovat tinkineet jostain yllä mainituista kolmesta kristinuskon jumalan ominaisuudesta. Osa kristityistä pitää kiinni kaikista kolmesta ominaisuudesta esimerkiksi väittämällä, että paha ei ole todellista.



Jumala vai paholainen?

Islamin jumala muistuttaa kristinuskon jumalaa mutta voi olla hyvä tai paha. Tällöin ei välttämättä synny yllä mainittua ristiriitaa. Sen sijaan syntyy kysymys siitä, mikä erottaa jumalan paholaisesta.

Tehtäviä

  1. Mitä haittoja syntyy, jos pelkkä uskominen johonkin palkitaan?
  2. Missä kristityt ovat eri aikoina uskoneet Taivaan ja Helvetin sijaitsevan?
  3. Onko a) kaikkivaltius b) kaikki tietävyys nykyisen fysiikan lakien mukaan mahdollista? Tarkastelkaa asiaa erityisesti suurimman signaalinopeuden (valon nopeus) ja pienimmän energiamäärän (kvanttimekaniikan mukaan) kannalta.

Onnellisuus

Jo muinaiset ihmiset

Onnellisuus ei käsitteenä ole uusi. Muinaiset kirjoittajat pohtivat ihmisen onnen ehtoja. Noissa kirjoituksissa korostettiin ihmisen hyveellistä elämää onnen lähteenä. Nykyajan pohdinnoissa sen sijaan korostuu kysymys siitä, voiko yksilö löytää oman onnensa. Tähän liittyy muun muassa sanonta "Jokainen on oman onnensa seppä".

On myös epäonnea jolloin tapahtuu monia epämukavia asioita. Esimerkiksi suolan läikyttäminen, peilin rikkoutuminen ja kuun varjoon astuminen aiheuttavat uskomusten mukaan huonoa onnea.


Tehtäviä

  1. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jokainen on oman onnensa sepppä?
  2. Pitääkö paikkansa se, että jokainen on oman onnensa seppä. Jos olette asiasta eri mieltä, väitelkää asiasta.
  3. Milloin näit viimeksi mustan kissan kulkevan tien yli?
  4. Ota selvää, mistä johtuu se, että täysin mustia kissoja on aika vähän?
  5. Montako peiliä olet rikkonut?
  6. Voiko rikkoontuneen peilin viedä kierrätykseen?

Onnen voi periä vanhemmiltaan

Nykyään tutkijat etsivät asioita, jotka saavat ihmiset nauttimaan elämästään ja tuntemaan tyytyväisyyttä. Silloin tällöin ilmestyy listoja, joissa kerrotaan, minkä maiden asukkaat ovat kaikkein onnellisimpia.

Onnellisuus syntyy hyvin monista aineksista. Taipumus onnellisuuteen on jossain määrin perityvää.

Onnellisuuteen taipuvainen ihminen on kuin kissa, joka aina putoaa jaloilleen.

Myös varallisuus ja hyvät tulot lisäävät tiettyyn rajaan asti onnellisuutta.


Tärkein ohje onnellisuuden tavoittelussa on: Synny oikeaan perheeseen.

Itsensä onnelliseksi tuntevien ihmisten on havaittu elävän pitempään ja olevan terveempiä ja tuotteliaampia. Toisaalta voidaan väittää, että onnellisuus kenties johtuu hyvästä terveydestä ja työkyvystä.

Tehtäviä

  1. Tiettyyn rajaan asti varallisuuden lisääntyminen lisää onnellisuutta, mutta oikein rikkaat eivät ole sen onnellisempia kuin tavalliset rikkaat. Mistä tämä johtuu?
  2. Ottakaa selvää siitä, mikä on niukkuuden laki.
  3. Millä tavalla niukkuuden laki rajoittaa onnellisuuden lisääntymistä?

Onnellisuustutkimus



Tärkein yksittäinen onnellistava tekijä on perimä. Erossa kasvaneita identtisiä kaksosia tutkimalla on havaittu, että perimä selittää noin puolet ihmisen onnellisuudesta.

Samanmunaiset kaksoset eli identtiset kaksoset kantavat samaa geeniperimää. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua muodostaakseen alkion. Samanmunaisilla kaksosilla munasolu jakautuukin kahdeksi eri alkioksi, jolloin raskauden onnistuessa syntyy kaksi varsinkin lapsuudessa toisiltaan näyttävää lasta, perintötekijöiltään toistensa kopioita.
Toiseksi merkittävin elämänlaatua parantava tekijä on avioliitto.Tiedot osoittavat naimisissa olevien ihmisten olevan naimattomia onnellisempia. Parisuhde sinänsä ei näytä riittävän myönteisen vaikutuksen syntymiseen.

Vertailun mukaan avoliitossa elävät eivät ole yhtä onnellisia kuin yhdessä asuvat aviopuolisot. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että avioliitto on monissa maissa lainsäädäntösyistä turvallisempi yhteiselämän muoto kuin avoliitto.
Vuoden 2011 tilastojen mukaan avioeroja solmittiin 28 408 ja avioeroja oli 13 469. Koska avioeroja on 47,4 % avioliittojen solmimisten määrästä, avioliiton merkitystä onnellisuudelle ei liene syytä liikaa korostaa.
Myös muut ihmissuhteet vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi. Kun tutkittiin Intian köyhiä, vähäosaiset pitivät itseään lähes yhtä onnellisina kuin vertailuryhmäksi valitut selvästi paremmin toimeentulevat keskiluokan jäsenet. 



Alimpaan sosiaaliryhmään kuuluneet intialaiset pitivät ystäviään ja sukulaisiaan suuressa arvossa. Hyvät ihmissuhteet tekivät heidän elämästään mielekästä ja auttoivat heitä kestämään äärimmäistä köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä.

Tehtäviä

  1. Oletko mielestäsi useimmiten onnellinen vai onneton?
  2. Mistä tämä johtuu?
  3. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
  4. Miten voit tehdä ystäväsi onnelliseksi?
  5. Voidaanko onnellisuutta lisätä masennusta poistavilla lääkkeillä?

Onneton rikas



Onneton rikas on onnellisempi kuin onneton köyhä. Varakkaat ihmiset ovat  joka tapauksessa keskimäärin varattomia onnellisempia. Sitä vastoin ahneus heikentää elämänlaatua. Ne, jotka haluavat jatkuvasti lisää hyvää, eivät aina nauti elämästään.

Myös selkeä todellisuuskäsitys lisää onnellisuutta. Ei siis pidä paikkaansa, että tieto lisäisi onnettomuutta.

Epäitsekäs käyttäytyminen lisää tyytyväisyyttä. Itsensä onnelliseksi kokevat ihmiset tekevät keskimääräistä enemmän vapaaehtoistyötä. (Tämän oppikirjan kirjoittaminen ei kuitenkaan tee onnelliseksi.)

Onnellisiksi itsensä mieltäneistä vapaaehtoissista tuntui myös, että muiden auttaminen teki heistä entistä onnellisempia, mikä taas auttoi heitä tekemään enemmän työtä huonommassa asemassa olevien hyväksi.

Tehtäviä

  1. Millainen on ahne ihminen?
  2. Oletko ahne?
  3. Onko ahneudesta todellista hyötyä?
  4. Tunnetko itsesi tyytyväiseksi, kun olet auttanut jotain toveriasi?
  5. Oletko kiusannut muita?
  6. Nautitko kiusaamisesta?

Ole kaunis



Ulkoinen viehättävyys ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan on ilmennyt, että ne, jotka hyväksyvät oman ulkonäkönsä eivätkä vertaile itseään koko ajan muihin, ovat keskimääräistä onnellisempia.
 
Kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä omalla keholla voi tehdä, kuin siihen, mitä sille voi tehdä.

Nuoruuden ihannointi on  yhtä turhaa. Laaja tutkimus osoitti kielteisten emootioiden vähenevän ihmisen vanhetessa.


Tehtäviä

  1. Mihin seikkoihin ulkonäössäsi voit vaikuttaa itse?
  2. Mihin asioihin ulkonäössäsi et voi vaikuttaa?
  3. Ihminen voi olla kaunis, mutta siitä huolimatta hänellä voi olla huono pärstäkerroin. Mikä ero on kauneudella ja pärstäkertoimella?

Onni suosii rohkeaa


Malaus ravintola Kairossa

Laulun mukaan onni suosii rohkeaa. Elämä alkaa hymyillä, jos uskaltaa tarttua tilaisuuteen eikä vähättele onnistumismahdollisuuksiaan. 

Menestyjät eivät ole syntyneet erityisen onnellisten tähtien alla, vaan he ovat omaksuneet asenteita ja käyttäytymismalleja, jotka palkitsevat heidät myönteisillä kokemuksilla.

Onni näyttää potkivan osaa ihmisistä kaikilla elämän aloilla. Nämä ihmiset nauttivat silmin nähden olemassaolostaan.

Hyvinvointi ei ole kuitenkaan tulosta ahkeruudesta tai poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Heidät erottaa muista pikemminkin kyky olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Keskustelun aiheita

  1. Suosiiko onni rohkeaa?
  2. Miksi monet hyvin älykkäät ihmiset eivät menesty?
  3. Eräs mies oli huijannut muilta melkoisen määrän rahaa. Kun häneltä kysyttiin, millä hän on rikastunut, hän vastasi: "Pitää käydä ulkona siihen aikaan yöstä, kun rahaa sataa". Voiko tavallinen ihminen tietää, milloin hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

Avoimin mielin kohti uutta

Eräässä tutkimuksessa oli mukana 42-vuotias oikeuslääkäri, joka kertoi elämän hymyilleen hänelle kaikessa. Hän oli naimisissa rakastamansa miehen kanssa ja hänellä oli kaksi suloista lasta. Hän myös viihtyi mainiosti työssään.

Hänen vastakohtansa oli 34-vuotias lähihoitaja, joka mielestään tapasi aina vääriä miehiä ja jolle sattui jatkuvasti vastoinkäymisiä. Viikon aikana hän oli nyrjäyttänyt nilkkansa, telonut selkänsä ja kolhinut autonsa peruuttamalla päin puuta.

Onnekkaat eivät kuitenkaan erottuneet ulkonäöltään, älykkyydeltään tai vaikkapa anteliaisuudeltaan keskiarvoihmisestä.


Sen sijaan he olivat tavallista ulospäin suuntautuneempia, uteliaampia ja avoimempia. Heidän kykynsä tajuta asioita vaistonvaraisesti oli hyvin kehittynyt, eivätkä he epäröineet luottaa siihen. Siksi he näkivät ympäristössään hyödyllisiä tilaisuuksia ja uskalsivat myös tarttua niihin. Lisäksi heidän ihmistuntemuksensa ei pettänyt, vaan se loi edellytykset monin tavoin antoisille suhteille.

Onnekkaiden ryhmän jäseniä yhdisti panostaminen ihmissuhteisiin. Mitä laajemmaksi verkosto kasvoi, sitä enemmän heille tarjoutui tilaisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, jotka voivat auttaa heitä esimerkiksi työpaikan tai asunnon vaihtamisessa.

Epäonnisten joukkoon kuuluneet olivat jatkuvasti kuin puoliunessa. Heidän huomionsa oli siinä määrin keskittynyt omaan itseen ja ongelmiin, että he eivät havainnoineet tehokkaasti ympäristöään ja tajunneet sen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa elämän laatua.

Tehtäviä

  1. Millä eri keinoilla tavallinen ihminen voi parantaa elämänsä laatua?
  2. Mitä sinun pitää tehdä, jos haluat mieluiten olla yksiksesi?
  3. Miten voit tulla onnelliseksi, jos olet hyvin köyhä?

Pelko ja huolet sokaisevat



Erittäin mielenkiintoinen oli koe, jossa tutkimukseen osallistuneita pyydettiin laskemaan lehdessä olevien kuvien määrä. Epäonniset selviytyivät kokeesta keskimäärin kahdessa minuutissa, kun taas onnekkaat saattoivat laskea lehden käsistään jo muutaman sekunnin kuluttua.

Lehden toiselle sivulle oli asetettu puolen sivun kokoinen laatikko, jossa luki viiden senttimetrin korkuisin lihavoiduin kirjaimin, että kuvia on 43. Teksti hyppäsi suorastaan silmille. Onnekkaat havaitsivat sen heti, kun taas epäonnisilta se jäi huomaamatta.

Toisessa kokeessa keskelle lehteä oli pantu yhtä selkeä viesti: Lopeta laskeminen. Kun sanot kokeen valvojalle, että olet huomannut tämän viestin, saat 250 puntaa. Tämäkin viesti meni epäonnisten silmien ohi, sillä he olivat keskittyneet pelkästään laskemaan kuvia. 



Epäonnisiksi itsensä kokevat ihmiset olivat yleensä jännittyneempiä ja hermostuneempia kuin onnekkaina itseään pitävät. Näytti siltä, että juuri huolestuneisuus ja pelokkuus sumensivat epäonnisten tilanteentajun: he eivät pystyneet hahmottamaan kokonaisuutta ja sen suomia mahdollisuuksia, koska he suuntasivat kaiken huomionsa yhteen ainoaan asiaan kerrallaan.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että on vaikeaa kiinnittää huomio moneen asiaan kerrallaan? Esimerkiksi tämän kirjoittaja ei pidä siitä, että häntä häiritään, kun hän kirjoittaa.
  2. Eikö kaiken tarkkaileminen lisää jännittyneisyyttä, kun kokeen mukaan se alensi sitä? Jos et keksi vastausta, kysy opettajalta, joka tarkkailee teitä kaikkia.
  3. Miksi ajattelemalla voi säästää turhaa työtä?

Hyvä itseluottamus palkitaan



Epäonnisilla on taipumus rajata ajattelunsa ja toimintansa onnekkaita jyrkemmin: kun he ovat etsimässä täydellistä elämänkumppania, he eivät huomaa uutta tuttavuutta mahdollisena ystävänä. Sama pätee  työpaikkailmoituksiin. He hakevat vain työpaikkoja, jotka vaikuttavat ilmoituksen perusteella juuri heille sopivilta eivätkä ilmaise kiinnostustaan tehtäviin, jotka vaatisivat heiltä esimerkiksi lisäkoulutusta.

Brittitutkimuksen tulosten mukaan onni ei ole vain sattumaa vaan se on pitkälti myönteisen elämänasenteen ja avoimen mielen ansiota. Jos uskoo menestyvänsä, tulee usein tiedostamattaan toimineeksi menestyksen hyväksi. Usko omiin selviytymismahdollisuuksiin parantaa myös kykyä kohdata vastoinkäymisiä ja toipua niistä. Parhaassa tapauksessa koettelemukset koetaan hyödyllisiksi.

Vasteaikaa mittaavassa kokeessa saatiin viitteitä siitä, että myönteiset odotukset parantavat suorituksia. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään.

  1. Toisen ryhmän jäseniä pyydettiin yksinkertaisesti painamaan nappia valon syttyessä.
  2. Toiseen ryhmään kuuluneita kehotettiin eläytymään ensin nopeasti toimivan hävittäjälentäjän tehtävään ja sitten toimimaan samalla tavalla kuin vertailuryhmän jäsenten.

Lopputulos osoitti, että lentäjät olivat selvästi vikkelämpiä.


Tehtäviä

  1. Miten omaa itseluottamustaan voi parantaa?
  2. Miten voi parantaa toverinsa itseluottamusta?
  3. Mitä mieltä olet niistä ihmisistä, jotka ovat omasta mielestään erehtymättömiä?

Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa


Kun myöhemmin palaat menneisiin tapahtumiin, huomaat, että ihan kaikki ei ole sittenkään mennyt pieleen. Yksikin ilonaihe voi vahvistaa itsetuntoa ja antaa sysäyksen myönteiseen ajatteluun silloin, kun maailma näyttää murjovan. 

Huomaa, että et voi myöhemmin kirjoittaa muistelmiasi, jos et pidä päiväkirjaa.

Useimmat menestyvät poliitikot pitävät päiväkirjaa.

Tehtäviä

  1. Muistelkaa, milloin kukin oli viimeksi onnellinen. Kirjoitakaa kulunut aika nimettömänä paperilapuille. Kootkaa paperilaput ja laskekaa aikojen keskiarvo.
  2. Onko sijoituksesti tässä kilpailussa satunnainen?
  3. Miksi monet poliitikot pitävät päiväkirjaa?

Mikä ohjaa elämääni

Elämänohjeita

(Olavi Rytkönen)
  • Liian paljon hyvvee on ihanoo.
  • Anna kaekkes, vua elä periks.
  • Kompastelu voep estee kuatumisen.
  • Joka ihteesä luottaa, se kykysä tuploo.
  • Elämän tarkotus on murheen karkotus.
  • Naara itelles ennen ku muut kerkijää.
  • Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla.
  • Huominen on monesti viikon kiireisin päevä.
  • Jos mieles tyhjenöö, elä unneuta katkasta iäntä.
  • Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä.
  • Ne tekköö, jotka ossoo. Jotka ee ossoo, ne arvostelloo.
  • Murheen kantaa yksinnii, vuan illoon pittää olla kaks.
  • Misteepä sen tietää mihinkä pystyy ennen ku kokkeiloo.
  • Turha hättäely ja voohoilu on mieljkuvituksen viärinkäättöö.
  • Koppoo kiinni tästä päevästä -- huomisessa on omat kahvasa.
  • Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta, jos siulla ee oo paljo töetä.
  • Monesti voettajat on hävinneitä, jotka piätti koettoo kerran vielä.
  • Rahalla et voe ostoo ystäviä, mutta suatpahan tasokkaeta vihollisia.
  • Leoka pystyyn ku tulloo kova paekka -- pyssyypähän aenae suu kiinni.

Kaks syytä olla tekemättä mittään:
- Oot yrittännä ennenkii.
- Et oo ennenkään yrittännä sitä.

Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin!

Tehtäviä

  • Mitkä kirjoittajan elämänohjeista ovat mielestäsi hyviä ja mitkä huonoja?

Mitä aiot tehdä elämälläsi

Terveellinen elämäntapa

Terveellinen elämäntapa ei ole kaikille ihmisille mahdollinen, ei edes Suomessa. Koulussa opetetaan terveelllisiä elämäntapoja, ja tämä opetus on syytä ottaa todesta.



Valitettavasti koulussa istuminen ei ole terveellinen elämäntapa, mutta sille et voi mitään. Koulutuksen puute tuhoaisi lopun elämäsi.

Tehtäviä

  1. Miten koulusta voisi tehdä nykyistä terveellisemmän?
  2. Mitkä omista elintavoistasi ovat terveellisiä ja mitkä epäterveellisiä?
  3. Aiotko lopettaa epäterveelliset elintapasi?

Itseluottamus

Et aina ymmärrä, mitä koulussa puhutaan. Se ei ole sinun vikasi. Älä masennu. Ei opettaja tai koulutoverisi läheskään aina ymmärrä, mistä puhuu. Ei opettaja ole vastuussa siitä, että meillä on sellainen koululaitos kuin meillä on.

Itsensä muita huonommaksi tuntemiselle ei aina mahda mitään, mutta joka kerta on syytä miettiä sitä, onko jollain suorituksella todellista merkitystä.

Tehtäviä

  1. Mitä asioita pidät tärkeinä?
  2. Mitä asioita pidät yhdentekevinä?
  3. Mitä asioita haluaisit unohtaa?

Valintamahdollisuuksien säilyttäminen



Sauli Niinistö, valtiovarainministeri 1996–2003.

Valtiovalta on ryhtynyt rajoittamaan ihmisten valintamahdollisuuksia. Sen aloitti valtiovarainministeri Sauli Niinistö rajoittamalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa.

Nykyinen ja seuraava Suomen hallitus jatkavat samalla linjalla. Kaikesta huolimatta sinun on syytä pyrkiä opiskelemaan niin pitkälle kuin mahdollista.

On mahdollista, että myös koulutettujen ihmisten työt Suomessa loppuvat, mutta hanki hyvä englannin kielen taito. Sillä saat töitä jostain päin maailmaa.

Jos sinulla on varallisuutta tai tulet perimään sellaista, sitä ei kannata tuhlata. Sillä, jolla on rahaa, on aina enemmän valintamahdollisuuksia kuin sillä, jolla rahaa ei ole.



Älä kiirehdi lasten teon kanssa.

Älä kiirehdi avioliiton ja muiden vastaavien asioiden kanssa. Valintamahdollisuutesi loppuelämän suhteen voivat lakata jo nuorena.

Tehtäviä

  1. Miten koululainen voi vaikuttaa siihen, että hänen valintamahdollisuutensa elämässä säilyvät?
  2. Onko valintamahdollisuuksia lisättävissä?
  3. Tekeekö valintamahdollisuuksien lisääminen ratkaisut vaikeiksi?
  4. Onko sellainen elämä, jossa valintamahdollisuuksia on melkein kaikissa tilanteissa vain yksi, hyvää elämää?
  5. Miksi joillain on paljon valintamahdollisuuksia ja joillain toisilla ei ollenkaan?

Ympäristö, josta saa apua

Jotkut haluavat elää yksin ja vaatimattomasti, mutta nykyään on syytä olla ystäviä tai ainakin tuttavia, jotka voivat auttaa koko ajan monimutkaistuvan arjen ongelmissa.



Autojen korjaaja, putkimies ja sähköasentaja ovat tarpeellisia tuttavuuksia melkein kenelle tahansa. Jos sukulaisissa on sellaisia, heihin on syytä pitää hyvät suhteet. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta rahaa on paljon vain harvoilla ja hevosia vielä harvemmilla.

On kenties viihtyisää asua maalla tai kaupungin lähiössä, mutta jos tarvitaan ambulanssia (joka voi mennä väärään osoitteeseenkin), on syytä pyrkiä valitsemaan sellainen asuinpaikka, josta myös sellaista apua helposti löytyy. Vaikka asuinpaikan valinta on vapaa Suomen perustuslain mukaan, ilman rahaa ei voi juuri valita.

Tehtäviä

  1. Millaisessa ympäristössä haluat asua aikuisena?
  2. Millaisessa ympäristössä et halua asua aikuisena?
  3. Miten aiot elättää itsesi vanhana, kun eläkeikä on nostettu 100 vuoteen?

Elämänsuunnitelma



Sinun on syytä pohtia jo nyt, mitä aiot tehdä elämälläsi. Jopa koululaisen aika voi tuntua joskus kuluvan hitaasti, mutta silloin, kun sinusta tuntuu siltä, muista, että sinulla on käytettävissä elämä, jonka pituus on rajallinen.

Unelmia hyvästä elämästä sinulla saa olla, mutta on syytä olla myös varasuunnitelmia, jotta elämästäsi ei tule ajopuuta.

Menneinä aikoina ihmisen elämän vaiheet olivat melko hyvin ennakoitavissa, mutta nykyään sattumalla on hyvin suuri merkitys. Jos vanhana istut kirjoittamassa jotain tällaista, elämäsi meni pieleen, ja takaisin et mennyttä saa.



Pärstäkerroin.

Tulevaisuudessa kaksi asiaa ratkaisevat hyvin paljon: vanhempiesi varallisuus ja koulumenestyksesi. Lisäksi on sellaisia asioita kuin pärstäkerroin, joille et voi mitään.

Koulussa opetetaan tulemaan toimeen kaikkien kanssa, mutta parasta on opetella tulemaan toimeen sellaisten ihmisten kanssa, joilla on jotain yhteistä sinun kanssasi. Silloin ei pärstäkerroin ratkaise.



Silikonirinnat.

Tehtäviä

  1. Miksi aiot isona? Arveletko pääseväsi siihen asemaan, mihin haluat?
  2. Auttavatko kosmeettiset leikkaukset pärstäkertoimen parantamisessa?
  3. Onko silikonirinnoilla vaikutusta menestykseen työuralla?

Vastoinkäymiset



Vastoinkäymisiä on kaikilla. Osaan vastoinkäymisistä voi varautua ennakolta, osaan ei.

Erityisen tärkeää on pystyä ottamaan selvää siitä, miten kasautuneista vastoinkäymisistä voi selviytyä.

Viranomaisapua on saatavilla, mutta avun tarvitsijan tiedoista ja taidoista riippuu paljon se, saako sellaista apua, johon on esimerkiksi Suomessa oikeus.

Tehtäviä

  1. Mitä vastoinkäymisiä sinulla on ollut?
  2. Oletko saanut niihin apua?
  3. Oletko auttanut muita heidän vastoinkäymisissään?
  4. Oletko aiheuttanut muille vastoinkäymisiä?
  5. Mikä osuus sattumalla on vastoinkäymisissä?

Emootioiden hallinta



Toisaalla tässä aineistossa kerrotaan siitä, miten ajatustunteita eli emootioita voidaan yrittää hallita. Aina niitä ei voi hallita, mutta jos niitä pystyy hallitsemaan, ei ainakaan tässä suhteessa anna aseita vastustajilleen.

Vastustajia on kenellä tahansa, joten kyllä niitä on sinullakin, ainakin tulevaisuudessa.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla vastustajia?
  2. Jos ei ole, mistä tämä johtuu?
  3. Suututko helposti?
  4. Mitä vahinkoa on suuttumisesta?
  5. Mitä vahinkoa on siitä, että sietää jotain ihmistä liian kauan suuttumatta hänelle?

Vapaa-aika



Jos koululainen ottaa koulunkäynnin tosissaan, hänellä ei ole lukukausien aikana kovin paljon vapaa-aikaa. Jos taloudellinen tilanne vaatii opiskelijalta kesällä ja lukukausien aikana työssä käyntiä, jopa uni voi käydä vähiin.

Myös pienten lasten hoito kotona voi viedä kaiken ajan.

Tulevaisuudessa kesälomat ja eläkkeelläoloikä supistuvat. Voi olla, että lisäksi joudut muuttamaan johonkin vieraaseen maahan saadaksesi työtä.

Vapaa-aikaa on kuitenkin pyrittävä itselleen järjestämään. Vapaa-ajan viettoa ei pidä ryhtyä järjestämään liian voimaperäisesti, sillä silloinhan kyse on työstä.

Jos saat elämässäsi tilaisuuden tehdä pitempiä aikoja jotain, jonka tekemisestä pidät, olet harvinaisen onnekas.

Tehtäviä

  • Koulupäivä lyhentää elämääsi yhdellä päivällä. Samoin tekee yksi työpäivä. Yritykset ja poliitikot ovat lyhentämässä ihmisten vapaa-aikaa ja korottamassa ihmisten eläkeikää? Mistä syystä ihmiset myyvät elämäänsä entistä halvemmalla?

Todenmukainen todellisuuskäsitys

Jos koulujen opetus olisi kunnollista, saisit todenmukaisen todellisuuskäsityksen. Kun näin ei ole, sinun on syytä pyrkiä löytämään tosiasioita muualta.



Koulu on halvin tapa säilyttää nuorisoa.

Melkein kaikki, mitä Internetissä puhutaan, on pötyä. Sikäli kuin Internetin valvontaa ei lähivuosina kovenneta kohtuuttomasti, sinun sukupolvellasi on mahdollisuus löytää tosiasioita Internetistä.

Tehtäviä

  1. Miten nykyisestä valtavasta informaatiotulvasta voi poimia kaikkein tärkeimmän?
  2. Miksi koulussa opetetaan ja vaaditaan oppimaan paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka unohtuvat lähitulevaisuudessa?
  3. Eikö oppilaiden muistia voisi testata halvemmallakin?
  4. Miten ajan voisi koulussa käyttää nykyistä hyödyllisemmin ja mitä se maksaisi?
  5. Asevelvollisuus vie pojilta melkoisen palan elämää. Olisiko parempi siirtyä ammattiarmeijaan?

Propagandan torjuminen



Melkein kaikki, mitä ihmiset normaalisti omaksuvat ulkomaailmasta, on propagandaa. Nykyään pahinta propagandaa ovat television uutiset, toiseksi pahinta propagandaa ovat Helsingin Sanomien uutiset ja STT:n uutiset eivät ole enää propagandaa ollenkaan.

Toisaalla näissä aineistoissa on varoitettu suostuttelusta ja psykopaateista. Pysy kaukana niistä paikoista, joissa tiedät olevan suostuttelijoita ja psykopaatteja. Tee näin senkin uhalla, että menetät jotain muuta.

Tehtäviä

  1. Mitä on propaganda?
  2. Miten voit suojautua propagandalta?
  3. Miten voit itse tehdä propagandaa?

Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa



Jos et osaa sanoa "ei", sinun saattaa käydä huonosti. Tilaisuuksia ei pidä jättää käyttämättä, mutta toisten ei pidä antaa päättää siitä, mitä teet elämälläsi.

Tehtäviä

  1. Ovatko toverisi yrittäneen käyttää sinua hyväksi jossain asiassa?
  2. Ovatko he onnistuneet?
  3. Miten hyväksikäytöltä voi suojautua?

Oikeudenmukaisuus

Mitä oikeudenmukaisuus on

oikeuden jumalatar

Lilith, yön kuningatar ja oikeuden jumalatar.

Perinteisesti oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että kukin saa sen, mitä hänelle kuuluu (ansioon perustuva oikeudenmukaisuus).

Oikeudenmukaisuutta käsitellään perinpohjaisesti tämän oppikirjasarjan neljännessä osassa, mutta seuraavassa esitetään muutamia peruskäsitteitä.

Oikeusnormi

Oikeusnormi on oikeusjärjestykseen kuuluva periaate tai sääntö, joka liittyy ihmisten ja oikeushenkilöiden toimintaan. Oikeusnormi tarkoittaa sekä säännön sisältävää oikeuslähdettä, kuten lain pykälää tai tuomioistuimen ratkaisua, että oikeuslähteen tulkittua tarkoitetta. Oikeusnormit sääntelevät oikeushenkilöiden välisiä suhteita yhteiskunnassa käskien, sallien tai kieltäen tekemästä jotakin.

Oikeusnormin mukainen käyttäytyminen edellyttää oikeustosiseikaston olemassaoloa, jotta normin säätämä seuraamus toteutuisi. Tällöin on kyseessä oikeusvaikutus eli oikeusseuraamus.


Oikeusnormin sisältämien ilmaisujen täsmällisyydestä riippuu oikeutetulle tai velvoitetulle oikeushenkilölle sallittu harkinnan tai valinnan määrä.

Jos kyseessä on paljon harkintaa salliva tai vain puitteet määrittelevä normi, käytetään nimitystä joustava oikeusnormi.

Vaikka esimerkiksi rikosoikeudessa on tavoitteena täsmällisyys oikeusvarmuuden takaamiseksi,  tuomarilla on paljon harkinnan varaa tunnusmerkistöä tutkiessaan ja rangaistusta määrätessään.

Oikeudenmukaisuuden lajeja

Muodollinen oikeudenmukaisuus (formaalinen oikeudenmukaisuus) vallitsee, jos oikeusperiaatteita sovelletaan puolueettomasti ja johdonmukaisesti riippumatta siitä, ovatko oikeusperiaatteet itse oikeudenmukaisia.

Oikeudenmukaisuus on niiden oikeuksien (esimerkiksi vapaus ja tasa-arvo) kokonaisuus, joita pyritään toteuttamaan (substantiaalinen oikeudenmukaisuus).



Sovittava oikeudenmukaisuus on kysymyksessä, kun tarkastellaan milloin ja mistä syistä rangaistus on oikeutettu.

Monet tarkoittavat oikeudenmukaisuudella lakien noudattamista ja tasapuolisuutta. Tähän voidaan huomauttaa, että lait voivat olla epäoikeudenmukaisia.

Korjaava oikeudenmukaisuus käsittelee tasapuolisuutta vahinkojen korvaamisessa.

Vaihdannan oikeudenmukaisuus käsittelee palkkojen, hintojen ja muun vaihdannan tasapuolisuutta.

Jaon oikeudenmukaisuus käsittelee voimavarojen tasapuolista käyttöä.

Jotkut (esimerkiksi Karl Marx), ovat ehdottaneet voimavarojen jakoa jokaisen tarpeiden mukaan.

Toiset ovat ehdottaneet sellaista voimavarojen jakoa, joka pitkällä tähtäyksellä tuottaa eniten hyötyä.

Eräät ovat ehdottaneet, että voimavarat kuuluvat yhtäläisesti kaikille.

Toiset ovat olleet sitä mieltä, että markkinavoimat toteuttavat automaattisesti oikeudenmukaisen jaon.

Jotkut ovat yhdistelleet kahta edellistä näkemystä.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa lakon oikeutuksesta palkkojen korottamiseksi.
  2. Tutkikaa mistä syistä ja millaisissa tapauksissa yksilö joutuu Suomessa vahingonkorvauksiin?
  3. Voiko koululaisten keskinäinen väkivalta johtaa vahingonkorvauksiin? Millaisiin korvauksiin se voi johtaa?
  4. Tutkikaa kuinka suuria korvauksia on maksettu suuronnettomuuksissa?
  5. Mitä tarkoittaa vastuuvakuutus? Missä ammattikunnissa vastuuvakuutus on välttämätön?
  6. Onko Suomen oikeuslaitos muodollisesti oikeudenmukainen, ts. onko laki kaikille sama?
  7. Keskustelkaa markkinavoimien hyvistä ja huonoista puolista.
  8. Millainen on oikeudenmukainen opettaja? Entä oikeudenmukainen oppilas?

Etiikan sovellutuksia

Eutanasia

goddessofdeath

Digitaalinen kuoleman jumalatar.

Eutanasia (kreikkaa, eu-thanatos, hyvä kuolema) eli armokuolema tai armomurha on armosyistä tehty teko tai tekemättä jättäminen, joka aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman.

Eutanasian tarkoituksena on yleensä sietämättömän kärsimyksen lopettaminen, ja se yleensä tehdään henkilön omasta tai hänen läheistensä vakaasta toivomuksesta. Eutanasian tarkoituksena voi myös olla elämän päättäminen ennen kuin parantumattomaksi tiedetty sairaus johtaa sietämättömään kärsimykseen.

Tehtäviä

Mitä mieltä olet eutanasiasta?

Eutanasian lajeja

Eutanasian lajit ovat passiivinen ja aktiivinen eutanasia. Passiivisessa eutanasiassa ihmiselle ei tehdä hoitotoimenpidettä, joka saattaisi pitää hänet elossa.

Passiivinen eutanasia on esimerkiksi päätös olla hoitamatta antibiootein saattohoitovaiheessa olevan potilaan keuhkokuumetta, vaikka tulehduksen tiedetään todennäköisesti johtavan hänen kuolemaansa. Tavoite on lieventää kärsimyksiä ja kuolintapahtumaa.

Aktiivisessa eutanasiassa ihmisen elintoiminnot lopetetaan hänen tahdostaan, kun parantavia tai lieventäviä hoitokeinoja ei enää ole tarjolla. Yleensä se tehdään lääkkeiden avulla. Aktiivista eutanasiaa on esimerkiksi kipulääkkeen yliannostus syöpäpotilaalle.



Läheisesti eutanasiaan liittyviä käsitteitä ovat kuolinapu ja avustettu itsemurha. Avustettu itsemurha viittaa tilanteeseen, jossa vaikeasti sairas henkilö haluaa tehdä itsemurhan mutta ei ole siihen fyysisesti kykenevä. Tällöin toinen henkilö avustaa häntä itsemurhan toteuttamisessa.

Kuolinapu voi viitata sekä tilanteeseen, jossa vaikeasti sairasta henkilöä autetaan hänen pyynnöstään kuolemaan, että tilanteeseen, jossa pysäytetään sellaisen henkilön elintoiminnot, joka on esimerkiksi kooman takia pysyvästi estynyt ilmaisemasta omaa tahtoaan.

Tehtäviä

  • Millä tavalla valtion ja kuntien säästöt tulevat lisäämään eutanasiaa, vaikka se on muodollisesti kiellettyä?

Perusteluja puolesta ja vastaan

Ehkä keskeisin käytetty perustelu eutanasian sallimista vastaan on lakeihin ja eettisiin säännöstöihin sisältyvä määräys surmaamisen kiellosta.

Uskonnollinen perustelu on esimerkiksi kristityillä Raamatun viides käsky ”Älä tapa”. Perusteluun liittyy käsitys ihmiselämän pyhyydestä; elämän katsotaan olevan jumalan, ei ihmisen itsensä, hallinnassa.


Tehtäviä

  1. Onko olemassa tehokkaita kipulääkkeitä?
  2. Miksi tehokkaita kipulääkkeitä on vaikea saada?
  3. Kumpi on parempi tapa lääkitä kipupotilasta, tehokkaan kipulääkkeen käyttö vai ns, rauhoittavan lääkkeen käyttö (kipulääke ei haittaa aivotoimintoja)?

Väärinkäytökset

Eutanasiaa vastustetaan yleisesti myös käytännöllisin perustein. Erityisen vaikeita ovat esimerkiksi ne tapaukset, joissa henkilö on pysyvästi sellaisessa tilassa, että hän ei pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan.

Pelätään myös, että eutanasian salliminen voisi johtaa siihen tilanteeseen, että eutanasioita tehtäisiin terveydenhuollon kustannusten vähentämiseksi myös silloin kun se ei ole henkilön oma vakaa tahto.

Eutanasiaa tapahtuu nytkin päivittäin: yhteisymmärryksessä potilaiden ja omaisten kanssa lääkärit antavat hieman liikaa morfiinia. Mikäli eutanasia laillistettaisiin, saataisiin potilaan tahto dokumentoitua selkeämmin ja näin kuolinapuun liittyvät väärinkäytökset ja virheet vähenemään.


Tehtäviä

  1. Miksi köyhästä potilaasta halutaan päästä eroon?
  2. Ketkä haluavat eroon rikkaasta potilaasta?
  3. Mitä teet, jos sinulle sanotaan, että kuolet muutamassa päivässä koska hoitoosi tarpeellisia laitteita, ei ole tarpeeksi?

Oikeus päättää omasta elämästään

Keskeinen peruste eutanasian sallimisen puolesta on moniin kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin kirjattu oikeus elämään. Säädös tulkitaan tällöin niin, että yksilölle itselleen kuuluu oikeus päättää omasta elämästään. Tähän liittyy ajatus, että ihmisellä itsellään on oikeus päättää siitä, milloin hän kokee kärsimyksen liian suureksi.

Lääkäri kertoi esimerkistä, jossa syöpään sairastunut ystävä pyysi häneltä kuolinapua, mutta lääkäri ei uskaltanut rikkoa lakia. Siksi ystävä tappoi itsensä janoon, mutta se kesti 14 päivää.

Tehtäviä

  • Onko ihmisellä oikeus päättäää omasta elämästään?

Käytännölliset ja taloudelliset perusteet



Eutanasiaa puolustetaan toisinaan myös käytännöllisin ja taloudellisin perustein.

Yleisimmän perustelun mukaan on tilanteita, joissa potilaan hoitaminen on potilaalle itselleen, potilaan omaisille tai terveydenhoidolle liian raskasta – taloudellisesti, fyysisesti tai henkisesti.

Tehtäviä

  • Tunnetaan tapauksia, jossa potilaan lähiomaiset ovat pystyneet estämään koomapotilaan hoidon lopettamisen ja potilas on herännyt koomasta ja alkanut elää normaalia elämää. Arvaa oliko kyse varakkaasta vai köyhästä potilaasta.

Lääkärin tehtävä

Perusteluja jotka pohjautuvat lääkärin perimmäisen tehtävän määrittelyyn käytetään sekä eutanasian puolesta että sitä vastaan.

Toisaalta lääkärin tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään parantaminen, ei surmaaminen.

Toisaalta lääkärin tehtävänä on myös toimia potilaan parhaaksi, jonka joissakin tapauksissa voi ajatella olevan potilaan oman tahdon mukainen elämän päättäminen.

Tehtäviä

  • Onko lääkäreilla tässä asiassa liikaa vai liian vähän päätösvaltaa?

Onko kipulääkitys riittävää?


Sekä puolesta että vastaan käytetään myös perusteluja kipulääkityksestä. Eutanasian vastustajien mielestä nykyaikaisilla kivunhoitomenetelmillä pystytään aina lievittämään riittävästi kärsimystä. Eutanasian puolustajien mukaan näin ei aina ole, ja joka tapauksessa on ihmisen itsensä oikeus arvioida, mikä on hänelle riittävää ja tarpeen.

Eutanasia ja laki

Eutanasia on monissa maissa laitonta, ja monissa sen laillisuus tai laittomuus on epäselvää.

Parantumattomasti sairaiden avustettu itsemurha on sallittu vain Alankomaissa, Sveitsissä, Belgiassa ja Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa, joissa lainsäädäntö sallii eutanasian tarkoin määritellyissä tapauksissa.

Passiivinen eutanasia sallittiin Ruotsissa huhtikuussa 2010. Ensimmäinen passiivinen eutanasia suoritettiin saman vuoden toukokuussa.

Exitus ry on vuodesta 1993 yrittänyt myötävaikuttaa eutanasian sallivan lain saamiseksi Suomessa.

Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos, ja siitä voi saada jopa 8 vuotta vankeutta. Rikoslain 21. luvun mukaan myös henkilön omasta vakaasta pyynnöstä tapahtuva surmaaminen on rangaistavaa. Sen sijaan toisen henkilön itsemurhan avustaminen ei ole rangaistavaa.

Eläimen surmaamiseen Suomen lainsäädäntö paikoin jopa velvoittaa kärsimyksen lopettamiseksi.

Potilaan saattohoitoa sääntelee lääkintöhallituksen ohjekirje vuodelta 1982. Sen mukaan potilaan on saatava riittävää oireenmukaista perushoitoa ja hänen ihmisarvoaan kunnioittavaa huolenpitoa myös kuoleman lähestyessä, kun hänen sairautensa ennustetta ei enää voida käytettävissä olevilla hoidoilla parantaa.

Kuten useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa on pitkään keskusteltu eutanasian laillistamisesta.



Alankomaissa tuli 1. huhtikuuta 2002 voimaan laki, joka sallii eutanasian ja lääkärin antaman kuolinavun tietyissä tapauksissa. Laki vahvisti jo pitkään tuomioistuinkäytännössä toimineen järjestelmän.

Eutanasia on Alankomaiden lain mukaan sallittu jos se täyttää seuraavat ehdot:
  • Potilas on pyytänyt eutanasiaa toistuvasti. Pysyvästi koomassa olevan potilaan tapauksessa otetaan huomioon potilaan etukäteen tekemä kirjallinen todistettu tahdonilmaus.
  • Potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa.
  • Lääkäri on ennen kuolinavun antamista neuvotellut potilaan tilanteesta kollegan kanssa.
Lääkärin on jälkikäteen raportoitava jokainen tapaus yleiselle syyttäjälle. Alueellinen toimikunta arvioi, onko tapaus täyttänyt lain määrittelemät ehdot. Sen jälkeen tapaus joko katsotaan loppuun käsitellyksi tai viedään syyteharkintaan.

Alle 12-vuotiaiden eutanasia on kokonaan kielletty, ja 12-17-vuotiaiden eutanasiaa koskevat aikuisia tiukemmat ehdot. Lakia ollaan kuitenkin (2005) muuttamassa suuntaan, jossa tahdosta riippumaton eutanasia koskisi myös ihmisiä jotka eivät voi ilmaista omaa tahtoaan, kuten vammaisena syntyneitä sekä vaikeasti sairaita alaikäisiä jolloin eutanasia tapahtuu vanhempien suostumuksella. Lisäksi dementoituneilta vanhuksilta ei enää edellytetä oman tahdon ilmausta.

Hollannin laki määrittelee eutanasian rikokseksi kaikissa muissa kuin määritellyissä tapauksissa. Eutanasiaksi ei lueta normaaliin hoitokäytäntöön kuuluvia tapauksia, kuten:
  • Hyödyttömän hoidon lopettaminen tai aloittamatta jättäminen.
  • Hoidon lopettaminen tai aloittamatta jättäminen potilaan pyynnöstä.
  • Kuoleman nopeutuminen vakavan kärsimyksen lievittämiseksi käytetyn hoidon sivuvaikutuksena.
Belgiassa hyväksyttiin 28. toukokuuta 2002 laki, jonka mukaan toisen henkilön kuoleman aiheuttaminen hänen omasta pyynnöstään ei tarkoin rajoitetuin ehdoin enää ole rangaistavaa. Pyytävän henkilön on oltava täysi-ikäinen, oikeustoimikelpoinen ja täysin tietoinen päätöksensä seurauksista. Lisäksi hänen on oltava parantumattomasti sairas ja kärsittävä jatkuvasta ja sietämättömästä kivusta.

Tehtäviä

  1. Kaikkia tehokkaita kipulääkkeitä voidaan käyttää myös huumeina. Millä tavalla tämä haittaa kivun lievitystä Suomessa.
  2. Pohtikaa, missä määrin Suomessa esiintyy tosiasiallisesti passiivista eutanasiaa.
  3. Pohtikaa, missä määrin Suomessa esiintyy tosiasiallisesti aktiivista eutanasiaa.

Maailmanetiikkaa: Globalisaatio

Palloistumisen vaiheet



Globalisaatio on tässä artikkelissa suomennettu palloistumiseksi.

Nykyinen maailman tilanne muistuttaa sadan vuoden takaista aikaa. Elämme nyt palloistumisen (globalisaation) kolmatta aaltoa. 

Ensimmäinen aalto tapahtui löytöretkien aikaisessa1500-luvun Euroopassa. 

Palloistumisen toinen aalto ajoittui teollistumisen syntyyn ja sitä seuranneeseen kansainvälisen kaupan voimakkaaseen kasvuun. Se päättyi yleiseen yhteiskunnalliseen murrokseen, ensimmäiseen maailmansotaan, syvään talouslamaan, suojatulleihin ja ääriliikkeiden nousuun. 

Kolmas aalto alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun maailmankaupan yhteisiä pelisääntöjä ruvettiin laatimaan Yhdysvaltojen johdolla. Tietotekniikka on parin viimeisen vuosikymmenen aikana syventänyt palloistumisen kolmatta aaltoa.

Tehtäviä

  1. Mitä palloistumisen ensimmäinen aalto merkitsi alkuperäiskansoille?
  2. Millainen oli työläisten asema palloistumisen toisessa aallossa?
  3. Mitä uhkakuvia palloistumisen kolmas aalto on synnyttänyt?

Palloilun synty



Kun palloistumista pyritään ohjaamaan tietoisilla poliittisilla päätöksillä, ilmiötä kutsutaan palloiluksi (globalismiksi). Palloilulla luodaan maailmanlaajuisia yhteisiä pelisääntöjä. 

Toisen aallon palloistumista hallitsi Brittiläinen imperiumi, jonka ei voi kuitenkaan katsoa pyrkineen palloiluun, sillä brittien toimet rajoittuivat joko kansalliselle tai Brittiläisen imperiumin alueelle. 

Kolmannelle aallolle on päinvastoin ollut luonteenomaista yhdysvaltalainen palloilu.

Toisen maailmansodan jälkeen palloistumisen kolmannen aallon ihmiset rakensivat uudelle talousjärjestykselle kansainvälisiä yhteisiä pelisääntöjä. Tämä tapahtui pitkälle yhdysvaltalaisten johtamana. 

Tähän oli syynä yhdysvaltalaisen yhteiskunnan selviytyminen sodasta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti pienin vaurioin muihin teollisuusmaihin verrattuna.


Yhdysvaltojen bruttokansantuote kasvoi sotavuosina 1939—45 yli kaksinkertaiseksi. Seuraavien neljän vuoden aikana sen henkeä kohden lasketut tulot olivat kaksi kertaa suuremmat kuin Isossa-Britanniassa, kolme kertaa suuremmat kuin Ranskassa ja seitsemän kertaa suuremmat kuin Neuvostoliitossa.

Tehtäviä


  • Yllä oleva kuva esittää Yhdysvaltain kansalaisten keskimääräistä todelllista tuntipalkaa vuoden 1964 alusta lähtien. Todellisella tuntipalkalla tarkoitetaan sellaista tuntipalkkaa, jossa rahan arvon aleneminen tai elinkustannukset on otettu huomioon. Miksi tuntipalkat lakkasivat kasvamasta palloistumisen kolmannessa aallossa?

Yhdysvallat johtaa palloistumista



Maailmankaupan vapauttamiseen pyrkivät keskeiset järjestöt, kuten Kauppa- ja tullijärjestö (GATT), Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), perustettiin heti sodan jälkeen. 

Ei ollut suinkaan sattumaa, että niiden pääkonttorit tullijärjestöä lukuun ottamatta sijoitettiin Yhdysvaltoihin. 

Kun Yhdistyneiden Kansakuntienkin päärakennus nousi New Yorkiin, voitiin Washingtonia ja New Yorkia kutsua jo uuden maailmanjärjestyksen kaksoispääkaupungiksi.

Nykyistä talouden uutta tuotantotapaa on nimitetty tietopääomataloudeksi (informaatiokapitalismiksi), koska nykyaikainen jälkiteollinen talous perustuu pitkälle tietotekniikkaan. Sääntelemätön pääomatalous synnyttää kasvavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta. Tämä kuuluu uuteen pääomatalousjärjestelmään.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu se, että tuloerot ovat Suomessa pienemmät kuin useimmissa muissa maissa?
  2. Mistä johtuu se, että tuloerot ovat Suomessa kasvamassa?
  3. Mistä johtuu se, että tuloeroja kannattavien ihmisten joukko on suurempi kuin tuloeroista hyötyvien ihmisten joukko?

Uusjako



Shanghai.

Nykyinen pääomatalous ja palloistuminen eivät muistuta sadan vuoden takaisia edeltäjiään ainoastaan pyrkimyksissään maailmanlaajuisiin markkinoihin, vaan myös yhteiskunnallisen uusjakonsa perusteella.

Uuden tuotantotavan ja palloistumisen vaikutuksista kehitysmaiden yhteiskuntarakenteisiin on eniten kokemusta Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista. Uusjako hyödyttää tiettyjä vahvoja keskuksia ja ammattiryhmiä, samalla kun suuri osa alueista ja ihmisistä syrjäytyy kehityksestä.

Uusi talousjärjestys jakaa valtiot ja kansalaiset kaikkialla maailmassa voittajiin ja syrjäytettyihin. 

Laajin uudesta pääomataloudesta syrjäytynyt alue on Saharan eteläpuoleinen Afrikka. 

Huomattava osa Aasian ja Latinalaisen Amerikan köyhtyvää maaseutua on myös jäänyt syrjään tietopääomatalouden kehityksestä. 

Uusi yhteiskunnallisen syrjäytymisen alue ulottuu myös teollisuusmaihin. Se on jo nähtävissä yhdysvaltalaisten suurkaupunkien köyhälistöalueilla, espanjalaisten nuorten työttömien yhteisöissä, pohjoisafrikkalaisten parissa Ranskassa tai Pohjois-Suomen taantuvissa pikkukaupungeissa ja kylissä.

Tehtäviä

  1. Onko ihmiskunnan kehitystä mahdollista ohjata järjellisesti?
  2. Jos on, niin miten?
  3. Miten ihmiskunnan kehitystä voitaisiin ohjeta järjellisesti?

Afrikan kohtalo



Monien Afrikan talouksien romahtamista, poliittista sekasortoa, nälänhätiä tai sisällissotia ei voida ymmärtää ottamatta huomioon tietopääomatalouden nousua viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Saharan eteläpuoleinen Afrikka on jäänyt auttamatta syrjään palloistuneen (globaalin) talouden kehityksestä ja tietotekniikan vallankumouksesta.

Se ei ole ainoastaan vähiten tietokoneistettu alue maailmassa, vaan sen perusrakenne (tiestöt jne.) tarjoaa heikot mahdollisuudet tietokoneiden hyödyntämiseen.

Tehtäviä

  1. Mistä johtaa, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on paljon pahoja ongelmia?
  2. Miksi maailman maaseutu on jäänyt osattomaksi taloudellisesta kasvusta?
  3. Mistä Saharan pohjoispuolisen Afrikan ongelmat johtuvat?

Lapsityövoiman käyttö


Karl Marx ja Friedrich Engels kuvasivat koskettavasti lapsityövoiman hyväksikäyttöä Britanniassa palloistumisen toisella kaudella.

Nyt voidaan rakentaa lähes samanlaista kuvaa palloistuneen pääomatalouden suhteesta lasten riistoon kehitysmaissa. Ensisijaisesti se johtuu köyhyyden syvenemisestä köyhissä maissa ja toisaalta sääntelemättömän palloistumisen syvenemisestä. 

Kehitysmaiden 5-14-vuotiaista lapsista noin 250 miljoonaa työskentelee palkkatyössä, heistä suurin osa Aasiassa. Koskaan aikaisemmin lasten käsinkudotuilla matoilla ei ole ollut sellaisia maailmanmarkkinoita kuin nyt, kun verkkokauppa mahdollistaa niiden levittämisen.

Tehtäviä

  1. Mitä Euroopan yhteisö voisi tehdä rajoittaakseen lapsityövoman käyttöä etenkin Aasiassa.
  2. Mitä Suomi voisi tehdä rajoittaakseen lapsityövoiman käyttöä?
  3. Mitä sinä voit tehdä vastustaaksesi lapsityövoiman käyttöä?

Perinteiset yhteisöt hajoavat

Palloistumisen edelliseen aaltoon verrattuna uutta on perinteisten yhteisöjen hajoamisen nopeus kaikkialla maailmassa. Se kasvattaa ennen kokemattomalla tavalla kehitysmaiden suurkaupunkien köyhälistöalueita. 

Palloistunut eriarvoisuus on kasvanut viime vuosikymmenten aikana nopeasti. UNCTAD:n (YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön) mukaan maailman seitsemän rikkaimman ja seitsemän köyhimmän maan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen ero on vuosina 1965–95 kasvanut 20-kertaisesta 39-kertaiseksi.

Tehtäviä

  • Miten maailman köyhälistön ongelma pitäisi sinun mielestäsi ratkaista?

Köyhiä ei tarvita enää mihinkään



Nuo maailmat eroavat niin täydellisesti toisistaan, että rikkaat eivät enää tarvitse köyhiä. Heidän välillään ei ole enää keskusteluyhteyttä, vain railona avautuva kuilu. Maailman köyhät, uudet ja vanhat, ne jotka ovat perineet köyhyytensä ja ne, joiden köyhyys on tietokoneiden tuottamaa, eivät enää voi tunnistaa omaa epätoivoista tilannettaan.

Mielten sekasorto

Palloistunut ja paikallinen kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Siinä yhdistyvät tapahtumasarjan molemmat puolet: yleismaailmallinen ja paikallinen. Tähän viittaa myös puhe maailman jakautumisesta eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin.

Ihmiset elävät samanaikaisesti, mutta silti heidän mielensä ja uskomuksensa voivat rakentua syvästi toisistaan eroaviin vyöhykkeisiin. Tämä ilmiö on tuttu kaikkialta, mutta erityisen selvästi sen havaitsee kehitysmaiden keskuksista.


Samanaikaisuuden eriaikaisuus on nähtävissä esimerkiksi kaikkialla Intian suurkeskuksissa: Mumbaissa, Bangaloressa tai Hyderabadissa tietotekniikan maailma sykkii palloistuneen tietovirran mukana, kun taas suurkeskusten loputtomilla köyhälistöalueilla ja vuokra-asunnoissa aika sykkii menneen esinykyaikaisen maailman tahtiin. 

Suurkaupungit eivät eriydy enää pelkästään alueellisesti hyvin toimeentulevien, niukin naukin toimeen tulevien ja ryysyköyhälistön asuinalueisiin, vaan ihmiset elävät entistä selkeämmin eri todellisuuksissa.

Tehtäviä

  1. Miltä sinusta tuntuisi olla asunnoton ja vailla vanhempia oleva katulapsi?
  2. Miltä sunusta tuntuisi ansaita elantosi kerjäämällä?
  3. Onko Suomessa asunnottomia? Miten he tulevat toimeen kovilla pakkasilla?
  4. Miksi asunnottomuutta ei ole poistettu edes Suomesta?
  5. Voidaanko edes Suomen asunnottomuus poistaa?

Palloistuminen ja tietojenkäsittely



Tämä ilmiö vain syvenee palloistumisen edetessä, sillä maailmanlaajuinen talous perustuu entistä tehokkaampaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn hyödyntämiseen. Palloistuva talous tunkeutuu jokaiseen maahan ja valtarakenteeseen. Se tulee koskemaan kaikkia tietovirtoja ja talousverkostoja tarjoten lähes loputtomasti uusia voitonsaantimahdollisuuksia.

Mutta se tekee sen valikoidusti, liittäen yhteen tuotannon kannalta arvokkaat osat ja syrjäyttäen vähemmän arvokkaat alueet ja ihmiset. Jako koskee kaikkea ja kaikkia. Planeetta eriytyy selkeästi toisistaan eroaviin yhteiskunnallisiin tiloihin, joita määrittävät erilaiset hallintomallit.

Tehtäviä

  1. Mitä uhkia aiheutuu siitä, että kaikki asiat hoidetaan tietokoneella.
  2. Lisäävätkö tietokoneet tuottavuutta oikeasti?
  3. Miltä sinusta tuntuisi istua koko päivä tietokoneen ääressä?
  4. Miltä selkävaivaisesta tuntuu istua tietokoneen ääressä?
  5. Miksi kokeellisen tutkimuksen tuloksista ei yhteiskuntien päätöksenteossa juuri piitata?

Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu


Ennustajamustekala.

Tämä kehitys voi kuitenkin tulla tiensä päähän nopeasti. Jotkut ovat ennustaneet, että pääomatalousjärjestelmä tulee väistymään muutamassa vuosikymmenessä. Väitteensä perusteluiksi he mainitsevat työvoimakustannusten nousun kaikkialla maailmassa, ympäristökriisin ja yleisen kansanvallan lisääntymisen. 

Kansanvalta johtaa kriisiin, koska kehitysmaiden työläiset vaativat entistä useammin oikeutettua osaansa palloistuneesta hyvinvoinnista. 

Kansalliset valtiot ajautuvat vähitellen taloudelliseen umpikujaan, koska ne eivät pysty vastaamaan kansalaistensa kasvaviin huvinvointiodotuksiin ja lisääntyviin ympäristökustannuksiin. 

Samaan aikaan vahvat yritykset pakottavat valtiot alentamaan verotustaan ja lisäämään yritysten yleistä toimivaltaa. Tämä noidankehä voi romahduttaa pääomatalouden 20–50 vuodessa.

Jos näin käy, on mahdotonta sanoa, minllainen talousmuoto seuraa uusliberalistista pääomataloutta. Maailma on ehkä siirtymässä uuteen epävarmuuden ja sekasorron aikaan.

Tehtäviä

  1. Yllä oleva on kirjoitettu ennen maailman pankkikriisiä. Mistä pankkikriisi johtui.
  2. Ketkä joutuvat loppujen lopuksi maksamaan pankkikriisin aiheuttamat tuhot?
  3. Mitä tapahtuu Kreikan ja Irlannin köyhille?

Uusoikeisto nousee



Maailma järjestäytyy uudelleen - ja samalla hajoaa. Uusoikeiston nousu Yhdysvalloissa ja Euroopassa samoin kuin ääriuskovaisten suosio Intiassa kertovat tästä. Kasvava eriarvoisuus ja siihen liittyvä valtarakenteen eriytyminen luovat edellytyksiä ääriliikkeille kaikkialla maailmassa.

Tässä ei ole mitään uutta. Tapahtumasarja toistaa 1900-luvun alkupuolella syntyneiden äärikansallisten liikkeiden nousua.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että sosialidemokraattien kannatus on romahtanut kaikkialla Euroopassa?
  2. Miksi Suomessa ei enää tehdä tulopoliittisia yleissopimuksia?
  3. Mitä kaikesta tästä seuraa Euroopan köyhille?

Maailma tyhjenee ajatuksista

Uutta on vain tietopääomatalouden syvyys ja laajuus. Ja uutta on ajatusten tyhjentyminen maailmasta aivan uudella tavalla. 1900-luvun alun eurooppalaisilla oli vielä uskonsa, sukuyhteisönsä ja paikallisyhteisönsä, joiden varaan rakentaa haurastunutta yhteisöllistä minuuttaan.




Osama bin Laden.

Taistelevien muslimien keskuudesta on tapetun Osama bin Ladenin tilalle jo noussut vetovoimaisia johtajia, jotka vannovat pyhää sotaansa lännelle. 

Uusoikeisto järjestäytyi monissa läntisissä teollisuusmaissa. Heidän käsityksiään myötäili myös Yhdysvaltojen entinen presidentti George W Bush. 

Jos maailman eriytyminen eri aika- ja valtarakennevyöhykkeisiin vain syvenee lähitulevaisuudessa, tulemme ehkä näkemään uusia johtajia, jotka ovat valmiit panemaan kaikkensa peliin oman uskonsa ja poliittisen aatteensa puolesta.

Tehtäviä

  1. Mitä tapahtuu, jos Iran saa rakennettua ydinpommeja?
  2. Onko mahdollista, että ydinpommeja käytetään tulevaisuudessa uskonsodissa?
  3. Minkä valtion uskonsodat hävittäisivät ensimmäisenä?

Suurten kertomusten paluu



On sukellettava syvään menneisyyteen, jotta valtarakenne puhdistetaan kehityksen mukanaan tuomista kirpuista. 

Kun ihmiset eivät enää ymmärrä, mitä nopeasti muuttuvassa maailmassa tapahtuu, selitykset haetaan sieltä, mistä ne on haettu ennenkin. 

Yhteiskunnalliset mielikuvituskertomukset jäsentävät taas ihmisten todellisuuskäsitystä. 

Tarinaniskijät ilmestyvät jälleen keskuuteemme ja osoittavat kuten kansallissosialistit ennen heitä: syylliset, syyttömät ja uhrit.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa palloistuminen (globalisaatio)?
  2. Mitä tarkoittaa palloilu (globalismi)?
  3. Mitä oli kansallissosialismi?
  4. Mitä tarkoittaa pääomatalous (kapitalismi)?
  5. Mitkä olivat palloistumisen (globalisaation) kolme vaihetta.
  6. Mitä olivat imperiumi ja imperialismi?
  7. Mikä valtio johtaa palloistumista?
  8. Mitä tarkoittaa tietopääomatalous (informaatiokapitalismi)?
  9. Vertaa lapsityövoiman määrää Yhdysvaltojen asukaslukuun.
  10. Mikä on perinteisten yhteisöjen kohtalo?
  11. Tarvitaanko köyhiä mihinkään?
  12. Millä tavalla palloistuminen jakaa a) varallisuuden b) ihmismielet?
  13. Mitä tarkoittaa HIV? Miksi se leviää erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa?
  14. Mikä on tietotekniikan merkitys palloistumisessa?
  15. Mitä tarkoittaa kriisi?
  16. Ovatko ennustajaeukot mielestäsi tällä kertaa oikeassa?
  17. Mitä tarkoittaa uusoikeisto?
  18. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että maailma tyhjenee ajatuksista?
  19. Kuka oli Osama bin Laden?
  20. Mitä tarkoittaa suurten kertomusten paluu?
  21. Mitä pitäisi tehdä, jotta mielikuvituskertomukset eivät saisi uudestaan ihmisiä valtaansa?
  22. Mitä ehdotat ratkaisuksi nykymaailman ongelmiin?