Opetushallituksen virallinen opetussuunnitelma

FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta
• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys
• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa
• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

Mitä filosofia on

Sanan "filosofia" synty

1. Filosofia on pikemmin tutkimusmenetelmä kuin joukko väittämiä tai oppeja.
2. Filosofia perustuu järkeen ja järkiperäisiin perusteluihin (argumentteihin) ja pyrkii välttämään perusteettomia oletuksia.
3. Tavoitteena on järjestelmällisyys, yleisyys ja asioiden ymmärtäminen.

Todettakoon tässä, että ymmärtäminen on inhimillinen käsite ja sitä käytetään tässä kirjassa vain puhuttaessa ihmisistä.

Filosofisten kysymysten luonne

Seuraavassa luettelossa on joukko filosofisina pidettyjä kysymyksiä.

1. Elämmekö kuvitelmissa, unissa...?
2. Kehittyykö kaikkeus kohti jotain päämäärää?
3. Kuka minä olen?
4. Miksi ei kannata mennä aidan yli matalimmasta kohdasta?
5. Miksi on unia? Onko unia?
6. Miksi pitää ponnistella, jos edessä on ikuinen olemattomuus?
7. Mikä ihminen on?
8. Mikä on elämän tarkoitus?
   
9. Millainen on hengen ja aineen suhde?
10. Missä me elämme?

11. Mistä ihminen on tullut?
12. Mistä maailma on tullut...? miten se on syntynyt...? onko se ollut aina olemassa?
13. Mitä on todellisuus, onko sitä...?
14. Onko ihminen vain kone?
15. Onko ihminen vain mitätön hiukkanen valtavassa kaikkeudessa vai sen kehittynein olio?
    
16. Onko ikuisuutta?
    
17. Onko jokin elämäntapa toista parempi?
18. Onko jumalia? Riippuuko elämämme jonkun ylipäättäjän mielialoista?
19. Onko ulkomaailma olemassa?
20. Onko olemassaololla tarkoitus?
21. Ovatko luonnonlait todellisia, vai kuvittelemmeko ne, koska pidämme järjestyksestä?
22. Ovatko unet oikeasti toinen todellisuus, elämmekö me jonkun toisen unessa?

Tehtäviä

1. Keksikää kaksikymmentä filosofista kysymystä lisää.
2. Keksikää kaksikymmentä kysymystä, jotka eivät ole filosofisia.
3. Keksikää kaksikymmentä kysymystä, jotka ovat mielettömiä.
4. Keksikää kysymys, johon on vaikea vastata.
5. Yrittäkää keksiä kysymys, johon on mahdoton vastata.
   

Kriittisyys

Sanalla kriittinen on suomen kielessä mm. seuraavat merkitykset:

1. arvosteleva
2. epäilevästi suhtautuva, pessimistinen kriittinen arvio talouden tilasta
3. erittäin tärkeä, onnistuminen on kriittistä selviytymisellemme
4. rajatila, jossa tapahtuu jotain, kriittinen massa, kriittinen paine. Kriittinen lämpötila tarkoittaa korkeinta lämpötilaa, jossa kaasu voidaan paineistamalla nesteyttää, ja kriittinen paine tätä lämpötilaa vastaavaa painetta.
5. (varsinkin ydinfysiikassa) kriittisen olotilan saavuttanut, vasta viivästyneet neutronit tekevät reaktorista kriittisen

Yleisääntönä voidaan pitää, että ne filosofit, jotka puhuvat suureen ääneen kriittisyyden puolesta, sietävät kaikkein vähiten omien ajatustensa arvostelua.

Tehtäviä

1. Miksi filosofit puhuvat kriittisyydestä eivätkä arvostelevuudesta?
2. Onko hienoa olla kriittinen?
3. Kannattaako olla tosissaan kriittinen? Mitä seurauksia kriittisyydestä voi olla?
4. Miksi lehdissä on palkattuja kriitikoita?
5. Eikö kriitikoita voitaisi korvata eri mielipiteitä edustavilla ihmisillä?
   

Objektiivisuus

1. Samankaltaisissa tilanteissa vertailuun käytetään samoja tunnusmerkkejä.
2. Täsmällisellä kielenkäytöllä varmistetaan se, että esitettävä asia voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla.
3. Tulokset ovat toistettavissa, jolloin toiset tutkijat saavat samoilla koejärjestelyillä samoja tuloksia.
4. Tulokset ovat yhtäpitäviä muiden tulosten kanssa.
5. Tulokset eivät ole keskenään ristiriitaisia

Tehtäviä

1. Miksi filosofit puhuvat objektiivisuudesta eivätkä puolueettomuudesta?
2. Tunnetko ketään puolueetonta ihmistä?
3. Luettele kolme lausetta, jotka eivät ole puolueettomia.
4. Luettele kolme lausetta, jotka ovat puolueettomia.
5. Keksi lause, joka näyttää puolueelliselta mutta on puolueeton.

Abstraktisuus

1. Käsitteellinen, yleisluontoinen, yleisiin käsitteisiin perustuva. Vastakohta: konkreettinen (kouriintuntuva)
   
2. Taiteessa: todellisuutta jäljittelemätön. Vastakohta figuratiivinen (todellisuuden kuvioita kuvaava) taide.
3. Erityisesti arkikielessä ja sävyltään kielteisenä: epähavainnollinen, vaikeatajuinen, hämärä.
4. Abstrahoimalla saatu, käsitteellinen, yleistetty, pelkistetty.
5. Ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva.
6. Tieteellisen kirjoituksen tiivistelmä. Sana on tullut käyttöön englannin kielen vaikutuksesta (abstract).

1. käsite
2. käsitteiden muodostaminen toimintana, yleistäminen, käsitteellistäminen
3. käsitteenmuodostuksen tulos
4. käsitteellinen ”kuva” tai ”malli” jostain
5. yleistävä käsite, yksinkertaistaminen

Tehtäviä

1. Miksi sanaa "abstrakti" käytetään runsaasti, vaikka se on monimerkityksellinen?
2. Keksi kolme abstraktia lausetta.
3. Keksi kolme lausetta, jotka eivät ole abstrakteja.
4. Kärsisikö viestintä siitä, että sanan "abstrakti" sijasta käytettäisiin muita sanoja?
5. Onko abstrakti hieno sana vai tarpeeton sivistyssana?
   

Paradoksit

Mikä on paradoksi

Esimerkki: Valehtelijan paradoksi

"Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita".

Valehtelijaparadoksin ratkaisuja

Informaatio on järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta. Näin television kuva on informaatiota, mutta sen kohina ("lumisade") ei sitä ole, koska siinä ei ole järjestystä.

Tehtäviä

1. Etsikää Internetistä viisi paradoksia lisää.
2. Tutkikaa, miten paradoksit ovat historian kuluessa vaikuttaneet.
3. Keksikää oma paradoksi ja ratkaiskaa se.

Sokraattinen menetelmä

Kivenhakkaaja Sokrates, Platonin kirjojen päähenkilö.

Sokraattinen menetelmä (muinaiskreikaksi ἔλενχος, elenkhos, 'kumoaminen') on keskustelua käyttävä kysely- ja opetusmenetelmä. Se on ristikuulustelu tiedon tai mielipiteiden löytämiseksi tai väitteiden kumoamiseksi.

Menetelmän on Platon kuvannut esittäen Sokrateen keskustelujen pääkuulustelijana.

Sokraattiseen menetelmään kuuluvat kysely, keskustelu sekä ristiriitaisten käsitysten ja selvästi virheellisten väitteiden kumoaminen.

Sokraattisessa menetelmässä on kaksi vaihetta.

Ensimmäisessä vaiheessa Sokrates tekeytyi itse tietämättömäksi ja pyysi vastapuolelta opetusta jostain asiasta. Hän jatkoi kyselemistä, kunnes vastapuoli joutui ainakin myöntämään tietämättömyytensä puheena olleen aiheen suhteen.

Toisessa vaiheessa, oppilaan myönnettyä tietämättömyytensä, Sokrates jatkoi aiheen käsittelyä kyselemällä, tuoden näin aiheesta esiin yhä uusia puolia, jotka voitiin lopulta liittää yhteen käsitteen kuvaukseksi tai määritelmäksi.

Sokrateen mukaan tietämys totuudesta on piilevänä kaikissa ihmisissä, ja kysymysten ja annettujen vastausten kautta kyselijä voi auttaa kysymysten kohteena olevaa ”synnyttämään” ajatukset itsestään ja tällä tavalla opettaa häntä.

Sokraattista menetelmää käyttämällä taitava opettaja voi siis opettaa oppilaansa ajattelemaan itse.

Tehtäviä

1. Käyttikö Sokrates johdattelevia kysymyksiä (esimerkiksi joko olet lakannut lyömästä vaimoasi)?
2. Mitä mieltä olet johdattelevista kysymyksistä.
3. Mistä johtuu, että savolaiset käyttävät sokraattista menetelmää?
4. Ovatko savolaiset umpikieroja, kateellisia ja ilkeitä?
5. Kuinka paljon sivistyssanoja Sokrates käytti?
6. Missä yliopistossa Sokrates oli väitellyt tohtoriksi.
7. Mikä arvosana hänen väitöskirjastaan annettiin?
   

Erityiskäsitteiteitä

Filosofit käyttävät suurta määrää erityiskäsitteitä, ja ei ole varmaa, että filosofit edes itse ymmärtäisivät, mitä nämä käsitteet tarkoittavat.

Onko yllä olevassa kuvassa olio?

Ominaisuus viittaa filosofiassa, logiikassa ja matematiikassa jonkin piirteen käsitteellistämiseen. Esimerkiksi punaisella oliolla on ”punaisuuden” ominaisuus.

Ominaisuuksilla voi olla edelleen omia ominaisuuksia. Ominaisuus eroaa joukko-opillisesta luokan käsitteestä sikäli, ettei ominaisuuksilla ole määrittelyjoukkoa, ja filosofisesta luokan käsitteestä sikäli, että ominaisuuksien katsotaan olevan erillisiä niistä olioista, joilla ne ovat.

Ominaisuuksien itsenäisen olemassaolon myöntävää kantaa kutsutaan (käsite)realismiksi, ja ne kieltävää kantaa nominalismiksi. Näiden väliin sijoittuu konseptualismi.

”Nominalismi” tulee latinan sanasta nomen (”nimi”).
"Realismi" tulee latinan kielen sanasta res ("asia", "olio")

Konseptualismin (concept = käsite) mukaan ominaisuudet ovat olemassa mutta vain mielessä, eikä niillä ole ulkoista tai aineellista olemassaoloa.

Konseptualismi on usein ajateltu kolmanneksi ratkaisuvaihtoehdoksi ongelmaan, nominalismin ja käsiterealismin väliin sijoittuvaksi käsitykseksi. Usein sitä kuitenkin pidetään nominalismina.

Tehtäviä

1. Miksi ominaisuuksien olemassaolosta kiistellään?
2. Olisiko ominaisuuksia olemassa, jos ei olisi olemassa ihmisiä?
3. Mitä mieltä Galieo Galilei oli tästä asiasta?
   
4. Keksi hyvä määritelmä sanalle "ominaisuus".
5. Mitä mieltä olet lauseesta "jumalia ei ole olemassa mutta jumaluus on".
   

Sana politiikka johtuu klassisen kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Politiikan käsitteen määrittelystä ei ole yhteisymmärrystä eikä tule ollakaan, sillä asioiden oleellinen kiistanalaisuus kuuluu mitä poliitisimpiin seikkoihin.

Yleiskielessä sanalla "politiikka" tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaiskäsitykseen tai aatteeseen perustuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä. Usein sanaa käytetään puolueiden toiminnasta.

Tehtäviä

1. Luettele Suomen hallituspuolueet.
2. Keksi sanalle "politiikka" hyvä määritelmä.
3. Voitko vaikuttaa yleisin asioihin?
4. Haluatko vaikuttaa yleisiin asioihin?
   
5. Miten voit vaikuttaa yleisiin asioihin?
6. Keksi sanalle "politiikka" hyvä suomennos.
7. Miksi kaikki ihmiset eivät ole kiinnostuneita politiikasta?
   

Reduktio (reduction) tarkoittaa mm. jonkin käsitteen palauttamista viittaamalla johonkin perustavampaa laatua olevaan.

Tätä sanaa ei kannata suosia, sillä sanalla on satoja eri merkityksiä.

Tehtäviä

• Miksi sanalla "reduktio" on huono maine?
  

Selitys

1. yksinkertainen, ymmärrettävä selvitys jostain tapahtumasta tai tekstistä

   Selitys oli hyvin yksinkertainen.
   

2. tapahtumasarja, keinot tai menetelmä, jolla tehdään jokin asia ymmärrettäväksi

   Eksoplaneetoista selitys auringon kemialliselle anomalialle.

   Uusi selitys Mozartin kuolinsyyksi.

3. tulkinta jonkin tekstin sisällöstä

   Galatalaiskirjeen selitys

4. jutun ideapaljastus, arvoituksen ratkaisu

   Kaikista raivostuttavimpia vitsejä ovat ne, jotka kaipaavat selitystä.

5. syy, tekosyy selitettynä vuolain sanoin

   Kun taidot loppuu niin selitys alkaa.

6. päämäärä tai tavoite

Tehtäviä

• Keksikää selitys sille, että lukiossa opetetaan filosofiaa.

Tehtäviä

1. Mitä subjektiivisia käsityksiä sinulle on opetettu tänään koulussa?
2. Mistä tapahtumasta olit viimeksi eri mieltä muiden kanssa?
3. Mistä erimielisyytenne johtui?
   

Tehtäviä

1. Mitkä mielipiteet olet ajatellut itse ja mitkä olet omaksunut muilta?
2. Mitä synnynnäisiä ajattelutaipumuksia sinulla on?
3. Missä iässä ajattelit, että olet "minä"?

Tehtäviä

1. Onko olemassa sellaista tietoa, jolla ei ole kokijaa tai kantajaa (subjektia)?
2. Onko olemassa sellaista tietoa, jolla ei ole kohdetta (referenssiä)?
3. Mikä on vähäisin määrä tietoa?
   

Todettakoon jo tässä, että on suuria erimielisyyksiä siitä, millaista tieteellistä menetelmää pitäisi käyttää tai onko sellaista ylipäätään olemassa.

Tehtäviä

1. Opetetaanko kouluissa tiedettä?
2. Onko koulussa jaettava tieto vanhentunutta?
3. Mikä koulussa opetetusta ei ole mielestäsi terpeellista?
   

Tehtäviä

1. Miksi myös sellaiset käsitykset, jotka eivät vastaa todellisuutta, saattavat menestyä?
2. Ihmisillä on taipumus uskoa todeksi mitä he toivovat todeksi? Miten tilannetta voitaisiin parantaa?
3. Miksi ihmiset ovat usein kiinnostuneista harvinaisita ta uskomattomista tapauksista eivätkä niistä asioista, joiden tietämisestä olisi heille eniten hyötyä?

Kuka on Adolf Hitleriä kättelevä lihava mies?

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että maailmaa on hallittu pitkään totalitaarisilla menetelmillä?
2. Ovatko totalitaariset hallitsemismenetelmät mielestäsi tehokkaita?
3. Mitkä ihmisten alistamismenetelmät ovat tulleet totalitarismin tilalle?
4. Mitä "totalitarismi" on suomeksi?
5. Missä määrin nykyinen Suomi on totalitäärinen?
   

Tehtäviä

• Miksi valistusaate ei ole vielä levinnyt Suomeen?

Tehtäviä

• Mitä valtio tarkoittaa?
  

Eurooppalaisen filosofian alku

Esisokraatikot

Esisokraatikoiksi kutsutaan niitä antiikin Kreikan filosofeja, jotka vaikuttivat 600 — 400 -luvuilla eaa. Suurin osa heistä eli ennen Sokratesta, josta varsinaisen länsimaisen filosofian usein ajatellaan alkaneen.

Länsimaisen filosofian historia alkoi Kreikassa Joonian saarilla ja Vähän-Aasian (nykyisin Turkki) kreikkalaisissa siirtokunnissa noin vuonna 600 eaa.

Tällä ensimmäisellä "esisokraattiseksi" kutsutulla aikakaudella Kreikan filosofia oli etupäässä luonnonfilosofiaa — ajattelijat etsivät "alkuainetta" (arkhe), josta kaikki on muodostunut, sekä pyrkivät selittämään havaitsemiaan luonnonilmiöitä ja löytämään luonnossa vallitsevia säännönmukaisuuksia (lainalaisuuksia).

Tehtäviä

• Mistä johtui, että eurooppalainen filosofia alkoi Kreikasta?
  

Ensimmäisenä esisokraatikkona pidetään usein Thalesta. Hänen lisäkseen esisokraattisiin luonnonfilosofeihin ajatellaan kuuluneen muun muassa Pythagoras, elealaiset Parmenides ja Zenon Elealainen, Herakleitos, Empedokles, Anaksagoras, sekä atomistit Leukippos ja Demokritos.

Atomi (muinaiskreikaksi ἄτομος, atomos, jakamaton) on muinaiskreikkalaisesssa ajattelussa aineen pienin osa. Nykyään nimitystä "atomi" käytetään alkuaineiden pienimmistä yksiköistä, vaikka paljon atomia pienempiä hiukkasia tunnetaan.

Atomeista puhutaan myös käsiteltäessä esimerkiksi yksinkertaisia lauseita tai yhteiskunnan yksilöitä.

Diogenes Laertios

Muinaisroomalainen Diogenes Laertios (200-luku) on jakanut kreikkalaisen filosofian synnyn joonialaiseen ja italialaiseen filosofiaan. Sanojen "filosofia" ja "filosofi" katsotaan olevan peräisin Pythagoraan (noin 570–495 eaa.) piiristä.

Samaan maantieteelliseen ryhmään kuuluneet filosofit ajattelivat useista asioista eri tavalla.

Siihen aikaan pohdittiin mm. maailman syntyä ja koostumusta, maailman perusaineksia, äärellisyyttä ja äärettömyyttä, aineen jakautumista pienempiin osiin, muutosta sekä säilyvyyttä, harhoja ja tosiolevaista.

Parmenideelle (n. 500 eaa.) järkiperäisyys (rationalismi) tarkoitti ennen kaikkea tehtyjen päätelmien ristiriidattomuutta. Tavoitellessaan ristiriidattomuutta hän päätyi ristiriitaan arkikokemusten kanssa.

Parmenideen oppilas Zenon Elealainen (noin 490–430 eaa.) jatkoi tätä työtä ja esitti useita ajatuksia, jotka pakottivat kyseenalaistamaan joko käytetyn päättelyn (logiikan) tai arkikokemuksen.

Herakleitos (noin 535–475 eaa.) ratkaisi ongelman toteamalla, että todellisuus itsessään on ristiriitainen. Hän sanoi kaiken maailmassa virtaavan, kun taas todellista tietoa saadaan vain muuttumattomista asioista.

Näistä filosofeista ja heidän käyttämistään ajatuksista ei ole säilynyt kovin paljon tietoa. Vaikka he kirjoittivat lukuisia teoksia, niistä ei ole säilynyt yhtään kokonaista. Tiedämme heistä vain myöhempien filosofien, historioitsijoiden (merkittävimpänä Diogenes Laertios) ja yksittäisten tekstikappaleiden välityksellä.

Kristityt tuhosivat näiden ajattelijain kirjoja, ja muslimit jatkoivat tätä tuhoa.

Käsitteen "esisokraatikot" on kansanomaistanut ennen kaikkea Hermann Alexander Diels teoksellaan Die Fragmente der Vorsokratiker (1903).

Todellisuudessa kaikki esisokraatikoihin luetut filosofit eivät eläneet ennen Sokratesta, esimerkiksi Demokritos ja Diogenes Apollonialainen olivat Sokrateen nuorempia aikalaisia.

Tehtäviä

1. Mistä johtui, että joillain muinaiskreikkalaisilla oli aikaa ja kiinnostusta pohtia filosofisia kysymyksiä?
2. Keksitkö sinä uusia ajatuksia?
3. Missä olosuhteissa keksit uusia ajatuksia?
   

Esisokraattinen luonnonfilosofia

Tunnusomaisin piirre esisokraatikoille oli luonnonilmiöiden ja kaikkeuden olemuksen pohtiminen.

Tätä heidän harjoittamaansa filosofiaa kutsutaan luonnonfilosofiaksi. Tämän tyyppinen filosofia oli yhteisössään arvostettujen ”viisaiden miesten” vapaa-ajan harrastusta, eikä sitä ollut tarkoitettu koko kansalle.

Luonnonfilosofit (fysikoi, fysiologoi) hylkäsivät perinteiset uskonnolliset selitykset havaitsemilleen luonnonilmiöille ja etsivät niille järkiperäisempiä selityksiä.

Tyypillisiä luonnonfilosofien kysymyksiä olivat:

1. Mistä kaikki tulee? (Maailman perussyy)
2. Mistä kaikki on tehty? (Maailman perusaine eli arkhe)
3. Kuinka voidaan selittää luonnon monimuotoisuus?
4. Miksi kaikki voidaan kuvata matematiikan avulla?

Thales (noin 624–546 eaa.), jota pidetään tällaisen filosofian perustajana, esitti veden olevan kaiken perusaines.

Anaksimenes ja Diogenes Apollonialainen pitivät kaiken alkusyynä ilmaa.

Hippasos ja Herakleitos selittivät maailman tulen avulla.

Empedokles (n. 492-432 eaa.) lisäsi alkuaineisiin maan ja piti kaikkia näitä neljää yhdessä maailman perusaineina.

Anaksagoras (n. 500—428 eaa.) sanoi ensimmäisiä periaatteita olevan äärettömästi ja esitti, että ne ainoastaan muuttuvat toisikseen yhdistymisen ja eroamisen kautta.

Hesiodos ja Parmenides selittivät maailman synnyn rakkauden ja riidan kautta.

Tehtäviä

1. Mistä johtui, että luonnonfilosofit hylkäsivät uskontojen käsitykset ja ryhtyivät selittämään luontoa omilla havainnoilla ja omalla järjellä?
2. Miksi keksittiin niin monia erilaisia käsityksiä?
3. Kuinka monta perusainetta nykyään tunnetaan?
   

Demokritos.

Atomisteille Leukippos ja Demokritos (n. 460–370 eaa.) perusolevainen muodostui jakamattomista perushiukkasista ja tyhjiöstä.

Pythagoralaiset pitivät numeroita kaikkeuden perusosina ja sanoivat, että koko kaikkeus on luvuilla ilmaistavissa olevaa sopusointua ja itsekin luku.

Luonnonfilosofia oli vallalla filosofiassa Sokrateehen asti. Etiikan (siveysajattelun) ajatellaan tulleen länsimaiseen filosofiaan Sokrateen aikana ja dialektiikan Zenon Elealaisen aikana. Tietysti inhimillistä siveysajattelua on ollut hyvin paljon kauemmin, mutta aikaisemmin eläneet ihmiset eivät älynneet kutsua ajatteluaan etiikaksi.

Tehtäviä

1. Mistä johtui, että atomistinen käsitys luonnosta unohtui melkein kahdeksi tuhanneksi vuodeksi?
2. Mistä luonnonfilosofien kiinnostus matematiikkaan johtui?
3. Miksi Sokrateen aikana alettiin pohtia aikaisempaa perinpohjaisemmin myös siveyskysymyksiä?

Dialektiikka (muinaiskreikaksi διαλεκτική τέχνη, dialektikē tekhnē) on antiikin kreikkalaisten käyttöön ottama ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia käsityksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Eri filosofit ovat käyttäneet sanaa eri aikoina monessa eri merkityksessä omien mieltymystensä mukaan. Sana dialektiikka on muodostettu kreikan kielen verbistä dialegesthai, joka tarkoittaa 'keskustella'.

Tehtäviä

1. Pidätkä keskustelemisesta?
2. Onko keskustelemisesta hyötyä?
   
3. Voidaanko pelkästään keskustelemalla keksiä mitään uutta?

Diskurssilla (lat. discursus, juosta ympäriinsä) tarkoitetaan yleisesti kirjoitettua ja puhuttua viestintää. Käsitteen merkitys vaihtelee viitekehyksestä riippuen:

• keskustelun käsitteen laajennus
  
• Tietyn tyyppiseen toimintaan liittyvä yhtenäinen kielenkäyttö. Esim. talousdiskurssi, lääketieteen diskurssi, uskonnollinen diskurssi
• Michel Foucault'lla: kunkin aikakauden kielessä ilmenevä ymmärrys todellisuudesta

4. Pitäisikä sana "dialektiikkka" korvata sanalla "diskurssi", kuten eräät itseään viisaina pitävät ajattelevat nykyään?

Muinaiskreikkalaiset ajattelivat yleisesti, että aine on ollut olemassa jo ennen jumalia.

Milon Afrodite (Louvren museossa).

Muinaikreikkalaiset jumalat kuvattiin ihmishahmoisina. Monilla jumalilla oli ihmisen muoto ja ominaisuudet mukaan lukien kaikki ihmisten hyveet ja paheet.

Filosofien oli helppo hyökätä näitä taruja vastaan. Esimerkiksi esisokraatikko Ksenofanes (570-480 eaa.) on tunnettu siitä, että hän pilkkasi ajatusta jumalten ihmisen kaltaisuudesta. Hän sanoi, että jos hevoset voisivat kuvitella jumalia, niiden jumalilla olisi hevosten muoto.

Tehtäviä

1. Mistä johtui, että jotkut muinaiskreikkalaiset lakkasivat uskomasta jumaliin?
2. Miksi halutaan väittää, että jumaliin uskomattomia ei ole ollut kuin poikkeuksellisina aikoina?
3. Onko jumaliin uskomattomia ollut mielestäsi aina olemassa?
   

Matematiikka ja tähtitiede kehittyivät samaan aikaan. Tähtien tutkiminen oli tärkeää paitsi uskonnoille, johon liittyi usein tähdistä ennustamista (astrologiaa), myös maanviljelylle, jonka kannalta esimerkiksi Niilin tulvimisen ajoituksen ennustaminen oli tärkeää. Myös geometria (mittausoppi) hyödytti maanviljelyä maanmittauksen muodossa.

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, mitä maanviljelyyn ja kalenteriin liittyviä sananparsia käytettiin vielä sata vuotta sitten Suomessa?
2. Mitä kuuhun liittyviä uskomuksia oli vielä viime vuosisadalla?
3. Miksi horoskooppeihin uskovia on yhä?
   

Egyptin lisäksi kehitystä tapahtui mm Mesopotamiassa (nykyinen Irak) ja Persiassa (nykyinen Iran) ja monissa muissa paikoissa.

Kreikkalaiset omaksuivat monia näistä ajatuksista ja taidoista, koska maan sijainti oli sopiva ja kauppayhteydet laajat. Muun muassa Thaleen kerrotaan matkustelleen Egyptissä ja oppineen matematiikkaa papeilta.

Kreikkalaisten kehittyvien kaupunkivaltioiden tilanne helpotti kehitystä: monien kaupunkien hallintomuoto suosi vapaiden miesten opiskelua, ja ajatuksella ja puheella oli tietyissä rajoissa aiempaa suurempi vapaus. Orjuuden vuoksi vapailla miehillä oli tarvittavaa vapaa-aikaa.

Tehtäviä

1. Mitkä elinkeinot ovat lisänneet tietojen ja taitojen leviämistä?
2. Mitkä elinkeinot ovat hidastaneet tietojen ja taitojen leviämistä?
3. Leviääkö tieto nykyään kaikille niille, jotka sitä tarvitsisivat?
   

Sen sijaan uskonnollisen ja filosofisen selityksen ero oli selityksen järkiperäisyydessä. Ensimmäiset filosofit, tai myöhemmät ajattelijat, jotka kuvasivat, kuinka filosofia syntyi, ajattelivat, että hyvä selitys perustui johonkin muuhun kuin perinteisiin käsityksiin, joihon kuuluvat myös ihmisen kaltaisia jumaluuksia sisältävät tarut.

Heille järkiperäinen selitys tarkoitti sitä, että luontoa pyrittiin selittämään ainoastaan siitä itsestään käsin.

Selityksen tuli siis mieluiten perustua johonkin, joka voitiin suoraan havaita luonnossa.

Luonnontieteiden kehitys saattoi vaikuttaa näihin asenteisiin, koska tuli ilmeiseksi, että tätä menetelmää käyttäen voitiin tehdä uusia elämää helpottavia keksintöjä.

Toinen vaatimus selityksen järkiperäisyydelle oli se, että se tarjosi johdonmukaisen kokonaisuuden, jonka avulla erilaiset havainnot voitiin yhdistää ja selittää yhdessä.

Johdonmukaisuus ei ollut usein sekä sisäisesti että keskenään ristiriitaisten uskonnollisten tarujen vahvimpia puolia.

Useilla esisokraatikoilla vastaukseen liittyi jokin arkhē, alkuperuste, joka tarjoaisi selityksen kaikkiin esitettyihin kysymyksiin yhtä lailla olemassaolosta, aineesta, muutoksesta kuin liikkeestä.

Määritelmällisesti tämän tuli olla jotain, jota voitiin joko havaita luonnossa tai joka voitiin päätellä havainnoista.

Tyypillisissä vastauksissa arkhē oli joku alkuaineista tai niiden yhdistelmä.

Esimerkiksi Thales päätyi ajatukseensa vedestä kaiken alkuperusteena havaittuaan, että kaikkialla missä on elämää, on kosteutta. Näin hänen käsityksensä kykeni selittämään havaintoja.

Joissain selityksissä arkhe oli kuitenkin jotain alkuaineiden taustalla olevaa, kuten Anaksimandroksen apeiron, rajaton massa. Hän katsoi, ettei vesi voinut olla alkuperuste, koska se ei voinut synnyttää vastakohtaansa tulta. Samoin hän katsoi, ettei mikään muukaan alkuaineista voinut olla itsessään alkuperuste. Näin hänen selityksensä oli omalla tavallaan järkiperäisempi, vaikka se ei enää perustunut samalla tavalla suoriin havaintoihin.

Vastaavanlainen järkeistäminen (rationalismi) johti sellaisiin pohdintoihin kuin Anaksagoraan Nous, "järki", tai pythagoralainen "luku" ensimmäisenä periaatteena.

Esisokraattista filosofiaa kuvasi tiedon tavoittelu sen itsensä vuoksi ja mahdollisimman luontoon perustuvien selitysten esittäminen uskonnollisten selitysten sijaan.

Antiikin aikana filosofia saattoi sisältää mitä tahansa luonnontieteistä politiikkaan ja puhetaidosta hyvän elämän opetuksiin, ja tämä tilanne vallitsi ennen kaikkea aikana ennen Sokratesta.

Tehtäviä

1. Mistä syystä luontoa voidaan pitää hyvänä opettajana?
2. Mitä tarkoittaa naturalismi?
   
3. Mistä syystä ristiriitaisia käsityksiä ei pidä hyväksyä?
4. Tavoitteleeko koululainen tietoa tiedon itsensä vuoksi?
5. Miksi on salaisia tietoja?
   

Nykyinen luonnonfilosofia: Luonnonfilosofian seura

Historia: Luonnonfilosofian seura on saanut alkunsa Helsingin yliopiston ydinfysiikan professori K.V. Laurikaisen 1980-luvulla pitämistä seminaareista. Seura perustettiin 17.11.1988 ja rekisteröitiin 8.1.1990. Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäseneksi se hyväksyttiin vuonna 1993.

Toiminta: Seura kokoontuu vähintään kerran kuussa, mutta yleensä kahdesti kuussa, esitelmätilaisuuksiin, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisempia poikkitieteellisiä symposioita, kuten "Luonnontieteen haaste filosofialle ja teologialle" (1996), "Onko suhteellisuusteorian lähtöolettamuksille vaihtoehtoja" (2000), "Models in physics and cosmology" (2010), ja "Aivot ja mieli, käsitteet ja kieli" (2011).

Jäsenet: Luonnonfilosofian seuran jäseneksi voivat liittyä kaikki seuran tavoitteista ja toiminnasta kiinnostuneet. Seuran jäsenrekisterissä oli vuoden 2011 alussa 140 henkilöä, joista merkittävä osa on akateemisen loppututkinnon suorittaneita. Seuran vuotuinen jäsenmaksu on 20 euroa, opiskelijoilta 10 euroa. Seuran toimintaa ylläpidetään jäsenmaksuilla, apurahoilla ja lahjoituksilla, joita seura ottaa vastaan.

Luonnonfilosofian seuralla on vuodesta 1998 alkaen ollut toimipaikka Tieteiden talossa, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki; puh. (09) 22869 274.

Tehtäviä

1. Mitä ongelmia aineen rakennetta käsittelevässä fysiikassa on nykyään?
2. Mitä nykyään ajatellaan kaikeuden rakenteesta?
3. Miksi luonnonfilosofia on yhä olemassa?

Platonin ideaoppi (objektiivinen idealismi)

Objektiivisen idealismin mukaan todellisuus perustuu henkiseen perusainekseen.

Platon.

Platonin lähtökohtana oli vastustaa humanismin peruslausetta "ihminen on kaiken mitta". Platonin mielestä tieto on yleistä ja riippumatonta katsojasta, koska todellinen tieto kohdistuu ihmisen tietoisuudesta riippumattomiin ideoihin (muinaiskreikaksi ἰδέα). 

Sana: idea
Samaa merkitsevät sanat:

1. aate,
2. ajatus,
   
3. mieleenjohtuma,
   
4. mielenjuolahdus,
   
5. neronleimaus,
   
6. päähänpisto,
   
7. päähänpälkähdys,
   
8. suunnitelma,
   
9. aate,
   
10. kipinä,
    
11. liikeidea,
    
12. tuuma,
    
13. aivoitus,
    
14. gedanke,
    
15. gedachte,
    
16. pensiero,
    
17. miete,
    
18. heureka,
    
19. välähdys,
    
20. jujunmarra

Ideat ovat Platonin mukaan sitä, mitä yleiskäsitteet (universals) kuten kauneus, urheus, suoruus tai pyöreys nimeävät.

Ideat toimivat myös jonkinlaisena mittana tai mallina, johon jotain aineellista esinettä tai ilmiötä verrataan, kun sanotaan sen kuuluvan johonkin luokkaan.

• todellisuuden ja
• näennäisyyden

• ideaaliseen tosiolevaan ja
• aineellisesti olemassa olevaan, joka on vähemmän tosioleva, koska se on muutoksen alaista ja katoavaa.

Yksityisten olioiden ominaisuus on idea tai eidos (sanat tarkoittavat hahmoa, muotoa, lajia; myös ideaa). Idea sisältää sen mikä on oleellista jollekin oliolajille, ts. se mikä tekee jostain jonkin eli sen olemus.

Ideat ja niiden väliset suhteet ovat ikuisia ja muuttumattomia. Mikään aineellinen ei voi olla ikuinen, kestävimmätkin luonnon rakenteet ja ihmisen luomat rakennelmat rapautuvat ajan kuluessa.

Vaikka jonkin aineellisen, piirretyn ympyrän havaittaisiin taipuvan ja lakkaavan olemasta pyöreä, ei itse pyöreys muutu - kuvio vain lakkaa muistuttamasta täydellistä pyöreyttä.

Vastaavasti puiden lehdet muuttuvat vihreästä keltaisiksi ja sitten ruskeiksi, mutta itse vihreys ei koskaan muutu keltaisuudeksi tai päinvastoin.

Muutos luonnehtii havaintomaailman järjestyneisyyttä (aineesta koostuvaa kaikkeutta), mutta ideoiden todellisuus on ikuisessa ja muuttumattomassa täydellisyyden tilassa.

Platonin mukaan aito tieto voi kohdistua vain ideoihin, jotka ovat muuttumattomia ja joiden suhteet voidaan käsittää järjen avulla.

Aistien avulla saadaan vain käsityksiä aistimaailman ilmiöistä, mutta nämä eivät koskaan ole täysin varmoja ja luotettavia, koska ne eivät perustu käsitteiden määritelmin ja määrittelevien piirteiden suhteisiin - varmaan logiikkaan ja pysyviin totuuksiin - vaan epävarmaan aistimuskykyyn ja häilyviin, väliaikaisiin tosiasioihin.

Ideat ovat vielä sellaisessa arvojärjestyksessä, että hyvän idea on korkein idea.

Ideaopin perustava tavoite on perustella ihmisen ja luonnon siveellisyys ja aineellisten ideoiden ihmisestä riippumattomuus (objektiivisuus).

Tällä Platon katsoo kumonneensa kaikenlaisen suhteellisuuden ja ennen kaikkea siveyden suhteellisuuden (moraalisen relativismin), mitä edustivat useat kilpailevat filosofit.

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla matematiikka vaikutti Platonon ajatteluun.
2. Sanovatko ideat mitään aineellisesta todellisuudesta?
3. Mistä johtuu, että siveyden maltillista suhteellisuutta ei ole vieläkään kumottu?
4. Mistä johtuu, että kaikissa maissa ei ole keksitty pöytää, vaikka me kaikki tunnemme pöydän idean?
5. Mistä johtuu, että tuolia keksitään koko ajan uudestaan?
6. Mistä johtuu, että naturalistifilosofi Simon Blackburn sanoo analyyttistä filosofiaa piiloplatonismiksi.
   

Arvorealismi on käsitys, jonka mukaan arvoja koskevat lauseet voidaan osoittaa tosiksi tai epätosiksi.

Platon jakaa todellisuuden kahtia:

• pysyvään ja muuttumattomaan ideamaailman
• ja jatkuvassa muutoksessa olevaan aistein havaittavan maailman.
  

Tämä oli Platonin vastaus antiikin ihmisiä askarruttaneeseen kysymyksiin ykseydestä ja moneudesta ja toisaalta pysyvyyden ja muuttuvuuden ensisijaisuudesta (tunnetut vastakkaiset koulukunnat näissä kysymyksissä olivat Herakleitoksen ja Parmenideen suuntaukset).

Tehtäviä

1. Arvoja ei voida todistaa tosiksi logiikalla eikä havainnoilla. Miten on mahdollista, että jotkut filosofit ajattelevat, arvojen tosiksi todistamisen mahdolliseksi?
2. Miksi monet ihmiset haluavat pitää omia arvojaan tosina?
3. Miksi vain harvat miettivät sitä, mistä arvot tulevat?
   

Akatemia (muinaiskreikaksi Ἀκαδήμεια, Akadḗmeia) oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa.

Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja se perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Se säilyi vuoteen 529 saakka, jolloin kristitty keisari Justinianus I sulki sen lopullisesti. Näin Akatemia oli kuitenkin periaatteessa olemassa yli 900 vuotta.

Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan se oli lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia.

Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akademikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionin (lyseo) kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.

Tehtäviä

1. Mitä akatemia tarkoittaa nykyään?
2. Mitä akatemia tekee?
3. Tarvitaanko akatemiaa?
4. Mihin Suomen akatemian arvovalta perustuu?
5. Mikä on Suomen akatemian poliittinen merkitys?
   

Idealismi tarkoittaa suomen kielessä mm. seuraavia asioita:

1. käsitys, jonka mukaan todellisuus on perusolemukseltaan henkinen
2. käsitys, jonka mukaan ihmismieli vaikuttaa todellisuuteen
3. ihanteellisuus (vastakohtana arkirealismille)

Objektiivinen idealismi on käsitys, jonka mukaan todellisuuden määrää henkinen perusaines, joka on riippumaton yksilön tietoisuudesta. Platon lienee ollut länsimaiden ensimmäinen objektiivinen idealisti.

Objektiivinen idealismi erotetaan sekä George Berkeleyn subjektiivisesta idealismista että Immanuel Kantin transsendentaalisesta idealismista. Berkeleytä ja Kantia käsitellään alempana.

Objektiivista idealismia kehittivät erityisesti kolme Kantin seuraajaa, F. W. J. Schelling, J. G. Fichte ja G. W. F. Hegel.

Objektiivisen ja subjektiivisen idealismin ero ei kuitenkaan aina ole selvä: esimerkiksi Fichten idealismia kutsuttiin myöhemmin subjektiiviseksi idealismiksi erotuksena Schellingin selvästi objektiivisesta idealismista. Hegelin idealismia taas alettiin kutsua absoluuttiseksi (ehdottomaksi) idealismiksi.

Myöhemmin objektiivista idealismia ovat kannattaneet muun muassa yhdysvaltalainen Josiah Royce sekä brittiläiset idealistit kuten T. H. Green ja F. H. Bradley.

Charles S. Peirce.

Charles S. Peirce esitti oman muunnoksen objektiivisesta idealismista. Hänen mukaansa aine oli vain mielen reduktio. (Filosofisena käsitteenä reduktio mm.  tarkoittaa ylemmän tason kokonaisuuden palauttamista sen johonkin alemman tason kokonaisuuteen ja sen tarkastelemista alemman tason avulla.)

Tehtäviä

1. Miten sinä todistaisit itsesi ulkopuolisen maailman olemassaolon?
2. Mikä on valon osuus ihmisen käsitteiden muodostukssessa?
3. Mistä johtuu, että erilaisia idealismeja on esiintynyt erityisesti uskonnoissa?

Aristoteles

Mitä Aristoteles tutki

Aristoteles (muinaiskreikaksi Ἀριστοτέλης, Aristotélēs; 384 eaa. – 322 eaa.) oli kreikkalainen. Häntä pidetään opettajansa Platonin ohella eräänä länsimaiseen kristilliseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista.

Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tietämisen aloja omiksi oppialoikseen kuten matematiikka ja biologia. Monet näistä luokitteluista ovat edelleen käytössä.

Aristoteleen kiinnostuksen kohteet olivat hyvin laaja-alaiset, ja tämä näkyy myös hänen teoksissaan, jotka käsittelevät lukuisia eri aiheita.

Luonnontieteissä Aristoteles tutki muun muassa anatomiaa, tähtitiedettä, embryologiaa (alkiokehitysoppi), maantiedettä, geologiaa, meteorologiaa (säätiedettä), fysiikkaa ja eläintiedettä.

Anatomia (muinaiskreikan sanasta ἀνατομή, anatome 'leikkaus') tarkoittaa elävien järjestelmien muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa.

Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, "maa") ja λογος (logos, "tiede")) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.

Filosofiassa hän kirjoitti muun muassa estetiikasta (kauneustieteestä), taloudesta, etiikasta (siveydestä), metafysiikasta (esitellään tarkemmin alempana), hallinnosta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta (puhetaidosta) ja teologiasta (jumaluustieteestä). Hänen kirjoituksensa koskettelivat myös koulutusta, kirjallisuutta ja runoutta.

Aristoteleen teokset tarjosivat perustan erityisesti keskiajan ajattelulle sekä lännessä että arabian kielisessä maailmassa. Teoksia käytettiin yliopistollisina oppikirjoina vielä 1600-luvulle, uuden ajan alkuun saakka.

Tehtäviä

1. Aristoteleen teokset on suomennettu. Niitä ei ole kuitenkaan Internetissä suomeksi. Mistä tämä johtuu? (esimerkiksi englanniksi ne voi lukea suoraan Internetistä).
2. Miksi monien tieteiden nimet ovat edelleen vierasperäisiä?
3. Mitä on "matematiikka" suomeksi?
   

Aristoteleen elämä

Aristoteles oli Platonin oppilaana noin 20 vuotta, 37-vuotiaaksi. Platonin ja Aristoteleen väleistä on erilaisia tarinoita. Heidän välillään oli suuria erimielisyyksiä.

Platon halusi pitää kiinni ideaopistaan, kun taas Aristoteles oli kiinnostuneempi luonnon tosiseikkojen ja säännönmukaisuuksien (lakien) tutkimisesta.

Platonin kuoltua vuonna 347 eaa. Akatemian peri Speusippos, Platonin veljenpoika, ja tämän jälkeen Ksenokrates.

Aristoteles siirtyi Vähässä-Aasiassa sijaitseva yksinvaltiaan Atarneuksen Hermiaan hoviin.

Vuonna 342 eaa. Aristoteles matkusti Pellaan, Makedonian pääkaupunkiin Filippos II:n hoviin opettamaan tämän pyynnöstä kruununperijä Aleksanteria, josta myöhemmin tuli Aleksanteri Suuri. Aleksanteri oli tuolloin noin 13-vuotias.

Aleksanteri Suuri.

Muun muassa Bertrand Russell on kiistänyt sen, että Aristoteleella ja tämän opetuksilla olisi ollut suurtakaan vaikutusta Aleksanteriin – tämä käyttäytyi röyhkeästi ja julmasti, kaukana Aristoteleen opettamasta kultaisesta keskitiestä. Samoin Aleksanterin valloitusretkillä ei ollut vaikutusta ainakaan Aristoteleen politiikkaan, sillä hän ei ota huomioon kaupunkivaltioiden ajan päättymistä ja suurvaltojen syntyä.

Kun Aleksanteri aloitti omat sotaretkensä Aasiassa noin vuonna 335 eaa., Aristoteles palasi Ateenaan. Kaupunki ilmeisesti kutsui hänet. Aristoteles oli todennäköisesti toivonut ja odottanut pääsevänsä Akatemian johtoon Speusippoksen jälkeen. Ksenokrateen valinta oli hänelle lopullinen takaisku, jonka jälkeen hän seurasi Platonin esimerkkiä ja perusti oman filosofikoulunsa.

Aristoteleen elämän loppupuolella hänen ja Aleksanterin välit kiristyivät.

Kun Aleksanteri kuoli, puhkesi levottomuuksia, ja Aristoteles joutui muiden makedonialaisten kanssa epäsuosioon. Tämän seurauksena Aristoteles joutui lähtemään maanpakoon.

Tehtäviä

1. Miten nykyään suhtaudutaan ihmisiin, jotka ajattelevat hyvin eri tavalla kuin ihmisten enemmistö?
2. Mikä on "takinkääntäjä".
3. Miksi on takinkääntäjiä?
   

Aristoteleen opetukset

Aristoteles opetti, että ihminen on järjellinen, tiedonhaluinen, utelias ja oppivainen eläin, joka lähestyy omaa ihanteellista ja lajilleen tyypillistä olemustaan hankkiessaan tieteellistä tietoa maailmasta ja käytännöllistä siveellistä (moraalista) tietoa oikeasta ja väärästä. Aristoteleen mukaan filosofia ja kaikki tutkimus saa alkunsa ihmettelystä, jonka vuoksi ihmiset pyrkivät selittämään kokemiaan asioita, ja etenevät yhä uusiin ongelmiin.

Hän ajatteli, että havainto- ja ymmärryskykymme voi saada suoran kuvan maailmasta. Vastaavasti hän eteni kaikilla tutkimuksen aloilla nykyaikaisen luonnontieteilijän tapaan tehden havaintoja ja käyttäen järkeään pyrkiessään selittämään niitä. Ongelmia kohdatessaan hän pyrki selvittämään sen, mitä muut ovat samoista asioista aiemmin sanoneet.

Aristoteles oli innokas syiden etsijä, ja hän halusi löytää kaikille havaitsemilleen asioille syyn.

Aristoteleen filosofia voidaan jakaa kahteen osaan, teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan tai "tieteeseen".

Kreikan kielen theri, tulee sanoista theoros, katsoja : mahdollisesti the, katsominen + -oros, näkeminen (horn, ).

Näisssä oppiaineistoissa on käytetty sanan "teoria" sijasta sanaa "käsitys" silloin, kun se opii asiayhteyteen.

Teoreettiseen filosofiaan kuuluivat fysiikka ja metafysiikka sekä niiden työkaluna toimiva logiikka (johdonmukainen päättely), ja käytännölliseen filosofiaan kuuluivat etiikka (siveys), politiikka sekä estetiikka (kauneusoppi kuten retoriikka (väittelytaito)  ja poetiikka eli runousoppi tai kirjallisuusoppi).

Tieteenaloihin Aristoteles luokitteli näiden kahden lisäksi myös tuotannolliset tieteet tai taidot, kuten lääketiede, laivanrakennus sekä musiikki ja muut taiteet.

Aristoteles ei kuitenkaan ajatellut, että tiedon saaminen olisi mahdollista pelkästään havaintokokemuksen avulla, sen lisäksi tarvitaan myös järjen yleistävän ja selityksiä käsittävän kyvyn käyttöä.

Aristotelesta sanotaan koko logiikan isäksi, ja hänen teoksensa muodostavat länsimaisen logiikan ja tieteenteorian perustuksen.

Aristoteleen kehittämää deduktiivista (deduct = johtaa pois) logiikkaa kutsutaan syllogistiikaksi.Syllogistiikan avulla voidaan luokitella asioita.

Muinaiskreikan συλ-λογισμός syllogismos, =mukaan laskeminen, looginen päätelmä.

Esimerkki tällaisesta logiikasta on:

Metafysiikka oli Aristoteleen mielestä "ensimmäinen filosofia" eli kaikkein korkein tiede, koska se pyrki lähestymään jumalallista tietämystä maailman toiminnan syistä ja perusteista, eli niistä asioista, jotka tulevat fysiikan eli luonnontieteiden (fysika) jälkeen (meta).

Tällaista tietoa ei hänen mielestään etsitty jonkin muun hyödyn vuoksi vaan pelkästään sen itsensä takia, ainoana vapaana tiedon lajina, joka ei ole riippuvainen mistään muusta tiedosta.

Metafysiikassaan Aristoteles halusi ennen kaikkea välttää platonilaista ideaoppia.

Aristoteles yhdisti metafysiikan monilta osin myös teologiaan (jumaluustieteeseen), tosin hän käytti sanaa jossain määrin eri merkityksessä kuin sitä nykyään käytetään. Hänelle teologia oli se metafysiikan osa, jossa tutkitaan aistihavaintojen ulkopuolella olevaa "ensimmäistä liikuttajaa".

Hän opetti, että kaikki toimii syyn ja seurausten ketjuina, mutta että kaiken alussa täytyy olla myös joku, joka saa aikaan seurauksia ilman että liikkuu itse. Tätä hän kutsui ensimmäiseksi liikkumattomaksi liikuttajaksi, tai jumalaksi. Platonin tavoin hän piti jumalaa aineettomana.

Näin metafysiikka erosi fysiikasta nimenomaan siinä, että kun

luonnontieteet tutkivat muuttuvia, liikkuvia ja aineellisia kohteita,

metafysiikka tutki myös ikuisia, muuttumattomia, liikkumattomia ja aineesta erillisiä kohteita.

Luonnontieteet tutkivat ihmisestä riippumatonta luontoa.

Substanssi eli  perusaines on filosofiassa käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota. Substanssi on olio joka voi olla olemassa itsenäisesti, muista olioista riippumatta.

Perusaines on Aristoteleen mukaan aineen ja muodon yhdiste.

Kaiken kaikkiaan Aristoteles määritteli neljä syytä sille, että jotain tapahtuu tai joku on jotain. Nämä syiden luokat olivat:

1. Aineellinen eli materiaalinen syy, eli aine josta asiat on tehty.
2. Muodollinen eli formaalinen syy, eli muoto tai olemus, joka on malli sille, millainen asian tulisi olla.
3. Aiheuttava syy eli aiheuttaja, se josta muutos sai alkunsa. Tämä vastaa nykyistä käsitystä (kausaalisesta) syystä.
4. Päämääräsyy (finaalinen syy) eli tarkoitus tai loppu, johon on tarkoitus päästä.

Sivistyssana: intentio = tarkoitus, pyrkimys.
cause = syy.

Tehtäviä

1. Viime vuosisadalla logiikkaa opetettiin hieman lukion matematiikan opetuksen yhteydessä. Pohtikaa sitä, miksi tämä opetus lopetettiin.
2. Mitä merkityksiä sanalla "syy" on nykyään?
3. Mitä merkityksiä sanalla "tarkoitus" on nykyään?
   

Aristoteleen siveysajattelu (etiikka)

Aristoteleen siveysajattelun (etiikan) peruskäsitteitä olivat hyveet ja oikea toiminta.

Hänen mukaansa yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä sen sijaan, että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.

Aristoteles totesi, että kaiken inhimillisen pyrkimyksen lopullisena päämääränä on eudaimonia, onnellisuus, kukoistus tai ehkä tarkemmin hyvä elämä. Tämä on jotain sellaista, jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi eikä jonkin muun saavuttamiseksi.

Aristoteleen toisena lähtökohtana oli periaate, jonka mukaan jokaisen toimivan olennon korkein hyvä on hänen mahdollisuuksiensa täysi kehittyminen, päämäärähakuisuus (itsensä toteuttaminen).

Ihmiseen sovellettuna onnellisuus syntyy mielen korkeimman asteisesta toiminnasta, kyvystä ajatella, sillä ihmisen erottaa eläimestä nimenomaan järki. Hyvä elämä koostuu näin tämän kyvyn käyttämisestä yhdessä hyveellisen toiminnan kanssa.

Aristoteleen mukaan täydelliseen onnellisuuteen vaadittiin kuitenkin myös muita asioita. Hän opetti inhimillisen onnellisuuden koostuvan kolmenlaisesta hyvästä, jotka kaikki auttavat täydellistä elämää.

Näitä olivat:

1. Sielua koskevat hyvät asiat: Älylliset ja siveelliset (moraaliset) hyveet.
2. Ruumista koskevat hyvät asiat: Terveys, kauneus ja voima.
3. Ulkoiset hyvät asiat: Rikkaus, hyvä maine ja hyvä syntyperä.

Aristoteles teki eron älyllisten ja siveellisten (moraalisten) hyveiden välille. Älylliset hyveet ovat siveellisten (moraalisten) yläpuolella. Viisas ihminen valitsee korkeimman mahdollisen hyveen, joka muodostuu kaikkein korkeimman asteisesta toiminnasta, älyllisestä mietiskelystä. Mietiskelevä elämä on näin ollen se tapa elää, joka tuo ihmiselle suurimman onnen.

Siveellisillä (moraalisilla) hyveillä on puolestaan merkitystä toiminnan oikeellisuuden kannalta. Jokainen hyve on kahden äärimmäisyyden keskivälillä. Tässä Aristoteles opetti kultaista keskitietä – esimerkiksi rohkeus on keskitie uhkarohkeuden (liikaa) ja pelkuruuden (liian vähän) välillä.

Oikea toiminta edellyttää valintaa, jossa kaikki tilanteeseen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa henkilö, aika, paikka ja olosuhteet.

Aristoteles sanoi toisaalta metafysiikasta, että se on kaikkein korkein tiede, "ensimmäinen filosofia", mutta toisaalta Nikomakhoksen etiikassa, että politiikan tiede on kaikkein tärkein ja määrää muita tieteitä.

Tämä kuvaa Aristoteleen filosofian kaksijakoisuutta, jossa toisaalta elämän korkein muoto on metafyysisten, jumalallisten, asioiden käsitteellinen mietiskely, mutta toisaalta käytännön elämässä siveys kuitenkin toteutuu parhaiten hyvässä politiikassa – että

"yksittäisen ihmisen onnistuminen hyvässä elämässä on arvokasta, mutta kokonaisen kansan tai valtion onnistuminen siinä on parempaa ja jumalallisempaa".

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, miksi Aristoteles ei vastustanut orjuutta.
2. Mistä syystä muinaisessa Kreikassa arvostettiin ns. hyveitä, jotka (riippumatta siitä, mitä pidetään hyveinä) ovat ainakin jossain määrin perinnöllisiä?
3. Millaista oli hyvä elämä muinaisessa Kreikassa?
4. Millaista oli huono elämä muinaisessa Kreikassa?
5. Keiden elämä oli muinaisessa Kreikassa huonoa?
   

Aristoteles ja politiikka

Aristoteleen käsityksen mukaan politiikkaa ja siveyttä (etiikkaa) ei voi varsinaisesti erottaa toisistaan. Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen olento, zōon politikon (ζῷον πολιτικόν), joka pyrkii elämään yhteisössä, ja hän voi kehittyä ihmisenä ainoastaan yhteisön jäsenenä.

Koska ihminen voi saavuttaa korkeimman päämääränsä elämässä vain poliittisen yhteisön jäsenenä, valtiolla on suuri vaikutus ihmisen siveelliseen elämään.

Aristoteleen mukaan valtio ei ole ainoastaan yhteenliittymä vaan luonnollinen kokonaisuus, sillä se saa alkunsa yksilöiden luonnollisesta tarpeesta elää yhdessä. Yksilön omat päämäärät elämässä eivät ole valtiolle alistettuja: valtio on olemassa hyvää elämää varten, jotta yksilö voisi täysin kehittää itseään.

Näin politiikka on siveyteen läheisesti liittyvä käytännöllinen tiede, joka käsittelee hyvää elämää edellä mainitun kaltaisessa kaupunkivaltiossa. Valtion asioiden lisäksi Aristoteles laski politiikkaan kuuluvaksi myös kotitalouden asiat, koska perhe orjineen on ikään kuin valtio pienoiskoossa.

Aristoteleen politiikan pääteos on nimeltään yksinkertaisesti Politiikka. Sen lisäksi hänen koulunsa keräsi laajan aineiston kaikista mahdollisista kreikkalaisten kaupunkivaltioiden (polis = kaupunki) perustuslaeista, 158 kaupungin kansanvaltaiset, harvainvaltaiset, parhaidenvaltaiset ja yksinvaltaiset valtiomuodot lajeittain. Näistä ainoa säilynyt teos on Ateenan valtiomuodosta.

Aristoteles ei voinut osallistua Ateenan politiikkaan käytännössä, koska hän oli ulkomaalainen.

Tehtäviä

1. Onko valtio ihmisiä vai ihmiset valtiota varten nykyisessä Suomessa?
2. Ottakaa selvää sitä, millaisia siveellisyyskäsityksiä on Suomen nykyisillä kansanedustajilla.
3. Mistä syystä Linnan juhlat näytetään kansalle teräväpiirtolähetyksenä?
4. Saavatko homot tanssia keskenään Linnan juhlissa?
5. Saavatko lesbot tanssia keskenään Linnan juhlissa?
   

Aristoteles ja tieteet

Politiikkaan liittyy läheisesti myös puhetaito (retoriikka), sillä kaupunkivaltiossa ei voinut toimia menestyksekkäästi ilman vakuuttamisen taitoa. Vaikka Aristoteles suosi järkeen perustuvia johdonmukaisia perusteluja, hän myönsi myös sen, että suuri yleisö ei aina jaksa seurata tällaisia todisteluketjuja. Puhetaitoja tarvitaan, jotta totuus voisi voittaa.

Tehtäviä

1. Kumpaa väittelytaito lisää enemmän, totuuta vai valhetta?
2. Mikä on psykopaatti?
3. Mistä psykopatia johtuu?

Fysiikka on määritelmällisesti tiedettä luonnosta (fysis = luonto). Aristoteles ymmärsi fysiikan laajemmin kuin mitä se nykyään ymmärretään: se sisälsi kaiken mikä kuuluu luonnonfilosofian tutkimuspiiriin. Hän itse tutki luonnon ilmiöitä laajalti pyrkien sekä ymmärtämään yleisiä aiheita kuten liike, syy, aika ja paikka sekä syntyminen ja häviäminen sekä havainnoimaan ja selittämään erilaisia yksittäisiä luonnonilmiöitä.

Fysiikan ala kattoi Aristoteleen mukaan lähes kaiken olevan. Ellei aineettomia muotoja, kuten liikkumaton liikuttaja olisi olemassa, fysiikka olisi metafysiikan sijasta "ensimmäinen filosofia". Koska tällaisia on olemassa, fysiikka on niistä riippuvainen, ja tämän vuoksi vain "toinen filosofia".

Kosmologiassa (kaikkeusopissa) Aristoteles selvitti kaikkeuden toimintaan, koostumukseen, kokoon ja muotoon liittyviä asioita. Hän opetti, että taivas koostuu sisäkkäin olevista kehistä, taivaanpalloista, jotka ovat jatkuvassa pyörivässä liikkeessä.

Niiden alapuolella sijaitsee kuun alapuolella oleva maailma, joka taas koostuu neljästä perusaineesta, maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta.

Näillä on neljä ominaisuutta: kuuma, kylmä, kuiva ja kostea. Näiden ominaisuuksien muuttuessa jossain aineessa se voi muuttua miksi tahansa toiseksi aineeksi.

Näiden lisäksi oli viides perusaine, josta muodostuivat taivaankappaleet, ja jonka liike oli juuri ympyräliikettä.

Aristoteles selvitti myös maailmankaikkeuden alkuperää ja ikää. Hänen mielestään kaikkeus on ollut aina olemassa, ja se on myös ikuinen – jos kaikkeus olisi syntynyt, sen tulisi myös hävitä.

Syntymisen ja häviämisen sijasta taivaankappaleet olivat toisaalta mainitussa ikuisessa taivaanpallon pyörimisliikkeessä, ja toisaalta sen aineet ikuisessa muuttumisliikkeessä.

Aristotelesta voidaan pitää länsimaisen tieteen ensimmäisenä biologina. Aristoteles kirjoitti laajasti eläinten lajeista, rakenteesta, syntymisestä ja kehittymisestä muun muassa teoksissa Eläinoppi, Eläinten syntymisestä ja Eläinten osista. Hän kehitti eläinlajien luokittelujärjestelmän, jossa hän käytti luokittelun perusteena ensimmäisenä eläinten toiminnallisia ominaisuuksia ja ruumiinosia.

Hän esitti myös joitain kasveja koskevia yleisluonteisia ajatuksia. Aristoteleen biologian tunteminen auttaa ymmärtämään myös hänen filosofiaansa, sillä hän käyttää biologian käsitteitä laajalti muun muassa psykologiaa, siveyttä (etiikkaa) ja metafysiikkaa käsittelevissä teoksissaan.

Aristoteles määritteli psykologian tieteeksi, joka tutkii sielua (kreikaksi psykhe) ja sen ominaisuuksia. Sen keskeisimpiin piirteisiin kuuluu käsitys sielusta kaikki elävät olennot elävöittävänä tekijänä.

Tehtäviä

1. Jos sana "fysiikka" pitäisi suomentaa, mikä olisi hyvä suomennos? Ota huomioon, että elotonta luontoa käsittelevät monet tieteet.
2. Jos sana "fysiikka" suomennetteisiin, mikä olisi hyvä suomennos sanalle "metafysiikka"? Miten olisi "yliluonto"?
   
3. Miten on mahdollista se, että osa kaikkeustutkijoista (kosmologeista) pitää kaikkeutta vain yhteen suuntaan (tulevaisuuteen) äärettömänä?
4. Mistä johtuu, että monista tieteistä käytetään Suomessa vierasperäisiä nimiä?
5. Miksi mitä erilaisimmat alat pyrkivät nykyään kutsumaan itseään tieteeksi?

Hänen tavoitteensa oli selvittää, millä tavalla sielu toimii ja mistä osista se koostuu. Hänen päätelmänsä oli, että juuri sielu on se, mikä tekee ruumiista elävän olennon. Hän opetti, että sielu on aineeton, ja että sen suhde ruumiiseen on sama kuin muodon suhde aineeseen. Hän vastusti jossain määrin Platonin käsitystä siitä, että sielu voisi olla olemassa ja toimia ruumiista täysin erillisenä.

Tehtäviä

1. Mitä nykyinen aivojen tutkimus sanoo sielusta?
2. Jos ajatellaan, että ruumiista erillinen sielu on olemassa, miten tämä sielu voisi vaikuttaa ruumiiseen?
3. Jos sielu voisi vaikuttaa ruumiiseen, mitä energian lajia se käyttäisi?
4. Voitaisiinko tämä energian siirtyminen sielusta ruumiiseen mitata?
5. Mitä tästä asiasta sanoo ns. aineen ja energian häviämättömyyden laki?
   

Aristoteleen perintö

Suurin osa Aristoteleen teoksista on kadonnut, lähinnä antiikin ajan jälkeen. Diogenes Laertioksen (eli 200 -luvulla) Aristoteleen elämäkerrassa antama kirjaluettelo – 155 teosta, 445 270 riviä tekstiä – näyttää, että tunnemme hänen tuotannostaan vain pienen osan. Luettelo saattaa olla peräisin juuri Aleksandrian kirjastosta, jonka uskovaiset polttivat monta kertaa (kerran sen poltti vahingossa itse Julius Caesar).

1200-luvulla kiinnostus Aristoteleen filosofiaa kohtaan heräsi uudelleen henkiin kristityssä Euroopassa.

Bertrand Russell.

Bertrand Russell on kirjoittanut teoksessaan Länsimaisen filosofian historia, että vaikka Aristoteleen ansiot tämän edeltäjiin verrattuna ovatkin valtavat, yhtä lailla hänestä hänen seuraajilleen koituneet haitat ovat olleet yhtä suuret. Hänen arvovaltansaa kasvoi niin korkeaksi, että siitä  tuli kehityksen este. 

Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3. jaarli (1872 - 1970) oli brittiläinen matemaatikko, filosofi ja loogikko.

Kehitysopin luoja Charles Darwin arvosti suuresti Aristoteleen biologian tutkimuksia, ja hän piti tätä yhtenä esikuvistaan, vaikka hänen työnsä veivät myöhemmin pohjan Aristoteleen tarkoituksilla selittämiseltä biologiassa.

Kaikkein suurin, edelleen kestävä vaikutus Aristoteleella on ollut ehkä logiikan kehittäjänä. Aristoteelinen logiikka pysyi käytännössä muuttumattomana 1800 -luvun loppupuolelle, nykyaikaisen logiikan syntyyn saakka.

Aristoteelinen hyve-etiikka koki uuden tulemisen 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla myös Suomessa.

Tehtäviä

1. Kirjaston tulipalo on tuhoisa. Mitä muita keinoja nykyään on tiedon säilyttämiseksi?
2. Missä ja milloin kirjarovioita on poltettu?
   
3. Ketkä filosofit ovat viimeisen sadan vuoden aikana jarruttaneet kehitystä omalla vaikutusvallallaan?
   
4. Mistä johtuu, että myös filosofiassa on erilaisia muoteja?
5. Kuka filosofi on nykyään muodissa?
6. Mistä johtuu, että ns. reaalisosialismi vieroksui nykyaikaista logiikkaa?
7. Milloin nykyaikainen logiikka tuli Suomeen?
   

Filosofisten kysymysten suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin

Onko tiede arvovapaata

”tieteet ovat filosofiasta irrottuaan säilyttäneet erään sen piirteen: puhtaan teorian harhan”.

valvoa jonkun etuja

1. Tekninen tiedon intressi liittyy tieteisiin ja työhön. Se pyrkii ennustamaan ilmiöitä, ja tiedolla on välineellinen tarkoitus.
   
2. Käytännöllinen eli praktinen tiedon intressi liittyy kieleen. Se on intressi siirtää tietoa sukupolvilta toisille ja ymmärtää perinnettä.
3. Emansipatorinen eli vapauttava tiedon intressi liittyy hallintaan (Herrschaft) eli valtaan sekä ihmisten vapauttamiseen perinteen kahleista ja yhteiskunnallisesta pakotuksesta.
   

1. tekeminen ja kokeminen
2. kokemusten pohtiminen - mitä opin, mitä tunsin?
3. uusien oivallusten käsitteellistäminen ja oman käsityksen parantaminen
4. uuden käsityksen todentaminen ja palautteen etsiminen

Tehtäviä

1. Mitä asioita on mahdollista tutkia ilman määrärahoja?
2. Mitä asioita voidaan tutkia vain, jos niihin myönnetään määrärahoja?
3. Ketkä päättävät, mitä Suomessa tutkitaan?
4. Miksi tieteellinen ja muukin tieto on maksullista?
5. Jos sinusta tulee filosofi, oletko puolueeton?
   

Empirismi

Abduktiivinen päättely on

"päättelyä parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen".

Käsitteen otti käyttöön pragmatistifilosofi C. S. Peirce 1800-luvun lopulla.

Abduktiivisen päättelyn lähtökohtana on tavallisesti joukko havaintoja, ja se etenee havaintojoukon todennäköisimpään selitykseen.

Esimerkiksi:

Jos olet ulkona ilman sadevarusteita, sade kastelee.
Syyskuussa sataa usein.
Matti tulee usein töistä kävellen.
Näin Matin tulevan märkänä töistä (on syyskuu).

Johtopäätös:Ulkona sataa.

Päättelyssä ensimmäinen on "yleisesti hyväksytty väite", ja muut ovat kokemukseen perustuvaa todistusaineistoa. Päättelyä voi perustella sillä, että se on järkevä ja todennäköinen, vaikka on mahdollista että naapuriin on juuri muuttanut ilkeä pikkupoika jolla on suunnaton vesipyssy. Sadeoletusta voidaan tukea sillä, että kyseinen pikkupoika on "satunnainen ja tuntematon voima", kun taas sade on yleinen tapahtuma.

Abduktiivinen päättely ei ole logiikan mukaan (deduktiivisesti) yleispätevää. Johtopäätös ei seuraa oletuksista väistämättä, vaan se voi olla epätosi vaikka kaikki esitetyt oletukset olisivat tosia.

Johtopäätös on kuitenkin yleensä "riittävän hyvä", ja käytännön syistä tieteellisiä selityksiä ja käsityksiä puolustetaan usein abduktiivisesti. Abduktiivisen arvostelun kestäminen on eräs keskeinen tieteen  haaste, koska abduktiivisella arvostelulla koetellaan (testataan) sitä miten hyvin käsitys (teoria) sopii yhteen saatavilla olevan todistusaineiston ja taustaoletusten kanssa, eikä käsityksen tarvitse seurata oletuksista väistämättä.

Tieteessä on yleistä se, että jotain muutakin vaihtoehtoista käsitystä tai selitysmallia esitetään selitykseksi samaan tapahtumaan, tai vähintäänkin mukana on vaihtoehtoja jotka olisivat mahdollisia — tai joita ei ainakaan voida sulkea mahdottomiksi. Abduktiivisessa päättelyssä käsityksiä puolustetaan sillä, että se selittää parhaiten esitetyn todistusaineiston.

1. kehitetään käsitys (teoria) selittämään ja ennustamaan ilmiöitä. Tämän jälkeen
2. käsityksestä johdetaan (deduktio) testattavia hypoteeseja eli oletuksia. Lopuksi
3. testataan oletuksia (hypoteeseja) ja katsotaan pitivätkö käsityksen ennustamat oletukset paikkansa.

Tehtäviä

1. Virallinen tiede huomioi vain sellaiset kirjoitukset, jotka on julkaistu tieteelliseksi hyväksytyssä julkaisussa. Onko tämä mielestäsi oikein?
2. Ketkä määräävät siitä, mitkä ovat tieteellisiksi hyväksyttyjä julkaisuja?
3. Mitä tarkoittaa vertaisarviointi?
4. Mitä muita selittämisen malleja on esitetty?
5. Mitä selittämisen malleja pidetään nykyään parhaina?
   

Rationalismi

Vaikka jokainen ajaa omaa etuaan, niin "näkymätön käsi" (siis "järjen viekkaus") saa aikaan yhteisen hyvän kasvun.

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää, missä iässä lapsi tietää, että 2 + 2 = 4.
2. Ottakaa selvää siitä, missä iässä lapsi tietää, että avaruus on kolmiulotteinen?
3. Ottakaa selvää siitä, missä iässä lapsi tuntee käsitteen aika?
4. Mitä muita kaavoja kuin 2 + 2 = 4 kuuluu yhteenlaskutauluun?
5. Miten yhteenlaskualgoritmi toimii paperilla? (Algoritmi on tarkasti määritelty äärellinen (päättyvä) vaihesarja, jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. Algoritmi on muunnos sanasta algorismi, joka tarkoittaa arabialaisilla numeroilla laskemisen menetelmiä)
6. Miten yhteenlaskualgoritmi (algorismi) toimii tietokoneessa?
   

Deduktiivinen / induktiivinen

Tehtäviä

1. Millä tavalla induktiivinen päättely eroaa abduktiivisesta päättelystä.
2. Luettele kolme induktiivista päätelmää.
3. Mistä johtuu, ettei edes suureen havaintojoukkoon perustuva yleistys (induktio) ole ehdottoman varma. Keksi esimerkki induktiosta, jossa uusi havainto on muuttanut lopputulosta.
   

Deduktio

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että osa ihmisistä ei osaa päätellä deduktiivisia päättelyitä oikein?
2. Pitäisikö deduktiivista päättelyä opettaa kouluissa?
   
3. Mistä johtuu, että ihmiset yleistävät usein vain muutamista havaitsemistaan tapauksista.
4. Mistä johtuu, että joillekin ihmisille ei kelpaa edes miljoonien tapausten perusteella tehty johtopäätös?
5. Pitäisikö induktiivista päättelyä opettaa kouluissa?
6. Simon Blackburn määrittelee logiikan tieteeksi, joka tutkii vain sitä, ettei ole mitään tapaa, jolla oletukset voisivat olla tosia mutta johtopäätös ei olisi tosi. Mistä logiikasta Blackburn puhuu?
   

Kehäpäätelmä

Tehtäviä

1. Keksikää viisi muuta kehäpäätelmää?
2. Miksi omia mielipiteitään puolustaessaan usein syyllistyy kehäpäätelmiin?
3. Miten voit parhaiten kumota kehäpäättelijän tulokset?

Syllogismi

Esimerkki aristoteelisesta syllogismista:

Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
Sokrates on ihminen.
________________________________
Siis: Sokrates on kuolevainen.

Prosessi

1. kemiallinen prosessi, järjestelmän lämpötilan muuttuminen jne.
   
2. prosessi (tietotekniikka), suoritettavan tietokoneohjelman ilmentymä (prosesseja tapetaan näppäimillä Ctrl + Alt + Delete).
   
3. stokastinen prosessi, ajassa sattumanvaraisesti eteneviä todellisuuden prosesseja kuvaava matemaattinen prosessi
4. prosessi, oikeudenkäynti, jota käsittelevä lainsäädäntö tai oikeustieteen ala tunnetaan nimellä prosessioikeus

Tehtävä

1. Ottakaa selvää siitä, mitä muita syllogismeja Aristoteleellä oli? Kaikki syllogismit löytyvät suoraan Internetistä.
   
2. Mitkä sylllogismit ovat edelleen tärkeitä?
   
3. On tapana puhua perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta (soveltava tiede). Kumpaan tutkimuksen lajiin filosofia kuuluu?

Kategoriat

1. Kategoria eli perusluokka tarkoittaa filosofiassa (ontologiassa eli olemassaolo-opissa) yleisimpiä todellisuuden olemuksia tai yleisimpiä käsitteitä, peruskäsitteitä.
2. Kategoria tarkoittaa matematiikassa (kategoriateoriassa) joukkojen ja kuvausten muodostamaa järjestelmää.
3. Biologiassa kategorialla tarkoitetaan eliöiden luokittelun tasoa. Näitä ovat esimerkiksi laji, suku ja heimo.

1. Substanssi eli olio
2. Kvantiteetti (määrä)
3. Kvaliteetti (laatu)
4. Suhteessa oleva
5. Paikka
6. Aika
7. Asento
8. Jollain oleminen
9. Tekeminen
10. Tekemisen kohteena oleminen

1. Substanssi: ousia, josta kaikki oleva koostuu
2. Kvaliteetti: tapa jolla aine on järjestetty
3. Dispositio: piirteet jotka eivät ole oliossa itsessään, kuten koko, muoto, asento tai toiminta
4. Dispositio suhteessa johonkin: piirteet jotka ovat suhteessa muihin ilmiöihin, kuten olion sijainti suhteessa muihin olioihin

Stoalaisuus (Στωικισμός) oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan siveysajatteluun. Stoalaisuuteen yhdistetään mielenrauhan (ataraksia) tavoittelu ja tunteiden hillintä (apatheia). Stoalaisuuden perusti Zenon Kitionilainen Ateenassa 300- ja 200-lukujen eaa. vaihteessa.

• Määrä (kvantiteetti)
• Ykseys
• Moninaisuus (mitta)
• Kaikkeus
• Laatu (kvaliteetti)
• Todellisuus (reaalisuus)
• Kielto (negaatio)
  
• Rajallisuus (limiteetti)
• Suhde (relaatio)
• Substanssi: olennaiset/luontaiset (substanssi) ja ei-olennaiset (aksidenssi) ominaisuudet
• Syy ja seuraus: kausaalisuus ja riippuvuus
• Yhteisyys: vuorovaikutus olion ja muiden olioiden välillä
• Modaalisuus
• Mahdollisuus (mahdollinen - mahdoton)
• Olemassaolo (olemassa - ei olemassa)
• Välttämättömyys (välttämätön - satunnainen)

Tehtäviä

1. Pohtikaa onko koulujen siansaksan opetus välttämätöntä?
2. Miten siansaksan opettaminen voitaisiin korvata täydentämällä vieraiden kielten opetusta?
3. Onko mahdollista kehittää kieli, jolla kaikki voidaan esittää yksiselitteisesti?
4. Miksi esimerkiksi uskontojen kirjoja kuten Raamattua tai Koraania pitää tulkita?
5. Keksi mahdottoman määritelmä.

Mitä siveysajattelu tutkii

Siveysarvot ja muut arvot

• siveysarvot ja
• muut arvot.

Tehtäviä

1. Keksi viisi lausetta, jotka sisältävät siveysarvoja.
2. Keksi viisi lausetta, jotka sisältävät muita arvoja.
3. Keksi viisi lausetta, jotka eivät sisällä arvoja.
4. Millainen hyvä on yhteishyvä?
5. Määrittele, mitä sana "hyvä" tarkoittaa.
   

Itseisarvot ja välinearvot

Tehtäviä

1. Pohdi, miten itseisarvot ja välinearvot vaikuttavat eduskunnan lainsäädäntötyössä.
2. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa 19 miljoonaa euroa?
3. Mitä et tekisi, vaikka voittaisit lotossa 19 miljoonaa euroa?
4. Raha on paperinpala tai metallinpala. Mistä rahan arvo tulee?
5. Miten asiat hoidettiin ennen rahan keksimistä?
   

Arvoarvostelmat

Totuusarvostelmat (propositiot)

“Tämä pöytä on pyöreä”.

Tehtäviä

1. Miksi puhekielessä ei puhuta totuusarvostelmista ja arvoarvostelmista?
2. Miten hyvin ihmiset osaavat erottaa toisistaan totuusarvostelmat ja arvoarvostelmat?
3. Onko olemassa ihmisestä riippumattomia kauneusarvostelmia?
   

Velvoitteet ja arvot

• velvoitteen teoriaan (deontologiaan) ja
• arvoteoriaan (aksiologi­aan).

Ensiksi voidaan kuvailla velvoit­teita ja arvoja (kuvaileva eli deskriptiivinen teoria).

Toiseksi voidaan ottaa niihin itse kantaa (arvottava eli normatiivinen teoria).

Kant erottelee toisistaan ehdollisen (hypoteettisen) ja ehdottoman (kategorisen) velvoitteen (imperatiivin).

Ehdollinen velvoite (hypoteettinen imperatiivi) kertoo sen, mitä tulee tehdä, jotta päästään tiettyyn päämäärään, se on ehdollinen.

Jos haluat eteenpäin, sinun on opiskeltava.

Ehdoton velvoite (kategorinen imperatiivi) on ehdoton, Kantilla eräs tällainen velvoite oli:

Älä valehtele.

Kantin mukaan valehtelu on väärin aina ja kaikissa olosuhteissa. Edes valkoiset valheet sinisistä puhumattakaan eivät ole sallittuja.

Immanuel Kantillla yleinen ehdoton velvoite (kategorinen imperatiivi) oli seuraava.

Toimi aina niin, että voisit tahtoa toimintaasi ohjaavan periaatteen olevan yleinen (luonnon)laki.

ja

kohtele aina ihmistä päämääräänä sinänsä, älä koskaan pelkästään välineenä.

Tehtäviä

1. Mitä tarkoittaa oppivelvollisuus?
2. Mitä tarkoittaa asevelvollisuus?
3. Missä tilanteessa sinä varmasti valehtelisit?
4. Ottakaa selvää siitä, mistä sanahirviö deontologia tulee.
5. Voiko poika / tyttöystävää kohdella välineenä?
   

Siveyssääntö

Tehtäviä

1. Luettele viisi omasta mielestäsi hyvää siveyssääntöä.
2. Luettele viisi omasta mielestäsi huonoa siveyssääntöä.
3. Luettele viisi omasta mielestäsi yhdentekevää siveyssääntöä.

Velvoite

• “älä varasta!”,
• “tupakointi on kielletty koulun alueella”,
• “on pakko noudattaa maan lakeja” jne.

Tehtäviä

1. Mitä valvollisuuksia sinulla on lukion oppilaana?
2. Mistä johtuu, että eduskunta säätää koko ajan uusia lakeja?
3. Ovatko kaikki eduskunnan säätämät lait hyviä?
4. Ovatko kaikki eduskunnan säätämät lait tarpeellisia?
5. Miten Ruotsin lainsäädäntö vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön?
   

Valtarakenteiden arvot

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että eri valtioilla on erilaiset lait.
2. Mitkä kaikki eri vaikuttajat vaikuttavat arvoihin Suomessa?
3. Miksi vain harvat voivat vaikuttaa Suomen arvoihin enemmän kuin kansan enemmistö?
4. Mitä hyötyä ja haittaa on arvojohtajista?
5. Onko Sauli Niinistö arvojohtaja?
6. Miksi Sauli Niinistö kuuluu Konstantinus Suuren ritarikuntaan?
   
7. Tarvitaanko Suomessa presidenttiä?
   

Sisäinen oivallus (intuitio)

Tehtäviä

1. Mitä tarkoitetaan omallatunnolla?
2. Mistä omatunto on peräisin?
3. Miksi eri ihmisillä on erilainen omatunto?
4. Onko omatunto tarpeellinen käsite?
5. Mistä käsite "omatunto" on peräisin?
   

Käsityksiä siitä, mikä on hyvää

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että ihmiset mielellään kertovat siitä, mikä heistä itsestään on hyvää?
2. Milloin on kohteliasta ja asiallista sanoa jotain hyväksi?
3. Mikä on sinusta kaikkein parasta?
   

Keiden hyväksi

Tämä on tosiasiaväite eikä arvostus. Jos ihminen pitää oman itsensä puolesta toimimista hyvänä asiana, kyseessä on arvostus.

Tehtäviä

1. Missä määrin esitetyillä asioilla on vaikutusta sinun päätöksenteossasi?
2. Missä tilanteissa annat vallan nautinnonhalullesi?
3. Missä tilanteissa annat vallan toisten huomioimisen ajatustunteille?
4. Missä määrin itsekkyys ja toisten auttaminen ovat perinnöllisiä?
5. Missä määrin näitä voidaan oppia?
6. Mitkä sairaudet vähentävät ihmisen kykyä ottaa huomioon muut ihmiset?
7. Mitä tarkoittaa psykopaatti?
8. Voiko toisten auttamisesta saada itsekästä nautintoa?
9. Voiko toisten kiusaamisesta nauttia?
   

Vahinkoperiaate

Tehtäviä

1. Onko jumalattomista (ateisteista) vahinkoa yhteiskunnalle?
2. Tulisi halvemmaksi maksattaa pikkuvarkailla takaisin varastetun tavaran arvo kuin panna hänet vankilaan. Mistä syystä heidät kuitenkin Suomessa pannaan vankilaan?
3. Millaisia vahinkoja vakuutukset korvaavat?
4. Mitä on vastuuvakuutus?
5. Tarvitaanko vakuutusyhtiöitä?
   

Kultainen sääntö

tee toisille sitä, mitä toivoisit tehtävän itsellesi.

älä tee muille sitä, mitä et toivo tehtävän itsellesi.

Ketkä auttavat muita?

Tehtäviä

1. Miten kohteliaisuutta voitaisiin lisätä?
2. Miten kiusaamista voitaisiin vähentää?
3. Voiko muita ihmisiä auttaa ilmaiseksi? Miten?
4. Miten maailman miljardöörit saataisiin nykyistä enemmän lahjoittamaan varoja esimerkiksi terveydenhoidon ja koulutuksen lisäämiseen köyhissä maissa?
5. Kirjoittakaa kirje uskonnottomalle Antti Herlinille ja pyytäkää häntä antamaan rahaa AIDsin vastustamiseen.

Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys

Käsitteitä

Tehtäviä

1. Laadi siveyssäännöt ihmiselle, joka on ainoa ihminen maailmassa.
2. Laadi siveyssääntöjä avaruuteen, jossa asuu aivan toisenlaisia olioita kuin ihminen.
3. Onko ihminen vastuussa teosta, jonka hän on tehnyt toisten yllytyksestä?
   

Eri käsityksiä

Sitä, mistä siveys on oikeasti peräisin käsitellään laajemmin toisaalla näissä aineistoissa siitä huolimatta, ettei asiasta vallitse yksimielisyyttä. Asiaa tutkitaan jopa neurotieteissä, mutta voisikohan käytännöllisen filosofian laitoksen jokin tuleva väitöskirja ratkaista asian?

Tehtäviä

1. Onko siveyden perusta haettava jumalan tahdosta vai ihmisen siveystajunnasta?
2. Onko luon­nollinen siveys riittävä, vai tarvitseeko ihminen jumalallista apua voidakseen kehittää hy­vettä?
3. Mikä merkitys on yleensä annettava uskolle siveyteen nähden?
4. Millä tavalla evoluutio on vaikuttanut siveyden kehittymiseen?
5. Millä tavalla evoluutio selittää ihmisten siveellisten ominaisuuksien eroja?
   

Jumalat kiinnostuivat siveydestä vasta äskettäin

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, millaisia siveyssääntöjä Suomessa oli ennen kuin kristinusko tuli Suomeen.
2. Miksi suomalaisten elämästä ennen kristinuskon tuloa ei tiedetä juuri mitään?
3. Miksi myös suomalsiten muinaisesta uskonnosta on varsin vähän tietoja?
   
4. Olivatko muinaisen Kreikan jumalat siveellisiä nykyaikaisessa mielessä?
5. Ovatko hindujumalat siveellisiä nykyaikaisessa mielessä?
   

Jumalanlakinen siveys

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, millaisissa yhteiskunnissa jumalanlakinen siveys syntyi.
2. Missä jumalanlakista siveyttä esiintyy yhä?
3. Miksi jumalanlakista siveyttä esiintyy yhä?
   

Oman lapsen uhraaminen jumalille

Tehtäviä

1. Miten nykyiset kristityt selittävät kertomusta Aabrahamista ja Iisakista?
2. Kuka filosofi piti kertomusta Aabrahamista erinomaisena?
3. Miksi hän piti sitä erinomaisena?
   

Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä

Tehtäviä

1. Jos olisit nainen ja Tasavallan presidentti ja jos matkustaisit Iraniin, panisitko huivin päähän?
2. Laittoiko Hillary Clinton huivin päähän vieraillessaan Lähi-Idässä.
   
3. Ottakaa selvää siitä, kumpi jalka edellä noustaan vessanpytyltä.
4. Ottakaa selvää siitä, kumpaa kättä käytetään ensiksi?
   

Raiskauksen uhreja on teloitettu

Tehtäviä

• Afganistanin presidentti on armahtanut naisen, joka oli tuomittu raiskauksen uhriksi joutumisesta. Mistä syystä suomalaisia rauhanturvaajia on Afganistanissa?
• Lue alla oleva teksti:
  

Raportti: Ateistit kokevat vainoa ja syrjintää useissa maissa
10.12.2012 STT–REUTERS

Geneve. Ateistit kohtaavat useissa maissa syrjintää ja vainoa, kertoo tuore raportti. Pahimmillaan uskonnottomuudesta voi joutua hengenvaaraan.

Tutkimuksen teki Kansainvälinen humanistinen ja eettinen liitto (IHEU), joka selvitti ateistien asemaa noin 60 maassa. Vaarallisimpia ateisteille ovat islaminuskoiset maat.

Ainakin seitsemässä maassa ateismi tai valtauskonnon hylkääminen voi johtaa jopa kuolemanrangaistukseen. Näitä maita ovat raportin mukaan Afganistan, Iran, Malediivit, Mauritania, Pakistan, Saudi Arabia ja Sudan. Myös esimerkiksi Egyptissä ja Indonesiassa ateististen näkemysten esittäminen on kielletty tai tiukasti rajoitettu lailla.

Euroopan maita ja Yhdysvaltoja raportti huomauttaa siitä, että niiden käytännöt voivat suosia tiettyjen uskontokuntien edustajia.

Raportti julkaistiin maanantaina YK:n ihmisoikeuksien päivänä, jota vietetään vuosittain YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymisen vuosipäivänä.

Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa

Kristinuskossa Jeesus on ihmiseksi syntynyt jumalan poika, joka ristiinnaulittiin ja kuoli ihmisen syntien tähden ja näin sovitti kaikkien jumalaan uskovien synnit. Muiden kuin kristittyjen synnit hän jätti sovittamatta.

Tehtäviä

1. Mistä syystä monet tutkijat pitävät kristinuskon perustajana Paavalia?
2. Mitä Paavalin kirjeitä pidetään Paavalin itsensä kirjoittamina?
   
3. Miltä ajalta ovat vanhimmat säilyneet kristilliset kirjoitukset?
4. Milloin kristinuskon sisällöstä päätettiin lopullisesti.
5. Miksi kristinusko nousu valtaan muinaisessa Roomassa?
   

Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt siveydestä

“Pakanain hyveet eivät ole kuin loistavia paheita”

Tehtäviä

1. Ovatko muinaisten jumalien loistavat paheet hyveitä?
2. Mistä johtuu, että itämaiset kirkkoisät arvostivat kreikkalaisia?
3. Miksi Konstantinopolia on alettu kutsua Istanbuliksi?
   

Pelagiuksen käsitys

Pelagiuksen käsityksen mukaan siveys oli mahdollinen ilman uskoa.

Tehtäviä

• Pitävätkö nykyiset kristityt Pelagiusta harhaoppisena?
  

Tuomas Akvinolainen

Hä­nen mielestään hyvä ei ole hyvää vain sen tähden, että jumala sitä tahtoo, vaan jumala tahtoo sitä siitä syystä, että se on hyvää.

Tehtäviä

1. Mikä virhe on siinä ajattelussa, että ihminen on perusluonteeltaan hyvä.
2. Mikä virhe on siinä ajattelussa, että ihminen on perusluonteeltaan paha?
3. Suurin osa suomalaisista kannattaa omavastuista siveyttä. Missä määrin heidän siveytensä on peräisin heidän päästään ja missä määrin heidän ympäristöstään?
4. Mistä johtuu, että vaikka suomalaisten enemmistö on kristittyjä, enemmistö suomalaisista kannattaa omalakista siveyttä?
5. Pohtikaa sitä, kuinka suuri osa Suomen muslimeista kannattaa omalakista siveyttä?
6. Jos jumala tahtoo hyvää siitä syystä että se on hyvää, mistä jumala tietää, mikä on hyvää? Ihmisethän ovat tästä asiasta kovasti erimielisiä.
7. Miksi monissa uskonnoissa on paholaisia?
   

Hillary Clinton: Uskonto voi vaikeuttaa ihmisoikeuksien toteutumista

Tehtäviä

1. Miten homoseksuaaleja kohdeltiin Suomessa sata vuotta sitten?
2. Mistä johtuu, että homoseksuaalien vastaisia lakeja säädetään Venäjällä?
3. Mihin juutalaiten, kristittyjen ja muslimien homoseksuaalisuuden vastaisuus perustuu?
   

Elämän tarkoitus (ei kysytä ylioppilaskirjoituksissa)

• Kuinkahan monta taksia tarvitaan, kolme kai?
• Ei, kyllä kaksi riittää ja muut saavat kävellä.
• No sittenhän on sama vaikka kaikki kävelisivät.

• Matti on oikias, tuokaapa minun housuni, niin kävellään kaikki.

Selityksen selityksiä

Ernest Nagel oli se filosofi, joka ensin hylkäsi Arthur Papin väitöskirjan mutta mikä väitöskirja myöhemmin hyväksyttiin. Tämän kirjoittajan mielestä Papin väitöskirja olisi pitänyt kokonaan hylätä.

Sanalla "selitys" on myös monenlaisia muita merkityksiä. Niitä käsitellään yksityiskohtaisesti toisaalla näissä opintoaineistoissa. Seuraavassa artikkelissa käytetään myös abduktiivisia päätelmiä, joita on esitelty ylempänä tässä kirjassa.

Savossa ei selitellä

Kuirt Baier selittämisen lajeista

Joskus voi olla vaikeaa ratkaista se, mitä selitystapoja on käytettävä. Esimerkiksi Maata kiertävä kappale saattaa olla meteoriitti tai ihmisen valmistama tekokuu.

Kysymykseen

“miksi olet lakannut lyömästä vaimoasi?”

voidaan vastata tarkoitukseen viittaamalla, mutta jos ei ole ollenkaan lyönyt vaimoaan, kysymys on väärin asetettu.

Pohdittaessa kysymystä

“onko elämällä tarkoitus?”

on ensin huomioitava sanan “tarkoitus” eri merkitykset.

Ensiksi joku voi kysyä jonkin arkipäiväisen teon tarkoitusta, esimerkiksi “miksi jätit auton valot palamaan?” Toiseksi voidaan kysyä “mikä on tämän työkalun tarkoitus?”

Joku voi toimia erittäin tarkoituksenmukaisesti, joku toinen vallan hullusti, hedelmättömästi tai jonkin arvojen järjestelmän kannalta arvottomasti.

Luonnontieteen elämänkäsityksen hyväksyminen ei suinkaan johda tässä mielessä arvottomaan elämään. Päin vastoin yhteisö on varustanut meidät lukuisilla työvälineillä, joilla voimme toteuttaa omia tarkoituksiamme. Kun muinainen ihminen rukoili sadetta jumalilta, nykyaikainen ihminen käyttää sadettajia.

Tarkoituksen puuttuminen edellä esitetyssä mielessä ei millään tavoin alenna inhimillisen elämän arvoa. Ihmisen itsenäisyys päin vastoin lisää hänen arvoaan.

Ne, jotka hylkäävät luonnontieteellisen elämänkäsityksen siksi, että se muka riistää elämältä mielekkyyden, sekoittavat sanan “tarkoitus” eri merkitykset.

He luulevat, että koska elämällä ei ole tarkoitusta, elämässä ei olisi tarkoitusta. He luulevat, että jos ihmisellä ei ole isäntää, ihminen itse ei voi antaa elämälleen tarkoitusta.

Aivan kuten lapselle saattaa merkitä järkytystä se havainto, että hän pystyy seisomaan omilla jaloillaan, ihmiselle voi merkitä järkytystä määrätä itse omasta elämästään.

Sen sijaan lopullisella, biologisella kuolemalla näyttää olevan luonnossa lajin säilymisen ja kehittymisen kannalta selvä merkitys.

Kuolema on elämän jatkumisen edellytys, sillä jos kuolemaa ei olisi, bakteerien massa ylittäisi nopeasti maapallon massan, ja tämähän on tietysti käytännössä mahdotonta.

Jos muinaiset eläimet eivät olisi koskaan kuolleet, ihmistä ei olisi koskaan ilmaantunut maapallolle, sillä ihmiselle ei olisi ollut elintilaa. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että kuolemalla olisi jokin tarkoitus.

Ihmiselämän mielekkyyttä ei tule verrata johonkin ihmiselämän ulkopuoliseen vaan ihmisten elämään keskimäärin.

Näin arvioituna jotkut ihmiset elävät erittäin mielekästä, onnellista ja täysipainoista elämää, ja heidän elämällään yhteiskunnassa on selvä päämäärä ja tarkoitus.

Jotkut toiset elävät surkeaa ja sekä omasta että muiden mielestä tarkoituksetonta elämää.

Sen sijaan, että ollaan huolissaan iankaikkisesta elämästä, pitää kehittää elämää ja yhteiskuntaa maapallolla siten, että lopulta kaikki ihmiset voisivat tuntea elävänsä mielekästä ja tarkoituksenmukaista elämää.

Tehtäviä

• Edesmennyt filosofian professori Kurt Baier esitti yllä olevat ajatukset virkaanastujaisesitelmässään Canberrassa vuonna 1957. Mistä johtuu, että nämä ajatukset eivät ole vielä ehtineet Suomeen?

Viinan syytä

• On viinan syy, että lapsenne näkevät nälkää.
• On viinan syy, että lyötte aviopuolisoanne.
• On viinan syy, että ammutte anoppianne.
• Ja on viinan syy, että ammutte ohi…

Elämä on elämisen arvoista

Uskonnottoman siveyden ensimmäinen sääntö on Paul Kurtzin mukaan se, että elämä on elämisen arvoista.

Toinen sääntö on se, että siveys on puhtaasti inhimillistä alkuperää.

Tahto elää

Onnellisuus tavoitteena

Tasa-arvo ja demokratia elämän tarkoitukseen

Tehtäviä

1. Mitä tarkoituksia on taiteella?
2. Voiko kärsimyksellä olla jokin tarkoitus?
3. Onko kehityksellä (evoluutiolla) jokin yleisempi tarkoitus?
4. Voiko luonnontiede ratkaista elämän tarkoituksen?
5. Mitä tarkoituksia on sodilla?
6. Voiko luonnon säännönmukaisuuksien alaisuudessa elävä ihminen olla vapaa?
7. Mitä muutoksia ihmisten elämän tavoitteissa on tapahtunut viimeisten sadan vuoden aikana?
8. Mistä johtuu, että yliopistojen professorit eivät osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta?
9. Pitäisikö ylioppilaskirjoituksissa kysyä elämän tarkoitusta?
10. Miksi Bagginin teosta elämän tarkoituksesta ei ole suomennettu?
    

Filosofian keskeiset osaalueet

Teoreettinen filosofia

1. Tietoteoria eli tieto-oppi eli epistemologia tutkii sitä, mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa.
2. Tieteenfilosofia tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
3. Metafysiikka tutkii tutkii todellisuutta yleisellä tasolla kokonaisuutena ja ihmistä sen osana. Loogisen empirismin mukaan metafysiikka on tarpeeton. Ylioppilastutkintolautakunnan mielestä se on tarpeellinen.
   
4. Ontologia eli oppi olevasta tutkii todellisuutta (”sitä mikä on”) käsitteellisesti. Ontologiaa pidetään myös metafysiikan osana.
   
5. Logiikka tutkii loogisesti pätevää (deduktiivista) ajattelua. Voidaan väittää, että logiikka on osa matematiikkaa. On myös yritetty palauttaa matematiikka logiikkaan.
   
6. Kielifilosofia pyrkii filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
7. Mielenfilosofia tutkii mielen sekä sen ilmiöiden, toimintojen ja ominaisuuksien luonnetta ja tietoisuutta sekä näiden yhteyttä ruumiiseen.
   
1. Mielenfilosofian keskeisimpiä ja perinteisimpiä kysymyksiä on niin sanottu mieli-ruumis -ongelma, eli mielen ja ruumiin suhde.
   
2. Toinen keskeinen kysymys on ns. vierassieluisuuden ongelma eli kysymys siitä, mihin perustuu tietomme toisten ihmisten tai olentojen psyykkisestä elämästä.
   
3. Mielenfilosofia liittyy myös muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuin henkilökohtainen identiteetti tai minuus, vapaa tahto, tunteiden luonne, sekä ihmisten ja eläinten henkisten toimintojen vertailu.
   

Käytännöllinen filosofia

1. Moraalifilosofia eli siveysajattelu tutkii sitä, mitä voidaan sanoa (moraalisesti) hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää.
2. Etiikka tutkii siveysajattelun rakennetta ja kieltä. Usein sanaa "etiikka" käytetään kuitenkin samaa merkitsevänä sanan "moraali" kanssa.
   
3. Yhteiskuntafilosofia tutkii ihmisyhteisöjen myötä syntyneitä rakenteita ja suhteita siveysajattelun kannalta.
4. Poliittinen filosofia tutkii valtion, julkisen siveyden ja pakkovallan käytön oikeutuksia sekä myötäelävien ihmisten oikeuksien ja vapauksien törmäyksiä.
5. Estetiikka tutkii kauneutta ja sitä, mitä voidaan sanoa kauniiksi.
6. Taiteenfilosofia tutkii sitä, mitä taide on.
7. Ympäristöfilosofia tutkii ihmisen ja luonnon suhdetta.

Muita jaotteluja

fysiikan filosofia,
biologian filosofia,
matematiikan filosofia,
kielifilosofia,
mielenfilosofia,
teonfilosofia,
mielipidefilosofia,
historianfilosofia,
oikeusfilosofia jne.

1. Fenomenologia
2. Dekonstruktio
3. Eksistentialismi
4. Friedrich Nietzshen työt
5. Hermeneutiikka
6. Jälkistrukturalismi
7. Kriittinen teoria ja Frankfurtin koulukunta
8. Marxilainen filosofia
9. Postmodernismi
10. Psykoanalyysi ja
11. Ranskalainen Feminismi
12. Strukturalismi

Muodikas filosofi

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittavat filosofiset koulukunnat?
2. Millä tavalla ajattelumuoti vaikuttaa filosofisiin koulukuntiin?
3. Millä tavalla politiikka vaikuttaa filosofisiin koulukuntiin?
4. Millä tavalla uskonto vaikuttaa filosofisiin koulukuntiin?
   
5. Mistä johtuu, että eri puolilla maailmaa ovat hallitsevia eri filosofiset koulukunnat?

Todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia peruskäsityksiä

Teleologia

1. oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta
2. oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä.

1. Aineellinen (materiaalinen) syy, eli aine josta asiat on tehty.
2. Muodollinen (formaalinen) syy, eli muoto tai olemus, joka on malli sille, millainen asian tulisi olla.
3. Aiheuttava syy eli aiheuttaja, se josta muutos sai alkunsa. Tämä vastaa nykyistä käsitystä kausaalisesta syystä.
4. Päämääräsyy (finaalinen syy), eli tarkoitus tai loppu, johon on tarkoitus päästä.

Väärä teleologia syntyy usein silloin, kun joku väittää ilman hyviä perusteluja, että X aiheuttaa Y:n, koska Y:n täytyy tapahtua.

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, mitä kybernetiikka tarkoittaa.
2. Millä tavalla kybernetiikkaa liittyy päämääräpainotteiseen ajatteluun?
3. Miksi koulussa ei opeteta kybernetiikkaa?
4. Milloin kybernetiikka oli muodikas?
   
5. Miten koneet pyrkivät joihinkin tavoitteisiin?
   

Eksistentialismi (Olemassaoloismi)

Ihmistieteet

Hermeneutiikka (kreik. hermēneuein 'tulkita', hermēneutike tekhnē 'tulkinnan taito') on filosofinen koulukunta, joka painottaa inhimillistä ymmärrystä (ennen kaikkea kirjoitettujen) tekstien mutta myös musiikin, kuvataiteen, historian tai yhteiskunnan merkitysten tulkinnassa.

Alun perin hermeneutiikka oli uskonnollisten kirjoitusten selitystaitoa.

Ihmistieteet on yhteisnimitys ns. humanistisille tieteille ja yhteiskuntatieteille. Ihmistieteet tutkivat kulttuuriesineitä, joista tuotetaan kuvauksia, selityksiä ja ennustuksia ymmärtämisen kannalta. Ihmistieteiden mielenkiintona on inhimillisen merkityksenannon jäsentämä, päämääriä itsessään sisältävä käytäntö.

Heidegger

Sartre

Tehtäviä

1. Tutkikaa Sartren teosta “Esseitä I” ja keskustelkaa Sartren ajatuksista.
2. Miten eläinten oikeudet voitaisiin huomioida siveydessä?
3. Luettele kolme suomalaista eksistentialistia.
4. Onko eksistentialismista apua elämän ongelmien selvittämisessä?
5. Mikä oli Sartren suhde kommunismiin ja sosialismiin?
   

Syysuhteeseen (kausaliteetti) perustuva todellisuuskäsitys (kausaalinen realismi)

Tehtäviä

1. Jos planeetallamme ei olisi elämää, olisiko havainnoilla mitään merkitystä?
2. Mikä on kausaalisen realismin suhde materialismiin?
3. Mikä on kausaalisen realismin suhde naturalismiin?
   

Syysuhteeseen perustuvan todellisuuskäsityksen ar­vostelua

Tehtäviä

1. Mikä on näkemisen kokemus?
2. Voidaanko näkemisen kokemus korvata muilla kokemuksilla?
3. Jos voidaan, niin millaisilla kokemuksilla?

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, kuka filosofi todisti ulkomaailman olemassaolon potkaisemalla kiveä.
2. Miten sinä todistaisit ulkomaailman olemassaolon?
3. Onko ulkomaailman olemassaoloa tarpeen todistaa? Jos on, keksi todistus.
   

Hengen ja aineen (materian) suhde

Muita todellisuuskäsityksiä

Tehtäviä

1. Muinaisreikkalaiset atomistit väittivät, että aineen lisäksi on olemassa tyhjiö? Onko tyhjiö olemassa, ja jos on, missä se on?
2. Tähän oppikirjaan yritettiin löytää Internetistä valokuvia hengistä, mutta yritys epäonnistui. Mistä tämä johtui?
3. Etsi internetistä valokuva hengistä ja lähetä se osoitteeseen info@ateismi.fi.

Psykofyysinen ongelma

Psykofyysisessä ongelmassa eli mieli-keho-ongelmassa (engl.mind-body problem) on kyse mielen ja kehon suhteesta: miten mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa?

Antiikissa esiintyi kaksi pääsuuntaa. Muun muassa Aristoteleen mukaan sydän oli mielen sijaintipaikka. Hippokrates ja Galen olivat sitä mieltä, että aivot ja mieli olivat yhteydessä toisiinsa.

Gladiaattoreiden lääkärinä Galen oli nähnyt, mitä aivovammat saavat aikaan. Historian myötä aivokäsitys on syrjäyttänyt sydänkäsityksen täydellisesti. Nykyisin mieli-keho ongelma keskittyy aivojen ja mielen väliseen suhteeseen.

On erilaisia kaksijakoisia (dualistisia) ratkaisuja mieli-keho ongelmaan. Esimerkiksi filosofi René Descartes kannatti kaksijakoista käsitystä nimeltä interaktionismi. Interaktionismin (interaktio = vuorovaikutus) mukaan mieli tai  aivoista erillistä henkiainesta. Molemmat voivat syysuhteellisesti (kausaalisesti) vaikuttaa toisiinsa.

Kaksijakoisuus tulee esille monissa valetieteellisissä ja uskonnollisissa opeissa kuten para­psykologiassa, spiritualismissa, sielunvaellusopissa sekä opissa kuoleman jälkeisestä elämästä. Näiden oppien mukaan ”sielu” voi jättää ruumiin. Mitään tieteellistä näyttöä tästä ei ole.

Paranormaaleilla ilmiöillä tarkoitetaan luonnontieteellistä selitystä vailla olevista oudoista ilmiöistä.

Spritualismi voi tarkoittaa:

1. aineellisen todellisuuskäsityksen vastakohtana, käsitystä, että todellisuus on perimmäiseltä olemukseltaan henkinen, ei aineellinen;
2. käsitystä, että vainajien henkiin on mahdollista saada yhteys, eli spiritismiä.

Kaksijakoituus elää jossain määrin myös tieteen piirissä. Esimerkiksi psykiatriassa ja neurologiassa erotetaan joskus hyvin voimakkaasti biologisperäiset (hermostolliset) ja psyykkisperäiset (psykogeeniset) sairaudet. 

Psykiatria on lääketieteen erikoisala, joka tutkii ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä.

Neurologia eli hermotautioppi on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa aivojen ja hermoston sairauksia.

Yhteiskuntatieteiden puolella eräät käsitykset puolestaan esittävät, että aineelliset eli luonnontaloudelliset ja taloudelliset tekijät määräävät yhteisöllisen elämän ei-aineelliset tekijät eli poliittiset ja kulttuuriset rakenteet.

Mieli-keho kaksijakoistuus ei ole kovin suosittu käsitys: nykyisin suurin osa kaikista mielen tutkijoista kannattaa aineellista ykseyttä (monismia). Tämä johtuu siitä, että kaksijakoisuus on heidän mielestään heikoilla niin käsitteelisesti kuin kokeellisesti.

Ensiksi emme tiedä, millaista aineeton aines voisi olla. Psykologi Antti Revonsuo kirjoittaa:

Sanomalla, että tajunnan ilmiöt perustuvat aineettomaan sieluun emme voi selittää tajunnanilmiöitä, koska meillä ei ole mitään käsitystä tai teoriaa siitä, millainen ihmeellisyys aineettomasta aineksesta koostuva olio voisi olla. Korvaamme yhden arvoituksen (tajunnan) toisella, jota emme ymmärrä yhtään paremmin kuin alkuperäistäkään. Selitys ei siis ole aito selitys siinä mielessä, että se lisäisi ymmärtämystämme; se on vain uusi nimi ongelmalle.

Kukaan ei ole esittänyt nykyfysiikan puitteissa uskottavaa selitystä aineen (aivojen) ja aineesta erillisen sielun (psyyken) vuorovaikutuksesta.

Toisaalla näissä aineistoissa on esitelty se, miten aineen ja mielen vuorovaikutusta perusteltiin ennen Darwinin kehitysoppia ja sitä, miten kehitysoppi on muuttanut tämän selityksen arvoa.

Aivomme ovat ihmislajin kehityksen (evoluution) tuotosta, ja kehitys (evoluutio) on aineellinen tapahtumasarja.

Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien myötä eliöiden perimävarastossa tapahtuu satunnaisia muutoksia

Tehtäviä

1. Kuinka täysin aineelliset aivot voivat vaikuttaa tai vaikuttua täysin aineettomasta psyykestä?
2. Miten näin erilaiset tekijät voivat olla keskenään missään vuorovaikutuksessa?
3. Jos näiden tekijöiden väliin olettaa jonkin välittäjän, kuinka se voi samanaikaisesti olla sekä aineellista että sielullista?
4. Kuinka jokin aineellinen voi tuottaa jotain ei-aineellista (mitä se sitten onkaan)? 
5. Onko eläimillä sielu? Jos ei, niin miksi ei?
6. Koska ihminen saa sielun? Sikiökaudella? Vauvaiässä?
   
7. Miksi lasten sielut eivät ole niin kehittyneitä kuin aikuisten?
8. Mistä ihmisten sielut tulevat?
   Eivätkö ne lopu kesken hillittömän väestönkasvun myötä?
9. Miksi aivovauriot ja aivosairaudet heikentävät ihmisten toimintakykyä ja muuttavat persoonallisuutta?
10. Miksi aivoleikkaukset ja kemiallis-fysikaaliset lääkkeet vaikuttavat toimintaan?
11. Miksi alkoholi ja huumeet vaikuttavat tunteisiin, ajatteluun, vaikuttimiin ja käyttäytymiseen?
12. Miksi aivojen sähköinen ärsyttäminen vaikuttaa mieleen?
13. Miksi voimme havaita muutoksia aivokuvissa, kun suoritamme erilaisia tehtäviä tai koemme erilaisia tunteita?
14. Miksi verenpaine nousee raivostuessamme? Miksi rentoutuminen alentaa sitä?
15. Onko mieli-keho-ongelma ongelma ollenkaan?

Huumesienet ja aivot

Tutkimus: Huumesienet hidastavat aivoja
26.1.2012 Jani Kaaro Helsingin Sanomat

Psykedeelisten aineiden sanotaan laajentavan mieltä, minkä vuoksi niiden on oletettu kiihdyttävän aivotoimintaa. Tuore tutkimus niin sanotuilla taikasienillä kuitenkin osoittaa, että psykedeelinen vaikutus tulee nimenomaisesti aivotoiminnan vaimenemisesta.

Brittiläisen Imperial Collegen tutkimus on ensimmäinen, jossa on seurattu magneettikuvauksella sitä, mitä aivoissa tapahtuu huumesienten aiheuttaman psykedelian aikana.

Tutkimuksessa oli mukana 30 koehenkilöä, joista kaikki olivat käyttäneet sieniä ennenkin. Näin haluttiin minimoida se mahdollisuus, että kukaan saisi "pahaa trippiä" meluisassa magneettikuvauslaitteessa. Koehenkilöistä puolet sai taikasienten sisältämää psilosybiiniä ja puolet lumelääkettä.

Tutkijat havaitsivat, että psilosybiini vaimensi aivojen aktiivisuutta kahdella alueella. Nämä alueet ovat tärkeitä aivojen viestiliikenteen risteyskohtia, joiden kautta informaatiota siirtyy aivoalueelta toiselle.

Tutkijoilla on selitys sille, miten psykedeeliset kokemukset - ajan, paikan ja itsen vääristymät - voivat syntyä aivotoiminnan vaimenemisesta Kun aivojen kontrolli (valvonta) tutkimuksessa havaituilla alueilla höllenee, informaatio alkaa virrata vapaammin ja jäsentymättömämmin eri aivoalueiden välillä, mikä tuottaa eläväntuntuisia harhakuvia.

Tutkimus osoitti myös, että mitä voimakkaammin psilosybiini vaimensi aivojen aktiivisuutta, sitä intensiivisemmiltä hallusinaatiot tuntuivat

Neurotieteilijät ja lääkärit ovat olleet viime vuosina hyvin kiinnostuneita psilosybiinin aivovaikutuksista ja mahdollisista lääketieteellisistä sovelluksista. Psilosybiinin on osoitettu auttavan sarjoittaiseen päänsärkyyn, johon on olemassa hyvin vähän mitään muita tehokkaita lääkkeitä.

Lisäksi tiedetään että masennuksessa juuri ne aivoalueet, joita psilosybiini tässä tutkimuksessa vaimensi, toimivat yliaktiivisesti.

Psykedeelinen on

1) Tajuntaa laajentava, esimerkiksi huume, kuva, musiikki tms
2) Outo, omituinen, tavallisesta poikkeava

Tehtäviä

1. Mitä tutkimus osoittaa psilosybiinin vaikutuksesta ihmisen ajatteluun?
2. Miten masennusta nykyään hoidetaan?
3. Miten ihmisen yliaktiivisuutta nykyään hoidetaan?

Mahdolliset maailmat

Puhe mahdollisista maailmoista

1. Todet väittämät ovat väittämiä, jotka ovat tosia olemassa olevassa maailmassa (esimerkiksi ”Tarja Halosesta tuli Suomen presidentti vuonna 2000”).
2. Epätodet väittämät ovat väittämiä, jotka ovat epätosia olemassa olevassa maailmassa (esimerkiksi ”Paavo Väyrysestä tuli Suomen presidentti vuonna 2000”).
3. Mahdolliset väittämät ovat väittämiä, jotka ovat tosia ainakin yhdessä mahdollisessa maailmassa (esimerkiksi ”Esko Ahosta tuli Suomen presidentti vuonna 2000” - huom. Aho oli ehdokkaana).
4. Sattumalta todet (kontingentit) väittämät ovat väittämiä, jotka ovat tosia joissain mahdollisissa maailmoissa ja epätosia joissain toisissa mahdollisissa maailmoissa (esimerkiksi ”Tarja Halosesta tuli Suomen presidentti vuonna 2000”, mikä on kontingentisti tosi, ja ”Esko Ahosta tuli Suomen presidentti vuonna 2000”, mikä on kontingentisti epätosi).
5. Välttämättömät väittämät ovat väittämiä, jotka ovat tosia kaikissa mahdollisissa maailmoissa (esimerkiksi ”2 + 2 = 4”, ”kaikki poikamiehet ovat naimattomia”).
6. Mahdottomat väittämät (tai välttämättä epätodet väittämät) ovat väittämiä, jotka eivät ole tosia missään mahdollisessa maailmassa (esimerkiksi ”Matti ja Maija ovat toisiaan pidempiä yhtä aikaa”).

Kontingenssi (lat. contingentia 'mahdollisuus, sattuma') tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa välttämättömyydestä eroavaa satunnaisuutta; tapahtumaa, joka ei ole väistämätön. Kontingentissa ilmiössä on useita mahdollisuuksia: Jokin yksittäinen vaihe voi tapahtua tai jäädä tapahtumatta.

Heikossa kontingenssissa kyseessä on satunnaisuus tai epävarmuus. Se voi olla myös valinta kahden eri vaihtoehdon välillä.

Vahva kontingenssi on eräs vaihtoehto mahdollisen, mahdottoman ja välttämättömän ohella

Tehtäviä

1. Todistakaa, että Esko Aho on Suomen presidentti.
2. Kuka on mahdollinen Suomen seuraava presidentti Sauli Niinistön jälkeen?
3. Luettele sattumalta tosia väittämiä.
4. Luettele välttämättä tosia väittämiä.
5. Luettele sattumalta epätosia väittämiä.
   

Mahdollisten maailmojen olemassaolo

Modus on mm. tapaluokka. Suomen kielessä on neljä tapaluokkaa: imperatiivi, indikatiivi, konditionaali ja potentiaali.

Tehtäviä

1. Mitkä ovat metafysiikan osat?
2. Mitä sinä tarkoitat olemassaololla?
3. Todista muille oppilaille, että sinä olet olemassa.

Mahdollisten maailmojen luonne

1. Mahdolliset maailmat ovat olemassa — ne ovat yhtä todellisia kuin oma, olemassaoleva maailmamme.
2. Mahdolliset maailmat ovat samanlaisia maailmoja kuin olemassa oleva maailmamme — ne eroavat olemassa olevasta maailmasta sisällöltään, eivät lajiltaan.
3. Mahdollisia maailmoja ei voida palauttaa mihinkään perustavampaan — ne ovat omia palautumattomia olevia olioita.
4. Kun erotamme oman maailmamme muista sanomalla, että se on ainoa olemassa oleva maailma, tarkoitamme pelkästään sitä, että se on oma maailmamme — maailma jossa itse asumme.
5. Mahdollisten maailmojen osien välillä on aika-avaruudellisia suhteita, mutta eri maailmat ovat aika-avaruudellisesti eristettyjä toisistaan.
6. Mahdolliset maailmat eivät vaikuta toisiinsa (ovat kausaalisesti eristettyjä toisistaan).

Tehtäviä

1. Mitkä Lewisin määritelmän osat ovat mielestäsi arkijärjen vastaisia?
2. Onko joukkoja oikeasti olemassa?
3. Minkä todellisuuskäsityksen mukaan joukkoja ei ole olemassa?
   

Arvostelua

Tämän vuoksi meidän tulisi muutoin tasaväkisistä käsityksistä suosia niitä, jotka olettavat pienimmän määrän erilaisia olioita.

Tehtäviä

1. Mikä on loogisen tai matemaattisen todellisuuden ja aineellisen todellisuuden välinen ero?
2. Millä tavalla mahdollisten maailmojen olemassaolo riippuu olemassaolon määritelmästä?
3. Millä tavalla mahdolliset maailmat ovat kokemustieteen normien vastaisia?
   

Mitä mahdollisilla maailmoilla on tekemistä perusaineskiistan kanssa?

Tehtäviä

1. Onko paholainen punainen vai musta?
2. Miksi paholaisen väittäminen mustaksi olisi rasismia?
3. Keksikää yksi mahdoton maailma. Onko tehtävä vaikea?

Mitä aineellinen todellisuuskäsitys (materialismi) on

Uskontojen määrittelemä kieli

Tehtäviä

1. Miksi kreikan ja latinan kielet ovat vaikuttaneet suomalaisten filosofien kielenkäyttöön?
2. Miksi esperantosta ei ole tullut maailmankieltä?
3. Tuleeko mandariinikiinasta joskus maailmankieli?
   
4. Olisiko uudelle maailmankielelle todellinen tarve?
5. Millainen uuden maailmankielen pitäisi mielestäsi olla?
   

Miten välttää sekaannuksia

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, ketkä tunnetut ateistit eivät ole olleet aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajia.
2. Mikä ero on materialismilla ja naturalismilla?
3. Mikä ero on materialismilla ja fysikalismilla?
   

Vanhin todellisuuskäsitys

Tehtäviä

1. Mistä syystä on tärkeää tietää, mistä aineista todellisuus koostuu?
2. Mistä syystä on tärkeää tietää, mistä aineista ihminen koostuu?
3. Mistä syystä on tärkeää tietää, millainen ruoka on terveellistä?
   

Aineellinen todellisuuskäsitys ja ateismi

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, millaisia menneisyyden aineelliset jumalat olivat?
2. Missä nämä aineelliset jumalat asuivat?
3. Miten aineelliset jumalat vaikuttivat maailman menoon?

Aineen määrittelykiista

Tehtäviä

1. Miksi ihmislapsi ei voi oppia kieltä pelkästään suorilla tai epäsuorilla määritelmillä?
2. Mikä on suoran ja epäsuoran määritelmän ero?
3. Mitä muita tapoja kielen oppimiseen on?
4. Jos mahdollisia maailmoita on olemassa, ovatko ne aineellisia?
5. Millainen olisi mahdollinen maailma, jossa ei olisi ainetta ollenkaan?
   

Viisauden ystävät sotajalalla

Korjattu aineen määritelmä

1. Ainetta on kaikki, mikä voi aineellisesti vaikuttaa tai olla aineellisen vaikutuksen kohde.
2. Aineellista on kaikki, mikä tapahtuu kokemuksesta riippumatta.
3. Inhimillinen kokemus on aineen tuote.
4. Inhimillinen kokemus voi vaikuttaa aineeseen vain aineellisesti.

Tehtäviä

1. Mitä vastaväitteitä tälle korjatulle aineen määritelmälle voidaan esittää?
2. Korjatkaa tätä uutta aineen määritelmää.
3. Voidaanko jostain määritelmästä sopia lopullisesti?

Esimerkkejä aineesta

Tehtäviä

1. Keksikää sanalle "magneetti" hyvä suomennos".
2. Julkistakaa se Internetissä.
3. Seuratkaa hakukoneilla sen yleistymistä.

Aineen olemassaolo

Tehtäviä

1. Miksi aineen olemassaoloa ei tarvitse todistaa?
2. Jos ainetta ei olisi olemassa, olisiko olemassaolo olemassa?
3. Olisiko olemassaolo olemassa, jos planeetallamme ei olisi elämää?
   

Aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajat torjuvat sieluaineen

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, mistä suomen kielen sana "aine" on peräisin.
2. Mistä johtuu, että esimerkiksi englannin kielen etymologinen sanakirja on Intermetissä, mutta vastaavaa suomen kielen sanakirjaa ei ole?
3. Mitä vahinkoa viimeksi mainitusta asiantilasta on?
   

Mikä on ihmiskunnalle parasta

Tehtäviä

1. Mitä uskontosidonnaisia sanoja käytetään yleisesti?
2. Voidaanko kieltä kehittää niin, että vanhat tunnemerkitrykset (emotionaaliset merkitykset) katoavat?
3. Miten voit välttää tunneperäistä (emotionaalista) kieltä?
4. Pitäisikö tästä oppikirjasta poistaa kaikki tunneperäiset (emotionaaliset) sanat?
5. Mitä hyötyä olisi tunneperäisten (emotionaalisten) sanojen käytön vähentämisestä?
   

Onko olemassa myös muita kuin minä?

Solipsismi (lat. solus ipse 'yksin itse' ) on käsitys jonka mukaan "minä"- on ensisijainen. Solipsismissa varmaksi oletetaan oma olemassaolo. Näin esimerkiksi havainnot ja niiden luonne voivat olla vain oman ajattelun tuotoksia.

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, miksi ulkomaailman olemassaolosta yhä kiistellään.
2. Jos ulkomaailmaa ei ole olemassa, missä on kristittyjen ja muslimien Taivas?
3. Jos ulkomaailmaa ei ole olemassa, niin missä on kristittyjen ja muslimien Helvetti?
   

Onko Platon historian vahingollisin viisauden ystävä?

1. ajaton ja paikaton yleisten ominaisuuksien (ideain) todellisuus
2. aika-avaruudellinen todellisuus.

Sana patriarkka tulee kreikan kielen sanoista pateer, isä ja arkhee, ensimmäinen. Perusmerkitykseltään sana tarkoittaa miestä, joka käyttää perhekunnassaan ylintä valtaa.

Sanan merkitys on kuitenkin laajentunut erityisesti juutalaisuudessa ja kristinuskossa. Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia kutsutaan kolmeksi patriarkaksi, jolloin korostetaan heidän perustavaa asemaansa ja merkitystään juutalaisuuden historiassa.

Kristinuskossa suurten kirkkokuntien ylimpiä johtajia kutsutaan myös patriarkoiksi.

Tehtäviä

1. Millainen olisi sellainen mahdollinen maailma, jossa vain käsitteet olisivat olemassa?
2. Ottakaa selvää siitä, kuka on evankelis-luterilaisten kirkon patriarkka.
3. Ottakaa selvää siitä, mistä Platonin todellisuuskäsitys on peräisin.
   

Oliot ja ominaisuudet

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, mitä luokka (class) ja olio (object) tarkoittavat Java -kielessä.
2. Mitä henkilötunnus tarkoittaa olio-ohjelmoinnissa?
3. Mitä painoindeksi tarkoittaa olio-ohjelmoinnissa?
   

Monen todellisuuden kannattajat

• aineellisten olioiden todellisuuden 1,
• tajunnan ja ajatusten muodostaman todellisuuden 2 ja
• ihmismielen tuotteita koskevan todellisuuden 3.

Tehtäviä

1. Keksikää Popperin kolmen maailman lisäksi kolme muuta maailmaa.
2. Mistä syistä Popperia voidaan kuitenkin pitää aineellisen todellisuuskäsityksen kannattajana?
3. Ottakaa selvää siitä, mitä materialismin lajia Popper edusti.
   

Kahden todellisuuden käsitykset

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että ihmisen mielen toimintojen selittäminen on ollut aina vaikeaa?
2. Millä tavalla uudet aivojen kuvantamismenetelmät ovat vaikuttaneet mielen tutkimukseen?
3. Mitää muuta hyötyä uusista aivojen kuvantamismenetelmistä on ollut?
4. Mitä neurologia sanoo aivojen toiminnasta?
5. Mitä neurofilosofia sanoo aivojen toiminnasta?
   

Sivistyssanajoukon ovat luoneet uskonnot

Manipulointi tarkoittaa käsittelyä ja se tulee latinan sanasta manus, joka tarkoittaa kättä. Jos manipulointi-sanaa käytetään Suomen kielessä käsitteellisessä merkityksessä, niin sillä on usein hieman kielteinen sävy ja se mielletään tarkoitukselliseksi harhaan johtamiseksi tai todisteiden väärentämiseksi. Manipulointi voi tarkoittaa myös aineellista käsittelyä.

• Manipulaatio voi olla taikurien tekemä korttitemppu.
• Yhtesöllinen manipulointi on toimintaa, jolla pyritään saamaan joku henkilö paljastamaan salasanoja.
• Manipulaatio lääketieteessä tarkoittaa käsin, tehtyjä hoitotoimenpiteitä.
• Kuvamanipulaatio on kuvatiedostojen käsittelyä.
• Manipulaatio tekniikassa tarkoittaa fyysistä käsittelyä.
• Manipulaattori on käsittelylaite, joka on kauko-ohjattu tai yksinkertaisella ohjauksella varustettu automaattinen siirtolaite.
• Manipulaattori voi olla myös henkilö, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan toisten toimintaan ja ajatuksiin.

Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi, säästäväisyyden periaate, (principle of parsimony) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.

Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiseselitystent tekijät eli  tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia.

Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista käsityksistä tulisi valita kaikkein yksinkertaisin

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että suomalaiset innostuvat usein uusista sivistyssanoista ja käsitteistä?
2. Voitaisiinko filosofian oppikirja kirjoittaa tavallisen ihmisen 500 sanan sanavarastolla?
3. Voitaisiinko filosofian sanasto kokonaan suomentaa?
4. Keille suomenkielisen filosofian sanaston käytöstä olisi hyötyä?
5. Keille suomenkielisen filosofian sanaston käytöstä olisi haittaa?
6. Eikö olisi halvempaa testata ihmisen muisti yhden päivän testillä kuin panna hänet lukemaan vierasperäisiä sanoja viideksi vuodeksi?
7. Kuinka paljon filosofian opiskelu lyhentää sinun ikääsi?
   

Ihmistodellisuus karkeistuksena

Epälineaarinen tarkoittaa matematiikassa järjestelmää, jonka käyttäytyminen ei ole ilmaistavissa kuvailijoidensa summana. Erityisesti epälineaariseen systeemiin ei päde superpositioperiaate kuten lineaariseen. Karkeasti sanoen epälineaarinenjärjestelmä ei ole yksinkertaisesti osiensa summa tai monikerta.

Tehtäviä

1. Voiko joistain asioista puhua ilman karkeistuksia?
2. Missä maanosassa asuu paljon materialistifilosofeja?
3. Mistä tämä johtuu?
   

Ajattelevat oliot etsivät karkeistuksia

Tehtäviä

1. Suurenna jotain tietokoneen muistissa olevaa kuvaa (Gimp on ilmainen Internetistä saatavilla oleva kuvankäsittelyohjelma). Mitä havaitset?
2. Pienennä jotain epätarkaa kuvaa. Mitä havaitset?
3. Kuinka suuri teräväpiirtotelevision kuvaruutu vastaa parhaiten ihmisen näkökykyä?
4. Onko kuvan virkistystaajuudella merkitystä?
   
5. Luettele kymmenen säilyvyyttä (invarianssia).
6. Mitä tarkoittaa supersymmetria?
7. Mitä supersymmetrian vastaisia todeisteita on löydetty?
8. Miten ihmisen silmä tunnistaa eri värit?
9. Miten tietokone luo värit niin, että ihmissilmä näkee ne väreinä?
   

Mittakaava määrää sen, millä asioilla on merkitystä ihmisille

Tehtäviä

1. Mitä suolavedessä tapahtuu, kun siihen johdetaan tasavirtaa?
2. Miksi lyijykynät kelpaavat veden hajoittamiseen?
3. Mistä saat veden hajoittamiseen tasavirtaa?
   

Kaiken selittäminen alkeishiukkasilla ei ole tarpeellista eikä ihmisille edes mahdollista

Tehtäviä

1. Mitä alkuaineita ihmisessä on?
2. Mitä alkuaineita ihmisessä ei ole?
3. Miten ihmisen hermosto toimii?
   

Eräitä säilyvyyksiä

Vastaavuusteorian mukaan jokin väite on tosi, jos kyseinen väite vastaa asioiden todellista tilaa.

Tehtäviä

1. Jos inhimillinen tieto on karkeistuksia ja informaation hävittämistä, mitä on inhimillinen totuus?
2. Onko kaikki informaatio tarpeellista?
3. Onko kaikki tieto tarpeellista?
4. Mitä tarkoittaa pintainformaatio?
5. Mitä tarkoittaa syväinformaatio?
   
6. Mitä tarpeetonta koulussa mielestäsi opetetaan?
7. Mitä tarpeellista koulussa mielestäsi opetetaan?

Totuuden ja uskon sekoittaminen keskenään

Tehtäviä

1. Keksikää vieraskielinen sana, joka kuvaa ”totuudenjälkeistä yhteiskuntaa” (= post jotakin).
2. Miksi useimmat uskonnot vastustavat voimaperäisesti ateismia?
3. Miksi uskonnot yleensä vastustavat myös aineellista todellisuuskäsitystä?

Dialektinen materialismi

Dialektiikka (muinaiskreikaksi διαλεκτική τέχνη, dialektikē tekhnē) on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia käsityksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.

Eri filosofit ovat käyttäneet sanaa eri aikoina erilaisessa merkityksessä omien mieltymystensä mukaan. Sana dialektiikka on muodostettu kreikan kielen teonsanasta dialegesthai, joka tarkoittaa 'keskustella'.

Objektiivinen idealismi on käsitys, jonka mukaan todellisuuden määräävä henkinen perusaines on riippumaton yksilön tietoisuudesta.

Teesi (kreik. θέσις) on lyhyeen muotoon saatettu väite, väittämä, joka otetaan keskustelun tai väittelyn kohteeksi, tai logiikassa todistettavaksi.

Antiteesi on sanojen tai lausekkeiden vastakkaisuuteen perustuva tekstin rakentamisen keino: sanat tai lauseet kuvaavat siis päinvastaisia asioita, eli ovat toistensa vastakohtia. Filosofiassa antiteesi tarkoittaa vastaväitettä.

Synteesi on teesin ja antiteesin yhdistelmä.

Karl Marx.

Dialektinen materialismi on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin luoma materialismin muoto, joka yhdisti Hegelin luoman idealistisen dialektiikan materialismiin siten, että Hegelin dialektiikasta poistettiin objektiivinen idealismi ja sen tilalle tuli aineellinen todellisuuskäsitys (materialismi).

Dialektiikan peruslait ovat

• Määrällisten muutosten laadullisiksi ja laadullisten määrällisiksi muuttumisen laki
• Vastakohtien ykseyden ja taistelun laki
• Kieltämisen kieltämisen laki

Olion ominaisuudet ovat jonkin oliolle luonteenomaisen, oleellisen ilmausta. Tuo oleellinen on olion laatu. Laatu on enemmän kuin oleellisten ominaisuuksien kokonaisuus, sillä se ilmaisee olion ykseyttä, eheyttä, sen suhteellista pysyvyyttä ja samuutta itsensä kanssa.

Laatu liittyy kiinteästi olion rakenteellisuuteen, toisin sanoen olion muodostavien ainesosien ja ominaisuuksien tiettyyn järjestäytymismuotoon, ja siksi se ei ole pelkkä ominaisuuksien yhdistelmä, vaan niiden muodostama ykseys ja kokonaisuus.

Määrän ja laadun oleellinen eroavuus ilmenee siinä, että olion joitain määrällisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa aiheuttamatta itsessään oliossa mitään merkittäviä muutoksia. Määrälliset muutokset tapahtuvat jatkuvasti ja vähittäisesti, kun taas laadulliset muutokset jatkuvuuden, vähittäisyyden keskeytyksenä.

Ovatko yllä olevan kuvan kuplat ilmaa vai vesihöyryä?

Laadulliset muutokset tapahtuvat harppauksittain. Esimerkkeinä määrällisistä muutoksista on esitetty muun muassa kappaleen lämpötilan muutos, tuloerojen kasvu ja tuotantovälineiden omistuksen keskittyminen kapitalismissa. Esimerkkeinä laadullisista muutoksista ovat muun muassa aineen olomuodon muutos, yhteiskunnallinen vallankumous ja porvarillis-demokraattisen valtion muuttuminen fasistiseksi.

Kaikille olioille ja tapahtumasarjoille on ominaista sisäinen ristiriitaisuus, ja juuri se on niiden kehityksen lähde ja liikevoima. Dialektinen ristiriita ei kuitenkaan ole sama asia kuin looginen ristiriita. Vastakohtien ykseyden ja taistelun lain mukaan jokainen esine ja ilmiö on vastakohtien ykseyttä. Tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että kaikille olioille ovat ominaisia sisäisesti ristiriitaiset puolet.

Kieltämisen kieltämisen laki määrää kehityksen suunnan. Kieltäminen tarkoittaa siinä olion vanhan olotilan kieltämistä, joka liittyy sen laadulliseen muutokseen. Ensimmäistä tällaista kieltämistä seuraavaa toista kieltämistä nimitetään kieltämisen kieltämiseksi.

Kieltämisen kieltäminen on synteesi olion alkumuodosta ja ensimmäisen kieltämisen aikaansaamasta sille vastakkaisesta muodosta. Kaksinkertainen kieltäminen johtaa alkumuodon joidenkin piirteiden palauttamiseen.

Teesin, antiteesin ja synteesin kokonaisuus on esimerkki kieltämisen kieltämisestä (teesi on alkumuoto, antiteesi seuraa ensimmäistä kieltämistä ja kieltämisen kieltäminen synnyttää synteesin).

Kieltämisen kieltäminen määrää kehityksen suunnan siten, että kehitys etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen ja alemmasta korkeampaan. Tämän kehityksen luonteenomainen piirre on peruuttamattomuus, eli kehityksen yleisenä taipumuksena ei voi olla liike taaksepäin (korkeammista muodoista alempiin, monimutkaisista yksinkertaisiin).

Dialektiikkaan kuuluu peruslakien ohella myös muita piirteitä. Materialistisen dialektiikan erotteluja ovat

• yksityinen, erikoinen ja yleinen
• syy ja vaikutus
• välttämättömyys ja sattuma
• mahdollisuus ja todellisuus
• sisältö ja muoto
• olemus ja ilmiö

Tiedostuksessa on kaksi osapuolta, kokija (subjekti, ihminen) ja kohde (objekti), jonka kanssa hän on vuorovaikutuksessa. Ihmisten esineellistä aineellista toimintaa sanotaan dialektisessa materialismissa käytännöksi.

Tieto on inhimillisen toiminnan tulos. Puolueeton (objektiivinen) totuus tarkoittaa tietoa, jonka sisältö ei riipu kokijasta (subjektista, ihmisestä).

Dialektisen materialismin tieto-oppi tunnustaa sekä ehdottoman (absoluuttisen) että suhteellisen totuuden olemassaolon.

Dialektisen materialismin mukaan tiedon totuuden arviointiperuste on viime kädessä tiedon perustana olevassa toiminnassa eli yhteiskuntahistoriallisessa käytännössä. Tiedon sisältö on puolueeton (objektiivinen) todellisuus ja tiedon perusominaisuus on kohteen heijastaminen sellaisena kuin se on.

J. V. Stalin.

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, millä tavalla dialektiikan lait eroavat luonnonlaeista.
2. Tutkikaa sitä, mistä johtui, että niin viisas mies kuin Karl Marx kannatti Hegelin dialektiikkaa.
3. Miksi J. V. Stalin ei esittele Hegelin dialektista logiikkaa teoksessaan Dialektisesta ja historiallisesta materialismista : Sverdlovin yliopistossa syyskuussa v 1938 pidetyt luennot 
4. Pohtikaa sitä, kirjoittiko nämä luennot Stalin itse vai hänen filosofisihteerinsä O. W. Kuusinen.
   

Historiallinen materialismi

Materialistinen historiankäsitys eli historiallinen materialismi on dialektisen materialismin mukainen yhteiskuntatieteellinen ja filosofinen käsitys.

Materialistinen historiankäsityksessä eli historiallisessa materialismissa filosofinen materialismi ulotetaan luonnon tiedostamisesta ihmisyhteiskunnan tiedostamiseen.

Historiallisen materialismin tutkimuskohde on yhteiskunta.

Historiallisen materialismin mukaan tuotanto viime kädessä määrää muut yhteiskunnassa tapahtuvat ilmiöt. Yhteiskunnalliset suhteet jaetaan aineellisiin ja aatteellisiin, joista jälkimmäiset muodostavat edellisten yläpuolella olevan päällysrakenteen. Aineelliset suhteet ovat yhteiskunnallisten suhteiden perusta.

Historiallisen materialismin mukaan yhteiskuntia on seuraavia tyyppejä:

• alkukantainen yhteiskunta
• orjanomistusyhteiskunta
• feodaalinen yhteiskunta
• kapitalistinen yhteiskunta
• kommunistinen yhteiskunta

Kukin listassa oleva tyyppi on edellistä korkeampi, ts. tuotantovoimien kehitysaste on siinä edellistä korkeampi.

Historiallisen materialismin mukaan luokat ovat sellaisia ihmisryhmiä, jotka eroavat toisistaan ennen kaikkea sen mukaan, mikä on niiden paikka suhteessa taloudelliseen tuotantoon. Luokat eroavat toisistaan myös sen mukaan, millä keinoin ja missä määrin ne saavat osansa yhteiskunnallisesta tulosta.

Luokkataistelun synnyttää eri luokkien aseman vastakkaisuus yhteiskunnassa ja niiden etujen välinen ristiriita. Kommunistisen puolueen manifestissa (julistuksessa, 1848.) sanotaan:

Vapaa ja orja, patriisi ja plebeiji, paroni ja maaorja, ammattikuntamestari ja kisälli, lyhyesti sanoen sortaja ja sorrettu ovat aina olleet toistensa vastakohtia, käyneet keskeytymätöntä, milloin peitettyä, milloin avointa taistelua, mikä on päättynyt joka kerta koko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön.

Luokkia sanotaan antagonistisiksi, jos niiden edut ovat vastakkaiset ja sovittamattomat. Antagonistisia luokkia ovat mm. orjanomistajat ja orjat.

Antagonisti on tarinassa sankarin tai protagonistin päävastustaja. Käsitteen alkuperä on kreikan kielen sanoissa anti (vasta) ja agonistes (taistelu), ja käsite merkitsee suomeksi ”vastustajaa”

Historiallisen materialismin mukaan yhteiskunnallinen vallankumous on sellainen laadullinen harppaus yhteiskunnan kehityksessä, minkä tuloksena toinen yhteiskuntataloudellinen muodostuma vaihtuu toiseen.

Historiallisen materialismin mukaan yhteiskunnallisten vallankumousten syvin syy on uusien tuotantovoimien ja aikansa eläneiden tuotantosuhteiden välisessä ristiriidassa. Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välinen ristiriita ilmenee luokkien yhteentörmäyksenä.

Taloudellisella alalla yhteiskunnallisen vallankumouksen päätarkoituksena on ratkaista kehittyvien tuotantovoimien ja aikansa eläneiden tuotantosuhteiden välinen ristiriita ja poliittisella alalla vallankumous ratkaisee aikansa eläneen poliittisen päällysrakenteen ja muovautuvien uusien taloudellisten suhteiden eli taloudellisen kehityksen kypsyneiden tarpeiden välisen ristiriidan.

Vallankumouksen perustunnusmerkkinä on valtiovallan siirtyminen toisen luokan käsistä toisen luokan käsiin. Vastavallankumous tarkoittaa vallan palauttamista entiselle hallitsevalle luokalle.

Historiallisen materialismin eräs perusväittämä on, että kansa on tärkein historian luoja, historian todellinen tekijä. Käsite kansanjoukot on historiallisesti muuttuva.

• sen ytimenä ovat aineellisia hyödykkeitä tuottavat työtätekevät joukot
• se käsittää yhteiskunnan kansanvastaista huippukerrosta ja taantumuksellisia luokkia vastustavan väestön enemmistön
• siihen kuuluvat kaikki yhteiskunnalliseen kehitykseen myötävaikuttavat sosiaaliset kerrokset.

Historiallisen materialismin mukaan historiallisen kehityksen arvosteluperuste on tuotantovoimien kehitystaso. Tässä kuitenkaan tuotantosuhteita ei eristetä tuotantovoimista, esim. laskemalla tuotantovoimien kehitystasoksi pelkkä tekninen kehitystaso.

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että ihmiset ovat eri mieltä siitä, mikä on edistystä ja mikä on taantumusta.
   
2. Ottakaa selvää siitä, mitä mieltä Sir Karl Popper oli historiallisesta materialismista.
3. Historiallisen materialismin mukaan ihmiskunnan henkinen ylärakenne kehittyy tuotantovoimien kehittyessä. Mitä tapahtuu historiallisen materialismin mukaan, jos tuotantovoimat taantuvat?

Tiedon lajeja

Tiedon lajeista

• arvioiva tieto
• numerotieto
• selitykset
• tieteellinen tieto
• toteutumismahdollisuustieto
• väitetietotieto
• välineellinen tieto
• yleinen tieto

Immanuel Kantin lajittelut

Synteettinen tieto

Analyyttinen tieto

A posteriori -tieto

"A priori" tarkoittaa samaa kuin 'ennen' ja "a posteriori" samaa kuin 'jälkeen'.

A -priori -tieto

Tehtäviä

1. Mistä johtuu se, että ihmisten mielipiteet jakautuvat jyrkästi kysymyksessä siitä, onko olemassa synteettistä a priori tietoa?
2. Mistä johtuu, että mielipiteet jakautuvat, vaikka filosofit ovat hyvin eri mieltä siitä, mitä tieto on?
3. Miksi looginen empirismi vastustaa synteettistä tietoa a priori?
4. Millä tavalla yllä olevan nelikentän sisältö riippuu siitä, miten käsitteet määritellään?
5. Mistä johtuu, että filosofit ovat kovasti erimielisiä siitä, miten eräät käsitteet pitäisi määritellä?
   

Immanuel Kantin empiirinen realismi

Tehtäviä

1. Missä iässä ihminen oppii sanan "aika"?
2. Missä iässä ihminen oppii sanan "avaruus"?
3. Missä iässä ihminen oppii komentamaan muita?
4. Miten hahmot tunnistava kone on mahdollinen?
5. Millä tavalla uudet havaintojen tekovälineet ja havaintojen tallentamisvälineet vaikuttavat havaintotiedon luotettavuuteen?
6. Mitä neurologia sanoo havaitsemisesta?
7. Mitä neurofilosofia sanoo havaitsemisesta?
   

Kiista kantilaisten ja ja loogisen empirismin välillä

Tehtäviä

1. Mistä johtuu se, että jotkut analyyttisen filosofian koulukuntaan kuuluvat kuitenkin kannattavat loogisen empirismin pääväitettä.
2. Missä määrin yllä oleva kiista johtuu käsitteiden määritelmistä?
3. Milla tavalla eri mieltä olevat määrittelevät sen, mitä tieto on?
   

Ymmärryksen kategoriat

Tehtäviä

1. Ottakaa selvää siitä, miten kommunismi vaikutti filosofian muoteihin.
2. Ottakaa selvää siitä, miten kansallissosialismi vaikutti filosofian muoteihin.
3. Ottakaa selvää siitä, miten ns. kylmä sota vaikutti filosofian muoteihin.
4. Ottakaa selvää siitä, miten uskonnot vaikuttavat filosofian muoteihin.
5. Jos jonkin valtion johtajat kannattaisivat loogista empirismiä, olisiko siinä maassa filosofian professoreita, jotka kannattavat loogista empirismiä?
   

Syysuhde eli kausaliteetti

Evoluutio on ilmiö, jossa sukupolvien myötä eliöiden perintotekijöissä tapahtuu satunnaisia muutoksia.

Yleisin käsitys on se, että lause "jokaisella tapahtumalla on syynsä", sikäli kuin se on tosi, on tosi kokemuksen perusteella.

Tehtäviä

1. Laadi tapahtuman määritelmä
2. Käyttävätkö eläimet ja kasvit syysuhdetta.
3. Millä tavalla syysuhde liittyy muistiin?
   
4. Miten tietokoneet selvittävät syitä ja seurauksia?
5. Miten tietojenkäsittelytieteilijät ovat saaneet tietokoneet tunnistamaan syysuhteita?
   
6. Millä tavalla energia liittyy tapahtumien syihin?
7. Mitkä tietokoneen toiminnat perustuvat laitteen ominaisuuksiin ja mitä toiminnat vaativat ohjelman?
8. Mikä on tietokoneen käyttöjärjestelmä?
9. Millainen on ollut tietokoneen evoluutio?
   

John Locke ja a priori

Tehtäviä

• Ottakaa selvää siitä, millaista matematiikan ja logiikan tieto oli Locken mielestä.

Willard Van Orman Quine ja jako analyyttisiin ja synteettisiin väitteisiin

Taustaa

Analyyttiset väitteet ovat tosia vain sanojensa merkityksen nojalla (esimerkiksi ”Kaikki poikamiehet ovat naimattomia”), ja synteettiset väitteet ovat tosia todellisuuden tosiseikkojen nojalla (esimerkiksi ”strutsi ei osaa lentää”).

Quine loogista empirismiä vastaan

Mitä Quine väitti

Tässä oppimateriaalissa on toisaalla ehdotettu koko analyyttisen totuuden käsitteen poistamista siitä syystä, että sisällöllisesti tyhjistä matematiikasta ja logiikasta ei pidä puhua totuuksina vaan kalkyyleinä sekä siitä syystä, että määritelmiä ei tule pitää tosina tai epätosina.

Tässä oppimateriaalissa vastustetaan sanan "totuus" käyttämistä analyyttisistä totuuksista kokonaan eri perusteilla kuin mitä Quine teki.

Tehtäviä

• Mitä Quine ei väittänyt?

Käsitteet ja kokemustieto

Tässä oppimateriaalissa ajatellaan, että tämä ero voidaan tehdä ja että analyyttisen tiedon käsite pitäisi poistaa kokonaan muista syistä eli niistä syistä, joita yllä ja toisaalla tässä aineistossa on esitetty.

Quinen mukaan analyyttiset väitteet ovat sellaisia, jotka voidaan synonyymeja vaihtamalla muuntaa muodollisiksi totuuksiksi.

Kute Jaakko Hintikan alempana olevasta tekstistä ilmenee, Quine on tässä luonnollisen kielen historioitsija eikä ota huomioon tieteen myöhempää kehitystä.

Tehtäviä

1. Miten käsitetieto ja kokemustieto voidaan erottaa toisistaan?
2. Millä tavalla käsitteet ovat kehittyneet Quinen em. artikkelin jälkeen?
3. Millä tavalla kokemustiedon käsittelymenetelmät ovat kehittyneet Quinen em. artikkelin jälkeen?
   

Samanmerkityksisyys

Tehtäviä

1. Mikä ero on yleisesti totena pidettyjen ja merkityksen perusteella tosilla väitteillä?
2. Miten tieto kielestä eroaa tosiasioita käsittelevätä tiedosta?
3. Mihin tieto samanmerkityksisyydestä perustuu?
   

Olemassaolon suhteellisuus ja kokonaisvaltaisuus

Konfirmaatioholismi tai tietoteoreettinen holismi on käsitys, jonka mukaan yksittäistä tieteellistä käsitystä ei voida koetella eristyksissä, vaan käsityksen koetteleminen riippuu aina muista käsityksistä ja oletuksista.

”Konfirmaatio”-sanan juuret ovat latinan sanassa ”confirmare”, joka tarkoittaa vahvistamista.

Holismi (kreik. ὅλος, holos; ’kokonaisuus’) on filosofinen käsite. Holismin arkimääritelmän mukaan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, mutta täsmällisemmin ilmaistuna holismilla tarkoitetaan sitä, että jonkin kokonaisuuden ominaisuudet ovat enemmän kuin sen osien ominaisuuksien summa.

Alimääräytyneisyys (teorioiden kokeellinen alimääräytyneisyys) on tieteenfilosofinen käsite, jolla viitataan käsitysten ja niitä tukemaan tarkoitetun kokeellisen todistusaineiston väliseen suhteeseen. Alimääräytyneisyydellä tarkoitetaan sitä, että millekään käsitykselle  kokeellinen aineisto ei yksistään kykene määrittämään sitä, onko käsitys vai jokin sen kanssa kilpaileva käsitys oikea. Käsitys on alimääräytynyt silloin jos on olemassa toinen kilpaileva käsitys, joka on epäyhteensopiva ensimmäisen käsityksen kanssa, mutta sopii yhtä hyvin yhteen kokeellisen aineiston kanssa.

Tehtäviä

1. Etsikää esimerkkejä alimääräytyneistä käsityksistä
   
2. Mistä alimääräytyneisyys tavallisesti johtuu?
3. Voidaanko alimääräytyvyydestä päästä eroon?
4. Onko alimääräytyneisyys todellisuuden osa vai ihmisen kykyjen aiheuttama rajoitus?
5. Mistä syystä Quine liioittelee alimääräytyneisyyden merkitystä?
   

Empirismin kaksi dogmia

Tätä käsitystä vastaan voidaan laittaa koko se arvostelu, jota totuuden yhteensopivuuskäsitystä ja totuuden yksimielisyyskäsitystä vastaan on esitetty.

Tehtäviä

1. Mikä oli jyrkkien empiristien (Locke ja Quine) käsitys matematiikasta?
2. Millä tavalla tietokoneiden käyttämät kielet johdetaan havainnoista?
3. Mitä Quine ajatteli uskonnoista?

Jaakko Hintikka Quinen ajattelusta

Logiikan ja matematiikan analyyttisyys

Loogisten totuuksien informaatiosisältö on nolla

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että 2 + 2 = 4 ei anna meille uutta tietoa?
2. Vaikka tietosanakirjojen käsitemääritelmät eivät anna uutta tietoa, tietosanakirjoja kuitenkin tarvitaan. Miksi niitä tarvitaan?
3. Mikä on satunnaisen lukujoukon informaatiosisältö?

Vanhat ongelmat, jotka on jo ratkaistu

Pintainformaatio ja syvyysinformaatio

Loogisen empirismin pääväite pitää paikkansa

Quinen ulkopuolisen tarkkailijan asenne

Quinen ongelma on väärin asetettu

Penkkiurheilijat

Thomas Samuel Kuhn (1922–1996) kuului 1900-luvun tieteenfilosofeihin ja tieteenhistorioitsijoihin. Koulutukseltaan hän oli Harvardista vuonna 1949 väitellyt fyysikko.

Kuhn tunnetaan parhaiten vuonna 1962 ilmestyneestä pääteoksestaan Tieteellisten vallankumousten rakenne.

Siinä hän esittää, ettei tiede kulje tasaista ja hienovaraista erilaisten teorioiden virgheelliseksi osoittamisen polkua, vaan että tieteen historiaa leimaavat pikemminkin ajoittaiset vallankumoukset, "paradigmanvaihdokset".

Kuhnin ajatusten arvostelua on esitetty toisaalla näissä oppiaineistoisdsa.

Tehtäviä

1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu, että jotkut filosofit pitävät esimerkiksi Willard Van Orman Quinea ja Thomas Kuhnia penkkiurheilijoina ja jotkut toiset filosofit pitävät heitä neroina? Huhupuheet kertovat G. H. v. Wrightin pitäneen Quinea kaikkein suurimpana filosofina.
   
2. Mistä johtui, että Quine liioitteli havaintojen "käsitepitoisuutta".
3. Mistä johtui, että Kunh liioitteli "tieteellisiä vallankumouksia"?
4. Miksi kouluissa ei opeteta matematiikan käsitteistöjen erilaisia tulkintoja?
5. Miksi kouluissa opetetaan uskontojen "tulkintoja"?
6. Mistä johtuu se, ettei Wikipedia tunne käsitteitä "pintainformaatio" ja "syvyysinformaatio".
7. Mistä johtuu se, että suurten eurooppalaisten kielten sanakirjoista ei löydy Jaakko Hintikan käyttämää käsitettä "Kalkyyli"?

Pertti Lindforsin vastaus Quinelle

Dosentti Pertti Lindfors (1927 – 2007).

Koska hallussani on dosentti Pertti Lindforsin kuuluisa arkisto ja hänen kirjastonsa filsosofiaa käsittelevät kirjat, huomautan, että Lindforsin vastaus Quinelle oli MISIL (Method of Invariant Scientific Ideal Language). 

Lindfors ei ole tällaista tieteellistä ihannekieltä kehittänyt. Tiedossani ei ole, että sellaista olisi kehitetty.

Sen verran olen tietotekniikan kanssa puuhaillut, ettei Lindforsin ihannekieli ole minun mielestäni mitenkään mahdoton.

Sellainen kieli voitaisiin kehittää vaikka samalla tekniikalla kuin Linux -käyttöjärjestelmä tai ehkä jopa samalla tekniikalla kuin Wikipedia.

Taustatyötä ovat sattuneet tekemään mm. loogisen empirismin vastustajat.

Kielestä voitaisiin tehdä jopa sellainen, että siinä ei olisi ollenkaan samaa merkitseviä sanoja eli synonyymejä.

Jos Quinelle annettaisiiin hieman periksi, voitaisiiin käyttää lyhenteitä kuten MISIL.

Redundanssia eli turhan pitkiä sanoja voitaisiin toki käyttää, kunhan ei käytettäisi samaa merkitseviä sanoja. Redundanssilla kielestä tehtäisiin esimerkiksi helposti äännettävää. Hankalat kirjaimet kuten R voitaisiiin jättää kielestä pois.

Kielioppi voisi olla suurin piirtein kirjoitetun Kiinan kielen kielioppi.

Koska tiedossani ei ole, että joillekin olisi tällaisesta kielestä hyötyä, arvelen, että sellaista ei kehitetä minun eläessäni.

Jos olisin miljonääri ja 50 vuotta nuorempi kuin olen, tekisin sellaisen itse.

Tehtäviä

• Laatikaa pieni keinotekoinen kieli ja siihen pieni kielioppi.

Alfed Ayer merkityksen merkityksestä

Oxfordin yliopiston filosofian professori Alfred Jules Ayer (1910–1989

Suomenkielinen Wikipedia ei tiedä käsitteestä "merkitys" käytännöllisesti katsoen mitään.

Sen, että merkityksen merkityksestä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä voit tarkistaa lukemalla alla olevan linkin artikkelin (englanniksi).

http://plato.stanford.edu/entries/meaning/

Teoreettisen filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Panu Raatikainen.

Metsätalon lauma on kuitenkin saanut suomennettua merkityksestä paksun kirjan Panu Raatikainen (toim.), Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia. Suom. Tuomo Aho, Janne Hiipakka, Anssi Korhonen, Tuomas Nevanlinna, Panu Raatikainen, Juha Savolainen, Tiina Seppälä ja Risto Vilkko. Gaudeamus, Helsinki 1997. 453 s.

Panu Raatikainen on kirjoittanut kirjaan pitkähkön esipuheen.

Myös tämä kirja kertoo, että merkityksen merkityksesta ei taida vallita yksimielisyyttä.

Alfre Ayer kirjoitti 24 -vuotiaana kirjan Language, Truth and Logic, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1935. 

Kirjan voi kopioida esimerkiksi .pdf -tiedostona osoitteesta:

http://archive.org/details/AlfredAyer

Englanninkielisen Wikipedian mukaan kirjasta on otettu 12 painosta, mutta tämä ei pidä paikkaansa, sillä minulla oleva vuoden 1964 painos on jo 16. painos.

Tähän painokseen Ayer on vuonna 1946 kirjoittanut pitkähkön esipuheen, mikä valaisee mielestäni erinomaisesti kiistaa merkityksen merkityksestä.

Ayerin mukaan kysymys merkityksen merkityksestä on määrittelykysymys.

Analyyttinen filosofia

Analyysi

• Filosofiseen analyysiin
• Matemaattiseen analyysiin
• Maa-analyysiin

Muisnaikreikan ἀνάλυσις (analusis, ana- "perinpohjin" ja lysis "?") tarkoittaa lähinnä osiin jakamista ja hajoittamista.

Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’ ja thesis ’asema’) ymmärretään menetelmää kahden tai useamman jo olemassa olevan asian yhdistämiseksi. Niistä muodostuu uusi asia. Erityisesti tarkoitetaan yhdistämistä, jossa yhdistetyistä asiosta tulee enemmän kuin vain osiensa summa (holismi eli kokonaisvaltaisuus).

”Heidän kiinnostuksen kohteenaan on filosofia analyysina. He ottavat erityistieteiden tuottaman aidon tiedon kokonaisuuden annettuna, eivätkä pyri lisäämään siihen mitään niin kuin tutkimus näissä tieteissä lisää, vaan selventämään sen merkitystä ja seurauksia.”

”ovat kiinnostuneita yksittäisistä selventämisistä, jotka ovat tyypillisiä tällaiselle filosofoinnille”.

”Filosofisen analyysin käsite virtaa kahdesta lähteestä, Mooresta ja Russellista polveutuvasta Cambridgen liikkeestä sekä Wienin piirin loogisesta positivismista (Wittgenstein, Schlick, Carnap) yhdessä (Reichenbachin johtaman) Berliinin ryhmän tieteellisen empirismin kanssa. Nämä … ovat luoneet filosofisiin ongelmiin lähestymistavan, jota rehellisesti pidämme käännekohtana filosofian historiassa.”

Tehtäviä

1. Mistä johtuu, että nimitystä "analyyttinen filosofia" ei ole suomennettu?
2. Onko filosofialla jokin tehtävä?
3. Jos on, ketkä määräävät tästä tehtävästä?'
4. Minkä nimiset filosofiat ovat nykyään muotia?
5. Minkä nimiset filosofiat ovat tulossa muotiin?
6. Keksi uusi filosofinen muoti.
7. Miten voisit tehdä keksimäsi muodin tunnetuksi?
   

Immanuel Kant ja looginen empirismi

Palautetaan mieliin, että

synteettinen a priori -arvostelma on arvostelma, joka voidaan tehdä (a priori) ennen havaintokokemusta, mutta jonka totuus ei perustu (sen analyyttisyyteen) siihen, että arvostelma olisi määritelmä (predikaatti sisältyisi sen subjektiin).

Immanuel Kant.

Kantin mukaan synteettinen apriorinen tieto on informaatiota lisäävää, mutta tämä ei tapahdu havaintokokemuksen kautta.

Kantin mukaan synteettisten a priori –arvostelmien totuus riippuu tavasta, jolla jäsennämme todellisuutta.

Eräs Kantin esimerkki koski syysuhdetta (kausaliteettia): tiedämme ilman kokemusta (a priori), että kaikilla tapahtumilla on syy, sillä syyn ja seurauksen käsitteet ovat kokemukseen perustumattomia (apriorisia) käsitteitä, joita meidän on sovellettava kaikkiin mahdollisiin tapahtumiin, jotta kokemuksemme todellisuudesta olisi mielekäs.

Kirjoittajan huomautus: Kuinka monien tapahtumien syyt sinä tiedät? Jos ryhdyt ajattelemaan vaikka meidän maamme tapahtumia, huomaat, että et tiedä kuin vähäisen osan siitä, mitä maassamme tapahtuu, ja huomaat hyvin pienen osan siitä, mitä sinun ympärilläsi tapahtuu. Onko sinun mielestäsi syysuhde lapsen päässä vai oppiiko hän sen klassisella ehdollistamisella?

Venäläinen fysiologi Ivan Pavlov löysi klassisen ehdollistumisen tutkiessaan koirien ruoansulatusta (Pavlovin teoria). Tutkimuksessaan hän soitti kelloa koirille ennen ruoan antamista, jolloin muutaman kerran jälkeen koirien sylkirauhaset alkoivat toimia jo kellon äänen vaikutuksesta.

Klassisessa ehdollistumisessa kahden eri ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä; kun ensimmäinen ärsyke esiintyy, osataan jo odottaa seuraavaa ärsykettä. Ensimmäisestä ärsykkeestä tulee toisen viesti. Klassista ehdollistumista on kutsuttu myös ”viestioppimiseksi”. Aina nämä ärsykkeen eivät kuitenkaan kuulu loogisesti yhteen, ja seurauksena on virheellistä tai haitallista oppimista. Esimerkkinä pelottavat kokemukset, joissa mikä tahansa tilanteessa esiintynyt ärsyke voi jatkossa aikaansaada pelon tunteen.

Vastaavanlaisia kokemukseen perustumattomia (apriorisia) ennakkoehtoja ovat Kantin mukaan aika ja tila. Kantin mukaan meillä ei voisi olla mielekästä kokemusta todellisuudesta, ellei synteettisiä a priori -arvostelmia olisi olemassa: ajan, tilan ja syysuhteen (kausaliteetin) kaltaiset aprioriset ennakkoehdot jäsentävät kokemusta ja yhdistävät havaittuja ilmiöitä toisiinsa.

Toisaalla tässä aineistossa on todettu, että esimerkiksi David Hume piti syysuhdetta (kausaliteettia) kokemukseen perustuvana.

Looginen empirismi vastusti tässä asiassa Kantia jyrkästi. Loogisen empirismin mukaan ei ole synteettisiä a priori totuuksia. Tätä pidetään loogisen empirismin pääväitteenä, ja sitä vastaan kylmän sodan filosofit hyökkäsivat toisen maailmansodan jälkeen useilla eri rintamilla.

Onko perintötekijöissämme ajatuksia

vaikka ihmisellä olisi perinnöllisiä ajattelutapoja, tämä ei riittäisi todisteeksi niiden totuudesta.

Tehtäviä

1. Ihmisllä ja eräillä eläimillä on synnynnäinen kyky oppia ja käyttää kieltä. Mistä johtuu, etteivät he kuitenkaan opi kieltä, jos he ovat ympäristöstään eristettyjä
2. Ajattelevatko muut eläimet kuin ihminen?
   
3. Onko muilla eläimillä kuin ihmisellä eläimillä synnynnäisiä ajattelutapoja?
4. Jos katsotaan, etteivät analyyttiset lauseet ole tietoa, miten meidän on määriteltävä tieto?
5. Jos katsotaan, etteivät analyyttiset lauseet ole tietoa, miten meidän on määriteltävä totuus?

Posthumanismi ja Immanuel Kant

Posthumanismi on ihmiskeskeisyyden (humanismin) laajennus luontokeskeisyydeksi (post = jälkeen) tai todellisuuskeskeiseksi.

Posthumanismista voitanee sanoa, että se on solipsismin (vain minä olen olemassa) äärimmäinen laajennus.

Rene Descartes.

Posthumanismin lähtökohta on täysin vastakkainen Rene Descartesin perusajatukselle, joka oli "ajattelen siis olen".

Tunnen ihmisiä, jotka muistavat sen, koska he tajusivat olevansa "minä". Huomattavasti aikaisemmin he olivat oppineet ajattelemaan, puhumaan ja tajuamaan ulkooista todellisuutta.

Lapin porokoirat.

Jos Immanuel Kantilla olisi ollut joku älykäs koira, vaikkapa suomalainen Lapin porokoira, hänen suhteensa ulkomaailmaan olisi saattanut olla  toinen.

Hänen olisi ehkä pitänyt kääntää käsityksensä kumolleen. Myös hänen kategoriset inperatiivinsa olisivat menneet uusiksi.

Valitettavasti silloinkin olisi voinut käydä huonosti. Kantista olisi voinut tulla Willard Van Orman Quine, ja minun mielestäni ainoa kohtuullisen kunnollinen filosofia, looginen empirismi, olisi saattanut jäädä syntymättä.

Jos näin olisi käynyt, nyt ei tarvitsisi surra sitä, että uskonnoille myötämielinen metafysiikka on valtaamassa filosofian.

Ivan Pavlov.

Jos Ivan Pavlov ja Burrhus Frederic "B. F." Skinner olisivat tehneet edellä olevista muutoksista riippumatta kaiken sen, mitä he tekivät, myös filosofien koviin korviin olisi saattanut kulkeutua huhu, jonka mukaan ihmisllä ja eläimillä on synnynnäinen kyky ehdollistua.

Klassisessa ehdollistumisessa kahden eri ärsykkeen välille syntyy mielleyhtymä; kun ensimmäinen ärsyke esiintyy, osataan jo odottaa seuraavaa ärsykettä. Ensimmäisestä ärsykkeestä tulee toisen viesti. Klassista ehdollistumista on kutsuttu myös ”viestioppimiseksi”.

Aina nämä ärsykkeen eivät kuitenkaan kuulu loogisesti yhteen, ja seurauksena on virheellistä tai haitallista oppimista. Esimerkkinä ovat ne kokemukset, joissa mikä tahansa tilanteessa esiintynyt ärsyke voi jatkossa saada aikaan pelon tunteen.

Klassista ehdollistumista tapahtuu jatkuvasti. Se on hyvin pitkälti tiedostamatonta, sekä tahdosta että seurauksista riippumatonta oppimista. Harva tiedostaa ehdollistuvansa, eikä tämänkaltaista oppimista voi kytkeä pois päältä niin halutessaan.

Ehdollistumisen tapahtuminen on hyvin pitkälti ympäristön varassa.

Seurauksista riippumatonta ehdollistumisesta tekee sen, että se ei muutu yksilöä palkitsemalla tai rankaisemalla. Ehdollistuman pysyvyyttä ja katoamista voi säädellä lähinnä siihen liittyvän ehdottoman ärsykkeen avulla.